VMP-INTERIORIN lehti terveyDEN ja hyvinvoinNIN AMMATTILAISILLE 1 | 2 01 2
SAARA TAALAS KANNUSTAA APTEEKKEJA KESKUSTELEMAAN
s. 10
NOKIAN APTEEKKI UUDISTETTIIN ROHKEASTI s. 12 HYLLYTYSSUUNNITTELU MAKSAA ITSENSÄ TAKAISIN s. 7 TOMI JÄRVINEN:
MYYNTITYÖ ON OSA HYVÄÄ PALVELUA s. 4
pääkirjoitus
Kohti uutta aaltoa! Alvar Aallon ajatuksin ”muoto seuraa tarkoitusta”. Ajatuksena on, että tilojen ja kalusteiden tulee olla käytännöllisiä ja palvella juuri sitä tarkoitusta, mitä varten ne ovat olemassa! Avainsanoja ovat selkeys, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus.
SISÄLTÖ 4 Apteekkari Tomi Järvinen ja yrittäjyyden palo 6 Lehmon sivuapteekki sai päivityksellä lisää myyntitilaa 7 Hyllytyssuunnittelu maksaa itsensä takaisin
Samasta ajatuksesta syntyi Parempi Apteekki 2012 -hanke.
7 Parempi apteekki 2012 -tutkimus
Kentällä on ollut olemassa selkeästi tarvetta tutkia ja selvittää
8 Outokummun apteekin uusi ilme on
apteekkia palveluympäristönä kokonaisuudessaan – sekä asiakkaan
piristävän punainen ja tyylikäs
että tilan näkökulmasta katsoen. Tutkimuksen tarkoituksena on
9 Oulussa siirryttiin
kerätä tietoa muun muassa asiakkaiden kulutuskäyttäytymisestä,
tiskiapteekista nykyaikaan
asiakastyytyväisyydestä, palvelukokemuksesta sekä siitä, miten
10 Professori Saara Taalas luotaa
viihtyvyys ja ostohalukkuus liittyvät apteekissa vietettyyn aikaan.
apteekkialan tulevaisuutta
Valtakunnallinen tutkimus antaa apteekille relevanttia tietoa oman
12 Koskenmäen apteekissa hyllytkin
toimintansa kehittämiseen. Eli kaikki halukkaat mukaan hankkee-
hymyilevät asiakkaille
seen! Lue lisää sivulta 7.
15 Kauhajoen apteekin muutossa
Toinen tärkeä kysymys on turvallinen tulevaisuus ja miten sitä
uusi ilme syntyi vanhoilla kalusteilla
rakennetaan. Havaittavissa on selkeästi suunta, missä apteekkien
16 Lääkekaappi on ergonominen tilaihme
asiakkaiden saama monimuotoinen informaatio ympäristöstä lisään-
17 Hinnerjoen K-extrasta
tyy koko ajan voimakkaasti. Tällöin myös apteekkien pitää pysyä me-
löytyy lääkekaappikin
nossa mukana ja pystyä itse tuottamaan positiivisia signaaleja ympä-
1 8 näkökulma | Kalle Euro uskoo
ristöönsä. Vieläpä sellaisia, jotka tukevat tulevaisuudessa apteekin
hauskuuden näkyvän tuloksessa
omaa toimintaa ja palvelua. Suhdetta asiakkaisiin pitää vaalia yhä
1 8 Trendejä Tukholmasta
aktiivisemmin ja suunnitelmallisemmin. Pointtina
19 m2 | Musiikkitalo
tässä on se, että tätä kautta myös tuetaan apteekkien toiminnallista kannattavuutta ja liikevaihtoa. Suosittelen lukemaan professori Saara Taalaksen haastattelun aiheesta sivulta 10. Sen jälkeen vain näkyvyyttä hakemaan ja erottumaan massasta!
Ota yhteyttä tila- ja kalustesuunnittelun ammattilaisiimme: Designer Sari Sihvo sari.sihvo@vmp-interior.fi
Kevätterveisin, Designer Annukka Keränen annukka.keranen@vmp-interior.fi
Veli-Matti Paulasaari toimitusjohtaja puh. 0500 721 723 vmp@vmp-interior.fi
VMP-Interior Oy on raumalainen apteekkitilojen ja sairaaloiden lääkehuoltotilojen suunnitteluun erikoistunut suunnittelutoimisto. Vastaamme 20 vuoden kokemuksella suunnitteluprojekteista kokonaisuudessaan: tilaselvityksistä toimitukseen ja yhteydenpitoon eri osapuolten välillä. 2 neliö 1 | 2012
Tilaukset ja myynnintuki Ulla Suotunen info@vmp-interior.fi Projektipäällikkö Kari Elo kari.elo@vmp-interior.fi Projektiassistentti Jesse Tuomi
Hallitie 4, 26510 Rauma, puh. (02) 824 1000 www.vmp-interior.fi
Outokummun apteekissa piristävät sekä palvelu että värimaailma sivu 8
APTEEKKARI INKERI MUOTKA:
Jos emme olekaan Nokian suurin, olemme tyylikkäin, kuvaili työntekijämme uudistusta. sivu 12
Neliö esittelee suuria ja pieniä, kiinnostavia tilaratkaisuja. Tässä numerossa käymme Helsingin uudessa Musiikkitalossa. sivu 19
Ruoka ostokset ja apteekki käynti samalla kassalla
Saara taalas kehoittaa kurkkaamaan rohkeasti tiskin toiselle puolelle sivu 10
sivu 17
Apteekkari Tomi Järvinen peräänkuuluttaa ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. Uusia ideoita ei kannata tyrmätä heti:
Suosittelen yksinkertaisesti
kokeilemaan kaikkea uutta,
ihan pieniäkin juttuja. Kun saa sitten tietoa siitä, toimiiko se vai ei, voi tehdä päätöksiä jatkon suhteen. sivu 4
Neliö VMP-Interiorin lehti terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisille • päätoimittaja: Veli-Matti Paulasaari, VMP-Interior Oy • toimitus: Zeeland/Anna Korpi-Kyyny & Totti Toiskallio, Teemu Järventie, Heidi Horila • taitto: Zeeland, Teija Himberg • paino: PainoRauma, Rauma • osoitteenmuutokset ja tilaukset: info@vmp-interior.fi www.vmp-interior.fi 3
• tekstI: ANNA KORPI-KYYNY • kuvaT: Mika okko
Farmasian tohtori, apteekkari Tomi Järvisen unelma toteutui viime vuoden lopulla, kun hän ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi Keuruun apteekissa. Oman yrityksen valtteja ovat hyvä palvelu sekä ennakkoluuloton asenne.
Yrittäjyyden paloa ja leveitä hymyjä
T
omi Järvinen siirtyi Keuruulle viime marraskuun lopussa Itä-Suomen yli opiston apteekin apteekkarin paikalta. – Tykkään valtavasti siitä, että minulla on oma yritys. Ja se, että tulee kooltaan pienempään apteekkiin saattaa kuulostaa ihan siltä, että peruuttaisi. Minusta kuitenkin tuntuu aivan päinvastaiselta, olen todella innoissani muutoksesta. Mukava yllätys on ollut myös se, miten kiinnostuneita paikkakuntalaiset ovat olleet minusta, uudesta tulokkaasta, hän kertoo. Ennen apteekkarin uraa Järvinen ehti tehdä farmasian alan tutkimustyötä sekä Suomessa että USA:ssa ja kouluttaa Kuopion yliopistossa
4 neliö 1 | 2012
tulevia proviisoreita ja farmaseutteja. Hänen haaveenaan oli kuitenkin aina oma yritys. – Toivoin, että pystyisin kehittämään tutkimustyössä idean, jonka ympärille syntyisi kaupallinen valmiste ja oma yritys. Apteekissa tartutaan ongelmiin
Askeleen lähemmäksi haavettaan hän pääsi Itä-Suomen yliopiston apteekin apteekkarina. Siellä hän hyödynsi tutkimus- ja koulutustyössä keräämäänsä kokemusta – uutta oli työskentely suoraan asiakkaiden kanssa. – Apteekissa asiakkaan ongelmat ratkaistaan saman tien, kun taas yliopistomaailmassa
tutkimusongelmia ratkotaan vuosia. Työn nopeampi tempo sopii minulle hyvin, nautin siitä. Yliopistourallaan Järvinen on ollut mukana kouluttamassa suuren määrän Suomen proviisoreita ja farmaseutteja. Hän kertoo koulutuksen olevan erinomaisen monipuolinen, mutta erinomaistakin voi aina kehittää. – Apteekeissa työntekijät ovat asiantuntijamyyjiä, kuten missä tahansa erikoisliikkeessä. On oleellista, että apteekissa osataan kuunnella asiakasta ja sitten ratkaista ja kertoa, mikä tuote tarjoaisi apua hänen ongelmaansa. Myyntityö on äärimmäisen tärkeää ja siihen liittyviin taitoihin pitäisi mielestäni kiinnittää enemmän
Toimitusjohtaja Veli-Matti Paulasaari: Apteekissa tiski oli iso ja hallitseva, joten sitä lyhennettiin ja siirrettiin reilusti taaksepäin. Samalla kassapiste eriytettiin omaksi toiminnoksi. Näin saatiin asiakastilasta selkeämpi ja toimivampi sekä entistä suurempi, jolloin sinne mahtui lisää valintahyllyjä. Lisäksi toimme tilaan lisävaloa spoteilla ja sijoitimme tilaan myynninedistämispöytiä.
APTEEKKARI TOMI JÄRVINEN:
Apteekeissa työntekijät ovat asiantuntijamyyjiä. Siksi myyntiin liittyviin taitoihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
www.vmp-interior.fi 5
APTEEKKARI TOMI JÄRVINEN:
Uskon vahvasti, että apteekkien lääkeosaamisella tulee olemaan entistä suurempi rooli koko terveydenhuollossa.
huomiota. Tarkoitan myös asennetta apteekin myyntityötä kohtaan – se on arvokas asia ja osa erinomaista asiakaspalvelua.
män apteekkien harteille. Uskon vahvasti, että apteekkien lääkeosaamisella tulee olemaan entistä suurempi rooli koko terveydenhuollossa.
Nöyryyttä, hymyä ja hyvää palvelua
Uusi ilme kustannustehokkaasti
Keuruulle uuden yrittäjän mukana tulivat uran aikana kirkastuneet, yksinkertaiset opit: Henkilökunnasta täytyy pitää hyvää huolta, sillä vain heidän avulla voi saavuttaa asettamansa tavoitteet. Toisaalta henkilökunnan pitää uskoa omaan osaamiseensa, sillä apteekkien työntekijät ovat lääkeosaamisen avainhenkilöitä. Lisäksi pitää olla nöyrä ja ansaita asiakkaat hyvällä palvelulla. – Tyytyväinen asiakas on kaiken a ja o. Vaikka lähellä ei olisi kilpailevaa apteekkia, pahin virhe mitä voi tehdä, on pitää itsestään selvänä, että asiakkaat tulevat huomennakin. Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset ovat erittäin tyytyväisiä apteekkien palveluihin. Haasteena onkin säilyttää sama, erinomainen taso myös tulevaisuudessa. Järvinen uskoo, että apteekkien lääkeneuvonnan merkitys tulee edelleen kasvamaan. – Lääketiede ottaa isoja harppauksia jatkuvasti ja uusilla teknologioilla kehitettyjen lääkkeiden käyttöön liittyvä neuvonta jää yhä enem-
Kun Järvinen siirtyi Keuruun apteekkiin, perinteisestä apteekista tehtiin nykyaikainen yhdessä yössä. – Olen todella tyytyväinen VMP-Interiorin suoritukseen, Järvinen kehuu. Hän halusi tuoda uudet tuulet Keuruun apteekkiin heti alusta alkaen. Tuoreella yrittäjällä oli kuitenkin monta rautaa tulessa ja paljon uutta opeteltavaa ja selvitettävää. Siksi VMP-Interiorin asiantuntemus olikin kullanarvoista. – He ehdottivat rohkeasti, mitä kannattaisi tehdä ja miten se saavutetaan sekä ottivat vastuun siitä, että remontti hoituu. Pisteenä i:n päällä olivat erittäin asiantuntevat, kerrassaan loistavat remonttimiehet, jotka pystyivät tekemään nopeita päätöksiä ex tempore, kun tuli mutkia matkaan. Tuloksena oli raikkaan näköinen ja oloinen apteekki, jonka muutoksen myös asiakkaat huomasivat. Esillä on nyt enemmän tuotteita ja apteekki on mukavan valoisa. – Kaikki meni ihan nappiin, Järvinen iloitsee.
Mitä tehtiin? Sekä Keuruun apteekissa että Kontiolahden Lehmon sivuapteekissa tehtiin tilan päivitys. Se sisälsi tilan toiminnallisuuden tarkistamisen, kalusteiden uudelleenjärjestelyn, valaistussuunnittelun sekä joidenkin kalusteiden uusimisen. 6 neliö 1 | 2012
Lehmon sivuapteekki sai lisää myyntitilaa Kontiolahden Lehmon sivuapteekissa perinteinen tiski sai mennä ja tilalle tuli istumasuoratoimitus. Samalla takatiloja piennettiin ja siirrettiin tiskiä muutaman metrin taaksepäin. Pienen muokkaustyön ansiosta apteekista saatiin entistä toimivampi.
Tule mukaan tutkimukseen!
• teksti: ANNA KORPI-KYYNY
Hyllytyssuunnittelu maksaa itsensä takaisin Apteekin hyllytyssuunnittelu ohjaa asiakkaan ostokäyttäytymistä ja helpottaa tuotteen valintaa. Hyllytys vaikuttaa merkittävästi tuotteiden ja koko tuoteryhmän myyntiin.
P
äivittäistavarakaupoissa asiakkaat otetaan haltuun jo heti ulko-ovella, ja tuttu tuotejärjestys helpottaa vieraassakin kaupassa asiointia. Apteekeissa ei samanlaista selkeää ja yhtenäistä konseptia ole, joten apteekin asiakas kaipaa enemmän palvelua ja informaatiota. Apteekkiasiointia tutkittaessa on selvinnyt, että asiakkaat odottavat apteekeilta nopeutta ja asiantuntevaa palvelua. – Apteekit ovat melko low interest -liikkeitä, joten apteekkikäynti halutaan hoitaa pikaisesti. Tosin isoimpien kaupunkien apteekeissa alkaa näkyä jo vähän enemmän shoppailutrendiä, kun hyvinvointi ja kosmetiikkatuotteet kiinnostavat asiakkaita, kertoo proviisori ja markkinoinnin suunnittelija Samuli Hämäläinen Apteekin Oma Juttu Oy:stä. Hyvä hyllytys vaatii karsintaa
Hyvin tehdystä hyllysuunnittelusta on selkeää taloudellista hyötyä, sillä sen avulla kuluttajan ostokäyttäytymistä voidaan ohjata haluttuihin tuotteisiin. – Näissä tuotteissa on yleensä myös paremmat katteet. Hyllytyksessä täytyy tehdä karsintaa ja antaa tietyille tuotteille enemmän tilaa, tehdä jokaiseen hyllyyn oma johtobrändi. Kun hyllytys on tehty järkevästi, se selkeyttää hyllyn sekä koko apteekin ilmettä, jolloin kuluttajan on helpompi tehdä valintoja. – Kaksi haastavinta hyllyä ovat yleensä silmä- ja korvalääkehyllyt, joissa on suuri määrä pieniä tuotteita eikä varsinaista johtobrändiä. Silloin hyllystä tehdään selkeämpi nostamalla tiettyjä tuotteita esiin ja myymällä pienempimenekkiset tuotteet laatikosta, sanoo Hämäläinen. Tulevaisuuden hittituotteet esiin
Kun hyllytyssuunnittelua ryhdytään tekemään, kannattaa se tehdä perusteellisesti. Ensin on syytä miettiä, mitkä paikat ovat järkeviä mil-
lekin kategorialle ja mitkä ovat eri kategorioiden roolit. – Itse pyrin rakentamaan siltoja eri kategorioiden välille laittamalla esimerkiksi särkylääkkeet ja vitamiinit lähelle toisiaan. Varsinainen tuotteiden hyllytyksen suunnittelu lähtee liikkeelle tuotteiden myyntihistoriasta. Hyvin myyneet tuotteet saavat näkyvyyttä hyllyssä, mutta lisäksi pitäisi miettiä tuotteiden tulevaisuuden potentiaalia. – Tulevaisuuden ennustaminen on tietysti hankalin osuus. Mutta apteekkituotteissakin on selkeästi nähtävillä trendejä. Esimerkiksi 2000luvun alussa B-vitamiini oli iso gurutuote, jota myytiin paljon. Entä haistoiko kukaan D-vitamiinin nousua, kun siitä ryhdyttiin puhumaan muutama vuosi sitten, kysyy Hämäläinen. Hyllypaikkaa ei saa automaattisesti
Hyllytyksessäkin pitää seurata markkinoita, tehdä muutoksia tarpeen mukaan ja antaa tilaa potentiaalisille uutuuksille. – Uusille brändeille ei voi antaa hyllypaikkaa automaattisesti, vaan pitää miettiä, mikä sen merkitys tuotekategorialle on. Automaattinen hyllypaikka johtaa siihen, että brändien määrä hyllyssä lisääntyy ja lopputulos on oikea sillisalaatti. Eri tuotteiden painotuksen lisäksi Hämäläinen peräänkuuluttaa myös hyllyjen informatiivisuutta ja selkeyttä; lääkefirmojen hyllypuhujia käyttämällä kun hyllystä voi tulla melko kirjava. – Jos ainoa info, mikä hyllystä löytyy on hinta, se on aika huonoa palvelua. Hyllyn tarjoamaa tietoa kaivataan erityisesti silloin, kun farmaseutti ei ehdi palvelemaan jokaista asiakasta heti. Informaatio voi auttaa suuntaamaan asiakkaan mielenkiintoa oikeaan tuotteeseen, jolloin apteekin toiminta nopeutuu. – Kun tuotteet löytyvät helposti ja ostopäätöksen teko on vaivatonta, asiointikokemus on mukava, mikä taas tuo asiakkaan uudestaan apteekkiin. Hyvin palveleva apteekki myös menestyy, summaa Hämäläinen.
UUDEN AALLON APTEEKKIAJATTELUA
Lähde mukaan kehittämään apteekkien palvelua Parempi apteekki 2012 -hankkeeseen.
Parempi apteekki 2012 on VMPInterior Oy:n tutkimus apteekeista palveluympäristönä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sekä Apteekin Oma Juttu Oy:n kanssa. Tutkimuksella valotetaan apteekkeja sekä asiakkaan että tilan näkökulmasta. Tietoa kerätään apteekkien asiakkaista, apteekeista palveluympäristönä sekä asiakkaiden palvelukokemuksesta. Tutkimukseen valitaan yhteistyökumppaniksi 20 apteekkia ja kyselytutkimukseen pyritään saamaan 1000 osallistujaa. Apteekit valitaan koon ja sijainnin mukaan, jotta saadaan sekä maantieteellisesti kattavuutta että tietoa palvelukulttuurin eroista erityyppisissä ja erikokoisissa apteekeissa. Tutkimukseen valitaan sekä ketjuihin kuuluvia että yksityisiä apteekkeja. Osallistuvat apteekit saavat relevanttia materiaalia oman toimintansa kehittämiseen valtakunnallisesta tutkimuksesta. Kysely toteutetaan kesä-elokuussa ja tulokset analysoidaan sen jälkeen. Yhteistyöapteekit saavat tutkimus tulokset käyttöönsä lokakuussa 2012. Suurelle yleisölle tutkimustulokset julkaistaan syksyn 2012 Farmasian päivillä.
Kysy lisää! Veli-Matti Paulasaari puh. 0500 721 723 tai vmp@vmp-interior.fi
Tiedustele hyllytyssuunnittelupalvelua: info@vmp-interior.fi www.vmp-interior.fi 7
Designer Annukka Keränen: Sain vapaat kädet ja aloitin värimaailman suunnittelun pohtimalla, mitkä asiat ovat tärkeitä kaupungille. Kaupungissa on vain yksi apteekki, jolloin apteekki voidaan luoda kaupungin asukkaille ”henkilökohtaiseksi”. Apteekkari ja apteekin henkilökunta valitsivat värimaailman, Karjalan marjat, jonka idea lähti liikkeelle Outokummun vaakunan väreistä sekä muodoista. Valmis tila on valoisa sekä raikas kokonaisuus. Apteekilla on nyt omanlainen, kaunis ilme.
Ennen remonttia Outokummun apteekissa pidettiin palvelumuotoiluilta yhdessä VMPInteriorin kanssa. – Yhdessä ideoinnista oli hyötyä, kiittelee apteekkari Pekka Kaukonen.
Piristävän punainen &
tyylikäs toteutus Outokummun apteekki kärsi ennen epäkäytännöllisyydestä. Uusissa tiloissa asiointi on helppoa ja viihtyisää niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. • tekstI: heidi horila • kuvat: Johanna kokkola
8 neliö 1 | 2012
O
utokummun ainoalla apteekilla on pitkät perinteet. Kohta satavuo tiaan apteekin ongelmana olivat kuitenkin pienet ja epäkäytännölliset tilat, kun uusi apteekkari Pekka Kaukonen siirtyi sinne Töysästä vuonna 2010. – Ensivaikutelma apteekista oli ahdas ja mietin, että asialle pitäisi tehdä jotain. Apteekki oli ehtinyt toimia samoissa tiloissa yli 40 vuotta ja aika oli ajanut rakennuksen ohi, hän muistelee. Muutoksella haluttiin parantaa sekä asiakkaiden että henkilökunnan viihtyvyyttä. Vanhassa toimitilassa liikkumista hankaloittivat
muun muassa rappuset sekä sisääntulossa että asiakas- ja henkilökunnan tilojen välissä. Uuden tilan suunnittelussa huomioitiin tilojen väljyys ja tyylikkyys sekä asioinnin ja liikkumisen helpottaminen. Muutto tapahtui marraskuun lopussa 2011. Nyt tilat ovat kahdessa kerroksessa: katutasossa ovat asiakastilat ja pääasiallinen varasto, alakerrassa laboratorio, toimisto- ja sosiaalitilat. Apteekin sisustuksen ja visuaalisen suunnittelun toteutti VMP-Interior. Osa kalusteista tuli niin ikään VMP:ltä, osan toimitti paikallinen puuseppä.
• tekstI: heidi horila • kuvat: merikosken apteekki
Oulussa siirryttiin tiskiapteekista nykypäivään
Uusi imago
Apteekin ilme ja imago uudistuivat muuton myötä täysin – sekä henkilökunta että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä uusiin tila- ja suunnitteluratkaisuihin. Muun muassa palveluvalintatilaa on saatu lisättyä tavoitteiden mukaisesti. Myös VMP:n suunnittelija Annukka Keräsen ehdottama punainen Karjala-teema on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. – Aluksi vierastimme punaista väriä, mutta pian huomasimme, että se sopii tänne ja piristää apteekin yleisilmettä. Tulevaa remonttia ja uudistusta varten pidettiin VMP:n kanssa palvelumuotoiluilta, jossa mietittiin henkilökunnan kesken, miten eri työskentelyedellytyksiä voitaisiin kehittää. Kaukosen mukaan tärkein sanoma tässä kohtaamisessa oli oppia ajattelemaan uudella tavalla ja totutusta poikkeavasti. – Kävimme yhdessä läpi, mitä eri uhkia ja mahdollisuuksia apteekkitoimintaan liittyen on. Kyllä tällaisesta vuorovaikutteisesta ideoinnista on ollut hyötyä, hän kiittelee. Outokummun apteekille on myös tärkeää panostaa henkilökunnan osaamiseen ja jatkuvaan kouluttamiseen. Työergonomiaa auttavat ratkaisut apteekin sisustuksessa ja palvelumuotoilussa sekä niiden oikeanlaiseen käyttöön opastaminen ovat olennaisessa roolissa. – Henkilökunnan koulutus on jatkuva prosessi, ja koko ajan voidaan hioa asioita paremmiksi, Kaukonen toteaa ja kertoo olevansa erityisen tyytyväinen henkilökuntansa liikkuvuuteen työtiloissa. – Kyllä ergonomia-asiat ovat meillä kohdallaan, hän summaa.
Merikosken apteekissa koettiin suuria mullistuksia, kun vanhasta järjestelmästä luovuttiin muuton myötä. Muutokset vaativat henkilökunnalta erityistä paneutumista.
– Asiakastilan kasvu moninkertaiseksi apteekissamme aiheutti isoja muutoksia, apteekkari Anne Jyrkinen kertoo. Merikosken apteekissa oli perinteisen tiskimallin tapaan noin kymmenen neliön tila asiakkaille ja parisataa neliötä henkilökunnalle. Kun apteekki sai lokakuun lopussa 2011 uudet tilat ja se muutettiin suoratoimitusapteekiksi, oli koko konsepti mietittävä uusiksi. – Valmentauduimme henkilökunnan kanssa etukäteen ja pohdimme pohjan toiminnallisuutta, sanoo Jyrkinen, joka ryhtyi Merikosken apteekkariksi huhtikuussa 2011. Oppia vanhasta
Merikosken apteekin uudistus tehtiin urakointityönä. – Toimitimme sinne kaikki kalusteet ja teimme apteekin visuaalisen ilmeen kokonaisuudessaan, sanoo VMPInteriorin Veli-Matti Paulasaari. Kun asiakastilaa tulee yhtäkkiä 150 neliötä lisää, on apteekin ja henkilökunnan otettava huomioon monia asioita. Paulasaaren mielestä uusi apteekkari voi oppia
vanhalta henkilökunnalta paljon. – Henkilökunnalla voi olla esimerkiksi niin sanottua hiljaista tietoa paljon kysellyistä tuotteista. Apteekkari voi sitten hyödyntää tätä apteekin uudistuessa. Koulutusta henkilökunnalle
Jyrkisen mielestä VMP-Interiorin pitämä palvelumuotoiluilta oli apteekin kannalta erittäin hyödyllinen. – Oli hyvä, että henkilökuntamme pääsi osallistumaan. Pyrimme myös jatkossa systemaattisuuteen ja olemme miettineet ulkopuolista myynnin valmennuskoulutustakin. Paulasaari kehittää jatkuvasti tarjoamaansa palvelumuotoilua ja sen suuntaa. Merikosken tapauksessa muutos oli huikea, kun vanhoista tavoista ja kalusteista siirryttiin uusiin. – Tuotteiden kannaltakin tapahtui edistystä, kun valikoimaan voitiin lisätä kosmetiikkaa, uusia tuotteita ja tarjouksia.
Apteekkari anne jyrkinen:
Mitä tehtiin? VMP-Interior teki tilaan toiminnallisen suunnitelman sekä rakennuslupakuvat. Tilaratkaisut ja visuaalinen suunnitelma lyötiin lukkoon yhteisen palvelumuotoiluillan päätteeksi.
Palvelu muotoiluilta oli erittäin hyödyllinen.
Mitä tehtiin? VMP-Interior teki Merikosken apteekin urakointityönä, ja toteutti apteekin visuaalisen ilmeen kokonaisuudessaan. www.vmp-interior.fi 9
• teksti: totti toiskallio • kuvat: Matti immonen
Turvallinen tulevaisuus löytyy
tiskin toiselta puolen Aktiivinen yleisö on apteekkien tulevaisuuden tekijä. Siis hetkinen, voiko apteekeillakin olla faneja?
10 neliö 1 | 2012
– Ehdottomasti, vastaa ruotsalaisessa Linnéuniversitetetissa työskentelevä professori Saara Taalas, jonka mukaan apteekkien on viimeistään nyt raotettava asiantuntijuuden esirippua ja astuttava yleisön sekaan.
L
iikevaihdon lasku, tuotteiden menek ki, kilpailukyky. Apteekkien liiketoi minnalliset haasteet konkretisoituvat usein taloudellisiin seikkoihin toiminnan kivijalan – alan asiantuntijuuden ja sen tuottamien hyötyjen – jäädessä helposti jalkoihin. Professori Saara Taalaksen mukaan haasteita kannattaakin lähestyä toisesta kulmasta ja ajatella asiaa fanien näkökulmasta. Populaarikulttuurista tutut fanit ovat yleisön aktiivinen osa, jolla on pitkäaikainen kiinnostus johonkin asiaan tai ilmiöön nimenomaan median kautta. Verkostoituneina fanit vievät viestiä eteenpäin, kierrättävät mielipiteitä keskustelupalstoilla ja vaihtavat suosituksia omissa verkostoissaan. – Oma ja läheisten terveys ovat meille kaikkein arvokkaimpia asioita, ja terveyteen liittyy olennaisesti myös lääketurvallisuus. Jos apteekki kykenee tuottamaan yleisölle relevanttia informaatiota näistä asioista, se tuo merkittävää lisäarvoa yleisölle ja luo siten pohjan myös fanittamiselle, Taalas sanoo. Apteekit ovat muun muassa liikepaikkojen suhteen jo ottaneet askelia lähemmäs tavallista kansaa. Kauppakeskuksen tai supermarketin yhteydessä palveleva apteekki mielletään silti edelleen instituutioksi, jota on vaikea lähestyä muulloin kuin akuutin lääketarpeen ollessa ajankohtainen. Jotta apteekit voisivat tulevaisuudessakin olla vahvoilla, tulisi niiden Taalaksen mukaan edelleen lähentää suhdettaan yleisöön olemalla aktiivisia ja ottaa paikkansa keskustelussa asiantuntijan roolissa. – Apteekeissa ei voida jäädä sen henkisesti todella korkean tiskin taakse puhumaan, vaan on kiivettävä tiskin yli ja mentävä juttelemaan asiakkaiden kanssa. Terve elämä ja turvallisuus ovat apteekkien erityisosaamisaluetta, ja ne ovat äärimmäisen tärkeitä myös yleisölle. Apteekin olisikin oltava kuluttajan asialla, kiinnostunut yhdessä yleisön kanssa siitä, mikä on lääkehoidon nykytila ja tulevaisuus. Verkossa käy kuhina
Yleisön mielikuvat liiketoiminnasta muodostuvat nykymarkkinoilla pitkälti mediajulkisuuden kautta, eivätkä enää pelkästään omasta kokemuksesta. Informaatiota haetaan lehtien ja television lisäksi myös esimerkiksi blogeista, ja verkon kes-
kustelupalstoilla viestitään yksittäisten ihmisten välillä. Tällainen viestien seuraaminen ja kierrättäminen on aktiivisen yleisön toimintaa. – Asioista kiinnostuneet ja niistä keskustelevat ihmiset vaikuttavat myös tuttavapiirinsä suhteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin merkittävästi. Eivät suomalaiset osta autoakaan sillä perusteella, mitä mainoksessa sanotaan. Me haluamme samanlaisen auton kuin naapurilla, tai ainakin sellaisen, josta jollakin tuntemallamme ihmisellä on hyviä kokemuksia, Taalas sanoo. – Me haluamme tietää asioista ja ammennamme tietoa sieltä, mistä sitä on nopeasti saatavilla. Luemme blogeja, kierrätämme viestejä sosiaalisessa mediassa ja tietenkin suosittelemme hyväksi kokemiamme asioita. Hyvä elämä ja lääketurvallisuus ovat isoja asioita, jotka yhdistävät sekä apteekkeja että yleisöä, mutta keskustelua niistä käydään valitettavan vähän. Käytännön esimerkiksi Taalas nostaa maaliskuisen uutisen, jonka mukaan 90 prosenttia lääkehaitoista jää raportoimatta. – Tällaisissa asioissa erikoisosaaminen löytyy apteekeista. Näistä viestiminen ja keskustelujen käyminen esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödyntämällä olisi vahva merkki siitä, että apteekit haluavat olla mukana rakentamassa turvallisempaa tulevaisuutta nimenomaan suuren yleisön kanssa ja heidän kanssaan samasta näkökulmasta. Turvallisen tulevaisuuden rakentaminen onkin Taalaksen mukaan yksi selkeä trendi, joka kiinnittää yleisön positiivisen huomion. – Näen tulevaisuusorientoitumisen hyvän yleisösuhteen viljelemisenä. Suoran vaihdantasuhteen sijaan siinä on ensisijaisesti kyse yhteisistä kiinnostuksen kohteista ja yhdessä tekemisestä, sanoo Taalas. Tuottavaa fanitusta ja uhkaavaa tuotelähtöisyyttä
Vaikka yleisösuhteen rakentamisesta ja ylläpitämisestä ei ehkä voidakaan perinteisten myynninlisäystoimenpiteiden tapaan vetää suoria yhdysviivoja kassavirtojen kasvuun, ne voivat vaikuttaa merkittävästi myös liikevaihtoon. Aktiiviset yleisöt kierrättävät suosituksia, tekevät toimintaa näkyväksi ja erottavat tietyt toimijat massasta. – Fanittaminen tuo kuluttajan ja yrityksen lähemmäs toisiaan ja lisää tietoutta niin yleisös-
– Hyvä elämä ja lääketurvallisuus ovat isoja asioita, jotka yhdistävät sekä apteekkeja että yleisöä, mutta keskustelua niistä käydään valitettavan vähän. sä kuin apteekeissakin. Yleisön ymmärtämys puolestaan lisää ostamis- ja käyttöosaamista terveyden- ja lääkehoitoon liittyen, joka on apteekkien toiminnan kannalta olennaista, kansanterveydestä puhumattakaan. Kun liiketoiminnan arvonlisä tuli aiemmin pääosin tuoteinnovaatioista, tulee se nyt Taalaksen mukaan yhä enemmän aktiivisten asiakkuuksien vaalimisesta ja yleisösuhteen hoitamisesta. Apteekkien erikoisasiantuntemuksen ja yleisön välinen luottamussuhde rakentaa myös alan rekrytointipotentiaalia. – Yleisön kokemus apteekkihenkilökunnan osaamisesta on vahva viesti sekä alalle aikoville että nykyisille työntekijöille. Se luo oikeutetun tunteen siitä, että apteekkiala on uravalintana jotain parempaa arvostettua ja tärkeää. Alan suurimman uhan Taalas näkee puolestaan liiallisessa keskittymisestä ainoastaan valikoiman laajentamiseen. Jos apteekit kallistuvat entistä vahvemmin vain jälleenmyynnin suuntaan, liikutaan vaarallisilla vesillä. – Apteekin uniikki identiteetti on turvallisuudessa, lääkkeissä ja asiantuntemuksessa. Jos yleisö kokee, että apteekki on tarpeellinen ja merkittävä, niin se myös ostaa tuotteita, olivat ne sitten hyvinvointiin liittyviä, kosmetiikkaa tai karkkia. Tulevaisuutta ei kuitenkaan voi rakentaa tuotteet edellä, sillä turvallisuus ja luotettavuus ovat meille huomattavasti tärkeämpiä kuin brändit. www.vmp-interior.fi 11
Designer Sari Sihvo: Suunnittelijana on mukavaa saada tehtäväkseen projekti, jossa asiakas ymmärtää visuaalisuuden ja tilasuunnittelun tuovan hyödyn. Valkoisen sävyn rinnalle valittiin musta ja apteekissa käytössä ollut punainen sävy, nyt sitä vain lisättiin reippaalla kädellä.
”Tuo laatikosto hymyilee minulle” Koskenmäen apteekissa Nokialla on saatu värimaailman uudistuksesta vain hyvää palautetta niin asiakkailta kuin henkilökunnaltakin. Apteekkari Inkeri Muotka sanoo saaneensa VMP-Interiorilta juuri sitä, mitä pyysi ja halusi.
K
yllästyminen vanhaan ja halu tuoda apteekki värimaailmansakin puolesta nykyaikaan. Siinä syyt, miksi Nokian Citymarketissa sijaitsevassa kauppakeskuksessa apteekkia pitävä Inkeri Muotka innostui uudistamaan apteekkinsa värimaailman niinkin rohkealla tavalla. – Aluksi mietin, uskallanko. Mutta kun VMP-Interiorin Veli-Matti Paulasaari ehdotti kolmea värimaailmaa ja suunnittelija Sari Sihvo havainnollisti piirtämällä, päätin uskaltaa. Jos haluaa elää nykyaikaa, pitää olla rohkea. Siksi näin uskaliaat värit, Muotka sanoo. Palautetta uudesta, punaisesta ja mustasta värimaailmasta on tullut paljon, ja pelkästään myönteistä.
12 neliö 1 | 2012
– Henkilökunta tykkäsi heti punamustat värit nähtyään. ”Kiva ja erilainen” oli yleisin kommentti. Uusi värimaailma piristää kummasti päivittäistä työtä. Lisäksi saimme tänne enemmän tilaa, kun loosit pantiin yhteen ja takatiloja tiivistettiin. Näin koko tiski ja lääkelaatikosto siirtyivät taaksepäin. Muotkan mukaan asiakkaat ovat pysähtyneet apteekin ovelle ja sanoneet, että ”onpa hienoa.” – Muutosta kuvaa hyvin yhden farmaseuttimme lausahdus: ”Jos emme olekaan Nokian suurin, olemme tyylikkäin. ” Yksi asiakas jäi katsomaan ohitseni kerran jotain, ja minä kysyin, mitä hän näkee. Asiakas vastasi, että ”tuo laatikosto hymyilee minulle.”
APTEEKKARI inkeri muotka:
Kyllä apteekin pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat. Asiakas näkee apteekin marketin kassajonosta ja muistaa, että sielläkin pitää käydä.
www.vmp-interior.fi 13
Katso Koskenmäen apteekin videoesittely koodin takaa tai osoitteessa: www.youtube.com/vmpinterior
Aikaisemmin uudistettu punainen kosmetiikkaseinä sai viereensä jatkoa, mikä tekee toisesta seinästä voimakkaan katseenvangitsijan. Sillä haluttiin houkutella ohikulkija käytävältä myymälään, ja uskon, että onnistuimme. Kalustesuunnittelussa kiinnitimme erityisesti huomiota myös siihen, että tarjous- ja kausituotteille on hyvät esillepanomahdollisuudet, kertoo suunnittelija Sari Sihvo VMP:ltä.
VMP-Interior on Muotkan vanha yhteistyökumppani. Kun hän tuli apteekkariksi Nokialle yhdeksän vuotta sitten, yritys remontoi hänelle tilat silloiseen kiinteistöön sadan metrin päähän nykyisestä toimipaikasta, Citymarket Nuijamiehestä. Kun kauppakeskus valmistui marraskuussa 2005, oli VMP-Interior jälleen asialla uusien apteekkitilojen rakentajana. Kolmas yhteistyökerta oli värimaailman uudistus. – Parasta VMP-Interiorin toiminnassa on se, että asiakasta kuunnellaan niin, että asiakas saa sen, mitä pyytää ja haluaa. Lisäksi minuun otettiin yhteyttä silloin, kun luvattiin. Samoin työ aloitettiin ja työt tulivat valmiiksi, kuten oli luvattu. Kaikki projektiin liittyvät asiat tehtiin niin, kuin oli sovittu.
14 neliö 1 | 2012
Remonttimiehetkin saavat kiitosta
– He hoitivat työnsä tosi hienosti asiakkaat huomioon ottaen. Kun asiakas astui sisään, he lopettivat heti poraamisen. Heillä taitaa olla niskassaankin silmät. Muotka pitää ostoskeskusta ihanteellisena paikkana apteekille, sillä kauppakeskuksissa asiakasvirrat ovat ihan toista luokkaa kuin erillisessä apteekkirakennuksessa. – Kyllä apteekin pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat. Aikaisemminhan apteekkiin lähdettiin varta vasten. Nyt kun asiakas on marketin kassajonossa ja näkee apteekin, muistaa hän, että sielläkin pitää käydä. • tekstI: TEEMU JÄRVENTIE • kuvat: MIKA OKKO
Uusi tila, samat kalusteet Tila- ja kalustesuunnittelijan puoleen kääntyminen ei aina tarkoita sitä, että kaikki pitäisi laittaa uusiksi. Kauhajoen 1. apteekki muutti uusiin moderneihin tiloihin, jossa hyödynnettiin pääosin jo käytössä olleita kalusteita. Kauhajoen 1. apteekki palveli lähes 20 vuotta kaupungin pääkadun varressa, aivan keskustassa. Helmikuussa apteekille valmistuivat uudet, modernit tilat suuren S-Marketin yhteyteen noin kilometrin päähän vanhoista. – Entisessä liiketilassa vaihtui vuokraisäntä ja hän halusi, että olisimme tehneet pidemmän vuokrasopimuksen. En ollut oikein tyytyväinen tiloihin, sillä mielestäni ne olivat meille liian suuret, joten ryhdyin etsimään uusia mahdollisuuksia, kertoo apteekkari Anne-Tarja Palomäki. Tiedustelut tuottivat tulosta ja elokuussa apteekkari allekirjoitti S-Marketin kanssa sopimuksen uusista tiloista. Alun perin oli ajatus, että apteekki tulisi marketin tiloihin, mutta lopulta apteekille päätettiin rakentaa aivan oma lisäosa. 300 neliön tilasta apteekille on varattu 220 neliötä. Myymälätilaa on suunnilleen saman verran kuin aiemminkin, mutta takatiloja on karsittu. Kalusteet ovat pää-
osin aiemmasta tilasta, muutama uusi kosmetiikkahylly herättää huomiota sisääntulon lähellä. – Olemme pidentäneet aukioloaikoja ja lisänneet kosmetiikan määrää valikoimassa. Asiakaskunnassa muuttosuunnitelmat herättivät tunteita puoleen ja toiseen, mutta muutama viikko avajaisten jälkeen asiakkaat ovat löytäneet hyvin uuden apteekin. Asioimassa on näkynyt sekä vanhoja tuttuja että uusia kasvoja. – Käsikauppaostokset ovat lisääntyneet ja asiakkaat ovat ihastelleet uusia valoisia tiloja. Kaiken kaikkiaan uudistus sujui hyvin. VMP-Interior toimi apteekkarin edustajana rakentajan suuntaan ja ripeät muuttomiehet hoitivat apteekin uusiin tiloihin viikonlopun aikana. – Ajattelin, että tämä olisi ihan hirveä homma, mutta aika helposti kaikki meni. On helpottunut olo, Palomäki hymyilee. • tekstI: ANNA KORPI-KYYNY
Mitä tehtiin? VMP-Interiorin tehtävänä oli ajaa apteekin etuja rakennuttajan suuntaan. Samalla hoidettiin tilasuunnittelu ja yhteistyö muiden suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa. Myös suunnittelupalaverit ja valvonta rakennustyömaalla hoidettiin apteekin puolesta. Näin päästiin hyvään lopputulokseen ja juuri sellaiseen kuin apteekki halusi ja tarvitsi. www.vmp-interior.fi 15
Osastonhoitaja raija teerimäki, Kaskenlinna
StockFlow-järjes telmällä saimme pieneen lääkehuoneeseemme käytännöllistä säilytystilaa ja ergonomisen työpisteen.
Lääkekaappi on
ergonominen tilaihme Turvallisen ja helppokäyttöisen lääkekaapin edut konkretisoituvat päivittäisessä työssä. VMP-Interiorin valikoimasta löytyvät Sintekin StockFlow-kaapit mahdollistavat yksilöllisen sisustamisen. • tekstI: ANNA KORPI-KYYNY • kuva: MIKA OKKO
16 neliö 1 | 2012
S
tockFlow-kaapeilla varustetussa lääkehuoneessa on hyvä tehdä töitä. Suunnittelussa ja kalustevalinnoissa on huomioitu sekä lääketurvallisuus että ergonomia. – StockFlow-kaapissa ja hyllykössä tuotteet ovat selkeässä järjestyksessä, mikä helpottaa työskentelyä. Kaapiston hyllyjä ja laatikostoja voi valita ja säätää tarpeen mukaan, kertoo sairaalatuotteista vastaava Kari Elo. Turvalliset, lukittavat ovet voi työntää kaapin sisään, jolloin ne eivät häiritse työskentelyä. Näin useampia kaappeja voidaan sijoittaa vierekkäin. Lisäksi kaappiin voidaan sijoittaa esimerkiksi lukittava huumekaappi tai atk-piste. – Se tekee kaapistosta erittäin monipuolisen. StockFlow-kaapit sopivat erinomaisesti muuallekin kuin sairaalatiloihin, kuten eläinlääkäriasemille ja hyvinvointikeskuksiin. Viime vuonna lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea antoi apteekin palvelupisteitä koskevan määräyksen. Sen myötä uusia
lääkekaappilupia ei enää myönnetä, mutta nykyiset lääkekaappiluvat jäävät voimaan. Nykyisissä lääkekaappipisteissä lukittava StockFlow-kaappi takaa lääkekaappien lääketurvallisuuden ja helppokäyttöisyyden. – StockFlow-kaappiin mahtuu myös laajempi valikoima lääkkeitä verrattuna vastaavan kokoiseen perinteiseen kaappiin, huomauttaa Elo.
Hinnerjoen K-extrasta löytyy lääkekaappikin
Kysy lisää StockFlow-kalusteista ja lääkehuoneiden tilaratkaisuista: kari.elo@vmp-interior.fi
800 asukkaan Hinnerjoelta monet palvelut ovat karanneet isompiin keskuksiin. Onneksi K-extran lääkekaapissa on tarjolla hyvä valikoima apteekin itsehoitotuotteita.
V
ajaan 20 kilometrin päässä olevasta Lapin apteekista käydään kerran viikossa täy dentämässä Hinnerjoen kaupan lääkekaappia. Enimmäkseen kaupan kaapista myydään särky- ja flunssalääkkeitä, vitamiineja, allergialääkkeitä ja voiteita. Valikoimaa myös vaihdellaan osittain sesongin mukaan. – Jos jokin tuote esillä mediassa tai kyseisen kauden tuote, kuten keväisin allergialääkkeet, lisäämme niitä valikoimaan. Myös kaupan asiakkailta tulee tuotetoiveita, kertoo Lapin apteekin apteekkari Päivi Lehto. Viime syksynä uusittu lääkekaappi kerää kiitosta myymälän henkilökunnalta. – Uusi kaapi on ihana, siinä on ovet, jotka saa kokonaan vedettyä sivulle, joten tuotteet ovat hyvin näkyvillä kassan takana ja asiakkaat tekevät heräteostojakin, kertoo kauppias Anne Suominen. Lääkekaappi Suomisten kaupassa on ollut jo 1990-luvulta lähtien, joten asiakkaat
ovat tottuneet hoitamaan apteekkiasioita ruokaostosten yhteydessä. – Etunamme on myös se, että itsehoitolääkkeitä saa meiltä aina, kun kauppakin on auki, arkisin iltamyöhään ja sunnuntaisinkin, lisää Suominen.
• tekstI: ANNA KORPI-KYYNY • kuvaT: MIKA OKKO
www.vmp-interior.fi 17
näkökulma
Kirjoittaja on mainostoimisto Zeeland Turku Oy:n johtaja Kalle Euro, jonka ajatuksia voi seurata blogissa: http://zeeland.fi/avoimemmat-ovet/
Hauskuus näkyy tuloksessa Talous on perinteisesti hyvin vakava asia. Isot yritykset joko tekevät hyvää tulosta, jota kommentoidaan vakavasti, tai huonoa tulosta, jota kommentoidaan vakavammin. Tai sitten ne ennustavat tulevaa, mikä on myös vakavaa ja jopa juhlavaa. Taloudelliset tutkimuslaitokset ja pankit arvioivat talouskehitystä yhtä lailla vakavana ja ihmiset tietysti uskovat, että vakavasta asiasta on kyse. Ja niin tietysti onkin. Talouselämä on vastuullista ja haastavaa, siis vakavaa, oli kyse suuresta tai pienestä yrityksestä. Joitakin vuosia sitten myös yritystoiminta oli pelkästään vakavaa. Suomessa isot yritykset olivat talouden keskiössä. Minultakin kysyttiin eräässä työhaastatte-
Kestävää muotoilua ja tulevia trendejä Designerimme Annukka Keränen ja Sari Sihvo vierailivat helmikuussa Tukholman huonekalumessuilla. Tuliaisina oli nippu uusia ajatuksia:
lussa, onko EK vai Suomen Yrittäjät merkityksellisempi järjestö. Diplomaattisesti perustelin, miksi molemmat ovat tärkeitä. Huomasin kuitenkin joidenkin kulmien kohoavan, kun annoin pienyrityksiä edustavalle SY:lle tunnustusta ja pidin PK-yritysten merkitystä kasvavana. PK-yritysten ja yrittäjyyden arvo on nähty vasta viime vuosina. Onneksi talouselämän vakavuus on viime aikoina hellittänyt. Isot yritykset, taloustutkijat ja pankit eivät vieläkään naureskele – kysehän on uskottavuudesta – mutta talouselämässä on yleisesti mailan puristaminen vähentynyt. Talousuutiset voivat olla uskottavia hymyilevänkin toimittajan kertomina. Yrityksissä on alkanut olla hauskaa. Ihmiset nauttivat
Annukka Keränen:
työstään ja antavat sen näkyä. Motivaatio nousee tekemisen ilosta ja työn mielekkyydestä. Yrityksissä saa nauttia työstään, jotta työ on tuottavaa ja tietysti myös siksi, että on hauskempaa kun työyhteisö voi hyvin. Hauskuuden pitää antaa myös näkyä. Hyvä markkinointi tuo iloa sekä asiakkaille että mainostajalle ja työssä viihtyvä myyjä saa kauppaa aikaan. Uusia viestintämuotoja, erityisesti sosiaalista mediaa käytetään rohkeasti ja hauskasti yritysten viestintään. Jäykistelemällä ja synkistelemällä ei uskottavuus nouse eikä kauppa käy. Hauskuus näkyy tuloslaskelman viimeisellä rivillä.
Hidasta!
Tällä hetkellä maailmassa isoja kysymyksiä herättävät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät ongelmat. Ne otetaan huomioon ja pyritään ratkaisemaan suunnittelussa ja muotoilun avulla. Nyt vallalla on nopea muotoilu sekä sen vastakohta hidas suunnittelu. Nopeaa muotoilua ruokkii nopeasti saatava tieto ja hektinen elämäntyyli. Tämä on edesauttanut sitä, että tuotteita saadaan toteutettua nopeasti ja edullisesti. Jos pysähtyisimme miettimään, saisimme enemmän irti. Nopealla suunnittelulla emme luo kestävyyttä, vaan menetämme omat taitomme ja osaamisemme. Tulevaisuutta ajatellen olisi hyvä keskittyä kestävään ja pysyvään muotoiluun – ottaa vastuuta ympäristöstämme ja katsoa pidemmälle. Pyrkisimme suunnittelemaan kestävää ja laadukasta sen sijaan, että yritämme katsoa tulevaisuuden trendejä. Kestävä muotoilu pitäisi olla enemmän elämäntyyli kuin toimintamalli.
Sari sihvo:
Yhdistele!
Värien maailmassa metalliset, murretut ja puhtaat värit tulevat selkeiden, kirkkaiden värien tilalle. Metallin sävyissä tulee olemaan rustiikkisia ja karkeita sävyjä. Luonnonläheisyys korostuu myös väreissä: vihreiden ja ruskean eri sävyt sekä raikas oranssi muuttuvat murretuksi, pronssiin vivahteiseksi. Materiaaleissa keskitytään kestäviin materiaaleihin, kuten nahkaan ja puun eri sävyihin. Historialliset tyylit palaavat modernisoituina, säilyttäen modernin ja raikkaan ilmeen. Trendinä on näiden elementtien ja värien yhdisteleminen. Vanhoissa tekniikoissa käytetään uusia materiaaleja. Luonnonläheisyyttä tuodaan myös sisälle runsaiden viherkasvien avulla. • tekstI: sari sihvo & Annukka keränen
18 neliö 1 | 2012
• Kuva: Mika okko • teksti: anna korpi-kyyny
Neliö esittelee suuria ja pieniä,kiinnostavia tilaratkaisuja
Kauniita kaikuja
Vastavalmistuneen Musiikkitalon sydän on 1704-paikkainen pääsali. Viinitarhamainen konserttisali sijaitsee rakennuksen ytimessä ja koostuu kahdesta eri tasosta, permannosta ja parvesta. Upea, puuverhoiltu sali on suunniteltu erityisesti akustiselle musiikille. Se tarjoaa kokonaisvaltaisen, kauniin elämyksen. Musiikkitalon sisustuksen rakenteisiin kului kaikkiaan 400 kuutiota oksatonta koivua. Konserttilavan orkesterikorokkeeseen taas käytettiin sata kuutiota mäntyä. Kontrastin sisätilan puulle antaa julkisivun lasi ja vihreäksi esipatinoitu kupari. Talon läpi on vapaa kulku. Helsingin Musiikkitalon avajaisia juhlittiin elokuun viimeinen päivä. Talon suunnittelivat arkkitehdit Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen. Katso pääarkkitehti Marko Kivistön haastattelu koodin takaa tai osoitteessa http://areena. yle.fi/video/ 1314683403535
www.vmp-interior.fi 19
lastennurkan hyväntuulinen istuin ja leikkikaveri tuo laadukasta kotimaista designia myös kotioloihin!
pony Eero Aarnio design 198 € + alv. Valitse värisi:
Tilaukset ja tiedustelut: puh. (02) 824 1000 info@vmp-interior.fi www.vmp-interior.fi