Issuu

EUROOPPA NAISET

NAISTEN ÄÄNI EUROOPASSA 2021

Kuntavaaliehdokkaiden ajatuksia tasa-arvosta s. 4–5

Komissaari Jutta Urpilainen:

Koen työssäni suurta ylpeyttä Suomesta

s. 3

Maahanmuuttajanaisten pitkä tie työmarkkinoille s. 6

Tavoitteena ekososiaalisesti sivistynyt ihminen s. 7

Palkkojen avaaminen edellytys palkkaerojen kaventamiseen s. 8

Pääkirjoitus |

Merja-Maaria Turunen

Äänestä tasa-arvoisempi arki kaikille Kuntavaaleissa päätetään kuntalaisten ja etenkin naisten arjen keskeisistä asioista. Palvelujen määrä, laatu ja hinnoittelu kunnissa ovat poliittisia ratkaisuja. Suomi on edistynyt sukupuolten tasa-arvossa, mutta naisten työn halventaminen (förbilligande av kvinnors arbete) on suomalaisessa arkitodellisuudessa laaja ilmiö myös kuntasektorilla. Naisten euro on viidenneksen vähäarvoisempi jo työaikana, eläkkeellä vielä pienempi. Erot ovat olleet kasvussa. Naiset tekevät edelleen 87 % palkattomasta kotityöstä. Päätösten tasa-arvovaikutuksia ei tarkastella riittävästi. Koulutus ja ammatit ovat vahvasti sukupuolittuneet. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa toiseksi yleisintä EU-maista. Väkivaltaa tunnistetaan puutteellisesti ja tukea ja turvakotipaikkoja on riittämättömästi. Voimassa oleva tasa-arvolaki velvoittaa kunnat edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan, mutta lakia ei noudateta. Kuntien tulee ottaa huomioon tasa-arvovaikutukset ja arvioida niitä kaikessa kunnan toiminnassa ja palveluissa. Se ei siis tarkoita vain sukupuolikiintiöitä kunnallisissa toimielimissä, vaan kaikkien päätösten sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten huomioimista. Oikeusvaltiossa on noudatettava lakeja. Väite, ettei kuntavaaleilla ja EU:lla ole tekemistä keskenään ei pidä paikkaansa. Kuntien asioista 50–60 % johtuu suoraan EU-tason lainsäädännöstä tai ohjeistuksista. EU on sekä Suomen että sen kuntien toimintaympäristö, ei mikään erillinen asia. Asioihin voi parhaiten vaikuttaa ennakoivasti. Demokratia edellyttäisi Suomelta nykyistä suurempaa avoimuutta valmisteluprosesseissa. Elvytysrahojen jako testaa tasa-arvolain noudattamista. Euroopan parlamentti korostaa, että elpymispaketin kohdentamisen ja käytön yhteydessä on tehtävä aito sukupuolivaikutusten arviointi. Tutkimukset ovat osoittaneet tasa-arvon ja tasa-arvoisten yhteiskuntien merkityksen korostuvan terveyskriisien hoitamisessa ja selättämisessä. Euroopan parlamentin tasa-arvoasiain valiokunnan tarkastelu osoitti Covid-19 seurauksien kohdistuvan enemmän naisiin kuin miehiin, esimerkkeinä ennen kaikkea naisvaltaiset sosiaali- ja terveysalat sekä palvelusektori. Omaishoito kasaantui entistä enemmän naisille. Globaali pandemia iskee voimakkaasti kehittyvien maiden naisten ja tyttöjen elämän mahdollisuuksiin. EU:lla voi olla merkittävä rooli heidän tukemisessaan. Eurooppanaiset ry on 25-vuotias poliittisesti sitoutumaton keskustelu- ja vaikuttamisfoorumi. Yhdistys ottaa kantaa ajankohtaisiin EUja tasa-arvokysymyksiin ja vaikuttaa unionin kehitykseen. Kokoamme naisia EU-asioiden ympärille keskustelemaan ja edistämään tasa-arvoa. Viime Euroopan parlamenttivaaleissa kampanjamme naisten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi onnistui: olimme vaikuttamassa naisten äänestysprosentin nousuun – naiset äänestivät miehiä ahkerammin. Lukekaa Pohjan Akka, keskustelkaa tasa-arvosta ja vaaleista. Valitse hyvä naisehdokas ja äänestä! Silloin vaikutat. Merja-Maaria Turunen Eurooppanaiset ry puheenjohtaja

Var mån om din röst!

Pohjan Akka vill påpeka hur viktigt det är att tänka på jämställdhet när du röstar. Förbilligande av kvinnor arbete har ökat under de sista tiderna. Utbildning och yrkesliv är mycket segregerade. Finland har den sorgliga andra platsen i EU gällande våld mot kvinnor. Vad vill du att din representant i kommunen gör för att minska våld mot kvinnor? Jämställdhet i kommunen gäller mera än kvoter i beslutfattande organisationer. Det är medvetet arbete mot diskriminering i all verksamhet , bedömning av följderna av alla planer och beslut ur jämställdhets synvinkel. Det är lag, som i en rättsstat måste följas. Nu är det viktigt att lindra följderna av Covidpandemin och ta hänsyn till den försämrade situationen bland kvinnor och ﬂickor. EU begär att förverkligandet av det planerade ekonomiska stödpaketet måste följas noga ur jämnställdhetssynvinkel. Eurooppanaiset rf har under 25 år varit ett opolitiskt diskussionsoch påverkningsforum. Vi tar ställning till EU och jämställdhetsfrågor. Vi samlar kvinnor kring EU frågor för att diskutera och påverka. Kom med och främja jämnställdhet. Rösta på en duktig kvinna! Merja-Maaria Turunen Ordförande, Eurooppanaiset rf

PohjanAkka PL 1164, 00101 Helsinki sihteeri@eurooppanaiset.ﬁ www.eurooppanaiset.ﬁ Julkaistu ulkoministeriön tuella

PohjanAkka

Päätoimittaja Toimittaja Taitto Kannen kuva Painopaikka

Merja-Maaria Turunen Eeva Koskinen Mainostoimisto Kuke Lasse Kylänpää Alma Manu Tampere

EU:n uusi tasa-arvostrategia linjassa hallituksen tasa-arvo-ohjelman kanssa Jos nyt jollekin oli vielä epäselvää, niin sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi EU:n ydinarvoista, perusoikeus ja yksi Europan sosiaalisten oikeuksien keskeinen periaate. Tasa-arvo ei ole toteutunut vielä yhdessäkään unionin jäsenvaltiossa ja sen edistyminen on hidasta. Naisten asemaa yritetään heikentää esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa. Takapakkiakin siis otetaan, myös Suomessa, kuten Euroopan tasa-arvoinstituutin viimeisin tilasto kertoo. Toki maailmanlaajuisesti 20 tasa-arvossa edistyneimmän maan joukossa on 14 EU-maata. Unionin uusi vuosien 2020–2025 tasa-arvostrategia kirittää jäsenmaita edelleen. Komissio sisällyttää siinä tasa-arvonäkökulman kaikkiin EU:n poltiikan aloihin. Strategian täytäntöönpanossa toteutetaan läpileikkaavana periaatteena intersektionaalisuutta, eli yksilön sukupuolen lisäksi

myös muut ominaisuudet huomioidaan syrjintäkokemuksissa. Tämä on erityisen tärkeää näin kriisiaikoina. Koronapandemian vaikutukset ja siihen liittyvät toimenpiteet vaikuttavat eri ryhmiin ja sukupuoliin eri tavalla.

Intersektionaalisuus valtasi tasa-arvokielen. Tasa-arvo on keskeinen edellytys myös innovatiivisuudelle, kilpailukyvylle ja menestykselle. Kun naiset työllistyvät osaamisvajeesta kärsiville aloille, erityisesti teknologian ja tekoälyn aloille, vaikutetaan positiivisesti koko Euroopan talouteen. - Suomen ja EU:n tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi ovat yhteneväisiä ja toimet tukevat toisiaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi haluaa olla

tasa-arvon kärkimaa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma tukee tätä tavoitetta. EU:n tasa-arvostrategia tuo hyvän kansainvälisen tuen tähän toimintaan, sanoo STM:n tasa-arvoyksikön johtaja Tanja Auvinen. Hän muistuttaa, että tasa-arvostrategiassa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on useita yhtymäkohtia, esimerkiksi työelämän tasa-arvon sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen edistäminen. - Lisäksi niitä yhdistää intersektionaalinen näkökulma sukupuolten tasa-arvoon. Myös sukupuolen moninaisuus on tärkeää ottaa huomioon niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Suomi kannattaa samapalkkaisuuden vahvistamista lisäämällä palkka-avoimuutta EU-lainsäädännöllä ja palkka-avoimuudesta on vahvat kirjaukset myös hallitusohjelmassa, Auvinen toteaa.

Budjetti on tasa-arvon tärkeä työkalu Sukupuolivaikutusten arviointia ja sukupuolitietoista budjetointia on Suomessa toteutettu jo vuosia. Sukupuolitietoista budjetointia on lähdetty kokeilemaan suurissa kaupungeissa ja kunnissa. Ainakin Helsinki, Vantaa ja Oulu ovat tässä olleet edelläkävijöitä. Paikoin menetelmän käyttöönotto on vielä kesken tai juurtumatta pysyväksi käytännöksi. Kuntaliitto kannustaa kuntia erillisarviointien sijaan moninäkökulmaiseen ennakkoarviointiin, jossa sukupuolivaikutusten arviointia voi tehdä esim. osana kuntalaisvaikutusten arviointia. Koulutusta on myös tarjolla. STM valmisti ensimmäistä kertaa viime keväänä HAUSin kanssa digitaalisen tasa-arvo-ja yhdenvertaisuuskoulutuksen, joka on nyt saatavilla kaikille viranomaisille ja siis myös kunnille Vaikka sukupuolitietoinen budjetointi on nostettu hallitusohjelmassa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa esiin, ei sukupuolten tasa-arvo ole budjettineuvottelujen keskiössä. Valtion budjetti on kuitenkin yhtä tärkeä tasa-arvolle kuin perinteiset tasa-arvopolitiikan työkalut. Sukupuolitietoinen budjetointi on tasa-arvon edistämisstrategia, joka kohdistuu talouspolitiikkaan ja talousarvioon. Tavoitteena on edistää valtion tai kuntien tulojen ja menojen jakautumista tasa-arvoa edistävällä tavalla esimerkiksi arvioimalla talousarvioiden sukupuolivaikutuksia ja sisällyttämällä

niihin tasa-arvonäkökulmia. Valtion talousarvioesitys ei kuitenkaan tarjoa tietoa siitä, kuinka paljon rahaa hallitus käyttää tasa-arvon edistämiseen ja miten poliittiset sitoumukset kääntyvät euroiksi. Vain muutamat ministeriöt tuovat esiin tasa-arvon edistämiseen suunnattuja määrärahoja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö mainitsee mm. turvakotien rahoituksen (23,55 miljoonaa euroa), tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelman toteutuksen (0,5 miljoonaa) ja silpomisen estämisen toimintaohjelman (0,7 miljoonaa).

Hallituksen talouspolitiikan sukupuolivaikutukset selvitetään Myös talousarvioesitykseen sisältyvien uusien toimenpiteiden sukupuolivaikutukset jäävät yhä näkymättömiin. Vain valtiovarainministeriö pohtii sukupuolinäkökulmasta uusia toimia, kuten oppivelvollisuuden jatkamista, vanhushuollon hoitajamitoitusta ja muita kuntien valtionosuuksiin vaikuttavia muutoksia. Budjettipäällikkö Sami Yläoutinen kertoo valtion talousarvioprosessissa kehitettävän nyt ilmiöpohjaista budjetointia, mukaan lukien sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen budjetointia. Hän on luottavainen suvauksen edistymiseen.

- Kuluvan vuoden talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä pyrittiin kehittämään ja yhdenmukaistamaan ministeriöiden sukupuolitietoisen budjetoinnin osuuksia. Osana tätä kehittämistyötä järjestettiin esim. yhteinen koulutustilaisuus, johon osallistui sekä talousarviovalmistelijoita että tasa-arvoasiantuntijoita. Kehitystyö jatkuu edelleen ja se edellyttää huolellista suunnittelua ja toimijoiden välistä hyvää yhteistyötä. Valtioneuvosto on hallitusohjelman mukaisesti sitoutunut edistämään ilmiöpohjaista budjetointia. Parhaillaan kehitetään täysin uutena ilmiönä myös lapsibudjetointia, hän totetaa. Hän sanoo valtion budjetin valmistelun olevan määrämuotoinen prosessi, jossa tarvittaessa reagoidaan poikkeustilanteisiin, kuten nyt vallitsevaan koronatilanteeseen. - Covid-19-pandemia ei vaikuta ilmiöpohjaisen budjetoinnin käytäntöihin tai kehittämiseen, Yläoutinen vakuuttaa. Ilmiöpohjaisen budjetoinninkehitystyö on pitkäjänteinen prosessi. - Se tulee edellyttämään myös tietojärjestelmien kehittämistä ja tietojärjestelmien nykyistä parempaa hyödyntämistä. Myöhemmin tällä vaalikaudella on tarkoitus vielä teettää erillinen selvitys hallituksen talouspolitiikan sukupuolivaikutuksista, Yläoutinen lupaa.

Eurooppanaiset ry on kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Se ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin ja haluaa vaikuttaa unionin kehitykseen. Tavoitteena on nostaa naisnäkökulmia EU-keskusteluun ja olla silta naisten ja EU-päättäjien välillä. Tule mukaan! www.eurooppanaiset.ﬁ

Teksti: Eeva Koskinen

Tasa-arvo ei ole koskaan valmis Jutta Urpilaisen matka EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi on ollut johdonmukainen. Kokkolan kunnallispolitiikka kasvatti alkuun ja valtuuston puheenjohtajan nuija annettiin siellä Urpilaiselle ensimmäisenä naisena. Niin kävi myös SDP:n puheenjohtajakisoissa ja valtiovarainministerin pestissä. - En ole etukäteen suunnitellut uraani, vaan edelliset työtehtävät ja omat kiinnostuksen kohteeni ovat johtaneet uusiin tehtäviin ja vastuisiin. Olen pyrkinyt hoitamaan kulloisetkin tehtäväni parhaan kykyni mukaan ja ottanut vastaan vastuuta, kun sitä on tarjottu. Varmasti sattumallakin on osuutta asiaan, hän muistuttaa. Ja kiittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. - Minulla on usein työssäni tilanteita, joissa saan kokea suurta ylpeyttä kotimaastani. Suomi tunnetaan edistyksellisyydestään tasa-arvoasioissa. Mutta mekään emme Euroopassa ja Suomessa saa tuudittautua siihen, että tasa-arvo olisi valmis – ei lähellä eikä kaukana kotoa. Valitettavasti naisten ja tyttöjen oikeudet ovat maailmanlaajuisesti ottaneet koronakriisin aikana takapakkia, Urpilainen toteaa. Tasa-arvon etenemisestä komissaari iloitsee. - Huomionarvoista on, että esimerkiksi viime marraskuussa julkaistu Sukupuolten tasa-arvon toimintasuunnitelma (ns. GAP3) sai jäsenmaiden ylivoimaisen enemmistön tuen. Suunnitelmassa muun muassa asetetaan tavoitteeksi, että 85 prosenttia EU:n ulkosuhdetoimista olisi naisten oikeuksia ja tasa-arvoa, Urpilainen muistuttaa.

Tasa-arvotyön pitkä jatkumo - Hyvinvointiyhteiskunta on ollut minulle suuri mahdollistaja. Ajattelen olevani osa jatkumoa, jossa minua ennen tulleet tasa-arvon puolestapuhujat ovat raivan-

neet tietä minulle – ja jossa toivottavasti olen omalla toiminnallani raivannut tietä, hän sanoo. Ennen hyppäystä nykyisin koronan ja Afrikan värittämiin haasteisiin viivähdetään hetki Kokkolan valtuustossa. Miltä Suomen paikallishallinto näyttää nyt komissaarin silmin? - Ajattelen, että läheisyysperiaatteen mukaisesti päätökset pitää pyrkiä tekemään mahdollisimman lähellä ihmistä. Toimiva paikallishallinto ja edustuksellinen paikallisdemokratia, jonka kautta ihmiset saavat äänensä kuuleviin omaa välitöntä lähiympäristöään koskevissa asioissa, näyttäytyy Brysselistä käsin erittäin arvokkaana, hän sanoo. - Alueiden ja kuntien merkittävä rooli ja paikallisen päätöksenteon tärkeys on tullut hyvin esiin koronakriisin aikana, kun esimerkiksi rajoituksia on sovellettu paikallisesti ja lähipalveluita on jouduttu järjestämään poikkeustilanteessa uusilla tavoilla. Pidän myös mietelmästä ”ajattele globaalisti, toimi paikallisesti”. Näinhän se on, meidän on yhä useammissa kysymyksissä kyettävä sopimaan ylikansallisesti tavoitteista ja ratkaisuista, jotka sitten viime kädessä toteutetaan paikallisesti kaikkien meidän arjessa, hän muistuttaa.

Afrikka on nyt geopoliittinen hotspot Urpilaisen työssä on erityisesti tavoitteena Afrikan ja EU:n yhteistyön avaaminen ja kehittäminen - EU:n Afrikka-strategia on eräänlainen vuoropuhelun avaus, ikään kuin EU:n esitys afrikkalaisille kumppaneille, eurooppalaisille toimijoille ja kansalaisyhteiskunnalle molemmilla mantereille siitä, miten me näemme yhteistyön syventämisen, hän kertoo. Strategiassa on hahmotettu painopistealueita, joilla strategisen yhteistyön lisäämisen uskotaan voivan tuottaa molemminpuolisia hyötyjä. Nämä painopistealueet

ovat vihreä ja digitaalinen siirtymä, kestävä kasvu ja työpaikat, rauha ja hyvä hallinto sekä muuttoliikkeiden hallinta. - Askelmerkeistä kumppanuuden syventämiseksi tullaan päättämään EU:n ja Afrikan unionin tulevassa huippukokouksessa, Urpilainen kertoo. - Se, että Kiina ja monet muut geopoliittiset toimijat ovat enenevissä määrin kiinnostuneita Afrikasta, on todiste Afrikan potentiaalista. EU on valmis yhteistyöhön kaikkien toimijoiden kanssa, joiden agendalla on edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Mutta samalla on minusta myös rehellistä todeta, että Kiina on Afrikassa edistämässä omaa kehitys- ja yhteiskuntamalliaan, joka eroaa merkittävästi eurooppalaisesta mallista. EU on sitoutunut kestävään kehitykseen, rauhaan ja vakauteen. Haluamme edistää yhteiskuntien avautumista ja tukea hyvää hallintoa ja oikeusvaltiota. Meitä kiinnostaa etsiä molemminpuolisia hyötyjä ja rakentaa tasavertaisia kumppanuuksia afrikkalaisten kanssa, Urpilainen painottaa.

Korona siirsi EU:n etätöihin Valtaosa EU:n virkamiehistä joutui koronan vuoksi siirtymään etätöihin. Konttorin avaaminen Kokkolaan ei ollut ongelma, mutta komissaari Urpilaisen työntekoa se muutti rajusti. - Luulen, että aivan jokaisen eurooppalaisen arki on kokenut muutoksen. Itselleni merkittävin ja työni kannalta haastavin muutos on ollut se, että ihmisiä ei ole voinut tavata kasvotusten ja vierailut kumppanimaissa eivät pääsääntöisesti ole olleet mahdollisia. Vaikka suurin osa tapaamisista pystytään toteuttamaan etäyhteyksin, eivät etätapaamiset täysin korvaa perinteisempiä tapaamisia, Urpilainen sanoo. Hänelle olisi tärkeää päästä omin silmin toteamaan, miten EU-ra-

hoitusta kumppanimaissa käytetään ja tavata henkilökohtaisesti edunsaajia, erityisesti nuoria. - Toivon, että tämä olisi taas pian mahdollista, hän sanoo. Yksi merkittävä työelämään liittyvä muutos, jonka varmasti tulee jossakin mittakaavassa jäämään pysyväksi, on etätyön lisääntyminen - Esimerkiksi Euroopan komissiossa etätyö oli ennen koronaa lähes tuntematon konsepti – ja sitten, lähes yhdessä yössä viime vuoden maaliskuussa, koko komissio siirtyi etätöihin! Meillä, kuten monilla muillakin työpaikalla, otettiin kirjaimellisia digiloikkia, Uripilainen muistelee.

Yhdessä olemme enemmän virusjahdissakin Covid-19-virus uhkaa ensisijaisesti omaa ja läheistemme terveyttä. Terveyskriisi kuitenkin laajeni nopeasti moniulotteiseksi taloudelliseksi ja yhteiskunnalliseksi kriisiksi, josta selviytymiseen ei ole oppikirjaa ja päätöksiä on usein tehtävä vaillinaisen tiedon varassa. - Arvioisin kuitenkin EU:n olleen reaktioissaan nopea ja ryhtyneen ripeästi maanosan kannalta välttämättömiin toimiin. EU:n ja Euroopan komission toimivalta terveyden saralla on hyvin rajallinen. Jäsenmaiden toiveesta EU on kuitenkin koordinoinut muun muassa tiedonvaihtoa ja suojaväline- ja rokotehankintoja, Urpilainen toteaa. - EU-tasolla olemme pyrkineet siihen, että sisämarkkinoiden

toiminta jatkuisi häiriöttä ja että jäsenmailla olisi taloudellista liikkumatilaa esimerkiksi tukea elinkeinosektoreitaan. Alkuvuoden merkittävin asia on luonnollisesti ollut rokotestrategiamme tehokas toimeenpano. Kriisinhoidon ohella olemme katsoneet tulevaan. Elpymiskokonaisuus, joka koostuu EU:n monivuotisesta budjetista ja elpymisrahastosta, on ainutkertainen yritys rakentaa Euroopalle siltaa kriisin yli, hän sanoo. Viimeistään koronavirus seurauksineen on Urpilaisesta osoittanut, miten pieni maailma on. - Voimakkaat keskinäisriippuvuudet sitovat meidän yhteen. Erityisesti näin on Euroopassa, jossa hyvinvointi ja kasvu perustuvat yhteen kietoutuneisiin talouksiimme. Toimivat sisämarkkinat ovat Euroopan taloudellisen koneen moottori, hän sanoo. Urpilainen uskoo, että eurooppalaiset jakavat laajasti ajatuksen, että meidän tulee olla tulevaisuudessa valmiimpia ja varautuneempia kohtaamaan vastaavia kriisejä. Siksi koronakriisistä elpyminen on käytettävä hyödyksi ja samalla tehtävä uudistuksia, joiden varaan voi rakentaa tulevaisuuden sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kasvua. - Globaali vastuunkanto on moraalinen velvollisuus, komissaari muistuttaa. Teksti: Eeva Koskinen Kuva: EU:n komissio

Tytöt saatava mukaan digimaailman kehittämiseen Suomen tasa-arvon kehitystä hidastaa jo opinnoissa alkava sukupuolen mukainen eriytyminen Sukupuolten eriarvoisuuteen perehtynyt Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkaisi viime vuoden lopussa järjestyksessä viidennen sukupuolten tasa-arvoa kuvaavan indeksiraportin, jossa tarkastellaan sukupuolten tasa-arvon tilaa kuudella eri alueella: työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys. Vuoden 2020 Indeksiraportti keskittyi erityisesti digitalisaatioon ja sen vaikutuksiin työelämään ja sukupuolten tasa-arvoon.

Miten Suomi pärjää EU:n tasa-arvovertailussa EIGEn viestintä- ja tietohallintojohtaja Mira Banerjee? - Yleinen havainto on, että Suomessa tasa-arvo on toki korkealla tasolla, mutta kehitys on hidasta ja monet EU-maat ovat kirineet rinnallemme ja jopa ohi monella alueella. Esimerkiksi Ranska on kirinyt maatilastoissa kärkikaksikon Ruotsin ja Tanskan kantaan sekä tiputtanut Suomen neljännelle sijalle. Ranskan pisteitä on nostanut iso harppaus vallan osa-alueella. Päättäjäpaikat sekä

julkisella että yksityisellä sektorilla ovat Ranskassa tasaisemmin jakautuneet naisten ja miesten välille. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet vuonna 2000 voimaan tulleet tasa-arvokiintiöt. Meillä Suomessa on vallan osa-alueella tapahtunut jonkin verran heilahtelua, mutta tällä hetkellä suunta on taas parempaan päin. Mikä osa-alue edellyttäisi Suomessa enemmän konkreettisia kehitystoimia? - Suurin haaste Suomessa on osaamisen alueella ja erityisesti

tyttöjen ja poikien epätasainen jakautuminen eri opiskelualoille. Tässä Suomi on sijalla 22/27 eli melkein häntäpäässä. Se on myös ainoa osa-alue, jossa Suomen tasa-arvolukema on EU-keskiarvoa alempana. Tämä on sikäli tärkeä indikaattori, sillä mikäli alojen ja ammattien sukupuolen mukainen eriytyminen alkaa jo opinnoissa, se ylläpitää epätasa-arvoa työmarkkinoilla ja ansiotuloissa. Esimerkiksi poikien osuus IT-opiskelijoista on paljon suurempi kuin tyttöjen ja siksi tämä hyviä työmahdollisuuksia ja tuloja tarjoava

sektori on niin miesvoittoinen. Digitalisaation myötä syntyvät uudet ammatitkin ovat sijoittuneet usein miesvaltaisille aloille, ja naisia on selkeästi vähemmän uusien digitaalisten teknologioiden suunnittelijoina ja kehittäjinä. Tämän kierteen katkaisu Suomessa olisi iso askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, sanoo Mira Banerje. Teksti: Piia Pousi

PohjanAkka

Kunnissa tehdään joka päivä tasa-arvopäätöksiä

Tasa-arvoisen yhteiskunnan sillanrakentaja

Mitä naisehdokkaat ajattelevat tasa-arvosta?

1. Kyllä on. Oulun kaupunginhallitus on hyväksynyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävät 28.10.2014 .

PohjanAkka kysyi kaikkien yhdeksän eduskuntapuolueen yhdeltä naispuoliselta kuntavaaliehdokkaalta heidän käsityksiään tasa-arvosta, sen edistämisestä ja roolista kunnan toimissa. Ehdokkaat valittiin ympäri Suomea sattumanvaraisesti. Lehden painoon mennessä kaikkien puolueiden kuntavaaliohjelmia ei oltu vielä hyväksytty. Olemassaolevissa ohjelmissa tasa-arvotavoitteita ei juuri näkynyt. Selkeät tasa-arvotavoitteet oli kirjattu vain RKP:n ja Vihreiden kuntavaaliohjelmiin. RKP pitää tärkeänä, että kuntien johtopaikoilla on tasa-arvoisesti naisia ja miehiä. Puolue haluaa myös, että kaikki kunnat allekirjoittavat eurooppalaisen julistuksen sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja toteuttavat sitä. Vihreät korostaa sukupuolivaikutusten arviointia kunnan päätöksenteon valmistelussa ja sukupuolitietoista budjetointia osana talousarvion valmistelua. Vasemmistoliitto muistuttaa koronakriisin ratkaisujen haitallisista vaikutuksista tasa-arvolle ja esittää lisää tasa-arvorahaa päiväkodeille ja kouluille. Perussuomalaisten ohjelmassa ei mainita tasa-arvoa ja kehotetaan kuntia olemaan lähtemättä mukaan ”tarpeettomia sukupuoli-ideologioita edistäviin puuhasteluihin.” Kokoomuksen ohjelmassa tasa-arvo mainitaan koulutusosion otsikossa, jonka mukaan ”Mahdollistaminen on suurinta tasa-arvoa” Keskusta lupaa turvata ”tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään kaikkialla Suomessa.” SDP:n ohjelma ei ollut valmis. Demarinaiset esittävät osallistavaa budjetointia ja erilaisia vaikuttamiselimiä sekä vaativat kunnilta kestävää, feminististä kunta- ja kaupunkisuunnittelua. Kannattaa käydä lukemassa puolueiden ohjelmat. Mikäli vaalit koronan vuoksi kuitenkin siirretään syksyyn, nämä ajatukset ja käsitykset tuskin muuksi muuttuvat.

Tasa-arvokysymykset ehdokkaille

Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen huolettavat feministiä Aada Uhlgren, 19 v. tarjoilija (valmistumassa) SDP Turku 1. Kyllä on. 2. Asuinalueiden välistä eriarvoisuutta on tasattava ja jokaisella pitäisi olla oikeus mielekkäisiin harrastuksiin tulotasosta huolimatta. Koulujen ja harrastusseurojen yhteistyötä pitäisi lisätä. Näin voimme tavoittaa kaikki lapset, jotka eivät kotoa kannustusta harrastamiseen saa. 3. Työnantajien, koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten pitää ehkäistä sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. 4. Tottakai, jos sellainen kunnia minulle suotaisiin. 5. Turun kaupunki on alijäämäinen. Haluaisin tuoda tarkkuutta rakennushankkeiden hintoihin. On talouden kannalta vastuutonta, että hankkeen lopullinen hinta saattaa tuplaantua alkuperäisestä. 6. Turku on hyväksynyt sen ensimmäisenä Suomessa. Hienoa! 7. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy tiivistettynä. Yksi syrjäytynyt maksaa reippaan miljoonan elämänsä aikana, joten sen ehkäisy on tärkeää myös talouden kannalta. Tähän kuuluu lastensuojelun ongelmiin puuttuminen kuntatasolla, asuinalueiden eriarvoistumisen vähentäminen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen laatu ja saatavuus, asuntojen hinnan laskeminen lisäämällä tarjontaa ja tasavertaiset harrastusmahdollisuudet. Lasten ja nuorten asiat ovat lähellä sydäntä ja myös ikäni puolesta. 8. En näe kuntani liikuntatiloissa mitään, joka epäarvostaisi naisia tai miehiä. 9. Tottakai olen. Jokaisen pitäisi vuonna 2021 kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Väitän, että suurin osa naisista, ketkä kieltävät olevansa feministejä, eivät ole perehtyneet siihen mitä se tarkoittaa. 10. Kyllä huolestuttaa. Vielä huolestuttavampaa on se, että populistipuolueet puolustelevat vihapuhetta sananvapaudella. Ei ole kyse siitä, että sananvapautta haluttaisiin rajoittaa vaan siitä, että sanomistaan asioista täytyy kantaa vastuu.

Iisalmessa tasa-arvoasiat kunnossa Anne Roponen, 58 v. Työhyvinvoinnin asiantuntija Vihreät Iisalmi 1. Kyllä on. 2. Kävimme tasa-arvosuunnitelman äskettäin läpi ja myös keskustelimme näistä parantamisen varoista. Emme löytäneet epäkohtia. Yksi mielenkiintoinen keskustelunaihe oli anonyymi rekrytointi.

Onko kunnassasi lain vaatima tasa-arvosuunnitelma ja -toimikunta?

Onko kuntasi tasa-arvoasioissa parantamista, jos on niin missä?

3. Syrjintää sukupuolen takia ei suvaita missään muodossa. Esimerkiksi poliittisissa päätöksentekoelimissä on otettava huomioon eri sukupuolten tasa-arvoinen edustus.

Mitä ymmärrät tasa-arvolain tarkoittamilla tasa-arvovelvoitteilla?

4. Kyllä olen.

Oletko valmis luottamuselinten puheenjohtajatehtäviin? Jos et, niin miksi?

6. En tiedä.

Millainen on kuntasi taloudellinen tilanne?

7. Koulutus- ja sivistysasioissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa.

Onko kuntasi allekirjoittanut Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan?

8. Liikuntavuorot jaetaan tasapuolisesti eri sukupuolia edustavien joukkueiden kesken.

Millä kunnan asioiden hoidon ja kunnallispolitiikan alueilla olet hyvä?

9. Kyllä olen. Olen Pohjois-Savon Vihreiden Naisten puheenjohtaja ja edustan tätä järjestöä valtakunnallisessa Vihreiden Naisten hallituksessa.

Miten konkreettisesti kehittäisit kunnan liikuntatilojen käyttöä siten, että ne tarjoavat tytöille ja naisille tasa-arvoisempia liikuntamahdollisuuksia?

10. Kyllä huolestuttaa ja olen siitä omassa blogissanikin kirjoittanut. Minuun ei ole näiden kuudentoista poliitikkovuoden aikana kohdistunut vihapuhetta eikä uhkailua, mutta kollegoilleni (riippumatta sukupuolesta) sitä on kyllä tullut. Siitä on keskusteltu paljon, miten saamme tehtyä turvalliset vaalit ja miten olemme niiden turvana, joiden kimppuun hyökätään somessa tai miten teemme eri tilaisuuksista turvalliset.

Oletko feministi? Jos et, miksi?

10. Huolestuttaako luottamustehtävissä toimiviin kohdistuva kasvanut vihapuheen ja uhkailun määrä?

5. Tällä hetkellä Iisalmen taloudellinen tilanne on hyvä.

Tanja-Maria Nyman, 55 v. Kielten opettaja RKP Oulu

2. Tasa-arvoasioita tulee aina edistää, koko kaupungin osalta. Koskee se sitten työtehtäviä, palkkaa tai asemaa. Laajentaisin esteettömyyttä. Liikuntapalveluja on kehitettävä siten, että ne ovat kuntalaisten käytettävissä iästä, sukupuolesta, varallisuudesta, taidosta tai liikunta-aktiivisuudesta riippumatta. 3. Sekä kaupunki työnantajana että koulut ja viranomaiset ovat velvoitettuja edistämään tasa-arvoa. Kaikkien tulee puuttua esim. syrjintään. Lisäksi viranomaiset ja koulut ovat velvoitettuja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. 4. Arvioin sen tilanteen, kun vaalit on käyty, mutta olen erittäin kiinnostunut luottamustehtävistä. Olen myös hyvä taustavoima ja tiimitekijä. Taustavaikuttajana tuon muun tiimin ja yhteistyötahojen vahvuudet yhteen ja esille. 5. Oulun taloudellinen tilanne on vaikea. Kaikesta epävarmuudesta huolimatta Oulu on valovoimainen, kasvava, innovatiivinen ja kehittyvä kaupunki tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa. Oulun seutu on Suomen yksi kasvavista kaupunkiseuduista ja Suomen nuorin seutukunta. 6. Oulun kaupunki on allekirjoittanut Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan 28.9.2009. 7. Olen hyvä taustavaikuttaja ja loistava sillanrakentaja. Puolustan ja teen lujasti töitä vähemmistön eteen saadakseen myös heidän äänensä kuulumaan. Oulun seudun oppaana haluan kehittää matkailua. Oulun Pohjola-Nordenin paikallisosaston puheenjohtajana haluan, että yhteistyötä muihin Pohjoismaihin kehitetään. 8. Siten, että liikuntatilojen ajat ja paikat jaetaan tasa-arvoisesti. Liikuntatiloissa tulisi huomioida esim. pukuhuoneiden määrä niin, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi, on se sitten uimahallissa tai kuntosalilla. 9. Mielestäni jokaisen pitäisi olla mukana rakentamassa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. 10. Vihapuhe ja uhkailu on aina huolestuttavaa ja tuomittavaa. Kenenkään, joka toimii luottamustehtävässä, ei pitäisi joutua kokemaan vihapuhetta. Puolueeni ja minun perusarvojemme mukaisesti kaikkia kohdellaan kunnioitettavasti ja tasa-arvoisesti.

Olen ehdottomasti feministi Virpi Karhu, 53 v. Vastaava sosiaaliohjaaja Vasemmistoliitto Kokkola 1. Teimme yhdessä Sdp:n valtuutetun Tiina Isotaluksen kanssa 2019 aloitteen syrjimättömyysohjelmatyön aloittamisesta Kokkolassa. Aloitteen mukainen työ on saatu alulle. Tasa-arvosuunnitelma, kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset on sisällytetty kaupungin hyvinvointistrategiaan. Varsinaista tasa-arvotoimikuntaa kaupungissamme ei ole. 2. Kyselyssä ilmeni, että kunnassamme asiat ovat kohtuullisella tolalla, mutta parantamisen varaa on. Vastaajamäärä oli pieni, joten todellista kuvaa siitä ei saa. Osallisuuden ja sukupuolten välinen tasa-arvo vaatii paljon töitä ja koulutusta. Naisten osuus valtuutetuista on maamme pienin. 3. Tasa-arvovelvoitteella voisi laajasti ottaen tarkoittaa toimenpiteitä, joita kuntien ja esimerkiksi oppilaitosten ja työpaikkojen tulisi laatia ja noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain toteutumiseksi. 4. Olen käytettävissä luottamuselimen puheenjohtajaksi, mikäli sellainen olisi tarjolla. 5. Kunnan taloudellinen tilanne on haastava, mutta ei hälyyttävä. Tulossa on suuria investointeja ja korona-ajan laskut ovat vasta tuloillaan. 6. Tietääkseni ei ole. En kuitenkaan varmistanut tätä asiaa. Olisin iloinen ollessani väärässä 7. Olen kuluvalla valtuuskaudella osallistunut monialaisesti luottamustoimiin. Koen eniten omakseni sivistys- ja kulttuuritoimen, mutta myös kaupunkikehittäminen kiinnostaa. 8. Liikuntatilojen käyttöä kehittäisin yksinkertaisesti sukupuolineutraalimpaan suuntaan sekä naisten, mutta myös kaikkien sukupuolten yhteisvuoroja lisäämällä. 9. Olen ehdottomasti feministi. 10. Huolestuttaa yleisellä tasolla, koska se kohdistuu naisiin, nuoriin ja vähemmistöihin. Kaikkeen vihapuheeseen on oltava nollatoleranssi.

PohjanAkka

Puolustan sisariani, jos heitä kaltoin kohdellaan

Mikään ei oikeuta vihapuhetta ja uhkailua

Aikuisten somekäytös huono malli nuorisolle

Outi Kurkela, 68 v. Eläkeläinen KD Enontekiö

Katja Isomöttönen, 46 v. perhepäivähoitaja, tradenomi Kokoomus Jyväskylä

Jertta Harinen, 44 v. opettaja, Km, YTM-opiskelija Keskusta Kontiolahti

1. Kunnassa on laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Sitä päivitetään tällä hetkellä saamenkielen strategiasuunnitelman yhteydessä.

1. Jyväskylässä on yhdenvertaisuussuunnitelma sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmä.

1. Kunnassani on lain vaatima tasa-arvosuunnitelma. Toimikuntaa ei ole perustettu. 2. Koen, että kunnassamme tasa-arvoasiat ovat hyvin.

2. Varmaan aina on parantamisen varaa. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulisi tarkastella kaikkien päätösten läpikäyvänä asiana, voi olla että aina ei hoksata.

2. Päätöksenteossa on menty parempaan suuntaan sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Mutta esimerkiksi palkkatasa-arvoa voidaan vielä paikallisella tasolla parantaa työn vaativuuden arvioinneilla sekä henkilökohtaisten lisien määräytymisen perusteita yhdenmukaistamalla.

3. Tulisi saada yhtä suurta palkkaa samanlaisista töistä sukupuolesta riippumatta. Työelämässä ei saisi syrjiä ketään, vaan kaikkia tulisi kohdella samalla tavalla.

3. Kyllä olen. Olen toiminut mm. sivistyslautakunnan sekä varhaiskasvatusjaoston puheenjohtajana. Tällä hetkellä olen valtuustoryhmämme puheenjohtaja.

4. Olen valmis puheenjohtajatehtäviin, jos niitä tulee eteeni.

4. Jyväskylän talous saatiin tasapainotettua viime valtuustokauden aikana. Talousnäkymät ovat kuitenkin synkät ja työn alla olevan pitkän aikavälin talousohjelman tavoitteena onkin sopeuttaa taloutta 50 miljoonaa vuoden 2023 loppuun mennessä. Tehtävä on haastava, mutta ei mahdoton.

5. Kunnan taloudellinen tilanne tällä hetkellä on kohtalaisen hyvä. 6. En tiedä, enkä onnistunut saamaan tietoa onko allekirjoitettu. 7. Sosiaalipuolella, jossa olen ollut hyvinvointilautakunnassa kaksi valtuustokautta varapuheenjohtajana. Myös kulttuuri- ja ympäristöasioissa. Kunnallispolitiikassa olen mielestäni hyvä eri puolueiden välisissä vuorovaikutustilanteissa. 8. Lisäisin ohjattua ryhmäliikuntaa tytöille ja naisille. Meillä on pieni kunta ja vähän ihmisiä, ei tuota vaikeuksia jakaa liikuntatilojen käyttöä tasapuolisesti. Kunnassa on uusittu liikuntahalli ja vasta valmistunut uusi kuntosali, joka on kaikkien kuntalaisten käytössä. Ulkoliikunnassa on myös tilaa tytöille ja naisille, kaukalossa ja laduilla. 9. En ole feministi. En ole kokenut sitä tarpeelliseksi ainakaan toistaiseksi. Mutta puolustan kanssasisariani, jos he joutuvat kaltoin kohdelluiksi. 10. Huolestuttaa kyllä, vaikka meillä on vielä aika siistiä verrattuna muuhun Suomeen. Mutta kyllä sosiaalisessa mediassa on viitteitä maalittamiseen ja uhkailuun, tuskin fyysistä uhkaa sentään.

5. Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2012. Kuntaliiton listaukseen allekirjoittaneista Jyväskylää ei ole kuitenkaan merkitty, mutta pyrimme oikaisemaan asian. 6. Olen kokenut poliitikko ja oppinut sen, että päätöksenteossa mitään ei saa tekemättä työtä eikä asioita vietyä eteenpäin ilman yhteistyötä. Olen yhteistyökykyinen ja asiaperusteinen. Ymmärrän suuria kokonaisuuksia, mutta näen myös pienten asioiden merkityksen. Uskon avoimeen, rohkeaan ja positiiviseen asioiden hoitoon. 7. Jyväskylässä on tehty liikunta- ja urheiluseurojen tukimuotojen sukupuolivaikutusten arviointi. Liikuntapalveluissa tehdään tällä hetkellä palveluverkkoselvitystä ja sen yhteydessä on mahdollisuus huomioida myös tasa-arvokysymyksiä saadun tiedon pohjalta. 8. Mielestäni jokaisella on oikeus elää haluamallaan tavalla, ja jokaisella pitää olla tasa-arvoiset mahdollisuudet tehdä valintoja sukupuolesta riippumatta. Näillä perusteilla olen feministi. 9. Kyllä huolestuttaa. Vanha sanonta – asiat riitelee, ei ihmiset – on hämärtynyt. Jos asia ei miellytä, otetaan kohteeksi ihminen. Mutta mikään ei saa oikeuttaa vihapuhetta tai uhkailua.

Miehet ottavat kunnian naisten hyvistä ehdotuksista

Huomio naisiin kohdistuvaan väkivaltaan

Päivi Tikka, 59 v. Ravintolapäällikkö Liike Nyt Lappeenranta

Satu Söderström, 41 v. Yrittäjä, seksuaalineuvoja PS Kemiönsaari

1. Myytit: kiintiöitä ei tarvita, palkkatasa-arvo on saavutettu, ja naiset eivät halua edetä urallaan. Nämä kolme myyttiä eivät ole lähimainkaan totta, vaikka toisin annetaan ymmärtää. Ongelma on valtakunnallinen, joten Lappeenranta ei ole poikkeus.

1. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta on kunnassa tehty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Kunnassa ei ole tasa-arvotoimikuntaa.

2. Kyllä, monissa päättävien elimien hallituksessa istuu pääsääntöisesti miehiä. Naiset jyrätään, eikä anneta mahdollisuutta. Useat hyvät naisten ehdotukset saavat kunnian miesten keksiminä. 3. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. 4. Kyllä ehdottomasti. Aikaisemmin toimin Kauppiasyhdistyksen rahastonhoitajana ja Asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Vantaalla ja Tuusulassa toimin varapuheenjohtajana ja useassa lautakunnassa ja luottamustehtävässä. Lappeenrannassa kolme kautta Keskustan puheenjohtaja. 5. Jos Eksoten tasapainotusohjelma onnistuu, jos menokasvumme maltetaan pitää tulojen kasvua pienempänä ja jos verotuloissa ei enää tule odottamattomia negatiivisia poikkeamia. Vuotta myöhemmin voidaan todeta, että näistä kolmesta ehdosta kaksi ei toteutunut. Pelkästään Eksoten palkkaharmonisointi nostaa maksuosuuttamme pysyvästi yli neljällä miljoonalla eurolla. Korona-pandemia ei lopulta romahduttanut vuoden 2020 verokertymää, mutta tulevien vuosien kasvunäkymä on muuttunut hyvin epävarmaksi. Kolmas ehto on omissa käsissämme ja oman toimintamme menokasvu onkin pysynyt erinomaisesti aisoissa. 6. Tuosta en tiedä. Ainakaan asia ei ole tullut missään vastaan. 7. Olettaisin pärjääväni monialaisesti, koska perehdyn asioihin perinpohjaisesti. Kerron mielipiteeni ja ideani avoimesti ja tahdon tehdä yhteistyötä eri intressien kanssa. 8. Käsitykseni mukaan kehitys on tällä saralla ollut hyvä. Kuntosaleilla on huomioitu naiset ja liikuntamahdollisuuksia lisätään tulevassa monitoimihallissa.

2. Näen tasa-arvon laajemmin kuin pelkästään naisten ja miesten välisenä tasa-arvona. Täydellisen tasa-arvon tavoittelun sijaan meidän olisi hyvä kiinnittää huomiota näkyviin ongelmiin. Lähes joka toinen suomalaisnainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, joten kunnissa olisi esimerkiksi tärkeää saada otettua käyttöön lokakuussa 2020 Suomessa hyväksytty naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. 3. Sukupuolten tasa-arvo on monialainen kysymys kaikilla politiikan aloilla. Se on velvoite, joka toimiessaan tavoittelee tilannetta, jossa ketään ei jätetä ulkopuolelle. 4. Kyllä. 5. Kemiönsaarella on takanaan lukuisia ylijäämäisiä talousvuosia, mutta kahden edellisvuoden tulos oli alijäämäinen. Kunnan ikärakenteen muutoksen myötä verotulojen määrä vähenee tulevaisuudessa ja ikääntyvä väestö tarvitsee enenevässä määrin palveluja. Lapsiperheiden käyttämien palvelujen tarve näyttäisi alhaisen syntyvyyden myötä vähenevän tulevaisuudessa. 6. Kuntani ei ole allekirjoittanut Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjaa. 7. Minulla on pitkä kokemus yritys- ja yhdistystoiminnasta mikä antaa minulle hyvät valmiudet toimia eri lautakunnissa ja kunnan edustajana erilaisissa sidosryhmissä. Olen kokenut yhteistyössä yhteisten tavoitteiden eteen. Erityisesti olen kiinnostunut koulutuksen, nuorten ja työllistämisen alueista. 8. Saaremme tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet liikuntaan ja virkistäytymiseen. Kemiönsaaren eniten harrastetut lajit ovat ulkoliikuntalajeja. Niissä liikuntapaikkojen tasapuolinen jakaminen on helpompaa.

9. En ole feministi, kannatan tasa-arvoa ja estän syrjintää kaikissa muodoissa.

9. En ole feministi. Feminismi ei mielestäni aja aitoa tasa-arvoa. Minulle tasa-arvo ei ole pelkästään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, vaan se on kaikkien ihmisten välistä tasa-arvoa ja tasapuolista kohtelua, sukupuolesta, iästä ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta

10. Henkilökohtaisesti en ole viime aikoina havainnut vihapuhetta tai uhkailua, mutta Tuusulassa jouduin perussuomalaisten ryhmässä uhriksi. Siitä on jo yli seitsemän vuotta.

10. Kyllä. Kannatan vapaata mielipiteen ilmaisua, mutta ilman toisten syyttelyä, uhkailua ja väkivaltaa. Asioista pitää pystyä keskustelemaan ja niihin pitää pystyä vaikuttamaan yhdessä.

3. Tasa-arvon edistämisvelvoitteet koskevat viranomaisten, työnantajien, koulutusta tai opetusta järjestävien velvollisuutta edistää tasa-arvoa. Tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. 4. Kyllä olen. 5. Kontiolahti on väestörakenteeltaan nuorekas n. 15 000 asukkaan kunta. Väestönkasvu on perustunut korkeaan syntyvyyteen. Olemme investoineet uusiin kouluihin ja päiväkoteihin sekä uuteen terveysasemaan. Mittavat investoinnit rasittavat kuntataloutta, mutta laaja kylä- ja lähikouluverkosto pitää kuntamme vetovoimaisena. Kuntamme verotulopohja on hyvä. 6. Ei ole. 7. Vahvinta alaani on yhdenvertaisuuden lisääminen, heikommista huolta pitäminen, kasvatus ja koulutus, kylien kehittäminen, lapsiperheiden, nuorten ja erityisryhmien asiat, talous ja hallinto. 8. Kuntamme tarjoamat liikuntamahdollisuudet ovat yhtä hyviä sekä naisille että miehille. Meillä on runsaasti liikuntasaleja. Lisäksi kuntamme alueella on kolme kunnan kuntosalia sekä kattavat maastopyöräreitit, luontopolut ja hiihtoladut. 9. Kannatan tietyissä asioissa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Esimerkiksi yksityisellä sektorilla tulisi kiinnittää huomiota palkkaepätasa-arvoon, mutta en laajentaisi asevelvollisuutta koskemaan myös naisia. On harmillista, että tasa-arvokeskustelu luo joskus käsityksen, että naisten asemaa halutaan nostaa polkemalla miesten oikeuksia. Keskustelussa on syytä muistaa kunnioitus toista sukupuolta kohtaan. 10. Kyllä se huolestuttaa ja tulee varmasti tulevaisuudessa n vaikuttamaan halukkuuteen pyrkiä yhteisten asioiden hoitoon. Sosiaalinen media epäasiallisen käyttäytymisen jopa tekaistujen profiilien takaa. Olen huolissani siitä, millaisen mallin aikuiset antavat omalla somekäyttäytymisellään lapsille ja nuorille.

Kuntapäättäjälle löytyy tasa-arvon edistämiseen työkaluja Kuntapäättäjänä voit tehdä aloitteen Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan allekirjoittamisesta. Kuntaliitto on juuri ottanut uuden painoksen tästä helposta ja selkeästä käsikirjasta käytännön tasa-arvon tarkistamiseen ja edistämiseen. Tämä komission tuella vuonna 2006 julkaistu peruskirja on allekirjoitettu 36 Euroopan maassa ja yli 1850 kunnassa, mutta Suomessa vain vajaat 40 kuntaa on toistaiseksi ottanut sen työkalukseen tasa-arvotyöhön. THL on listannut käytännön toimia kuntapäättäjälle edistää tasa-arvoa. Ei ole vaikeaa ollenkaan, voit • edellyttää sukupuolivaikutusten ennakkoarviointia kaikissa päätösehdotuksissa, • nostaa aktiivisesti esiin tasa-arvokysymyksiä, • seurata ja viestiä tasa-arvotietoa, • kuunnella asiantuntijoita ja kohderyhmiä, • varmistaa tasa-arvotyön jatkuvuus ja resurssit ja • vahvistaa omaa osaamistasi tasa-arvoasioissa.

Kuntavaalit 2017: Valituista 39 prosenttia naisia Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 valittiin 8999 kuntapäättäjää. Heistä 39 prosenttia oli naisia. Valtuuston puheenjohtajksi nousseista naisia oli 39 ja varapuheenjohtajista 31 prosenttia, hallitusten puheenjohtajista naisia oli 31 prosenttia. Naisten osuus kuntapäättäjistä on noussut tasaisesti. Esimerkiksi vuonna 1993 valtuuston puheenjohtajista oli naisia vain 16 prosenttia.

PohjanAkka

osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen merkityksellisen työn kautta. Nopea pääsy työvoimapalvelujen piiriin sekä kielikursseille vauhdittaisi työllistymistä. Sosiaalisten ja ammatillisten verkostojen rakentaminen vahvistaa kotoutumista ja työllistymistä. - Työnantaja päättää, kenet kutsutaan työhaastatteluun ja siksi tarvitaan lisää työnhakijoita ja yrityksiä yhdistäviä tapahtumia sekä mentorointiohjelmia, Lehtovaara sanoo. Hän korostaa myös yksityisen sektorin palkkatuen toimivuutta. - Rekrytointivaiheessa koettuun syrjintään on puututtava. Maahan muuttaneiden naisen työuralla etenemistä voidaan tukea panostamalla perehdyttämiseen sekä yhdenvertaiseen lähijohtamiseen.

Helsinki mukana kuntakokeilussa

Lähes 70 prosenttia naisista muuttaa Suomeen perhesyistä. Koulutus- tai työpaikkaa, saati sosiaalisia tai ammatillisia verkostoja, ei useinkaan ole valmiina. Lapsiluku ja lasten iät vaikuttavat myös työllistymiseen, Heidi Lehtovaara sanoo.

Maahan muuttaneiden naisten työllistyminen työn ja tuskan takana - Maahan muuttaneen naisen asema työnhakijana on yli kolme kertaa vaikeampi kuin maahanmuuttajataustaisella miehellä tai Suomessa syntyneellä työnhakijalla. Koronapandemia on vielä hankaloittanut tilannetta, sanoo Heidi Lehtovaara Helsingin työvoima- ja maahanmuuttoyksiköstä. - Vaikka maahan muuttaneet naiset ovat maahan muuttaneita miehiä koulutetumpia, se ei helpota tilannetta. Pienten lasten perheissä äitien työllistyminen on harvinaista. Maassaoloaika toki vauhdittaa sitä. Silti naiset saavuttavat

miesten työmarkkina-aseman vasta asuttuaan Suomessa yli 15 vuotta. - Vaikeimmin työllistyvät kulttuurisesti ja kielellisesti kaukaisemmista maista sekä pakolaisstatuksella muuttavat naiset.

Periksi ei anneta - Suomessa maahan muuttaneiden naisten työllisyysaste on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, Lehtovaara toteaa. Kaikilla työhön kykenevillä on oikeus ja velvollisuus

Maaliskuussa 2021 alkavat valtakunnalliset työllisyyden kuntakokeilut avaavat uusia väyliä työllistymiseen myös maahan muuttaneille. Mukana on 25 kuntaa ja 26 kokeilualuetta. Kuntakokeilut kestävät kesäkuun 2023 loppuun. Kokeilussa yhdistetään kuntien ja valtion henkilökuntaa, rahoitusta ja tiloja. Myös Helsingin työllisyyspalvelut uudistuvat. Muutoksen myötä Helsingin kaupungille siirtyy TE-toimistosta noin 250 työllisyyden ammattilaista sekä toimitiloja Itäkeskuksesta ja Pasilasta. TE-palveluista Helsingin kaupungille siirtyvien noin 50 000 työnhakijan joukosta 40 % on maahan muuttaneita. Kuntakokeilu tehostaa työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta sekä työnhakijoiden palveluvalikoimaa ja asiakaskokemusta sekä luo vahvempaa yhteistyötä yrityskentän, oppilaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa maahan muuttaneiden työllistymisen esteiden purkamiseksi. Lisätietoa: tyollisyyspalvelut.hel.fi

Elmira löysi työtä ja turvallisuutta

Ayan Ali tuli täydessä junassa

Elämä hymyilee taas

Tahdon tasa-arvoa

Iranilaistaustaisella 35-vuotiaalla Elmira Suhosella on kiire. Hän rientää tulkkauskeikalta kertomaan kokemuksistaan, itkee ja nauraa käydessään läpi myrskyisää tarinaansa. − Nyt näyttää hyvältä. Teen töitä tukihenkilönä MLL:n kotipalvelussa. Iranissa olevia perheenjäseniä on ikävä, mutta suomalainen aviomies ja hänen perheensä, turkulainen seurakuntaväki ja monet ystävät ovat nyt hyvää ja turvallista arkeani. Takana on väkivaltaa, kulttuurien yhteentörmäyksiä, rajuja kokemuksia. Kaikesta on selvitty päättäväisyydellä ja sinnikkyydellä. Tahtoa ja halua paremman maailman rakentamiseen löytyy. − Tulin Suomeen ensimmäisen kerran yksin joulupäivänä 2015. Iranilaiseen tapaan perhe oli järjestänyt avioliittoni. Häät oli vietetty. Silloinen mieheni oli jo aiemmin tullut turvapaikanhakijana Suomeen ja hänellä oli töitä ja kaksoiskansalaisuus. − Minäkin opiskelin Iranissa eläessäni, mutta mieheni ei antanut minun edes ajatella työssäkäyntiä. − Hyinen automatka Vantaan lentokentältä Kuopioon meni itkien. Rakkaudesta ei ollut tietoakaan liitossamme. Väkivallasta sen sijaan kyllä. Muutaman kuukauden jälkeen Elmira teki ratkaisunsa, palasi kotimaahansa saadakseen avioeron järjestettyä. Asioita hoidettiin Suomen suurlähetystön kautta. − Sähköposti Kelalta vauhditti palaamaan Suomeen, missä sain apua muun muassa Monika-naisilta ja turkulaisilta seurakunnilta. Minut ohjattiin ensin turvakotiin ja sitä kautta pääsin uuteen alkuun Suomessa.

− Tulin Suomeen yli viisi vuotta sitten Somaliasta. Tulin ilman perhettäni, yksin, turvapaikanhakijana. Veljet ja isä jäivät Somaliaan, äiti oli kuollut. Isosisko on Norjassa, mutta koronan takia emme ole tavanneet. Minulla ei ole Suomessa perhettä eikä sukulaisia, 26-vuotias Ayan Ali kertoo. − Tulin Ruotsin kautta. Sieltä rajan yli ja täydessä junassa Turkuun. Sain oleskeluluvan marraskuussa 2018. Ayan Ali asuu nyt Salossa, opiskelee ja tekee töitä niin paljon kuin niitä vain löytyy. − Olen aina halunnut auttaa etenkin lapsia rakentamaan hyvää tulevaisuutta. Sitä teen täälläkin. Auttaminen alkoi, kun Ayan vielä asui Halikon vastaanottokeskuksessa. − Ensimmäisen työharjoitteluni tein päiväkodissa. Annoin lapsille välipalaa ja juttelin heidän kanssaan suomeksi. Joskus tuli väärinkäsityksiä, mutta niille osasimme yhdessä nauraa. − Tahdon oppia suomea, ja lapset ovat hyviä opettamaan. Kun kuulen lasten suusta uusia sanoja, kirjoitan ne äkkiä muistiin. Lapset puhuvat usein arjen asioista ja kerään siis arkeen liittyviä sanoja opintovihkooni, Ayan Ali nauraa. − Suomenkielen monimutkaisuus viehättää. Opettelen kieltä myös ammattikorkeakoulun valmentavassa verkko-opetuksessa. − Puhun sujuvasti englantia ja arabiaa, joten autan esimerkiksi somalialaisia naisia asioiden hoidossa ja tulkkauksessa. Olen itse asiassa aika monikulttuurinen, Ayan nauraa, ja kertoo jatkavansa myös sosionomian opintoja.

PohjanAkka

Tahdon auttaa ja tehdä työtä, sanoo yli viisi vuotta Suomessa elänyt ja töitä tehnyt Elmira Suhonen. − Halusin tehdä töitä ja minua hävetti käydä Kelassa apua hakemassa. Opiskelin suomea ja hain koko ajan töitä. Opiskelin lähihoitajaksi ja tein siivoushommia. Nukkumiseen jäi aikaa vain muutama tunti vuorokaudessa. Oleskelulupani loppui. Hain turvapaikkaa ja sain sen nelisen vuotta sitten. − Harjoittelin suomen kieltä ja chattailin netissä. Sitä kautta löytyi nykyinen mieheni ja hänen ihanat omaisensa. − Menimme naimisiin pari vuotta sitten. Mieheni kosi minua polvillaan. Päätös avioliitosta oli yhteinen. Elmira Suhonen viihtyy Suomessa, mutta luonnollisesti ikävä Iraniin ja siellä oleviin sukulaisiin iskee välillä. Työ ja turvallisuus ovat tärkeitä ja niiden saavuttamiseksi hän on valmis auttamaan muita. Teksti: Hia Sjöblom Kuva: Parisa Pourdavud

Teksti: Hia Sjöblom

Haluan auttaa ihmisiä, ja etenkin lapsia, sanoo lähes kuusi vuotta Suomessa elänyt somalialainen Ayan Ali ja odottaa saavansa Suomen kansalaisuuden. Hän valmistui viime vuonna koulunkäynnin aamu- ja iltapäiväohjaajaksi Salon ammattiopistosta.

- Tahdon aina oppia uutta. Haluan jatkaa ammattikorkeakoulussa. Sen ohella haluan tehdä töitä, olla päiväkotilasten tukena ja turvana. Opetan suomea myös maahan muuttaneille aikuisille Salon kansalaisopistossa. - Tykkään liikunnasta. Käyn kuntosalilla, teen kotona joogaharjoituksia, kävelen lähes joka päivä pitkiä metsälenkkejä. - Rakastan Suomen luontoa ja haluan kiittää maan hallitusta, että sain nopeasti oleskeluluvan. Nyt odotan kansalaisuutta. Voin tehdä töitä ja auttaa muita. Raha on tärkeää, mutta auttaminen vielä tärkeämpää. Teksti: Hia Sjöblom

Ilottomat tytöt

Yksilöllisen pärjäämisen eetos

Yksilöllisyyttä ihannoiva aikamme on velvoittanut meidät pärTytöt näyttävät joskus ottavan koko maailman murheet kantaakseen. Tyttöjen pahoinvointi, ahdistus ja jäämään. Myös yhteiskunnan uupumus ovat kasvaneet eikä kattavaa tietoa tyttöjen ongelmien määrästä tunnu olevan, vaikka kouluterveysturvaverkkoon on tullut reikiä kyselyn puitteissa onkin kartoitettu fyysisen terveyden ja terveystottumusten ohella masennusta. leikkauksien myötä ja vastuuta Hei te nuoret, ilottomat tytöt, mikä on vikana? On parempi kysyä tytöiltä itseltään asioista. Tässä jutussa on on siirretty yksilöille. Tytöt eivät annettu viidelle alle 30-vuotiaalle naiselle mahdollisuus heidän omien kokemustensa ja tunteidensa ilmaisuun. koe, että apu tavoittaisi nuoria tai apua olisi ainakaan helposti ta on syytä kritisoida. Ei kukaan henkilöt. Nykyään olen hyvin tyy- saatavilla. Auttamistyöstä puutTylyä tarinaa Puhutaan ensin kiusaamisesta. meistä tarvitse kiusaamisen tuo- tyväinen omaan kehoon.” tuu esimerkiksi pitkäjänteisyys. ”Välillä on ollut paineita sosiaa- Perhe ja ystävät mainitaan, kun Yli puolet tytöistä on kohdannut maa karaisua kasvaakseen vahlisen median vuoksi. Mitä vähemkiusaamista joko itse tai lähipii- vaksi. mietitään, kuka nuorta voi tukea. ”Kerroin kiusaamisesta opetta- män sitä katsoo, niin muistaa että rissään. Kiusaaminen todetaan Pääasia ettei jäädä yksin. jalleni, joka sanoi vain, että älä saan olla juuri oma itseni.” isoksi ongelmaksi. ”Pääsyynä uupumukseeni on ”Musta sosiaalisessa mediassa usein se, että olen kuormittanut ”On ollut aikoja, jolloin on ollut välitä! Ole sinä se ﬁksu, joka lovaikea lähteä ulos ovesta. Taju on pettaa. Luotin, että aikuisena hän on jo todella paljon sporttisia, teritseäni liikaa tehtävillä, joista en osaisi ohjata mua paremmin.” veellisesti eläviä mielenkiintoi- suoriudu haluamallani tasolla tai meinannut lähteä päästä ja jalat ”Aikuisena puhuminen on vain sia ihmisiä. Tätä alta”, kuvailee 20-vuotias nainen vaaditulla aikaei ollut samoissa kiusaamisesta jäänyttä paniikki- pahentanut kiusaamista. Kouluaitaululla. Myös arOlet aina häiriötään. Hän on yhdeksänvuo- kana en uskaltanut tehdä mitään.” määrin, kun olin jen pyörittäminen avun teini-ikäinen. tiaasta lähtien ollut masentunut tuntuu jäävän turja elämän Jossain asioissa ja kaksitoistavuotiaasta saakka Kenen näkemystä han usein omille arvoinen. mennään onneksi käynyt säännöllisesti terapiassa. kauneudesta me oikein harteilleni, mikä eteenpäin.” Taustalla on vakavaa kiusaamis- jäljittelemme? aiheuttaa uupuTyttöjen puhe kääntyy ulkonä”Teininä seurata, jota kesti sitkeästi ala-asteelta musta.” Älä jää yksin, köön ja ihannemittoja korosta- sin ulkomaalaiaina yläasteen loppuun. Tällä het”Olen saanut tuhae apua. medioista kellä hän opiskelee lähihoitajaksi. vaan yleiseen ilmapiiriin. Kaikki sista kea, mutta jutteOpinnot ovat kuitenkin keskeyty- ovat samaa mieltä, että ulkonä- kuvia Britneystä, lemaan pääsemiköpaineiden taustalla on etenkin Beyoncesta, Lil Kimistä ja Wonder neet kahdesti ahdistuksen takia. nen ei vaan ollut kovin helppoa. ”Kiusaaminen on epäilemättä median luomat käsitykset siitä, Womanista. Nämä paljaspintaiPiti ensin saada lähete lääkäriltä. set, seksikkäät naiset täydellisine Apua voi olla hankalaa hakea, jos huonontanut itsetuntoani ja mu- minkälainen naisen pitäisi olla ja sitä kautta oman itsensä sekä ulihoineen ja hiuksineen ruokkivat rentanut minua sisältä päin. Se on jo pitkään yrittänyt pärjätä on vaikeuttanut paljon kouluun ja konäkönsä jatkuva peilaaminen menestyneen naisen ihannettani. itse.” tähän median luomaan ihanneLisäksi he olivat kaikki heteroitöihin menoa sekä siellä oloa.” ”Koin, että alaikäisenä sain kuvaan. Ulkonäköstressiä tulee ta, joten sain sen käsityksen, että helpommin apua. Kun tulin täySe mikä ei tapa helposti sosiaalisen median mää- heteroseksuaalisuus on ainoa oi- si-ikäiseksi avun saaminen vaiKiusatuksi tulleet ovat tunteneet, rittelemästä kauneusihanteesta, kea tapa elää onnellista elämää. keutui. Ennen mulla oli oma että kiusaamiseen ei ole puututtu mutta iän myötä se onneksi hel- Yritin jäljitellä ja muokata itseäni työntekijä ja kävin hänen luonaan riittävän tehokkaasti ja vastuu on pottuu. pitkään tämän ihannekuvan mukerran viikossa tai kahdessa viijäänyt heidän kannettavakseen. ”Teininä oli jonkun tasoisia paikaiseksi. Vaikka tiesin eläväni val- kossa. Nyt saa puoli vuotta odot”Se mikä ei tapa, se vahvistaa.” neita, mutta ei suuria. Eniten vai- heessa, vei aikaa kerätä rohkeus ja taa lähetettä, kun apua tarvittai-lause nousee pintaan. Lausetkutti sosiaalinen media ja kauniit kertoa olevansa lesbo.” siin heti ja aina on eri työntekijät.

Kerran romahdin itkemään vastaanotolla, että huomatkaa, kuinka paha olo mulla on. Multa kysyttiin, haluaisinko päästä kotiin lepäämään. ”

Matkan varrella tulisi aina olla toivoa paremmasta Nämä toiveikkaat viestit tytöt halusivat lähettää lopuksi kaikille tytöille, jotta heidän olonsa ja uskonsa itseensä kohenisivat ja tavoitteet näyttäisivät saavutettavilta. ”Ihan sama miten pahalta susta tuntuu, muista että olet aina avun ja elämän arvoinen. Jos tarviit apua, pyydä apua. Kaikki tulee järjestymään, aina!” ”Hae jutteluapua sekä keksi itselle mielekkäitä harrastuksia. Itse rakastan puutarhan hoitoa, se on terapeuttista. Sanoisin vielä, että elämässä tilanteet voivat muuttua nopeasti myös parempaan, vaikka joskus tuntuukin, että ei tästä tule mitään.” ”Liikunta tai mikä tahansa positiivinen harrastus on hyvä tapa purkaa pahaa oloa ja se auttaa voimaan paremmin!” ”Voimaa antaa positiivinen ystäväpiiri. Jos sellaista ei ole, niin lähteminen myrkyllisestä ystäväpiiristä on kuitenkin ollut parasta mitä olen itse tehnyt. Urheilu on itselleni paras tapa pitää pää kasassa.” Teksti: Piia Pousi

Ekososiaalinen sivistys tulee opetussuunnitelmiin Tavoitteena hyvinvoiva planeetta Tulevaisuuden kouluopetuksen yhtenä tavoitteena on kasvattaa ekososiaalisesti sivistyneitä kansalaisia. Varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja lukion uudet opetussuunnitelmat kannustavat nyt kouluja kehittämään toimintaansa ekososiaalinen sivistys huomioiden. Mitä tämä hienolta kuulostava käsite käytännössä tarkoittaa ja miten se näkyy kouluissa? Opetushallituksesta vastataan, että käsitteen ytimessä on viisi vuotta sitten voimaan astuneen YK:n kestävän kehityksen (Agenda2030) tavoiteohjelma. Koska kasvatus ja koulutus tukee kestävän kehityksen tavoitteeseen pääsemistä, on ekososiaalisen sivistyksen käsite sisällytettykin opetussuunnitelmiin pikavauhtia. Harvan käsitteen matka opetussuunnitelmaan on ollut näin nopea. Ekososiaalinen sivistys on yksi näkökulma määritellä opetuksen arvopohjaa ja kehittää koulujen toimintakulttuuria. Koulujen toiminnassa se voi näkyä oppiaineiden sisältöjen lisäksi monella muullakin eri tasolla kuten lähiympäristöstä huolehtimalla tai kestävillä ruokavalinnoilla. Koulujen tavoitteena on tässä tapauksessa kirkastaa, selittää ja havainnollistaa oppilaalle vastuullista elämäntapaa, joka vaalii ihmisten ja planeetan hyvinvointia. Johtoajatuksena on ohjata oppilasta tiedostamaan oman toimintansa vaikutukset muihin ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Ekososiaalisesti sivistynyt oppilas ymmärtää, että materiaaliselle kulutukselle maapallo asettaa rajat ja hyvää elämää on tavoiteltava yhden maapallon rajoissa.

Jotta tämä hyvä tavoite tulee todeksi, on sen tuominen osaksi lapsien arkea aloitettava ajoissa. Käytännössä ekososiaalisen sivistyksen helminauhaa lähdetään punomaan jo varhaiskasvatuksessa kehittämällä lapsen tunnetaitoja, hyviä tapoja, ja sitä miten toinen otetaan huomioon. Peruskouluissa käsite on kytketty oppiaineissa ajankohtaisten teemojen käsittelyyn. Tässä merkityksessä se on mainittu uskonnon oppiaineessa. Yläkoululaisten kanssa voidaan uskonnon opetuksessa pohtia esimerkiksi sitä, mitä on ekososiaalinen sivistys esimerkiksi globaalin vastuun tai ajankohtaisten ympäristökysymysten osalta. Lukiolaisille on puolestaan kertynyt jo sen verran laaja-alaista osaamista sekä monilukutaitoa, että heille voidaan antaa oppimisprojekteihin ratkottavaksi kiperämpiäkin kestävän kehityksen ongelmia. Koska ekososiaalisen sivistyksen käsite liittyy arvopohjaan ja toimintakulttuuriin, sen mittaamista tai arviointia ei kouluissa suoriteta. Koulujen tehtävänä on silti huolehtia, että oppilailla on sellaisia tietoja, taitoja, valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävään elämäntapaan sitoutuminen tulevaisuudessa onnistuu. Lähde: Juttua varten on haastateltu opetusneuvos Kati Costianderia, opetusneuvos Hanna Pohjosta ja opetusneuvos Kati Mikkolaa Opetushallituksesta. Teksti: Piia Pousi Kuva: Pietari Koskinen

PohjanAkka

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi julki ehkä jo maaliskuussa Naiset ansaitsevat koko EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kirjoa eri maiden välillä löytyy. Naiset kohtaavat edelleen esteitä työmarkkinoille pääsyssä ja siellä pysymisessä, STM:n tasa-arvoyksikön johtaja ja palkka-avoimuustyöryhmän puheenjohtaja Tanja Auvinen sanoo. - Tie on pitkä ja töitä riittää. Palkkatietojen avoimuus kuuluu Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Ylen kyselyssä kävi selväksi, että naiset kannattavat avoimuutta miehiä enemmän. Tasa-arvolaissa velvoitetaan yli 30 hengen yrityksiä tekemään tasa-arvosuunnitelma, joka sisältää yrityksen palkkakartoituksen. - Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja, Auvinen muistuttaa ja sanoo, että samapalkkaisuus on säännöllisesti esillä pohjoismaisessa yhteistyössä. Norjassa ollaan edellä, ja EU-maista Ruotsi on hyvässä vauhdissa palkka-avoimuuden edistämisessä. - Suomen hallitusohjelman henkeä pyritään toteuttamaan ja tahdomme olla edelläkävijöi-

Avoimesti!

”Työpaikan tulee olla avoin, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Jokaisen pitää tuntea kuuluvansa joukkoon.” tä myös pohjoismaisessa viiteryhmässä. Uskon etenemiseen. EU-ssa tavoitteena on nostaa naiset tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa työelämässä. Tähän tähdätään mm. palkka-avoimuusaloitteella, STM:n tasa-arvojohtaja Tanja Auvinen sanoo.

- Naiset suhtautuvat palkkatietojen avoimuuteen miehiä myönteisemmin. Samapalkkaisuus herättää keskustelua ja naiset ovat tietoisia palkkaeroista, Auvinen sanoo. Palkkaerojen taustalla on syrjinnän lisäksi mm. työalojen epätasainen jakautuminen sukupuolen mukaan sekä hoivavastuun keskittyminen naisille. Naiset tuntevat epätasa-arvoiset rakenteet tilipussissaan.

Tunne oikeutesi! - On tärkeää tietää oikeutensa ja toisaalta työnantajan velvollisuudet. Syrjintää tai seksuaalista häirintää ei kenenkään tarvitse sietää, eikä sitä saisi hiljaisesti hyväksyä työpaikalla, Auvinen sanoo. - On paljon mahdollisuuksia edistää tasa-arvoa työelämässä. Lainsäädäntöä on vietävä eteenpäin ja työpaikoilla johdon on sitouduttava tasa-arvon edistämiseen. Avoimuus ja yhdenvertaisuus lisäävät myös työhyvinvointia ja jopa tuloksellisuutta.

Kolumni

Sanat ovat tekoja Intersektionaalisuus tuli arkipuheeseen

Politiikassa sanat ovat tekoja ja siksi on arvokasta, että poliittiseen puheeseen ja teksteihin on ilmestynyt intersektionaalisuus. Meille on tuttua ajatus siitä, että poliittisten päätösten sukupuolivaikutuksia tarkastellaan tai vaikutuksia eri ryhmiin. Intersektionaalisuus on Maryan Abdulkarim kuitenkin sen ymmärtäVapaa kirjoittaja mistä, että kukin meistä saattaa kuulua ominaisuuksiltamme useampaan ryhmään samaan aikaan ja näillä on merkitystä siinä, miten rakenteet vaikuttavat arjessamme. Yksilö voi esimerkiksi kuulua samaan aikaan seksuaalivähemmistöön ja sukupuolivähemmistöön ja olla vailla työtä, tai olla mies, käyttää pyörätuolia ja olla palvelualalla töissä. Käsite on ollut käytössä Yhdysvalloissa 1980-luvun lopulta ja sen on kehittänyt oikeustieteilijä Kimberlé Crenshawn. On selvää, että tarvitsemme Suomeen toimivan käännöksen termille. Osa ajattelua on nimittäin myös käyttää kieltä ja sanoja, joita ymmärretään laajasti taustaan katsomatta. Sanat ovat tekoja ja myös niillä voidaan sulkea ulkopuolelle.

Teksti: Hia Sjöblom

Korona lisännyt tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Koronakriisi on pahentanut sekä kotiväkivaltaa että muuta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa meillä ja maailmalla. Suomessa lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät nousivat ennätyskorkealle viime kesänä valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen, ja puheluiden määrä jatkoi kasvua koko loppuvuoden ajan. Pandemian aikana väkivallan tekijäksi ilmaistiin entistä useammin puoliso ja väkivallan kohteeksi osuivat naiset ja lapset. YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin mukaan naisten kokema väkivalta oli jo ennen pandemiaa yksi laajimmalle levinneitä ihmisoikeusrikkomuksia. Koronan aiheuttamien rajoitusten jälkeen kotiväkivallan määrä on moninkertaistunut, ja kotiväkivalta on levinnyt ympäri maailmaa varjopandemiana. Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokunnan pääneuvottelija Sirpa Pietikäinen toteaa, että naisten oikeudet ovat kohdanneet erityistä vastustusta joissain EU maissa viimeisen parin vuoden aikana ja tiettyjä perusoikeuksia rikotaan räikeästi useammassa EU:n jäsenmaassa. Perusoikeuksien puolustaminen, mukaan lukien seksuaalioikeudet ja sukupuolittunut väkivalta, onkin kriisin keskellä yhä tärkeäm-

PohjanAkka

pää. Kipeästi kaivattua lisärahaa perusoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen korvamerkittiin helmikuussa EU:n uuteen Kansalaisten, tasa-arvon ja perusoikeuksien -ohjelmaan.

47 prosenttia naisista Suomessa kokenut väkivaltaa Faktat puhuvat, että työtä perusoikeuksien puolustamiseen tarvitaan myös meillä Suomessa. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) mukaan Suomessa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä on 14 prosenttia EU:n keskiarvoa enemmän. Naisiin kohdistuvan väkivallan vuosittaisten yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan 2,4 miljardia euroa. Vaikka Suomessa on Euroopan keskiarvoa huonompi tilanne naisiin kohdistuvan väkivallan osalta, Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen painottaa luvun takana olevan myös myönteistä kehitystä. - Hyvä asia tässä on se, että meillä Suomessa tunnistetaan väkivallaksi asioita, joita ei ehkä

muualla tunnisteta. Naiset ovat meillä tietoisempia oikeuksistaan ja hakeutuvat avun piiriin nopeammin kuin aikaisemmin. Avopalvelujen tilastojen mukaan avun piiriin hakeudutaan nyt 2–4 vuoden sisällä, kun ennen siihen meni 4–7 vuotta. Istanbulin eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä on myös luonut Suomelle uusia positiivisia toimintavelvoitteita, jotka on hyvin ymmärretty, mutta parannettavaakin on. - Meillä on tekeminen oikeilla raiteilla ja työtä turvaverkon aukkojen paikkaamiseen tehdään jatkuvasti, silti väkivallan kokijan näkökulmasta verkkomme on vielä harva eikä se välttämättä kanna. Jo avun piiriin pääseminen vaatii väkivallan uhrilta melkoista toimijuutta, vaikka tiedämme väkivallan vaurioittavan juuri uhrin aktiivista toimijuutta hyvinvoinnin ja minäkuvan lisäksi, Muukkonen sanoo.

Lisää turvakoteja Väkivallan kokijan näkökulmasta ensi arvoisen tärkeää olisikin ammattilaisten ja viranomaisten

taito ottaa väkivalta puheeksi ja puuttua siihen. Jos asiakkaan kanssa otetaan väkivalta puheeksi vasta seitsemännellä lääkärikäynnillä ja annetaan hänelle auttavan linjan numero, soitto voi jäädä voimavarojen puutteessa tekemättä. Iso tarve olisi myös saada väkivallan tekijä avun piiriin, mutta pakollisia ohjelmia ei väkivallan tekijöille ole Suomessa tarjota. Muukkosen mielestä nopea pääsy hoitoon akuutin kriisin keskellä olisi huomioitava ja turvattava myös pandemiassa. Kuukauden jono vastaanotolle on monelle väkivaltaa kokevalle liian pitkä. Turvakodit on oltava lähellä ja

helposti saavutettavissa, jolloin kynnys lähteä turvakotiin madaltuu. Suomea on vaadittukin nostamaan turvakotipaikkojen määrä Istanbulin sopimuksen tasolle. - Istanbulin sopimus edellyttää, että meillä on tarjolla riittävästi turvakotipaikkoja. Vaikka turvakotien määrää on pystytty viime vuosina lisäämään 29 turvakotiin, tiedämme, että turvakotiverkossamme on vieläkin pahoja katvealueita. Esimerkiksi Lapin alueella, missä välimatkat ovat muutenkin pitkiä, on vain yksi turvakoti Rovaniemellä. Teksti: Piia Pousi Kuva: Pietari Koskinen