Remomedi Noutoapteekki™

Asiointirauhaa

Suoratoimitus- ja asiointitiski sijoitettiin bulevardin perälle intimiteetin ja äänisuojan parantamiseksi. Pitkän tilan fiksu pohja.

Valohoitoa kuin apteekin hyllyltä

Yksi piirre uudessa liiketilassa nousee ylitse muiden niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin mielestä. Valoisuus on vallitseva piirre Tornion 1. apteekissa – mikä on mielenkiintoista ottaen huomioon, että liiketilaan ei tule lainkaan luonnonvaloa. – Tästä on hauska tarinakin: jokin aika sitten myymälän itsepalvelupuolella seisoskeli mieshenkilö. Farmaseuttimme meni kysymään häneltä, voisiko olla avuksi, jolloin mies oli vastannut kohteliaasti, että 'ei kiitos, tulin vain hakemaan valohoitoa siksi ajaksi, kun vaimo käy ostoksilla', apteekkari Taru Tuomaala naurahtaa.

Valokosmetiikka

Lääkepalautus

Valokosmetiikka

Kassa IP-kassa

Bulevardi

Esittely-/ kampanjapöydät

Odotusalue

Suoratoimitus

Lääkelaatikosto

REMOMEDI NOUTOAPTEEKKI™ Apteekkarien suosittelema etäasioinnin ykkönen

Tartuntataudit, ikääntyvä väestö ja haja-asutusalueiden supistetut palvelut ovat sysänneet apteekit miettimään ratkaisuja, joiden avulla varmistetaan kattava sekä turvallinen lääkehoito kaikille asiakkaille. Monet ovat jo onnistuneesti ratkaisseet ongelman Remomedin Noutoapteekilla, joka on alusta alkaen suunniteltu palvelemaan apteekkeja – sekä heidän asiakkaitaan.

Edullinen ja toimintavarma ratkaisu pieneenkin tilaan

Vaikka teräsrakenteinen Noutoapteekki on palo- ja murtovarma, se on kuitenkin erittäin helppo ja nopea asentaa – tarvitaan vain pistorasia. Siinä on myös sisäänrakennettu lämpötilan seuranta, ja lokerikon kokoa voidaan kätevästi muokata tilaan ja tarpeeseen sopivaksi.

Kaveriksi Videoapteekki®

Noutoautomaattia voidaan käyttää sellaisenaan, tai sitä voi täydentää Remomedin Videoapteekki-etäpalvelulla. Yhdistelmä toimii loistavasti mm. silloin, kun asiakas ei infektioriskin takia pysty asioimaan apteekissa. Lisäksi Noutoapteekki voi toimia yhdessä Abloy-koodillisen ovilukon kanssa esimerkiksi tuulikaapissa. Tämä lisää turvallisuutta, koska tarve myöhäisille aukioloajoille vähenee. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@vmp-interior.fi

APTEEKKARIT ALUEVAALEISSA

TUHANNEN TAALAN PAIKKA VAIKUTTAA

Alkuvuonna tehtiin historiaa ja äänestettiin ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden sote- ja pelastustoimen palveluiden päättämisestä. Ehdolla oli myös kymmenen apteekkaria. Nyt vaalien jälkeisistä tunnelmista kertovat Sirpa Peura sekä Paula Henriksén.

SIRPA PEURA: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kokoomus

Kuka olet ja mitä teet?

SIRPA PEURA: Vuonna 2020 siirryin Malmin Apteekista Lahteen, jossa toimin tällä hetkellä Lähiapteekki Sykkeen sekä sen kahden sivuapteekin apteekkarina. Urani on aikoinaan alkanut Kelassa tutkijana, mutta 19-vuotisen elämäntyöni olen tehnyt Apteekkariliitossa. Nuo vuodet merkitsevät vahvaa ammatillisen kehittymisen sekä kehittämisen aikaa, johon lukeutuvat mm. apteekkien kansanterveysohjelmat (astma, diabetes ja sydän), annosjakelun aloitus sekä sähköinen lääkemääräys eli e-resepti, jota hoidin 2000-luvun alusta aina loppumetreille saakka. On rikkaus, että olen saanut nähdä yhteiskunnallista toimintaan näin monesta eri näkökulmasta.

PAULA HENRIKSÉN: Olen nelikymppinen äiti ja pienen maalaisapteekin apteekkari, joka nauttii siitä, että on monta rautaa tulessa. Tykkään kehittää asioita, katsoa tulevaisuuteen ja

PAULA HENRIKSÉN:

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, SDP

olla mukana monissa eri toiminnoissa. Kruunupyyn apteekissa meillä on tiivis työyhteisö ja tutut ihanat asiakkaat, jotka luovat turvallista rytmiä arkeen. Olen Kokkolasta kotoisin ja työskennellyt noin parinkymmenen vuoden ajan eri apteekeissa, toiminut opettajana ja kouluttajana. Samalla kun olen edennyt yrittäjän taivalta valmistuin Vaasan yliopistosta ekonomiksi viime joulukuussa. Graduni tein farmasia-alan näkökulmasta ja apteekkarien johtamisosaamisesta farmaseuttien silmin. Laajan skaalan kaupallista osaamista täydentää myös LHKA-lääkehoidon kokonaisarviointikoulutus, jolla tuetaan mm. ikäihmisten lääkehoitojen järkevöittämistä.

SIRPA PEURA:

”SOTE-UUDISTUS ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ APTEEKKIEN TYÖ NÄKYVÄKSI.”

Miksi lähdit ehdokkaaksi aluevaaleihin?

SIRPA PEURA: Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja pyrkinyt myös ymmärtämään niiden taustoja. Aluksi lähdin mukaan kuntapolitiikkaan, ja olen toiminut pitkään Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon luottamustehtävissä. Lisäksi olen saanut mahdollisuuden vaikuttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin näköalapaikoilla, kuten mm. HYKS-lautakunnan sekä HUS:n hallituksen jäsenenä. Laaja-alainen tieto ja osaaminen antavat näkemystä vaikuttamisen keinoista, mutta avaavat silmät myös niille asioille, joihin ei voi vaikuttaa.

PAULA HENRIKSÉN: En ole ollut, tai paremminkin ehtinyt olemaan, aikaisemmin politiikassa mukana. Koen kuitenkin apteekkarina toimivani näköalapaikalla. Pystyn katsomaan terveydenhuollon alaa eri toimijoiden kautta ja

peilata omaa osaamistani – asiakasnäkökulman ollessa myös merkittävästi läsnä. Tulevaisuutta rakennetaan jo tänään, ja minussa on vahva sisäinen halu muuttaa, inhimillistää sekä järkeistää asioita toimivammaksi. Apteekkialalla on paljon hyvää sisäistä keskustelua, mutta jonkun on myös uskallettava laittaa itsensä peliin ja kehittää vuoropuhelua muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Haluan, että jokainen ymmärtäisi, minkälainen resurssi apteekit ovat yhteiskunnallemme.

Mitkä ovat tunnelmat vaalien jälkeen?

SIRPA PEURA: Jäin aluevaaleissa varasijalle, ja ensimmäinen ajatus oli tietysti pettymys. Pääsin kuitenkin niin lähelle, että olen puolueen valtuustoryhmän jäsen. Eli pystyn vaikuttamaan ja saan käyttööni kaiken materiaalin, jota aluevaltuustossa käsitellään. Myös ensi vuoden alusta alkava pelastuslautakunnan jäsenyys, johon kuuluu sairaanhoito sekä ensikuljetus, on itselleni uudenlainen ja mielenkiintoinen aluevaltaus.

Paula Henriksén:

”RESURSSIEN LEIKKAAMINEN JA APTEEKKIEN KEHITTÄMINEN VAIN KAUPALLISTEN INTRESSIEN KAUTTA ON MAHDOTON YHTÄLÖ.”

PAULA HENRIKSÉN: Viime vuosi mentiin tiukkaa tahtia töiden, vaalien ja ekonomitutkinnon parissa, joten hengitän nyt kerran syvään ja suuntaan sitten hyvällä energialla uuteen. Olen otettu luottamuksesta ja tyytyväinen, että ensikertalaisena ponnistin varavaltuutetuksi ja sain tarkastuslautakunnasta myös varsinaisen jäsenen paikan. Kaikki on vasta alussa ja raamien luonti käynnissä. Työ tuntuu kuitenkin mielenkiintoiselta ja haastavalta – samaan aikaan omalta ja luonnolliselta. Jatkan vain sitä samaa tarkkaa työtä, mitä teen muutenkin joka päivä.

Miten apteekkaritausta vaikuttaa poliittiseen työhön?

SIRPA PEURA: On tärkeää, että politiikassa on mukana meidän alamme ihmisiä viestinviejinä. Asioista, jotka tietää ja tuntee on helppo myös puhua. Itse olen pitänyt huolta, että HUSin hallitus, keskeiset toimijat sekä päättäjät ovat tietoisia, miten apteekkikenttä toimii ja miten alamme on edistynyt. Esimerkiksi Vantaalla olemme saaneet hyviä tuloksia farmaseuttien osaamisen hyödyntämisestä julkisella sektorilla HUSin sairaala-apteekkiyhteistyön myötä.

PAULA HENRIKSÉN: Kuten aikaisemmin totesin, apteekki on terveydenhuollon näköalapaikalla ja apteekkarit myös. Näen työssäni eri toimijoita sekä julkiselta että kunnalliselta puolelta, tunnistan heikkoudet ja toisaalta pystyn nostamaan vahvuudet muidenkin avuksi. Apteekkaritaustan ansiosta saan tuotua näkökulmaa myös läheltä terveysasemia ja kotisairaanhoitoa.

Minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella on apteekin toimialalle?

SIRPA PEURA: Uskon sote-uudistuksen olevan mahdollisuus tehdä apteekkien työ näkyväksi ja laajentaa apteekin roolia osana paikallista terveydenhuoltoa. Lääkärit lähettävät jo nyt potilaita saamaan esimerkiksi astma- ja diabetesneuvontaa apteekkiin, jossa asiakasta on vastassa aiheeseen perehtynyt farmaseutti. Kuitenkin yhteistyön polku vaatii vielä virallistamista sekä tarkempaa määrittelyä. Toivon myös, että nyt käynnistyvä läheisempi yhteistyö apteekin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä herättäisi pöydän kummallakin puolen halun ymmärtää vastapuolen tarpeita. Vuoropuhelu ja pyrkimys vastata toistemme tarpeisiin sammuttavat tyytymättömyyden ja avaavat mahdollisuudet ratkaisuille.

PAULA HENRIKSÉN: Suomessa on 800 apteekkia ja 60 miljoonaa asiakaskäyntiä joka vuosi. Eli apteekeissa on mieletön potentiaali luoda uutta nivomalla meidät entistä tiiviimmäksi osaksi terveydenhuollon ketjua. Resurssien leikkaaminen ja apteekkien kehittäminen vain kaupallisten intressien kautta on kuitenkin mahdoton yhtälö. Tälläkin hetkellä vain apteekit tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden päästä keskustelemaan ammattilaisen kanssa jonottamatta. Ja me osaamme jo nyt ohjata eteenpäin – tai neuvoa, mitkä lääkkeet eivät sovi yhteen ja katsoa lääkelistaa läpi yhdessä asiakkaan kanssa. Integroimalla apteekkiala paremmin voim-