Rauma-lehti 2/2020

Kaupungin tiedotuslehti 2 • 2020

Johanna

rakastui Raumaan

SISÄLTÖ

4

8

16

18

24

27

4

Tehtävänä Rauman menestyminen

6

Kasitie kuntoon

8

Tall Ships Races Raumalle

10

Suomi.fi ja tietosi ovat turvassa

12

Kari Koski – Rohkea elinvoiman rakentaja

14

Uutisikkuna

16

Minun paikkani – Jarmo Koski

18

Rannikkokoti tarjoaa viihtyisää ja turvallista asumista

20

Vinkkejä liikuntaan ja vapaa-aikaan

22

Elämyksiä luontoreiteiltä ja -poluilta

24

Anna Eriksson maalaa alitajunnan symboliikkaa videolle

27

Nuori saa tukea ja apua

28

Pitsiviikko muuttaa asenteita

30

Tavataan kansalaisopistossa

28

Tiedotuslehti 2 | 2020 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Minna Paananen Seuraava lehti ilmestyy: 26.11.2020

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 17|9|2020

PitsiviikkoLive on netissä Järjestyksessään 50. Rauman Pitsiviikko toteutettiin poikkeuksellisesti yhdeksäntuntisena nettilähetyksenä. Pitsiviikko Live –nimen saanut ohjelma lähetettiin Rauman kaupungin Youtube-kanavalla Mustan pitsin yönä, perjantaina 24.7.2020.

Koronavirustilanteen takia peruttujen yleisötilaisuuksien tilalle luotu Pitsiviikko Live tarjosi kulttuurielämyksiä, keskusteluja, musiikkia ja muuta monipuolista ohjelmaa koko kestonsa ajan. Lähetyksessä yhdisteltiin ennakkoon kuvattua materiaalia sekä suoraa lähetystä. Ohjelman juonsivat Laura Ruohonen ja Karri Laihonen.

Pitsiviikko Live keräsi illan ja viikonlopun aikana noin 14 600 katselukertaa ja 6 500 yksittäistä katsojaa. Lähetyksen tallenne on katsottavissa kokonaisuudessaan osoitteessa youtube.com/cityofrauma.

Nuorisopassi Färmillä pääsee harrastamaan Rauman kaupunki tarjoaa lukuvuosittain kaikille raumalaisille 6.–9.-luokkalaisille mahdollisuuden maksuttomiin kulttuuri- ja liikuntaetuihin. Uudet edut ovat käytettävissä Nuorisopassi Färmi -sovelluksessa maanantaista 31.8. alkaen.

Nuoret voivat lunastaa maksutta viiden kerran rannekkeen Rauman uimahalliin ja käydä kolmesti keilaamassa. Lisäksi passissa olevat edut tarjoavat muun muassa lipun Rauman Lukon peliin, kuntosalikäyntejä ja muita liikuntamahdollisuuksia sekä välipaloja. Kaikki Färmin edut ovat nuorille maksuttomia. Etujen yhteenlaskettu arvo on yli 50 euroa yhtä oppilasta kohti.

Sotaan lähtijöillä on nyt muistolaatta Sepän talon seinään kiinnitettiin elokuussa muistolaatta, joka kertoo Raumalta ja Rauman maalaiskunnasta sotaan lähteneistä.

Raumalaisia lähti kesäkuussa 1941 jatkosotaan kaikkiaan 522 miestä osana Jalkaväkirykmentti 56 ensimmäistä divisioonaa. JR56 taisteli jatkosodassa Laatokan Karjalassa ja Aunuksella sekä osallistui myös Petroskoin valtaukseen. Laatta on kiinnitetty pääkirjaston sisäänkäynnin vieressä olevan Sepän talon seinään.

RAUMA TARTTUU UUSIN VOIMIN HAASTEISIIN Rauma on saanut uuden johtajan, joka arvostaa vuoropuhelua ja on valmis tekemään kaikkensa Rauman menestyksen eteen. Mikä olisikaan parempi lähtökohta kuin että Raumaa myy yrityksille, sijoittajille ja uusille asukkaille aidosti Raumaan rakastunut kaupunginjohtaja. Siitä, millaisin ajatuksin Johanna Luukkonen tarttuu Rauman ruoriin, voit lukea tämän lehden sivuilta.

Ja helppo on olla ylpeä kaupungista, jonka fasiliteetit ovat kunnossa. On työtä ja toimeentuloa, sujuva ja turvallinen arki ja hyvät palvelut eikä talouskaan ole kuntakentän huonoimmasta päästä.

Kaupungin kehittymisestä kertovat esimerkiksi Karin kampuksen maanrakennustöiden käynnistyminen ja Tarvontorin purkaminen uuden kauppakeskuksen tieltä.

Aina löytyy kuitenkin parannettavaa ja päällimmäisenä tämän kesän keskusteluissa ovat olleet Otanlahden uimarannan ja Kanalin huono kunto.

Samaan joukkoon voisi nostaa myös Vanhan Raatihuoneen. Näille pitää tehdä jotain, jotta matkailijat saapuvat jatkossakin kaupunkiimme.

Merellinen Rauma sen sijaan tarjosi aikaisempaa enemmän sekä omalle väelle että koronakevään jälkeisille turistijoukoille. Uudessa maauimalassa, Merijakamossa, Löylymestarissa, Poroholmassa ja Suvitien ympäristössä oli ilo viettää kesäpäivää ja vesibussin kyydissä pääsi matkailusaarille. Parhaillaan tehdään kovasti töitä, jotta neljän vuoden kuluttua Raumalle saapuisivat todella isot purjelaivat Tall Ships Races -yleisötapahtuman myötä. Tästä kertoo lehdessämme matkailupäällikkö Irene Villanen.

Syksy tuo taas uudenlaisia kuvioita raumalaisten arkeen päivien rytmittyessä koulun, ansiotyön ja harrastusten mukaan. Harrastuksissa ja muussakin toiminnassa on kuitenkin syytä muistaa korona-ohjeistukset. Ja jos kokoontumista sisätiloissa ei suositella, kannattaa hakea elämyksiä luonnosta, kuten liikunnanohjaaja Kimmo Kouru tämän numeron luontoreitti-jutussa kertoo.

Nautitaan aurinkoisista ja raikkaista syyspäivistä!

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

!

KORONA-tilanne saattaa vaikuttaa lehdessä mainittujen tapahtumien, tilaisuuksien ja kokoontumisten järjestämiseen.

Lehti on lähtenyt painoon 3.9. ja lehden sisältö on laadittu senhetkisen tilanteen mukaiseksi.

3

”Voimme olla asuinkaupungistamme vielä enemmän ylpeitä. ”

Tehtävänä RAUMAN MENESTYMINEN Teksti: Sini Gahmberg Kuvat: Minna Paananen, Saija Laaksovirta

Rauman kaupunginjohtajana aloittanut Johanna Luukkonen vannoo vuorovaikutuksen, luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden nimeen. Määrätietoinen ja aikaansaava johtaja on kiinnostunut ihmisistä ja pitää aidoista kohtaamisista.

Vuorovaikutus on kaupunginjohtajan työssä olennaista, sillä tehtävä on pitkälti ihmisten kohtaamista.

– Koronakevään jälkeen olen mielissäni siitä, että sain aloittaa työt paikan päällä Rauman kaupungintalolla. Keskustelut ihmisten kanssa antavat työnteolle valtavan merkityksen, Luukkonen sanoo.

– Toimintatapani on hyvin luottamuskeskeinen. Kun vuorovaikutus ja luottamus kanssaihmisiin on olemassa, voidaan vaikeitakin asioita viedä yhdessä eteenpäin.

Kunnioitan myös demokratiaa. Asioissa ei usein ole yhtä totuutta, mutta siihen hetkeen on löydettävissä paras ja oikeu-

denmukainen ratkaisu. Lopputulos ei välttämättä ole aina kaikille mieleinen, mutta se voi olla kokonaisuuden näkökulmasta siedettävä.

Avoimuuden ilmapiiriä pienillä teoilla Helposti lähestyttävä kaupunginjohtaja on käytettävissä organisaatiolleen, kun huoneen ovi on auki. Raumalaiset tavoittavat hänet päivittäin sosiaalisessa mediassa, johon Luukkonen postaa hetkiä raumalaisuudesta, Raumasta ja työstään.

– Koen olevani oman kaupungin markkinoija, ja tehtäväni on välittää raumalaisuutta muiden ihasteltavaksi. Kadulla tervehdin ja jään mielelläni keskustelemaan, jos vain aika siihen antaa myöden.

Haluan olla saavutettavissa.

Kun kyse on pientä keskusteluhetkeä suuremmista asioista, kaupunginjohtaja

kehottaa ihmisten heittäytyvän yhteistyöhön ja olemaan aktiivisia organisaation suuntaan. Hän on varannut syksylle kalenteriinsa aikaa tutustua raumalaisuuteen ja Rauman verkostoihin.

Hyvät verkostot Raumalaivan kipparilla on jo olemassa. Aikaisemmasta tehtävästä hänellä on jo toimivat kontaktit Aluehallintovirastoon (AVI), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) ja ministeriöihin. Luukkonen jatkaa edelleen myös Seutukaupunkien verkoston puheenjohtajana, joka tuo näköalapaikan valtakunnan tason politiikkaan.

– Tulevan syksyn ja talven aikana tarkoitukseni on tavata paikallista elinkeinoelämää, suuria yrityksiä, elinkeinoelämä- ja yrittäjäjärjestöjä, maakunnallisia tahoja, naapurikuntien kollegoja ja Satakunnan kansanedustajia.

Tahtotila Rauman menestymiseen Kaupunginjohtajan tärkeimmät tavoitteet ovat Vahva ja Vakaa Rauma- talousohjelman, Rauman Tarinan eli kaupunkistrategian, elinkeinoelämän edellytysten sekä kaupunkilaisten ja kaupungin henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen.

– Näitä tavoitteita ei voi oikeastaan erottaa. Kun joku osa-alueista pettää, niin kaikki pettää. Syksyn aikana paneudun kaupunkiorganisaatioon ja sen toimialoihin sekä vuoropuhelun edistämiseen kaupungin taloudellisesta tilanteesta.

Luukkonen on edeltäjänsä Kari Kosken kanssa samoilla linjoilla siitä, että jos elin-

4

keinoelämän rattaat eivät pyöri, kaupunki ei pitkällä tähtäimellä menesty. Vireällä elinkeinoelämällä taataan raumalaisille hyvinvointia.

– Meidän yhteinen tahtotilamme on, että Rauma menestyy. Tätä keskustelua haluan käydä eri tahojen kanssa ja odotan kaikilta aidosti omia näkemyksiä ja ehdotuksia, joissa asioita viedään eteenpäin positiivisten ja proaktiivisten ratkaisuiden avulla perusteettoman kritiikin sijaan.

Luukkonen käärii tarvittaessa hihat, priorisoi asioita Rauman menestymisen eteen ja haluaa erityisesti luoda uskoa huomiseen.

Hän vaalii viranhaltijana kaupungin edun näkökulmaa ja antaa ilomielin poliittisen johtamisen mandaatin luottamushenkilöille.

– Kaupunkiorganisaation esimiehenä minun tapani johtaa on kannustaa kaupungin henkilöstöä muutokseen ja oman itsensä kehittämiseen. Ihmiset ja hyvän työyhteisön rakentaminen ovat tärkeitä.

Henkilöstön ja esimiesten jaksamisen tukeminen itsensä johtamisen kautta on keskeistä.

– Yhteistyö uuden ihmisen kanssa on mahdollisuus, ja nyt itse kullakin on hyvä hetki arvioida aikaisemmin muodostuneita toimintatapoja ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Toivon, että voimme tarvittaessa irrottautua yhdessä ja harkitusti vanhoista tutuista malleista menneisyys ymmärtäen ja arvostaen, Luukkonen sanoo.

Luukkonen ei innostu sormella osoittavavasta syyttelykulttuurista, sillä silloin kaikkien on vaikea huomata omat virheensä. Moni muutos lähtee kuitenkin itsestä.

Raumalaisuus on täyttä tunnetta sekä ylpeyttä omasta kotikaupungista ja kielestä. Paratiisi, jossa on kerroksellisuutta: kulttuuria, historiaa, taidetta, luontoa, merta, liikuntaa, kaupunkia ja maaseutua, kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen sanoo.

Urheiluhullu heittäytyjä Vapaa-ajalla kaupunginjohtaja pitää itsestään hyvää huolta, nukkuu paljon, syö hyvin ja liikkuu riittävästi. Siten jaksaa tiukan työkalenterin tuomat haasteet.

– Harrastukset liittyvät pitkälti urheiluun ja itsensä fyysiseen haastamiseen kuten aikanaan maratonien juoksemiseen, mutta myös teatteri, live-musiikki ja kansainvälisten tähtien konsertit kiinnostavat.

Taitoluistelu, rytminen kilpavoimistelu, joukkuevoimistelu, pesäpallo ja koripallo ovat minulle rakkaita nuoruuden lajeja.

– Olen aina valmis lajiin kuin lajiin. Monipuolisena ihmisenä haluan vapaa-ajallakin oppia asioita. Viimeisimmästä taitoluistelun kaksoishypystä on aikaa kahdeksan vuotta, hän naurahtaa.

JOHANNA LUUKKONEN • Rauman kaupunginjohtaja 1.7.2020 alkaen • Liikunnanohjaaja, lastentarhanopettaja ja hallintotieteiden maisteri • Määrätietoinen ja tiukka, aikaansaava ja ihmisistä innostuva • Kiinnostunut kaikesta ja haluaa laittaa itsensä likoon • Korostaa verkoston voimaa – Asiat yhdessä eteenpäin!

• Asuu Raumalla, naimisissa, aikuinen lapsi

5

Pitkän linjan strateginen tavoite: Hyvien yhteyksien Rauma

KASITIE KUNTOON Rauman kilpailukyky vaatii sujuvan maantieliikenteen Teksti: Kristiina Lehtonen

Kaupunkimme pitkän tähtäimen yksi keskeisimmistä strategisista tavoitteista on saada Raumalle hyvät liikenneyhteydet.

Liikenteellinen sijainti ja saavutettavuus ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä alueen elinvoimaisuuden kannalta. Hyväkuntoiset ja nopeat väylät kaupunkiin ja kaupungista ovat merkittäviä kilpailutekijöitä alueen yrityksille ja hyvinvointia lisääviä seikkoja asukkaille.

Kaupungin edunvalvontasuunnitelma sisältää viisi tavoitetta, joista kaksi tähtää Rauman fyysisten yhteyksien parantamiseen.

Valtatie 8 on yksi Lounais-Suomen pääväylistä ja sillä liikkuu paljon ihmisiä ja tavaroita. Se on tärkeä tie Rauman ja koko Satakunnan teollisuudelle, kaupalle ja muille palveluille mutta myös henkilöliikenteelle.

Valtatie 8:n nelikaistaistamisen puolesta tehdään töitä laajalla rintamalla muun muassa siksi, että VT8 sitoo yhteen lounaisrannikon satamat ja tilaus-toimitusketjut etelä-pohjoissuunnan junayhteyden puuttuessa.

Rauman kaupungin VT8:n nimellä kulkevan kärkihankkeen vetovastuu on toimialajohtaja Tomi Suvannolla. Kysyimme häneltä, mitä kasitien parantamiselle kuuluu syksyllä 2020.

Miksi Rauman kaupunki haluaa vaikuttaa valtatie 8:n parantamiseen?

– Valtatie 8 on yksi Lounais -Suomen pääväylistä, jolla liikkuvat sekä ihmiset että tavarat. Sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen,

oikeastaan koko Lounaisrannikon etu on saada kasitien liikenne sujuvaksi, turvalliseksi ja häiriöttömäksi.

Sujuva liikenne lisää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja on siksi tärkeä tekijä, kun Satakunta ja Rauma kilpailevat uusien yritysten saamisesta alueelleen ja varmistavat täällä jo olevien yritysten pysymisen alueellamme. Nelikaistainen tie mahdollistaa myös sellaiset liikenteelliset tulevaisuuden innovaatiot, joita ei vielä voida toteuttaa, ja on edellytys raskaan liikenteen päästövähennyksille.

Miten edunvalvontatyötä tehdään käytännössä?

– Toimenpiteitä on monenlaisia. Tärkeää on viedä tietoa Rauman ja Lounaisrannikon toiveista keskeisille toimijoille. Se onnistuu tapaamalla esimerkiksi Liikenneviraston, Väyläviraston, ELY-keskuksen, eduskunnan ja puolueiden toimijoita. Hankkeen etenemiseen yritetään vaikuttaa myös julkisuuden kautta ja siinä mediayhteistyö on tärkeää. Nykyaikana myös some-vaikuttaminen on merkittävä keino.

Mitä käytännön parannuksia kasitie vaatii, jotta liikennöinti siinä olisi sujuvaa?

– Lounais-Suomen kasvua ajatellen olisi tärkeää, että koko Turku-Pori –yhteysväli rakennettaisiin 4-kaistaiseksi eritasoliittymineen siellä, missä se on mahdollista. Kasitiellä pitää olla niin sanottu riittävä välityskyky, jotta yritysten toimitusketjut sujuisivat häiriöttömästi. Tiellä on myös kriittisiä risteysalueita, joihin pitää saada eritasoliittymät. Sellaisia on Eurajoella ja Laitilassa.

Mitä hankkeelle kuuluu syksyllä 2020?

– Kasitien kehittämisen edunvalvontaa on tehty jo pitkään ja merkittäviä parannuksia onkin saatu aikaan 15 viime vuoden aikana. Uusia niin sanottuja ohituskaistapareja on rakennettu ja rakennetaan parhaillaankin.

Eurajoen risteyssuunnitelmatkin etenevät hienosti, kun hanke sai kesäkuussa rahoitusta noin 27 miljoonaa euroa Suomen hallituksen lisätalousarviossa. Tiesuunnitelman mukaan Eurajoen kohdalle rakennetaan kaksi valtatien eritasoliittymää sekä uusi valtatien linjaus. Laitilan risteysalueiden kehittämiseen odotetaan nyt rahoitusta ja suunnitelmien lainvoimaisuutta. Hienoa, että koko ajan tapahtuu kehitystä niin Rauman etelä- kuin pohjoispuolellakin.

6

Rauman edunvalvonnan kärkihankkeet Rauman Tarina (kaupunkistrategian linjaukset, kärjet ja arvot) Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma

Vireän elinkeinoelämän Rauma

Soile Strander

Satu Helin

Kärkihanke

Kärkihanke

KOULUTUS II asteen ja korkeaasteen koulutusmahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen Raumalla

SOTE

Rauma sote- ja maakuntauudistuksessa

Hyvien yhteyksien Rauma

Tomi Suvanto Kärkihanke

VT 8

Valtatie 8:n parantaminen

Houkutteleva Rauma

Risto Peltonen

Mirja Kotiranta

Kärkihanke

Kärkihanke

HENKILÖLIIKENNE Henkilöjunaliikenteen ja linjaautoliikenteen kehittäminen

TYÖVOIMA Osaavan työvoiman saaminen

FAKTA • Kasitien yhteysväli Turku -Pori on 145 km pitkä.

• Turku-Pori –välillä 25 km etäisyydellä kasitiestä on 380 000 asukasta ja 155 000 työpaikkaa.

• Kasitie yhdistää länsirannikon kunnat, elinkeinoelämän ja satamat.

• Liikennemäärä taajamien ympäristössä on 10 000-11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja maaseutujaksoilla 6000-8000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

• Raskaan liikenteen osuus Turun ja Porin välillä on noin 10 %.

• Päiväsaikaan kesänopeuksilla kasitien keskinopeus Turun ja Porin välillä on 65 km/h.

• Liikennemäärän kasvuennuste vuoteen 2030 on 12 % vuoden 2012 tasosta.

7

TALL SHIPS RACES Raumalle 2024 Teksti: Irene Villanen Kuvat: Markkinointiosakeyhtiö i2

Rauman kaupunki valmistelee yhteistyössä Rauman Sataman kanssa hakemusta saadakseen suuren Tall Ships Races -yleisötapahtuman Raumalle vuonna 2024. Tapahtuma kerää erityisesti perheitä ihastelemaan upeita purjelaivoja ja nauttimaan merellisestä tunnelmasta. Suomessa tapahtuma on viimeksi järjestetty 2017 Kotkassa ja Turussa. Kesällä 2021 sekä Turku että Maarianhamina isännöivät Tall Ships Races –kilpailua.

Suomen Purjelaivasäätiö on Tall Ships Races –tapahtuman valtakunnallinen yhteistyötaho Suomessa. Rauman kaupunki on

toiminut Suomen Purjelaivasäätiön kumppanina usean vuoden ajan ja yhteistyöstä poikineen aloitteen myötä Rauma päätti hakea Tall Ships Races –tapahtumaa vuodelle 2024.

Tapahtumahakemus pitää jättää tämän vuoden loppuun mennessä ja siinä kuvataan, miten tapahtuma Raumalla järjestettäisiin ja osoitetaan, että me raumalaiset todella pystymme hoitamaan kaiken tapahtumaan liittyvän. Aluksia arvioidaan saapuvan Raumalle noin 50 ja ne sijoitetaan sekä Suojan satamaan että niinsanotulle Laitsaaren alueelle. Rauman Sataman

TALL SHIPS RACES Suurten purjelaivojen Tall Ships Races on 15–25 vuotiaille nuorille suunnattu purjehduskilpailu, joka järjestetään vuosittain eri puolilla Euroopan merillä. Kilpailun järjestäjänä toimii englantilainen järjestö Sail Training International, jonka tavoitteena on ylläpitää nuorten purjehdustaitoa sekä mahdollistaa ikimuistoistoiset purjehduskokemukset nuorille.

8

uloimmat laiturit jäävät tapahtuman ajaksi kaupalliseen käyttöön.

Rauma olisi täysin uusi etappi Tall Ships Races -isäntäkaupunkien tehtävänä on houkutella mahdollisimman moni alus saapumaan kohdesatamaan.

Rauman etuna muihin satamiin verrattuna on olla täysin uusi Tall Ships Race –etappi.

Kaksi maailmanperintökohdetta, rikas merellinen historia sekä kulttuuriperintö ovat Rauman vetovoimatekijöitä tässäkin asiassa. Tapahtuman tuoma näkyvyys onkin erittäin laajaa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin ja se tukee erinomaisesti Rauman imagoa merellisenä kaupunkina.

Isäntäkaupungin tehtävänä on järjestää alusten miehistöille eli eri maista tuleville nuorille monipuolista ohjelmaa, tapahtumia ja erilaisia kilpailuja. Mitä erottuvampaa ja mieleenpainuvampaa ohjelmaa pystymme tarjoamaan, sitä varmemmin yhä useampi kapteeni tekee päätöksensä saapua Raumalle. Tall Ships Race –tapahtuma tuokin ainutlaatuisen mahdollisuuden

Hakemusta varten on kuvattu merellistä Raumaa. Yksi kuvauskohteista oli kaljaasi Ihana purjehtimassa Rauman edustalla. Yhteistyössä Ihanalla purjehtimassa olivat raumalaiset meripartiolippukunnat Myrskypojat sekä Rauman partiotytöt. Kuvauksiin sisällytettiin myös merenkulun koulutusta, sataman, Kiikartornin ja Syväraumanlahden alueita, Merimuseon kokoelmia sekä Vanhaa Raumaa.

”Taloudellisen vaikutuksen arvioidaan olevan jopa 20 miljoonaa euroa” kaikille raumalaisille osallistua ja lähteä luomaan periraumalaista ja -suomalaista ohjelmaa kansainvälisille vieraille.

Tapahtuman aikana ohjelmaa järjestetään myös suurelle yleisölle. Purjelaivojen lisäksi kävijät pääsevät nauttimaan mielenkiintoisesta oheisohjelmasta, kuten konserteista, erilaisista ravintolapalveluista, myyntikojuista ja markkinatunnelmasta.

Tapahtuman vaikutus alueen elinvoimaan ja talouteen on mittava ja se hyödyttää paikallista yritystoimintaa monin eri tavoin.

Taloudellisen vaikutuksen arvioidaan olevan jopa 20 miljoonaa euroa.

Tapahtuman isännyyteen kuuluu myös purjehdusten mahdollistaminen paikallisille nuorille heti hakemusvuodesta alkaen.

Rauman kaupunki toteuttaa nuorisopur-

jehduksia yhteistyössä raumalaisten meripartiolippukuntien kanssa jo kesällä 2021.

Jos purjehtiminen isolla purjealuksella, ainutlaatuiset elämykset ja uudet kansainväliset ystävät kiinnostavat, kannattaa osallistua meripartiotoimintaan ja hakeutua Tall Ships Races –aluksille miehistöksi.

TALL SHIPS RACES RAUMALLA • 3-4 päivää heinäkuussa 2024 • Purjealuksia noin 50 • Kävijöitä yli 250 000 • Taloudellinen vaikutus alueelle 15-20 miljoonaa euroa • Rauman kaupunki jättää hakemuksen tapahtuman saamiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä.

• Päätökset Tall Ships Races -kaupungeista vuodelle 2024 tehdään viimeistään toukokuussa 2021.

9

Asioi

Suomi.fi –palvelun kautta

Sähköisessä viranomaiskanavassa TIETOSI OVAT TURVASSA Teksti: Saija Laaksovirta

Kuntalaiset voivat lähestyä Rauman kaupunkia tietoturvallisesti Suomi.fi-viestit -palvelun avulla. Viestit-palvelussa asiakirjojen toimittaminen sekä yhteydenotto on helppoa niin asiakkaalta viranomaiselle kuin toisinkin päin. Suomi.fi-sivustolla on hyvät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, jotka helpottavat palvelun käyttöä.

– Viestit-palvelun kautta meille tulee yhteydenottoja jatkuvasti enemmän, mutta toivomme sille yhä suurempaa suosiota.

Kun viestitään henkilötietoja sisältävistä asioista, Viestit-palvelu takaa tietoturvallisuuden, asianhallintasihteeri Jaana Hemminki sanoo.

Sähköisen viranomaiskanavan käyttöönotto kannattaa, sillä sen avulla tietoturvallisuus on taattu ja paperipostin määrä

vähenee. Viestit-palvelua käyttämällä voi säästää ympäristöä sekä omaan kotitalouteen saapuvan paperipostin määrää.

– Rauman kaupunki postitti vuonna 2019 kaikkiaan yli 53 000 kirjettä. Kirjeiden yhteispainoksi muodostui 1255 kiloa, palvelusihteeri Joni Metsokumpu sanoo.

Viestit-palveluun tulee valtakunnallisesti mukaan koko ajan lisää organisaatioita ja palveluita. Viestiminen viranomaisten kanssa helpottuu, kun se tapahtuu yhdessä

Asianhallintasihteeri Jaana Hemminki suosittelee Viestit-palvelun käyttöönottoa.

Palvelu mahdollistaa tietoturvallisen viranomaisasioinnin ja vähentää myös paperipostin määrää.

Palvelusihteeri Joni Metsokumpu käsittelee päivittäin kaupungin lähteviä ja saapuvia kirjeitä.

Kaupunki postitti vuonna 2019 yhteensä noin 53 000 kirjettä.

10

paikassa. Myös henkilöllisyys varmennetaan sähköisesti.

Tällä hetkellä muun muassa Rauman kaupungin tietopalvelu niin arkistoista kuin kirjaamoistakin toimii tehokkaasti Viestit-palvelun kautta.

– Jos on tarpeen saada esimerkiksi itseään koskevia asiakirjoja, niin helpoin tapa on ottaa yhteyttä Suomi.fi-palvelun kautta. Tulevaisuudessa myös viranomaispäätösten ja pöytäkirjanotteiden lähettäminen on mahdollista, kunhan kuntalaiset ottavat palvelun tarpeeksi laajasti käyttöön, Hemminki kertoo.

Digi- ja väestötietoviraston nettisivuilta löytyy lisätietoja koko maan osalta Suomi. fi-palvelun käyttöön liittyen.

suomi.fi/viestit

Kauppakeskus laittaa KADUT UUTEEN JÄRJESTYKSEEN Teksti: Saija Laaksovirta

Kanalin Länsirannan alueen katu- ja vesihuoltourakan rakennustyöt alkoivat elokuussa, ja ne kestävät marraskuuhun 2021 saakka. Urakkaan kuuluvat tulevaa kauppakeskusta ympäröivät kadut eli Tehtaankatu, Kotolankatu, Ajurinkatu ja Pipanpolku. Kaduilla tehdään vesihuolto-, kaapeli- ja kadunrakennustöitä. Kanalin Länsirannan katu- ja vesihuoltourakan yhteydessä valmistuu myös Tehtaankadun ja Luoteisväylän uusi valo-ohjattu risteys.

– Keskustan katujärjestelyihin on tulossa mittava muutos, kun kokonaan uudet Kotolankatu ja Ajurinkatu rakennetaan.

Lisäksi Välikatu muuttuu Tehtaankadun jatkeeksi, kunnallistekniikan johtaja Jaakko Aerila kertoo.

Kanalin Länsirannan rakennustyöt aiheuttavat muutoksia liikennejärjestelyihin. Muun muassa Tehtaankadun yhteys Nortamonkadulle joudutaan todennäköisesti katkaisemaan.

Purkutyöt aloitettiin rakennuksen sisäpuolella tehtävillä asbestipurkutöillä. Rakennuksen ulkopuolen purkutyöt alkavat myöhemmin syksyllä. Tarvontorin on tarkoitus olla purettu kokonaan vuodenvaihteen jälkeen. Hankkeen kokonaisuudesta vastaavat Kiinteistö Oy Tarvontori ja Ganal Kehitys Oy.

Nortamonkadulle välillä Karjalankatu-Valtakatu sekä Kuninkaankadulle välillä Savilankatu-Nortamonkatu laaditaan tällä hetkellä yleissuunnitelmaa, jonka perusteella käynnistetään myöhemmin yksityiskohtaisempi katusuunnitelmien teko. Katusuunnitelmassa esitetään muun muassa kadun poikkileikkauksen mitat eli kaistajärjestelyt, jalkakäytävät sekä pysäköintipaikat ja kadun korkeustaso.

Tarvontorin kiinteistön purkutyöt alkaneet Rauman kauppakeskushankkeen valmistelevat työt jatkuvat. Tarvontorin kiinteistön purkutyöt käynnistyivät elokuussa.

Kaavoitus 2020

Nortamonkadulle laaditaan yleissuunnitelmaa

11

KARI KOSKI

Rohkea elinvoiman rakentaja Teksti: Kristiina Lehtonen Kuvat: Juha Sinisalo ja Saija Laaksovirta

Kun Kari Koski vuonna 2012 saapui kaupungintalolle kolmannen kerroksen kulmahuoneeseen, oli syyskuinen maanantaiaamu.

Lähihuoneissa hallinnon työntekijöiden päivä lähti käyntiin totutun kiireisesti hallituksen lista-asioita valmistellen ja siinä samassa toivotettiin uusi johtaja tervetulleeksi. Käytävillä ja työhuoneissa kävi sinä päivänä kuitenkin normaalista poikkeava supina ja kuiskuttelu. Kaikki halusivat tietää, minkälainen mies se Koski oikein on. Eniten tietoa uudesta johtajasta oli hänen sihteerillään Sirpa Liukkosella, joka oli jo etukäteen tiedustellut Kosken toiveita käytännön järjestelyistä ja kalenterin täyttämisestä.

Jo ensimmäiset päivät näyttivät, minkälaisen johtajan Rauma oli saanut, ulospäin suuntautuneen, välittömän ja hyvin tuttavallisen.

– Ihmisten auttaminen, kuuntelu, hyvä palvelu ja nopea toiminta olivat Karin johtajuuden tunnusmerkkejä, jo itsekin eläkkeellä oleva Liukkonen muistelee. Joka aamu, kun Kari tuli töihin, kolahti ensin hissin ovi, askeleet lähestyivät huonettani ja oven suusta kuului tuttavallisesti: ”Moro, moro”. Ovi sihteerin ja johtajan välillä oli aina auki, ellei jommallakummalla ollut vieraita.

Raumasta tuli rohkea Kari Kosken eläköitymisestä on nyt kulunut kaksi ja puoli kuukautta ja hänen aikaansaannoksiaan on arvioitu monessa juhlassa ja häntä on muistettu muun muassa muotokuvalla ja Meripojat-palkinnolla.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Marva kuvasi juhlatilaisuuksissa hienosti Kosken merkitystä Rauman elinvoimaisuudelle: Karin myötä Rauma siirtyi aktiivisen elinkeinopolitiikan aikaan. Hänen työnsä tulokset ovat vaikuttavia ja hänen kädenjälkensä näkyy ja tuntuu Raumalla uusina työpaikkoina, telakkateollisuuden nousuna, uusina teollisina ja julkisina investointeina, infran parannuksina ja ennen kaikkea muuttuneena asenneilmastona.

Rauma on nyt rohkeampi, imagoltaan ja brändiltään dynaamisempi ja kirkkaampi rannikkokaupunki, jossa on monipuolinen elinkeinorakenne ja tulevaisuuteen katsova strategia.

Legendaarisia lausahduksia

Lakarin teollisuusalueen rakentaminen ja siihen liittyneet massiiviset liikennehankkeet ovat Kari Kosken käsialaa.

Kuva otettu syksyllä 2015.

12

Uudenlainen osallistava strategia oli Kosken tuliainen Uudestakaupungista. Rauman Tarinan myötä siirryttiin osallistavaan, vuorovaikutteiseen strategiaprosessiin, johon otettiin tiiviisti mukaan niin kuntalaiset, henkilöstö kuin luottamushenkilötkin.

Syntyivät Rauma-viisaat, Rauma-rohkeat ja myöhemmin vielä Rauma-agentit. Tekemisen ja kehittämisen maalit tiivistettiin selkeisiin linjauksiin ja tavoitteisiin, joita edelleen viedään eteenpäin laajalla rintamalla.

Henkilöstön työtä ohjasivat Karilta legendoiksi jääneet lausahdukset, kuten: ”Meissä jokaisessa asuu pieni elinkeinoasiamies”, ”Kaikki tehdään asiakkaan eteen, kunhan ei linnaan jouduta” ja ”Asiakas on Kingi”. Toimintakulttuuria alettiin muuttamaan mahdollistavaan suuntaan eli esteiden sijaan haettiin ratkaisuja.

” Karin myötä Rauma siirtyi aktiivisen elinkeinopolitiikan aikaan. Hänen työnsä tulokset ovat vaikuttavia.”

– Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Marva –

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA Talousjohtaja Fredrik Lindströmin tehtäviin kuuluvat talouden kaupunkitason ohjaaminen, taloussuunnittelu ja seuranta.

Vanhusten asumispalveluiden palvelupäällikkö Riina Luukinen kehittää ja johtaa vanhuspalveluiden asumisyksiköiden toimintaa ja vastaa yksiköiden palveluiden tarkoituksenmukaisesta toteutumisesta.

Lähes kahdeksan vuoden pesti Rauma-laivan ruorissa oli myrskyisä. Syksyllä 2013 rysähti kunnolla, kun STX ilmoitti lopettavansa Rauman telakan. Rauman selviytymiseen tarvittiin juuri Kosken kaltainen johtaja ja hänen laajat verkostonsa valtion viranomaisiin, yritysmaailmaan ja investoijiin. Jälkeenpäin on laskettu, että tapaamisia Helsingin päässä oli satoja.

– Valtava määrä eri tahoja otti yhteyttä ja osoitti kiinnostusta telakka-aluetta kohtaan. Kaikki otettiin vastaan eikä yhtään kiveä jätetty kääntämättä raumalaisen laivanrakennuksen ja työllisyyden pelastamiseksi, muistelee Liukkonen.

Raumasta tuli äkillisen rakennemuutoksen kaupunki ja siitä negatiivisesta statuksesta otettiin kaikki mahdollinen

hyöty irti. Koski jaksoi kerta toisensa jälkeen toistaa yksinkertaista mutta tehokasta yhtälöään. Kun seudun yrityksillä menee hyvin, niin kaupunkilaisillakin menee hyvin.

Pitää olla työpaikkoja, jotta saadaan verotuloja. Ja kun on tuloja, on kaupunkilaisilla ostovoimaa ja kaupungilla resursseja järjestää palveluita ja luoda edellytyksiä yrittämiselle.

Kari Koski itse on tyytyväinen aikaansaannoksiinsa. Kaikki teollisuusinvestoinnit saatiin maaliin yhtä lukuun ottamatta, vain tärpättitehdas jäi toteutumatta. Maaliin saatiin yhteensä liki 500 miljoonan euron investoinnit. Ja aivan loppumetreillä ennen eläköitymistä toteutui vielä Metsä Fibren sahahanke.

Kari Kosken muotokuva paljastettiin kesäkuun lopussa järjestetyssä juhlatilaisuudessa.

Vasemmalta Merja Koski, Kalle Leppikorpi, Kari Koski, airueet Johanna Suokanto ja Heikki M. Nurmi, Hanna Marva ja valokuvaaja Juha Törmälä.

Kaupunginlakimies Anu Junikka hoitaa kaupungin ja sen tytäryhtiöiden toimintaan liittyviä juridisia asiantuntijatehtäviä.

Tehtävät voivat liittyä esimerkiksi sopimusten laatimiseen, yritys- ja kiinteistöjärjestelyihin tai hallinnollisiin tehtäviin.

Vanhuspalvelujen johtaja Tuuli Lindströmin tehtäviin palvelualuejohtajana kuuluvat vanhuspalvelujen toiminnan suunnittelu, toteutuksen ohjaus ja valvonta. Lisäksi hän vastaa muun muassa palvelualueen tavoitteiden ja talouden toteutumisesta sekä henkilöratkaisujen valmistelusta ja päätöksenteosta.

Teknisen toimialan talous- ja hallintopäällikkö Anja Nurmisen tehtävänä on teknisen toimialan talous- ja hallintoasiat.

13

UUTISIKKUNA

MAAILMANPERINTÖKOHTEIDEN HOITOAVUSTUKSET

KESKUSTELUPUISTO ON AVATTU

Museoviraston kerran vuodessa myöntämät maailmanperintökohteiden hoitoavustukset ovat haettavissa 1.10.-11.11.2020.

Millaisen puiston haluaisit kotikaupunkiisi? Kysymys esitettiin 30 eri ikäiselle raumalaiselle, jotka osallistuivat taiteilijaduo Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen nykytaideprojektiin Keskustelupuisto - peli yhteisestä maaperästä.

Vanhassa Raumassa avustusta voidaan myöntää tutkimus-, suunnittelu-, hoito- ja korjaustoimenpiteisiin, jotka edesauttavat kohteen säilymistä maailmanperintöstatuksen arvoisena. Vanhassa Raumassa on kunnostettu avustuksella muun muassa julkisivuja, ikkunoita, kattoja ja uuneja.

Avustuksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista voi olla enintään 50 % toteutuneista menoista, viime vuosina se on ollut keskimäärin 28 prosenttia.

Avustukset haetaan sähköisen asiointiliittymän kautta. Jos hakija ei voi käyttää sähköistä asiointia, voi hakemuksen tehdä myös vapaamuotoisesti.

Korontilanteen salliessa järjestetään info-tilaisuus, josta ilmoitetaan lehdessä.

Lisätietoja: museovirasto.fi/fi/avustukset/maailmanperintokohteet tai Rauman kaupunki: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi, p. 044 793 3664 ja kaavoitusarkkitehti Henri Raitio, p. 044 793 3670

Kalliokadulle valmistunut puisto muutettiin pelilaudaksi keväällä 2018.

Kahden vuoden aikana pelaajilla oli mahdollisuus vaalia joko omaa puistopalstaansa tai pelata yhteen.

Projektin aikana puistossa on käyty lukuisia keskusteluja ja lopputuloksena kaupunkiin on muotoutunut ainutlaatuinen ja persoonallinen puisto, jossa näkyvät sekä yksilöiden visiot että yhteinen ääni.

Lönnströmin taidemuseo toteuttaa nykytaideprojekteja yhdessä kuvataiteilijoiden kanssa. Rauman kaupungin Wihertoimi pitää Keskustelupuistoa yllä ainakin vuoteen 2022 asti.

TIELIIKENNELAIN MUUTOKSIA Uusi tieliikennelaki tuli voimaan 1.6.2020. Se toi uusia säännöksiä niin autoiluun, mopoiluun, pyöräilyyn kuin jalankulkuunkin. Myös liikennemerkkejä uudistettiin. Uudistusten tavoitteena on lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta ja luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle ja turvalliselle automaatiolle.

Lisätietoja: traficom.fi.

14

Auton saa taajamassa pysäköidä tai pysäyttää menosuuntaan katsottuna tien vasemmalle puolelle.

KYLMÄPIHLAJAN MAJAKKA SAA UUDET VIEMÄRIT JA VESIJOHDOT Kylmäpihlajan majakalla uusitaan torniosan viemärit ja vesijohdot. Tornin jokaiseen kerrokseen rakennetaan myös wc- ja suihkutilat. Majakan puhdistamo ja ulkona olevat viemärilinjat uusittiin jo kesän aikana. Seuraavaksi ne liitetään uusien viemäreiden kanssa yhteen. Saneerausta tekee Lvt-Putki Oy eikä siitä koidu haittaa Kylmäpihlajan majakkasaarella vieraileville.

KARIN KAMPUKSEN MAANRAKENNUSTYÖT VALMISTUVAT ENSI VUODEN ALUSSA Syyskuussa käynnistyneen Karin kampuksen maanrakennusurakan pitäisi olla valmis tammikuun loppuun mennessä.

Rauman Kaivin Oy tekee tontille pintamaiden poiston, rakennekerrokset sovittuun tasoon, louhintatyöt ja sadevesien ja viemäreiden kaivuutyöt osittain.

MERIPOJAT-PALKINNOT KARI KOSKELLE JA METSÄ FIBRELLE Rauman kaupunki palkitsi tänäkin vuonna ansioituneita tahoja Meripojat-palkinnolla ja Ruorimiehet-mitaleilla. Meripojat-palkinnot luovutettiin kaupunginjohtaja Kari Koskelle ja Metsä Fibrelle. Ruorimiehet-mitalin saivat kapellimestari Hannu Lintu, pitsitaiteilija Tarmo Thorström ja Taitokeskus Rauma.

Kaupunki palkitsee joka vuosi niitä, jotka ovat erityisen ansiokkaalla teollaan tai toiminnallaan kunnostautuneet lähimmäisten ja yhteiskunnan hyväksi ja teoillaan ja toimillaan olleet hyödyksi Rauman kaupungille.

Pyöräilijällä tulee olla hämärässä taaksepäin näkyvä punainen valo, eteenpäin näkyvän kirkkaan valon lisäksi.

Pysäköinnin saapumisajan voi ilmoittaa ilman parkkikiekkoa selkeästi havaittavalla tavalla.

15

MINUN PAIKKANI

Rakkaus kotikaupunkiin syntyy paikoista ja ihmisistä – ennen kaikkea niiden luomista muistoista. Tässä juttusarjassa tutustumme tunnettujen paikallisten ihmisten rakkaisiin paikkoihin Raumalla sekä niiden nostattamiin muistoihin.

– Jarmo Koski –

Vahva intohimo pitää yllä

kipinää Teksti ja kuva: Marko Östman

Teatterin monitoimimies Jarmo Koski on tehnyt alalla jo peräti 60 vuotta kestäneen uran. Vuosikymmeniin mahtuu niin ohjaajan kuin näyttelijän töitä sekä esiintymis- ja ilmaisutaidon opetusta. Vaikka eläkeikä on jo ylittynyt, on Koski edelleen tiiviisti mukana teatterin tekemisessä.

Fåfängassa sijaitsevalla kesäteatterialueella on nautittu teatterielämyksistä jo vuodesta 1977 lähtien. Kyseessä on Jarmo Koskelle erittäin tärkeä paikka, mutta miksi?

– Rauman kaupunki rakensi tämän kesäteatteripaikan vuonna 1977 ja samana kesänä aloitin täällä ohjaajana. Ensimmäinen näytelmä oli Hilja Valtosen kirjoittama Autotyttö. Se veti 8400 katsojaa, mikä oli seuraavat 20 vuotta Rauman teatterielämän ennätys. Täällä vierähti Rauman Iltanäyttelijät ry:n ohjaajana 20 vuotta.

Tänne mahtuu siis paljon iloa ja riemua sekä surua, mutta päällimmäisenä muistaa tietenkin ne kaikki onnen hetket.

Hienoja näytelmiä, upeita yleisömääriä, hassuja sattumuksia. Mikä kaikista hetkistä nousee mieleen päällimmäisenä?

– Hauskoja sattumuksiahan olisi melkein kirjaksi asti. Yksi tällainen on, kun meillä meni Kalle Aaltosen morsian -näytelmä ja minä näyttelin siinä tällaista uhkeaa naista. Lavalla oli laiva, jonka kansi oli rakennettu lastulevystä. Oli satanut useamman illan ja kun minä hyppäsin korkokengissä ilmaan, antoi sateessa pehmentynyt lastulevy alas tullessani periksi ja minä lähdin vajoamaan levyjen läpi kohti

16

ruumaa. Silloin kollega tarttui nopeasti hartioistani ja heitti minut taka-alalle.

Lensin vasten ruumassa ollutta naulaa.

Reilu neljä vuosikymmentä kesäteatteria samassa paikassa on pitkä aika.

Miten paikka on muuttunut Kosken silmin katsottuna?

– Alue on mennyt aivan valtavasti eteenpäin ja sitä on kehitetty hienosti.

Tätä nykyä kun tämä on Rauman teatterin ammattilaisten käytössä, on esimerkiksi kaikki pukukopit ja yleisötilat toista luokkaa kuin alunperin. Tämä oli silloin jo hyvä tila, mutta onhan tämä viime vuosina muuttunut entistä enemmän edukseen. Siitä iso kiitos kaupungille ja aluetta vuosien aikana kehittäneille.

Kosken teatteriura käynnistyi jo vuonna 1959. Miten tuolloin 13-vuotias nuoren miehen alku päätyi lavoille?

– Tapasin Vanhan hautausmaan kohdalla teatteriohjaaja Kaarlo Kydön ja hänen vaimonsa. Tervehdin heitä kohteliaasti ja Kytö huikkasi minut luokseen. Tärisin jännityksestä ja hän kertoi haluavansa minut mukaan teatterin iltahenkilökuntaan. Ensimmäisen kerran olin ammattilaisporukassa lavalla Nortamo-Seoran

järjestämässä Jalmarin koussi -ohjelmailtamassa, jossa esitimme Hj. Nortamon pienoisnäytelmän. Aivan ensimmäinen varsinainen teatteriroolini oli Peppi Pitkätossun Tommina. Ajat olivat kovin erilaiset ja illasta sai palkaksi markan ja 50 penniä.

Teatterin tekeminen vaatii monenlaisia rooleja – niin lavalla kuin sen ulkopuolella. Minkälaisia toimenkuvia Kosken vuosiin mahtuu?

– Olen tehnyt kaikkea muuta paitsi huolehtinut tekniikasta. Se on sellainen osa tätä hommaa, johon minua ei kannata päästää. Olen ohjannut, näytellyt, lavastanut, puvustanut, kerännyt ilmoituksia sekä suunnitellut sitä ja tätä. Kaikkein tärkeintä ohjaajalla ja näyttelijällä on se, että tapahtui mitä vain, niin show must go on.

Intohimo teatteriin on edelleen vahva, mutta mikä on pitkän uran salaisuus?

– Olen kiitollinen siitä, että olen saanut taidon ja lahjan sekä sitkeyttä ja periksiantamattomuutta tehdä teatteria näin pitkään sairauksistakin huolimatta.

Sain aikanaan hyvän pohjan, josta kiitos kuuluu teatteri-isälleni Kaarlo Kydölle ja teatteriäidilleni Ester Pitkäpaadelle.

Juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

TOP 3 -PAIKAT: 1. KESÄTEATTERI FÅFÄNGASSA Pitkä ohjausurani on saanut täällä alkunsa. Olen viettänyt Fåfängassa 20 hienoa kesää. Salaisesti toivon, että joskus vielä pääsisin täällä lavalle, vaikka vain ihan pieneenkin rooliin.

2. KELLARITEATTERI Kellariteatterissa vietin ammattilaisvuoteni 1977 ja 1978. Minulle tuli mahdollisuus lähteä silloin muualle, mutta en halunnut perheellisenä lähteä. Kellariteatteri tulee säilymään käytössä vielä parisen vuotta.

3. UIMAHALLI Viihdyn Rauman uimahallissa.

Isojen leikkausten jälkeen vesijumppa on ollut hyväksi ja toteutan sitä omalla ohjelmallani. Ajan myötä on muodostunut sellainen uimahalliperhe, eli aina tietää kuka tulee milloinkin uimaan.

Heidän eväillä olen jaksanut tehdä tätä näin pitkään, enkä aio vieläkään lopettaa.

Koski on opettanut esiintymistaitoa ja luovaa ilmaisua muun muassa Rauman kansalaisopistossa ja Rauman opettajankoulutuslaitoksella. Alkamassa on 48. opetusvuosi ja tähtäimessä on täydet 50 opetusvuotta. Mitkä asiat korostuvat esiintymistaidossa?

– Olen ohjaajana ja opettajana rohkaissut aina siihen, että jokaisella on oikeus onnistumiseen ja jokaisella on oikeus epäonnistumiseen. Jos tulee moka, kuten kaikille tulee jossain vaiheessa, ei siitä saa tehdä numeroa. On uskallettava hypätä sen yli ja käännettävä se omaksi eduksi.

Joskus lavalla naururyöppy on vain naurettava pois.

Miten paikallinen teatterimaailma on muuttunut 60 vuoden aikana?

– Raumalla on mennyt hirmuisen hyvin.

Alkuaikoina kaikki oli pientä ja vaatimatonta suhteessa tähän päivään. Minulle on iso merkitys sillä, että olen saanut tehdä pitkän teatteriuran synnyinkaupungissani.

Rauma on minulle rakas paikka ja olen saanut kokea täällä paljon.

PATSAAT & VEISTOKSET

YRITTÄJÄHENKI NÄKYY Rauman kaupunkikuvassa Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo

Yrittäjyys on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä tukipilareista. Yrittäjien yhteisöllisen toiminnan jatkuva kehittäminen kertoo rakkaudesta sekä omaan tekemiseen että alueelliseen hyvinvointiin.

Rauma tunnetaan yrittäjämyönteisenä kaupunkina, josta löytyy laajalti suuria, pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Yrittäjyys on vahvasti esillä myös kaupunkialueen julkisissa teoksissa. Keskustassa, kanaalin varrella sijaitsevassa Vännin puistossa seisoo ylväänä Myötäinen -yrittäjäpatsas (1). Tikkalantiellä Tilausravintola Juhlahovin edustalla voi puolestaan ihastella Lento-veistosta (2).

1

2

Myötäistä menoa Rauman yrittäjäpatsas Myötäinen on jo vuosikymmeniä kertonut keskeisellä paikalla vahvasta paikallisesta yrittäjähengestä. Teos paljastettiin Rauman yrittäjien toiminnan 50. juhlavuoden käynnistyessä toukokuussa 1986.

Hankkeen taustalla oli Rauman yrittäjäyhdistys yhdessä useiden raumalaisyritysten kanssa. Juhlapäivänä paljastettiin Rauman yrittäjätalolla myös hankkeeseen osallistuneiden merkittävimpien lahjoittajien nimillä varustettu muistolaatta.

Noin viisi metriä korkea ja 1700 kiloa painava pronssinen Myötäinen ilmentää monin tavoin yrittäjyyttä. Teoksessa kuvataan muun muassa alasimet, eli työkalut, jotka ovat olleet monen suuren menestyksen alku.

Patsaan henkilöhahmot kuvaavat monipuolista toimintaa. Teollista tuotantoa heijastaa pohjoiseen katsovan miehen hahmo, jonka selässä pullistuvat purjeet viestivät merenkulun myötäisestä menosta sekä purjelaivakauden suuruuden päivistä Raumalla.

Läntiseen suuntaan kohoavan naishahmon käsivarsilla lepää kuutiomainen muoto kertomassa vertauskuvallisesti kaupasta ja jakelusta. Patsaan on tehnyt

kuvanveistäjä Toivo Kultti, jonka muita töitä ovat muun muassa Vaasassa Wasaborgin vieressä sijaitseva toinen Suomen kolmesta yrittäjäpatsaasta sekä Korsnäsin raivaajapatsas.

Vapaa yritteliäisyys Tikkalantien satumaisessa miljöössä sijaitseva Tilausravintola Juhlahovi (ent.

Tikkala) rakennettiin aikanaan Rauman tehtaiden toimihenkilöiden ruokalaksi.

Viimeisten vuosikymmenien aikana se on toiminut edustus- ja juhlatilana.

Rakennuksen edustalla sijaitsee pitkänomainen vesiallas, jonka yllä lentää kohti horisonttia neljä tyyliteltyä joutsenta. Alumiiniseoksesta valetun veistoksen on sanottu ilmentävän vertauskuvallisesti vapaata yritteliäisyyttä.

Vuonna 1962 julkistetun teoksen on tehnyt kuvanveistäjä Heikki Häiväoja.

Yhtenä kansakuntamme merkittävämpänä ja tuotteliaimpana mitalien veistäjänä pidetty Häiväoja suunnitteli Suomen itsenäisyyden 50- ja 60-vuotisjuhlarahat sekä presidentti J.K. Paasikiven ja presidentti Urho Kekkosen juhlarahat.

17

IKÄIHMISET

RANNIKKOKOTI tarjoaa viihtyisää ja turvallista asumista Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Raumalle valmistui maaliskuussa uusi ympärivuorokautinen tehostetun palveluasumisen yksikkö Rannikkokoti. Tiloissa tarjotaan asumispalveluja ikäihmisille, jotka eivät pärjää yksin arjen askareissa kotioloissa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Rannikkokotiin 1.4.2020.

Rannikkokoti on 60-paikkainen yksikkö, jossa on neljä 15-paikkaista palvelukotia kahdessa tasossa. Jokaisella asukkaalla on oma asunto, jonka yhteydessä on myös kylpyhuone. Palvelukodeissa on yhteisiä tiloja, kuten olohuoneet, tilavat parvekkeet ja ruokailutilat. Yksikössä on myös kaksi saunaa.

Uusi tehostettu palveluasumisen yksikkö mahdollistaa ikäihmisille kodinomaisen asumismuodon, jossa hoitajat ovat läsnä vuorokauden ympäri.

– Rannikkokoti tarjoaa ikäihmisille turvallista ja itsenäisempää arkea ja asumista.

Esteettömät tilat ja piha mahdollistavat myös omatoimisen liikkumisen, vanhuspalvelujen asumispalvelujen palvelupäällikkö Riina Luukinen sanoo.

Uuden yksikön suunnittelussa ja tilaratkaisuissa kiinnitettiin huomiota erityisesti turvallisuuteen, käytännöllisyyteen ja viihtyisyyteen. Nykytekniikka helpottaa hoitajien työtä ja takaa niin henkilökunnan kuin asukkaiden turvallisuuden. Rakennuksen ovet on varustettu sähkölukoilla,

18

piha-alueet on aidattu ja lääkehuoneeseen on lisätty valvontakamerat.

– Tilat mahdollistavat myös pariskuntien asumisen vierekkäisissä huoneissa, jotka on erotettu toisistaan ovella. Toinen huoneista voi olla esimerkiksi makuuhuone ja toinen olohuone. Tämä on Raumalla ihan uusi mahdollisuus, Rannikkokodin palveluesimies Pirkko Suhonen sanoo.

Suhosen mukaan asukkaat ovat kotiutuneet uusiin tiloihin hyvin. Uusi yksikkö täyttyi nopeasti, sillä asukkaita siirtyi Rannikkokotiin sekä Marttilanmäen palvelukodista että Kaunisjärven vanhainkodista.

– Kevät oli työntäyteinen, mutta uudet toimintatavat ovat alkaneet jo hahmottua.

Työyhteisössäkin on hyvä henki. Kevään korona-ajasta huolimatta asukkaiden asunnot saatiin sisustettua ja tavarat ovat löytäneet paikkansa. Valitettavaa toki on, että omaiset eivät päässeet mukaan muuttopuuhiin ja tutustumaan tiloihin koronaepidemian vuoksi, Suhonen kertoo.

Rakennuksen omistaa Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt. Rauman kaupunki on sitoutunut vuokraamaan tilat 15 vuodeksi.

Asumispalvelujen palvelupäällikkö Riina Luukinen (vas.) ja Rannikkokodin palveluesimies Pirkko Suhonen Rannikkokodin viihtyisällä parvekkeella.

HISTORIAN AARTEITA

IKÄIHMISTEN NEUVOSTO TOIMII AKTIIVISESTI

Palovahdin rautainen triangeli soi Raatihuoneen tornista

Teksti: Leea Hiltunen, Ikäihmisten neuvoston pj.

Teksti: Hanna-Leena Salminen, museointendentti, Rauman museo

Vielä hetki sitten Ikäihmisten neuvosto oli aktiivisesti järjestämässä Rauman kaupungin liikunta- ja vanhuspalveluiden, eri järjestöjen sekä Pallo-Iirojen kanssa liikunnallista palvelupäivää ikäihmisille monipuolisen toiminnan sekä yhdessäolon merkeissä. Liikunnallisia suunnitelmia oli pitkälle kesään, mutta nämä kaikki peruuntuivat koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi.

Koronavirus-epidemia kosketti erityisen voimakkaasti ikääntyneitä kansalaisia ja vaikutti myös Ikäihmisten neuvoston kokoontumisiin. Suunnitellut tilaisuudet ja tapahtumat peruutettiin ja kokoontumiset siirrettiin. Informaatiota ja rohkaisua liikkumiseen ja omasta terveydestä huolehtimiseen on jaettu vanhuspalveluista sihteerimme välityksellä jäsenille ja heidän kauttaan taustayhdistyksille.

Aloitteet, joita Ikäihmisten neuvosto vie tarmokkaasti eteenpäin kaupungin päättäjille, ovat tuottaneet tulosta.

Esimerkiksi kevyen liikenteen väylille sekä Petäjäksentien varteen on saatu kolme tukevaa istuinpenkkiä ja rantaan yksi. Aloitteet on aina otettu positiivisesti vastaan ja viety niitä eteenpäin.

Moni neuvoston käynnistämä asia on vaiheessa, kuten Senioripassi, joka näillä näkymin toteutuu vuoden 2021 alusta.

Rauman kaupunki sai uuden vanhuspalveluiden johtajan, Tuuli Lindströmin. Neuvostolle on ollut ilo päästä aloittamaan yhteistyö Tuulin kanssa.

Vaikka vuosi on ollut poikkeuksellinen ja haasteellinen meille kaikille, kannattaa katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Poikkeusoloissa yhteistyö ja sen merkitys korostuvat entisestään. Kehittyy uusia yhteistyömuotoja ja voimme auttaa toinen toisiamme.

Ikäihmisten neuvosto kokoontuu seuraavan kerran ti 27.10.2020. Voitte olla yhteydessä ennen kokouspäivää pj. Leea Hiltuseen 050 402 1892 tai sihteeri Marja-Liisa Lakaniemeen 044 403 6247, jos haluatte tuoda asioita neuvoston käsittelyyn.

Neuvosto on kokoontunut neljä kertaa vuoden 2020 aikana. Kokousten muistiot ovat luettavissa rauma.fi -sivulla.

Puusta rakennetun kaupungin suurin uhka on aina ollut tulipalo. Meille raumalaisille rakas Vanha Rauma on harvinainen esimerkki historiallisesta puukaupungista, joka ei ole palanut viimeisen kolmen vuosisadan aikana laajamittaisesti. Viimeisin suuri kaupunkipalo on Raumalla koettu vuonna 1682. Tästä saamme kiittää varmasti hyvää onnea, mutta myös kaupungin asukkaiden, palovahtien ja myöhemmin palokunnan panosta.

Niin kauan kuin on säilynyt muistiin kirjoitettuja tietoja Rauman kaupungin hallinnosta, löytyy tietoja paloturvallisuudesta huolehtimisesta. Esimerkiksi vuonna 1624 päätettiin Raumalla teettää neljä palohakaa ja tikapuut säilytettäväksi silloisella raatihuoneella. Nämä varusteet hankittiin yksityisten talojen palovarusten lisäksi. Porvareiden oli lisäksi ylläpidettävä yövartiointia. Palovahdit vartioivat kaupunkia öisin tulipalojen ja varkaiden varalta ja ilmoittivat Raatihuoneen tornista rautaisen triangelin soitolla puoli- ja tasatunnein olevansa vartiopaikallaan ja hereillä. Triangeli on todennäköisesti ollut käytössä 1700- ja 1800-luvuilla.

Suurten tulipalojen jälkeen kaupungit saattoivat saada kuninkaalta verovapaita vuosia helpottamaan jälleenrakennusta, mutta muuten tuhojen kanssa oltiin omillaan.

Palovakuutukset yleistyivät Suomessa vasta 1830-luvulta alkaen. Raumalla vakuutuksia otettiin verrattain hitaalla tahdilla, mutta vuosisadan lopulla oli suurin osa kaupungin taloista jo vakuutettu.

Palovahtien käytössä ollut triangeli löytyi Vanhan Raatihuoneen ullakolta, kun museo aloitti toimintansa talossa vuonna 1902. Triangeli on tällä hetkellä esillä Vanhan Raatihuoneen alakerran näyttelyssä ”Raatihuone 100 vuotta sitten”.

SENIOREIDEN KULTTUURIVIIKOT 5.–18.10.

Lisätiedot: rauma.fi/senioreidenkulttuuriviikot

19

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

LIIKUNTAPALVELUIDEN SYKSYN TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT

AIKUISTEN ERITYSRYHMÄT

Muutokset ovat mahdollisia. Seuraa nettisivujamme. Liikuntaryhmissä noudatetaan voimassa olevia koronaohjeistuksia.

Aikuisten sovellettu pelikerho ja pyörätuolikerho Pyöris Maanantaisin klo 15.30–16.30.

Pohjoiskehän koulu, Pohjoiskehä 14, käynti Uudenlahden tien kautta.

Ryhmään ilmoittaudutaan paikan päällä. Kerhossa on yhdistetty pelikerho ja pyörätuoliryhmä. Pyörätuolikerho on tarkoitettu koululaisista työikäisiin.

Kerhossa pelataan erilaisia helppoja ja hauskoja pelejä. Ota tarvittaessa avustaja mukaan.

Lisätietoja: p. 044 793 3246 Ilmoittautumiset: liikuntapalvelut@ rauma.fi

Tuolijumppa Tiistaisin klo 11.30–12.15 Järjestötalo, Siikapolku 1 Kuntosali Keskiviikkoisin klo 7-12 ja 13-15.

Ohjaaja on paikalla klo 8-11.30.

Käynti sivuovesta klo 7-11.30 ja pääovesta klo 13−15.

Torstaisin klo 8–10. Käynti pääovesta.

Uimahallin kuntosali, Hankkarintie 8.

Hinta on 33 € / kausi, joka maksetaan uimahallille.

Ilmoittautumiset: rauma.fi/liikuntaryhmat Ilmoittatuminen vain yhteen ryhmään.

Tiedustelut: p. 044 793 3265

Kunnon kävely Perjantaisin klo 10–11 Talviharjoitteluhalli, Teollisuuskatu 19 Kunnon kävelyssä ohjatun alku- ja loppuverryttelyn välillä nappaamme kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Kävely kivassa seurassa pitävällä alustalla kehittää verenkiertoelimistön kuntoa ja kuntosalilaitteilla pidämme lihakset vireessä. Maksuton.

Tiedustelut: liikuntapalvelut p. 044 793 3265 Muut terveysliikuntaryhmät löytyvät kansalaisopiston kursseista.

Tiedustelut kansalaisopiston toimisto p. 044 793 4515.

Yhdistysten liikuntaryhmät löytyvät heidän omilta nettisivuiltaan.

Tiinan jumppa Keskiviikkoisin klo 12–13 Kokoontuminen uimahallilla.

Ryhmä on tarkoitettu mielenterveyskuntoilijoille. Kokoontuminen sisältää ulkoilua, jumppaa, kuntosalia yms.

Neurologinen kuntopiiri Tiistaisin klo 14.30–15.30 ja 15.30–16.30, Terveyskeskus, jumppasali Vapaiden paikkojen tiedustelut: liikuntapalvelut p. 044 793 3246

20

ERITYISLASTEN LIIKUNTAKERHOT Kaupungin liikuntapalvelut järjestää ohjattua vesiliikuntaa lapsille Molskis Vesiliikuntaa lapselle, joka ei voi onnistuneesti osallistua yleisiin harrastuksiin tai jolla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa.

Keskiviikkoisin klo 15–16.15 ja klo 16.30–17.45 Kokoontuminen uimahallin pääsisäänkäynnissä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: liikuntapalvelut@rauma.fi, p. 044 793 3265 Ilmoittautuessa mainittava lapsen nimi, ikä, uimataito, erityisyyden kuvaus ja yhteyshenkilön puhelinnumero.

Maksu 33 € / lukukausi maksetaan uimahallin kassalle syyskuun aikana.

KOHDEAVUSTUKSET HAETTAVINA Liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 30.9.2020 klo 16.00 saakka.

Hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, 26100 RAUMA. Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, p. 02 834 5000 ja rauma.fi/avustukset.

Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Kuoreen tulee laittaa merkintä ”avustushakemus”.

RAUMAN UIMAHALLI KEVENNETYT VESIVOIMISTELUT

VESIVOIMISTELUT

Kevennettyjä vesijumppia erityisryhmien toiveita noudattaen.

Suunnattu kuntoutusta tarvitseville.

Uimahallimaksu.

Ohjausmaksu 3 € + uimahallimaksu.

Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

ma klo ke klo to klo pe klo

13.00–13.30 13.30–14.00 13.00–13.30 13.00–13.30

UIMAHALLIN KUNTOSALI Lisätiedot: rauma.fi/uimahallinaukioloajat

wesiwoikka.fi

UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT Maanantai klo 6.00–20.30 Tiistai klo 6.00–20.30 Keskiviikko klo 12.00–20.30 Torstai klo 6.00–20.30 Perjantai klo 6.00–19.30 Lauantai klo 11.00–17.00 Sunnuntai klo 11.00–17.00

Lisätietoja antavat liikuntaneuvoja Auli Kouru, p. 044 793 3265 ja nuorisopäällikkö Rea Poikonen, p. 044 430 9251.

JÄÄLLE MAKSUTTA Liikuntapalveluiden järjestämä maksuton yleisövuoro on harjoitusjäähallissa 1.9.–31.3. sunnuntaisin klo 12.30–13.30.

Muutokset mahdollisia, seuraa nettisivuja: rauma.fi/yleisovuorot Tuki-Areenan yleisövuorot osoitteesta tukiareena.fi

21

ELÄMYKSIÄ luontoreiteiltä ja -poluilta Teksti: Kimmo Kouru Kuvat: Kari Riikilä

Kotimaan matkailu, ulkoilu ja lähiluonnossa liikkuminen ovat kasvattaneet suosiotaan valtavasti kuluneen kevään ja kesän aikana. Rauman tunnetuimmat luontokohteet löytyvät Selkämeren kansallispuiston saaristosta, mutta retkeilykohteita ja luontoreittejä löytyy myös mantereelta.

Rauman kaupunki, Rauman latu ja monet kyläyhdistykset ovat merkanneet luontoon helposti lähestyttäviä reittejä ja luontopolkuja, joiden parissa voi rentoutua, urheilla tai tutustua kotiseutuun uusin tavoin. Reiteistä löytyy sekä helppoja ja lyhyitä että pitkiä ja haastavia lenkkejä.

Monna-Ooperin luontoreitti yhdistelee helppoa tienvierustaa, polkua ja haastavampaa kalliomaastoa. Reitin varrelta löytyy myös kauniilla paikalla sijaitseva Ryssänkallion laavu. Koko reitin pituus on noin 6,5 kilometriä, ja sen voi polkea myös maastopyörällä.

Helppokulkuinen Latumajan reitti alkaa Pyynpäästä ja sen edestakainen pituus

22

on noin 12 kilometriä. Reitille voi lähteä myös Pohjoiskehällä sijaitsevalta toiselta lähtöpaikalta, jolloin lenkin pituudeksi kertyy 8,5 kilometriä. Matkan varrella voi pysähtyä Kaarojärven rannalla olevalla laavulla. Pyynpään lähtöpaikalta alkaa myös esteetön, noin 1,5 kilometrin mittainen Nasulammen kiertävä reitti. Latumajan reittiä ylläpitää Rauman Latu.

Pisimmät, noin 30 kilometrin polut löytyvät Rauman eteläpuolelta Vermuntilan ja Vasaraisten alueella, jossa voi kulkea 7järven reitin. Parhaat lähtöpaikat reitille löytyvät Vermuntilasta esimerkiksi Noitajärven rantasaunalta. Reitin alueelta löytyy kiinnostavia kohteita, näköalatorneja sekä laavuja. Kierros on myös suosittu, mutta ajoittain haastava maastopyörälenkki.

Reittiä ja opasteita ylläpitää Vermuntila-Kulamaan kyläyhdistys.

Kaikilla laavuilla ei ole puuhuoltoa, joten mukaan kannattaa halutessaan varata polttopuita. Tulta ei kuitenkaan saa tehdä muualle kuin sille tarkoitetuille paikoille.

Mantereen luontoreitit: Opastettuja polkuja nuotiopaikkoineen tai laavuineen löytyy Rauman alueelta muun muassa: • Monna-Ooperi -luontopolku ja Ryssänkallion laavu • Latumajan reitti Nasulammen nuotiopaikka (esteetön), Kaarojärven laavu, Latumajan kota • 7-järven reitti, Reelmäjärven laavu • Talvialhon kuntorata ja laavu Lapissa • Kirkkopolun kota Kauklaisissa • Luontopolku ja laavu Kodisjoella • Maanpäännokan nuotiopaikat

PAPINPELLON PÄIVÄKODISSA TOTEUTETTIIN VILJELYPROJEKTI Teksti ja kuva: Miia Heino

”Rauman kaupunki, Rauman latu ja monet kyläyhdistykset ova merkanneet luontoon helposti lähestyttäviä reittejä ja luontopolkuja.”

Saariston retkeilykohteet: Raumanmeren saariston helmet Reksaari, Nurmes, Kuuskajaskari ja Kylmäpihlaja ovat oivallisia merellisiä retkikohteita.

Reksaareen pääsee ilman venettä omatoimisesti, sillä läheisestä Omenapuumaasta saa lainaksi soutuveneen, jolla soutaen on mahdollista päästä tutustumaan Reksaaren luontoon. Suosittuja veneitä on mahdollista lainata noutamalla avaimen kaupungin palvelupiste Pyyrmanista, osoitteesta Valtakatu 2. Omenapuumaa on itsekin hieno luontokohde, josta löytyy noin kuuden kilometrin mittainen opastettu luontopolku.

Kuuskajaskariin ja Kylpäpihlajaan pääsee tutustumaan kesäkaudella reittiliikennettä hyväksi käyttäen. Rauman edustan suurin saari Nurmes sisältää noin 20 kilometriä helppokulkuisia saaristopolkuja. Sinne pääsy edellyttää omaa venettä tai venetaksin palvelua.

Kaikissa näissä saarissa on taukoihin sopivia nuotiopaikkoja tai laavuja sekä yöpymismahdollisuuksia joko sisätiloissa

tai teltassa. Saariston tupavarauksista saa soutuvenelainauksen tapaan lisätietoa palvelupiste Pyyrmanista.

Lisätietoa luontoreiteistä ja poluista: rauma.fi/vapaa-aika-ja-liikunta

MUISTA! Tulen teko on sallittua ainoastaan sille tarkoitetuilla laavuja nuotiopaikoilla, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa.

Avotulen teko tai puiden kerääminen ei kuulu luonnossa liikkumisen tavoin jokamiehen oikeuksiin. Muista myös sammuttaa tuli huolellisesti aina ennen paikalta poistumista. Älä roskaa. Muista aina viedä mukanasi kaiken, minkä olet luontoon tuonutkin.

Papinpellon vuoropäiväkodin pihalla on ollut vilskettä pitkin kevättä ja kesää, kun kevään ilmiöksi noussut puutarhanhoitoinnostus tarttui myös päiväkodin väkeen. Ympärivuorokautisesti auki olevan vuoropäiväkodin aukioloajat mahdollistavat kaupunkiolosuhteisiin sopivan koko talon yhteisen laatikkoviljelyprojektin erinomaisesti.

Kasvimaan rakentamisessa on hyödynnetty lasten luontaista tutkimisen halua.

Lapset ovatkin osallistuneet suunnitteluun ja rakentamiseen aina istutuslaatikoiden öljyämisestä alkaen. Tavoitteena on ollut monipuolistaa lasten oppimisympäristöä, syventää luontotietämystä ja myönteistä luontosuhdetta, sekä lisätä lasten osallistumista arjen suunnitteluun ja toteutukseen.

Kasvimaaprojektilla on toteutettu varhaiskasvatuspedagogiikkaa. Lapset ovat kasvattaneet ryhmässään valitsemiaan kasveja viljelylaatikoissa ja hoitaneet niitä ahkerasti. Sekä lapset että aikuiset ovat sitoutuneet ympäristöstä huolehtimiseen ja yhdessä noudatettaviin sääntöihin. Uteliaat kasvot ovat seuranneet kasvukautta suurella mielenkiinnolla.

Teema on ollut esillä myös ryhmien muussa toiminnassa. Satokauden lopuksi järjestämme yhteiset sadonkorjuujuhlat, jossa pääsemme nauttimaan pitkäjänteisen työn tuloksista. Kaupunkikasvimaan hoitaminen on ollut koko talolle mielekäs projekti, joka tulee samaan epäilemättä jatkoa myös tulevina vuosina.

23

ANNA ERIKSSON

maalaa alitajunnan symboliikkaa videolle Teksti: Marko Östman

Taiteilija Anna Erikssonin esikoisnäyttely tarjoaa Rauman Taidemuseossa syksyn ajan monikerroksisia viestejä, joista jokainen voi löytää yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Näyttely jatkaa palkitun esikoiselokuvan teemaa.

Rauman taidemuseossa käynnistyi syyskuun alkupuolella taiteilija Anna Erikssonin esikoisnäyttely M – The Rituals of a Lonely Bitch. Näyttely on jatkumoa Erikssonin vuonna 2018 julkaistuun esikoiselokuvaan M, mutta kyseessä on uusi itsenäinen kokonaisuus.

– M jäi henkilönä elämään alitajuntaani omaa elämäänsä. Surrealistisen näyttelykokonaisuuden työt ovat tietyllä tapaa tämän naishahmon käsialaa ja olen lainannut henkilöhahmolle oman kehoni, Eriksson kertoo.

– Elokuvan jälkeen julkaistiin M-kirja ja nyt vuorossa on näyttely. Kaikki nämä teokset ovat tietyllä tapaa sisaruksia keskenään, mutta kuitenkin täysin omia teoksiaan.

M on siis Erikssonin alitajunnan kuvajainen ja haaste, joka on auttanut häntä luomaan nahkansa uudelleen. Kyseessä on toden ja fiktion rajamailla liikkuva hahmo, jota kuvaillaan hankalaksi nartuksi.

Tähän hahmoon Eriksson on kanavoinut visuaaliset kokeilut, itsesuggestion, performanssin ja populaarikulttuurin ikonografiaa.

– Alun alkaen M sai impulssinsa pitkäaikaisesta pakkomielteisestä suhtautumisesta Marilyn Monroeen. Mukana on paljon sellaista symboliikkaa, jonka löytävät helpoiten ne ihmiset, jotka ovat Kuva: Pietari Kaakkomäki

24

kiinnostuneita Monroesta. Mitä pidemmälle prosessi eteni, sitä enemmän Monroe jäi kuitenkin taka-alalle.

Elokuva herätti laajalti huomiota eri puolilla maailmaa. Se valittiin Venetsian elokuvajuhlille, jonka jälkeen elokuva voitti palkintoja niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

– Elokuvan tekeminen oli henkilökohtainen projekti, joten minulla ei ollut mitään suuria ennakko-odotuksia. Olin todella yllättynyt kaikesta siitä huomiosta, jota elokuva keräsi ja se loi myös uskoa tuleviin projekteihin.

Rituaalin kokemus on pyhä Eriksson teki M-elokuvaa noin viiden vuoden ajan, joista kaksi viimeistä intensiivisemmin. Hän vastasi itse käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja äänisuunnittelusta.

Lisäksi Eriksson näytteli itse pääroolin.

– Teos on elokuvana hyvin audiovisuaalinen kokonaisuus, jossa vetovoima ei synny juonesta, vaan lähtökohta on tietyllä tapaa unenomainen, pirstaleinen ja monikerroksinen. Prosessi oli ikään kuin maalaamista videolle. Löysin elokuvan kautta oman ilmaisukeinoni. Visuaalisuus yhdessä äänimaailman kanssa on se, mitä haluan tehdä, Eriksson sanoo.

Näyttely koostuu kuudesta videoteoksesta sekä valokuvainstallaatioista. Jokaisessa teoksessa on mukana henkilöhahmo M. Monikerroksisuus kantaa elokuvan tavoin myös näyttelyssä.

– Alitajunnan symboliikka on meille kaikille tuttua. Jos heittäytyy kokemukseen, ei mielestäni tarvita välttämättä paljon dialogia, sanoja tai edes selkeää tarinaa. Näin ollen niin naiset kuin miehetkin löytävät yhtymäkohtia omiin ajatuksiinsa.

– Elämme juuri nyt sellaista aikaa, kun mistään on vaikeaa saada kunnolla otetta. Rituaalin kokemus on jollakin tavalla pyhä ja tietynlaisilla toistoilla on valtava merkitys. Mielestäni ne luovat rakenteen, kun kaikki muu ympärillä on tavalla tai toisella epämääräistä.

Nimen mukaisesti rituaali on teemana vahvasti mukana näyttelyn teoksissa.

– Joissain töissä teema on esillä selkeämmin kuin toisissa. Narttu-sanaa en pidä loukkaavana. Päinvastoin, koen sen positiiviseksi sanaksi.

Esikoisnäyttely kotikentällä Eriksson on kotoisin Pyhärannan Ihodesta. Vuodesta 2008 lähtien hän on asunut Uudessakaupungissa. Idea näyttelyn järjestämisestä lähti Rauman

RAUMAN TAIDEMUSEO

Taidemuseon museointendentti Heta Kaiston ehdotuksesta.

– Minulle on tärkeä asia, että esikoisnäyttelyni on juuri Raumalla. Tämä tuntuu sellaiselta kotikentältä. Isäni on Raumalta kotoisin ja minulla on täällä paljon sukulaisia, Eriksson hymyilee.

Hänet tunnetaan myös artistina, jolla on useita isoja hittejä. Korona siirsi nyt järjestettävän näyttelyn ajankohtaa viime keväältä tähän syksyyn, Samalla se vei muiden artistien tavoin Erikssonilta keikat.

– Koko kesä olisi ollut keikkaa, mutta osa niistä siirtyi tähän syksyyn ja suurin osa ensi kesälle. Esiinnyn edelleen mielelläni, mutta periodeissa. Keikkailu on

vaativaa työtä, jossa palautumisella on iso rooli.

Viimeisin Mana-levy julkaistiin vuonna 2012. Uutta musiikkia ei ainakaan juuri nyt ole luvassa. Uusi elokuva sen sijaan on jo työn alla ja tavoitteena on julkaista se loppuvuodesta 2021.

– Kyseessä on tietyllä tapaa futuristinen elokuva. Olen saanut päärooliin mukaan näyttelijälegenda Ritva Oksasen, mistä olen erittäin otettu ja innoissani.

Hän kertoi olevansa valmis heittäytymään rooliinsa täysillä, Eriksson paljastaa.

25

LAPSET & NUORET

NUORISOTILAT

NUORTEN TYÖPAJA

KUOVIN NUOKKARI, Kuovinkuja 4 Avoin toiminta

Nuorten työpaja tarjoaa työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipaikkoja.

Ma ja ti klo 15.30–17.30 (5−6 lk)

klo 17.30–20.30 (7 lk–17-vuotiaat) Pe klo 16.30–19 (5–6 lk)

klo 16.30−23 (7 lk−17-vuotiaat)

LAPIN TYÖVIS, Hinnerjoentie 15 Avoin toiminta Ke

Lisätiedot: nuortenrauma.fi/nuorisopalvelut/nuorten-tyopaja

klo 14.30–16.30 (5 lk–17-vuotiaat) klo 14.30–20.00 (7 lk–17-vuotiaat)

SYYSLOMALLA TAPAHTUU Ke−to 21.−22.10.

Lanit Lapin työviksellä

SKEITTIHALLI, Kaivopuistontie 33 Ma–to klo 15–20

Katso muut syysloman tapahtumat: nuortenrauma.fi/tapahtumat-ja-retket

Nuorisotalo Kuovi ja skeittihalli ovat vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin nuortenrauma.fi/nuorisopalvelut/ nuorisotoiminta

TERVETULOA RAUMAN MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Syksyn 2020 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä.

Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon.

Musiikkiopistossa toimivat lapsikuorot Minidina ja Musadina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta.

WAUTO

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto Jani Huhtala, p. 044 793 3551 rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

Walkers-auto kurvailee siellä, missä nuoretkin.

Seuraa Instagramissa @wauto_kissa

Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu

nuortenrauma

nuortenrauma.fi

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Aukioloajat 1.9.2020–30.5.2021 Pääkirjasto Ma–to klo 9–19, pe 9–17 ja la klo 11–15

Lehtilukusali Ma–to klo 9–19, pe 9–17, la klo 11–15 ja su klo 12–15

Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot Ma–to klo 13–19 ja pe klo 10–17

Kodisjoen kirjasto Ti ja to klo 13–15 (vain koululaiset) klo 15–18 (muut asiakkaat)

Kirjastoauton reittiaikataulun ja poikkeukselliset aukiolopäivät näet kirjaston nettisivuilta.

26

Etsivät nuorisotyöntekijät Katja Verronen (vas.), Virva Lammi ja Mirja Parjanen auttavat ja neuvovat nuoria arjen askareissa ja kysymyksissä.

Raumalla nuori saa

TUKEA JA APUA

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Etsivän nuorisotyön palvelut on tarkoitettu 16-28 -vuotiaille raumalaisille nuorille, jotka kokevat tarvitsevansa apua esimerkiksi arjen talous- ja viranomaisasioinneissa, asunnon etsimisessä tai omien murheiden käsittelyssä. Toiminta perustuu nuorten vapaaehtoisuuteen.

– Tavoitteenamme on löytää ja tavoittaa ne nuoret, jotka ovat jostain syystä jääneet palvelujen ulkopuolelle. Haluamme tukea nuoria mielekkäämmän arjen mahdollistamisessa. Nuoret voivat ottaa itse meihin yhteyttä tai yhteydenottopyyntö voi tulla perheeltä, sukulaiselta tai vaikka huolestuneelta kaverilta, etsivä nuorisotyöntekijä Mirja Parjanen kertoo.

Laki velvoittaa ohjaamaan nuoria etsivän nuorisotyön pariin, mikäli nuori on jättänyt lukion, ammatilliset opinnot tai armeijan kesken. Myös TE-toimisto, Kela sekä kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut voivat kannustaa nuorta ottamaan yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään.

– Nuorten omat yhteydenotot ovat lisääntyneet, mikä on hyvä asia. Olemme onnistuneet tuomaan työtämme näkyville ja tekemään yhteydenoton helpoksi, Parjanen sanoo.

Etsivät nuorisotyöntekijät painottavat, että apua voi pyytää pieniin ja suuriin asioihin. Nuorten kertomat asiat säilyvät luottamuksellisina, eikä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa asioiminen näy ulospäin.

– Kohdatessamme nuoria lähtökohta on ihanteellinen, sillä ennakko-oletuksia ei ole. Autamme nuoria niissä asioissa, joissa he itse kokevat tarvitsevansa apua, etsivät nuorisotyöntekijät Katja Verronen ja Virva Lammi toteavat.

Etsivän nuorisotyön merkitys korostui keväällä vallinneen koronaepidemian aikana. Monet nuorten käyttämät palvelut keskeyttivät toimintansa väliaikaisesti, kuten työtoiminta ja vertaisryhmät. Etsivät nuorisotyöntekijät pohtivat nuorten kanssa

koronaan liittyviä kysymyksiä, sillä tiedonsaannin tarve korostui poikkeusaikana.

– Loimme nuoriin uskoa ja kannustimme luottamaan tulevaan poikkeusolojenkin aikana, Verronen sanoo.

Etsiviin nuorisotyöntekijöihin voi ottaa yhteyttä soittamalla, sähköpostilla, WhatsAppin kautta tai Facebookissa. Etsivien nuorisotyöntekijöiden toimisto sijaitsee nuorten työpajalla, osoitteessa Sinkokatu 1.

nuortenrauma.fi Katja Verronen Mirja Parjanen Virva Lammi

040 1726 129 040 8330 824 044 4036 021

27

Pitsiviikosta kertova artikkelisarja muistelee 50 vuotta täyttävän kaupunkifestivaalin värikkäitä vaiheita ja virstanpylväitä. Artikkelisarjan päättää 2000-luku.

Rauman Pitsiviikko muuttaa asenteita Teksti: Saana Jaakkola

Uudet ohjelmanumerot olivat nostaneet Pitsiviikon 90-luvulla koko Suomen tietoisuuteen.

Kasvukivuilta ei kuitenkaan vältytty, vaan Pitsiviikon tulevaisuus puhutti myös uudella vuosituhannella.

Pitsiviikon täyttäessä 30 vuotta Mustan pitsin yö oli selvinnyt ylä- ja alamäistään 11 vuoden ikään. Parpansaliin levinneet Kanalinrannan markkinat olivat kaupungin liike-elämälle niin merkittävä tulonlähde, että markkinatapahtuma venyi pitsiyöstä lauantaille asti.

Mustan pitsin yön ohjelma keskittyi yhä kauppatorille. Kaupungintalon piha oli pyhitetty päiväsaikaan lapsille ja illalla tanssikansalle. Nuorison kohtauspaikka oli Keskuspuisto, jonka Rojohoppe-lavalla esiintyi pitsiperjantaina useita yhtyeitä.

Vuoden 2000 lopussa Mustan pitsin yön tulevaisuus oli jälleen vaakalaudalla.

Kirjasto-kulttuurilautakunnan mielestä Pitsiviikon tarjonnan olisi keskityttävä pitsiin ja taidekäsityöhön, ja Mustan pit-

2000 Mustan pitsin yön markkinat kaksipäiväisiksi.

2000 2001 Kaupunkijuna kulkee Pitsiviikolla ensimmäisen kerran.

28

sin yö pitäisi järjestää eri ajankohtana ja irrallaan Pitsiviikosta.

Nypläyksestä nopeuslaji Seuraavan Pitsiviikon koittaessa puheet Mustan pitsin yön siirtämisestä olivat unohtuneet, mistä kiittivät sekä kauppiaat että juhlijat. Mustan pitsin yön markkinat vetivät kauppapaikoille toistasataa myyjää, ja pääesiintyjä Laura Voutilainen houkutteli torille tuhansia kuulijoita.

Seuraavat vuodet Pitsiviikko sai kehittyä rauhassa ja uusia perinteitäkin syn-

2002 Nopein nyplääjä -kisa mukaan Pitsiviikon ohjelmaan.

”Jos nykynuoret istutettaisiin nypläystyynyn ääreen, Suomi hukkuisi pitseihin. Samanlaista näpläystähän se on älylaitteiden kanssa ja hyvää aivojumppaa.”

– Vuoden nyplääjä 2018 Pirjo Vänni Länsi-Suomen haastattelussa –

2007 Kauppatorin remontti siirtää Pitsiviikon tapahtumia Helsingintorille ja Savinlanpuistoon.

2005

2006 Ensimmäinen Avoimet pihat ja pihakirppikset -tapahtuma.

tyi. Vuonna 2002 miteltiin ensi kertaa nopeimman nyplääjän tittelistä. Pitsikeskus Emelian ideoima kilpailu juontaa Rauman historiasta, ajalta, jolloin lapset pääsivät koulun jälkeen leikkimään vasta nyplättyään kyynärän pitsiä. Alussa osallistujien tehtävä olikin nyplätä kyynärä eli 52 senttiä kuuden parin uttia. Haaste paljastui pian niin työlääksi, että nykyisin kisan voittaa puolessa tunnissa eniten pitsiä nyplännyt.

Pitsiviikko keski-iän kriisissä Vuoden 2005 tienoilla Pitsiviikon ympärillä velloi jälleen. Samalla kun kansa vaati uudistuksia, lautakunnalta oli loppua aika, taidot ja kädet. Lehdet kertoivat Pitsiviikon kärvistelevän keski-iän kriisin kourissa.

Mustan pitsin yön ohjelma kattoi jo viisi esiintymislavaa, eikä yllättäviltä tilanteilta voitu välttyä. Sellainen tuli vastaan myös 35. Pitsiviikolla, kun Muska joutui perumaan esiintymisensä sairastumisen vuoksi. Pitsikansa selvisi säikähdyksellä, kun Kirka esiintyi siskonsa puolesta.

2012 Pitsinnypäys tulee tutuksi uusille kohderyhmille pub-näyttelyn ja Lastentalon myötä.

2010 2010 40-vuotias Pitsiviikko kohahduttaa nyplättyjen penisten näyttelyllä.

Uudet tuulet puhaltavat

Pitsi rikkoo rajoja

Vuonna 2007 kauppatorin remontti siirsi torin pääesiintymislavan Savilanpuistoon ja avajaiset Helsingintorille. Remontin myötä tori sai uudet katokset, jotka antoivat alkusysäyksen sille, millaisena me Pitsiviikon tänään tunnemme.

Vuosikymmenen lopussa raumalainen pitsinnypläys sai uusia muotoja.

Fillarinyplääjänä tutuksi tullut Tarmo Thorström uudisti tehokkaasti kalkkeutuneita käsityksiä nypläyksestä vanhojen naisten vaalimana taitona. Fillarinyplääjä kiersi kaupunkia nypläystyynynsä kanssa ja kannusti kaikkia kokeilemaan. Vuoden 2009 Pitsiviikolla yli 60 käsiparia kasvatti yhteisöpitsin pituutta lähes neljä metriä.

Raumalainen pitsinnypläys oli astunut uudelle vuosituhannelle.

2013 Pitsimissikilpailu uudistuu ja saa uudet järjestäjät, Riikka ja Hans Lehtisen.

2015 2014 Kansainväliset Suurmarkkinat osaksi Pitsiviikon ohjelmaa.

Viidettä vuosikymmentä käyvä Pitsiviikko ravisteli paikallaan polkevia pitsimielikuvia tosissaan. Vuonna 2010 kohahdutti taiteilija Marko Suomen pitsisten penisten näyttely.

Tasa-arvon nimissä seuraavana vuonna nähtiin Matti Pursiheimon kierrätystaidenäyttely Henkarpits ja pimpui, jonka pääosassa olivat naisen sukupuolielimet.

“Miksi pitsinäyttelyn aiheena on penikset, Marko Suomi?

– Miksi ei? Voisin tietysti nyplätä peukaloitakin, mutta ketä se kiinnostaisi!?”

– Marko Suomi Turun Sanomien haastattelussa vuonna 2010 –

2016 Pitsiviikko korostaa ympäristöarvoja tapahtuman järjestämisessä.

2019 Pitsiviikolle myönnetään Ekokompassisertifikaatti.

2020 2020 Pitsiviikon 50-vuotisjuhlavuosi näkyy koko vuoden. Poikkeusolot muokkaavat Pitsiviikosta yhdeksäntuntisen livelähetyksen.

Pitsitaiteella revittelystä tuntui tulleen Pitsiviikon tuorein perinne, sillä vuonna 2012 taidemuseolla pitsiin puettiin Barbie-nukkeja, pin up -sarjakuvahahmoja sekä eroottisista lehdistä revittyjä kuvia. Samana vuonna Ravintola Toripöllöön pystytetty Pitsi goes pub -näyttely toi pitsin sinne, missä pitsinäyttelyjä perinteisesti karttavat ihmiset liikkuvat.

Pitsikulttuuria tehtiin tutuksi myös lapsille, joita osallistui työpajoihin satoja päivittäin.

Viriili viisikymppinen Uusi vuosituhat oli kääntänyt pinttyneet pitsikäsitykset päälaelleen, mutta perinteiset näyttelyt ja raumalaisten nyplääjälegendojen elämäntyöt kulkivat sulassa sovussa radikaalin pitsitaiteen rinnalla.

Historiaan olivat jääneet lopettamishuhut, joiden riepottelemaksi Pitsiviikko oli joutunut säännöllisesti koko olemassaolonsa ajan. Ohjelma oli asettunut uomiinsa ja tapahtuma löytänyt kävijänsä, joten nyt tarkastelun alla oli tapa tehdä Pitsiviikkoa.

Vastuullisuusarvot alkoivat näkyä 46.

Pitsiviikolla jätehuollon uudistuksina, vihreänä sähkönä ja uusiopaperille painettuna käsiohjelmana. Ympäristötyö palkittiin heinäkuussa 2019, kun Pitsiviikolle myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti.

Pitsiviikko on 50 vuodessa kasvanut pienestä raumanpitsinäyttelystä koko kaupungin festivaaliksi, jonka ohjelmassa on yli sata tapahtumaa ja yli 50 pitsiin, taiteeseen ja käsityötaitoon kietoutunutta käyntikohdetta. Vanhanajan vossikat ovat vaihtuneet keppihevosiin, ja muutaman talkoolaisen sijaan Pitsiviikkoa rakentaa yli 70 toimijaa työryhmineen.

29

RAUMAN KANSALAISOPISTO TAVATAAN KANSALAISOPISTOSSA – KORONASTA HUOLIMATTA Rauman kansalaisopisto valmistautuu syksyyn huomioimalla koronan mahdollisesti aiheuttamat poikkeustilanteet. Mikäli mahdollista, kurssit, luennot ja taiteen perusopetuksen opetus järjestetään lähiopetuksena.

Opiston toiminnassa pidetään mielessä viranomaisten antamat suositukset ja ohjeet, jotta opiskelu on turvallista.

Myös opetuksen siirtämiseen verkkoon on varauduttu. Kurssit, jotka tarpeen vaatiessa voidaan siirtää etäopetukseen, on opinto-oppaassa merkitty @-merkillä.

Runsas kurssitarjonta on sinun!

Tule oppimaan uutta tai kertaamaan vanhaa, tule liikkumaan, laulamaan tai tekemään taidetta. Opi kieliä, käsityötaitoja, keramiikkaa, tutustu tietokoneen käyttöön tai teatterin tekemiseen. Valittavanasi on noin 450 kurssia, jotka alkavat pääosin viikolla 38.

Ilmoittautua voi niin kauan kuin kursseilla on tilaa: • Internetin kautta ympäri vuorokauden osoitteessa opistopalvelut.fi/rauma • Puhelimitse opistoon toimiston aukioloaikoina p. 044 793 4515 tai 044 793 4517 Opinto-opas on jaettu kaikkiin talouksiin 19. elokuuta. Jos et saanut opasta, voit noutaa sen Tarvonsaaren koulusta, Lyseokatu 2 tai kirjastosta.

Opinto-ohjelma on myös netissä: rauma.fi/kansalaisopisto

VANHA OPISTOTALO REMONTISSA Vanhan opiston idän puoleisessa salissa tehdään lattiarakenteiden kunnostustöitä, eikä rakennus siksi ole kansalaisopiston opetuskäytössä tai vuokrattavana. Kunnostuksen on määrä valmistua vuoden 2021 aikana, jonka jälkeen tilat palaavat normaaliin käyttöön.

30

VIRKISTÄ MIELTÄSI LUENNOILLA Kansalaisopistossa on valittavanasi runsaasti luentoja. Kaikki 25 luentoa löytyvät Opinto-oppaasta. Luennot järjestetään Rauman lukion tiloissa, Urheilukatu 22.

Öljystä uusiutuviin energiamuotoihin @

Parlamentarismi Suomessa:

to 8.10. klo 17.30–19.00 Yhteistyössä Energianeuvonta Satakunnassa- ja Ilmastoviisas Satakunta -hankkeiden kanssa, vapaa pääsy

vapaa pääsy

Eduskunnan rooli ma 28.9. klo 17.30–19.00 valtiovarainministeri Matti Vanhanen

Arkipäivän tietoturva @ ma 26.10. klo 18–19.30 Yhteistyössä Digiä diggaamaan -hankkeen kanssa, vapaa pääsy

Kansanedustajan rooli ma 12.10. klo 17.30–19.00 kansanedustajat Kristiina Salonen ja Matias Marttinen

Vuosi Siperiassa @

pe 13.11. klo 18–19.30 toimittaja, kirjailija Jussi Konttinen

Kunnallispäättäjän rooli to 5.11. klo 17.30–19.00 Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi

Tulevaisuuden lukujärjestys @

ti 24.11. klo 17.30–18.45 futuristi, visionääri Perttu Pölönen Luentomaksu 10 €

Meren alta ja äärestä:

Yhteistyössä Rauman merimuseon kanssa, vapaa pääsy

Pitsiviikko 50 vuotta: Yhteistyössä Rauman kulttuuri- ja museopalveluiden kanssa, vapaa pääsy

Kaljaasi Vernan viimeinen matka

Vastuu ympäristöstä @

ti 6.10. klo 18–19.30 tietokirjailija Johanna Pakola

to 17.9. klo 18–19.30 tuottaja Sanna Grönmark, vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors

Kohtalona Ruotsinsalmi @

Mikään festivaali ei ole pikku juttu @ pe 2.10. klo 17.30–19.00 kulttuuripolitiikan erikoistutkija, MuT Mervi Luonila

ti 3.11. klo 18–19.30 näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen

Inkeriläiset Suomessa ti 1.12. klo 18–19.30 FT Reijo Rautajoki

Muista ilmoittautua luennoille!

Luentomaksu 6 €/ilta, ellei muuta mainita.

Rauman kansalaisopisto Lyseokatu 2, 26100 Rauma, p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna opetusviikoilla ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15. rauma.fi/kansalaisopisto

TERVETULOA VIIHTYMÄÄN VASTUULLISESTI! Me Rauman teatterissa haluamme tehdä kaikkemme turvallisen teatterielämyksen varmistamiseksi. Katsojiemme ja henkilökuntamme terveys on meille sydämen asia. Siksi pyydämme teitä, hyvät katsojat, tutustumaan ohjeistuksiimme huolellisesti etukäteen. Ohjeistuksia noudattamalla pystymme yhdessä huolehtimaan meidän kaikkien terveydestä.

TURVALLISESTI RAUMAN TEATTERIIN -ohjeistus: raumanteatteri.fi

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi Ma-pe klo 11–17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä

31

Ehkäistään yhdessä koronaviruksen leviämistä Hyvä käsi- ja yskimishygienia • Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Kädet kannattaa pestä erityisesti, kun tulet ulkoa sisään, aina wc-käynnin jälkeen tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut.

• Jos et voi pestä käsiäsi, käytä alkoholipohjaista tai muuta viranomaisen hyväksymää käsihuuhdetta.

• Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.

• Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina heti roskiin.

• Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.

Lähikontaktien vähentäminen • Lähikontaktien vähentäminen on tärkeää myös terveille ihmisille, koska siten hidastetaan epidemian leviämistä.

• Kun liikut ulkona, pidä vähintään 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin.

• Älä kättele.

• Tee etätöitä ja suosi etäpalavereja, jos mahdollista. Pidä sisätiloissa 2 metrin turvaväli.

Näin käytät kasvomaskia oikein

• Varaa käyttöösi niin monta maskia kuin päivän aikana tarvitset.

• Pese tai desinfioi kädet ennen, kun asetat uuden tai puhtaan maskin.

• Aseta maski kasvoille hyvissä ajoin ennen liikennevälineeseen nousemista.

• Varmista, että maski asettuu tiivisti kasvoille ja peittää suun, nenän ja leuan.

• Älä koske maskiin tai siirrä sitä leuan alle tai otsalle käytön aikana.

• Jos kosket maskiin käytön aikana, pese tai desinfioi kätesi ennen koskemista ja sen jälkeen.

• Vaihda maski uuteen, jos se kostuu tai likaantuu.

• Poista maski puhdistetuin käsin tarttumalla sen nauhoista. Älä koske maskin ulkopintaan.

• Älä pue käytettyä maskia uudelleen.

• Laita kertakäyttöinen maski suoraan roskiin ja uudelleen käytettävä kangasmaski muovipussiin tai suoraan pesukoneeseen.

• Pese tai desinfioi kädet maskin poistamisen jälkeen.

• Pese kangasmaski 60 asteessa aina käytön jälkeen tai keitä sitä viisi minuuttia vedessä, johon on lisätty hieman pesuainetta. Huuhtele maski ja kuivata se raittiissa ilmassa.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjeet laadittu 1.9. lehden mennessä painoon.

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

Raumalla on annettu suositus kasvomaskien käytöstä joukkoliikenteessä ja koulukuljetuksissa yli 15-vuotiailla.