Rauma-lehti 2/2022

Kaupungin tiedotuslehti 2 • 2022

Kaisa Eskolan johdolla Karin kampukseen

SISÄLTÖ

4

6

8

10

14

16

4

Kehitämme kansainvälisiä palveluja

6

Uotilan asemakaava uudistuu

8

Puhdas ympäristö lapsille

10

Sari Salo vastaa: Näin Raumasta tulee pitovoimaisempi

12

Pitsikaupungin joulu

14

Haastattelussa Kaisa Eskola – Karin kampuksen johtaja

16

Lääkärikäynnin voi hoitaa etänä

18

Kaupunki on läsnä verkossa

20

Uutisikkuna

22

Liikenneturvallisuutta kasvatukseen ja asenteisiin

24

Liikuntapaikkoja kehitetään aktiivisesti

26

Liikunta ja vapaa-aika

29

Ikäihmiset

32

Tapahtumia

22

13

Tiedotuslehti 2 | 2022 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Elmeri Elo Seuraava lehti ilmestyy: 2.12.2022

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ Strategia muuttuu videoiksi

PÄÄKIRJOITUS 16|9|2022

Moni raumalainen on tänä kesänä bongannut ympäri kaupunkia ahkerasti liikkuneen kuvausryhmän. Kuvausryhmä on purkittanut uudesta kaupunkistrategiasta kertovia videoita, jotka julkaistaan tämän syksyn aikana. Videoiden päähenkilöinä nähdään kaupunginjohtaja, toimialajohtajat sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat.

Kuvauksia on tehty sekä kesäkuussa että elokuussa eri puolilla Raumaa ja kaupungin palveluja tuottavissa palvelupisteissä.

Lyhyitä noin kahden minuutin mittaisia videoita valmistuu kaikkiaan seitsemän.

Kaksi niistä tehdään kuntalaisia varten ja viisi kaupunkiorganisaation sisäiseen käyttöön henkilöstöä varten.

Videot valmistaa laitilalainen Viestintätoimisto Valoa Oy.

UUDET HAASTEET ODOTTAVAT Taidemuseon pihalla elokuussa kuvattuihin kohtauksiin tarvittiin avustajiksi kokonainen Poikasoittokunta ja parikymmentä katsojaa.

Kuvassa filmitähtenä toimialajohtaja Tomi Suvanto.

Aronahde-Nanun asemakaavamuutos nähtävillä 19.9. asti Nanujärvelän peruskoulun hankesuunnitelmaa työstetään parhaillaan. Suunnitelma valmistuu syyskuun aikana. Uusi koulukokonaisuus tullaan rakentamaan Aro-Nanun tontille.

Aronahde-Nanun asemakaavamuutoksen luonnos on nähtävillä 19.9. asti osoitteessa rauma.fi/kuulutukset. Kaavaluonnoksesta voi jättää kirjallisen mielipiteen.

Hankesuunnitelmassa otetaan kantaa hankkeen urakkamuotoon, mikä taas ratkaisee sen kilpailutetaanko seuraavaksi suunnittelijoita vai urakoitsijaa, joka vastaa myös hankkeen suunnittelusta.

Nanun koulun purkutyöt käynnistyvät tänä syksynä ja Aronahteen koulun purkutyö kilpailutetaan loppuvuonna.

Nanujärvelän peruskoulun on tarkoitus valmistua vuonna 2026.

Moni huokaisi helpotuksesta, kun pahimmasta korona-aallosta selvittiin ja kesästä päästiin nauttimaan lähes normaaliin tapaan. Uudet haasteet odottavat jo kuitenkin kaupungin päättäjiä ja virkamiehiä. Hyvinvointialueuudistus ja työllisyyspalvelujen siirtyminen kunnille vaativat monenlaisia päätöksiä ja valmistelua. Euroopassa käytävä sota ja sen lieveilmiöt puhuttavat maailmalla ja vaikuttavat tietenkin myös toimintaan Raumalla. Keskustan kirkasta taivasta hallitsevat nosturit kertovat kuitenkin kaupunkilaisille, että suunnitelmista pidetään kiinni. Karin kampus nousee aikataulussaan komistamaan kaupunkikuvaamme.

Uskoa tulevaisuuteen luodaan myös uudella kaupunkistrategialla, jonka päämäärästä olla entistä pitovoimaisempi, kerromme tässä numerossa. Kansainväliset osaajat yritetään saada kotiutumaan kaupunkiimme uudenlaisella yhden oven palvelumallilla, jonka tavoitteena on helpottaa alueen yritysten työvoimapulaa.

Otimme tässä numerossa jo varaslähdön jouluun, sillä pitsikaupungin jouluvalmistelut ovat jo pitkällä. Huipentumana nähdään ja kuullaan Vanhassa Raumassa esitettävä Jouluevangeeljum-musiikkinäytelmä. Matkailupäällikkö Villanen lupaa, että odotettavissa on kadut täyttävä tunnelmallinen ja mahtipontinen esitys, johon kaikilla on vapaa pääsy.

Kesä oli pitkä ja lämmin ja moni tervehtiikin ilolla viileneviä iltoja ja raikkaita aamuja. Arkisen aherruksen lomassa on tärkeää ammentaa energiaa erilaisista kokemuksista ja elämyksistä. Retket puolukka- ja sienimetsään tai reippailukierrokset uusilla fresbeegolfradoilla maksavat vain vaivan verran.

Lehtemme loppupäästä löytyy kaikenikäisille tapahtumatarjontaa ja vinkkejä yhdessä olemiseen.

Luanikasta ja lumoavaa syksyä!

Kristiina Lehtonen päätoimittaja

3

lo !

Ter e Mo Hol

ló !

j!

!

i!

Hello!

a!

Aho

Hal

Hal

Tere!

!

Ciao!

Hej

Salut!

Olà

!

Hei!

Rauman kaupunki kehittää

KANSAINVÄLISIÄ PALVELUITAAN Teksti ja kuva: Piia Laisti

Rauman kaupungilla on käynnistynyt vuoden alussa seutukaupunkihanke, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää palveluita, joiden avulla kansainväliset osaajat asettuvat ja kotiutuvat Rauman seudulle. Projektin myötä kaupunki rakentaa yhden oven palvelumallin. Malli sisältää kolme erilaista palvelupolkua asiakkaan ja avun tarvitsijan tilanteen mukaan. Yksi polku palvelee kansainvälistä rekrytointia harkitsevia yrityksiä, toinen polku auttaa alueelle saapuvia kansainvälisiä osaajia perheineen ja kolmas polku täällä jo olevia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Myöhemmin palveluita tullaan tarjoamaan myös humanitäärisistä syistä maahan tuleville.

Joka alalla pulaa osaavasta työvoimasta Yrityksissä on pikkuhiljaa herätty työvoiman saatavuusongelmiin. Kotimaista työvoimaa ei enää löydy, ja kilpailu osaajista kasvaa. Tulevina vuosina tilanne tulee vaikeutumaan entisestään. Viime syksynä seutukaupunkihanke toteutti alueen yrityksissä osaajatarvekyselyn. Sen mukaan yritysten halukkuus palkata kansainvälistä työvoimaa on kasvanut ja tarve neuvontaja ohjauspalvelulle on lisääntynyt.

4

Kehitystyötä monen toimijan voimin

Tietoa ja ohjausta palveluntarjoajien luo

Kansainvälisten rekrytointien haasteena on tiedonsaannin vaikeus. Tietoa on kyllä paljon, mutta se on hajallaan.

Yhden oven palvelumalli on suora vastaus tähän tarpeeseen. Tieto löytyy keskitetysti yhdestä paikasta, ja yrityksen edustajan tai yksityisen henkilön tiedonsaanti helpottuu.

Palvelutarpeita on mietitty yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa ja palvelumallia kehitetään yhteistyössä mm.

Rauman Kauppakamarin, ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä alueen eri palveluntarjoajien kanssa. Yhteistyötä tehdään koko Satakunnan alueella, lisäksi palvelu tulee linkittymään vahvasti myös valtakunnallisiin palveluihin.

Yritysten kysymykset voivat liittyä osaajan löytämiseen, saatavilla oleviin rahoituksiin, työyhteisön valmentamiseen tai esimerkiksi saapuvan osaajan kotoutumiseen. Kaupunki ei jatkossakaan tee rekrytointeja tai järjestä kielikursseja, vaan uuden palvelun myötä esitellään vaihtoehdot, jonka jälkeen jokainen asiakas etenee omiin resursseihin ja tarpeisiin sopivan palveluntarjoajan kanssa.

Hola!

Kansainvälinen opiskelija on voimavara Uuden palvelumallin tavoitteena on lisätä kansainvälisten ja Suomeen jäävien opiskelijoiden määrää sekä osoittaa yrityksille, että kansainväliset opiskelijat ovat varteenotettava voimavara yrityksen työvoimatarpeeseen.

Kansainvälisen osaajan, -opiskelijan tai heidän perheenjäsentensä kysymykset voivat puolestaan liittyä asunnon etsimiseen, terveydenhuoltoon, kaupassa käyntiin tai vaikka harrastuksiin ja muihin sosiaalisiin verkostoihin.

Haastattelimme Kesäteekkarikampanjassa mukana olevaa marokkolaista Rim Boulahya.

Rim työskentelee kesän 2022 Oraksella ja kertoo kokemuksistaan näin: Was it easy to settle down in Rauma?

As the campaign provided the necessary accommodation and means of transportation (bicycle), I´d like to strongly say it was very easy to settle in Rauma upon initial arrival. It greatly helped set me at ease and not keep searching online about possible accommodations. Even though Rauma is a relatively small city, it has a rather great variety of events during the summer and enjoying riding your bicycle everywhere with minimal traffic is always a bonus.

Did you get enough information about the city before moving here, and have you find all information about the city and services you have needed?

I did not look up Rauma city before moving her for the summer, and I have only checked the general information about historic sites. The official Rauma website has most information about upcoming events, restaurant locations and different leisure time activities and administrative information. I would have liked to find information about sports clubs or groups during the summer.

Social networking; has it been easy?

I´ll admit that usually I´m quick to make acquaintances in new places, but I found it difficult here. I met some summer trainees during the Rauma Race events but it wasn´t much to keep up because they already had people here and usually went back to speaking Finnish between them.

Oraksella työskentelevä Rim Boulahya suosittelee lämpimästi Raumaa ystävilleen.

Is it easy to get service in English?

How do you feel living here?

Other Pros & Cons?

Everyone understands English in Finland and is okay with communicating with internationals, however, it was hard in the beginning to get around in the city. I haven´t tried all the food establishments here yet but most of them have at least some sort of English version of their menu and that was nice and helpful.

Living in Rauma is somewhat peaceful and if you make a nice network here it will be even easier to just settle down in Rauma as it is family friendly. I would definitely recommend Rauma to some of my friends that are tired of the busy/ crowded city and would like to enjoy life while working.

I think Rauma city needs to advertise more its events and not just within the city itself but other cities in Finland. I understand that Rauma is a small city and that bicycles are the go-to transportation but the public transportation system in Rauma needs serious improvement or at least labelled signs. I´m excited about the seaside here in Rauma and I´m looking forward to visiting the archipelago here soon, as well as the lace event.

5

UOTILAN ASEMAKAAVAN

ajanmukaisuus arvioidaan Teksti ja kuvat: Minna Mäkelä

Uotilan maalaiskunnan aikaista asemakaavaa ollaan uudelleenarvioimassa lähivuosina. Tarkastelu tehdään osissa ja se aloitetaan pienellä asemakaavamuutosalueella.

Asemakaavojen tarkistaminen nykyisten laatuvaatimusten ja ohjeiden mukaisiksi on tarpeellista, vaikka alueelle ei olisikaan suunnitteilla isompia muutoksia. Kaavojen uusimisella voidaan päivittää ja korjata vanhentuneet tiedot, tarkastaa miten vanha kaava on toteutunut ja laatia sen pohjalta uudet tavoitteet. Digitalisoitumisen myötä kaavat saadaan netin avulla paremmin esille ja helpommin luettaviksi. Vanhat paperikaavat ovat hankalia ja hitaita käyttää, eivätkä aina niin yksiselitteisiäkään.

Tietokoneella piirrettäessä tällaisten tulkintaerojen syntyminen on hyvin vähäistä.

6

Asukkaat mukaan suunnitteluun Ennen kaavanlaadintatyötä käydään keskustelua asukkaiden sekä kunnan eri toimialojen edustajien kanssa. Käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan tehdä johtopäätökset ja suositukset alueen kehittämiseksi sekä määritellä kaavan uudistamisen peruslinja mahdollisimman selkeästi. Asukkaiden paikallistuntemus on tärkeä osa kaavaa uudistettaessa. Alueen puutteet ja ongelmat pitää saada esille,

Yleinen piirre alueella on puolitoistakerroksiset harjakattoiset puutalot, puutarhamaiset pihat sekä avokallioiden runsaus.

mutta yhtä lailla kokemukset toimivista tai tarpeellisiksi katsotuista paikoista ja asioista. Asukkailla voi olla tieto esim. hulevesiongelmasta, mikä saattaisi jäädä kaavassa huomioimatta. Ehdotusten ja näkemysten esille tuominen on toimivinta heti suunnittelun alkuvaiheessa.

Tavoitteena toimivampi ympäristö Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on turvata arvokkaiden piirteiden säilyminen sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavamuutoksen lähtökohtana on nykytilanne ja sillä tavoitellaan ympäristön parantamista. Uotilassa muutokset tapahtuvat verrattain hitaasti, johtuen tasaisena pysyneestä asukasluvusta ja asuntokannan määrästä. Aluetta halutaan kehittää ja

luoda hyvät mahdollisuudet asumiselle, palveluille sekä liiketoiminnalle.

Uotilan alue on rakentunut viihtyisäksi elinympäristöksi ja tämän arvon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaavalla ohjataan alueen rakentamistapaa ympäristön erityispiirteet huomioiden. Rakennusten ja tonttien mittakaava yhdessä vaihtelevan muotoisten tilojen kanssa mahdollistavat ja edesauttavat jatkossakin viihtyisien pihapiirien säilymisen.

Vanhoilla rakennetuilla alueilla huolta aiheuttaa liikennemäärien jatkuva kasvu.

Liikenne aiheuttaa melun lisäksi tieverkon ja pysäköintialueiden laajenemisen. Oman haasteensa tuo kasvavan liikenteen sovittaminen kapeille viehättäville kaduille.

Tieverkosto kaipaa uudistuksia Uotilan epäsäännöllinen tieverkosto on osittain uudistuksen tarpeessa. Ennen asemakaavassa saattoi olla yksityisten mailla kulkevia rakennuskaavateitä, kun taas nykyiset kadut suunnitellaan aina kaupungin maille. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan liikenteen tarvitsema tila ja katualueiden toimivuus. Vaikka kadut eivät fyysisesti tässä vaiheessa vielä muutu, niin asemakaavaan esitetään selkeät katualueet pihateiden lisäksi. Katualueilla määritellään kadun rakenteen ja kuivatuksen tarvitsema tila, jotta tulevaisuudessa Uotilan kylän katuverkostoa pystytään peruskunnostamaan.

Uotilan kyläalue kertoo monta tarinaa Kauan asuttuihin alueisiin vaikuttavat erinomaisen paikallisilmaston lisäksi myös kulttuuriset arvot. Uotilan vanha kyläalue kertoo monta tarinaa ja ilmentää menneitä

aikoja eri osillaan. Tiivis rakentamistapa on muodostanut taloudellisesti edullisen yhdyskuntarakenteen, jolle lisäarvoa antaa läheinen sijoittuminen kaupungin keskustaan nähden. Uotilan luonnonläheisen asuinalueen säilyminen on ekologista.

Myös taloudellisista syistä on pyrittävä säilyttämään nykyiset käyttökelpoiset rakennukset, kunnallistekniset laitteet ja verkostot sekä luonnonympäristön ominaispiirteet ja kasvillisuus.

Viehättävä Uotila on rakentunut vähitellen Uotilan kylä on syntynyt perinteisesti, vähitellen ja suunnittelematta. Asutus on sijoittunut laaksosta kohoavan selänteen etelärinteelle ja alava laakso on säilynyt rakentamattomana viljelykäytössä. Asutus on osittain jatkunut selänteen päälle asti.

1970-luvulla alueelle laadittiin rakennuskaava ja asuinaluetta laajennettiin suunnitelmallisesti rinteen ylle. Tämä omakotialue muodostaa yhtenäisemmän kokonaisuuden alueelta. Uotilassa on rakennuksia kaikilta vuosikymmeniltä ja uusia taloja rakennetaan aika ajoin edelleen.

Uotilan vanha rakennuskanta on maakunnallisesti merkittävä. Pienimuotoisten melko vapaasti maaston muotoja seurailevien rakennusten joukko muodostaa ajallisesti ja tyylillisesti mielenkiintoisen kokonaisuuden. Suunnittelemattomasti ja vähitellen rakentamalla on muodostunut pienipiirteinen ja mielenkiintoinen ympäristö. Epäsäännöllisyys näkyy kaikkialla kiinteistöjen muodossa, rakennusten sijoittelussa sekä tieverkoston leveydessä. Mutkittelevien teiden tiheys, kapeus ja päällystämättömyys ovat osa Uotilan viehättävyyttä.

SAMMALLAHDENMÄKI saa uusia opasteita tänä vuonna Sammallahdenmäen maailmanperintökohteeseen tulevien opasteiden toteutusta on suunniteltu kesän ja alkusyksyn aikana. Nyt toteutettavat opasteet ovat osa laajempaa opasteinfran kehittämistä ja tavoitteena on asentaa ne paikoilleen vuoden loppuun mennessä.

Sammallahdenmäelle on kaivattu selkeämpiä opasteita ja yhtenäisempää yleisilmettä, jotka viestittävät maailmanperintökohteen merkittävyydestä.

Arkkitehtitoimisto Simo Freese Oy laati alueesta hankesuunnitelman, joka valmistui maaliskuussa 2022.

Hankesuunnitelma kattaa koko alueen opasteinfran suunnittelun infopisteistä pysäköintialueisiin ja alueen huoltorakennuksiin. Suunnitelman toteuttamiseen kuluu aikaa useita vuosia.

Tänä vuonna toteutetaan opasteet ja penkit, jotka suunnitellaan Rauman kaupungin kaavoituksessa. Tavoitteena on selkeät ja informatiiviset opasteet, jotka eivät vie päähuomiota, vaan tukevat maailmanperintökohteen merkitystä.

Sammallahdenmäen opasteinfrahankkeelle on saatu Museoviraston avustusta.

Rauman Lapissa sijaitseva pronssikautinen hautaröykkiöalue on valittu UNESCOn maailmanperintölistalle vuonna 1999. Alue käsittää yhteensä 36 varhaismetallikautista hautaröykkiötä Saarnijärven rannan läheisyydessä Sammallahdenmäellä.

Lisätietoja asiassa antaa kaavoitusharjoittelija Venla Härmäläinen, venla.harmalainen@rauma.fi

7

Tytti Salonen haluaa ympäristöteoillaan luoda lapsilleen puhtaamman tulevaisuuden opettamalla heille muun muassa kierrättämistä. Perheen pihalta löytyvät seka- ja biojäteastiat.

Tulevaisuus tehdään tänään

PUHDAS YMPÄRISTÖ LAPSILLE Teksti ja kuvat: Marko Östman

Ympäristön hyvinvointi koskettaa meitä kaikkia. Se, mitä teemme tänään vaikuttaa tulevien sukupolvien elämään. Kolmen lapsen äiti Tytti Salonen on kiinnittänyt huomiota jokapäiväisiin valintoihin jo kuuden vuoden ajan. Kestovaipat, kierrätys ja zero waste -ajattelu ovat osa perheen arkea.

Luonto ei uusiudu loputtomasti. Ilmasto, meret, maat ja elävät olennot ovat kaikki sidoksissa toisiinsa. Keskustelut ilmaston lämpenemisestä ja kulutushysteriasta käyvät kiivaana – ja täysin aiheesta. On äärimmäisen itsekästä siirtää ongelmat seuraaville sukupolville ajatellen, ettei pienillä teoilla olisi merkitystä.

Rauman Lapissa asuva Tytti Salonen havahtui tähän kuutisen vuotta sitten esikoistyttären syntymän jälkeen. Äidiksi tuleminen sai hänet ymmärtämään, että elämää on myös meidän jälkeemme.

– Pysähdyin pohtimaan sitä, minkälaisen maailman haluan jättää lapsilleni. Muiden vanhempien tavoin koen erittäin tärkeäksi sen, että maailma olisi elinkelpoinen ja mahdollisimman puhdas heille ja heidän lapsilleen, Salonen kertoo.

Esikoinen Lilja on nyt 6-vuotias, Helmi on 4-vuotias ja kuopus Pihla täytti juuri kaksi vuotta. Kolmikko temmeltää nurmella paljain varpain, idyllisen pihamaan täyttää vilpitön ilo.

8

– Ajatus siitä, mitä maailma on vaikkapa 30 vuoden kuluttua, herättää minussa pelkoa. Osa ihmisistä suhtautuu todella välinpitämättömästi ja vähätellen esimerkiksi kierrättämiseen. Muovipillien merkitys voi tuntua pieneltä asialta, mutta tulisi katsoa niiden merkitystä kokonaisuuteen.

Kierrätystä, käyttöikää ja kestovaippoja Salosen perheessä eletään mahdollisimman pitkälle zero waste -ajattelun mukaisesti. Kierrätys on iso osa arkea, kuten myös tavaroiden mahdollisimman pitkä käyttöikä.

– Voimme kaikki vaikuttaa asioihin ainakin ruohonjuuritasolla, ja siitäkin muodostuu iso kokonaisuus. Roskien ja kertakäyttötavaroiden vähentäminen ovat merkityksellisiä asioita. Nykyaikana on niin paljon kertakäyttöistä tavaraa, jotka voitaisiin korvata kestokäyttöisillä tuotteilla, Salonen sanoo.

– Pyrimme käyttämään lasten vaatteet mahdollisimman pitkään. Paikkaan housujen polvet ja tarvittaessa niistä tehdään shortseja. Ostan vaatteita usein käytettynä, ja esimerkiksi keittiömme pöytä on löytynyt kirpputorilta.

Salonen työskentelee osa-aikaisena Lapin keskustassa ja netissä toimivan

oman Perhepuoti Onnenhetkiä -yrityksensä parissa, joka muun muassa valmistaa ja myy kestovaippoja ja -liinoja.

– Esikoisen synnyttyä joku kysyi, että olenko ajatellut käyttää kesto- vai kertakäyttövaippoja. Kiinnostuin kestovaipoista ja ryhdyin tekemään niitä ensin oman lapsen tarpeisiin. Kestovaippojen käyttöön tulee nopeasti rutiini, eikä se ole ollenkaan niin hankalaa kuin moni ehkä ajattelee.

Kesto- ja kertakäyttövaipat eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä voi käyttää vaikka vuorotellen. Salosen perheessä kestoliinat ovat korvanneet talouspaperin.

– Mieheni Harri oli aluksi hieman vastahakoinen ja sovimme, että kokeilemme kestoliinoja kuukauden, ja mikäli hän haluaa palata talouspaperiin, niin sitten ostamme sitä. Eikä hän ole sitä sen jälkeen kertaakaan ostanut, Salonen naurahtaa.

Askel kerrallaan osaksi arkea Salosten pihalta löytyvät seka- ja biojäteastiat. Heillä kierrätetään myös muun muassa pahvi ja paristot, metalli-, lasi- ja muovijätteet sekä poistotekstiilit. Lapin keskustasta löytyy kaikelle tarvittavat keräyspisteet.

– Kierrätys on ollut osa elämääni aina lapsuudesta asti. Meillä lapset osaavat

JÄTELAIN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT TALOYHTIÖIHIN Uusi jätelaki astui voimaan 19.7.2021.

Jätelain muutoksen myötä heinäkuusta 2022 alkaen kaikkien taajama-alueiden vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä tulee lajitella erikseen seuraavat jätelajit:

laittaa itse ruoantähteet biojätteeseen ja kysyvät, jos eivät tiedä. On vanhempien tehtävä opettaa nämä asiat heille, Salonen muistuttaa.

Kertakäyttötavaroiden tavoin maailma on täynnä tekosyitä. Kolmen pienen lapsen äiti kumoaa ajatuksen siitä, että kierrättäminen olisi vaivalloista ja aikaa vievää.

– Kierrättäminen ei oikeastaan vaadi sen enempää kuin kierrättämättä jättäminen. Samat jätteet eri astioihin ja tavarat kierrätyspisteille vaikka kauppareissun yhteydessä. Kierrättämisessä kannattaa lähteä liikkeelle vaikka pienin askelin, eikä laittaa rimaa heti liian korkealle. Lähtee jostain liikkeelle ja lisää tapoja omien kokemusten mukaan.

Tytti Salonen valmistaa ja myy kestovaippoja. Ne ovat olleet käytössä perheen kolmella lapsella. Kuvassa kestovaippaansa esittelee 2-vuotias Pihla.

•

polttokelpoinen jäte

•

biojäte

•

kartonkipakkaukset

•

muovipakkaukset

•

lasipakkaukset

•

metalli

•

paperi

Kaikki asuinkiinteistöjen pakkaus- ja hyötyjäteastioiden tyhjennykset tulevat kunnan järjestettäviksi 1.7.2023 alkaen. Lisäksi biojätteen keräys tulee jätelain muutoksen myötä pakolliseksi kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan taajamissa 19.7.2024 alkaen.

JÄTEHUOLTOLAITOKSEN SYKSYN TAPAHTUMAT 17.–18.9.

•

Silakkamarkkinat (Jätehuoltolaitoksen teltalla neuvontaa ja arvonta)

3.10.–4.11.

•

Risuviikot

7.–8.10.

FAKTA Raumalla toimii Kodin kestot ry:n ylläpitämä kestovaippalainaamo, joka on lainaajan apuna kestovaippailun aloittamisessa, seuraavaan vaippakokoon siirryttäessä sekä erilaisten vaippojen ja vaippayhdistelmien vertailemisessa.

Lainaamojen avulla pääsee helposti ja edullisesti kokeilemaan kestovaippojen käyttämistä sekä vertailemaan erilaisia vaippoja. Lainaamonhoitaja opastaa vaippojen käyttämiseen liittyvissä asioissa tarvittaessa vaikka kädestä pitäen. Kestovaippalainaamosta voit lainata erilaisia kestotuotteita kotikäyttöön.

•

Vaarallisen jätteen keräystempaus

27.–28.10.

•

Infotilaisuus Prisman käytävällä.

Aiheina kompostointi ja kompostointi-ilmoitusten tekeminen sekä biojätteen erilliskeräys.

Rauman kestovaippalainaamo >> kodinkestot.fi >> vaippalainaamo-rauma@kodinkestot.fi

9

Kysyimme toimialajohtaja Salolta

MITEN RAUMASTA TULEE ENTISTÄ PITOVOIMAISEMPI?

10

Teksti: Kristiina Lehtonen Kuva: Minna Paananen

Rauman uusi kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa huhtikuussa ja sen toteuttaminen on aloitettu koko kaupunkiorganisaation voimin. Strategian tavoitteet suunnitellaan käytännön toimenpiteiksi kevääseen mennessä valmistuvissa ohjelmissa. Tehtävänä on saavuttaa kolme isoa päämäärää: Tehdä Raumasta elinvoimaisempi, pitovoimaisempi ja valovoimaisempi.

Kaupunginjohtaja Esko Poikela kertoi viime numerossa strategiasta kokonaisuutena. Tähän numeroon Rauma-lehden toimitus pyysi strategiaprosessia vetävää toimialajohtaja Sari Saloa kertomaan, mitä pitovoimalla tarkoitetaan, miksi sitä pitää olla ja miten sitä lisätään.

Uuden kaupunkistrategian laadintavaiheessa keskusteltiin paljon Rauman pitovoimasta ja se nousikin yhdeksi strategian kolmesta isosta päämäärästä. Mitä Rauman pitovoima kansankielellä tarkoittaa?

Pitovoimalla tarkoitetaan sitä voimaa ja niitä asioita, jotka saavat raumalaiset yritykset, asukkaat, yhteisöt, päättäjät ja työntekijät pysymään täällä. Eli kyse on siitä, kuinka tyytyväisiä ollaan siihen kokonaispakettiin, joka muodostuu palveluista, asuin- ja elinympäristöstä, asumisesta, turvallisuudesta, elämänlaadusta, ilmapiiristä, yhteisöllisyydestä ja alueen tarjoamasta identiteetistä. Kyse ei siis ole mistään yksittäisestä asiasta vaan isosta kokonaisuudesta, joka muodostuu erilaisista palikoista.

Mitä keinoja Rauman uusi kaupunkistrategia antaa pitovoiman lisäämiseen?

Strategiatyön yhteydessä päätimme, että Rauman pitää toteuttaa kolme asiaa, jotta pystymme pitämään kiinni asukkaistamme ja yrityksistämme: Rauman tulee olla kutsuva paluumuutto- ja etätyökaupunki, viihtyisä merikaupunki sekä nykyistä aktiivisempi, hyvinvoivampi ja osallistavampi. Nämä ovat strategisia tavoitteita, jotka eivät toteudu itsekseen vaan vaativat monien käytännön asioiden toteuttamista. Konkreettisia toteutuksia ja parannuksia on nyt yhdessä kaikkien toimialojen kanssa lähdetty miettimään.

Uudessa strategiassa olemme ottaneet erityiseksi kohderyhmäksi nuoret ja lapsiperheet. Heidän viihtymisensä Raumalla

Rauman päämäärät ja pitovoimaan tähtäävät tavoitteet Elinvoimainen

Pitovoimainen

Valovoimainen

1. Kutsuva paluumuutto- ja etätyökaupunki 2. Viihtyisä merikaupunki 3. Aktiivinen, hyvinvoiva ja osallistava kaupunki

on tärkeää ja uskon, että he tulevatkin tällä strategiakaudella erityisesti huomioiduksi.

Mikä sinun mielestäsi saa ihmiset viihtymään Raumalla?

Ei riitä, että ihmisten arki on sujuvaa.

Palvelujen pitää olla totta kai kunnossa, joko lähipalveluina tai digitaalisina. Monipuolinen asuntotarjonta on myös tärkeää.

Jotkut haluavat asua maaseudun rauhassa, jotkut keskellä kaupunkia ja jotkut meren rannalla. Meillä on näiden lisäksi tarjota myös aivan ainutlaatuinen asuinympäristö, nimittäin maailmanperintökohde Vanha Rauma.

Kun elämisen perusasiat, työ, toimeentulo, asuminen ja palvelut ovat kunnossa, tarvitaan myös jotain, mikä saa irti arjesta ja antaa merkityksellistä sisältöä elämään. Etenkin nuorille merkityksellisiä asioita ovat alueen yleinen ilmapiiri, suvaitsevaisuus ja vallitsevat arvot, kuten suhtautuminen ilmastoasioihin, luonnon monimuotoisuuteen tai kestävään kehitykseen.

Antaako uusi strategia jotain eväitä tappiollisen muuttoliikkeen katkaisemiseen?

Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin on valtakunnallinen ilmiö ja poismuuttoon ja asukkaiden vaihtuvuuteen on ihan luonnollisia syitä. Nuoret lähtevät opiskelemaan ja Raumalle työn perässä muuttaneet lähtevät takaisin kotiseuduilleen. Monipuoliset opiskelu- ja työmahdollisuudet houkuttelevat nuoria työikäisiä pääkaupunkiseudulle, yliopistokaupunkeihin ja isoihin kasvukeskuksiin.

Silti pitää koko ajan tehdä töitä sen eteen, että edes osa poismuuttaneista

palaisi takaisin Raumalle. Etenkin nuorille tulisi olla houkuttimia muuttaa takaisin kotikaupunkiinsa töihin tai edes asumaan.

Raumankin iso haaste on saada osaavaa työvoimaa. Meillä on kyllä töitä tarjolla mutta yrityskentän selkeä viesti on, että osaajia on vaikea saada. Tähän ongelmaan yritämme yhdessä raumalaisen elinkeinoelämän kanssa hakea ratkaisuja. Kotimaan työvoimatarjonnan lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa mutta ulkomaalaisten osaajien houkuttelemisessa Raumalle pysyvästi kilpailemme muiden alueiden kanssa globaaleilla työmarkkinoilla.

Strategiatyön aluksi kysyttiin raumalaisten mielipiteitä kotikaupungistaan ja sen kehittämisestä. Miten kuntalaisten mielipiteet näkyvät strategiassa?

Robottikyselyyn vastasi melkein kolmetuhatta ihmistä ja heidän näkemyksensä tuli huomioiduksi virkamiesten ja päättäjien yhteisessä valmistelussa. Raumalaisten mielestä täällä viihtymiseen tarvitaan ennen kaikkea työ- ja koulutuspaikkoja, monipuolista kulttuuritarjontaa ja viihtyisiä asuinympäristöjä.

Robottikyselyyn vastanneet näkivät Rauman tulevaisuuden ennen kaikkea kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina. Strategiaan tämä kirjautui tavoitteena entistä rohkeampaan, ainutlaatuisempaan ja uudistuvampaan tapahtumatarjontaan ympärivuotisesti. Lisäksi raumalaiset pitivät tärkeinä liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä kestävää kehitystä.

Myös nämä näkökulmat näkyvät vahvasti strategisissa tavoitteissa.

>> Joulukuun numerossa toimialajohtaja Tomi Suvanto kertoo, miten Raumasta saadaan entistä elinvoimaisempi.

11

Pitsikaupungin JOULUA TEHDÄÄN YHDESSÄ

>> Pitsikaupungin joulu 26.11.2022 – 8.1.2023

Teksti: Irene Villanen

Rauman joulun tarina jatkuu tänä vuonna Pitsikaupungin joulu -teemalla. Tulevan joulun ehdoton huipentuma on Vanhassa Raumassa 17.12. esitettävä spektaakkelimainen Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä, jonka käsikirjoitus pohjautuu jouluevankeliumiin ja 580-vuotiaan kaupunkimme historiaan. Esityspaikkoja on neljä ja katsojat kulkevat niiden välillä kävellen esiintyjien ja kuorojen johdattamina. Odotettavissa on Vanhan Rauman kadut täyttävä tunnelmallinen mutta mahtipontinen esitys, johon yleisöllä on vapaa pääsy.

Musiikkinäytelmä vaatii toteutuakseen aktiivisia vapaaehtoisia moniin eri tehtäviin. Näytelmän ainutlaatuisuuden ja ulko-olosuhteiden takia tarvitaan muusikoiden lisäksi tekijöitä moniin työtehtäviin, esimerkiksi lavastukseen, puvustukseen, liikenteenohjaamiseen ja esiintyjien kahvittamiseen. Moni raumalainen on jo lupautunut mukaan, mutta lisää aktiivisia toimijoita tarvitaan edelleen sekä näytelmään että muuhun toteutukseen.

Musiikkinäytelmän lisäksi muita uusia joulujuttuja ovat muuan muassa lapsille suunnattu Tammelan tonttumaa sekä kaupunkilaisten ideoinnin pohjalta toteutettava joulukoristeiden kierrätys- ja vaihtopiste.

Matalalla kynnyksellä mukaan Pitsikaupungin joulun tärkein periaate on, että jokainen voi osallistua siihen omalla tavallaan. Joululle on luotu oma visuaalinen ilmeensä, jota toimijat voivat käyttää ja hyödyntää.

12

Rauman joululla on ydintarina, joka on tarkoitettu myös asukkaille, yrityksille ja yhteisöille avuksi ideointiin ja jatkokehittämiseen. Tarinan päähenkilöinä ovat tontut, jotka rakastavat kaikkea kaunista ja joilla on aina pilkettä silmäkulmissaan.

Tontut asuvat Raumalla ympäri vuoden talojen vinteillä, kellareissa ja missä milloinkin.

Pitsikaupungin joulu ja sen tapahtumat houkuttelevat Raumalle kävijöitä myös kaupungin ulkopuolelta. Se on oiva mahdollisuus yrityksille kehittää liiketoimintaa tai yhteisöille laajentaa tarjontaa ja toimintaa. Syksyn aikana järjestetään jouluun liittyviä työpajoja ja kerätään tietoa joulun ajan tapahtumista ja tilaisuuksista.

Rauma.fi/joulu -sivusto Rauman kaupunki koordinoi joulun toteutusta ja ylläpitää rauma.fi/joulu –sivustoa, joka kokoaa Pitsikaupungin joulun tiedot ja tapahtumat yhteen paikkaan.

Sivustolla on nähtävillä joulun tärkeät päivämäärät, luettavissa ja kuunneltavissa Rauman joulun tarina sekä linkki kuvapankkiin, josta voi ladata itselleen Pitsikaupungin joulun visuaalisia elementtejä. Sieltä löytyy myös yhteystietolomake niille, jotka haluavat osallistua musiikkinäytelmään tai muuhun joulun toteuttamiseen.

Tänä vuonna kaikki raumalaiset haastetaan Pitsikaupungin jouluun tonttu –teemalla. Kohta on aika kaivaa esille ja herätellä oman talon ja pihan tontut ja pohtia, miten ne saisi joulun aikaan näyttävästi esille myös ohikulkijoille.

Tästä haasteesta kuullaan tarkemmin lisää marraskuussa.

INFO Rauman osallistuva budjetointi tunnetaan nimellä Mnuu huki. Kaupunki ottaa kuntalaiset mukaan miettimään sellaisia kohteita, joille 30 000 euron Mnuu huki -varoja pitäisi kohdentaa. Osallistuvaa budjetointia on toteutettu Raumalla vuodesta 2021 alkaen. Raumalaiset ja Rauman asioista kiinnostuneet pääsevät ideoimaan uusia toteutuksia jälleen huhtikuussa 2023. >> rauma.fi/osallistuva-budjetointi

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Noora Niemi osallistui nuorten ulkoilmaelokuvanäytösten järjestelyihin.

OSALLISTUVA BUDJETOINTI

poiki juhlavuodelle tapahtumia ja tekemistä Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Raumalla toteutettiin keväällä 2022 toisen kerran osallistuvaa budjetointia. Kaupunkilaiset ja kaikki Rauman asioista kiinnostuneet pääsivät ideoimaan toteutuksia ja kohteita, joihin 30 000 euron Mnuu Huki -budjetin varoja pitäisi kohdentaa.

Arviointivaiheessa työryhmä kävi ideat läpi toteutuskelpoisuuden ja kustannusten näkökulmasta. Mnuu Huki -äänestykseen pääsi mukaan kaikkiaan 10 ehdotusta, joista neljä eteni toteutukseen asti.

Talousjohtaja Fredrik Lindström on erityisen ilahtunut siitä, että osallistuva budjetointi poiki kuluvalle vuodelle kolme erilaista tapahtumaa. Ideoissa oli otettu myös huomioon Rauma 580 -juhlavuoden teema.

Nuoret pääsivät jo syyskuun ensimmäisenä perjantaina viihtymään ulkoilmaelokuvien parissa Rauman taidemuseon sisäpihalla. Maksuttomissa näytöksissä esitettiin Autot 1 ja Mamma Mia! -elokuvat.

– Elokuvatoiveita kerättiin nuorilta sosiaalisen median kautta. Nuorisovaltuusto pääsi myös vaikuttamaan esityspaikan valintaan, nuorisopäällikkö Rea Poikonen kertoo.

Lapsille on luvassa riemukas Maltti ja Valtti -show Lapin liikuntahallissa sunnuntaina 2.10. klo 13 ja klo 15.

Ovet avataan klo 12, ja päivän aikana pääsee suorittamaan myös tehtävärasteja, temppuilemaan temppuradalla ja tutustumaan paloautoon.

– Kävijöille järjestetään pientä tarjottavaa ja grillistä voi ostaa makkaraa.

Maksuton tapahtuma on suunnattu koko perheelle, järjestelyistä vastaava Lapin VPK:ssa mukana oleva naisosastolainen Merja Lahdenpää kertoo.

Aikuisten kehitysvammaisten Rauma 580 -juhla täyttää Juhlatalo Ooperin perjantai-iltana 21.10.

Alustavan suunnitelman mukaan juhlassa esiintyvät muun muassa Laura Suominen ja Kari Vuorisalo, Ulvilan eläkeläiset ja taikuri Lauri Nordberg.

– Illan aikana pääsee myös tanssahtelemaan orkesterin tahtiin ja tietysti nauttimaan pullakahvit, vammaistyön päällikkö Vesa Kiiski sanoo.

Monipuolisten tapahtumien lisäksi Uotilassa sijaitsevaa Kaakkurinpuiston leikkikenttää täydennetään syksyn aikana ulkokuntoiluvälineellä.

– Odotamme laitteen saapuvan Raumalle syyskuun lopulla ja asennus-

puuhiin päästään lokakuussa, suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja tarkentaa.

Lisätietoa Rauman kaupungin osallistuvasta budjetoinnista sekä aiemmista toteutuksista löytyy osoitteesta rauma.fi/osallistuva-budjetointi.

13

Karin kampuksesta

KAUPUNGIN KOHTAAMISPAIKKA Hj. Nortamon peruskoulun uusi rehtori ja Karin kampuksen johtaja Kaisa Eskola on tärkeässä roolissa, kun laajaan kokonaisuuteen rakennetaan yhteistä toimintakulttuuria.

Tiiviissä yhteistyökuviossa kampuksen eri toimijat luovat toisilleen ja kaupunkilaisille synergiaetuja.

Teksti: Marko Östman kuva: Elmeri Elo

Hj. Nortamon peruskoulussa on siirrytty uuteen aikaan, sillä elokuun alussa rehtorina aloitti Kaisa Eskola. Rehtorin viran lisäksi hän toimii parhaillaan rakennettavan Karin kampuksen johtajana. Eskola valittiin tehtäväänsä kuuden hakijan joukosta.

– Valinta oli positiivinen yllätys, sillä en kuvitellut tulevani valituksi. Olin pitänyt hakemukseni pienen piirin tiedossa, joten asioiden järjestelemisessä tuli hieman kiire. Uusi työyhteisö on ottanut minut hienosti vastaan, Eskola hymyilee.

Hän on toiminut viimeiset 19 vuotta esimiestehtävissä Vaasan kupeessa Mustasaaren Keskuskoulussa. Hyvät vuorovaikutustaidot omaavalla Eskolalla on pitkä kokemus muun muassa esimiestyöstä sekä oppilaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin huolehtimisesta. Valintaa tuki myös jäsenyys sivistyksen edustajana Mustasaaren kunnassa suunnitteilla olevan usean eri toimijan muodostamassa sivistyskampuksen johtoryhmässä.

– Uskon tuovani Karin kampus -hankkeeseen uusia ajatuksia ja ideoita siihen, miten asioita voidaan tehdä. Kuuntelen myös mielelläni, miten täällä on aiemmin toimittu. Kokonaisuus tulee olemaan hyvä sekoitus uutta ja vanhaa, ja siinä on monipuolisia mahdollisuuksia.

Rauman kaupungin rakennuttamaan Karin kampukseen kuuluvat Hj. Nortamon peruskoulun lisäksi uimahalli, kansalaisopisto sekä siihen sisältyvät kuvataide- ja käsityökoulut, musiikkiopisto, liikuntahalli ja nuorison kokoontumistila. Eri toimijoista muodostuvan johtoryhmän puheenjohtajana Eskola on yhteen kokoava voima.

– Pohdimme eri toimijoiden kanssa, minkälaisen kampuksen ja toimintakulttuurin haluamme. Ajatuksena ei ole koota

14

vanhojen palasien summaa, vaan luoda yhdessä uuteen paikkaan parhaiten soveltuvat toimintatavat.

Koulutyö muutosten maailmassa Koulutukseltaan Eskola on filosofian maisteri sekä biologian ja maantiedon opettaja. Hän toimi vuodesta 2003 lähtien Vaasassa Mustasaaren Keskuskoulun apulaisrehtorina sekä viimeiset neljä vuotta rehtorin virassa.

– Olin samassa työpaikassa yli 20 vuotta, joten lähtöön liittyi myös haikeutta.

Työkavereista on tullut vuosien varrella läheisiä ystäviä. Kesäloma ja uusi hieno mahdollisuus Raumalla lievittävät haikeutta, Eskola kertoo.

Koulutyön mielekkyys muodostuu päivittäisestä arjesta. Hän painottaa, että koulussa ollaan oppilaita varten.

– Esimiehenä on uskallettava tehdä päätöksiä, mutta myös kuunnella herkällä korvalla työntekijöitä. Joskus on tehtävä vaikeitakin päätöksiä ja seistävä niiden takana, mutta kaikkia on kohdeltava aina tasavertaisesti. Olen aina valmis kuuntelemaan muiden ajatuksia.

Koulumaailma elää suurten muutosten aikaa, joista yksi on ollut uusin opetussuunnitelma.

– Opetusmenetelmät ja työtavat ovat aiempaa monipuolisemmat. Oppilaille on tullut entistä enemmän vastuuta ja opettajat ovat oppimisessa tukevia henkilöitä.

Koulu on instituutio, jonka on seurattava aikaansa tarkoin ja muututtava yhteiskunnan muutosten mukana, mutta pidettävä kiinni perustehtävästään.

Viimeiset vuodet ovat olleet koronan ja muuton myötä Hj. Nortamossa työntäyteisiä.

– En aio ryhtyä tekemään heti suuria muutoksia, vaan nyt rauhoitetaan tilanne ja keskitytään perustyöhön sekä valmistaudutaan pikkuhiljaa kampukselle siirtymiseen.

Koko kaupungin olohuone Eskola on seurannut Karin kampus -hankkeen etenemistä alusta lähtien.

Kampuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2023.

– Olen mukana työmaakokouksissa.

Rakentamisen edetessä hahmottaa hyvin, kuinka suuresta kokonaisuudesta on kyse.

Uskon, että kampus tulee olemaan keskeinen rakennus kaupunkikuvassa, Eskola sanoo.

Uusilta tiloilta hän odottaa muun muassa monipuolisia synergiaetuja.

– Koulu voi käyttää laajemmin muita oppimisympäristöjä, kuten esimerkiksi musiikkiopiston ja uimahallin tiloja. Sama pätee toisinpäin. Kampuksella syntyy päivittäin kohtaamisia eri ikäisten ihmisten välillä, mikä luo mahdollisuuksia. Toivon, että kokonaisuudesta muodostuu koko kaupungin olohuone.

Eskola on kotoisin Pyhärannasta. Paluu kotimaisemiin on käynyt helposti, kun lähipiiri on lähellä. Esikouluikäisen pojan äidin arki vierähtää pääsääntöisesti perheen parissa.

– Käymme ympäri vuoden Kaskisissa sijaitsevalla mökillämme, näin pysyy side myös Pohjanmaalle. Arjessa lenkkeilen, retkeilen ja ulkoilen, Eskola kertoo.

”Kokonaisuus tulee olemaan hyvä sekoitus uutta ja vanhaa, ja siinä on monipuolisia mahdollisuuksia.”

15

Lääkärikäynnin voi hoitaa myös etänä Teksti: Meri Lehto Kuvat: Meri Lehto ja Saija Laaksovirta

Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa käynnistettiin etälääkäritoiminta keväällä 2021. Etävastaanotolla asiakas pääsee tapaamaan lääkäriä videon välityksellä. Etäyhteydellä voidaan korvata vastaanottokäynti terveysasemalla.

– Asiakas ohjataan etälääkärin vastaanotolle terveysaseman ajanvarauksen kautta. Ajanvarausta tehtäessä arvioidaan, soveltuuko asiakas videolääkärin vastaanotolle vai vaatiiko asiakkaan tilanne esimerkiksi fyysistä tutkimusta, lääkärien ja hoitajien vastaanottojen osastonhoitaja Tarja Väisänen kertoo.

Etälääkärin vastaanotolle voi osallistua esimerkiksi tietokoneen tai puhelimen avulla paikasta riippumatta. Mikäli tarvittava laitteisto puuttuu, videovastaanotto voidaan hoitaa myös Rauman terveyskeskuksen tiloissa asiakaspäätteellä.

Raumalla etälääkärin vastaanottoja on muutaman kerran viikossa. Toiminnassa on mukana tällä hetkellä viisi ostopalvelulääkäriä, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea.

Etälääkäritoiminta nopeuttaa vastaanotolle pääsemistä Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt ja asioita hoidetaan nykyään entistä enemmän verkon välityksellä.

– Erilaiset videopalaverit ja asiakaspalveluchatit ovat monille tuttuja, joten videolääkärin vastaanotto toimii luontaisena jatkumona. Etälääkäripalvelun tarjoaminen on helpottanut Raumalla vastaanotolle pääsyä, etälääkäritoiminnasta vastaava lääkäri Lucy Jokela kertoo.

Osastonhoitaja Tarja Väisänen ja lääkäri Lucy Jokela näkevät etävastaanotot hyvänä vaihtoehtona.

16

Tyypillisiä etälääkärin vastaanotolla hoidettavia asioita ovat esimerkiksi kiireettömät pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyvät asiat, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.

– Esimerkiksi diabeteskontrollit, kilpirauhasen toiminnan ongelmat, allergiaoireet sekä mielenterveyden ongelmat on mahdollista hoitaa etäyhteydellä, Jokela sanoo.

Kaunisjärven hyvinvointikeskuksessa HOITUVAT IKÄIHMISTEN ASIAT Teksti: Päivi Kovanen

Kaunisjärven vanhainkodin kiinteistö on muuttumassa ikääntyneiden hyvinvointikeskukseksi. Toiminta alkaa uusissa tiloissa syyskuussa 2022 peruskorjauksen jälkeen.

Ikäihmisten monipuoliset palvelut, ohjaus ja neuvonta sekä osaava henkilökunta kohtaavat uudessa hyvinvointikeskuksessa.

Siellä arvioidaan asiakkaan palvelutarve kokonaisvaltaisesti.

Palvelujen keskittämisen avulla ikäihmisten asiat hoituvat jatkossa kätevästi yhdessä paikassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Uuden hyvinvointikeskuksen ansiosta ikäihmisten palvelut tulevat tasapuolisemmin ja oikea-aikaisemmin saataville.

Toiminta painottuu aiempaa enemmän ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Erilaiset asiakkaat tunnistetaan ja heidät ohjataan juuri heille oikeisiin palveluihin.

Kattavat palvelut saman katon alla Kaunisjärven hyvinvointikeskukseen sijoittuvat ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut, kuten terveystapaamiset, ikäkausitarkastukset, palveluohjaus ja arviointi. Palveluohjausta ja arviointia ovat esimerkiksi kotona suoritettavat arviointikäynnit sekä kotiutustiimin toteuttama arviointijakso osastolta kotiutumisen jälkeen.

Hyvinvointikeskuksessa toimivat myös omaishoidon palvelut, geriatrinen poliklinikka, lääkäri-hoitajavastaanotto sekä lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutuspalveluja.

Omaishoidon tuki ja asiakkaiden luona käyvä sairaanhoitaja ovat esimerkkejä omaishoidon palveluista. Lääkäri-hoitajavastaanotto tekee yhteistyötä kotihoidon sairaanhoitajien kanssa, mikä mahdollistaa myös etävastaanotot ikäihmisille.

Hyvinvointikeskukseen tulee 58 lyhytaikaishoitopaikkaa.

Kiinteistöön sijoittuvat lisäksi kotihoidon toimitilat ja palvelut tukipalveluineen.

Osa itäisen kotihoidon toimitiloista pysyy edelleen Lapin Linnavuoren palvelukeskuksessa.

Jatkossa myös ikäihmisten päivätoiminta ja palvelutori toimivat hyvinvointikeskuksessa. Lisäksi tilat muuntautuvat vapaaehtoistyöhön ja tapahtumien järjestämiseen.

Kioski- ja kahvilatoiminta sekä jalkahoito- ja kampaamopalvelut tullaan toteuttamaan yksityisten palveluntuottajien avulla.

Virtuaalipalveluita ja etäkäyntejä Rauman kaupunki on mukana Euran kunnan organisoimassa Satakati-hankkeessa, joka tukee kotona asuvien ikääntyvien henkilöiden itsenäistä suoriutumista teknologian avulla. Teknologiaan tukeutuvaa toimintaa kehitetään Raumalla kaikkien ikäihmisten ja heidän omaistensa tarpeisiin.

Virtuaalipalveluita on suunniteltu korvaamaan esimerkiksi joitakin kotihoidon käyntejä. Asiakasta voidaan muistuttaa etänä esimerkiksi lääkkeiden ottamisesta.

Digitiimi onkin jo aloittanut etäkäynnit kotihoidon asiakkaille. Yhteydenotto tapahtuu tablettitietokoneella. Lisäksi asiakkaille on hankkeen myötä toimitettu erilaisia sensoreita, mm. ”Mukana- ja Kotona-painikkeet”, joilla voidaan tukea asiakkaan liikkumisen turvallisuutta kotona ja kodin ulkopuolella.

Yhteisen tekemisen kautta pyritään suunnittelemaan asiakkaille tarpeiden mukaiset ja riittävät palvelut. Teknologia täydentää perinteisiä hoitokäyntejä ja on osa ikäihmisten palvelujen kokonaisuutta.

17

Rauman kaupunki

ON LÄSNÄ VERKOSSA Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Rauman kaupungin viralliset sosiaalisen median kanavat ovat Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn ja YouTube. Lisäksi kaupungin eri toimijoilla ja yksiköillä on omia palvelukohtaisia sosiaalisen median tilejä.

– Sosiaalinen media on oleellinen osa kaupungin päivittäis- ja kuntalaisviestintää. Kannustamme kaupunkilaisia aktiiviseen vuorovaikutukseen, sillä somessa keskusteluun osallistuminen on helppoa ja nopeaa, viestintäpäällikkö Raija Lehtorinne kertoo.

Facebookissa ja Twitterissä jaetaan tietoa muun muassa kaupungin ajankohtaisista asioista, palveluista, uudistuksista ja tapahtumista. VisitRauman Instagram-tilillä taas pääsee fiilistelemään kaupungin tunnelmaa kuvien välityksellä.

Kurkista suun terveydenhuollon arkeen Instagramissa Rauman suun terveydenhuollon arkea pääsee seuraamaan Instagramissa. Tilillä jaetaan suun terveyteen liittyvää tietoa rennolla otteella ja huumorilla höystettynä.

– Meitä on helppo lähestyä mieltä askarruttavissa kysymyksissä myös Instagramin kautta. Toivomme, että mahdollisimman moni kiinnostuu hammashoitolan arjesta ja palveluista, suuhygienisti Maija Paavola sanoo. >> @raumansuunterveys

Ruokapalvelujen Instagram-tilillä monipuolista tietoa koulu- ja päiväkotiruokailuista Rauman kaupungin ruokapalvelut tuo Instagramissa monipuolisesti esiin työtään raumalaisten lasten ja koululaisten hyvinvoinnin parissa. Ruokapalveluvastaava Hanna Katajamäki kuvailee ruokapalvelujen Instagram-tiliä maanläheiseksi ja mukavan kotikutoiseksi – tavoitteena on välittää iloista tekemisen meininkiä.

– Moni meistä on syönyt koulu- ja päiväkotiruokaa. Kannustan kiinnostumaan suomalaisten kouluruokailusta, joka on maailmallakin harvinaisuus. Tiliämme seuraamalla pääsee tutustumaan myös ruuan valmistukseen.

Katajamäki toivoo huoltajien löytävän Rauman ruokapalvelujen sisältöjen pariin, sillä tililtä saa monipuolista tietoa koulu- ja päiväkotiruokailuista. Samalla voi löytää myös ruokaan liittyviä näkökulmia lasten kanssa pohdittavaksi. >> @raumanruokapalvelut

Tervetuloa seuraamaan ja keskustelemaan!

Rauman kaupunki – City of Rauma @raumafi City of Rauma Rauman kaupunki – City Of Rauma visitrauma

18

Rauma on

SEUTUKAUPUNKIEN YKKÖNEN

Teksti: Kristiina Lehtonen Kuva: Kari Riikilä

Tänä vuonna 57 seutukaupungille toteutettu vetovoimatutkimus antoi taas Rauman imago- ja markkinointityötä tekeville ilon aihetta. Kanalikaupunki saa röyhistellä kunnolla rintaansa tässä joukossa, sillä tulokset ovat mairittelevia: ulkoisen ja sisäisen imagon mittareilla olemme ykkösiä, imagon ja tunnettuuden yhteispisteissä kakkosia Kalajoen jälkeen. Mitä tulokset kertovat kuntamarkkinoinnin ammattilaisille ja minkälainen vaikutus niillä on?

– Teemme harvoin omia tutkimuksia Rauman imagosta ja maineesta tai ihmisten mielikuvista, siksi näiden laajojen valtakunnallisten tutkimusten tulokset ovat hyviä arvioinnin paikkoja. Ne antavat niin päättäjille kuin työntekijöillekin arvokasta tietoa oman ”tuotteemme” kunnosta, kaupungin viestintäpäällikkö Raija Lehtorinne toteaa.

Lehtorinne vastaa kaupungilla sekä viestinnästä että markkinoinnista ja toimii monissa poikkihallinnollisissa ja kaupunkiorganisaation ulkopuolisissa foorumeissa, joissa mietitään Rauman imagoa, mainetta, vetovoimaisuutta ja kaupunkiin liittyviä mielikuvia.

– Olemme tehneet oikeita asioita ja viestineet niistä aktiivisesti. Siksi olemme jatkuvasti imagotutkimusten kärkikastissa.

Haluamme kuitenkin saada markkinointiin vielä enemmän vaikuttavuutta ja isommat joukot tekemään tätä työtä, Lehtorinne pohtii.

Uusi kaupunkistrategia onkin tuomassa lisää jäntevyyttä ja yhdessä tekemistä markkinointiin. Valovoimaisuutta tavoitteleva Rauma haluaa olla uudistuva, elävä ja houkutteleva kaupunki erityisesti nuorille aikuisille ja lapsiperheille.

Nyt meidän täytyy olla aikaisempaa rohkeampia ja luoda houkuttelevia WAU-kokemuksia. Kilpailu on kovaa, eikä siinä pärjää vanhoja kaavoja toistelemalla. Pitää ottaa ajan ilmiöt huomioon ja kohdentaa markkinointiamme entistä nuoremmille, Lehtorinne summaa.

Lehtorinne iloitsee, miten kaupungin johdossa on huomattu, että myös imagotyöhön tarvitaan investointeja – sekä tekijöitä että näkyvyyttä. Strategiaan liittyvä markkinoinnin ohjelmatyö on käynnistymässä ja siltä odotetaan paljon.

Markkinoinnin kehittämisohjelma tulee olemaan osa strategian jalkauttamista käytäntöön ja sitä lähdetään toteuttamaan yhdessä laajalla rintamalla. Mukaan kehittämiseen halutaan elinkeinoelämää, tapahtumajärjestäjiä ja ihan kaikkia raumalaisia.

SEUTUKAUPUNKIEN VETOVOIMATUTKIMUS • Toteutettiin 57:lle seutukaupungille tammi-helmikuussa 2022 • Aiheena kaupunkien tunnettuus, imago ja vetovoima • 13 100 vastausta • Rauma imagoltaan paras • Rauma imagon ja tunnettuuden yhteispisteissä kakkonen • Rauman keskeisimmät vetovoimatekijät: asuinympäristö, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, persoonallisuus ja erottuvuus, turvallisuus, keskustan viihtyisyys ja vireys, ilmapiiri ja fiilis sekä matkailutarjonta

19

UUTISIKKUNA

JOKAINEN KOULUPÄIVÄ ON TÄRKEÄ!

RAUMAN KESKUSHAMMASHOITOLAN TILOJA REMONTOIDAAN LOPPUVUODEN AJAN

Koulupoissaolot ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet. Satakunnan alueella haasteeseen vastaa SATAsky -hanke, johon Rauman lisäksi kuuluvat Pori, Nakkila ja Kokemäki. Hanke on osa valtakunnallista hanketta, johon osallistuu yli 120 opetuksen järjestäjää yli sadasta kunnasta. Yhteisenä tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja rakentaa myönteistä toimintakulttuuria kouluissa.

Rauman keskushammashoitolan tiloissa Steniuksenkadulla aloitettiin tiivistysremontti syyskuun alussa. Loppuvuoden ajan kestävä remontti aiheuttaa muutoksia suun terveydenhuollon toiminnassa ja saattaa vaikuttaa esimerkiksi hoitoaikojen saatavuuteen. Nanun hammashoitolan muutto keskushammashoitolaan siirtynee joulukuulle. Entisen T1-osaston remontoidut tilat on otettu väliaikaisesti hammashoitolan käyttöön. Asiakkaille on lisätty opastusta tiloissa liikkumiseen remontin aikana.

Syksyllä Rauman yläkouluissa tullaan ottamaan käyttöön läsnäolon vahvistamisen malli. Se on valtakunnallinen toimintamalli, joka vakiinnutetaan alueellisesti ja paikallisesti osaksi koulujen toimintaa vuosien 2023-2024 aikana.

Asiakkaille aiemmin annettuja aikoja on siirretty suun terveydenhuollon eri toimipisteisiin ja siirroista on kerrottu joko tekstiviestillä tai soittamalla.

– Samaan aikaan remontoidaan 2–4 hoitohuonetta. Keskushammashoitolan kaikki tilat on tarkoitus tiivistää vielä tämän vuoden puolella, vastaava ylihammaslääkäri Kati Isotupa kertoo.

TALOUSNEUVOLASTA SAA TUKEA RAHA-ASIOIDEN HOITAMISEEN Rauman talousneuvola tarjoaa apuja ja neuvoja oman taloustilanteen ja raha-asioiden hoitamiseen. Asiantuntijoiden kanssa voi keskustella ilman ajanvarausta. Palvelu on maksutonta.

Tavattavissa on talous- ja velkaneuvoja, ulosoton asiantuntija ja Kelan työntekijä. Palvelua saa halutessaan myös nimettömänä, ja asiointi onnistuu ilman henkilötietoja.

Talousneuvola palvelee maanantaisin 26.9, 31.10, 21.11. ja 19.12. klo 12.00–15.30 Kelan toimipisteessä osoitteessa Nortamonkatu 24.

20

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA Pauliina Henriksson, varhaiskasvatusjohtaja

RAUMAN UUSI KIRJASTOAUTO PALVELEE KAUPUNKILAISIA Rauman uusi kirjastoauto otettiin käyttöön syyskuun alkupuolella. Leikkisällä kaupunkikuvituksella ja satuaiheilla kuvitettu auto kuljettaa kirjastopalvelut kätevästi kaupunkilaisten lähelle.

Kyseinen kirjastoauto on alansa edelläkävijä, sillä se on varustettu muun muassa virukset tuhoavalla ilmanpuhdistuslaitteistoilla ja sähköisesti tummentuvilla kattoikkunoilla. Kuljettajan apuna on 360 asteen kamerajärjestelmä, joka lisää turvallisuutta esimerkiksi koulupysäkeillä.

Sisätilojen suunnittelussa on kiinnitetty huomioita erityisesti toimivuuteen ja turvallisuuteen. Autoon on sijoitettu myös lainausautomaatti ja takaseinällä komeilee iso näyttö. Takaosan irrotettavista istuimista voidaan muokata esimerkiksi satutunnin katsomo.

Reittiaikataulu löytyy Rauman kirjaston nettisivuilta >> rauma.fi/kirjasto

Kokonaisvastuu kaupungin varhaiskasvatuspalveluista, mukaan lukien esiopetus. Varhaiskasvatuksen palvelualueen toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä palvelualueen talouden suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta vastaaminen.

Kaisa Eskola, rehtori Hj. Nortamon peruskoulun rehtorin tehtävät sekä tulevan Karin kampuksen johtotehtävät. Kampuksen toimintakulttuurin luominen yhdessä muiden kampuksen toimijoiden kanssa.

Riina Luukinen, ikääntyneiden palvelujen johtaja Ikääntyneiden palvelujen toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä tarkoituksenmukaisesta toteutumisesta vastaaminen.

21

Liikenneturvallisuutta kasvatukseen ja asenteisiin Teksti:Saija Laaksovirta Kuvat: Elmeri Elo ja Saija Laaksovirta

Rauman kaupungin liikenneturvallisuustyötä ohjataan ja edistetään monialaisessa liikenneturvallisuustyöryhmässä. Ryhmään kuuluu kaupungin eri toimialojen asiantuntijoiden lisäksi muun muassa poliisin, Liikenneturvan sekä paikallisten yhdistysten ja yritysten edustajia.

– Liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnassa huomioidaan kaikenikäiset asukkaat ja eri liikkujaryhmät. Tavoitteena on turvata ja tukea kaupunkilaisten viisasta liikkumista. Sillä tarkoitetaan sujuvaa, turvallista, ympäristöystävällistä, terveellistä ja taloudellista kulkemista, suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja sanoo.

Onnettomuuksien vähentämisen lisäksi työryhmä kiinnittää huomiota luonnonvarojen ja tilan säästämiseen, sujuvamman liikenteen mahdollistamiseen, päästöjen

22

pienentämiseen, hyvinvoinnin lisäämiseen, huolelliseen rahankäyttöön sekä viihtyisämpien asuinympäristöjen luomiseen.

– Liikennekasvatus on sisällytetty muun muassa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin sekä nuorisotyöhön.

Kyse on asenteisiin vaikuttamisesta sekä konkreettisista teoista ja valinnoista. Liikenneturvallisuus ja kestävä liikkuminen huomioidaan aina esimerkiksi kaupungin katusuunnitelmissa ja uusien rakennusten sijoittelussa, Pajuoja kertoo.

Liikennemerkkejä laajempi asia Tänä päivänä liikenneturvallisuus ei tarkoita enää vain reunakiviä ja liikennemerkkejä, vaan kokonaisuus rakentuu monesta osa-alueesta. Kaupungin tehtävä

on tarjota edellytykset vastuullisten ja turvallisten liikkumisvalintojen tekemiseen eri-ikäisille.

– Liikenneturvallisuus on myös turvallisesta ympäristöstä, palvelujen esteettömästä saavutettavuudesta ja liikkumista edistävistä toiminnoista huolehtimista, Pajuoja lisää.

Kaupunkilaisille liikenneturvallisuustyöryhmän toimet näyttäytyvät esimerkiksi erilaisina kyselyinä ja kampanjoina, joilla vaikutetaan ihmisten liikennekäyttäytymiseen.

Liikenteessä toimimista harjoitellaan jo varhaiskasvatuksessa Kaivopuiston päiväkodin johtaja Sari Kaarle toimii linkkinä liikenneturvallisuustyöryhmän ja Rauman varhaiskasvatuksen välillä. Työryhmä toimii yhteisenä foorumina, jossa jaetaan ajankohtaisia asioita, koulutusvinkkejä ja terveisiä.

– Liikenteessä toimimista harjoitellaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa päivittäin. Tutustumme muun muassa retkillä liikennemerkkeihin, sanoitamme havaintojamme ja tuomme esiin näkymisen tärkeyttä liikenteessä.

Sääntöjä opetellaan myös päiväkodin ja eskarin pihassa, Kaarle kertoo.

Liikenneturva muistaa esikoululaisia vuosittain kirjeellä, joka toimitetaan huoltajille Wilma-viestillä. Kirje kannustaa huoltajia turvallisen koulureitin suunnitteluun, opastaa tienylitykseen sekä muistuttaa esimerkkinä toimimisesta ja kännykkäsäännöistä liikenteessä.

– Lasten kanssa liikkuessa ja liikennesääntöjä harjoitellessa on tärkeää tukea turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on antaa valmiuksia turvalliseen toimimiseen erilaisissa ympäristöissä.

Liikenneturvallisuustyöryhmämme vie hyvää toimintakulttuuria eteenpäin positiivisessa hengessä, Kaarle toteaa.

23

Rauman liikuntapaikkoja

KEHITETÄÄN AKTIIVISESTI Teksti: Kari Riikilä Kuvat: Kari Riikilä ja Elmeri Elo

Erilaiset uudistamis- ja uudishankkeet pitävät kaupungin liikuntapalveluiden henkilöstön kiireisenä syksyn ajan. Merkittävä uudistus tehtiin jo kesällä, kun talviharjoitteluhallin kenttä sai heinäkuussa uuden tekonurmen. Vaihdon yhteydessä nurmen täytteeksi vaihtui uudenlainen BioFlex-täyteaine.

BioFlex eroaa aikaisemmasta täyteaineesta erityisesti ympäristöystävällisyydellään. Kyseessä on muovipäällysteinen mineraali, joka koostuu lähes kokonaan hiekasta. Täyteaine on uusiutuvaa ja kierrätettävää eikä se kulkeudu kentältä pois pelaajien tai huoltotoimenpiteiden mukana yhtä helposti kuin aiemmin käytetty rouhe.

Sama aines ja nurmi tulevat käyttöön myös jatkossa, kun Raumalla tehdään uusia tai kunnostetaan olemassa olevia ulkotekonurmia. Uusi nurmi ja täyteaine täyttävät tulevaisuuden ympäristökriteerit parantaen samalla kentän ominaisuuksia.

Nurmi kelpaa myös pääsarjatasolla.

– Seinäjoella SJK pelaa jalkapallon Veikkausliigaa samanlaisella tekonurmella, ja sieltä on saatu hyviä kokemuksia niin kun-

24

nossapidosta kuin pelaajiltakin, Rauman vs. liikuntatoimenjohtaja Ari Rajamäki sanoo.

Tulostauluja katsojien iloksi Otanlahden pesäpallostadion otti heinäkuussa harppauksen kohti nykyaikaa, kun uusi led-tekniikalla varustettu tulostaulu pystytettiin. Lähes viisi metriä leveä ja kaksi metriä korkea taulu hankittiin kaupungin ja pesäpalloseura Rauman Feran yhteistyönä.

Taululla voidaan näyttää tuloksen lisäksi esimerkiksi joukkueiden kokoonpanot sekä videouusintoja ottelutapahtumista. Suunnitelmissa on uudistaa myös Äijänsuon jalkapallostadionin tulostaulu nykyaikaiseen led-videotauluun.

Frisbeegolf laajenee Frisbeegolfin suosio kasvaa edelleen ja siksi sen harrastusmahdollisuuksia lisätään entisestään. Kesän aikana Kodisjoen koulun ympäristöön rakennettiin 6-väyläinen frisbeegolfrata, joka sopii mainiosti aloittelijoiden sekä Kodisjoen koululaisten

käyttöön. Väylien pituudet vaihtelevat 40 metristä noin 90 metriin, joten ne ovat omiaan vasta-alkajille.

Lapin Teilinummen alueen frisbeegolfradan, eli Lappi DiscGolfParkin, rakennustyöt ovat alkaneet. Ratahanke käynnistyi alun perin jo viime kesänä projektin puuhamiehen Juha Inton toimesta. Radan rakentamisessa ovat mukana Lapin Salama, Rauman kaupunki, Rauman Frisbee ry sekä Leader Ravakka.

Alueelle rakennetaan 18-väyläinen, harjoituskorilla varustettu haastavuusluokan AA1-rata. Rata asettuu haastavuudeltaan Uotilan A1- ja Pohjoiskehän AAA1-ratojen väliin. Lisäksi radan tuntumassa olevaa Lapin urheilukenttää on mahdollista käyttää niin sanottuna rangena heittojen harjoitteluun. Puuston hakkuun jälkeen DiscGolfParkin heittopaikat ja korien sijainnit merkattiin ja varsinaisten väylien rakentaminen pääsi alkamaan.

– Hakkuiden aikana siistitään myös peltojen reunukset. Suunnitelmat ovat kunnossa ja radasta on tulossa hieno. Toivottavasti vielä syksyn kuluessa olisi mahdollista päästään pelaamaan, Juha Into sanoo.

Tekonurmea, tulostauluja ja frisbeegolf-ratoja!

25

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Aukioloajat 1.9.2022–31.5.2023:

RAUMAN UIMAHALLI

Pääkirjasto ja lehtilukusali Ma–to klo 9–19 Pe klo 9–17 La klo 11–15 Lehtilukusali su klo 12–15

UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT

UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE

Maanantai

klo 6.00–20.30

Tiistai

klo 6.00–20.30

Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/ryhmat/ kaupungin-uimakoulut/

Keskiviikko

klo 12.00–20.30

Torstai

klo 6.00–20.30

Perjantai

klo 6.00–19.30

Lauantai

klo 11.00–17.00

Sunnuntai

klo 11.00–17.00

KOHDEAVUSTUKSET HAETTAVINA Liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 30.9.2022 klo 15 asti.

Hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, 26100 RAUMA. Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, p. 02 834 5000 ja rauma.fi/avustukset.

Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Kuoreen tulee laittaa merkintä ”avustushakemus”.

Lisätiedot: liikuntaneuvoja Auli Kouru, p. 044 793 3265 ja nuorisopäällikkö Rea Poikonen, p. 044 430 9251.

26

VESIVOIMISTELUT wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € (aamujumppa 4 €) + uimahallimaksu.

Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min.

Muutokset mahdollisia.

Kourujärven ja Pyynpään kirjastot Ma–to klo 13–19 Pe klo 10–17 Lapin kirjasto Ma–ti klo 13–19 Ke–pe klo 10–17 Kodisjoen kirjasto ti ja to klo 13–18 Kaikki kirjastot ovat kiinni 24.–26.12.

Kirjastoauton reittiaikataulun ja poikkeukselliset aukiolopäivät näet kirjaston nettisivuilta.

SYKSYN LIIKUNTARYHMÄT

JÄÄLLE MAKSUTTA

Syksyn ohjatut liikuntaryhmät: >> rauma.fi/ohjattu-liikunta

Liikuntapalveluiden järjestämä maksuton yleisövuoro on harjoitusjäähallissa 4.9.26.3. sunnuntaisin klo 12.30–13.30.

Muutokset mahdollisia, seuraa nettisivuja: rauma.fi/yleisovuorot

LAPSET & NUORET

SYYSLOMAVIIKON OHJELMA 24.–30.10.

Ma–to Ma Ti Ke To Pe La

Skeittihalli avoinna klo 13−18 Seiska-ilta Kuovilla Retki SuperParkiin ja Caribian kylpylään, K17-ilta Kuovilla Yökahvila Lapin Työviksellä, Äijien ilta Kuovilla Mimmien ilta Kuovilla Halloween-disco Kuovilla Nuokkari-ilta Kuovilla

Peliviikolla (vko 45) Digitaalinen pelaaminen -vanhempainilta ke 9.11. klo 18 pääkirjastossa.

Luennoitsijana nuorisotyön koordinaattori Tiia Rosnell, MLL:n Satakunnan piiri Tapahtumien lisätiedot: nuortenrauma.fi/nuortentapahtumat

Tervetuloa Rauman MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Syksyn 2022 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon.

Musiikkiopistossa toimivat lapsikuorot Minidina ja Musadina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto Jani Huhtala, p. 044 793 3551 musiikkiopisto@rauma.fi rauma.fi/musiikkiopisto

Instagram: @etsivanuorisotyo_ rauma

NUORISOTILAT Kuovin nuokkari, Kuovinkuja 4 Ma

klo 16–20.30 7.lk–17-v.

Ti klo 16–19

K17-ilta (17–28-v.)

Pe, la klo 17–20

5.−6.lk

klo 17–22

7.lk−17-v.

Nortamonkatu 30 Ti ja ke klo 13−16 Instagram: @ohjaamo_rauma

Lapin nuokkari, Työvis, Hinnerjoentie 15 Ke

klo 14.30–17 5.−6.lk klo 16.30–20 7.lk–17-v.

Skeittihalli, Kaivopuistontie 33, 3.10. alkaen Ma–to klo 15–20

NUORTEN TYÖPAJA Nuorten työpaja tarjoaa työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipalveluja.

Lisätiedot: nuortenrauma.fi/nuortentyopaja

Kertamaksu 3 €, kymppikortti 25 € raumanmusiikkiopisto

Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu

nuortenrauma

nuortenrauma.fi

27

HISTORIAN AARTEITA

Upea posliinikello - juhlavuoden lahjoitus Teksti: Noora Jokinen

Laivanvarustajaperheen kotimuseo Marela täytti tänä vuonna 40 vuotta eli se on toiminut yhtenä Rauman museon kohteena vuodesta 1982 lähtien. Juhlavuotta on vietetty näyttelyn ja juhlatilaisuuden muodossa sekä tekemällä Marelalle pientä kasvojen kohotusta. Monet museon huoneista saivat koristuksekseen uudet upeat verhot.

Yksi juhlavuoden kohokohta oli syntymäpäivälahja, jonka Marela sai raumalaiselta posliinikeräilijä Yrjö Kumpuharjulta.

Rauma-Repolan tehtaalla työuransa tehnyt Kumpuharju halusi antaa Marelalle lahjan, joka olisi voinut olla yhtä hyvin Granlundin perheen omistama.

Posliininen pöytäkello on valmistettu vuonna 1768 Ludwiksburgin posliinitehtaalla Saksassa. Ludwiksburgin palatsin

mailla toiminut tehdas toimi vuosina 17581824 ja sen perusti Württembergin herttua Charles Eugene. Kuva-aiheena kellossa on tehtaalle tyypilliset ihmisfiguurit ja kukkakoristelut. Ihmisfiguurien erikoisuus oli, että niiden vaatetus mukaili lähes täysin hovin balettitanssijoiden vaatetusta.

Esine kertoo hienosti 1800-luvun varakkaan laivanvarustajaperheen sisustusmieltymyksistä, mutta myös raumalaisen keräilyn historiasta. Yrjö Kumpuharju innostui keräilystä jo nuorena miehenä.

Talonpoikaisesineiden keräily vaihtui pian rakkaudeksi posliiniesineisiin. Yhdessä vaimonsa Salmen kanssa he kartuttivat posliinikokoelmiaan ympäri Suomea.

Upeaan posliinikelloon pääset tutustumaan paikan päällä Marelassa.

Kaunis posliinikello sopii täydellisesti naisten oleskeluhuoneena toimineeseen förmaakiin.

Kello on kirjoituspöydän päällä niin kuin se olisi ollut siinä aina.

SENIOREIDEN KULTTUURIVIIKOT 3.–16.10.

RAVINTOLA KNUUTINPOIKA palvelee kaupungintalokorttelissa – kaikki ruokailijat tervetulleita Ravintola Knuutinpoika aloitti toimintansa kaupungintalokorttelissa elokuun puolivälissä. Knuutinpoika on avoinna arkisin klo 7.30–14.30. Lounasta on tarjolla klo 11–13.30. Ravintolan sisäänkäynti sijaitsee kaupungintalon sisäpihan puolella.

Kaupungintalon henkilöstöravintola on nykyisin kaikille avoin ruokailupaikka. Kaupungintalokorttelissa tai sen

28

läheisyydessä asioidessa voi samalla poiketa Knuutinpojassa kahvilla tai lounaalla. Ravintolasta voi tilata tarjoiluja ja ruokia myös kotiin sekä juhlahetkiin.

Ravintolatoiminnasta vastaa Fresco Ravintolat Oy. Knuutinpojan lounaslistat sekä lisätietoja ravintolan palveluista löytyy osoitteesta frecoravintolat.fi.

Senioreiden kulttuuriviikkoja vietetään 3.–16.10. Ohjelmassa on jälleen runsaasti kulttuuria, liikuntaa ja taidetta.

Kulttuuriviikkojen koko ohjelma on luettavissa syyskuun puolivälissä nettisivulla: >> rauma.fi/senioreidenkulttuuriviikot

IKÄIHMISET

Ikääntyneiden palveluohjaus- ja neuvontapalvelut PALVELUTORI Ikääntyneiden ja heidän läheistensä palveluohjaus- ja neuvontapiste avautuu syyskuussa Kaunisjärven hyvinvointikeskuksen aulaan, Steniuksenkatu 4, Rauma.

Palvelutori ohjaa ja auttaa kaikissa ikääntyneiden arkeen ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Yhteydenotot toistaiseksi puhelimitse.

Palveluvastaavat: Tanja Savila p. 044 403 7908 ja Tanja Hakulinen p. 044 403 6332 palvelutori@rauma.fi

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAPUHELIN Maksutonta, luottamuksellista ja yksilöllistä neuvontaa p. 040 833 0802 ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15.

MAKSUTONTA JA KAIKILLE AVOINTA TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA Huomioimme koronan kaikissa toiminnassamme ja noudatamme voimassaolevia ohjeistuksia. Älä tule sairaana, huolehdi käsihygieniasta, pidä turvaväli, käytä tarvittaessa maskia. Huolehdi rokotussuojastasi.

Tapahtumia • Viikolla 37 Rauman Valikkoryhmä etsii ”Vainukoiran” avulla uusia vapaaehtoistoimijoita 17.–18.9.

Silakkamarkkinoilla. Rauman Valikkoryhmä koostuu yhdistyksistä ja tahoista, jotka järjestävät vapaaehtoistoimintaa.

• Vie vanhus ulos -kampanjaan voi osallistua ulkoilemalla ikääntyneen kanssa. Voit kirjata osallistumisesi 7.10.2022 asti Ikäinstituutin nettisivulle vievanhusulos.fi • Penkkilenkki-tapahtuma päättää vie vanhus ulos -kampanjan perjantaina 7.10. Rauman keskustassa. Reitiltä löytyy penkkejä, joille on järjestetty ohjelmaa. Penkkilenkki järjestyy yhteistyössä Rauman kaupungin toimijoiden ja eri yhdistysten avulla.

• Vanhustenviikolla 40 ja senioreiden kulttuuriviikoilla 40 ja 41 paljon toimintaa eri paikoissa Raumalla.

• Digiraati Palvelutorilla keskiviikkona 5.10. Kartoitamme raumalaisten ikääntyneiden kokemuksia ja tarpeita digipalveluihin ja teknologiaan liittyen.

• Seniorien Sinkkutapahtuma perjantaina 11.11. Tapahtuman tavoite on ehkäistä yksinäisyyttä, tuottaa kohtaamisia, joista voi syntyä parisuhde tai ystävyyssuhde.

• Infotilaisuuksia, luentoja ja terveyspisteitä Palvelutorilla järjestetään läpi syksyn.

Toimintaa • Hyvinvointikurssi uusille eläkeläisille Kaunisjärven hyvinvointikeskuksessa torstai-iltapäivisin klo 14–16 eri teemoilla • Toimintaa kerhoissa ja jumpparyhmissä eri puolilta Raumaa • Asukastoimintaa taloyhtiöissä ja kylätaloilla • Kansalaisopisto ja vapaaehtoiset digiohjaajat neuvovat digiasioissa kirjastoissa Tutustu myös yhdistysten ja TulesTalon toimintaan!

Vapaaehtoistoimintaa • Kultturkambraatit lähtevät ikääntyneen seuraksi kulttuuriharrastuksiin.

• Ulkoiluystävät ja koiraulkoilukaverit lähtevät ulkoilemaan ikääntyneiden seuraksi.

• Siskot ja Simot tekevät auttamiskeikkoja ikääntyneiden tapahtumissa ja toiminnassa.

• Hyväntekeväisyyskäsityötoimintaa pyöritetään Palvelutorilla. Voit lahjoittaa lankoja ja käsitöitä tai hakea lankoja käsitöihin, joita voit edelleen lahjoittaa niitä tarvitseville ikääntyneille. Palvelutori löytää tarvitsijat.

Rauman Ikäihmisten neuvoston toimintaa: • Kauklaisten kylätalon keskustelukerho parittomien viikkojen tiistai 27.9.–22.11. sekä 13.12. Klo 13–15. Paikalla SPR:n terveyspiste. Kahvitarjoilu.

• Pääkirjaston keskustelukerho ”Puhellast muinassi” parittomien viikkojen keskiviikko 28.9.–21.12. klo 13–15.

Kahvitarjoilu.

Tiedustelut Marja-Liisa Lakaniemi, p. 044 403 6247.

Kysy tapahtumista ja toiminnoista Palvelutorilta Tanja Hakulinen p. 044 403 6332.

Haluatko sähköpostia eläkeikäisten ajankohtaisista asioista? Liity postituslistalle osoitteessa tanja.hakulinen@rauma.

SEURAA ILMOITTELUA: rauma.fi Facebook: Rauman Palvelutori Länsi-Suomen Menolista ja ilmoituspalsta kuun 1. tai 2. torstain lehdessä

29

RAUMAN KANSALAISOPISTO Virkisty kansalaisopistossa Kansalaisopistossa voit valita mieleisesi noin 500 erilaisesta kurssista.

Tarjolla on niin kieliä, kuvataidetta, käsitöitä, liikuntaa, musiikkia, teatteria, ruokakursseja, sanataidetta, hyvinvointia kuin retkeilyä. Lapsille ja nuorille on omia kursseja sekä yhteiskursseja aikuisille ja lapsille.

Myös erityisryhmät on huomioitu kurssitarjonnassa. Lisäksi on luvassa Pitsikaupungin joulu huomioiden 20 jouluteemaista kurssia.

Kurkkaa netissä olevaa Syysnäyttelyä 2022 ja tutustu kansalaisopiston toimintaan: rauma.fi/kansalaisopisto/ näyttelyt ja galleriat

Ilmoittautua voi niin kauan kuin kursseilla on tilaa: • Internetissä osoitteessa opistopalvelut.fi/rauma • Puhelimitse toimiston aukioloaikoina p. 044 793 4515 tai 044 793 4517 • Käymällä opiston toimistossa, Tarvonsaaren koulu, Lyseokatu 2 Opinto-opas on jaettu kaikkiin raumalaisiin talouksiin 24. elokuuta. Jos et saanut opasta, voit noutaa sen Tarvonsaaren koulusta tai kirjastosta. Opinto-opas löytyy myös netistä: rauma.fi/kansalaisopisto

”Mukava ja kannustava ryhmä, ei tarvitse jännittää osallistumista ja virheitä.”

Rauman kansalaisopisto Lyseokatu 2, 26100 Rauma p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 rauma.fi/kansalaisopisto

30

”Innostuneessa ja innostavassa ryhmässä on mukava opiskella”

UUSIA AJATUKSIA LUENNOILTA Kansalaisopistossa on valittavanasi runsaasti luentoja. Kaikki syksyn 23 luentoa löytyvät opinto-oppaasta. Luennot pidetään Rauman Lyseon lukion auditoriossa, Urheilukatu 22, ellei toisin mainita. Osa luennoista on verkkoluentoja. Tässä esimerkkejä tarjonnasta:

Sisilialainen keittiö pe 23.9. klo 18.00–19.30 FM Heidi Amedeo

JÄLLEENRAKENNUSAJAN SUOMI JA RAUMA Valokuvia Raumalta jälleenrakennusajalta ke 28.9. klo 17.30–19.00 Marela, Kauppakatu 24 museonjohtaja Hanna-Leena Salminen

Suomen sotakorvaukset 1944– 1952 – historiaa, kertomuksia ja myytinrakennusta ke 12.10. klo 17.30–19.00 Merimuseo, Kalliokatu 34 FT Aaro Sahari

Voiton ja tappion heijastumia Suomen sotamuistomerkeissä ke 2.11. klo 17.30–18.30 Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Syväraumankatu 41 intendentti, FT Riitta Kormano Yhteistyössä Rauman museon, taidemuseon, merimuseon ja Lönnströmin taidemuseon kanssa.

Vapaa pääsy.

SUOMI JA RAUMA 1960-LUVULLA 1965-67: Kaikkien aikojen kaupunkijuhlia ja niiden pysyviä muistoja kaupunkikuvassa ti 4.10. klo 18-19.30 1968-70: Kohti kulutuskilpailua ja rakennemuutosta ja Vanhan Rauman todellinen hävitysyritys ti 18.10. klo 18.00–19.30 FM, tietokirjailija Tapio Niemi

Kotitalouden energiailta to 6.10. klo 17.30–20.00 Yhteistyössä Energianeuvonta Satakunnassa -hankkeen kanssa. Vapaa pääsy.

Luovuus (tyttöjen) tulevaisuustaitona ti 11.10. klo 17.30–19.00 esittävän taiteen koulutusvastaava, kirjailija Minna Haapasalo

Tonttujen yllättävät luonteet, ominaisuudet ja piirteet - Voi tonttu, minkä teit! ke 23.11. klo 17.30–19.00 artenomi Teija Ruuhikorpi-Mäki

Muista ilmoittautua luennoille! Luentomaksu 7 €/ilta ellei muuta mainita.

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi Avoinna ma-pe klo 11–17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä

31

Tapahtumia

RAUMALLA TAPAHTUMA

KLO

16.5.–3.10.

Maanantairastit-suunnistustapahtuma

17

18.5.–28.9.

Länsi-Suomi-rastit -suunnistustapahtuma keskiviikkoisin

3.8.–31.12.

Rauman museoiden päivystävät keskiviikkoillat

16–19

16.9, 19.11.

Tarinoita Lapin hautausmaalta

18

17.–18.9.

Rauman Silakkamarkkinat

PAIKKA

Lapin kirkko, Kirkkotie 23 Kanalinranta

18.9.

Rauma fästning ja sem besättning -tilaisuus

15–17 Kulttuuritalo Poselli

21.9.

Arttu Wiskari – Suomen Muotoinen Kiertue -konsertti

19

24.9.

Lastentarvikekirppis Juhlahovissa

12–14 Juhlahovi, Tikkalantie 7

25.9.

Suvi Teräsniska – Ihmisen poika -konsertti

19

Rauma-sali

1.10.

Flikkatte Vitone

19

Kalatori

2.10.

Eino Leinon eksät -näytelmä

14

Rauma-sali

9.10.

Rauman Kamariorkesteri ja Pori Jouhet -konsertti

15

Kulttuuritalo Poselli

15.10.

Sonata Arctica Acoustic Adventures 2022 -konsertti

19

Rauma-sali

17.10.

Ismo Leikola – Ei mitään vakavaa -show

19

Rauma-sali

21.10.

Jokeri Pokeri Box – Ihan Simona! -show

18

Rauma-sali

29.10.

Danny 80 vuotta – Kunniakierroksella -konsertti

19

Rauma-sali

Saikkua, kiitos! – OSA 3 -komediaesitys

14

Rauman teatteri, Alfredinkatu 2

5.11.

9.11.–1.12.

26.11.

Hui kauhistus! -lastennäytelmä

Rauma-sali, Satamakatu 26

Rauman teatteri

Rauman joulunavaus

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

PVM