Rauman kaupungin asukaslehti | rauma.fi
2 | 2026
HENKILÖJUNALIIKENNE
Junat kulkevat liki 40 vuoden tauon jälkeen Tampereelle, Helsinkiin, Jyväskylään… juna tuo uusia mahdollisuuksia monenlaisiin matkoihin. LUKKO 90 VUOTTA
Saarelan veljekset vihdoin yhdessä
TUORE RAUMALAINEN
Shannon Leyko ihastui huolettomaan arkeen
PITSIKAUPUNGIN JOULU
Joulu, joka tuntuu omalta
HANS LEHTINEN
Valotaiteen taikaa
LUMEN RAUMA muuttaa kaupungin keskustan jälleen upeaksi valogalleriaksi 13.–16. tammikuuta 2027. Koko perheelle sopiva maksuton tapahtuma kutsuu taas tuhannet kävijät kokemaan valotaideteoksia ja muita elämyksellisiä kohteita. → rauma.fi
PÄÄTTÄJIEN PÖYDÄLLÄ ON ISOJA ASIOITA, jotka vaikuttavat suoraan raumalaisten hyvinvointiin ja vahvistavat pitovoimaa: esimerkiksi Äijänsuon uusi jalkapallostadion ja jäähallin laajennusremontti sekä maauimalan kunnostus. Rauman elinvoimaa lisäävät muun muassa henkilöjunaliikenteen paluu ja datakeskus, joita avaamme tässä numerossa. Syksyllä hyväksytty keskustavisio tiivistää raumalaisten yhteisen tahtotilan siitä, miten hyvä kotikaupunki kehittyy vielä paremmaksi. Lapset ja nuoret on nostettu strategian keskiöön. Se näkyy, kun Rauma päättää investoinneista. Uudet Karin kampus ja Uotilan monitoimikeskus ovat jo kovassa käytössä. Uudistetusta Keskuspuistosta tuli upea. Lisää on tulossa. Nanunkallion rakentaminen on loppusuoralla, nuorisotalo Kuovissa vietettiin syksyllä harjakaisia. Myös Äijänsuon liikuntapaikkojen ja maauimalan käyttäjistä valtaosa on lapsia ja nuoria. Rauman harrastusmahdollisuudet vetävät vertoja isommillekin kaupungeille. Syksyllä alkoi iso määrä maksuttomia kerhoja peruskouluikäisille. Kansalaisopisto tarjoaa yli 500 kurssia. Hyvinvoinnin edistäminen on nousemassa johtamisen ja päätöksenteon ytimeen. Sen nähdään liittyvän melkein kaikkiin kunnan tärkeimpiin tavoitteisiin, joita ovat elinvoima, talous, väestökehitys, osaaminen ja turvallisuus. Rauman hyvinvointiohjelman päivitys on käynnissä. Siitä pääsemme kertomaan kevään numerossa. Ilolla olen pannut merkille, että Rauman kehittämisestä on tullut entistä suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää. Strategia ei jää pölyttymään arkistomappiin, vaan oikeasti ohjaa päättäjiä ja kaupunkiorganisaatiota. Tavoitteita viedään päättäväisesti eteenpäin ja hankkeita maaliin. Mukavia lukuhetkiä lehden parissa – ja hyvää talvea aktiivisten ihmisten kaupungissa, joka tarjoaa harrastuksia ja kulttuuririentoja ihan jokaiselle.
RAUMAN KAUPUNKI
Hyvinvoinnin edistäminen päätöksenteon ytimeen
Rauman kehittämisestä on tullut entistä suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää."
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 | 2026
Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Raumalla. Painos 24 000 kpl. Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, kristiina.lehtonen@rauma.fi Tuotanto Viestintäosakeyhtiö Bonde Toimitus Pia Ala-Äijälä, Riikka Kaukosalmi, Minna Kouva, Mia-Maria Mattila, Essi Partia, Sanna Peräntie, Janne Rantanen ja Marko Östman Ulkoasu Miltton Taitto Mikko Ollikainen, Viestintäosakeyhtiö Bonde Kannen kuva: Elmeri Elo Paino Laine Print @Rauman kaupunki City of Rauma
@raumakaupunki, @visitrauma
@cityofrauma
@City of Rauma
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Kristiina Lehtonen päätoimittaja
Rauma-lehti painetaan raumalaiselle paperille.
3
FRAMILLA
Koko kylä kasvattaa yhdessä
Raumalle sataa tunnustuksia
Koko kaupungin vanhemmat on matalan kynnyksen tiedotuskanava raumalaisille vanhemmille. Instagramtilin (@kokokaupunginvanhemmat_rauma) tarkoitus on elvyttää entistä koko kylä kasvattaa -ajatusta positiivisessa hengessä. – Tarjoamme ajankohtaista tietoa vanhemmuudesta. Tukea, infoa, tietoiskuja ja muistutuksia tapahtumista, joista vanhempien olisi hyvä tietää, kertoo projektikoordinaattori Assi Kaiku. Esimerkiksi yhteiset kotiintuloajat auttavat kaikkia lapsia ja nuoria. Ne myös ehkäisevät häiriökäyttäytymistä ja päihteiden käyttöä. Tänä vuonna mukana myös vanhemmuuden kummi Päivi Poskiparta, joka tarkastelee vanhemmuutta huumorin kautta ja tarjoaa erilaisia näkökulmia arkeen.
Rauma sai Nuorisovaltuustomyönteinen kunta -sertifikaatin nuorten osallistamisesta. – Tunnustuksen saaminen on todella hienoa. Nuorisovaltuuston rooli on kasvanut päätöksenteossa. Valtuuston toiminta tukee nuorten vaikuttamista sekä yhdistää nuoria, nuorisopäällikkö Rea Poikonen kertoo. Lounais-Suomen metsäneuvosto myönsi Pro metsä -palkinnon kaupungille ja puurakenteiselle Uotilanrinteen monitoimikeskukselle, jossa puuta on hyödynnetty laajasti. – Puurakentaminen yhdistää vastuullisuuden, toimivuuden ja viihtyisyyden tavalla, josta olemme Raumalla ylpeitä, rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen kertoo. Palkinnonjaon yhteydessä Uotilaan istutettiin puu kuvastamaan kasvua, tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Mukaan Rauman kilpailutuksiin?
Kohti parempaa Raumaa
Kaikki kaupungin ja sen liikelaitosten sähköisesti julkaistavat tarjouspyynnöt sekä markkinavuoropuhelukutsut löytyvät osoitteesta: tarjouspalvelu.fi/rauma. Palvelussa julkaistaan niin pienhankinnat kuin kansalliset ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnatkin. Myös tarjoukset jätetään sähköisesti saman palvelun kautta, mikä tekee kilpailutuksiin osallistumisesta yrityksille sujuvaa ja keskitettyä. – Yritysten kannattaa rekisteröityä palveluun, jonka käyttö on maksutonta. Palvelua seuraamalla saa tietoa myös tulevista hankinnoista jo valmisteluvaiheessa, vinkkaa hankintapäällikkö Vesa Tomminen. Kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankintailmoitukset löytyvät myös maksuttomasta Hilma-palvelusta osoitteesta: hankintailmoitukset.fi.
Uutta laadukasta asumista Kanalin rannoille, lisää yritystoimintaa Tarvontorille ja Vanhan Rauman kortteleihin, merellisyyden vahvistumista ja ilmastonmuutokseen varautumista, tätä kaikkea ehdottaa Rauman keskustavisio 2050. Visiota valmisteli laaja ja monipuolinen joukko raumalaisia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustavision syyskuun lopulla. Visio antaa suuntaa keskustan kehittämistyölle tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. – Keskustavisio näyttää, millaiseksi haluamme yhteisen kaupunkitilan kehittyvän. Se ei ole yksityiskohtainen rakennussuunnitelma, vaan suunta, jota kohti kuljemme, sanoo kaupunginjohtaja Esko Poikela.
Mihin laittaa vanhat kirjat? Jätteiden lajittelu ja kierrätys askarruttaa monia kaupunkilaisia. Mitä kuuluu laittaa tai viedä minnekin? Mitä ilmoituksia pitää tehdä? Mitä maksaa? Koska jäteasema on auki? Useimpiin tällaisiin vastauksen saa Rauman seudun jätehuollon verkkosivuilla. Usein kysyttyä -kysyttyä valikon alta löytyy vastaus esimerkiksi otsikon kysymykseen. Vanhat koulukirjat ja tietosanakirjat kuuluvat sekajätteeseen. Paperinkeräykseen ei enää haluta pehmeäkantisiakaan kirjoja, koska sivut ovat liian tiivis massa käsiteltäväksi sellaisenaan. www.rauma.fi/asuminen-ja-rakentaminen/ jate-ja-vesihuolto/rauman-seudunjatehuoltolaitos/
4
”Tällaista ei Raumalla ole ennen ollut”
Hanna-Leena Salminen, museointendentti
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Entiset putkat ovat nyt näyttelykäytössä.”
Raatihuoneen kunnostus valmistui viime suveksi. Marraskuun ensimmäisellä viikolla päästiin avaamaan uudet odotetut museonäyttelyt fiksatuissa tiloissa. Alakerrassa on maailmanperinnön vierailukeskus. Se esittelee Unesco-listaa ja sen kahta raumalaiskohdetta, Vanhaa Raumaa ja Sammallahdenmäkeä. – Entiset putkat ovat nyt näyttelykäytössä. Niissä on esillä muun muassa Sammallahdenmäen löydöksiä vuodelta 2002. Ne saatiin Kansallismuseon kokoelmista, kertoo museointendentti Hanna-Leena Salminen. Raatihuoneen alakertaan on esteetön kulku, mutta ei yläkertaan, jossa on uusi Rauman historian perusnäyttely. – Rauman historiaan voi tutustua kuitenkin myös alakerran näytöillä, vinkkaa Salminen. Raatihuone on vanhan kaupungin museoksi aika pieni. Museoammattilaisilla olikin haastava työ valita, mitä nostaa esille. – Esineitä on noin 350, joista osa hyvin pieniä. Näytöt auttavat paljon. Jokaisen vitriinin vieressä on kaksi näyttöä, joilta voi selata tekstejä, kuvia, videoita ja ääninäytteitä eri aiheista. Todella paljon mielenkiintoista tietoa historiasta kiinnostuneille. Tällaista näyttelyä ei Raumalla ole ennen ollut, sanoo Salminen. Yläkerran perusnäyttely on rakennettu aiheittain. Esimerkiksi surujen Raumassa käsitellään sotia, kriisejä ja onnettomuuksia. Tämän osaston vieressä on rakkauden Raumaa, mikä pitää sisällään muun muassa häitä, harrastuksia ja vapaaehtoistyötä. Yläkerran keskelle sijoitettiin pormestarin työhuone, jossa on muun muassa pyyrmannin alkuperäinen rumpu. Yläkerran toisessa päässä kerrotaan elinkeinoelämästä, satamasta ja merenkulusta sekä vahvoista naisista. Kahden yläkerran huoneen ovet olivat Rauma-lehden vierailun aikana kiinni. Salminen kertoo, että niissä esitellään lasten maailmaa ja hengellistä elämää. – Kustannussyistä ne valmistuvat vasta ensi vuoden puolella, selittää Salminen.
5
ALEKSI JA ANTTI SAARELA
Yhdessä vain Lukon paidassa Sukunimi Saarela kulkee vahvasti mukana 90-vuotisjuhlakauttaan viettävän Rauman Lukon historiassa ja nykyhetkessä. Kun isä Pasi pelasi sinikeltaisissa yli 500 ottelua, pyörivät pojat Aleksi ja Antti mukana pukukopissa. Nyt veljekset pelaavat ensimmäistä kertaa ammattilaisurallaan samassa joukkueessa. TEKSTI: MARKO ÖSTMAN KUVAT: ELMERI ELO
6
Kotona sinikeltaisessa yhteisössä Aleksi voitti Lukossa Suomen mestaruuden keväällä 2021 ja palasi tuttuun paitaan täksi kaudeksi, ja myös Antti teki jatkosopimuksen. Veljeksille oli ollut aina selvää, että vielä jonain päivänä pelataan samassa joukkueessa – ja nimenomaan Lukossa. – Olemme molemmat siirtyneet Lukkoon junioreina, joten seuralla on monin tavoin iso merkitys. Nautin täällä pelaamisesta. Päädyimme samaan joukkueeseen ehkä hieman aiemmin kuin osasimme ajatellakaan, Antti sanoo. – Toki vaakakupissa painoi enemmän se, että sain olla taas kotona Raumalla ja Lukossa, mutta olihan se hienoa, että Antti päätti jäädä Lukkoon. Aikanaan kun Antti meni Ilvekseen, niin totesin, ettemme ainakaan hetkeen pelaa samassa joukkueessa, sillä molemmat tiesivät, että Suomessa pelaamme yhdessä vain Lukossa, Aleksi lisää. Pasi Saarela pelasi Lukossa yhteensä 533 runkosarjaottelua ja teki niissä 301 tehopistettä. Pojat ovat pyörineet koko ikänsä jäähalleissa ja Lukon pukukopissa, joka on nyt heidän työpaikkansa. – Vaikka olemme Laitilan Jyskeen kasvatteja, merkitsee Lukko meille todella paljon. Viimeistään Suomen mestaruuden myötä ymmärsin todella, miten iso merkitys Lukolla on raumalaisille ja miten jääkiekko yhdistää kaupunkilaiset, Aleksi sanoo.
Edelleen kun Vangeliksen ”Conquest of Paradise” soi hallilla ennen peliä, tulee sellainen pienen pojan into, mikä laittaa tekemään parhaansa joukkueen ja koko tämän yhteisön eteen." Antti Saarela
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
TORSTAINA 24. SYYSKUUTA koettiin Kivikylän Areenalla hieno hetki, kun Lukko–Tappara-ottelussa ajassa 47:34 Aleksi Saarela viimeisteli Lukon 3–2-voittomaalin, ja syöttäjäksi merkittiin Antti Saarela. Kuulutus sai yleisöltä raikuvat aplodit. Tähän hetkeen tiivistyi paljon aina yhteisistä pihapeleistä ja samanlaisesta junioripolusta haaveeseen pelata vielä jonain päivänä yhdessä. Vaikka reilun neljän vuoden ikäeron omaavat veljekset ovat läheisiä, kentällä he ovat kollegoita. – Pelin aikana ei ajattele sitä, että pelaa oman veljen kanssa, mutta ennen ja jälkeen pelin sen totta kai tiedostaa, ja onhan se hieno asia. Enemmän sitä mietti kesällä treenatessa, että vihdoin pääsimme samaan jengiin, Aleksi sanoo. Saarelat pelaavat nyt ensimmäistä kertaa ammattilaisurallaan samassa joukkueessa ja usein myös samassa ketjussa. Vaikka he ovat pelaajina erilaisia, on heissä myös paljon yhtäläisyyksiä. – Olen odottanut enemmänkin palautetta ”Allulta”, mutta pääasiassa on tullut pieniä peliin liittyviä neuvoja ja ajatuksia. Isäkin soitteli alkukaudesta ja sanoi, että voisi tehdä ihan hyvää, jos olisimme samassa kentässä. Mitä enemmän olemme pelanneet yhdessä, sitä paremmin on mennyt myös tuloksellisesti, Antti kertoo.
LUKKO JUHLISTAA 90-VUOTISTA HISTORIAANSA Rauman Lukko perustettiin vuonna 1936, joten tämä superkaudeksikin kutsuttu Liiga-sesonki on Lukon 90-vuotisjuhlakausi. 90 vuoden aikana Lukko on voittanut kahdesti Suomen mestaruuden (1963, 2021), kolmesti hopeaa (1961, 1966, 1988) ja kuusi kertaa pronssia (1965, 1969, 1994, 1996, 2011, 2014).
7
Museojohtaja Anna Meronen käsissään kuva Rauman vanhasta rautatieasemasta. Se ei palaa käyttöön, vaan uusi seisake valmistuu loppuvuoden aikana Prisman taakse.
8
Henkilöjunan paluu ilouutinen monelle Henkilöjunaliikenne palaa Rauman-radalle ensi kesäksi, liki 40 vuoden tauon jälkeen. Junavuoroja ajetaan kuusi päivässä. Aikataulut on laadittu vastaamaan etenkin työn tai opiskelun takia matkustavien tarpeita. TEKSTI: JANNE RANTANEN KUVAT: ELMERI ELO, RAUMAN KAUPUNKI
R
Raumalaiset Leevi Salmela ja Enni Vaikkinen opiskelevat Jyväskylässä.
ja vastaavat junamatkalla. Aikataulut näyttäisivät sopivan minulle oikein hyvin. Työaikani on liukuva, yleensä aamun ekat kalenterimerkinnät ovat puoli yhdeksän tai kymmenen maissa. Janne Wikström on pyrkinyt työmatkoillaan suosimaan Turku-Helsinki-junayhteyttä. Jatkossa hän voi hypätä junaan jo Raumalla. Matka-aika pysynee samana, mutta mukavuus ja turvallisuus paranee.
9
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
aumalaiset Enni Vaikkinen ja Leevi Salmela aloittivat syyskuussa musiikki pedagogiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. He tuulettivat innoissaan uutista henkilöjunien paluusta. – Auto on kallis ja bussi hidas. Junalla on nopeampaa, mukavampaa ja toivottavasti myös edullisempaa matkustaa. Meille ei ole kovin tärkeää, että matkalla voi tehdä töitä tai opiskella, mutta ymmärrän, että monelle muulle on, kertoo Salmela. Hän arvelee, että nuori pari tulee käyttämään junaa aika usein. – Raumalla on aina mukava käydä, siellä on sukua ja kavereita. Lisäksi mulla on jonkun verran soittokeikkoja siellä päin, sanoo Salmela. Anna Meronen aloitti syksyllä Postimuseon johtajana. Ilman tietoa henkilöjunien paluusta hän ei olisi ehkä edes hakenut kiinnostavaa duunia. – Kynnys myydä asunto ja muuttaa Tampereelle olisi ollut korkea. Nyt voimme asua Raumalla. Samalla avautui hyvä kulttuurialan työpaikka Rauman merimuseon johtajana toiselle raumalaiselle, kertoo merimuseon johtajana tunnettu Meronen. Toistaiseksi Meronen kulkee Tampereelle omalla autolla, bussilla tai junalla Kokemäeltä. Ensi keväästä lähtien junasta tullee ykkösvalinta. – Helpottaa paljon, kun voin hoitaa sähköpostit
Maija Männistö matkustaa viikottain Raumalta työpaikalle Helsinkiin.
Rauman tapahtumiin pääsee ensi kesällä junallakin.
Raumalainen Mikael Eklöf käy töissä Helsingissä.
10
– Myös vapaa-ajan matkustamiseen saadaan helppo ja vaivaton tapa liikkua. Se, että Suomeen matkustanut turisti pääsee jatkossa junalla pääkaupungista Raumalle tutustumaan Unescon maailmanperintökohteeseen, voisi olla markkinoinnin arvoinen nosto. Maija Männistö on neljä vuotta käynyt Raumalta Helsingissä töissä. Hänellä ei ole autoa, joten bussin penkillä on tullut istuttua paljon. – Olen ehdottoman kiinnostunut aukeavasta yhteydestä. Matkustusmukavuus paranee selvästi. Varmasti tulen käyttämään junaa. Kuinka paljon, riippuu aikatauluista ja VR:n hinnoittelusta. Sekin vaikuttaa, miten Onnibus vastaa kilpailuun. Männistö on innoissaan myös siitä, että kulkeminen Tampereelle helpottuu ja nopeutuu. – Veli asuu Tampereella. Siellä on kiva käydä, koska kaupunki on kovassa nosteessa. Tarja Niinisalo rakastui Raumaan opiskellessaan täällä. Valmistuttuaan hän asettui Raumalle, kunnes työt veivät Helsinkiin. Rauma-suhde on säilynyt. Niinisalo käy kaupungissa usein ja viime kesänä hän vuokrasi mökin täältä. – Bussin käyttö loppuu kokonaan, koska junassa voin tehdä töitä ja jaloitella. Aika usein lapseni ovat kulkeneet tänne itsenäisesti bussilla. Juna on iso helpotus heille. Niinisalo lisää, että jatkossakin hän matkustaa joskus Raumalle omalla autolla, jos asiaa on muuallekin kuin keskustaan. Mikael Eklöf on pian kuusi vuotta ollut Helsingin kaupungin leivissä, mutta koti pysyy Raumalla. “Isolle kirkolle” hän ajaa omalla autolla kerran tai kaksi viikossa. – Odotan innolla junaa, koska voin tehdä töitä junassa. Lukon vuosina se ei olisi onnistunut, kun puhuin paljon puhelimessa. Nyt asiantuntija työssä näpyttelen paljon kannettavaa konetta. Toivottavasti aikataulut natsaavat. Johtoryhmän kokousaikoja ei muutella sen mukaan, miten Eklöfin juna saapuu Helsinkiin. Helsingissä ei todellakaan ole kaikilla autoa, ja kaupunki tekee kaikkensa vähentääkseen ajamista keskustassa. – Kesälomakohteita valitaan paljon sen mukaan, mihin pääsee junalla. Rauman vanhaa rautatieasemaa ei oteta uudelleen käyttöön, vaan henkilöjunia varten rakennettiin seisake keskustaan, Prisman taakse. Perinteinen asema ei ole välttämätön, koska Rauma on päätepysäkki. Siksi juna vessoineen odottaa yleensä seisakkeella ennen lähtöä. Seisakkeen lähellä palvelevat muun muassa Prisma, Citymarket, Kontion kahvila ja McDonald’s.
Junalla matsiin tai teatteriin
Harri Natunen, toimitusjohtaja, Rauman Teatteri
Lakkautetun junayhteyden palauttaminen on harvinaista ja siksi suuren uutisoinnin arvoista. Tätä kannattaa pyrkiä nostamaan esiin valtakunnan tasolla – ei olla turhan vaatimattomia!” Nina Pere, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari
Suora yhteys valtakunnalliseen junaverkkoon parantaa merkittävästi Rauman saavutettavuutta ja vahvistaa koko seudun houkuttelevuutta yritysten, osaajien ja investointien näkökulmasta.” Pasi Vuorinen, toimitusjohtaja, Raumaster
Uskon henkilöjunan tuovan lisää ihmisiä Raumalle niin liike-elämän kuin turisminkin näkökulmasta. Taloudellisen aktiviteetin noususta hyötyvät kaikki Rauman seudulla.” Mikko Osara, toimitusjohtaja, BMH Technology
Tampere on Suomen lätkäpääkaupunki. SM-liigan vahvat ennakkosuosikit Tappara ja Ilves pelaavat kotiottelunsa upeassa Nokia Areenassa. Lukko käy kummankin manselaisjoukkueen vieraana vähintään kahdesti kaudessa. Raumalta on ensi keväästä lähtien helppo matkustaa näihin kiekkomatseihin. Juna taittaa matkan reilusti alle kahdessa tunnissa. Nokia Areenalle kävelee Tampereen rautatieasemalta kymmenessä minuutissa. Tampereen kulttuuritarjonta on monipuolista. Rautatieasemalta kävelee 10–20 minuutissa Tampereen teatteriin, Työväen teatteriin, Komediateatteriin sekä esimerkiksi Tampere-talon konsertteihin. Jääkiekon arkipelit ja esimerkiksi monet teatterimusikaalit päättyvät iltayhdeksän maissa. Niiden jälkeen pääsee takaisin Raumalle vaikka samana iltana, tosin silloin paluu menee yli puolen yön.
Entä Eura ja Eurajoki? Kun henkilöjunat viimeksi kulkivat 1980luvulla, ne pysähtyivät myös Eurajoella ja Euran Paneliassa. Tämä on nytkin tavoitteena. Uusia seisakkeita suunnitellaan Väyläviraston kanssa. – Monipuoliset kulkemisvaihtoehdot ovat yksi modernin kunnan kehityksen peruspilareita. Henkilöjunaliikenne Tampereelle toisi meille uusia mahdollisuuksia työvoiman liikkuvuuden suhteen ja samalla asuminen on mahdollista täällä, vaikka työpaikka olisi esimerkiksi Tampereella. Asia tulee päätöksentekoon, kun saadaan tarvittava tietopohja kasaan, kertoo Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi. – Junan pysähtyminen myös Eurassa olisi erittäin hieno asia alueen asukkaiden ja yritysten kannalta. Toivottavasti asiat etenevät siten, että tämä tulisi mahdolliseksi. Lopullisessa päätöksenteossa ratkaisevat kattavat vaikutusten arvioinnit suhteessa kustannuksiin, jotka tulevat seisakkeen rakentamisesta ja mahdollisesti junan liikennöintiin liittyvistä kuluista, sanoo Euran kunnanjohtaja Kari Kankaanranta.
11
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Juna on suuri helpotus vieraileville näyttelijöille ja ohjaajille, sillä läheskään kaikilla ei ole omaa autoa, osalla ei edes ajokorttia. Itse käyn paljon Tampereella. Hienoa, että voi käyttää myös junaa ja tehdä töitä raiteilla. Eikä tarvitse ajaa huonoilla keleillä.”
Kuka? Thimira Dasun Ariyarathna, 23 • Kotoisin Sri Lankan Colombosta • Valmistui SAMKista liiketalouden linjalta kesäkuussa • Toimi opiskeluaikana tutorina vaihtoopiskelijoille ja työharjoittelijana SAMKin kansainvälisessä toimistossa • Opiskelee parhaillaan suomen kieltä ja etsii oman alansa työpaikkaa Satakunnasta
12
Kun vieras kaupunki alkoikin tuntua kodilta Sri Lankasta Raumalle muuttanut Dasun saapui Suomeen ilman tuttavia, kokemusta talvesta tai varmuutta tulevasta. Muutamassa vuodessa pienestä länsirannikon kaupungista muodostui kuitenkin tärkeä ja kotoisa paikka. TEKSTI: ESSI PARTIA KUVAT: PAULIINA KANKARE
opintojen alkuvaiheessa, kun Dasun tutustui luokallaan olevaan suomalaiseen opiskelijaan. Ystävyys avasi oven paitsi uuteen kaveripiiriin myös suomalaiseen perhe-elämään. – Pääsin heti paremmin mukaan suomalaiseen arkeen, kulttuuriin ja tapahtumiin. Myöhemmin sain tutustua myös hänen perheeseensä. Enää en haikaile pois ja tunnen aidosti nyt kuuluvani joukkoon. Olemme viettäneet yhdessä myös esimerkiksi joulua ja juhannusta, joten olen onnekas, että olen päässyt osaksi näin vahvaa yhteisöä.
Aktiivinen ote jo opiskeluaikana Ystäväpiirin kasvaessa myös itseluottamus vahvistui. Dasun osallistui aktiivisesti opiskelijaelämään Raumalla, toimi tutorina kansainvälisille vaihto-opiskelijoille ja rakensi samalla kansainvälisiä verkostoja. Nykyään ystäviä löytyy Suomen lisäksi muun muassa Espanjasta, Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Saksasta ja Tšekistä. Opiskeluajan kohokohdaksi Dasun nostaa ehdottomasti Islannissa järjestetyn Nordic Business Case -kilpailun, jossa Dasun edusti SAMKia osana yhtä Suomen kahdesta osallistujajoukkueesta. Monikansallinen tiimi pääsi ratkaisemaan yritysmaailman todellisia liiketoimintahaasteita yhdessä kilpailijoiden kanssa eri Pohjoismaista.
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
D
asun saapui Suomeen tammikuussa 2024, keskellä sydäntalvea. Helteestä pelkkä T-paita päällään matkustanutta nuorta miestä oli vastassa jotain suomalaisille kovin tuttua, mutta srilankalaiselle täysin uutta ja ihmeellistä. – Muistan yhä, miten metro nousi maan alta päivänvaloon ja kaikkialla oli vain valkoista. Ajattelin, että olenko sittenkin laskeutunut kuuhun, hän nauraa. Sri Lankan pääkaupungista Colombosta kotoisin oleva Dasun tuli Satakunnan ammatti korkeakouluun opiskelemaan kansainvälistä liiketaloutta. Muuttopäätös oli rohkea, sillä hän ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt edes Euroopassa. Halu nähdä maailmaa vei onneksi pois omalta mukavuusalueelta ja rohkaisi lähtemään kauas kotinurkilta. Myös Kanada ja Australia olivat varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta lopulta Suomi ja SAMK veivät voiton. Alku ei kuitenkaan ollut helppo. Uusi maa, vieras kulttuuri ja pitkä välimatka kotiin tuntuivat raskailta. Ensimmäisinä kuukausina kotiinpaluu kävi useammankin kerran mielessä. – Olin vasta 20-vuotias. En tuntenut juuri ketään, enkä ollut koskaan asunut yksin. Mietin monta kertaa, oliko tämä sittenkään minua varten. Käänne parempaan tapahtui onneksi heti
13
Vireä opiskelijakulttuuri elävöittää kaupunkia OPISKELU ON MUUTTUNUT Suomen korkeakouluissa. Viime vuonna 42 prosenttia uusista ammattikorkeakoululaisista valitsi monimuotoisen1 mallin, jossa opintoja suoritetaan joustavasti verkossa, itsenäisesti ja lähiopetuksessa. Perinteisessä päivätoteutuksessa2 opiskelevien määrä on vastaavasti selvästi pienentynyt. Sen näkee korkeakoulujen kampuksilla. Arkipäivisin lähiopetukseen osallistuu aiempaa vähemmän opiskelijoita. Joustavat opiskelumuodot mahdollistavat korkeakouluopinnot yhä useammalle, mikä on tietysti hyvä asia. Joustavuudella on toisaalta hintansa. Kun opintoja suoritetaan verkossa ja opiskelijat asuvat eri puolilla Suomea, kampuksilla ja kaupungin tapahtumissa kohdataan harvemmin. Raumalla on pitkät perinteet opiskelukaupunkina. Esimerkiksi Lyseo, seminaari (nykyinen OKL) ja merikoulu aloittivat jo 1800-luvulla. Koulutustarjonta on laajentunut vuosikymmenten saatossa. Aktiivisten opiskelijoiden joukko on ylläpitänyt perinteitä ja ainejärjestötoimintaa sekä järjestänyt opiskelijatapahtumia. Syksyllä opiskelijapiireissä nousi puheenaiheeksi perinteinen olutviesti, joka järjestettiin tänä vuonna viimeisen kerran. Opiskelijajärjestöissä kannetaan nyt huolta siitä, löytyykö aktiivisia tekijöitä ja osallistujia niin, että perinteisiä tapahtumia voidaan jatkossakin järjestää. Rauman vahvuutena on tiivis yhteisö, jossa uusi opiskelija voi löytää oman porukkansa nopeasti. Opiskelijatapahtumat ovat tärkeitä, koska ne saattavat yhteen eri oppilaitosten ja eri alojen opiskelijoita. Kyse ei kuitenkaan ole vain opiskelijoiden viihtymisestä. Tapahtumat elävöittävät kaupunkia ja tuovat asiakkaita paikallisiin yrityksiin. Vireä opiskelijakulttuuri vahvistaa kaupungin veto- ja pitovoimaa. 1 Monimuotototeutus: Opintoja verkossa, itsenäisesti ja lähiopetuksessa joustavasti.
Päivätoteutus: Opiskelu tapahtuu pääosin arkipäivisin lähiopetuksena kampuksella. 2
14
Oman alan työpaikka Raumalta olisi minulle lottovoitto!" Yksi tärkeä syy viihtymiseen on kuitenkin ollut itse Rauma. Miljoonakaupungista muuttaneelle kaupungin koko on osoittautunut yllättäväksi vahvuudeksi. – Täällä kaikkialle pääsee kävellen tai pyörällä. Palvelut, harrastukset ja kampus ovat lähellä. Arki on rauhallista, mutta tekemistä löytyy silti sopivasti. Myös opiskelu sujui odotettua paremmin. Kolmen ja puolen vuoden tutkinto valmistui kahdessa ja puolessa vuodessa nyt viime kesäkuussa. Opintojen aikana Dasun sai stipendejä, työskenteli SAMKin kansainvälisessä toimistossa sekä teki osa-aikatöitä, joiden avulla hän pystyi kattamaan omia kulujaan.
Toiveena oman alan työpaikka Raumalta Valmistumisen jälkeen katse on jo vahvasti tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Dasun opiskelee suomen kieltä ja etsii kuumeisesti oman alansa työpaikkaa. – Oman alan työpaikka Raumalta olisi minulle lottovoitto! En haluaisi lähteä täältä, sillä kaupunki tuntuu nykyään jo kodilta. Toki työllistyminen on haastavaa kaikille vastavalmistuneille nykyisessä taloustilanteessa, joten haen töitä tällä hetkellä myös muualta Suomesta. Samalla hän muistuttaa, että kansainväliset opiskelijat tuovat alueelle osaamista, uusia näkökulmia ja kansainvälisiä verkostoja, jotka katoavat, jos opiskelijat joutuvat hakeutumaan muualle Suomeen tai jopa muualle maailmaan töiden perässä. Kun Dasunia pyydetään kuvailemaan Raumaa muutamalla sanalla, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. – Rauhallinen. Hyväntuulinen. Kotoisa. Tulin tänne opiskelijana, mutta toivon pystyväni jäämään Raumalle ja rakentaa elämäni tänne, koska haluan antaa Suomelle ja Raumalle takaisin sen, mitä olen täältä opiskelun myötä saanut.
Shannon Leyko ihastui Rauman huolettomaan arkeen Yhdysvaltalainen kirjailija ja vaikuttaja Shannon Leyko muutti perheineen Alaskasta Raumalle elokuun alussa. Paring Down -podcastia juontavalla Leykolla on yli 800 000 seuraajaa sosiaalisessa mediassa. Leyko on ihastunut uuden kotikaupunkinsa turvallisuuteen, pyöräilyreitteihin ja yhteisöllisyyteen.
1. Mikä toi sinut Raumalle ja miten olet kotiutunut? Muutimme Raumalle mieheni kolmivuotisen työsopimuksen perässä. Kotoutumista on helpottanut se, että meidät on otettu lämpimästi vastaan, naapurit ovat auttaneet lasten harrastusten kanssa ja lainanneet tarvikkeita odottaessamme omien tavaroidemme saapumista. Lapset ovat innoissaan koulusta ja päiväkodista ja opiskelevat jo suomea. Arki tuntuu kotoisalta, sillä elämä Alaskassa oli ilmastoa myöten samankaltaista.
2. Minkälainen paikkakunta Rauma on sinun silmin? Rauma on turvallinen, rauhallinen ja siisti paikka kunta, jossa on hyvät ravintolat ja monipuolisesti tekemistä perheelle. Turvallisuus mahdollistaa elämästä nauttimisen ilman ylimääräisiä huolia, ja paikallisten hyvä englannin kielen taito helpottaa arkea. Lisäksi esimerkiksi Prisma muistuttaa paljon Yhdysvaltain Walmartia.
3. Oletko tutustunut jo paikallisiin perinteisiin ja tapahtumiin?
KUVA ELMERI ELO
Olemme vierailleet muun muassa Silakkamarkkinoilla, jossa tyttäreni ihastui paistettuihin muikkuihin. Nautimme myös oman kotimme saunasta ja pihan omenasadosta. Pyöräilemme paljon, sillä lyhyiden etäisyyksien Raumalla se on helppoa. Lapset voivat toimia itsenäisemmin turvallisessa ympäristössä. Perheemme suosikkipaikkoja ovat Otanlahden ranta-alue, uusittu Keskuspuisto sekä Vanha Rauma, jonka joulutunnelmaa ja -valoja odotamme jo innolla.
Lue pidempi juttu → rauma.fi
15
Datakeskukselle on varattu yli 200 hehtaaria aurinkopaneelien takaa ja kuvan oikeasta yläreunasta. Valtava alue, joka jatkuu melkein valtatie 12:lle.
Lakarin datakeskus etenee Kaupunginvaltuusto hyväksyi Fortumin kanssa neuvoteltuja sopimuksia Lakarin datakeskusalueesta. Se mahdollistaa datakeskuksen rakentamisen, muttei vielä varmista sitä. TEKSTI JANNE RANTANEN KUVA: RAUMAN KAUPUNKI
Mikä sopimuspaketti? – Siinä määritellään millä ehdoilla hankkeessa voidaan edetä seuraaviin vaiheisiin. Sovimme muun muassa infrakustannusten jaosta, vuokrista, vuokravakuuksista ja rakentamisvelvoitteista. Esisopimukseen kirjattiin myös millä ehdoilla ja mihin hintaan alue voidaan myöhemmin myydä, vastaa kaupunginjohtaja Esko Poikela.
Mikä hanke? Noin 230 hehtaarin alue on tarkoitettu datakeskustoimintaan. Asemakaava hyväksyttiin keväällä kaupunginvaltuustossa ja se sai kesällä lainvoiman. Sopimuksia on tehty Fortumin kanssa, mutta se ei datakeskuksia rakenna. – Valitettavasti emme voi vielä kertoa datakeskustoimijan nimeä. Rauman kanssa tehdyt sopimukset osoittavat, että uskomme oikeasti hankkeeseen ja sitoudumme siihen vahvasti, sanoo Fortumin teollisuusalueiden kehityksestä vastaava johtaja Jyrki Holappa.
Mitä seuraavaksi? Fortum jatkaa luvitusta ja esivalmisteluja. Suunnittelu ja kilpailutus vienee 6-12 kuukautta. Holapan mukaan
16
datakeskustoimija voi tehdä investointipäätöksen, kun sähköliittymä on varmistettu. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2028.
Mitä Rauma hyötyy? Vuosivuokraa Rauma perii noin 1,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuotto kasvaa sitä mukaa, kun rakennuksia nousee. Uudet suorat ja välilliset työpaikat kerryttävät tuloveroja kaupungille. Alueen myyntihinta on vähintään 27 miljoonaa euroa. – Datakeskuksia tarvitaan ja niitä tullaan rakentamaan jonnekin. Mieluummin Suomeen ja Raumalle, jolloin hyödymme positiivisista aluevaikutuksista, sanoo Poikela.
Mitä jos hanke ei toteudu? Rauma sai neuvoteltua Fortumin kanssa hyvän diilin. Infrakustannukset kohdistuvat pääosin toteuttajalle. Kaupunki ei joudu maksumieheksi, jos hanke ajaa karille. Siinä tapauksessa alue palaa kaupungille. – Rakentamisvelvoitteilla varmistetaan alueen aktiivinen kehittäminen. Lakari on huippualue, joka taatusti ei jää käyttämättä, vakuuttaa Poikela.
Monien kielten, kansallisuuksien ja kulttuurien Rauma Vilkkaana satamakaupunkina Rauma on ollut jo vuosisatojen ajan monikulttuurinen paikkakunta. Rauman kaupungin noin 39 000 asukkaasta noin 8,3 % on ulkomaiden kansalaisia. Monikulttuurisuus rikastuttaa päivittäistä arkea niin katukuvassa ja kohtaamisissa kuin erilaisten harrastusten parissa.
1. Ukraina 2. 3. 4. 5.
Puola Viro Romania Etelä- ja Kaakkois-Aasia,
Ulkomaiden kansalaisia
8,3 % Rauman asukkaista
Yleisimmät vieraat kielet
1. Ukraina 2. 3. 4. 5.
Venäjä Puola Viro Romania
Vieraskielisten osuus
9,7 % Rauman asukkaista
erityisesti Intia, Filippiinit sekä Sri Lanka
Viimeisimpien virallisten kokonaislukujen mukaan Raumalla asuu vakituisesti noin 3200 ulkomaan kansalaista. Luku on kasvanut tasaisesti vuodesta 2021, jolloin se oli 2 533.
Vieraskielisten osuus koko kaupungin väestöstä on 9,7 % (1.12.2025). Tämä tarkoittaa, että lähes joka kymmenes raumalainen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Kansainvälistyminen näkyy erityisen vahvasti nuoremmissa ikäluokissa, esimerkiksi perusopetuksessa noin 11 % oppilaista on vieraskielisiä.
KANSAINVÄLISET ASUKKAAT ovat perustaneet yrityksiä ja työllistyneet useille eri aloille. Tämä elinkeinoelämän ja työkulttuurin muutos tuo arvokasta monimuotoisuutta koko alueen työelämään, ja vahvistaa entisestään alueen laaja-alaista osaamista.
17
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Yleisimmät ulkomaan kansalaisuudet
KESKUSPUISTO on yksi Rauman käytetyimmistä viheralueista ja tärkeä kohtaamispaikka kaupunkilaisille. Uudistushanke eteni vaiheittain vuosina 2024–2026. Uudistustyöt ovat kustantaneet noin 3,1 miljoonaa euroa. Puiston rakentamista on rahoitettu liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksella (293 100 euroa), Lukko-säätiön avustuksella (450 000 euroa) sekä testamenttilahjoituksella (184 694 euroa).
Asennuskiven toimitusjohtaja Jouko Helin kuvailee Keskuspuistoa näyttäväksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi.
KESKUSPUISTOSTA TURUN LINNAAN
Raumalaista kiviosaamista 40 vuoden kokemuksella Uudistunut Keskuspuisto avattiin käyttöön elokuussa 2026. Alueen kiveyksistä vastasi 40-vuotias raumalaisyhtiö Asennuskivi Oy, jonka kädenjälki näkyy niin paikallisissa kiertoliittymissä kuin historiallisten kohteiden sisäpihoilla. TEKSTI: MARKO ÖSTMAN KUVAT: ELMERI ELO
18
M
ittavan uudistuksen läpikäynyt Keskuspuisto muuttui entistä monipuolisemmaksi ja helpommin saavutettavaksi puistoalueeksi, joka tarjoaa tekemistä kaikenikäisille ympäri vuoden. Kokonaisuudesta löytyy kolme erillistä leikkialuetta, oleskelupaikkoja ja esteettömiä kulkureittejä. Ympärivuotista käyttöä lisäävät myös näyttävä valaistus sekä vuoden 2024 lopulla valmistunut jääpuisto. Keskuspuiston kehittäminen on ollut Rauman kaupungin yksi viime vuosien merkittävimmistä puistohankkeista. Toukokuussa 2025 käynnistyneissä rakennustöissä alueen kiveykset toteutti paikallinen Asennuskivi Oy. – Keskuspuisto oli myös meidän mittakaavassamme iso projekti. Monipuoliset kivielementit vaativat muun muassa runsaasti eri muotoihin leikkaamista. Kokonaisuus on näyttävä, ja kiveyksillä varmistettiin myös esteetöntä kulkua, toimitusjohtaja Jouko Helin kertoo. Keskuspuiston lisäksi Asennuskivi on toteuttanut useita Rauman kiertoliittymiä – muun muassa Veturinaukion sekä Aittakarinkadun ja Hankkarintien risteyksen liikenneympyrät. – On kunnia-asia saada olla mukana kotikaupungin uudistus- ja kehityshankkeissa. Olemme tehneet myös Karin Kampuksen alueen kivityöt. Lisäksi Turun ja Porin katukuvissa on paljon meidän tekemiämme kokonaisuuksia.
Kiveyksillä varmistettiin myös esteetöntä kulkua.”
Historiallisia kohteita Raatihuoneesta Turun linnaan Vaikka Asennuskiven pääasiallisena toimialueena on länsirannikko, löytyy kohteita ympäri Suomen – aina Kemistä Hankoon asti. Asiakkaita ovat niin julkisen sektorin toimijat, yritykset kuin yksityiset tahot. – Kun aloitimme neljä vuosikymmentä sitten, en osannut kuvitella, miten hienoihin kohteisiin pääsemme työskentelemään. Tärkeintä on aina ollut se, että olen löytänyt hyviä tekijöitä ja saanut kasvattaa uusia osaajia, Helin hymyilee. Menneenä kesänä valmistui Rauman Vanhan raatihuoneen sisäpihan kiveykset, elokuussa korjattiin Pyhän Ristin kirkon kiviaitaa ja Turun linnan sisäpihalle ladottiin uudet graniittikiveykset. Yhtiön kädenjälkeä löytyy myös Aurajoen rantamuurista. – Teemme tiivistä yhteistyötä Museoviraston kanssa. Esimerkiksi Turun linnan työt tehtiin arkkitehdin tarkkojen suunnitelmien mukaisesti. Kivet vaihtelivat kooltaan, muodoltaan ja pintakäsittelyltään, ja ladonta oli määritelty yksityiskohtaisesti jo suunnitteluvaiheessa.
Lue tarkemmin Keskuspuiston uudistuksesta ja katso valokuvat
Yritystiedot • Asennuskivi Oy • Kotipaikka Rauma • Perustettu vuonna 1987 • Toimitusjohtaja Jouko Helin • Keskimäärin 9 työntekijää • Työmaista pohjoisimpana kohteena on ollut Kemi ja eteläisimpänä Hanko. Tähän mennessä suurin yksittäinen kokonaisuus on ollut Hangon satamaalueella tehty noin 500 metrin kivimuurin siirtotyö. → www.asennuskivi.fi
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Jouko Helin
19
RAUMAN TALOUSARVIO 2027
”Vältetään jyrkkiä leikkauksia ja rajuja kiihdytyksiä” TEKSTI: JANNE RANTANEN KUVAT: RAUMAN KAUPUNKI
K
un tämä Rauma-lehti ilmestyy, on kaupunginjohtaja Esko Poikelan talousarvioesitystä todennäköisesti juuri esitelty mediassa. Tätä haastattelua tehtäessä budjettia valmisteltiin vasta valiokunnissa, joten Poikela puhui yleisemmällä tasolla. Mikä on kaupunginjohtajan budjettiesityksen punainen lanka? – Pidetään Rauman talous terveellä pohjalla, eikä hötkyillä. Vältetään jyrkkiä leikkauksia ja toisaalta rajuja kiihdytyksiä, tiivistää Poikela. Yleiset talousluvut ovat muuttuneet oikeaan suuntaan. Yhtä tärkeää lukuun ottamatta. – Vaikka Rauman seudun yrityksillä on tosi hyvä tilanne ja lupaavat näkymät, työllisyys ei vielä ole kohentunut odotetulla tavalla. Varsinkin pitkäaikaistyöttömyys on iso haaste. Myös kohtaanto-ongelmassa riittää ratkottavaa. Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan paljon uudelleen- ja täydennyskoulutusta. – Avoimia työpaikkoja Raumalla on 160-170, mutta se ei kerro koko totuutta. Monet yritykset rekrytoivat ilman julkista hakua. Potentiaaliset osaajat eivät näistä työmahdollisuuksista aina tiedä. Raumalla on takana muutamia hyviä vuosia, mutta edessä näyttäisi olevan haastavampi jakso. – Tästäkin selvitään, kunhan ei innostuta liikaa. Meillä on jo nyt erinomaiset palvelut. Tämän päälle ei tarvitse lisätä. Mielestäni investoinneissa Raumalla on pyritty tekemään jopa liiankin hienoa. Ei kaikkien kohteiden tarvitse olla kuin Karin kampus. Sen tarkemmin Poikela ei etukäteen halunnut avata omia ajatuksiaan investoinneista. Mutta sen hän ”paljasti”, ettei ole esittämässä veron korotuksia. Raumalla on vireillä useita suuria yksityisiä hankkeita: esimerkiksi Lakarin datakeskus, satama-alueen uudet teollisuuslaitokset, meriteol lisuuspuiston isot projektit ja kauppakeskustontti, jonka kaavatyö on käynnistymässä. – Tärkeitä ja toivottuja kehityshankkeita, mutta niihin sitoutuu kaupungin työaikaa ja energiaa, pohtii Poikela.
20
Kivikylän Areenalla alkaa kiekkokauden päätyttyä laajennusremontti. Vanha jalkapallostadion jää remontin jalkoihin ja uusi stadion rakennetaan Äijänsuolla toiseen paikkaan. Nanunkallion koulu, päiväkoti ja valmistuskeittiö valmistuvat vuoden 2027 alkupuolella.
Papinpellon nuorisotila ja työpaja valmistuvat keväällä 2027.
Tänä vuonna valmistuneessa Uotilanrinteen monitoimikeskuksessa on tilat päivä kodille, koululle, omatoimi kirjastolle ja liikunnalle.
Uusi uimahalli otettiin käyttöön viime vuonna. Karin kampukselta löytyvät myös liikuntatilat, kansalaisopisto, musiikkiopisto, nuorisotila ja Nortamon peruskoulu.
Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta marraskuun aikana. Lopulliset päätökset tehdään kaupunginvaltuuston kokouksessa, todennäköisesti marraskuun lopulla.
Jyri Ranne kertoo, että nuorten rekrytointituen ansiosta on on työllistynyt jo kymmeniä alle 30-vuotiaita.
AJANKOHTAISTA TYÖVOIMAPALVELUISSA
Työnhakuprofiili tekee osaamisen näkyväksi lähetämme haastateltavaksi muutaman potentiaalisen hakijan. Meillä on oikeasti osaavia työntekijöitä. Siksi haluaisimme päästä kertomaan palveluistamme yhä useampaan yritykseen. Toimialakohtaiset erot ovat aika suuria. Tällä hetkellä eniten töitä on tarjolla hitsaajille, cnc-koneistajille ja koneasentajille. Ylitarjontaa on esimerkiksi toimisto-, hallinto-, myynti- ja asiakaspalveluammateissa. Kestohaasteena on 55 vuotta täyttäneiden vaikeus löytää uutta vakituista työtä. Ranne arvelee, että monen työnantajan olisi syytä tarkistaa asenteitaan. – Tarjolla on tosi hyviä, terveitä ja kokeneita osaajia, joista saisi luottotekijän noin kymmeneksi vuodeksi. Ranteen mukaan Rauman alueella työvoimapalveluissa pystytään takaamaan henkilökohtainen asiointi. Asiakkaan tilanteeseen on mahdollisuus keskittyä kohtalaisen hyvin. – Etelä-Satakunnan alue on pärjännyt vaikeassa suhdanteessa kohtalaisesti. Varovaisen positiivinen fiilis on, että työllisyystilanne muuttuu paremmaksi, arvioi Ranne.
Lue lisää Työmarkkinatori
Nuorten rekrytointituki
Ehdokasesittely
21
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Työttömyysetuutta hakevan on laadittava oma työnhakuprofiili Työmarkkinatori-verkkopalveluun. Syksyllä voimaan tullut velvollisuus on myös mahdollisuus. – En näe siinä mitään huonoa. Profiili tekee työnhakijan tai työpaikan vaihtajan osaamisen näkyväksi. Mitä myyvempi, sitä parempi. Meiltä saa apua siihenkin, sanoo Rauman työvoimapalveluiden palvelupäällikkö Jyri Ranne. Profiilit helpottavat myös niin sanottujen piilotyöpaikkojen täyttämistä. Toinen uutuus on nuorten rekrytointituki, ”työllisyysseteli”, jonka ansiosta alueellamme on työllistynyt jo kymmeniä alle 30-vuotiaita työnhakijoita. – Kaupunki maksaa puolet palkkakustannuksista 3-6 kuukauden ajan. Tuki on maksimissaan 1500 euroa kuussa. Yhteys omaan asiakasvastaavaan tai kaupungin yrityspalveluihin, jos tämä mahdollisuus kiinnostaa, vinkkaa Ranne. Hyviä kokemuksia on myös työnantajille suunnatuista ehdokasesittelyistä. Ranne kannustaa yrityksiä ottamaan yhteyttä, kun tarvitaan uusia osaajia. – Kartoitamme yrityksen tarpeen ja
Uusia kasvoja kaupungille Pauli Sillman
Jenna Bergström
tilapalvelujohtaja
yritysasiakasvastaava
Johdan tilapalvelut-palvelualuetta ja kaupungin laajaa kiinteistö- ja toimitilakokonaisuutta. Tehtäviini kuuluvat investointi- ja peruskorjaushankkeiden sekä rakennuttamisen ohjaus, rakennuskannan elinkaaren hallinta ja palveluverkon muutosten tukeminen.
Työtehtäviini kuuluvat yritysja työnantaja-asiakkaiden neuvonta ja palvelu, sekä rekrytointiprosessien kokonaisvaltainen tukeminen. Vastaan myös muutosturvatilanteiden neuvonnasta ja koordinoinnista ja lisäksi hoidan myös työvoimapalveluiden viestintää.
Meritta Rosnell
Noora Pohjola
Vastaan Rauman vesi- ja viemäri liikelaitoksen operatiivisesta johtamisesta, talouden ohjauksesta sekä kehittämisestä. Työni on varmistaa, että raumalaisilla on käytössään laadukas, turvallinen ja toimintavarma vesihuolto nyt ja tulevaisuudessa.
Tehtäviini kuuluvat työvoimakoulutusten suunnittelu, koordinointi ja hallinnointi. Vastaan osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviin kysymyksiin niin yritysten osaamistarpeiden kuin yksilön urapolkujen näkökulmasta.
vesihuoltopäällikkö
palveluvastaava
Hanna Holm
palvelupäällikkö Vastaan elinvoimatoimialan kansainvälisyyden palvelualueesta. Tiimissäni työskentelee työllisyysalueen kotoutumissuunnittelijoita ja yritysasiakasvastaavia sekä International House -palvelupisteen henkilökunta.
Tule pienen tai suuren talouskysymyksen kanssa – etsitään ratkaisuja yhdessä!
Emilia Osmonen palveluvastaava
Tehtäviini kuuluvat työvoimakoulutusten suunnittelu, koordinointi ja hallinnointi. Vastaan siis osaltani osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviin kysymyksiin niin yritysten osaamistarpeiden kuin yksilön urapolkujen näkökulmasta.
Talousneuvolassa voit keskustella ilman ajanvarausta arjen raha-asioista. Meillä voit saada neuvoja ja pohtia tilannettasi eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Kaikenikäisille tarkoitettu palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Halutessasi voit asioida anonyymisti. Palvelua saa suomeksi ja englanniksi. Myös tulkkauspalvelu on käytössä tarvittaessa. Osoite: Palvelupiste Pyyrman (Valtakatu 2 A, Rauma) Aukioloajat: syksyllä 2026 ja keväällä 2027 tiistaisin 13.10., 27.10., 10.11., 24.11., 8.12., 12.1., 26,1., 9.2., 23.2., 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5., 18.5., 1.6. ja 15.6. klo 13.00–17.00 Mukana toiminnassa: Ulosottolaitos, talous- ja velkaneuvonta, Rauman kaupungin asumisneuvonta, Satakunnan hyvinvointialueen aikuisten sosiaalipalvelut ja Kela
Aleksandra Harju
museoamanuenssi Vastuualueisiini kuuluu Rauman taidemuseon näyttelytoiminta, yleisötyö, tapahtumat sekä viestintä.
22
Lämpimästi tervetuloa!
Ajankohtaista Rauman musiikkiopistosta ja kansalaisopistosta Opi, harrasta ja innostu Rauman kansalaisopistossa
Tervetuloa Rauman musiikkiopiston varhaiskasvatusryhmiin ja kuoroihin
Rauman kansalaisopiston kevään 2027 esitteen voi joulukuun alusta alkaen hakea Karin kampukselta, kirjastosta, Palvelupiste Pyyrmannista sekä kaupungintalon infopisteestä.
Kevään 2027 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin, (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä kanteleryhmiin voi ilmoittautua joulukuun aikana osoitteessa rmo.eepos.fi. Ryhmiin pääsee, mikäli on tilaa. Kevään ryhmäpaikkoja voi kysellä toimistosta vielä tammikuussa.
Kurssitarjontaan voi tutustua kansalaisopiston kotisivuilla: rauma.fi/kansalaisopisto tai opistopalvelut.fi/rauma Ilmoittautuminen kevään uusille kursseille alkaa ma 14.12. klo 9.00: opistopalvelut.fi/rauma, puh. 044 793 4515 sekä toimistossa Karin kampuksella. Opetus alkaa to 7.1.2027.
Musiikkiopiston kuoroihin otetaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta. Syksyllä 2027 alkaviin instrumentti- ja lauluopintoihin haetaan toukokuussa järjestettävien oppilasvalintojen kautta. Niihin ilmoittaudutaan huhtikuussa. Toukokuun ajan voi ilmoittautua myös syksyn muskari-, soitinvalmennus- ja kanteleryhmiin sekä kuoroihin.
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Karin kampus Aittakarinkatu 10, toimisto avoinna ma-to klo 9–16 ja pe klo 9–15.30
23
Nyt liikkumaan!
Lataa sarjaranneke tai kertalippu verkkokaupasta
Sarjalataukset
Kertalataus
Voit ladata uimahallin sarjarannekkeen helposti netissä. Lataamista varten tarvitset rannekkeen numeron ja verkkopankkitunnukset.
• Voit ostaa aikuisten kertalippuja ja WesiWoikka-tuotteita uimahallin verkkokaupasta. Tarvitset ostamiseen verkkopankkitunnukset ja sähköpostiosoitteen. Löydät käytössä olevat maksutavat verkkokaupan toimitusehdoista. • Kun ostat kertalipun, saat QR-koodin sähköpostiisi. Voit ladata sen uimahallin kassalla kerta-tai sarjarannekkeelle. Lataus tapahtuu näyttämällä verkkokaupan QR-koodia kassalla olevaan lukijaan. • Henkilökuntamme opastaa tarvittaessa.
Näin lataat rannekkeen: • Voit ladata verkossa vain samaa tuotetta, joka rannekkeellasi on ollut aiemminkin. Ensimmäinen lataus on tehtävä aina uimahallin kassalla. • Verkosta voi ostaa aikuisten, lasten ja eläkeläisten 10 ja 20 kerran sarjalippuja. • Ladattu tuote on käytettävissä portilla aikaisintaan 2 tunnin kuluttua ostosta. • Tuote on aktivoitava uimahallin portilla 30 päivän kuluessa ostosta. • Tuote on voimassa vuoden latauspäivästä. • Verkossa voit maksaa pankkitunnuksilla tai ePassilla. Muut liikuntaedut käyvät maksuvälineenä vain uimahallin kassalla.
24
Uimahallin aukioloajat • Maanantai klo 6–21 • Tiistai klo 6–21 • Keskiviikko klo 10–21 • Torstai klo 6–21 • Perjantai klo 8–21 • Lauantai klo 10–18 • Sunnuntai klo 10–18 Tarkista rauma.fi:stä poikkeukset aukioloaikoihin.
Nuorten Rauma Nuorisopalvelut järjestää monipuolista toimintaa ja erilaisia tapahtumia nuorille. Ajankohtaiset tiedot: → nuortenrauma.fi IG: nuortenrauma FB: NuortenRauma
Nuorisotilat Viklon nuokkari Aittakarinkatu 10 C 6 (Karin kampus) ma-ke klo 15–17 (5.–6. lk) klo 15–20 (7. lk–17 v)
Kuovin nuokkari Kuovinkuja 4 pe-la klo 17–19 (6. lk) klo 17–22 (7. lk-17 v) Nuorisotilojen loma-ajan poikkeukselliset aukioloajat: → www.rauma.fi/nuorisotilat
Ohjaamo Valtakatu 2 A, Pikkutalo p. 044 403 6250 ti ja ke klo 13–16 @ohjaamo_rauma
Etsivä nuorisotyö
Nuorten työpaja Kuovinkuja 3–4 Nuorten työpaja tarjoaa muun muassa opiskelijoille ja työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipalveluja. Työpajalla oppii uusia taitoja ja saa työkokemusta töitä tehdessään. Pajan eri työosastot ovat kuljetus ja logistiikka, metalli, puu, kahvila ja keittiö, media sekä starttivalmennus.
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Kuovinkuja 4 → rauma.fi/etsivanuorisotyo
Nuorten Rauman JouluFest Pe 19.12. klo 17–21 Karin kampuksella.
Urheilulomaviikko, 22.–26.2.2027 Ohjelma julkaistaan myöhemmin sekä verkkosivuilla että sosiaalisessa mediassa.
25
”Tärkein omaisuus korvien välissä” TEKSTI: JANNE RANTANEN KUVA: ELMERI ELO
Aila Salo kannustaa kouluttautumaan ja kehittämään osaamistaan, koska jokainen on oman onnensa seppä. ”Mutta tao harkiten! Ei pidä ajatella vain omaa etua, vaan myös sitä miten voi olla hyödyksi toisille”, lisää Salo.
A
ila Hollmingin teini-ikä oli kuoleman täyttämää. Pikkusisko hukkui kaivoon, isoveli kuoli tautiin ja sodissa menehtyi paljon ihmisiä. Kovat kokemukset sekä evakko- ja lottatausta vaikuttivat elämänkatsomukseen. – En ole surkutellut, vaan pyrkinyt suorittamaan eteen tulleet tehtävät. Jos ei osaa, pitää kysyä ja opetella. Aila olisi halunnut opiskella kauppakorkeakoulussa, mutta isä päätti toisin. Kolmen muun koivistolaismiehen kanssa Raumalle telakan perustanut Filip Hollming määräsi, että tyttären pitää tulla töihin omaan yritykseen. Telttailuretkellä Kallikajaskarin saaressa Aila tutustui nuoreen insinööriin Reino Saloon. Kun Reino rekrytoitiin Hollmingin rakennusosaston johtajaksi, hän tuli työpäivän jälkeen Ailan kotiin. – Odotin saavani viettää aikaa Reinon kanssa, mutta usein hän istui koko illan isän kanssa. Reino, joka oli talonrakentaja, sai sillä tavalla paljon arvokasta oppia laivanrakennuksesta ja yrityksen johtamisesta, kertoo Aila Salo. Nuoren parin kihlajaisia vietettiin sotakorvauskuunarin koepurjehduksella syksyllä 1948. Filip Hollming kuoli vuonna 1951 ja Reino Salo alkoi johtaa Hollmingia, joka laajensi bisneksiään monelle alalle. Aila Salo jäi pois päivätöistä, kun perhe kasvoi neljällä lapsella. Hollming-yhtiöiden hallitusten kokouksiin hän
Vaikeuksien kautta voittoon on Aila Salon veistoksista tunnetuin. Salon julkisia teoksia on lisäksi muun muassa ammattikoulun pihalla, Suojan satamassa ja Laitilassa.
26
Aila Salo kotonaan Raumanmeren rannalla. Taustalla vuonna 2011 kuolleen vuorineuvos Reino Salon muotokuva.
osallistui ja emännöi paljon yritystilaisuuksia – usein kotonaan Syväraumassa. Vuonna 1978 Hollmingista tuli televisioista, radioista ja matkapuhelimista tunnetun Saloran pääomistaja. Silloin Ailasta tehtiin juttuja valtakunnan mediaan, koska suuryhtiöiden hallituksissa naisia oli todella vähän. Aila Salo on suunnitellut ja tehnyt hämmästyttävän määrän erilaisia teoksia, kun vielä ottaa huomioon uran alkaneen vasta nelikymppisenä. – Työ ja perhe ensin, sitten harrastukset. Ajan löytää, jos tahtoo. Toki minua auttoi, että oli ateljee asuintalon yläkerrassa. Aila Salo oli aktiivisesti mukana, kun Rauman Taideyhdistys perusti kaupunkiin vapaan taidemuseon, ensimmäisen Satakunnassa. Hän on varannut Rauman taidemuseon retrospektiiviselle näyttelylle vuodelle 2028. Hän toivoo näkevänsä silloin, satavuotiaana, omia töitään Pinnalassa.
Vaikeuksien kautta voittoon (1976) Aila Salon suunnittelema veistos on Karjala-seuran lahja Rauman kaupungille. Vesitorninmäelle sijoitettu näyttävä veistos kuvaa karjalaisten evakkomatkaa, mutta kaikki siirtolaiset pystyvät varmasti samaistumaan sen vahvaan viestiin. Esimerkiksi sodan jaloista Raumalle paenneet ukrainalaiset. Karjalan evakko Aila Salo teki myös aloitteen Asemakadun ja Leikarinkadun muuttamisesta Karjalankaduksi. ”Halusin Karjalankaduksi nimenomaan Raumalle ja maailmaan johtavan pääväylän”, hän kertoo.
KYLÄSSÄ
Oma koti on kaiken keskiö ja turvasatama, jossa on hyvä rauhoittua. En kaipaa elämääni hulinaa, vaan viihdyn itsekseni. Istuskelen pihalla luontoa seuraten, lämmitän saunaa ja nikkaroin monenlaista. Näyttelijän työssä ollaan erilaisissa rooleissa, mutta kotiovella nämä roolit riisutaan. Tosin uutta tekstiä harjoittelen usein kotini verannalla. Muutin 7-vuotiaana Pohjois-Karjalan Nurmeksesta Raumalle, josta on tullut minulle koti. Olen asunut eri puolilla kaupunkia, lapsuudessa muun muassa muutaman sadan metrin päässä nykyisestä kodistani.” Timo Julkunen, näyttelijä Rauman teatteri
27
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
ELMERI ELO
Roolit riisutaan kotiovella
PITSIKAUPUNGIN JOULU
Vanhat kadut, uudet muistot Entä jos tämän vuoden paras joulumuisto syntyisikin jo ennen aattoa? Rauman joulussa kiire vaihtuu tunnelmaan ja viikonloppu pieneksi irtiotoksi. Kutsu ystävät ja läheiset koolle ja ihastu tuttuun kotikaupunkiisi uudestaan. TEKSTI: ESSI PARTIA KUVA: RAUMAN KAUPUNKI
VANHAN RAUMAN JOULUVALOJEN loisteessa on helppo unohtaa arjen aikataulut ja antaa tunnelman viedä mukanaan. Pitsikaupungin joulu rakentuu tapahtumista, kohtaamisista ja pienistä hetkistä, jotka jäävät mieleen vielä joulun jälkeenkin. Miltä kuulostaisi kiireetön kävely kuusikujalla, höyryävä kuppi glögiä joulutorin tunnelmassa tai spontaani päätös jäädä yöksi kaupunkiin? Ehkä pikkujouluviikonloppuun mahtuu teatteriilta, yhteissaunan lempeät löylyt tai pitkä illallinen hyvässä ravintolassa – hetkiä, joille arjessa jää liian harvoin aikaa. Joulun ei tarvitse viedä kauas. Joskus riittää, että pysähtyy katsomaan tuttua kaupunkia hieman uudesta kulmasta. Vanhat kadut odottavat jo uusia muistoja.
Raumalla joulu ei ole suoritus, vaan lupa hidastaa
28
Joulu, joka tuntuu omalta Joulutunnelma rakentuu pienistä hetkistä. Sellaisista, jotka tuovat ripauksen jouluntaikaa arjen keskelle ja johdattavat lempeästi kohti joulua. Kokosimme alle muutamia hetkiä, joista Pitsikaupungin joulu rakentuu. Hetki irti arjesta Staycation Raumalla. Majoitu yöksi tai kahdeksi, jätä aikataulut kotiin ja koe tuttu kaupunki kuin matkailija. Joskus kiireettömin irtiotto löytyy läheltä.
Hetki jouluvalojen loisteessa Jouluvalot syttyvät 21.11. Valojen loiste muuttaa kaupungin tunnelman yhdessä illassa. Tästä alkaa monelle raumalaiselle se perinteinen joulunodotus.
Hetki joulutorin tunnelmassa Rauman joulutori avautuu 21.11. Glögiä, herkkuja, käsitöitä ja kohtaamisia. Joulutorilla tunnelmaa löytyy niin aikuisille kuin lapsille.
Hetki Vanhan Rauman kaduilla Kuusikuja, Tammelan tonttumaa ja joulukalenteri-ikkunat. Valaistut kujat, koristellut pihat ja vanhat puutalot näyttävät tutun kaupungin uudessa valossa.
Hetki kulttuurin äärellä Teatteria ja taidetta. Joulunajan konsertit, esitykset ja näytelmät tarjoavat syyn viipyä kaupungilla vähän pidempään.
Hetki saunan lämmössä Joulusaunaan ja avantoon. Lempeät löylyt, hämärtyvä ilta ja talven rauha. Täydellinen vastapaino joulukiireille jo ennen joulua. RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Hetki hyvän ruoan parissa Joulun makuja. Tunnelmalliset ravintolat ja kahvilat kutsuvat hidastamaan ja nauttimaan yhdessäolosta.
Lue tarkemmat lisätiedot paikoista ja aukioloajoista osoitteesta www.visitrauma.fi/nae-ja-koe/ pitsikaupungin-joulu/
29
Lasten kulttuuriviikot 1.-31.3.2027 RAUMAN KAUPUNKI
Konsertit, teatteriesitykset ja muut kulttuurielämykset kutsuvat jälleen perheet, varhaiskasvatusryhmät ja koulut hauskanpitoon. Kulttuuriviikkojen koko ohjelma julkaistaan helmikuussa tapahtuman nettisivulla. → rauma.fi/lastenkulttuuriviikot
Itsenäisyyspäivän ohjelma 6.12.2026 Partiolaisten lipunnosto klo 9 Posellin edessä (Nortamonkatu 12). Seppeleenlasku Vanhan Rauman hautausmaalla punaisten muistomerkillä klo 9.15 ja Tarvonsaarenpuistossa valkoisten muistomerkillä klo 9.30. Rauman Pyhän Ristin kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelmaa ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla. Kodisjoen kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleen lasku sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A).
30
Lapin kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6). Itsenäisyyspäivän juhla klo 13 Rauma-salissa (Satamakatu 26). Kahvitarjoilu klo 12 alkaen. Ohjelmassa mm. palkitsemisia, musiikkia ja muuta ohjelmaa. Tilaisuus on avoin kaikille raumalaisille ja lähialueen asukkaille. Partiolaisten soihtukulkue klo 16 Lapin partiotalolta. Kulkueen reitti TarhakujaSahamäentie-Kirkkotie Lapin kirkon sankarihaudoille. Partiolaiset laskevat kynttilät sankarihaudoille, jonka jälkeen lauletaan yhdessä Maa on niin kaunis.
Tapahtumakalenteri 13.11. klo 21 Stamina, Brummi 14.11. klo 13 ja 15 Molli ja suuri telttaretki, lastenteatteria Karin kampuksella 14.11. klo 18 RähinäMMA Vol.2. ammattilais vapaaottelutapahtuma, Kivikylän Areena 14.11. klo 23 Jami Faltin, Brummi 19.11. klo 19 Teatteri Rajapinta - Kuin viimeistä päivää Revyy, Rauma-sali 20.11. klo 23 D1 DANI + keiju, Brummi 21.11. – 6.1. Pitsikaupungin joulu, www.pitsikaupunginjoulu.fi 21.11. – 24.12. Rauman Joulutori, kauppatori 21.11. – 1.1. Tammelan Tonttumaa, Eteläpitkäkatu 17 21.11. klo 18 Niko Kivelä, Sananvapaus -Stand Up, Rauma-sali 26.11. klo 21 Maija Vilkkumaa - Karaoke-queen, Brummi 27.11. klo 22 Eini, Brummi 28.11. klo 18.30 Jukka Rasila – henkilökohtaista -Stand Up, Rauma-sali 29.11. klo 18 Konstan Joulu, Rauma-sali
Joulukuu 1.12. klo 19 Göörin joul - Rauma Flikkatten Göörin joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko 3.12. Rauman Poikasoittokunnan Joulukonsertti, Rauma-sali 6.12. klo 12 Rauman kaupungin itsenäisyyspäivän juhla, Rauma-sali 10.12. klo 18 Karin koulun musiikkiluokkien joulukonsertti Muistojen joulu, Rauman Pyhän Ristin kirkko 12.12. klo 19 Teatteri Rajapinta - Kuin viimeistä päivää Revyy, Rauma-sali 12.12. klo 21 The 69 Eyes, Brummi 17.12. klo 18 Rauman kamarikuoron joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko 18.12. klo 18 Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä II, Karin Kampus
18.12. klo 19 Rauman kamarikuoron joululaulusikermä, Karin Kampus 18.12. klo 19 Noora Louhimo - Joulun hetki, Rauma-sali 19.12. klo 16 Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä II, Karin Kampus 19.12. klo 17 Rauman Työväen Mieslaulajien joulukonsertti, Poselli 23.12. klo 19 Aarne Pelkonen - Taivas sylissäni, Pyhän Ristin kirkko
Tammikuu 16.1.klo 16 Sulasol kuorojen konsertti - Vuoden Ensimmäinen, Poselli
Helmikuu 23.2. klo 10–15 Rauman Ladun perhepäivä, Latumaja
Maaliskuu 1.3. – 31.3. Lasten Kulttuuriviikot www.rauma.fi/lastenkulttuuriviikot 13.3. klo 19 Songs of Tina Turner and Elton John, Rauma-sali 14.3. klo 15 Pläkkploosarit - 50-vuotisjuhlakonsertti, Rauma-sali
Huhtikuu 1.4. klo 17 The Music from The Lion King, Rauma-sali 1.4. klo 20 The Music of Hans Zimmer and More, Rauma-sali 4.4. klo 15 Rauman Soittokunta ELVIS-konsertti, Rauma-sali 10.4. Karin kampuksen kevättapahtuma 17.4. Rauma 585v, Rauma-päivä, ohjelmasta lisätietoja rauma.fi/raumapaiva 25.4. Rauman Poikasoittokunnan vuosikonsertti, Rauma-sali
Tapahtumien tarkemmat tiedot ja lippujen myyntipaikat löytyvät Rauman kaupungin tapahtumakalenterista (tapahtumat.rauma.fi). Muutokset ja peruutukset ovat mahdollisia.
31
RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | 2/2026
Marraskuu
Who? Ishani Wijesinghe • Originally from Sri Lanka • Has lived in Rauma since 2025 with his husband and 15-year-old son • Studies international business at SAMK • Secretary, SLAR • Favourite Finnish tradition is Sauna • Enjoys walking, cycling and exploring nature
From Sri Lanka to Rauma TEXT: ESSI PARTIA PHOTO: PAULIINA KANKARE
W
hen Ishani Wijesinghe first arrived in Rauma with her family just over a year ago, she knew very little about the town that would soon become their new home. Looking for new opportunities, she had considered several destinations, but it was Finland and Rauma that captured her imagination. "I remember searching for information about Rauma before moving here. It seemed like a small, cosy and peaceful place. Something about it felt right," she says. What started as a study opportunity soon became something much more permanent. Today, Ishani describes Rauma as her home. Asked what makes Rauma special, she does not hesitate. "The people, the sense of community and the feeling of safety," she says. "You feel that you belong here. That
4
is why Rauma became home much faster than I ever expected." Through the local parish, volunteer activities and language cafés, she quickly built a network of friends who helped her navigate everyday life in a new country. When they first arrived, members of the local Sri Lankan community even helped furnish their home. "It was the small acts of kindness that meant the most. Many people took the time to help us, and they invited us for coffee, for dinner and into their homes. We are very thankful for that." Her 15-year-old son has adapted especially quickly. He plays icehockey, attends a Finnish school and has learned the language far faster than his mother expected. Watching him thrive has strengthened her decision to stay.
You feel that you belong here. " Strong support from the community
Passenger train: A return after a 40-year hiatus An English translation of the article available at rauma.fi.
Residents help shape Rauma’s future city centre From Tarvontori to the canal waterfront, more than a thousand residents, entrepreneurs, and decision-makers have contributed ideas for the future of Rauma’s city centre. The goal is not to reinvent the city, but to build on what already makes it a great place to live and create a shared vision for the years ahead. What should the centre of Rauma look like in 2050? Through workshops, interviews, idea sessions, public events and online surveys, thousands of local residents and businesses have contributed their thoughts on the future of the city centre. The result is the Rauma City Centre Vision 2050, a long-term strategic view that will guide the development of the city centre and its surrounding areas for years to come. “The vision is the sum of many different hopes and ambitions,” says architect Leena Joki-Korpela from the City of Rauma. Residents were asked to identify both their favourite places and the areas most in need of development. “Tarvontori naturally attracted a great deal of attention,” Joki-Korpela says. “Another area that featured strongly in discussions was the canal waterfront stretching towards the harbour.” “I often describe Rauma as a five-minute city. Daily life runs smoothly here. Services are close at hand, distances are short and everyday life is easy to manage. It is important that we tell the story of a Rauma that is looking confidently towards the future,” summarises Joki-Korpela. Read more in english → rauma.fi/en
5
CITY OF RAUMA RESIDENTS’ MAGAZINE 2/2026
Behind many of those friendships stands the Sri Lankan community in Rauma. The Sri Lankans Association of Rauma (SLAR), launched in 2023 and formally established in 2025, now connects more than 200 members and their families. The association helps newcomers settle in, organises cultural events and provides a valuable support network for Sri Lankans living in the region with the help of Sri Lankan entrepreneurs (Glomart, Taika, Moi Ceylon, Edco). Yet it is not only the community that has left an impression. Ishani has embraced many aspects of Finnish life, from walks in the forest to mushroom picking and sauna culture. "I was afraid of forests before moving here, but now I enjoy spending time in nature. I love how close it is and how much Finns appreciate it," Ishani says. As Christmas approaches, the family combines traditions from both countries. In Sri Lanka, Christmas means homemade cakes, cookies and midnight church services. In Finland, it has brought an entirely new experience – snow. "I had never seen a white Christmas before. Last winter, when the first snow fell, we went outside just to watch it. I told my son to remember the moment because it felt magical. It was also one of those moments when we realised we were creating new memories here in our new home town," she concludes.
A smoother start to life in Finland TEXT: ESSI PARTIA PHOTOS: ELMERI ELO
M
oving to a new country comes with countless questions. To support newcomers, International House Rauma provides Civic Orientation, a course designed to provide practical information about living and working in Finland and help participants settle into their new community more quickly. The course introduces topics such as Finnish culture and social norms, education and employment opportunities, healthcare services and everyday life in Rauma. Participants also meet local organisations, explore language-learning opportunities and discover ways to connect with others. "Starting life in a new country means learning many things at once. We try to give a package of information that people can start building their lives faster and get the
2
whole picture of how life in Finland happens," says Agnese Beca, the course instructor from the City of Rauma. Civic Orientation is part of the integration services that municipalities are required to provide under Finnish legislation. Currently available in English and Russian, the course helps people access information from the very beginning of their integration journey. Although primarily aimed at newcomers, it has also proved valuable for people who have lived in Finland for several years. The first Civic Orientation course in Rauma started in February this year, and interest has remained strong. Participants from more than ten nationalities have already taken part. Feedback has been overwhelmingly positive. Many participants say the course gives them a clearer understanding of Finnish society and helps them navigate everyday life with greater confidence.
Yubaraj Timalsina Nepal Yubaraj moved to Rauma from Nepal this autumn when his spouse began studies at SAMK. He joined Civic Orientation to learn more about Finnish society, public services and everyday life. “The course has helped me understand how things work in Finland and given me the chance to meet new people,” he says. For Yubaraj, learning Finnish and taking part in local activities are important steps towards feeling at home in Rauma.
Wasantha Geeth Sri Lanka Wasantha moved to Rauma from Sri Lanka with his family and two children this autumn. Civic Orientation has helped him understand practical aspects of daily life, from healthcare services to emergency situations and public services. “The information has been very useful for us as newcomers. One thing that really stood out was the warm welcome our children received at nursery school,” he says. He describes Rauma as a calm and peaceful place, and it feels like a good place to start a new chapter in Finland.
Samina Achol Bangladesh
CITY OF RAUMA RESIDENTS’ MAGAZINE 2/2026
Samina arrived in Rauma this spring and joined Civic Orientation to learn more about her new home. “The course gave us useful information about Finland and Rauma at a time when everything was still unfamiliar. Many people say Rauma is quiet, but that is exactly what I like about it,” she says. She has also been impressed by how people respect rules, queue patiently and greet each other in everyday situations.
In collaboration with Seaside Campus, International House Rauma has piloted Finland Navigator – Introduction to Life and Work in Finland for international employees. The tailored course covers selected civic orientation themes, providing practical guidance on living, working and accessing services in Finland and Rauma.
3
City of Rauma residents’ magazine | rauma.fi
2 | 2026
ISHANI WIJESINGHE
From Sri Lanka to Rauma Finland captured imagination. A study opportunity turned into a permanent home. CIVIC ORIENTATION
A smoother start to life in Finland
CITY CENTRE VISION
Residents help shape the future
PASSENGER TRAIN
A return after a 40-year hiatus