KEVÄÄN 2026 UUDET KIRJAT
Tulossa olevista kirjoista kerromme ensimmäiseksi Warelian Facebook-sivuilla:
facebook.com/kustannusliike
Kirjojen vähittäismyynti kirjakaupoissa koko maassa sekä kaikissa kirjaverkkokaupoissa.
JÄLLEENMYYJIEN JA KIRJASTOJEN KIRJATILAUKSET
Kirjavälitys Oy tilaukset@kirjavalitys.fi
Warelia Kustannus Oy tilaukset@warelia.fi
Suomen Kirjastopalvelu Oy kirjastopalvelu@kirjastopalvelu.fi
Kaikki kirjamme ovat saatavilla myös Warelian omassa verkkokaupassa: warelia.fi.
Warelian oma kivijalkamyymälä on auki pääasiassa kesäaikaan (aukioloajat: warelia.fi).
WARELIA KUSTANNUS OY
Toimisto ja myymälä Marttilankatu 13 38200 Sastamala w@warelia.fi
Kustantaja
Marko Vesterbacka 050 3469 175 marko@warelia.fi
Kustannustoimittaja
Salla Yli-Erkkilä salla@warelia.fi
Esitteen graafinen suunnittelu ja toteutus: Luova konttori Kari Jokinen / karijokinen.com
HARRI V. HIETIKKO TOTUUS TAPAHTUMISTA ATOMISUKELLUSVENE GONZOLLA 84.2
ISBN 978-952-387-105-2 Kirjakauppoihin helmikuussa
Historia on ihmisen onnettomuutta tutkiva tiede, mutta myös puolustajamme, syyttäjämme ja tuomarimme.
” Romaani mahdollisesta maailmasta aivan lähellä omaamme.
Historia on kätilömme ja hauturimme.
Samalla se kuitenkin, tavalla tai toisella, toistaa itseään kuin jumittunut vinyylikiekko pyörii levylautasella, ellei kuuntelija nosta timanttineulaa ja saata sitä uudelle uralle.
#nykykirjallisuus #journalismi #ydinaseet #merisodankäynti #erotiikka #filosofia
Harri V. Hietikko
Totuus tapahtumista atomisukellusvene Gonzolla
Vajaata tuntia myöhemmin atomisukellusvene Gonzo nosti niin sanotusti ankkurinsa, irtautui laiturista jauhaen seitsemänlapaisella avopotkurillaan lahdelman likaisenruskeaa vettä ja otti suunnan kohti sinisenä hehkuvaa lännen ulappaa.
Aluksen perinteisiin kuului edetä ensimmäiset meripeninkulmat pinta-ajossa ja liput hulmuten, jotta paikalle saapuneiden ihmettelijöiden, miehistön perheenjäsenten, muiden omaisten, juuri vihittyjen hääparien ja erinäisten paskiaisten oli mahdollista osoittaa suosiotaan ja ostaa mahdollisesti jäätelöä Nevskin majakan juurelle saapuneesta kylmäkärrystä.
– Purjehdi Viktor Vodka, purjehdi. Purjehdi Viktor Vodka. Tule elävänä takaisin, lauloi pieniä lippuja heiluttavien päiväkotilasten ja pioneerien yhdistetty kuoro eräällä etäisimmistä aallonmurtajista vain hetkeä ennen kuin atomisukellusvene Gonzon ämyreistä kaikui sukelluskäsky ja me kaikki saatoimme juuri sillä hetkellä, kuin sielujemme silmin, nähdä maailmaa rikki neulovien luotien juovat.
Ja niin me jätimme kaiken taaksemme.
Pauhaavat kaupungit ja tehtaat, naftan käryiset valtatiet. Torit, kasarmikentät, sisäpihat ja puutarhapalstat. Patsaat, monumentit ja apteekit. Kaivokset ja sulatot. Patorakennelmat, masuunit ja mausoleumit. Öljynjalostamot, petrolivarikot ja atomivoimalat. Telakat ja nostokurjet. Elintarvikekombinaatit, kolhoosit ja muut osuustoiminnalliset yksiköt. Perunapellot, jotka puskivat enemmän itsensä tajuttomaksi juoneita ja typeryyteensä kaatuneita sotamiehiä kuin potaattia. Viskaalit ja virastot. Kylmien ratapihojen kohteliaat miehet. Laboratoriot, kansanjoukot ja festivaalit. Urheiluareenat, uimastadionit ja punttisalit, joilla atleettiset ljuberit vetivät leukoja ja repivät rautaa kuin paperia ja pugilistit hakkasivat hamppusäkkejä ja toisiaan. Kiväärivarastot, joiden jakovastuulliset odottivat aina malttamattomina huomista. Metroasemat, kulttuuripalatsit ja katedraalit, joiden seinillä, katoissa ja torneissa hehkui kulta arvoitukseen käärityn mysteerin tai pikemminkin rukouksen liekin maallisen muodon ottaneena.
Koko sen kaalikeiton ja huonosti toimivien viemäreiden hajuisen, itsellisen selittämättömän spectrumin, jota ajan ja sen vastavoiman kautta olevaksi kutsutaan.
Harri V. Hietikko on vaasalainen kirjailija ja hallintotieteiden tohtori. Hän on julkaissut lukuisia romaaneja, dekkareita, tietokirjoja, artikkeleita ja näytelmiä. Hietikon teoksia on palkittu ja käännetty vieraille kielille.
Hietikon edellinen romaani Gonzon kaupungin taiteellinen vallankumous ilmestyi vuonna 2021.
Gonzon kaupungin taiteellinen vallankumous on matkakertomus, veijariromaani, tarina yksilöstä koneiston rattaissa sekä tilinteko. Se on kertomus kahdesta lehtimiehestä, jotka matkaavat jutuntekoon Gonzon kaupunkiin. Perillä he tempautuvat mukaan tapahtumien pyörteisiin, jotka muuttavat kaupungin asukkaiden maailman peruuttamattomasti.
Milon puolesta
Oikeuspuheet ovat Marcus Tullius Ciceron (106–43 eKr.) tärkeintä ja herkullisinta tuotantoa, mutta niistä on suomennettu vain muutama ja nekin kauan sitten. Kuuluisaa puolustuspuhetta Pro Milone ei ole aiemmin ollut saatavilla suomeksi.
MARCUS TULLIUS CICERO
MILON PUOLESTA
77.2
ISBN 978-952-387-104-5 Kirjakauppoihin helmikuussa
Johannes Koskenniemi
1. tammikuuta 52 eKr. kaksi seuruetta kohtasi toisensa Roomasta kaakkoon johtavalla Via Appialla noin 20 kilometrin päässä Roomasta. Kello oli noin 13.30. Vaikka kenenkään oli sitä vaikea myöhemmin uskoa, kohtaaminen oli silkkaa sattumaa. Siinä kohtasi kaksi katkeraa kilpakumppania, kaksi politiikan voimahahmoa, jotka olivat molemmat ehdolla pian toimitettavissa vaaleissa, vaikkakin eri virkoihin. Publius Clodius Pulcher oli skandaalinkäryinen populisti. Titus Annius Milo oli ylempien säätyjen vankka ja väkivaltainen tukija. Heidän kiistansa oli yksi näytös Rooman vuosisataisessa kamppailussa, jota kävivät aristokratiaa puolustaneet optimaatit (lat. optimates) ja kansanpuolueen edustajat (populares). Miesten välinen vihanpito oli värittänyt vuosia, jotka jäisivät sortuvan tasavallan viimeisiksi.
Kumpikaan ei matkustanut yksin. Milolla, joka kulki vaunuilla, oli mukanaan vaimonsa ja yli 300 aseistettua orjaa, joista osa oli gladiaattoreita. Ratsain liikkuvalla Clodiuksella puolestaan oli henkivartiona ainoastaan 26 orjaa. Syntyi taistelu, jossa lähes koko Clodiuksen seurue sai surmansa. Clodius itse haavoittui, mutta pääsi pakenemaan läheiseen majataloon. Milon joukot tunkeutuivat hänen käskystään majataloon, raahasivat Clodiuksen kadulle, tappoivat tämän ja jättivät ruumiin lojumaan niille sijoilleen.
Tapahtumasarja johti omalaatuiseen oikeusjuttuun, joka päättyi yhteen oikeushistorian suurista puheista. Miloa puolustamaan valikoitui kolme optimaattien parasta juristia johtotähtenään tuon ajan johtava puolustusasianajaja Marcus Tullius Cicero. Ciceron sitoi Miloon paitsi kiitollisuudenvelka myös poliittinen liittolaisuus ja jaettu viha Clodiukseen. Oikeudenkäynnissä puolustuksella oli aikaa kolme tuntia, jotka Cicero käytti yksin. Puhetta pidetään yhtenä Ciceron parhaista, vaikka hän hävisi.
Puheen on suomentanut filosofian maisteri, oikeustieteen maisteri ja varatuomari Johannes Koskenniemi. Alkuperäinen puhe ei ole sellaisenaan säilynyt meille. Tässä kirjassa on Ciceron puolustuspuheestaan myöhemmin itse julkaisema versio, jonka Koskenniemi on taustoittanut laajalla johdannolla ja täydentänyt tarpeellisilla selityksillä.
Hyvä kuolema - Opas eläville
Timo Airaksisen teos Hyvä kuolema - Opas eläville on suunnattu kaikille, jotka miettivät ja ihmettelevät omaa ja läheisen kuolemaa.
KUOLEMA ON ELÄMÄN HORISONTTI
Teen peruseron: kuoleminen eli kuolleeksi tuleminen ja kuolleena oleminen. Kuoleminen on aito huolen aihe, kuolleena oleminen ei niinkään. Kuollutta henkilöä ei ole enää olemassa, jolloin kaikkinainen huoli ja ahdistus ovat poissa, paitsi ehkä läheisiltä, eikä heistäkään pitäisi olla liian varma. Kuolemisen tapoja on laaja kirjo helpoista mitä kamalimpiin, joten kuolemisestaan on siten järkevää kantaa huolta.
Miten lohduttaa kuolevaa, kun kaikki olemme kuolevaisia ja elämme kuoleman odotuksen horisontissa ja lopulta kuolemisen kehyksessä? Horisontti meillä kaikilla on sama, henki kun menee jokaiselta jollakin tavalla sitten kun se aika tulee.
”Jos elämän kulku on syntymä, koulu, työ ja kuolema, jokainen noista muodostaa oman kehyksensä. Vauva ja lapsi elävät lapsen elämää. Koulu on oma maailmansa, työ samoin. Ja sitten alkaa kuoleminen. Lääkärin työnä on hoitaa terveyttä ja parantaa, se on hänen työnsä kehys. Mutta kuolema tulee kuitenkin, eikä kuolevaa pitäisi hoitaa kuin sairasta. Kuolemantauti ei ole tauti samassa mielessä kuin parannettavat tai muuten hallittavissa olevat vaivat. Kuolevaa ei hoideta terveeksi, vaan autetaan kohti lempeää ja tuskatonta kuolemaa. Kuoleman kehys ei ole yhteensopiva parantavan hoidon kehyksen kanssa. Se on aivan oma maailmansa, joka on viimeinen ja lopullinen kehys. Tämän kehyksen vaaliminen on avain hyvään kuolemaan, jos vain osaisimme tuota avainta kääntää.
TIMO AIRAKSINEN HYVÄ KUOLEMA – OPAS ELÄVILLE 11
ISBN 978-952-387-107-6 Kirjakauppoihin maaliskuussa
Timo
Airaksinen
Timo Airaksinen (s. 1947) on Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori. Warelia julkaisi vuonna 2025 Airaksisen edellisen teoksen Millaista oli? – Filosofin oppivuodet.
Rautakansleri
MARKKU AALTO
RAUTAKANSLERI
84.2
ISBN 978-952-387-106-9
Kirjakauppoihin maaliskuussa
Siipimies on viihdyttävä romaani ja samalla kuin populistin käsikirja, jossa on vakava pohjavire. Menestyksen kantapäillä vaanii alati tragedia. Markku Aalto on seurannut aikaansa tarkasti ja poiminut osuvia huomioita ajan virrasta. (Jorma Melleri, Uusi Suomi 30.8.2024.)
Markku Aalto
Marginaalikirjailija Martti ”Mara” Auersuo elää tavallisen latteaa keski-ikäistä elämää. Avioliitosta on mennyt maku, kirjallinen ura takkuilee ja terveyden ylläpitämiseksi aloitettu voimailuharrastus on lipsahtanut pakkomielteen puolelle. Uutta virtaa tuo kustantamon juhlissa yllättäen syttyvä intohimoinen rakkaussuhde nuoreen Jannaan, mutta salaromanssin äkkiloppu syöksee miehen kirjoittamaan kirjaa omasta elämästään ja saa hänet kyseenalaistamaan jopa oman mielenterveytensä.
Vanhempi ja menestyneempi kirjailijakollega Jorma Kullervo Kiirasvuori puolestaan julkaisee jättimenestykseksi nousevan autofiktiivisen romaanin, samalla kun hänen vaimonsa Mari huolestuu miehensä käytöksestä ja voimistuvista muistisairauden oireista.
Mutta mikä on miesten välinen suhde, ja mikä kummankin elämässä lopulta on totta?
Kirjailija Markku Aalto (s. 1970) tuntee maailman, jossa liikkuu. - - Turvallisen katastrofin kaoottinen ja kostea meininki on kaukana poliittisesta tai muustakaan korrektiudesta. Kirja tuntuu tässä ajassa uhkarohkealta nyökkäykseltä Hannu Salaman ja kumppanien avainromaanien ja taiteilijaromaanien suuntaan. (Jani Saxell, Helsingin Sanomat 22.7.2023.)
Rautakansleri on Markku Aallon viides romaani. Aallolta on julkaistu aiemmin myös kymmenkunta runokokoelmaa. Päivätyökseen Aalto toimii tietokirjallisuuden kustannuspäällikkönä Tammi-kustantamossa.
Joka pahaa etsii
Olavin Toivolan rakastettu Akseli Salo -sarja on pian täydellinen!
Sarjan viides ja viimeinen jännitysromaani sijoittuu Tampereen helteiseen kesään 1934.
Afrikan timanteilla rikastunut suomalaismies palaa vuosikymmenien jälkeen ulkomailta kotikartanoonsa Teiskoon. Hän kutsuu luokseen kaikki ne, jotka häneltä jotakin vaativat. Vieraisiin liittyvien uhkien takia hän pestaa avukseen muukalaislegioonan kapteenin Akseli Salon.
Kutsutut saapuvat juhannuksen jälkeen. Kuolemaa ennustava kartanon haamu ilmestyy.
Akselin kokemus on tarpeen. Häntä tukevat vakoojana toiminut vaimo Marie sekä komisarioystävä Arvi Bäckmann. Yhteydet Ranskaan toimivat.
Akseli Salo -sarjan osat: Sattuman tuomio (2020), Viinitarhurin murha (2021), Laukaus salolla (2022), Musta kuningas (2024) ja Joka pahaa etsii (2026).
Olavi Toivola
OLAVI TOIVOLA
JOKA PAHAA ETSII
84.2
ISBN 978-952-387-109-0
Kirjakauppoihin maaliskuussa
Fakta ja fiktio kietoutuvat yhteen Toivolan tutulla reseptillä viihdyttäväksi riippukeinulukemistoksi.
(Risto Ojanen, Kulttuuritoimitus.fi 5.6.2024.)
Olavi Toivola tunnetaan omaäänisistä ja eleganteista paikallishistoriaa elävöittävistä rikosromaaneistaan. Ennen kirjailijanuraansa Toivola toimi Nokian paperitehtaan johtotehtävissä.
Nasaretilaisen haaste
MATTI KANKAANNIEMI
Onko mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?
Aiheeseen perehtyneet historiantutkijat pitävät yleisesti Jeesus Nasaretilaista todella eläneenä historian henkilönä. Niin sanottu Jeesus-denialismi kuitenkin kiistää Jeesuksen historiallisuuden. Tässä kirjassa teologian tohtori Matti Kankaanniemi kuvaa, millaisia haasteita Jeesuksen historiallisuudelle on eri aikoina esitetty ja miten tutkija päätyy johtopäätökseen Jeesuksen historiallisuudesta.
Kuten ilmastonmuutoksen kiistäjät ja holokaustin kiistäjät myös Jeesuksen historiallisuuden kiistäjät saavat julkisuudessa usein tieteellistä painoarvoaan enemmän tilaa.
NASARETILAISEN HAASTE – HISTORIAN JEESUS
JA SALALIITTOTEORIAT 23.2
ISBN 978-952-387-108-3
Kirjakauppoihin toukokuussa
Vaihtoehtohistorioitsijat ovat tieteen näkökulmasta marginaalissa, mutta asettavat varsinaisille asiantuntijoille haasteen. On kohtuullista odottaa, että Jeesus-tutkijat pystyvät kertomaan suurelle yleisölle, miksi he ovat käytännössä yksimielisiä Jeesuksen historiallisuudesta – esimerkiksi siitä, että tämänniminen galilealainen henkilö todella kiersi saarnaamassa ja että roomalaiset vallanpitäjät ristiinnaulitsivat hänet Jerusalemin ulkopuolella.
Vaihtoehtohistorioihin liittyy usein ajatuksia asioiden todellista laitaa pimittävästä salaliitosta. Myös salaliittoteorioihin voi suhtautua tieteellisesti mielenkiintoisena haasteena. Kankaanniemi osoittaa Jeesus-denialistien perusteluissa salaliittoteorioille tyypillisiä piirteitä. Toisaalta hän toteaa, että valtavirtaan kuuluvat tutkijatkin perustelevat toisinaan näkemyksiään salaliittoteorioille tyypilliseen tapaan.
Matti Kankaanniemi on käsitellyt tämän kirjan aihepiiriä myös suositussa Peleg-blogissaan. “Tekstit uhmaavat ajoittain instant-yhteiskunnan säännöille tehtyjä oppaita, joissa kaikki pitää pystyä sanomaan nopeasti, lyhyesti ja helposti.” peleg.fi
Kuva: Rembrandt van Rijnin vuonna 1633 valmistuneen maalauksen luonnos.
Matti Kankaanniemi on teologian tohtori. Hän toimii Åbo Akademin
Historical Jesus Workshop -tutkimusryhmän tutkijana. Kankaanniemen väitöskirja The Guards of the Tomb (Matt 27:62–66 and 28:11–15).
Matthew’s Apologetic Legend Revisited julkaistiin vuonna 2010.
Kuinka kuulustelupöytäkirjaa luetaan
– Kirjoittamisen opettajan näkökulmia
Kuulustelupöytäkirjat ovat tärkeimpiä poliisin rikostutkinnan aikana syntyviä tekstejä. Pöytäkirjoja lukevat syyttäjät, puolustajat ja joskus myös tuomarit. Näiden ammattilaisten lisäksi pöytäkirjoja lukevat ne, joita asia henkilökohtaisesti koskee. Monilla pöytäkirjoilla on muitakin lukijoita. Niitä voivat lukea myös rikos- ja oikeustoimittajat sekä historiankirjoittajat – joskus vuosikymmenien päästä.
Jotta kuulustelupöytäkirjoja voi lukea oikein, on tarpeellista tietää, millaiset säännökset kirjoittamista ohjaavat. Pelkät säännökset eivät kuitenkaan selitä kaikkea. On hyödyllistä tietää myös jotakin siitä, miten pöytäkirjat todellisuudessa syntyvät, millaisia haasteita kirjoittamiseen liittyy ja miten näitä haasteita on pyritty käytännössä ratkaisemaan.
Kirjan kirjoittaja Marko Vesterbacka on kahdenkymmenen vuoden aikana opettanut suurinta osaa nykyään virassa olevista suomalaisista poliiseista. Vesterbackan vastuulla on ollut erityisesti esitutkintaan liittyvän kirjoittamisen ja vuorovaikutuksen opetus poliisin perusopinnoissa. Lisäksi Vesterbacka on opettanut kuulustelujen kirjaamista poliisin täydennyskoulutuksissa sekä Tullin ja Rajavartiolaitoksen rikostutkinnan kursseilla.
Vesterbacka tuo tässä kirjassa esiin, millaisia virheitä ja epätarkkuuksia pöytäkirjoihin saattaa pujahtaa ja miten hän on itse neuvonut niitä välttämään. Kirja auttaa lukijaa tulkitsemaan kirjauksia mielekkäästi ja tunnistamaan pöytäkirjoihin mahdollisesti jääneitä ongelmakohtia.
Kirja avaa näkökulmia myös siihen, miten historiantutkimuksessa kannattaa suhtautua menneinä vuosikymmeninä kirjattuihin kuulustelupöytäkirjoihin. Kirja osoittaa, että ilman asianmukaista lähdekriittisyyttä kokeneetkin historiantutkijat ovat Suomessa tehneet kuulustelupöytäkirjojen äärellä katteettomia päätelmiä.
Marko
Vesterbacka
MARKO VESTERBACKA KUINKA KUULUSTELUPÖYTÄKIRJAA LUETAAN – KIRJOITTAMISEN OPETTAJAN NÄKÖKULMIA
35.7
ISBN 978-952-387-092-5 Kirjakauppoihin kesäkuussa
Marko Vesterbacka on kustantaja, tietokirjailija ja kirjoittamisen opettaja. Vesterbacka toimi Poliisikoulun opettajana ja Poliisiammattikorkeakoulun lehtorina 2003–2021 ja 2023–2025. Nykyään hän on Kokemäen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Vesterbacka on kirjoittanut ja toimittanut mm. historiateoksia, elämäkertoja ja poliisin valintakoekirjoja.
Sopiva surmaaja
VESA VARES
SOPIVA SURMAAJA
84.2
ISBN 978-952-387-110-6
Kirjakauppoihin kesäkuussa
Vesa Vares
Satunnaiset ohikulkijat löytävät henkirikoksen uhrin rannasta lenkkipolun varrelta. Uhri paljastuu nousussa olevan ja trendikkään tamperelaisen it-yrityksen tähtitekijäksi, suulaaksi mieheksi, jolla on ympärillään sekä ihailijoiden että katkeroituneiden piiri.
It-miehen yrityskontaktien jäljet johtavat Suomen turvallisuuspolitiikan huipulle, mutta toiminnan yllä häilyy uhkaava hiljaisuus.
Turun poliisin arvostettu, tiukkamaineinen rikoskomisario Anne Sirkiä on tavannut uhrin juuri ennen tämän kuolemaa. Vanhat ihmissuhteet ovat vuosien jälkeen tavoittaneet hänet katkeralla tavalla, ja Tampereen poliisin tutkimukset johtavat nopeasti Sirkiän jäljille. Onko komisario syyllistynyt henkirikokseen?
Sopiva surmaaja jatkaa Vesa Vareksen dekkarisarjaa, jonka pääosassa on päättäväisenä ja sanavalmiina tunnettu rikoskomisario Anne Sirkiä. Edellisistä dekkareista tuttu turkulainen yliopistonlehtori Pertti Salmenkari pääsee jälleen avustaviin sankaritehtäviin.
– Eli murhaaja tappeli, pääsi irti ja sai sitten tähdätä rauhassa? Aika erikoista. Onko mistään tullut raporttia, että olisi kuultu laukausta?
– Sitä saatte selvittää. Koettakaa saada se toimitusjohtaja mahdollisimman pian kiinni, niin saadaan firman tilanteesta muutakin kuin paperitietoa, Urola sanoi.
Sitten hän muistutti itselleen: tuittuilu ei auta. Nyt ei voi tehdä muuta kuin hiillostaa entistä kovempaa. Ja vaikka Urolan kuulustelukutsuun kirjoittama maininta ”uusista todisteista” lepäsi kovin ohkaisella patjalla, niin vielä oli aikaa. Jotain uutta ja konkreettista olisi saatava huomiseksi.
Sopiva surmaaja on Vesa Vareksen neljäs dekkari. Ensimmäinen, Kuolema kasarmilla, ilmestyi CrimeTimen julkaisemana vuonna 2022. Warelia on julkaissut Turkuun sijoittuvat dekkarit Luoti lehtitalossa (2024) ja Murha maaliviivalla (2025). Molemmissa on pääosassa rikoskomisarioksi edennyt nokkela naispoliisi, Anne Sirkiä, joka oli Vareksen esikoisdekkarissa vielä sivuroolissa.
Vesa Vares työskentelee Turun yliopistossa poliittisen historian professorina. Hänet tunnetaan myös monista omaa tutkimusalaa käsittelevistä tietokirjoistaan, viimeksi Suomen ja Saksan suhteita käsittelevistä tutkimuksistaan.
Pallogrillinpyörittäjän kylä
Tehtäköön selväksi, että en ole maalainen, vaikka asun maalla. En ole kaupunkilainenkaan, vaikka olen syntynyt kaupungissa. Olen jäänyt jonnekin väliin, kuulumatta kumpaankaan. En liene kokemuksineni yksin, mutta ongelma on henkilökohtainen. Se otettakoon huomioon.
Kaupunkilainen kaipaa luontoon ja erämaihin, elämä maaseudulla nähdään ihanteellisena vapautena. Asuminen maalla on kuitenkin aivan eri asia kuin luonnossa piipahtaminen. Todellisuus voi lyödä maallemuuttajaa kipeästi sormille. Hans Colliander ravistelee maaseutuelämään liittyviä uskomuksia.
Colliander kuvaa perinnemaisemia, joita laiduntavat eläimet eivät enää pidä kunnossa. Ja metsiä, kun niistä on ihmisen toiminnan myötä tullut lajiköyhiä puupeltoja. Colliander jakaa myötätuntoiset mietteensä keskiolutbaarien miehistä, niistä, jotka ovat jääneet aloilleen hiljeneviin kyliin. Ja koirista, jotka rakastavat omistajiaan siitä huolimatta, miten niitä kohdellaan.
Pallogrillinpyörittäjän kylä on suomalaisen maaseudun kuva mökeistä ja metsästyksestä, katoavista kyläkouluista ja sitkaasta uskonnollisuudesta, murteiden ja perinneruokien tilkkutäkistä sekä siitä, että talven kituviikkojen jälkeen koittaa kuitenkin kevät.
En kiellä, etteikö kaupunkilainen joskus suhtautuisi ”landelaisiin” hieman huvittuneesti, mutta väittäisin asennetta pohjimmiltaan myönteiseksi; maalaisen arvo tunnustetaan vähintään rivien välissä. Maalainen on suhtautumisessaan kaupunkilaiseen enemmän tosissaan. Omassa ympäristössään hän voi suhtautua kaupunkilaiseen vähätellen, sillä kaupunkilaisen taidoilla on maaseudulla vähän käyttöä.
HANS COLLIANDER
PALLOGRILLINPYÖRITTÄJÄN KYLÄ – MATKALLA MAASEUDULLA
90.2
ISBN 978-952-387-112-0
Kirjakauppoihin kesäkuussa
Hans Colliander
Hans Colliander on Kesälahdella asuva kirjailija ja luontoaktivisti. Warelia julkaisi vuonna 2023 Collianderin kirjan Kesäpoika. Colliander muistelee kirjassa lämpimästi saaristokirjailija Anni Blomqvistia, Anni-tätiä. Colliander oli yksi Blomqvistin lukuisista kesälapsista, joita tämä otti vuosittain kotiinsa lasten pitkien kesälomien ajaksi. Erona muihin kesälapsiin oli se, että Hans jäi Annin elämään pysyvästi. Kirjan pohjana on Annin ja Hansin 25-vuotinen kirjeenvaihto. Collianderin aiempaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu muiden aiheiden ohella lukuisia teoksia linnuista mm. yhdessä toisten kirjailijoiden kanssa kirjoitetut Arktikan aikaan (2011), Lennä lintu lennä! (2007), Hailuodon lintuja (1990) ja Allien aikaan (1986).
RAISA JÄNTTI
SINÄ RAKASTAT MINUA, SINUN TÄYTYY
82.2
ISBN 978-952-387-111-3
Kirjakauppoihin kesäkuussa
Raisa Jäntti
Raisa Jäntti on tuottelias tamperelainen runoilija. Jäntin vuonna 2018 julkaistu balettitanssijan kasvua ja kipuja käsittelevä runoteos Grand plié palkittiin Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla. Golfia, snookeria, vuorikiipeilyä ja kirjoittamista käsittelevä Vaarallisen eläimen tilanne oli Vuoden urheilukirja -finalisti (2022). Sinä rakastat minua, sinun täytyy on Jäntin seitsemäs runokirja. Hän on kirjoittanut lisäksi kolme lastenkirjaa.
Sinä rakastat minua, sinun täytyy
Sinä rakastat minua, sinun täytyy on elämänkaaren mittainen runoteos ihmisen suhteesta toiseen. Se on valoisa kokoelma identiteetistä ja sen rakennuspalikoista: rakkauksista, muistoista ja lähiympäristöstä. Runot tekevät asioista omia nojaamalla niihin koko painolla ja antamalla niille nimet.
Teos havainnoi itsen häilyvää luonnetta ja ehdottaa myös kadottamisen ja unohtamisen hyväksymistä. Kieleltään Sinä rakastat minua, sinun täytyy on ilmava mutta konkreettinen. Se ojentaa käden.
Joku nostaa harteilleen, potkin säärillä ilmaa. Äkkiä olen kirkkaampi, kirkas. Pidän tuosta kohdasta.
Tiedäthän kaiken voi kertoa niin että jään tähän,
Nimetään tämä päivä. Valo oli puoliympyrä, tuuli niin että luulin jatkuvasti jonkun olevan tulossa kotiin.
Sinusta pitäisin kiinni. Sinun polvitaipeisiisi laskisin pentukissoja nukkumaan.
Rukokokoelmasta lepatus pilke (2025) sanottua: “lepatus pilke on vakava, herkkä ja harkittu runokirja. Sen poetiikka on ilmavaa ja tasaista, jokainen säe ja kuva tuntuu painokkaalta. – – lepatus pilke toistaa ajatuksen, joka ei liene kenellekään vieras: elämämme on häviävän lyhyt ja kuolemme kaikki ennen pitkää, rakastakaamme siis. Ja silti viesti on iskevä ja kaunis. Huomaan lukevani teosta yhä uudestaan liikuttuneena.” (Johanna Osváth, Helsingin Sanomat 9.7.2025.)
MUISTA MYÖS SYKSYN 2025 UUDET KIRJAT
