Marttyyrien Ääni 3/2018

Marttyyrien Ääni PALVELLEN VAINOTTUJA KRISTITTYJÄ VUODESTA 1973

Rukous avaa taivaat!

Vainotuille vastataan

3/2018

Rauha vaikeuksien keskellä Mitä vielä sanoisin? Minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista ja Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista sekä profeetoista. Uskon kautta he kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupausten toteutumista, tukkivat leijonien kidat.

He sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, vahvistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa… Hepr. 11:32–34, Raamattu Kansalle käännös

K

oemme joskus heikkoutta unohtaen, kuinka olemme hengellisessä sodankäynnissä, joka ei ole ihmisiä vaan sielunvihollista vastaan. Kun jotain odottamatonta tapahtuu ja joudumme ”tikun nokkaan”, helposti syyllistämme ympärillämme olevia ihmisiä. Unohdamme, että meidän tulisi rukouksessa kääntyä Jumalan puoleen ja aloittaa rukous siunaten niitä ihmisiä, jotka ovat jollain tavalla osallisia tähän yllättävään tilanteeseen.

Vastustajamme on sielujemme vihollinen ei ihminen

Kaikkein parhaimman konstin osaa sielunvihollinen siinä, että hän kääntää yhteistyökumppanit toisiansa vastaan. Ei tarvitse olla kuin väärinymmärrys ja seuraavassa vaiheessa sielunvihollinen kertoo, että on suunnitelmallisesti sinua vastaan noustu, siksi ala puolustautua ja näytä missä ”kaappi seisoo”. Eri puolilla maailmaa kristillisen uskonsa vuoksi vainotut kristityt ovat aivan samojen sielunvihollisten hyökkäyksien kohteena kuin mekin täällä ns. vapaassa maailmassa. Heidän ja meidän puolustukseen tarvitsemme koko Jumalan sota-asua. Se peittää meidät ja tuo siunatun levon sekä rauhan sydämeen jopa niin syvän, että voimme rakastaa myös niitä jotka meitä vainoavat. Tuon rauhan saavuttamiseen meidän tarvitsee pukeutua Efesolaiskirjeen mukaisesti Jumalan koko sota-asuun. Ef. 6:10–20

Varustautuminen on voiton ja rauhan kokemista

Paavali kirjoittaa efesolaisille, että meillä on vastustaja taivaan avaruuksissa. Toisin sanoen, vastustajamme sielunvihollinen ja pahuuden henkiolennot on syösty pois Jumalan taivaasta ja ne ovat jääneet tarkkailemaan meitä ”taivaan avaruuksiin” (Ef. 6:12), josta ne tekevät omia iskujaan tänne missä me elämme ja olemme. Kirkkojen polttaminen, itsemurhapommittajien iskut, perättömät syytteet kristittyjä kohtaan ja monet muut kristittyjen vainon tapahtumat ovat seurausta sielunvihollisen iskuista Jeesuksen seuraajia kohtaan. Samoin on meidän kohdallamme aivan arkipäivän elämässä. Sielunvihollinen haluaa riistää meidän ajatuksemme pois Jeesuksesta ja hänen voitostaan. Kun jotain

Marttyyrien Ääni 3/2018

Pääkirjoitus

järkyttävää tai ikävää tapahtuu, luonnollisesti meistä tulee silloin rauhattomia. Mutta Jumala haluaa antaa meille rauhansa, huolimatta olosuhteista ja tilanteista joiden keskellä olemme ja elämme. Saavutamme silloin voiton sisäisessä taistelussamme.

Pelastuksen kypärä – autuuden rautalakki

Vanha raamatunkäännös vuodelta 1776 puhuu pelastuksen kypärästä (Ef. 6:17), kertomalla sen olevan autuuden rautalakki. Se on upea kuvaus siitä, miten Jumala tahtoo suojella ajatusmaailmamme pahoilta ajatuksilta. Suomisanakirjan mukaan autuas on yhtä kuin ylen onnellinen, ihana, autuaallinen. Paavali kehottaa ottamaan varustuksen päällemme rukouksessa (Ef. 6:18). Kun rukoillen luovutamme asiamme Jumalalle ja kiitämme ympärillä olevista ihmisistä sekä siunaamme heitä (huolimatta heidän pahoista aikeistaan tai teoistaan), painamme päähämme autuuden rautalakin ja koemme kuinka rauha ja lepo virtaa elämäämme.

Silloin ymmärrämme, että kaikki mitä meille tapahtuu, on Jumalan käsissä.

Tästä syystä vainoa ja traagisia hetkiä kokevat veljemme ja sisaremme ongelmamaissa voivat kestää ja jopa antaa anteeksi vainon tuottajille ja murhamiehille. Se on Jumalan Pyhän Hengen työtä, ei ihminen itse saa sitä aikaan.

Henkilökohtainen ja yhteinen rukous

Rukouksella on yliluonnollinen vaikutus, kun me puhtain motiivein rukoilemme Jeesuksen apua. Raamatun mukaan Jumala ojentaa kätensä ja puuttuu asioihin (Apt. 4:23-31). Kaikki tämä on meille Jumalan lahjaa, jonka hän valmisti Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Me saamme joka päivä pukea yllemme Jumalan koko sota-asun kiittäen ympärillä olevista ihmisistä. Olemme tässä tutustuneet vain yhteen Jumalan sota-asun kokonaisuuteen, tutustu lisää lukemalla Efesolaiskirjeen kuudetta lukua. Jumalalla on meille kaikille sekä yhteiseen että henkilökohtaiseen rukoukseen taivaallisessa varastossa hänen omat vastauksensa. Siksi rukoilkaamme yhdessä vainotun seurakunnan kanssa kiittäen Jumalan huolenpidosta ja siunatkaamme meille miellyttäviä sekä epämiellyttäviäkin ihmisiä Jeesuksen siunatussa nimessä!

Juhani Huotari

Lähetysjohtaja juhani.huotari@vomfinland.fi

Lehden sisältö

8

4 Pääkirjoitus: Rauha vaikeuksien keskellä........................................2 Thaimaa ei ollutkaan pakolaisen paratiisi.......................................4 Asher Masihin koskettava todistus...................................................6 Blogi: Tehdään hyvää itsellemme!.....................................................7 Pohjois-Koreasta evankelistan työhön.............................................8 Vankilapastori.......................................................................................... 11 Rukousta eturintaman puolesta....................................................... 13

11

Uutisia maailmalta.................................................................................. 14

MARTTYYRIEN ÄÄNI ry

Kuulumme seuraaviin järjestöihin: Suomen Lähetysneuvosto ry, Suomen Evankelinen Allianssi ry, Raamatunlukijain liitto ry, International Christian Association ja Middle East Concern Toimisto:

Marttyyrien Ääni -lehti:

Toimitusneuvosto:

PL 40, 00321 Helsinki Puh. 040 5522 309 E-mail: info@vomfinland.fi Internet: www.marttyyrienaani.fi Toimisto avoinna: ma–pe klo 09.00–15.00

Ilmestyy 6 numeroa vuodessa ISSN 2343-5461 (painettu) ISSN 2343-547X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja: Juhani Huotari Toimitussihteeri: Sari Palomäki Toimittaja: Katja Bågman

Puh.joht. Jyrki Kela Vesa Jääskeläinen Aki Miettinen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puhelin: 040 5522 309, sähköposti: info@vomfinland.fi Tilinumero: FI08 5789 2320 0566 01

Taitto: Taina Lassila

Painatus: Kirjapaino Hermes

Keräyslupa: POL-2014-12198 3

Rukousta ja laulua pakolaisten tilaisuudessa.

Thaimaa ei ollutkaan pakolaisen paratiisi Maaliskuussa 2016 YK raportoi, että Thaimaassa oli 11,500 pakistanilaista kristittyä pakolaista. Pakolaisten määrä oli huomattavasti noussut edellisvuodesta, jolloin heitä oli YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan noin 4000. Tilanne elää kaiken aikaa.

Teksti: Juhani Huotari/Chris Woodruff l Kuvat: Juhani Huotari

V

iime kuukausien aikana kristittyjen pakolaisten määrä Thaimaassa on voimakkaasti laskenut. Viimeisten tietojen mukaan pakolaisia on noin 4000, jopa vähemmän. Monet ovat palanneet takaisin Pakistaniin tai heidät on pakkopalautettu. Osa on siirtynyt maan alle ja heistä ei tiedetä enempää. Thaimaan hallitus on tehnyt päätöksen käännyttää kaikki kristityt Pakistanista tulleet pakolaiset takaisin. Heidän vaikea kohtalonsa on hälyttävä esimerkki siitä, kuinka pakolaisten tilanne on maailmanlaajuisesti erittäin hankala.

Turvapaikkahaun ongelmat korostuvat

Turvapaikanhakijoista suurin osa on 4

Marttyyrien Ääni 3/2018

saapunut Thaimaahan laillisesti hankitulla turistiviisumilla. He ovat rekisteröityneet UNHCR:n toimistossa Bangkokissa, toiveenaan päästä jonain päivänä johonkin länsimaahan.

Viime vuosien ruuhkat YK:n pakolaisjärjestössä ovat johtaneet siihen, että turvapaikanhakijat odottavat jopa 3,5 vuotta haastattelua pakolaisstatuksen saamisesta. Tästä syystä oleskeluluvat ovat ylittyneet. Oleskelu Thaimaassa viisumin päätyttyä on laitonta, joka on johtanut pakolaisten pidätysaaltoihin. Odottaessaan vuosia kutsua UNHCR:n haastatteluun, heillä ei ole oikeutta työntekoon, koulunkäyntiin eikä myöskään terveydenhoitoon.

Suurin osa pakistanilaisista pakenee Bangkokiin uskonnollisen vainon

tähden. Pakistanilaisilla on normaalia pitempi aika odottaa turvapaikkapäätöstä. Heiltä myös edellytetään vahvempaa näyttöä siitä, että he todella ovat turvapaikan tarpeessa.

Pakistanissa määrätietoista vainoa

Kristityt kohtaavat Pakistanissa voimakasta vainoa. Heidän kokoontumispaikkansa saavat pommiuhkauksia, räjähdyksiä on tapahtunut ja ihmisiä saanut surmansa. Yksittäisiä uskovia syytetään mielivaltaisesti jumalanpilkasta Pakistanin jumalanpilkkalakiin vedoten. Jumalanpilkka tässä tapauksessa tarkoittaa pilkkaa Allahia ja profeetta Muhammedia vastaan.

Jumalanpilkasta voidaan tuomita kuolemaan ja syytetty saattaa viettää vuosia vankilassa tuomiotaan odottamassa. Lähes kaikki jumalanpilkkasyytökset perustuvat valheellisuuksiin ja niitä käytetään mm. koston välineenä.

Kristittyjä myös pakkosiirretään asuinalueiltaan. Viranomaiset tuhosivat aktiivisesti kristittyjen asuttamia alueita vuonna 2015. Kun korkein

oikeus vaati kirjallista perustelua toimenpiteille, Islamabadin Capital Development Authority (CDA, suom. viranomaiskeskus pääoman kehittämiseen) vastasi: ”Suurin osa näistä slummeista on kristittyjen yhteisöjen omistuksessa. Vaikuttaa siltä, että kristittyjen yhteisöjen maaomistus on nousemaan päin. Näiden slummien poistaminen on ensisijaista, jotta voimme tarjota paremman ympäristön Islamabadin kansalaisille ja suojella islamin puhtautta.”

Pakistanin koululaitosten oppikirjat sisältävät syrjivää materiaalia vähemmistöryhmiä kohtaan. Oppilaille opetetaan, että ei-muslimit ovat alempiarvoisia, eikä heihin tule luottaa.

Pakistanissa aktiivisena olevat ääriryhmät ja terroristit ovat erityinen uhka vähemmistöryhmille. Tämän lisäksi maan hallitus tekee vain vähän suojellakseen vähemmistöryhmiä hyökkäyksiltä ja nostaa harvoin syytteen syyllisiä vastaan.

Pidätysolosuhteet järkyttäviä

Thaimaa ei ole allekirjoittanut vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta, eikä sen tähden tarjoa turvaa niille, jotka etsivät turvapaikkaa. Päinvastoin, thaiviranomaiset tekevät turvapaikanhakijoiden massapidätyksiä.

Pidätetyt pakolaiset viedään pidätyskeskuksiin tai vankilaan.

Pidätyskeskuksen olosuhteet ovat epäinhimilliset. Jokainen selli on ylikansoitettu ja saastainen. Miehillä ei ole juuri mitään päällään pakahduttavan kuumuuden vuoksi. Naiset yrittävät hoitaa lapsiaan, joista monet sairastavat ripulia tai oksennustautia.

Useita henkilöitä on kuollut hoidon puutteessa. Joissain tapauksissa pidätettyjä vapautetaan takuumaksua vastaan, jotka ovat kuitenkin liian korkeita tavalliselle turvapaikanhakijalle.

Huhtikuussa 2016 UNHCR teki thaiviranomaisten kanssa sopimuksen, jonka jälkeen turvapaikanhakijoille tarjottiin henkilökortti. Tämän kortin avulla heidän pidätyksensä oli tarkoitus vähetä, mutta kortista huolimatta pidätyksiä on tehty. UNHCR hylkää edelleen kristittyjen anomuksia suuria määriä.

Kristittyjä turvapaikanhakijoita pidätetään ja viedään pidätyskeskuksiin.

Kuva: Bangkokin uskovien ryhmä.

Miten tästä eteenpäin?

Toukokuussa 2018 teimme matkan Bangkokiin tutustuaksemme tämän hetken tilanteeseen. Olemme aiemmin toimittaneet pakistanilaisille kristityille Thaimaahan ruoka- ja lääkintäapua. Thaimaassa toimivat suomalaiset lähetystyöntekijät Yrjö ja Elisabeth Pajunen ovat olleet suureksi avuksi pakolaisten tilanteen koordinoimisessa ja avustuksien perille saattamisessa yhdessä paikallisten kristittyjen kanssa.

Selvittelimme yhdessä Englannin sisarjärjestömme Release Internationalin kanssa, miten voisimme parhaiten auttaa Pakistanista tulleita kristittyjä pakolaisia. Heidän tilanteensa on erittäin vaikea eikä heille ole tarjolla turvallista ja pysyvää oleskelua Thaimaassa thaiviranomaisten sekä YK:n pakolaisjärjestön suhtautumisen vuoksi. Tästä syystä pohdimme, että paras keino on saada kristittyjä pakolaisia kolmansiin maihin, joissa heille tarjottaisiin turvapaikka, työtä, toimeentuloa sekä myös seurakuntayhteyttä.

Englannin lähetyksen kristittyjen pakolaisten auttamistyötä koordinoiva Asif Mall on neuvotellut eri maiden parlamenttiedustajien kanssa pakistanilaisten pakolaiskristittyjen tilanteesta. Tällä hetkellä Kambodzha ja jotkut Etelä-Amerikan maat ovat raottamassa ovea pakolaisperheiden

vastaanottamiseen. Heille etsitään näistä kohdemaista työtä ja toimeentuloa. Seurakuntien suhtautuminen kristittyjen pakolaisten auttamiseksi on erittäin positiivista. Myös Kanadan viranomaiset näyttävät vihreää valoa, heidän kanssaan neuvotellaan osittaisesta ratkaisusta. Informoimme jatkossa, miten asia edistyy.

Työmme Thaimaan pakistanilaisten kristittyjen kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi tarvitsee huomattavasti varoja. Tähän kaikkeen pyydämme Sinun rukoustukeasi ja myös taloudellista tukea. Jumala siunatkoon apusi!

Lähteet: Life Raft International Marttyyrien Äänen lähteet Bangkokissa KIITÄMME JA RUKOILEMME Kiitos Herra, että sinä olet pakistanilaisten kristittyjen turva Thaimaassa.

Rukoilemme, että he saavat kokonaisvaltaisen avun vaikeaan tilanteeseensa.

Avaa Pakistanin vainotuille kristityille ovi turvalliseen elämään.

Lahjoitusviite: 87201 Thaimaan pakistanilaiset 871077 lääkintäapu

5

Asher Masihin koskettava todistus Kertoessaan meille tarinaansa Thaimaassa ”Asher Masih” (nimi muutettu turvallisuussyistä) puhkeaa kyyneliin. Hän ja hänen perheensä on kärsinyt paljon toivottomuutta ja tuskaa näiden vuosien aikana. Kokemastaan huolimatta hän kääntää katseensa ylöspäin ja laittaa luottamuksensa Jumalaan.

Teksti ja kuvat: Marttyyrien Ääni

O

len Asher Masih, pakistanilainen kristitty. Minulla on vaimo ja kaksi lasta. Olin aktiiviseurakuntalainen omassa kirkossani Karachissa, Etelä-Pakistanissa.

Rakastan Jumalaa, ja haluan kertoa Hänestä. Niin tein myös Pakistanissa.

Ääri-islamistien hyökkäyksiä

Kotiseudullani aloittanut äärimuslimiryhmä otti minut kohteekseen. He seurasivat minua ja alkoivat uhkailla.

He vaativat minua luopumaan kristinuskosta ja kääntymään islamiin. En tietenkään voinut tehdä sitä. Nämä äärimuslimit ampuivat minua jalkaan.

Jouduin suureen leikkaukseen, jossa jalkaani asennettiin metallinen tuki, jotta pystyisin kävelemään jälleen.

Toipuminen leikkauksesta vaati kuukausia ja oli hyvin tuskallista. Pikku hiljaa pääsin kuitenkin takaisin jaloilleni.

Vuonna 2013 olin palaamassa sairaalasta tutkimuksista, kun minut pysäytti kadulla tuntematon mies. Hän kuului samaan ryhmään, joka oli minua ampunut. Mies pakotti minut mukaansa ja vei minut eräälle teollisuusalueelle tapaamaan johtajaansa. He kysyivät minulta, että luulinko minä, etteivät he löytäisi minua. Jälleen he vaativat minua luopumaan Jeesuksesta. Kun sanoin ei, he hyökkäsivät kimppuuni. He pahoinpitelivät minut niin pahasti, että metallituki jalassani vioittui ja jouduin uudelleen sairaalaan. Tällä kertaa minulle tuli pysyvä vamma, joka ei ole parantunut. Olen kärsinyt suunnattomista kivuista viimeisen kolmen vuoden ajan.

6

Marttyyrien Ääni 3/2018

Tutkimusta suorittanut poliisi ammuttiin

Tapausta tutkinut poliisi paikallisella poliisiasemalla kieltäytyi raportoimasta ääriryhmän hyökkäyksestä, vaikka tekijät oltiin tunnistettu. Poliisi oli peloissaan. Hän selitti, että he eivät raportoi ryhmästä koska haluavat suojella minua ja perhettäni. Tämä poliisi kuitenkin murhattiin myöhemmin ja epäilen että se johtui siitä, että hän oli ylipäänsä ottanut tapaukseni tutkintaan. Ääriryhmä ei jättänyt minua rauhaan. He alkoivat uhata myös perhettäni. Nyt en pelännyt enää omasta puolestani vaan myös perheeni puolesta. Sain jatkuvasti uhkailusoittoja, joissa minua vaadittiin kääntymään islamiin. Meidän oli pakko paeta maasta ja niinpä vuoden 2014 keväällä lensimme turistiviisumilla Thaimaahan.

Thaimaa ei tarjoa pysyvää turvaa

Elämä Thaimaassakaan ei ole ollut helppoa. Turistiviisumin päätyttyä meistä tuli laittomia siirtolaisia. Emme voi saada turvapaikkaa täältä. Lapseni ovat 10- ja 12-vuotiaita. He eivät voi käydä koulua täällä, emmekä voi vapaasti liikkua pidätyksen pelossa.

Kaiken kokemansa johdosta lapseni ovat henkisesti poissa tolaltaan. Isänä minun on hyvin vaikea kestää sitä.

Halusin jatkaa avoimesti kristittynä elämistä, mutta se oli mahdotonta Pakistanissa. Jos minut palautettaisiin Pakistaniin, ääriryhmät löytäisivät minut helposti. Meille ei ole turvallista paikkaa Pakistanissa. Maan hallituksella ei ole minkäänlaisia keinoja suojella ääriryhmien hampaisiin joutuneita kristittyjä. Tämän paineen lisäksi joudun jatkuvasti käyttämään vahvoja kipulääkkeitä, että päivittäin jaksaisin.

Pyydän teitä muistamaan minua ja perhettäni rukouksin.

Asher Masihin perhe tarvitsee tukeamme. On tärkeää, että saamme autettua hänet perheineen kolmanteen maahan, jossa he voivat elää turvallisesti ja palvella Jeesusta pelkäämättä, että joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi tai heitä tultaisiin viemään pidätyskeskukseen. Tule mukaan auttamaan, että perhe pääsee turvallisesti ja rauhallisesti maahan jossa voivat kokea suojelua.

KIITÄMME JA RUKOILEMME Rakas Taivaan Isä, kiitos että olet pelastanut Asher Masihin perheen välittömästä hengenvaarasta.

Johdata perhettä, että he pääsevät elämään turvallisissa olosuhteissa.

Lahjoitusviite: 87201 Thaimaan pakistanilaiset

Blogi: Tehdään hyvää itsellemme!

V

ainottujen kristittyjen rakastaminen käytännössä on myös hyvän tekemistä itselle.

Aina kun Jumala käskee meidän tehdä jotain, Hän ohjaa meitä tekemään myös hyvää itsellemme. Hän sanoo Hebrealaiskirjeen jakeessa 13:3: ”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itsekin heidän kanssaan vangittuina; muistakaa pahoinpideltyjä, sillä onhan teillä itsellännekin ruumis.” Myös silloin me teemme hyvää itsellemme.

Oman elämämme asiat asettuvat paremmin todellisuuteen. Meidän vaivamme ja ongelmamme omassa elämässämme ja seurakunnassa löytävät paremmin todellisen kokonsa.

Ongelmamme eivät ole mitättömiä tai epäolennaisia vaan tärkeitä Jumalalle ja meille, mutta niillä on vaara näyttää suuremmilta kuin ne todellisuudessa ovat.

Meillä jokaisella on oma ainutlaatuinen tehtävämme, jonka Jumala on räätälöinyt juuri meille sopivaksi, myös vainottujen sisartemme ja veljiemme palvelemisessa. Siksi on olennaisinta jutella asiasta Jumalan kanssa. Voimme oppia toisilta heidän tehtävästään ja silti meidän ei tarvit-

se matkia ketään, kukaan ei ole minä ja saamme iloisesti palvella omalla tavallamme.

Mänttä-Vilppulan seurakunnassa olemme vuosien aikana pitäneet esillä vainottujen sisarustemme todellisuutta. Kun Sari Palomäki oli vielä Mänttä-Vilppulassa, hän otti vastuun tästä tehtävästä. Sari teki joka viikko yhden rukousaiheen seurakunnan kotisivuille ja lähetti saman aiheen kaikille halukkaille sähköpostilla. Näin jokainen saattoi rukoilla silloin kun halusi, siellä missä halusi, niin usein kuin halusi. Tavoite oli myös, että seurakunnan jumalanpalveluksissa rukoillaan vainottujen kristittyjen puolesta osana yhteistä esirukousta. Kun Sari pääsi palvelemaan paremmin vainottuja sisaruksiaan, meni aikaa löytää hänelle työn jatkajaa. Onneksi Marttyyrien Ääni julkaisee kotisivuillaan myös valmiit rukoukset kohdassa Ajankohtaista / Lyhyesti ja rukoillen. Se on iso helpotus meillekin.

Olemme järjestäneet kerran tai kahdesti vuodessa yhteiskristillisen illan vainottujen sisarustemme hyväksi. Aina ei tarvittu ulkopuolista

puhujaa vaan saatoimme tarkastella mennyttä vuotta, yleistä tilannetta vainottujen osalta ja tietysti rukoilla muutamien eri puolilla maailmaa olevien vainottujen puolesta. Koska vainotut ovat meidän kaikkien kristittyjen perheenjäseniä, voimme myös yhdessä palvella heitä. Toki on tärkeää myös se palvelu, mitä itse kukin seurakunta tekee omassa toiminnassaan.

Jokaisen seurakunnan kannalta on siis jo oman hyvinvointinsa ja kasvunsa kannalta tärkeä palvella tavalla tai toisella vainottuja veljiämme ja sisariamme. Osallistutaan ja annetaan Jumalan tehdä meille hyvää ja meidän kauttamme hyvää toisillekin.

Matti Salo Seurakuntapastori Mänttä-Vilppulan seurakunta

Tilaa itsellesi kesälukemista Maksoi mitä maksoi

Kolmen sukupolven usko

Vankina Iranissa

Ali Husnain, J. Chester

Herra ja rouva Bae, E. Foley

M. Rostampour – M. Amirizadeh

Ali syntyi vauraaseen shiiamuslimiperheeseen Pakistanissa. Hän jätti kaiken taakseen seuratakseen ainoaa tietämäänsä totuutta. Vavahduttava kertomus Alin elämää suuremmasta valinnasta seurata Jeesusta

Kertomus siitä, miten eräs pohj o i s k o re a l a i n e n perhe eli todeksi lähetyskäskyä ihmiskunnan historian kristillisvihamielisimmässä maassa.

Kahden nuoren naisen omien kokemustensa pohjalta kirjoittama kirja vie keskelle epäinhimillisyyttä ja sortoa, mutta myös keskellle Jumalan läsnäoloa.

Tarjoushinta 19 € + pk

Hinta 7 € + pk

Tarjoushinta 23 € + pk

Tutustu koko valikoimaamme osoitteessa www.marttyyrienaani.fi/kauppa.

Tilaukset info@vomfinland.fi tai 040 5522 309 7

Pohjois-Koreasta evankelistan työhön Pohjoiskorealainen rouva Byun (nimi muutettu) kiersi huhtikuussa Suomea kertomassa elämäntarinaansa. Pakeneminen Pohjois-Korean hirmuvallan alta ei ollut helppoa eikä yksinkertaista. Myös tie Jumalan luo kulki monen mutkan kautta. Mutta tänään tilanne on toinen. Rouva Byun kiertää eri maissa kertomassa, minkälaista elämä oli Pohjois-Koreassa ja miten hän lopulta pääsi pakenemaan ja sai kutsun Jumalan valtakunnan työhön. Hänen sanomansa todistaa Jumalan uskollisuudesta ja rukouksen voimasta.

Teksti Sari Palomäki l Kuvat: Pertti Jyrinoja ja Sari Palomäki

I

soisäni oli itämaisen lääketieteen tohtori ja isäni työskenteli virkailijana rautatieasemalla.

Isoisäni uskoi Jeesukseen japanilaismiehityksen ajoista asti. Isäni sen sijaan oli saanut enemmän vaikutteita konfutselaisuudesta, kommunismista ja maailmallisista arvoista.

Kun olin nuori heräsin joskus keskellä yötä ja näin isoisäni kuun valossa rukoilemassa lattialla. Ajattelin silloin itsekseni, että ehkä vanhoilla ihmisillä on tapana nukkua tuolla lailla, tai sitten hän on vain päästään sekaisin.

Joskus äitini isä vieraili luonamme ja

8

Marttyyrien Ääni 3/2018

silloin he keskustelivat yhdessä Raamatusta. Pidin puheita outoina. Olin silloin vasta 17-vuotias.

Vankeus ja karkotus

Eräänä päivänä viranomaiset tekivät tarkastuskäynnin kotiimme. En tiennyt mitä he etsivät. Myöhemmin kuulin, että he etsivät Raamattua. He olivat turhautuneita, kun eivät löytäneet etsimäänsä. Turvallisuusviranomaiset kuulustelivat isovanhempiani ja pakottivat heidät maahan polvilleen. Kukaan ei oikein ymmärtänyt miksi heitä kuulusteltiin ja mitä oikein tapahtui.

Lopulta he pidättivät isäni ja veivät hänet pois. Olin hyvin järkyttynyt tästä kaikesta.

Puoli vuotta myöhemmin isäni palasi. Hän oli laihtunut ja haurastunut niin, että kykenin tunnistamaan hänet vain hänen äänestään ja silmistään.

Hän kertoi, että vankilassa oli paljon kristittyjä. Isäni oli hämmästynyt siitä, että oli niin paljon ”hulluja uskovaisia”, jotka vaaransivat oman henkensä uskonsa takia. Minun isäni ei uskonut Jeesukseen. Hänet pidätettiin isoisäni takia. Tämän vankilakokemuksen jälkeen isäni ei enää väitellyt uskonasioista. Koska vankila oli kova ja karkea paikka, luulen että isäni etsi tuolloin Jumalaa, ollessaan tämän Jumalan vuoksi vangittuna.

Isäni kertoi, että puolet vangeista vapautettiin samanaikaisesti hänen kanssaan. Nämä anoivat vapautusta sanoen, että he olivat ainoastaan ”kuulleet tästä Jeesuksesta” eivätkä itse uskoneet häneen. Hän myös sanoi, että se toinen puolikas vankijoukosta, joka säilytti uskonsa, todennäköisesti vietiin teloitettavaksi.

Näiden tapahtumien jälkeen meitä rankaistiin. Jouduimme muuttamaan eristetylle alueelle, vuoristoseudulle.

Eric ja Hyun Sook Foley rouva Byunin kanssa Kurikan kirkossa.

Paikka oli niitä ihmisiä varten, jotka karkotettiin uskonsa tähden. Sosiaalinen asemamme romahti, emmekä voineet enää lähettää lapsiamme kouluun. Aikaisemmin olimme olleet keskiluokan jäseniä, mutta nyt tilanne oli toivoton.

Karkotuksen jälkeen menin naimisiin ja elin appivanhempieni luona.

Aivan kuten isoisälläni, myös anopillani oli tapana valvoa öisin ja istua tuolissaan. Hän rukoili itsekseen, mitä en silloin vielä ymmärtänyt. Anoppini sanoi kerran minulle, että hän ei halua riidellä minun kanssani, ei edes siinä tapauksessa, että kieltäytyisin valmistamasta hänelle ateriaa. Maassa,

jossa ravinto on muutenkin niukkaa ja arvokasta, en voinut ymmärtää hänen sanojaan. Vasta myöhemmin käsitin, että anoppini oli myös kristitty.

Pako Pohjois-Koreasta

Vuonna 1997 perheemme yritti paeta Pohjois-Koreasta, mutta meidät saatiin kiinni. Me jouduimme kuudeksi kuukaudeksi vankilaan tämän poliittisen rikkomuksen takia. On vaikea kuvailla, kuinka hirveät olosuhteet vankilassa vallitsivat. Olimmehan maassa, jossa miljoonien ihmisten arvioidaan nääntyneen nälkään.

Naapurini, 32-vuotias nuori äiti, kuoli vankilassa.

Näin sen omin silmin. Samoin kuoli

minun aviomieheni. Koska olin poliittinen rikollinen, kukaan ei uskaltanut kertoa minulle mieheni kuolemasta, enkä minä voinut kysyä keneltäkään.

Jouduin päättelemään hänen kuolinpäivänsä, enkä tänäkään päivänä tiedä mihin hänet on haudattu. Silloin aloin epätoivoisesti etsiä Jumalaa.

Kun minut vapautettiin vankilasta, en pystynyt puhumaan enkä kävelemään. Ihmiset ajattelivat, että en elä enää kovin kauan. Pikkuhiljaa vointini kuitenkin parani ja sain uuden mahdollisuuden yrittää paeta. Toisella yrittämällä onnistuimme. Vuonna 1999 ylitimme rajajoen. Saimme eräältä ystävältä jo aiemmin maasta paenneen vanhimman poikamme osoitteen.

Näin perheemme saattoi yhdistyä jälleen.

Kiinassa ollessamme minun piti pysytellä erillään lapsistani turvallisuussyistä. Äitinä en voinut tehdä heidän hyväkseen juuri mitään. Ainoa asia, jonka saatoin tehdä, oli rukoilla heidän puolestaan. Minun uskonelämäni alkoi Kiinassa. Niihin aikoihin usko oli minulle enemmänkin elämässä selviytymistä varten. Halusin pysyä elossa, joten epätoivossani takerruin Jumalaan. Noihin aikoihin ainoa rukous, jonka osasin oli: ”Älä anna minun joutua vangituksi, pidä minut turvassa!”

Olin jo menettänyt puolisoni sille pahalle järjestelmälle, enkä halunnut, että lapsenikin menettäisivät henkensä. Ajattelin jo, että Kiinassa kukaan ei pidä minusta huolta, mutta sitten onneksi löysin seurakunnan. Rukoilin: ”Jumala, suojele meitä ja pidä meidät hengissä!” Noihin aikoihin sain näyn, jossa Jeesus piti minusta kiinni ja veti minua lähemmäksi itseään. Jumalan läsnäolo ympäröi minut. En tule koskaan unohtamaan sitä tunnetta ja hetkeä.

Rukousvastauksia

Eräänä päivänä vanhin poikani tuli yllättäen luokseni. Turvallisuusviranomaiset olivat ottaneet hänet kiinni junassa. Mutta Jumala oli kaikessa mukana. Kuulustelujen jälkeen, poliisi sanoi pojalleni: ”Minä päästän sinut menemään. Jatka elämääsi, äläkä enää jää kiinni!” Poliisi jopa antoi po-

”Haluan todistaa Jumalasta ja yksin hänestä”, sanoo rouva Byun. jalleni matkarahat. Kun kuulin tästä, tajusin, että näin Jumala auttaa.

Myös minun nuorempi poikani otettiin kiinni. Häntä kuulusteltiin erään rakennuksen neljännessä kerroksessa. Kerran kuulustelupaikka muutettiin toiseen kerrokseen. Silloin poikani hyppäsi ikkunasta alas, ylitti muurin ja matkusti luokseni. Minä polvistuin Herran edessä ja kiitin. Huolenaiheeni muuttuivat yksi kerrallaan uskoksi ja luottamukseksi Jumalaan.

Muutaman vuoden päästä Jumalan armosta pääsimme Etelä-Koreaan.

Ollessani pakolaisten uudelleensijoittamiskeskuksessa, eräs professori antoi minulle käyntikorttinsa. Kun lähdin pois keskuksesta, menin siihen seurakuntaan, jonka nimi oli kortissa. Ajattelin sen olevan ainoa paikka, jossa voin säilyttää uskoni. Seurakunnassa ollessani tapasin jälleen professorin.

Hän auttoi minua todella paljon, ei koskaan valittanut mistään eikä ollut ylimielinen minua kohtaan. Hän oli ymmärtäväinen. Häneltä opin Jumalan rakkautta ja jotain siitä, minkälainen asenne uskovaisella tulisi olla.

Jumalan armosta tapasin paljon hyviä ihmisiä ja elämä uudessa maassa alkoi sujua hyvin. Elämäni ei enää ollut kuin ohuen jään päällä kävelyä, vaan tasaista ja turvallista. Olin helpottunut ja niin kävi, että en etsinyt enää Jumalaa yhtä kovasti kuin aiemmin.

Minusta tuli sunnuntaikristitty. Monet neuvoivat minua opiskelemaan 10

Marttyyrien Ääni 3/2018

Raamattua, mutta en pitänyt sitä tarpeellisena. Minusta tuli hieman omahyväinen.

Uusi alku ja uusi tehtävä

Tulin kuitenkin ilmoittautuneeksi Marttyyrien Äänen raamattukouluun.

En ilmoittautunut koulutukseen kunnianhimon takia, ajattelin vain, että onpahan tekemistä viikonloppuisin.

Kuukausien kuluessa sain kuitenkin huomata, että elämästäni oli puuttunut jotakin. Jumala sai aikaan muutoksen minussa. Uskonelämäni muuttui ratkaisevasti. Raamatun lukeminen alkoi tuntua hyvältä ja havaitsin, että Jumalan rakkaus ympäröi minua.

Kun kuulimme eri maista tulevien puhujien todistuksia omista kärsimyksistään ja koettelemuksistaan, me pohjoiskorealaiset ymmärsimme, että emme suinkaan ole ainoita jotka tarvitsevat sympatiaa ja apua. Huomasimme, että maailmassa on ihmisiä, jotka kohtaavat jopa paljon pahempia asioita. On ihmisiä, joita meidän tulisi palvella. Tämän ymmärtäminen muutti omaa ajatteluani. Halusin tulla palvelijaksi. Se oli arvokas opetus.

Kasvoin hengellisesti ja osallistuin Marttyyrien Äänen lähetystyöntekijäkoulutukseen ja tein lyhyen lähetysmatkan Venäjälle. Yllättäen tapasin siellä pohjoiskorealaisen rakennustyöläisen, joka oli lähetetty sinne 10 vuotta aiemmin. Meillä oli tapana valmistaa joka päivä ruokaa yhdessä. Kun

mies näki tämän ruuan, hänen ensimmäiset sanansa olivat: ”On kulunut melkein 10 vuotta siitä, kun viimeksi näin tällaista ruokaa.”

Tämän kuuleminen sai minut melkein purskahtamaan itkuun, mutta hillitsin itseni. Sillä hetkellä näin hänessä itseni. Vuosia sitten, ennen kuin olin paennut Pohjois-Koreasta, olin ollut samanlainen kuin hän, ajattelin vain ruokaa. Saatoin ymmärtää hänen hengellisen tilansa. Hänen sielunsa oli kovettunut ja kuivunut. Minä en enää ollut samanlainen kuin hän. Silloin ajattelin: ” Hänellä ei ole mitään paikkaa, mihin mennä. Hänestä täytyisi pitää huolta.”

Koulutusten ja lähetysmatkojen jälkeen aloin ymmärtää, että Jumala kutsui minua lähetystyöhön. Pidän siitä ilmaisusta, kun sanotaan, että ”Minusta tuli lähetystyöntekijä huomaamattani!” Jos joku organisaatio olisi kutsunut minua ja yrittänyt lähettää minua lähetyssaarnaajaksi, olisin varmasti juossut karkuun. Mutta tämän pohjoiskorealaisen veljen vuoksi en voinut vastustaa Jumalan kutsua.

Kiitän Jumalaa siitä, että hän johdatti minut sille paikalle.

Kun laitoin luottamukseni Jumalaan ja opiskelin Raamattua, tulin ymmärtämään paremmin, että ei ole kysymys vain tästä maailmasta. On olemassa paikka, joka on iankaikkinen. Tässä maailmassa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Taivasten Valtakunta on toivoni ja elän sitä varten. Haluan todistaa Jumalasta ja yksin hänestä.

Uskon että tätä varten Jumala on minut kutsunut.

KIITÄMME JA RUKOILEMME Kiitos rakas Taivaan Isä, että sinä pidät huolta omistasi Pohjois-Koreassa.

Siunaa lähetystyö pohjoiskorealaisten keskuudessa.

Siunaa rouva Byunia ja johdata häntä.

Lahjoitusviite: 871 019

Vankilapastori Vangittuna uhkana valtion turvallisuudelle, pastori Kashkumbaevilla oli hyvä syy olla lannistunut. Kristityn veljen terävä kysymys muutti kuitenkin hänen asennoitumisensa, joka johti voimalliseen Jumalan työhön kazakstanilaisessa vankilassa.

Teksti ja kuvat Marttyyrien Ääni, USA l Käännös: Katja Bågman

I

stut kymmenen vuotta, tutkija sanoi totisella äänellä. Pastori olisi lähes 80-vuotias tuomionsa päätyttyä ja osan siitä, hän sai tietää, hän viettäisi psykiatrisella osastolla.

Pastori Bakhytzhan Kashkumbaev tiesi, että psykiatrisen osaston vankeja huumattiin säännöllisesti, jonka vuoksi he menettivät kykynsä ajatella ja jopa liikkua. He huumaisivat hänet mielen horjumisen rajoille. Hän ahdistui. Vaikka hän ei pelännyt kuolla, hän ei halunnut seitsemän lapsenlapsensa näkevän itseään siinä kunnossa. Kuolema ei häntä pelottanut, järjen menetys kyllä.

Rikos

Toukokuussa 2013 pastori Kashkumbaev pidätettiin, kun häntä oli syy-

tetty seurakuntalaisen terveyden vahingoittamisesta Armo-seurakunnassaan, Kazakstanissa laillisesti rekisteröidyssä seurakunnassa. Viranomaiset nostivat pastoria vastaan viisi syytettä, joista yksi oli uskonnolliseen vihaan yllyttäminen.

Vaikka kyseinen seurakuntalainen puolusti pastoria ja sanoi syytteiden olevan perusteettomia, ne olivat vain viimeisimmät pitkässä listassa väitteitä, joita seurakuntaa ja sen pastoria vastaan oli esitetty. Viranomaiset olivat aiemmin syyttäneet seurakuntaa vakoilusta, petoksesta, rahanpesusta, ääriajattelua sisältävien tekstien jakelusta ja hallusinogeenien käytöstä ehtoollisen yhteydessä. Vuonna 2012 viranomaiset olivat tehneet seurakuntaan ratsi-

an ja takavarikoineet tietokoneita, DVD-levyjä ja kirjoja, joita viranomaiset pitivät ääriajattelua sisältävinä.

Neuvostoliiton raunioilta itsenäistyttyään Kazakstan ja muut KeskiAasian maat ovat yrittäneet rakentaa kansaa yhdistävän identiteetin, toisinaan asettamalla islamin yhteiskunnan yhteiseksi nimittäjäksi. Syntyperäisten kazakkien oletetaan olevan muslimeja.

Vuonna 2011 maassa hyväksyttiin lakeja, jotka vaativat uskonnollisia ryhmiä rekisteröitymään virallisesti.

Rekisteröimättömästä uskonnollisesta opetuksesta ja evankelioinnista tuli laitonta ja rekisteröityjenkin ryhmien toimintaa seurattiin ja säänneltiin tarkasti. Sitten, vuonna 2012, uusia sääntöjä määrättiin uskonnolliselle kirjallisuudelle, joka johti useiden kristittyjen pidätyksiin ja vangitsemiseen.

Kaikki sellainen uskonnon julistaminen tai kirjallisuuden jakaminen, jota viranomaiset pitävät ”uskonnollisena ääriajatteluna”, on jyrkästi kiellettyä.

Sen vuoksi aktiivisesti Kristuksesta todistavat kristityt ovat helppoja saalii11

Kristityt ottavat suuren riskin jakaessaan evankeliumia Keski-Aasiassa, jossa todistaminen ja kristillisen kirjallisuuden jakaminen ovat kiellettyjä.

ta. Ja vuonna 1995 islamista kristinuskoon kääntynyt pastori Kashkumbaev oli erityisen houkutteleva kohde.

Psykiatrinen osasto

Pastori Kashkumbaev oli pahojen ennakkoaavistusten vallassa, kun päivä läheni, jolloin hänet siirrettäisiin Astanassa olevasta vankilasta psykiatriselle osastolle. Mutta ennen lähtöä eräs hyvä ystävä ja uskonveli vieraili hänen luonaan. Silmät kyynelissä pastori kertoi ystävälleen: ”Tämä on varmaankin viimeinen kerta, kun puhun sinulle mieleltäni terveenä.” ”Missä sinun uskosi on?” ystävä vastasi.

Tuo yksinkertainen kysymys oli juuri sellaista rohkaisua, jota pastori kaipasi. ”Tunsin olevani ylösnousseen Herran suojissa”, hän sanoi. Pastori Kashkumbaevin asennoituminen vankeuteen muuttui täysin ja Jumalan avulla se saattoi hänet johdattamaan lähes sata vankia Kristukselle yhdeksän kuukautta kestäneen vankeuden aikana.

Psykiatrinen osasto sijaitsi vanhassa rakennuksessa, jossa oli luultavasti pidetty rikollisia silloin, kun Kazakstan oli osa Neuvostoliittoa. Klinikka, jolle pastori johdatettiin, sijaitsi kellarikerroksessa. Vain pieni ikkuna toi 12

Marttyyrien Ääni 3/2018

luonnonvaloa käytävään ja sellit olivat pimeitä. Pastorille ei annettu muita vaatteita kuin kaapu ennen kuin hänet lukittiin samaan selliin psykiatrisista ongelmista kärsivien rikollisten kanssa. Osa heistä oli murhaajia, kuten esimerkiksi pastorin kanssa saman makuusijan jakanut vanki. Hänet oli tuomittu veljensä surmaamisesta, mutta hän ei itse muistanut siitä mitään.

Eräänä yönä pastori Kashkumbaev heräsi tuntiessaan kaulallaan käden, joka yritti kuristaa häntä. Tarttuessaan vaistomaisesti kuristavaan käteen ja yrittäessään vetää sitä pois, hän näki vuodetoverinsa silmissä pimeyden ja pahuuden. Samaan aikaan hän tunsi kuitenkin rauhaa. ”Mitä sinä tarvitset?” pastori kysyi mieheltä.

Yhtäkkiä miehen olemus ja käytös muuttui. ”Milloin me pääsemme pois täältä?” hän kysyi. Pastori peitteli miehen takaisin sänkyynsä ja rukoili hänen puolestaan.

Tämän tapauksen jälkeen pastori Kashkumbaev alkoi ajatella sellitovereittensa olevan kuin sairaita lapsia.

Hän tunsi heitä kohtaan myötätuntoa ja rakkautta, hän itki ja rukoili heidän puolestaan ja teki voitavansa heidän auttamisekseen. ”He olivat kuin kuivaan maahan istutetut kukat, jotka

olivat kuihtuneet”, hän sanoi. Tiedostaen, että hänelle voitaisiin antaa milloin tahansa mielialaan vaikuttavia lääkkeitä, pastori käytti hyväkseen kaikki mahdollisuudet kertoa heille evankeliumia.

Kun tuli päivä, jolloin hän sai ensimmäisen pistoksensa, pastori kääntyi sellitovereidensa puoleen apua pyytäen. Alkaessaan menettää tajuntaansa hän huusi: ”Minä kuolen!” Vankitoverit eivät halunneet menettää häntä ja huusivat vartijoille: ”Vanha mies kuolee!”

Vartijat ryntäsivät selliin ja kantoivat pastorin käytävään. Autettuaan häntä tulemaan tajuihinsa lääkäri määräsi, että pastorille ei annettaisi enää lääkkeitä.

Tunnustus

Kun vankilaviranomaiset määräsivät hänet kirjoittamaan selvityksen siitä, miten hänestä oli tullut kristitty, pastori Kashkumbaev antoi kernaasti todistuksensa ja kertoi heille Jeesuksesta. ”Tunnustuksessaan” pastori kertoi yksityiskohtaisesti, mitä Jeesus oli tehnyt hänen puolestaan. Ja koska oli pastori, hän sisällytti mukaan myös saarnan.

Suurin osa psykiatrisen osaston vangeista kutsuttiin tapaamaan psy-

kiatria vain kerran tai kahdesti, mutta hänet kutsuttiin 18 kertaa. ”Miksi olet niin kiinnostunut minusta?” hän kysyi psykiatrilta erään tapaamisen yhteydessä. ”Kutsut toiset vangit vain kerran tai kahdesti.” ”Olet niin mielenkiintoinen tapaus”, psykiatri vastasi. ”Emme aisti mitään pahaa sinussa. Se ei ole normaalia.” ”Kristittyjen ei kuulu vastata pahaan pahalla”, pastori vastasi. ”Meidät on kutsuttu siunaamaan ystäviä ja vihollisia vilpittömin sydämin.”

Klinikka kutsui riippumattoman asiantuntijan arvioimaan pastori Kashkumbaevin. ”En ymmärrä miten olet päätynyt tänne”, asiantuntija sanoi pastorille. ”Sinä olet täysin terve.”

Viranomaiset päättivät, että pastori tulisi palauttaa Astanan vankilaan, mutta ennen psykiatriselta osastolta lähtöään hän onnistui johdattamaan useita vankeja Kristukselle.

Vapautus

Pastori Kashkumbaev vapautettiin vankilasta helmikuussa 2014 ja neljä viidestä syytteestä häntä vastaan kumottiin. Vaikka hänen sallittiin palata kotiin, hän on yhä kotiarestissa ja hänen on ilmoittauduttava poliisille kerran kahdessa kuukaudessa. Hän jatkaa seurakuntansa palvelemista.

Pastori sanoo, että hän ei ole pahoillaan vankilassa viettämästään ajasta.

Pastori Kashkumbaev oli vankilassa ollessaan ylläpitämällämme vankien osoitelistalla. Kiitos kaikille, jotka kirjoititte hänelle ja rukoilitte hänen puolestaan.

Tälläkin hetkellä osoitelistalla on 20 uskonsa tähden vangittua kristittyä, joille voi kirjoittaa.

Jos olet kiinnostunut lähettämään tervehdyksiä, ota yhteyttä toimistoomme.

”Vankilassa Pyhä Henki avasi uuden rukoilun ulottuvuuden minulle”, hän kertoo. ”Meidän tulee rukoilla sekä ystävien että vihollisten puolesta.

Rukoile, että he tulisivat tuntemaan Jumalan ja rakastamaan vilpittömästi Häntä ja Jeesusta Kristusta, jonka Hän lähetti, ainokaisen Poikansa.”

KIITÄMME JA RUKOILEMME Kiitos Herra, että evankeliumi etenee vankiloissakin.

Siunaa ja varjele omiasi pimeissä vankiselleissäkin.

Rukoilemme uskoa, toivoa ja kestävyyttä jokaiselle uskonsa tähden vangitulle.

Viitenumero: 87 133

Rukousta eturintaman puolesta

M

arttyyrien Äänellä on työmuoto, jonka kautta on mahdollista sitoutua vuoden ajaksi rukoilemaan eturintamalla työskentelevän evankelistan puolesta. Rukous eturintamalla olevien puolesta on äärimmäisen tärkeää, koska monet heistä elävät vaarallisissa olosuhteissa. He tarvitsevat rukousta terveytensä, perheittensä ja evankelioimistehtävän puolesta. Rukoustyöhön sitoutuminen on haastavaa, mutta olemme huomanneet, että se elävöittää suuresti myös omaa rukouselämää. Seuraavaksi ystävämme ”Helinä” kertoo, miten rukous eturintaman työntekijän puolesta on muuttanut hänen rukouselämäänsä: ”Kun aloin rukoilla rukouskortissa olevan henkilön puolesta, koin Pyhän Hengen läsnäolon otsallani kevyenä aaltoiluna, enemmän kuin muiden rukousaiheiden puolesta rukoillessa.

Olen kokenut, että kun halajaa Pyhän Hengen läsnäoloon, niin selvin tie sinne on rukoilla eturintaman työntekijöiden ja marttyyriseurakunnan puolesta.

Eturintaman työntekijät tarvitsevat rukousta.

Olin kateellinen eräälle paljon rukoilevalle ystävälleni, joka halusi viipyä hiljaisuudessa ja rukouksessa, koska koki Pyhän Hengen läsnäoloa.

Olen nyt itse löytänyt tuon saman, kun lisäsin rukouksen määrää ja aloin säännöllisesti rukoilla rukouskorttiin merkityn henkilön ja marttyyriseurakunnan puolesta. Olen myös kokenut kutsua pitää rukous- ja paastopäivän

1–2 kertaa kuukaudessa kaupunkimme herätyksen, marttyyriseurakunnan ja lähetystyön puolesta. Päivän aikana ehtii rukoilla kaikessa rauhassa ja viipyä Pyhän Hengen läsnäolossa.”

Jos haluat mukaan rukoilemaan eturintaman työntekijän puolesta, ota yhteyttä toimistoomme puh. 040 5522 309 tai info@vomfinland.fi.

13

Uutisia maailmalta Tekstit: Katja Bågman

Evankeliointikampanja Israelissa

T

oukokuussa tuimme Israelissa juutalaisille suunnattua evankeliointikampanjaa. Kampanjan kolmas viikko oli parhaillaan loppumassa tämän lehden aineiston mennessä taittoon. Aktiossa mukana olleet ovat kaikki messiaanisia juutalaisia.

Kampanjan puitteissa järjestettiin erilaisia tapahtumia, kohdattiin ihmisiä kaupungilla ja tarjottiin käytännön apua sitä tarvitseville. Tavoitteena oli, että kohtaamiset tarjoaisivat aktiolaisille mahdollisuuden todistaa uskostaan.

Aktiolaiset kohtasivat vaikeita ja vaarallisiakin tilanteita, mutta kontaktimme kertoo, että Herra käytti heitä työssään. Kolmanteen aktioviikkoon mennessä he olivat saaneet keskustella yli 2000 israelilaisen

kanssa ja saaneet 950 yhteystiedot myöhempää yhteydenpitoa varten.

Raamatusta he olivat päässeet kes-

kustelemaan 175 henkilön kanssa ja 27 oli ilmoittanut uskovansa nyt, että Jeesus on Messias!

”Vaino on todellisuuttamme Kiinassa”

M

arttyyrien Äänen edustaja vieraili äskettäin Kiinassa, tavaten siellä paikallisia uskovia. Yksi heistä oli kotiseurakunnan pastori Wang, joka kertoi uuden uskontolain vaikutuksista.

Rekisteröitymättömät seurakunnat ovat nyt laittomia ja viranomai-

14

Marttyyrien Ääni 3/2018

set ovat ryhtyneet sulkemaan niitä.

Pastori Wangin seurakunta on vielä toiminnassa, mutta hän uskoo päivän tulevan, jolloin heidänkin on hajauduttava pienempiin ryhmiin. ”Tarvitsemme lisää työntekijöitä, sillä kun seurakunta hajautetaan pieniin ryhmiin, heitä johtamaan ei ole

riittävästi pastoreita”, pastori Wang sanoo. ”Uskon vahvasti, että vainoa tulee esiintymään enemmän. Minä en pelkää. Seurakuntien johtajien parissa puhutaan paljon uusista säännöistä ja he muistavat, miten 10 vuotta sitten kristittyjä vainottiin. Minä uskon, että selviämme tästä jälleen”, vakuuttaa pastori Wang. ”Vaino on todellisuuttamme. Vaino lisää hyvän, puhtaan opetuksen ja materiaalien tarvetta”, hän sanoo.

“Kiinan uudet muurit” -kampanjamme myötä lähetämme Kiinan uskovien tueksi satelliittiradio-ohjelmia, joissa annetaan Raamatun opetusta, mutta kerrotaan myös Kiinan uskovien tilanteesta eri puolilla maata sekä rohkaistaan heitä kestämään vahvoina vaikeutuvassa tilanteessa.

Kiitos kampanjaan osallistuneiden, olemme juuri lähettäneet 7000 euroa ohjelmien tekoa varten!

“Muistakaa vankeja…”

K

alajoen seurakuntaan perustettiin aiemmin keväällä Kristittyjen marttyyrien tukiryhmä.

Iloitsemme suuresti tästä ryhmästä ja toivomme, että myös muissa seurakunnissa otettaisiin Kalajoelta mallia. Kalajoen tukiryhmän tarkoitus on kirjoittaa uskonsa tähden vangituille kristityille, rukoilla heidän puolestaan sekä tutustua ajankohtaisiin uutisiin kristittyjen vainoista maailmalla. Ryhmän ensimmäinen tapaaminen oli keskiviikkona 9. toukokuuta. ”Ryhmästämme lähti ensimmäisenä iltana 23 rohkaisuviestiä vainotuille”, kertoo ryhmän koollekutsuja, Kalajoen seurakunnan kappalainen Suvi Lehtimäki.

Rohkaisevat tervehdykset ovat todella tarpeen. Iranilaiset Maryam

”Toivon kynttilä sytytettiin tukiryhmän kokoontumisen aluksi.”

Kuva: Suvi Lehtimäki

Vasemmalta oikealle: Shamiram Isavi Khabizeh, Victor Bet-Tamraz, Hadi Asgari ja Amin Afshar-Naderi.

Rostampour ja Marzieh Amirizadeh olivat 259 päivää vangittuina Teheranissa pahamaineisessa Evinin vankilassa. “Kuulimme vartijoiltamme, että 40–50 kirjettä saapui joka päivä... Se antoi meille toivoa.” He eivät saaneet heille lähetettyjä tervehdyksiä, mutta toisinaan vartijat lukivat niitä heille ja myös niihin kirjoitettuja raamatunpaikkoja.

Tällä hetkellä ylläpitämällämme osoitelistalla on kaksi iranilaista vankia, mutta kaikkiaan Iranin vankiloissa viruu lähemmäs sata kristittyä uskonsa vuoksi vangittuna. Uutiset Iranista kertovat, että heitä voi pian olla lisää: viimeisen kuukauden aikana Iranissa on ollut oikeuden edessä joko tuomittavana tai tuomiostaan valittamassa lukuisia kristittyjä.

Toukokuun 2. päivä oikeus vahvisti 10 vuoden vankeustuomiot, jotka oli langetettu viime joulukuussa pastori Yousef Nadarkhanille, Mohammadreza Omidille, Yasser Mossayebzadehille ja Saheb Fadaielle. Heidät tuomittiin kotiseurakuntien toimin-

taan osallistumisesta ja ”siionistisen kristinuskon” levittämisestä. Yousef Nadarkhani on aiemmin ollut kuolemaan tuomittuna islamin hylkäämisen vuoksi, mutta tuomio kumottiin.

Toukokuun 9. päivä omasta viiden vuoden vankeustuomiostaan oli valittamassa assyrialaiskristitty Shamiram Isavi Khabizeh, mutta oikeuden päätöstä ei ole toistaiseksi annettu.

Shamiramin aviomies, pastori Victor Bet-Tamraz sekä kaksi islamista kristinuskoon kääntynyttä miestä, Hadi Asgari ja Amin Afshar-Naderi olivat niin ikään oikeudessa valittamassa omista tuomioistaan 25. huhtikuuta. Amin Afshar-Naderin tuomio on 15 vuotta vankeutta, muiden kahden tuomio on 10 vuotta. Heidänkään valituksensa lopputulos ei ole vielä selvillä.

Jos haluat lähettää tervehdyksiä uskonsa tähden vangituille kristityille, pyydä osoitelista ja ohjeet toimistostamme: info(a)vomfinland.fi tai 040 5522 309.

Lähteet: Suvi Lehtimäki, Middle East Concern, Mohabat News

Kristitty nainen poltettu kuoliaaksi Pakistanissa

K

eskiviikkona 17. huhtikuuta Muhammad Rizwan Gujjar kaatoi kerosiinia 25-vuotiaan Asma Yaqoobin päälle ja sytytti hänet palamaan. Asma sai palovammoja 80 prosenttiin kehostaan ja taisteli hengestään sairaalassa sunnuntaihin saakka, jolloin hän menehtyi. ”Asma kertoi meille, että tuona iltana Gujjar tuli talolle, jossa Asma toimi sisäkkönä ja sanoi hänelle, että hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kieltää uskonsa ja mennä hänen kanssaan naimisiin seuraavana aamuna”, As-

Asma Yaqoob man äiti Parveen Akhtar kertoi. ”Tyttäreni kieltäytyi, jolloin Muhammad tyhjensi pullollisen petrolia hänen päälleen ja sytytti hänet palamaan.”

Asma itse kertoi sairaalassa ennen

kuolemaansa, että Gujjar oli painostanut häntä naimisiin kanssaan jo pidemmän aikaa, mutta hän oli torjunut miehen, koska ei halunnut kieltää uskoaan.

Gujjar on pidätetty ja hän on tunnustanut teon, mutta hänen sanotaan väittäneen, että kyseessä oli vahinko.

Paikalliset uskovat sekä Asman perhe ovat ylpeitä hänestä: vaikka hän oli köyhästä perheestä, hän pysyi vahvana painostuksen edessä.

Lähde: Morning Star News

15

AUTAMME YHDESSÄ VAINOTTUJA Me autamme: - Vainottujen tuki - Rohkaisu - Tiedotus - Opetus - Raamattutyö

Sinä autat: - Rukous - Lahjoittaminen - Kirjoittaminen vangeille - Tiedon jakaminen - Vetoomukset International Christian Association

HE PAKENEVAT HENKENSÄ EDESTÄ Vainotut kristityt tarvitsevat apuasi, lahjoita puhelimella: 0600 13001 Puhelun hinta: 20,28 € + pvm

Kiitos avustasi vainotuille!

Marttyyrien Ääni ry

I

marttyyrienaani.fi

puh. 040 5522 309

Rahankeräyslupa: POL-2014-12198 ajalle: 29.1.2015-31.12.2019

Radio Dei Marttyyrien ääni joka kuun toinen ja viimeinen lauantai klo 15

Facebook Marttyyrien Äänen työssä Marttyyrien Äänen Facebook-sivulla on jo lähes 3500 tykkääjää. Julkaisemme viikoittain sivustolla uutisia, rukous- ja kiitosaiheita, tiedotamme tulevista tapahtumista sekä TV- ja radioohjelmistamme. Sivustolla julkaistaan myös mielenkiintoisia haastatteluita ja videoesityksiä.

Käy tykkäämässä Facebook-sivustamme, niin jatkossa tiedotteet näkyvät sinunkin Facebookseinälläsi.

EU:n laajuinen tietosuoja-asetus (GRPR) astui voimaan 25.5.2018. Tämä uusi asetus koskee henkilötietojen rekisteröintiä EU:n sisällä. Saat sinun tai ystäväsi sinulle tilaaman lehtemme ja muun viestinnän. Yksityisyytesi säilyttäminen on meille tärkeää. Emme käytä tietojasi kaupallisiin tarkoituksiin emmekä luovuta niitä ulkopuolisille.

Aikamme marttyyrit joka kuun ensimmäinen ja kolmas lauantai klo 15

Katso TV7

Marttyyrien ääni -ohjelma pe 08.06.2018 klo 21:15 pe 22.06.2018 klo 21:15 pe 06.07.2018 klo 21:15 pe 20.07.2018 klo 21:15 pe 03.08.2018 klo 21:15

Toistot seuraavana päivänä (lauantaina) klo 13:15 ja seuraavan viikon tiistaina klo 22:30.

Löydät ohjelmat myös arkistosta tv7.fi / Ohjelma-arkisto / Marttyyrien ääni

Kutsu puhujamme vierailemaan seurakunnassasi.

Ota yhteyttä!

Juhani Huotari

Aki Miettinen

juhani.huotari@vomfinland.fi

Puh. 050 321 1662 aki.miettinen@vomfinland.fi

Vesa Jääskeläinen

Petri Nuotio

Puh. 045 122 7416

Puh. 0400 700 734 vesa.jaaskelainen@vomfinland.fi

Puh. 044 040 6777 petri.nuotio@vomfinland.fi