KEVÄÄN 2024 UUDET KIRJAT
Kokemuksen ääni
Kokemuksen ääni
Tulossa olevista kirjoista kerromme ensimmäiseksi Warelian Facebook-sivuilla:
facebook.com/kustannusliike
JÄLLEENMYYJIEN JA KIRJASTOJEN KIRJATILAUKSET Kirjavälitys Oy tilaukset@kirjavalitys.fi Kirjojen vähittäismyynti kirjakaupoissa koko maassa sekä kaikissa kirjaverkkokaupoissa.
Kaikki kirjamme ovat saatavilla myös Warelian omassa verkkokaupassa: warelia.fi.
Warelia Kustannus Oy tilaukset@warelia.fi Suomen Kirjastopalvelu Oy kirjastopalvelu@kirjastopalvelu.fi
WARELIA KUSTANNUS OY Toimisto ja myymälä Marttilankatu 13 38200 Sastamala w@warelia.fi Kustantaja Marko Vesterbacka 050 3469 175 marko@warelia.fi
Warelian oma kivijalkamyymälä on auki pääasiassa kesäaikaan (aukioloajat: warelia.fi).
2 2
Kustannustoimittaja Salla Yli-Erkkilä salla@warelia.fi
Esitteen graafinen suunnittelu ja toteutus: Luova konttori Kari Jokinen / karijokinen.com
warelia.fi
4
Matti Kuusela: Journalisti
6
Hannu S. Laine: Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus
7
Irja Aro-Heinilä: Katso minäkin olen elossa
8
Heikki Halila: Professori ja valtiomies Toivo Mikael Kivimäki
10
Aki Rasilainen: Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia
12
Ilona Tomi: Huijari
14
Olavi Toivola: Musta kuningas
15
Vesa Vares: Luoti lehtitalossa
16
Marjo Anttoora: Jäkäläsydän
17
Ilpo Mikkola: Silmiemme edessä
18
Muistamme: Asta Kuusinen ja Aulis Aarnio
:
3 3
Kokemuksen ääni
JOURNALISTI
Yllätyksellisistä sanomalehtijutuistaan tunnettu Matti Kuusela kertoo laajassa ja nautittavassa muistelmateoksessaan toimittajantiestään, juttujensa synnystä ja toimittajana kohtaamistaan ihmisistä. Tätä katalogiaukeamaa varten Kuusela kustantajan pyynnöstä kertoi saamiensa journalismipalkintojen taustoista. Bonnierin suuri journalismipalkinto 2006 Vuoden paras juttu – Bakusta Pekingiin
MATTI KUUSELA JOURNALISTI 99.1 ISBN 978-952-387-058-1 Kirjakauppoihin maaliskuussa
Lähdimme valokuvaaja Raine Lehtorannan kanssa kulkemaan samaa reittiä kuin C. G. Mannerheim sata vuotta aikaisemmin. Matka Bakusta Pekingiin kesti seitsemän viikkoa ja oli äärimmäisen raskas ja koetteli ankarasti ystävyyttä. Se kuitenkin kesti ja syveni ikuiseksi. Palkinto on minulle kaikkein tärkein, koska sain sen yhdessä Rainen kanssa. Lehtoranta on yhä ainoa palkinnon saanut valokuvaaja, mikä on melkoinen häpeäpilkku palkinnon historiassa. Kas kun myös valokuvaajat ovat journalisteja. Tutkivan journalismin Lumilapio -palkinto 1995 Dopingin sinivalkoinen valhe, kaksiosainen artikkeli
Lue lisää kirjasta Wareliaani-lehden 2023–2024 sivuilta 24–33.
4 4
Olimme Vesa Laitisen kanssa suunnitelleet kirjaa suomalaisesta dopingista, mutta emme saaneet kustantajia innostumaan. Päätimme siis painaa tietomme Aamulehteen. Hyväksi ajankohdaksi valikoitui syksy 1995, jolloin Aamulehdessä alkoi ilmestyä uusi sunnuntailiite. Sen päälliköksi valittu Matti Apunen halusi ensimmäiseen
warelia.fi
– Toisenlainen toimittaja lehteen kovaa journalismia, ja myös sai sitä. Tästä palkinnosta olen ylpeä. Olen huomannut, että Lumilapio-palkinto on toimittajien nekroissa lähes aina se kaikkein tärkein saavutus. Ehkä sitten itselläkin, kun aika koittaa. Sanomalehtien Liiton Vuoden paras sanomalehtijuttu 2006
silti kummastelin, että Suomen Lehdistö halusi nostaa pienen koiran poislähdön valtakunnallisille palkinnoille. Ihmettelin asiaa silloiselle Aamulehden päällikölle Matti Apuselle. Hän tuumasi: ”Se on kerta kaikkiaan hyvin kirjoitettu juttu. Juuri kun emotionaalisuus alkaa nousta liikaa, katkaiset sen huumorilla.” Uskotaan.
Tampereelta Timbuktuun ja takaisin –juttusarja
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1994
Palkinto tuli täytenä yllätyksenä. Senegalin, Malin ja Burkina Fason raastavassa kuumuudessa ja täydessä epätietoisuudessa kirjoitetut ja livenä milloin mistäkin pölyisestä internet-kahvilasta lähetyt jutut eivät mielestäni olleet mitenkään erinomaisia – Raine Lehtorannan kuvat sen sijaan olivat aivan loistavia. Ja nyt palkittiin vain tekstit, vuoden parhaina. Huh. Olihan se upeaa, harmitti vain Rainen puolesta. No, uskalsin lukea jutut uudelleen, eivätkä ne niin kehnoja olleetkaan. Ainakin ne oli kirjoitettu tunteella: jo pikkupoikana aloin unelmoida Timbuktussa käymisestä. Yllättäen päätoimittaja Matti Apunen suostui ehdotukseen ja niin lähdimme matkaan yhtään tietämättä, mitä edessä on.
Yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä ja merkittävä palkinto, mutta suurin osa kunniasta kuuluu ilman muuta Seppo Rothille. Hän ideoi koko sivun ja otti minut ja Antero Korhosen mukaan puolen vuoden projektiin. Työttömän sivu oli täysin uutta suomalaisessa journalismissa – palvelujournalismia jo kauan ennen kuin koko sanaa oli keksitty. Päivystimme toimituksessa puhelimen päässä ja otimme työttömiltä vastaan juttuideoita niin arkena kuin sunnuntaina. Olin Työttömän sivun takia puoli vuotta poissa urheilutoimituksesta, mikä tietty teki hyvää ja avasi silmiä muulle maailmalle. Kuitenkin jotenkin nolottaa, tuntuu siltä että tätä palkintoa en ole ansainnut.
Työttömän sivu
Sanomalehtien liiton Vuoden paras sanomalehtijuttu 2008 Tunnustuspalkinto: Armin kaunis päivä Koiramme Armin kuolemasta kirjoittamani juttu on tietysti omastakin mielestä hyvä, mutta pitkän uran tehnyt Matti Kuusela lienee palkituin elossa oleva Matti Aamulehdessä suomalainen sanomalehtitoimittaja. Vain jo edesmennyt Ilkka Malmberg Sanomat) on saanut suunnilleen samat journalistipalkinnot. MolemKuusela (Helsingin mille on myönnetty Valtion tiedonjulkistamispalkinto, Tutkivan journalismin Lumi-
lapio, Bonnierin suuri journalismipalkinto ja Suomen Sanomalehtien liiton Vuoden paras sanomalehtijuttu -palkinto. Kuusela sai myös Aamulehden Sulka hattuun -palkinnon sekä Kalle Kaiharin säätiön kulttuuripalkinnon.
5 5
Kokemuksen ääni
Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus Metsästys ei ole Suomessa vain joidenkin kansanryhmien harrastus. Metsästyskortin lunastaneita on meillä vähän yli 300 000 henkilöä, mikä on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten koko Euroopassa. Harrastajista noin 9 prosenttia on naisia, ja naisten osuus on voimakkaassa kasvussa, sillä useampi kuin joka neljäs uusi metsästäjätutkinnon suorittaja on nainen. Metsästäjien sosioekonominen jakauma vastaa kohtalaisen hyvin kaikkien kansalaisten jakaumaa.
HANNU S. LAINE SUOMALAISEN METSÄSTYKSEN TULEVAISUUS 67.61 ISBN 978-952-387-059-8 Kirjakauppoihin maaliskuussa
”
Metsästyksen arvostukseen vaikuttaa varmasti myös se, että täällä metsästetään hyvin lainkuuliaisesti, vaikka viranomaisvalvonta on hyvin pientä. Omavalvonta näyttää toimivan. Tärkeä arvostukseen vaikuttava tekijä on myös se, että varovaisuus aseen käsittelyssä on korkealla tasolla, onnettomuuksia on vähän. Toki jokainen onnettomuus on liikaa.
Hannu S. Laine 6 6
Tutkimusten mukaan suomalaiset ylipäätään suhtautuvat metsästykseen erittäin positiivisesti. Tuoreimmassa kyselytutkimuksessa metsästykseen myönteisesti tai erittäin myönteisesti suhtautuvien osuus oli 66 % ja kielteisesti tai erittäin kielteisesti suhtautuvien osuus 10 %. Metsästykseen ja sen sääntelyyn liittyvät kysymykset kiinnostavat ihmisiä mutta herättävät myös kriittistä keskustelua ja tunteita. Viimeksi lokakuussa 2023 tällaista keskustelua on käyty ilvesten metsästämiseen myönnetyistä poikkeusluvista. Mielekkään keskustelun pohjaksi tarvitaan asiantuntevaa ja luotettavaa yleiskuvaa suomalaisesta metsästyksestä ja sen sääntelyn nykyisistä perusteista. Sellaisen yleiskuvan tarjoaa Hannu S. Laine kirjassaan Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus. Laine kertoo kirjassa yleistajuisesti ja ytimekkäästi, millaista metsästys on Suomessa nykyään ja minkälaisen kehityskulun kautta nykytilanteeseen on tultu. Laine myös hahmottelee, miten metsästysharrastus on todennäköisesti tulevaisuudessa muuttumassa, ja ottaa kantaa, miten suotavia kehityskulkuja voitaisiin parhaiten edistää ja mikä niiden toteutumista voi estää.
Hannu S. Laine on metsästysalan tunnettu vaikuttaja, keskustelija ja kouluttaja. Hän on toiminut myös valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajana. Koulutukseltaan Laine on oikeustieteen kandidaatti. Hän teki työuransa pääosin liikkeenjohdon konsulttina.
warelia.fi
Katso minäkin olen elossa Irja Aro-Heinilän Tansania-sarjan toisessa osassa nuori masai-nainen Rose on valmistunut tuomariksi ja työskentelee Iringan paikallisessa tuomioistuimessa. Sitkeästi elävien perinteiden vuoksi lapsuudessaan satutettu nainen haluaa palavasti parantaa pienten tyttöjen elämää. Suomalainen Kaarlo on saapunut Tansaniaan omine toiveineen, mutta saanut pettyä. Vuodet polttavan auringon alla uteliaassa ja elämää kuhisevassa Morogorossa alkavat parantaa miehen haavoja. Samalla Kaarlon eteen avautuu kulttuuri, jossa hänen omien lastensa ikäiset pikkutytöt saavat maksaa kovaa hintaa siitä, että ovat syntyneet tytöiksi. Vuoristokylässä varttuvan Ombenin äiti sairastaa Tautia, sitä pelättyä, joka tarttuu veren välityksellä. Alkoholisoituneen isän ja sairaan äidin kanssa elävän Ombenin on vaikea nähdä pidemmälle, unelmoida. Katso minäkin olen elossa jatkaa tansanialaisten tyttöjen ja naisten tarinoiden kertomista sekä paikallisten ihmisten että suomalaisten näkökulmista. Ikiaikaisten rituaalien muuttaminen ja tyttöjen kaltoinkohtelun lopettaminen tuntuvat melkein mahdottomilta tavoitteilta. Muutosta ajavat vahvat naiset eivät kuitenkaan luovuta.
”
Ombeni yrittää totella isää, mutta silmät eivät mene kiinni. Kuun säde tunkee seinän raosta ja yrittää leikitellä hänen kasvoillaan. Ombeni ei pidä siitä, ei tänä yönä. Hänen kanssaan ei enää leikitä. Hän itse ei leiki enää. Kuu ei anna periksi, vaan vilkuttelee valoaan ikkunaluukun rakosista. Ombenin täytyy sulkea silmänsä. Ja niin käy, että itse luonto armahtaa Ombenia ja vaivuttaa hänet lapsen sikeään uneen.
IRJA ARO-HEINILÄ KATSO MINÄKIN OLEN ELOSSA 84.2 ISBN 978-952-387-060-4 Kirjakauppoihin maaliskuussa
Loppuunmyyty
minäkin olen elossa on Irja Aro-Heinilän Tansania-sarjan toinen Irja Katso osa. Sarjan kiitetty ensimmäinen osa Kun emme mitään muuta voi keväällä 2023 (Warelia). Aro-Heinilä on asunut pitkään AfrikasAro-Heinilä ilmestyi sa. Hän on työskennellyt opettajana Keniassa 1980-luvulla ja Tansa-
niassa 1990-luvun lopulla. Tansaniassa Aro-Heinilä työskenteli useita vuosia Morogoron hiippakunnan naistyön johtajana. Afrikan-vuodet avarsivat näkemään aivan toisenlaisen maailman, kulttuurin ja moraalin. Aro-Heinilä on teologian tohtori, jonka väitöskirjan aiheena oli naiskuva ja naisen rooli Hilja Haahden tuotannossa. Hän on myös kirjoittanut kirjan Hilja Haahden elämästä (SLS, 2007). Aiempaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu romaaneja, runokirjoja, murrekirjoja ja lastenkirjoja.
77
Kokemuksen ääni
”
Kivimäki jatkosodan vuosina Pyrkimyksissään onnistunut Kivimäki oli rientänyt von Ribbentropin puheille rappuja ylitse hyppien, ilosta säteillen ja kaksin käsin tätä kädestä puristaen. (Saksalaislähteet kesäkuu 1941.) Olen mielenkiinnolla tutustunut minulle lähettämäänne valaisevaan kirjeeseen tk:n 10 p:vältä ja kiitän siinä esittämästänne neuvosta, jota olen päättänytkin noudattaa, vakuuttuneena siitä, että Te, Herra Ministeri, tunnette sikäläisiä oloja huomattavasti paremmin kuin minä. (Mannerheim heinäkuussa 1941.) Hitler kuunteli keskeyttämättä Rytin kirjelmän lukua ja puolen tunnin esitystäni hänen puheenvuoronsa takia. Hitler ei ollut enää normaali ihminen vaan vakavasti sairas. (Kivimäen raportti 1943.) Kivimäki oli raportissaan pettynyt siitä, että Hitlerin mukaan sodassa on kyse biologisesta ja rodullisesta ylivallasta Euroopassa. Tämä oli kaikkea muuta kuin Kivimäki olisi halunnut kuulla. (Heikki Halila: Professori ja valtiomies Toivo Mikael Kivimäki, Warelia 2024.)
HEIKKI HALILA PROFESSORI JA VALTIOMIES TOIVO MIKAEL KIVIMÄKI 99.13 ISBN 978-952-387-066-6 Kirjakauppoihin huhtikuussa
Ukrainasta ja Baltiasta olisi saatu paljon miehiä rintamalle, jos miehityspolitiikka olisi ollut toisenlaista ja jos joukot olisivat omiensa komennossa. (Kivimäen raportti Idän politiikan raunioilla 1944.) Kivimäki on täysin mahdoton ja holhoava oppimestari. (Mannerheim 1944.) Oho. (Kivimäki kuultuaan sotasyyllisyysoikeuden tuomion 1946.)
8 8
warelia.fi
PROFESSORI JA VALTIOMIES TOIVO MIKAEL KIVIMÄKI Toivo Mikael Kivimäki (1886–1968) oli oman aikansa merkkihenkilö: raskaan sarjan poliitikko ja tunnustettu yliopistomies. T. M. Kivimäki nousi kansan syvistä riveistä yhteiskunnan eliittiin ja toimi urallaan nousujohteisesti asianajajana, vaikutusvaltaisena pankkimiehenä, kansanedustajana, Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina ja moninkertaisena ministerinä. Kivimäki valjasti suomalaisuusaatteen palon yhteiskunnalliseen toimintaan ja toimi Kansallisen Edistyspuolueen johtohahmona. Hän oli yksi Suomen pitkäaikaisimmista pääministereistä (1932–1936) ja vaikutti osaltaan maan sisäisten olojen rauhoittumiseen ja talouden kääntymiseen pula-ajan jälkeiseen nousuun. Tämä loi pohjaa tulevina vuosina tarvittavalle kansalliselle yhteisymmärrykselle ja yhteenkuuluvuudelle. Talvisodan aikana T. M. Kivimäki palveli maata Suomen hallituksen valtuuttamana Ruotsissa ja Saksassa hakien tukea Suomen asialle. Välirauhan ja jatkosodan vuosina Kivimäki toimi vaativassa tehtävässä Suomen lähettiläänä Berliinissä. Kivimäen elämän suuri tragedia oli tulla tuomituksi sotaan syyllisenä viideksi vuodeksi vankeuteen. Hän ei tästä murtunut,
vaan sinetöi vielä tämänkin jälkeen asemansa arvostettuna tiedemiehenä Helsingin yliopistossa. Professori Heikki Halilan teos on ensimmäinen elämäkerta T. M. Kivimäestä. Siinä paneudutaan kattavasti Kivimäen henkilökuvaan lapsuudesta ja nuoruudesta aina tieteellisen ja poliittisen uran voimallisiin vuosiin ja niiden jälkeisiin vaiheisiin. Halila tarkastelee Kivimäen monipuolista elämäntyötä asiantuntevasti eri suunnista. Lisäksi hän avaa kiinnostavasti myös Kivimäen persoonaa ja yksityistä elämää erityisesti Berliinin lähettiläsaikana ja vaativina vankilassaolovuosina. Elämäkerta perustuu laajaan arkistotutkimukseen, ja se sisältää paljon uutta tietoa sekä Kivimäen elämäntyöstä että Suomen historian ratkaisevista vaiheista. Kattavana lakimies- ja valtiomieselämäkertana teos on tarkoitettu kaikille Suomen historiasta, henkilö- ja poliittisesta historiasta sekä asianajajakunnan vaiheista ja yliopistoelämästä kiinnostuneille lukijoille.
Halila on Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori, joka Heikki Heikki on julkaissut lukuisia teoksia muun muassa yhdistys-, sopimus-, urheilu- ja Päätyönsä ohella Halila on harrastanut vuosikymmeniä Halila asianajo-oikeudesta. poliittista historiaa.
9 9
Kokemuksen ääni
Kriittinen katse kriittiseen katseeseen Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia näyttää jopa kylmäävällä tavalla, miten tieteellisesti tarkastellen heppoisin perustein Porvoon valtiopäivien historian poiskirjoittaminen on Suomessa tapahtunut. Tämän lisäksi teoksessa pohditaan spekulatiivisemmin sitä, miksi tämä poiskirjoittaminen on mennyt historiantutkijoiden piirissä läpi, kun sen perusteet eivät kestä jälkikäteistä tieteellistä tarkastelua. Miten ihmeessä 1800-luvun suomalaisten ja venäläisten kokemus omasta todellisuudestaan onnistuttiin 1960-luvulta lähtien uskottavalla tavalla kirjoittamaan pois historiasta? Aki Rasilaisen arvelun mukaan kyse on ollut suomettumisen lieveilmiöiden ulottumisesta autonomian aikaa käsittelevään historiantutkimukseen.
AKI RASILAINEN PORVOON VALTIOPÄIVIEN POISKIRJOITETTU HISTORIA 92.6 ISBN 978-952-387-061-1 Kirjakauppoihin huhtikuussa
10 10
Kekkosen YYA-Suomessa Suomen valtioelimillä ei voinut eikä tarvinnutkaan olla täyttä valtiosäännön mukaista itsemääräämisoikeutta Neuvostoliiton asioihin sekaantumisen vuoksi. Ulkopoliittinen liikkumatila oli rajoitettu vieläkin ahtaammaksi. Tätä todellisuuskokemusta heijastettiin nyt uudessa historiankirjoituksessa menneisyyteen. Mutta toisin kuin Kekkosen Suomessa, keisarien Suomessa kansallinen itsemääräämisoikeus oli Rasilaisen mukaan tosiasiallisestikin ollut aivan autonomisen valtiosäännön mukainen.
warelia.fi
PORVOON VALTIOPÄIVIEN POISKIRJOITETTU HISTORIA Miten Venäjän keisarit suhtautuivat Suomen valtiolliseen autonomiaan
Millainen oli Suomen asema osana Venäjää autonomian aikana? 1800-luvulla syntyneen, sekä suomalaisten että venäläisten keskuudessa vallinneen aikalaiskäsityksen mukaan Aleksanteri I antoi Porvoon valtiopäivillä 1809 Suomelle uudenlaisen poliittisen olemassaolon valtiona vahvistamalla Kustaa III:n Ruotsille säätämät perustuslait itsensä ja seuraajiensa noudatettaviksi.
lakien vahvistamisen asemesta vain jonkinlainen keskiaikainen status- tai herruussopimus eikä Suomella ollut mitään todellista erikoisasemaa Venäjän alusmaiden joukossa. Historiankirjoituksen muutosta on tämän aiheen osalta pidetty eräänlaisena malliesimerkkinä siitä, miten kriittinen historiantutkimus voi onnistuneesti purkaa aiemman ”nationalistisen” historiankirjoituksen luomia myyttejä.
Myöhemmässä suomalaisessa historiankirjoituksessa 1960-luvulta lähtien tätä käsitystä alettiin mitätöidä. Tuolloiset nuoren polven historiantutkijat, Keijo Korhonen ja Osmo Jussila etunenässä, katsoivat aiemman historiankirjoituksen luoneen Suomelle anakronistista valtiomyyttiä. Nyt uusi historiankirjoitus latisti ”Porvoon valtiopäivät” pelkiksi maapäiviksi, eikä niillä enää katsottu tapahtuneen mitään niin merkittävää kuin suomalaiset olivat aiemmin kuvitelleet.
Valtiosääntöhistorian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen tutkii teoksessaan huolellisesti sekä 1800-luvun erikielisiä alkuperäislähteitä että 1960-luvulta lähtien tehtyä uutta historiankirjoitusta. Rasilaisen yksityiskohtaisesti mutta yleistajuisesti perustelema johtopäätös on, että aikalaiskäsitys Porvoon valtiopäivien merkityksestä oli ollut aivan oikea – ja että juuri ne myöhemmät historiantutkijat, jotka syyttivät edeltäjiään historian anakronistisesta manipuloinnista, ovat itse manipuloineet autonomian ajan historiaa anakronistisesti.
Suomalaisessa historiankirjoituksessa on siis 1960-luvulta alkaen noussut vallitsevaksi käsitys, jonka mukaan Porvoossa tehtiin perustus-
Rasilainen toimii hovioikeudenneuvoksena Itä-Suomen hovioikeuAki Aki dessa. Hän on oikeustieteen tohtori, valtiotieteiden lisensiaatti ja Turun valtiosääntöoikeuden dosentti. Tämän teoksen syntyhistoria Rasilainen yliopiston on vuosikymmenien mittainen: Rasilainen alkoi haudutella aihetta jo
ollessaan poliittisen historian oppiaineen assistenttina Turun yliopistossa 1990-luvun alussa.
11 11
Kokemuksen ääni
” ”
Annikki huomaa käsinkirjoitetun lapun seinällä: TERVETULOO KUUNTELEMAAN RAMAA, AIKAMME TIETÄJÄÄ. Kovin on poika nuori tietäjäksi. Raman ääni on matala, musikaalinen: – Katso ihmistä, joka on vieressäsi, katso hänen käsiään, ne ovat puhtaat kädet, niihin voi koskea ja niihin pitää koskea. Hän on läpikotaisin terve… hän on samaa energiaa sinun kanssasi… hän on sinä, etkä ole enää yksin. Ihmiset nousevat seisomaan yksi toisensa jälkeen. Julia tajuaa, nyt juuri, kuunnellessaan Raman sanoja, että hän ei tahtoisi palata tästä herätyskokouksesta, tai mikä tämä nyt sitten onkaan, ollenkaan kotiin. Miten hän ei ole ymmärtänyt tätä aikaisemmin?
ILONA TOMI HUIJARI 84.2 ISBN 978-952-387-062-8 Kirjakauppoihin toukokuussa
Tomi on Suomen Kirjailijaliiton ja Pirkkalaiskirjailijoiden jäsen. Hänet tunnetaan Ilona Ilona monipuolisesta tuotannostaan. Keväällä 2023 Warelia julkaisi Tomin kiitetyn runokirjan sinulle sinä. Tomin toimittamassa kirjassa Voimanlähteillä (Warelia 2022) Tomi Tapahtukoon neljätoista naista kertoo elämänkaarestaan, sen käännekohdista sekä toteutuneista ja
12 12
toteutumattomista toiveistaan. Kertomuskokoelma Kaikkein oudointa täällä pohtii naiseutta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta (Warelia 2021). Tomin viimeisin romaani, fiktiivinen dystopia Muuria ei ole, ilmestyi vuonna 2020 (Warelia). Hänelle on vuonna 2022 myönnetty Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto.
warelia.fi
Huijari
Epävakaana aikana tartutaan oljenkorsiin ja haetaan selkeyttä. Rama, mummonsa viisauksia lapsuutensa turvaksi imenyt nuorukainen, avaa suunsa ja alkaa puhua ihmisille. Raman manageriksi itsensä pestannut Johannes buukkaa seurantalot ja liikuntahallit, kerää osallistujilta kolehdit. Viisaudet tuovat turvaa ja lohtua yhä isommille yleisöille. Huijari on kertomus puheen vallasta ihmiseen. Onko mahdollista, että huijariksi itsensä tuntevalla onkin enemmän annettavaa toisille ihmisille kuin hän itse ymmärtää? Mikä vastuu on kuulijalla, mikä puhujalla? Kuka huijaa ja ketä?
Kun lyhytprosaisti maalailee kokoelmansa ensi sivulla pikkukaupunki-idylliä ja lintukotoa, lukijan on syytä olla varuillaan. Heti seuraavassa tekstissä nimittäin käy ilmi, että kyse on julmasta paikasta. – – Ollaan kuiskausten ja varjojen maassa, alitajunnan näkyjen ja oudon, unenomaisen logiikan aaltopituudella. – – Tomia lukiessa tulee mieleen, että suomalainen fantasia ja uuskumma on turhankin usein suunnattu nuorille aikuisille. Kaikkein oudointa täällä osoittaa, että keski-ikäisyys ja vanheneminen vasta silkkaa loitsua ja rukousta ovatkin. – Jani Saxell, Parnasso 1/2022.
13 13
Kokemuksen ääni
Musta kuningas
Mussolinin ja Hitlerin ihailu luo 1930-luvun alun Suomessakin perustaa itsevaltiuden tavoittelulle. Akseli ja Marie Salo ratkovat komisario Arvi Bäckmannin kanssa häikäilemättömiä surmatekoja ja niihin liittyvän ”mustan kuninkaan” arvoitusta, vaikka vaikutusvaltaiset henkilöt koettavat heitä estää. Musta kuningas on Akseli Salo -sarjan neljäs osa. Teos jatkaa Olavi Toivolan 1930-luvun alkuun sijoittuvien rikosromaanien päähenkilöiden elämää rikosten ja vakoilun keskellä. Paljon kiitosta keränneen sarjan aiemmat osat: Sattuman tuomio (2020), Viinitarhurin murha (2021) ja Laukaus salolla (2022).
OLAVI TOIVOLA MUSTA KUNINGAS 84.2 ISBN 978-952-387-063-5 Kirjakauppoihin toukokuussa
Kansainvälinen bisnes ja vakoilu siihen sisältyvine rikoksineen 1930-luvulla ovat Toivolan jännärien maailmaa. Siinä hän liikuskelee kuin kala vedessä, ja tunnontarkka taustoitus tekee tästäkin kirjasta viihdyttävän löytöretken. – Risto Ojasen arvostelu sarjan edellisestä osasta Laukaus salolla, Kulttuuritoimitus.fi 29.9.2022. Kirjailija avaa Mustan kuninkaan lähtökohtia uusimman Wareliaani-lehden sivuilla 46–48.
14 14
rikosromaaneistaan tunnettu Olavi Toivola on Suomen Olavi Eleganteista Kirjailijaliiton ja Pirkkalaiskirjailijoiden jäsen. Ennen kirjailijanuraansa hän Toivola toimi Nokian paperitehtaan johtotehtävissä. Toivola asuu Tampereella.
warelia.fi
Luoti lehtitalossa
Laitapuolen kulkija löytyy menehtyneenä tien varresta. Jäljet viittaavat muuhunkin kuin yliajoon. Juuri Turun rikospoliisista viran saanut kolmikymppinen komisario Anne Sirkiä saa tapauksen pöydälleen. Kuulusteluissa ihmisten reaktioita itsevarmasti lukeva komisario Sirkiä on ihmissuhderintamalla heikommilla jäillä. Hän ei ole hakeutunut vakavampiin suhteisiin sen jälkeen, kun erosi avopuolisostaan joitakin vuosia sitten. Sirkiä ei luokittele itseään tunneihmiseksi, mutta vanhan tuttavan yllättävä tapaaminen alkaa luoda odotuksia. Tutkinnassa on myös Turun Sanomien politiikan toimittajaan liittyvä uhkailujuttu. Pisteliäänä nuuskijana tunnettu pitkän linjan journalisti ei käsittele politiikan tai talouselämän eliittiä kirjoituksissaan silkkihansikkain, eikä kaikkia lainkaan miellytä joutua terävien kirjoitusten keskiöön. Toimitukseen lähetetyssä viestissä varoitetaan: ”Paattisten metsissä on paljon sopivia puita kaulakeinua varten.” Viimeisimpänä uhkauksena toimittajalle on tullut kirjepostissa luoti. Löytyykö kaupungin isokenkäisten joukosta joku riittävän katkeroitunut henkilö, joka olisi uhkapostin takana? Miten ilmeisen suunnitelmallinen ampumistapaus ja autopommin räjähdys Stålarminkadun lähistöllä kytkeytyvät aiempiin tutkinnassa oleviin rikoksiin? Liittyvätkö yksittäiset tapaukset samaan isoon vyyhtiin? Komisario Anne Sirkiän ammattitaito, itseluottamus ja asema uutena työyhteisön jäsenenä pannaan kovaan testiin.
”
VESA VARES LUOTI LEHTITALOSSA 84.2 ISBN 978-952-387-064-2 Kirjakauppoihin kesäkuussa
– Kyllä, palautetta kuulemma tulee, sekä päätoimittajalle että suoraan. Politiikan ja talouselämän eliitti on kuitenkin oppinut, että Mustosen kanssa kannattaa olla hampaat kirskuenkin väleissä. Vuosien varrella vaihtuneet päätoimittajat ovat aina pitäneet hänen juttujaan kultakaivoksina, joten hänen selustansa on turvattu, silloinkin kun hän paljastaa kuntapolitiikan hyvä veli- ja selänpesuverkostoja ja holtitonta varainkäyttöä. Tai itse asiassa etenkin silloin.
Vares työskentelee Turun yliopistossa poliittisen historian professorina. Hän on Vesa Vesa perehtynyt Suomen ja Saksan välisten suhteiden historiaan ja tehnyt laajasti konservatismista ja poliittisesta oikeistosta. Vares on myös tuottelias tietoVares tutkimusta kirjailija, häneltä on julkaistu mm. teokset Nuori Ben Zyskowicz (Otava 2023), Viileää
veljeyttä – Suomi ja Saksa 1918–1939 (Otava 2018), Turun poliisi 200 vuotta: Turun poliisin historia 1918–2016. Osa II (Lounais-Suomen poliisilaitos 2016). Vareksen esikoisdekkari Kuolema kasarmilla (CrimeTime) ilmestyi vuonna 2022. Dekkarikirjoittamisen juuret ulottuvat nuoruusvuosiin, ja ensimmäisen version esikoisestaan Vares kirjoitti pöytälaatikkoon jo armeijan jälkeen.
15 15
Kokemuksen ääni
Jäkäläsydän
- Suomalaisia tankarunoja Meri ja kalliot, saaristo – mielenmaisema, josta Jäkäläsydämen runot nousevat. Anttooran runoissa luonnossa koettu hetki yhdistyy havaintoon itsestä, ihmisyydestä, parisuhteesta. Tankarunojen tiivis ja rajattu muoto tiivistää oivalluksen ja samalla muutamilla tavuilla sanoittaa laajoja näkymiä. Runot piirtävät tarkkoja luontokuvia, joiden yksityiskohdissa on kauneutta, mutta myös ihmisenä olemisen kipua.
”
MARJO ANTTOORA JÄKÄLÄSYDÄN - Suomalaisia tankarunoja 82.2 ISBN 978-952-387-065-9 Kirjakauppoihin kesäkuussa
”
Jäkäläsydän karhean keltaisena kiven kyljessä. Sinun poissaolosi sammaloi sydämeni.
”
Hiekassa askel, katoavaisen jälki hiipuu jo veteen. Minussa on tuntusi kiveen kaiverrettuna.
Aamun maisema pellon notkelman usva, hiipivä kettu. Ajatusteni polku unisumujen mailla.
”
Metsänreunassa siirtolohkareet kylki kyljessä kiinni. Hämärässä rinnakkain, yhdessä sylit yksin.
Anttoora työskentelee parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä Marjo Marjo ministerin erityisavustajana. Hän on aiemmin toiminut mm. asianajajana sekä valtiosihteerinä. Anttoora on koulutukseltaan varatuomari ja Anttoora sisäministeriön teologi. Hän on saanut tankarunoistaan kunniamaininnan Pirkanmaan kirjoitus-
16 16
kilpailussa 2020. Jäkäläsydän on Anttooran esikoisrunokirja.
warelia.fi
Silmiemme edessä
Itä-Timorin kohtalonhetket syyskuussa 1999 Silmiemme edessä on sisarteos Mikkolan edelliselle kirjalle Kova vuosi Mogadishussa, josta vuonna 2019 tehty äänikirjaversio on edelleen Warelian kuunnelluin ja ladatuin äänikirja. Silmiemme edessä -teos ilmestyi painettuna ensi kertaa vuonna 2020, ja siitä julkaistaan äänikirjaversio vuonna 2024. Mikkolan edellisen teoksen jatkuvan suosion perusteella on etukäteen selvää, että tämäkin äänikirja saa paljon kuuntelijoita ja mielenkiinto heijastuu myös painettuun teokseen. Ilpo Mikkola kertoo teoksessa elävästi ja koskettavasti Indonesian miehittämässä Itä-Timorissa vuonna 1999 eletyistä kohtalonhetkistä. YK:n järjestämää kansanäänestystä maan itsenäisyydestä varjosti kansanmurhan reaalinen uhka. Paljon pahaa tapahtui, mutta pahin vältettiin. Operaatio Itä-Timorissa oli YK:lta suuri onnistuminen. Muutama suomalainenkin todisti näitä tapahtumia lähietäisyydeltä, heidän joukossaan YK:n kenttäpalveluorganisaation Field Servicen työntekijä Ilpo Mikkola.
ILPO MIKKOLA SILMIEMME EDESSÄ 99.139 ISBN 978-952-5940-85-5
(painettu kirja, 1. painos 2020)
ISBN 978-952-387-067-3 (äänikirja 2024)
Teoksessa kuvatuista tapahtumista tulee syyskuussa 2024 kuluneeksi tasan 25 vuotta. Ilpo Mikkola eli vuoden kuin keskellä veristä sotaelokuvaa. Kova vuosi Mogadishussa (Warelia) on pitkän linjan YK-veteraanin paljastavaa ja ironista kerrontaa maailmanjärjestön haparoinnista toivottomassa tehtävässä. Ja amerikkalaissotilaiden vielä toivottomammasta haparoinnista aina ovelia ja voitokkaita somaliryhmittymiä vastaan. Yritys pakottaa Somalia rauhaan ja demokratiaan oli epäsymmetristä sodankäyntiä, jota Yhdysvallat ja YK eivät voineet voittaa. – Jouko Juonala, Ilta-Sanomat 1.7.2018.
Mikkola työskenteli YK:n kenttäpalveluorganisaatiossa Field Servicessä eri Ilpo Ilpo puolilla maailmaa vuodesta 1978 vuoteen 2010. Ennen näitä YK:n siviilitehtäviä Mikkola Mikkola palveli vuosina 1973–1978 Suomen YK-pataljoonissa.
17 17
Kokemuksen ääni
Muistamme
ASTA KUUSINEN SYNNYIN SOITTAJAKSI
– TYÖPAIKKANA TAMPERE FILHARMONIA Millaista on soittaa ammatikseen sinfoniaorkesterissa? Miten soittajaksi tullaan? Mitä muusikon ammatti vaatii soittajalta itseltään, entä hänen läheisiltään? Viulisti Asta Kuusinen kirjoitti kaikesta tästä syksyllä 2019 julkaistussa muistelmakirjassaan Synnyin soittajaksi – Työpaikkana Tampere Filharmonia. Kuusisen tarina on kiinnostavaa luettavaa paitsi orkesterimusiikin ystäville myös ammattimuusikoiksi tähtääville nuorille sekä heidän läheisilleen. Kirja kertoo monelle musiikinharrastajalle tutuista kesäleireistä ja niiden ainutlaatuisesta tunnelmasta, hermoja raastavista koesoitoista ja esiintymisjännityksen kanssa kamppailemisesta. Se avaa oven orkesteriyhteisöön, kertoo tiiviin työyhteisön haasteista sekä monesta suurelle yleisölle tutusta kapellimestarista ja heidän erilaisista tavoistaan johtaa orkesteria. Kuusinen kulki oman polkunsa pikkukylän viulunsoiton harrastajasta sinfoniaorkesterin ykkösviulun äänenjohtajaksi. Kirja kertoo myös Kuusisen työpaikan Tampere Filharmonian tarinan. 46 soittajan ”työjuhdasta” kehittyi Kuusisen 44-vuotisen orkesteriuran kuluessa lähes satahenkinen kansainvälisen tason huippuorkesteri.
Kirjan etukannessa pikku Asta soittaa lempimekossaan 1950-luvun alussa.
Tampereen kaupunginorkesterissa ja Tampere Filharmoniassa 44 vuotta soittanut viulisti Asta Kuusinen menehtyi sunnuntaina 17.9.2023 parantumattomaan sairauteen. Muistelemme Astaa lämmöllä.
Runsaan sadan hengen työyhteisöstä harvoin kuuluu yksinäinen ääni. Siksi Asta Kuusinen on mielenkiintoinen tarinan kertoja ammatista, joka ei aina ole ruusuilla tanssimista. – Markku Jokipii, Verkkouutiset 15.11.2020.
18 18
Kirjoittaja erittelee työtiloja, esityspaikkoja, kollegoitaan, lukuisia johtajia ja solisteja. Railakkaasti hän tuulettaa epäkohtia, eikä kaihda nimeämästä taiteilijoita, jotka eivät ole olleet hänelle mieleen, mutta havaitsee myös sellaisia taiteilijakaaria, joissa kehitys on johtanut hänetkin muuttamaan muusikoista mieltään. Astaa on johtanut kaikkiaan 220 kapellimestaria, ja konserttisoittoja on kertynyt 1 544. – Risto Ojanen, Kulttuuritoimitus.fi 3.10.2019.
warelia.fi
AULIS AARNIO VIILTÄVÄT MUISTOT
Muistamme
Syyskuun 28. päivänä 2023 edesmenneestä professorista, oikeusfilosofista ja kirjailijasta Aulis Aarniosta tuli loppuvuosinaan Warelian kirjailija. Romaani Väsynyt vaeltaja ilmestyi Warelian julkaisemana kesällä 2019 ja viimeiseksi jäänyt romaani Viiltävät muistot – Kertomus ihmisistä Suomen syntyessä syksyllä 2021. Viiltävät muistot oli Aarniolle itselleen hänen monista kaunokirjallisista teoksistaan kaikkein tärkein. Sitä voi pitää myös hänen kaunokirjallisena testamenttinaan. Romaanin päähenkilö oli räätäli, kuten Aarnion isä, mutta siitä ja monista muista tosielämän yhtymäkohdistaan huolimatta romaani ei ollut omaelämäkerrallinen. Romaanin vastaanotto oli varsin erityislaatuinen. Aivan tuoreeltaan siitä ei julkaistu sanomalehdissä kovin monia arvosteluja, mutta myöhemmin kirjasta on kirjoitettu sitäkin enemmän ja myös yllättävissä yhteyksissä. Ensimmäisen lehtiarvostelun kirjoitti Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. Myöhemmät kirjasta kirjoittaneet ovat olleet suureksi osaksi eri alojen professoreita. Esimerkiksi Lakimies-lehdessä kirjasta ilmestyi professori Jaakko Husan kirjoittama peräti kymmensivuinen artikkeli. Muistamme yhteistyötä Aulis Aarnion kanssa Wareliassa lämmöllä. Ja parhaiten muistamme kirjailijaa lukemalla hänen kaunokirjallista pääteostaan. Ensimmäinen ajatukseni oli, miten Aarnion teksti elää Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksen suuressa varjossa. Epäilykseni oli turha. Kirjassa suuri maltillisten ihmisten joukko elää yhteistä arkea erilaisten ihmisten kanssa. Aarnio hakee kirjan hahmojen kautta oikean ja väärän rajaa. Romaanissa on vahva oikeusfilosofinen sanoma. – – Suosittelen romaania kaikille ja erityisesti heille, jotka uskovat aina olevansa oikeassa. Yhteisymmärryksellä on arvonsa – myös silloin, kun vedetään oikean ja väärän rajaa. – Lasse Laatunen, Maaseudun Tulevaisuus 27.9.2021.
19 19
AJANKOHTAINEN KIRJA KEVÄÄLLÄ 2024! Suhde Anni Blomqvistiin on juuri se, joka on polttopisteessä. Koska on yleisesti tiedossa Blomqvistin kirjoittaneen tunnetuimmassa romaanisarjassaan Myrskyluodon Maijassa suvustaan ja omasta täydestä, mutta murheen sävyttämästä elämästään, romaanin lukeneille ja Åke Lindmanin tv-elokuvan nähneille nousee kirjailijan henkilökuvasta samastuttavasti mieleen Maijan erityisyys. –Risto Ojanen, Kulttuuritoimitus.fi 10.5.2023
Hans Collianderin teos on puhuttelutavaltaan hyvin intiimi. Hän ikään kuin juttelee Anni Blomqvistin kanssa turvautuen kirjeenvaihtoon ja muuhun yhteydenpitoon. Collianderille Blomqvist oli sijaisvanhempi, keinoemo. – Eija Komu, Karjalainen 28.5.2023
stuu ika peru istoihin Kesäpo m rin u olliande ansin Hans C nin ja H n. sekä An irjeenvaihtoo k n e e is t 25-vuo
HANS COLLIANDER
KESÄPOIKA
– ANNI BLOMQVISTIN LUONA SIMSKÄLASSA 99.1 • 86.2 • ISBN 978-952-387-045-1 Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Myrskyluodon Maija ensi-illassa tammikuussa 2024. Elokuvan tuottaa Solar Films. Kuva Solar Films / Antti Rastivo.