Rauma-lehti 4/2016

Kaupungin tiedotuslehti 4

•

2016

Joulunajan tapahtumia Raumalla s. 6

Ongelmanratkaisija olohuoneessa s.8

SISÄLTÖ

6 4

8

11 20

Tässä numerossa: 4

Rauman talous tasapainottuu hallitusti

6

Kansalaisopisto täynnä joulutouhua

8

Ongelmanratkaisija olohuoneessa

10

Katutoimi valmiina talveen

11

Kuntalaiskyselyn tulokset

12

Call Center aloittaa vuoden alussa

14

Satasote kulkee maaliin vaiheittain

16

Varhaiskasvatussuunnitelma uudistuu

18

Energiatehokkaat lamput valaisevat Raumaa

20

80 vuotta Lukkoa

22

Urastartti - työelämän estradi

25

Taekwondo on monipuolinen laji

26

Uimahallissa siirryttiin rannekeaikaan

28

Tapahtumia lapsille ja nuorille

32

Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 4 • 2016 Toimitus:

Julkaisija:

Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Jakelu: Kannen kuva:

26

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja Anne Haapasalo, Arja Pietilä, kulttuurija vapaa-aikatoimi Markus Savolainen, tekninen virasto Kristiina Kuusio, sosiaali- ja terveysvirasto Päivi Hokkanen, kasvatus- ja opetusvirasto Raija Lehtorinne, keskusvirasto Rauman kaupunki, viestintä PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3597 Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki PunaMusta Oy Itella Posti Oy Johanna Kaisjoki

Seuraava tiedotuslehti ilmestyy 24.3.2017

2

TIESITKÖ?

EU:n maaseutuohjelmasta rahoitusta yritysten yhteishankkeisiin Yhteishanke on hyvä keino kehittää osaamista mikroyrityksissä, joilla harvemmin itsellään on resursseja kehitystyöhön. Hankkeilla voidaan lisätä esimerkiksi tuotannollista osaamista tai markkinointia toimialasta riippuen.

Yhdessä tekemällä voi päästä huomattavasti edullisemmin. Julkisen tuen osuus voi olla 60–90 %.

Pohjois-Satakunnassa hitsausyritykset löivät hynttyyt yhteen ja hyödynsivät tukieurot voidakseen kukin kilpailla uusista asiakkaista. Etelä-Suomessa yhteistyöeuroja on hyödynnetty Green Caren ja matkailun saralla.

Ota yhteyttä Leader Ravakkaan ja kysy lisää: Ulla Kallio 044 0344345, ulla.kallio@ravakka.fi.

Vapaaehtoiset kulttuurikaverit ikäihmisille Rauman kaupunki on kouluttanut 31 vapaaehtoista kulttuurikaveria. Kulttuurikaverin kanssa voi lähteä teatteriin, konserttiin tai näyttelyyn. Kaverin kanssa voi poiketa kirjastossa tai osallistua kansalaisopiston luennolle. Tarkoitus on olla avuksi esimerkiksi yksin asuville ikäihmisille, joiden pääsy kulttuuritarjonnan pariin on syystä tai toisesta vaikeutunut. Toiminta on tarkoitettu yli 65-vuotiaille raumalaisille. Kulttuurikaverin voi tilata itselleen tai läheiselleen Palvelutorin numerosta 044 021 2044.

Raumalaista kaukolämpöä jo 40 vuotta

Raumalla Pääkirjoitus 25.11.2016

USKOTAAN TULEVAISUUTEEN

Näyttää siltä, että kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteet onnistuvat. Tiukka talouskuri ja henkilöstön sitoutuminen säästöihin tuottaa toivottua tulosta. Peruskaupungin ensi vuoden budjetin alijäämä pienenee merkittävästi ja on enää 2,5 miljoonaa euroa. Investoinnit painottuvat ensi vuonna koulurakentamiseen sekä katu- ja ulkovalaistusverkkoon.

Rauma on saanut viime aikoina paljon positiivista huomiota elinkeinoelämän uudistumisesta ja kaupunki ennakkoluulottomasta elinkeinopolitiikastaan. Puhutaan Rauma-ilmiöstä, jossa uskotaan tulevaisuuteen ja toimitaan sen mukaisesti. Tulevaisuuden uskoa löytyy vuoden yrittäjänaiseksi valitulta Johanna Närvältä, jonka haastattelun voit lukea lehdestämme. Tulevaisuuteen tähdätään myös kaupungin organisaatiouudistuksessa. Tavoitteena on muun muassa muuttaa kaupungin toimintatapoja ketterämmiksi ja rohkeimmiksi ja toimia asiakaslähtöisemmin. Toimintakulttuurien muuttaminen on hidasta, mutta selkeät tavoitteet ohjaavat kohti maalia.

Digitalisoituva yhteiskunta vaatii toimivaa vuoropuhelua hallinnon, kuntalaisten ja politiikan toimijoiden kesken. Vuoropuhelun parhaita toteuttamistapoja ja –välineitä kysyimme suoraan raumalaisilta syyskuussa toteutetussa kuntalaiskyselyssä. Yhdyskuntateknisiä palveluja koskeva tutkimus valmistui samoihin aikoihin. Molempien kyselyjen tuloksista kerromme tässä numerossa.

Lähestyvä joulu tuo moniin perheisiin lisäkiireitä. Juhlatouhujen keskellä on hyvä ottaa aikaa rauhoittumiseen ja joulun sanoman miettimiseen.

Tunnelmaan pääsee menemällä joulukonserttiin tai –näytökseen tai vaikka enkelikirkkoon. Kokosimme joulutapahtumista oman tapahtumaluettelon jouluaukeamalle.

Tunnelmallista joulun aikaa!

Kristiina Lehtonen päätoimittaja

Rauman Energian kaukolämpö on yleisin ja ympäristöystävällisin lämmitysmuoto Raumalla. Lämpö tuotetaan Rauman Energian ja Pohjolan Voiman omistamassa Rauman Biovoimassa. Metsätähteen lisäksi voimalaitoksessa käytetään kierrätyspolttoainetta kuten kaupan ja teollisuuden pakkausjätettä ja raumalaisten energiajätettä. Raumalla kaukolämmön hinta on Suomen halvimpia.

Kuva tullut

facebook.com/raumafi twitter.com/raumafi

Energiateollisuus ry on myöntänyt Rauman Energialle Reilu kaukolämpö -laatumerkin laadukkaasta toiminnasta.

youtube.com/cityofrauma instagram.com/visitrauma

3

Pohjoiskehän koulu sijoittuu Hirvitien liikenneympyrän läheisyyteen.

BUDJETTI 2017

Rauman talous tasapainottuu hallitusti Teksti ja kuvat: Raija Lehtorinne

Rauman kaupunki jatkaa tiukkaa talouslinjaa ja pyrkii saamaan kaupungin talouden ja toiminnan tasapainoon vuoden 2018 aikana. Samalla valmistelussa on uusi organisaatio, joka tulee voimaan 1.6.2017 yhtäaikaisesti uuden valtuuston aloituksen kanssa.

Merkittävä ulkoinen muutos tulee olemaan 1.1.2019 voimaan tuleva maakuntauudistus, joka pitää sisällään myös sote-uudistuksen. Lisäksi kaupungin toimintaan vaikuttavat huomattavasti myös kilpailukykysopimus ja valtion talousarvioesitys, joka sisältää lukuisia kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä.

Kaupungin talousarvio on laadittu nykyisen organisaation mukaan ja muokataan

uuden organisaation mukaiseksi ensi keväänä.

– Olemme noudattaneet viimeisten vuosien aikana kuntataloudessamme aikaisempaa tiukempaa linjaa. Samalla olemme luoneet tulevaisuusinvestointien avulla edellytyksiä alueen elinvoiman uudistumiselle ja saaneet näillä toimenpiteillä aikaiseksi talouden tasapainottumisen, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa.

Kosken mukaan ensi vuoden talousarvio mahdollistaa kaupungin toimintojen kehittymisen. Budjetti on vielä alijäämäinen, vaikka alijäämä pieneneekin merkittävästi vuoden 2016 budjettialijäämästä. Kehityssuunta on kuitenkin hyvä.

Veroprosentti ennallaan Rauman peruskaupungin eli hallintokuntien ja taseyksiköiden talousarvio vuodelle 2017 on kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä 2,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimintakate eli verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavat menot ovat 204,4 miljoonaa euroa. Peruskaupungin vuosikate on 13,1 miljoonaa euroa.

Verotulojen arvioitu määrä on ensi vuonna 169,2 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa on 142,2 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 19,5 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 7,5 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 46,6 miljoonaa euroa.

Kunnallisvero säilyy 20 prosentissa.

Liikuntatila rakennetaan Otan koulun etualalla olevalle tontille.

4

Peruskaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, josta talonrakennuksen osuus on 11,3 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikan 5 miljoonaa euroa. Liikelaitoksista Rauman Vesi investoi 4,5 miljoonaa euroa ja jätehuoltolaitos 0,4 miljoonaa euroa.

Kaupungin rahoitustarve vuonna 2017 on 19,4 miljoonaa euroa, mikä on tarkoitus kattaa lainanotolla. Lainoilla toteutetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin investointeja. Vuoden 2017 lopussa kaupungilla arvioidaan olevan lainaa 1 125 euroa asukasta kohti.

Budjettiesitys sisältää myös työ- ja toimintakeskus Merituulen toiminnan vakinaistamisen, Naulan työkeskuksen toiminnan kehittämisen sekä lähihoitajien toimien lisäämisen kotihoitoon. Lisäksi täyttämättä olevia vakansseja lakkautetaan. Talousar-

vio ei sisällä henkilöstön lomautuksia tai muita velvoitteita palkkasäästöihin.

Katse tiiviisti tulevaisuudessa – Taloussuunnitelmaa tehdessämme olemme katsoneet pitemmälle tulevaisuuteen eli vuoden 2019 maakunta- ja soteuudistuksen jälkeiseen aikaan. Tulevan organisaatiomuutoksen jälkeen suuntaamme kaupungin resurssit valituille painopistealueille. Keskitymme elinkeinoelämän kehittämisen kautta työllisyyden parantamiseen, hyvinvointi- ja sivistystehtävien hoitamiseen sekä kaupungin infrastruktuurin ja omaisuuden ylläpitämiseen, Kari Koski sanoo.

Vuoden 2017 talousarvioesitys on kaupunginvaltuuston päätettävänä 28.11.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Veroprosentti 20,0 % Verotulot 169,2 M€ Valtionosuudet 46,6 M€ Toimintakate -204,4 M€ Vuosikate 13,1 M€ Peruskaupungin tulos -2,3 M€ Lainakanta 19,4 M€ Lainaa/asukas 1125 € Investoinnit (nettona ml.liikelaitokset) 24,9 M€

Suurimmat talonrakennusinvestoinnit Pohjoiskehän koulu Aronahteen koulu/kansalais- ja musiikkiopistot Otan koulu/lukio Vanhojen rakennusten muutokset Äijänsuon huoltorakennus

850 000 € 750 000 € 660 000 € 500 000 € 500 000 €

TULOT 2017 (kaupunki ilman liikelaitoksia)

Työllisyyden hoito 1% Keskusvirasto 3% TaseKonsernihallinto 3% yksiköt Kulttuuri- ja 5% vapaa-aikatoimi 5%

Tekninen toimi 12%

2,0 M€ 1,9 M€ 1,5 M€ 0,5 M€

Suurimmat kunnallistekniikan investoinnit Katujen peruskunnostusohjelma Fåfängan alueen kehittäminen Ulkovalaistusverkko Katu- ja liikennejärjestelyt Aittakarinkadun liikenneympyrä

KÄYTTÖTALOUDEN TOIMINTAKULUT 2017

5,0 M€

Valtion osuudet 16%

Sosiaali- ja terveystoimi 49%

Rahoitustuotot 0,5%

Toimintatuotot 27,4% Verotulot 56,5%

Kasvatus- ja opetustoimi 21%

5

Joulunaika R Kansalaisopisto täynnä

JOULUTOUHUA Teksti: Kristina Haavisto kuvat: Kirsi Kuusisto

Rauman kansalaisopiston kursseilla voi tehdä joulupukin konttiin vaikka mitä. Jollei ole ehtinyt kursseille, kannattaa tulla mukaan Joululahjavalvojaisiin. Työpajoissa tehdään mm. joulukortteja, pieniä himmeleitä, huovutustöitä, keramiikkatähtiä, lankatöitä, lasituikkuja ja nyplätään.

Päivä on kokonaisvaltainen, sillä lahjojen tekoa voi tauottaa pistäytymällä laulamassa jouluisia yhteislauluja niin suomeksi ja englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, ruotsiksi kuin saksaksikin. Hyvään jouluvireeseen pääsee myös liikuntatuokioissa, joissa on luvassa muun muassa tanssia, tonttuleikkejä ja joogaa. Jouluvalmistelut saavat uutta puhtia, kun välillä rentoutuu. Pienen hengähdystauon voi pitää Kansalaisopiston Rentoutuslauantaissa 3.12.

Joululahjavalvojaiset La 26.11. klo 10–14 Opistotalossa, Aittakarinkatu 10 Kahvi- ja glögitarjoilu Pajamaksu, sisältää materiaalit ko. pajaan.

Rentoutuslauantai 3.12. klo 10.00–13.30 Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 Noin 20 min rentoutustuokiot alkavat puolen tunnin välein. Vapaa pääsy.

Kristiina Juuruskorpi ohjaa rentoutusta joogan tapaan klo 10, klo 10.30, klo 11 ja klo 11.30. Rentoutusharjoituksessa istutaan tuolilla.

Noora Härmä ohjaa Meditaatiota ja syvärentoutusta klo 12, klo 12.30 ja klo 13. Harjoitukset tehdään tuolilla istuen.

6

Raumalla 2016 JOULUNAJAN TAPAHTUMIA

9.12.

Tonttujen Yö, Vanha Rauma

9.12.

Joulun sävel - joulukonsertti, musiikkiopiston lauluopiskelijat, klo 18, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

KUVATAITEILIJOIDEN TYÖHUONEET AVOINNA JOULUN AIKAAN

9.12. Joulunäytös, Turun Seudun Tanssioppilaitos/Rauman toimipiste, klo 18.30, Rauma-sali, Satamakatu 26

Rauman Taidegraafikoiden työhuone Kuninkaankatu 44

10.12.

La 26.11.

La 3.12.

La 10.12.

La 17.12

Joulunäytös, Turun Seudun Tanssioppilaitos/Rauman toimipiste, klo 13, Rauma-sali

10.12. Joulunäytös, Turun Seudun Tanssioppilaitos/Rauman toimipiste, klo 16.30, Rauma-sali 10.12.

Pyhä yö - joulukonsertti, Rauman Kamarikuoro, klo 17, Pyhän Ristin kirkko

10.12.

Jouluinen Vanhan Rauman opastettu kierros, klo 14, lähtö kauppatorilta

Joulukonsertti, Minidina, Melodina ja Rauman poikakuoro, klo 18, Poselli, Nortamonkatu 12

12.12. Konsertti, Kalevi Kiviniemi (urut) ja Pia Freund (sopraano), klo 18, Pyhän Ristin kirkko 13.12. Joulurunot, klo 12, Franciscus-talo, Kirkkokatu 2 17.12.

Jouluinen Vanhan Rauman opastettu kierros, klo 14, lähtö kauppatorilta

18.12.

Joulumarkkinat & shoppailusunnuntai, keskusta

Joulurauhan julistaminen, klo 11.45, Kauppatori

24.12.

Yksinäisten Joulu, klo 15, Poselli

24.12. Jouluvesper, Rauman Kamarikuoro, kanttorit Jouni Maunula ja Jukka Ritakorpi, klo 16, Pyhän Ristin kirkko 25.12.

Eija Suneli, näyttely/työhuone Kuninkaankatu 6, pihatalo, p. 0400 686 936 La 26.11.

La 3.12.

La 10.12.

La 17.12.

klo 10–15 klo 10–15 klo 10–15 klo 10–15

Galleria Kempas Ylinenkatu 6, p. 0500 325 309 Avoinna sopimuksen mukaan

18.12. Joulukonsertti, tangoprinsessa Mia Leivo ja tango prinssi Tino Ahlgren, klo 17, Järjestötalo, Siikapolku 1 24.12.

Taidegraafikko Meri Pauniahon työhuone Kanavakatu 23 B 51, p. 050 384 7756 La 26.11. klo 10–14 La 17.12. klo 10–14 Muulloin sopimuksen mukaan

11.12. Joulunäytös, Rauman Taitoluistelijat, klo 16, Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23 12.12.

klo 10–15 klo 10–15 klo 10–15 klo 10–15

Joulukonsertti, Klangi, klo 18, Pyhän Ristin kirkko

Art & Design Salme Kauppi Kuninkaankatu 40, p. 040 504 6604 Ti-pe 11–17, la 11–14 Työhuone Juusola, Näsi, Roos Savilankatu 10, p. 040 751 5570 Ma–la klo 11–14 Taidegalleria Artturi Isokirkkokatu 7, p. 0400 498 926 Avoinna päivittäin kello 10–17

KAUNEIMMAT JOULULAULUT 8.12.

11.12.

11.12.

13.12.

14.12.

14.12.

15.12.

18.12.

18.12.

21.12.

21.12.

6.1.

6.1.

klo 18, Voiluodon kylätalo, Anttilantie 3 klo 12.00-18.30, Pyhän Ristin kirkko klo 16, Enkelikirkko, Kodisjoen kirkko, Kodisjoentie 1445 klo 18, Vermuntilan rukoushuone, Vermuntilantie 163 klo 12, Vasaraisten koulu, Nihattulantie 487 klo 14, Kaunisjärven juhlasali, Steniuksenkatu 4 klo 18, Kortelan Jyrkänkallio, Veljentie 12 klo 13, Kulamaan laavu, Korpitie klo 18, Lapin kirkko, Kirkkotie 23 klo 15, Kauppatori klo 19, Pyhän Ristin kirkko, Franciscus-kuoro klo 15, De Vackraste Julsångerna, Kuappla, Jokiranta 5 klo 16, Unajan seurakuntakoti, Unajantie 332

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia www.rauma.fi

7

JOULUINEN MUSEOKAUPPA Vanhalla Raatihuoneella voit aistia aitoa joulun tunnelmaa. Museokauppa Kistupuadista löydät yksilölliset lahjaideat ja paikallisten kädentaitajien tuotteet omaan kotiin tai pukinkonttiin. Valikoimissamme myös pidetyt, puhalletusta lasista valmistetut, käsinmaalatut lasipallot.

Tervetuloa joulun tunnelmaan!

Ongelmanratkaisija olohuoneessa Teksti: Sanni Salonen Kuvat: Johanna Kaisjoki

Vuoden yrittäjänaiseksi valittu raumalainen sisustaja Johanna Närvä inhoaa stailausta ja rakastaa kotikaupunkiaan.

Raumalaisella ammattisisustajalla Johanna Närvällä on kotonaan julmetun iso kello seinällä. Kaikkien sisustusoppien mukaisesti liian iso.

- Mutta juuri se tekee tilasta mielenkiintoisen. Jos kaikki on liian harmonista, kodista tulee tylsä ja persoonaton.

Närvä on sisustanut raumalaisia koteja jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän irtisanoi itsensä paikallislehden myyntija markkinointitehtävistä vuonna 1993 ja perusti yhden naisen sisustusompelimon, koska halusi lähteä rakentamaan rakkaasta harrastuksestaan ammattia.

Tavoitteena oli, että töitä olisi sen verran, että ne riittäisivät oman leivän pitimiksi.

8

- Elettiin syvää lamaa eli edessäpäin oli kasvun vuodet. Riskinotto oli hallittua: matka matonreunalta lattialle oli niin lyhyt, että tiesin säästyväni pahimmilta kolhuilta, vaikka putoaisinkin, Närvä muistelee.

Nyt Närvän yritys on kasvanut sisustustavaratalo Kodinonneksi, jossa yrittäjän lisäksi työskentelee neljä myyjää ja kaksi ompelijaa. Vanhan Rauman sydämessä sijaitsevasta yrityksestä on kasvanut yksi raumalaisista menestystarinoista, jonka arvo on huomattu myös kaupungin rajojen ulkopuolella: viime vuonna Kodinonni valittiin Vuoden sisustusliikkeeksi ja tänä vuonna Johanna Närvä sai Vuoden yrittäjänainen –tunnustuksen.

Raumalaissyntyinen ja kaupungissa ikänsä asunut Närvä on saamistaan tunnustuksista vähän hämmentynyt. Hän sanoo tuntevansa kymmeniä yrittäjiä, jotka olisivat yhtä hyvin ansainneet toiminnastaan kiitosta ja kunniaa. Nyt valinta osui häneen, mistä hän on äärettömän kiitollinen ja iloinen – erityisesti raumalaisten puolesta.

- On etuoikeus saada tehdä tätä työtä nimenomaan Raumalla. Rakastan kotikaupunkiani ja tämä on minun tapani olla rakentamassa elinvoimaista kaupunkia.

Se, että voin olla sulkana Rauman hatussa, on minulle ihan wau-juttu.

Liikkeen asiakkaista kaksi kolmasosaa tulee Rauman talousalueelta, mutta varsinkin kesällä putiikki vetää paikalle myös kauempaa. Postin kautta kauppaa käydään ulkomaillekin.

Yrityksen pyörittämisessä Närvän katse on koko ajan ollut tiiviisti kivijalkaliikkeen kehittämisessä, vaikka nettikauppaakin hän on aina aika ajoin harkinnut. Hanke on kuitenkin jäänyt toteuttamatta, koska hän on halunnut keskittyä paikallisten ihmisten palvelemiseen.

Henkilöhistoria esiin sisustuksessa!

Johanna Närvälle sisustaminen on ennen kaikkea ongelmanratkaisua. Hän ei voi sietää, jos sisustamisesta käytetään termiä stailaus, koska se antaa kuvan, että kyse olisi ulkokohtaisesta meikkaamisesta tai koristelusta.

- Minuun otetaan yhteyttä, kun asukkailla on jokin ongelma. Toisinaan ongelman ydin on hyvin tiedossa – esimerkiksi säilytystilaa voi olla liian vähän – mutta yhtä lailla se voi olla yleistä toimimattomuutta tai tunne siitä, että kaikki ei kodissa ole kohdillaan. Tällainen epämääräinen ”jokin on vialla”–fiilis voi johtua yhtä hyvin liiallisesta harmoniasta kuin huonekalujen järjestyksestäkin.

On etuoikeus saada tehdä tätä työtä nimenomaan Raumalla. Rakastan kotikaupunkiani ja tämä on minun tapani olla rakentamassa elinvoimaista kaupunkia.

Myös asiakkaat ovat Närvän mukaan tajunneet tämän, ja hän saakin usein hämmästellä asiakaskäynneillään ihmisten mielikuvitusta ja taitoa rakentaa omaan elämään istuvia koteja.

- Nykyään tehdään rohkeampia valintoja kuin takavuosina ja kliinisiä katalogikoteja näkee onneksi entistä harvemmin. Mutta sanottakoon kyllä, että raumalaiset saattavat yhä olla keskimääräistä varovaisempia sisustajia, Närvä toteaa.

Hän sanoo tämän heijastuvan esimerkiksi verhomyynnissä: yksivärisiä verhokankaita myydään täällä huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa.

Suosikkihuonekalukseen hän nimeää penkin, joka on monikäyttöisyydessään aivan lyömätön ja usein aliarvostettu kaluste. Kun muut saattavat hymähdellä kuullessaan sanan pirtinpenkki, Johannan silmät se saa syttymään.

- Eteisessä penkki helpottaa pukeutumista, olohuoneessa se voi toimia lehtien laskupaikkana ja makuuhuoneessa sen voi laittaa sängyn eteen päiväpeiton ja sisustustyynyjen säilytyspaikaksi. Ja jos penkki ei istu muuhun sisustukseen, niin aina sen voi vaikka maalata, hän vinkkaa.

- Mutta toisaalta se kielii myös vanhoista asunnoista, kukertavista tapeteista ja perintöhuonekaluista. Kun koko muu huusholli on täynnä värejä ja kuvioita, en minäkään suosittele lisäämään joukkoon enää kirjavia verhoja, Närvä naurahtaa.

Vanhaa ja tuunattua

Närvä miettii, että kodin tulee palvella asukkaitaan hyvin ja kuvastaa heidän persooniaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jos koti täyttää nämä kriteerit, silloin se on hyvin sisustettu.

Monien muiden raumalaisten tapaan Närvä itsekin rakastaa kaikkea vanhaa ja tuunaa mielellään vanhoja huonekaluja uusien ostamisen sijaan. Voisi ajatella, että sisustusliikkeen yrittäjältä tällaisen asian ääneen sanominen osoittaa huonoa bisnessilmää.

- Kodin sisustusta ei ole tarpeen laittaa tämän tästä kokonaan uusiksi, vaan ainoastaan päivittää kuhunkin aikaan ja elämäntilanteeseen sopivaksi. Kaikilla perheillä on oma makunsa ja elämänhistoriansa, ja se saa myös näkyä kodissa.

- Olen työssäni aina sataprosenttisen rehellinen, mikä tarkoittaa sitäkin, etten pyri lisäämään myyntiä keinolla millä hyvänsä. Jos asiakas on mielestäni tekemässä virheostosta, sanon sen myös ääneen, Johanna Närvä sanoo.

9

Sisustustalo Kodinonnen henkilöstö valmiina palvelemaan. Vasemmalta Pirjo, Susanna, Kirsi, Heli, Tuula, Katinka ja Johanna.

KATUTOIMI

on valmistautunut talvikunnossapidon haasteisiin Teksti: Minna Myllylä

Katujen kunnossapidon toimintaa määrittää laki, joka velvoittaa sekä kaupunkia että tontinhaltijoita.

Kaupungin vastuulla ovat ajoratojen ja kevyen liikenteen väylien auraukset sekä lumesta aiheutuvan liikenneturvallisuuden huomioiminen kulkuväylillä, suojateillä ja risteysalueilla. Tontinhaltijat vastaavat jalkakäytävien aurauksesta sekä hiekoituksesta tonttien edustoilla.

Tontinhaltijoiden tulee myös huolehtia tarvittaessa pihan ja kulkutien lumen kuljetuksesta Isometsäntien lumenvastaanottopaikalle.

– Rauman alueella on aurattavaa aluetta 400 kilometriä sisältäen pyörätiet. Ensisijaisesti huolehditaan aurauksesta ja liukkauden torjunnasta pääkaduilla, kevyen liikenteen väylillä sekä jalkakäytävillä. Sen jälkeen vuorossa ovat asuntokadut, rakennusmestari Jari Salminen toteaa.

Rauman kaupungilla on kaksikymmentä omaa aurausyksikköä. Lisäksi käytössä on tarpeen mukaan urakoitsijoiden kalustoa viidestä kymmeneen. Lumenauraus ja liukkauden torjunta suoritetaan katuluokitusten perusteella. Alueet on jaettu kolmeen eri luokkaan kadun käyttötarkoituksen ja liikennemäärän mukaan.

– Lumenaurauksen haasteita ovat oikea-aikaisuus ja kaduilla olevat esteet, jotka hidastavat työskentelyä. Puiden oksistoa tulisi karsia, sillä tonttien ulkopuolella olevat oksat saattavat vaurioittaa kalustoa. Lisäksi tulisi aina

huomioida yleinen varovaisuus aurauskaluston lähestyessä. Etenkin pimeään aikaan jalankulkijoiden havaitseminen on vaikeaa, Salminen muistuttaa.

Lumenaurauksessa meidän tulee ottaa huomioon katuluokitukset ja turvallisuusnäkökohdat kertoo työpäällikkö Antero Mäkilä.

Viikonloppuisin ja öisin aurataan pääkadut ja kevyen liikenteen väylät. Kaupungilla on käytössään varallaolojärjestelmä ja tarvittaessa apuna voidaan käyttää yksityisiä palveluntarjoajia ruuhkahuippujen tasaamiseksi.

– Tänä vuonna olemme aloittaneet kunnossapidon alueurakoinnin, jolla lakisääteistä kunnossapitotoimintaa ulkoistetaan ja laajennetaan ympärivuotiseksi.

Ensimmäisen kokeilun tarjouspyynnöt on lähetetty Lapin alueesta. Lapin alueen urakka kestää marraskuuhun 2019, työpäällikkö Antero Mäkilä kertoo.

Lumentuloa on vaikea etukäteen arvioida, hyvällä suunnittelulla pyritään ennakoimaan oikea-aikaisuutta. Tilanteet voivat muuttua yllättäen ja esimerkiksi runsaan lumentulon vuoksi asuntokatujen auraus voi viivästyä kiireellisimpien aurausten vuoksi.

– Kuntalaisilta toivomme malttia kunnossapidon töiden suhteen. Meidän tulee ottaa huomioon katuluokitukset ja turvallisuus, minkä vuoksi näkemykset esimerkiksi lumen aurauksen ajankohdasta eivät aina kohtaa. Kaikkien tavoitteena on kuitenkin taata turvallinen liikkuminen talviliikenteessä ja teemme parhaamme asian suhteen, Mäkilä ja Salminen sanovat.

Lumenauraus ja liukkauden torjunta suoritetaan katuluokitusten perusteella. Alueet on jaettu kolmeen eri luokkaan kadun käyttötarkoituksen ja liikennemäärän mukaan.

10

Kaupungilta halutaan

AKTIIVISTA JA AVOINTA

viestintää Teksti ja kuva: Kristiina Lehtonen

Rauman kaupunki toteutti syyskuun lopussa organisaatiouudistukseen ja toimintojensa kehittämiseen liittyvän kuntalaiskyselyn. Sen tavoitteena oli saada kuntalaisten näkemyksiä vuorovaikutuksesta sekä parantaa viestintää ja asiakaspalvelua. Vastauksia saatiin lähes 300. Tyypillinen vastaaja oli 40-59 -vuotias nainen, jonka ammattiasema on työntekijä.

Asiakaspalvelua halutaan keskittää Kyselyyn vastanneet raumalaiset haluavat keskittää asiakaspalvelua yhteen paikkaan, esimerkiksi Pyyrmaniin. Keskittämisen kannalla oli yli 60 prosenttia vastaajista. Mieluiten raumalainen hoitaa asiansa kuitenkin soittamalla puhelimella, lähettämällä sähköpostia tai asioimalla netissä.

Kaupunki sai kyselyn avulla selkeät ohjeet myös viestintänsä kehittämiseen. Tietoa halutaan saada kaupungin nettisivuilta, paikallisesta sanomalehdestä ja kaupungin omasta tiedotuslehdestä (Rauma-lehti). Isoista hankkeista ja suunnitelmista pitäisi netistä löytyä ihan omat sivut, joissa hankkeen etenemistä voi seurata ja antaa palautetta. Virkamiesten tulisi myös nykyistä enemmän jalkautua kuntalaisten pariin.

Somessa pitää olla Yli 80 prosenttia vastaajista kokee tärkeäksi sen, että kaupungin tavoittaa myös sosiaalisessa mediassa.

Somessa olemista pitivät tärkeänä kaikenikäiset vastaajat. Yli 70-vuotiaistakin 75 prosenttia haluaa kaupungin olevan sosiaalisessa mediassa.

Sähköisen vuorovaikutuksen keinoista tärkein on verkkokyselyyn vastaaminen, palautteen antaminen sähköisellä lomakkeella ja kysymys-vastaus –palvelun käyttäminen. Blogin tai videoblogin pitämiseen ei kaupunginjohtajan tarvitse raumalaisten mielestä ryhtyä eikä Chattipalveluakaan koeta tarpeelliseksi.

Kaupunki ei ole tarpeeksi ketterä eikä tehokas Rauman Tarinan mukainen uusi toimintakulttuuri ei vielä näy asukkaille ja asiakkaille asti. Kaupunkia ei vieläkään nähdä ketteränä, tehokkaana tai innovatiivisena toimijana. Raumalaiset toivovat kaupungilta avoimempaa ja aktiivisempaa viestintää. Tiedon pitäisi olla selkeämpää ja helpommin saatavilla. Toisaalta kaupungin viestintä koettiin asiantuntevaksi ja annettu tieto luotettavaksi.

– Kysyimme suoraan ja saimme suoria vastauksia. Emme halua kaunistella asioita vaan kehittää omaa toimintaamme yhteistyössä kuntalaisten kanssa, sanoo organisaatiouudistuksen virkamiesvalmistelusta vastaava hallintojohtaja Sari Salo.

– Tuloksia on käsitelty niin kaupunginhallituksessa kuin valtuustossakin.

Nyt on aika tehdä johtopäätöksiä ja päättää käytännön toimenpiteistä palvelun ja viestinnän tason parantamiseksi, jatkaa Sari Salo.

Asukaskysely oli esillä kahden viikon ajan kaupungin nettisivuilla ja paperilomakkeita oli vastattavana kaikissa kaupungin merkittävimmissä asiakaspalvelupisteissä. Palautetta on kerätty myös tapaamalla monia kuntalaisryhmiä.

11

Kuntalaiset ovat puhuneet. Byrokratian pitää vähentyä, johtamisen selkiytyä ja toiminnan muuttua enemmän asiakaslähtöiseksi ja vuorovaikutteiseksi, sanoo hallintojohtaja Sari Salo.

MIKÄ MUUTTUU?

Keskitetty ajanvaraus vapauttaa resursseja ja on eduksi asiakkaille.

CALL CENTER

- Lääkärien ja hoitajien ajanvaraus keskitetään = Call Center - Päivystysasiassa ei mennä suoraan luukulle vaan soitetaan ja varataan noin-aika

ALOITTAA VUODEN ALUSSA Teksti: Ari Anteroinen kuva: Kalle Aaltonen

Kun vuosi 2017 alkaa, yhtenä tavoitteena on, että raumalaiset saavat varata avoterveydenhoidon potilasaikoja keskitetysti.

Keskitetty ajanvaraus koskee lääkärin ja hoitajan vastaanottoja pääterveysasemalla ja Lapissa sekä kiireettömissä että päivystysasioissa (akuutti). Keskitetty ajanvaraus hoidetaan ns. Call Center – järjestelmällä.

Avoterveydenhoidon johtava ylilääkäri ja vs. aluesairaalan johtava ylilääkäri Emilia Katko-Kesälän mukaan tässä takana on ennen kaikkea pyrkimys tuottaa mahdollisimman hyvää palvelua asiakkaille.

– Keskitetty ajanvaraus ei koske erityistoimintoja kuten neuvolaa tai muistipoliklinikkaa tai suun terveydenhuoltoa .

Normaali ajanvarausaika tulee olemaan todennäköisesti maanantaista torstaihin kello 8-17 ja perjantaina 8-15.

Keskitetty ajanvaraus tulee näkymään kuntalaisille monin tavoin. Henkilökunta vastaa puheluihin yhdessä ja samassa paikassa.

– Aina kun asiakas ajattelee tarvitsevansa aikaa tänään, hän soittaa sairaanhoidolliseen neuvontapuhelimeen. Siihen vastataan ajanvarauksessa sen aukioloaikoina, muulloin akuuttivastaanotolla. Tällä varmistetaan se, että asiakkaan on helppo mieltää, minne soittaa, Katko-Kesälä avaa toimintalinjaa.

– Sinne, missä heitä pystytään parhaiten hoitamaan, tarkentaa Katko-Kesälä.

– Apua saa varmasti.

Kun asiakasvirtoja pystytään hallitsemaan paremmin, saadaan ajatkin paremmin riittämään.

– Tiettyihin toimintoihin pyritään myös saamaan lyhyemmät vastaanottoajat, kuten esimerkiksi pistoksiin.

Ei sisään ambulanssiovesta Niin sanottu pikapolitoiminta sijoittuu jatkossa nykyisen päivystyksen tiloihin.

– Kaikki akuuttihoito keskitetään samaan paikkaan, toteaa Katko-Kesälä.

Käynti tulee olemaan jatkossa eri ovesta, sillä niin sanottu ambulanssiovi tullaan rauhoittamaan jossakin vaiheessa vain ambulansseille.

– Jos kyseessä on muu kuin tämän päivän aika, soitetaan ajanvaraukseen.

Hätätilanteissa toimitaan kuten ennenkin eli soitetaan aina hätäkeskuksen numeroon 112.

Ennen kuin Call Center pääsee alkuun, pitää tehdä vähän järjestelyjä. Ajanvarauksen muutokset eivät aiheuta lisää kustannuksia, mutta kuntalaisten palvelut parantuvat, Katko-Kesälä iloitsee.

Älä mene luukulle!

Vuosikontrollit

Ennen esimerkiksi akuuttivastaanotolla (päivystys) on menty päivystyksen luukulle.

Neuvoloissa ja suun terveydenhuollossa on rajatusti käytössä sähköinen ajanvaraus kaupungin nettisivujen kautta. Palvelua pyritään jatkossa laajentamaan siten, että se koskee myös sovittuja vuosikontrolleja lääkärien ja hoitajien vastaanotolla.

– Jatkossa otetaan puhelin käteen ja asiakas saa ”noin”-varausajan. Näin vältetään pitkää istuskelua ja turhaa odottelua, Katko-Kesälä sanoo.

Koulutetut hoitajat tulevat esittämään puhelimessa kysymyksiä ja vastausten perusteella potilaat pystytään ohjaamaan oikeaan hoitoon.

Johtava ylilääkäri Emilia Katko-Kesälä pitää keskitettyä ajanvarausta hyvänä uudistuksena.

12

– Tulevaisuudessa ennalta suunnitellut vuosikontrollit hoitajan tai lääkärin vastaanotolla tulevat kansalaisen ajanvarauksen piiriin. Tässä vaiheessa ne ovat kuitenkin vasta suunnitelmia, huomauttaa ylilääkäri Emilia Katko-Kesälä.

UUSI TOIMINTAKESKUS SINKOKADULLE Teksti: Vesa Kiiski

Rauman kaupungin vammaistyön yli 70 kehitysvammaista asiakasta ja henkilökunta jättää keväällä 2017 jäähyväiset pitkään palvelleelle Naulan työkeskukselle Sampaanalassa. Ahtaat, epäkäytännölliset ja korjausta vaatineet tilat vaihtuvat uusiin ja ennen kaikkea asiakaslähtöisiin tiloihin.

Uusi toimintakeskus valmistuu Sinkokadulle, vanhan Lönnström-yhtiön tiloihin.

Kiinteistössä on jo muita kaupungin omia yksiköitä sekä yksityisiä palveluntuottajia.

Vanha halli kokee perusteellisen muodonmuutoksen kuitenkin vanhaa kunnioittaen ja säilyttäen. Itäpuolen ikkunaseinä jätetään edelleen tuomaan luonnonvaloa.

Vankan hallilattian päälle on hyvä lähteä rakentamaan esteetöntä toimintakeskusta sen tuleville käyttäjille. Suunnitte-

luvaiheessa pyritään ottamaan huomioon materiaalit, korkeuserot, valaistus, käytävien leveydet, akustiikka jne.

Mahdollisuudet työtoimintaan lisääntyvät Rauman kaupungin vammaistyö keskittää kehitysvammaisten ja autistien työ- ja päivätoiminnan saman katon alle. Toimintakeskukseen tulee neljä työsalia alihankintatöitä varten sekä tilat omalle autismiryhmälle ja vaikeasti kehitysvammaisten päivätoiminnalle. Tilat mahdollistavat asiakaslähtöisen toiminnan kuten aistiherkille tarkoitetun lepotilan ja pienemmät työsalit.

Reilut 1200 neliön tilat antavat mahdollisuuden monelle työkeskukseen haluavalle osallistua työtoimintaan jopa viitenä

päivänä viikossa. Vielä tällä hetkellä ahtaat tilat ovat rajoittaneet asiakkaiden osallistumista ja tämä on kuormittanut joko asuntoloita tai aiheuttanut kotona asuville läheisille ylimääräistä vaivaa. Päivittäinen asiakasmäärä nousee työsalissa noin kymmenellä eli kokonaislukumäärä on noin 50. Vaikeasti kehitysvammaisten päivätoiminnassa sekä autismiryhmässä on kummasakin paikat kymmenelle asiakkaalle. Toimintakeskus on erityisen tärkeä niille, joilla ei ole mahdollisuutta saada työpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta tai päästä avotöihin. Toimintakeskus tarjoaakin monelle sosiaalista kanssakäymistä ja vertaistukea.

TUOMONIEMI, KAARO, VANHA RAUMA, KAPPELINLUHTA?

MIKÄ RAUMAN ASUINALUEISTA ON SUOSIKKISI? Toteutamme ensi vuoden aikana juttusarjan eri asuinalueista.

Nyt voit vaikuttaa äänestämällä, mitkä asuinalueet saavat tilaa Rauma-lehdestä 2017.

Seuraa Rauman kaupungin sosiaalisen median kanavia ja ota kantaa.

Voit äänestää myös kaupungin nettisivuilla tai palauttamalla alla olevan kupongin Palvelupiste Pyyrmaniin. Äänestysaikaa vuoden 2016 loppuun asti.

MISTÄ ASUINALUEESTA SINÄ HALUAT LUKEA RAUMA-LEHDESTÄ 2017?

Haluan lukea näistä asuinalueista vuonna 2017: 1. _________________________________________ 2. _________________________________________ 3. _________________________________________

13

Palauta lipuke Palvelupiste Pyyrmaniin (kaupungintalo, Kanalinranta) 31.12.2016 mennessä.

Kansalaiset saavat myös sanoa mielipiteensä ja ehdotuksensa.

kulkee maaliinsa vaiheittain Teksti: Ari Anteroinen kuva: Kalle Aaltonen

Satakunnan sote-uudistuksen eli Satasoten muutosjohtajaksi valittiin lokakuun alussa valtiotieteiden maisteri Terttu Nordman. Kankaanpäässä asuva Nordman jakaa työaikansa tasan Satasoten ja Porin perusturvakeskuksen kesken. Muutosjohtaja Nordmanin tehtävänä on ohjata ja koordinoida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Satakunnassa. Määräaikainen tehtävä kestää vuoden 2019 loppuun asti.

Satasote etenee hyvää vauhtia, sillä sitä valmistelemassa on suuri joukko alan ammattilaisia.

– Tavoite on viedä soteuudistus yhteistyössä maakuntahallituksen valmisteluorganisaation kanssa maaliin niin, että pääsemme aloittamaan 1.1.2019, Nordman sanoo.

Nordman uskoo aikataulujen pitävän.

– Tässä mennään vaiheittain eteenpäin.

Vuoden 2019 alussa suurin osa asioista on valmiina.

Missä mennään tällä hetkellä?

– Tänä vuonna ollaan saatu aikaiseksi yhteinen ja voimakas tahtotila toimijoiden ja poliittisten päättäjien kesken, Nordman vastaa.

– Silloin pitäisi olla valtion julkaiseman soteuudistuksen tiekartan mukaan meidän yhteistä valmistelua valmiina.

Maakunnat saavat tehdä oman ehdotuksensa. Me teemme Satakunnan näköisen ja kokoisen ehdotuksen, kertoo Nordman.

Kuntakierros kerää kommentteja

Realismi pitää muistaa

Jokaisessa maakunnan 18 kunnassa vierailevan kuntakierroksen avulla kerätään kansalaisten näkemyksiä siitä, minkälaiset soteratkaisut olisivat parhaita juuri täällä Satakunnassa.

Terttu Nordman pitää tärkeänä, että uutta Satasotea valmisteltaessa oltaisiin tarkkoina siitä, mitä luvataan.

– Lupausten pitää olla järkeviä ja realistisia.

– Joulukuuhun mennessä kierros on tehty ja kysymyksiin vastattu, Terttu Nordman laskee.

Myös kuntalaiset pitää ottaa mukaan suunnitteluun samoin kuin palvelujen järjestäjät.

Raumasta voi ottaa oppia

– Pitää järjestää kuulemisia, keskusteluja ja niin edelleen. Tästä täytyy tulla kaikkien satakuntalaisten yhteinen sote, Nordman määrittelee.

Muutosjohtaja Terttu Nordman jakaa kehuja Raumalle, jossa on olemassa oma voimakas palvelurakenne.

Nordmanin mukaan nyt on jalkauduttava kansan pariin.

– Moni voisi ottaa Raumasta mallia.

Raumalla on kokeiltu menestyksellä paljon uusia asioita ja siellä löytyy paljon osaamista, Nordman mainitsee.

– Asiolla pitää olla myös kasvot.

SATASOTE LUKUINA: • 223 000 asukasta

Nyt ollaan yhtä mieltä siitä, miltä maakunta ja sen väestö sekä alue näyttävät.

• 10 000 sote-ammattilaista

Oman näköinen

• 521 sosiaalipalveluiden toimipistettä/tuottajaa

Loppuvuonna 2016 Nordmanin mukaan valmistellaan vielä muutosvisio. Siihen on koottu yhteen ne asiat, miten sotemuutos viedään täällä Satakunnassa yhteisesti läpi.

• 55 terveysasemaa

Ensi vuoden heinäkuussa on näkyvissä seuraava etappi.

Satasoten kasvoihin pääsevät raumalaiset tutustumaan marraskuun 24. päivä, jolloin kuntakierros käy Raumalla.

• 2 555 sote-palveluiden toimipistetta, toimijaa ja tuottajaa

• 450 sote-alan yhdistystä • 552 miljoonaa euroa maksettuja KELA-etuuksia • 1 miljardin budjetti

14

Esimerkkeinä ovat vaikka monet kotihoitoon liittyvät asiat ja hoidon porrastaminen.

– Raumalla ei ole myöskään sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välillä suuria raja-aitoja. Raumalla on voimakas yhdessä tekemisen meininki.

Kankaanpäässä asuva Terttu Nordman aloitti lokakuussa Satasoten määräaikaisen muutosjohtajan työn.

Maakuntauudistus eli Maku käynnistyi Satakunnassa Teksti: Kristiina Lehtonen

Satakunnan maakuntauudistus polkaistiin lokakuun alussa isosti liikkeelle, kun valmisteluryhmiin valitut henkilöt kokoontuivat kuulemaan yhteistä tehtäväksiantoa. Satakunnan maakuntauudistuksen projektipäällikkö Timo Vesiluoman viesti oli selkeä. Aikaa muutoksen esivalmisteluille on 1.7.2017 asti, jolloin uuden maakunnan valmisteluvastuu siirtyy väliaikaiselle valmistelutoimielimelle. Sitä ennen on tuotettava yksityiskohtaiset kuvaukset nykytilanteesta, luotava edellytykset tehtävien ja omaisuuden siirroille sekä näkemys uuden maakunnan tavoitteista ja toimintatavoista.

Nykytila-analyysit syntyvät seitsemässä valmisteluryhmässä.

Siellä kirjataan ylös nykyiset asiakkaat, tehtävät sekä resurssit ja kuvataan nykyiset toimintaprosessit, verkostot ja yhteistyösuhteet. Valmisteluryhmiltä odotetaan myös näkemyksiä tulevan maakunnan toiminnasta. Ryhmien valmistelutyötä johtaa operatiivinen johtoryhmä ja seuraa laaja-alainen ohjausryhmä.

Tätä maakuntauudistuksen kokonaisuus tarkoittaa: • Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät • Uudet maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta • Uudistus tulee voimaan 1.1.2019 • Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, maakunta ja kunta • Uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi seuraavat tehtävät: - Pelastustoimi - Maakuntien liittojen tehtävät - Alueelliset kehittämistehtävät ja maakuntatasolla toteutettavat nykyisten ely-keskusten ja maakuntaliittojen elinkeinojen edistämisen tehtävät - Ympäristöterveydenhuolto - Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu - Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen - Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut • Maakuntauudistukselle valmistellaan verkkosivustoa, joka tulee yhteiselle alustalle satasote.fi –verkkopalvelun kanssa. Tietoa jaetaan myös sosiaalisessa mediassa, infotilaisuuksissa ja mediatilaisuuksissa.

15

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodissa, perhepäivähoidossa sekä kerho- ja leikkitoimintana.

Rauman VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA uudistuu Teksti: Eeva Koskinen

Opetushallitus laatii valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta Rauman varhaiskasvatus laatii oman varhaiskasvatussuunnitelmansa. Uusi suunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan myös lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

Suuntana tulevaisuus Millainen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon suunnitelma varhaiskasvatuksessa pitäisi tehdä, jotta lapset saisivat sekä juuret että siivet? Mitä elämän eväitä lapset tarvitsevat voidakseen vastata tulevaisuuden haasteisiin? Miten varhaiskasvatus omalta osaltaan antaisi lapselle vahvan perustan, jolle voi lähteä rakentamaan tasapainoista aikuisuutta? Edellä mainittuja asioita pohditaan Rauman varhaiskasvatuksessa erityisesti nyt, kun teemme kuntakohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa eli VASUa. Yksiselitteinen tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen varhaisvuosien oppimiskokemuksilla on iso merkitys ihmisen koko elinkaarelle.

Varhaiskasvatustoiminta perustuu varhaiskasvatuslakiin. Varhaiskasvatuksen tarjoaminen on kunnan velvollisuus ja siihen on jokaisella lapsella subjektiivinen oikeus. Suomessa varhaiskasvatuksella on yhtenäiset kasvatukselliset, opetukselliset ja hoidolliset tavoitteet. Nämä määritellään Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asiakirjassa. Näiden perusteiden uudistustyö on parhaillaan käynnissä. Työtä tehdään Opetushallituksen johdolla. Katseen pitää olla vahvasti suunnattuna eteenpäin, sillä samoilla varhaiskasvatussuunnitelman perusteilla mennään vuoteen 2027 asti.

sissa, valokuvanäyttelynä Vanhan Rauman porteista, kauppaleikin yrittäjyytenä tai ehkä se kaikuu kevätjuhlan merimieslauluna tai ui kaarnalaivana merivedessä, kestävää kehitystä unohtamatta.

Keskiössä lapsi, lapsen vertaissuhteet ja osallisuus

Leikki, taide, liikunta ja kaikenlainen ilmaisu ovat lapselle ominaisia tapoja oppia. Lasten osallisuudella tarkoitetaan mm. sitä, että lasten kiinnostuksen kohteet tulevat ohjaamaan toimintaa entistä enemmän. Lapsia kannustetaan hyvään vuorovaikutukseen ja yhdessä toisten lasten kanssa etsimään tietoa, suunnittelemaan, tutkimaan ja kokeilemaan. Lapsen osallisuuden lisäksi tärkeää on huoltajien osallisuuden lisääminen.

Myös jokaisen kunnan pitää tehdä oma varhaiskasvatussuunnitelmansa. Kuntaosuus täydentää valtakunnallista suunnitelmaa. Tehtävänä on tunnistaa paikalliset erityispiirteet. Haluamme, että Rauman varhaiskasvatussuunnitelmassa näkyy Rauman omaleimaisuus. Suunnitelma toteutuu lasten toiminnassa. Varhaiskasvatuksessa raumalaisuus näkyy monin eri tavoin, vaikkapa pitsinä lasten piirustuk-

Raumalla varhaiskasvatussuunnitelman paikallinen uudistustyö käynnistyi yhteisellä koulutustilaisuudella 13.10.2016. Tilaisuuteen osallistui 260 henkilöä kunnallisesta ja yksityisestä päivähoidosta. Tutustuimme valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman keskeisiin periaatteisiin, jossa keskiössä ovat lapsi, lapsen vertaissuhteet ja osallisuus.

TAVOITTEENA EHEÄ OPPIMISEN POLKU

VARHAISKASVATUS

Sujuvat siirtymät

ESIOPETUS

16

Sujuvat siirtymät

PERUSOPETUS

Keskitetyllä asiakaspalvelulla vastataan kuntalaisten toiveisiin

PALVELUPISTE PYYRMAN UUDISTUU Teksti: Minna Myllylä

Ilo loistaa lasten silmistä – varhaiskasvatuksen arvopohja Varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään myös Rauman varhaiskasvatuksen omat, yhdessä sovitut arvot.

• ILO – ilo loistaa lasten silmistä • LAPSEN OIKEUS OPPIA – jokainen lapsi oppii ja nauttii oppimisesta • LÄMMIN JA ARVOSTAVA VUOROVAIKUTUS – kunnioitamme toisiamme • TURVALLISUUS – turvallisuus antaa hyvän kasvupohjan Varhaiskasvatussuunnitelmaa tehdään yhdessä!

Varhaiskasvatustyön painopiste asettuu keväälle 2017. Varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu VASU-työskentelyyn laajasti. Näin varhaiskasvatussuunnitelmasta tulee mahdollisimman monelle työntekijälle tuttu jo työstämisvaiheessa.

Kaikki päivähoitoyksiköt saavat lisäksi VASU-tehtäviä, joissa lähtökohtana on uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukainen osallistava toimintatapa.

Kevään vasu-tehtävänä on tuottaa lasten kanssa projekti, joka lähtee liikkeelle lasten mielenkiinnon kohteista ja nivoutuu Suomi 100 vuotta juhlavuoteen.

Lasten vanhemmat otetaan mukaan varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön omien päivähoitoryhmien kautta. Lisäksi työskentelyyn osallistuvat varhaiskasvatuksen yhteistyötahot.

Jos Rauman varhaiskasvatustyö kiinnostaa sinua, voit seurata ja kommentoida sitä Rauman varhaiskasvatuksen Facebook-sivulla tai Peda.net/rauma/varhaiskasvatus – sivulla.

Rauman kaupunki vastaa kuntalaisilta tulleisiin toiveisiin keskittämällä lisää asiakaspalvelua kaupungin palvelupisteeseen. Palvelupiste Pyyrmanin uudistusta ja laajennusta alettiin valmistella, kun vanhalta kaupungintalolta vapautui tilaa kauppakamarin muutettua Sinkokadulle.

Vuonna 1902 vapaapalokuntalaisille valmistunut uusrenessanssirakennus on tuonut suunnitteluun omat haasteensa.

– Tarjolla olevat neliöt on kuitenkin pyritty hyödyntämään tarkoin käyttötarkoitukseen sopiviksi, sanoo talotoimen arkkitehti Minna Linnala.

Tilamuutosten jälkeen käytössä on koko vanhan kaupungintalon alakerta ja uudistuneisiin tiloihin päästään muuttamaan vuodenvaihteessa. Vanhaan kaupungintaloon keskitetään myös muita palveluja. Sisäänkäynnit ovat sekä Kanalinrannan että Valtakadun puolella ja suunnittelussa on huomioitu myös esteettömyys.

– Uudistuvissa tiloissa jatkaa palveluja matkailuneuvonta. Niiden seuraksi tulevat kaupungin isännöintitoimisto ja pysäköinninvalvonta sekä Rauman Energian asiakaspalvelua. Jatkossa Pyyrman tarjoaa myös varhaiskasvatuksen palveluneuvontaa sekä palveluja maahanmuuttajille ja rakentajille, palveluesimies Mari Soilukari kertoo.

Asiakaspalvelun kehittämiseen ja keskittämiseen on ollut selkeä tarve.

Siihen saatiin vahvistusta myös syyskuussa järjestetyssä kuntalaiskyselyssä.

Kyselyyn vastanneista raumalaisista valtaosa haluaisi saada asiakaspalvelua yhdestä pisteestä. Myös sähköisiä palveluja kehitetään, mutta ne eivät täysin korvaa perinteistä asiakaspalvelua.

Meille asiakaslähtöisyys ja -palvelu ovat tärkeitä asioita ja haluamme näillä muutoksilla mahdollistaa entistä onnistuneemman asiakaskohtaamisen, Soilukari ja Linnala kiteyttävät.

17

PALVELUPISTE PYYRMANIN PALVELUT: • Neuvonta ja ohjaus • Matkailuneuvonta • Lomakepalvelu • Kaupungin avustusten hakemuslomakkeet ja hakemusten vastaanotto • Laskujen maksaminen (saajana Rauman kaupunki) • Kulttuuritilojen vuokraus • Ilmoittautumiset kaupungin järjestämiin tapahtumiin tai retkiin • Lipunmyynti • Kaupungin kuntosalien avainpantit ja vuosimaksut • Saariston varaustupien ja veneiden vuokraus • Venepaikkojen vuokraus • Kalastusluvat • Vapaiden tonttien esittely sekä tonttihakemusten palautukset • Karttatilaukset • Mittaustilaukset • Esitteet • Myytävänä matkamuistoja sekä Rauma-tuotteita • Kolme yleisöpäätettä • Kopio- ja tulostuspalvelut (0.50 euroa/A4)

Kohti hiilineutraalia Raumaa

Ensi vuonna uusitaan elohopealamppuja muun muassa Kappelinluhdan, Otan ja Pyynpään alueilla.

Energiatehokkaat lamput

VALAISEVAT RAUMAN KATUJA

Teksti: Raija Lehtorinne kuva: Pekka Leino

Raumalla – kuten muissakin kunnissa – on viime vuosina uusittu katuvalaistusverkostoa ahkerasti. Syynä on laajasti käytössä olleiden elohopeahöyrylamppujen valmistuksen ja myynnin loppuminen vuonna 2015. Elohopealamppujen tilalle asennetaan uusia, energiatehokkaampia valaisimia.

Valaistusverkon uusinnan taustalla on vuonna 2010 tehty kuntotarkastus, jolla selvitettiin käytössä olevien lamppujen määrä ja kunto. Tulosten perusteella laadittiin aluekohtainen uusintasuunnitelma, jossa huomioitiin myös kunnallistekniikka-, sähkö- ja kaukolämpöverkkojen kunnostustarpeet.

Vuonna 2010 koko kaupunkialueella oli 7700 elohopeahöyrylamppua. Niiden vaih-

totyö on niin mittava kokonaisuus, että se on jaettu kymmenen vuoden ajalle.

Elohopealamput korvataan kahdella eri valaisintyypillä – keltaista valoa tuottavilla suurpainenatriumlampuilla ja valkoisilla led-lampuilla. Nämä valot kestävät selvästi pitempään ja kuluttavat energiaa huomattavasti vähemmän kuin elohopealamput. Kulloinkin käytettävä valaisintyyppi valitaan käyttökohteiden ja -tarpeiden mukaan.

Nummelle ledit 2015 Nummen alueella tehtiin vuonna 2015 kaupungin katuvalojen, Rauman Energian ja DNA:n yhteisiä kaapelointitöitä. Vanhat puupylväät ilmajohtoineen katosivat katukuvasta Aarningonkadulla, Vainiokadulla, Vetiskonkadulla, Meijerikadulla,

Kapteeninkadulla ja Summankadulla.

Tilalle asennettiin maakaapelit ja 64 led-valaisinta, jotka ovat teholtaan 50 ja 60 wattia entisten 125 watin elohopeahöyryvalaisimien sijaan. Valaistusvoimakkuus pysyi samana, mutta teho pieneni 4660 wattia.

Led-valaisimet ovat muita valaisimia hieman kalliimpia. Säästöä kuitenkin syntyy, sillä lamppuja vaihtamalla valaistuksen energiankulutus pienenee.

Energiatehokas valaistus vähentää myös hiilidioksidipäästöjä ja työtä, sillä uusien lamppujen käyttöikä on huomattavasti entisiä pitempi.

Ensi vuonna uusitaan elohopealamppuja muun muassa Kappelinluhdan, Otan ja Pyynpään alueilla.

RAUMA RAKENTAA ENERGIATEHOKASTA SUOMEA Teksti: Raija Lehtorinne

Rauman kaupunki on tehnyt työtä energiatehokkuuden parantamiseksi 1990-luvulta lähtien ja on mukana myös tulevalla energiatehokkuussopimuskaudella 2017–2025. Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvaan energiaan liittyviä toimenpiteitä. Kaupunki on sitoutunut tehostamaan omaa energiankäyttöään 4 prosenttia vuoteen 2021 mennessä ja 7,5 prosenttia – 5039 MWh – vuoteen 2025 mennessä. Säästö lasketaan vuoden 2015 tasosta.

Tehokas energiankäyttö on yksi tärkeimmistä ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista. Energiatehokkuussopimuksen kautta Rauma on mukana Kioton pöytäkirjassa asetetun ilmastotavoitteen saavuttamisessa. Energiatietoisuuden välittäminen raumalaisille ja Raumalla toimiville yrityksille on osa Rauman HINKU-toimintaa.

Suuri osa Rauman kaupungin omasta energiankäytöstä kuluu lämpönä ja valona kaupungin kiinteistöissä. Myös katuvalaistukseen, kuljetuksiin, katujen kunnossapitoon sekä veden, jäteveden ja kaukolämmön pumppauksiin käytetään merkittävä määrä energiaa.

18

Itsekin pyörällä töihin kulkevan Riikka Pajuojan mukaan kevyt liikenne on kulkutapana Raumalla hyvä.

Heijastimen käyttöä sekä toisten huomioimista liikenteessä ei voi koskaan korostaa liikaa, etenkään pimeinä vuodenaikoina.

Liikenneturvallisuuskysely

Hyviä huomioita raumalaisilta Teksti: Kalle Aaltonen Kuvat: Kalle Aaltonen ja Minna Myllylä

Rauman, Euran, Eurajoen ja Säkylän kuntiin laaditaan parhaillaan liikenneturvallisuussuunnitelmaa, jossa käydään läpi seudun ja kuntien liikenneturvallisuustilanne niin tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien, liikennekäyttäytymisen kuin koetun turvallisuuden näkökulmasta.

Lisäksi esiin nouseviin liikennekasvatukseen, -ympäristöön ja -palveluihin liittyviin ongelmiin ja puutteisiin esitetään ratkaisuja.

Rauman seudun asukkaiden ja muiden alueella liikkuvien mielipiteitä ja kokemuksia selvitettiin viime huhtikuun aikana osana suunnitelman laadintaa. Netissä toteutetussa kyselyssä vastaajat saivat itse merkitä vaaranpaikan tai oman läheltä piti -tilanteensa kartalle.

– Kaikki liikenneonnettomuudet kirjataan rekisteritietoihin, jotka ovat kaupungin käytössä. Kyselyn avulla saatiin tietoa myös ilmiöistä ja paikoista, joissa ei ole tapahtunut mitään, mutta jotka koetaan vaarallisiksi, toteaa suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja.

Suurin ongelma asenteissa Kaikkiaan vastauksia saatiin noin 500 ja kartalle merkittiin vaaranpaikkoja noin 800 kappaletta. Jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyen asukkaat toivoivat panostusta muun muassa tienylitysten turvallisuuteen sekä väylien talvikunnossapitoon. Myös uusien

pyöräteiden tarpeita tuotiin esille. Autoiluun liittyen panostusta toivottiin teiden ja katujen kunnossapitoon.

– Huomioita tuli oikeastaan joka puolelta kaupunkia. Asukkaat seuraavat kotiympäristönsä asioita ja kulkevat omia perusreittejä pitkin. Sen pohjalta muodostuvat havainnotkin, Pajuoja sanoo.

Pajuojan mukaan suurin liikenneturvallisuusongelma vastaajien mielestä on asenteissa, ei niinkään tie- tai katuympäristössä tai valvonnan puutteessa.

– Liikennesääntöjen kertaus nousee joka vuosi esille. Esimerkiksi väistämissäännöt pyöräilyn osalta ovat muuttuneet jo 1997, mutta ne tunnetaan edelleen huonosti, Pajuoja pohtii.

Onnettomuudet kuriin Tilastokeskuksen mukaan Rauman seudun liikenteessä menehtyy vuosittain keskimäärin neljä ja loukkaantuu noin sata henkilöä. Suurin osa on jalankulkijaja pyöräilijäonnettomuuksia, jotka tapahtuvat useimmiten taajama-alueella.

Asukaslukuun suhteutettuna Rauman seudulla tapahtuu selvästi enemmän kevyen liikenteen henkilövahinko-onnettomuuksia kuin maassa keskimäärin.

Pajuoja huomauttaa, että onnettomuuksien määrään löytyy yksinkertainen syy.

19

– Kaupunkirakenteemme on sellainen, että noin 5 kilometrin säteellä asuu noin 80 prosenttia raumalaisista. Tiiviissä taajamassa kevyttä liikennettä suositaan paljon, joten myös kevyen liikenteen onnettomuuksia on paljon. Vakavuudet ovat kuitenkin pienempiä koko maahan verrattuna, Pajuoja toteaa.

Syksyn aikana liikenneturvallisuustyölle asetetaan tavoitteita ja painopistealueita sekä siirrytään konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun. Pajuojan mukaan jokainen raumalainen voi myös itse ryhtyä panostamaan kaupungin liikenneturvallisuuteen.

– Heijastimet heilumaan ja pyöräillessä kypärä päähän. Autoillessa joka kerta turvavyö kiinni. Lisäksi liikennesääntöjen kertaus on paikallaan, mikäli niissä on epäselvyyksiä, Pajuoja muistuttaa.

80 vuotta Lukkoa

Tekojääratatalkoista instituutioksi Teksti: Lauri Tuomola

Vuosikymmenet Rauman Lukkoa läheltä seurannut Pekka Wallenius pitää 60-luvun tapahtumia tärkeinä raumalaiskiekkoilun historiassa.

Entinen pelaaja ja joukkueenjohtaja, sinikeltainen ääni ja useiden paikallisten kiekkokirjojen kirjoittaja Pekka Wallenius nostaa hattua tänä vuonna 80-vuotisjuhliaan viettävälle Rauman Lukolle. Tarina pienen kaupungin kiekkoseuran kasvusta instituutioksi, koko kaupungin kannalta merkittäväksi tekijäksi, on sanalla sanoen uskomaton.

Pekka Wallenius tuntee Rauman Lukon historian.

– Alun perin jääkiekko ei kuulunut Lukon päällimmäisiin suunnitelmiin, mutta Oiva Helimo toi jääkiekon Raumalle 40-luvulla.

Helimo toi Loimaalta varusteita ja innosti väkeä kokeilemaan uutta lajia lammen jäälle, Wallenius selvittää.

Jääkiekko oli jonkin aikaa laji muiden joukossa, mutta 60-luvulla jääkiekko otti Lukossa vallan.

– Lukosta tuli mestari nopeasti tekojään rakentamisen jälkeen. Olosuhteilla on ollut vuosien saatossa suuri merkitys eri kaupunkien kiekkoilun kehitykselle.

Kirjaprojektiensa kautta Lukon historiaan useasti uppoutunut Wallenius listaa ulkomuistista raumalaiskiekkoilun merkittäviä hetkiä 40-luvulta tähän päivään, mutta yksi ajanjakso nousee hänen puheissaan yli muiden: 60-luku. Silloin tapahtui paljon hyviä asioita.

Oiva Helimo toi Loimaalta varusteita ja innosti väkeä kokeilemaan uutta lajia lammen jäälle.

– Tekojääradan rakentaminen 1961 on suuri asia raumalaisen jääkiekkoilun historiassa. Se rakennettiin melkein talkoovoimin ja rakentajia oli valtava määrä. Syntyi koko kaupungin yhteisöllinen juttu, Wallenius kertaa historian merkkipaalua.

60-luku toi mukaan myös raumalaisen kiekkoilun tulevaisuuden kannalta kaikkien aikojen tärkeimmän päätöksen, kun joukko paikallisia jääkiekon ystäviä ryhtyi 1967 perustamaan Raumalaiskiekkoilun Tuki ry:tä.

Saattoi olla pienestä kiinni, että alunperin yleisseura Lukko profiloitui nimenomaan jääkiekkoseuraksi.

– Silloin ei kukaan varmasti osannut kuvitella, mikä sen merkitys on 50 vuotta myöhemmin. Alkuaikoina rahaa tehtiin

20

Hankkeen puuhamiehet tuumaustauolla.

Oiva Helimo (vas.), Martti Knuutila, Pauli Talvio ja Uolevi Kuningas.

Tekojääradan rakentaminen 60-luvun alussa on merkittävä osa raumalaista jääkiekkohistoriaa. Uskomaton määrä talkoolaisia paiski hartiavoimin töitä lajin kehittymisen eteen.

Syntyi koko kaupungin yhteinen juttu, Lukko -yhteisö.

RAUMAN LUKKO bingolla ja makkaramyynnillä, mutta Raumalla ymmärrettiin ajoissa, että sellaiset rahavirrat eivät tule riittämään, Wallenius muistelee.

Olennainen päätös syntyi 1972, kun nykyisen toiminnan taloudellinen kulmakivi RTK-Palvelu Oy perustettiin.

Oikeanlaiset päätökset paikallisen jääkiekon parhaaksi ovat taanneet sen, että toimintaa on pystytty kehittämään edelleen.

Ilman Lukon merkittävää panosta Raumalla tuskin olisi Raumanmeren tekojäärataa tai juniorien olosuhteita merkittävästi kohentanutta Tuki-Areenaa.

– Tuen historiassa merkittävää on myös yhdistyksen sääntöjen muuttaminen niin, että junioriurheilun tukemisen lisäksi taloudellista tukea voitiin ohjata myös liigajoukkueelle. On uskomatonta, että tämä poikkeuksellisen nerokas systeemi käännetään usein varsinkin Kehä 3:n sisäpuolella negatiiviseksi asiaksi. Raumalla jokaisen tulee ymmärtää, että ilman Raumalaiskiekkoilun Tukea ja sen laajenemista olisi ollut mahdotonta ylläpitää liigakiekkoilua Raumalla, Wallenius pohtii.

Bosman-päätös oli valtava kolaus Lukolle 90-lukuun mahtuu Rauman Lukon historiassa iloa ja murhetta. Lukko oli pystynyt

vuosikymmenen puoliväliin mennessä kokoamaan vakavasti mestaruudesta taistelevan nipun. Joukkue vilisi tähtipelaajia ja Lukon strategiana oli tehdä onnistuneilla pelaajakaupoilla rahaa ja jalostaa joukkuetta edelleen kohti toista mestaruutta.

Vuosi 1996 muutti kuitenkin kaiken.

Lukon kausi päättyi pronssijuhliin, mutta niin sanottu Bosman-päätös murensi hetkessä unelman: tähtipelaajat levisivät ympäri Eurooppaa ja Lukko jäi ilman siirtokorvauksia.

– Sanoisin, että yksittäisistä seuroista Lukko oli suurin häviäjä. Yhdessä yössä lähti pohja pois siltä, mitä Lukossa oli suunniteltu. Se oli valtava kolaus, Pekka Wallenius muistelee.

Hän toimi tuolloin Radio Ramonan jääkiekkoselostajana, kunnes selostushommat vaihtuivat 1997 Lukon joukkueenjohtajan pestiin.

Bosman-päätös on nimitys EU:n tuomioistuimen vuonna 1995 tekemälle päätökselle, joka mahdollisti EU-alueen ammattilaispelaajien vapaan siirtymisen seurasta toiseen sopimuksen päätyttyä.

Nimi juontaa juurensa belgialaisesta jalkapalloilijasta Jean-Marc Bosmanista, joka taisteli omista siirto-oikeuksistaan 90-luvun alussa.

21

• Perustettu 1936 • Toistaiseksi vain yksi mestaruus 1963.

Muut mitalit: hopeaa 1961, 1966, 1988 ja pronssia 1965, 1969, 1994, 1996, 2011 ja 2014 • Seuratuimpia nimiä tällä kaudella: Ville Vahalahti, Janne Niskala, Aleksi Saarela, Jesse Virtanen, Aaron Gagnon, Lauri Tukonen, Toni Koivisto, Kaapo Kähkönen ja kesken kauden Raumalle hankittu maalivahti Jakub Stepanek • Vastuuvalmentaja Juha Vuori • Lukko tavoittelee juhlakautenaan 4000 katsojan yleisökeskiarvoa • Lukko lanseerasi 80-vuotisjuhlakauden kunniaksi 80 euron hintaisen seisomakausikortin • Lukko huomioi seurahistoriaa läpi kauden käyttämällä esimerkiksi vanhoja logoja pelipaidoissa ja tuomalla esiin raumalaisen jääkiekon merkkipaaluja ottelutapahtumissa • Jäädytetyt pelinumerot: 4 Teppo Rastio ja Jouni Peltonen 7 Matti Keinonen 8 Jorma Vehmanen 13 Jari Torkki 26 Matti Forss 77 Erik Hämäläinen

uma

apaht t i t n i o t y r rek

UraStartti – työelämän estradi 8.2.2017

KLO

IKYLÄ 9-15 K I V

N AREEN

A

Teksti ja kuva: Kalle Aaltonen

UraStartti on vuosittain Raumalla järjestettävä rekrytointitapahtuma. Messumuotoisessa tapahtumassa on mahdollisuus muun muassa tutustua yli 40 eri alan työnantajien toimintaan, saada tietoa eri oppilaitosten jatkokoulutusmahdollisuuksista sekä luoda kasvotusten kontakteja.

Opiskelijalle messut tarjoavat myös tilaisuuden hankkia opintoihin sisältyvän harjoittelu- tai opinnäytetyöpaikan.

Luentosarjoja, ekskursioita ja uratarinoita

Tapahtuman järjestää Rauman Nuorkauppakamari yhteistyössä Marvamedian, Rauman kaupungin ja Rauman Kauppakamarin kanssa. Seuraava, järjestyksessään kymmenes, UraStarttitapahtuma on keskiviikkona 8.2.2017.

Tapahtumien määrä kertoo siitä, että rekrytointitapahtumalle on Raumalla kysyntää.

UraStartin tapahtumapäällikkö Jenni Mäenpään mukaan yhdessä tekeminen on myös UraStartin kantava teema.

– Kävijällä on tilaisuus luoda suoria keskusteluyhteyksiä yritysten, oppilaitosten sekä muiden näytteilleasettajien kanssa. Muutin itse Raumalle 16 vuotta sitten ja olisin jo silloin kaivannut vastaavaa tilaisuutta kartoittaa esimerkiksi kesätyö- tai harjoittelupaikkoja, kertoo UraStartin viestintäpäällikkö Mia Nikula.

UraStartti pyrkii kymmenvuotisjuhlavuoden kunniaksi tavoittamaan mahdollisimman laajasti eri elämänvaiheissa olevia, työelämästä kiinnostuneita nuoria ja aikuisia. Lisäksi tapahtuma on mukana Suomen 100-vuotisjuhlahankkeessa, jonka teemana on yhdessä tekeminen.

– Rauman seudun ysiluokkalaisille on luvassa Suomen 100-vuotisjuhlateemaan liittyvä kilpailu. Toisen asteen opiskelijoille pidetään Yritystä työelämään -luentosarjat, joissa kiinnostavat yrittäjähenkilöt puhuvat omasta urastaan.

Rauman talousalueen ulkopuolelta tulevia korkeakouluopiskelijoita houkutellaan Rauma Marine Constructionsin sekä TVOn ja Posivan toimintaa avaavilla ekskursioilla, Mäenpää luettelee.

Työelämä tehdään tutuksi myös erilaisilla uratarinoilla, joita kerätään UraStartin nettisivuilla. Kuka tahansa voi käydä kerto-

UraStartti-tiimi korostaa yhdessä tekemisen merkitystä.

Kuvassa vasemmalta Jenni Mäenpää, Mia Nikula, Ville Anttila, Melisa Haahtinen ja Jarno Laine.

22

massa oman vapaamuotoisen tarinansa, joka myöhemmin julkaistaan tapahtuman netti- ja Facebook-sivuilla.

Älä jää yksin Mäenpää korostaa, että UraStartti tarjoaa mahdollisuuden sekä kävijälle että näytteilleasettajalle kehittää ja kartoittaa osaamistaan yhdessä.

– Työelämä voi tuntua välillä karulta ja suorituskeskeiseltä kilpailulta, mutta yhdessä tekeminen ratkaisee paljon. Kun kerää rohkeutta, on aktiivinen ja avaa suunsa, niin aina löytyy joku, joka auttaa ja kuuntelee. Työ on kuitenkin iso osa elämää ja me haluamme, että UraStartti on se estradi, jossa autetaan ja saadaan samalla luotua Rauma-henkeä kävijöiden ja yritysten kesken, Mäenpää kannustaa.

Lisätietoa UraStartti-tapahtumasta: www.urastartti.fi www.facebook.com/urastartti

Raumalaiset antoivat palautetta teknisistä palveluista

Kadut ja leikkipaikat siistejä – juomavesi huonon makuista

Teksti: Kristiina Lehtonen

Rauman kaupunki mittasi viime keväänä toteutetulla kyselyllä asukkaiden tyytyväisyyttä yhdyskuntateknisiin palveluihin. Raumalaiset olivat tyytyväisiä muun muassa keskustan katujen puhtauteen, jalankulku- ja pyöräteiden kuntoon sekä niiden talvikunnossapitoon. Myös leikkipaikkojen siisteydestä ja keskustan puistojen hoidosta annettiin kiitosta.

Rauman kaupunki sijoittui kyselyssä keskivaiheille asuinkatujen ja keskustaan johtavien pääkatujen kunnossa, liukkaiden torjunnassa ajoradoilla, asuntoalueiden puistojen hoidossa, jätehuollon neuvonnassa ja tiedotuksessa. Myös tulokset katuvalaistuksesta sekä palo- ja pelastustoimista ovat keskitasoa verrattuna tutkimuksessa mukana oleviin muihin kuntiin.

Erityisen hyvin Raumalla on hoidettu liukkauden torjunta jalankulku- ja pyöräteillä. Vain Naantali ja Kuopio saivat tästä palvelusta paremmat arvosanat. Lähes 90 prosenttia raumalaisista on sitä mieltä, että paperin ja lasin keruupisteiden sijainti on hyvä. Ongelmajätteiden keruupisteiden sijaintiin ollaan tyytymättömämpiä.

Veden maku, haju ja väri ajoittain huonoja Raumalaisten mielestä parannettavaa löytyy muun muassa juomaveden laadussa, jätepuhdistamojen toiminnassa, vesihuollon tiedotuksessa sekä uimarantojen ja maauimalan hoidossa. Myös liikuntapaikkojen hoito sai vertailukuntiin nähden huonon arvosanan. Vain Lappeenranta ja Kemi pärjäsivät tässä Raumaa huonommin. Uimarantojen ja maauimalan hoidossa Rauma jäi jumbosijalle.

Vaikka veden laatu oli selkeästi kohentunut kahden vuoden takaisesta mielipidemittauksesta, jäi se vieläkin vastaajakuntien huonoimmaksi. Raumalaisista vastaajista 69 prosentin mielestä veden laatu on hyvää ja 12 prosentin mielestä se on huonoa. Vastaavat luvut ovat vastaajakunnissa keskimäärin 95 prosenttia ja 4 prosenttia. Raumalla veden laatuongelmia ovat ajoittain esiintyvä huono väri tai sameus sekä veden huono haju ja maku. Veden toimitusvarmuutta pidetään Raumalla kuitenkin keskimääräisen hyvänä.

Rauma sai moitteita myös vesihuollon tiedotuksesta. Tutkimus paljastaakin sen, että ne kunnat, joiden vesihuollon tiedotukseen ollaan tyytyväisiä, saavat paremman arvosanan veden laadusta.

Tyypillinen vastaaja oli yli 59-vuotias henkilöautolla liikkuva nainen Teknisiä palveluja koskevan kyselyn sai tuhat Rauman kaupungin alueella asuvaa 18-79-vuotiasta henkilöä. Heidät poimittiin satunnaisesti väestötietojärjestelmästä.

Kyselyyn vastasi 152 naista ja 120 miestä.

Suurin vastaajajoukko oli yli 59-vuotiaita omakotitalossa asuvia. Tutkimus tehtiin myös 26 muussa kunnassa.

Tuloksia analysoidaan ja palautteeseen reagoidaan Teknisen toimen johtaja Seppo Heikintalon mielestä asukaskysely on hyvä tapa mittauttaa palvelujen laatua. Toki

23

arvioimme omia palvelujamme ja toimintaamme myös itse. Nykyajan ihmiset liikkuvat ja matkustavat paljon, joten heillä on paljon vertailukohtia. Odotukset perusasioille ovat aiempaa korkeammalla.

– Myös yksittäiset tapahtumat voivat vaikuttaa mielikuviin voimakkaasti. Tällä kertaa asukaskysely osui poikkeukselliseen ajankohtaan. Tutkimus tehtiin aika pian sen jälkeen, kun tapahtui vakava paineviemärin rikkoutuminen. Jouduimme johtamaan jätevettä kanaaliin ja asia sai melko paljon julkista kritiikkiä, analysoi Heikintalo.

Heikintalo ymmärtää myös juomaveden laatuun kohdistuvan kritiikin. Pintavedestä valmistetun talousveden haju- ja makuhaitat johtuvat osittain raakaveden laadusta ja osittain puhdistusprosessista.

Maan makua on erittäin vaikea poistaa.

Raumalla talousvesi valmistetaan pintavedestä ja sitä on aina desinfioitava. Desinfioinnista jää veteen epämiellyttävä kloorin haju ja maku.

– Raumalaisten juomavesi on kuitenkin laadultaan hyvää. Se täyttää sekä kaikki terveydellisin perustein annetut vaatimukset että laatusuositukset, muistuttaa Heikintalo.

Yhden selkeän kehittämiskohteen saimme heti napattua tutkimuksen tuloksista. Tiedotuksen laatua on parannettava ja määrää lisättävä, sanoo teknisen toimen johtaja Seppo Heikintalo.

Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan löytyvät Rauman kaupungin kotisivuilta osoitteesta: www.rauma.fi/ajankohtaista (julkaisupäivä 13.10.2016)

KEVÄÄN 2017 LIIKUNTAPAKETIT Suurin osa liikuntapalveluiden terveysliikuntaryhmistä on siirretty tänä syksynä kansalaisopiston kursseiksi. Osa on yksittäisiä kursseja, osa on koottu liikuntapakettiin.

AIKUISTEN ERITYISRYHMÄT Ryhmäliikunnat alkavat viikolla 2. Kausimaksu ryhmiin on 30 €, jolla voi osallistua kaikkiin liikuntaryhmiin.

Maksu suoritetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Ryhmiin ilmoittaudutaan paikan päällä, poikkeuksena neurologinen kuntopiiri.

KANSALAISOPISTON LIIKUNTAPAKETTI

LIIKUNTAPALVELUIDEN LIIKUNTAPAKETTI

Ilmoittautuminen liikuntapakettiin ja muihin opiston kevätkaudella alkaville kursseille (kts. opiston opinto-opas) kansalaisopiston nettisivuilta ti 3.1. klo 17 alkaen ja toimistossa / puhelimitse ke 4.1. alkaen. Monet syksyllä alkaneet kansalaisopiston liikuntakurssit jatkuvat keväällä, tiedustelut opiston toimistosta puh. 02 834 4515.

Kevään liikuntaryhmät alkavat viikolla 2 ja päättyvät pääsääntöisesti viikolla 19.

Liikuntapaketin kurssimaksu on kevätkaudelta 30 €, jolla voit osallistua alla oleviin ryhmiin.

Kurssimaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä tai laskutetaan kurssin alettua.

Tuolijumppa tiistaisin klo 11.30–12.15

Tiedustelut vapautuvista paikoista: Tiina Malinen, p. 02 834 3246

Järjestötalo, Siikapolku 1.

Tiinan jumppa tiistaisin klo 13–14, uimahalli

Kevään liikuntaryhmät alkavat viikolla 2 ja päättyvät viikolla 14.

Uimahallin kuntosali, Hankkarintie 8.

Aamujumppa maanantaisin klo 9–10

Iän karttuessa lihaskunnon ylläpidon merkitys korostuu.

Kuntosalityöskentelyssä pidät kehon toimintakykyisenä mukavassa porukassa.

Ohjaaja on paikalla kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.

talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19 liikunnanohjaaja Martti Halme Aloitetaan viikko aamuselän hoidolla ja iloisilla rytmeillä.

Aamukimppajumppa tiistaisin klo 8–9 Opistotalo, Aittakarinkatu 10 LitM Kimmo Kouru Ponnahda uuteen päivään aamujumpan kautta.

Ukkojumppa torstaisin I ryhmä klo 11.00–12.30 II ryhmä klo 12.30–14.00 Kourujärven väestönsuoja, Lännentie 1 liikunnanohjaaja Martti Halme Varttuneille miehille, jumppaliikkeet tehdään pehmeästi oman kunnon mukaan. Osa liikkeistä tehdään kuntosalilaitteilla.

Kausimaksu ryhmiin on 30 €, jolla voi osallistua useampaankin ryhmään. Jumpat maksetaan ennen ryhmien alkamista palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2.

Kuntosali keskiviikkoisin klo 8–11

Kunnon kävely perjantaisin klo 10–11 Talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19.

Kunnon kävelyssä ohjatun alku- ja loppuverryttelyn välillä nappaamme kaksi kärpästä samalla iskulla: kävely kivassa seurassa pitävällä alustalla kehittää verenkiertoelimistön kuntoa ja kuntosalilaitteilla pidämme lihakset vireessä.

Aikuisten sovellettu pelikerho maanantaisin klo 15.30–16.30, WinNova, Steniuksenkatu 8.

Tuolijumppa tiistaisin klo 11.30–12.15, Järjestötalo, Siikapolku 1 Neurologinen kuntopiiri tiistaisin klo 14.30–15.30 ja 15.30–16.30, terveyskeskus, lääkinnällinen kuntoutus, jumppasali.

Ryhmä on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille. Kokoontuminen sisältää ulkoilua, jumppaa, kuntosalia yms.

Kevennetty tuolijumppa neurologinen / kuntoutuville torstaisin klo 11.00–11.30, Järjestötalo, Siikapolku 1.

Tiedustelut: Tiina Malinen, p. 02 834 3246.

LIIKUNTAKERHOJA LAPSILLE Molskis Vesiliikuntaa erityislapsille keskiviikkoisin klo 15.00–16.15 ja 16.30–17.45.

Kokoontuminen uimahallin pääsisäänkäynnin luona.

Ilmoittautumiset: tiina.malinen@rauma.fi tai p. 02 834 3246.

Ilmoittautuessa mainittava lapsen nimi, ikä, uimataito, erityisyyden kuvaus ja yhteyshenkilön puhelinnumero.

Maksu 30 €/lukukausi, maksetaan uimahallin kassalle.

Ice-skating Tour Raumalla Ice-skating Tour –tapahtuma Raumanmeren tekojäällä ke 11.1. Päivällä on koululaistapahtuma ja avoin perheluistelu illalla klo 18–20. Ice Skating Tour -konsepti on Luisteluliiton operoima kokonaisuus, jota tehdään yhdessä kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimien sekä koulujen kanssa.

Kevennetty jumppa torstaisin klo 15.00–15.45 Kourujärven liikuntasali fysioterapeutti Tiina Malinen Kehoa huoltavaa jumppaa, josta osa voidaan tehdä istuen.

24

Rauman Taekwondo ry harjoittelee pääasiassa vanhan lyseon eli nykyisen kansalaisopiston liikuntasalissa.

Miiko Laine ja Sauli AaltoSetälä toivottavat tervetulleiksi tutustumaan yhteen maailman suosituimpaan taistelulajiin eli taekwondoon.

TAEKWONDO

on monipuolinen laji Teksti ja kuvat: Ari Anteroinen

Rauman Taekwondo ry on varsin pieni seura. Aktiivisia harrastajia on noin neljäkymmentä. Heistä päävalmentaja Miiko Laineen mukaan poikia ja miehiä on hieman naispuolisia enemmän. Seurassa on niin ottelijoita kuin liikesarjakilpailijoitakin.

Rauman Taekwondon valmentajat ovat vetäneet myös erittäin suosittuja itsepuolustuskursseja.

– Taekwondoa harrastavat eniten alle kaksikymppiset nuoret, mutta myös muutamia vanhempia on mukana, Laine kertoo.

– Ensin voi tulla vaikka vain ihan katsomaan ja lähteä sitten mukaan, jos innostuu, Laine kannustaa.

Hän on mielissään siitä, että seuraan on liittynyt viime aikoina 15-17 –vuotiaita harrastajia.

Seuran toimintaan pääsee helpoimmin tulemalla paikan päälle salille. Keskiviikkoisin ja perjantaisin pidetään alkeiskursseja ja torstaisin jatkokursseja.

Myös Pyynpään koulun budosalissa on harjoituksia.

– He ovat kuitenkin jatkossa potentiaalisia ottelijoita ja kilpailijoita.

Mikäli sattuu jossain tilaisuudessa näkemään seuran esiintymisryhmän esittelemässä lajia, voi heiltäkin mennä kyselemään lisää.

Ei ole kallista

Ensi vuonna taas MM-kisoihin

Rauman Taekwondolla on harjoituksia vanhan lyseon salilla kansalaisopiston kyljessä neljästi viikossa. Valmentajia on kaikkiaan kuusi.

– Laji on varsin edullinen harrastaa.

Kausi maksaa 80 euroa tai koko perheeltä satasen. Sillä rahalla saa liikuntaa ja valmennusta viimeisen päälle, Miiko Laine sanoo.

Taekwondossa käytettävän peruspuvun saa noin 30 eurolla. Sen lisäksi vyökokeista tulee tietenkin kuluja.

Laine on sitä mieltä, että taekwondo sopii kaikenikäisille.

– Meillä on esimerkiksi torstaisin perhetaekwondoa. Siellä on käynytkin kivasti porukkaa.

Seuran edustajat ovat jo menestyneet kilpailuissa. Laine nostaa esiin nimet Sauli Aalto-Setälä, Sonja Doering, Eelis Rinne, Valtteri Rytinki, Olli ja Elli Liang, Helmi Lyly sekä Niko Klytseroff.

– Yksilökisan lisäksi olen ollut mukana myös ryhmäkisassa.

Sauli Aalto-Setälälle jäi Perun kisoista sen verran nälkää, että todennäköisesti hän lähtee jälleen 2017 kisoihin. Kisapaikkaa ei tosin vielä ole julkistettu.

Kaikki samanarvoisia Kysytään päätteeksi vielä päävalmentaja Miiko Laineelta, mikä on tuo taekwondon syvin juju? Miksi hän on hurahtanut lajiin?

– Se on se oman kehon ja mielen hallinta eri tilanteissa. Tässä oppii puolustamaan kehoaan ja kunnioittamaan toisia.

Harrastajilla on samanlaiset puvut. Se korostaa sitä, että kaikki ovat samanarvoisia.

– Kunnioitamme kaikkia sellaisina, kuin he ovat.

Sauli Aalto-Setälä on harrastanut taekwondoa parikymmentä vuotta. Takana on jo kolmet liikeratojen MM-kisatkin.

Vuonna 2013 hän oli mukana Indonesiassa, 2014 Meksikossa ja tänä vuonna Perussa.

FAKTA

– Tällä kertaa tuli alussa tosi kova kaveri vastaan, joka voitti lopulta koko kisan. Reissu oli kokemuksena silti hyvä, Aalto-Setälä luonnehtii.

• Maailmalla on myös toinen liitto ITF, jonka liikesarjat ja tekniikat eroavat jonkin verran.

Mexicossa raumalainen pääsi etenemään pidemmälle.

25

Rauman Taekwondo ry • Kuuluu Suomen Taekwondoliittoon, joka kuuluu taas World Taekwondo Federation –liittoon (WTF).

• Nettisivut raumantaekwondo.fi, joista löytää seurasta ja sen toiminnasta lisätietoja.

UIMAHALLISSA

siirryttiin rannekeaikaan Teksti ja kuva: Sini Gahmberg

Syyskuun alussa Rauman uimahallissa otettiin käyttöön kassajärjestelmä, joka toi uusia käytäntöjä uimahallin käyttäjille.

- Kassajärjestelmän vaihtumisen myötä uimarit ostavat kassalta joko valkoisen kertarannekkeen tai muun värisen sarjarannekkeen, joihin voi valinnan mukaan ladata joko 10, 20 tai 50 kerran uinnit, uimahallin esimies Joni Penttilä kertoo.

Ranneketta käytetään käytävän portilla pukuhuoneisiin mennessä.

– Rannekkeen keskiosaa näytetään portin kulkulaitteelle, jolloin portti avautuu. Pukuhuoneesta voi itse valita mieleisensä vapaan kaapin, sillä avaimet ovat

kaapeissa valmiina. Rannekkeen voi jättää kaappiin odottamaan, Penttilä opastaa.

Uintireissun jälkeen pukukaapin avain jätetään kaappiin paikalleen, mutta ranneke otetaan mukaan. Ilman ranneketta portista ei pääse kulkemaan.

– Valkoiset kertarannekkeet syötetään portin syöttölaitteeseen, jolloin portti avautuu. Muun värisiä sarjarannekkeita taas vilautetaan samanlaiselle lukulaitteelle kuin sisään mennessä. Näin sarjaranneke jää asiakkaan käyttöön seuraavaa uintikertaa varten, Penttilä sanoo.

Sarjaranneke lunastetaan omaksi 10 eurolla, jonka lisäksi maksetaan käynti-

maksut. Kassalta voi ostaa rannekkeita ma–to 12.00–19.30, pe 12.00–18.30 ja viikonloppuisin uimahallin aukioloaikoina.

Rannekkeeseen voi myös ladata käyntikertoja maksullisiin vesijumppiin.

– Wesiwoikan jumppaajia pyydämme ottamaan rannekkeen mukaan allasalueelle, sillä lukija on allastilojen valvomossa, Penttilä kertoo.

Kävijäpalautteet kehittävät toimintoja Torstai-iltana uimahalliin menijöitä riittää, ja kulunvalvontaportilla on tasainen vilske. Kaksi raumalaisleidiä suuntaa sarjarannekkeilla tottuneesti portista sisään ja heistä iäkkäämpi sanoo uuden kulun olevan hankala. Nuorempi taas luonnehtii järjestelmää näppäräksi ja nykyaikaiseksi.

– Enää ei tarvitse jonottaa kassalla, hän sanoo. Leidien perässä portille tulevat Mika ja Onni Eklund, jotka käyvät kerran viikossa uimassa.

– Tulimme ensimmäistä kertaa uimaan järjestelmän asentamisen jälkeen sen toisella käyttöviikolla, ja opastusta ei isä eikä poika ole sen jälkeen tarvinnut. Hyvin on toiminut, Mika Eklund toteaa.

Palautetta uudesta järjestelmästä on saatu.

– Kiteytetysti voi sanoa, että toiset tykkää ja toiset ei. Uimahallia käyttäviltä seuroilta olemme saaneet palautetta, ja käytäntöjä on kehitetty, Penttilä kertoo.

Alkuviikkoina portilla päivysti henkilö ja opasti tulijoita.

Mika ja Onni Eklund ovat tyytyväisiä Rauman uimahallin palveluiden käyttäjiä.

– Joni Penttilän ensimmäisen opastuksen jälkeen emme ole kulkuportin käytössä apua tarvinneet, Mika-isä kertoo.

26

– Sen olemme itsekin huomanneet, että ruuhka-aikoina kulku yhdestä portista aiheuttaa päänvaivaa. Jonoa samalle portille on molemmista suunnista. Ruuhkan aiheuttaa valitettava tilan ahtaus.

Kapean käytävän vuoksi toista porttia ei voida asentaa. Nykyportin toinen puoli kun on varattu erityisryhmien liikkumiselle kuten pyörätuolilla kulkeville, Penttilä sanoo.

UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT

HIIHTOKURSSI LÄHDEPELLOLLA

SISÄÄNPÄÄSY KERTAMAKSULLA:

18.–19.1. klo 18–20 Lähdepellon urheilukeskuksessa.

maanantai

klo 12.00–20.30

tiistai

klo 12.00–20.30

keskiviikko

klo 12.00–20.30

torstai

klo 12.00–20.30

perjantai

klo 12.00–19.30

lauantai

klo 9–17

sunnuntai

klo 11–17

SISÄÄNPÄÄSY RANNEKKEELLA:

POIKKEUKSELLISIA AUKIOLOAIKOJA 5.12. itsenäisyyspäivän aatto klo 6–14 6.12. itsenäisyyspäivä suljettu 23.12. jouluaaton aatto suljettu 24.12. jouluaatto suljettu 25.12. joulupäivä suljettu 26.12. tapaninpäivä suljettu 31.12. uudenvuodenaatto suljettu 1.1. uudenvuodenpäivä suljettu 6.1. loppiainen klo 11–17

maanantai

klo 6.00–20.30

tiistai

klo 6.00–20.30

keskiviikko

klo 12.00–20.30

torstai

klo 6.00–20.30

perjantai

klo 6.00–19.30

lauantai

klo 9–17

WIBITISTÄ EKSTRAILOA

sunnuntai

klo 11–17

Wibit-rata uimahallissa aukioloaikojen mukaan: 16.–18.12, 5.–8.1, 17.–19.3. ja 13.–17.4. Wibitistä lisäinfoa uimahallin nettisivulta.

Sisäänpääsy tuntia ennen hallin sulkemisaikaa, uintiaika päättyy 1/2 tuntia ennen sulkemisaikaa.

KYNTTILÄUINTI UIMAHALLISSA ke 21.12 klo 12–20 ja to 22.12 klo 6–20 (poikkeuksellisesti myös kertamaksulla)

Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta. klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17-45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30–17.45 klo 16.30­–17.45 klo 16.30–17.45

KUNNON MESSUT Liikunta- ja hyvinvointitapahtuma talviharjoitteluhallissa (Teollisuuskatu 19) sunnuntaina 22.1. klo 9–15.

Messut ovat SAMK:n opiskelijoiden sekä Rauman kaupungin järjestämä messutapahtuma kaikenikäisille liikkujille.

Tarkemmin tapahtumasta: kunnonmessut.fi

LÄHDE MUKAAN LAHDEN MM-HIIHTOIHIN Kaupungin liikuntapalvelut ja Rasti-Lukko järjestävät 4.–5.3. matkan tapahtumaan.

Matkaan kuuluvat kuljetukset Raumalta, kisaliput sekä majoitus sisältäen aamiaisen. Tarkemmat tiedot kaupungin ja Rasti-Lukon nettisivuilta tai p. 02 834 3245 kimmo.kouru@rauma.fi.

RAUMANMEREN TEKOJÄÄ

UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE 9.1.–19.1. ma–to

23.1.–2.2. ma–to

6.2.–16.2. ma–to

20.2.–2.3. ma–to

6.3.–16.3. ma–to

20.3.–30.3. ma–to

Käydään läpi perinteisen ja vapaan tyylin tekniikat sekä suksen huoltoa ja voitelua.

Lisätiedot kurssista ja ilmoittautuminen kaupungin nettisivuilta. Tiedustelut: Kimmo Kouru, p. 02 834 3245.

Tekojään arvioitu käyttöaika on 1.12.–1.3.

Tekojään aukioloaika on arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Tekojään päivittäinen hoitoaika on klo 14.30–15.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella.

alkeis alkeisjatko alkeis alkeis alkeis alkeis alkeis alkeisjatko alkeis alkeisjatko alkeis jatko

Näkyvyys jäänhoitokoneesta on varsin rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi.

Viikoittainen huoltoaika on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojää on suljettu.

Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito.

Alkeisjatkoryhmässä tavoitellaan hyljemerkkiä eli 25 metrin uimataitoa.

Jatkoryhmässä tavoitteena on kalamerkki ja 50 metrin uimataito.

Ilmoittautuminen netissä: rauma.fi/palvelut/uimakoulut 30.11. klo 17 alkaen.

Sivulta löytyy myös ohjeistus uimakoulua varten. Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella 1.12. klo 13 alkaen uimahallista, p. 02 834 3572. Aikamuutokset mahdollisia.

Uimakoulumaksu 50 € tulee suorittaa uimahallin kassalle ensimmäisen viikon aikana.

Erityslasten uimakouluista tiedotetaan nettisivulla rauma.fi/palvelut/uimakoulut

27

MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30 (vuoroa ei ole 4.12.).

Muutokset mahdollisia.

Tuki-Areenan yleisövuorot: tukiareena.fi

KERHOTOIMINTA, kevät KERAMIIKKA Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4 Perhekeramiikka ma

klo 17.30–19.30 (lapset yli 4 v./aikuinen)

30 €/lapsi/lukukausi 25 €/aikuinen/lukukausi

Nuorten keramiikka to

klo 17–19 (yli 10 v.)

35 €/lukukausi

Ilmoittautumiset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. p. 02 834 5001.

Lisätietoja: Eija Hietanen, p. 044 793 4563.

Pikkukokki -kerho Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4 ke

klo 17–19 (5.–6. lk) 20 €/lukukausi.

Kerhossa ruuanlaiton ja leipomisen perustiedot tulevat tutuksi hauskasti ja mielenkiintoisesti Lännen Marttojen ohjauksessa. Kerhoillan lopuksi maistellaan ruokia, joskus jää maistiaisia myös kotiin vietäväksi. Ilmoittautumiset ja maksu palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. p. 02 834 5001.

Kansantanssi Lapin koulu, Kirkkotie 6 su

klo 13.00–13.30 (alle 6-vuotiaat) klo 13.45–14.30 (yli 6-vuotiaat) 25 €/lukukausi

Kerhossa lauletaan, leikitään ja tanssitaan. Pienemmät aloittavat perinteisillä ja uudemmilla laululeikeillä. Iän ja taitojen karttuessa haetaan haastetta vaikeammista askelista ja kuvioista, lavatansseja unohtamatta. Ilmoittautumiset paikan päällä. Lisätietoja iltaisin: Maiju Virta, p. 044 067 7749.

NUORISOTALOT

TILOJEN VUOKRAUS

Kuovin nuokkari Kuovinkuja 4

Kuovin ja Lapparin nuorisotaloja, kiipeilyseinää sekä skeittihallia vuokrataan yli 18-vuotiaille.

ti klo 17.30–20.00 (17–29-vuotiaat) ke klo 17–20 (13–17-vuotiaat) to klo 14.30–17.00 (5-6 lk)

klo 17–20 (13–17-vuotiaat) pe klo 17–23 (13–17-vuotiaat) (joululoma 20.12.–6.1.)

Lappari Sahamäentie 14 su–to klo 12–22 pe–la klo 12–23 Nuoriso-ohjaaja paikalla (joululoma 21.12.–4.1.) ke

klo 13.30–16.00 (5-6 lk) klo 16.30–19.30 (13–17-vuotiaat)

SKEITTIHALLI Syväraumankatu 39 ti klo 15–20 ke klo 15–20 to klo 15–20 pe klo 15–20 la–ma tila on vuokrattavissa, kuten päivisinkin Valvoja p. 040 833 0838 Kertamaksu 2 €, kymppikortti 15 € Kertamaksut peritään skeittihallissa.

Kymppikortteja myydään skeittihallilla ja palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2.

Skeittihalli joululomalla 21.12.–26.12.

Poikkeuksellinen aukiolo arkipäivisin 27.12.–5.1. klo 12–16.

28

Synttäreiden ja muiden yksityistilaisuuksien hinta nuorisotaloilla on ensimmäiseltä 4 tunnilta 80 € (1.1. alkaen 85 €) ja skeittihallilla 50 €, ylimeneviltä tunneilta hinta on 20 €/tunti.

Tilojen yksittäinen käyttövuoro maksaa ensimmäiseltä 4 tunnilta 15 €/kerta, ylimenevät tunnit maksavat 7,50 €/tunti.

Säännöllisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta 1–4 tunnilta on 10 €/kerta, ylimeneviltä tunneilta hinta on 5 €/tunti.

Tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, p. 02 834 5001, Valtakatu 2.

Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää.

NUORTEN TYÖPAJAN KAHVILAT Cafe Käpälä, Alfredinkatu 1 (pääkirjasto) suljettu 21.12–1.1.

Perhekahvila Cafe Tassula, Nortamonkatu 30 suljettu 21.12.–8.1.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET Juhlallisuudet alkavat partiolaisten lipunnostolla Posellin edessä klo 9.

Jumalanpalvelus klo 10 Pyhän Ristin kirkossa, jonka jälkeen ohjelma ja seppelten laskut sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla klo 11.30.

MUSIIKKIOPISTO Mukaan muskariin Nyt on aika ilmoittautua kevään 2017 musiikin varhaiskasvatusryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus).

Ilmoittautua voi musiikkiopiston toimistoon.

Kodisjoen juhlallisuudet alkavat klo 10 jumalanpalveluksella Kodisjoen kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku sankarihaudalla ja itsenäisyyspäivän juhla Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A).

Lapin kirkossa itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppelten laskut sankarihaudoilla ja ohjelmalliset kirkkokahvit Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6).

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA

Oppilasvalinnat 2017 Oppilasvalinnat järjestetään 29.5.–1.6.

Valintatilaisuuteen ilmoittaudutaan 1.3.–30.4. musiikkiopiston nettisivuilla olevan sähköisen ilmoittautumisen kautta. Ilmoittautuminen em. ajan jälkeen ei ole mahdollista!

Rauma-salissa (Satamakatu 26), tiistaina 6.12. klo 13.

Kahvitarjoilu klo 12 alkaen.

Tervehdyspuheen pitää kh:n jäsen Samu Vahteristo ja juhlapuheen kh:n puheenjohtaja Rainer Lehti. Rauman Soittokunta ja Veteraanikuoro Rauman Isku esiintyvät.

TERVETULOA!

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551 www.rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

Kirjastojen varausmaksut poistuvat ensi vuoden alusta - myöhästymismaksuja korotetaan

LASTEN KULTTUURIVIIKOT 6.–19.3.

Päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten oma kulttuuritapahtuma järjestetään 6.–19.3. Luvassa on teatteria, konsertteja ja työpajoja sekä monenlaisia kulttuurielämyksiä koko perheelle. Esityksiä ja konsertteja järjestetään Rauma-salissa ja Posellissa, mutta myös päiväkodeissa ja kouluissa eri puolilla kaupunkia.

Lasten kulttuuriviikkojen ohjelma julkaistaan tammikuun aikana nettisivuilla: www.rauma.fi/lastenkulttuuriviikot Lisätiedot: kulttuurituottaja Leila Stenfors, p. 02 834 3041, leila.stenfors@rauma.fi

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT: 5.12.

Itsenäisyyspäivän aatto klo 9–17 Lähikirjastot klo 10–17

6.12.

Itsenäisyyspäivä suljettu

23.12.

Jouluaaton aatto klo 9–17 Lähikirjastot klo 10–17

24.–­26.12. Jouluaatto, joulupäivä ja

Tapaninpäivä suljettu 31.12.

Uudenvuodenaatto suljettu

1.1. ja 6.1. Uudenvuodenpäivä ja

Loppiainen suljettu

Pikku Papun Orkesterin konsertti kuullaan kulttuuriviikkojen päätteeksi Rauma-salissa 20.3.

Muutokset mahdollisia.

Kirjastoauton reittiaikataulu löytyy kirjaston nettisivuilta.

29

Uusi kirjastolaki astuu voimaan 1.1.2017. Sen mukaan kaikki aineiston varaaminen varsinaisia kaukolainoja lukuun ottamatta muuttuu maksuttomaksi. Jatkossa siis Rauman kaupunginkirjaston asiakkaat voivat varata kirjoja, elokuvia ja musiikkia täysin ilmaiseksi kaikista Satakunnan kirjastoista ja ne toimitetaan asiakkaan haluamaan kirjastoon noudettavaksi. Käytössä on lähes kahden miljoonan niteen aineisto. Noutamatta jätetystä aineistosta peritään euron maksu.

Samassa yhteydessä Satakirjastot korottavat perimiään myöhästymismaksuja. 1.1.2017 alkaen päivittäinen myöhästymismaksu on 0,25 €/nide (maksimissaan 7 €/nide). Lasten ja nuorten aineistosta ei myöhästymismaksuja vieläkään peritä.

Kirjastot myös tehostavat asiakkaille kertyneiden maksujen perintää: rästiin jääneet maksut tulee maksaa kerran vuodessa pois, jotta lainausoikeus kirjastoissa säilyy. Näillä toimenpiteillä kirjastot paikkaavat varausmaksun poistumisesta aiheutuvia tulonmenetyksiä.

Tarkempia tietoja uusista maksuista saat kirjaston nettisivuilta.

KYLISSÄ

HISTORIAN AARTEITA

TAPAHTUU

UOTILA

RAUMAN MUSEON

Kyläillat ke klo 17-21 Sinisellä Koululla (Tuomistontie, Uotila).

VASARAKLAVEERI Teksti: Elzbieta Djupsjöbacka

Klaveerin sanotaan olevan kaikkien kosketinsoittimien ”äiti”. Sitä käytettiin musiikin soittamisen opetuksessa.

Klaveeri on hyvin yksinkertainen kosketinsoitin, jonka soittoääni on joustava, hiljainen ja intiimi. Se sopii hyvin kamarimusiikin soittamiseen. Rauman museolla on kokoelmissaan kaksi klaveeria, joista toinen on nyt esillä Marelassa (Kauppakatu 24). Sen alkuperää ei tunneta, mutta sen tiedetään kuuluneen rovasti Erik Levanin tyttärelle Hedvig Eleonor Amnellille.

Eva Ljungberg, joka oli Hedvigin kummityttö, muisteli kirjassaan Rauma Historier II, että Hedvig omisti vihreäksi maalatun klaveerin: ”Siellä missä Kuninkaankatu kummallisine kiveyksineen ikään kuin määrätietoisesti oikenee hetkeksi kaartuakseen uudelleen, oli hänen kotinsa. Rakennus näytti ihan oikealta pieneltä korttitalolta vaaleanvihreällä Toivon värillä maalattuna, valkoisine ikkunanpuitteineen ja tummine tiilikattoineen. Huoneita ei ollut montaa ja ne olivat hyvin pieniä, mutta vastaan tulvi hulmahdus kodikkuutta ja lämpöä kun astui sisään.

Vanha, kullattu rokokoopeili valaisi ihmeellisellä tavalla pienen salongin ja vihreäksi maalattu klaveeri antoi ”esteettisen leiman” kuten leskiruustinna tyytyväisenä tapasi sanoa. Yksinäisinä hämäränhetkinä, kun lumi ja pakkanen kietoivat talon sisäänsä ja vain katulyhty heitti himmeän valojuovan huoneeseen, avasi leskiruustinna klaveerinsa ja lauloi nuoruudensävelmiään. Ääni oli käynyt ohueksi ja värisi vähän, mutta se kuului ikään kuin klaveerin haperaan ääneen.” (Suomennos Leena Rautavuori) Klaveerit (lat. clvis = avain tai kosketin c[h]orda = kieli) ovat hyvin vanhoja kosketinsoittimia. Useiden tutkimusten pohjalta tiedetään, että klaveereiksi määriteltäviä soittimia on ollut olemassa viimeistään 1300-luvulla. Vaikka vielä 1400-luvultakaan ei ole säilynyt yhtään klaveeria, useat ikonografiset ja kirjalliset dokumentit todistavat klaveerin levinneen jo tuolloin laajalle alueelle Euroopassa. Soitin kehittyi paljon 1400-luvun lopulla, mutta sitä käytettiin erityisen paljon ajanjaksolla 1500-1750. Se oli suosittu pääasiassa saksankielisissä maissa ja Skandinaviassa. Sen käyttö väheni pikkuhiljaa vuoteen 1850 mennessä. Varhaisin tunnettu maininta suomeen tuodusta klaveerista on Turun kaupungin tullikirjassa vuodelta 1556, jonka mukaan laivuri Erttman toi Räävelistä (nyk. Tallinna) Turkuun kaksi urkupositiivia (2 Wrghe verck) ja yhden klavikordin (Claffuicordin).

Joulupolku su 27.11. klo 18 Tunnelmallinen tapahtuma.

Lähtö Kentäntien kierrätyspisteeltä.

Joulumyyjäiset 4.12. klo 11-16 Sinisellä Koululla (Tuomistontie, Uotila)

KODISJOKI Joulumarkkinat la 3.12. klo 13-16 Kaljasjärven rantasaunalla (opastus kylältä).

Paikalla useita myyjiä ja buffetissa joulupuuroa ym.

Järjestäjä Kodisjoki-Seura.

Tervetuloa!

LAPPI Leader-info yhdistyksille to 1.12. klo 18 Lapin Osuuspankin Kerhohuoneella (Meijeritie 2).

Kerromme luontopolku- ja vesistöteemahankkeista, yleishyödyllisistä hanketuista ja maksuttomista Yhdistysklinikan palveluista yhdistyksille.

Leader Ravakka etsii toteuttajia luontopoluille ja rahoittaa pieniä vesistötoimenpiteitä.

Kahvituksen takia ilmoittautuminen 29.11. mennessä www.ravakka.fi/ilmoittaudu.

LÄHDE TEATTERIMATKALLE KE 29.3.2017 UUDENKAUPUNGIN TEATTERIIN LOMA - Hilpeä komedia meistä suomalaisista lomalla Pankkivirkailija Aimo Niemi eroaa vaimostaan ja siinä lähtiessä sekä matkaliput että matkalaukut vaihtuvat vaimon kanssa. Aimon tarkoitus on matkustaa talviolympialaisiin, mutta liian myöhään hän huomaa olevansa matkalla Rodokselle. Aimolla on laukussaan vain vaimon vaatteet ja naisen papereilla hänet sijoitetaan myös hotelliin naisen kanssa samaan huoneeseen.

Lippu ja matka yht. 28€/aikuinen ja 25€/eläkeläinen ja opiskelija.

Lähtö Rauman linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 17.30.

HUOM! Lippuja voi varata 2.1.2017 alkaen ja ne on lunastettava 25.2. mennessä palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5001.

30

LIPPUMYYMÄLÄ

Alfredinkatu 2, 26100 Rauma puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 10-17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä

31

Raumalla TAPAHTUMIA

PVM

TAPAHTUMAN NIMI

AIKA

25.11. Superpikkujoulut klo 18 25.11. Sotilasmusiikin perinnepäiväkonsertti,

Laivaston soittokunta klo 19 27.11. Hyväntekeväisyyskonsertti, Aito Fiilis ry klo 16 30.11. Joulukonsertti, Karin koulun musiikkiluokat klo 14 ja 18 1.12. Iloinen Joulukonsertti 2016, Finlanders &

Seitsemän seinähullua veljestä klo 19 1.12. Joulun henki 2016, Suvi Teräsniska klo 19 3.12. Joulukiertue, Laulumiehet klo 18.30 4.12. Joulunäytös, Turun Seudun Tanssioppilaitos/

Rauman toimipiste klo 14 4.12. Joulunäytös, Turun Seudun Tanssioppilaitos/

Rauman toimipiste klo 18.30 5.12. Isänmaallinen ilta -konsertti, Rauman Mieslaulajat klo 18 6.12. Rauman kaupungin itsenäisyyspäivän juhla klo 13 7.12. Tuliset tenorit ja Suloiset sopraanot - Tulkoon joulu,

Pentti Hietanen, Tomi Metsäketo, Johanna Försti

ja Maria Lund klo 19 15.12. Kerran joulukuun aikaan, Diandra klo 19 17.12. Konsertti, Rauman Työväen mieslaulajat klo 17 18.12. Joulukonsertti, tangoprinsessa Mia Leivo ja

tangoprinssi Tino Ahlgren klo 17 20.1. Konsertti, Aarne Pauniaho ja Anneli Vaahtoranta klo 19 21.1. Kilpatanssin valtakunnalliset Seniori Cup -kilpailut klo 10-17 27.1. Konsertti, Rauman musiikkiopiston opettajat klo 19 4.2. Konsertti, Franciscus-kuoro ja lauluyhtye Pisara 12.2. Fiato al Brasile -festivaalin konsertti 28.2. Kalevalanpäivän juhla 8.3. Lasten kulttuuriviikot - Mauri ja vähä-älypuhelin,

Teatteri Eurooppa 4 8.3. Albatros & Heiskanen, Teatteri Eurooppa 4 17.3. Valtakunnalliset naiskuoropäivät - konsertti,

Porin Naislaulajat ja Harjavallan Naislaulajat klo 20 18.3. Valtakunnalliset naiskuoropäivät - yhteislaulu katselmus klo 13 18.3. Valtakunnalliset naiskuoropäivät - konsertti,

vuoden kuoro 2015 Välke klo 18 23.3. Konsertti, Laivaston soittokunta

PAIKKA

LIPUNMYYNTI

Kivikylän areena, Nortamonkatu 23 Ticketmaster Rauma-sali, Satamakatu 26 Lippupiste Rauma-sali Karin koulu, Savilankatu 5

Rauma-sali Ticketmaster Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Ticketmaster Rauma-sali Lippupiste Rauma-sali Rauma-sali Rauma-sali Rauma-sali

Palvelupiste Pyyrman

Rauma-sali Rauma-sali Poselli

Ticketmaster Tiketti

Järjestötalo, Siikapolku 1 Laurilehto-sali, Seminaarinkatu 1 Raumanmeren koulu, Pyynpäänkatu 27 Poselli Pyhän Ristin kirkko Rauma-sali Poselli 1.12.

Rauma-sali Rauma-sali Poselli 15.12.

Rauma-sali Pyhän Ristin kirkko Rauma-sali

Lippupiste

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: Ticketmaster: Lippupiste: Palvelupiste Pyyrman: Rauman Lukko Makuuni Prisma Rauma Valtakatu 2 Kuninkaankatu 3 Nortamonkatu 18 Porintie 4 p. 02 834 5001 ma–pe 9–16 su–to 13–21 ma–la 8–21, ma, ke ja to klo 9–16

pe–la 12–22 su 10–21 ti klo 9–17, pe klo 9–15

7.12.

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi.