Skip to main content

Sovinnon äänellä (Timo Ensio Malmin haastattelu)

Page 1

Sovinnon äänellä Teksti: Salla Yli-Erkkilä

Timo Ensio Malmi saattaa lukijansa Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle hyvää tarkoittavien kertojien luo. "Tampereen sotakirja" puolustaa kaikkia suomalaisia. – Kuva: Kimmo Torkkeli.

33


Sotakamreeri Timo Ensio Malmin kirjoittaman Tampereen sotakirjan tapahtumat ja tarinat liittyvät Kalevankankaan hautausmaahan. "Samat tapahtumat liittyvät kaikkiin Suomen hautausmaihin ja taisteluihin maan rajoilla", Malmi kertoo. Kysymättä Malmi alkaa heti toistaa kirjan mottoa Joku oli sinun tähtesi täällä, joku oli. Se on hänen opettajansa, runoilija Mirkka Rekolan ajatus. "Mirkka on kantanut kirjoitustyötäni. Hautausmaalla me kaikki olemme heikoilla jäillä", Malmi sanoo. "Olen valinnut uudenlaisen lähestymistavan. Tuon taistelutantereelle yllättävät kertojat, jotka ovat sytyttäneet minut. Kukin heistä on huudahtanut minulle niin kuin Hamlet: Horatio, kerro maailmalle tarinani oikein." Malmi antaa kirjassaan äänen edesmenneille sotia kokeneille naisille, miehille ja lapsille. Hän antaa heidän vastata kysymyksiin, joita ei ehditty kysyä.

W

arelian uutuutta voidaan nimittää profeettakirjaksi, sillä teos on Vanhan testamentin tapaan jaettu osiin profeettojen nimien mukaan. Malmi asettaa valitsemansa kirjailijaprofeetat kertomaan, miten suomalaisten sodat heitä koskettivat. Monet profeetoista ovat olleet rintamalla ase kädessä, toisten hyppysissä on poltel-

34

lut kynä. Kaikkia profeettoja yhdistää se, että he ovat olleet paikalla oikeaan aikaan ja hyvissä aikeissa. Timo Ensio Malmin draaman profeetalliset kirjailijat ovat: Lauri Pohjanpää, Mika Waltari, Viljo Kajava, Juice Leskinen, Lauri Viita, Kalle Päätalo, Erkki Lepokorpi, Lauri Letonmäki, Jussi Raitio, Oiva Paloheimo, Hannu Salama, Kari Aronpuro ja Mirkka Rekola. Profeettojen lisäksi äänen saavat myös kirjailijoita lähellä olleet ihmiset.

Malmi antaa kirjassaan äänen edesmenneille sotia kokeneille naisille, miehille ja lapsille. "Halusin, että Suomen kokemuksiin johdattavat myös muut kuin kirjailijat. Osa kertojista on elossa, osa jo poissa. " Viljo Kajavan ja Lauri Viidan lapset kertovat omia muistojaan, Juice Leskisen äiti muistelee poikansa kanssa evakkomatkaa Impilahdelta kohti länttä.

S

uomen selviämissodat ovat monikerroksinen onnenkantamoinen, sillä rauha on osattu tehdä aina oikealle hetkellä.

Malmin teokseen on seuloutunut mukaan moninainen joukko sotilaita. Mannerheim-ristin ritareista ovat mukana Aaro Pajari, Arvid Janhunen, Paavo Koli. Vuoden 1918 sodan valkoisia apukertojia ovat: Gunnar Melin, Olof Palme, Leino Penzin, Osmo Vaissi, ruotsalaiset Ernst Hülphers ja Einar Lundborg. Tampereella kun ollaan, ei voi ohittaa kotien ja tehtaiden puolustajia, ei naisten asekaartia. Näsilinnan takaisinvaltaukseen osallistunut Anna Ahlgren, naisten aseellisen kaartin varapäällikkö Ida Riuttu, Raatihuoneen puolustuksessa kaatunut Verkatehtaan kutoja Fanni Viitanen kertovat omista kokemuksistaan. Mukana ovat myös Vilppulan punakaartilainen, Kalevankankaan sotavanki, sittemmin kenraali, Madridin puolustaja ja Berliinin valtaaja Akseli Anttila sekä Kalevankankaalla haavoittunut upseeri Gunnar Keltamäki. "En taida kyetä enää kirjoittamaan mitään, ellen työnnä mukaan sotavankien kohtaloa", Malmi hymähtää ja kertoo Kazakstanin hiilikaivosleirin suomalaisten vastakkainasettelusta. Tampereen sotakirjassa sotavankipuheenvuoron käyttävät 1918-sodan, kahdesti telotettu Anton Pikanen ja jatkosodan sotavanki Arvi Nyman, joka oli loikkarien kanssa samalla hiilikai-


Keskellä tuntolevy kaulalla on Veikko Matikainen, joka rakensi Tampereen yliopiston. Ollaan asemasodan aikaan Rajajoen rantalohkolla. Koossa JR 48:n nuoret. Matikaisen olkapäällä lepää kirjoittajan isän, Reino Malmin käsi.

vosleirillä Kazakstanissa vuonna 1941. Nyman kertoo aatteellisista syistä puolta vaihtaneiden, Tampereelta kotoisin olleiden osasta Neuvostoliiton propagandakoneistossa.

M mista:

almi kertoo kertojiksi valikoimiensa henkilöiden näkökul-

"Yhdeksi tärkeäksi tarinaa kannattelevaksi oppaaksi olen kirjoittanut naapurini, jatkosodan sotaleski Esteri Kyllik-

ki Pajusen. Hän vetoaa runoilija Jenni Haukioon nykymenon pysäyttämiseksi. Pajunen sanoo, että upseerien pitää ymmärtää vastuunsa, vaikka rikastuvat, eikä paeta veroja ulkomaille." Akateemista näkökulmaa oppaina ja tiedonantajina Malmin teoksessa edustavat professorit, tutkijat ja maisterit: Pertti Haapala, Kai Korhonen, Mervi Kaarninen, Leena Niemi, Kaarlo Tiililä, Marko Tikka, Kai Korhonen ja Ilkka Levä.

"Olen moderoinut kaikkien galleriaan nostamieni puhujien puheenvuorot niin, että komedian, tragedian ja satiirin keinot ovat olleet heidän käytössään. Kukin puhuu tavoitteenaan avata uusi näkökulma, tuoda esiin tunne. Jokainen on oman draamansa päähenkilö ja saa sanoa asiansa niin, että pääsee päämääräänsä."

35


Finlaysonin konttoripäällikkö, 35vuotias kapteeni Mauri Hyppönen kaatui Kuuterselän vastaiskussa kesäkuun 14. päivä 1944. JR 48:ssa palveli paljon miehiä Tampereen alueelta.

Hänen mielestään elämme äärettömässä ja ikuisessa. Joka hetki menneisyys juoksee nykyisyydestä taaksepäin luodakseen ikuisen." Lavosen innoittamana Timo Ensio Malmi on kirjoitusprosessin aikana pohtinut, voiko hautausmaasta kirjoittamalla tehdä sakraalitilan taidetta. "Kuutti Lavonen sanoo työskentelevänsä katsojan lohduttamiseksi ja hänen elämänsuhteensa vahvistamiseksi. Miksi ei kirjailija?" Malmi miettii. "Kanteen valitsin painetun Kuutti Lavosen työn nimeltä Serafi. Nimi tarkoittaa palavaa tulta. Jesajan kirjassa kuvataan, millainen enkeli serafi on ulkonäöltään."

Timo Ensio Malmin kaikkitietävä kertoja on piirun verran myötäillyt puhujia. Asiat kerrotaan haudassa lepäävän näkökulmasta.

T

imo Ensio Malmi kuvailee kirjaansa tarinan ja toden liitoksi:

"Tampereen sotakirja on minulle kirjoitusprosessin aikana läheisiksi tulleiden,

36

hyvää tarkoittavien ihmisten kohtauspaikka. Yhteiset myytit, todellisuus ja fiktio, ystävät ja vieraat kohtaavat sivu sivulta. Lopulta unelmat yhtyvät." "Warelian kotipaikkakunnalla Sastamalassa sijaitsevan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kuvittaja Kuutti Lavonen sanoo, että aika etenee taaksepäin yhtä voimakkaasti kuin se kulkee eteenpäin.

Tarinan kerronnassa on monta lajia. Runous on yksi niistä. Timo Ensio Malmin opettaja Mirkka Rekola sanoo hautausmaan puolestamme eläneistä tarinoita kertovan kirjan idean näin: Kun sinä tulit, näin mitä olisit halunnut sanoa, kun olit mennyt ohi, unohdin. Kaikki oli silmissä kaikki oli silmissä eikä kauempana. •


Timo Ensio Malmi

Tampereen sotakirja

Mitä kuolleet olisivat kertoneet? Tampereen sotakirja – Kalevankankaan unelmia on uuden ajan profeettakirja. Sen sivuilla Suomen sotia käyneet nousevat ylös ja kuvaavat rintama- ja siviilikokemuksiaan. Mikä on ollut puolustuksen hinta? Millaista perintöä me nyky-Suomen rakentajat kannamme? Haudatut vastaavat kysymyksiin, joita ei ehditty kysyä tai jotka unohdettiin kokonaan. Tampereen sotakirjan tapahtumat liittyvät Kalevankankaan hautausmaahan, sen päällä käytyyn sotaan ja taisteluihin Suomen rajoilla. Timo Ensio Malmi on kirjailija, runoilija, kääntäjä ja historiantutkija. Hänelle on myönnetty Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto (2000) ja kulttuuritekopalkinto (2008). Vuonna 2019 Malmille myönnettiin sotakamreerin arvonimi.

37


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Sovinnon äänellä (Timo Ensio Malmin haastattelu) by warelia - Issuu