Teatterinjohtaja

Suomalaista teatteria kansainvälistäneen Jussi Helmisen muistelmat ovat inspiroivaa luettavaa kaikille luovan työn tekijöille ja luovan työn tekemistä johtaville.

Olen iloinnut koko elämäni saada tehdä taidetta, joka katoaa, josta jälkeen jää vain sen vaikutus kokijaan. Se jotenkin on minussa läpi elämäni.

Kirjailija voi aina astua hyllylle, napata sieltä teoksensa ja näyttää vieraalle: tämän minä kirjoitin. Näin hyvä olen. Elokuvan tai taulun, patsaan tekijä näyttää työtä ja sanoa: tuossa, tuon tein minä. Säveltäjältä jää nuotit, nykyään myös äänitteet. Teatteri jatkuu ja pysyy, mutta jokainen sen taideteos aina katoaa.

Teatteritaiteilijan työ on aina tässä ja nyt. Teatterintekijän aikakäsitys on periaatteessa yhtä nerokas kuin lapsen: aina on nyt! Jokainen työ katoaa, ilta illan jälkeen, kunnes nekin loppuvat.

Et voi vanhalla teoksellasi todistaa, että olet hyvä. Se on tehtävä aina uudestaan kerta kerralta. Ehkä juuri siksi sitä tulee alkaneeksi uran aikana niin monelle, testailleeksi kaikenlaisia, perustelleeksi teattereita, ehtineeksi.

Teokset katoavat, kuten lopulta taiteilijakin. Minä. Se mikä jää, on vaikutus katsojaan, katsojiin, ihmiseen, ihmisiin, ihmiskuntaan. Tunteisiin, ajatteluun, elämysmuistiin. Yhteisön muistiin, yhteisöön.

Ihmisen kehityksen kipinä ja siemen. Ehkä jäljen häivä.

JUSSI HELMINEN

TEATTERINJOHTAJA

77.19

ISBN 978-952-387-053-6

Kirjakauppoihin syyskuussa

Jussi Helminen

Ohjelmistopäätöstä tehdessäni pelkään, ostaako kukaan lipun tulkintaan paksusta venäläisestä romaanista, jonka patalaiska päähenkilö ei ensimmäiseen sataan sivuun edes nouse vuoteestaan.

Turkulainen Jussi Helminen (s. 1947) sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahan ”teatterintekijän muistelmien kirjoittamiseen”. Monipuolinen teatterintekijä toimi johtajana Oulun kaupunginteatterissa (1986–1990), Tampereen Työväen Teatterissa (1990–1998) ja Espoon kaupunginteatterissa (2000–2013), lisäksi hän on ollut perustamassa useita pieniä teattereita. Helminen on myös ohjannut, käsikirjoittanut ja dramatisoinut. Hänen yksittäisistä töistään muistetuimpia on Anni Blomqvistin romaanisarjan sovitus Myrskyluodon Maija.