Merilappi.com 19.3.2025

TORNIO

kai

sta

KEMI

KEMINMAA

k

ki

TERVOLA

pi

m

nro 1/ maaliskuu 2025

m

e

appi.co l i r

m e r i -l a SIMO

EGYM avattiin toisena Suomessa Keminmaahan s. 3

Talviset ulkoilupolut avoinna kaikille s.10

Paakkolan pilkit houkuttelee taas Kemijoen jäälle s. 4

Yhteisessä pakopelissä läpi Tornionlaakson s. 12

Tornion Suurpilkkeihin rynnätään pilkit kädessä ja menomonot jalassa s. 5-9

Tornion Panimon Lapland Original Lager on maailmanmestari s. 15

merilappi.com

merilappi.com

Pääkirjoitus Kemijokivartisten huolenaiheita tänään

Koska olen syntyperäinen kemijokivartinen ja kiinnostunut jokivarren asioista, luin äskettäin Kemijoki Oy:n pitämästä keskustelutilaisuudesta, jossa käytiin läpi jokiyhtiön suunnitelmia ja Kemijoen nykytilaa. Myös Lohijokitiimi ry, jonka tavoitteena on vaelluskalojen palauttaminen Kemijokeen, on ottanut kantaa vuosiraportissaan vesivoimayhtiöiden asenteisiin.

Asia, joka minua kummastuttaa kovin, on innokkuus kalauomien rakentamiseen Isohaaran yläpuolisiin voimalaitoksiin. Isohaaran kalaportaissa, yhtiön itsensäkin mukaan, nousee kovin vähän vaelluskaloja. Kemijoen ensimmäinen voimalaitos Isohaara on PVO-Vesivoiman omistuksessa, joten ymmärrettävästi Kemijoki Oy, ei voi Isohaaran kalaporrasasialle mitään. Tuntuisi kuitenkin loogiselta saada ohitusuoma toimimaan ensin alimpaan voimalaitokseen ja sen jälkeen voimalaitos kerrallaan ylöspäin.

Tietämättä siitä, onko PVO-Vesivoimalla ja Kemijoki Oy:llä neuvotteluyhteyttä asiassa, eikö nyt pitäisi ensin paneutua tuohon Isohaaran tilanteeseen ja sitten vasta ylempiin voimalaitoksiin? Tässä on pelko siitä, että historia toistaa itseään suljetaan ensin joki alajuoksulta, niin loput kosket on helppo sulkea ja sitten olla avaamatta. Hölmöläisten hommalta vaikuttaa, mutta toivotaan kuitenkin onnea tälle hienolle yritykselle.

Ei riitä, että vaelluskalojen tilanne ei ota selvitäkseen, niin nyt on tapetilla myös tämä kaivoshankkeen purkuputken jätevesien johtaminen Kemijokeen. Näyttää siltä, että sen vastustus ja kansalaisadressit eivät tuota tulosta. Aika näyttää, käykö itse Kemijoelle ja sen eliöstölle hyvin vai hyvin huonosti. Ja miten käy lohelle tai ennemminkin haluaako lohikala enää nousta jokeen, johon kaivos pumppaa jätevesiään?

Nyt pilkille ja äänestämään!

Merilappi.com

Pekka Tuokila päätoimittaja pekka.tuokila@visualdesign.fi

PS. Jos sinulla on matkailuun, hyvinvointiin tai vapaa-aikaan liittyvä aihe, ota yhteyttä!

Saadaanko siis kalauomat vihdoin Kemijokeen?

Lohijokitiimin vuosiraportissa todetaan muun muassa, että AVI:n päätöksen mukaisesti PVO-Vesivoima yhtiöille olisi muodostumassa uusi velvoite, joka lainvoimaiseksi tullessaan edellyttää yhtiöitä rahoittamaan kalateiden hoidosta aiheutuvat kustannukset. Raportin mukaan, vallitsevien olosuhteiden vuoksi Isohaarassa tulee olla käytettävissä sekä kunnan omistamat tekniset kalatiet että uusi luonnonuoma.

ki

Lopuksi vuosiraportissa ehdotetaankin keskittymään todellisiin ongelmiin ja toimenpiteisiin sekä yhteistyön ja vastuullisen toiminnan vahvistamiseen kalakantojen selviytymisen ja vesistöjen ekologisen tasapainon turvaamiseen.

merilappi.com mediatiedot: Julkaisija: Pohjois-Suomen Visual Design Oy

Painatus: 27.500 kpl / Punamusta Oy Lehden formaatti: 260 x 380 puhtaaksileikattu tabloid, palstaluku 4 Ilmoituskoot: 1/1 - 238 x 360 mm (260x380 sis.marg.), 1/2 - 115 x 360 mm (pysty) tai 238 x 170 (vaaka), 1/4 - 115 x 170 mm ja 1/8 - 115 x 80 mm Jakelu: SSM - Meri-Lappi 27.500 kpl Nippujakelut kauppakeskukset yms.

(Haaparanta - Tornio - Kemi) 1200 kpl.

TERVOLA

meri SIMO

pi

KEMINMAA

Lohijokitiimin näkemyksen mukaan kuluneen vuoden tapahtumat osoittavat, että vaelluskalojen selviytymiseen vaikuttavat vahvasti sekä säännöstely että vallitsevat ympäristöolosuhteet. Kemijoen ja sen vaelluskalojen syönnösalueiden välisen ekologisen jatkumon ylläpito ja luontainen lisääntyminen ovat keskeinen edellytys vaelluskalakantojen elinkaaren turvaamiseksi. Lohijokitiimin mukaan ilman jatkumoa ja luontaista lisääntymistä vaelluskalat menetetään, niin rakennetuilta kuin rakentamattomilta joilta.

Raportin yhteenvedosta lainattua: ”Ei ole reilua kauaskantoisella toiminnalla luoda mielikuvaa jokivarren ihmisille ja päättäjille vaelluskalojen palauttamisen mahdottomuudesta, koska samanaikaisesti he itse omalla toiminnallaan ja mielikuvilla ovat vaikuttamassa lopputuloksena muodostuvaan illuusioon, varsinkin kun todelliset säännöstelyn ongelmat löytyvät mereltä jatkumon puutteen vuoksi ja koskettavat myös rakentamattomia vesistöjä”.

TORNIO

sta

KEMI

k

Näin todetaan Lohijokitiimin vuosiraportissa: ”Huomionarvoista on, että PVO Vesivoima Oy on luokitellut lyhytaikaissäännöstelyyn liittyvän tiedon liikesalaisuudeksi ja poistanut 17.7. valvontakameran, joka olisi tarjonnut tärkeää tietoa kalateiden toiminnasta, rauhoituspiirien kalastuksesta ja voimalaitosten käytöstä”.

e

kai

Voimalaitosten ns. katkokäytöstä (lyhytaikasäännöstelystä) ja sen tarpeellisuudesta ja haitoista puhutaan paljon. Katkokäyttö tarkoittaa siis veden virtaaman säännöstelyä sähkön kulutustarpeiden mukaan.

appi.co ril m

Katkokäytön tuomista ongelmista

m

2

-l a

Seuraava lehti ilmestyy 28.5.2025 Ilmoittaja, TEE VUOSISOPIMUS, SE ON PALJON EDULLISEMPI!

Meri-Lapin kesässä tapahtuu paljon.

Ole mukana tarjonnassa!

Varaa parhaat paikat meiltä jo nyt.

Myynti

Ilmoitusvalmistus/taitto

Tiina Hamari 040 759 9358 aineisto@merilappi.com

Mainostomisto Visual Design Oy aineisto@merilappi.com

Seuraa meitä somessa:

Lisäksi julkaisemme saman nettilehden nettisivuillamme osoitteessa www.merilappi.com

Ilmoitusvalmistus/taitto: Mainostomisto Visual Design Oy aineisto@merilappi.com

Aineistovaatimukset: PDF-tiedostona, Word- tai Powerpoint -tiedostoissa pelkkä teksti, kuvat erillisinä

Päätoimittaja: Pekka Tuokila, puh. 0400 587 957 pekka.tuokila@visualdesign.fi

Tekniset vaatimukset: • Fontit konvertoitava poluiksi • Väri-ilmoituksessa tulee käyttää aina prosessivärejä (CMYK).

• Kuvat CMYK-muodossa.

• Kuvan resoluutio tulee olla vähintään 300 pikseliä tuumalle, asemoituna 1/1 koossa, TIFF-, EPS- tai JPEGmuodossa

Toimittaja ja kuvaaja: Auni Vääräniemi Myynti: Tiina Hamari, puh. 040 7599 358 aineisto@merilappi.com

Lehden vastuut: Kaikki hyväksytyt ilmoitukset julkaistaan sovittuna aikana. Mikäli aineistoa ei jostain syystä julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta.

Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta veloitetun summan määrään.

Huomautukset on tehtävä 7 päivän kuluessa julkaisupäivästä lukien.

Lehti pidättää oikeuden päättää ilmoitusten julkaisemisesta ja kirjoitusten tekstimuutoksista.

Seuraa meitä somessa:

Älykäs kuntosali on tehokas ja turvallinen

FIT Meri-Lappi Oy hankki tekoälyä hyödyntävän EGYM-kuntosalilaitteiston toisena kuntosalina Suomessa.

Digitalisaatio on vääjäämättömästi tulossa myös kuntoilun puolelle. Siitä saadaan nauttia Meri-Lapissa jo nyt, sillä Keminmaassa Valiontiellä sijaitseva kuntosali Fit Meri-Lappi Oy hankki joulukuussa tekoälyä hyödyntävän EGYM-kuntosalilaitteiston salilleen.

EGYM-salilla kuntosalilaitteita käytetään eri tavalla kuin perinteisiä laitteita.

Ennen EGYM-treenauksen aloittamista kuntoilija skannataan laitteella, joka mittaa koko pituuden ja raajojen pituuden. Sen jälkeen tekoäly muodostaa kuntoilijalle jokaiselle laitteelle sopivat säädöt penkkiin ja kahvoihin. ”Kun säädöt ovat juuri itselle sopivat, takaa se liikkeiden suorittamisen ergonomisesti ja turvallisesti. Etenkin aloittelijalle tämä on todella tärkeä.

EGYM-laitteissa ei voi tehdä liikkeitä yli turvallisten liikeratojen”, kertoo Fit Meri-Lappi Oy:n yrittäjä Tiina Skinnari.

Laitteiden säädön lisäksi alkukartoituksessa tehdään maksimivoimatesti. Sillä määritellään lähtötaso, jonka mukaan laitteet säätävät treenipainot juuri kuntoilijalle sopiviksi. Treeni pysyy sopivan haastavana ja kehitys on taattua. ”EGYM-salin tutustumiskerta on ilmainen. Mukana on valmentaja, joka neuvoo kuntosalijärjestelmän käytössä ja tekee viimeiset säädöt laitteisiin”, Skinnari sanoo.

EGYM on jo suosittu

EGYM sopii kaikenlaisille kuntoilijoille ja siitä hyötyvät niin aloittelijat kuin kokeneetkin kuntoilijat. Treeniohjelman voi valita tavoitteensa mukaan. Jos haluaa kasvattaa lihaksia, pudottaa painoa tai pitää kuntoaan yllä, näille ohjelmoidaan omat ohjelmansa.

Meri-Lappi Oy:n yrittäjä Tiina Skinnari on tyytyväinen kuntosalin uutuuteen eli EGYMkuntosalilaitteistoon.

”Selkeät tavoitteet ja niiden reaaliaikainen seuraaminen ovat EGYMtreenin vahvuuksia. Treenata voi ilman EGYM-sovellusta, mutta sovellus tallentaa tulokset ja sen kautta treenin tuloksia on helppo seurata. Se taas motivoi kuntoilua entisestään ja tulee tehtyä myös ne inhokkiliikkeet”, Tiina Skinnari kertoo.

Lapin EGYM-kuntosalilla. Ruuhkaa ei silti ehdi tulemaan, kiitos laitteiden tekoälyn.

Tutustu EGYM-kuntosaliin: www.fitmerilappi.fi

EGYM-sovelluksessa voi seurata myös oman bioiän kehittymistä, eli kehon ikää. Se antaa selkeää dataa siitä, miten keho voi ja kuinka nuori ja elinvoimainen lihaksisto on.

Tekoäly päivittää kuntoiluohjelman joka kuudennen kerran jälkeen, joten kehitystä tapahtuu. Tehokas ja helppo EGYM-treeni on myös nopeaa. Liikkeet tehdään laitteen ohjelman mukaan.

Optimaalista on tehdä kaksi kierrosta. ”Alkulämmittelyn ja loppuverryttelyn kanssa treenin tekee EGYMillä noin tunnissa”.

Jo parisataa kuntoilijaa käy Fit Meri-

Älykkäät kuntosalilaitteet takaavat sen, että treenaaminen on turvallista, tehokasta ja helppoa.

Hyvän arjen puolesta, Sinun äänenäsi.

äiti, sairaanhoitaja kunnanvaltuutettu kunnanhallituksen vpj.

SITOUTUNUT KOKO TORNION KEHITTÄMISEEN. 141 Nina Juusola 142 Tuomas Lallukka 143 Raija Lummi 144 Jouni Myllyneva

145 Helena Pekkala 146 Heidi Pitkänen 147 Aki Sarala 148 Jessica Suoperä

Riikka Oinas

Tervola

24

2072

3

4

Paakkolan Pilkit houkuttelee taas Kemijoen jäälle

merilappi.com

Tervolalainen Jorma Kvist koepilkki tulevalla pilkkialueella ja jakaa nyt vinkkinsä saaliin saantiin.

Jorma Kvist käyttää pilkkireiän tekoon akkuporakonetta apuna. Jäällä mukana kulkee aina ahkio varusteiden kuljetusta varten.

Paakkolassa Kemijoen jäällä järjestetään perinteiset Paakkolan Pilkit lauantaina 22. maaliskuuta. Tämän vuoden pilkkikilpailu alkaa kello 11 ja päättyy kello 14.

Paakkolan Pilkkien kisa-alue on perinteisesti ollut Suvantolan kylätalon edustalla Taivalkosken altaalla.

Alue on erityisen tuttu tervolalaiselle Jorma Kvistille, sillä hän kalastaa siellä ympäri vuoden. Pilkkiminen on hänelle mieluisa harrastus ja hyvää ajankulua. ”Pilkkimisellä saaduista kaloista kaikki ovat hyviä. Kiisket käyvät mateenpyyntiin, muut pikkukalat purkitan.

Ahvenista tulee hyviä, kun ne savustaa.

Ja matikasta tulee paras keitto, maksan kera”, Kvist luettelee vesi kielellä.

osallistujille käytännön pilkkivinkkejä Paakkolan Pilkkeihin. Hän esitteli pilkkivarusteitaan Suvantolan kylätalolla ennen helmikuun lopun loskakelejä.

”Periaatteiltaan pilkkiminen on helppoa.

Kairataan reikä, laitetaan toukka koukkuun ja pilkki veteen. Sitten istutaan ja odotetaan. Välillä saalista tulee helposti, välillä taas pilkkijä saa tuskastua, kun kala ei nykäise”, Kvist sanoo.

Kvistillä on jäälle lähtiessä ahkio, jossa matkaavat tuura, lapio, jääkaira, reikäkauha ja palikka, jolla kalat voi lakisääteisesti tainnuttaa. Ahkiossa on myös hänen pilkkilaatikkonsa. Jäällä se toimii hienosti jakkarana ja tarvikkeiden säilytyspaikkana. Laatikossa ovat pilkki-

Harvinaisemmat kirjolohet Jorma Kvist tekee kylmäsavuksi viiden prosentin suolalla. Haukea voi paistaa ihan muuten vain.

Ahkerana pilkkimiehenä tunnettu Jorma Kvist on luvannut antaa potentiaalisille

Kemijoen jäällä Jorma Kvist hyrskäyttää reiän jäähän nopeasti kairalla, johon on asetettu akkuporakone vauhtia lisäämään. Kvist kehuu akkuporakoneen helpottavat kairausta, mutta varoittaa samalla, että sen kanssa pitää olla huolellinen. Huolimaton akkuporakonekairan käyttäjä kairaa helposti peukalonsa uudelle paikalle kämmenessä. ”Moni kairailee useita reikiä ja kulkee niiden väliä, mutta minä olen yhdelle reiälle uskollinen. Kun kalaparvi osuu kohdalle, niin yhdestä reiästä ne kalat tulevat”.

Salaiseen Pilkkiinsä Kvist laittaa tavallisia lieroja, jotka hän säilyttää mullissa kellarissa.

”Toukat ovat liian pieniä isoille ja kömpelöille sormille. Ja tykkään muutenkin enemmän madoista, kaloista en tiedä, mutta kannattaa kokeilla”.

”On hyvä muistaa, että Paakkolan Pilkeissäkin kaikki kalat lasketaan. Jäälle ei kannata koskaan jättää sinttiäkään. Ylipäätään pilkkimisessä on se taika, että mitään et saa, jos et edes yritä. Aina on hyvä sää pilkkiä, sillä salaisuus on sopivissa varusteissa. Ja tietysti takataskussa on muitakin kujeita”, Kvist kertoo.

Vinkkejä varusteisiin

onget ja muut tykötarpeet.

Kun Jorma Kvist sitten istahtaa pilkkilaatikolleen ja laskee pilkin veteen, hän käyttää sitä pohjassa, mutta nostaa sen sitten ylemmäs. Sitten hän vain istuu, nykäisee välillä pilkkiä ja nauttii rauhasta ja hiljaisuudesta.

Pilkkirepun sijaan Jorma Kvistillä on pilkkilaatikko. Sinne mahtuu pientavara ja se toimii jäällä jakkarana.

”Ihan sama, mikä on ilma. Tarpeeksi vaatetta päälle ja vettä kestävät saappaat, niin pärjää hyvin. Käsissä minulla on kylmällä ilmalla Thinsulate-kynsikkäät ja märät sormet pyyhin aina pyyhkeeseen”, hän vielä vinkkaa.

Pilkkikortit vielä paikan päältä

Edellisvuosien tapaan Paakkolan Pilkkeihin on ollut myynnissä pilkkikortteja tammikuusta lähtien myös verkossa.

Sen saa ostettua vielä tapahtumapäivänä paikan päällä, jos niitä on vielä jäljellä. ”Viime vuonna pilkkikortit myytiin tapahtumaan mennessä loppuun, joten kannattaa olla nyt nopeana”, Kauko Ylioinas sanoo.

Pilkkikortti kannattaa hankkia, vaikka ei pilkille aikoisikaan, sillä kortti toimii myös arpajaislippuna ihan kaikille.

Pilkkikilpailun palkitsemisen lisäksi kaikkien pilkkikortin lunastaneiden kesken arvotaan lahjakortit.

Muu oheisohjelma tarjoaa mielekästä tekemistä kaikenikäisille. Samalla on mukava ulkoilla ja tavata tuttuja ja tutustua vieraisiin kävijöihin. Telttakahvilassa voi nauttia munkkikahvit, grillimakkaraa ja kylätalolla poiketa hernekeittolounaalla, pannarikahvien kera. Pilkeissä on luvassa yleinen sarja aikuisille ja nuorten oma kilpasarja alle 16-vuotiaille. Paakkolan Pilkeissä suurin kala voittaa. ”Pilkkiin voi tässä Kemijoen Taivalkosken altaalla tarttua haukea, ahventa, kiiskeä ja madettakin. Myös istutettua kirjolohta on saatu saaliiksi”, kertoo pilkkejä järjestävän Paakkolan Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kauko Ylioinas.

Seuraa meitä somessa:

Suomen Suurin pilkkitapahtuma keskellä kaupunkia!

5

isat Omat pilkkikle! myös lapsil

OHJELMAA KOKO PERHEELLE

Talonpoika Lalli, Pressan Katti Miska, Ilmapallotaikuri Jani, TINA, HyväFiilis, Samba la Fuente, Amores ja Tanssikoulu Stage, Mind Body Joga. ParkHotellissa: Olli Halonen, Iskuporakone (Haalaritanssit) ja Kiihkeät Tuulet -yhtye, sekä Umpitunnelissa ANI.

Voita Auto tai sähköpyörä!

Pilkkiarvan lunastaneiden kesken arvotaan Volkswagen Taigo Comfort henkilöauto ja 12 sähköpyörää.

Palkintoja yhteensä 20 kpl.

LAUANTAI: 10:40 Kilpailun säännöt ja Pilkkikunkku osallistujien esittely 11:00 Kilpailun avaus 11:05 Tornion kaupungin tervehdys Jukka Kujala, Kaupunginjohtaja 11:15 Pressan Katti Miska 11:45 Ilmapallotaikuri Jani 12:30 Hyvä Fiilis Zumbaesitys 12.45 Tanssikoulu Stage 13:00 Talonpoika Lalli 13:30 Tanssikoulu Stage 13.45 Mind Body Joga

SUNNUNTAI: 11:50 Kilpailun säännöt 12.00 Kilpailun avaus 12:05 Amores 12:30 LappiLove 13:15 Tanssikoulu Stage 13.30 Mind Body Joga 13:45 LappiLove 14:30 Tanssikoulu Stage 15.00 Kilpailut päättyvät 15:00 Amores Palkintojen jako

PILKKIARPOJEN MYYNTIPAIKAT: Tornio: Lakkapää, Park Hotel K-Market Kirsikka, K-Market Lohipato, K-Market Timpantori K-Market Ruoka-Aitta, Karunki Motonet, Laren Baari Kemi: Intersport Cafe Hertta

Oulu: Ruoto Mega Store Rovaniemi: Ollin Erä ja Kalastus Ylitornio: Rauta ja Kone Ylitornio, SEO Ylitornio Tervola: Tervakuksa Pello: Seo Pello Ii: Kärkkäinen

Osta voittoarpasi netistä

Lupa nro: RA/2025/31

lippurinki.fi Katso koko ohjelma

suurpilkit.fi Tervetuloa!

Pilkkiarpa

Olli Halonen Rajahurrit

14:00 TINA 14:30 Hyvä Fiilis Zumbaesitys 14.45 Samba La Fuente 15:00 Kilpailut päättyvät 15.00 Rajahurrit 15.20 Talonpoika Lalli Palkintojen jako

ANI

PERJANTAI: 17:45 Kilpailun säännöt 18:00 Kilpailun avaus 18:30 Pilkkijöiden haastattelua jäällä 20:00 Kilpailut päättyvät Palkintojen jako

Ilmapallotaikuri Jani

Juontajiina Jenna Gullsten, Juhamatti Konttaniemi

Pressan katti

Suurpilkkien ohjelma-aikataulu:

Talonpoika Lalli

UPEAT TAVARAPALKINNOT myös pilkkikilpailussa kaikkina päivinä.

Lauantaina 29.3. käydään myös Meri-Lapin kuntien välinen hyväntekeväisyyskisa. Pilkkikunkun voittajakunta saa päättää hyväntekeväisyyskohteensa Lounais-Lappilehden lahjoittamalle 1000 euron lahjoitukselle. Tule kannustamaan oma kotikuntasi voittoon!

20€ /pilkkikortti

Pilkkialueelle vapaa pääsy!

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

Seuraa ilmoitteluamme netissä Facebookissa ja Instagramissa!

merilappi.com

6

Kuva: Mirva Smeds

Tornion Suurpilkkeihin rynnätään pilkit kädessä ja menomonot jalassa

Kolmipäiväisten Suurpilkkien pilkkijöitä ja tapahtumakävijöitä hellitään tänäkin vuonna runsaalla ohjelmalla ja vaikuttavilla palkinnoilla.

Suomen suurin pilkkitapahtuma Tornion Suurpilkit järjestetään 27. kerran kolmipäiväisenä tapahtumana 28.–30. maaliskuuta. Kuten aiempina vuosina, tavoittelee Suurpilkit 10 000 kävijää.

Suurpilkit on valtakunnallisesti tunnettu tapahtuma, jossa ohjelmatarjonta suunnataan koko perheelle. Tapahtuman meininki on positiivinen ja voipa sitä kutsua myös iloisen riehakkaaksi. ”Tämän vuoden Suurpilkeistä on tulossa todellinen hyvänmielen koko perheen tapahtuma, positiivinen ja vauhdikas. Kannattaakin laittaa menomonot jalkaan, kun Suurpilkkeihin saapuu”, Tornion Suurpilkkien tapahtumatuottaja Katja Tuukkanen vinkkaa. ”Suurpilkit on aina iso tapahtuma, mutta hyvällä kelillä se on superiso tapahtuma”.

Jälleen upeat palkinnot pilkkiarvonnassa Tornion Suurpilkit houkuttelee kolmipäiväiseen tapahtumaan sekä pilkkijöitä että tapahtuman innokkaita seuraajia.

Suurpilkkeihin osallistutaan pilkkikortin ostamalla.

Pilkkikorttien verkkokauppa palvelee tutussa osoitteessa www.lippurinki.fi.

”Jokainen pilkkikortti osallistuu arvontaan, eikä osallistuminen arvontaan edellytä pilkkimistä tai edes paikalla olemista”, Katja Tuukkanen kertoo.

Tänä vuonna pilkkikorttiarpajaisten pääpalkintona on auto ja 12 sähköpyörää. Lisäksi arvotaan 4 robotti-imuria ja 3 Airfryreriä.

Suurpilkeissä Tornionjoen jäällä kilpaa pilkkivät kisaavat päiväkohtaisista pilkkipalkinnoista. Palkinnot jaetaan yleisessä, nuorten ja naisten sarjoissa.

Näiden lisäksi joka kymmenes palkitaan sataan saakka.

Pressan Katti Miska

Pilkkimään pääsee jo perjantaina 28. päivä, kun Suurpilkkien iltapilkit kisataan kello 18 alkaen. Iltapilkit juontaa Suurpilkkien toinen juontaja, Lapin leppoisin louskuleuka Juhamatti Konttaniemi.

Lauantaina pilkit alkavat kello 11 ja sunnuntaina kello 12. Päivien juontajina ovat somesta ja podcastista tuttu pirtsakka pohjoisen tyär Jenna Gullsten ja Juhamatti Konttaniemi.

Tornion Suurpilkit

Verkkosivut: www.suurpilkit.fi Lippumyynti: www.lippurinki.fi Sähköposti: suurpilkit@gmail.com Katso pilkkiarpojen jälleenmyyntipaikat: www.suurpilkit.fi/pilkkiarpojenjalleenmyyntipaikat/ Suurpilkkien aikataulu ja ohjelmatarjonta perjantaista sunnuntaihin www.suurpilkit.fi/aikataulu/

Suuriplkkien arvonnan pääpalkintona on jälleen upea auto.

Ota Suurpilkit seurantaan myös Facebookissa ja Instagramissa!

Seuraa meitä somessa:

7

Bilebandi Amores

Hyvä Fiilis

Samba La Fuente

Tanssikoulu Stage Ilmapallotaikuri Jani

Suurpilkkien esiintyjäkattaus on monipuolinen.

Yksi artisteista on Talonpoika Lalli.

Menevä ohjelma näkyy ja kuuluu

Tornion Suurpilkkien ohjelmatarjonta kuuluu ja näkyy niin pilkkijöille kuin pilkkikisaajille, sillä ohjelmat vedetään Umpparin ulkolavalla. Katja Tuukkanen lupaa, että Suurpilkkien artistikattaus on tänäkin vuonna taattua pilkkilaatua.

”Pilkkimonoihin vauhtia laittavat lauantaina Lapin oma räppäri Talonpoika

LappiLove

LähiTapiolan Kamu-kissa

Jenna Gullsten

Lalli, Rajahurrit ja Voicesta tuttu TINA. Sunnuntaina menon takaavat LappiLove ja Amores. Molempina päivinä lämpöä pilkkikansalle tuo Samba la Fuente, Tanssikoulu Stage ja HyväFiilis. Tanssia on siis tarjolla Sambasta Zumbaan”.

Koko perheen kanssa Suurpilkkeihin suunnistavien kannattaa tähdätä paikalle etenkin lauantaina, jolloin perheen pienimpiä viihdyttävät Pressan Katti Miska ja Ilmapallotaikuri Jani.

TINA

Juhamatti Konttaniemi Rajahurrit

8

merilappi.com

PILKKIKUNKUSSA kisataan hyväntekeväisyyspotista Tornion Suurpilkeissä mitellään lauantaina Lounais-Lapin PILKKIKUNKKU-kisa, jossa Meri-Lapin alueen kuntien ja kaupunkien johtajat kilpailevat Lounais-Lappi -lehden lahjoittaman 1 000 euron hyväntekeväisyyspotin voitosta.

Pilkkikunkku-voittaja luovuttaa palkintonsa oman kuntansa tai kaupunkinsa kohteeseen. Kaikki kisaan haastetut kuusi kunnan- tai kaupunginpäättäjää aikovat voittaessaan suunnata 1 000

euron voittonsa paikkakuntansa lasten ja nuorten hyväksi. Lue alta, mitä osallistujat vastasivat PILKKIKUNKKUkisasta ennakkoon leikkimielellä tehdyssä haastattelussa.

Jarmo Pienimäki, Ylitornio: 1) Varmaa on, että omalla huumorilla pitää hämmästyttää kalatkin ja huijata ne viereeni. Eli viekkaudella lähdetään kalakisaan. Kalastustapani ei tule ketään lumoamaan, mutta tapa ja tyyli ovat varmasti erilaisia.

2) Paperilla kaikki on jo suunniteltu, mutta apujoukkojen suurta rekrytointiprosessia ei ole vielä laitettu käytäntöön. Luonnollisesti sankoin joukoin on tarkoitus tulla paikalle. Varustelu taas on niin salaista puuhaa, että siitä ei etukäteen kerrota.

Jarmo Pienimäki

3) Tässä kohtaa vaatisi luovaa luonnetta saadakseen kuulijan uskomaan, että kokemusta olisi. Pilkillä olen käynyt, mutta kisannut en ole koskaan. Pilkkireissu oli kyllä positiivinen kokemus. Mukana oli pojan kummisetä ja narrasimme kaksi kirjolohta. Minun uskoteltiin saaneen toisen näistä.

4) Kyllä se menee nuorisotyön hyväksi. Nuorissa on tulevaisuus ja he tarvitsevat hyvän startin elämään. Haluan olla mukana siinä, että tämä konkretisoituisi. Varmasti voittosumma käytetään teemalla, että taloudellinen tausta ei ole este harrastukselle.

5) Sitä juhlistetaan asiaan kuuluvin menoin eli ison maailman malliin (alkoholitonta) kuohuvaa lasketetaan osaa kuppiin ja osaa muiden kanssakilpailijoiden päälle.

Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala haastaa muut kunnanjohtaja Pilkkikunkku-kisaan ja aikoo käyttää hyväksi kotikenttäetua, joka hänellä on torniolaisena. Kuva: Tornion kaupunki

Osallistujat haastettiin vastaamaan näihin kysymyksiin: 1) Millä taktiikalla aiot voittaa muut pilkkikunkkukanditaatit?

2) Onko sinulla kisan voittamiseksi erityisiä varusteita tai apujoukkoja?

3) Löytyykö sinulta taustalta kokemusta pilkkimisestä tai kisoista?

4) Mihin lahjoitat 1 000 euron voittosumman ja miksi?

5) Miten juhlit Pilkkikunkku-voittoasi?

Jukka Kujala, Tornio: 1) Aion aivan häikäilemättömästi käyttää hyväksi kotikenttäetua, joka minulla on torniolaisena. Jo nyt näkyy kaupungissa Tornionjoen siltojen välissä pilkkijöitä, joten aion käydä kysymässä heiltä etukäteen, missä on parhaat paikat pilkkiä ja millainen on paras ranneliike vonkaleiden narraamiseen. Sitten vain harjoittelen rentoa ja joustavaa ranneliikettä kisaa odotellessa.

2) Laitan Tornion kaupungin pipon päähän, se tuo onnea kisassa. Vain pipo on etukäteen suunniteltu, muuten lähden takki auki Pilkkikunkku-kisaan. Torniossa kun ollaan, niin henkisinä apujoukkoina toimivat kaikki torniolaiset, jotta saamme voiton kotiin. Voiton varmistamiseksi panostan vielä päätöksentekijöidemme vaikutusvallan hyödyntämiseen vedenalaisissa asioissa ja otan tuekseni Tornion kaupunginvaltuuston- ja hallituksen puheenjohtajat.

3)Kisaamisesta ei löydy kokemusta. Sen sijaan olen kyllä pari kertaa käynyt pilkkimässä Karunkijärven jäällä. Pääsiäisenä on ollut tapana käydä siellä, kun sukulaisia tulee kylään. Viimeisin pilkkireissu oli kaksi talvea sitten. Yhtään kalaa en ole saanut, mutta kokemusta on senkin edestä.

4) Olen ajatellut, että haluaisin ohjata palkinnon Torniossa nuorisotyölle. Kalottjazz & Blues -festivaaleilla järjestettiin viime kesänä nuorille ensimmäinen oma ilmaiskonsertti Shake That Jazz. Se oli tosi suosittu ja haluaisin, että Pilkkikunkku-voitolla tuettaisiin samanlaisen nuorisotapahtuman järjestämistä. Nuoret ovat tulevaisuus ja toivon, että nuoret kokevat Tornion omakseen myös tulevaisuudessa.

5) Kun saan sen voittovonkaleen, niin tietysti perkkaan ja fileroin sen. Kalasta riippuen tekaisen sen pannulla tai uunissa ja nautin sen illallisella rouvan kanssa.

Sitten käyn siinä Kalottjazz- & Bluesin nuorisotapahtumassa nuorten iloa seuraamassa.

Mika Simoska, Tervola: 1) Vahvalla harjoittelulla. Meillä Tervolassa on Suurpilkkejä edeltävänä lauantaina 22.3. kenraaliharjoitukset Paakkolan pilkeissä. Tervetuloa kollegat sinne myös harjoittelemaan ja pilkkikunnon näyttämään.

2) Meillä on loistava Tervolan ämpäripäätiimi. Ämpäreillä on hyvä kuljettaa mahtava voittopilkkisaalis paikalta.

Kuten kunnan sloganissa on, löydämme varmasti ihan uusia tapoja pilkkimiseen ja varsinkin saaliin saantiin. Meillähän Mika Simoska. Kuva: Auni Vääräniemi on Paakkolan pilkeillä pitkät perinteet Tervolassa ja olemme tunnettu pilkkipaikkakunta jo muinaisesta kivikaudesta saakka.

3) Totta kai löytyy laaja kokemus molemmista. Jokivarressa asuneena pilkkiminen on perinteinen keväinen harrastus. Kisoista kokemusta löytyy kuntasarjasta eli Paakkolan pilkeistä, maakuntasarjasta Tornion Suurpilkeistä ja ylimaakunnallisista mittelöistä. Päivittäin näen kunnanviraston pääoven vieressä kalapatsaan, joka orientoi entistä enemmän kisaan.

4) Lahjoitan sen Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaan, lasten ja nuorten toimintoihin. Niihin tarvitaan aina lisäpanostusta. Tervola on lapsiystävällinen paikkakunta ja jatkamme panostuksiamme sillä tiellä edelleen.

5) Voiton jälkeen tulee tietysti vahvat tuuletukset ja kilpakumppaneille kuittaukset hyvästä ja rehdistä kisasta. Jälkeenpäin, kun 1 000 euron palkintoshekki luovutetaan MLL:lle, järjestetään suurempi juhla.

Vivi Marttila, Simo: 1) Minulla on sellainen Simo-special-pilkki, millä lähden pilkkimään.

Taktiikkana käytän hyväksi simolaista perinnetietoa siitä, että pilkitään 30 senttiä pohjasta ja kevyellä nykytyksellä.

Mutta muistakaa, että se toimii vain simolaisille, jos joku haluaa kokeilla taktiikkaa. >>

Vivi Marttila

Seuraa meitä somessa:

9

2) Toiveissa on, että saan jäälle apujoukkoja. Kisaan saan lainaan voittajapilkin ja otan mukaan myös Räsäsen kirjokarkkihelmen, jolla saatiin viime kesänä Simojoesta ennätyslohi. Se sopii kuulemma myös pilkkimiseen, joten katsotaan, millainen kunnon kala sillä saadaan. Pilkin omistaja lähtenee mukaan ja toivottavasti joku tekee pilkkireiänkin, ettei tarvitse kynsiä reikää kisassa.

4) Haluan lahjoittaa sen partiolippukunta Simon Kuuteille. Oma isäni on ollut perustamassa sitä vuonna1984. Partiotoiminta on aktivoitunut kovasti ja siellä rakennetaan partiokämppää. Heidän talkootyötään olisi mukava tukea.

5) Tietenkin pitää tuulettaa takki auki ja heittää pipoa ilmaan. Simon Kuutit varmaan tarjoavat nokipannukahvit ja hillomunkit. Varmaan kisasta saa jonkin pinssin järjestäjältä, joten kuljen se rinnassa koko kevään ajan.

Hannele Matinlassi, Keminmaa: 1) Lähden kisaan yhteistyöhengellä ja tarpeeksi asiantuntevalla ja rennolla otteella. Keminmaa on perinteinen kalastuskunta, niin saan varmasti kuntalaisilta asiantuntevat evästykset taktiikkaani, kun vähän kyselen vinkkejä.

2) Varusteissa luotan näkyvyyteen eli siihen, että niiden kautta tunnistetaan, mistä tämä pilkkijä tulee. Tietysti apujoukot ovat olennainen osa tässä pilkkikisassa. Olen suunnitellut, että saan kunnan työyhteisöstä apujoukot mukaan.

PILKKIK

ORTTI

10€

LAUANTAINA 22.3. KLO 11-14 Kemijoen jääalue Paakkolan kylätalon kohdalla Paakkolantie 345, 95325 Paakkola

Pilkkikilpailu alkaa klo 11.00 Tapahtumapäivän avaa kunnanjohtaja Mika Simoska.

Yleisen sarjan/aikuiset ja nuorten kilpasarjat. Vain suurin kala punnitaan! PILKKIEN PALKINTOINA LAHJASHEKKEJÄ!

Pilkkikortin lunastaneriden kesken arvotaan 3000€, 2000€, 1000€ ja 500€:n lahjakortteja.

Hannele Matinlassi.

Kuva: Auni Vääräniemi

3) En ole koskaan osallistunut pilkkikisoihin. Sen sijaan pilkkimisestä minulta löytyy kokemusta aivan lapsuudesta saakka Suomen Lapin alueelta. Uskon, että lapsuuden ikimuistoisilta pilkkireissuilta tulee voimaa tähän kisaan.

4) Haluaisin lahjoittaa voittosumman lasten ja nuorten harrastus- ja kulttuuritoimintaan. Olisi mukavaa, jos potilla voisi tukea esimerkiksi mieluisan tapahtuman järjestämistä. Toiveena on, että tämän päivän lapsille ja nuorille jäisi hyviä asioita ja kokemuksia mieleen lapsuudesta ja nuoruudesta.

5) Sitten pidetään kuntalaisille avoimet ovet kalaan liittyvin tarjoiluin. Voittoa juhlitaan kuntalaisten kanssa.

Matti Ruotsalainen, Kemi: 1) Aion voittaa muut Oula Mäläkättäjän taktiikalla. Hänellähän oli ollut sellainen taktiikka, että pakastealtaasta löytyvät riittävän suuret voikaleet. Mäläkättäjä oli voittanut monta pilkkikisaa, mutta jotkin tulokset oli hylätty, kun pilkissä oli ollut tuomariston mielestä liian jäinen kala.

2) Henkistä tukea löytyy riittävästi.

Varusteissa minulla on mukana salainen ase, nimittäin Veitsiluodon Kalamiesten uistin.

Kuva: Hannu Kaarakka & Mauno Koivupalo.

3) Kokemusta minulta löytyy parinkymmenen vuoden takaa sekä pilkkimisestä että kisoista. Päätimme oman äitini ja pienten lasten kanssa tehdä virkistävän perheretken ja menimme pilkkimään merenrantaan. Kävelimme pitkän matkan ja lapset olivat jo väsyneitä, kun tylsällä kairalla tein reikää jäähän. Mitään emme saaneet, sillä kairakin osui hiekkapohjaan. Koko perheen pilkkikisassa taas emme varautuneet siihen, että piti olla oma kaira mukana. Meille oltiin vihaisia, kun kysyttiin, mihin reikään saa tulla pilkkimään.

PAAKKOLAN PILKIT 2025

TELTTAKAHVILASSA JÄÄLLÄ MYYDÄÄN ❖ KAHVIA JA TEETÄ ❖ MUNKKEJA ❖ KUUMAA MEHUA ❖ LIMSAA ❖ GRILLIMAKKAROITA KYLÄTALOLLA ❖ HERNEKEITTOLOUNAS 10€, lapset 5€ ❖ PANNARI & HILLO ❖ KAHVI/TEE Lounaslipun voi ostaa telttakahvilasta tai kylätalolta

OHEISOHJELMAA: Lapsille ja nuorille Romsin luomutila järjestää poniajelua ja kepparihevostelua.

Sääolosuhteista riippuen LASTEN ONGINTAKILPAILU ”pikku palkinnoin” on jääalueella tai kylätalolla.

Matti Ruotsalainen. Kuva: Nina Susi / Kemin kaupunki

3) Pilkkimisetä minulta löytyy paljonkin kokemusta, sillä kokoustamisia on paljon, ja välillä ne menevät pilkkimisen puolelle. Kisaamisesta sen sijaan on vähemmän kokemusta, tai ei siis yhtään. Takki auki lähdetään siis kisaan.

4) Ehdottomasti voittosumma pitää saada niin varhaiskasvatuksen kuin peruskoulutuksen puolelle. Varat käytetään lasten kalastus- ja pilkkipäivän kustannuksiin, jotta he pääsevät kokemaan kalastusharrastuksen iloja.

5) Sitä pitää ehdottomasti juhlistaa mahtavan kevätpäivän jälkeen hernekeiton merkeissä.

www.merilappi.com

alvelee Makkaragrilli p ös kilpailijoita my pilkkialueella.

Tervetuloa! https://paakkolankylayhdistys.yhdistysavain.fi/paakkolan-pilkit-2025-tervetuloa/

10

merilappi.com

Ulkoilureitillä näkee Simonkylän monet maisemat

Ulkoilureittiä huolletaan ahkerasti kelien mukaan. Parasta olisi, jos lunta olisi riittävästi koko kauden ajan.

Simonkylän kyläyhdistyksen aktiivit Seppo Junes, Jorma Peltoniemi ja Kaarlo Henttinen.

Valjakkoharrastajat pääsevät ajamaan koiravaljakoillaan kunnostettua ulkoilureittiä pitkin.

Simonkylän kyläyhdistys perusti muutama vuosi sitten ulkoilureitin, jota käyttävät erilaiset liikkujat, kuten koiravaljakkoharrastajat.

Simonkylän oma talviulkoilureitti oli jo hyvässä kunnossa ja ahkerassa käytössä, kun helmikuun lämpimät ilmat iskivät.

Talviulkoilureittiä ylläpitävä Simonkylän kyläyhdistys oli kunnostanut ja vaalinut reittiä myös maaliskuista tapahtumaa, Simonkylän Rekikunkkua varten.

Rekikunkussa eli rekikoirien kaksipäiväisessä kilpailukokeessa olisivat samojedinkoirat, siperianhuskyt, alaskanmalamuutit, grönlanninkoirat ja jakutianlaikat päässeet vauhtiin.

”Kisat jouduttiin tältä keväältä perumaan, koska reitti pehmeni. Sitä ei voitu kunnostaakaan, kun lunta oli liian vähän reitin höyläämiseen. Ulkoilukäyttöön reittiä kunnostetaan sen mukaan, miten kelit sen sallivat”, kertoi Simonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Junes maaliskuun alussa.

Talvisin käytössä oleva kymmenen kilometrin rengasreitti on tarkoitettu kaikenlaiseen ulkoiluun. Lanatulla reitillä pääsee kulkemaan fatbikellä eli läskirengaspyörällä, koiravaljakolla, hiihtäen ja kävellen.

Kävelijöitä opastetaan siihen, että reitillä ei kuljettaisi silloin, kun keli on pehmeä ja jää paljon jälkiä. Rekikoirien tassut uppoavat syviin jälkiin ja voivat aiheuttaa vaaranpaikkoja. ”Sopu antaa sijaa reitin monipuoliseen käyttöön. Moni kyläläinen on sanonut, että ulkoilureitillä näkee Simonkylän uudelta kantilta”, Junes sanoo.

Reitillä on paljon nähtävää

Ulkoilureitti kulkeekin monipuolisen maiseman halki. Kun reitille lähtee

Simon pirtiltä, on matkan varrella merenrantaa, joenrantaa ja kunnon metsää.

Matkaa taitetaan myös luontopolkua pitkin.

Merenrannalla on myös laavuja. Simon pirtiltä päin on osakaskunnan laavu Vasankarissa. Simonkylän kyläyhdistyksellä on kolme laavua, joista yksi on Palokarissa. Molemmat ovat kävellen hyvin saavutettavissa. ”Palokarin laavupaikkaa ollaan kehittämässä, että etenkin kesällä se on monipuolinen. Jo nyt siellä on biovessa ja laavun viereen tulee leikkikenttä ja peikkopolku. Leikkikenttä voisi toimia myös talvella”, kertoo Simonkylän kyläseuran toinen puuhamies Jorma Peltoniemi.

”Viimeksi, kun kaadoimme puita reitin varrelta, tuli niistä polttopuita kolmesta neljään suursäkkiä. Puut menevät laavuille käytettäviksi”, Seppo Junes kertoo.

Talkoohenkeä Simonkylällä on kovasti.

Aktiivisia tekijöitä on kymmenkunta.

Juneksen mukaan eläkeläiset tekevät, kun nuorempi polvi on päivät töissä.

Reitti perustettiin kysymällä ensin

Ulkoilureitin käyttökausi on lyhyt ja riippuvainen talven olosuhteista. Pääosin reittiä huoltavat aktiiviset kyläläiset, kuten Kaarlo Henttinen.

He lanaavat reittiä siten, että lumisateen jälkeen olisi reitti taas kunnossa.

Ennakkotyöt ovat tärkeitä

”Nyt runsaampien lumisateiden jälkeen tuli toivotut pakkaset, jotka mahdollistivat reitin ylläpidon sekä pohjan kovettumisen”, kunnan rakennusinsinööri Johannes Luiro kertoo. Polulle toivotaan ahkeraa käyttöä, sillä sen käyttöastetta seurataan talven aikana.

Saatujen kokemusten ja käyttömäärien pohjalta päätetään reitin tarve jatkossa.

Simonkylän ulkoilureitin pohjatyöt tehdään jo kesällä. Silloin reitiltä esimerkiksi poistetaan puita vaarallisilta paikoilta. Tekijät kokevat, että reitti menee joka syksy parempaan suuntaan.

”Harmi, että tänä vuonna Rekikunkku-kisa ei toteutunut, mutta reitti on sitten ulkoilu- ja valjakkoharrastajien käytössä. Kulkijoita on päivittäin ja enenevässä määrin”, Junes sanoo.

Talvinen kävelypolku kutsuu ulkoilijoita myös Tervolassa Noin vuosi sitten saapunut kuntalaisaloite talvisesta kävely- ja pyöräilypolusta on nyt toteutettu. Keskuskentän läheisyydessä sijaitseva polku kulkee ympyräreittinä valaistun hiihtoladun lyhintä kierrosta mukaillen. Reitti lähtee urheilukentän laavun takaa ja sen pituus on noin 1,1 km.

”Täydellinen talvi tällaiselle reitille ja sen kunnossapidolle olisi sellainen, että olisi puoli metriä lunta, jota tampata ja että kelit pysyisivät koko ajan pakkasen puolella. Tänä talvena reitti oli jo hyvässä kunnossa ennen vesikelejä, vaikka lunta olikin vähän. Vesipaikkoihin ei ole menemistä”, Henttinen sanoo.

maanomistajilta luvat. Sitten reitti raivattiin. Reitin syntymisen jälkeen tuli idea järjestää koiravaljakoille kisoja.

Niitä on järjestetty nyt kolmena vuotena. Kisaajia on ollut pitkin Suomea.

Vähälumisen alkutalven ja liukkaiden kelien vuoksi polku saatiin lanattua vasta tammi-helmikuun vaihteessa.

Uuden kävelyreitin toivotaan vähentävän viereisellä ladulla kävelemistä.

Polku tarjoaa uuden vaihtoehdon talviliikuntaan ja sitä voivat käyttää

Teksti: Jenni Hiukka, kuva: Johannes Luiro

kävelijöiden lisäksi myös esim. fatbike-pyöräilijät sekä koirien ulkoiluttajat.

Koirankakkapusseille lähin jäteastia löytyy urheilukentän huoltorakennuksen seinustalta.

Seuraa meitä somessa:

11

www.merilappi.com

-enemmän Meri-Lapista-

YLITETTIIN HYVÄN MAUN RAJA WORLD’S BEST INTERNATIONAL LAGER

Kylpyhuoneiden ammattilainen palveluksessasi • Kylpyhuoneet, saunat • Erikoislaatoitukset: Jiirikulmat, suurlaatat, altaat • Saumattomat pinnoitteet kaikkiin tiloihin • Listattomat ratkaisut ja epäsuorat valaistukset • Avaimet käteen urakat sisältäen purku- sekä LVIS-työt • Märkätilojen vedeneristys sertifikaatti @timantinrakentaja

TIMANTIN RAKENTAJA HILTUNEN OY

0400 766 545 jaakko.hiltunen@timantinrakentaja.fi www.timantinrakentaja.fi

23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47

2254 2278 2283 2285 2287

12

merilappi.com

Yhteisessä pakopelissä läpi Tornionlaakson

Kuuden kunnan nuoret pääsevät suunnittelemaan oman kuntansa historiaa peilaavan tehtävän yhteiseen pakopeliin.

Tornionlaakson museo on tekemässä pakopelihanketta kuuden museon vastuualueeseen kuuluvan kunnan ja paikallisten nuorten kanssa. Hankkeeseen osallistuvat Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Pello, Kolari ja Muonio.

Pakopelit keskittyvät tornionlaaksolaiseen kulttuuriperintöön. Hankkeen päätyttyä jokainen kunta saa oman pakopelin ja suunnitelmana on lisätä ne lainattavaksi paikallisista kirjastoista.

Hanketta koordinoi Rovaniemen kaupunki. Pakopelin ja hankkeeseen olennaisena osana kuuluvat työpajat toteuttaa torniolainen pakopeliyritys Farm Escape.

Pakopelihanke on osa laajempaa Lapin lastenkulttuurikeskuksen hakemaa Taiteen edistämiskeskuksen apurahaa, joka on suunnattu harvaan asutuille maaseutualueille.

”Koimme museolla, että yhdistämällä voimat saisimme toteutettua laajemman ja laadukkaamman kokonaisuuden meidän yhteisestä tornionlaaksolaisesta kulttuuriperinnöstä” kertoo Tornionlaakson museon museolehtori Joni Karjalainen. ”Erityisesti Farm Escapen Liisa Koi-

viston ammatillinen kädenjälki auttaa tekemään pakopelistä näyttävän ja pelimekaniikalta toimivan kokonaisuuden”.

Pakopelipajat nuorille

Työpajoissa nuoret toteuttavat omassa kunnassaan yhden tehtävän yhteiseen pakopeliin. Torniossa Farm Escape, Tornionlaakson museo ja Tornion nuorisotoimi järjestivät pajat hiihtoloman alkajaisiksi yläaste- ja lukioikäisille.

Myös Pellossa ja Kolarissa ne järjestettiin hiihtolomalla.

”Työpajat sujuivat oikein hyvin. Ensimmäisessä työpajassa Torniossa tehtiin koeajo siitä, miten työpaja toimii ja jotta muissa kunnissa työpajat menisivät vielä paremmin”, Joni Karjalainen kertoo.

Torniossa inspiraatiota työpajaan haettiin Tornionlaakson museosta ja teemaksi valittiin koskikalastus. Esimerkiksi Keminmaassa taas keskitytään Suomen pohjoisimman keskiaikaisen kivikirkon aikaiseen teemaan.

Työpajojen myötä pakopelihankkeen juoni on Joni Karjalaisen mukaan tarkentunut. ”Struven ketju olisikin tässä aikamat-

Tornion työpajassa käsiteltiin teemana koskikalastusta. Työpajaan osallistunut Iiris Koivisto pitelee kopiota 1700-luvun kartasta, jossa esitellään Kukkolankosken kalastuspaikkoja koskessa. Kuva: Tornionlaakson museo

kustusreitti, jota pakopelissä kuljetaan ja suoritetaan sen tehtäviä. Nuoret ovatkin ikään kuin aika-avaruusagentteja, jotka pääsevät eri tavalla uppoutumaan kuntansa historiaan, kun he ratkaisevat tehtäviä, jotta saadaan ajankulku menemään oikein”.

Pelintekoon toivotaan jatkuvuutta

Työpajojen päätyttyä Liisa Koivisto koostaa tehtävistä yhden kokonaisen pakopelin matkasalkkuun tai -arkkuun.

Työpajapäivän lisäksi kurssiin on sisältynyt etäluentoja Tornionlaakson

historiasta ja pakopelien suunnittelun ja toteuttamisen teorialuentoja. Myöhemmin keväämmällä nuorille järjestetään myös käynnit Farm Escapen omaan pakopeliin Karungissa.

Jokaiseen kuntaan valmistetaan oma paketti, mutta sisällöt tulevat olemaan kaikissa samat.

”Toivon, että nuoret innostuvat pakopelien tekemisestä ja tekevät tulevaisuudessa myös omia pakopelejä. Joku voi luoda pakopeleistä itselleen esimerkiksi kesätyön 4H-yrittäjänä” sanoo Liisa Koivisto.

TIENAA RAHAA

JAKAMALLA LEHTIÄ JA MAINOKSIA

• Joustavat työajat • Työskentelet lähellä kotiasi • Työtä vain kerran viikossa jakelu tapahtuu keskiviikkoisin • Työn voi aloittaa samana vuonna, kun täyttää 14 vuotta • Sopii hyvin myös lisätyöksi • Saat hyötyliikuntaa!

www.jakajaksi.fi Soita tai tee työhakemus verkossa SSM Oy Kemi 050 448 3156

OLEMME OSA MEDIAKONSERNI KESKISUOMALAISTA

Tervetuloa saunan ja siian valtakuntaan!

Bara bada bastu Ruotsin suurimmassa savusaunassa!

Saunamaailmamme on nyt parempi kuin koskaan!

Uusi, tilava 60 hengen savusauna tarjoaa aidon ja tunnelmallisen elämyksen.

Varaa unohtumaton saunailta tai yhdistä kokous rentouttavaan löylyhetkeen. Tee varaus pian ja hyödynnä TUTUSTUMISHINTA!

OSTETAAN METSÄTILA Harrastamiseen kuvatrk@gmail.com puh. 040 5887378

Lue lisää: kukkolaforsen.se/fi info@kukkolaforsen.se I puh: +46 922 310 00 Kukkolaforsen 184, Haparanda

Seuraa meitä somessa:

13

Parasta Meri-Lapista Monipuolisia vaellusratsastus- ja ohjelmapalveluita yksityisille ja yrityksille Simossa vuoden ympäri.

Varaa oma seikkailusi!

Maastotunnit ja retket arki-iltaisin, tai vkl myös aamuisin / päivällä.

Yhteistyöyrityksille safaripäivät valoisana aikana myös turistiryhmille.

eraratsut.fi • arcticnature.fi

Tervetuloa päiväkahville taide- ja kultturielämysten pariin!

Avoinna: ma-to 10-18, pe 10-16

puh. 0400 583 859 • tuuliatyystala@gmail.com

Liikuttavaa mainontaa Meri-Lapissa Kysy uusittuja pakettejamme

SUOMALAINEN PAINO- JA KUVATUOTTEIDEN VERKKOKAUPPA

Avoinna ark. 8-16.30 Varikonkatu 11, Kemi puh. 016-262617

www.lautari.fi

Start

Se suosittu starttaajan paketti.

Logo + somealustat/mainospohjat

Fresh

Yrittäjän päivityspaketti.

Freesataan logo, nettisivut yms. uuteen kauteen

Lippurinki Paikalliset tapahtumaliput helposti netistä vaikka kotiin toimitettuna!

Tornion Suurpilkit 28.-30.3.2025

Power

METSÄKAHVILAN Lähiruokaa, lappilaisia makuja ja AVAJAISET

herkkuja suomalaisesta luonnosta.

Laavu, nuotiopaikka, katettua 19.4.2025 ruokailutilaa, puucee.

Levähdä riippumatoilla, retkeile Klo 11-15 luonnossakäteen” ja nauti herkullisista Yrittäjän ”avaimet -paketti. retkieväistä.

Graafinen ilme, logo, nettisivut, käyntikortit, mainospohjat yms.

Kivaloiden retkeilyreitin varrella

www.lippurinki.fi

Mainostoimistopalvelut Meri-Lapissa mm.

• Vaalimainokset • Somevideot • Animoinnit • Painotyöt • Käyntikortit • Digitaalinen tuotekehitys • Palvelumuotoilu • Graafinen suunnittelu yms. vuosikymmenten kokemuksella!

EntäKivalontie onko 1650 ideat hukassa?

Sointumetsä 94500 Keminmaa

Palvelumuotoilu, tuotteistaminen...

Kysy lisää.

Visual Design Nostetta Brändillesi.

www.visualdesign.fi

merilappi.com

14

KUNTAVAALIT - KOMMUNALVALET

Kemi

2

Ehdolla myös aluevaaleissa

3

4

5

6

Ehdolla myös aluevaaleissa

7

Ehdolla myös aluevaaleissa

8

9

Ehdolla myös aluevaaleissa

10

11

Ehdolla myös aluevaaleissa

12

13

JAAKKO ALAMOMMO

MIKKO ALAMOMMO (sit.)

KALERVO ALANENPÄÄ (sit.)

MIA ALASAARELA (sit.)

ULLA ALATALO

SARI AUVINEN

JOHANNA BUSKA

MIKA HANNUKSELA

RAIMO HOLOPAINEN

KALLE HUUSKO

PIRITA HYÖTYLÄ

HEIKKI HÄRKÖNEN

satamavalvoja, eläkeläinen

operaattori

eläkeläinen

sovellussuunnittelija, sairaanhoitaja

lähihoitaja

sairaanhoitaja, pääluottamusmies

palveluvastaava, ravintolakokki

turvatarkastaja

palomies, eläkeläinen

yrittäjä, toiminnanjohtaja

verosihteeri

käynnissäpitäjä

15

16

19

20

21

14

Ehdolla myös aluevaaleissa

17

18

Ehdolla myös aluevaaleissa

Ehdolla myös aluevaaleissa

Ehdolla myös aluevaaleissa

22

23

24

JUKKA IKÄLÄINEN

TEIJA JESTILÄ

VIIVI JÄRVELÄ

PETRI KALLINEN

OUTI KORVELA (sit.)

ANNIINA KUMPULA

JUKKA KUNNARI

PIRJO LAITILA

EEVI MÄKELÄ (sit.)

JANNE MÄKELÄ (sit.)

SANNA MÄÄTTÄ

valmentaja

johtava diakonityöntekijä

biofyysikko, väitöskirjatutkija

ensihoitaja

laitoshuoltaja, jhl edustajiston jäsen

sosionomi

luokanopettaja, km

ensihoitaja, oikeushoitaja

opiskelija

luokanopettaja, apulaisrehtori

työnjohtaja

32

33

26

27

28

29

30

31

34

35

25

AINO NUUTINENRIMPELÄINEN eläkeläinen

36

Ehdolla myös aluevaaleissa

37

SATU PELTONEN (sit.)

MIKA PIIPARINEN

HETA PULLINEN

KIMMO RIMPELÄINEN

JANI ROJOLA (sit.)

PETRI RONKAINEN (sit.)

JANNE SAARIJÄRVI

PAWWAH SHWE (sit.)

SANNA SIHLMAN

TOMMI TAIPALE

PEKKA TIITINEN

SAMI ZERNI

perhehoitaja

rakennusmestari

kirjastonhoitaja, tradenomi

operaattori

tapahtumatuottaja

tietotekniikan opettaja

opiskelija

kokki

varhaiskasvatuksen opettaja

sekatyömies

johtava asiantuntija

prosessinhoitaja

Ennakkoäänestys Suomessa 2.-8.4.2025 | Vaalipäivä 13.4.2025 | Tutustu SDP:n ehdokkaisiin: www.sdp.fi/ehdokkaat-2025 Förhandsröstning i Finland 2.–8.4.2025 | Valdag 13.4.2025 | Bekanta dig med SDP:s kandidater: www.sdp.fi/sv/kandidater-2025

Kulukuri kunniaan

Talous tasapainoon

KEMISSÄ:

LAPIN HYVINVOINTIALUEELLA:

• Viime vaaleissa mottoni oli, että Kemi kuntoon. Se onnistui vasta Kenven myynnillä. Kemi on elänyt aiemmin yli varojensa, josta varoitin jo vuosikymmen sitten.

Uusien investointien kohdalla pitää olla tarkkana ettei velkaa lisätä holtittomasti.

Olen vastuullisen taloudenpidon puolestapuhuja.

• Hyvinvointialueen hallinnon perkaaminen niin, että rahat riittävät peruspalveluihin.

• Valtiolta jatkoaikaa alijäämien kattamiseen.

• Vuokralääkärien sijaan palkataan lisätyövoimaa. Hyödynnetään tänne ulkomailta tulleita lääkärikoulutuksen saaneita ammattilaisia. Tulkkauslaitteet avuksi potilaan kohtaamiseen.

• Investoinnit tarkkaan syyniin. Ei rakenneta turhaan uutta jos HV-alueelta löytyy valmiita tiloja eri palvelutoimintoihin (mm. Länskän leikkaussalit).

TALOUDENPITO

IKÄIHMISILLE SÄÄLLINEN EHTOOPUOLEN ELÄMÄ

• Esteettömyydestä huolehtiminen mm. katujen talvikunnossapito ja hiekoitus kaupungille niissä paikoissa joissa sitä ei tehdä.

Rollaattorit rullaamaan kaupungin kaduilla.

• Panostetaan ennaltaehkäisevään, esim. liikunnan ja aivojen hyvinvointia tukevaan toimintaan.

• Eläkeyhdistyksille kaupungilta enemmän rahallista tukea.

• Kemikammarin käynnistäminen uudelleen.

ELINVOIMAN JA VETO- SEKÄ PITOVOIMAN LISÄÄMINEN

• • • •

Tehdään Karjalahden alueelta ajoväylä keskustaan alikulkuväylän kautta.

Kesäteatteritoiminnan aloittaminen ja kesämatkailun elvyttäminen.

Työpaikkoja kemiläisille nuorille ja muille myös.

Uusi hotelli Lumilinna- alueelle kylpylällä varustettuna..

RAKENTAMINEN JA KAAVOITUS

• Tarkastellaan kriittisesti uusien kiinteistöjen rakentamista. Purkamisen sijaan tehdään perusteellisia selvityksiä siitä, mikä on kokonaistaloudellisesti järkevää.

• Omakotitontteja ei ole järkevä kaavoittaa enempäänsä, koska kysyntä on ollut tosi heikkoa viime vuosina.

• Sähköintensiivisille yrityksille pitää luoda isoja tontteja kaupungin alueelta.

UIMAHALLIA EI PURETA VAAN PERUSKORJATAAN • Kuntotutkimuksen mukaan uimahallimme on peruskorjauskelpoinen. Hallimme kunto on vähintäänkin tyydyttävässä kunnossa tehdyn tutkimuksen mukaan.

Miksi purkaa kun voidaan korjata?

TALOUDENPITO

TERVEYS – JA SOSIAALIPUOLEN AVAUKSET • Terveyskeskuksiin ikäihmisille oma vastaanottoosasto jossa omalääkäripalvelut.

• Ennaltaehkäisevään toimintaan panostettava.

• Vanhusten kohtaamisiin voisi käyttää joko työttömiä sos.alan ihmisiä tai 3.sektorin toimijoita.

• Hajautetaan eri sosiaali – ja terveysalantehtäviä muihin HV-aluekeskuksiin.

• Länsipohjan sairaalan alasajo pysäytettävä.

• Lähipalveluita palautettava kuntiin, esim. vuodeosastot, jolla estetään ns. mummoralli.

• Hoidon keskiössä pitää aina olla ihminen ja hänen tarpeet. Pitää olla aina valmius kasvokkain kohtaamiseen. Digitaalisuus ei auta ikäihmistä jos siihen ei ole valmiutta.

Peruspalvelut kuntoon!

Eero Tuokila

Kuntavaaleissa Aluevaaleissa

115 2312

Lue lisää facebookista!

Seuraa meitä somessa: Teksti ja kuva: Rajajokikomissio

Tornion Panimon Lapland Original Lager on maailmanmestari

Tekti ja kuva: Tornion Panimo

Rajajokiavustusta viidelle tornionlaakson hankkeelle

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on myöntänyt rajajokiavustuksen hakemusten perusteella viidelle hankkeelle.

Tämän vuoden aikana toteutettavaan toimintaan suunnatussa avustushaussa vastaanotettiin yhteensä 14 hakemusta rajan molemmilta puolilta. Avustuksen hakuaika päättyi 10.2.2025.

Komissio päätti 25.2.2025, että 12 000 euron suuruinen rajajokiavustus jaetaan seuraavasti: 1 800 euroa BD-Kultur lasten ja nuorten musiikkiprojekti, kurssit ja konsertit 3 500 euroa Heikura-Hägg-HuuvaSaarela-Kajasviita, konsertillinen Väylä-messu Tornionlaakson kirkoissa rajan molemmin puolin 4 500 euroa Jieris ry, LINNUT luonto- ja taidetapahtuma Muoniossa

700 euroa Kangos PRO, Lainionjoen alueen rannan siivous

1 500 euroa Övertorneån kunta, valokuvanäyttely Matarengissa kertomuksineen, erityinen osa joen riskivaikutuksien kommunikoinnille Hankkeiden sisältö: BD-Kultur yhdessä Haaparannan Kulttuurikoulun ja Meri-Lapin musiikkiopiston kanssa toteuttavat kaksi musiikkiprojektia lapsille ja nuorille.

Ensimmäiseen osioon kuuluu kurssi ja konsertti 21.-23.2.2025 Meri-Lapin ja Haaparannan lapsille ja nuorille.

Toinen osa musiikkiprojektista järjestetään 23.-25.5.2025. Siihen osallistuu 150 lasta ja nuorta Kaustisilta, Vaasasta ja Uumajasta ja he soittavat yhdessä Meri-Lapin musiikkiopiston ja Haaparannan kulttuurikoulun oppilaiden kanssa. Soittajien yhteinen konsertti, jossa n. 200 lasta esiintyy, pidetään Rajalla kauppakeskuksessa 25.5. Musiikkiprojektien taustalla on Näppäripedagogiikka, joka alkoi Kaustisilla kansanmusiikkiin pohjautuvana lasten ja nuorten musiikkiopetuksena.

Hankkeella luodaan pohjaa yhteissoiton jatkuvuuteen raja-alueella.

Muusikot Heikura, Hägg, Huuva, Saarela ja Kajasviita toteuttavat konsertillisen Väylämessun Tornionjokilaakson kirkoissa rajan molemmin puolin Ruotsissa

ja Suomessa. Meänkielinen Väylämessu on luotu pohjoisen alueen kirkkoihin.

Musiikin on säveltänyt Päivi Heikura Bengt Pohjasen ja Erkki Lemisen lyriikoihin ja sen toteuttaa neljän muusikon yhtye.

Taidejärjestö Jieris ry järjestää sunnuntaina 8.6.2025 klo 00–16 LINNUT luonto- ja taidetapahtuman Puthaanrannan lintutornilla Muoniossa. 16 tunnin mittainen tapahtuma syntyy kesäyön valon ja äänimaailman ympärille.

Tapahtumaan osallistujilla on mahdollisuus oppia linnuista, liikkua vesillä aamuöisellä joella sekä nauttia musiikin, kuvien ja esittävän taiteen teoksista.

Tapahtuma on osallistava ja tuo esiin eri ikäisten muoniolaisten valmistamia lintuteemaisia teoksia.

Kangos PRO järjestää rannan siivoustalkoot Lainionjoen alueella Pajalan kunnassa. Lainionjoki on suosittu viehekalastuskohde. Avustus käytetään talkoolaisten tarjoilun järjestämiseen sekä siivousmateriaalin hankintaan Övertorneån kunta järjestää joka toinen vuosi valokuvien keräyksen Övertorneån kylistä.

Asukkaat saavat tuoda valokuviansa skannattavaksi Pohjoiskalotin tutkimuskeskuksen kuvaarkistoon. Kuvista ja kertomuksista järjestetään näyttely Matarengissa, jonne tulee viisi suurta säänkestävää kuvataulua nähtäville.

Tänä vuonna näyttelyssä on erityinen osa joen aiheuttamien riskien vaikutuksien esiin tuomiselle ja tulvavahingoista ja -riskeistä tiedottamiselle.

Rajajokiavustuksen tausta Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio avustaa vuosittain Tornionjoen vesistöalueella hankkeita ja aktiviteetteja, jotka liittyvät veteen, luontoon, kalastukseen, kulttuuriperintöön ja yhteistyöhön näissä rajajokisopimukseen liittyvissä aiheissa.

Rajajokikomissio on myöntänyt avustusta vuodesta 2016 lähtien ja vuonna 2025 avustusta jaetaan 10. kerran.

Avustuksen hakija voi olla yksityinen henkilö, yhdistys tai organisaatio. Avustus maksetaan tuen saajalle jälkikäteen hankkeen toteutuneista ja komission hyväksymistä kustannuksista. Rajat ylittävä toiminta on hankeavustusta puoltava asia.

Tornion Panimon lippulaivatuote, Lapland Original Lager, voitti elokuussa maailman parhaan kansainvälisen lagerin palkinnon World Beer Awards -kilpailussa. Nyt maailmanmestari lanseerataan 6-packina – täydellinen ratkaisu kultakuumeeseen!

”Voiton aiheuttama kultakuume ei osoita lainkaan laantumisen merkkejä, toteaa Tornion Panimon toimitusjohtaja ja panimomestari Kaj Kostiander”. ”Olemme investoineet tuotantoomme merkittävästi ja uusi pakkauskoneemme avaa tien isojen panimoiden hallitsemaan monipakkausmarkkinaan, Kostiander jatkaa. Uusi 6-pack tarjoaa helpon keinon jakaa maailmanmestari-oluen ilosanomaa ystävienkin kanssa”.

6-pack on valmistettu 50 % kierrätetystä ja täysin uudelleen kierrätettävästä polyeteenistä, joka on kevyt ja kierrätettynä ympäristöystävällinen pakkausmateriaali.

Pienpanimoilta ei monipakkauksia juurikaan ole totuttu näkemään, mutta Torniossa uskotaan, että aidolle premium-tason luottopäkille on kysyntää. ”Lapland Original Lagerin laatu on maailman huippua, ja kätevä 6-pack tekee jakamisesta entistä helpompaa.

Helppo valita, vielä helpompi nauttia, Kostiander tiivistää”.

Valmistetaan panimomestarilegenda Leo Andelinin 1960-luvun alkuperäisellä reseptillä, tervetuloa nauttimaan maailmanmestarin makua!

HYVÄÄ RUOKAA, TUNNELMAA JA LIVE-ILTOJA...

. ! n e d o u v i r a Ymp Sataman Krouwi Tapahtumaravintola Kemin sisäsatamassa.

Listaruoat, after ski ja lätyt.

Lounas arkisin klo 10:30-14.00.

Perämeren Jähti risteilee jälleen Kemin sisäsatamasta kesäkuun alusta.

Tiedustelut: kippariolli.ahonen@gmail.com tai ravintolan aukioloaikoina numerosta 050 377 7794.

Yksityistilaisuudet!: Kysy lisää info@satamankrouwi.fi, 050 377 7794, Rantabulevardi 10 Kemi, www.satamankrouwi.fi

15

16

Varattavissa!

• Yksityistilaisuudet • Häät • Kokoukset • Sukujuhlat...

Myös Saunatilat!

Kysy lisää.

merilappi.com

Tapahtumia Meri-Lapissa Keminmaa

Meri-Lapin Vapepan tapahtumailta Kallinkankaalla torstaina 20.3. kello 17.00-20.00 Kallinkankaan hiihtostadionilla Meri-Lapin musiikkiopiston lukuvuoden päätösjuhla Tiistaina 20.5. kello 19.00 Vallenius-salissa

Perinteinen peräkonttikirppis Keminmaan kuntakeskuksessa, Salen takan olevalla kenttäalueella lauantaina 24.5. kello 12-15

Kemi

Urkuvartti 19.3. Pieni urkukonsertti Kemin kirkossa kerran kuussa. Urkurina toimii Hanna Pärkkä. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Rasisminvastainen viikko Chez Kemin Kulttuurikeskus 21.3.

Impro-keikka CafeBarKinossa 21.3. ja 26.4. klo 20.00

Keväisiä tunnelmia – Marian päivän konsertti 23.3. klo 18.00 Kemin kirkko Tanssiyhtye JANEIRO CafeBarKinossa 29.3. klo 21.00

Yleinen koko perheen pilkkitapahtuma 6.4. klo 14.00 Leukalan kodalta Leukalantie, Kuivanuoro Kemi

Yleiset iltapilkkikilpailut 10.4. Seiskari, Kemin Seudun Urheilukalastajien maja.

Kuivanuoro Kemi. Klo 17.00 Simon Pappila Simoniemessä.

Pappilantie 10, 95220 Simo Päivi: 040 552 6146 varaukset: sales@sealaplandsafaris.com

Korut, kellot, lahjaesineet, silmälasit, aurinkolasit

Klarinetisti Mikko Raasakan ja Meri-Lapin jousikvartetin yhteiskonsertti Kemin taidemuseon upeissa puitteissa 11.4. kello 18.00

Ystävänpäivä on joka päivä -tapahtuma. Tervetuloa hyväntuuliseen myyjäistapahtumaan Kemin Tullimakasiinilla la 12.4. kello 10-15 ja su 13.4. kello 11-16.

Laululeidit, solisteinaan Samuli Kakko ja Johanna Buska, laulavat euroviisuhittejä 60-luvulta tähän päivään Syväkankaan koululla lauantaina 12.4. kello 15. Liput 15 euroa, käteismaksu. Ennakkomyynti Suomalaisessa kirjakaupassa.

Meri-Lapin musiikkiopiston oppilasilta 15.4. Kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.

Pitkänperjantain Pilkit 18.4. Veitsiluodon Kalapaikalla klo 12–16.

Lumoava Penny

Miesten teräskello

• 50m vesitiivis • mineraalilasi • kierrettävä takakansi

69:-

Meri-Lapin musiikkiopiston klassisen musiikin kitaristien ilta 28.4. klo 19.00 Kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.

Meri-Lapin musiikkiopiston puhaltajien konsertti 29.4. klo 19.00 Kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.

”Kevättä kohti kanteleilla”. Meri-Lapin musiikkiopiston kanteleensoittajat esiintyvät 5.5. klo 19.00. Vapaa pääsy. Taidemuseo.

Tornio

28.-30.3. Tornion Suurpilkit. Arvat myynnissä www.lippurinki.fi ja ennakkomyyntipaikoissa.

28.3. ANI Umpitunnelissa, Showtime 00.00! Liput myynnissä Umpitunnelissa ja Lippu.fi ROBIN PACKALEN S/K18 Umpitunnelissa. ROBIN PACKALEN ikärajaton keikka klo 20.00, ovet 18.00 Liput myynnissä Umpitunnelissa ja Lippu.fi

METSÄSTÄJÄ PUUKOT

Meri-Lapin musiikkiopiston oppilasilta 16.4. klo 19-20. Suensaaren seurakuntatalo, Kirkkokatu 13, Tornio, Vapaa pääsy.

Helat hopeaa

KULTASEPÄLTÄ

OPTIKOLTA

1

• kaste-/nimiäislahjat • korjaukset • korvien rei´itykset

LAHJAKORTIT

• näöntarkastukset • silmälasit • korjaukset • piilolinssit ja nesteet

PARISTONVAIHDOT

OSTAMME KULTAA!

Meri-Lapin musiikkiopiston pianistienilta 23.4. klo 19-20. Parasniemen seurakuntatalo. Vapaa pääsy.

Solmukohdassa – Yhdysrataliikenteen historiaa Suomen ja Ruotsin rajalla 28.1.-18.5., Tornionlaakson museo

Tervola

Meri-Lapin jousikvartetin konsertti Fanny & Felix 21.3. klo 18.00, Vapaa pääsy. Nuorisoseura

Tervola hiihto Mattisella 22.3. klo 10-14.

TORNIO Satamak. 8 puh. 040 840 9207 Palvelemme: ma-pe 9-17, la 10-14

KEMI Sauvosaarenk. 5 puh. 040 840 5485 Palvelemme: ma-pe 9-17, la suljettu

Keväinen maalaistori ja Peräpohjolan sipulit -hankkeen päätöstilaisuus 24.5. Loue.