Rauma-lehti 1/2020

Kaupungin tiedotuslehti 1 • 2020

RISTO

haluaa vaikuttaa

SISÄLTÖ

4

8

12

20

24

26

4

Rauman tilinpäätös

6

Uutisikkuna

8

Sirpa Liukkonen – Tolkun ihminen

10

Kari Vuorisalon seminaarirakkautta

12

Karin kampus tehdään tarpeeseen

14

Pikkunorssi on upea tulokas

15

Kaavoituskatsaus

19

Patsaat & veistokset

20

Risto teki aloitteen trampoliiniparkista

24

Pitsiviikosta tuli koko kansan karnevaali

26

Naiset nauttivat nikkaroinnista

28

Vinkkejä liikuntaan ja vapaa-aikaan

32

Tapahtumia Raumalla

KAAV

OITUS

KATS

AUS 2

020

s. 15–18 Tiedotuslehti 1 | 2020 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Marko Östman Seuraava lehti ilmestyy: 4.6.2020

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 19|3|2020

Rikkinäiset tekstiilit saavat uuden elämän Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite astuu voimaan EU-maissa vuonna 2025. Raumalla ja muualla Suomessa poistotekstiilien (käyttökelvottomien vaatteiden ja kodintekstiilien) keräys ja käsittely on jo hyvässä vauhdissa. Rauman Seudun Jätehuoltolaitos aloitti poistotekstiilien keräyksen yhteistyössä Telaketju-hankkeen kanssa heinäkuussa 2017. Telaketjun tavoite on saada Suomeen tekstiilien jalostuslaitos, jolla pystyttäisiin käsittelemään koko maan poistotekstiilit.

Poistotekstiilien keräyspisteitä on Rauman alueella seitsemällä kierrätyspisteellä ja Hevossuon jäteasemalla. Lisätietoja saa Hevossuon jäteasemalta ja internetsivuilta.

Työttömien määrä väheni eniten Raumalla Työllisyyskatsauksen mukaan Rauman työttömyysaste oli tammikuussa 8,7 prosenttia.

Työttömiä työnhakijoita oli kaikkiaan 1 599, mikä on 51 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa.

Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna kahdeksassa Satakunnan kunnassa.

Työttömien määrä väheni määrällisesti eniten Raumalla.

Työryhmä teki ehdotuksen Raumalla säilyvistä erikoissairaanhoidon palveluista Rauman kaupunginhallituksen asettama työryhmä on selvittänyt erikoissairaanhoidon mahdollista liikkeenluovutusta Satakunnan sairaanhoitopiirille. Työryhmän ehdotuksen mukaan Raumalla säilyisi merkittävä osa palveluista.

Työryhmän raportti on luettavissa kaupungin nettisivuilla rauma.fi/ajankohtaista.

Raumalla on HYVÄT EVÄÄT REPUSSA Kunnat ovat olleet viime vuodet ahtaalla taloudenpidossa. Kaupunginjohtajan sijaisuutta helmikuussa hoitanut Tomi Suvanto kuvailee Rauman talouden suuntaa huolestuttavaksi, mutta uskoo tasapainon löytyvän kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tilinpäätösjutussamme kerromme tarkemmin kaupungin talouden tilasta.

Taloustilanteesta huolimatta Raumalla on repussaan kaikki eväät menestykseen. Imagomme ja maineemme ovat loistavia ja uusia työpaikkoja syntyy lähitulevaisuudessa muun muassa meriteollisuuteen, metsäteollisuuteen ja palvelualalle. Osaavan työvoiman houkutteleminen kaupunkiimme on yhteinen haaste, jonka voittamiseksi voi jokainen raumalainen tehdä markkinointityötä.

Kaupunkiorganisaation pyörittämisessä on edessä tyystin toisenlaisia haasteita. Vuoden alussa voimaan astunut tiedonhallintalaki tuo velvoitteen laatia malli, jolla tietoa hallitaan koko sen elinkaaren ajan.

Toinen mittava uudistus on julkishallinnon verkko- ja mobiilipalveluita koskeva saavutettavuusdirektiivi. Sen mukaisesti rakennettuja verkkopalveluita voi käyttää, vaikka ei näkisi tai kuulisi tai pystyisi käyttämään kahta kättä tai kymmentä sormea sujuvasti.

Uudistusten taustalla on tärkeitä arvoja, kuten yhdenvertaisuuden, yksityisyyden suojan ja julkisuusperiaatteen toteutuminen.

Nyt viimeistään on aika jättää kevätsiivoukset vähemmälle ja lähteä nauttimaan auringosta ja ulkoilusta. Vinkkejä viihtymiseen löydät myös takakannen tapahtumakalenterista ja kaupungin nettisivuilta.

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

Terveyspalvelujen tärkeistä puhelinnumeroista on tehty esite Esite on jaossa kaupungin palvelupisteissä ja odotustiloissa.

Puhelinnumerot löytyvät myös kaupungin nettisivuilta hakusanalla ”tärkeät puhelinnumerot”.

ONKO SINULLA JUTTUIDEOITA? Minkälaiset kaupungin asiat kiinnostavat?

Anna meille vinkki aiheesta tai mielenkiintoisesta persoonasta.

Palkitsemme juttuun johtaneet vinkit Rauma-tuotteella.

Lähetä ideasi sähköpostilla: viestintapalvelut@rauma.fi.

Kaupungin tiedotuslehti 3 • 2019

Ka up

K au

pu

n

gi n

ti ed

ot

eh u sl

ti

2

•

20

un gin

tie do

tus leh

19 • 20 ti 1

Ka upu

FOY S

mat Y JA tule kalla AR joht vaisuu ajak den si

18

ngi n

tie dot

usl eht

i1• 20 18

J RonMen tekijän

K au

m peli pala

S et Taid si TU omak malla VA Laivanöä inaa nnus hk la AS rake uu sä ul ko e IK aa ku umalle rin all Ra UR lm Au aum R TUutta nnite T UL a u uu ta

K

an ss os petu o

in ar m ka ja sa pa ta as up h uv ka usjo hik an it Lä aum toim R si uu

Kylän sydämessä syntyy sanataidetta soitu Kaav aus kats 2019

Pohj koul oiskeh än erila u - jota in ista

ng

in

SO

K K ARI su A un M N nit ell P aa U n S HKSc Raum anista suur an Ve in as den iakas

pu

ti ed

ot

RC

us

le ht

i4

•

20

18

O

siv su ma LOR elt ur ala im ell a ell a ä

Kaav kats oitus2018 aus

yh

de

ss ä RA Tält UM ä n A äyttä 20 ä 30

3

TILINPÄÄTÖS 2019

VEROPROSENTTI 20

VEROTULOT 169,6 MILJ.

ASUKASLUKU 39 243

TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ 13,7 MILJ.

TALOUDEN TASAPAINOON VIELÄ MATKAA Alijäämää yli 13 miljoonaa Teksti: Raija Lehtorinne

Rauman kaupungin vuoden 2019 talouden alijäämä oli helmikuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan -13,7 miljoonaa euroa, mikä on 2,9 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Eniten tulokseen vaikuttivat verotulot, jotka vähenivät merkittävästi vuodesta 2018.

Verotulot laskivat Verotuloja kertyi 7,8 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 4,1 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Kunnan tulovero oli 7 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota huonompi ja laski 1,3 miljoonaa euroa vuoteen 2018 verrattuna.

Yhteisövero toteutui 1,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota huonommin ja laski 3,5 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistövero nousi 0,6 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna.

Valtionosuudet toteutuivat 1,8 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota paremmin ja nousivat 1,8 miljoonaa euroa vuoteen 2018 verrattuna.

Alkuperäistä talousarviota muutettiin vuoden aikana ja muutetussa talousarviossa päädyttiin jopa -26,0 miljoonaan

4

euroon. Kaupungin talous toteutui lopulta alkuperäistä talousarviota heikompana, mutta tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan taloudellinen tulos oli kuitenkin selvästi muutettua talousarviota parempi. − Kuntatalouden ennustaminen oli viime vuonna erittäin hankalaa, sillä verotuloennusteet vaihtelivat suuresti tulorekisterin käyttöönoton ja verokorttiuudistuksen takia, vs. kaupunginjohtaja Tomi Suvanto toteaa.

Lainakanta kasvoi Vuonna 2019 kaupunki käytti investointeihin 27,3 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Pohjoiskehän

” Kuntatalouden ennustaminen oli viime vuonna erittäin hankalaa, sillä verotuloennusteet vaihtelivat suuresti tulorekisterin käyttöönoton ja verokorttiuudistuksen takia.”

– Tomi Suvanto, vs. kaupunginjohtaja –

koulu ja Papinpellon vuoropäiväkoti, katujen peruskunnostus, Karin kampuksen valmistelu, viranomaistoimen meriasema sekä Fåfängan alue. Lisäksi liikelaitokset investoivat muun muassa verkostojen kunnostukseen, Äyhön vesilaitokseen ja Vanhalahden alueelle.

Kaupungin lainakanta nousi 60,9 miljoonaan euroon. Asukasta kohti lainaa oli viime vuoden lopussa 1553 euroa.

Omavaraisuusaste oli 69 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 78 prosenttia.

Lainasaamiset olivat 58,2 miljoonaa euroa.

Peruskaupungin käyttötalouden toimintakate kasvoi noin 1,2 miljoonaa euroa alkuperäisestä talousarviosta ja toimintamenoja toteutui noin 0,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota enemmän.

Kaikki toimialat saavuttivat niille asetetut säästötavoitteet, ja niiden talous toteutui talousarvion mukaisesti. Vain erikoissairaanhoidon toimintakate ja toimintamenot ylittyivät.

Talousohjelmakausi jatkuu − Käynnistimme viime vuonna Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman, jonka

VERORAHOITUS 2019 214,0 milj. euroa

VALTIONOSUUDET 44,4 MILJ.

21 % 4% 6%

69 %

Kunnan tuloverot ..................... 147,2 milj. € Yhteisöverot ............................... 13,6 milj. € Kiinteistöverot ............................. 8,8 milj. € Valtionosuudet .......................... 44,4 milj. €

PERUSKAUPUNGIN TOIMINTAMENOT 2019 306,2 milj. euroa

1% 3% 2% 4% 49 %

tarkoituksena on kaupungin talouden tasapainottaminen tulevien vuosien aikana. Pysyvillä, toiminnallisilla ja rakenteellisilla kehittämistoimilla pyrimme varmistamaan kaupungin vahvan talouden ja suunnitteilla olevat tulevaisuusinvestoinnit, Tomi Suvanto sanoo.

Kaupungin talouden suunta on huolestuttava, sillä tulos on ollut jo kaksi vuotta peräkkäin alijäämäinen. Vuoden 2020 tavoitteena on nollatulos, jonka saavuttamiseksi toimialat valmistelevat toimenpiteitä. Väestön vähentyessä ja ikääntyessä tarvitaan edelleen myös rakenteellisia muutoksia.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Rauman kaupungin väkiluku vuoden 2019 lopussa oli 39 243, mikä oli 117 vähemmän kuin edellisvuonna.

Rauman kaupungin tilinpäätös julkaistaan kokonaisuudessaan torstaina 26.3.

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen 31.3. Tarkastettu tilinpäätös esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi 25.5.

14 %

27 %

Konsernihallinto ...........................6,1 milj. € Konsernipalvelut...........................8,3 milj. € Työllisyydenhoito...........................2,6 milj. € Sosiaali ja terveys..................... 150,4 milj. € Sivistys ........................................ 83,0 milj. € Tekninen ..................................... 42,2 milj. € Taseyksiköt ................................. 13,5 milj. €

SUURIMMAT INVESTOINTIKOHTEET 2019 • Pohjoiskehän koulu ...................8,6 milj. € - lisäksi irtaimistohankinnat .....1,4 milj. € • liikelaitosten investoinnit ..........4,5 milj. € • Papinpellon vuoropäiväkoti .......2,3 milj. € • katujen peruskunnostus ...........1,1 milj. € • Karin kampus ............................0,8 milj. € • viranomaistoimen meriasema...0,6 milj. € • Fåfängan alueen kehittäminen...0,6 milj. € • jäähalli .......................................0,4 milj. € • ulkovalaistusverkko ...................0,4 milj. €

Raumalla Suomen toiseksi paras kuntaimago Rauma oli kokonaisvaikutelmaltaan selkeästi oman vertailuryhmänsä ykkönen ja kaikkien Suomen kuntien joukossa kakkonen imagotutkimuksessa, jonka Taloustutkimus Oy toteutti viime syksynä.

Tutkimuksessa elinkeinoelämän edustajat arvioivat kaupunkien ja kuntien imagoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Rauman sijoitus nousi vuodessa peräti kahdeksan pykälää.

Arvioitavia imagotekijöitä olivat yrittäjämyönteisyys, kaavoitus yritystoiminnan kannalta, työvoiman saatavuus, kunnan asioiden tiedottaminen yrityksille, kunnan markkinointi, kuntayhteistyön tuloksellisuus, yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö, innovaatioiden tukeminen, keskuksen kaupalliset palvelut, liikenteen sijainti ja yhteydet sekä helppo yhteydenpito kunnan virkamiehiin.

Tulosten mukaan Rauma on erityisen vahva yrittäjämyönteisyydessä, tuloksellisessa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, markkinoinnissa ja yhteydenpidossa kunnan virkamiehiin. Rauman muita vahvuuksia olivat kaavoitus, kunnan asioiden tiedottaminen yrityksille ja innovaatioiden tukeminen. Kehitettävää oli työvoiman saatavuudessa sekä liikenteellisessä sijainnissa ja yhteyksissä.

Taloustutkimuksen imago -tutkimuksessa selvitettiin elinkeinoelämän edustajien mielipiteitä Suomen 36 suurimman kaupungin ja kunnan toiminnasta. Tutkimuksessa olivat mukana Suomen kaikki yli 30 000 asukkaan kunnat.

5

UUTISIKKUNA

KANSALAISOPISTO JA MUSIIKKIOPISTO YHDISTYVÄT Ensi elokuusta alkaen kansalaisopisto ja musiikkiopisto ovat yksi hallinnollinen kokonaisuus. Rehtoriksi tulee musiikkiopiston rehtori Mira Ellmén. Sekä kansalaisopistossa että musiikkiopistossa tulee olemaan apulaisrehtori, joka vastaa oppilaitoksen arjen sujumisesta.

–Kuntalaisille muutos ei tule näkymään. Molempien opistojen toiminta jatkuu entisellä tavalla. Kansalaisopisto pysyy kansalaisopistona ja musiikkiopisto musiikkiopistona, kansalaisopiston rehtori Helinä Seikola tiivistää.

Yhdistymisellä vahvistetaan Rauman opistotoimintaa luomalla hallinnollisesti ja toiminnallisesti vahvempi yksikkö, jolla on paremmat mahdollisuudet turvata riittävät opetusresurssit. Uudistuksella valmistaudutaan myös Karin kampuksen tulevaan toimintakulttuuriin, jossa yhteistyö tulee olemaan tiivistä ja tilat yhteiskäytössä.

KULTTUURIPERINTÖTIETOPANKKI – TALLENNUSTA YHTEISEEN MUISTIIN Rauman museolla on käynnissä yhdessä Uudenkaupungin museon kanssa kulttuuriperintötietopankki -hanke, jossa kerätään yhdessä paikallisen yhteisön kanssa kulttuuriperintöä museoiden kokoelmiin. Hankkeen tarkoituksena on lisätä ympäröivän yhteisön omaa osallistumista museon tallennustyöhön, toimien oman asuinalueensa ja yhteisönsä asiantuntijoina.

Tähän mennessä hankkeessa on tallennettu lapsuuden muistoja sekä tietoa paikannimistä ja tarinoita taloista. Keväällä tallennus jatkuu tunteiden ja valokuvien merkeissä.

RAUMAN MUSIIKKIOPISTO TÄYTTÄÄ 50 VUOTTA Vuonna 1970 perustettu Rauman musiikkiopisto täyttää syksyllä 50 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlistetaan ensi lukuvuoden aikana erilaisin konsertein. Juhlakonsertti soi Rauma-salissa lauantaina 21.11. Vuosikymmenten aikana musiikkiopisto on kasvattanut soitinvalikoimansa pianosta yli kahteenkymmeneen opetettavaan instrumenttiin. Pianonsoiton lisäksi voi opiskella mm. kaikkia jousi- ja puhallinsoittimia, laulua, kitaraa sekä bändisoittimia. Oppilaita on jo yli 750 ja erilaisia konsertteja lukuvuosittain noin 60. Oppilasvalintoihin ilmoittautuminen on huhtikuun aikana.

Tervetuloa tutustumaan musiikkiopiston tiloihin (Nortamonkatu 5) ja erilaisiin soittimiin avoimien ovien päivänä lauantaina 18.4. klo 10–13.

ONNELAN PÄIVÄKOTI TÄYTTÄÄ 30 VUOTTA Onnelan päiväkoti Kortelassa täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Päiväkodin toiminta-ajatuksina oli alusta alkaen lapsilähtöisyys ja luonnon kunnioittaminen. 1999 aloitettiin kansainvälinen Eco School-toiminta, joka paremmin tunnetaan Vihreä Lippu –ohjelmana. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Onnela sai ensimmäisen kerran Vihreän Lipun salkoon osoituksena sitoutuneesta ympäristökasvatustoiminnasta.

Onnelan juhlia vietetään 27.5.2020 klo 15-17 kaikille avoimen pihatapahtuman merkeissä. Kaikki Onnelan nykyiset ja entiset lapset, perheet, työntekijät, kyläläiset, vanhempainyhdistyksen jäsenet, yhteistyökumppanit, keke-yhdyshenkilöt ja muut Onnelan ystävät toivotetaan tervetulleiksi viettämään piknik-iltapäivää Onnelan päiväkodin pihalle. Ohjelmassa on esityksiä, yhteislaulua, vapaata seurustelua ja tuttujen tapaamista.

6

RAUMAN TAIDEMUSEO TÄYTTÄÄ 50 VUOTTA Rauman taidemuseo aloitti toimintansa joulukuussa 1970 ja oli ensimmäinen taidemuseo Satakunnan alueella. Taidemuseon perustamisessa ratkaiseva rooli oli raumalaisella taidemaalarilla ja taidevaikuttajalla Alpo Saravalla, josta tuli myös taidemuseon ensimmäinen intendentti.

Vanhassa Raumassa sijaitseva Pinnalan talo pihapiireineen siirtyi perustetun säätiön omistukseen. Museolla on myös kansainvälistä näyttelytoimintaa. Näyttelyiden lisäksi museossa järjestetään tapahtumia, työpajoja ja luentoja. Rauman Taidemuseon Säätiö lakkautettiin ja taidemuseo on toiminut osana Rauman kaupungin kulttuuri- ja museopalveluita 1.1.2019 alkaen.

Taidemuseo ylläpitää myös kokoelmia, joista pysyvästi on esillä Eino Valtosen lahjoituskokoelma. Kokoelma sisältää teoksia Suomen taiteen kultakauden taiteilijoilta sekä 1700–1800-lukujen eurooppalaisilta taiteilijoilta. Mukana on esimerkiksi Pekka Halosen tuttuja talvimaisemia sekä maalauksia Victor Westerholmilta ja Eero Järnefeltiltä.

Taidemuseon juhlavuoden näyttely Kosti Koskinen – Kommentteja Kadunmiehen päiväkirjaan avautuu elokuun lopulla. Juhlavuosi tulee näkymään myös erilaisissa tapahtumissa.

Tieliikennelain uudistus näkyy vähitellen Teksti: Kari Riikilä

Uudistunut tieliikennelaki astuu voimaan tämän vuoden kesäkuussa korvaten nykyisen, vuonna 1982 käyttöönotetun tieliikennelain. Uusi laki tuo mukanaan muutoksia esimerkiksi ajoratamerkintöihin, liikennemerkkeihin ja heijastimen käyttöön. Myös pyöräilijöitä koskevia muutoksia on luvassa. Lakimuutos pyrkii parantamaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä luomaan edellytyksiä liikenteen automaatiolle.

Raumalla tieliikennelain uudistus näkyy todennäköisesti ensimmäisenä pysäköinnissä, kun ”vastakarvaan” pysäköinti sallitaan. Lain voimaantulon jälkeen on siis sallittua taajamassa pysäköidä vasemmalle puolelle kaksisuuntaisella tiellä, jos se ei vaaranna tai haittaa liikennettä.

Pyöräilijöille lakimuutokset näkyvät nopeasti Pyöräteillä uudistukset näkyvät kenties selvimmin. Pyörätien jatkeet poistuvat käytöstä, paitsi paikoista joissa risteykseen tuleva autoilija on väistämisvelvollinen. Tällaisia paikkoja ovat risteykset, joissa on autoilijaa koskeva kärkikolmio.

Muutoksen tarkoitus on vähentää epäselvyyksiä poistamalla jatkeet paikoista, joissa aiemmin on ollut jatke, mutta myös pyöräilijän väistämisvelvollisuus.

Lakiuudistus vaikuttaa pyöräilijöihin muillakin tavoin, sillä voimaantulon jälkeen pimeällä pyöräillessä pitää näkyä taaksepäin punainen valo nykyisen kirkkaan etuvalon lisäksi.

Uudistus teettää töitä Liikennemerkkien päivitys tulee työllistämään Rauman teknistä toimea koko lain siirtymän ajan. Päivityksen myötä 80-luvulla käyttöön tulleet ihmishahmoin varustetut merkit korvataan uusilla, selkeämmillä hahmoilla varustetuilla merkeillä. Pelkästään suojatiemerkkejä on Rauman kaupunkialueella lähes 1500, joten urakka on melkoinen.

Lakiuudistuksen myötä myös yhdistetyn jalankulun ja pyörätien merkkeihin lisätään kaksisuuntaisen liikenteen merkit ja pyörätien jatkeen merkit kohtiin, joihin jatkeet jäävät. Lisäksi väistämisvelvollisuudesta kertoviin kolmioihin lisätään kaksisuuntaisesta pyörätiestä varoittavat lisäkilvet. Vaihtotyöt tullaan suorittamaan kaupunginosa kerrallaan kymmenen vuoden siirtymäajan puitteissa.

7

Kaupungintalon äitihahmo ja tolkun ihminen

Teksti: Sini Gahmberg

Johdon assistentti Sirpa Liukkonen on työssään edistänyt Rauman asioita ja raumalaisuutta. Hän on ollut mukana Rauman käänteissä viidellä vuosikymmenellä.

Pitkän työuran aikana kaupunginjohtajat ovat vaihtuneet ja työnkuva laajentunut.

Vähäne flikk aloitti monistamossa Sirpa aloitti kaupungin palveluksensa ennen Uljas Mäkelän kaupunginjohtajakauden alkua kesäkuussa 1978. Kaupunginkanslian monistamosta hän siirtyi myöhemmin apulaiskanslistiksi ja kanslistiksi.

1970- ja -80 -luvut olivat aikaa ennen tietokoneita, monistamossa käytettiin offsetkonetta, asiakirjat kirjoitettiin sanelusta ja kalkkeeripaperia kului.

Toimistotyöskentely oli tuohon aikaan melko virallista. Vähäsenä flikkana vanhempia teititeltiin. Sirpa muistaa sopineensa sinunkaupoista muun muassa apulaiskaupunginjohtaja Lauri Aakulan kanssa.

– Työyhteisössä keskustelua herätti työvaatetus, koska naisten oli suotavaa käyttää hameita. Minulla kuten muillakin kanslian naisilla oli muun muassa Vuokon kaunis puolihame. Vaatepulmista päästiin, kun keksimme ostaa itsellemme nämä yhtenäiset työvaatteet, vaikkei meiltä sellaista edellytettykään.

Arvokkaita juhlia ja erilaisia vieraita Vuodesta 1988 alkaen Sirpa avusti kaupunginjohtaja Pentti Koivua aiempien tehtävien lisäksi.

– Kun samassa toimistossa oltiin, oli luontevaa vastata johtajien puheluihin ja hoitaa muitakin johtajien asioita. Kun Pentti Koivu tuli taloon, hän kysyi, voisinko toimia hänen apulaisenaan, ja niin tehtävät vähitellen vaihtuivat kaupunginjohtajien avustamiseen. Vuonna 1992 uuden kaupungintalon valmistuttua aloitin virallisesti kaupunginjohtajien sihteerinä, Sirpa kuvaa.

Kaupunginjohtajien sihteerinä työnkuvaan tulivat PR-tilaisuudet ja tapahtumajärjestelyt. Työpukeutumiseen kuuluivat jakkupuvut, eikä voinut kuvitellakaan tulevansa töihin farkuissa. Sirpa kuvaa Koivua ammatilliseksi oppi-isäkseen.

– Tehtävänäni oli muun muassa virallisten tilaisuuksien, päivällisten ja kokkareiden järjestäminen. Vieraina oli ministereitä, kaupunginjohtajia, maaherroja, ystävyyskaupunkien ja yrityselämän edustajia. Koivu opetti minulle paljon tästä työstä ja siihen liittyvästä protokollasta.

Sirpa on järjestänyt tasavallan presidenttien Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön vierailut Raumalle.

Mauno Koiviston vierailussa 1980-luvulla Sirpa oli paikalla, vaikkei ollut sitä itse järjestämässä.

Arvostus Raumaa ja raumalaisuutta kohtaan näkyy Sirpan kaikessa työssä. Tässä teeman mukaisesti pukeutuneena Rauman 560-vuotissynttäreillä.

8

” Kolpinon kaupunginjohtaja istui Toyota Terceliin Sirpan viereen. Pienessä autossa raamikkaan kaverin karvalakki ulottui kattoon, ja tilanne oli jokseenkin koominen.”

– Presidentti Halosen vierailupäivänä oli 30 asteen helle, ja merelläkin käytiin.

Isännillä oli ykköset päällä, mutta Halonen tuli paikalle säänmukaisesti pukeutuneena kesäleningissä ja -hatussa. Kävin merellä hinaajan vessassa ottamassa sukkikset silkkimekkoni alta pois, Sirpa kertoo.

Työtehtävien hoitaminen ei ole aina katsonut aikaa ja paikkaa. Rauman ystävyyskaupungista Kolpinosta tuli pyhäehtoona vieraita Cumulukseen. Sirpalle tuli olo, etteivät vieraat ehkä löydä perille, joten hän lähti sunnuntai-iltana pienellä Toyota Tercelillään haravoimaan kaupungin tyhjiä katuja ja löysikin venäläisessä rekisterissä ajelevan auton. Kalliokadulla hän ajoi sen edelle ja pysäköi katuparkkiin.

– Hyppäsin päätä pahkaa autosta ulos huitomaan keskelle katua, jotta vieraat pysähtyisivät. Pakun sisältä astui iso mies karvahattu päässään. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta huitomisen lopputuloksena Kolpinon kaupunginjohtaja istui Toyota Terceliin Sirpan viereen. Pienessä autossa raamikkaan kaverin karvalakki ulottui kattoon, ja tilanne oli jokseenkin koominen. Koivu odotti sisällä Cumuluksessa toivottaakseen vieraat tervetulleiksi.

Rauma-päivistä kaupungin tasavuosijuhliin Uuden vuosituhannen alkaessa oltiin jo siirtymässä nykyiseen kunnalliskulttuuriin, jossa osallistaminen ja palvelunäkökulma saivat entistä tärkeämmän sijan. Sirpan työtehtävät laajenivat kansainvälisyyteen ja yhteistyöhön kaupunkilaisten kanssa.

Pikkulikkana kahvitustilaisuudessa 1970-luvun lopulla.

Arno Miettisen aikana sain vielä enemmän vastuuta ja itsenäisiä tehtäviä. Miettinen oli kaupunginjohtajana joustava ja kannustava ja antoi vahvaa tukea. Rauman suurina juhlavuosina Sirpa hoiti oman toimensa ohella juhlavuosien projektisihteerin tehtävät. Vuonna 2012 Rauman täyttäessä 570 vuotta järjestettiin kymmeniä yleisötapahtumia ja julkaistiin raumalaisia ruokareseptejä.

– Tapahtumista mieleen ovat jääneet ne, joissa kaikki ei mennyt kuten Strömsössä.

Vuosituhannen vaihteen uudenvuodenjuhlassa sähköt menivät kovan pakkasen takia, eivätkä kaiuttimet toimineet. Toisella kerralla sähkökaappi meinasi kaatua, joten herra Liukkonen tuki kaappia koko tilaisuuden ajan, Sirpa muistelee.

Juhlavuosijärjestelyiden aikana Sirpa tapasi satoja raumalaisia ja kymmeniä yhdistyksiä, joiden kanssa hän tuli tutuiksi.

– Olen todella onnekas, että olen saanut tehdä raumalaisten hyväksi töitä. Olen aina arvostanut raumalaisuutta ja suomalaisuutta. Ylpeys raumalaisuudesta on ollut punainen lanka elämässäni ja se merkkaa koko ajan vain enemmän, Sirpa miettii.

Helposti lähestyttävä tolkun ihminen Työkaverit arvostavat Sirpaa luotettavana tolkun ihmisenä, jolta voi kysyä asiaa kuin asiaa. Jäädessään eläkkeelle tänä vuonna työuraa kaupungin palveluksessa on kertynyt komeat 42 vuotta ja 3 kuukautta.

– Esimiehen arvostus ja lojaalius on työssäni kaiken lähtökohta. Työurani aikana olen palvellut kuutta kaupunginjohtajaa ja apulaiskaupunginjohtajaa, joita ovat olleet aikajärjestyksessä Reijo Vuorio, Pentti Koivu, Reijo Kallio, Tomi Suvanto, Arno Miettinen ja viimeisimpänä Kari Koski.

– Nykyaika Kari Kosken kanssa on ollut kiinnostavaa elinkeinoelämän kehittämisen aikaa. STX:n lakkauttamisen aikoihin laitettiin iso vaihde päälle ja ostettiin telakka-alue. Sen jälkeen on tehty paljon asukasmarkkinointia.

– Vaikka tunnen hitusen haikeutta, lähestyvät mummupäivät lasten ja lastenlasten kanssa tuovat arkeeni Paroalhossa edelleen vilskettä ja vipinää.

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA IT-kehittämispäällikkö Pasi Kilpeläisen tehtävänä on osallistua Rauman kaupungin tietohallinnon eri kehittämishankkeisiin.

Isännöitsijä Mika Osmosen tehtävänä on kaupungin vuokrataloyhtiöiden isännöinti, kaupungin suoraan omistamien asuntojen hallinnollinen isännöinti, isännöintitoimiston esimiestehtävät sekä asuntotarjonnan ja –kysynnän yhteensovittaminen Rauman Veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki johtaa ja kehittää Rauman Veden toimintaa.

Hankintapäällikkö Vesa Tomminen kehittää ja ohjaa kaupungin keskitettyjä hankintaprosesseja.

Hän vastaa hankintapalveluiden asiantuntijaryhmän toiminnasta, hankintastrategian jalkauttamisesta ja kehittämisestä sekä osallistuu hankintapalveluiden päivittäiseen operatiiviseen toimintaan.

Tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpulan vastuulla on tilapalvelut palvelualueen johtaminen. Tilapalvelujen palveluyksiköitä ovat rakennuttaminen, kunnossapitopalvelut, toimitilapalvelut, LVI-palvelut, sähköpalvelut ja isännöinti.

9

MINUN PAIKKANI

Rakkaus kotikaupunkiin syntyy paikoista ja ihmisistä – ennen kaikkea niiden luomista muistoista. Tässä juttusarjassa tutustumme tunnettujen paikallisten ihmisten rakkaisiin paikkoihin Raumalla sekä niiden nostattamiin muistoihin.

– Kari Vuorisalo –

Seminaarirakkaus syttyi kahdessa sukupolvessa Teksti ja kuva: Marko Östman

Kari Vuorisalon elämän isot käännekohdat kohtaavat Seminaarinmäellä. Eläkepäiviään viettävä entinen musiikinopettaja tunnetaan muun muassa lasten laulu- ja soitinyhtye Kari & Kakrut isänä.

Seminaarinmäellä hän opiskeli ammattiin ja kohtasi elämänsä suuren rakkauden.

Rauman Seminaarinmäki nostaa Kari Vuorisalon tunteet pintaan. Miksi juuri tämä paikka on hänelle niin tärkeä?

– Seminaarinmäellä olen kokenut monet elämäni käännekohdat. Muutin Raumalle opiskelemaan luokanopettajaksi vuonna 1979. Tapasin opiskeluiden parissa nykyisen vaimoni, jonka kanssa olemme kulkeneet nyt 40 vuotta yhtä matkaa. Lisäksi tyttäreni opiskeli täällä luokanopettajaksi ja myös hän löysi oman seminaarirakkautensa. Olen opettanut Seminaarinmäellä musiikin sovittamistyötä ja tämä on toiminut harjoittelu- ja konserttitilana.

Opiskelijaelämä kartuttaa muistojen reppua. Minkälaisia hetkiä opiskeluajoista nousee päällimmäisenä mieleen?

– Meillä oli paljon kaikenlaisia hullutuksia. Kahvilatoiminta oli aktiivista ja oli Sempunmäen ajoja, eli ajoimme yöaikaan polkupyörillä ympäri aluetta.

Talossa oli yksi tietokone, ja muistan kun syötimme gradujemme tutkimusinfoja yhdessä kaverini kanssa Tapaninpäivänä.

Se oli ainut päivä, johon kyseinen kone oli enää vapaana.

10

Rauma tunnetaan opiskelukaupunkina. Millä tavoin Seminaarinmäki nostaa omalta osaltaan vetovoimaa?

– Opettajankoulutuslaitos tekee Raumasta yliopistokaupungin. Tiloja kehitetään ja kunnostetaan koko ajan. Opiskelijoilla on iso vaikutus raumalaiseen kulttuuriin.

He viettävät täällä viisi vuotta, jonka aikana heihin tarttuu paikallista kulttuuria, jota he vievät ulospäin. Osa myös jää pysyvästi Raumalle, joten tällä mäellä on moninainen vaikutus raumalaisuuteen.

Vuorisalo on kotoisin Porista, mutta noin 40 vuodessa hän on ehtinyt raumalaistua.

Vuosien varrella hän on tehnyt Rauman kielistä musiikkia yhdessä Rauno Tuunan ja Hannu Heinon kanssa. Mitä raumalaisuus merkitsee?

– Rauma on kotikaupunki. Arvostan ruuhkatonta ja lyhyiden etäisyyksien liikennettä, tietynlaista turvallisuutta ja rauhallisuutta. Rauman kieli ja Vanha Rauma ovat asioita, joiden ylläpitämisestä meidän tulee huolehtia. Olen halunnut tehdä myös lasten kanssa raumankielistä musiikkia, sillä perinne säilyy ja leviää lasten kautta.

TOP 3 -PAIKAT: 1. SEMINAARINMÄKI Seminaarinmäessä on vankat perinteet jo 1800-luvulta lähtien, joten alue on myös kulttuurisesti tärkeä kohde. Suosittelen kaikille raumalaisille kävelyretkiä Seminaarinmäelle aistimaan tunnelmaa ja ihastelemaan kauniita rakennuksia.

2. MERI JA SAARISTO Meri ja saaristo ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Rauma on oikea rannikkokaupunki, sillä täällä meri on kävely- ja pyöräilymatkan päässä.

Syväraumanlahti ja Otanlahti on laitettu viimeisen päälle kuntoon, joten niistä kannattaa nauttia niin kesällä kuin talvellakin.

3. VANHA RAUMA Toista samanlaista paikkaa samanlaisilla toiminnoilla ei löydy. Elävyydestä ja idyllisyydestä on pidetty hyvää huolta. Aluetta on kehitetty, mutta samaan aikaan perinteitä on arvostettu ja vaalittu. On tärkeää, että alue pysyy samanlaisena myös seuraavat sata vuotta.

Mikael Malmsten, Jan-Erik Meriö, Sini Liimatainen ja Sofia Martens ovat innolla mukana INTO-lehden toimituksessa.

Arkistojen kätköistä löytyi myös legendaarisia Bulletiini-lehtiä, joita on julkaistu aikanaan Uotilanrinteen lukiossa vuodesta 1976 lähtien. Bulletiinille oli valtava tarve, ja se oli varsinainen itseilmaisun muoto.

SUOMEN VANHINTA KOULULEHTEÄ tehdään Raumalla Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman Lyseon lukion INTO-lehti on Suomen vanhin koululehti. INTO on perustettu 16.11.1895 Rauman Lyseon toverikunnan kokouksessa ja sitä toimitetaan Raumalla yhä lukiolaisten voimin kuvataiteen kurssilla. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväisin printtiversiona ja joulun alla digilehtenä.

Virpi Erämajan koostaman historiikin mukaan aivan kaikkia yli 120-vuotiaan lehden painoksia ei valitettavasti ole tallessa eikä lehden ilmestymisen yhtäjaksoisuudesta ole täyttä varmuutta. Ensimmäiset 55 vuotta INTO-lehdet kirjoitettiin käsin.

Käsin kirjoitettua lehteä julkaistiin silloin vain yksittäiskappaleina ja ne luettiin lukiolaisille ääneen.

Julkaistuissa INTO-lehdissä näkyy selvästi ajalleen tyypillisiä piirteitä. Sanamuodot, kerronta ja kuvitukset kuvaavat lehtien aikaa ja historiaa. Joka lehdellä on oma ajankohtainen teemansa. Mutta miltä näyttää INTO-lehden tulevaisuus? Pitääkö yli 120-vuotias lehti pintansa tietotulvan keskellä?

– Lehden kokonaisuuden kannalta tulevaisuus on varmasti hyvä, mutta pohdimme, lukeeko sitä kukaan. Lehden tekemiseksi nähdään paljon vaivaa, mutta silti se tuntuu nykyajassa jäävän tietotulvan

jalkoihin. Printtiversio tavoittaa lukiolaiset silti paremmin kuin digilehti. Koemme tärkeäksi, että koululehtemme toteutetaan jatkossakin painettuna, INTO-lehden päätoimittaja Sini Liimatainen kertoo.

Rauman Lyseon lukion INTO-lehteä työstää reilusta 10 lukiolaisesta koostuva ryhmä kuvataidekurssilla, jota ohjaavat kuvataideopettajat Emilia Badyari ja Tuula Kuusela. Osa opiskelijoista on ollut mukana lehtiprojekteissa jo lukion ensimmäiseltä vuosikurssilta alkaen ja osa on liittynyt mukaan myöhemmässä vaiheessa. Lehden tekeminen vaatii paneutumista ja vaivaa.

Yhden lehden tekemiseen käytetään aikaa noin kolme kuukautta.

INTO-lehteen juttuja kirjoittanut ja kuvitusta luonut Sofia Martens toteaa kaikenlaisen kirjoittamisen olevan positiivista. Kun aihe on hyvä, kirjoittaminen vie mennessään. Lehden kuvittaja JanErik Meriö kertoo oppineensa lehden työstämisen myötä uusia menetelmiä ja sovelluksia kuvitukseen, piirtämiseen ja maalaamiseen.

– Koululehden sisällöntuotantoon saavat osallistua kaikki halukkaat. Meillä on innokkaita kirjoittajia, taitavia kuvittajia sekä toimeliaat taittajat. Sisältö vaihtelee ja on lehtikohtaista. Yleensä poh-

dimme lehdelle teeman. Viimeisimmät INTO-lehdet ovat käsitelleet harrastuksia, tunteita ja ulkonäköpaineita. Haluamme tarttua koululehden avulla asioihin, joista ei nuorten keskuudessa puhuta paljon, Liimatainen toteaa.

Tietotulva vie tilaa INTO-lehdeltä Opiskelijoihin kohdistuu tänä päivänä valtavasti markkinointia ja mainontaa.

Tietoa on paljon ja sitä on tarjolla joka puolella. Ennen lehdillä oli selvästi suurempi merkitys.

– Mielestämme mobiililehdet eivät kuitenkaan korvaa printtilehteä. Lehti kadottaa mobiilissa fiilistä ja saattaa myös jäädä huomaamatta. Jutut ovat kuitenkin hyvin kirjoitettuja ja kuvitus taidokasta, joten on harmi, jos INTO-lehden sisältö ei tavoita kohderyhmäänsä, INTO-lehden toimituksessa mukana oleva Sofia Martens kertoo.

INTO-lehti on laajentanut reviiriään hiljattain myös sosiaalisen median puolelle – se löytyy Instagramista. Tilillä esitellään muun muassa lehden toimituskuntaa ja lehden tekoprosessia. Jatkossa koululehteä markkinoidaan entistä paremmin ja tehokkaammin. Mikäli opiskelija on mukana neljän INTO-lehden tekemisessä, hän saa kurssisuorituksen.

11

KARIN KAMPUS – tehokasta tilankäyttöä – Teksti: Kari Riikilä Karin kentälle rakennettavan Karin kampuksen suuret linjat ovat selvillä, kun Verstas Arkkitehdit-toimiston piirustuksiin tehdään vielä viimeisiä viilauksia.

Tilat ovat pääosin löytäneet paikkansa ja muotonsa, vaikka esimerkiksi pukuhuoneiden ja varastojen seinärakenteiden sijoittumista vielä hiotaan.

Seuraavaksi vuoroon pääsevät erikoissuunnittelijat, kuten LVIA-, akustiikka-, sähkö-, vedenkäsittely- ja rakennesuunnittelijat. Erikoissuunnitteluun on varattu aikaa puoli vuotta, minkä jälkeen aloitetaan rakennuttajien kilpailutus.

– Tavoite on saada rakennuttajat valittua ja kuokka maahan ennen kuluvan vuoden loppua. Tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023, sivistystoimialan johtaja Soile Strander toteaa.

12

Osallistavaa suunnittelua Kampuksen suunnittelussa suuri painoarvo on ollut alusta alkaen käyttäjäryhmiltä saadulla palautteella. Marraskuussa 2018 järjestetyille ideapäiville osallistui lähes 200 kampuksen toiminnasta kiinnostunutta, ja päivien aikana saaduista ideoista jalostettiin 20 erilaista tila- ja palvelukonseptia.

Ideapäivien jälkeenkin tulevan kampuksen toimijat ovat olleet tiiviisti mukana suunnittelutyössä. Stranderin mukaan Verstas Arkkitehdit onkin kuunnellut käyttäjiä erinomaisesti rakentamisen reunaehtojen ja budjetin puitteissa.

Kampus-konaisuuteen sijoittuvat Hj. Nortamon peruskoulu, yhdistyvät kansalaisopisto ja musiikkiopisto, uimahalli, liikuntahalli, kuvataide- ja teatterikoulu sekä nuorisotilat. Kampuksesta tulee noin 130 vakinaisen henkilön työpaikka, lisäksi

tiloissa toimii parhaimmillaan lähes saman verran kansalaisopiston tuntiopettajia.

Käytössä aamusta iltaan Tilat on suunniteltu niin, että kaikki kampuksella tapahtuva toiminta pystytään sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen.

Eri toimijat voivat käyttää samoja tiloja ja omien tilojen tarve vähenee. Strander korostaa yhteisistä tiloista saatavia hyötyjä.

– Esimerkiksi kansalaisopisto käyttää hyväkseen lähes kaikkia peruskoulun tiloja, jolloin nekään eivät ole iltaisin tyhjillään.

Tavoitteena on, että kaikkien tilojen käyttöaste säilyy korkeana aamusta iltaan.

Korkeasta käyttöasteesta kertovat myös tulevalle kampukselle sijoittuvien kiinteistöjen nykyiset käyttäjämäärät. Suurimman osan päivästä kampuksella odotetaan olevan noin tuhat yhtäaikaista käyttäjää, jonka lisäksi erityisesti uimahallin käyttäjämäärien odotetaan nousevan uusien ja suurempien tilojen myötä.

Kampus korvaa vanhoja tiloja Monien mielestä kampuksen suunnitelmat näyttävät hienoilta ja hyödyllisiltä, mutta keskusteluissa ja lehtien palstoilla on myös kyseenalaistettu näin mittava investointi. Soile Strander painottaa, että projekti kokonaisuudessaan vastaa kaupungin tilantarpeeseen.

– Kampukseen syntyvät tilat korvaavat käytöstä poistuvia tai jo poistuneita vanhoja tiloja, tai täyttävät suoraan olemassa olevia tilantarpeita. Uimahalli on alkuperäiseltä osaltaan kohta 50 vuotta vanha, laajennusosakin 25 vuotta. Ulkoinen olemus kertoo hyvästä ylläpidosta, muttei korvaa auttamatta käyttöikänsä päässä olevaa kiinteistöä ja sen tekniikkaa, vaan uusi uimahalli on pakollinen investointi. Hj. Nortamon koulu toimii kansalaisopiston tavoin tällä hetkellä väistötiloissa ja musiikkiopiston käytössä oleva Ankkuripuiston koulu kaipaa mittavaa remonttia.

Vastaavaa liikuntahallia ei kaupungissa ole ollenkaan. Uusi kiinteistö tulee siis todelliseen tarpeeseen, Strander toteaa.

Päättäjien ja asiantuntijoiden yhteistyötä Kampustoimikunnan puheenjohtaja Kalle Leppikorpi on kampuksen etenemiseen tyytyväinen. Päättäjistä ja asiantuntijoista koostuva toimikunta on käynyt hankkeen aikana läpi laajoja ja hyvähenkisiä keskusteluita ja suunnitelmia sekä tutustunut myös muihin vastaaviin kohteisiin. Tilatarpeita on suunniteltu käyttäjien kanssa pitkälle tulevaisuuteen.

– Toimikunnan lähtökohtana on ollut saada kampuksesta aikaan kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Samalla se tarjoaa raumalaisille hyvin suunnitellun hyvinvoinnin olohuoneen, jossa tilojen toiminnallisuus, tehokkuus ja laatu palvelevat kuntalaisten tarpeita, Leppikorpi kertoo.

KARIN KAMPUS LUKUINA: Liikuntahallin koko 1518 m²

Uimahallin allasneliöt 1005 m²

• kokonaiskorkeus 12 m, vapaa korkeus 9 m • pääkenttä 24 m x 44 m (1056 m²), teleskooppikatsomot auki • harjoituskenttä 2 kpl 22 m x 34,5 m (759 m²), teleskooppikatsomot kiinni • koulun harjoituskenttä 3 kpl 14,5 m x 34,5 m (500 m²), teleskooppikatsomot kiinni

• 8-ratainen 25 metrin allas • monitoimiallas • tenava-allas • opetus- ja nuorisoaltaat • hyppyallas ja vesiliukumäki

Katsomokapasiteetti yhteensä 832 henkilöä • kiinteä yläkatsomo 256 paikkaa • levitettävät teleskooppikatsomot 576 paikkaa

Konserttisali • 200 paikkaa

Oppilasmäärä • varaus 550 oppilaalle

Valmis 2023 Havainnevideo Karin kampuksen hankesivuilla rauma.fi/karinkampus

HANKERAHOITUKSELLA UUDISTUKSIA PÄIVÄKOTEIHIN Rauman varhaiskasvatus sai vuonna 2018 Opetushallitukselta lähes 80 000 euron avustuksen innovatiivisten oppimisympäristöjen toteuttamiseen. Hanke sai Raumalla nimekseen Oppimisen iloa, leikin riemua ja vahvaa johtamista Rauman varhaiskasvatuksessa.

Rauman hankkeen tavoitteena on varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen muokkaaminen tekemällä pieniä rakenteellisia ja välineellisiä uudistuksia uuden varhaiskasvatussuunnitelman hengessä.

Hankkeen aluksi tehtiin kartoitus varhaiskasvatuksen eri yksiköiden oppimisympäristöistä, niiden hyvistä puolista, haasteista ja kehittämiskohteista.

Kartoituksen perusteella valikoitui kaksi kohdetta, joissa tehdään vähän isompaa oppimisympäristön muokkausta. Polarin päiväkodissa muutokset kohdistuvat lasten leikkipihaan ja Tenavakallion päiväkodissa muutostöitä tehdään sisätiloissa.

Tavoitteena on niin ulko- kuin sisätilojen muunneltavuuden ja toimivuuden lisääntyminen. Pienimuotoisesti pyritään edistämään myös varhaiskasvatuksen digitaalisuutta hankkimalla esimerkiksi iPadeja pedagogiseen käyttöön lasten kanssa.

Hankkeen mahdollistama muutostyö on innostanut henkilöstöä uusien asioiden kokeiluun ja saanut aikaan myös muutoksia toiminnassa. Esimerkiksi Tenavakallion päiväkodin tiloista on saatu toimivampia ja monikäyttöisempiä ja saatu järjestymään myös rauhallisempaa tilaa lasten leikeille ja pienryhmätoiminnalle. Saappaat ja sadevarusteet ovat muutostöiden myötä saaneet oman tilan.

13

PIKKUNORSSI on upea tulokas Rauman päiväkotiverkostoon Teksti: Saija Laaksovirta Kuva: Minna Paananen Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Timo Tuomola Ky

Rakenteilla oleva Rauman pikkunorssi on Turun yliopiston Pikkunorssi Oy:n omistama harjoittelupäiväkoti, joka tulee tarjoamaan varhaiskasvatusta ainutlaatuisessa ympäristössä tammikuusta 2021 alkaen.

Harjoittelupäiväkoti toimii kuin tavallinen päiväkoti, mutta mahdollistaa samalla tutkimusperustaisen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen toteuttamisen.

– Pikkunorssin toiminta käynnistetään vaiheittain. Varhaiskasvatustoiminta alkaa tammikuussa ja elokuussa 110-paikkainen päiväkoti toimii jo täydellä kapasiteetilla esiopetusta myöden, Rauman kaupungin sivistystoimialan johtaja Soile Strander sanoo.

Tavallinen päiväkoti tutkimustyöllä täydennettynä Pikkunorssin konsepti on Suomen ja maailmankin mittakaavassa ensimmäinen laatuaan. Se toimii tutkimus-, opetus- ja harjoitteluyhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Tämä mahdollistaa uusimman tutkimustiedon hyödyntämisen varhaiskasvatuksessa.

– Raumalle opettajankoulutuslaitoksen läsnäolo on merkittävä vetovoimatekijä.

On hienoa, että Turun yliopisto satsaa Raumaan. Haluamme ehdottomasti olla mukana tukemassa kampusmäen kehittymistä ja elinvoimaisuutta. Lapsimäärän vähetessä kaupunki mukauttaa palvelurakennettaan ja tekee tilaa pikkunorssille, Strander kertoo.

Rauman pikkunorssi on yksityinen palvelusetelipäiväkoti kuten muutkin yksityiset päiväkodit Raumalla. Palveluseteliä haetaan Rauman kaupungilta.

Uusi formaatti myös yliopistolle Turun yliopisto siirtyy pikkunorssin myötä varhaiskasvatuksen pariin.

– Normaalikoulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa, mutta nyt kehitystyötä päästään toteuttamaan myös varhaiskasvatuksen parissa. Opettajankoulutuslaitoksen vaikutukset ovat Raumalla suuremmat kuin ensinäkemältä ymmärtääkään, Strander sanoo.

Toimialajohtaja Soile Stranderin mielestä Rauman Pikkunorssista tulee alansa edelläkävijä.

14

Opettajankoulutuslaitoksen varajohtaja, dosentti Jaana Lepistön mukaan Rauman pikkunorssi-konsepti on uudenlainen innovaatio.

– Pikkunorssi tuo aivan uudenlaisen lisän varhaiskasvatuksen tutkimusperustaisen toiminnan tukemiseen. Onnistuessaan konsepti nostaa varhaiskasvatuksen ja opettajankoulutuslaitoksen toiminnan uuteen ulottuvuuteen valtakunnallisesti.

Uutta teknologiaa, ympäristöpedagogiikkaa ja kulttuuriperintöä Harjoittelupäiväkodin rakennus sekä ympäristö ovat ainutlaatuiset ja puitteet hulppeat. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokosen mukaan pikkunorssin ja opettajankoulutuslaitoksen välille rakentuu tiivis yhteistyö, jossa pedagogiikkaa kehitetään ja yhteyksissä hyödynnetään uusinta striimausteknologiaa.

Harjoittelupäiväkodin rakennus poikkeaa sisätiloiltaan totutusta – väljyyttä on selvästi enemmän ja lapsilla on käytössään hyvin ainutlaatuisia taito- ja taideainetiloja.

– Rauman pikkunorssissa on suunniteltu toteutettavaksi taito- ja taidekasvatuspainotteista ympäristöpedagogiikkaa ja kulttuuriperintökasvatusta. Tavoitteena on myös edistää kestävän kehityksen ja osallistavan kieli-, kulttuuri- ja katsomuskasvatuksen arvoja, Ruokonen sanoo.

Tavoitteena on yliopistollinen harjoittelupäiväkotijärjestelmä koko Suomeen.

KAAVOITUSKATSAUS 2020

15

KAAVOITUSKATSAUS 2020 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT:

10. Fåfängan asemakaavamuutos

21. Nykyinen paloasema

Virkistys-, majoitus- ja vapaa-aikatoiminnan alue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Kaupunkirakenteen täydentyminen ja liikenneratkaisut.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

Kaava laaditaan vaiheissa tapahtuvaa asemakaavoitusta varten. Alueelle sijoitetaan asumista, virkistystä ja yleisten rakennusten aluetta.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

11. Anderssonintien asemakaavamuutos

22. 3. kaupunginosan asemakaavamuutos

Alueen käyttötarkoituksen tarkistaminen ja liikennejärjestelyjen kehittäminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

2. Keskustan osayleiskaavamuutos -länsiosa

12. Seminaarinmäen asemakaavamuutos

Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu ja toteuttamattoman kerrostalokaavan muuttaminen siten, että nykyinen rakennuskanta säilyy.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Keskustan osayleiskaavan päivittäminen.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Tutkitaan alueen osien muuttamista asuinkäyttöön.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

1. Vanha-Lahden osayleiskaava

3. Kortelan osayleiskaava Alueelle laaditaan kyläalueen ympäristöä koskeva osayleiskaava, jossa määritellään alueen maankäytön toimintaedellytykset.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

4. Vasarainen-Soukainen osayleiskaava Vasaraisten ja Soukaisten kyläalueita koskeva osayleiskaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

5. Kollan osayleiskaava Kollan alueen osayleiskaava, jossa määritellään yleispiirteisesti alueen maankäyttö.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

6. Sammallahdenmäen osayleiskaava Sammallahdenmäen maailmanperintöaluetta ja sen ympäristöä koskeva osayleiskaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

7. Itäisten kyläalueiden osayleiskaava Kuolimaan, Kodiksamin ja Mäentaan kyläalueita koskeva osayleiskaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Henrik Keitaanniemi

VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT: 8. Vanhan Rauman asemakaavamuutos Laaditaan uusi asemakaava huomioiden alueen arvot valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä ja maailmanperintökohteena. Asemakaava asettaa reunaehdot Vanhan Rauman vaalimiselle, muutoksille, korjaamiselle ja rakentamiselle.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehdit Mervi Tammi ja Henri Raitio

9. Uusi paloasema Paloaseman sijoittaminen Ottilaan.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

16

13. Järviluodon asemakaavamuutos Järviluodon satamalaajennusalue sekä siihen liittyvät liikenneyhteydet.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

14. Papinpelto II asemakaavamuutos Uusi asuinalue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

15. Petäjäksen asemakaavamuutos Virkistys- ja loma-asuntojen alue, jossa on merkittäviä suojeluarvoja.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

16. Purjehtijankatu 12 ja 15 asemakaavamuutos Käyttötarkoituksen muuttaminen pientaloasumiseen ja palveluun.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henrik Keitaanniemi

17. Merirauman koulun asemakaavamuutos Käyttötarkoituksen muuttaminen pientaloasumiseen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henrik Keitaanniemi

18. Vanha-Lahden kanavan asemakaava Uusi pientaloalue, tutkitaan asumisen sijoittamista kanavan rannalle.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

19. Uotilan asemakaavamuutos

23. Tiva-alueen asemakaavamuutos Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueena kehitettävä alue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

24. Nummen asemakaavamuutos Vanhentuneen asemakaavan ajanmukaistaminen huomioiden alueen valtakunnalliset kulttuurihistorialliset arvot.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

25. Kanalinsuun asemakaavamuutos Tutkitaan uutta katulinjausta ja asuinrakennusten sijoittamista Kanalin varteen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

26. Pirttialho III asemakaava Pientaloalueen laajentaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

27. Karinkentän itäosan asemakaavamuutos Keskustamainen asuin- ja liikekorttelialue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

28. Satamakatu 19 (WinNova) asemakaavamuutos Tutkitaan alueen nykyisen käyttötarkoituksen laajuutta ja mahdollisia uusia käyttötarkoituksia.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

29. Aarnkarin asemakaava ja asemakaavamuutos Aarnkarin saaren asemakaavoitus sekä Purjehtijankadun päässä sijaitsevan ranta-alueen asemakaavan muutos.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

Asemakaavan uudistaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

30. Kortteli 306 länsiosa asemakaavamuutos

20. Telakkarannan asemakaavamuutos

Vanhan teollisuusrakennuksen uusi käyttötarkoitus sekä asuinalueen uudelleenjärjestelyt.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Pienveneiden venesatama- ja telakka-alueen sekä uuden asuinalueen yhteensovittaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

KAARO ROKINNOKKA

TIILIVUORI PALOAHDE

18 35

26

TUOMONIEMI

17

KAPPELINLUHTA

SYVÄRAUMA

29 15 PETÄJÄS

20

13

KINNO

16 PYYNPÄÄ

10

ÄYHÖ

38

14 30 22 39 12 11 31 VANHA RAUMA 28 25 8 LONSI 27 24 32 21 33

23

19

LAJO

UOTILA

NIKULANMÄKI

34 TARVOLA

PAROALHO KOURUJÄRVI SAMPAANALA

36

37

9 LAPPI MONNA

KORTELA

40 Kaavoitusohjelma 2020

31. Kalliokatu 2 asemakaavamuutos Tutkitaan korttelialueen muuttamista asuinkäyttöön.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen 1

32. Tikkalan alueen asemakaavamuutos Asemakaavan uudistaminen. Tutkitaan muun muassa asumisen mahdollisuuksia alueella.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

Yleiskaavat

1 Vanha-Lahti OYK 2 Keskustan OYK 3 Kortelan OYK 4 Vasarainen Soukainen OYK 5 Kollan OYK 6 Sammallahdenmäen OYK 7 Itäiset kyläalueet OYK

2 6 5

3

33. Aronahteen ja Nanun koulujen asemakaavamuutos

4 7

Tutkitaan alueen nykyisen käyttötarkoituksen laajuutta ja mahdollisia uusia käyttötarkoituksia.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

34. Lensun koulun ja päiväkodin asemakaavamuutos Käyttötarkoituksen muuttaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henrik Keitaanniemi

35. Haapasaarentien eteläosan asemakaava Maantien osan muuttaminen katualueeksi.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henrik Keitaanniemi

36. Lekatien asemakaavamuutos Tutkitaan teollisuusalueen laajentamista.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

37. Sampaanalan teollisuusalueen asemakaavamuutos

39. Tehtaankadun asemakaavamuutos

Teollisuusalueen uudet liikennejärjestelyt.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Asuinkorttelin laajentaminen ja pysäköintijärjestelyt.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

38. Papinpelto –Kiulukatu asemakaavamuutos Asemakaavan muuttaminen rakenteilla olevalla asuinalueella.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

40. Lapin teollisuusalueen länsiosan asemakaavamuutos Teollisuusalueen käytön tehostaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

17

KAAVOITUSKATSAUS 2020

VUONNA 2019 HYVÄKSYTYT JA VOIMAAN TULLEET KAAVAT Lähdepellon ratsastuskoulu Kaava hyväksyttiin 24.6.2019 (KV 76§) Lisätietoja: Outi Virola

Nikulanväylä Kaava hyväksyttiin 24.6.2019 (KV 75§) Lisätietoja: Jouni Mäkinen

Kallionikulan asemakaavan muutos

Teerentarhantie 4 asemakaavamuutos Kaava hyväksyttiin 9.12.2019 (KV 115§) Lisätietoja: Jouni Mäkinen

Rauman yleiskaava 2030 Kaava hyväksyttiin 25.3.2019 (KV 33§) Lisätietoja: Outi Virola

Kaava hyväksyttiin 11.11.2019 (KV 1106§) Lisätietoja: Jouni Mäkinen

KAAVOITUSOSASTO Asiakaspalvelu

Kaavoitusjohtaja

Palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2 A, 26100 Rauma p. 02 834 5000

Juha Eskolin

Avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 Asiointisähköposti: kaavoitus@rauma.fi

Kaavoitusarkkitehdit Jouni Mäkinen p. 044 7933 665 Henri Raitio p. 044 7933 670 Mervi Tammi (kaavoitusjohtajan sijainen) p. 044 7933 664 Outi Virola p. 044 7933 672 Henrik Keitaanniemi p. 041 7300 280

Kaavan käsittelyvaiheista ja osallistumisesta saa lisätietoa kaavoituksen nettisivuilta rauma.fi/kaavoitus.

18

p. 044 7933 660

Kaavavalmistelijat ja -avustajat Taina Heinonen Jussi Helminen Sanna Kuusikari Suvi Rosendahl

p. 044 4036 101 p. 044 4036 100 p. 044 4863 591 p. 041 7300 499

PATSAAT & VEISTOKSET

Juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

Kahtiajakautunut kansa kuuluu historiaan Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo

Suomen itsenäistymisen jälkeen kevättalvella 1918 kansa jakautui kahtia. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman valtiollisen ja yhteiskunnallisen murrosvaiheen seurauksena syttyi sota silloisen senaatin eli hallituksen ja Suomen kansanvaltuuskunnan välillä.

Senaatin asevoimina toimivat valkoiset ja kansanvaltuuskunnan voimina punaiset joukot. Myös nimillä kansalaissota, luokkasota, vapaussota ja veljessota tunnettu sisällissota repi itsenäistä kansakuntaa kahtia, eikä sen vaikutuksilta voitu välttyä Raumallakaan.

Tänä päivänä tuosta ajasta muistuttavat Rauman kaupunkikuvassa muistomerkit. Vaikka kyseessä on yksi äärimmäisen ikävä ja raskas kevät maamme historiassa, toimivat patsaat muistutuksena meille kaikille siitä, miten historia ei saa enää ikinä toistaa itseään.

Punaisten muistomerkki on pystytetty vanhan hautausmaan pohjoisosaan.

Vapauden patsas Tarvonsaaren puistossa Rauman keskustassa, Tarvonsaaren puiston vehreydessä, hotelli Raumanlinnan vieressä sijaitseva Vapaussodan muistomerkki eli Rauman Vapaudenpatsas pystytettiin muutama vuosi Raumanlinnan rakentamisen jälkeen vuonna 1937.

Alun alkaen suojeluskuntataloksi rakennettu Raumanlinna muodostaa yhdessä kaatuneiden muistomerkin kanssa sisällissodassa valkoisten puolelle kuuluneiden paraatipaikan. Valkoisten joukossa kaatuneiden muistoksi monumentin Rauman kaupungille lahjoittivat Aina ja John Nurminen.

Monumentti on Vanhalla hautausmaalla sijaitsevan Nortamon hautamuistomerkin tekijöiden yhteistyön tulos. Kuvanveistäjä Arvi Tynyksen suunnittelema ja kivenhakkaaja Kaarlo Reunasen työstämä teos on luotu Vehmaan graniitista.

Kivipaaden kruununa vapautta symboloi latinalaispurjein varustettu laiva. Monumentin jokaisesta neljästä sivusta löytyy yksityiskohtia.

Keskuspuiston suuntaan, teoksen eteläfasadiin on kaiverrettu Rauman vaakuna ja sen yläpuolelle teksti: Kautta kallihimpain uhriemme vapaa olkoon isiemme maa. Länsisivussa on reliefi polvistuvasta naisesta, joka kuvaa itkevää äitiä. Muistomerkin pohjoispuolelle on kaiverrettu jokaisen 17 valkoisten riveissä taistelleen raumalaisen nimet, ja itäfasadiin miekka ja kypärä.

Vakaumustaan puolustaneiden muistolle Punaisten muistomerkki sijaitsee Rauman vanhalla hautausmaalla, tarkemmin ottaen alueen pohjoisosassa. Keskeisellä paikalla hautausmaata sijaitsevalta korkeakatoksiselta kaivolta johtaa suora hiekkatie muistomerkille.

Valkoisten muistomerkki, Rauman Vapaudenpatsas, seisoo Tarvonsaaren puistossa.

Korkean kivipaaden etuosassa on vuosiluku 1918. Tämän alle on kaiverrettu teksti: Vakaumustaan puolustaneita työväenjärjestön jäseniä kunnioittamaan vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistoa.

Kaarlo Reunasen veistämä muistomerkki paljastettiin elokuussa 1944. 28 vuotta myöhemmin vuonna 1972 muistomerkin yhteyteen lisättiin matala kolmiosainen nimipaasi. Paateen on kirjattu kahdelle eri puolelle Suomen sisällissodassa ja vankileireillä kaatuneen 147 raumalaisen nimet.

Kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä sijaitsevan monumentin täydentävät tyylikäs kivilaatoitus sekä maassa oleva hautakumpu, jonka päällä lepää kivestä tehty risti.

19

Nuori vaikuttaja

RISTO teki aloitteen trampoliiniparkista Teksti ja kuvat: Marko Östman

Raumalainen 9-vuotias Risto Isoheiko haluaa olla mukana kehittämässä virikkeellistä toimintaa kotikaupungissaan. Karin koulussa kolmatta luokkaa käyvä Risto päätti laittaa oman ideansa eteenpäin ja teki kuntalaisaloitteen sisätrampoliiniparkin perustamisesta Raumalle.

Risto Isoheiko rohkaisee muitakin olemaan aktiivisia oman kotikaupungin kehittämisessä.

20

– Istuimme kaverini kanssa auton takapenkillä matkalla heidän mökiltään kotiin ja juttelimme siinä, että olisi kiva, kun Raumallakin olisi trampoliinipuisto.

Olen käynyt sellaisissa Turussa ja Porissa, Risto kertoo.

– Trampoliinilla voi tehdä paljon erilaisia temppuja, kuten kieppejä, voltteja ja kierteitä. Temppuja pitää harjoitella paljon, että oppii tekemään ne kunnolla. Kavereiden kanssa hypitään aina tuntikaupalla.

Voidaan siis sanoa, että aloite lähti rakkaudesta lajiin. Risto huomauttaa, että trampoliinipuisto ei olisi tarkoitettu ainoastaan lapsille, vaan käytännössä kaikenikäisille ja -tasoisille liikkujille.

– Se ei sovi ihan vauvoille, eikä ihan vaareille, mutta kaikille siltä väliltä. Äitikin tulee toisinaan mukaan pomppimaan meidän pihalla. Kyse on monipuolisesta liikunnasta, joka kehittää esimerkiksi lihaksia, tasapainoa ja kehonhallintaa.

Koulukavereilta hän on saanut runsaasti positiivista palautetta ideastaan.

– Kaikki sanoivat, että olisi kiva, jos tällainen leikkipaikka löytyisi Raumalta.

Siellä olisi mukava hengata ja hikoilla kavereiden kanssa, Risto hymyilee.

Matalan kynnyksen harrastamista Nuori mies teki aloitteen syyskuussa 2019 Kuntalaisaloite.fi-sivustolla. Se keräsi vajaassa viikossa peräti 159 osallistujaa.

– Kysyin äidiltä, että miten voin vaikuttaa ja hän kertoi, että voisin tehdä netissä kuntalaisaloitteen. Tein sen itse, sillä se oli todella helppo tehdä. Sivustolla oli hyvät vinkit ja ohjeet. Äiti ja isä olivat apuna tarkastamassa kieliasun, Risto kertoo.

– Kaverini äiti jakoi sen myös Facebookissa Hyvät/huonot kokemukset – Rauma -ryhmään, mikä toi aloitteeseen varmasti lisää osallistujia. Alun perin sovimme, että jos 50 osallistujaa tulee, niin aloite lähetetään eteenpäin. Oli kiva yllätys, että niitä tuli 109 enemmän kuin tavoiteltiin.

Aloitteessa mainitaan, ettei Raumalta löydy tarpeeksi sisäliikuntamahdollisuuksia sellaisille harrastajille, jotka eivät kuulu seuroihin.

– Liikunnalla on paljon hyviä vaikutuksia mieleen ja kehoon. Trampoliiniurheilu on matalan kynnyksen harrastamista, jossa saa viettää laadukasta aikaa muiden ihmisten parissa, Risto painottaa.

Aloitteen vastaanottanut Rauman kaupungin museo- ja kulttuurijohtaja Risto

tämiseen. Ideat kannattaa jalostaa joko yksin tai ystävien kanssa, ja sen jälkeen tehdä kuntalaisaloite.

– Uusia ideoita minulla ei vielä ole, mutta jos sellaisia tulee, niin aion kyllä tehdä uuden aloitteen. Tehkää rohkeasti hyviä aloitteita, jotka liittyvät aikuisten ja lasten juttuihin, Risto sanoo.

VAIKUTTAMISEEN LÖYTYY KEINOJA Kupari piti aloitetta erittäin hyvänä. Kaupunki ei kuitenkaan pysty kyseistä toimintaa toteuttamaan nykyisissä toimitiloissaan.

Lisäksi toiminta vaatisi valvontahenkilökuntaa vastaamaan turvallisuudesta.

– Olen ajatellut sen niin, että kun tulee uusi pelastuslaitos ja uusi uimahalli, saisi jomman kumman vanhoihin tiloihin tehtyä hyvän trampoliiniparkin. Oli hieno tunne, että aloitteeni käsiteltiin sivistysvaliokunnassa ja kaupunginhallituksessa.

Kaikki mukaan vaikuttamaan Muissa kaupungeissa sijaitsevat trampoliiniparkit ovat yritysten omistamia.

Rauman kaupunki on aloitteen pohjalta yhteydessä trampoliiniparkkien omistajiin ja pyrkii näin edistämään sitä, että yritykset kiinnostuisivat tuomaan toimintaansa Raumalle.

– Ehdotin äidille, että minä voisin ruveta yrittäjäksi, mutta se ei onnistu, kun olen vielä näin nuori. Olisi kiva tehdä töitä sen eteen, että kaveritkin pääsisivät nauttimaan sisätrampoliineista. Haluan sanoa yrityksille, että tulkaa Raumalle, sillä täällä olisi paljon innokkaita käyttäjiä, Risto kannustaa.

Hän haluaa olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa asioiden kehitykseen. Tennistä, salibandya ja uimahyppäämistä harrastava Risto on mukana myös koulunsa oppilaskunnassa.

– Tykkään liikuntatunneista, etenkin kun pelataan sählyä ja jääkiekkoa. Oppilaskuntaan minut äänestettiin koulukavereiden toimesta. Järjestämme erilaisia tapahtumia kuten vaikkapa diskoja ja ystävänpäivän ohjelmaa.

Risto on sitä mieltä, että jokaisen kuntalaisen tulisi olla aktiivinen Rauma-agentti ja osallistua oman kotikaupunkinsa kehit-

Tavallinen kuntalainen voi vaikuttaa Rauman kaupungin asioihin monella tavalla. Myös muut kuin raumalaiset voivat vaikuttaa palveluihimme, päätöksentekoomme ja asioiden kehittämiseen. Kaikki vaikutuskeinot eivät vaadi kunnan jäsenyyttä. Esimerkiksi mökkiläisille ja palvelujen käyttäjille löytyy vaikutuskanavia. Koululaisten ja opiskelijoiden luonteva vaikutuskanava on oma kouluyhteisö.

Rauman kaupunki viestii aktiivisesti asioistaan, jotta kaikilla olisi edellytykset vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin.

Tärkein kuntalaisen vaikuttamismuoto on edelleen äänestäminen, vaikkakin vaikuttamisen keinovalikoima on laajentunut viime vuosikymmenten aikana.

Muita vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi: • aloitteen tekeminen • palautteen antaminen ja kysymysten esittäminen • osallistuminen kuntalaistilaisuuksiin • osallistuminen kaavasuunnitteluun • osallistuminen vaikuttajaryhmien toimintaan • osallistuminen poliittisten puolueiden ja järjestöjen toimintaan • osallistuminen käyttäjäraateihin ja kyselyihin • ottamalla yhteyttä suoraan virkamiehiin tai päättäjiin • mielenosoitukset ja adressit • muutoksen hakeminen päätöksiin • hallintokantelun tekeminen • kuntalaisten yhteistyöelimien kautta vaikuttaminen (näitä on Raumalla peräti 18 kappaletta)

21

NETTISIVUJEN UUDISTUKSESSA ONNISTUTTIIN Teksti: Kristiina Lehtonen

Rauman nykyiset verkkosivut ovat olleet käytössä kolmen vuoden ajan ja käyttäjät ovat olleet koko ajan tyytyväisiä sivustoon. Tyytyväisyys käy ilmi suomen Online Tutkimus Oy:n tekemästä kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin viime vuoden loppupuolella.

Ajankohtaiset jutut ovat suosittuja Eniten Rauman kaupungin nettisivuilta haetaan ajankohtaisasioita. Lähes 30 prosenttia kävijöistä päätyi lukemaan ajankohtaispalstan juttuja.

Seuraavaksi eniten vieraillaan terveydenhoitoon, vapaa-aikaan, harrastuksiin ja liikuntaan liittyvillä sivuilla. Myös yhteystietoja ja tapahtumia etsitään aktiivisesti.

Neljännes vastaajista käy päivittäin Kyselyyn vastasi yhteensä 631 henkilöä. Vastaajista 74 prosenttia on Rauman kaupun-

gin asukkaita ja 26 prosenttia ulkopaikkakuntalaisia. Kaikista vastaajista seitsemän prosenttia käyttää Rauman kaupungin verkkosivuja päivittäin ja 27 prosenttia viikoittain. Vastaajista 23 prosenttia hyödyntää sivuja kuukausittain ja 35 prosenttia satunnaisesti. Kahdeksan prosenttia vastanneista vieraili sivuilla ensimmäistä kertaa.

kaamman hakutoiminnon sekä lisäämään englanninkielistä sisältöä. Näillä kehitystoimilla parannamme verkkosivujemme saavutettavuutta ja käytettävyyttä, viestintäpäällikkö Raija Lehtorinne toteaa.

Kehitettävääkin riittää Vaikka sivusto koetaan kokonaisuudessaan hyödylliseksi ja vaivattomaksi, kehittämisen kohteitakin löytyy. Verkon välityksellä haluttaisiin jatkossa asioida enemmän. Myös enemmän ajankohtaisia ja paikallisia asioita kaivataan sekä panostusta sivujen kieliversioihin ja parannuksia hakutoimintoon.

Myös sivujen ulkoasuun toivotaan kohennusta ja sivuihin selkeyttä.

– Vuonna 2020 tulemme uudistamaan sivuston ulkoasua, ottamaan käyttöön tehok-

JUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VALMISTUI Tampere-Pori/Rauma -radan kehittämissuunnitelma on valmistunut. Työssä on tarkasteltu sekä henkilö- että tavaraliikennettä ja sen tuloksena on syntynyt kolme uutta liikennöintimallia.

Kehittämispoluksi esitetään pitkän aikavälin vaihtoehtoa, joka pohjautuu Tampereelta Raumalle ja Poriin ”vuorovedoin” kulkeviin juniin. Mallin edellytyksenä on kaksoisraide suurelle osalle Tampere-Kokemäki-väliä. Ensimmäisessä vaiheessa parannettaisiin Tampere-Pori -yhteysvälin liikennettä molempiin suuntiin ruuhka-aikoina ja avattaisiin Rauma-Kokemäki –välin junayhteys. Myös Nokialle ulottuva Pirkanmaan lähijunaliikenne sisältyy tähän malliin.

Kyseessä on vasta kehittämissuunnitelma ja maaliskuussa odotetaan valmistuvan tarkempi liikenne- ja rataselvitys Rauman ja Kokemäen väliltä.

22

Kaupungin liikennepäällikkö Risto Peltosen mukaan henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen Rauma-Kokemäki välillä on hyvät valmiudet, koska rata ei vaadi kunnostustoimenpiteitä.

Pitäisi vain rakentaa matkustajaliikenteen seisake.

– Henkilöjunaliikenne parantaisi merkittävästi Rauman seudun saavutettavuutta sekä poistaisi seudun maantieteellisestä pussinperästä. Sillä olisi merkittävä positiivinen vaikutus Rauman seudun kehittyvälle elinkeinoelämälle, työmatkaliikenteelle ja työasiointimatkoille, koulutusmahdollisuuksien käytölle kuin myös kestävälle matkailulle, Risto Peltonen toteaa.

Suunnitelmaan voi tutustua osoitteessa: rauma.fi/joukkoliikenne

IKÄIHMISET

IKÄIHMISTEN PALSTA Palveluohjaus- ja neuvontapuhelin Palvelee ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15 ikääntymiseen liittyvissä asioissa.

Neuvonta on maksutonta, luottamuksellista ja yksilöllistä p. 040 833 0802.

Tervetuloa mukaan tapahtumiin!

RAUMA-PÄIVÄ 17.4.

Perjantaina 17.4.2020 juhlitaan Suomen kolmanneksi vanhimman kaupungin 578-vuotissyntymäpäiviä.

Juhlapäivän kunniaksi kaupungissa on tarjolla ohjelmaa kaikille kaupunkilaisille kahden viikon ajan. Luvassa on erilaisia tapahtumia ja konsertteja, vapaa pääsy Rauman museokohteisiin, kävelykierros Pitsiviikon jalanjäljissä sekä suosittuja opastettuja kierroksia kaupungin torneihin.

Nyt mukaan liikkumaan!

VE2 – ”VUOROVEDOIN” YHTEYDET PORI–TPE YHTEYDET PORI-TAMPERE JA RAUMA-TAMPERE JA RAUMA–TPE 28 in

m

Nakkila

Harjavalta

Kiukainen Vuojoki

33

Äetsä Kokemäki

n mi

Porin puolinopeilla junilla kohtaaminen Harjavallassa Kokemäelle järjestettävä vaihtoyhteys Porin ja Rauman puolinopeiden junien välille

Ikäihmisten neuvosto on järjestämässä yhteistyössä Rauman kaupungin liikunta- ja vanhuspalveluiden sekä Pallo-Iirojen kanssa liikuntatapahtumia kevätkaudella 2020 Äijänsuon urheilukeskuksen Talviharjoitteluhallissa.

Ohjattua liikuntaa on eläkeikäisille tarjolla tiistaina 3.3. ja 14.4. klo 9.30– 11.30. Hallissa on useita toimintapisteitä ja erilaisia valinnan mahdollisuuksia.

Osallistuminen on maksutonta.

28.4. klo 10.00–14.30 Talviharjoitteluhallissa järjestettävä palvelupäivä tulee olemaan liikunnallinen, sisältäen erilaisia toiminta- ja infopisteitä sekä esityksiä.

Ikäihmisten neuvosto on mukana ohjelman suunnittelussa sekä toteuttamisessa. Tapahtumien tarkoituksena on liikuttaa ikäihmisiä: harjoittaa tasapainoa ja voimaa, edistää toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista osallistumista sekä tukea arkielämässä pärjäämistä.

Puolinopea Pori-Tam • •

Tampere

Tesoma Nokia Karkku Vammala

Rauma -

Palveluvastaava Marja-Liisa Lakaniemi p. 044 403 6247 marja-liisa.lakaniemi@rauma.fi palvelutori@rauma.fi Facebook: Rauman palvelutori Tapahtumiin ilmoittautuminen ja lisätiedot: Palveluvastaava Tanja Hakulinen p. 044 403 6332 tanja.hakulinen@rauma.fi

VE2 – “VUOROVEDOIN”

min 65 min 72

Avoinna ma-pe klo 9–12 ja ti myös klo 13–16

Asukas- ja vapaaehtoistoiminta

Rauma-päivän ohjelma ja lisätiedot: rauma.fi/rauma-paiva

Pori

Palvelutori, Steniuksenkatu 4

•

Vuoroväli 1 h ruuhka-a Nykytilanteeseen näh junakokoonpanoa.

Uusi mahdollinen ase

Puolinopea Rauma-T

Vuoroväli 2 h läpi päivä lisäkalustotarve 2 junak Tervetuloa nauttimaan liityntäyhteyteen nähde liikkumisesta ja viettämään junakokoonpano. mukavaa aamupäivää ikätovereiden • Uusiaseurassa! mahdollisia asem Äetsä •

23 Lähijuna Tampere-Te

•

Käynnistäminen ja kehi

Pitsiviikosta kertova artikkelisarja muistelee 50 vuotta täyttävän kaupunkifestivaalin värikkäitä vaiheita ja virstanpylväitä. Toista osaa tähdittää 1990-luku.

Pitsiviikosta

koko kansan karnevaali Teksti: Saana Jaakkola

Toisen vuosikymmenen päättyessä Pitsiviikko kaipasi räväkkyyttä. Kulttuuritoimenjohtaja Birgit Jaakola ideoi Helsingin taiteiden yön tapaista tapahtumaa, jolloin liikkeet ovat auki yömyöhään, Vanhan Rauman kadut pyhitetään jalankulkijoille ja koko kaupunki kokoontuu torille tunnelmoimaan.

Räväkkyyttä myös saatiin, kun ensimmäinen Mustan pitsin yö avasi 20. Pitsiviikon vuonna 1990. Kauppatori oli ääriään myöten täynnä, Kalatorilla virtasi väkeä ja kauppiaat kaahivat ihmisiä liikkeistään puolenyön jälkeen. Ohjelma ylsi Otanlahteen, missä soi loppuunmyyty Rauma Blues. Lippujen lisäksi 5-vuotiskonsertti myi Rauma Bluesin läpi koko maan tiedotusvälineissä.

Pitsiyöstä massojen taidetta Seuraavalla Mustan pitsin yöllä ja Pitsiviikolla oli teema. Espanjalaisuus näkyi flamencotanssijoina, espanjalaispit-

1990 Ensimmäinen Mustan pitsin yö avaa Pitsiviikon 20.7.1990.

Rauma Blues osaksi Pitsiviikon ohjelmaa.

sien näyttelynä sekä teemanmukaisessa musiikki-, ruoka- ja tuotevalikoimassa.

Toista kertaa järjestetty Mustan pitsin yö puhutti mediaa kautta Suomen. Aamulehti otsikoi, kuinka Mustan pitsin yöstä tuli massojen taidetta. ”Rauman purjelaivaston viimeisen laivan polttohautauskaan 60-luvulla ei saanut näin suurta tungosta aikaan”, artikkeli toteaa.

” Arkena vain tuhmat tytöt kulkevat kadulla mustassa pitsissä, pikkutytöt valkoisessa. Paitsi Rauman Pitsiviikolla. Se on poikkeus.”

– Helsingin Sanomat 2.8.1991 –

Pitsiviikon suosiosta ja käsityötaidon kasvavasta arvostuksesta kieli sekin, kuinka kolmansilla Kalatorin pitsi- ja käsityöläismarkkinoilla myyntipöydät vietiin käsistä. Rauma ei vallannut palstatilaa vain Pitsiviikon vuoksi: samana vuonna Vanha Rauma ansaitsi paikkansa Unescon maailmanperintölistalla ainutlaatuisena

1993 Ensimmäinen Pitsiturnaus ja Mustan Pitchin Golf.

1990 1991 Pitsiviikolla on ensi kertaa teema: espanjalaisuus. Vanha Rauma Unescon maailmanperintöluetteloon.

24

1995 Mustan pitsin yön kohtalo vaakalaudalla negatiivisen palautteen vuoksi.

esimerkkinä elävästä ja hyvin hoidetusta vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista.

Urheilujuhlaa ja uhkakuvia Vuonna 1993 Pitsiviikko synnytti jälleen uuden legendan, kun Äijänsuolla pelattiin ensimmäinen Pitsiturnaus. Jo ennen aamukymmentä hallin katsomoon oli kavunnut parituhatta penkkiurheilijaa. Kotijoukkue jäi vaille voittoa, mutta pettymystä lievensi loppuottelun jälkeinen, jääkiekkohenkinen olutfestivaali. Urheilujuhlan tuntua lisäsivät ensi kertaa järjestetty Mustan Pitchin Golf ja Pitsiviikon rastipäivät.

Pitsiviikon kävijämäärä kasvoi, mutta budjettia karsittiin joka vuosi rajummin.

Lehtien palstoilla kritisoitiin erityisesti Hollannista yksinoikeudella Raumalle saapuvaa pitsinäyttelyä, joka haukkasi Pitsiviikon varoista kolmasosan. ”Kukaan tuskin huomaisi, jos ulkomainen pitsinäyttely puuttuisi, mutta isommat nimet esiintymislavalla houkuttelisivat niin raumalaisia kuin turisteja”, paikallislehti kirjoittaa.

Esiintyjissä luotettiin paikalliseen voimaan. Musiikista vastasivat muun muassa Luvian Nuorisoseura, Vermuntilan soittokunta ja Pläkkploosarit.

1999 Valitaan ensimmäinen Vuoden nyplääjä, Nyplääjät ry:n Mirja Piiroinen.

1995 1994 Nortamo-Seor palauttaa prännvahdit Vanhan Rauman kaduille.

1996 Nyplääjät ry:n pitsinäyttely palaa taidemuseoon 10 vuoden tauon jälkeen.

1999 1997 Mustan pitsin yötä koetteli ukkosmyrsky ja yössä satoi ensi kertaa.

1998 Mustan pitsin yön ajankohta vaihtuu Pitsiviikon avaustapahtumasta perjantaille.

HISTORIAN AARTEITA

Pitsikoristeinen irtokaulus Teksti: Minna-Liisa Salonsaari, museoamanuenssi, Rauman museo

Mustan pitsin yössä juhlivien on alusta asti toivottu pukeutuvan mustaan pitsiin.

Inflaatio iskee Pitsiviikkoon?

Urheilutapahtumat toivat uutta yleisöä, mutta huhut Pitsiviikon lopettamisesta velloivat villinä. Budjetin tavoin kutistui koko Pitsiviikko: vuonna 1994 Pitsiviikko oli vain kuuden päivän mittainen. Ohjelmasta jäi korkeatasoinen ulkomaisten pitsien näyttely, jonka oli määrä esitellä irlantilaisia pitsejä. Raumanpitsien lisäksi Posellissa oli esillä saksalaisia ja virolaisia pitsejä.

Lopettamishuhuista huolimatta – tai ehkä niiden ansiosta – Pitsiviikko veti jälleen Rauman täyteen väkeä. Töitä tehtiin kirjaimellisesti kädet savessa: kulttuuritoimenjohtaja Riitta Tohkala ryhtyi pitsiyönä siistimään kaupunkia omin käsin.

Omistautuneisuus ja talkoohenki ovatkin leimanneet Pitsiviikkoa alusta alkaen.

Mustan pitsin yötä varjostaneet lieveilmiöt antoivat aihetta pohtia, oliko yö sittenkään tarpeellinen lisä Pitsiviikon ohjelmaan. Sen PR-arvo tunnustettiin, mutta tapahtuman tasoa haluttiin nostaa viemällä sitä ensimmäisen Mustan pitsin yön suuntaan. Kuudessa vuodessa pitsiyöstä oli kasvanut ilmiö, joka ei enää kaivannut mainostusta.

Turhaan vähäteltiin myös nypläystaidon arvostusta. Vuosituhannen lopussa Länsi-Suomi uutisoi, kuinka epäilyt nypläystaidon hiipumisesta olivat ennenaikaisia.

Kansalaisopiston nypläyspiirit olivat joka ilta täynnä ja nuorten nypläyskerhoihin olisi tulossa enemmän osallistujia kuin Pits-Priian tilat antoivat periksi.

Mustan pitsin yön teemat 90-luvulla: 1991 Espanjalaisuus 1992 Yli meren sinisen sametin 1993 Pitsiä ja kukkaunelmia 1994 Pitsiä ja hyvää tuulta 1995 Silkkise hanska ja pitsnestuuk 1996 Pitsin aikaa – Rauman taikaa 1997 Pitsiä meren aalloilla

Lapsen irtokaulus on valmistettu luonnonvalkoisesta pellavakankaasta ja se on koristeltu nyplätyin reunapitsein ja pitsiupotuksin. Kaulan ympäri menevä lista on puuvillaa. Pitsiupotukset ovat nelikulmaisia. Upotusten pitsi muodostuu manteleista ja jamikasta, jotka ovat tähtimuodostelmassa. Mantelit ovat tähtien sakaroina. Kaulurin reunassa on pitsi, jossa yhtäläisesti jamikkaa ja manteleita. Reunapitsissä toistuu kuvio, jossa on plätti ympyrän keskellä ja väleissä kärjistään kiinni olevia manteleita; ylhäällä neljä ja alhaalla kaksi.

Kaulus on osa kokoelmaa, joka on alun perin kuulunut Thella Frankenhaeuserille (1853-1931). Raumalaiset nyplääjät saivat Rouva Frankenhaeuserista 1900-luvun alussa mesenaatin. Rouva Frankenhaeuser järjesti raumanpitsinäyttelyitä ja myyntiä Helsingissä ja hankki Raumalle malleja ja lankoja ulkomailta. Aluksi vain muutama nyplääjä työskenteli rouva Frankenhaeuserille, mutta määrä nousi ja vuonna 1907 heitä oli jo 50.

Thella Frankenhauserin ansiosta pitsinnypläys elpyi 1900-luvun alkupuolella.

Nyplättiin pitsineliöitä, -kolmioita ja -ympyröitä, joita upotettiin liinoihin, pusseihin ja pannumyssyihin. Vanhoja ohuita pitsejä nyplättiin nenäliinanpitseiksi ja kauluksien ja kalvosimien reunoihin.

25

Kuvaan ehti noin puolet syksyllä 2019 aloittaneesta ryhmästä.

Vasemmalta: Seija, Anneli, Virve, opettaja Ari Vanhala, Maija ja Saara.

Seija Nurmi on harrastanut puutöitä jo monta vuotta.

Ensi kesäksi valmistui kaksi aurinkotuolia ja niihin sopiva pöytä.

Kansalaisopiston puutyökurssi on vakiinnuttanut paikkansa

Naiset nauttivat

NIKKAROINNISTA Teksti: Saija Laaksovirta Kuvat: Saija Laaksovirta ja Kristiina Lehtonen

Rauman kansalaisopistossa on jo vuosia järjestetty puutyökursseja. Kädentaitojen hyödyntäminen kiinnostaa ja pitää arvokkuutensa pinnalla tänäkin päivänä.

Mikäli puutöiden tekeminen houkuttaa, kansalaisopiston puutyökurssi on nappivalinta. Mukaan otetaan niin aloittelijoita kuin kokeneempiakin nikkareita. Puutöitä voi harjoitella joko naisten kesken tai sekaryhmässä.

Naisten puutyökurssilla on tekemisen meininkiä. Joukko innokkaita tekijöitä kokoontuu maanantaisin Hj. Nortamon peruskoulun väistötiloihin viettämään iltaa puutöiden parissa. Naisten puutyökurssi omaa pitkät perinteet ja kurssi on selvästi löytänyt paikkansa. Tälläkin hetkellä kurssi on täynnä – mukana on 15 taitajaa. Naisten puutyökurssia ohjaa puuseppä Ari Vanhala.

– Puutyökurssilla voi tehdä ja toteuttaa mitä tahansa, mihin vain omat sekä opettajan taidot riittävät. Jokaisella on erilainen pohjakokemus, mutta pyrin auttamaan haastavienkin projektien eteenpäin viemisessä. Kurssin tavoitteet riippuvat

26

osallistujasta itsestään eli kuinka pitkälle haluaa kehittää taitojaan, mihin kykenee ja mikä tuntuu itselle sopivalta vaatimustasolta. Aikaisempaa kokemusta ei kuitenkaan edellytetä, Ari Vanhala kertoo.

Usein puutyökurssille osallistuvilla henkilöillä on mielessään jokin projekti, jota haluaa lähteä toteuttamaan. Ideaa ei välttämättä tarvitse olla valmiina, sillä kurssin opettaja voi auttaa hahmottelemaan toteutettavaa puutyötä opiskelijan mielenkiinnonkohteita kartoittamalla.

Vanhalan mukaan kurssista pyritään tekemään opiskelijoille kokonaisvaltaisesti positiivinen kokemus puutöiden parissa.

Naisten puutyökurssilla toteutetaan parhaillaan muun muassa höyläpenkkiä, telkän pönttöä, sorvaustöitä, puutarhatuoleja ja -pöytää sekä entisöintitöitä.

– Tunnelma kurssilla on sosiaalinen ja opetusta arvostetaan, Vanhala toteaa.

Opiskelijat tuovat materiaalit kurssille itse. Kansalaisopisto tarjoaa käyttöön tarvittavat tilat sekä tiloista löytyvät perustyökalut ja -koneet. Mikäli oman puutyön työstäminen vaatii erikoistyökaluja, ne kannattaa tuoda itse mukanaan.

Myös kurssin vetäjältä voi löytyä tarvittavat erikoistyökalut, joita voi käyttää.

– Kurssin vetäjän tiedoilla ja taidoilla sekä kokemuksella on puutyökurssilla suuri merkitys. Vaikka olen työskennellyt vuosia käsilläni, opin silti jatkuvasti uutta. Puutöiden parissa kukaan ei tule valmiiksi, mutta jokainen voi oppia paljon uutta, Vanhala sanoo.

Vanhala suosittelee kansalaisopiston puutyökurssia kaikille, joita kiinnostaa käsillä tekeminen. Kurssilla työstettävät materiaalit ovat pääasiassa puuta, mutta myös metalliakin voidaan työstää tilojen sekä sopivien koneiden ja laitteiden puitteissa. Koneita ja laitteita pyritään tuomaan tutuiksi ja ottamaan työskentelyn tueksi monipuolisesti koko kurssin aikana.

– Puutyökurssille tulevilta vaaditaan ainoastaan positiivista suhtautumista käsillä tekemiseen sekä vähintään 18 vuoden ikää. Olennaista ei ole osaaminen, vaan halu kokeilla ja oppia uutta. Tavoitteena on, että kurssille olisi jatkossakin matala kynnys osallistua.

Saara Helkama työstää lankkua tasohöylässä. Anneli Nyholm on istahtanut tekemäänsä kukkalaatikkoon.

”Melkein harmittaa, että olen vasta viime vuosina löytänyt puutöiden maailman” – Seija Nurmi –

Kansalaisopiston puutyökurssille ilmoittaudutaan syksyisin. Keväällä käynnistyy jatkokurssi.

– Kannattaa myös seurailla ja tiedustella esimerkiksi joulukuussa tai alkukeväästä, mahtuisiko kurssille mukaan keskellä lukukautta.

Tekemisen iloa ja onnistumisia Seija Nurmi on mukana naisten puutyökurssilla. Hänellä on käsitöistä useamman

vuoden kokemus, mutta puutöihin hän on hurahtanut vasta viime vuosien aikana.

– Aloitin aikanaan linnunpöntöstä ja jakkarasta. Nyt olen työstänyt kaksi ekotuolia ja rakennan parhaillaan tuolien rinnalle sopivaa pöytää, joka toimii samalla myös jakkarana. Puutyöt ovat itselleni suhteellisen uusi tuttavuus, mutta on mukavaa nähdä omia onnistumisia ja työn tuloksia.

Melkein harmittaa, että olen vasta viime vuosina löytänyt puutöiden maailman, Seija Nurmi naurahtaa.

Nurmen mukaan puutyöt ovat yllättäneet hänet positiivisesti. Vaikka perinteiset, niin sanotut naisten käsityöt, ovat hänelle tuttuja, puutyöt mahdollistivat aivan uuden, omalta tuntuvan käsityöalan.

– Kansalaisopiston naisten puutyökurssilla on iloista porukkaa. Tänne on mukava tulla ja aika kuluu puukäsitöiden parissa nopeasti!

FAKTA • Naisten puutyökursseja järjestetään vuosittain.

• Kurssin hinta on 81 euroa.

• Puutyökurssi sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin nikkaroijille.

• Töitä tehdään asiantuntevan opettajan johdolla.

• Työstettävät materiaalit tuodaan kurssille itse.

27

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

RAUMAN UIMAHALLI

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO

UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/uimaopetus

POIKKEUKSELLISET AUKIOLOT

VESIVOIMISTELUT wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € + uimahallimaksu.

Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min.

Muutokset mahdollisia.

UIMAHALLIN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOT To 9.4. Kiirastorstai Pe 10.4. Pitkäperjantai La 11.4.

Ma 13.4. 2. pääsiäispäivä To 30.4. Vapunaatto Pe 1.5. Vapunpäivä To 21.5. Helatorstai

klo 6–14 suljettu suljettu klo 11–17 klo 6–14 suljettu suljettu

VUOROT JA TURNAUSAJAT HAETTAVINA Kesäkauden (1.6.–9.8.) vakiovuoroja turnausajat ovat haettavina 29.4. mennessä. Liikuntapalvelut määrittää kesäsalit tarpeen mukaan.

Syys-/talvikauden 2020/2021 vakiovuorot haetaan kaikkiin liikuntapaikkoihin 29.5. mennessä.

Erikoistapahtumien paikat tulee varata mahdollisimman pian, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin puoli vuotta ennen tapahtumaa.

Hakemukset lähetetään Rauman kaupungin liikuntapalveluihin, Kanalinranta 3, 26100 Rauma tai toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Hakulomakkeita saa palvelupiste Pyyrmanista tai rauma.fi/liikuntapaikkojen-varaukset. Lisätietoja: p. 044 793 3265

NUORTENRAUMA.FI Tietoa - nuorisotilojen aukioloajoista - tapahtumista ja retkistä - työpajatoiminnasta - etsivästä nuorisotyöstä - opiskelusta, asumisesta - harrastusmahdollisuuksista yms.

Kesäretki Power Parkiin

JUMPPAA ÄIJÄNSUOLLA

Maanantaisin klo 9–10 Tiistaisin klo 18–19 Torstaisin klo 10–11

28

To 30.4. Vapun aatto,

pääkirjasto klo 9–15 ja

lähikirjastot klo 10–15

Kirjastoauto ajaa aamupysäkit Pe 1.5. Vappu suljettu La 2.5. Suljettu (su 3.5. lukusali auki) Su 10.5. Äitienpäivä suljettu Ke 20.5. Helatorstain aatto,

pääkirjasto klo 9–17 ja

lähikirjastot klo 10–17

Kirjastoauto ajaa aamupysäkit To 21.5 Helatorstai suljettu Su 31.5. Helluntai suljettu Kesäaika kirjastoissa 1.6.–31.8.

Lauantaina 27.6.

Kaikille avoin ja maksuton jumppa Äijänsuon stadionilla tai talviharjoitteluhallissa 4.5.–30.6. Oma jumppamatto mukaan.

To 9.4. Kiirastorstai,

pääkirjasto klo 9–17 ja

lähikirjastot klo 10–17

Kirjastoauto ajaa aamupysäkit Pe-ma 10.–13.4. Pääsiäinen suljettu

Skeittihallia ja Kuovin nuorisotaloa voi vuokrata yksityistilaisuuksiin: nuortenrauma.fi/nuorisopalvelut/ nuorisotoiminta

Teatterimatka Tampereelle Kinky Boots -musikaaliin

pe 9.10.2020 Lähtö klo 16.30 Tarvonsaaren koulun edestä, Lyseokatu 2.

Lippu ja matka yht. 65€ Liput: verkkokauppa.rauma.fi/ ilmoittautumiset tai palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 2, p. 02 834 5000.

Liput jaetaan bussissa.

TAVATAAN KANSALAISOPISTOSSA KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELYT

Tutustu samalla väistötiloihin!

LA 18.4. klo 10–16 SU 19.4. klo 11–17

Näyttelypaikkoja on kuusi: • Tarvonsaaren koulu, Lyseokatu 2 • Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 • Pyynpään opisto, Vähäkinnontie 7 • Kodisjoen koulu, Kodisjoentie 1432 • Lapin kunnantalo, Kivisillantie 6 • Ankkurin alasali, Nortamonkatu 5, vain lauantaina

ÄLÄ UNOHDA RAUMAN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUSTA:

Käsityökoulu Taitavan kevätnäyttely

Ma 30.3. klo 18.00–19.30

Kuvataidekoulun kevätnäyttely Fantasiaa

Historiallinen Rooma

Vanhassa opistossa, Vähäkoulukatu 8 To 30.4. klo 10–15, La 2.5. klo 11–15, Ma–to 4.–7.5. klo 10–17

Teatterikoulun näytökset

LUVASSA ON MYÖS TEATTERIA:

Pe–la 15.–16.5. esiintyy 6. vuosikurssi, A- ja B-ryhmät

Kellariteatterissa, Pursikatu 4 To 16.4, la–su 18.–19.4, To–la 23.–25.4.

Kellonajat ilmoitetaan myöhemmin.

Katseet ulos - pihalle ja parvekkeelle Rauman Lyseon lukio, Urheilukatu 22 Sisustussuunnittelija Satu Nurmi Luentomaksu 6 €/luento

Kaikkiin näyttelyihin on vapaa pääsy.

Rauman opistoteatterin esityksiä

Ma 23.3. klo 18.00–19.30

Rauman pääkirjaston vitriineissä, Alfredinkatu 1 Ke–ti 6.–19.5. kirjaston aukioloaikoina

Kellariteatterissa, Pursikatu 4 Ti 21.4. esiintyy 2. vuosikurssi

Kellariteatterissa, Pursikatu 4 La–ti 2.–5.5, to 7.5. sekä La–su 9.–10.5.

Kellonajat ilmoitetaan myöhemmin.

SISUSTUSVINKKEJÄ KEVÄTKOTIIN: Juhlan aika - Vinkkejä juhlien järjestämiseen

Rauman kansalaisopiston ensimmäinen lukuvuosi väistötiloissa on sujunut hyvin. Sen voi itse tulla havaitsemaan kevätnäyttelyihin, joissa on esillä opiskelijoiden vuoden aikana tekemiä töitä.

Nuorisoteatterin esityksiä

ALLA POIMINTOJA KEVÄÄN LUENNOISTA:

Su 17.5. esiintyy 3, 4. ja 5. vuosikurssi Kellonajat ilmoitetaan myöhemmin.

HUOM! Kuvataidekoulun ja Teatterikoulun hakuaika on 1.5.–20.8.2020.

Käsityökoulu Taitavaan ei ole syksyllä hakua.

Vapaita paikkoja kannattaa kysyä.

Lisätietoja rauma.fi/kansalaisopisto tai p. 044 793 4515.

LÄHDETÄÄN ROOMAAN! To 26.3. klo 18–20

Ruokailijan Rooma To 23.4. klo 18–20 Rauman Lyseon lukio, Urheilukatu 22 KM, HuK Leena Ohtonen Luentomaksu 6 €/luento

MERIMIEHEN SUKU: Kansallisarkiston digitoidut aineistot Ke 1.4. klo 18.00–19.30 Merimuseo, Kalliokatu 34 Tutkija Johanna Nylund Yhteistyössä Rauman merimuseon kanssa. Vapaa pääsy.

NOJATUOLIMATKA: Kodiksamin historia Pe 3.4. klo 18.00–19.30 Kodiksamin koulu, Lappi, Kodiksamintie 403 Juhani Leino Luentomaksu 6 €

PITSIVIIKKO 50 VUOTTA: Vastuu ympäristöstä

Rauman kansalaisopisto Lyseokatu 2, 26100 Rauma, p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna opetusviikoilla ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15. Muuna aikana ma–pe klo 9–15 www.rauma.fi/kansalaisopisto

Ti 7.4. klo 18.00–19.30 Rauman Lyseon lukio, Urheilukatu 22 Tuottaja Sanna Grönmark, Pori Jazz ja vastaava tuottaja Leila Stenfors Yhteistyössä Rauman kulttuuri- ja museopalveluiden kanssa. Vapaa pääsy.

Muista ilmoittautua luennoille!

29

KEVÄÄN NÄYTTELYT Lakkautettu kylä ja taidekasvatusnäyttely Rauman taidemuseossa meneillään olevaan Lakkautettu kylä –näyttelyyn ehtii käydä tutustumassa 10.5. asti. Siellä kävijät pääsevät tutustumaan Venäjän Karjalassa sijaitsevan Suistamon pitäjän historiaan ja nykypäivään Hanna Koikkalaisen valokuvien ja Anne-Mari Kivimäen musiikin myötä. Näyttely pohtii evakkoutta, sota-aikaa, kodin jättämistä ja nykytodellisuutta pienessä venäläisessä kylässä. Hanna Koikkalainen on koonnut näyttelyyn myös uuden teoksen raumalaisesta evakkohistoriasta, jossa mukana materiaalia muun muassa Koiviston ja Räisälän kylistä.

RAUMAN MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT Oppilasvalinnat järjestetään 25.–28.5. Valintatilaisuuteen ilmoittaudutaan 1.–30.4. musiikkiopiston nettisivujen ilmoittautumislinkin kautta.

Ilmoittautumiset muuhun toimintaan Syksyn 2020 puhallinorkesterikouluun ilmoittaudutaan 1.–30.4. musiikkiopiston nettisivujen ilmoittautumislinkin kautta. Musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) ilmoittaudutaan 1.–31.5.

Ryhmiin voidaan ottaa mukaan myös ilmoittautumisajan jälkeen, jos on tilaa.

Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä, seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria!

Avoimet ovet lauantaina 18.4.

Tervetuloa tutustumaan musiikkiopiston toimintaan avoimien ovien päivänä klo 10–13. Paikalla on musiikkiopiston opettajia ja pääset halutessasi kokeilemaan eri soittimia. Info-pisteestä saat tietoa oppilasvalinnoista ja musiikkiopiston toiminnasta.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 044 793 3551 musiikkiopisto@rauma.fi rauma.fi/musiikkiopisto

30

Taidemuseossa avautuu 18.4. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden osallistava taidekasvatusnäyttely.

Anna Eriksson taidemuseon kesässä Taidemuseossa on esillä 30.5.–9.8. taiteilija Anna Erikssonin (s. 1977, Rauma) yksityisnäyttely. Koko museorakennuksen valloittava näyttely M jatkaa Erikssonin rajua kokeilullista linjaa, jolla hän nousi otsikoihin vuonna 2018 samannimisellä esikoiselokuvallaan. Näyttely syventää elokuvan vahvoja teemoja uusien ennenäkemättömien teosten avulla. Näyttelyssä Eriksson avaa myös taiteellista työskentelyään elokuvataiteen ja performanssin rajapinnalla. Se tulee sisältämään voimakasta materiaalia, eikä sitä tulla suosittelemaan herkille katsojille tai alaikäisille ilman aikuisten valvontaa.

POIKKEUKSELLISET AUKIOLOT Ke 25.3.

To 9.4.

Pe–ma 10.–13.4.

Pe 17.4.

Ke 29.4.

To 30.4.

Pe 1.5.

Päivystävä museo, klo 16–19 vapaaehtoinen pääsymaksu Kiirastorstai klo 12–16 Pääsiäinen suljettu Rauma-päivä, vapaa pääsy Päivystävä museo, klo 16–19 vapaaehtoinen pääsymaksu Vapunaatto klo 12–16 Vapunpäivä suljettu

Näyttelyiden vaihtumisen ajan 11.–29.5. taidemuseo on suljettu.

RAUMAN TAIDEMUSEO Kuninkaankatu 37 Aukioloajat: Ti–pe klo 12–17 ja la–su klo 11–16.

Kesäkautena 1.6.–31.8. taidemuseo on avoinna ti–su klo 10–17.

KIRJOITTANUT Edward Taylor

OHJAUS Otto Kanerva

ENSI-ILTA 01.02.2020

HYYTÄVÄ JÄNNITYSNÄYTELMÄ!

LIPPUMYYMÄLÄ Alf redinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 11–17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä 31

TAPAHTUMIA

RAUMALLA

PVM TAPAHTUMAN NIMI

AIKA PAIKKA

22.3. Kulku ihmisen, Jari Sillanpää 15

28.3. Saikkua, kiitos! OSA 3 15 ja 19

1.4. Evästauko 18

3.4. Ota mut, Jonne Aaron 19

4.4. Karhuviesti 14

4.4. Kevätkonsertti, Veteraanikuoro Isku 16

4.4. Mambo Italiano - Italialainen ilta, Tomi Metsäketo, Milana Misic ja Amadeus Lundberg 18

5.4. Kahvikonsertti, Lapin VPK:n soittokunta 14

8.4. Tarina jatku, Neon 2 19

12.4. Perhepäivä 15 12.–19.4. Pääsiäisen ilo – pääsiäismunat

13.4. Suunnistuksen kevätkansalliset

16.4. Oopperaa ja muuta, Laivaston saksofonikvartetti, 19 sopraano Pia Pajala ja pianisti Pasi Helin

17.4. Rauma-päivä

19.4. 20 laulua keväästä, Lapin sekakuoro Lapponia 14

19.4. Muistojen vuosikymmenet, Viihdekuoro Rauma Hupiköör 15

21.4. Beethoven ja aikalaiset, Rauman musiikkiopisto 18

23.4. Vierailukonsertti, Virolaiset pianonsoitonoppilaat 18 24.4.–5.5. Take a train to Rauma, Teatteriyhdistys Fake ry

25.4. Vesitornin valloitus 10

25.4. Puhaltaen kilpailuihin, Rauman Poikasoittokunta ja Rauman Soittokunta 16

25.4. Kevätkonsertti, Rauman Työväen mieslaulajat 17

26.4. Kaffeholan 15

1.5. Vappuparaati, Rauman Poikasoittokunta

2.5. Äitienpäivämatinea, Värsym Baohaja 15

6.5. Kuorojen konsertti, Rauman Musiikkiopisto 18

8.5. Vaskisoittajien konsertti, Rauman Musiikkiopisto 18

9.5. Pyöräilytapahtuma 9–15

9.5. Machaut’n Messe de Nostre Dame, Helsingin Barokkiorkesteri 19

15.5. Kevään ääniä, Kaisa Hannulan lauluoppilaat 18 15.–16.5. Rauma Rock 2020

16.5. Konsertti, Rauman kamarikuoro 16

16.5. Flikkatte Vitone 12

21.5. Kevätlaulajaiset, Rauman Työväen naiskuoro 16

22.5. Kesäillan karaus 20

25.5. Lukuvuoden päätöskonsertti, Rauman musiikkiopisto 18

Rauma-sali, Satamakatu 22,liput: Ticketmaster.fi Rauma-sali, liput: Lippu.fi Rauman Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Rauma-sali, liput: Lippu.fi Rauman kauppatori, liput: porinkuntoilijat.fi Poselli, Nortamonkatu 12, liput: Pyyrman Rauma-sali, liput: Lippu.fi Lapin palloiluhalli, Kirkkotie 6 Rauma-sali, liput: Lippu.fi Rauman Pyhän Ristin kirkko Rauman Pyhän Ristin kirkon mäellä rastilukko.fi Poselli

Lapin Työväentalo, Hinnerjoentie 15

Poselli Toivo Laurilehto –sali, Seminaarinkatu 1

Rauman musiikkiopiston pikkusali, Nortamonkatu 5 Kulttuurikuppila Brummi, Karjalankatu 15, liput: Tiketti Rauman vesitorni, Vesitornintie Rauma-sali Poselli, liput: Kukka-Shop Rosa Poselli Keskustan alue Nuortentalo, Hallikatu 12 Poselli Nuortentalo Rauman Pyhän Ristin kirkko, Kodisjoen ja Lapin kirkko Rauman Pyhän Ristin kirkko, liput: Ticketmaster.fi Poselli Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23, liput: Ticketmaster.fi Poselli Parpansali, Vähämaanpuisto, liput: flikkattevitone.fi Poselli Ooperi, Vanha Turuntie 56, liput: ooperi.fi Poselli

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–22, su 9–22

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2, p. 02 834 5000 ma, ke ja to klo 9–16 ti 9–17, pe 9–15

TIKETTI: Kulttuurikuppila Brummi Karjalankatu 15 ti–la 18–24

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

Muutokset mahdollisia!

Lisää tapahtumia rauma.fi