Rauma-lehti 3/2023

Kaupungin tiedotuslehti 3 • 2023

Aina valmiina lähtöön

SISÄLTÖ

4

8

10

12

16

20 30 PALJON PALKITTU RAUMA

4

Esittelyssä Suomen Sairaalatukku Oy

6

Talousarvio 2024

7

Rauman elinvoima on monen tekijän summa

8

Vankkana ankkurina nuoruuden haasteissa

10

Rytmin & sävelten sykkeessä – Ilmari Kuusisto

12

Katutoimi on aina valmiina

14

Paljon palkittu Rauma

16

Vampyyrin monet kasvot

18

Karin koulu juhlii koko vuoden

20

Pauliinan viimeisen taiton haikeus

22

Esteettömyydellä tasa-arvoa

24

Liikunta & vapaa-aika -vinkit

25

Tapahtumia lapsille ja nuorille

28

Pitsikaupungin joulu

14

PITSIKAUPUNGIN 28 JOULUTAPAHTUMAT

Tiedotuslehti 3 | 2023 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, Meri Lehto, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Elmeri Elo Seuraava lehti ilmestyy: 8.5.2024

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 29|11|2023

Presidentinvaali 2024 Tasavallan presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Jos joku ehdokkaista saa ensimmäisessä vaalissa yli puolet hyväksytyistä äänistä, hän tulee valituksi. Mikäli näin ei käy, toimitetaan toinen vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

• Ennakkoäänestys kotimaassa 17.–23.1.

• Vaalipäivä 28.1. klo 9–20 • Tuloksen vahvistaminen ja mahdollinen päätös toisesta vaalista 30.1.

Mahdollinen toinen vaali • Ennakkoäänestys kotimaassa 31.1.–6.2.

• Vaalipäivä 11.2. klo 9–20 • Tuloksen vahvistaminen 14.2.

Lisätietoja: rauma.fi/presidentinvaali2024

Jouluilo-keräys vähävaraisille lapsille Perinteisellä Jouluilo-keräyksellä hankitaan tänäkin vuonna lahjoja niiden perheiden lapsille, joissa lahjan hankkiminen on perheen taloudellisen tilanteen vuoksi haasteellista. Lapsi tai nuori voi esittää lahjatoiveen Satakunnan hyvinvointialueen nettisivuilta löytyvällä lomakkeella 1.11. ja 5.12. välisenä aikana.

Jos haluat olla lahjoittaja, toimita lahjasi Rauman Nuorkauppakamarin keräyspisteeseen Rauman Prisman aulaan 1.–4.12. tai 7.–10.12.

Lisätietoja: satakunnanhyvinvointialue.fi/jouluilo

RAUMALAISTEN HYVINVOINTIA JA KAUPUNGIN ELINVOIMAA Rauman kaupungin ensimmäinen toimintavuosi uudella palvelukattauksella on sujunut odotusten mukaan. Sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueelle kaupunki satsaa aikaisempaa enemmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. HYTE-työ on kokonaisvaltaista asukkaista huolehtimista, jonka edellytyksenä on kaupungin hyvä talous, työllisyys ja ylipäätään elinvoimaisuus.

Satsaus lapsiin ja nuoriin näkyy ensi vuoden talousarviossa esimerkiksi kouluja päiväkoti-investointeina.

Tässä numerossa esiteltävä elinvoimaohjelma kertoo, minkälaisilla konkreettisilla keinoilla ja toimenpiteillä Rauma olisi entistä halutumpi paikka yrittää, asua, opiskella ja työskennellä. Kilpailu yrityksistä, työvoimasta ja asukkaista on kovaa eikä vaatimattomuus kaunista kuntien välisessä kamppailussa. Kävimme penkomassa Rauman kaupungin palkintokaappia, ja tuloksena on hengästyttävän pitkä listaus palkintoja ja tunnustuksia. Rauman erinomaisuus on laajasti tunnustettu, ja meillä on täysi syy pitää siitä nykyistä isompaa meteliä. Käytännön toimenpiteitä aletaankin suunnitella vuodenvaihteessa käynnistyvässä markkinoinnin kehittämistyössä.

Keräsimme tälläkin kertaa lehden loppuun ison kattauksen jouluisia tapahtumia ja koettavaa. Liikkeelle voi lähteä yksin tai koko perheen voimin.

Muualla asuvat sukulaiset ja ystävätkin kehtaa kutsua nauttimaan Pitsikaupungin joulusta.

LUANIKASTA JA LUMOAVAA JOULUN AIKAA! Kristiina Lehtonen päätoimittaja

3

Kohti hiilineutraalia Raumaa

Yhteistä hyvää hyvistä lähtökohdista – arjen ja ympäristön hyvinvointi sydämen asia Teksti ja kuvat: Marko Östman

Suomen Sairaalatukku on luonut reilussa 40 vuodessa hyvän jalansijan koko Suomen alueella. Korkea laatu vastaa terveydenhuollon vaativiin tarpeisiin. Yritys on ollut jo useamman vuoden ajan mukana Hinku – Kohti hiilineutraalia Raumaa -hankkeessa.

Valtatie 8:n ja Unajantien välissä sijaitsevan näyttävän tumman rakennuksen piha-alueen suihkulähde ihastuttaa ohikulkijoita. Seinien sisällä tehdään hyvinvointia monin tavoin hyvän mielen lähtökohdista.

Suomen Sairaalatukku Oy on toiminut jo yli 40 vuoden ajan laboratorio- ja sairaalatarvikkeiden luotettavana tukkutoimittajana.

Kotimaisen yhtiön tuotteet ovat tärkeä osa yhtä lailla sairaaloiden ja yksityisen sektorin lääkäripalveluiden kuin omaishoitajienkin arkea.

– Emme valmista mitään itse, vaan toimitamme tuotteita keskitetysti asiakkaillemme. Ison varaston lisäksi meillä on kuluttajapuolelle suunnattu kivijalkakauppa Vanhan Rauman sydämessä Kuninkaankadulla sekä nettikauppa, joka palvelee kuluttajia ympäri Suomen, toimitusjohtaja Päivi Välilä kertoo.

4

Tuotevalikoimista löytyvät muun muassa sairaala- ja laitosvaatteet, vuodevaatteet, patjat, pyyhkeet, kestokäyttöiset suojat sekä erityistuotteet ja sairaalatarvikkeet.

Asiakaskunta koostuu terveyden- ja sosiaalihuollon laitoksista, elintarvikealan yrityksistä, palveluelinkeinonharjoittajista sekä yksityishenkilöistä.

– Asiantunteva myyntimme takaa sujuvan palvelun ja kattavat varastot nopeat toimitusajat. Selkeästi suurin asiakaskuntamme ovat palvelutalot ja pesulat.

Yrittäjäystävällinen ympäristö Korkea laatu on jatkuvuuden tae, eikä siitä tingitä. Tämä yhdessä jatkuvasti uudistuvien ja kasvavien valikoimien, kilpailukykyisten hintojen ja nopean toimituksen kanssa takaa, että Suomen Sairaalatukkuun luotetaan ympäri Suomen.

– Tuotteiden suunnittelussa on huomioitu erityisesti niiden soveltuvuus vaativaan laitoskäyttöön ja -pesuun. Kuluttajat saavat meiltä aina saman laadun kuin ammattilaiset. Toimittajien laatujärjestelmät takaavat sen omalta osaltaan, ja me testaamme uudet tuotteet myös itse tarkoin, Välilä sanoo.

Suomen Sairaalatukun arjessa korostuvat tuonnissa Rauman sataman läheinen sijainti ja viennissä hyvät maantieyhteydet eri puolelle Suomea. Raumaa Välilä kuvailee kaikin tavoin yrittäjäystävälliseksi kaupungiksi.

– Kaupungilta saa aina apua, jos jotain tarvitsee. Yrityselämään panostetaan hienolla tavalla. Kaupunki järjestää yrittäjille myös paljon erilaisia tilaisuuksia, joista saa aina jotain uutta.

Hinku-henki vahvana kiireessäkin Unajantiellä tehdään hyvinvointia hyvistä lähtökohdista. ISO 9001 -laatujärjestelmän sertifioinnin lisäksi toimiston seinällä on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti sekä Hinku – Kohti hiilineutraalia Raumaa -todistus.

Viimeksi mainitun yritys sai joulukuussa 2018.

– Olimme heti kiinnostuneita lähtemään mukaan. Kestävän kehityksen mukaiset toimet ovat meille tärkeitä, onhan kyseessä meidän kaikkien yhteinen asia. Hinku-logo näkyy myös tarjouspohjissamme ja asiakkaamme arvostavat sitä, Välilä kertoo.

Kestävä kehitys on jatkuva prosessi, joka ei vaadi isoja investointeja.

Toiminnoissa on kiinnitetty erityishuomioita niin kiinteistöön kuin tuote- ja pakkausmateriaaleihin sekä kierrättämiseen.

– Käytämme esimerkiksi uusiutuvia energiamuotoja sähkössä ja lämmityksessä. Omissa pakkausmateriaaleissamme ei ole muovia, eivätkä tuotteet lähde asiakkaille muovituksissa. Pyrimme myös suosimaan tuotteita, joiden valmistuksessa on huomioitu ekologisuus ja mahdolliset kierrätysmateriaalit.

– Vastuullisuus nousee koko ajan entistä enemmän esille niin asiakkaiden kuin toimittajienkin arvoissa. He osaavat vaatia sitä, ja meillä on vahva halu toimia näiden arvojen mukaisesti.

Koronapandemian aikana Suomen Sairaalatukussa elettiin poikkeuksellisen kiireisiä aikoja. Vihreiden arvojen mukaiset toimet eivät unohtuneet silloinkaan, sillä kuten Välilä painottaa, kiire ei saa olla tekosyy ympäristön kuormittamiselle.

– Kestävä kehitys on jatkuva prosessi, joka ei kuitenkaan vaadi isoja investointeja.

Toki se vaatii työtä, että nämä asiat saadaan osaksi jokapäiväistä arkea, mutta hyvän eteen töitä kannattaakin tehdä, Välilä sanoo.

SUOMEN SAIRAALATUKKU OY • Toimipaikka Rauma • Perustettu 1979 • Yksityinen ja kotimainen sairaalatarvikkeiden tukkuliike.

Asiakkaita ovat esimerkiksi terveyden- ja sosiaalihuollon laitokset, elintarvikealan yritykset, palveluelinkeinonharjoittajat ja yksityishenkilöt • Liikevaihto noin 2 miljoonaa euroa

>> sairaalatukku.com

5

TALOUSARVIO 2024

TALOUSARVIO 2024 Kaupunginjohtaja Esko Poikelan esitys

Tulevina vuosina Rauman kaupungin talousarviossa keskitytään erityisesti elinvoimaisen ja vetovoimaisen tulevaisuuden luontiin.

Taloussuunnitelmakauden investoinnit kohdistuvat elinvoimaan, palvelurakenteisiin ja toimivan arjen investointeihin.

– Nyt on oikea aika taloudellisiin elinvoima- ja palvelurakenneinvestointeihin, joiden luomalla vetovoimalla houkuttelemme Raumalle asukkaita, yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä investointeja, kaupunginjohtaja Esko Poikela sanoo.

Talousarviossa ennakoidaan vuodelle 2024 noin 8,9 miljoonan euron alijäämää. Veroprosentit pysyvät ennallaan lukuun ottamatta kunnan tuloveroveroprosentin pyöristystä ja kiinteistöveron alarajan nostoa 1,3 prosenttiin.

Verotulot 46 % (97,1 M€)

TP 2022

Valtionosuudet 5 % (10,8 M€)

TA 2023 TA 2024

Asukasluku

38 711

38 626

38 480

Veroprosentti

20,5

7,86

7,9

Verotulot M€

198,9

100,8

97,1

Toimintakate M€

-243,4

-96,7

-98,2

Vuosikate M€

23,8

25,7

11,4

Vuosikate % poistoista

134,7

126,6

56,0

Lainat vuoden lopussa M€

57,2

81,1

115,5

Lainat euroa/asukas*

1 478

2 101

3 002

Rahoitustuotot 2 % (3,8 M€)

Toimintatulot 210,5 M€

Toimintatuotot 47 % (98,8 M€)

* ilman konserniyhtiöille välitettyjä lainoja Toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa verorahoituksella (verot + valtionosuudet) katettavan osuuden.

Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen.

Konsernipalvelut 10 % (18,0 M€)

Konsernihallinto 7 % (12,0 M€) Työllisyyden hoito 2 % (4,0 M€)

SUURIMMAT INVESTOINTIKOHTEET 2024

6

Uotilanrinteen monitoimikeskus

10,8 M€

Karin kampus irtaimistoineen

8,0 M€

Nanunkallion koulu ja valmistuskeittiö

3,4 M€

Rauman Veden peruskunnostusohjelma

2,5 M€

Keskuspuisto & jääpuisto

2,0 M€

Vanhojen rakennusten muutostyöt

1,1 M€

Aluepalveluiden peruskunnostusohjelma

1,0 M€

Otanlahti Fåfänga

0,8 M€

Raatihuoneen peruskorjaus

0.8 M€

Saaristo Master Planin toteuttaminen

0,8 M€

Toimintamenot 183,0 M€ Tekninen toimiala 26 % (48,0 M€)

Sivistystoimiala 55 % (101,0 M€)

RAUMAN ELINVOIMA on monen tekijän summa Teksti: Kristiina Lehtonen Kuva: Kari Riikilä

Rauman kaupungin strategia jalkautuu käytännön toimenpiteiksi kahdeksan ohjelman avulla. Elinvoimaisen ja menestyvän Rauman toteuttamiseksi on laadittu elinvoimaohjelma, joka listaa viisi keinoa ja nipun toimenpiteitä, joilla Raumasta tulee monipuolinen työ- ja opiskelukaupunki, aktiivinen tapahtuma-ja kulttuurikaupunki sekä kansainvälisesti vetovoimainen yrityskaupunki.

Konkretiaa ja mittareita Rauman elinvoimalla tarkoitetaan vireää elinkeinoelämää ja houkuttelevia työpaikkoja. Sitä, että kansainvälisyys näkyy kouluissa ja opiskelupaikoissa ja että tapahtumia ja kulttuuria on tarjolla ympärivuotisesti.

Alueet ja kunnat kilpailevat yhä kiivaammin nuorista, osaajista, yrityksistä ja investoinneista. Jotta kilpailussa pärjäisi, pitää Rauman jollain tavalla erottua massasta. Pitää omata vahva identiteetti ja olla omaperäinen sekä vastata ihmisten odo-

Kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen on vastannut elinvoimaohjelman tekemisestä.

tuksiin paitsi palveluista myös esimerkiksi turvallisuudesta ja ilmastoystävällisyydestä. Rauman strategia tarjoaa tähän kolme isoa tavoitetta ja niiden toteuttamiseen on nyt haettu keinoja elinvoimaohjelmalla.

– Vaikka lähdimme liikkeelle nykytilanteen selvittämisestä ja Rauman asemoimisesta suomalaiseen kuntakenttään, tuloksena on joukko ihan konkreettisia keinoja ja toimenpiteitä, joita voimme lähteä toteuttamaan. Ja kun toimenpiteiden toteutumisen seuraamiseksi asetetaan mittareita, voidaan myös todentaa, miten työssä on onnistuttu, kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen sanoo.

Elinvoimaohjelma on yhteistyön tulos Koska kaupunki ei kehitä Rauman elinvoimaa yksin, otettiin yhteisen pöydän ympärille laajasti erilaisia näkökulmia edustavia tahoja. Työryhmissä ovat istuneet niin elinkeinoelämän, oppilaitosten, opiskelijoiden, kansainvälisten toimijoiden kuin yhdistystenkin edustajat. Yhteinen pohdinta tuotti viisi keinoa, joista yksi on monimuotoinen yritys- ja arkielämä.

– Monimuotoinen yritys- ja arkielämä voi kuulostaa ympäripyöreältä jargonilta, mutta käytännössä tavoittelemme erilaisilla toimenpiteillä sitä, että Rauma olisi kaikella tapaa haluttu paikka asua, opiskella ja työskennellä. Tarvitaan lisää työpaikkoja ja osaavia työntekijöitä mutta myös sujuvia arjen palveluita, jotta ihmiset viihtyisivät Raumalla, Saarinen konkretisoi.

Yritysten tukemista ja osaajien houkuttelemista Työpaikkoja tarjoavien yritysten houkuttelemiseksi ja täällä jo toimivien yritysten tukemiseksi kaupunki esimerkiksi kehittää yritysten neuvonta- ja kehityspalveluita erityisen Business Rauma -mallin avulla sekä tukee International House -palvelun kautta yritysten kansainvälisyyttä.

Osaavan työvoiman sijoittumista Rauman alueelle ja alueen yrityksiin edistetään rakentamalla lähikuntien kanssa yhteinen Etelä-Satakunnan työllisyysalue.

Tärkeää on myös jo varhaisessa vaiheessa kannustaa nuoria yrittäjyyteen. Elinvoimaohjelmaan onkin kirjattu toimenpiteiksi yrittäjyyskasvatuksen tukeminen jo perusopetuksessa ja Pitsikaupungin kesäyrittäjät -projektin jatkaminen sekä yhteistyö yrityskylän kanssa.

Monimuotoisen yritys- ja arkielämän toteuttamiseksi elinvoimaohjelma listaa kaikkiaan seitsemän toimenpidettä opiskelijoiden ja osaavan työvoiman houkuttelemiseksi, yritysaktiivisuuden ja yritystyytyväisyyden lisäämiseksi sekä muuttotappion vähentämiseksi.

Rauman elinvoimaohjelma kokonaisuudessaan osoitteessa rauma.fi/strategia.

Vahva ja vaikuttava Rauma on elinvoimainen kaupunki, joka vetää puoleensa yritystoimintaa, opiskelijoita ja uusia asukkaita niin Suomesta kuin ulkomailta.

Mahdollisuudet • Ulkomailta muuttavat asukkaat • Etätyö mahdollistaa muuton Raumalle, vaikka työt olisivat muualla • Tilaa riittää • Merellisyydessä paljon hyödynnettävää • Ekosysteemi-ajattelulla mahdollisuus lisätä vetovoimaa Keinot elinvoiman tukemiseksi • Koulutustarjonnan monipuolistaminen • Monimuotoinen yritys- ja arkielämä • Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus • Saavutettavuus • Elävä kaupunki

7

Ankkuritoiminta

VANKKANA ANKKURINA

nuoruuden haasteissa

Ankkuritoiminnan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ennalta ehkäistä rikoksia jo varhaisessa vaiheessa. Moniammatillinen tiimi koostuu poliisin sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimien asiantuntijoista. Nuoret kohdataan avoimin mielin ja heidän asioitaan hoidetaan kokonaisvaltaisesti.

Teksti ja kuvat: Marko Östman

Mitä sinulle kuuluu? Kysymys, jonka arvo on arkista sävyään suurempi. Sata-Ankkurin eteläisen tiimin sosiaalityöntekijä Sarita Kiuru painottaa, että juuri tätä etenkin vanhempien tulisi kysyä omilta lapsiltaan päivittäin – ja kuunnella aidosti ja välittäen.

– Päivittäisen vuorovaikutuksen avulla luodaan yhteiset pelisäännöt ja vanhemmat tietävät, mitä lapselle kuuluu, mitä hän tekee ja kenen kanssa. Vanhemmat ovat vastuullisia ja valveutuneita, mutta kuulumisia ei voi kysellä liian usein. Käytännön

arki on osoittanut, että nuorilla on selkeä aikuisen kaipuu, Kiuru kertoo.

Ankkuritoiminta käynnistettiin Raumalla jo vuonna 2015. Toiminta keskittyy alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten tekemiin rikoksiin sekä lähisuhdeväkivaltaan.

Mukana ovat poliisi, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Vanhempi konstaapeli Mika Lintula on havainnut asiakaskunnan nuorentuneen viime vuosina.

– Tapaamme viikoittain 10–15 nuorta, joista harmillisen moni tuntuu olevan alle

15-vuotias. Nuorimmat asiakkaat ovat olleet vain 9-vuotiaita eli kolmasluokkalaisia, Lintula sanoo.

Toimintaa pilotoitiin Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa 1.8.2022–30.6.2023. Tässä ajassa koko Satakunnassa hoidettiin yli 850 alaikäisen rikoksentekijän tai asianomistajan asiaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että koko vuoden luku lähentelee tuhatta.

– Moniammatillisen tiimin avulla voimme hoitaa asiat kokonaisvaltaisesti. Teemme

Kokonaisvaltaista huolenpitoa.

Moniammatillisessa tiimissä ovat mukana vanhempi konstaapeli Mika Lintulan ja sosiaalityöntekijä Sarita Kiurun lisäksi myös sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja.

8

SATA-ANKKURIN TIIMIT Eteläinen tiimi: Eura, Eurajoki, Huittinen, Kokemäki, Rauma ja Säkylä Pohjoinen tiimi: Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila

palvelutarvearvion ja ohjaamme tarvittaessa esimerkiksi sosiaalihuollon tai lastensuojelun palveluihin. Vaikuttavuus on suuri, kun pääsemme puuttumaan asioihin nopeasti ja hoitamaan ne yhdessä toimipisteessä, Kiuru toteaa.

Pelko on positiivinen reaktio Nuorten asiat tulevat Ankkuritiimin käsittelyyn yleensä rikosilmoitusten kautta, mutta ilmoituksia tulee myös lastensuojelusta ja kouluista. Myös vanhemmilla on mahdollisuus ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä, mikäli he huomaavat jälkikasvunsa arjessa huolestuttavia muutoksia.

– Tapaamiseen osallistuvat meidän lisäksemme nuori ja vanhemmat. Emme keskustele syyttävästi tai tuomitsevasti, vaan kohtaamme nuoren omana itsenään.

Kerromme rikosepäilystä ja mahdollisista seuraamuksista, Lintula sanoo.

Eteläinen tiimi toimii Rauman poliisiasemalla. Jo se, että nuori saapuu poliisiasemalle, saattaa olla käänteentekevä kokemus. Tällöin teot ja mahdolliset seuraukset konkretisoituvat.

– Nuoren reagointi kertoo paljon. On hyvä merkki, jos hän on hieman peloissaan. Siitä tietää, ettei kyseessä ole niin sanotusti menetetty tapaus. Vastapainona ovat välinpitämättömyys ja tuttuus tällaisiin tekoihin. Suurin osa kertoo katuvansa tekojaan, Lintula kertoo.

Kiuru ja Lintula ovat nähneet läheltä isot muutokset nuorten elämässä. Yksi nykypäivän vitsaus nousee esiin muita selkeämpänä.

– Sosiaalinen media luo levottomuutta, häiriökäyttäytymistä ja keskittymiskyvyn puutetta. Videot tarjoavat erilaisia ärsykkeitä ja kannustavat haasteiden kautta huonoihin ratkaisuihin, hieman samalla tavalla kuin vaikkapa viihdemaailman jengikuvastot, Lintula toteaa.

– Anonyymisti toimivien sovellusten myötä kaikenlaisten päihteiden saatavuus on helpottunut ja tullut lähemmäs entistä nuorempia, Kiuru lisää.

Ei ole olemassa liian pientä tekoa Monelle vanhemmalle tulee yllätyksenä, kuinka erilainen oma lapsi saattaa olla kodin ulkopuolella. Jokainen nuori käy läpi omat kasvukipunsa, ja tällöin turvallisen aikuisen tuki ja läsnäolo ovat äärimmäisen tärkeitä. On huomattavasti helpompaa korjata väärille teille eksynyt nuori kuin rikkinäinen aikuinen.

– Reagoimme pienimpiinkin rikollisiin tekoihin, sillä vaikuttavuus syntyy siitä, että asioihin puututaan ajoissa. Tällöin nuori ymmärtää tekojensa vakavuuden jo varhaisessa vaiheessa, Kiuru muistuttaa.

– Tiedämme tehneemme asiat oikein, kun emme kohtaa näissä merkeissä samaa nuorta toistamiseen, Lintula lisää.

ANKKURITOIMINNAN TAVOITTEET • Ehkäistä ennalta nuorten rikoksia ja edistää nuorten hyvinvointia moniammatillisessa yhteistyössä • Tarjota nuorelle ja perheelle tarkoituksenmukainen apu ja tuki oikea-aikaisesti • Tukea nuorten osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä sekä näköalattomuutta • Ehkäistä ja tunnistaa väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä • Edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa muiden varhaisen puuttumisen toimijoiden ja toimintamallien kanssa (esim. väkivaltaa ehkäisevät ja tunnistavat toimintamallit) • Edistää ammattilaisten ammattitaidon kehittymistä yli organisaatiorajojen suhteessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedot löytyvät osoitteesta sata.fi Rauman sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa Satakunnan hyvinvointialue. Kaikki Satakunnan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedot löytyvät osoitteesta sata.fi.

Hyvinvointialueen vastuulla ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Pelastustoimen nettisivuille pääsee osoitteesta pelastustoimi.fi/satakunta. sata.fi #lähelläsinua #satakunnanhyvinvointialue #sataha

9

RYTMIN & SÄVELTEN sykkeessä

10

NUORI TAITAJA Hän on soittanut aiemmin viulua esimerkiksi orkesterissa, kansanmusiikkibändissä ja jazz-bändissä, jossa hän toimi myös rumpalina. Tällä hetkellä Kuusisto musisoi lyömäsoittimilla Rauman Poikasoittokunnassa, Rauman kaupungin soittokunnassa ja Rauma Big Bandissa.

– Raumalla on hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet musiikin harrastamiselle.

Musiikkiopiston opetus on laadukasta, ja orkesteri- ja bändimahdollisuudet ovat hyvät. Poikasoittokunta on koko Suomen mittakaavassa arvostettu, ja siellä on mahdollisuus edetä oman taitotasonsa mukaan.

Teksti ja kuvat: Marko Östman

Musiikki on Ilmari Kuusistolle intohimo, joka on määritellyt hänen elämäänsä jo pitkään. Nuori taitaja on monelle tuttu näky esimerkiksi Vanhan Rauman kaduilta, joilla hän on musisoinut useampaan otteeseen. Tulevaisuus näyttää tuleeko musiikista ammatti.

Massiivisen kokoinen marimba-soitin asettuu tutuin ottein Isopoikkikadun mukulakiville. Ilmari Kuusisto ei ole ensimmäistä kertaa kotikaupunkinsa kaduilla soittamassa. Hän ihastutti jo kymmenisen vuotta sitten raumalaisia soittamalla viulua eri puolilla keskustaa, ja kesällä 2021 hän oli kaupungin palkkaamana osana neljän marimba-muusikon Lyöjät-yhtyettä.

Nyt joulukuussa 19 vuotta täyttävä Kuusisto on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä monenlaista. Rakkaus rytmiin ja säveliin syntyi jo pikkupoikana.

Musikaalisen perheen kuopus aloitti viulunsoiton kuusivuotiaana ja kaksi vuotta myöhemmin mukaan tulivat rummut.

– Perheessämme musiikki on ollut aina tärkeä asia, ja kotoa löytyvät tärkeimmät tukijani. Musiikki on intohimo, ja perusarkeni rakentuu pitkälti harjoitusten, keikkojen ja musiikin tekemisen ympärille. Tämä on tavoitteellinen harrastus, joka tietyllä tapaa määrittelee elämääni, Kuusisto kertoo.

Vuonna 2017 hänet kruunattiin tangojunioriksi. Muutamista laulukeikoista huolimatta laulaminen ei vienyt häntä mukanaan. Viulunsoittokin jäi taka-alalle viime keväänä, ja nyt Kuusisto keskittyy lyömäsoittimiin, joista hän teki viime keväänä myös musiikkiopiston päättötutkinnon.

Hän taitaa rumpujen ja marimban lisäksi esimerkiksi ksylofonin, vibrafonin ja käsiperkussiot sekä patarummut.

– Lyömäsoittimien skaala on laaja ja hallitsen perusteet oikeastaan kaikista.

Musiikissa on pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteita. Harjoittelu on samaan aikaan

Valkolakin jälkeen varusmiessoittokuntaan Kuusiston kotoa löytyvät myös rummut.

Hän on toiminut rumpalina muun muassa jazz- bändissä.

sekä mukavaa että vähemmän kivaa. Se on ikään kuin matka, jonka varrella voi tulla turhautumista, mutta lopulta uuden oppiminen tarjoaa onnistumisen tunteita.

Oma marimba Rauman rahaston avulla Tavoitteellisen soittoharrastuksen takaamiseksi Kuusisto sai vuonna 2022 marimban hankkimiseen 2500 euron tuen Alfred Kordelinin säätiön Rauman rahastolta. Vuonna 1918 perustetun säätiön tarkoituksena on suomalaisen tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen ja kannattaminen.

– Äitini vinkkasi, että tällaista tukea olisi mahdollista hakea. Myöntävän päätöksen saaminen oli positiivinen yllätys. Hankin sen avulla oman marimban vuoden 2023 alussa. Oma soitin helpottaa tavoitteellista harrastamista, Kuusisto toteaa.

Tulevaisuuden suunnitelmat musiikin saralla ovat vielä auki. Hänen Sampo-veljensä opiskelee lyömäsoittimia Helsingissä Sibelius-Akatemiassa, mutta Ilmarin ajatukset ammattilaisuudesta ovat kaksijakoiset.

– Veljeni on musiikin ammattilainen ja minä harrastaja. Häntä seuratessani olen nähnyt, miten vaativaa ja tietyllä tapaa raakaakin muusikon ammatti voi olla.

Vakituisen paikan saaminen orkesterista on monen tekijän summa. Harrastuksena musiikista on tykättävä aidosti, jotta sitä voi tehdä tavoitteellisesti, Kuusisto muistuttaa.

Nyt ajatuksissa siintävät joulukuussa järjestettävät ylioppilasjuhlat sekä tammikuussa alkava varusmiespalvelus. Sen hän suorittaa Parolannummen Panssariprikaatin varusmiessoittokunnassa lyömäsoittimilla.

– Menen armeijaan mielelläni, etenkin kun pääsin hakukokeiden kautta sinne minne halusin. Tulevaisuuden suunnitelmistani olen sanonut, että hoidetaan nyt ensin ylioppilasjuhlat ja varusmiespalvelus pois alta, ja katsotaan tavoitteita sen jälkeen.

Jos musiikista ei tule ammattia, niin toivon, että se pysyisi ainakin harrastuksena.

Marimba on idiofonien soitinluokkaan kuuluva lyömäsoitin, jossa palkkien alla olevat resonaattoriputket vahvistavat äänen tiettyjä harmonioita. Puiset tangot on järjestetty pianon koskettimien tavoin kromaattisesti. Soitinkapuloita kutsutaan malleteiksi. Marimbaa käytetään sekä soolosoittimena että esimerkiksi osana orkestereita ja bändejä.

11

Katutoimi tekee aina parhaansa

Valmiina vastaanottamaan tuiskut Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo

Rauman kaupungin katutoimi ylläpitää yhteensä noin 400 kilometrin edestä tieverkostoa. Onnistuneen talvikunnossapidon varmistaa pitkä kokemus ja hyvä varautuminen. Myös kiinteistönomistajalla on omat velvoitteensa.

Isometsän varikolla ollaan lähtövalmiina, kun pakkasasteet ja lumi putoavat.

Varautuminen on aloitettu hyvissä ajoin jo syksyllä. Muiden töiden ohessa on huollettu kalustoa, tutustuttu aurausalueisiin ja asennettu maastoon auraustikkuja.

Marraskuun puolivälissä 14 työntekijän ja kahden työnjohtajan osastolla alkoi

varallaolo, joka jatkuu aina maaliskuun loppuun asti. Kahdeksan hengen ryhmä on valmiina lähtöön, mihin vuorokauden aikaan tahansa.

– Meillä on hyvin sitoutunut porukka, joka ansaitsee kiitosta tekemästään työstä.

Säähän emme voi vaikuttaa, mutta teemme aina parhaamme, katutoimen työpäällikkö Jari Salminen sanoo.

Rannikolla varsinaiset talvikelit kestävät kahdesta kolmeen kuukautta, mutta vuodet eivät ole veljiä keskenään. Siinä missä talvi 2022 alkoi käytännössä kolmesti, muistaa Salminen talven 2020, jolloin ei aurattu kertaakaan.

Ennustajiksi ei työnjohtajien tarvitse ryhtyä, sillä he saavat Ilmatieteen laitokselta ja Destian Kelikeskukselta hälytyksen, kun sovittu viiden senttimetrin lumisaderaja ylittyy tai säätilanteessa tapahtuu poikkeuksellisia muutoksia esimerkiksi liukkaudessa.

– Työnjohtaja katsoo hälytyksen jälkeen, milloin on oikea hetki lähteä liikkeelle.

Katutoimen työpäällikkö Jari Salminen ohjaa 14 työntekijän ja kahden työnjohtajan kunnossapito-osastoa.

12

Syksyllä huollettu kalusto on valmiina lähtöön mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Kunnossapito katuluokitusten mukaan Talvikunnossapito sisältää lumen ja loskan auraamisen, jääurien tasaamisen sekä liukkauden torjuntaa. Katutoimelle kuuluvat pääsääntöisesti keskusta ja asuinalueet, kun taas valtatiet ja tietyt isommat pääväylät, kuten esimerkiksi Uotilan paikallistie, Sorkan maantie ja Haapasaarentie, kuuluvat ELY-keskukselle.

– On ymmärrettävää, etteivät rajat ole kaikilla tiedossa. Uotilassakin päätie kuuluu ELY:lle, mutta pienemmät tiet kaupungille. Meille tulee paljon yhteydenottoja, ja välitämme tiedon eteenpäin tai opastamme ottamaan yhteyttä oikeaan paikkaan, Salminen kertoo.

Kaikkea ei katutoimikaan ehdi tehdä itse, joten apuna ovat myös urakoitsijat.

Salminen laskee, että noin 65 prosenttia tehdään oman väen voimin ja loput 35 prosenttia kumppanien avulla. Kaikki ovat sitoutuneet tarkoin määriteltyihin lähtö- ja laatukriteereihin.

Kunnossapito hoidetaan katuluokitusten mukaisessa järjestyksessä. Ajoradoilla ne jakautuvat pää-, kokooja- ja asuntokatuihin,

pyöräteissä aktiivisimmin liikennöityihin ja asuntoalueilla sijaitseviin pienempiin teihin.

– Jos lunta tulee tunteja, pääkadut saatetaan aurata kahdesti ennen kuin pääsemme asuntokaduille. Katuluokituksiin tulee muutoksia, kun liikennejärjestelyt tai esimerkiksi paikallisliikenteen linjat muuttuvat. Muutokset tehdään liikennesuunnittelun kanssa ja lopullinen päätös teknisessä valiokunnassa.

kunnioittaa aurojen keltaista vilkkua eli kiire pois. Lumet tulee kolata kadulta pihalle, eikä toisinpäin. Kadun varteen lykätty lumi saattaa auran mukana siirtyä naapurin portille. Tiet myös kaventuvat reunoille kerääntyneen lumen takia.

Kiinteistöllä omat vastuunsa Talvella kaupunki huolehtii kadut, mutta myös tontinomistajalla on omat velvollisuutensa. Kiinteistön tulee pitää auki tonttiliittymä sekä mahdollinen jalkakäytävän osuus. Aurauksesta jalkakäytävän reunaan jäänyt lumi kuuluu lain mukaan kiinteistön omistajan poistettavaksi.

Salmisella on kiinteistöjen omistajille pyyntö sekä vinkki naapurisovun säilyttämiseksi.

– Kaikki ylimääräinen, kuten esimerkiksi peräkärryt, trailerit ja käytöstä poistetut autot sekä aidan yli levinneet puiden oksat, pois kadun varresta. Liikenteessä tulee

INFO Katutoimi ottaa mielellään vastaan palautetta, huomioita ja kehitysehdotuksia. Älä kuitenkaan ruuhkauta palautepalvelua ilmoittamalla auraamattomasta tiestä, sillä katutoimella on aina ajankohtainen tieto auraamattomista reiteistä.

>> asiointi.rauma.fi

13

Rauman osallistava strategiatyöskentely

PALKITTIIN KANSAINVÄLISESSÄ KILPAILUSSA Teksti: Kristiina Lehtonen Kuvat: Kari Riikilä

Joukko juhlallisesti pukeutuneita virkamiehiä odottaa jännittyneinä kansainvälisen palkintogaalan alkua etäyhteyden välityksellä. Ollaan kaupunginhallituksen arvokkaassa kokoushuoneessa ja paikalle on tultu kaupunginjohtajan kutsusta.

Jaossa on palkintoja maailman parhaille osallistajille ja fasilitoinneille. Rauma on etukäteen rankattu kolmen parhaan joukkoon.

Palkintogaalaan ei tultu turhan takia, sillä Rauma nappasi hopeaa kaupunkistrategiansa fasilitoinnista eli tavasta, jolla osallistettiin ja sitoutettiin palvelualueiden johtajat ja muu keskijohto toteuttamaan kaupungin uutta strategiaa ja jalkauttamaan se koko organisaation tehtäväksi. Lisäksi koko henkilöstö, kaupungin yhteistyötahoja ja elinkeinoelämää osallistettiin strategiaa toteuttavien ohjelmien valmisteluun.

Rauman kaupunki toteutti strategiatyötä vahvasti osallistavalla otteella. Liikkeelle lähdettiin robottiavusteisilla puheluilla, kun kaupunginjohtaja soitti yli 15 000 raumalaiselle. Strategian sisältösuunnittelussa ja jalkautuksessa osallistettiin vahvasti Kaupunki muisti Mirjami SipponenDamontea, joka toimi yhteistyökumppanina palkitussa osallistamistyössä.

14

keskijohto, esihenkilöt ja koko kaupunkiorganisaatio suunnittelemaan kuntalaisilta tulleiden ehdotusten toteuttamista.

Strategiatyön edetessä ohjelmavaiheeseen, mukaan otettiin muihin sidosryhmiin kuuluvia ihmisiä. Kaupungin yhteistyökumppanina oli kokenut fasilitoija. Mirjami Sipponen- Damonte on kansainvälisesti tunnustettu valmentaja, jolla on osaamista tiimien sekä ryhmien kehittämisestä ja sisäisen dynamiikan luomisesta.

– Kaupungin aikaisempien strategioiden haasteena on ollut strategian tekeminen näkyväksi organisaation toiminnassa ja suunnitelmien muuttaminen käytännöiksi.

Jalkautus on onnistunutta vasta, kun toiminta on suunnitelman mukaista ja omaksuttu jokapäiväiseen työskentelyyn. Siinä otimme nyt ison harppauksen eteenpäin fasilitoinnin ja osallistamisen ansiosta, strategiatyöryhmän puheenjohtajana toimiva Sari Salo sanoo.

Yhteinen tahtotila strategian muuttamisesta käytännöiksi toteutui ammattimaisen fasilitoinnin avulla. Syntyi yhteinen

ymmärrys siitä, mitä Rauma tavoittelee ja mihin pyritään vuoteen 2030 mennessä.

Tärkeää oli myös motivoitua toimimaan yhdessä samansuuntaisesti, sillä erityisesti suurten hankkeiden onnistuminen vaatii toimialojen ja eri asiantuntijoiden saumatonta yhteistyötä.

– Johtavien viranhaltijoiden poikkihallinnollinen yhteistyö strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi sai niin vankan alun vuosi sitten elokuussa toteutetusta osallistamisseminaarista, että toimialojen johtoryhmistä perustettiin laajennettu johtoryhmä, joka työskentelee edelleen yhdessä ja tapaa joka kuukausi. Strategiaa toteuttavista ohjelmista jo neljä on valmistunut ja muutkin etenevät mallikkaasti, Salo iloitsee.

Rauman kaupungin saamia palkintoja ja tunnustuksia

Lisätietoja: iaf-world.org/site/facilitation-impactawards

PALJON PALKITTU RAUMA Satakuntalaiset eivät pidä turhaa meteliä itsestään, ja siinä asiassa raumalaiset ovat hyvin satakuntalaisia. Meiltä ei löydy pohjanmaalaisille ominaista palavaa halua olla vähän parempia kuin muut ja raumalaisen saa helposti hämilleen kehumalla.

Kun katsoo kaupungin täynnä olevaa palkintokaappia, voisi kyllä paukutella henkseleitä. Ja marraskuussa siihen saatiin taas kaksi uutta syytä: Rauma palkittiin strategiatyöhön liittyvästä osallistamisesta hopeapalkinnolla kansainvälisessä kilpailussa ja Vanha Rauma rankattiin vuoden neljänneksi parhaaksi kotimaiseksi vierailukohteeksi. Hyvin on siis Rauma pärjännyt…sikses

2009

Vuoden kaupunkikeskusta

2010

Vuoden pyöräilykunta

2011

Satakunnan Yrittäjäaktiivisin kunta

2012

Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun voitto

2013

Vuoden Meriteko

2014

Ennakkoluuloton edelläkävijä –tunnustus (SPR)

2016

Kuntien imagotutkimuksen 5. sija (Taloustutkimus)

2017

Satakunnan kulttuuriympäristöteko -palkinto

2017

Vuoden vanhusteko

2017

Satakunnan Yrittäjäaktiivisin kunta

2017

Kuntien imagotutkimuksen 5. sija (Taloustutkimus)

2017

Kuntarankingin 5. sija (Elinkeinoelämän keskusliitto)

2018

Myötätuuli-palkinto, merellinen nuorisotyö (Purjelaivasäätiö)

2018

Vuoden diabetesteko -tunnustus

2018

Vuoden edelläkävijä -tunnustus, sosiaalipalveluiden mobiiliratkaisut

2019

Hallintoakatemian palkinto agenttielokuvatyöstä

2019

Kuntarankingin 2. sija (Elinkeinoelämän keskusliitto)

2019

Suomen vetovoimaisin seutukaupunki

2019

Vuoden Liikkuva koulu -palkinto

2020

Vuoden Satakuntalainen Liikuttajakunta

2020

Iltalehden Suomen paras kesäkaupunki -äänestyksen 5. sija

2020

Kuntien imago -tutkimuksen 4. sija (Taloustutkimus)

2021

Kuntarankingin 2.sija (Elinkeinoelämän keskusliitto)

2021

Liikenneturvallinen kunta -palkinto

2021

Kuntarankingin 2. sija (Elinkeinoelämän keskusliitto)

2022

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus/imago 1. sija

2022

Kuntien vetovoima-/imagotutkimuksen 4. sija (Taloustutkimus)

2022

Kansainvälinen hopeapalkinto Rauman joulukaupunkikuvituksesta

2022

Satakunnan kulttuuriympäristöteko -palkinto

2022

Vanha Rauma vuoden kaupunginosa (Kotiseutuliitto)

2023

Kuntarankingin 2. sija (Elinkeinoelämän keskusliitto)

2023

Vanha Rauma – vuoden neljänneksi paras kotimainen vierailukohde

2023

Kansainvälisen Facilitation Impact Awards -kilpailun hopeapalkinto kaupunkistrategian osallistamistyöstä

Listaus on kooste, joka ei sisällä kaikki palkintoja ja tunnustuksia.

Fasilitointi on ryhmän ohjaamista kohti tavoitetta edistämällä samalla jokaisen ryhmän jäsenen aktiivista ja tasa-arvoista osallistumista. Tämä tapahtuu huolellisella prosessin suunnittelulla, erilaisten ryhmätyömenetelmien avulla sekä vaikuttamalla turvallisen ja osallistavan ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen.

Palkinnon myönsi International Association of Facilitators

15

VAMPYYRIN

monet kasvot Teksti ja kuvat: Anna Ojanen

Rauman taidemuseolla avautui 18.11.2023 Noora Ylipietin Altistuneet/Vulnerability-näyttely, jossa on esillä tuhat vampyyripiirrosta ja -maalausta. Vampyyriperinne maailmalla on pitkä, ja runsain Itä-Euroopassa. Suomen kansanperinteessä vampyyriuskomuksia tai -tarinoita tunnetaan hyvin vähän, ja vampyyrimania onkin rantautunut tänne vasta viime vuosikymmeninä populaarikulttuurin myötä.

Jo nopea katsaus vampyyriperinteeseen paljastaa vampyyrin olevan monipuolinen ja -kasvoinen hahmo. Se on myyttinen olento, jonka juuret ovat tiukasti kansanperinteen kertomuksissa, mutta nykyään myös viihdeteollisuudessa.

Mahdollisesti tunnetuin yksittäinen vampyyrihahmo on Bram Stokerin kreivi Dracula. Dracula-romaani on vuodelta 1897, ja siinä kuvattu vampyyri on nykypäivänkin esikuva: mysteerinen herrasmies, jolla on terävät kulmahampaat. Hänestä ei jää varjoa eikä hänellä ole peilikuvaa.

Stokerin peruja on myös ajatus, ettei vampyyri voi tulla sisälle taloon kutsumatta.

Vampyyri on ajan saatossa muuttanut huomattavasti muotoaan. Kansan-

16

perinteessä vampyyri on ollut pelottava, punoittava ja paisunut ruumis, joka herää kuolleista vainoamaan tai tekemään kiusaa sukulaisilleen.

Katseet kutsuvat tuijottamaan Vampyyrikertomukset ovat osaltaan selittäneet yliluonnollisia tapahtumia ja onnettomuuksia, mutta kauhutarinat ovat myös aina kiehtoneet ihmisiä. Ei siis ole ihme, että aihe on pysynyt elinvoimaisena.

Vampyyrikertomuksissa viehättää niihin läheisesti kiinnittyvä goottilainen estetiikka: synkkyys, melankolia, yliluonnollisuus ja mystisyys.

Pasi Enges Turun yliopistosta on tutkinut vampyyrimotiivia pohjoismaisissa, erityisesti saamelaisissa uskomusperinteissä. Hän tuo esiin mielenkiintoisen olennon, staalon. Staalo ei varsinaisesti ole vampyyri, mutta hänen vaimonsa juo ihmisistä verta siihen tarkoitukseen osoitetulla rautapillillä. Perinne kertoo, että staalon vaimo piilottaa silmänsä joskus ovimattonsa alle ja olennon voi kukistaa varastamalla ja tuhoamalla tämän silmät.

Noora Ylipietin teoksissa vilisee myös yksittäisiä silmiä ja silmäpareja. Näitä vampyyreja kellään on tuskin tarkoitus tuhota, mutta uskomuskertomukseen peilaillen ne saavat symbolisen vivahteen – katseen merkityksen olemassaololle.

Ylipietin vampyyrit ovat räiskyvän värikkäitä hahmoja, joiden intensiivinen katse kutsuu tuijotuskilpailuun havainnoimaan sekä itseä että toista.

Romanttiset vampyyrielokuvat ihastuttavat 2000-luvun loppupuolella ensi-iltansa sai ensimmäinen Twilight-elokuva, joka sekoitti teinityttöjen päät ympäri maailman ja muutti dramaattisesti vampyyrin arkkityyppiä inhimillisempään suuntaan.

Romanttisen vampyyrielokuvan pääosissa ovat teini-ikäinen tyttö ja vampyyripoika, joiden rakkaustarina on kivinen ja vaikea. Asetelma on hyvinkin samaistuttava monelle nuoruuden lemmentuskissa riutuneelle teinille.

Elokuva toimi voimakkaana alkusysäyksenä teini-ikäisille suunnatusta vampyyrifiktiosta, joka edelleen tänä päivänä voi

Vampyyri on usein yksinäinen ja traaginen hahmo, joka on kohtalonsa vanki.

hyvin. Komea ja salaperäinen vampyyri on vakiinnuttanut paikkansa niin päiväunien kohteena kuin kiinteänä osana Hollywood-tuotantoa.

Vampyyrit on nyt kutsuttu taidemuseoon Vampyyri on usein yksinäinen ja traaginen hahmo, joka on kohtalonsa vanki. Tämä yhdistelmä herättää paitsi kiinnostusta, myös säälin ja empatian tuntemuksia.

Juureton, yksinään vaeltava vampyyri muistuttaa myös Tove Janssonin Muumikirjoista tuttua mörköhahmoa. Aluksi uhkaavalta vaikuttava Mörkö paljastuukin vain yksinäiseksi ja väärinymmärretyksi hahmoksi.

Noora Ylipietinkin vampyyrit vaikuttavat alkuun hurjilta terävine ja paljastettuine kulmahampaineen, mutta asettuessamme niille alttiiksi vampyyrit paljastuvatkin nuoruuden levottomuuden ja haavoittuvuuden kuvastajiksi. Vampyyrit ovat sympaattisia

ja luovat samaistumispintaa sille jollekin aidolle, mikä jokaisen sisässä kumpuaa ja pyrkii toisinaan ulos.

Olipa vampyyri sitten rujo elävä kuollut, pelottava, mutta hurmaava herrasmies, kuvankaunis yli-ihminen tai värikäs torahammas, hahmossa korostuu ulkopuolisuus ja tietynlainen yksinäisyys. Sama teema toistuu Ylipietin vampyyreissa, joissa kuvastuu yksilön sisäinen maailma.

Hahmot ovat itsenäisiä, mutta pyrkivät mielellään samantyylistensä seuraan. Nyt, kun Ylipietin vampyyrit on kutsuttu sisään taidemuseoon, on kaikilla mahdollisuus heittäytyä villien tunteiden virtaan ja osaksi moninaista vampyyriparvea.

Tunnetuin yksittäinen vampyyrihahmo on Bram Stokerin romaanin kreivi Dracula vuodelta 1897. Kuvassa Bela Lugosi vuoden 1931 elokuvassa Dracula - vanha vampyyri.

Noora Ylipieti – Altistuneet/Vulnerability Rauman taidemuseo 18.11.2023–12.5.2024

17

KARIN KOULU

juhlii koko lukuvuoden Teksti: Kimmo Hermonen ja Saija Laaksovirta Kuva: Saija Laaksovirta

Karin koulun perustamisesta tuli kuluneeksi 90 vuotta vuonna 2021. Vuonna 2023 koulun musiikkiluokkatoiminta viettää 50-vuotisjuhlavuottaan. Koulussa juhlistetaan näitä merkittäviä pyöreitä vuosia koko lukuvuoden ajan Minun Raumani -teemalla. Ensi vuoden toukokuussa on luvassa kaksi kaikille avointa juhlakonserttia.

– Juhlavuosi huipentuu näytelmälliseen konserttiin, jossa nähdään oppilaiden esityksiä ja töitä koko lukuvuoden ajalta. Eri oppitunneilla valmistellut työt huokuvat Rauman ja Karin koulun historiaa viimeisen yhdeksän vuosikymmenen ajalta. Esillä on myös oppilaiden visioita koulunkäynnistä

Vararehtori Kimmo Hermonen koordinoi Karin koulun juhlavuotta, joka huipentuu näytelmälliseen konserttiin.

18

seuraavan 90 vuoden kuluttua, juhlavuotta koordinoiva Karin koulun vararehtori Kimmo Hermonen kertoo.

Hermosen mukaan oppilaiden töissä tarkastellaan Rauman kaupunkikuvan muutosta Karin koulun ikkunoista nähtynä.

– Näkökulmana töissä ovat vuosien varrella ilmenneet muutokset Nortamonkadun ja Kanalin varrella. Oppilaat ovat pohtineet, onko Vanha Rauma säilynyt muuttumattomana kaikki nämä vuosikymmenet, Hermonen sanoo.

Lukuvuoden aikana paneudutaan myös koulunkäynnin kehitykseen. Oppilaat saavat tutustua 1930-luvun opetukseen ja selvittää, millaisia leikkejä välitunneilla oli 50 vuotta sitten.

– Tutkittavat asiat ovat lähtöisin oppilailta, ja pääpaino on heitä askarruttavissa asioissa. Saamme selville varmasti monia mielenkiintoisia asioita Karin koulun menneisyydestä. Koulurakennus on toiminut aikanaan sotasairaalana, Hermonen kertoo.

Kaikille avoimet juhlakonsertit järjestetään 22.–23.5. Rauma-salissa. Yleisö on tervetullut muistelemaan Karin koulua ja jakamaan siihen liittyviä muistoja sekä nauttimaan Karin koulun oppilaiden esityksistä.

Rauman vapaat

TONTIT & TOIMITILAT

omiin verkkopalveluihin

Camilla Pihlman esittelee uudistunutta toimitilarekisteriä.

Teksti: Camilla Pihlman ja Samuli Toivonen Kuva: Kari Riikilä

Aiemmin tontti- ja toimitilarekisterissä sijainneet Rauman vapaat asuin- ja yritystontit sekä toimitilat on nyt eriytetty omiin verkkopalveluihinsa. Saatavilla olevat toimitilat ovat marraskuun alusta lähtien löytyneet toimitilarekisteristä osoitteesta rauma.toimitilapalvelut.fi. Vapaat yritys- ja asuintontit puolestaan löytyvät nyt osoitteesta asiointi.rauma.fi/tontit. Palveluun pääsee myös kaupungin nettisivuilta osoitteesta rauma.fi/tontit.

Rekisteriä voivat käyttää myös yksityiset vuokranantajat ja myyjät Toimitilarekisteri sisältää Rauman alueen vapaat toimitilat yrityksille. Yksityiset vuokranantajat ja myyjät voivat ilmoittaa vapaista liike- tai toimistotiloistaan sekä esimerkiksi teollisuustiloistaan sivustolta löytyvällä sähköisellä lomakkeella.

Tietoa tuottavat edelleen paikalliset kiinteistönvälittäjät, mutta palvelu on avoin kaikille, joilla on toimitiloja vuokrattavissa tai myynnissä. Sivuilla on vinkkejä kohteen ilmoittamiseen ja lisätietoa Rauman yritysalueista.

– Sivustolta löytyvällä lomakkeella ilmoitetaan kohteeseen liittyvät myyjän tai vuokraajan yhteystiedot, tilojen sijaintitiedot, varusteet ja muut yksilöintitiedot sekä hinta. Ilmoitukset julkaistaan, kun niiden aitous on tarkistettu, kaupunkikehityskoordinaattori Camilla Pihlman kertoo.

Uudessa palvelussa sivuston alalaidan linkeistä voi tilata muokkauslinkin suoraan siihen sähköpostiin, josta ilmoitus on tehty.

Muokkauslinkin avulla voi halutessaan muuttaa ja päivittää ilmoituksen tietoja tai jatkaa esimerkiksi näkyvyysaikaa.

Uudistuksen myötä toimitilarekisterin ulkoasu muuttui Business Rauma -ilmeen mukaiseksi.

Tontit erikseen selkeyden vuoksi Kaupungin vapaat tontit muuttivat lokamarraskuun vaihteessa Trimble-karttapalvelua hyödyntävälle sivustolle. Uuden palvelun myötä tonttien sijaintien selailu karttanäkymässä ja hakemusten jättäminen muuttuivat entistä käyttäjäystävällisemmäksi, kun kaikki vapaat tontit löytyvät selkeästi samalta sivulta.

– Tonttikohtaisten tietojen, kuten rakennusoikeuden ja kaavatietojen, katselu on nykyään helpompaa. Tonttien hakeminen tapahtuu myös samalla sivulla, mikäli tontin hakija on hakemuksen jättämisen yhteydessä tunnistautunut vahvasti, paikkatietoasiantuntija Samuli Toivonen sanoo.

Asuintontteja koskeva arvonta ja ensikertalaisia tontin saajia suosiva etusijakäytäntö jatkuvat muutoin entisellään, mutta arvonta suoritetaan jatkossa koneellisesti tonttihakupalvelussa. Aikaisemmin arvonnat on suoritettu kaupungin palvelupiste Pyyrmanissa.

Pyyrmanista saa jatkossakin apua tonttihakemuksen täyttämiseen, jos sähköistä hakemusta ei ole mahdollista tehdä itse.

19

Ensimmäinen Pauliinan taittama Rauma-lehti ilmestyi vuonna 2004.

Pauliinan käsissä tekstit ja kuvat muuttuvat lehdeksi, jota on jaettu raumalaisiin koteihin jo yli 20 vuotta.

VIIMEISEN TAITON HAIKEUS Pauliina Ylenius on taittanut kaikkien Rauma-lehtien aineistot viimeisen 20 vuoden ajan.

Nyt edessä siintävät uudet kuviot uudella alalla, joten on hyvä hetki tarkastella mennyttä matkaa ja viimeisen taittotyön tunnelmia.

Teksti ja kuvat: Marko Östman

Taittaja on henkilö, joka asettelee lehden sisällöt paikoilleen ja huolehtii julkaisun graafisesta kokonaisuudesta. Rauma-lehti on ilmestynyt vuosittain 3–4 kertaa, joten Pauliina Ylenius on taittanut 20 vuoden aikana noin 80 julkaisua. Nyt käsissäsi oleva lehti on viimeinen, joka lähti hänen tietokoneeltaan painoon.

– Aika on mennyt todella nopeasti.

Rauma-lehdet ovat ilmestyneet tiettyinä vuodenaikoina, joten taittotyöt ovat rytmittäneet omaa vuottani. Samalla olen pysynyt täällä Laitilassa hyvin mukana Rauman tapahtumista, Ylenius hymyilee.

– Vaikka työelämään on mahtunut muutoksia, on Rauma-lehden tuotanto pysynyt osana arkeani. Tunnelmat ovat juuri nyt haikeat, ja tämän kaiken arvon ymmärtää ajan myötä varmasti entistä paremmin.

20

Ylenius on työskennellyt pitkään graafikkona ja sisustussuunnittelijana omassa Tilavisio-yrityksessään. Viimeisen kolmen vuoden ajan hän on työskennellyt päätoimisesti optikkoliikkeessä, ja valmistui optikoksi lokakuussa 2023. Siinä missä aiempi työ vaati visuaalista silmää, tulevaisuudessa työ keskittyy näkemiseen ja silmien terveyteen.

– Tässä kohtaa elämää on oikea aika uudelle uralle. Halusin koneen ääreltä aktiivisempaan asiakastyöhön, jossa saa olla enemmän vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Optikon ammatissakin on tyyliä, värejä ja teknisyyttä, mutta myös terveydellinen puoli, mikä tuo työhön oman merkityksellisyytensä.

Yhteisymmärrys puolesta sanasta Alkujaan Ylenius teki taittotyöt mainostoimisto Tekokuun graafikkona. Rauma-lehden taittamista hän jatkoi oman yrityksensä kautta silloisen työnantajansa Mikko Paanan suostumuksella. Vaikka väliin mahtui äitiyslomia ja opintoja, lehti on taittunut aina hänen käsissään.

Yleniuksen on vaikea nostaa esiin yhtä tiettyä mieleenpainuneinta artikkelia, mutta hän muistaa parhaiten maaliskuussa 2019 ilmestyneen lehden, jonka kannessa oli hieno kuva muusikko Pete Parkkosesta.

– Meillä on ollut aina todella hyvä tiimi Rauman kaupungin viestinnän kanssa.

Ydintiimi on pysynyt pitkään kasassa. Esimerkiksi Pirkko Ylilammi oli vuosien ajan tärkeä osa lehden toimitusta ja Kristiina

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA Mika Koivula, AV-koordinaattori Mika vastaa Karin kampuksen audiovisuaalisista järjestelmistä, tekniikan suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Lisäksi hän opastaa ja perehdyttää kampuksen henkilökuntaa ja toimijoita AV-laitteiden käytössä. Mikalle kuuluvat myös kulttuuri- ja museopalveluiden AVasiantuntijatehtävät sekä kampuksen auditoriossa ja liikuntasalissa olevien tapahtumien tapahtumatekniikka.

Lehtonen on ollut mukana kaikki nämä vuodet. Tiedämme jo puolesta sanasta, mitä toinen tarkoittaa, Ylenius naurahtaa.

Seuraajaansa Ylenius ei halua lähteä neuvomaan, mutta antaa kuitenkin muutaman hyvän vinkin onnistuneen yhteistyön takaamiseksi.

– Rauma-lehden tuotannossa korostuvat joustavuus ja maanläheinen toimintatapa.

On otettava huomioon aikataulut ja oltava

valmis nopeastikin muuttuviin tilanteisiin projektin aikana.

Hän tietää tunteiden nousevan pintaan, kun viimeinen artikkeli on asetettu paikoilleen.

– Haluan kiittää kaikkia lehden teossa mukana olleita. Meillä on ollut alusta lähtien vahva molemminpuolinen luottamus ja hyvä yhdessä tekemisen meininki.

Elina Vanne, työllisyyskoordinaattori Elinan tehtävänä on Rauman kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuuden koordinointi yhteistyössä työvoimapäällikön kanssa.

Hänen vastuullaan ovat kaupungin palkkatukityöllistämiseen, Rauma-lisään ja lakisääteiseen velvoitetyöllistämiseen liittyvät tehtävät sekä Rauman seudun TYP-toiminnan koordinointi. Työhön liittyy myös työllisyydenhoidon yhteistyö eri sidosryhmien, verkostojen ja hankkeiden kanssa.

Johanna Sainio, matkailuneuvoja Johannan työnkuvaan kuuluu Rauman matkailuneuvonnan asiakaspalvelu kasvokkain, puhelimitse sekä sähköpostilla.

Johanna hoitaa myös kaupungin matkailuesitteet ja -kartat, visitrauma.fi-sivuston ylläpitämisen, VisitRauman somen päivittämisen, ryhmämyynnin ja opasvälityksen. Lisäksi hän on mukana muun muassa Pitsikaupungin joulun työryhmässä.

21

ESTEETTÖMYYDELLÄ TASA-ARVOA

kulttuurin kuluttamiseen Teksti: Risto Kupari Kuva: Kari Riikilä

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskeva keskustelu on yhä useammin alkanut kohdistumaan myös kulttuurikohteisiin.

Ongelmia ovat nostaneet esille erityisesti ne, joille esteettömyys ja saavutettavuus ovat välttämättömiä. Harvoin niihin asioihin osaa riittävästi kiinnittää huomiota, jos kokemus ei ole omakohtainen.

Syksyllä 2021 Rauman keskustassa toteutettiin esteettömyyskävely, jonka avulla kartoitettiin keskeisten palvelupaikkojen sisäänkäyntien esteettömyyttä. Kaupungin tavoitteena on ensi vuonna laatia aikataulu kulttuuritilojensa saattamisesta esteettömiksi ja kuvata muutostarpeet. Useissa kaupungin hallinnoimissa kulttuuritiloissa, joissa toimenpiteitä on listattu, on jo toteutettu esteettömyyskartoituksia.

Vanhoissa rakennuksissa isoja haasteita Raumalla on jo osattu kiinnittää huomiota esteettömyyteen rakennushankkeiden ja korjausrakentamisen yhteydessä, mutta vanhojen rakennusten muuttaminen täysin esteettömiksi on usein haastavaa ja hidasta. Kaupungin palvelupisteet on tehty esteettömiksi. Rauman teatteri on panostanut oviensa esteettömyyteen ja Rauma-saliin on vuonna 2015 hankittu kevytrakenteinen hissi. Kulttuuritalo Poselliin on laadittu suunnitelma esteettömyyden parantamiseksi. Tarkoituksena on pidentää rakennuksen sivukuistia hissiporrasta varten. Toimenpiteeseen on saatu kaavoi-

22

tusjaostolta poikkeamislupa määrätyin ehdoin. Seuraavaksi haetaan varsinainen rakennuslupa.

Myös Marelaan on laadittu suunnitelma parannuksista, ja hanke on jo etenemässä.

Esteettömyyden periaatteisiin kuuluu, että sisäänkäynti mahdollistetaan rakennusten pääovista eli samoista kulkureiteistä, mistä muutkin kiinteistön käyttäjät kulkevat rakennukseen. Vanhoissa taloissa tähän ei kuitenkaan aina päästä, vaan esteettömiä reittejä joudutaan sijoittamaan paikkoihin, joissa uudet kulkureitit muuttavat mahdollisimman vähän kiinteistön ulkonäköä ja rakennetta.

Huolellinen suunnittelu ennen toteutusta Parannusten tekeminen vanhoissa rakennuksissa on helpointa muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä, kuten tehtiin Lapin lähikirjastossa ja tullaan tekemään raatihuoneella. Vanha raatihuone ei täysin mahdollista esteettömyyttä, mutta rakennuksen katutasossa siihen pyritään.

Suunnitelmia on laadittu myös taidemuseoon, jonka ongelmia ovat rakennuksen L-muoto ja neljässä eri korkeudessa olevat lattiatasot. Myös vanhan opiston esteettömyyttä on parannettu, vaikka esteetön sisäänkäynti rakennukseen onkin edelleen suunnittelussa. Merimuseossakin on tehty pieniä parannuksia, mutta isommat korjaukset ovat vasta hankesuunnittelulistalla.

Tammelaan ei ole vielä ehditty tekemään selvityksiä esteettömyyden parantamiseksi.

Muutakin kuin pyörätuoliluiskia Raumalla kulttuuritilat sijaitsevat pääosin vanhoissa arvokkaissa rakennuksissa, joissa saavutettavuuden parantaminen ei ole aina kovin yksinkertaisesti toteutettavissa. On hyvä huomioida, että esteettömyys ei tarkoita pelkästään pyörätuoliluiskia, vaan kyse on paljon laajemmasta asiasta, kuten sähköavusteisista ovista ja opasteiden oikeasta sijoittelusta, induktiosilmukoista, invavessoista tai oikeanlaisesta ja riittävästä valaistuksesta ja kyltityksestä.

On selvää, että menneinä vuosisatoina ja vuosikymmeninä julkisten rakennusten esteettömyyteen ja saavutettavuuteen ei ole osattu kiinnittää riittävästi huomiota.

Toisaalta myös keinot esteettömyyden parantamiseksi ovat olleet rajalliset. Nykyisin sekä ymmärrys että teknologiset apukeinot ovat tehneet suuren harppauksen parempaan suuntaan.

Kulttuuri kuuluu kaikille Teksti: Risto Kupari

Yhdenvertaisuuslaki on ollut voimassa vuodesta 2015. Lailla velvoitetaan viranomaisia ja työnantajia edistämään yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan. Esteettömyydestä on hyötyä paitsi vammansa takia esteettömiä palveluita tarvitseville, mutta myös ikääntyneille ja niille, joilla on tilapäinen sairaus. Liikkumisen esteettömyys on liikuntaesteisille välttämättömyys, mutta helpottaa myös lastenvaunujen kanssa kulkemista.

Esteettömyyttä parantamalla lisätään monen ihmisen aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan.

Rauman kaupungin strategian arvopohjaisiin toimintatapoihin on kirjattu muun muassa vastuu omasta ja kanssaihmisten hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupunki on tehnyt merkittävää työtä näiden asioiden edistämiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta kulttuurin kuluttamiseen on kaikilla tasa-arvoinen mahdollisuus.

Ikäihmisten kerhoissa keskustellaan ja tavataan tuttuja Palvelutori Ikääntyneiden ja heidän läheistensä palvelu- ja neuvontapiste Palvelutori ohjaa ja auttaa kaikissa ikääntyneiden arkeen ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa.

Palvelutori sijaitsee Kaunisjärven hyvinvointikeskuksessa Steniuksenkatu 4. Ilmoittelua voi seurata Länsi-Suomen Menolistalla ja Rauman Palvelutorin Facebook-sivulla.

Palveluvastaavana toimii Tanja Hakulinen, tanja.hakulinen@sata.fi, p. 044 403 6332.

Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus Hyvinvointialueen keskitetystä asiakas- ja palveluohjausnumerosta 044 701 0328 saa ma-pe klo 8.30–16.30 tietoa ja neuvontaa ikääntyneiden varhaisen tuen palveluista, kotihoidosta, kotiin saatavista tukipalveluista ja asumispalveluista.

Ilahduta ikäihmisiä jouluna Joulupostia ikäihmisille -hyväntekeväisyyskampanjalla ilahdutetaan raumalaisten palvelukotien asukkaita ja kotihoidon asiakkaita, jotka muuten saattavat jäädä ilman muistamista. Joulupostilähetys koostuu joulukukasta tai villasukista sekä joulukortista.

Keräykseen voi osallistua maksamalla joulukukan kukkakaupassa, lahjoittamalla villasukkia tai muita lämpimiä asusteita Palvelutorille tai joulukortilla, jonka voi toimittaa kirjastoihin tai Palvelutorille.

Myös lankalahjoituksia otetaan vastaan.

Kortteja kerätään 4.12. asti. Kukkia ja villasukkia voi lahjoittaa 20.12. asti.

Siskot ja Simot -vapaaehtoisyhteisö hakee apulaisia 15.12. klo 13 Kaunisjärven hyvinvointikeskuksessa järjestettävään joululahjapajaan sekä joulupostin jakamiseen palvelukoteihin ja kotihoidon toimistoihin jouluviikolla. Ilmoittautumiset Palvelutorille.

Teksti: Meri Lehto

Rauman pääkirjastossa sekä Kauklaisten kylätalolla järjestetään kerran kahdessa viikossa ikäihmisille suunnattuja keskustelukerhoja. Kerhot ovat avoimia kaikille yli 65-vuotiaille eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Rauman pääkirjaston Puhellast muinaissi -keskustelukerhon tavoitteena on estää yksinäisyyttä ja keskustella mieltä askarruttavista asioista. Ohjelmassa on lisäksi kahvittelua. Kerho kokoontuu parittomina viikkoina keskiviikkoisin klo 13–15.

– Käsittelemme ajankohtaisia asioita ja johdattelemme niistä yhteyksiä menneisiin tilanteisiin tai tapahtumiin. Etenemme keskustelun avulla vapaasti.

Toisinaan luemme runoja tai laulamme.

Kerhoihin osallistuu keskimäärin 14–20 henkeä, kerhon vetäjä Seija Jumppanen sanoo.

Kauklaisten keskustelukerho kokoontuu joka toinen tiistai klo 13–15.

Tilaisuutta edeltää klo 12 järjestettävä kylälounas. Paikalla on lisäksi SPR:n terveyspiste.

– Keskustelunaiheita riittää laidasta laitaan yleisistä kuulumisista maailman asioihin. Keskustelemme noin 20–25 osallistujamme kanssa esimerkiksi ajankohtaisista asioista kuten turvallisuudesta sekä vanhoista perinteistä ja merkkipäivistä. Joskus on lisäksi aivojumppaa tai tasapainoharjoituksia.

Ikäihmisten neuvosto tarjoaa osallistujille kahvit ja leivonnaiset, keskustelukerhon vetäjä Ulla Antola kertoo.

Kerhoja järjestetään ympäri vuoden elokuusta toukokuun loppuun. Joulunpyhien ja kesän ajan kerhot ovat tauolla.

– Mukaan voi tulla mihin aikaan vuotta tahansa eikä osallistuminen sido mihinkään. Tavoitteenamme on saada ihmiset liikkeelle ja tarjota juttuseuraa, Jumppanen ja Antola summaavat.

Haluatko sähköpostia eläkeikäisten ajankohtaisista asioista?

Liity postituslistalle lähettämällä viesti osoitteeseen tanja.hakulinen@sata.fi.

23

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

UIMAHALLI Poikkeavat aukioloajat 5.12. klo 6–14 6.12. suljettu 23.–26.12. suljettu 30.12.–1.1. suljettu 6.1. klo 11–17

5–9-VUOTIAIDEN UIMAKOULUT Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/ryhmat/ kaupungin-uimakoulut/

KYNTTILÄUINTI UIMAHALLISSA to 21.12. klo 6−20

VESIVOIMISTELUT wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € (aamujumppa 4 €) + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia.

Mahdolliset ylimääräiset yleisöluisteluvuorot löytyvät osoitteesta rauma.fi/ yleisovuorot.

RAUMANMEREN JA LÄHDEPELLON TEKOJÄÄT Raumanmeren ja Lähdepellon tekojäät ovat avoinna arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Päivittäinen hoitoaika on Raumanmerellä klo 14.30–15.30 ja Lähdepellolla klo 13.30–14.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella. Näkyvyys jäänhoitokoneesta on rajallinen, joten kaikkien käyttäjien on ehdottomasti poistuttava jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi.

Viikoittainen huoltoaika kentillä on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojäät ovat suljettuja.

Raumanmerellä mailan käyttö on sallittu ainoastaan kaukalossa.

Lähdepellolla mailan käyttö on sallittu kaukalossa ja kaukalon kuntoportaiden puoleisella jääalueella. Kaukalon ja pukukatosten välinen jääalue on varattu mailattomille luistelijoille.

Tekojäiden tilanne kannattaa tarkistaa Rauman Liikuntapalvelujen Facebook-sivulta, jonne pyritään päivittämään myös poikkeukselliset käyttökiellot.

Muut luistelualueet jäädytetään sään salliessa tietyssä järjestyksessä työpäivän puitteissa. Jäädytys menee luistelijoiden edelle, ja luistelijat väistyvät.

LIIKUNTARYHMÄT Terveysliikuntaryhmien, aikuisten erityisryhmien sekä lasten ja nuorten liikuntaryhmien tiedot löytyvät osoitteesta rauma. fi/ohjattu-liikunta.

RAUMAN GYYT näkyy entistä näyttävämmin katukuvassa Kesällä uudistunut Rauman Gyytin visuaalinen ilme näkyy entistä enemmän Rauman katukuvassa. Kaikki paikallisliikenteen linja-autot saavat ylleen Gyytin turkoosinsinisen tunnusvärin ja kuosin. Ensimmäiset autot on jo teipattu ja loputkin saavat uuden ulkoasun loppuvuoden aikana. Aikataulu-

24

julkaisut, kartat ja mainokset on uusittu jo aiemmin. Myös matkakortit uudistetaan brändin mukaisiksi.

Koko Gyytin visuaalisen ilmeen ja linjaautojen ulkonäön on suunnitellut turkulainen markkinointiviestintätoimisto Hansdotter.

Autojen teippauksen toteuttaa Grano.

– Hyvä, että saadaan viimein merkkaamattomat valkoiset autot pois liikenteestä ja joukkoliikenteen hieno ilme isosti näkyviin, joukkoliikennesuunnittelija Mikael Saive sanoo.

LAPSET & NUORET

TERVETULOA MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Kevään 2024 musiikin varhaiskasvatuksen musiikkileikkikoulu- ja soitinvalmennusryhmiin sekä kanteleryhmiin voi ilmoittautua joulukuun aikana osoitteessa rmo.eepos.fi. Ryhmiin otetaan lapsia, mikäli niissä on tilaa. Kevään ryhmäpaikkoja voi kysellä tammikuussa ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon.

Musiikkiopiston kuoroihin otetaan uusia laulajia. Tarkempia tietoja saa toimistosta.

Ilmoittautuminen oppilasvalintatilaisuuksiin syksyllä 2024 alkavia opintoja varten avautuu keväällä, jolloin on mahdollisuus ilmoittautua myös puhallinorkesterikouluun sekä syksyn muskari-, soitinvalmennus- ja kanteleryhmiin.

NUORISOVALTUUSTON EDUSTAJAT KAUPUNGIN TOIMIELIMISSÄ Kaupunginhallitus Lauri Raisto varaedustaja Sini Peltomaa

Kaupunginvaltuusto Aura Eppu Pöyhönen varaedustaja Amanda Helin

NUORISOTILAT JA SKEITTIHALLI

Sivistysvaliokunta

Nuorisotilojen ja skeittihallin poikkeukselliset aukioloajat joulun ja vuodenvaihteen aikana: nuortenrauma.fi/ nuortentapahtumat

Tekninen valiokunta

Jeanne Moisy varaedustaja Amanda Helin

Pihla Hammarberg varaedustaja Sisu Valavuo

Ympäristö- ja lupalautakunta

URHEILULOMAVIIKKO

Rosalina Rantala varaedustaja Ella Juuti

Viikon 8 ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa nuortenrauma.fi/ nuortentapahtumat.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto Jani Huhtala p. 044 793 3551 musiikkiopisto@rauma.fi rauma.fi/musiikkiopisto

NUORTEN TYÖPAJA Sinkokatu 1 nuortenrauma.fi/ nuortentyopaja

raumanmusiikkiopisto

Nortamonkatu 30 p. 044 403 6250 Ti ja ke klo 13−16 @ohjaamo_rauma

ETSIVÄ NUORISOTYÖ Kuovinkuja 4 nuortenrauma.fi/etsivanuorisotyo

Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu

nuortenrauma

Nuorten työpaja tarjoaa muun muassa työttömille nuorille eri alojen harjoitteluja työllistämistukipalveluja.

nuortenrauma.fi

25

KULTTUURI & KOULUTUS

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET keskiviikkona 6.12.2023 Partiolaisten lipunnosto klo 9 Posellin edessä (Nortamonkatu 12) Rauman Pyhän Ristin kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelmaa ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla.

Kodisjoen kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleen lasku sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A).

Lapin kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6).

Itsenäisyyspäivän juhla klo 13 Rauma-salissa (Satamakatu 26).

Kahvitarjoilu klo 12 alkaen.

Juhlan tervehdyspuheen pitää Opekas ry:n puheenjohtaja Verna Myllymaa ja juhlapuheen Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Jukka Anteroinen.

TERVETULOA!

LASTEN KULTTUURIVIIKOT 4.−17.3.2024 Työpajat, konsertit ja muut kulttuurielämykset kutsuvat jälleen koko perheet hauskanpitoon. Lasten kulttuuriviikot tarjoavat runsaasti tekemistä ja kokemista perheen pienimmille. Kulttuuriviikkojen koko ohjelma julkaistaan helmikuun alussa tapahtuman nettisivulla osoitteessa rauma.fi/lastenkulttuuriviikot.

Lisätiedot: Outi Lehtorinne, p. 044 793 3041, outi.lehtorinne@rauma.fi

26

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Poikkeavat aukioloajat: 5.12. pääkirjasto ja lähikirjastot klo 10−17 6.12. suljettu 24–26.12. suljettu 1.1. suljettu 6.–7.1. suljettu Kodisjoen kirjasto on suljettu 22.12.–8.1.

Kirjastoauton reittiaikataulu luettavissa kirjaston nettisivuilla rauma.fi/kirjasto.

RAUMAN KANSALAISOPISTO Kevätlukukausi alkaa 8.1.2024. Kevään 2024 opinto-opas jaetaan raumalaisiin talouksiin keskiviikkona 13.12.

Opinto-opas julkaistaan myös kansalaisopiston kotisivuilla rauma.fi/kansalaisopisto/opinto-ohjelma.

Ilmoittautuminen uusille kursseille alkaa ma 18.12. klo 9.

• netissä uusi.opistopalvelut.fi/ rauma • puhelimitse 044 793 4515 tai 044 793 4517 • toimistossa, Lyseokatu 2

Syksyn opinto-oppaassa olleille kevään 2024 kursseille voi jo ilmoittautua. Myös syksyllä alkaneille kursseille voi tulla mukaan. Kysy vapaita paikkoja p. 044 793 4515.

Lyseokatu 2, 26100 Rauma, p. 044 793 4515, 044 793 4517 Avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 rauma.fi/kansalaisopisto

Lukumaan Lumo -hanke

KANNUSTAA LAPSIA LUKEMAAN Teksti ja kuvat: Heidi Kähärä

Lukumaan Lumo -hanke tukee kirjastojen, varhaiskasvatuksen ja varhaiskasvatusikäisten lasten perheiden yhteistyötä neljässä eri kunnassa – Raumalla, Eurajoella, Nokialla ja Kemijärvellä.

Hankkeen tavoitteena on edistää kirjastopalveluiden tunnettuutta ja käyttöä sekä lisätä varhaiskasvatusikäisten lasten kiinnostusta kirjallisuuteen ja lukemiseen.

Hanketyö aloitettiin syksyllä 2023 tutkimalla ja toimimalla eri ympäristöissä, joissa yhdistyvät ympäristö- ja teknologiakasvatus sekä matemaattinen ajattelu.

Lulu Lukutoukka toimii hankkeen voimahahmona ja auttaa lapsia eläytymään kirjallisuuden maailmaan sekä lukijaidentiteettiin. Lulu lähettää päiväkodeille kirjeitä ja kutsuu lapset leikkimään kirjastoon.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle on koottu kirjastoon aihealueen mukainen kirjavinkkauspöytä – kirjastoretken teemoja voi jatkaa päiväkodeissa.

Kirjastoihin rakennetaan satumaailmoja, joissa perheet ja lapsiryhmät pääsevät leikkimään. Lisäksi perheille järjestetään lukemiseen innostavia ja kirjaston palvelujen käyttöön perehdyttäviä tapahtumia. Perheitä ja lapsiryhmiä on tarkoitus osallistaa tapahtumien järjestämiseen.

Lapset saavat tuoda kirjeitään ja piirustuksiaan Lulu Lukutoukan postilaatikkoon. Kirjastoihin voi antaa myös palautetta siitä, millaisia lukutaitotyötä edistäviä tapahtumia lapset ja perheet toivoisivat järjestettävän.

Tulevat tapahtumat • Lulu Lukutoukan Pikkujoulut Rauman pääkirjastossa torstaina 14.12. klo 17–18.30 • Lulu Lukutoukan talvinen seikkailu Rauman pääkirjastossa hiihtolomaviikolla 19.–23.2.2024 • Lisätietoa tulevista tapahtumista julkaistaan Lulu Lukutoukan Instagram-tilillä @lululukutoukka.

27

Vieraile ja viihdy Rauman Joulutorilla

Jouluiset valaistukset koristavat Vanhaa Raumaa

Pitsikaupungin joulun hitti, Rauman Joulutori, ihastuttaa kaupunkilaisia ja matkailijoita Vanhan Rauman ytimessä 25.11.–24.12. Kokonaisuus tarjoilee maistuvia herkkuja, mielenkiintoisia tuotteita, monipuolista ohjelmaa sekä taianomaista joulun tunnelmaa.

Joulutorilla on 10 myyntikojua, joista voi ostaa jouluisia käsityötuotteita sekä paikallisia ruoka- ja juomatuotteita. Osa kojuista on varattu vaihtuville myyjille.

Esiintymislavalla on lähes päivittäin jouluista ohjelmaa – musiikkia, esityksiä ja elämyksiä.

– Tervetuloa kokemaan ihanaa joulun tunnelmaa maailmanperintökohteen sydämessä. Kannustamme kutsumaan ystävät nauttimaan joulunajasta Raumalla, Pitsikaupungin joulun tuottaja Sanja Pallassalmi sanoo.

Vanhassa Raumassa voi nauttia upeista tunnelmallisista valaistuksista hämärän aikaan 25.11.–7.1. Savilanpuiston 14 puuta on valaistu lämpimän sävyisillä valonauhoilla. Lisäksi puistoalueelle on sijoitettu kolme metriä korkeat valaistut enkelinsiivet, jotka luovat kauniin taustan valokuviin.

Kauppatorin torikatoksia koristavat valoverhot. Myös Rauman Joulutorin myyntikojut on koristeltu jouluisilla valaistuksilla.

– Paikallinen puuseppä valmisti Joulutorille Vanhan Rauman tyyliin sopivat puiset portit. Niistäkin voi bongata jouluista somistusta, Pitsikaupungin joulun tuottaja Sanja Pallassalmi sanoo.

Torilta Tammelan tonttumaahan johdattava jouluinen kuusikuja sai ylleen valokattoverhon, joka kattaa koko Vähäraastuvankadun.

Kauppatorilla komeilee tuttuun tapaan torikuusi jouluvaloineen.

Myös Kauppakadun ja Kuninkaankadun yllä loistavat perinteiset jouluvalot.

Kitukränniä koristaa tänäkin jouluna kuvataiteilija Jaakko Niemelän valo- ja ääniteos Suomen pienin joulukatu.

Joulutorin aukioloajat Joulutori on avoinna viikonloppuisin 25.11. alkaen ja Tonttujen yöstä 8.12. alkaen joka päivä jouluaattoon asti.

La 25.11. klo 10–20, Joulunavaus Su 26.11. klo 12–18 Pe 1.12. klo 15–20 La 2.12. klo 10–20 Su 3.12. klo 12–18 Pe 8.12. klo 15–21, Tonttujen yö La 9.12. klo 10–20 Su 10.12. klo 12–18 11.–23.12.

Ma-pe klo 15–20 La klo 10–20 Su klo 12–18 24.12.

klo 10–13

Lisätiedot: pitsikaupunginjoulu.fi/joulutori

28

• Pitsikaupungin joulun koko ohjelman löydät osoitteesta pitsikaupunginjoulu.fi.

• Tonttujen yönä perjantaina 8.12. vietetään #pukeudujouluun-päivää – pue päällesi omaan tyyliisi sopiva joulupaita, jouluinen asuste tai tonttulakki. Teemapäivästä kerrotaan lisää lähempänä ajankohtaa rauma.fi-sivuston ajankohtaisuutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Lisätietoja löytyy myös kaupungin tapahtumakalenterista osoitteesta rauma.fi/tapahtumat sekä pitsikaupunginjoulu.fi-sivustolta.

• Seuraa Pitsikaupungin joulun tonttumaisia tohinoita Instagramissa @visitrauma. Voit myös jakaa ja seurata Pitsikaupungin jouluun liittyviä sisältöjä aihetunnisteilla #pitsikaupunginjoulu #christmasinlacetown #visitrauma.

Seikkaile Tammelan tonttumaassa

Koe elämyksellinen Joulevangeeljummusiikkinäytelmä Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä valloittaa Vanhan Rauman kadut 15.–16.12. Kulkueen muodossa kohtauspaikalta toiselle etenevä musiikkinäytelmä esitetään perjantaina 15.12. klo 18 sekä lauantaina 16.12. klo 16 ja klo 19. Näytökset ovat yleisölle maksuttomia.

– Pitsikaupungin joulu huipentuu jälleen suureen yhteiseen musiikkielämykseen. Yleisö on tärkeä osa kokonaisuutta, joten tästä tapahtumasta kannattaa ehdottomasti vinkata myös ystäville, vastaava kulttuurituottaja Outi Lehtorinne sanoo.

Joulevangeeljumin on käsikirjoittanut Arto Myllärinen ja säveltänyt Lasse Heikkilä.

Tammelan tonttumaassa voi kurkistella tonttujen salaisiin piilopaikkoihin, jotka voi nähdä vain joulunaikaan. Tonttumaan piha on avoinna 25.11.–2.1. joka päivä klo 9–21. Tunnelmallisesta valaistuksesta voi nauttia päivittäin klo 14–21.

Tontut ovat paikalla ja ohjaavat lapsille suunnattuja tonttukierroksia lauantaisin klo 10–15, keskiviikkoisin klo 18–20 sekä 6.12. klo 10–15. Tällöin myös Tammelan sisätilat ovat avoinna yleisölle.

Askartelupaja on auki lauantaisin ja 6.12. klo 13–14.30. Paja on maksullinen, ja siihen tulee ilmoittautua erikseen.

Lisäksi lauantaisin ja 6.12. klo 10–15 Tammelassa voi tehdä löytöjä joulukoristeiden vaihtotorilta sekä poiketa Piparipaja-kahvilassa.

– Tammelan tonttumaa tarjoaa nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille.

Sisätiloissa voi kurkata myös joulupukin työpajaan. Vierailun lomassa voi ostaa lämmikettä kahvilasta, jonka toiminnasta vastaavat Pitsikaupungin kesäyrittäjät, Pitsikaupungin joulun tuottaja Sanja Pallassalmi kertoo.

Tonttumaan toteutuksesta vastaa raumalainen tapahtumatoimisto Luanista yhteistyössä Rauman kaupungin nuorten työpajan ja Rauman kampuksen varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kanssa.

Tonttumaa sijaitsee idyllisessä Vanhassa Raumassa osoitteessa Eteläpitkäkatu 17.

Lisätiedot: pitsikaupunginjoulu.fi

Ensimmäinen kohtaus esitetään Vanhalla Raatihuoneella osoitteessa Kauppakatu 13.

29

PITSIKAUPUNGIN JOULUISET TAPAHTUMAT 25.11.−24.12.

25.11.−2.1.

Rauman Joulutori, Kauppatori Tammelan tonttumaa

25.11.−7.1. Savilanpuiston, Kitukrännin ja jouluisen kuusikujan valaistukset 30.11. klo 18, Joulutontun tarina – Ti-Ti-Nalle konsertti, Rauma-sali 30.11. klo 18, Pianomusiikkia ja joulumieltä, Musiikkiopiston pikkusali 1.12.–6.1.

Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunat

2.12. klo 17, Nuorten joululauluilta, Pyhän Ristin kirkko 4.12. klo 19, Joulu joutuen tulevi – Rauma Flikkatten Göör, Pyhän Ristin kirkko

14.12. klo 17, Joulevangeeljum-musiikkinäytelmän kenraaliesitys, Vanha Rauma 14.12. klo 17, Lulu Lukutoukan Pikkujoulut,

Pääkirjasto 14.–20.12.

Lyhtypolku, Keskustelupuisto

15.12. klo 18, Musiikkiopiston kitaristien joulukonsertti, Musiikkiopiston alasali 15.12. klo 18, Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä,

Vanha Rauma 15.12.

klo 19, Joutsenlaulu-musikaali, Rauma-sali

16.12. klo 11, Merimakasiinin joulumyyjäiset,

Merimakasiini 16.12.

klo 13, Ikäihmisten adventtijuhla, Nuortentalo

5.12. klo 18, Isänmaallinen ilta – Rauman Mieslaulajat, Rauma-sali

16.12. klo 16 ja 19, Joulevangeeljum musiikkinäytelmä, Vanha Rauma

5.12. klo 20, Swinging Christmas – Rauma Big Band ja Rauman soittokunta, Brummi

16.12. klo 17, Sydämeeni joulun teen – Rauman Työväen Mieslaulajat, Poselli

8.12.

8.12.

Tonttujen yö, Vanha Rauma klo 12, Suomalaisen musiikin päivän keskipäivän musiikkihetki, Pyhän Ristin kirkko

8.12. klo 20, Suomalaisen musiikin päivän jouluinen ilta, Pyhän Ristin kirkko 9.12.

klo 13, Metsämielen®️ joulupolku, Petäjäs

9.12. klo 17, Joulutaivas tähtineen – Rauman kamarikuoro, Pyhän Ristin kirkko 9.12. klo 19, Lauluyhtye Impromptumin joulukonsertti, Poselli 10.12. klo 16, Kirkkauden ääniä – The Voice of Finland -voittaja Kalle Virtanen ja Stefanie Tuurna, Poselli 10.12. klo 18, Helsingin Barokkiorkesterin joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko 11.12. klo 19, Musiikkiopiston lauluoppilaiden joulukonsertti, Nuortentalo 11.–15.12.

Nuorten työpajan joulumyyjäiset, Pääkirjasto

12.12.

klo 16–19, Merimuseon joululahjavalvojaiset

13.12. klo 12–19, Teresia Lönnströmin syntymäpäivä, Juhlan lumoa -erikoisopastus ja Lucia-kulkue,

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo

17.12.

Joulumarkkinat, Kauppatori, Kalatori

17.12. klo 19, Kaisa Hannula (laulu) ja Piia Eskola (urut), Kodisjoen kirkko 18.12. klo 18, Neljä vuodenaikaa jäällä – Rauman taitoluistelijat, Kivikylän Areena 18.12. klo 18, Musiikkiopiston lapsikuorojen konsertti, Poselli 19.12. klo 14 ja 18, Karin koulun musiikkiluokkien joululaulajaiset, Karin koulun sali 19.12. klo 19, Tuossa hän oljilla makaa – Ritva-Anneli Pahkala-Tölli, Anna-Maria Togbenou ja Saara Kukko, Lapin kirkko 20.12. klo 19, Franciscus-kuoron kauneimmat joululaulut, Pyhän Ristin kirkko 21.12. klo 19, Rakas joulu – Aarne Pelkonen,

Pyhän Ristin kirkko 22.12. klo 19, Joulu on jo ovella – Rauman Mieslaulajat, Pyhän Ristin kirkko 24.12.

klo 11.50, Joulurauhan julistus, Kauppatori

28.12. klo 12, LIVE-lounasmusiikkituokio,

Rauman seurakunnan Facebook 10.–13.1.

Lumen-valotaidetapahtuma

13.–20.12. klo 16–19, Lyhtypolku kotimuseon puutar hassa, Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo

Tapahtumien tarkemmat tiedot ja lippujen myyntipaikat löytyvät osoitteesta rauma.fi/tapahtumat.

Muutokset ja peruutukset mahdollisia.

30

KAUNEIMMAT JOULULAULUT 7.12.

8.12.

10.12.

13.12.

14.12.

15.12.

17.12.

19.12.

20.12.

6.1.

klo 18, Kaukolan kylätalo klo 18, Vermuntila klo 18, Lasten kauneimmat joululaulut, Pyhän Ristin kirkko klo 13, Kulamaan laavu klo 9.30, Monnan kappeli klo 18, Lucia-juhla, Kaaron seurakuntakoti klo 18, Kortelan Jyrkänkallio klo 18, Lapin kirkko klo 18, Enkelikirkko, Kodisjoen kirkko klo 14–20, Kauneimmat joululaulut maraton, Pyhän Ristin kirkko klo 19, Kauneimmat joululaulut – International Christmas Carols, Kauppatori klo 18, Voiluodon kylätalo klo 14, De vackraste julsångerna, Kuappla klo 16, Unajan seurakuntakoti

VANHAN RAUMAN JOULUISET KÄVELYKIERROKSET 2.12.

2.12.

9.12.

10.12.

16.12.

klo 15, lapsiperheille klo 16 klo 16 klo 14, lapsiperheille klo 14

Liput: doerz.com/visitrauma

Lisätiedot: raumanseurakunta.fi

31

raumanteatteri@raumanteatteri.fi Avoinna ma-pe klo 11–17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900