Marttyyrien Ääni 2/2017

Marttyyrien Ääni PALVELLEN VAINOTTUJA KRISTITTYJÄ VUODESTA 1973

Linnunpesä Nahlan laaksossa

2/2017

”Vartija, mikä hetki yöstä on?” ”Ja fariseukset ja saddukeukset tulivat Hänen luoksensa ja kiusasivat Häntä pyytäen Häntä näyttämään heille merkin taivaasta. Mutta Hän vastasi ja sanoi heille: `Kun ilta tulee, sanotte te: Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa, ja aamulla: Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä. Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa. ´ Tämä paha ja aviorikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki.” (Matteus 16:1-4)

O

tempora, o mores,” eli ”voi aikoja, voi tapoja,” sanoi roomalainen konsuli Cicero kuvatessaan omaa aikaansa. Aika, katoavaisuus ja iankaikkisuus ovat keskeisiä käsitteitä inhimillisessä elämässä. Aika ja sen katoavaisuus asettavat rajat ihmisen elämälle. Iankaikkisuus, tuo järjellemme käsittämätön aikaa kuvaava sana, on toisille rajaton toivon lähde, toisille taas merkityksetön seikka. Aika on osattava käyttää oikein ja hyödyllisesti, koska käytettyä aikaa ei saa takaisin.

Meitä, kuten Jeesuksen aikalaisiakin, kiinnostavat aikain merkit. Parhaiten myyviä kristillisiä kirjoja, äänitteitä tai lehtiä ovat ne, jotka ovat ns. profetaalisia, ajan merkkejä pohtivia. Valitettavan usein ne ruokkivat vain meidän sensaatiohakuista mieltämme eivätkä johda käytännön sovellutuksiin elämässämme. Haluamme extra merkin ”taivaasta” kuten fariseukset. Raamatun ilmoitus Kristuksen paluusta ja sitä edeltävistä tapahtumista ovat vaarassa hukkua mitä lennokkaimpien profetaalisten visioiden alle.

Shalom Jerusalemille

Arvioimmeko aikaamme toisin kuin aikansa fariseukset?

Ovatko johtopäätöksemme ajan tulkinnasta käytännönläheisiä? On helpohkoa kysellä, mutta vaikeampaa on antaa oikeaan osuvia vastauksia. Yritän kuitenkin herätellä joitakin ajatuksia. Ajan varmin profeetallinen kello on Israel. Se mitä Israelissa on vuoden 1948 jälkeen tapahtunut kertoo, miten pitkälle Jumalan pelastushistoriassa on edetty. Israel on ponnisteluissaan rauhan saamiseksi jäämässä yksin. On toteutumassa Sakarjan profetia (12:3), ”ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat repivät pahoin itsensä; ja kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan.”

Etsimme mahdollisuuksia aloittaa avustamisprojektia vainottujen messiaanisten juutalaisten ja vainottujen palestiinalaiskristittyjen parissa. Ensiarvoisen tärkeää on rukoilla Israelin messiaanisten seurakuntien puolesta.

Toivottakaamme ”Shalom” sanan kaikessa merkityksessä Jerusalemille ja tehkäämme oma osuutemme sen toteutumiseksi.

Marttyyrien Ääni 2/2017

Pääkirjoitus (Jes. 21:11)

Mikä hetki on?

Yleinen maailman tilanteen kehitys ja tulevaisuudesta tehdyt arviot kertovat vääjäämätöntä kieltään. Sivilisaatiomme elää loppusuoralla. Jos Rooman klubi ja vastaavat järjestöt antavat sivilisaatiollemme 30–50 vuotta aikaa, on kristittyjen kysyttävä: Mikä hetki on?

Olemme poikkeuksellinen sukupolvi monessa mielessä.

Meillä on enemmän evankelioitavia kuin millään ennen meitä eläneellä sukupolvella. On vielä yli 6.000 etnistä ryhmää, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia Jeesuksesta omalla kielellään. Paavalin aloittaessa lähetystyön maailman väestö oli arviolta 230 miljoonaa. Vuonna 1950 meitä oli 3 miljardia ja nyt 67 vuotta myöhemmin jo noin 7,5 miljardia. Tämän lisäksi maailman väestö pakkautuu kaupunkeihin, ns. megacityjä on jo satoja.

Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja arabimaissa ovat meneillään valtavat herätykset. Niiden seurauksena myös kristittyjen vainot kasvavat ja raaistuvat. Teollistuneiden länsimaiden varallisuus on suurempi kuin koskaan. Toisaalta varallisuus on jakautunut yhä harvempiin käsiin. Tämä luo omalta osaltaan jännitteitä ja lisää konfliktien mahdollisuutta.

Ajan hermolla

Työmme historia osoittaa, että olemme saaneet olla Jumalan armosta ”ajan hermolla”. Ajassa olevat merkit osoittavat selvästi, että emme saa jäädä laakereillemme lepäämään, vaan on herkeämättä etsittävä uusia mahdollisuuksia tukea vainottua seurakuntaa julistamaan evankeliumia Kristuksesta vainojen keskellä. Ajan merkit kertovat meille selkeästi, että se mitä aiomme tehdä, on tehtävä nyt eikä ”viidestoista päivä”.

Me tarvitsemme teitä, hyvät tukijamme. Tarvitsemme kaiken sen rukoustuen mitä te voitte meille antaa. Rukoilkaa siis puolestamme ja rukoilkaa vastakin. Kyselkää rukouksessa Jumalalta, mitä Hän haluaa teidän tekevän. Kysele, onko aika-arviosi oikea ja ovatko siitä tekemäsi käytännön ratkaisut oikeat. Jos kerran uskomme, että Kristuksen paluu tapahtuu sukupolvemme aikana, niin näkyköön se myös arkemme ratkaisuissa. Panostakaamme työhön nyt, ei merkkiä odottaen, vaan esimerkkiä näyttäen.

Aki Miettinen

Hallituksen puheenjohtaja

Lehden sisältö

Sivut 8–9

Sivut 4–5 Pääkirjoitus: ”Vartija, mikä hetki yöstä on?”.................Sivu 2 Linnunpesä nimeltä Nahla.................................................... Sivut 4–5 Tue eturintaman työntekijää...................................................... Sivu 6 Entinen sissi eturintaman työssä.............................................. Sivu 7 Radikaalin muslimin matka varjoista valoon................. Sivut 8–9 Ovet avautumassa kouluihin.......................................... Sivut 10–11 Onnittelemme työmme perustajaa ..................................... Sivu 11 Petr Jašek vapautunut vankilasta Sudanissa.......... Sivut 12–13 Blogi: Mietteitä toimistolta....................................................... Sivu 14 Uutisia maailmalta........................................................................ Sivu 15

Sivut 12–13

Marttyyrien Ääni -tilaisuudet.................................................. Sivu 16

MARTTYYRIEN ÄÄNI ry

Olemme Suomen Lähetysneuvosto ry:n ja Suomen Evankelinen Allianssi ry:n jäsen.

International Christian Associationin jäsen.

Toimisto:

Marttyyrien Ääni -lehti:

Toimitusneuvosto:

PL 40, 00321 Helsinki Puh. 040 5522 309 E-mail: info@vomfinland.fi Internet: www.marttyyrienaani.fi Toimisto avoinna: ma–pe klo 09.00–15.00

Ilmestyy 6 numeroa vuodessa ISSN 2343-5461 (painettu) ISSN 2343-547X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja: Juhani Huotari Toimitussihteeri: Sari Palomäki Toimittaja: Katja Bågman

Puh.joht. Jyrki Kela Vesa Jääskeläinen Aki Miettinen Sirkku Hoikkala

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puhelin: 040 5522 309, sähköposti: info@vomfinland.fi Tilinumero: FI08 5789 2320 0566 01

Taitto: Taina Lassila

Keräyslupa: POL-2014-12198

Painatus: Kirjapaino Hermes

Kuvat: Marttyyrien Ääni, ellei toisin mainittu 3

Linnunpesä nimeltä Nahla Vierailimme Pohjois-Irakin Kurdistanissa olevassa avustuskohteessamme Nahlan laaksossa huhtikuun alussa. Otsikon linnunpesä tulee kuvauksesta, jolla avun vastaanottajat kuvaavat omaa laaksoaan. He sanoivat, että Nahla on kuin linnunpesä, johon linnunpoikaset pakenivat Mosulista. Suomen Marttyyrien Ääni on kuin emolintu, joka ruokkii ja kasvattaa näitä poikasia. Kylien uskovilla on voimakas näky siitä, että kylistä lähdetään vielä evankelioimaan laajalti Lähi-itää, kunhan ”poikaset” ovat siihen valmiita.

M

atkamme tarkoitus oli todentaa lähettämämme ruoka-avun perillemeno ja tutkia mahdollisuuksia tukea laaksossa asuvia omavaraisuuteen. Aloitimme lähettämään ruoka-apua Nahlan laakson perheille vuonna 2016. Saimme olla henkilökohtaisesti seuraamassa ruoka-avun jakamista ja sen perillemenoa. Varmistimme tämän myös haastattelemalla perheitä.

Ruoka-avun tarve on ollut ilmeinen ja se vastaanotetaan todella suurella sydämen kiitollisuudella. Jatkamme edelleen ruoka-avun antamista. Tuettavia perheitä on tällä hetkellä 305.

Avun tarve on 70 € perhettä kohden kuukaudessa eli 2,35 €/pvä. Ruokapaketti sisältää 20 erilaista ruokatarviketta (mm. öljyä, riisiä, jauhoja) sekä 10 hygieniatarviketta (mm. hammastahna, saippua, shampoo). Leipä joudutaan hakemaan edelleen 100 km:n päästä.

4

Marttyyrien Ääni 2/2017

Turvallisuustilanne

Laakso sijaitsee vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Mosulista. Joinakin öinä taistelujen kumu kuului laaksoon asti, mutta Nahlassa on kuitenkin ollut rauhallista. Kurdistanin armeija partioi kylien tiestöllä ja saimme uutta tietoa tulevaisuuteen mahdollisesti liittyvistä uhista. Saavuttaessa Nahlaan ajetaan laakson lävitse, jota asuttavat kurdisunnit ja laaksojen välillä virtaa rajajoki. Viime vuonna sunnit aktivoituivat ja sulkivat kristittyjen Nahlaan menevän tien kolmeksi päiväksi.

Jännite on olemassa. Kyläläiset seuraavat tarkoin sitä, radikalisoituvatko naapurilaaksossa asuvat sunnit. Jo nyt eräs kurdisunni on tuonut lampaansa Nahlan laaksoon sanoen, että maa kuuluu hänelle. Maaomistusoikeuksia käsitellään kurdien oikeuslaitoksessa ja on syytä rukoilla, että kristityt saisivat pitää omat maa-alueensa. Rukoillaan myös, ettei radikalisoitumista

kurdisunnien parissa ei pääsisi tapahtumaan.

Kaikista mahdollisista uhista huolimatta oli hämmästyttävää havaita, että kyläläisten yleinen ilmapiiri on muuttunut huomattavasti toivorikkaammaksi edellisen käyntimme jälkeen viime heinäkuussa. He sanovat, että Jumala on antanut heille tulevaisuuden ja toivon. Tulevaisuuden toivosta käytännön osoituksena on se, että eräässä kylässä on viittä vaille valmis simsim-tehdas. Simsimistä valmistetaan pähkinävoin kaltaista tahnaa, joka on erittäin ravintorikasta ja arvokasta. Hankkeelle on saatu rahoitusta ja rakennusapua, mutta viimeistelyyn tarvittaisiin tukea.

Laaksossa ei ole harjoitettu maanviljelystä, koska jatkotuotantomahdollisuuksia ei ole ollut. Jos lähituotanto saataisiin toimimaan, viljely olisi kannattavaa.

Laakson lapset

Nahlassa toimii kaksi koulua. Kurdistanin hallinto ylläpitää kristillistä koulua, jossa on sekä ylä- että ala-aste.

Oppilaita on 140 ja opettajia 27. Koulua uhkaa lakkauttaminen, koska hallitus on pudottanut opettajien palkan 1000 eurosta 300 euroon kuukaudessa. Keskustellessamme koulun rehtorin kanssa, hän kertoi, että opettajat eivät tule 300 eurolla toimeen. Valtaosa opettajista on ilmoittanut, että he

Kristillisen koulun oppilaita. lähtevät etsimään töitä suuremmista kaupungeista. Taustalla on selkeästi kurdihallinnon halu lopettaa kristillinen koulu Nahlan laaksossa, vaikka virallisena selityksenä on, että maan käydessä sotaa valtiolla ei ole varoja maksaa parempia palkkoja.

Toinen kristillinen koulu on ns. maansisäisille pakolaisille. Tässä koulussa on 40 oppilasta ja 4 opettajaa ja se toimii Marttyyrien Äänen tukemana. Lapset ovat iloisia ja oppimishaluisia vaikka etenkin kylmänä talvena luokkahuoneiden lämpötila laskee.

Luokkahuoneisiin Marttyyrien Ääni on aiemmin toimittanut suuremmat lämmittimet.

Nahlan lapset odottavat jo kovasti kesän leiriä. Tuemme laakson hengellistä kasvua jälleen ensi kesänä järjestettävällä raamattuleirillä.

Leipää ja elämän leipää

Nahlan asukkaiden suurin toive on leipomo. Tontti on saatu lahjoituksena ja suunnitelmat ovat valmiina kustannusarviota ja piirustuksia myöten. Nyt olisi otollinen aika rakentaa, koska pääosin Turkista tuotavat rakennusmateriaalit ovat tällä hetkellä halpoja.

Kaikki materiaalit ja tarvittava koneistus on tuotava Nahlan ulkopuolelta, samoin ammattityövoima. Jos haave leipomosta toteutuisi, se voisi palvella myös kurdisunneja, jotka voisivat käydä ostamassa leivän läheltä. Se voisi

avata mahdollisuuden luottamuksen rakentamiseen kristittyjen ja muslimien välillä, ja palvelisi siten myös elämän leivän lähteenä. Leipomo toisi laaksoon työtä ja omavaraisuutta.

Laakson asukkaat pyysivät jättämään asian rukousaiheeksi työmme ystäville.

Toinen suurempi hanke, mutta aivan yhtä tarpeellinen, olisi saada terveysasema. Nyt lähimpään lääkäriin on todella pitkä matka. Rukoillaan myös tämän aiheen puolesta.

Matkan yksi kohokohta

Matka-ajankohtaamme sisältyi palmusunnuntai, ja meillä oli etuoikeus osallistua Lower Hazanki -nimisessä kylässä sijaitsevan assyrialaisen kirkon palmusunnuntain messuun. Assyrialaiskristittyjen kirkkokunta on maailman vanhin kristittyjen kirkkokunta.

Oli todella mieleenpainuvaa ja koskettavaa saada seurata vuosituhansien läpi säilynyttä liturgiaa ja kuulla Raamatun tekstiä resitoitavan kielellä, jota Jeesuskin puhui, eli arameaksi.

Kirkko oli aivan täynnä ja oli sykähdyttävää havaita, että kaikki ikäryhmät olivat edustettuina vauvasta vaariin.

Jumalanpalveluksen jälkeen oli yhteinen ateria kaikille. Koska elettiin paastonaikaa, aterialla ei syöty lihaa vaan ainoastaan kasvisruokaa. Ateria oli kuitenkin makuvivahteiltaan erittäin rikas.

Jumalanpalvelus tulkattiin meille englanniksi, ja sen aikana mieleeni heräsi kysymys. Kuka onkaan lähempänä alkuperäistä kristillisyyttä: nämä laakson ulkoisesti köyhät ihmiset, vai me lännessä elävät?

Kyläläisten sydämen kiitollisuus työmme tukijoille välittyi linnunpesästä kertovasta mielikuvasta. Sydämestämme yhdymme tähän kiitokseen, että yhdessä teidän kanssanne olemme saaneet auttaa Nahlan laakson perheitä. Tuntui todella lämpimältä kuulla, että kyläläiset rukoilevat myös meidän puolestamme.

Aki Miettinen

KIITÄMME JA RUKOILEMME Kiitos Herra, että olet siunannut Nahlan laakson paljon kärsineitä kristittyjä.

Rukoilemme johdatusta laakson asukkaiden tulevaisuuden suunnitelmiin.

Rukoilemme, että varjelet laakson asukkaat ja suot heidän saada elää rauhassa.

Lahjoitusviite: 871 91 5

Tue eturintaman työntekijää Marttyyrien Ääni –järjestöt tukevat yli 30 000 eturintaman työntekijää, jotka toimivat vihamielisillä alueilla eri puolilla maailmaa. Nämä Jumalan kutsumat miehet ja naiset tekevät työtä evankeliumin eteenpäin viemiseksi.

Vaaroja uhaten he jatkavat Jumalan palvelemista jopa niin, että heidän vainoojansa kääntyvät kristityiksi. Nämä työntekijät tarvitsevat tukeamme.

Haluatko tukea yhtä eturintaman työntekijää niin, että rukoilisit hänen puolestaan päivittäin vuoden ajan? Ota yhteyttä toimistoomme. Lähetämme sinulle postitse kortin työntekijästä, jonka puolesta voit rukoilla. puh. 040 5522 309 / info@vomfinland.fi 6

Marttyyrien Ääni 2/2017

Henry Tequia puhumassa Rajamäen kirkossa.

Henry Tequia kasvoi Kolumbiassa sodan keskellä. Murrosiästä alkaen hän toimi hallitusta vastustavassa aseellisessa FARC-sissiliikkeessä. Kalashnikov kädessään kasvanut Tequia oli mukana kaikkein haastavimmissa sissioperaatioissa vuosien ajan. Lopulta Jeesus muutti hänen elämänsä. Nyt hän jakaa Raamattuja ja kristillistä kirjallisuutta samoilla seuduilla, joilla ennen taisteli asein poliittisen ideologian puolesta.

K

un olin lapsi, minulla ei ollut perhettä. Jo pienenä poikana jouduin tekemisiin sissiliikkeen kanssa. Huumeiden salakuljettajat ja terroristit ottivat sijaa maassani, jossa on käyty sotaa yli 50 vuotta. Jouduin näkemään paljon pahoja asioita, ja niiden muisteleminen tuottaa minulle yhä tuskaa.

Puolisotilaalliset joukot hyökkäsivät sissijoukkoja vastaan ja pelottelivat maaseudun ihmisiä. He ajoivat maaseudun asukkaat kodeistaan ja pelloiltaan. Näin miten lapset ja odottavat äidit joutuivat terroristien kohteeksi, miten heitä ajettiin takaa ja surmattiin julmasti. Kärsimys ja terrori maassani oli järkyttävää. Sitä jatkui vuosikaudet. Kun näin tämän kaiken, minulta meni halu elää. Olin nähnyt nuoruudessani vain kärsimystä ja kuolemaa, en osannut odottaakaan mitään muuta. Mietin mielessäni, loppuuko sota koskaan.

Sydämen muurit murtuvat

Eräästä viidakkokylästä oli ajettu kaikki kristityt pois. Minä odotin aseeni kanssa kylän reunamilla, milloin puolisotilaalliset joukot tulevat. Silloin minua lähestyi eräs uskova mies. Huusin hänelle, että mitä hän siellä tekee, kaikkien kristittyjen tuli lähteä. Hän tuli luokseni ja sanoi: ”Anna minulle mahdollisuus kertoa Jeesuksesta sinulle. He haluavat tappaa sinut ja sinä tarvitset Jeesusta.”

Entinen sissi eturintaman työssä Tämän miehen puhuessa, alkoivat muurit murtua minun sydämessäni.

Aloin miettiä omaa elämääni ja pohdin, miltä tuntuisi muuttua hyväksi ihmiseksi. Herra teki työtään minussa. Pian tämän jälkeen olin valmis antamaan elämäni Jeesukselle. Menin erään puun luo, polvistuin ja itkin kuin pieni lapsi. Kaikki kärsimys, kaikki tuska, mitä sota oli aiheuttanut, lähti minusta tuon itkun kautta. Vaihdoin aseeni Raamattuun.

Kun tulin uskoon, ajattelin, että pääsisin johonkin rauhalliseen paikkaan, pois sodan jaloista. Olisin halunnut unohtaa kaiken sen kärsimyksen, minkä keskellä olin joutunut koko elämäni elämään. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Jumala otti minut omakseen taistelijoiden keskeltä ja lähetti minut takaisin heidän luokseen.

Henry saa tehtävän

Uskoon tultuani aloin lukea Raamattua joka ilta kynttilänvalossa. Mitä enemmän luin, Pyhä Henki alkoi täyttää minua, ja sain tehtävän. Minun tehtäväkseni tuli mennä puolisotilaallisten joukkojen luo saavuttaakseni heidät Kristukselle. Minulle sanottiin, että olen hullu, he tappavat minut.

En kuitenkaan voinut perääntyä. Olin antanut lupauksen Jumalalle, että haluan palvella Häntä, minne ikinä Hän haluaa minut viedä.

Kuljen viidakossa ja vuoristossa, vien Raamattuja sinne missä tarvitaan

ja kerron Jeesuksesta. Kun ihmiset saavat kuulla, että olen ollut sissi, he eivät enää pidä minusta. Se on ollut minulle surun ja taistelun paikka. Herra on kuitenkin antanut minulle suuren etuoikeuden. Olen saanut voittaa monia sissejä ja taistelijoita Jeesukselle.

Olen monesti kysynyt Herralta, miksi Hän salli minun elää lapsena sodan keskellä sissien parissa. Minulla ei ollut perhettä eikä kotia. Minut hylättiin kadulle, kun olin 8-vuotias. Kerran Jumala vastasi minulle: ”Minä olen aina ollut sinun luonasi, niissä olosuhteissa joissa olet joutunut elämään. En ole koskaan jättänyt sinua.”

Jumalalla oli suunnitelma minun elämäni varalle. Hänellä on suunnitelma myös sinun varallesi. Tartu siihen rohkeasti!

Sari Palomäki

KIITÄMME JA RUKOILEMME Kiitos Herra, että sinä johdatat ihmisiä pimeydestä valkeuteen vaikeimmissakin olosuhteissa.

Siunaa ja varjele eturintamalla työskenteleviä kristittyjä.

Rukoilemme herätystä vainoajien ja terroristien keskuuteen.

Lahjoitusviite: 870 78

7

Shayesteh oli perustamassa vallankumousarmeijaa. Kuva: Shayestehin arkisto

Radikaalin muslimin matka varjoista valoon Entinen fundamentalistinen muslimijohtaja Daniel Shayesteh vieraili Suomessa maaliskuussa. Hän on kulkenut pitkän tien radikaalista islamilaisuudesta Jeesuksen seuraajaksi. Todistuksessaan hän kertoo uskomattoman tarinansa.

S

ynnyin Iranissa, Kaspianmeren rannalla. Isälläni oli kaksi vaimoa ja meitä lapsia oli yhteensä 12. Asuimme kaikki samassa kodissa.

Jo lapsena aloitin Koraanin opiskelun.

Opin, että islamin tulisi olla ainoa uskonto maan päällä. Samalla opin, että kristinusko ei ole hyvä uskonto. Tunsin kristinuskoa vain Koraanin pohjalta. Meidät opetettiin vihaamaan kristittyjä ja juutalaisia. Kääntyminen kristinuskoon on muslimille kauhistus.

Olen valtavan kiitollinen siitä, että Pyhä Henki työskenteli minussa kuitenkin jo nuoresta pitäen.

Huipulta vankilaan

Kun lopetin koulunkäynnin, menin yliopistoon ja minusta tuli radikaali muslimi. Yliopistoaikoina aloin seurata ajatollah Khomeinia. Käännyimme shaahia vastaan, koska hän oli Israelin ystävä ja meidän mielestämme siis uskoton islamille. Shaahin paettua maasta, Irania alettiin hallita islamilaisen lain mukaisesti. Olin mukana perustamassa vallankumousarmeijaa, Hizbollahia. Etsimme tyttöjä ja poikia toteuttamaan terroristihyökkäyksiä, jotta voisimme valloittaa Israelin ja viedä islamia muihin maihin. Tutustuin vaimooni vuoristoleirillä. Hän oli tytöistä 8

Marttyyrien Ääni 2/2017

kaikkein aggressiivisin, siksi halusinkin hänet vaimokseni. Niin me kaksi radikaalia islamistia menimme naimisiin.

80-luvun alussa olin Iranin poliittisen puolueen johdossa ja minut voitiin äänestää islamilaiseen parlamenttiin.

Liityin oppositioon, sillä koin Khomeinin pettäneen meidät. Ennen vallankumousta hän lupasi demokratiaa, mutta hänen päästyään valtaan, kaikki muuttui. Kukaan ei saanut kritisoida häntä enää. Hän unohti oman kansansa.

Minun kollegani valittiin Iranin presidentiksi, Khomeini kannattajineen hävisi vaalit. Khomeinilla oli kuitenkin vallankumousarmeijan tuki, jonka avulla hän suunnitteli tappavansa presidentin. Presidentti pakeni maasta ja opposition jäseniä pidätettiin. Minä ja neljä ystävääni jouduimme vankilaan ja odotimme kuolemantuomiota. Ystäväni tapettiin mutta minä onnistuin pakenemaan muutaman kannattajani avustuksella. Selvisin useista tappoyrityksistä pakenemalla lopulta Turkkiin.

kielen pääsin opiskelemaan yliopistoon uskontoa, filosofiaa ja kulttuuria.

Minä tutkin uskontoja ja filosofioita, miten ne eroavat toisistaan. Kolmekymmentä vuotta minulle oli opetettu, että islam on paras ja viimeinen uskonto, jonka seuraaja kannattaa olla.

Kristinusko sen sijaan on huonoin.

Opiskeluni kautta ymmärsin, että tilanne oli päinvastoin. Havaitsin, että kaikki maailman uskonnot ovat sosiaalisesti parempia kuin islam. Hämmästelin kristinuskon kirkkaita arvoja, kun huomasin kaiken hyvän tulevan kristillisyyden kautta. Tutkimukseni aiheuttivat ihmetystä minulle. Vuosia olin kutsunut tätä uskontoa pahimmaksi, mutta nyt näin asian toisin.

Silloin tapahtui jotain hyvin henkilökohtaista. Eräs ystäväni vei minulta 30 000 dollaria ja katosi. Etsin keinoa

Opiskelu herättää kysymyksiä

Olin alussa hyvin hämmentynyt, enkä tiennyt mitä tehdä. Turkki oli kuitenkin tuttu kieli minulle, koska äitini puolelta olen Iranin turkkilaisia. Opittuani

Puoluejohtaja Shayesteh 70-luvun lopulla. Kuva: Shayestehin arkisto

saada rahoja takaisin, mutta en tiennyt ketään hänen ystäväänsä Turkissa.

Tiesin, että tällä muslimimiehellä oli joitakin iranilaisia kristittyjä tuttavia.

Miten saisin yhteyden heihin? Päätin mennä kirkkoon, vaikka olin todella peloissani. Astuessani ensimmäistä kertaa kirkkoon, siellä soitettiin musiikkia. Olin shokissa. Muslimit eivät kuuntele musiikkia. Kaiken lisäksi muutamat naiset lauloivat kirkossa miesten edessä. Sellainen ei tulisi kuuloonkaan moskeijassa. Kaikki seisoivat ja ylistivät Jumalaa. Päätin mielessäni, että minä en ainakaan seiso. Jos joku tuttu muslimi olisi nähnyt minut, olisin joutunut vaikeuksiin. Kristityt toivottivat minut kuitenkin lämpimästi tervetulleeksi ja sanoivat haluavansa auttaa minua. He lupasivat yrittää saada yhteyden rahani vieneeseen ystävään ja pyysivät minua pitämään heihin yhteyttä tulemalla uudestaan kirkkoon.

Sen jälkeen palasin seurakuntaan joka sunnuntai rahojeni vuoksi. Yritin olla kuuntelematta saarnoja, mutta en pystynyt sulkemaan korviani. Olin hämmästyksissäni heidän puheistaan.

He tiesivät miten johtaa oppineet ja vähemmän oppineet Herran luo. Sanoma oli niin koskettavaa. Hämmästelin heidän kertoessaan, että ihmisen ja Jumalan välillä voi olla henkilökohtainen yhteys. Islaminuskossa Allahin ja seuraajien välillä on väliseinä. Jokainen muslimi haluaisi saavuttaa yhteyden Jumalaan, mutta ei voi. Tämä oli valtava sanoma minulle!

Ihmeellinen uni

Pian tämän jälkeen näin unen. Olin isäni kodissa, kun maanjäristys alkoi vavisuttaa taloa ja ihmisiä kuoli. Kukaan ei auttanut minua ja aloin huutaa Jumalan puoleen. Silloin Jeesus ilmestyi minulle ja sanoi: ”Minä autan sinua, tule ulos isäsi talosta.” Päästyäni ulos, talo tuhoutui. Seuraavana sunnuntaina menin jälleen kirkkoon. Pastori saarnasi: ”Tule ulos isäsi talosta. Tule taloon, jonka Jeesus on rakentanut kalliolle. Isäsi talo on rakennettu hiekalle, kaikki tulee hajoamaan.” Olin jälleen shokissa. He opettavat minun untani! Sisimmässäni vapisin ja halusin löytää yhteyden Jumalaan.

Entinen radikaalimuslimi todistamassa Jeesuksesta.

Kuva: Kokkolan seurakuntayhtymä Aloin lukea Uutta Testamenttia.

Havaitsin, että se on valtavin filosofinen kirja, mitä maailmasta löytyy.

Jumala ei ainoastaan ilmoita itseään Raamatussa, vaan sen kautta pääset yhteyteen Hänen kanssaan. Kun avaat sydämesi oven Hänelle, Hän astuu sisään. Kun löysin evankeliumin, hylkäsin kaiken islamissa. Jeesuksen rakkaus kosketti niin syvältä minua, joka olin opettanut nuoria tappamaan kristittyjä ja juutalaisia. Vain Jeesuksen rakkaus voi muuttaa ihmisen, tuoda rauhan ja sovinnon. Islam ei sitä tee.

Koko perhe löytää Jeesuksen

Pian sen jälkeen vaimoni ja kolme tytärtäni tulivat Iranista Turkkiin. Vaimoni ei tiennyt, että minusta on tullut Jeesuksen seuraaja. Pelkäsin kertoa sitä hänelle. Vaimoni oli antautunut muslimi, hän voisi ottaa minusta eron ja ilmiantaa minut. Ensimmäisestä tapaamisestamme lähtien vaimoni ihmetteli minussa tapahtunutta muutosta. Minä lauloin ja olin onnellinen. Hän oli peloissaan, että olin menettänyt järkeni. Seuraavalla viikolla hän kysyi, mitä minulle on tapahtunut. Minua pelotti kertoa, sillä hän oli aggressiivinen

musliminainen. Pyysin apua Jeesukselta. Lopulta rohkaisin mieleni ja kerroin.

Hän oli kauhuissaan: hänen miehensä on kääntynyt kristityksi! Viikosta toiseen hän ihmetteli, kuinka Jeesus oli kesyttänyt tuon villin miehen.

Minun tietämättäni vaimoni otti Raamattuni ja alkoi lukea sitä. Pian sen jälkeen hän näki unen. Hän kulki kauniissa maassa Jeesuksen ja joidenkin naisten kanssa. He tulivat laakson laitaan, joka oli hyvin jyrkkä. Muut jatkoivat matkaa Jeesuksen kanssa, mutta vaimoni pelkäsi. Jeesus rohkaisi häntä: ”Tule ja ota ensimmäinen askel.” Otettuaan askeleen, maa tuli tasaiseksi ja hän pääsi Jeesuksen luo.

Kuultuani unen, olin jälleen ihmeissäni.

Otin käteeni Raamatun. Luin Jesajan kirjan 40 luvusta, kuinka laaksot ja kukkulat tulevat tasaisiksi. Aloimme molemmat itkeä ja myös vaimoni antoi elämänsä Jeesuksen käsiin.

Jumala muutti koko perheemme elämän. Meillä on valtava Herra, joka voi muuttaa radikaaleimmankin muslimin sydämen. Muistakaa rukoilla heidän puolestaan, jokainen muslimi tarvitsee Jeesusta.

Sari Palomäki 9

Ovet avautumassa kouluihin Herra on alkanut avata ovia meille koulumaailmaan. Uskomme siihen, että jos Hän avaa, niin kukaan ei voi sulkea. Tai jos Hän sulkee, kukaan ei voi avata. Olemme tehneet keväällä laajan kierroksen Pohjois-Suomen seurakunnissa, ja samalla meille avautui mahdollisuus käydä kouluissa kertomassa ihmisoikeuksista ja vainottujen kristittyjen tilanteesta.

V

astaanotto kouluissa on ollut hyvin positiivista, opettajat arvostivat ja erilainen oppitunti toi oppilaille vaihtelua ja ajattelemisen aihetta.

Alakoululaisille kerroimme asioista laulun ja leikin keinoin. Liian suuret hampaat –laulu kertoi majavasta, jolla oli suuret hampaat. Pupulla oli liian suuret korvat ja lokilla liian suuri

Petri Nuotio kertomassa Marttyyrien Äänen työstä koululaisille.

10

Marttyyrien Ääni 2/2017

nokka. Keskustelimme kiusaamisesta ja miten tärkeää on arvostaa jokaista ihmistä huolimatta siitä millaisia he ovat tai mistä maasta tulevat. Ja miten tärkeää on pystyä puhumaan vaikeistakin asioista.

Ala-asteen oppilaat olivat hyvin avoimia. He esittivät rohkeita kysymyksiä ja avasivat yllättäen elämänsä kipeitäkin asioita. Eräs kertoi, miten

häntä on kiusattu ja toinen tunnusti olevansa kiusaaja. Perheessä tapahtuneet ikävät asiat olivat tuoneet surua ja pettymystä joidenkin lasten elämään. Saimme rohkaista lapsia ja lauloimme heille Rauhan Ruhtinaasta.

Yläasteelle ja ammattikouluvierailulle saimme ystäviä Sambiasta ja Zimbabwesta mukaan, sillä Sodankylässä oli meneillään aktioviikko. Tunnin alussa oli hienoa, kun afrikkalainen ryhmä lauloi ”Mä tahdon riemuin Herraa ylistää” englanninkielellä. Oppilaat lähtivät taputtamaan reippaiden laulujen tahtiin.

Oppilaat kyselivät meiltä ihmisoikeuksista ja Marttyyrien Äänen työstä. Saimme kertoa työstämme, Petri puhui YK:n ihmisoikeusjulistuksesta

Kenttätyöntekijämme musisoimassa ja puhumassa Sodankylän yläasteella.

ja kertoi nigerialaisen Danjuma-pojan tarinan. ”Koston kierre on katkaistava”, hän julisti. ”Danjuma haluaa antaa anteeksi niille, jotka ajattelevat toisin.” Myös afrikkalaiset ystävämme puhuivat rohkeasti, että ihmisoikeudet ovat lähtöisin Jumalalta ja jokaista tulee kunnioittaa.

Saimme lopuksi laulaa heille kauniin laulun ”Hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään”. Myös opettajat olivat hyvin kiinnostuneita, koska Sodankylään oli juuri tullut pakolaisia mm. Syyriasta.

Rukoillaan, että Herra avaisi lisää ovia meille koulumaailmaan. Monessa koulussa on tiukka linja, eikä minkäänlaista julistusta sallita. On kuitenkin erittäin tärkeää, että lapset ja nuoret saavat kuulla ihmisoikeuksista, ja samalla saamme luontevasti tuoda esiin sen, mitä Raamattu sanoo asiasta ja kertoa työstämme vainottujen kristittyjen hyväksi. Sanoman tulee kiiriä uusille sukupolville.

Mia-Mari Nuotio Kenttätyöntekijä

KIITÄMME JA RUKOILEMME Kiitos Herra, että saimme käydä puhumassa Pohjois-Suomen kouluissa.

Siunaa kotimaamme lapsia ja nuoria, rukoilemme herätystä heidän keskuuteensa.

Rukoilemme, että pääsisimme avoimesti puhumaan kouluihin eri puolilla Suomea.

Viitenumero: 87133

Onnittelemme työmme perustajaa Martti Hirn on Marttyyrien Ääni ry:n perustajajäseniä, ja yhä aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa. Martin 75-vuotispäivän kunniaksi haastattelimme häntä ja kuulimme tarinoita yhdistyksemme alkuajoilta.

M

artti syntyi Partalan saaressa maanviljelysperheeseen vuonna 1942. Äiti ja isä olivat maallikkosaarnaajia ja pitivät pyhäkoulua. Sieltä Martti sai uskoonsa juuret, mutta vasta 60-luvulla hän antoi elämänsä ohjat Jeesukselle. Martti lähti opiskelemaan Helsingin Raamattukouluun. Helena-vaimo löytyi 70-luvun alussa ja siitä lähtien pariskunta on purjehtinut yhdessä elämän merellä.

Opiskeluaikana Marttia pyydettiin mukaan neuvottelemaan, miten alkaa organisoida kärsivän seurakunnan auttamista. Suunnitelmissa oli järjestää paikka, josta voisi hakea erikielisiä Raamattuja ja muuta kristillistä materiaalia.

– Elimme aikaa, jolloin monet ihmiset halusivat auttaa vainottua seurakuntaa saamaan hengellistä kirjallisuutta. Raamattuja ja muuta materiaalia alettiin viedä silloiseen Neuvostoliittoon, Baltiaan, Puolaan ja Romaniaan, muistelee Martti.

1970-luvun alussa Marttyyrien Ääni -työn perustaja Richard Wurmbrand kutsuttiin Suomeen. Hän piti Messuhallissa tilaisuuden, johon osallistui

10 000 ihmistä. Tapahtuman jälkeen toiminta alkoi vilkastua ja tuli ajankohtaiseksi perustaa järjestö organisoimaan työtä. Vuonna 1973 perustettiin Stefanus-Lähetys ry. Yhdistys piti alusta alkaen tiivistä yhteyttä muihin eri maissa toimiviin Wurmbrandin perustamiin Marttyyrien Ääni –järjestöihin.

– Kristillisen kirjallisuuden toimittaminen suljettuihin maihin oli vilkasta.

Autoihin ja asuntovaunuihin rakennettiin erilaisia lokeroita, joihin materiaalia piilotettiin. Turistit laittoivat vyötärölleen ja laukkuihin materiaalia.

Osa paljastui tullissa, mutta aina myös osa pääsi perille. Mielestäni nerokkain tapa salakuljettaa kirjoja oli laittaa niitä kahvipaketin sisälle. Sisältä poistettiin kahvi, laitettiin Raamattuja tilalle ja kuumalla silitysraudalla kuumennettiin muovipaketti takaisin kiinni.

Paketti näytti ja tuntui aivan oikealta kahvipaketilta.

Raamatut ja kaikki kristillinen materiaali oli äärimmäisen arvokasta rajan takana eläville kristityille. Sanan nälkä oli suurta, ja vain harvalla oli Raamattu. Vieraillessa ystävien luona toimittamassa kirjallisuutta, oli oltava erit-

Martti vaimonsa Helenan kanssa.

täin varovainen. Naapurit seurasivat ja ilmiantoivat viranomaisille toisiaan.

– 70-luvun puolivälissä muutama ystäväni jäi kiinni Raamattujen salakuljetuksesta Muurmanskiin. Heiltä tentattiin mistä he olivat saaneet Raamatut.

Silloin he antoivat minut ja autoni ilmi, koska arvelivat ettei kannata sotkea muita asiaan. Tapaus oli niin huomattava aikoinaan, että siitä kirjoitettiin Pravdassa ja Tiedonantaja-lehdessä.

Autoni takavarikoitiin, ja se on rajan takana vielä tänäkin päivänä. Vuosikausiin en päässyt käymään maassa.

Neuvostoliiton romahdettua Marttyyrien Äänen työn painopiste on siirtynyt muslimimaihin ja Kaukoitään.

Martti Hirnin sydän palaa yhä evankeliumille ja vainotun seurakunnan tukemiselle.

Marttyyrien Ääni ry kiittää työn perustajajäsentä ja pitkäaikaista hallituksen jäsentä ja onnittelee 75-vuotispäivän johdosta!

Marttyyrien Ääni ry 11

Osa 1

Petr Jašek sylissään nigerialainen orpopoika Weng Tshua. Hän menetti koko perheensä Boko Haramin hyökkäyksessä ja sai itse pahoja palovammoja, joiden vuoksi hänen jalkansa on epämuodostunut.

Petr Jašek vapautunut vankilasta Sudanissa M arttyyrien Ääni -lehden edellisessä numerossa kerroimme, kuinka Marttyyrien Äänen työntekijä, tshekkiläinen Petr Jašek oli tuomittu muun muassa vakoilusta elinkautiseen vankeuteen Sudanissa. Hänen avustamisestaan tuomittiin 12 vuoden vankeuteen sudanilaiset pastori Hassan Abduraheem Kodi Taour ja sudanilainen uskova Abdulmonem Abdumawla.

Taustalla käytiin jatkuvasti neuvotteluja Petrin ja muiden tuomittujen vapauttamisesta ja helmikuun lopulla Sudanin presidentti Omar al-Bashir armahti Petrin. Hänen avustamisestaan tuomittuja kahta sudanilaista ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi vapautettu, vaikka perusteita heidän vangitsemisensa jatkamiselle ei enää ole. Virallisesti armahduksesta ilmoitettiin sunnuntaina 26. helmikuuta, jolloin Tshekin ulkoministeri Lubomir Zaoralek oli saapunut maahan. Petr ja Zaoralek lensivät myöhemmin samana päivänä takaisin Tshekkiin. Tämä on kaksiosaisen artikkelimme ensimmäinen osa.

Tapahtumaketju lähti käyntiin loka-

12

Marttyyrien Ääni 2/2017

kuussa 2015, jolloin Petr oli Etiopiassa osallistuakseen konferenssiin, jossa puhuttiin Sudanin kristittyjen tilanteesta. Siellä hän tapasi sudanilaiset pastorit Kuwa Shamaalin ja Hassan Abduraheem Kodi Taourin. He näyttivät hänelle kuvia palovammoja saaneesta nuoresta miehestä ja Sudanin viranomaisten tuhoamista kirkoista.

He myös kutsuivat hänet käymään Sudanissa. Tiedot olivat hälyttäviä, joten joulukuussa 2015 Petr matkusti Sudaniin selvittämään, mitä Marttyyrien Ääni voisi tehdä.

Matka, Petrin ensimmäinen käynti Sudanissa, oli onnistunut, ja 10. joulukuuta hän suuntasi hyvillä mielin Khartoumin lentokentälle. Hän ilmoittautui lennolle, luovutti matkalaukkunsa ja sai tarkistuskortin. Petr oli menossa passintarkastukseen, kun joku koputti häntä olalle. Mies kertoi olevansa turvallisuusviranomainen ja pyysi hänet mukaansa. Tämä ei vielä Petriä huolestuttanut, sillä paljon matkustavana hän oli aiemminkin ollut rutiinitarkastuksissa lentokentillä. Kuulustelijat halusivat nähdä hänen tietokoneensa, kameransa ja puhelimensa, mikä tun-

tui hieman oudolta. Kun Petrille selvisi, että he eivät aikoneet antaa niitä takaisin, hän ymmärsi, että tilanne on vakava. Jo lentokentän kuulusteluhuoneessa hänelle näytettiin hänestä otettuja valokuvia. Kuvista kävi ilmi, että häntä oli seurattu aivan matkan alkupäivistä saakka ja seuranta oli ollut tarkkaa, kuvien joukossa oli jopa pimeänäkökameralla otettuja kuvia.

Noin vuorokauden kuluttua Petr kuljetettiin vankilaan ja myöhemmin hänelle selvisi, että kyseessä oli tiedustelupalvelun, NISS:n, vankila. Alkoi ensimmäinen osuus 445 päiväksi venyneestä vankeudesta.

Tuttu ovi

Toukokuussa 2013 Petr oli nähnyt unen, joka valmisti häntä tulevaan vankeuteen. Hän näki oven, joka sulkeutui kilahtaen hänen takanaan ja hän ymmärsi olevansa vankilassa. Unessa Petr myös ymmärsi, että hänen tyttärensä valmistuisi lääketieteellisestä sinä aikana, kun hän oli vankilassa. Uni oli häiritsevä ja jäi hänen mieleensä.

Hän pohti mahdollisia syitä vankilaan joutumiselle ja piti huolen, että esi-

merkiksi veroilmoitus oli huolellisesti täytetty. Kun hän saapui NISS:n vankilaan ja hänet johdatettiin selliin, hän tunnisti oven olevan sama kuin unessa – kellertävän valkoinen metalliovi. Kun tyttären valmistuminen läheni kesällä 2016, Petr ymmärsi, että jos unesta tulisi totta, hänen vankeutensa tulisi jatkumaan kenties pitkäänkin.

Petr saapui NISS:n vankilaan aamuyöllä, jolloin kaikki olivat nukkumassa. Mukanaan hänellä oli vain kaksi ylimääräistä t-paitaa, yhdet housut, hammasharja ja -tahnaa sekä saippua.

Pienessä sellissä oli yksi sänky ja sillä nukkui pisimpään vankilassa ollut.

Muut pidätetyt nukkuivat laattalattialla vieretysten. Petrille tehtiin tilaa niin, että hän juuri ja juuri mahtui makaamaan heidän viereensä. Kaikilla muilla oli viltit, osalla jopa patjoja. Petr pyysi vilttiä myös itselleen, mutta vartijoiden mukaan hän ei tarvinnut sitä, sillä tshekkiläisenä hänen pitäisi olla tottunut kylmään. Ensimmäinen yö sudanilaisessa vankilassa kului housuista taiteltu ”tyyny” pään alla ja ohuet paidat peittona. Ensimmäisen yön unet jäivät katkonaiseksi torkahteluksi.

Aamuviiden jälkeen tuli päivän ensimmäisen rukoushetken aika ja koska kaikki kuusi muuta pidätettyä olivat muslimeja, he nousivat rukoilemaan.

Päivien mittaan Petrille selvisi, miksi kukin sellitoveri oli pidätetty. Osa oli poliittisia vankeja, osa katukauppiaita tai rahanvaihtajia, mutta hänen kanssaan samassa sellissä oli myös Isisin taistelijoiksi pyrkiviä, jotka olivat ylpeitä Isis-yhteyksistään.

taan alkoi ajan mittaan koventua. Hänen liikkumistaan sellissä rajoitettiin.

Heti alusta saakka Petr oli määrätty seisomaan rukoilevien muslimien takana, kuten islamin oppeihin kuuluu, mutta nyt paikkaa alettiin vaihdella.

Lopulta hänet määrättiin rukousten ajaksi vessaan, kasvot kohti wc-pönttöä.

Erityisen vaikeaa Petrin oli ajatella kotona odottavaa perhettä. Hän tiesi heidän olevan huolissaan. Perheen ajatteleminen oli henkisesti liian raskasta, joten omaan tilanteeseensa keskittymisen sijasta hän alkoi rukoilla muiden uskonsa tähden vangittujen puolesta: heidän, jotka olivat sairaita ja Eritreassa vangittujen puolesta.

Sitten Pyhä Henki nosti hänen mieleensä Ilmestyskirjan 4. luvun jakeen 8: ”Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: ’Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on’.

Hän päätti alkaa tehdä samoin, hän ryhtyi ylistämään Herraa mielessään.

Se sai aikaan muutoksen. ”Sain mielenrauhan ja iloitsin hengessäni”, Petr muistelee.

Tämä muutos käynnisti kaksi päivää myöhemmin hengellisen sodankäynnin tuossa pienessä sellissä.

Sellitoverit eivät aiemminkaan olleet

kohdelleet häntä hyvin, mutta tilanne muuttui pahemmaksi. Petriä alettiin hakata; hänet pakotettiin istumaan jalat ristissä tai seisomaan useiden tuntien ajan. Häntä lyötiin nyrkeillä kasvoihin ja hänet nimettiin ”saastaiseksi siaksi”. Tuolloin hän ajatteli Jeesusta, kuinka Jeesusta oli pahoinpidelty ja pilkattu. Aina kun Petriä hakattiin, hän tunsi suurinta rauhaa, mitä hän koskaan vankeusaikanaan tunsi. Nyt vankila-aikaa muistellessaan Petr kertoo näkevänsä selvästi, että aina kun hän tunsi hengessään suurinta rauhaa, sellitoverit olivat eniten raivoissaan.

Lopulta he päättivät kiduttaa häntä ”waterboarding” -menetelmällä. (Vesikidutus tarkoittaa, että henkilö asetetaan makaamaan selälleen lankun päälle, joka nostetaan jalkapäädystä hieman päätä ylemmäs. Sen jälkeen hänen kasvoilleen asetetaan pyyhe, jolle aletaan kaataa vettä, joka aiheuttaa tukehtumisen tunteen.) Tuolloin Petr kertoo pelänneensä. Hänellä oli anemia ja lisäksi jo valmiiksi hengitysongelmia. Onneksi eräs vartija oli ilmeisesti kuullut suunnitelmista ja tuli hakemaan Petrin tavaroineen pois sellistä aivan viime hetkellä.

Katja Bågman

Petrin tarina jatkuu seuraavassa lehdessämme.

Rukousten voima

Täyteen ahdetussa sellissä kaikuivat muslimien rukoukset viidesti päivässä. Sen lisäksi sellissä luettiin jatkuvasti ääneen Koraania. ”Se ei ollut samanlaista lukemista, kuin miten me luemme Raamattua, vaan eräänlaista laulamista”, Petr kertoo. Ahtaus, yksityisyyden puute, huono ilma ja jatkuvasti kaikuvat rukoukset tai Koraanin luku alkoivat tuntua ahdistavilta ja Petrillä oli vaikeuksia rukoilla. Ääneen hän ei olisi voinutkaan rukoilla, se olisi ärsyttänyt sellitovereita.

Sellitovereiden asenne häntä koh-

Pastori Hassan Abrudraheem Kodi Taour ja Abdulmonem Abdumawla ovat yhä vankilassa.

13

Blogi: Mietteitä toimistolta

S

ydämeni iloitsee niistä monista henkilöistä, jotka ovat sitoutuneet rukoilemaan eturintamassa työskentelevien Herran palvelijoiden puolesta. He ovat tilanneet toimistoltamme eturintaman tuki -ohjelman kuvallisen tietopaketin omasta rukouskohteestaan.

Nämä eturintaman työntekijät, jos ketkä, tarvitsevat esirukousta puolestaan, sillä he kulkevat jokaisena päivänä meille tuntemattomien vaarojen keskellä. Kuinka voisimmekaan tietää niistä vaaroista, joiden keskellä he joutuvat liikkumaan. Meidän ympärillämme ei ole vihamielistä viidakkoa, eivätkä kimppuumme käy vaaralliset villipedot tai myrkylliset hyönteiset.

Silti nämä luonnosta löytyvät vaarat ovat heille niitä vähäisimpiä.

Suurempia vaaroja tarjoavat luonnonuskontojen ja muiden ”jumalien” palvelijat. Heidän kohtaamisensa on kuitenkin eturintaman työntekijöiden tehtävä. He kulkevat tuntemattomien vaarojen keskellä kuljettaakseen

evankeliumin sanomaa siitä tietämättömille ja Raamattuja tarvitseville.

Iloitsen myös monista vetoomushaasteeseemme tarttuneista. Useat ovat lähteneet kanssamme vetoamaan eri maiden päättäjiin, maihin, joissa kristityt ovat ahdingossa.

Monet yhdistykset käyttävät työkalunaan nykyaikaista ja modernia sähköisten allekirjoituslistojen keräämistä, eli niin sanottu e-vaikuttamista. Siinä saatetaan saada lyhyessä ajassa jopa tuhansien vetoajien nimi.

Me kuitenkin luotamme kirjevetoomuksiin. Perinteisten paperikirjeiden kautta vaikuttaminen voi tuntua vaivalloiselta ja hankalalta meiltä nykyaikaiseen sähköiseen mukavuuteen tottuneilta ihmisiltä. Kirje on allekirjoitettava ja osoite on raapustettava kuoreen. On ostettava postimerkki ja sitten täytyy vielä löytää postilaatikko, minne tiputtaa kuori.

Toista on kuitenkin saada tuo satojen paperikirjeiden tulva työpöydälle, vaikkapa vain muutaman viikon aikana, avata ne kaikki ja todeta, että

taas tuli pahvilaatikollinen vetoomuksia kristittyjen puolesta. ”Mitähän he ovat oikein tehneet?”. Virtuaalisella allekirjoituksella ja vetoomuksella ei ole samanlaista konkreettista vaikutusta.

Hyvänä esimerkkinä vetoomustoiminnan ja rukouksen vaikutuksesta on Marttyyrien Ääni –sisarjärjestön työntekijän Petr Jasekin tarina. Petr tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, mutta rukousten ja tehokkaan vetoomuskampanjan ansiosta Sudanin presidentti armahti hänet ja Petr pääsi palaamaan kotiinsa 26. helmikuuta.

Pertti Jyrinoja Yhdistyksen jäsen ja IT-tukihenkilö

Ristin tiellä CD hintaan

15€ + postikulut

Korpivaeltajat-kuoro perustettiin 1990-luvulla.

Kuoron perustaja Juhana Lehmuskoski toimi sitä ennen 1980-luvulla ensimmäisenä kokotoimisena kiertävänä työntekijänä silloisessa Stefanus-Lähetyksessä.

Korpivaeltajat nimi viittaa uskovan taivallukseen maailman keskellä taivasta kohti.

Nykyisin Korpivaeltajiin kuuluu toistakymmentä laulajaa ja soittajaa. Kuoron laulut vaihtelevat 300-luvun hymneistä negrospirituaaleihin. Lauluillaan kuoro haluaa kertoa ilosanomaa Jeesuksesta kiittäen ja ylistäen.

CD:n tuotto ohjataan Marttyyrien Äänen työn tukemiseen.

Tilaukset p. 040 5522 309 tai info@vomfinland.fi 14

Marttyyrien Ääni 2/2017

Uutisia maailmalta Uskova puukotettu Sudanissa

O

mdurmanin kaupungissa SPEC-seurakunnan taistelu omistamastaan kristillisestä koulusta on vaatinut kuolonuhrin.

Koulun omistuksesta on käyty taistelua jo pitkään. Viranomaiset syrjäyttivät Sudanin evankelisen presbyteeriseurakunnan (SPEC) valitseman koulua johtavan komitean ja korvasivat sen itse nimittämillään henkilöillä. Heidän on tarkoitus myydä koulu sen tonttia havittelevalle liikemiehelle, joka on myös poliisi.

Oikeus on aiemmin todennut viranomaisten nimittämän komitean laittomaksi, mutta sen toimintaa ei ole lakkautettu.

Huhtikuun 3. päivä, kun kolmepäiväinen mielenosoitus oli käynnissä, poliisit tulivat ja pidättivät kaikki miehet. Sen jälkeen noin 20 henki-

löä, joukossa myös viranomaisten nimittämän komitean edustajia, saapui koululle veitsin, viidakkoveitsin ja ampuma-asein varustautuneina.

He ryhtyivät hakkaamaan paikalle jääneitä naisia.

Naisten huudot kuultuaan läheisestä Bahri-seurakunnasta riensi joitakin miehiä naisten avuksi. Hyökkääjät suuntasivat pahoinpitelynsä heihin ja kahta seurakuntalaista puukotettiin. Bahri-seurakunnan vanhimpiin kuuluva 28-vuotias Younan Abdulla kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa. Toinen uskova loukkaantui lievemmin.

Poliisit pidättivät Shamon Hamoudin, laittomasti perustetun komitean kirjanpitäjän, puukotuksesta epäiltynä. Poliisit olivat paikalla hyökkäyksen tapahtuessa, mutta eivät

SPEC:n omistama kristillinen koulu.

Kuva: Morning Star News suojelleet uskovia tai auttaneet puukotuksen uhreja.

Christian Solidarity Worldwide, Middle East Concern

Pääsiäinen: Isku estetty Pakistanissa, väkivaltaa Egyptissä

S

uuremmilta iskuilta vältyttiin tänä pääsiäisenä, kun Pakistanin viranomaiset onnistuivat estämään kristittyjä vastaan suunnitellun itsemurhaiskun Lahoressa.

Viranomaiset saivat vihjeen suunnitellusta iskusta ja suorittivat sen perusteella lauantaina ratsian taloon, jossa piileskeli kolme henkilöä: 32-vuotias Ali Tariq ja hänen 20-vuotias vaimonsa Noreen Laghari sekä kolmas henkilö. Noreen opiskeli lääketiedettä yliopistossa Hyderabadissa, mutta oli kadonnut helmikuun alussa. Myöhemmin kävi ilmi, että Isisin värvääjät olivat olleet häneen yhteydessä sosiaalisen median kautta ja hän oli radikalisoitunut ja lähtenyt Lahoreen. Hän ja kaksi muuta saivat tehtäväkseen suorittaa itsemurhaiskun kirkkoon Lahoressa pääsiäisenä.

Kolmikko ei antautunut, vaan ryhtyi tulittamaan viranomaisia kohti.

Noreen Laghari. Kuva: Facebook Seuranneessa laukaustenvaihdossa Tariq kuoli, neljä sotilasta ja kaksi poliisia loukkaantui. Noreen ja kolmas henkilö pidätettiin sen jälkeen, kun Noreenin aseesta loppuivat panokset. Talosta löytyi kaksi räjähdeliiviä, räjähteitä ja aseita.

Egyptissä hyökkäys kristittyjä vastaan

Egyptin Minyan provinssissa, Kom El-Loufyn kylässä asuu 1800 koptikristittyä, mutta heillä ei ole kirkkoa.

He olivat pyytäneet turvallisuusviranomaisilta lupaa kokoontua erään kristityn kotiin rukoilemaan torstaina 13. päivä. Lupa myönnettiin ja viranomaiset olivat paikalla vastaamassa tilaisuuden turvallisuudesta.

Tilaisuuden päätyttyä, kun kristityt olivat palaamassa koteihinsa, joukko muslimeja hyökkäsi heidän kimppuunsa. Kahdeksan kristittyä loukkaantui ja kolme kristittyjen omistamaa taloa poltettiin. ”Kaikki tämä tapahtui, vaikka poliisit olivat paikalla. Kylässä oli kahdeksan suurta autollista turvallisuusviranomaisia ja yli 15 poliisiautoa. En tiedä miksi poliisit eivät ole pidättäneet ketään, kuka hyökkäsi kimppuumme”, kertoo eräs paikalla ollut kristitty.

Lähteet: Indiatimes, News18, International Christian Concern

15

AUTAMME YHDESSÄ VAINOTTUJA Me autamme: - Vainottujen tuki - Avustustyö - Rohkaisu - Tiedotus - Tukiprojektit

Sinä autat: - Rukous - Lahjoittaminen - Kirjoittaminen vangeille - Tiedon jakaminen - Vetoomukset International Christian Association

Toukokuu – Kesäkuu 2017 tilaisuudet:

HE PAKENEVAT HENKENSÄ EDESTÄ

PETRI JA MIA-MARI NUOTIO: Ti 25.04. klo 19:00

Seinäjoen vapaaseurakunta

Su 07.05. klo 11:00

Jyväskylän pelastusarmeija

Ke 26.04. klo 18:30 Su 07.05. klo 18:00

To 11.05. klo 11:00 To 11.05. klo 18:00

Pe 19.05. klo 18:00 Ti 30.05. klo 17:30

Ke 31.05. klo 12:00

To 01.06. klo 18:30 Su 18.06. klo 16:00 JUHANI HUOTARI:

Puhelun hinta: 20,28 € + pvm

Jämsän vapaaseurakunta

Teopolis, Suomen teologinen opisto, Tampere Mäntän helluntaiseurakunta

Kiitos avustasi vainotuille!

Kankaanpään vapaaseurakunta

Marttyyrien Ääni ry

Lieksan helluntaiseurakunta Joensuun vapaaseurakunta

Su 04.06. klo 18:00

Keiteleen helluntaiseurakunta

Radio Dei Marttyyrien ääni joka kuun toinen ja viimeinen lauantai klo 15

Hankasalmen helluntaiseurakunta

Aikamme marttyyrit joka kuun ensimmäinen ja kolmas lauantai klo 15

VESA JÄÄSKELÄINEN: Su 21.05. klo 11:00 AKI MIETTINEN:

Ke 03.05. klo 17:30

marttyyrienaani.fi

Rahankeräyslupa: POL-2014-12198 ajalle: 29.1.2015-31.12.2019

Kurikan vapaaseurakunta

Nummelan kotikirkko (mukana Metsoveljet)

I

puh. 040 5522 309

Nurmeksen helluntaiseurakunta

Su 21.05. klo 11:00 Su 04.06. klo 11:00

Vainotut kristityt tarvitsevat apuasi, lahjoita puhelimella: 0600 13001

Lapuan vapaaseurakunta

Ähtärin helluntaiseurakunta

Myyrmäen kirkko, Vantaankosken seurakunta

Aki Miettinen mukana myös Suomen Helluntaikansan kevätkonferenssissa 25.5. Ala-Härmän helluntaiseurakunnassa.

Katso TV7

Marttyyrien ääni -ohjelma pe 28.04.2017 klo 21:15 pe 12.05.2017 klo 21:15 pe 26.05.2017 klo 21:15 pe 09.06.2017 klo 21:15 pe 23.06.2017 klo 21:15 Toistot seuraavan päivänä (lauantaina) klo 13:15 ja seuraavan viikon tiistaina klo 22:30.

Eric Foley Suomeen Etelä-Korean Marttyyrien Äänen johtaja tri Eric Foley saapuu vaimonsa kanssa Suomeen toukokuun lopussa. He työskentelevät Pohjois-Korean maanalaisen seurakunnan auttamiseksi.

Su 21.5. klo 11:00 Nummelan helluntaiseurakunta Su 21.5. klo 16:00 Baptistilähetys Karkkila Ti 23.5. klo 18:30 Myyrmäen liesikappeli, Vantaa

Löydät ohjelmat myös arkistosta tv7.fi / Ohjelma-arkisto / Marttyyrien ääni facebook.com/marttyyrienaani

Juhani Huotari

Aki Miettinen

juhani.huotari@vomfinland.fi

Puh. 050 321 1662 aki.miettinen@vomfinland.fi

Vesa Jääskeläinen

Petri Nuotio

Puh. 045 122 7416

Puh. 0400 700 734 vesa.jaaskelainen@vomfinland.fi

Puh. 044 040 6777 petri.nuotio@vomfinland.fi