Kasitie kuntoon

Pitkän linjan strateginen tavoite: Hyvien yhteyksien Rauma

KASITIE KUNTOON Rauman kilpailukyky vaatii sujuvan maantieliikenteen

Teksti: Kristiina Lehtonen Kaupunkimme pitkän tähtäimen yksi keskeisimmistä strategisista tavoitteista on saada Raumalle hyvät liikenneyhteydet. Liikenteellinen sijainti ja saavutettavuus ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä alueen elinvoimaisuuden kannalta. Hyväkuntoiset ja nopeat väylät kaupunkiin ja kaupungista ovat merkittäviä kilpailutekijöitä alueen yrityksille ja hyvinvointia lisääviä seikkoja asukkaille.

Kaupungin edunvalvontasuunnitelma sisältää viisi tavoitetta, joista kaksi tähtää Rauman fyysisten yhteyksien parantamiseen. Valtatie 8 on yksi Lounais-Suomen pääväylistä ja sillä liikkuu paljon ihmisiä ja tavaroita. Se on tärkeä tie Rauman ja koko Satakunnan teollisuudelle, kaupalle ja muille palveluille mutta myös henkilöliikenteelle.

Valtatie 8:n nelikaistaistamisen puolesta tehdään töitä laajalla rintamalla muun muassa siksi, että VT8 sitoo yhteen lounaisrannikon satamat ja tilaus-toimitusketjut etelä-pohjoissuunnan junayhteyden puuttuessa.

Rauman kaupungin VT8:n nimellä kulkevan kärkihankkeen vetovastuu on toimialajohtaja Tomi Suvannolla. Kysyimme häneltä, mitä kasitien parantamiselle kuuluu syksyllä 2020.

Miksi Rauman kaupunki haluaa vaikuttaa valtatie 8:n parantamiseen?

– Valtatie 8 on yksi Lounais -Suomen pääväylistä, jolla liikkuvat sekä ihmiset että tavarat. Sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen, oikeastaan koko Lounaisrannikon etu on saada kasitien liikenne sujuvaksi, turvalliseksi ja häiriöttömäksi.

Sujuva liikenne lisää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja on siksi tärkeä tekijä, kun Satakunta ja Rauma kilpailevat uusien yritysten saamisesta alueelleen ja varmistavat täällä jo olevien yritysten pysymisen alueellamme. Nelikaistainen tie mahdollistaa myös sellaiset liikenteelliset tulevaisuuden innovaatiot, joita ei vielä voida toteuttaa, ja on edellytys raskaan liikenteen päästövähennyksille.

Miten edunvalvontatyötä tehdään käytännössä?

– Toimenpiteitä on monenlaisia. Tärkeää on viedä tietoa Rauman ja Lounaisrannikon toiveista keskeisille toimijoille. Se onnistuu tapaamalla esimerkiksi Liikenneviraston, Väyläviraston, ELY-keskuksen, eduskunnan ja puolueiden toimijoita. Hankkeen etenemiseen yritetään vaikuttaa myös julkisuuden kautta ja siinä mediayhteistyö on tärkeää. Nykyaikana myös some-vaikuttaminen on merkittävä keino.

Mitä käytännön parannuksia kasitie vaatii, jotta liikennöinti siinä olisi sujuvaa?

– Lounais-Suomen kasvua ajatellen olisi tärkeää, että koko Turku-Pori –yhteysväli rakennettaisiin 4-kaistaiseksi eritasoliittymineen siellä, missä se on mahdollista. Kasitiellä pitää olla niin sanottu riittävä välityskyky, jotta yritysten toimitusketjut sujuisivat häiriöttömästi. Tiellä on myös kriittisiä risteysalueita, joihin pitää saada eritasoliittymät. Sellaisia on Eurajoella ja Laitilassa.

Mitä hankkeelle kuuluu syksyllä 2020?

– Kasitien kehittämisen edunvalvontaa on tehty jo pitkään ja merkittäviä parannuksia onkin saatu aikaan 15 viime vuoden aikana. Uusia niin sanottuja ohituskaistapareja on rakennettu ja rakennetaan parhaillaankin.

Eurajoen risteyssuunnitelmatkin etenevät hienosti, kun hanke sai kesäkuussa rahoitusta noin 27 miljoonaa euroa Suomen hallituksen lisätalousarviossa. Tiesuunnitelman mukaan Eurajoen kohdalle rakennetaan kaksi valtatien eritasoliittymää sekä uusi valtatien linjaus. Laitilan risteysalueiden kehittämiseen odotetaan nyt rahoitusta ja suunnitelmien lainvoimaisuutta. Hienoa, että koko ajan tapahtuu kehitystä niin Rauman etelä- kuin pohjoispuolellakin.

Rauman edunvalvonnan kärkihankkeet

Rauman Tarina (kaupunkistrategian linjaukset, kärjet ja arvot)

Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma

Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien yhteyksien Rauma Houkutteleva Rauma

Soile Strander

Kärkihanke KOULUTUS

II asteen ja korkeaasteen koulutusmahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen Raumalla Satu Helin

Kärkihanke SOTE

Rauma sote- ja maakuntauudistuksessa Tomi Suvanto

Kärkihanke VT 8

Valtatie 8:n parantaminen Risto Peltonen

Kärkihanke HENKILÖLIIKENNE

Henkilöjunaliikenteen ja linjaautoliikenteen kehittäminen Mirja Kotiranta

Kärkihanke TYÖVOIMA

Osaavan työvoiman saaminen

FAKTA

Kasitien yhteysväli Turku -Pori on 145 km pitkä.

Turku-Pori –välillä 25 km etäisyydellä kasitiestä on 380 000 asukasta ja 155 000 työpaikkaa.

Kasitie yhdistää länsirannikon kunnat, elinkeinoelämän ja satamat.

Liikennemäärä taajamien ympäristössä on 10 000-11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja maaseutujaksoilla 6000-8000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Raskaan liikenteen osuus Turun ja Porin välillä on noin 10 %.

Päiväsaikaan kesänopeuksilla kasitien keskinopeus Turun ja Porin välillä on 65 km/h.

Liikennemäärän kasvuennuste vuoteen 2030 on 12 % vuoden 2012 tasosta.