Rauma-lehti 2/2019

Kaupungin tiedotuslehti 2 • 2019

Pääkirjaston lastenosasto uudistui

SISÄLTÖ

6

9

10

14

20

25

4

Pitsiviikko panostaa ympäristötyöhön

6

Ratsastuskeskus Baldur aktivoi ratsastajia Raumalla

9

Rauma avasi oman verkkokaupan

10

Pauliina Linjama – piirtämällä kohti unelmia

12

Taidemuseossa valmistaudutaan kesään

14

Harri Natunen – sielunmaisemassa mieli lepää

17

Kansalaisopisto muuttaa väistötiloihin

18

Raumalla rakennetaan

20

Painonhallinnan eväillä terveellisempi arki

22

Liikunta & vapaa-aika -vinkit

25

Isometsäntiellä kiihdytellään taas kilpaa

26

Pääkirjaston lastenosasto uudistui

28

Tapahtumia lapsille ja nuorille

32

Tapahtumia Raumalla

26

Tiedotuslehti 2 | 2019 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, Leila Stenfors, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kalle Aaltonen, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Minna Paananen Seuraava lehti ilmestyy 12.9.2019.

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ

PÄÄKIRJOITUS 6|6|2019

Katuvalot sammuvat kesäkuussa Rauman kaupungin katuvalaistus on sammutettu maanantaina 3.6. ja ne kytketään päälle taas Pitsiviikon alkaessa 20.7.

Katuvalaistuksen kesäajan sammutuksella on Raumalla pitkät perinteet.

Toiminta tukee myös kaupungin HINKU-hanketta energiatehokkuuden osalta.

Kaupungin katuvaloista sammutetaan öisin joka toinen lamppu ympäri vuoden.

Pyytjärven kuntoradalla saa myös ratsastaa Rauhallinen ratsastaminen Pyytjärven kuntoradalla on ollut luvallista 1.6. alkaen.

Ratsastajat saavat liikkua radalla lauantaisin klo 11–13. Kyseessä on kokeilu, joka päättyy hiihtokauden alkaessa.

Ratsastajien tulee noudattaa varovaisuutta ja huomioida muut kulkijat.

Jätösten siistimisestä huolehtivat ratsastajat itse.

Vielä ehtii osallistumaan innovaatiokilpailuun

Raumalaisten hyvinvointi tähtäimessä Vastikään valmistunut hyvinvointiohjelman arviointiraportti kertoo, että keskeisimpiä elintapa- ja terveysongelmia Raumalla ovat liikkumattomuus, ylipaino, keskimääräistä runsaampi päihteiden käyttö sekä alhaisempi koulutustaso.

Vaikka elinvoiman näkökulmasta Raumalla on hyvät edellytykset hyvinvoinnin edistämiseen ja kaupunki on ottanut aktiivisen roolin uusien työpaikkojen luomisessa ja työllisyystoimenpiteissä, tehtävää hyvinvoinnin saralla riittää.

Kaupunki edistää aktiivisesti eri-ikäisten liikunnallista elämäntapaa palveluissaan ja antaa elintapaohjausta. Samoja asioita ajetaan myös toisella Rauman Tarinaan pohjautuvalla hankkeella. Vaikka kestävän liikkumisen hankkeen päätavoite on minimoida liikkumisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, sen lopputuloksena syntyneet viisi konkreettista tavoitetta edistävät selkeästi myös liikunnallista elämäntapaa. Tässä numerossa kerromme, mitä nämä konkreettiset tavoitteet eli kestävän liikkumiset pilarit ovat.

Kesä ja kaunis kaupunkimme tarjoavat monia ja monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja mielen virkistykseen vaikkapa kulttuurin parissa. Niistä saat vinkkejä tästä lehdestä.

Aktiivista kesää kaikille!

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

Raumalaisia innostetaan kehittelemään innovaatioita, jotka parantavat kaupungin toimintaa ja edesauttavat Rauman Tarinan tavoitteiden toteutumista. Innovaatio voi koskea mitä tahansa kaupungin toimintaa. Se voi olla uusi digitaalinen ratkaisu tai uudenlainen tapa tehdä asioita. Se voi myös olla arkinen oivallus tai keino oikaista liian monimutkaista prosessia.

Innovaatioaloitteen voi tehdä 16.5.– 7.6.2019. Lisätietoja löytyy osoitteesta rauma.fi/innovaatiokilpailu

Pyyrmanissa voi tehdä etätöitä Rauman kaupungin palvelupiste Pyyrmanissa on avattu kaupunkilaisten käyttöön tarkoitettu etätyöpiste. Etätyöpisteellä kuka tahansa voi poiketa tekemässä töitä maksutta. Tila on mitoitettu yhdelle hengelle kerrallaan. Etätyöpisteellä on maksuton langaton verkkoyhteys, joten mukaan tarvitaan vain oma tietokone.

Oman työskentelyajan voi varata kirjautumalla Rauman kaupungin tilavarausohjelma Timmiin.

3

PITSIVIIKKO

panostaa ympäristötyöhön Teksti: Iida Pakkanen

Rauman Pitsiviikon ympäristökuormitusta pyritään pienentämään ympäristöohjelmalla, jolla on selkeät tavoitteet. Pitsiviikko hakee Ekokompassi-sertifikaattia.

Ekokompassi on Suomessa kehitetty ympäristöjärjestelmä, jonka tarkoitus on parantaa käytännön tasolla yritysten ja tapahtumien ympäristöasioiden hallintaa. Ekokompassi on myönnetty jo lähes 30 tapahtumalle. Mukana on isoja festivaaleja kuten Ruisrock ja Flow Festival sekä urheilu- ja liikuntatapahtumia kuten Lahden MM-hiihdot ja Likkojen Lenkki.

Pitsiviikko kuten kaikki muutkin kymmeniä tuhansia kävijöitä tavoittavat festivaalit, kuormittavat ympäristöä monella tavalla. Tapahtuman merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät ihmisten ja rahdin liikkumisesta, jätteistä sekä veden ja energian kulutuksesta.

– Tapahtuman ympäristövaikutuksia voidaan pyrkiä aktiivisesti pienentämään esimerkiksi mahdollistamalla jätteiden lajittelu, valitsemalla uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä sekä teke-

4

mällä vastuullisia ja ympäristöystävällisiä hankintoja, Rauman kaupungin vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors kertoo.

Pitsiviikon Ekokompassia on rakennettu alkuvuodesta lähtien. Tapahtuman ympäristövaikutuksia, ympäristöasioiden nykytilaa ja ongelmakohtia on arvioitu ja tapahtumalle on laadittu uusi jätehuoltosuunnitelma. Nyt työn alla on tapahtuman ympäristöohjelman ja -politiikan laatiminen.

Pitsiviikolle ympäristötoimet eivät kuitenkaan ole uutta asiaa. Vastaavaa työtä on tehty jo aiempina vuosina.

– Olemme jo pitkään tehneet Pitsiviikon ympäristötyötä. Pienillä toimilla olemme parantaneet muun muassa tapahtuman jätehuoltoa ja lajittelumahdollisuuksia.

Olemme myös lisänneet tapahtumakävi-

Pitsiviikko hakee Ekokompassi -sertifikaattia.

jöille ja markkinakauppiaille suunnattua lajitteluneuvontaa. Vihreää sähköä on käytetty tapahtumassa jo vuodesta 2016 lähtien. Ympäristöohjelman laatiminen ja tapahtuman ympäristökuormitusta vähentävien tavoitteiden asettaminen oli looginen etenemissuunta jo aloitetussa ympäristötyössä, Stenfors sanoo.

Konkretiaa ympäristötyöhön Ekokompassin auditoijat arvioivat Pitsiviikon ensi kesän tapahtumassa.

Ohjelmalle räätälöidään hakijan mukaan tavoitteita, mutta tiettyjen kymmenen ympäristönsuojeluun ja ympäristöasioiden hallintaan liittyvien kriteerien on täytyttävä, jotta sertifikaatti voidaan myöntää.

Ekokompassia varten laaditaan kolmen vuoden ajalle konkreettiset tavoitteet, miten tapahtuman ympäristökuormitusta vähennetään. Myönnetty sertifikaatti on siis voimassa kolme vuotta kerrallaan.

Sertifikaatista on selkeää hyötyä, sillä ympäristötyöstä tulee järjestelmällisempää selkeiden tavoitteiden myötä. Ympäristötyö

Kuvat: Artistien promokuvat (Jannika B: Sara Lehtomaa)

JANNIKA B

Kuva: Tomi Salminen

MEIJU SUVAS

KASMIR

HOUKUTTELEVA OHJELMATARJONTA : va Ku

ij Sa a

La ak so vir

ta

Leila Stenforsin mielestä ympäristötyöstä tulee järjestelmällisempää sertifikaatin myötä.

saa myös enemmän näkyvyyttä ohjelman myötä. Pidemmällä aikavälillä tapahtuman ympäristökuormitusta pystytään vähentämään.

– Esimerkkiä antamalla voimme kertoa yhteistyökumppaneille ja muille paikallisille tapahtumajärjestäjille, miten tapahtumatuotannossa näihin asioihin voi kiinnittää huomiota, Stenfors sanoo.

Tapahtuman kävijät voivat omilla toimillaan myös vaikuttaa ympäristökuormitukseen.

– Kuormitusta voi pienentää yksinkertaisilla tavoilla kuten viemällä roskansa roskiin ja noudattamalla lajitteluohjeita, suosimalla julkisia liikennevälineitä tai liikkumalla polkupyörällä, Stenfors neuvoo.

Pitsiviikkoa vietetään tänä vuonna 20.–28.7. Ohjelmaa on jälleen kulttuurista liikuntaan ja markkinoihin. Viikolla on paljon perinteistä ohjelmaa, mutta myös mielenkiintoisia uutuuksia.

Posellissa järjestetään viikon mittaan useita käsityökursseja ja -luentoja.

Ensimmäisenä viikonloppuna opetellaan nypläämään tyllipitsiä perinteisellä tavalla 1800-luvun mallien mukaan. Tiistaina kuullaan Rauman pitsin historiasta ja siitä, miten nollajäteajattelua on hyödynnetty kansallispuvuissa. Tiistaina voi myös tulla hakemaan vastauksia kansallispukuaiheisiin kysymyksiin. Keskiviikkona järjestetään kaikille sopiva käpypitsikurssi ja torstaina nahkatyöpaja.

Nyplääjät ry viettää Pitsiviikkoa 70-vuotisjuhlanäyttelyn merkeissä Vanhalla Kansalaisopistolla. Paikalla on päivittäin konkarinyplääjiä, jotka opastavat nypläyksen saloihin.

Runojamit vedetään tänä vuonna metsässä Sammallahdenmäellä.

Luonnosta haetaan energiaa ja mielentasapainoa hyvinvointikurssien muodossa. Lapsille on tiedossa omaa luonto-ohjelmaa.

Mustan pitsin yönä Savilanpuiston lavalle nousevat muun muassa Kasmir, Jannika B ja Meiju Suvas. Mustan Pitsin yönä kuullaan myös folkmusiikkia, kun Pihasoittajat ja Folk is Happening keikkailevat 60-luvun hengessä. Mustan pitsin yönä Marelassa historiallisiin kuvausmenetelmiin erikoistunut Studio 1851 kuvaa mustavalkoisia potretteja paljekameralla.

Pitsiviikon koko ohjelmaan voi tutustua Pitsiviikon nettisivuilla. Painettu käsiohjelma tulee jakoon juhannusviikolla palvelupiste Pyyrmaniin ja Vanhalle Raatihuonelle.

pitsiviikko.fi facebook.com/Pitsiviikko

5

Toimitusjohtaja Piia Pensikkala suunnittelee ratsastusretkien aloittamista. Siihen tarvitaan hyvät maastoreitit.

Ratsastuskeskus Baldur aktivoi ratsastajia Raumalla Teksti ja kuvat: Marko Östman

Kaviot askeltavat kevyesti kesäisellä kentällä. Ratsastuskeskus Baldur Oy:n toimitusjohtaja Piia Pensikkala kiertää kenttää islanninhevosen selässä.

- Islanninhevosilla on aivan omanlaisensa askellaji eli töltti, ja ne eroavat käyttäytymiseltään muista hevosista. Kyseessä on pieni ja helposti lähestyttävä, mutta vahva hevonen, jota ei ole lähdetty jalostamaan alkuperäisestä olemuksestaan, Pensikkala kertoo.

Baldurin tarina sai alkunsa vuonna 2005, kun Pensikkala avasi Kodisjoelle Islanninhevostalli Baldurin. Toiminta siirtyi viime kesänä Kaarolle ja samalla nimi vaihtui nykyiseen muotoonsa.

– Ykkösjuttumme on ratsastuskoulu eli järjestämme ratsastustunteja. Lisäksi meillä on päiväkursseja sekä erilaisia valmennustunteja. Uusissa tiloissa tarjoamme myös hoitopaikkoja hevosille.

– Harrastajia meillä käy viikoittain keskimäärin noin 85. Heillä jokaisella tavoitteet ovat hieman erilaiset. Toisten kanssa harjoittelemme läsnäoloa, toisten kanssa kilparatsastusta.

Alueella käyskentelee niin islanninhevosia kuin muun rotuisiakin hevosia.

Karsinapaikkoja löytyy yhteensä 16 ja pihaan mahtuu noin 40 hevosta.

– Kysyntää on ollut hyvin. Karsinapaikoista on vapaana enää kaksi, samoin pihattoon mahtuu vielä pari hevosta.

Yhteys hevosiin luodaan ymmärryksellä Pensikkalan oma ensikosketus hevosiin ei ollut sieltä helpoimmasta päästä.

6

– Menin 11-vuotiaana ratsastustunneille, mutta se jäi kesken, sillä minua pelotti niin paljon, Pensikkala naurahtaa.

Tällaisestakin lähtökohdasta voi siis päätyä alan yrittäjäksi.

– Muutimme paikkaan, jossa naapurin isännällä oli työhevosia. Olin niiden kanssa päivittäin tekemisissä ja sitä kautta opin tuntemaan hevoset ja niiden käyttäytymismallit.

– Taustani on siis työhevospuolella.

Olen tehnyt hevosten kanssa peltotöitä sekä ajanut talvisin tukkireellä ja kesäisin vanhoilla puukieseillä pitkin Pyhämaan raittia.

Hevosissa Pensikkalaa viehättää niiden erilaisuus. On tärkeää ymmärtää, että kuten ihmisillä, myös hevosilla on omat luonteensa.

– Jokaisella hevosella on omanlaisensa temperamentti, ja ne reagoivat asioihin eri tavalla. On tärkeää löytää yhteys hevosen kanssa. Näin ne saadaan toimimaan niin, että ne haluavat tehdä niitä asioita, joita ne ohjataan tekemään.

Baldurin tallipaikat ovat täyttyneet hyvin ja vapaana on enää muutama paikka.

”Lajille ja sitä kautta Baldurin toiminnalle haetaan nyt isoa kasvua.”

Hyvillä puitteilla uuteen loistoon Ratsastuskeskus Baldurin uudet tilat Kaarolla käsittävät viiden hehtaarin alueen. Tilalta löytyy 22 metriä leveä ja 60 metriä pitkä maneesi eli ratsastushalli, 660 neliön hevostalli oheistiloineen sekä huoltorakennus.

– Maneesi on tuonut hyvän lisän palvelutarjontaamme. Nyt emme ole enää riippuvaisia ilmastosta. Ulkona saattaa sataa, olla kylmä ja liukasta, ja se vaatii harrastajalta paljon.

Ulkoa löytyy vuokrattavia yksittäistarhauksia sekä 70 metriä pitkä ja 23 metriä leveä ratsastuskenttä.

– Hyvillä puitteilla voimme luoda esikuvia. Kun olosuhteet ovat kunnossa, voimme saada paremmin eri lajien ratsastajia tältä suunnalta kilpailuihin.

Pensikkalan omat hevoset käyskentelevät laumassa yhteisessä aitauksessa.

Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää ratsastusretkien tarjoaminen.

– Kodisjoella meillä oli hyvät maastoreitit. Kartoitamme parhaillaan hyviä vaihtoehtoja tältä alueelta. Mahdollisuuksia

on paljon ja kun sopivat löytyvät, niihin lähdetään hakemaan lupia.

Pensikkala kertoo, että lajille ja sitä kautta Baldurin toiminnalle haetaan nyt isoa kasvua. Harrastajia Baldurissa käy tällä hetkellä aina 3-vuotiaasta yli 70-vuotiaaseen. Alkeiskurssit pyörivät koko ajan ja niihin voi ilmoittautua mukaan koska tahansa.

– Minuun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai vaikka Facebook-sivujemme kautta. Alkeiskurssit löytyy myös Hopoti.com-varauspalvelusta, joten sielläkin voi ilmoittautua mukaan.

Baldurin ratsastushalli eli maneesi on 22 metriä leveä ja 60 metriä pitkä.

7

Opastettu retki

SAMMALLAHDENMÄELLE 4.7.–29.8. torstaisin klo 13.00–15.30 Rauman oppaat ry

KESÄN 2019 YLEISÖOPASTUKSET NORTAMO-KIERROS 13.6. klo 17.30 Vanhan Rauman kävelykierros Hj. Nortamon jalanjäljillä jaarituksia ja musiikkia unohtamatta Lähtö kaupungintalon edestä, Kanalinranta 3. Kesto 1,5 h. Maksu 6 € käteisellä oppaalle.

OPASTUSKIERROKSET 1.7.– 4.8.

Keskiviikkoisin klo 17.30 Vanhan Rauman kävelykierros Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta, Kauppakatu 13. Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisellä oppaalle.

Torstaisin klo 17.30 teemaopastus, kävelykierros Vanhassa Raumassa Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta, Kauppakatu 13. Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisellä oppaalle.

Lauantaisin klo 11, 12, ja 13 Non stop –kävelykierrokset Vanhassa Raumassa Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta, Kauppakatu 13. Kesto n. 45 min.

Maksu 5 € käteisellä oppaalle.

Sunnuntaisin klo 11.30 Vanhan Rauman kävelykierros suomeksi ja englanniksi Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta, Kauppakatu 13. Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisellä oppaalle.

8

On sundays at 11.30 am Old Rauma Guided Walking Tour in English Starts from Old Town Hall, Kauppakatu 13. Price 6 € per person.

PITSIVIIKOLLA 20.–28.7.

LISÄKSI OHEISET OPASTUSKIERROKSET

Linja-autokuljetus Rauman keskustasta ja opastettu kierros Sammallahdenmäellä.

Lähtö klo 13 Poroholman lomakeskuksen Rantatalon läheisyydestä (Suvitie) ja klo 13.10 Savilanpuiston tilausliikennepysäkiltä (Savilankatu).

Paluu Raumalle n. klo 15.30.

Retken hinta 10€/hlö maksetaan käteisellä linja-autossa.

Lipun voi tilata myös etukäteen: verkkokauppa.rauma.fi

Maanantaina 22.7. klo 16.30 Rauman keskiaikaiset kirkot –kävelykierros Käydään myös Pyhän Ristin kirkossa. Lähtö Kalatorilta, Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioilta.

Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisellä oppaalle.

Kuva: Tampereen teatteri

Tiistaina 23.7. klo 17.30 Hautausmaakierros Lähtö Kordelinin kappelilta vanhalta hautausmaalta. Kesto 1,5 h, maksu 6 € käteisellä oppaalle.

Maanantai–perjantai klo 11, 12 ja 13 Non stop –kävelykierrokset Vanhassa Raumassa.

Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta, Kauppakatu 13. Kesto n. 45 min.

Maksu 5 € käteisellä oppaalle.

Kysy vapaita paikkoja

SUURMUSIKAALIIN TAMPEREEN TEATTERIIN PE 1.11.

Lähtö klo 16.30 entisen Tarvosaaren koulun edestä, Lyseokatu 2.

Lippu ja matka yht. 65 € Liput: verkkokauppa.rauma.fi/ ilmoittautumiset tai palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 2, p. 02 834 5000.

Liput jaetaan bussissa.

Tiina Koskela ylläpitää kaupungin verkkokauppaa yhdessä palvelupisteen muiden työntekijöiden kanssa.

Rauman kaupunki avasi oman

VERKKOKAUPAN

Teksti: Kristiina Lehtonen Kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman kaupunki on avannut oman verkkokaupan, josta voi ostaa erilaisia kaupungin tarjoamia tapahtumia, Rauma-aiheisia tuotteita, kuntosaliavaimia sekä koululaisten välipalapasseja. Kauppa avattiin helpottamaan kuntalaisten asiointia.

Kehitämme palvelua käyttäjien tarpeiden ja palautteen perusteella ja valikoimaa tullaan laajentamaan tulevaisuudessa.

Ilmoittautumiset kaupungin järjestämille retkille ja matkoille hoidetaan nykyään verkkokaupan kautta.

– Tällä hetkellä myynnissä on muun muassa lasten ja nuorten retki Linnanmäelle sekä kulttuuripalveluiden järjestämä suurmusikaalimatka -Notre Damen kellonsoittaja Tampereelle, kertoo Tiina Koskela.

Koskela on innoissaan helmikuussa avatusta verkkokaupasta. Se parantaa Pyyrmanin palvelua ja tekee tuotteidemme ostamisesta ja maksamisesta helppoa.

– Tietysti verkkokaupan ylläpitäminen myös työllistää meitä. Tuotteet pitää esimerkiksi valokuvata mahdollisimman hyvin, jotta asiakas saa selvän käsityksen, mitä hän on ostamassa. Lisäksi tuotteet pitää punnita ja pakata hyvin ennen lähettämistä. On myös pidettävä riittävää tuotevarastoa, jotta asiakkaat saavat pikaisesti tilaamansa tuotteen. Toisaalta verkkokauppa myös vähentää tehtäviämme, sillä se poistaa laskuttamisen tarpeen ja vähentää ”perään soittelua”, manuaalista kirjanpitoa ja taulukoiden täyttämistä. Myös käteisen rahan käsittely ja kassatapahtumat vähenevät, miettii Koskela.

Tuotteiden ostaminen tapahtuu kuten kaikissa muissakin verkkokaupoissa eli omilla pankkitunnuksilla

kirjautumalla. Verkkokaupasta ostaminen ei edellytä rekisteröitymistä, mutta rekisteröitymällä ostokset voi jatkossa tehdä nopeammin sekä tarkastella omia tilauksia. Verkkokauppaa ylläpitää kaupungin palvelupiste Pyyrman palvelupiste@ rauma.fi tai p. 02 834 5000.

Verkkokauppa löytyy osoitteesta verkkokauppa.rauma.fi.

9

- Taiteilija Pauliina Linjama -

PIIRTÄMÄLLÄ KOHTI UNELMIA Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Raumalaislähtöinen taiteilija Pauliina Linjama, 21, on piirtänyt pienestä asti. Vuosien saatossa kynä ja paperi ovat vaihtuneet piirtopöytään ja digitaaliseen maailmaan.

Harrastuksesta tuli mieleinen työ ja opinnot sekä urahaaveet siintävätkin animaatiossa, kuvituksessa ja pelimaailmassa.

Pauliina Linjama asuu tällä hetkellä Turussa ja hän opiskelee animaatiota Turun ammattikorkeakoulun alaisessa taideakatemiassa. Hän valmistuu medianomiksi vuonna 2021. Raumalla kasvanut nuori taiteilija on piirtänyt omien sanojensa mukaan aina.

– Yläasteella mietin, mikä minusta oikein tulee isona. Taiteilijan ammattia harva pitää oikeana ammattina. Vanhemmat tsemppasivat ja keskityin siihen, mitä haluan tehdä. Nyt opiskelen animaatioalaa, enkä voisi olla tyytyväisempi, Linjama sanoo.

Luovuus, mielikuvitus ja fantasiamaailma vievät piirrokset uusiin ulottuvuuksiin.

Nykyajan digitaaliset työvälineet mahdollistavat yhä todentuntuisemman ja monipuolisemman työn tuloksen.

– Kuvataiteen sijaan olen ollut kiinnostuneempi tarinan kerronnasta ja kuvituksesta. Eläimet ja luonto ovat pitkään olleet piirroksieni teemoina. Viime aikoina olen paneutunut myös ihmisten piirtämiseen.

Ideat piirroksiini tulevat oikeasta elämästä, Linjama kertoo.

10

Taiteilijan ura alkoi tuttujen kesken tilaustöillä, mutta laajeni pian maailmalle.

– Piirsin lumikon ylioppilasjuhlieni kutsuihin ja seuraavaksi minulta pyydettiinkin jo kuvitusta lasten laulukirjan kuvitukseen samalla teemalla. Toki olen pitkään ylläpitänyt myös portfoliota töistäni netissä.

Tactic Games Oy otti minuun yhteyttä laulukirjan julkaisemisen jälkeen ja siitä kuvitusurani alkoikin sitten laajeta nopeasti heidän kustantamiin lasten kirjoihin. Nyt tekeillä on lasten luontoaiheisia palapelejä Tacticin kanssa.

Linjama työstää parhaillaan kuvitusta helsinkiläisen peliyrityksen mobiilipeliin.

Eikä siinä vielä kaikki. Linjama työstää parhaillaan kuvitusta helsinkiläisen AR Games Helsinki -peliyrityksen mobiilipeliin.

– Suunnittelen uuteen mobiilipeliin eläinhahmoja ja työstän mainoskuvitusta.

Kaikki lähtee kynästä ja omasta halusta Taiteen lajeja lienee yhtä monta kuin taiteilijoitakin. Linjaman mukaan taiteilijaksi ryhtyminen vaatii halun tekemiseen sekä tietysti ripauksen kärsivällisyyttä, keskittymiskykyä ja virheiden sietokykyä.

Tällä hetkellä Linjama kuvailee itseään

freelancerin kaltaiseksi taiteilijaksi.

– Haluan itse tähdätä elokuva- ja pelialalle, joten tiedän, että minun täytyy olla valmis muuttamaan töitäni sekä ottamaan vastaan myös palautetta. Myös aikataulutus pitää hallita. Taiteen tekeminen on silti aika vapaata ja itsenäistä työtä.

Kun Linjama ryhtyy piirtämään, hän työstää piirroksen valmiiksi lähes yhdeltä istumalta. Ensin hän luonnostelee kuvat ja valitsee sitten värit sekä taustan. Usean kuvan työstäminen samaan aikaan on tehokasta.

Tämä taiteilija on pitkälti itse oppinut tekniikat ja työn tekemisen tavat.

– Netistä löytyy paljon erilaisia tutoriaaleja ja kokeilemalla löytää aina omaan työhön jotain uutta.

Ei päivää ilman piirtämistä Mikäli koulutöistä on vapaata, alkaa Linjaman tavanomainen päivä myöhäisellä heräämisellä. Hänen kohdallaan luovuus on parhaimmillaan iltaisin, jopa hieman väsyneenä.

– Piirtäminen vaatii omanlaisensa flow-tilan. Epätavallista olisi, että heräisin aikaisin, pitäisin kiinni säännöllisestä päivärytmistä – enkä piirtäisi ollenkaan!

Linjama ei koe joutuneensa luopumaan taiteen tekemisen vuoksi mistään. Aikaa piirtämiselle löytyy aina.

Eläimet ja luonto ovat taiteilija Pauliina Linjamalle rakkaita teemoja.

11

Näyttely • pihakahvila • työpajoja

TAIDEMUSEON VÄKI valmistautuu kesään Rauman taidemuseo siirtyi 1.1.2019 alkaen osaksi kaupungin organisaatiota. Yhdistymisellä muodostui museokokonaisuus, joka on keskimääräistä suomalaista museota suurempi. Kysyimme taidemuseon väeltä, miltä muutos on tuntunut ja onko jokin muuttunut. Samalla he kertovat omasta työstään museolla ja antavat vinkkejä kesäkauden museokävijöille.

Susanna Savolainen, museoavustaja

tapojen opettelua. Aluksi epätietoisuus hämmensi, mutta pikkuhiljaa asiat ovat auenneet.

– Kannattaa tulla tarkastelemaan tylsyyttä taiteen avulla Rauma Triennaleen.

Veikko Mattsson, työharjoittelija

– Työnkuvaani museoavustajana kuuluu opastaminen, työpajojen ohjaaminen, asiakaspalvelu sekä muut avoinna pitoon ja näyttelyihin liittyvät työtehtävät, esimerkiksi sosiaalisen median päivitys ja näyttelyiden purku- ja ripustustyöt.

– Paljon uusia ohjelmia on tullut opeteltavaksi, mutta muuten kaupungille siirtyminen ei ole tuonut suurta muutosta.

– Suosittelen osallistumaan rohkeasti kesänäyttelyn yhteydessä pidettäviin työpajoihin sekä tutustumaan näyttelyymme Rauma Triennale 2019 – Rakas tylsyys.

Mona Mattila, museovirkailija

– Huolehdin esimerkiksi avoinna pidon organisoimisesta, työvuorojen suunnittelusta ja laskemisesta sekä työskentelen myös avoinnapitäjänä. Opastusten aikatauluttaminen, organisointi ja opastaminen kuuluvat myös työhöni. Myös museokauppaan liittyvät työt, tilastojen laskeminen ja seuraaminen, arkistointi sekä raportointi ovat osa työnkuvaani.

– Pienestä isompaan organisaatioon siirtyminen on ollut kaupungin toiminta-

12

koelmiin ja taidenäyttelyjen tekemiseen – niiden valmisteluun ja rakentamiseen.

– Säätiöpohjaisesta toiminnasta kaupungin palvelukseen siirryttyämme työn tekemisen tavat, käytännöt sekä työajat muuttuivat jonkin verran.

– Toivon, että Raumalla tänä kesänä järjestettävät tapahtumat aktivoivat ihmisiä liikkeelle!

Pauliina Monto-Kokkonen, museosihteeri

– Työnkuvaani taidemuseolla kuuluvat esimerkiksi tulostustehtävät ja digitalisointi. Käsittelen multimedia-aineistoa, ylläpidän nettisivuja ja osoitteistoa, kokoelmanhallintaohjelmaa sekä julkaisutietokantaa. Näiden lisäksi vastaan IT-tukitehtävistä.

– Taidemuseon nopealiikkeinen toimintatapa ja -kulttuuri ovat vaihtuneet osaksi suuremman organisaation toimintaa. Säännöt ja virastomaisuus ovat lisääntyneet ja johtaminen siirtynyt etäämmälle.

– Taidemuseon näyttelyä Rakas tylsyys on valmisteltu pitkään ja monilla tahoilla, joten odotettavissa on monipuolinen ja mielenkiintoinen näyttelykokonaisuus.

Mika Kallioniemi, museomestari

– Työnkuvamäärittelyt ovat vielä kesken.

Jatkossakin työtehtäväni liittyvät taideko-

– Säätiön aikana tein muun muassa talous- sekä henkilöstöhallintoa, mutta nämä toiminnot ovat siirtyneet suurelta osin osaksi kaupungin toimintoja. Uusi toimenkuvani on tekeillä ja odotan innolla mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä.

Rauman Taidemuseon Säätiön purkaminen ja taidemuseon liittyminen kaupunkiorganisaatioon on ollut iso prosessi ja sen työstämiseen on kulunut suuri osa alkuvuotta.

– Isoon työyhteisöön kuuluminen antaa varmuuden tunnetta ja esimerkiksi koulutustarjonta on kaupungilla runsasta.

Toisaalta pienessä yksikössä päätöksenteko- ja hankintatilanteet olivat joustavampia.

– Taidemuseon oma kansainvälinen Rauma Triennale -näyttely on ehdoton käyntikohde raumalaisille.

RAUMAN TAIDEMUSEO

Heta Kaisto, museointendentti Emma Jääskeläinen, Primitive Signs, 2017, kivi.

Kuva: HAM/Maija Toivanen

RAUMA TRIENNALE – Vastaan taidemuseon arjen pyörimisestä, henkilöstöstä sekä näyttelyohjelmistosta. Kesäkuussa avautuva Rauma Triennale pitää minut kiireisenä. Olen jo aloittanut vuoden 2020 näyttelyiden suunnittelun ja kuratointityön, joista olen todella innoissani.

– Aloitin työssäni tämän vuoden helmikuussa, joten minulle taidemuseo on aina ollut kaupungin organisaatio. Olen jo tutustunut moniin kaupungin toimijoihin ja työntekijöihin, joilta saan tukea ja innoitusta työhöni.

– Kesällä kannattaa suunnata Rauman taidemuseon Triennaleen. On todella poikkeuksellista, että pienessä suomalaisessa kaupungissa on järjestetty kansainvälinen nykytaidenäyttely, joka ulottuu viidelle vuosikymmenelle. Pihapiiriin on tulossa kahvila ja luvassa on työpajoja.

Hanna Kaski, museoamanuenssi – Säätiön aikana tehtäviini kuului näyttelyiden järjestämistä, taidekokoelmien ja museoarkiston hoito sekä kokoelmiin liittyvä tietopalvelu. Toimenkuvien muokkaaminen on vielä kesken. Tavoitteena olisi saavuttaa selkeämpi työnjako amanuenssin ja intendentin välille.

– Suosittelen kesänäyttelyämme, joka kannustaa kaikkia meitä kiireisiä ihmisiä pysähtymään hetkeksi. Näyttelyn teokset kyseenalaistavat jatkuvan kiireen.

kutsuu tarkastelemaan tylsyyden monia sävyjä Tänä kesänä ensimmäistä kertaa järjestettävä nykytaidetapahtuma Rauma Triennale on ylistys loputtoman tuntuisille kesäpäiville, linja-auton ikkunasta vilistäville monotonisille maisemille, ilmassa leijaileville pölyhiukkasille, jotka auringonsäde paljastaa, sekä älypuhelimille, joiden akut ovat loppuneet.

Ihanan tylsää!

Rauma Triennale 2019 – Rakas tylsyys haastaa pohtimaan, mitä arvoa on ilmiöllä, jolta digitalisoituva, globalisoituva ja ärsykkeitä tulviva nykyhetki pyrkii kaikin keinoin välttymään. Mitä menetämme jos luovumme tylsyydestä?

Piileekö tylsyydessä jotain, josta meidän olisi syytä pitää kiinni?

Rauman taidemuseoon sijoittuva tapahtuma koostuu teemanäyttelystä, paikallisen koululaisryhmän kanssa toteutettavasta kuunnelmasta sekä näyttelyn aukiolokuukausille ajoittuvasta ohjelmasta.

Näyttelyn teoksissa tylsyys on läsnä monin tavoin: työläänä tekniikkana, sisällöllisenä verkkaisuutena ja hidasta tarkastelua vaativana ulkomuotona. Teokset houkuttelevat viipymään äärellään.

Ne muistuttavat tylsyyden olevan paitsi pitkäveteisyyttä, ikävystymistä ja yksitoikkoisuutta myös lepoa, lekottelua ja keskittymistä.

Rauman freinetkoulun viidesluokkalaiset ovat toteuttaneet osaksi triennaalia kuunnelman nimeltä Tylsyyden maa, eräs ankeuden aikakausi. Lastenkirjailija ja sanataideopettaja Karoliina Suoniemen ja äänisuunnittelija Jukka Hervan tiiviissä ohjauksessa syntyneen kuunnelman lähtökohtana on ajatus maailmasta ilman internetiä.

Näyttely esittelee nykytaidetta piirroksista valokuvaan ja kuvanveistosta videotaiteeseen. Mukana on kaikkiaan yhdeksän taiteilijaa eri maista. ​Triennalen kuraattoreina vuonna 2019 toimivat Anna-Kaisa Koski ​ja ​Anna Vihma.​

Rauma Triennale 2019 – Rakas tylsyys on avoinna yleisölle 8.6.–15.9.2019.

13

MINUN PAIKKANI

Rakkaus kotikaupunkiin syntyy paikoista ja ihmisistä – ennen kaikkea niiden luomista muistoista. Tässä juttusarjassa tutustumme tunnettujen paikallisten ihmisten rakkaisiin paikkoihin Raumalla sekä niiden nostattamiin muistoihin.

– Harri Natunen –

Sielunmaisemassa mieli lepää Teksti ja kuvat: Marko Östman

Rauman Kaupunginteatteri teki vuonna 2018 kävijäennätyksensä, kun tiensä teatterin katsomoon löysi peräti 42 364 katsojaa.

Yksi henkilö tämän kulttuurialan kukoistuksen takana on kaupunginteatterin toimitusjohtaja Harri Natunen, joka on asunut Raumalla 19 vuotta.

Harri Natunen rauhoittuu Noitajärven rantasaunan maisemissa.

14

Joutsenet lipuvat kaislikon suojiin. Vastarannalla puiden lomassa siintää harmaa hyväkuntoinen lato. Ympärillä vallitsee täydellinen rauha, jota säestää lintujen moninainen yhteislaulu. Ollaan Vermuntilassa, tarkemmin ottaen Noitajärven rantasaunalla. Miksi juuri tämä paikka on tärkeä Harri Natuselle?

– Asun tuossa lähellä ja tämä on se paikka, jonne tulen rauhoittumaan. Saunomassa olen käynyt muutaman kerran, mutta pääsääntöisesti suuntaan kesäiltaisin juoksulenkkini tänne ja pulahdan uimaan. Täällä on myös mukava seurata auringonlaskua, ja siinähän mieli lepää.

Minkälaisia hetkiä Noitajärvestä ja sen rannoista nousee esiin?

– Tämä on rauhallinen, mutta samalla eläväinen maisema. Kevätaika on aivan oma lukunsa, kun terassilla istuskellessa voi seurata lintujen elämää. Monet kerrat olen seuraillut esimerkiksi joutsenten ja merikotkien touhuja.

Natunen ei ole paljasjalkainen raumalainen, vaan hän on syntyjään savolainen.

Tarkemmin ottaen hän on kotoisin Enonkoskelta. Natunen on pitänyt Raumaa kotinaan kuitenkin jo 19 vuotta. Miten on, onko hän siinä ajassa ehtinyt raumalaistua?

– On minussa selkeää raumalaistumista tapahtunut, mutta koen itseni edelleen savolaiseksi. Se ei lähde miehestä koskaan.

Tosin juurtumisesta kertoo se, että käytän vahvasti raumalaisia sanoja ja huomaan puhuvani paikoista niiden vanhoilla nimillä, kuten esimerkiksi vanhasta Anttilan risteyksestä.

Enonkosken Hanhivirralla, joka sijaitsee Enonveden ja Pyyveden välissä, Natusen kotipaikan rantasauna on vain muutaman askeleen päässä järvestä. Kuinka syvä suhde miehellä on Suomen järviin?

– Tällaiset pienet vedet ovat lähellä sydäntäni. Olen kasvanut niihin kiinni, sillä vietin koko lapsuuteni Noitajärven kokoisilla järvillä kalastaen ja uiden. Tämä on lähellä kotiseutuni maisemia, ja sitä kautta tämänkaltaisesta näkymästä on tullut minulle sielunmaisema.

Rauma tunnetaan merikaupunkina. Onko Natuselle ehtinyt muodostua suhdetta myös suolaiseen veteen?

– Järvivesi on minun elementtini ja siihen minulla on vahva side, mutta totta

kai olen vuosien aikana tutustunut Rauman kauniiseen saaristoon. Tykkään etenkin Kylmäpihlajan majakkasaaresta. Se on aivan upea paikka.

Kulttuuri elää Raumalla vahvana. Kaupunginteatterin katsojamäärät ylittää vuodesta toiseen koko kaupungin asukasluvun, mikä on valtakunnallisestikin äärimmäisen harvinaista. Minkälaiseksi kulttuurikaupungiksi teatterin toimitusjohtaja Rauman kokee?

– Raumahan on vilkas ja aktiivinen kulttuuripaikkakunta. Täällä on todella paljon tapahtumia, joita tulee tuoda koko ajan entistä vahvemmin esiin. Jos katsoo Rauman tapahtumakalenteria, niin meillä on esimerkiksi huomattavan paljon isoja kesätapahtumia.

Entä mitkä ovat Rauman kaupunginteatterin vahvuudet ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

– Kaikki lähtee ohjelmistosta ja kokonaisvaltaisesta asiakaskokemuksesta. Se tulee rakentaa kestäväksi niin, että ihminen saa joka kerta teatteriin tullessaan sen elämyksen. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, mikä vaatii taustalle hyvän tekijäporukan.

– Tulemme jatkamaan nyt jo jonkin aikaa toteutettua monipuolista linjaa, jossa panostamme kotimaisiin kantaesityksiin ja tuomme esille uutta kotimaista näytelmäkirjallisuutta. Emme tule tekemään sellaisia näytelmiä, jotka on esitetty jokaisessa Suomen teatterissa jo kolmeen kertaa. Jossain kohtaa saatamme tehdä klassikon, mutta sen pitää sitten olla todellinen klassikko.

Teatteri kuten myös luonto tarjoavat ihmisille mahdollisuuden irtaantua arjesta.

Nyt kun ollaan Natuselle tärkeän järven rannalla, niin kuinka isoksi osaksi elämäänsä hän kokee luonnon läheisyyden?

– Luonto on valtava voimavara, jonka äärellä on helppo rauhoittua. Annan ajatusten tasaantua ja turhien tunnekuohujen poistua kropasta. Luonto on kiinteä osa arkeani, mikä korostuu etenkin näin kesäaikaan. Raumallahan luonto on kaupungin keskustassakin lähellä, kunhan pitää vain silmät auki.

TOP 3 -PAIKAT 1. NOITAJÄRVEN RANTASAUNA Rannasta avautuva maisema on osa savolaista sielunmaisemaani.

Täällä on hyvä rauhoittua ja seurata luonnossa tapahtuvia muutoksia ja lintujen touhuamista.

2. POMPPUSTEN GOLF-KENTTÄ Viihdyn viheriöllä. Vietän golfin parissa viitenä kesäkuukautena jo pelkästään Pomppusissa keskimäärin sellaiset 10-15 tuntia viikossa.

3. HYVINVOINNIN WALIMO Käyn useamman kerran viikossa Hyvinvoinnin Walimon eri liikuntatunneilla. Myös Merikoululla ja Kodisjoen koululla tulee käytyä pelaamassa lentopalloa. Raumalla on hyvät mahdollisuudet harrastaa aktiivisesti liikuntaa.

PALVELUPISTE PYYRMAN Valtakatu 2 AVOINNA ma, ke, to 9–16 ti 9–17, pe 9–15 PALVELUPISTEEN PALVELUT: • Neuvonta ja ohjaus • Matkailuneuvonta • Kaupungin isännöintitoimisto: vuokra-asuntojen välitys • Lomakepalvelu • Kaupungin avustusten hakemuslomakkeet ja hakemusten vastaanotto • Laskujen maksaminen (saajana Rauman kaupunki), kassapalvelut • Kulttuuritilojen vuokraus • Ilmoittautumiset kaupungin järjestämiin tapahtumiin tai retkiin • Lipunmyynti • Kaupungin kuntosalien avainpantit ja vuosimaksut • Pysäköinninvalvonnan toimistopalvelut (ma-pe 9–12) • Venepaikkojen vuokraukset • Saariston varaustupien ja veneiden vuokraus

15

PATSAAT & VEISTOKSET

Juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

KÄSITYÖTAITOA Vanhan Rauman idyllissä Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo

Rauma on aina ollut yksi käsityötaidon edelläkävijöistä. Vahva käsityökulttuuri näkyy edelleen paikallisessa arjessa, sillä tunnetaanhan kaupunki muun muassa pitsistään. Käsityö on näkyvästi esillä myös kaupunkialueella sijaitsevissa julkisissa teoksissa. Kaksi näistä sijaitsee Vanhan Rauman ympäristössä - toinen Helsingintorilla ja toinen Kirstin talon läheisyydessä.

Alasin entisen pajan paikalla Pohjankadun ja Raumajoen välissä, Pajakedolla on muistomerkki raumalaisesta käsityötaidosta. Kirstin talon ja kirkkosillan välisellä alueella kulkeva polku on yksi Vanhan Rauman tunnelmallisimmista paikoista.

Tämän polun varrelta löytyy Käsityötaidon muistomerkki. Tammikuussa 1979 Lönnström Oy:n juhliessa 50-vuotista historiaansa, lahjoitti yhtiö Rauman kaupungille alasimen. Luovutustilaisuus järjestettiin 21.7.1979 muistomerkin teemaan sopivasti Pitsiviikkojen yhteydessä.

Tämä alasin sijoitettiin 40 vuotta sitten nykyiselle paikalleen. Sijaintia ei valittu sattumalta, sillä sen valintaan vaikutti suuresti muistitieto, jonka mukaan kyseisellä paikalla olisi aikanaan toiminut raumalaisen seppä Gröndahlin paja.

Ajan patinoima alasin löytyi aikanaan Lönnström Oy:n varastosta. Jalustan sille suunnitteli arkkitehti Leevi Nurmi. Käsityötaidon muistomerkin alustan kerrotaan noudattelevan niin rakenteensa kuin materiaalinsakin puolesta perinteistä pajatyyliä.

Hienoa lankaa ja korkeaa laatua Ehkä tärkein paikallisidenteettiin sidottu käsityötaito on pitsinnypläys. Kanaalikaupungissa nyplättiin tiettävästi jo 1600-luvulla. Rauma on tänäkin päivänä

16

yksi kansainvälisestikin tunnetuista pitsikeskuksista.

Vanhan Rauman sydämessä Helsingintorilla paikallisten ja turistien ihastelemana istuukin kuvanveistäjä Kauko Räikkeen Nyplääjäpatsas-teos, jossa naishahmon kädet lepäävät nypläystyynyn päällä sormissaan knypylät.

Raumalaisen nypläyksen korkea arvostus perustuu tarkkaan työhön, hienoon lankaan ja pitsien korkeaan laatuun. Näin se eroaa ainutlaatuisena muun Suomen nypläyksestä.

Aina 1700-luvun loppupuolelta 1840luvulle asti kestänyt tykkimyssyjen aikakausi nosti raumalaisen pitsin kukoistukseen. Myssyjen käytön vähennyttyä myös ammattinypläys hiipui hiljalleen.

Kun tehdaspitsit yleistyivät 1890-luvulla, jäi Rauman pitsiperinteen jatkaminen vain muutaman taitavan nyplääjän varaan.

Ajatus pitsinnyplääjien kunniaksi toteutettavaan patsaaseen syntyi 1950-luvulla.

Itse hanke käynnistyi kuitenkin virallisesti vasta vuonna 1973 valtuuston tehtyä asiasta aloitteen. Raumalaiset pitsinnyplääjät saivat ansaitsemaansa kunniaa, kun patsas lopulta pystytettiin tuolloin satavuotiaan kaupunginvaltuuston toimesta heinäkuussa 1976.

Pitsinnypläyksen taito on saatu vuosien varrella elvytettyä nypläyskurssien avulla.

Etenkin Rauman Nyplääjät ry ja Rauman kansalaisopisto ovat pitäneet paikallista perinnettä vahvasti yllä.

Monessa kodissa ja suvussa tämä käsityötaito opetetaan seuraaville sukupolville.

Sen taitavat tänäkin päivänä monet naiset, miehet ja lapset. Tämä jatkumo pitää huolen siitä, että Rauma pysyy vastaisuudessakin yhtenä maailman pitsipääkaupungeista.

Muistomerkki Alasin on ollut jo 40 vuotta Pajakedolla, Pohjankadun ja Raumajoen välissä.

Nyplääjäpatsaan jalustassa on HJ. Nortamon teksti: ”Siins saa hikkoill ennengo siin leipäs ansatte eik stää kaikk taulpääp pyst tekemänkkä.”

Kuva: Kirsi Kuusisto

KANSALAISOPISTO MUUTTAA VÄISTÖTILOIHIN Rauman kansalaisopisto valmistautuu muuttoon, koska Opistotalo, Aittakarinkatu 10, puretaan Karin kampuksen rakentamisen tieltä. Muutto väistötiloihin tapahtuu kesän aikana. Itse opetus jatkuu syksyllä kuten ennenkin, mutta Opistotalossa pidetyt kurssit sijoitetaan eri puolille kaupunkia.

Muissa toimipisteissä järjestetty opetus jatkuu tuttuun tapaan.

Kansalaisopiston toimisto, rehtori ja muu henkilökunta saa tilat Tarvonsaaren koulusta Lyseokadulla. Toimistosta voi kysyä väistötiloista ja myös kansalaisopiston kotisivuilta löytyy tietoa osoitteesta rauma.fi/kansalaisopisto Suunnitelmien mukaan kansalaisopisto on väistötiloissa kolme vuotta, kunnes uudet tilat valmistuvat Karin kampukseen.

Avoimet ovet kansalaisopiston väistötiloissa torstaina 5.9. klo 15–19: • Tarvonsaaren koulu, Lyseokatu 2 ja • Pyynpään opisto, Pyynpäänkatu 27 C.

ILMOITTAUTUMINEN KANSALAISOPISTOON Rauman kansalaisopiston opinto-opas lukuvuodelle 2019–20 jaetaan jokaiseen talouteen Raumalla 21.8.

Ilmoittautuminen kursseille alkaa • netissä opistopalvelut.fi/rauma 28.8. klo 18, puhelimitse (p. 044 793 4515 tai 044 793 4517) ja toimistossa, Lyseokatu 2, ilmoittautuminen alkaa 29.8. klo 8.

Opetus alkaa 9.9.

OPISTOTALON KURSSIT SIIRTYVÄT NÄIHIN VÄISTÖTILOIHIN: TARVONSAAREN KOULU

PÄÄKIRJASTO

Lyseokatu 2

Alfredinkatu 1

• Toimisto ja vakinaisen henkilökunnan työtilat • Kuvataidekoulu • Kaksi luokkatilaa, mm. kieltenopetusta ja pianonsoiton opetusta • Kankaankudontatila

• Kielten kursseja

Opetuspaikat tulevat löytymään opinto-oppaasta kunkin kurssin kohdalta.

NUORTEN TYÖPAJA Sinkokatu 1 • Kursseja puu- ja metallityötiloissa

VANHA OPISTO

HJ. NORTAMON KÄSITYÖN VÄISTÖTILA

Vähäkoulukatu 8

Nummenvahe 5

• Nykyisen sinne sijoitetun opetuksen lisäksi päiväluentoja, tilauskoulutusta, kielten opetusta

• Käsityö- ja kotitalouskursseja

PYYNPÄÄN OPISTO (Naulan parakki), Pyynpäänkatu 27 • Viisi luokkatilaa, käsityö-, taide- ja keramiikkakursseja

UIMAHALLI Hankkarintie 8, • Liikuntakursseja

ANKKURI Nortamonkatu 5 • Liikuntakursseja

RAUMAN LUKIO

KAIVOPUISTON PÄIVÄKOTI

Urheilukatu 22

Kaivopuistontie 14

• Iltakursseja

• Liikuntakursseja

17

Raumalla rakennetaan Raumalla toteutetaan ja suunnitellaan parhaillaan paljon uusia rakennuskohteita ja -hankkeita.

Kokosimme tähän katsauksen siitä, miten hankkeet etenevät ja millä aikataululla ne valmistuvat.

Maauimala kesäksi kuntoon Kyseessä on ainutlaatuinen projekti, johon tarvittavan erikoisosaamisen löytäminen on haastavaa. Toimenpiteitä siis riittää vielä ennen maauimalan valmistumista.

– Edessä on aitojen rakennusta, allaskermin ja vedenkäsittelyn asennusta, veden puhdistusjärjestelmien mittausta ja koekäyttöä, kulunvalvonnan järjestämistä ja huoltorakennuksen rakentamista, kertoo Riku Räsänen RPR Group Oy:stä.

Maauimala on kuitenkin tarkoitus avata käyttöön kesän aikana.

– Töitä tehdään koko ajan, mutta taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Maauimalan kunnostuksen kokonaiskustannusarvio on 1 200 000 euroa, toteaa Räsänen.

Pohjoiskehän koulu ja Papinpellon vuoropäiväkoti elokuussa käyttöön Raumalle rakentuu uusi alakoulu sekä uusi vuoropäiväkoti. Molemmat uudishankkeet valmistuvat elokuun 2019 alkuun mennessä aikataulun mukaisesti.

Sekä Pohjoiskehän koulun että Papinpellon vuoropäiväkodin työmaalla tehdään kesän aikana vielä sisäviimeistelytöitä ja kalusteasennuksia. Pihoja rakennetaan, pintarakenteet viimeistellään ja leikkilaitteita asennetaan.

Suvitien ajoradan peruskunnostus valmistuu vaiheittain Suvitien ajoradan peruskunnostus toteutetaan kuluvan kesän ja syksyn aikana vaiheittain. Urakka-aikaa on varattu lokakuun loppuun asti mutta kesäteatterin ja maauimalan pysäköintipaikkoja kunnostetaan jo kesäkuun aikana.

Suvitien tierakennetta sekä kuivatusta parannetaan ja tie päällystetään uudelleen. Suvitien varteen tulee myös uusia pysäköintipaikkoja ja ajoradan valaistusta

18

uusitaan. Kevyen liikenteen väylä päällystetään maauimalan ja Otantien väliseltä osuudelta.

Purjehtijankadun peruskunnostus on pitkä urakka Purjehtijankadun rakenteet ja vesihuolto sekä valaistus tullaan uusimaan koko kadun mitalta. Katu on pitkä, joten urakka-aikaa on varattu 1.11.2020 asti.

Kadun alkupäähän rakennetaan myös kevyen liikenteen väylä.

Katujen peruskunnostus- ja päällystysohjelmassa tänä vuonna useita kohteita Kaupungin budjettiin on varattu 300 000 euroa katujen päällystämiseen ja peruskunnostukseen. Ensimmäinen päällystysja pintauserä alkoi toukokuun puolivälissä.

Työ kesti noin pari viikkoa. Toinen erä toteutetaan loppukesällä.

Päällystettäviin kohteisiin kuuluvat: • Pitkäjärvenkatu/Kourujärvenkatu -linja-autoreitti • Mälikäntie • Vähäkinnontie välillä Pyynpäänkatu–Sorkantie • Kairakatu välillä Isämetsäntie– Piipurintie • Piipurintie • Hitsaajantie/Ottilantie -risteysalue • Isoarontie välillä Vinkkelikuja– Katajatie • Huuhkajantie välillä Sorkantie– Itsenäisyydenkatu • Hälytysajoneuvojen yhteys Sahankadulta Hankkarintielle

Kaupunki myy kiinteistöjä Sivistystoimialan käytöstä vapautuu useita rakennuksia. Syvärauman päiväkodin, Nummen päiväkodin, Uotilan sinisen koulun, Kodisjoen yritystalon sekä Lapis-

sa sijaitsevan Lapparin kiinteistöt ovat kaupan. Syvärauman päiväkodin toiminta on jo loppunut ja Nummen päiväkodin toiminta niin kutsutussa Heinon talossa loppuu kesän 2019 jälkeen. Molemmat rakennukset ovat myytävissä.

Toiminta Uotilan niin kutsutussa sinisessä koulussa on vähentynyt ja rakennus on myytävissä. Myös Kodisjoen yritystalorakennus voidaan myydä. Kaupungin nuorisotoiminta Lapissa sijaitsevassa Lapparissa on loppunut ja sekin voidaan myydä.

Lisäksi myyntilistalla on Salosen torppa, jonka tonttialue kaavoitetaan vielä ennen myyntiä. Myynnin osalta aikataulu on vielä avoinna.

Uotilaan suunnitellaan uutta koulu- ja päiväkotirakennusta Kaupunginvaltuusto on myöntänyt Uotilaan sijoittuvan uuden koulu- ja päiväkotirakennuksen suunnitteluun rahaa jo tälle vuodelle.

Uuteen koulu-päiväkotirakennukseen on tarkoitus sijoittaa 2-sarjainen alakoulu ja 6-ryhmäinen päiväkoti, joka kokoaa Helkkilän ja Uotilan päiväkotien lapset yhteen paikkaan. Rakennukseen suunnitellaan tilat myös iltapäivätoiminnalle sekä liikuntahalli, joka tulee korvaamaan Uotilan nykyisen liikuntahallin.

Rakennuksen sijoituspaikaksi on ehdolla Uotilanrinteen yläkoulu- ja lukiorakennuksen tontti. Hankkeen alustava kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että uusi koulu-päiväkotirakennus olisi käytössä elokuussa 2022.

Karin kampus ja uusi uimahalli Rauman kaupunki rakennuttaa Karin kentän alueelle liikunta-, vapaa-aika- ja koulukeskuksen, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2022.

Vanhojen rakennusten korjaukseen saa neuvoja

Karin kampuskokonaisuus, joka sisältää myös uimahallin, on edennyt suunnitelman hyväksymisvaiheeseen. Kampuskokonaisuuden suunnitelmaa käydään vielä yksityiskohtaisesti läpi tilojen, käytön tehostamisen ja kustannusten osalta.

Tavoitteena on, että suunnitelmat ovat valmiit urakkalaskentaan helmikuussa 2020. Tämän jälkeen rakennuttaja valmistelee tarjouspyynnön 15.3.2020 mennessä.

Sen jälkeen tarjouksia voi jättää kahden kuukauden ajan. Tarjousten saamisen jälkeen käydään neuvottelut ja tehdään päätökset urakoitsijoista. Kampuskokonaisuuden rakentaminen on tarkoitus aloittaa viimeistään elokuussa 2020.

Vanha Lyseon rakennus puretaan uuden kampuksen tieltä. Purkutyöt alkavat rakennuksen sisäpuolelta elokuun alussa. Konepurkuun siirrytään vaiheittain sisätöiden edistymisen mukaan.

Suunnitelmat elävät ja tarkentuvat prosessin edetessä.

Keskuspuistolle kohennusta Keskuspuiston peruskunnostuksen suunnittelu on meneillään. Viimeisin peruskunnostus on tehty 2000-luvun alussa. Yksi Rauman tunnetuimmista viheralueista sijaitsee kaupungin ytimessä Valtakadun, Satamakadun ja Hallikadun rajaamana.

Ajan myötä erityisesti esiintymislava on alkanut rapistua, samoin leikkikentän välineistö. Muistomerkki vesialtaineen on puistossa säilyvä elementti, mutta altaan tekniikka vaatii uusimista.

Yleissuunnitelman idealuonnosta on ollut laatimassa Finnmap Infra Oy yhdessä Näkymä Oy:n maisema-arkkitehtien kanssa. Raumalaiset on osallistettu suunnitteluun tapahtumien ja nettikyselyn avulla.

Tavoitteena on, että yleissuunnitelma valmistuu syyskuun loppuun mennessä ja varsinainen puiston peruskunnostus voi alkaa vuoden 2020 keväällä.

Rauman kaupunki tarjoaa maksutonta neuvontaa Vanhan Rauman talojen, porttien ja pihojen korjaamiseen. Maailmanperintökohde Vanhan Rauman herkkyyden ja ainutlaatuisuuden takia alueen korjaamisessa, rakentamisessa ja vaalimisessa on noudatettava erityistä tarkkuutta ja hienovaraisuutta.

Arkkitehti Henri Raitio vastaa nykyisin Vanhan Rauman korjausneuvonnasta.

Hän toimi viime vuonna virkavapaallaan Suomenlinnan hoitokunnan restaurointiarkkitehtina.

– Vanhassa Raumassa hoidetaan päivittäin korjausneuvontaa. On erittäin tärkeää, että korjausneuvonta tapahtuu paikan päällä, koska jokainen talo on oma ainutlaatuinen yksilönsä, kertoo Raitio.

Määrätietoinen laadukas ylläpito ja korjaaminen sekä siihen liittyvä ohjeistaminen ovat suojelupäätöksen lisäksi tärkein edellytys alueen säilymiselle.

Poikkeamislupa-asioiden ohjauksesta vastaa arkkitehti Mervi Tammi.

Isompien rakenteellisten vaurioiden ja märkätilojen korjausneuvonnasta vastaa rakennustarkastaja Timo Heinilä.

Vanhat rakennukset vaativat ajan saatossa kunnostusta, mutta korjaamisen ja muuttamisen tarvetta tulee aina harkita tarkkaan. On tärkeää korjata vain se, mikä todella vaatii korjaamista,

eikä uusia kunnossa olevaa ja toimivaa vain varmuuden vuoksi. Rakennusta ei voi loputtomasti muuttaa vaikuttamatta itse rakennuksen ja samalla koko alueen aitouteen ja säilyneisyyteen.

Vanhan rakennuksen tai rakennuksen osan arvo perustuu sen aitouteen eikä uusi vanhannäköinen vastaa alkuperäistä, aitoa vanhaa. Jatkuvalla ylläpidolla ja pienillä kunnostustoimilla päästään arvon säilyttämisen ohella yleensä myös teknisesti ja taloudellisesti parempaan tulokseen kuin laajalla uusimisella Korjauksissa on tärkeä huolehtia, että työ suoritetaan oikeilla työmenetelmillä, materiaaleilla ja työnjäljellä. Toisaalta ajansaatossa on tehty korjauksia ja lisäyksiä, jotka ovat ristiriidassa Vanhan Rauman arvojen kanssa. Korjausrakentamisen yhteydessä tämä ristiriita on pyrittävä ratkaisemaan.

Museovirasto myönsi tänä vuonna Vanhan Rauman maailmanperintökohteen korjausrakentamiseen 34:lle kohteelle yhteensä yli 160 000 euroa. Raitio ja Tammi vastaavat avustusten käytön valvonnasta.

– Jo pelkät avustuskohteet edellyttävät yli sataa katselmusta paikan päällä, toteaa Tammi.

Vanhan Rauman ulkopuolella korjausneuvonnasta vastaa Satakunnan Museon rakennuskonservaattori Kalle Virtanen.

NEUVOJA ANTAVAT:

HENRI RAITIO arkkitehti henri.raitio@rauma.fi 044 7933 670

MERVI TAMMI arkkitehti mervi.tammi@rauma.fi 044 7933 664

TIMO HEINILÄ rakennustarkastaja timo.heinila@rauma.fi 044 5341 953

19

Seuraava Rauman terveyspalveluiden painonhallintaryhmä starttaa syksyllä. Ilmoitukset ja hakuohjeet tulevat terveyskeskuksen ilmoitustaululle loppukesästä. Tulijoita riittää ja karsinta on ikävä tehtävä, mutta on tärkeää, ettei ryhmä ole liian suuri ja että voidaan pitää hyvää keskustelevaa henkeä yllä.

Painonhallinnan eväistä iloa

TERVEELLISEMPÄÄN ARKEEN Teksti ja kuvat: Hanna-Maria Kajander

Suomi on lihonut viime vuosina tilastojen mukaan: työikäisistä enemmän kuin joka neljäs on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan ylipainoinen. Mitä asialle voi tehdä?

Raumalla on paljon mahdollisuuksia ihmiselle, joka haluaa pudottaa painoaan.

Tarjolla on sekä kunnallisia että yksityisiä vaihtoehtoja.

– Jokainen, joka on motivoitunut kohentamaan hyvinvointiaan, löytää varmasti oman keinonsa, Sirpa Heikkinen ja Sara Nieminen Rauman terveyspalveluista kertovat.

Yksi varteenotettava – ja ilmainen – vaihtoehto on näiden sairaanhoitajien ja fysioterapeutti/hyvinvointi-terveysvalmentaja Tiia Tuiskun vetämä painonhallintaryhmä. Heikkinen ja Nieminen vastaavat mm. ravitsemuksesta ja Tuisku vastaa liikunnallisesta osuudesta.

Ryhmä starttaa keväisin ja syksyisin, ja siihen otetaan 20 henkilöä tietyin kriteerein: ylipaino (painoindeksi 30–40), pitää pystyä liikkumaan eikä ole aiemmin osallistunut terveyspalveluiden ohjaamiin painonhallintaryhmiin. Tapaamiset ovat 1–3 viikon välein, yhteensä 10 kertaa.

Painopiste ruokavaliossa Paino nousee yleensä huomaamatta vuosien aikana, ja sen pudottaminen on hidas prosessi.

– Painonhallintaryhmässä keskitytään kahteen kulmakiveen: ruokavalioon ja liikuntaan. Muutosten painopiste on kuitenkin ruokavaliossa, koska sen merkitys painonhallinnassa on merkittävämpi. Säännöllinen liikunta tukee painonhallintaa, Heikkinen ja Nieminen kertovat.

Ryhmänohjaajat painottavat, että on tärkeää syödä säännöllisesti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisesti.

KU

HYVINVOIVA MIELI UNI

20

TO

LII

VIN RA

NT A

KOKONAISVALTAISEN HYVINVOINNIN KOLMIO Kokonaisvaltainen fyysinen hyvinvointi edellyttää ravitsemuksen, liikunnan ja unen tasapainoa. Moni nipistää unen määrästä unohtaen, että unen aikana aivot ja keho lataavat akkua. Hyvät ruokailutottumukset, sopiva määrä liikuntaa ja riittävä määrä unta takaavat jaksamisen arjessa.

Moni juo huomaamattaan esimerkiksi mehuissa ja smoothieissa monta kymmentä sokeripalaa, Sirpa Heikkinen muistuttaa.

VINKKIVITOSET Kyse elämäntapamuutoksesta Painonhallintaryhmässä tarkastellaan elintapoja ja ohjataan ihmisiä itse oivaltamaan elämäänsä soveltuvimmat ratkaisut ja muutokset, joihin pystyy sitoutumaan.

Pysyvä muutos onnistuu, kun sisäistää muutosten tuomat edut ja uskoo voivansa saavuttaa tavoitteet.

Kyse on usein pienistä arjen muutoksista: annoskokoa järkeistetään esimerkiksi lisäämällä kasvisten ja marjojen osuutta, ateriarytmiä muutetaan säännölliseksi, sokeroidut juomat vaihdetaan terveellisempiin vaihtoehtoihin sekä kiinnitetään huomiota liialliseen suolan käyttöön.

– Ylipaino ja epäterveelliset elämäntavat lisäävät monia terveysriskejä. Siksi kaikki painonhallintaan sijoitettu aika ja vaivannäkö kannattavat. Yksin tai yhdessä, kaikki askeleet vievät eteenpäin, Heikkinen ja Nieminen kannustavat.

aloittelevalle painonhallitsijalle • Aseta tavoite ja sitoudu sen edellyttämään työhön.

Jos tavoite on vaikkapa -20 kiloa, aseta lisäksi välitavoitteita.

Näin voit seurata edistymistäsi, mikä motivoi jatkamaan.

• Tee liikunnasta ja hyvinvoinnista itsellesi tärkeä arvo.

Raivaa sille kalenterista tilaa.

• Aloita järkevällä määrällä liikuntaa: 30–60 minuuttia kevyttä liikuntaa 2 kertaa viikossa on hyvä aloitus, 3–4 kertaa kehittää vieläkin paremmin. Kun peruskestävyys kohenee, huomaat, että neljän viikon kuluttua voit tehostaa liikuntaa.

• Pidä tehot alkuun sopivalla tasolla.

Puhu puuskuttamatta, on hyvä perussääntö.

• Muista lepo ja riittävä uni! Ne ovat aikaa, jolloin varsinainen kehitys tapahtuu.

• Syö monipuolisesti ja säännöllisesti. Näin ylläpidät vireyttä.

Suomalaiset ravitsemussuositukset löydät: thl.fi/fi/web/ elintavat-ja-ravitsemus/ohjeet-ja-suositukset/ • Tärkeämpää on syödä 80 % ajasta oikein ja sallia itselleen kerta viikkoon herkkuja kuin tehdä ruokailusta rasittavaa kalorien laskemista. Pysähdy ruoan äärelle, sillä ohimennen syötynä tulee helposti myös naposteltua turhia kaloreita.

21

Rauman kestävä liikkuminen nojaa

VIITEEN PILARIIN Teksti: Saija Laaksovirta

Rauman kaupunki haluaa kannustaa kaupunkilaisia kestävän liikkumisen pariin ottaen samalla myös omassa toiminnassaan huomioon vaihtoehtoiset ratkaisut ilmastoystävälliseen liikkumiseen. Kestävällä liikkumisella pyritään minimoimaan liikkumisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

Maaliskuussa 2018 alkanut kestävän liikkumisen hanke saatiin Raumalla päätökseen viime vuoden joulukuussa.

Raumalla on potentiaalia edistää kestävää liikkumista.

80 % 5 km

22

raumalaisista asuu säteellä keskustasta

Kuntalaiskyselyn, yrityshaastattelujen ja päättäjätyöpajojen tuloksena teesiseminaarissa työstettiin loppuvuodesta viisi konkreettista pilaria. Pilareihin sisällytettiin kestävässä liikkumisessa huomioon otettavia linjauksia, jotka pohjautuvat myös Rauman kaupungin strategiaan.

Kestävän liikkumisen pilarit määrittyivät tehokkaan ja monialaisen yhteistyön tuloksena. Asukkaat ja päättäjät toimivat yhteistuumin, alusta asti samoihin tavoit-

teisiin tähdäten. Toimintamalli koettiin hyväksi ja tällä tavoitellaan asukkaiden, virkamiesten ja päättäjien yhteistyötä. Tämä mahdollistaa päätöksenteon nopeutumisen ja valitusten minimoimisen.

Pilarit pitävät sisällään • yhteistyön parantamisen • ympärivuotisen pyöräilyn edistämisen • pyöräilyverkon kehittämisen • joukkoliikenteen täysremontin • keskustan esteettömyyden Yhteistyön parantaminen näkyy esimerkiksi kestävän liikkumisen huomioimisena päätöksenteossa. Joukkoliikenteen täysremontti taas pitää sisällään muun muassa älyratkaisujen kehittämisen ja käyttövoiman uudistamisen. Ympärivuotista pyöräilyä voitaisiin edistää muun muassa kannustamalla yrityksiä nastarenkaiden jakamiseen. Pyöräilyverkostoa voidaan kehittää pyöräpysäköinnin saralla. Keskustan esteettömyyttä tarkasteltaessa pohditaan jatkossa esimerkiksi kävelyolosuhteiden parantamisen ja esteettömien reittien toteuttamiseksi.

– Eri sidosryhmät olivat alusta asti mukana vaikuttamassa. Näin sitoutuminen myös pitkällä aikavälillä parantuu.

Laajalle yhteistyölle on selvästi tarvetta ja haluakin, suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja sanoo.

Rauman kaupunki sai kestävän liikkumisen hankkeeseen Liikenneviraston myöntämän liikkumisen ohjauksen valtion avustuksen. Hanke toteutettiin Rauman kaupungin aluepalveluissa ja WSP toimi hankkeessa konsulttina.

SÄHKÖISET OMAHOITOPALVELUT JA TERVEYSTARKASTUKSET

TERVEYSPALVELUIDEN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ

KIIREVASTAANOTTO (Päivystys) pääterveysasema (Steniuksenkatu 2) toimii normaalisti joka päivä (ma–su) klo 7.30–22.00, p. 02 835 2670 KIIREETÖN LÄÄKÄRIN TAI HOITAJAN VASTAANOTTO p. 02 835 2400 Pääterveysasemalla lääkärien ja hoitajien vastaanotot toimivat pääasiassa normaalisti, myös kroonisten sairauksien hoito.

Vastaanotot järjestetään keskitetysti pääterveysasemalla (Steniuksenkatu 2) Kodisjoen ja Lapin terveysaseman osalta 24.6.–11.8.

MUISTIPOLIKLINIKKA JA PYSY PYSTYS POLIKLINIKKA ovat suljettuina 15.7.–11.8.

SUUN TERVEYDENHUOLTO Toiminta keskitetään Keskushammashoitolaan, p. 02 835 2820.

• Lapin hammashoitola on suljettu 24.6.–11.8.

• Nanun hammashoitola on suljettu 1.7.–11.8.

• Pyynpään hammashoitola on suljettu 1.–28.7.

POLIKLINIKKOJEN SULUT • Kirurgian poliklinikka on suljettu 8.7.–11.8.

• Polikliininen kirurgia on suljettu 1.7.–11.8.

• Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka on suljettu 1.7.–4.8.

• Naistentautien poliklinikka on suljettu 8.7.–11.8.

• Sisätautien poliklinikka on suljettu 24.6.–14.7.

• Lasten ja nuorten poliklinikka on suljettu 1.–28.7.

• Geriatrinen poliklinikka on suljettu 15.7.–11.8.

• Endoskopia on suljettu 24.6.–14.7.

• Ihotautien poliklinikka on suljettu 24.6.–14.7.

YLEINEN ROKOTUSTILAISUUS Yleisen rokotustilaisuuden päivät heinäkuussa ilmoitetaan myöhemmin Rauman kaupungin internetsivuilla.

Rauma.fi –sivuilta löytyy Omahoito-sivu, jolla on kuntalaisten käytettävissä sähköisiä terveyspalveluja ja -testejä.

Kansalaisen terveyspalvelu on Rauman sosiaali- ja terveystoimialan potilastietojärjestelmän sähköinen palvelu.

Palvelun kautta pystyy tekemään mm. ajanvarauksia.

Duodecim Sähköinen terveystarkastus ja –valmennus Sähköisen terveystarkastuksen avulla näkee, miten elämäntavat vaikuttavat arvioituun elinikään ja riskiin sairastua elinikää lyhentäviin ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Terveystarkastuksen jälkeen voi ottaa käyttöön sähköisen terveysvalmennuksen, jossa voi asettaa tavoitteita ja seurata niiden edistymistä.

Duodecim Omahoito tarjoaa tietoa kotona tapahtuvan hoidon tueksi. Yksityiskohtaisempaa tietoa ja käytännön neuvoja löytyy mm. astman, diabeteksen, nivelrikon, sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja verenpaineen omahoitoon.

Nämä palvelut ja paljon muuta löydät: rauma.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/

VARHAISKASVATUKSEN KESÄPÄIVYSTYS Varhaiskasvatuksen palveluohjaus palvelee heinäkuussa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin numerossa 040 172 9455.

Päivystävät päiväkodit: • Kaivopuiston päiväkoti, p. 044 403 6211 • Sampaanalan päiväkoti, p. 044 793 4577 • Vuoropäiväkoti Rinkeli, p. 044 793 4583 Kiireettömät asiat mieluiten sähköpostilla: varhaiskasvatus@rauma.fi Varhaiskasvatusmaksuihin liittyvien palkka- ym. tositteiden toimitukset palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. terveyspalvelut/omahoito

23

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

TERVETULOA RANTASAUNOILLE SENIORIPUISTOSSA ULKOILLAAN Ohjattua toimintaa Kaunisjärven senioripuistossa, Steniuksenkatu 2, keskiviikkoisin klo 10 kesän ajan.

Senioripuistoon voit tulla kuntoilemaan laitteilla tai viettämään ulkoiluhetken muiden senioreiden kanssa. Säävaraus.

Lisätietoja: Tiina Malinen, p. 044 793 3246

KESÄJUMPPAA ÄIJÄNSUOLLA Kaikille avoin ja maksuton jumppa Äijänsuon stadionilla tai talviharjoitteluhallissa 20.6. asti.

Maanantaisin klo 9–10 koko kesän ajan, tiistaisin klo 17.30–18.30 ja torstaisin klo 10–11.

Oma jumppamatto mukaan.

Lisätietoja: Tiina Malinen, p. 044 793 3246

UIMAHALLI Uimahalli on suljettuna 15.6.–11.8. sekä kesäkuun viikonloppuina.

TENNIS- JA BEACHVOLLEY – KENTÄT

Kaljasjärven rantasauna, Kaljasjärventie 135 Kodisjoella, kylästä n. 300 m Ihoden tielle, jota ajetaan n. 1 km.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 16–20.

Saunamaksu 2 € aikuiset ja 1 € lapset.

Puusaun, Ruonantie 319 Narvijärven rannalla, Valtatie 12:lta Hinnerjoen tietä n. 2 km, josta Ruonantietä n. 2 km. Matkaa Rauman keskustasta n. 24 km.

Kesäkausi alkaa, kun remontti on valmis. Ajankohdasta tiedotetaan Puusaun koti- ja facebook-sivuilla sekä instagram-tilillä. Avaamisen jälkeen yleisövuorot ovat sunnuntaista perjantaihin klo 16–22. Saunamaksu 4,90 € aikuiset ja 2,50 € lapset. Kesäkausi loppuu 31.8.

Lillonkarin rantasauna, Lillonkarintie 57a Unajassa, Pyhärannantien varrella.

Matkaa keskustasta n. 10 km.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 16–20.

Maksuton. Unaja.fi Mantereenpään rantasauna, Puuluntie 388b Sorkassa, Puulun tien päässä, matkaa keskustasta n. 13 km.

Lähdepellon tenniskentät ja Otanlahden beach-volley -kenttä ovat kuntalaisten käytössä maksuttomasti. Kenttiä voi varata palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5000 tai sähköisesti: rauma.fi/timmi-tilavarauskalenteri/

24

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 15–19.

Maksuton.

Noitajärven rantasauna, Noitajärventie 80 Vermuntilassa, valtatie 8:lta Vermuntilan kylän ohi n. 2 km, jolloin tienviitta vasemmalle. Matkaa keskustasta n. 13 km.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 14–18.

Kertamaksu 2 €. Perhepassi 35 €, aikuinen 25 €. Paikan päällä ostettaessa 30 €/20 €. Voimassa kesä-elokuun.

Pitkäjärven rantasauna, Kuusmontie 13 Vasaraisilla, Kodisjoen tietä n. 12 km, jolloin oikealla tienviitta ja matkaa vielä n. 1,5 km. Matkaa keskustasta n. 12 km.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–20.30 ja sunnuntaisin klo 14–18.

Maksuton.

Tenhonperän rantasauna, Santperäntie 88 Kortelassa, Kortelantietä 1,3 km, josta käännytään oikealle Santperäntielle, jota n. 1 km.

Matkaa keskustasta n. 6 km.

Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–20.30 ja sunnuntaisin klo 14–16.30. Maksuton.

Yleisövuorot ovat kesäkuun alusta elokuun loppuun. Rantasaunat ovat myös vuokrattavissa 1.5.–30.9. paitsi Tenhonperän sauna. Kaljasjärven ja Noitajärven rantasaunat ovat vuokrattavissa läpi vuoden.

Kaljasjärvi: Juhani Raula, p. 044 534 1452, Puusaun, Lappi: Rosanna Vuorinen, p. 050 431 4496, Lillonkari: Esa Kivimäki, p. 0400 114 332, Mantereenpää: Åke Vastavirta, p. 044 279 1201, Noitajärvi: Pekka Mäntynen, p. 040 150 3806, Pitkäjärvi: Jari Hannula, p. 050 542 5072, Tenhonperä: Marja-Leena Marttinen, p. 050 544 4558.

Isometsäntiellä

West Coast Racing & Cruising Association ry:n puuhamiehet Vesa Haanpää ja Panu Heino toivottavat tervetulleeksi kiihdytyskilpailuihin.

kiihdytellään taas kilpaa Teksti ja kuva: Marko Östman Kisakuvat: WRCA:n arkisto

Kumi savuaa jälleen Isometsäntiellä, kun Rauma Street Race -kiihdytyskisat ajetaan lauantaina 15.6.2019. Tänä vuonna jo 7. kertaa järjestettävän katuajotapahtuman toteuttaa West Coast Racing & Cruising Association Yhdistyksen puuhamiehet Vesa Haanpää ja Panu Heino tarkastelevat parhaillaan Isometsäntien asvaltin pintaa. Miehet avaavat samalla, mistä jo perinteeksi muodostuneessa kisassa on kyse.

– Tässä lähdetään parilähtönä kiihdytyskilpailuun, jossa ajomatkana on 200 metrin suora. Mukana on autoja, moottoripyöriä ja joskus on ollut pari mopoautoakin, Heino taustoittaa.

– Alkulajittelussa ajetaan kelloa vastaan, jonka mukaan järjestetään jatkoajojen kaaviot, eli alkukisan nopein kohtaa hitaimman ja niin edelleen. Lopulta voittajan pallilla seisoo päivän nopein.

Vauhdin hurmaa on siis luvassa. Parhaat autot nostavat suoralla nopeutensa yli 170 ja moottoripyörät jopa yli 200 kilometriin tunnissa.

– Radalla nähdään niin kiihdytysautoja kuin myös niin sanottuja tavallisessa liikenteessä olevia autoja. Liikennevakuutus pitää olla kaikissa kilpa-ajoneuvoissa. Sen lisäksi varusteina tulee olla kypärä, hanskat ja tukevat jalkineet, Haanpää luettelee.

Koko yhteisö hienosti mukana WRCA:n toiminta sai alkunsa, kun Haanpää, Heino ja muutama muu aktiivinen autoharrastaja kaipasivat paikkakunnalle alan tapahtumaa.

– Raumalla oli ollut hieman hiljaista tällä saralla, päätimme herättää toimintaa uudelleen henkiin. Kaikki lähti autokerhon perustamisesta, ja sen kautta päätimme ryhtyä järjestämään kiihdytyskisaa, Haanpää kertoo.

Ensimmäinen kisa järjestettiin vuonna 2013 Karjalankadulla. Seuraavana vuonna kisa-alustaksi löytyi nykyinen Isometsäntie.

– Kaupunki on ollut erittäin myötämielinen meidän kisaamme kohtaan, joten siitä täytyy antaa kiitosta. Joudumme katkaisemaan kulun liikenteeltä päiväksi, mutta luvat on aina saatu, Haanpää kiittelee.

Myös lähialueen asukkaat ja yritykset ovat tärkeänä apuna.

– Asukkaat ovat kehuneet, että on hieno kun täälläkin päin tapahtuu jotain.

Yritysten piha-alueita saamme käyttää varikkoalueena ja lisäksi saamme heiltä myös sähkön käyttöömme, Heino sanoo.

Rauma Street Racen kehitys ja hyvä maine näkyy myös osallistujapuolella.

– Meillä on joka vuosi aina aiempaa enemmän osallistujia. Maksimimäärä

autoja ja moottoripyöriä on sellaiset 40.

Sillä määrällä saadaan vietyä kisat päivän aikana kunnialla läpi, Heino kertoo.

– Viime vuonna tuli uutena sarjana naisten luokka, ja se veti niin hyvin osallistujia, että jatkamme samaa sarjaa myös tänä kesänä.

Luvassa myös näytöksiä ja temppuja Tämän vuoden kisaan on tullut hyvin ilmoittautumisia, mutta mukaan kisaamaan mahtuu vielä.

Kyseessä on kaikille katsojille avoin ja maksuton tapahtuma. Kisa-ajot aloitetaan aamulla klo 10 ja päivä huipentuu finaaliin iltapäivällä klo 13 aikoihin.

– Kisan lisäksi on tarjolla oheistoimintaa. Väliajalla voi ihastella moottoripyörätemppuja ja renkaanpolttonäytöksiä.

Myynnissä on makkaraa sekä totta kai kahvia ja pullaa.

Mikäli ei mieli mukaan kilpailuun, mutta alta löytyy kulkupeli, jonka ominaisuudet haluaisi laittaa testiin, voi ilmoittautua mukaan ainoastaan alkulajitteluun.

Osallistuminen Rauma Street Race -kiihdytyskisaan maksaa 20€/kilpailija.

Ilmoittautumisia otetaan vastaan 14.6.2019 asti. Mukaan voi ilmoittautua puhelimitse Panu Heino p. 050 569 0422.

25

” Välillä he saavat eläytyä kiljumaan ja huutamaan vielä vähän kovempaa.

Miikaa jännittää miten hirviön käy.”

LAPSET ELÄMYSRETKELLÄ

Pääkirjaston uudistetulla lastenosastolla Teksti: Sini Gahmberg Kuvat: Minna Paananen

Milla 4 v, Miika 5 v, Enni 7 v, Miila 8 v. ja Minja 1 v. katselevat Rauman pääkirjaston lastenosaston uudistettuja tiloja, ja huomaavat tutussa paikassa suuren muutoksen.

– Täällä on uusi huone, Enni sanoo.

– Siellä voi katsoa elokuvia, Miika jatkaa.

He katsovat lasiseinäistä televisiolla varustettua huonetta keskellä lastenosastoa.

– Se on lastenosaston ryhmähuone, jossa voimme vastaanottaa vieraita, kirjastonhoitaja Katriina Sarkkinen kertoo.

Hän osoittaa toista huomattavaa muutosta, kokolattiamattoa, joka tuntuu pehmeältä ja sen ansiosta osasto näyttää kotoisammalta.

Sarkkinen ja lapset kävelevät uuteen ryhmähuoneeseen, jolla ei ole vielä nimeä.

– Monet toisluokkalaiset, jotka ovat käyneet meillä vierailuilla, ovat ehdottaneet huoneen nimeksi Pentti Olavi Liitikkoa Putouksen sketsihahmon mukaan, Sarkkinen nauraa.

– Löytyykö kirjastosta Tositädin kirjakin, Enni kysyy hymyillen. Nimiehdotuksia huoneelle satelee: Lumottu lukula, Satupaja ja Satutaikapaja ovat porukan ehdotukset.

Uudessa ryhmähuoneessa pienen Minjan on hyvä konttailla ja harjoitella

26

kävelemistä. Lapset asettuvat lattialle istumaan ja makoilemaan yhdessä Sarkkisen kanssa ja aloittavat lukuhetken. ”Tässä kirjassa asuu hirviö” kuunnellaan läpi suurella mielenkiinnolla ja lasten keskittyminen on huippuluokkaa. Välillä he saavat eläytyä kiljumaan ja huutamaan vielä vähän kovempaa. Miikaa jännittää miten hirviön käy.

– Uudessa tilassa järjestetään prinsessatapahtuma toukokuun aikana. Säännöllisiä satutuokioita suunnitellaan, ja suuren suosion saanut pehmolelujen yövierailu saa jatkoa. Kirjasto haluaa tarjota elämyksiä ja samalla herätellä lasten ja nuorten lukuinnostusta, Sarkkinen kertoo.

Lapset ehdottavat seuraaviksi tapahtumiksi askartelua, elokuvailtaa ja keppihevospahtumaa, jonka jälkeen koko parvi pyrähtää tanssimaan avoimessa tilassa.

Kirjoja moneen makuun – Löydättekö täältä lainakirjoja hyvin, Sarkkinen kysyy lapsilta. Miila näyttää sylissään olevaa hevoskirjaa, ja nyökkää tyytyväisenä. Enni on puolestaan etsinyt talvisatuja, mutta ei Frozenia, vaan muita.

– Nyt on kevät, talvisadut eivät ole esillä, mutta voidaan etsiä niitä hyllystä, Sarkkinen sanoo.

Miila ja Enni kertovat lukevansa sinisiä, keltaisia ja punaisia banaaneja, jotka on tarkoitettu lukemaan aloittelevien lasten ensilukemistoksi. Enni pitää myös ihmisja eläinkirjoista, sekä plus-banaaneista, joissa on puhekuplia ja tehtäviä.

– Niissä etsitään asioita esimerkiksi kodista tai oikeasta luonnosta, Enni kertoo.

Miila rakastaa hevoskirjoja, sillä niistä voi lukea paljon tietoa hevosista ja niiden tarvikkeista. Milla pitää merenneidoista kertovista kirjoista. Ritari Mikke -DVD-sarjat ovat Miikan mieleen.

– Pojat lainaavat paljon Ryhmä Hau -kirjoja, Tatua ja Patua sekä tietokirjoja. Aihepiirit jääkiekosta jalkapalloon ja tietokonepeleistä hauskoihin juttuihin kiinnostavat, Sarkkinen sanoo.

Lastenosasto sai uudistuksessa kokolattiamaton, johon on mukava asettua istumaan ja makoilemaan.

27

LAPSET & NUORET

KESÄTOIMINTAA LAPSILLE JA PERHEILLE KESÄLEIKKIKENTÄT 3.–28.6.

KIPPARINPUISTO 3.6.–9.8.

Maanantai, keskiviikko ja perjantai Kodisjoki, seurakuntakodin piha klo 10–13 Kulamaa, leikkikenttä Kulamaantie klo 10.00–12.30

Vähämaanpuisto 7 Kaikenikäisille avoin, maksuton perhepuisto 3.6.–9.8. ma–pe klo 9–13 Poijupaikkakerho yli 4- vuotiaille: 3.–26.6. ti ja ke klo 13.30–15.30 2.7.– 8.8. ti, ke ja to klo 13.30–15.30

Tiistai ja torstai Unaja, koulun piha klo 9.30–11.30 Kortela, koulun piha klo 12.30–14.30 Kaaro, seurakuntakodin piha klo 10–13 Maanantaista perjantaihin Lappi, Kunnantalo/kirjasto Kivisillantie 6 klo 9–13 Maksuton, ohjattu toiminta leikkikentillä on tarkoitettu 4–9-vuotiaille lapsille. Omat eväät mukaan. Säänmukainen vaatetus. Ilmoittautuminen ensimmäisenä toimintapäivänä paikan päällä.

28

LIIKENNEPUISTO 3.6.–11.8.

Vähämaanpuisto 7 ma-pe klo 10–18 (to 20.6. klo 10–16) la–su klo 10–16 21.–23.6. suljettu Pyöräily ja polkuautoilu ovat maksuttomia. Lokariautoilu maksaa 1€/5 min. Lokariajotunnit klo 12–13, 14–15 ja 16–17. Puistossa voi pyöräillä omalla pyörällä myös aukioloaikojen ulkopuolella.

AVOIN PÄIVÄKOTI SINILINNUN PERHEPUISTO 4.–21.6.

Meijerikatu 4 Kaikenikäisille avoin, maksuton perhepuisto ma–pe klo 9–13 Ohjelmallista kesätoimintaa pikkulapsiperheille Sinilinnun puutarhassa.

AVOIN PÄIVÄKOTI PIKKUKAISLA 4.–21.6.

Uudenlahden päiväkodin 3.krs, Uudenlahdentie 14 Avointa perhekahvilatoimintaa ma–pe klo 9–13 Lisätietoja: Kirsi-Marja Hyppölä/ Avoin varhaiskasvatus, p. 044 7934 579, Minna Niemensivu/Kipparinpuisto, p. 044 7935 145

RETKI LINNANMÄELLE Nuorisopalvelut järjestää 19.6. retken Helsinkiin, Linnanmäelle Lähtö Prisman parkkipaikalta, ABC:n kylmäaseman läheltä, klo 8 ja paluu n. klo 22.

Hinnat: Matka 16 €, ranneke laitteisiin 37 €.

Huvipuistoalueelle ilmainen sisäänpääsy.

Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan.

Matka on päihteetön.

Ilmoittautumiset: nuortenrauma.fi/ tapahtumat-ja-retket tai palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 2, p. 02 834 5000, josta saa myös lisätietoja matkasta.

PÖLLÄKARIN LEIRIT Tiedustele Pölläkarin leirien vapaita/ peruutuspaikkoja. Lisätietoja: rauma.fi/ koululaisten-lomatoiminta

SKEITTIHALLI JA KUOVI Skeittihalli on muuttanut Syväraumankadulta Kaivopuistontien puolelle.

Uusi osoite on Kaivopuistontie 33.

Kuovin nuorisotalo ja skeittihalli ovat avoimen toiminnan ja yleisövuorojen osalta suljettuna kesäkauden.

Tiloja voi kuitenkin kesällä vuokrata yksityistilaisuuksiin: nuortenrauma.fi/ nuorisopalvelut/nuorisotoiminta

Tervetuloa RAUMAN MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN, PUHALLINORKESTERIKOULUUN JA KUOROIHIN!

KUVATAIDEKOULUN, KÄSITYÖKOULU TAITAVAN JA TEATTERIKOULUN HAKU MENOSSA

Syksyn 2019 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä puhallinorkesterikouluun otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä.

Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon maanantaista 5.8. alkaen. Ryhmät alkavat viikolla 33.

Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä, seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria.

Raumalla lapset ja nuoret voivat opiskella iltapäivisin ja iltaisin taiteen perusopetusta eli tavoitteellisesti tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Opinnoissa saa valmiuksia ilmaista itseään taiteen keinoin ja edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Rauman kansalaisopistossa toimivat Kuvataidekoulu, Käsityökoulu Taitava ja Teatterikoulu omissa toimipisteissään.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 044 793 3551 rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

Hae näin: Ilmoittaudu Kuvataidekoulun, Käsityökoulu Taitavan tai Teatterikoulun hakujonoon 22.8. klo 14 mennessä: opistopalvelut.fi/rauma/ ilmoittautuminen hakujonoon tai toimita paperinen hakemus kansalaisopistoon.

Lisätietoja opiskelusta: rauma.fi/kuvataidekoulu rauma.fi/kasityokoulu rauma.fi/teatterikoulu

13-17 -vuotias nuori

TILAA KUOVIBIILI NUMEROSTA 044 403 6153 lähettämällä Whatsappviesti, tekstiviesti tai soittamalla ajopäivän aikana. Aikataulut löydät osoitteesta nuortenrauma.fi.

Kuovibiili on uusi liikkuva nuorisotila.

Autossa on musiikkia, löhöilyilmasohvia, pelejä ja liikuntavälineitä. KuoviBiilin voi tilata Raumalla julkiseen paikkaan esimerkiksi puistoihin, kenttien laidalle tai koulujen pihoille, myös iltaisin.

@nuortenrauma #kuovibiili

29

IKÄIHMISET PALVELUTORIN KESÄ

OHJATTUA LIIKUNTAA

Palvelutori on kesälomalla 24.6.–28.7., mutta puhelimeen vastataan normaalisti.

Kesä-elokuussa järjestetään ohjattua ilmaista ulkoliikuntaa eri puolilla Raumaa ikäihmisille. Seuraa LänsiSuomen Menolistaa ja Vanhuspalvelujen palstaa (kuun 1. torstai) ja Facebookia.

Aukioloajat: Arkisin klo 9–12 sekä tiistaisin myös klo 13–16 Hakulinen Tanja, palveluvastaava p. 044 403 6332 tanja.hakulinen@rauma.fi Lakaniemi Marja-Liisa, palveluvastaava p. 044 403 6247 marja-liisa.lakaniemi@rauma.fi Syksyllä jatkuvat asukastoiminta, atk-vertaisohjaukset sekä muu toiminta. Palvelutori sijaitsee Kaunisjärven vanhainkodin aulatiloissa, osoitteessa Steniuksenkatu 4.

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Kesäaukioloajat 1.6.–31.8.

Pääkirjasto ma–to klo 9–19 (to 20.6. 9–17) pe klo 9–17 Lehtilukusali ma–to klo 9–19, pe klo 9–17 su klo 12–15 (9.6. suljettu) Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot ma–to klo 13–19 (to 20.6. 10–16) pe klo 10–16

HISTORIAN AARTEITA

Privilegiokirje

Kodisjoen kirjasto 1.–30.6. ti klo 13–18 1.–31.7. suljettu 1.–31.8. ti klo 13–18

Teksti: Minna-Liisa Salonsaari, museoamanuenssi, Rauman museo

”Minä Kaarle Knuutinpoika, ritari, tunnustan ja teen tiettäväksi tällä avoimella kirjeelläni, että olen armollisen Herrani, Kuningas Kristofferin nimissä suonut Rauman Porvareille oikeudet harjoittaa kauppaansa kaikissa suhteissa niin kuin Turun porvaritkin rakentavat ja asuvat kaupunkiaan, oikeuden myydä ja ostaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä on Turun porvareillakin. Sen tähden kiellän Herra Kuninkaani nimessä kaikkia vouteja, toimitusmiehiä ja muita, ketä lienevätkin, tekemästä heille vastoin tätä mitään estettä tai haittaa millään tavalla.

Annettu Turun linnassa huhtikuun 17. päivänä Herran vuonna 1442 ja vahvistettu omalla sinetilläni.” (Suomennos privilegiokirjeestä) Itämaan eli Suomen läänien hallitsija Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi raumalaisille porvareille ensimmäisen privilegiokirjeen huhtikuussa 1442. Kirje oli Kuningas Kristofferin nimissä vahvistettu. Privilegiokirje merkitsi sitä, että raumalaiset porvarit saivat kaupalleen oikeudet ostaa, myydä sekä nauttia niitä lakeja, oikeuksia, privilegioita ja vapauksia joita Turun porvareilla oli. Raumasta tuli silloisen keskiaikaisen Suomen viides kaupunki Turun, Viipurin, Ulvilan ja Porvoon jälkeen. Kuudentena kaupunkina 1400-luvulla perustettiin vielä Naantali.

Rauman kaupunginarkiston vanhin asiakirja on Kaarle Knuutinpojan Kuningas Kristofferin nimissä antama Rauman ensimmäinen privilegiokirje vuodelta 1442.

30

Kaikki kirjastot ovat kiinni 21.–23.6.

Kirjastoauto ei kulje 1.–31.7.

Kirjastoauton reittiaikataulun löydät kaupungin nettisivuilta.

VALTAKUNNALLINEN SUOMEN KUVATAITEEN PÄIVÄ KE 10.7.

Kuvataiteen päiväksi on valikoitunut Suomen arvostetuimpiin modernistisiin kuvataiteilijoihin kuuluneen Helene Schjerfbeckin (1862–1946) syntymäpäivä. Kuvataiteen päivä on sisäministeriön suosituksen mukaan myös liputuspäivä.

Kuvataiteen päivän aikana on Raumalla avoinna noin 25 kohdetta, mukana myös monia taiteilijoiden työhuoneita, joihin ei normaalisti pääse vierailulle. Avoinna olevista kohteista on saatavilla kartta osoitteesta rauma.fi/vapaa-aika-ja-liikunta/ kulttuuri tai palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2.

LIPUNMYYNTI

puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi

MA-PE klo 11-17

ROOLEISSA: Ria Kataja Mikko Tรถyssy Otto Kanerva

Hanna Vahtikari Veera Tapanainen Miikka J. Anttila

RAUMAN KESร TEATTERISSA 14.6. - 17.8.2019

31

TAPAHTUMIA

RAUMALLA

PVM TAPAHTUMAN NIMI

AIKA

PAIKKA [LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI]

15.6. #Toimii. Perhepiknik

10–13

Keskuspuisto

20.6. Kaljasjärven yöjuoksu

18

Kodisjoen rantasauna, Kaljasjärventie 135

20.–22.6. RMJ, Raumanmeren Juhannus 2019

29.6. Konsertti, Mieskuoro Örisevät

15

29.6.–20.7. Suomirokkia – sen sanomisen vaikeudesta

Otanlahden rantapuisto, Suvitie 1 [Tiketti.fi, Lippu.fi] Poselli, Nortamonkatu 12 Mantereenpään Puulun prygi, Puuluntie 388b [Lippuagentti.fi]

–musiikkinäytelmä 2.7–4.8. Iltatorit tiistaisin ja ohjelmallinen torstaisin 16–20

Kauppatori

2.7.–11.8. Kiviä taskussa –kesäteatterinäytelmä

Kuuskajaskarin kesäteatteri [raumansaaristokuljetus.fi/online]

5.–6.7. Rock In The City –festivaali

Unajan Viihdepuisto, Unajantie 306 [Ticketmaster.fi]

6.7.–3.8. Yhdistystorit lauantaisin

10–14

Kauppatori

7.7.–4.8. Sunnuntaikirppikset

12–16

Kauppatori

20.–28.7. Rauman Pitsiviikko 21.7.–3.8. Kalassa ja pulassa –kesäteatterinäytelmä

Lapin Patolampiteatteri, Tarhakuja 5 [patolampiteatteri.fi]

24.–27.7. Kansainväliset Suurmarkkinat

Kanalinranta, Vanha Rauma

26.7. Mustan pitsin yö 2.8. Pitsiturnaus

klo 9

Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23 [Lukon toimisto ja Ticketmaster.fi]

2.–4.8. Lapin Löylypäivät

6.–10.8. Rauma Festivo – kamarimusiikkifestivaali

[Lippu.fi]

9.–10.8. Rauma Blues, pääkonsertti

Festivaaliteltta, Vähämaanpuisto 1 [Lippu.fi]

17

16.8. Narvi-triathlon

18

Lapin rantasauna, Ruonantie 319

17.8. Illanistujaiset

18–22

Kauppatori

21.8. Sirkus Finlandia

18.30

Karin p-alue, Sahankatu [Ticketmaster.fi]

13

Nurmes [my3.raceresult.com/110531]

22.–25.8. Blue Sea Film Festival

8.9. Nurmes Trail – polkujuoksutapahtuma

14.–15.9. Rauman Silakkamarkkinat

la 9–17, su 9–16 Kanalinranta

10–14

21.9. Minihysteria – lasten tapahtuma

Keskuspuisto ja keskustan liikkeet

21.9. Suojuoksun SM-kilpailut

13

Kauklaisten turpeenottosuo, Vikkajantie 145

21.9. Musiikkia Henrik VIII:n hovista,

19

Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 [Ticketmaster.fi]

Helsingin Barokkiorkesteri

Muutokset mahdollisia! Lisää tapahtumia rauma.fi

TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–22, su 9–22

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2, p. 02 834 5000 ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: