Eeva Korpi-Hyövälti Kontrahti

Kontrahti

EEVA KORPI-HYÖVÄLTI KONTRAHTI

84.2 ISBN 978-952-5940-94-7 Kirjakauppoihin helmikuussa Torppari Mikki Mikinpojan puumerkki on M-kirjain ja pisteet sen päällä. Sillä hän sitoutuu tekemään torpparikontrahtiin kirjoitetut asiat.

Erilaiset sopimukset velvoittavat Mikki Mikinpoikaa ja hänen perhettään, eikä mies itse voi määritellä oman elämänsä ääriviivoja.

Torpparilla kaikki kiertyy tekemisen ympärille. Suoritetaan talon töitä, venytetään päivää ja tehdään omia torpan askareita kuun valossa, rakastetaan konkreettisella tavalla huolenpidon kautta.

Kontrahti on kertomus Eeva Korpi-Hyövältin isoisän isästä. Se perustuu kirjailijan löytämiin oikeuden pöytäkirjoihin 1850–1870-luvuilta, Pöytäkirjoista ilmenee, miten monenkirjavista asioista oikeutta käytiin. Näiden dokumenttien ja kirkonkirjoista löydettyjen tiedonjyvien ympärille Korpi-Hyövälti on rakentanut tarinan suurten nälkävuosien ajasta ja sen ajan ihmisistä.

”Talvinen päivä oli lyhyt. Niukkaa, harmaata, alhaalla riippuvaa valoa riitti vain muutamaksi tunniksi, mutta se käytettiin työn tekoon. Lumi olisi valaissut, mutta toisaalta lumettomassa maassa puiden kaato oli helpompaa. Ja valoakin saatiin, kun ison kiven päälle asetettiin tervaskanto. Pilkkeillä se saatiin palamaan ja salomaan soihtu valaisi uurastajien työmaan.

Illalla Mikki lähti kotiin ja toiset jäivät pitkän matkan takia saunalle yöksi. Tuomas-isäntä oli tuonut evääksi myös Könnin kuminalla maustettua kotipolttoista ja viinan voimalla miehet puhuivat illalla enemmän kuin koko viikolla. Kertoipa Tuomas-isäntä lisää könniläistarinoita. Mestari Juho oli osallistunut silmäneulakilpailuun, jonka englantilaiset olivat järjestäneet.

–Ruottalaaset luulivat voittaneensa koko kisan, kun Könnin neula oli vähän paksumpi kuin heidän neulansa. Mutta tässä vaiheessa Könnin mestari oli kiertänyt neulan pään auki ja neulakotelosta tuli esiin tusina hienoja silmäneuloja, Tuomas jutusteli ja otti samalla käteensä pienen tikun, jota tiiraili silmän tasalle nostaen.