Rauma-lehti 1/2019

Kaupungin tiedotuslehti 1 • 2019

RMJ

monen tekijän palapeli

Laivanrakennus kuuluu Raumalle

Taidetta omaksi lainaamalla

Kaavoituskatsaus 2019

SISÄLTÖ

6

8

10

19

22

24

4

Rauman tilinpäätös

6

RMJ – monen tekijän palapeli

8

Laivanrakennus kuuluu Raumalle

10

Ruokahävikkikaappi tulossa kirjastoon

12

Arkkitehdit monessa mukana

26

15 Kaavoituskatsaus 19

Vanhaan Raumaan uusi asemakaava

21

Menovinkkejä ikäihmisille

22

Janne Niskala – Kortelan kentältä menestykseen

24

Taidetta omaksi lainaamalla

26

Lähikuvassa Euroopan mestari Henna Blomroos

29

Kulttuuri- ja koulutusvinkit

32

Tapahtumia Raumalla

20 19

KAAVOITUS K AT S A U S 15

Tiedotuslehti 1 | 2019 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, Leila Stenfors, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kalle Aaltonen, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Niki Soukkio Seuraava lehti ilmestyy 6.6.2019.

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

PÄÄKIRJOITUS 21|3|2019

RAUMA ON MAINEENSA ANSAINNUT Vuosi on vasta alullaan, mutta Rauma on jo ehtinyt rohmuamaan kultaa ja kunniaa maineja vetovoimatutkimuksissa. Ne kertovat, että Rauma kuuluu Suomen parhaimpiin kuntiin asua ja yrittää. Tuoreessa seutukaupunkitutkimuksessa Rauma komeilee 55 kaupungin kärjessä. Huomioitu on niin sanotut pehmeät arvot, esimerkiksi sujuva arki, viihtyisä elinympäristö, kaupunkirakenteen tiiviys ja läheltä löytyvät palvelut.

Helmikuussa julkistetussa Kuntaranking-tutkimuksessa Rauman seutu arvioitiin Suomen toiseksi vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnan kannalta. Kärkipaikka hävittiin Seinäjoelle vain yhdellä pisteellä. Rauma harppasi neljässä vuodessa kahdeksannelta sijalta suoraan kärkikaksikkoon.

Merkkejä menestyksestä oli nähtävissä jo vuoden 2017 imagotutkimuksessa, jossa Rauma pesi oman kokoluokkansa kaupungit ja nousi koko joukon neljänneksi.

Tässä numerossa kerromme Rauman menestystarinan yhdestä kulminaatiopisteestä, oman laivanrakennuksen säilyttämisestä. Telakan ostaminen ja kaupunkiorganisaation virittäminen yritysten ketteräksi kumppaniksi kaupunginjohtajan johdolla on selvästi vakuuttanut elinkeinoelämän. Ja elinvoimatyötä on ollut hyvä tehdä, kun siihen on ollut raumalaisten tuki. On maltettu katsoa hiukan tätä päivää pidemmälle ja nähty, että tulevaisuusinvestoinneilla hankitaan työtä, toimeentuloa ja verorahoitusta palvelujen ylläpitämiseen.

Hyvä maine ei synny tyhjästä, se rakentuu identiteetistä ja kasvaa hyvillä, rohkeilla teoilla yhdessä kuntalaisten kanssa.

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

Kun mikään ei riitä – valitse Rauma

Muista

ÄÄNESTÄÄ!

EDUSKUNTAVAALIT 14.4.2019 EUROPARLAMENTTIVAALIT 26.5.2019 rauma.fi/vaalit

Rauman kaupunki hakee

TUHANSIA RAUMA-AGENTTEJA lisäämään hyvän kierrettä, puhumaan hyvää Raumasta, tekemään hyviä tekoja kotikaupungin eteen ja osallistumaan rakentavasti Rauman kehittämiseen.

Tarjoamme sinulle työkaluksi kaupungin, joka on tutkimusten mukaan Satakunnan kansainvälisin ja jolla on hyvä imago, loistava maine, vahva identiteetti, Suomen sujuvin arki, viihtyisin elinympäristö, tiivis kaupunkirakenne, hyvät palvelut lähellä, yritysystävällinen ilmapiiri ja rouhevaa rohkeutta.

Edellytämme sinulta positiivista asennetta ja uskoa Rauman menestykseen. Työajan ja työtavat saat valita itse.

Palkkioksi tarjoamme pysyvän jäsenyyden uuden sukupolven houkuttelevassa kaupungissa, joka on terveellinen, turvallinen ja palveleva ja jolla on vireä elinkeinoelämä ja hyvät yhteydet.

Lisätietoja antavat: Seutukaupunkitutkimus 2019, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Kuntaranking 2019, Taloustutkimuksen Kuntien imago -tutkimus 2017

rauma.fi

3

TILINPÄÄTÖS 2018

VEROPROSENTTI 20

VEROTULOT 173,7 MILJ.

TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ 15,5 MILJ.

RAUMAN TALOUS VIELÄ VAHVA alijäämäisestä tuloksesta huolimatta Teksti: Henri Seppänen

Rauman kaupungin vuoden 2018 talouden alijäämä oli helmikuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan -15,5 miljoonaa euroa, mikä oli 3,7 miljoonaa euroa parempi kuin muutetussa talousarviossa ennakoitiin. Eniten tulokseen vaikuttivat verotulot ja valtionosuudet, jotka vähenivät merkittävästi vuodesta 2017.

Taseeseen kertyneen yli 100 miljoonan euron ylijäämän ja maltillisen lainamäärän ansiosta Rauman talous on vielä vahva.

Toimenpiteitä on kuitenkin tehtävä, jotta talous saadaan pidettyä tasapainossa.

Verotulot vähenivät Verotuloja kertyi edellisvuotta vähemmän noin 8 miljoonaa euroa, josta yhteisöverotulot olivat noin 6 miljoonaa euroa ja kunnan tulovero noin 2 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksia kertyi 3,8 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän.

Muut merkittävimmät alijäämäiseen tulokseen vaikuttaneet tekijät olivat voimakas nettomenojen kasvu sekä huomattava kertaluonteinen Nanun ja Hj. Nortamon koulurakennusten tasearvon alaskirjaus.

Nettomenojen kasvuun vaikuttivat muun muassa työmarkkinaratkaisun kustannukset, väistötilakustannukset sekä varhaiskasva-

4

tuksen lainsäädäntömuutokset ja palvelutarpeen kasvu.

– Olosuhteisiin nähden lopputulos on siedettävä, mutta tilikauden tuloksen suunta on väärä. Kaupunkiyhteisössä on tehty muun muassa elinkeinoasioissa erinomaista, positiivista työtä, jonka tulokset näkyvät vasta pitkällä aikajänteellä. Taseeseen kertynyttä ylijäämää on vuoden 2018 tilinpäätöksen jälkeen noin 108 miljoonaa euroa, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa.

Lainakanta edelleen maltillinen Vuonna 2018 kaupunki käytti investointeihin 27,1 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Pohjoiskehän koulu, vuoropäiväkoti, maa-alueet, ulkovalaistusverkko ja katujen peruskunnostusohjelma. Lisäksi liikelaitokset investoivat muun muassa Papinpeltoon sekä verkostojen ja vesitornin kunnostamiseen.

Kaupungin lainakanta nousi 21,2 miljoonaan euroon. Asukasta kohti lainaa oli viime vuoden lopussa 540 euroa, mikä oli maltillinen verrattuna kuntien keskimääräiseen 3052 euron lainakantaan. Kaupungin omavaraisuusaste oli 78 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 82 prosenttia.

Lainasaamiset olivat 48,2 miljoonaa euroa. Peruskaupungin käyttötalouden toimintakate oli noin 2,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi ja toimintamenoja toteutui noin 3,3 miljoonaa euroa muutettua talousarviota vähemmän.

Vuonna 2019 tehostetaan toimintaa Vuosi 2018 oli taloudellisesti vaikea kunnille, eikä Rauma tee tässä poikkeusta. Myös vuoden 2019 talous näyttää tällä hetkellä vahvasti alijäämäiseltä ja siksi parhaillaan mietitään erilaisia tehostamistoimia käyttötalouden vakauttamiseksi.

Alijäämäisestä tuloksesta huolimatta Rauman talous on vahva. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella kaupungin toiminnassa on kuitenkin tehtävä rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia, joilla hillitään menoja ja pidetään tulot hyvällä tasolla, jotta vuosikate riittää pitkällä aikavälillä tulevien investointien kattamiseen ja tulos säilyy tasapainossa.

Kaupungin tilinpäätös julkaistaan kokonaisuudessaan 25.3. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen 28.3. Tarkastettu tilinpäätös esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi 27.5.

VERORAHOITUS 2018 216,3 milj. euroa

VALTIONOSUUDET 43 MILJ.

20 % 4% 8%

69 %

Kunnan tuloverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Valtionosuudet

148,5 milj. € 17,1 milj. € 8,1 milj. € 42,6 milj. €

PERUSKAUPUNGIN TOIMINTAMENOT 2018 299,8 milj. euroa

1% 3% 2% 0% 5%

50 %

14 %

SUURIMMAT INVESTOINTIKOHTEET 2018 • Pohjoiskehän koulu............... 11,0 milj. € • liikelaitosten investoinnit........ 4,2 milj. € • vuoropäiväkoti......................... 1,4 milj. € • maa-alueet.............................. 1,0 milj. € • ulkovalaistusverkko................ 0,9 milj. € • peruskunnostusohjelma......... 0,9 milj. € • maauimala.............................. 0,7 milj. € • Fåfängan alueen kehittäminen... 0,5 milj. € • Papinpelto............................... 0,5 milj. €

26 %

Konsernihallinto 5,8 milj. € Konsernipalvelut 8,2 milj. € Työllisyydenhoito 2,7 milj. € Sosiaali ja terveys 149,3 milj. € Sivistys 77,2 milj. € Tekninen 42,0 milj. € Taseyksiköt 13,6 milj. € Ulkop. rahoitusta saavat proj.

1,1 milj. €

Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelma turvaa tulevaisuutta Teksti: Raija Lehtorinne

Vuoden alussa käynnistyneen Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman tavoitteena on saada kaupungin talous tasapainoon ja pitää se tasapainossa myös tulevaisuudessa. Ohjelma ajoittuu vuosille 2019−2022, ja sillä haetaan kaupungin toiminnasta yhteensä 15 miljoonan euron pysyviä rakenteellisia ja toiminnallisia säästöjä.

Kaupungin talousohjelman tavoitteena on edistää kaupunkiyhteisön elinvoimaisuutta, paikallisen elinkeinoelämän menestystä ja kuntalaisten hyvinvointia.

Talousohjelman käynnistämiseen on päädytty vuoden 2018 alijäämäisen tilinpäätöksen ja tulevien vuosien negatiivisten

talousnäkymien takia. Kuntatalouden arvioidaan kiristyvän edelleen jatkossa, kun muun muassa valtionosuudet vähentyvät ja palvelutarpeet kasvavat.

Kuluvan kevään aikana kartoitetaan kaupungin toiminnasta ja investoinneista talousvaikutteisia kehittämiskohteita, jotka voidaan toteuttaa ohjelmavuosien aikana. Kaikki menot, tulot, toiminnot ja rakenteet käydään tarkasti läpi, ja niihin liittyvät tehostamisvaihtoehdot tuodaan yhteiseen keskusteluun.

Päätökset talousohjelmaan liittyvistä toimenpiteistä tehdään vuoden 2019 aikana.

Rauman seutu harppasi kuntavertailun kärkeen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuussa julkaiseman Kuntaranking-tutkimuksen mukaan Rauman seutu on yritysten näkökulmasta Suomen toiseksi vetovoimaisin alue. Rauman kaupungin lisäksi seutukuntaan kuuluvat Eura, Eurajoki ja Säkylä.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille tehtyä kyselyä, johon vastasi 1134 EK:n jäsenyritystä eri puolilta Suomea.

Vertailussa oli mukana 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.

Tutkimuksessa mitattiin yritysten mahdollisuuksia osallistua julkiseen palvelutuotantoon, erilaisten yritysten tasapuolista kohtelua, yritysvaikutusarviointien systemaattista hyödyntämistä osana kuntapäätöksentekoa sekä lupaja kaavoitusprosessien nopeutta ja sujuvuutta. Rauman seutu menestyi aikaisempaa paremmin lähes kaikilla mitattavilla osa-alueilla.

Tuloksissa Rauman seutukuntaa luonnehdittiin vahvaksi tulosparantajaksi. Edellisessä vertailussa vuonna 2017 Rauman seutu sijoittui viidenneksi ja vuonna 2015 sijoitus oli kahdeksas.

Kuntarankingin ykkössijan vei Seinäjoen seutukunta vain pisteen erolla Raumaan. Kolmanneksi sijoittui Turun seutu.

5

– MONEN TEKIJÄN PALAPELI – Teksti: Hanna-Maria Kajander RMJ kuvat: Niki Soukkio

Oli tapahtuma mikä tahansa, sen takana on laaja-alaisesti ihmisiä ja verkostoja, joista jokainen tuottaa oman olennaisen menestyksen palasensa. Vaikka onnistumista mitataan helposti rahassa ja kävijämäärissä, on mahdollista menestyä vain, kun yhteistyö kulissien takana sujuu. Näin myös RMJ:ssä, jonka kulissien takana on kuhissut jo edeltävän juhannusfestarien päättymisestä asti.

Toimialajohtaja Suvannon mielestä tapahtumajärjestelyissä vuoropuhelu on toiminut hyvin, koska molemmin puolin ovat alan ammattilaiset hommissa.

6

– Tapahtuma saadaan aikaan todella monen toimijan yhteistyönä, ja kaikkien tulee puhaltaa yhteen hiileen, toteaa Tomi Suvanto, Rauman kaupungin toimialajohtaja.

– Kaupungilla on RMJ:n osalta jonkinlainen koordinointivastuu. Kutsumme eri tahot yhteen syksyllä tapahtuman jälkeen sekä keväällä ennen tapahtumaa. Tavoitteemme on varmistaa, että eri toimijat pelaavat sopimuksissa sovittujen pelisääntöjen ja vaatimusten mukaan. Näitä palavereja myös hyödynnetään tapahtuman kehittämiseksi.

Yhteispalavereissa ovat läsnä kaikki olennaiset tapahtumaan osallistuvat ja vaikuttavat tahot: poliisi, pelastuslaitos, kaupungin eri viranomaiset (mm. ympäristönsuojelu, liikennesuunnittelu, festarialuetta hallinnoiva liikuntapalvelut, lääkärikuntaa, aluehallinnosta alkoholitarkastajia) ... lista on pitkä.

– Kaikkien näiden toimijoiden intressit on sovitettava yhteen ja heidän tulee tietää, mitä naapuritontilla tehdään ja mitä on suunniteltu. Näin voidaan varmistua, että

tekeminen on järkevää ja kaikkien etujen mukaista, Suvanto kertoo.

Nyt, kun tapahtuma on merkittävästi pienempi kuin 2000-luvun alun RMJ:t, sen kulkua on Suvannon mukaan helpompi hallita.

– Nelonen Media Live, joka järjestää toista vuotta peräkkäin tapahtuman ja vastaa siitä, mitä festarialueen sisällä tapahtuu, on osoittautunut ammattitaitoiseksi ja kokeneeksi tekijäksi. Sen puolesta voimme olla levollisin mielin, Tomi Suvanto vakuuttaa.

Kaupungin kaksi roolia Rauman kaupungilla on tapahtumassa kaksi virallista roolia. Ensinnäkin kaupunki on lupia myöntävä ja valvova viranomainen.

Yleisön ja asukkaiden kannalta yksi kiinnostavin viranomaistyö liittyy meluhaittojen minimoimiseen.

– Meluntorjunta on ollut vuosien varrella paljon tapetilla. Teemme töitä sen eteen, että väliaikainen meluhaitta olisi lähiasukkaille inhimillistä, Rauman kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Raija Huuskonen pohtii.

RMJ FAKTAA • RMJ:n järjestelyjen puitesopimuksen ja maanvuokrasopimusten osapuolina ovat Rauman kaupunki ja Suomen Elämyspalvelut Oy, jonka Riku Räsänen omistaa.

”Pitää olla skarppina, että kaikki hoitavat oman osa-alueensa hyvin.”

– Riku Räsänen – – Käytännössä annamme määräyksiä tapahtuman järjestäjän tekemän meluilmoituksen johdosta, ja kuten monessa muussakin viranomaisluvissa myös tässä kuntalaisilla on kuulutusten myötä mahdollisuus vaikuttaa, Huuskonen muistuttaa.

Kaikkea ei kuitenkaan voida edes määräysten avulla kontrolloida.

– Sääolot vaikuttavat paljon. Esimerkiksi sopivalla myötätuulella on mahdotonta estää äänen kuulumista Syväraumanlahden yli eikä se merkitse sitä, että melurajat ovat ylittyneet. Ja kaikkia ei onnistuta miellyttämään: yhden melu on toiselle musiikkia korville.

Kaupungin toinen rooli on olla tapahtuman järjestelyjä koskevan puitesopimuksen toinen osapuoli ja sopimuskumppani, joka vuokraa kaupungin maat tapahtumaa varten.

Sopimusten toinen osapuoli on Riku Räsäsen omistama Suomen Elämyspalvelut.

– Me vastaamme majoituspalveluista, esimerkiksi telttakylistä ja niistä kaikkien kavereista eli karavaanareista. Siitä huolimatta pitää olla skarppina, että kaikki hoitavat oman osa-alueensa hyvin.

Huolellinen suunnittelu on onnistumisen kannalta tärkeää, ja onnistuminen taas tuo positiivista näkyvyyttä, mikä sekin on tärkeää, Räsänen kommentoi.

Varsinainen RMJ-festaritapahtuman järjestely kuuluu Nelonen Media Live Oy:lle.

RMJ-järjestelyt ottavat vuoden aikaa – ja muutamat metrit aitaa – Olemme Suomen suurin festivaali- ja tapahtumajärjestäjä. Tuotamme vuosittain yli 20 konserttia ja festivaalia ympäri Suomen, kertoo Sarianna Matikainen Nelonen Media Liveltä.

Tapahtumatuotannon prosessi ottaa Matikaisen mukaan vuoden päivät. Parhaimmillaan – RMJ:n rakennusviikolla ja tapahtuman aikana – Nelonen Media Liveltä on paikan päällä työskentelemässä lähemmäs 300 henkeä.

– Meille on tärkeää, että tapahtumaa on tekemässä vankka joukko ammattilaisia, joilla on pitkän linjan osaamista tapahtumatuotannosta. Järjestämisen eri osa-alueisiin kuuluu muun muassa aluesuunnittelua, ohjelman suunnittelua, turvallisuuden suunnittelua, monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa, rekrytointia, luvituksia, jätehuollon suunnittelua, erilaisten palveluiden ja niiden toiminnan suunnittelua, viranomaisyhteistyötä, asiakkaiden toiveiden huomioimista ja sen mukaan tapahtuman kehittämistä, lipunmyyntiä, markkinointia ja paljon muuta. Monikaan ei esimerkiksi osaa ajatella, että viime vuonna tapahtumaan rakennettiin 4,5 kilometriä aitaa, Matikainen tietää.

• Suomen Elämyspalvelut on sopinut tapahtumajärjestelyistä ja -tuotannosta Nelonen Media Liven kanssa.

Nelonen Media Live vastaa kaikesta varsinaisen festarialueen sisällä tapahtuvasta.

• Suomen Elämyspalvelut vastaa mm. majoituskylien toiminnasta.

• RMJ:ssä kävi alkuaikoina parhaimmillaan 40 000 kävijää päivässä.

Viime vuonna parhaimpana päivänä kävijöitä oli 10 000.

• Tulevan kesän RMJ on järjestyksessään 14. Ensimmäinen RMJ oli 1999, ja niitä pidettiin Raumalla vuoteen 2008 asti, minkä jälkeen tapahtuma siirtyi kahdeksi vuodeksi Poriin. Vuonna 2017 RMJ teki paluun Raumalle.

• RMJ 2019 ohjelma ja artistit on jo julkaistu osoitteessa rmj.fi.

Täydennyksiä on vielä tulossa mm. Mecanon osalta.

Tyypillinen festarikävijä on Raumalta, Turusta, Tampereelta, Helsingistä, Porista tai Raisiosta.

54 % on 18–24-vuotiaita 21 % on 25–34-vuotiaita Naisia 60 %

Miehiä 40 %

7

RMC

on osoitus sinnikkyydestä - laivanrakennus kuuluu Raumalle -

Teksti: Marko Östman Kuvat: RMC

Telakkateollisuus on vahva osa raumalaista identiteettiä. Kyse ei ole ainoastaan työpaikoista, elinvoimasta ja vakaasta taloudesta, vaan juuret ovat syvällä merenkulkukaupungin asukkaissa.

Laivanrakennuksen perinteet ulottuvat aina 1500-luvulle saakka. Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin 1800-1900 -lukujen vaihteessa. Viimeisten sotiemme jälkeen Rauman telakalla tehtiin muun muassa sotakorvauslaivoja. Pitkät perinteet heijastuvat tähän päivään. Vuosisatojen sinnikkyys ja periksiantamattomuus näkyvät myös RMC:n eli Rauma Marine Constructionsin tarinassa.

– Silloin kun RMC:tä on lähdetty perustamaan, on yhtiölle luotu erinomaiset edellytykset ja puitteet. Kaupungin rooli oli ensisijaisen tärkeä. Kuten myös RMC:n perustajaosakkaiden, joilta vaadittiin tietynlaista luovaa hulluutta ja rohkeutta lähteä mukaan hankkeeseen, RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa sanoo.

Kokoluokassaan ainoa täysin kotimaisessa omistuksessa oleva telakkayhtiö nousi kuin tuhkasta paikallisin voimin vuonna 2014. STX Finland Oy:n luopuessa telakkateollisuudesta Raumalla otti Rauman kaupunki ohjat käsiinsä. Kaupunginjohtaja Kari Kosken johdolla lähdettiin luomaan pohjaa telakkatoiminnan jatkolle,

8

vaikka moni taho piti telakkateollisuutta jo auringonlaskun alana.

Kaupunki osti STX Finland Oy:n lakkauttaman telakan kokonaisuutena. Tälle pohjalle syntyi Seaside Industry Park. RMC toimii alueella pitkällä, alun alkaen 30 vuoden mittaisella vuokrasopimuksella.

– Rauman kaupungin päätös hankkia telakka-alue hallintaansa oli valtava kädenojennus meriteollisuudelle. Tällä varmistettiin se, että nämä kiinteistöt ja toiminnan kehitys pysyvät raumalaisten käsissä. Pystymme tekemään päätökset paikallisesti. Se antoi valtavasti uskoa tulevaisuuteen.

Kun vahva usko yhdistyy sinnikkyyteen, syntyy hyviä asioita. Heinimaa muistuttaa, että siltä pohjalta RMC:n perustajat uskalsivat perustaa yhtiön ja lähteä toteuttamaan unelmaa laivanrakennuksen paluusta Raumalle.

Tilauskanta nousemassa noin miljardiin euroon Rauma Marine Constructions on luonut viidessä vuodessa vahvaa jalansijaa laivanrakennusmarkkinoilla. Tilauskannan odotetaan kasvavan tulevana keväänä noin miljardiin euroon, ja sen on tarkoitus kantaa pitkälle 2020-luvulle asti.

Hienoja uutisia on saatu loka- ja mar-

raskuussa sekä viimeisimpänä nyt tammikuussa.

– Tilauskannassa on tällä hetkellä Wasalinen autolautta sekä muutama jättiristeilijän lohko, jotka toimitamme Meyer Turulle. Aiesopimukset on tehty Tallink-Siljan matkustaja-autolautan ja Puolustusvoimien neljän Laivue2020 -korvetin toimittamisesta, Heinimaa kertoo.

– Aiesopimusten realisoiminen laivanrakennussopimuksiksi on tämän kevään tavoite. Tilanne on kaiken kaikkiaan positiivinen, nyt täytyy varmistaa, että saamme hoidettua kuntoon myös ehdollisten kauppojen viimeiset ehdot.

– Nousu käytännössä nollapisteestä nykytilanteeseen on vaatinut hartiavoimin töitä. Vahvaa osaamista löytyi, mutta alun alkaen haasteemme oli se, että olimme täysin uusi yritys, joka lähti puhtaalta pöydältä ilman referenssejä. Meidän henkilökunnalla oli ja on kuitenkin aivan valtava osaaminen ja kokemus. He ovat tehneet laivoja, ja meidän piti löytää se ensimmäinen asiakas, joka luottaa meidän pystyvän toteuttamaan heidän hankkeensa.

Tuo taho oli tanskalainen Molslinjen, jolta RMC sai historiansa ensimmäisen uudislaivanrakennussopimuksen vuonna 2016. Hammershus-autolautta aloitti liikennöinnin syksyllä 2018.

Kuva. Elmeri Elo

RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa on ylpeä osaavasta henkilöstöstään.

– Täytimme lupauksemme toimittamalla heille aluksen, joka ylitti heidän toiveensa.

He ovat äärimmäisen tyytyväisiä ja saivat todella hienon aluksen operoimaan Bornholmista manner-Tanskaan.

Suomalaisen laivanrakennuksen maine on korkealle arvostettua. Tilauskannan kasvamisen myötä tulevaisuus Rauman telakalla näyttää valoisalta.

Telakka on kaikkien raumalaisten yhteinen asia RMC:n ydintoimintoja ovat suunnittelu ja projektinjohto. Yhtiö työllistää 100 henkilöä.

Toiminta perustuu vahvasti verkostomaiseen rakenteeseen. Heinimaa korostaa, että laivanrakennuksessa on tärkeää saada mukaan hyvä yhteistyökumppaniverkosto, joka tekee ja toteuttaa hankkeita yhdessä RMC:n kanssa.

– Meillä on runsaasti osaamista ja kokemusta erikoislaivojen rakentamisessa. Näen, että tämä on sellainen osa portfoliota, jossa Rauma on aina ollut poikkeuksellisen hyvä. Täällä on myös osattu lähteä hakemaan oppia maailmalta ja kotouttaa sitä tietotaitoa tänne. Kaikkea ei tarvitse kehittää ja keksiä itse, vaan on uskallettava hyödyntää muualta opittua.

Verkostomainen rakenne työllistää, mutta samalla se myös kehittää rau-

malaista osaamista monella sektorilla.

Heinimaa korostaa, että avainasemaan nousevat verkostoyritysten kilpailukyky ja kyky kehittyä markkinoiden vaatimuksia vastaavasti.

– Tämä vaatii toimijoilta panostuksia oman toiminnan eteenpäin viemiseen.

Heillä pitää olla kehittymisen tahto ja halu. Ne, jotka tähän pystyvät ja ovat toiminnassaan vahvoja, ovat meille oikeita strategisia kumppaneita. Samalla me myös luomme heille pohjaa kehittää omaa toimintaansa pitkäjänteisesti.

Ahkeruus, periksiantamattomuus, identiteetti. Sanoja, joihin kiteytyy raumalaisen teollisuuden historia, nykypäivä ja tulevaisuus.

– Meri ja merenkulku ovat iso osa raumalaisuutta. Sitä kautta laivanrakennus on ollut kautta historian kaupungissa suuressa roolissa. Käytännössä jokaisessa raumalaisessa suvussa on työskennelty telakalla, vankka ammattitaito on siirtynyt sukupolvelta toiselle, Heinimaa muistuttaa.

– Telakan menestyminen riippuu kaikkien Rauman seudulla toimivien tekijöiden hyvästä yhteistyöstä. Koko alueen kilpailukyky vahvistaa myös meidän kilpailukykyämme. Telakan tekeminen on Raumalla aidosti koko Rauman tekemistä.

Viiden vuoden viisi tärkeintä virstanpylvästä 1. Tilojen ja välineiden varmistaminen Rauman kaupungin toimesta. Se on aivan kirkkaasti ensimmäinen ja ratkaiseva hetki telakkatoiminnan jatkumiselle.

2. Rauma Marine Constructionsin perustaminen tulee heti toisena. Sinnikkyys ja usko tähän asiaan, vaikka epäilijöitä riitti, kantaa nyt hedelmää.

3. Ensimmäisen uudisrakennuksen tilaus. Molslinjen uskoi meihin ja antoi mahdollisuuden näyttää sitä osaamista, jota meiltä täältä Raumalta löytyy.

4. Tuon ensimmäisen tilauksen toimitus viime kesänä. Ylitimme asiakkaan toiveet, ja saimme ensimmäisen vahvan ja arvokkaan referenssin.

5. Kevään aikana varmistuva noin miljardin tilauskanta. Sillä tullaan säilyttämään perustekeminen laivanrakennuksen parissa tällä alueella vuosiksi eteenpäin ja synnytetään alusta, jonka päälle voidaan jatkaa toiminnan edelleen kehittämistä ja laajentamista tulevaisuudessa.

9

RUOKAHÄVIKKIKAAPPI

Kohti hiilineutraalia Raumaa

Avajaiset 27.3.

RUOKAHÄVIKKIKAAPPI KIRJASTOON Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Rauman kaupunki aikoo tarttua ruokahävikin taltuttamiseen uusin keinoin. Kaikkien raumalaisten käyttöön soveltuva ruokahävikkikaappikokonaisuus pystytetään 27.3. pääkirjaston tiloihin. Rauman kaupunki kokeilee ruokahävikkikaappia ensimmäisten joukossa Satakunnassa.

Idean ruokahävikkikaapista toi Raumalle projektipäällikkö Jaana Suksi. Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan -hankkeessa työskentelevä Jaana on vieraillut erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa, joissa hävikkiasiat ovat nousseet esille.

– Aloin joulukuussa tutkia ja perehtyä aiheeseen enemmän. Mallikuntana ruokahävikkikaappitoimintaa toteuttaa Kotkan kaupunki. Pohdimme hankeasiantuntija Minna Rautalinin kanssa idean toteutusmahdollisuuksia Raumalla ja tammikuussa teimme jo kartoitusta eri toiminnoista.

Liikkeelle lähdetään pienimuotoisella puolen vuoden kokeilulla. Myös ympäristöterveydenhuollon johtaja sekä kulttuurija kirjastoväki, samoin kuin sosiaali- ja terveystoimialan hankevastaava näyttivät pilottihankkeelle vihreää valoa.

Hävikkikaapista herkut jakoon Ruokahävikkikaappi on kaupunkilaisten yhteinen jää- ja kuivamuonakaappi, johon kuka tahansa voi tuoda kierrätettäväksi itselleen tarpeetonta tai ylimääräistä ruokaa – leivonnaisia, lihapullia tai vaikka puurohiutaleita. Ruoat tulee pakata esimerkiksi kertakäyttöastioihin. Pakkauksen

kylkeen saa paikan päältä tarran, johon tulee merkitä ruuan valmistuspäivä, säilyvyys sekä allergeenit.

Lisäksi erilliseen vihkoon merkitään annoksen tuojan nimi sekä ajankohta.

Ruokahävikkikaappia saavat hyödyntää kaikki, lapsista aikuisiin. Jokainen saa ottaa kaapista mieleistä syötävää mukaansa omantunnon mukaan.

– Ajatuksenani on pyytää vielä jokin paikallinen kauppiaskin mukaan toimintaan, jotta kaapissa olisi varmasti aina jotain tarjolla. Ja totta kai kaappi koristellaan hienoksi ulkoakin.

Kaapille pohdittiin sopivan keskeistä sijoituspaikkaa.

– Valitsimme pääkirjaston, sillä sijainti, aukioloajat sekä ympäristö ovat toiminnalle sopivat. Kirjastossa ruokahävikkikaappi on kaikkien ruuan hävikin pienentämisestä kiinnostuneiden yhteinen, matalan kynnyksen juttu, Suksi jatkaa.

Ruokahävikkikaappi vaatii huolenpitoa, järjestelyä ja siivousta. Kirjastolla kahvilatoimintaa pitävän nuorten työpajan nuoret sekä kirjastomestari huolehtivat työnsä lomassa myös hävikkikaapin siisteydestä. Pilottiajan päävastuu Rauman ruokahävikkikaapista on Jaana Suksella.

– Konsepti on jo hyvällä mallilla ja jääkaappi-pakastinkin tiedossa. Ruokahävikkikaappi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat vaikuttaa ruokahävikin minimoimiseen, Suksi toteaa.

Ruokapalvelut mukana hävikkitalkoissa Rauman kaupungin ruokapalvelujen tavoitteena vuonna 2019 on ruokahävikin vähentäminen. Yhtenä vähentämistoimenpiteenä lähdettiin maaliskuun alussa mukaan Luonnonvarakeskus LUKEn järjestämään ruokahävikin mittaamisen pilottihankkeeseen.

Ruokahävikkiä mitataan kolmen viikon ajan. Nanun palveluyksikössä mitataan tuotantokeittiön valmistus- ja jakeluhävikkiä sekä neljässä palvelukeittiössä ruokasalien tarjoiluhävikkiä ja asiakkaiden lautashävikkiä.

Ruokapalveluissa vähennetään ruokahävikkiä jatkuvalla tuotannonsuunnittelulla, mitoittamalla hankintoja sekä jaksottamalla paremmin valmistusta ja esillepanoa. Jatkossa myös hävikiksi päätyvän jätteen säännöllisellä mittaamisella voidaan hahmottaa ongelmakohtia ja puuttua niihin aiempaa paremmin.

10

Projektipäällikkö Jaana Suksi kuuli ruokahävikkikaapista ja jalkautti idean Raumalle.

Tarkoituksena on nostaa esille kiertotaloutta ja osallistaa kuntalaisia ruokahävikkitalkoisiin. Rauman kaupunki on HINKU-kunta, jonka toimintaedellytyksiin hävikkikaappi hyvin sopii.

Rauman ruokahävikkikaappitoiminnalle tullaan perustamaan myös oma Facebook -sivu.

Käyttöpäällikkö Timo Leivo vastaa kaupungin pienvenesatamiin, venepaikkoihin, veneväyliin sekä laitureiden kunnossapitoon liittyvistä asioista.

VENEILIJÄ

– uusi venepaikkasi ajoissa Teksti: Saija Laaksovirta Kuvat: Elmeri Elo ja Saija Laaksovirta

Rauman pienvenesatamien ympärillä käy positiivinen pöhinä. Syvärauman altaiden laituriremontti jatkuu keväällä jäiden sulettua, venepaikkojen lunastus on käynnissä ja lisäksi pienvenesatamat saivat lokakuussa uuden käyttöpäällikön veneilystä kiinnostuneesta Timo Leivosta.

Käytännönläheisenä miehenä tunnettu Leivo on tuttu kasvo kaupungin teknisellä toimialalla. Hänen työuransa alkoi vuonna 1981 Rauman Vedestä, josta hän siirtyi vuonna 1992 kaupungin keskuskorjaamolle korjaamoesimieheksi. Metalli- ja korjaamotyöt ovat hänelle tuttuja jo lähes 38 vuoden ajalta. Nyt Leivo toimii osa-aikaisesti veneväylien ja pienvenesatamien käyttöpäällikkönä – parillisina viikkoina maanantaista keskiviikkoon ja parittomina viikkoina maanantaista tiistaihin.

– Parhaiten minut tavoittaa soittamalla, sillä kuljen päivien aikana paljon kentällä. Mikäli minua ei saa kiinni, kannattaa ottaa yhteyttä palvelupiste Pyyrmaniin, Leivo ohjeistaa.

Käyttöpäällikön työnkuvaan kuuluvat kaupungin veneväylät, pienvenesatamat sekä saarikohteet, laiturien kunnossapito sekä yleisesti venepaikoista huolehtiminen. Tällä hetkellä Raumalla on yhdeksän pienvenesatamaa sekä Kylmäpihlajan,

Kuuskajaskarin ja Reksaaren saarikohteet. Venepaikkoja on kokonaisuudessaan reilu 1800.

Venepaikkojen uusiminen jo käynnissä Venepaikan varanneiden on 2.4. mennessä lunastettava nykyinen venepaikka käyttöönsä myös tulevaksi kaudeksi. Nykyisillä venepaikan omaavilla asiakkailla on ”etuosto-oikeus” venepaikkoihin. Mikäli lunastusta ei suoriteta määräaikaan mennessä, venepaikka vapautuu edelleen vuokrattavaksi 3.4. alkaen.

Venepaikan vuokraaminen tulee tehdä sähköisen varausjärjestelmän kautta tai asioimalla palvelupiste Pyyrmanissa 2.4. mennessä.

Leivo kannustaa tutustumaan venepaikkojen varausjärjestelmään hyvissä ajoin.

Venepaikka tulee maksaa heti varaushetkellä, eikä kaupunki lähetä venepaikkavuokrista enää erikseen laskua.

– Venepaikan varaus on henkilökohtainen. Järjestelmä lähettää asiakkaille muistutuksia, kun paikan uusiminen alkaa olla ajankohtaista, Leivo sanoo.

Mikäli varausjärjestelmän tunnukset tai salasana on unohtunut, tulee uudet tilata järjestelmän palautustoiminnon kautta.

– Uusia tunnuksia ei kannata luoda unohtuneiden tilalle, sillä olemassa olevat venepaikkatiedot eivät yhdisty niihin, Leivo tarkentaa.

Syvärauman altaat odottavat kevättä Suvitien varressa olevan laiturikokonaisuuden, Syvärauman altaiden, laituriremontti jatkuu keväällä. Viime kesän aikana uutta laituriosuutta valmistui Suvitien puolelle noin 200 metriä, jossa on noin 65 venepaikkaa. Kun Kisarannan 270 metrin laituriosuus saadaan tulevana kesänä valmiiksi, venepaikkoja on Syvärauman altailla yhteensä noin 160–170.

– Uuden laituriosuuden teräsputkiponttoonit asennetaan, kun meri aukeaa.

Toiveemme on, että Syvärauman altaiden laiturit ovat veneilijöiden käytössä heti veneilykauden alussa, Leivo sanoo.

Kun laituriosuus on paikoillaan, voidaan alkaa asentaa laituripuomeja, kaiteita sekä viimeiseksi valaistusta.

Uusia investointeja pienvenesatamien osalta ei ole tiedossa, mutta kunnossapitotöitä ja parannuksia tehdään jatkuvasti.

– Syvärauman Koulurantaan suunnittelemme uutta valaistusta. Merijakamon läheisyydessä laiturilla 15 kokeillaan laituriaisojen kiinnityksen vaihtamista talviaikana pulttikiinnityksestä vaijeriin.

Tämä mahdollistaa laitureille suuremman liikkuvuuden, Leivo kertoo.

11

Rauman kaupungin tilapalvelut vastaa ensisijaisesti kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten ylläpidosta, kunnosta sekä hoidosta. Näihin kiinteistöihin kuuluvat esimerkiksi kaupungintalo, päiväkodit, koulut sekä vanhainkodit. Tilapalvelut myös valvoo palveluntuottajien toiminnan sopimuksenmukaisuutta sekä vastaa rakentamiseen liittyvien kohteiden ja hankkeiden suunnitteluttamisesta.

KAAPIN PAIKASTA kampushankkeisiin

Teksti ja kuva: Kalle Aaltonen

– Työmme lähtee liikkeelle tilan käyttäjän tarpeesta, jolle ryhdymme hakemaan suunnittelijaa. Hoidamme kilpailutuksen, vedämme suunnittelukokoukset ja olemme mukana myös työmaavaiheessa. Prosessin aikana tehtävänämme on ohjata suunnittelijaa, jotta päästään mahdollisimman lähelle toivottua lopputulosta. Suunnitteluttaminen kuuluu osana rakennuttamiseen, joka on meidän pääasiallinen tehtäväkuvamme, kaupungin tilapalveluissa työskentelevä arkkitehti Minna Linnala selventää.

Linnalan mukaan suunnitteluttamista tehdään monesti silloin, kun kyse on suuremmista rakennushankkeista.

Linnala sekä kollega Leena Joki-Korpela tekevät toki myös itse pienimuotoista suunnittelutyötä.

– Kuvitellaan, että kaupungin omistamaan kiinteistöön tehdään esimerkiksi uusi tilajärjestely. Silloin saatamme suunnitella kyseisen työn, neuvottelemme toteutuksesta tilan käyttäjän kanssa, laadimme suunnitelmat, haemme rakennuslupaa ja niin edelleen, Linnala kertoo.

Vaihtelevat tilanteet motivoivat ja opettavat Linnala ja Joki-Korpela kertovat, että arkkitehdin päivittäinen työ vaihtelee kirjaimellisesti yhden kaapin sijoittamisesta mittavan kampushankkeen suunnitteluttamiseen.

– Se on tämän työn suola. Isommissa kaupungeissa joku yksikkö saattaa hoitaa koulut ja toinen päiväkodit ja niin edelleen, mutta Rauman organisaatio on sen verran pieni, että vastaavaa jaottelua ei synny. Me työskentelemme kaiken ja kaikkien kanssa, mikä pitää työn mielenkiintoisena ja ennen kaikkea haastavana. Välillä pitää opetella paljonkin uusia asioita, Joki-Korpela kertoo.

Tämänhetkisistä projekteista Karin kampus on ylivoimaisesti suurin, ja se työllistää Linnalan mukaan tilapalveluja sataprosenttisesti.

– Suunnittelijat on kilpailutettu ja ensimmäinen pohjapiirustusluonnos on saatu luovutettavaksi tilojen käyttäjille. Suunnittelu-, käyttäjä- ja pääsuunnittelijakokoukset

12

pyörivät ja me osallistumme niihin. Päätöksiä tehdään paljon ja koko ajan, Linnala toteaa.

Mikään materiaali ei ole ikuinen Kampushankkeen lisäksi taustalla pyörii liuta muita projekteja, joiden kokoluokat ja kiireellisyydet vaihtelevat laidasta laitaan.

– On työpisteen suunnittelua Nanun keskuskeittiössä, Tenavakallion päiväkodin kalustamista oppimisympäristöhankkeen tiimoilta sekä Kaunisjärven ikäihmisten hyvinvointikeskuksen uuden tilaohjelman laadintaa.

Jälkimmäisen kohdalla kyse on siis nykyisestä Kaunisjärven vanhainkodin täydellisestä peruskorjauksesta, joka tilauudistuksen myötä keräisi ikäihmisille tarjottavat palvelut yhden katon alle, Joki-Korpela kertoo.

Jottei tylsyys iskisi, lisää Linnala jonon jatkoksi esimerkiksi Pohjoiskehän koulun, Papinpellon vuoropäiväkodin, kansalaisopiston väistötilat sekä kaupungintalon vesivahinkosaneerauksen.

– Vastaavaa vesivahinkoa ei pysty ennakoimaan millään tavalla. Työt ovat nyt loppusuoralla. Koska tällaisissa tapauksissa suunnitellaan ja rakennetaan samanaikaisesti, on tarkan aikataulun asettaminen haastavaa.

Vahingon laajuus selviää purkutöiden edetessä ja niin kauan tongitaan, että vastaan tulee kuivaa, Linnala sanoo.

Mittavien uudishankkeiden ohella Linnala toivoisi esimerkiksi vanhan raatihuoneen restauroinnille myönteistä kehitystä. Rakennuksen viimeisin peruskorjaus tehtiin 1970-luvulla.

– Ei ole olemassa mitään materiaalia, joka olisi ikuinen. Kaikki vaativat huoltoa ja hoitoa, ja korjaukset ovat vain mittavampia, mikäli näin ei tehdä, Linnala toteaa.

Pohjapiirustuksia ja sisustuksen tekstiilivaihtoehtoja.

Arkkitehdit Minna Linnala (vasemmalla) ja Leena JokiKorpela työskentelevät sujuvasti molempien kanssa.

Kierrätä muovipakkaukset oikein Teksti: Saija Laaksovirta Energiajätteen keräys lopetettiin 31.12.2018. Kiinteistökohtainen muovipakkauskeräys alkoi 1.1.2019.

Muovipakkauskeräys on toistaiseksi vapaaehtoista, mutta vuoden 2020 alusta alkaen on suunnitteilla velvoittaa yli viiden huoneiston taloyhtiöt mukaan keräykseen. Keräysastian tyhjennyshinta muodostuu astiakoon kuljetustaksasta. Jätteen käsittelymaksua ei peritä.

Pakkausmuovijätettä voi toimittaa myös kauppojen pihoilta löytyviin Rinki-ekopisteisiin. Lisätietoa aiheesta osoitteessa rinkiin.fi.

Muovipakkauskeräykseen saa laittaa kotitalouden tyhjät, puhtaat ja kuivat muovipakkaukset. Pakkaukset tulee huuhdella ja pyyhkiä ennen keräysastiaan toimittamista. Muovipakkauksia ei saa laittaa sisäkkäin, sillä optinen lukija tunnistaa vain päällimmäisen muovimateriaalin.

KYLLÄ • Elintarvikkeiden muoviset pakkaukset • Pesuainepakkaukset, muovipullot ja -pussit

EI • Likaiset muovipakkaukset • Sekajäte • PVC-pakkaukset • Muut muovituotteet

Rauman jätehuoltolaitoksen nettisivuilla voi tutustua sähköiseen lajitteluoppaaseen.

13

PATSAAT & VEISTOKSET

Juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

STENIUKSENKATU

julkisten teosten aarreaitta Veden välkettä -reliefi Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo

Rauman Steniuksenkadun varrelta löytyy paljon katseltavaa. Julkisia teoksia on alueella peräti neljä.

Terveyskeskuksen ja Kaunisjärven vanhainkodin ulkoseinistä löytyy molemmista reliefit. Tämän lisäksi Kaunisjärven puiston Punaiset portaat -teos ja kadun päässä valtatie 8:n melusuojauksen Terra-teos herättävät ohikulkijan huomion.

Luonnonilmiöitä, toivoa, kaunista järveä Noustessa ylös Rauman aluesairaalan mäkeä kiinnittyy kulkijan huomio terveyskeskuksen seinään. Kuvanveistäjä Kerttu Horilan Elämän maku -keramiikkareliefi paljastettiin kesäkuun 21.päivänä vuonna 1991. Elämän maku koostuu sateenkaaresta, auringonvalosta, lämpöenergiasta ja vedestä. Teoksen kokonaissommittelu on sidoksissa elämän suojelemisen teemaan.

Pelkistetyt korkokuva-aiheet muodostuvat luonnonilmiöistä, joilla halutaan viestiä terveyskeskuksen päätehtävän symboleita eli apua, lievitystä ja elämänsuojelua.

Tyylitelty sateenkaari on kuvattu plastisena muotona väri- ja valaistusilmiöiden sijaan. Horila on kuvaillut sateenkaaren kaarevaa muotoa toivon ja uudistumisen symbolina. Sen läpi virtaa auringonvaloa ja lämpöenergiaa. Vesi taas on teoksen elämää ylläpitävä elementti. Elämän maku on valmistettu korkeapolttoisesta kivitavarakeramiikasta, ja se on muurattu osina

Terra-teos

14

kiinni betoniseinään. Osa elementeistä on lasitettu värillisillä lasitteilla. Muuraustyöt on tehnyt Raimo Erkkilä, jota Horila kutsuu hovimuurarikseen.

Kaunisjärven vanhainkodin ulkoseinää koristava Veden välkettä -reliefi on raumalaisen kuvataiteilija ja hopeaseppä Eila Minkkisen teos, joka julkistettiin vanhainkodin käyttöön sen vihkimisen yhteydessä 26.10.1985. Reliefi mukailee sijaintinsa nimeä, sillä sen kantavana ajatuksena on ollut mielikuva kauniista järvestä. 6,5 metriä korkeaan teokseen on käytetty 300 kiloa ruostumatonta terästä.

Myös toinen Minkkisen teos, Sateinen meri -veistos, sijaitsee Kaunisjärven vanhainkodilla. Sitä voi ihailla rakennuksen sisääntuloaulassa.

Kasvun ja kehityksen symboli Kaunisjärven puisto, paikallisten suussa Ankkalampi, sai oman teoksensa syyskuussa 1997 sponsorien avustuksella.

Raumalaisen Esa Luukon Punaiset portaat -ympäristötaideteoksessa punaisiksi maalatut portaat nousevat maasta ja jatkuvat ikään kuin päättymättöminä taivasta kohti.

Taiteilijan mukaan teos kuvaa kasvua ja henkistä kehitystä. Punainen väri sen sijaan yhdistyy vahvasti elämänvoimaan, maahan ja intohimoon. Ympäristötaideteoksen portaat ovat Rauman vanhan jätteenpolttolaitoksen käytöstä poistamaa kalustoa.

Elämän maku -keramiikkareliefi

Steniuksenkadun päässä, tarkemmin ottaen valtatie 8:n melusuojauksessa, maisemaa värittää kuvanveistäjä Niels Haukelandin Terra. Loppuvuodesta 1999 valmistunut teos toteutettiin Tielaitoksen meluesteiden taidepainotteisen suunnittelukilpailun perusteella.

Pohjoisen ja eteläisen eritasoliittymien välillä, Rauman keskustan kohdalla sijaitseva melusuojaus koostuu betonikaiteesta, kivimuurista, tiili- ja puuaidoista, maavalleista sekä kuparihahmoista. Melusuojaus kattaa yhteensä 2,5 kilometrin matkan, ja sen tavoitteena on suojata valtatien liikennemelulta noin 1000 henkilöä.

Punaiset portaat -ympäristötaideteos

20 19

KAAVOITUS K AT S A U S

15

20 19

VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT: 9. Vanhan Rauman asemakaavamuutos

KAAVOITUS K AT S A U S

Maailmanperintöalueen asemakaavan ajanmukaistaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehdit Mervi Tammi ja Henri Raitio

10. Salosen torpan asemakaavamuutos Käyttötarkoituksen muuttaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

11. Fåfängan asemakaavamuutos

VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT:

Virkistys-, majoitus- ja vapaa-aikatoiminnan alue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

1. Yleiskaava 2030

12. Anderssonintien asemakaavamuutos

Koko kaupunkia koskeva yleiskaavatyö etenee hyväksymisvaiheeseen.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

2. Vanha-Lahden osayleiskaava Kaava laaditaan vaiheissa tapahtuvaa asemakaavoitusta varten. Alueelle sijoitetaan asumista, virkistystä ja yleisten rakennusten aluetta.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

13. Lakari-Liinalan asemakaava ja asemakaavamuutos Luostarinkylän eritasoliittymän ja siihen liittyvien alueiden kaavoittaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

3. Keskustan osayleiskaavamuutos

14. Seminaarinmäen asemakaavamuutos

Keskustan osayleiskaavan päivittäminen.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Tutkitaan alueen osien muuttamista asuinkäyttöön.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

4. Kortelan osayleiskaava

15. Nikulanväylän asemakaava

Alueelle laaditaan kyläalueen ympäristöä koskeva osayleiskaava, jossa määritellään alueen maankäytön toimintaedellytykset.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

Kallionikulan asuinalueen kytkeminen kokoojakadun välityksellä Kourulantiehen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

5. Vasarainen-Soukainen osayleiskaava Vasaraisten ja Soukaisten kyläalueita koskeva osayleiskaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

6. Kollan osayleiskaava Kollan alueen osayleiskaava, jossa määritellään yleispiirteisesti alueen maankäyttö.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

7. Itäisten kyläalueiden osayleiskaava Kuolimaan, Kodiksamin ja Mäentaan kyläalueita koskeva osayleiskaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

8. Sammallahdenmäen osayleiskaava Sammallahdenmäen maailmanperintöaluetta ja sen ympäristöä koskeva osayleiskaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

16

Alueen käyttötarkoituksen tarkistaminen ja liikennejärjestelyjen kehittäminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

16. Kallionikulan asemakaavamuutos Kallionikulan asuinalueen asemakaavan osittainen uudistaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

17. Järviluodon asemakaavamuutos Järviluodon satamalaajennusalue sekä siihen liittyvät liikenneyhteydet.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

18. Papinpelto II asemakaavamuutos Uusi asuinalue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

19. Petäjäksen asemakaavamuutos Virkistys- ja loma-asuntojen alue, jossa on merkittäviä suojeluarvoja.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

20. Syvärauman koulun asemakaavamuutos Käyttötarkoituksen muuttaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

21. Merirauman koulun asemakaavamuutos Käyttötarkoituksen muuttaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

22. Vanha-Lahden kanavan asemakaava Uusi pientaloalue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

23. Uotilan asemakaavamuutos Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

24. Telakkarannan asemakaavamuutos Pienveneiden venesatama- ja telakkaalueen sekä uuden asuinalueen yhteensovittaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

25. Aronahteen ja Nanun koulujen asemakaavamuutos Tutkitaan alueen nykyisen käyttötarkoituksen laajuutta ja mahdollisia uusia käyttötarkoituksia.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

26. 3. kaupunginosan asemakaavamuutos Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu ja toteuttamattoman kerrostalokaavan muuttaminen siten, että nykyinen rakennuskanta säilyy.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

27. Tiva-alueen asemakaavamuutos Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueena kehitettävä alue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

28. Nummen asemakaavamuutos Vanhentuneen asemakaavan ajanmukaistaminen huomioiden alueen valtakunnalliset kulttuurihistorialliset arvot.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

29. Kanalinsuun asemakaavamuutos Tutkitaan uutta katulinjausta ja asuinrakennusten sijoittamista Kanalin varteen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

30. Pirttialho III asemakaava Pientaloalueen laajentaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

31. Karinkentän itäosan asemakaavamuutos Keskustamainen asuin- ja liikekorttelialue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

32. Satamakatu 19 (WinNova) asemakaavamuutos Tutkitaan alueen nykyisen käyttötarkoituksen laajuutta ja mahdollisia uusia käyttötarkoituksia.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

KAARO ROKINNOKKA

TIILIVUORI PALOAHDE

22 41

21

KAPPELINLUHTA

SYVÄRAUMA

19

KINNO

20

33

PYYNPÄÄ

11

PETÄJÄS

12

32 29

14

LONSI

17

10

26 22

34

24

13

30

TUOMONIEMI

ÄYHÖ

18

27

36 VANHA RAUMA 9

37

31

35 LAJO

39 23

UOTILA

NIKULANMÄKI

28 15 16

40

25

TARVOLA

PAROALHO KOURUJÄRVI SAMPAANALA

38 MONNA

KORTELA

33. Aarnkarin asemakaava ja asemakaavamuutos Aarnkarin saaren asemakaavoitus sekä Purjehtijankadun päässä sijaitsevan ranta-alueen asemakaavan muutos.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

34. Kortteli 306 länsiosa asemakaavamuutos

2 1

3 8 6

4

Vanhan teollisuusrakennuksen uusi käyttötarkoitus sekä asuinalueen uudelleenjärjestelyt.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

5 7

35. Teerentarhantie 4 asemakaavamuutos Teollisuustontin asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

36. Kalliokatu 2 asemakaavamuutos Tutkitaan korttelialueen muuttamista asuinkäyttöön.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

37. Tikkalan alueen asemakaavamuutos Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu.

Tutkitaan muun muassa asumisen mahdollisuuksia alueella.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

38. Lähdepellon ratsastuskoulu asemakaavamuutos

40. Lensun koulun ja päiväkodin asemakaavamuutos

Ratsastustoiminnan kehittäminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Käyttötarkoituksen muuttaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

39. Uotilan sinisen koulun asemakaavamuutos

41. Haapasaarentien eteläosan asemakaava

Käyttötarkoituksen muuttaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Maantien osan muuttaminen katualueeksi.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

17

20 19

KAAVOITUS K AT S A U S VUONNA 2018 HYVÄKSYTYT JA VOIMAAN TULLEET KAAVAT

Havainnekuva: Matthew Seccombe, Qi Zhang, Jon Ackerley, Elin Sveinbjornsdottir

Tuomolantie

Kaivopuistontie 1 ja 3

Kaava hyväksyttiin 26.2.2018 (KV 10§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Henri Raitio

Kaava hyväksyttiin 18.6.2018 (KV 63§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Juha Eskolin

Kuokkamaantie

Karinkenttä

Viipurinpuisto

Kaava hyväksyttiin 26.2.2018 (KV 11§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Henri Raitio

Kaava hyväksyttiin 18.6.2018 (KV 64§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Mervi Tammi

Kaava hyväksyttiin 20.11.2018 (KVJ 121§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Mervi Tammi

Papinpelto III päiväkoti

Satamakatu 22

Kuuskajaskari

Kaava hyväksyttiin 26.2.2018 (KV 12§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Outi Virola

Kaava hyväksyttiin 27.8.2018 (KV 78§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Juha Eskolin

Kaava hyväksyttiin 10.12.2018 (KV 126§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Mervi Tammi

Pohjoisten kyläalueiden osayleiskaava

Hevossuontien teollisuusalue

Syvärauman päiväkoti

Kaava hyväksyttiin 26.3.2018 (KV 28§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Juha Eskolin

Kaava hyväksyttiin 27.8.2018 (KV 79§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Jouni Mäkinen

Kaava hyväksyttiin 10.12.2018 (KV 127§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Outi Virola

Nallenpolku

Keskustan osayleiskaavan muutos ja laajennus (Vanha Rauma)

Vanha-Lahti II

Kaava hyväksyttiin 28.5.2018 (KV 48§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Juha Eskolin

Aurinkoenergian tuotantoalue Lakariin Kaava hyväksyttiin 28.5.2018 (KV 49§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Jouni Mäkinen

Kaava hyväksyttiin 27.8.2018 (KV 80§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Mervi Tammi

Kaava hyväksyttiin 10.12.2018 (KV 128§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Juha Eskolin

Sompapolku-Luistinpolku

Koillisen teollisuusalueen osayleiskaava

Kaava hyväksyttiin 24.9.2018 (KV 91§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Juha Eskolin

Kaava hyväksyttiin 10.12.2018 (KV 129§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Jouni Mäkinen

KAAVOITUSOSASTO Asiakaspalvelu

Kaavoitusjohtaja

Palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2 A, 26100 Rauma p. 02 834 5000

Juha Eskolin

Avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 Asiointisähköposti: kaavoitus@rauma.fi

p. 044 7933 660

Kaavoitusarkkitehdit Jouni Mäkinen p. 044 7933 665 Henri Raitio p. 044 7933 670 Mervi Tammi (kaavoitusjohtajan sijainen) p. 044 7933 664 Outi Virola p. 044 7933 672

Kaavan käsittelyvaiheista ja osallistumisesta saa lisätietoa kaavoituksen nettisivuilta rauma.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-maankaytto/.

18

Kaavavalmistelijat ja -avustajat Taina Heinonen Jussi Helminen Sanna Kuusikari Satu Sarkoranta

p. 044 4036 101 p. 044 4036 100 p. 044 4863 591 p. 044 4036 121

Monia osallistumisen tapoja

Vanhaan Raumaan uusi asemakaava Teksti: Saija Laaksovirta

Vanhan Rauman alueella tehtävät maastotarkastelut toteutetaan osa-alueittain likimäärin kartan numerojärjestyksen mukaan.

Vanhan Rauman alue on erikoislaatuinen. Raumalla kyseisen maailmanperintökohdealueen kiinteistönomistajat vastaavat pitkälti alueen ylläpidosta.

Havainnointikierroksia ja haastatteluja Kaavaprosessiin liittyvien tavanomaisten osallistamismenetelmien ohella Vanhan Rauman asemakaavamuutoksen yhteydessä on tarkoitus järjestää erilaisia teematyöpajoja ja kuulemistilaisuuksia.

Kaavoitusarkkitehdit Mervi Tammi ja Henri Raitio kiertävät kuluvan vuoden aikana järjestelmällisesti Vanhan Rauman tontit. Katselmuksilla kiinteistön omistajille varataan mahdollisuus kertoa näkemyksistään ja toiveistaan kaavaa varten.

– Katselmuksissa saatava informaatio toimii kaavan laadinnan pohjatietona.

Maastotarkastelut toteutetaan osa-alueittain alkaen Kiviniemenkulmalta. Kiinteistön omistajat saavat tiedon kaavoittajien vierailusta etukäteen kirjeitse, Mervi Tammi kertoo.

– Maailmanperintökohteeseen laadittava asemakaava herättää laajaa mielenkiintoa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Vanhan Rauman uuden asemakaavan tulee toimia hyvänä esimerkkinä historiallisten kaupunkikeskustojen suunnittelulle. Kansainvälisen maailmanperintöyhteistyön kautta pystytään vertailemaan hyviä ja huonoja metodeja ja tuloksia, Henri Raitio sanoo.

1 2

3

5

4

6 7

8

9 10

Kartta: Mervi Tammi

Suomen ensimmäinen maailmanperintökohteen, Vanhan Rauman, asemakaavan uudistustyö on alkamassa. Nykyinen kaava on alueen arvot huomioiden uusimisen tarpeessa ja monet ylläpitoon, rakentamiseen ja käyttämiseen liittyvät periaatteet kaipaavat päivittämistä.

Edessä on laaja ja monitahoinen asemakaavatyö. Suunnittelussa hyödynnetään sekä paikallista näkökulmaa että maailmanperintöyhteistyön kautta Suomesta ja Pohjois-Euroopasta saatua tietoa. Vanhassa Raumassa, upeassa maailmanperintökohteessa, on tällä hetkellä 248 kiinteistöä.

– Voidaan kai sanoa, että Vanha Rauma ja siten maailmanperintö on osa raumalaista identiteettiä. Monet matkailuun ja urbaaniin elämään lukeutuvat toiminnat ovat maailmanperinnön kanssa tiiviisti kytköksissä. Liikkuessani maailmalla olen yllättynyt, miten paljon Rauma tunnetaan maailmanperinnöstään. Toisaalta merkille pantavaa on, miten paljon eri Pohjois-Euroopan maissa maailmanperintökohteita arvostetaan ja niiden eteen tehdään töitä.

Se kertoo statuksen merkityksestä, kaavoitusjohtaja Juha Eskolin kertoo.

– Alkava Vanhan Rauman asemakaavatyö on osa maailmanperintötyötä, mutta samalla se liittyy oleellisesti koko keskusta-alueen palvelujen kehittämiseen ja vetovoimaisuuden kasvattamiseen, Eskolin jatkaa.

19

Pohjoismainen

MAAILMANPERINTÖPALKINTO

jaetaan ensimmäistä kertaa Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Pohjoismainen maailmanperintöyhdistys etsii Nordic World Heritage Award -tunnustuksen saajaksi ehdokkaita, joita voi kuka tahansa ehdottaa. Ehdotettavat tahot voivat olla maailmanperintökohteiden erilaisia sidosryhmiä, jotka ovat työllään edistäneet maailmanperintöarvojen vaalimista. Hakuaika on 1.3.–30.4.2019. Tarkempia tietoja saa ja ehdotuksia voi jättää osoitteessa nordicworldheritage.org/call-for-application.

Rauman kaupunki lahjoitti kiertopalkinnon yhdistykselle syksyllä 2017 Raumalla järjestetyn pohjoismaisen maailmanperintökonferenssin yhteydessä. Palkinnon idean ja sen suunnittelun taustalla ovat arkkitehdit Mervi Tammi ja Henri Raitio.

– Pohjoismaisten maailmanperintökohteiden yhteistyö on tiivistä. Yksi näkyvimmistä yhteistyötapahtumista on Pohjoismaiden maailmanperintökonferenssi, joka järjestetään syksyllä 2019 Tukholmassa. Tuolloin julkaistaan maailmanperintöpalkinnon saaja, maailmanperintökoordinaattori Jussi Telaranta vinkkaa.

HISTORIAN AARTEITA

Kiertopalkinnon suunnittelivat arkkitehdit Mervi Tammi ja Henri Raitio.

SUOMEN MAAILMANPERINTÖKOHTEET Maailmanperinnön ympärillä tehdään paljon yhteistyötä ja se on monikanavaista. Sitä tehdään osittain myös pohjoismaisena yhteistyönä.

Rauman kaupunki on mukana Suomen maailmanperintöyhdistyksen toiminnassa. Suomen maailmanperintökohteille on avautumassa lähitulevaisuudessa omat nettisivut osoitteessa maailmanperinto.fi.

– Suomen maailmanperintökohteille ollaan luomassa nyt yhteistä markkinointikanavaa, maailmanperintökoordinaattori Jussi Telaranta kertoo.

Rauman museon Marelassa avautuu 12.4. raumalaisen pitsinnypläyksen historiaa käsittelevä näyttely, jossa on esillä myös tämä mallikirja sekä vanhimpia museokokoelmissa säilyneitä Raumalla nyplättyjä pitsejä.

Pitsimallikirja Suomen talousseuralta Teksti: Hanna-Leena Salminen, museointendentti Rauman museo

Suomen talousseura oli kiinnostunut raumalaisesta pitsistä heti seuran perustamisen 1797 jälkeen ja pyrki ajoittain edistämään nypläystä täällä tehokkaastikin. Raumalla oli monta huolta liittyen nypläykseen tuohon aikaan. Tarpeeksi laadukasta lankaa ei tahtonut saada kotimaasta, lisäksi ulkomailta toivottiin uusia malleja ja näytteitä. Seura palkitsi raumalaisia nyplääjiä ensimmäisiä kertoja vuosina 1807 ja 1812. Seuraavina kahtena vuosikymmenenä talousseuran edustajia vieraili Raumalla ja seuraa varten selvitettiin muun muassa, että vuonna 1832 kaupungissa oli 397 nyplääjää.

Ensimmäisiä uusia pitsimalleja saatiin vuonna 1834. Pitsimallikirjan on lähettänyt Rauman pormestari Grönholmille Suomen talousseuran sihteeri Lars Arnell 15.5.1834. Arnell oli vuonna 1833 lähetetty Saksaan tutustumaan lampaanhoitoon, kudontaan, pellavanviljelyyn ja pitsinnypläykseen. Leipzigilaisen tehtailija Johan Opellin avulla Arnell hankki kaikkiaan 2000 pitsimallia, jotka toimitettiin pormestari Grönholmin kautta raumalaisille nyplääjille. Tässä pitsimallikirjassa on 390 noin 10 sentin pituista, Annabergin alueelta kerättyä näytettä.

20

Pitsimallikirja 1830-luvulta, mallit on kerätty Annabergin alueelta Saksasta. Mallikirjassa on 358 pellavalangalla nyplättyä pitsinäytettä ja 32 mustalle tyllipohjalle kirjailtua pitsiä. Pitsimallikirjan lahjoitti Rauman museolle rouva Fanny Lundén, joka välitti Raumalla pitsikauppaa 1890-luvulla.

IKÄIHMISET

MENOVINKKEJÄ IKÄIHMISILLE

Apuvälinelainaamossa työskentelevä fysioterapeutti Tiia Tuisku tuntee liikkumisen ja henkilökohtaisen hygienian apuvälineet.

Tietoa ARA:n asunnon korjausavustuksista Palvelutorilla ke 27.3. klo 9.30–11.30. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAlta voi saada avustusta yli 65-vuotiaiden ympärivuotisessa käytössä olevien asuntojen korjauksiin. Avustuksissa on tulo- ja varallisuusrajat.

Uusi elämä eläkkeellä -hyvinvointikurssi Järjestötalo, Siikapolku 1.

Seuraavat tapaamiset ja aiheet: • To 28.3. klo 13–15 aivoterveys • To 11.4. klo 13–15 talouden hallinta ja Kelan etuudet, jolloin paikalla talousja velkaneuvoja Markku Mäkirinne sekä Kelan asiantuntija. Lisätietoja Palvelutorilta p. 044 021 2044.

Terveydenhoitaja on tavattavissa Palvelutorilla ilman ajanvarausta ke 3.4. klo 9.30–11.30. Mahdollisuus keskustella terveyteen liittyvistä asioista ja mittauttaa verenpaine, verensokeri ja hemoglobiini.

SENIORIEN ATK-VERTAISOHJAUSTA Pulmia tietokoneen kanssa?

Kysymyksiä kännykästä?

Atk-vertaisohjaajat auttavat sinua, vastaavat kysymyksiisi ja ratkovat pulmia kanssasi. Ota mukaan oma laite, jos mahdollista.

Maksuttomat ohjauspaikat: Rauman palvelutori Kaunisjärven vanhainkoti, Steniuksenkatu 4 Joka tiistai klo 13–15

Syöpäyhdistys Satamakatu 3, keskiviikko klo 10–12 parittomilla viikoilla

Syvärauman Osuuspankin konttori Lahdenkatu 11, torstai klo 10–12 parillisilla viikoilla

Järjestötalo Siikapolku 1, torstai klo 10–12 parittomilla viikoilla

Tiilivuorentupa Tiilivuorentie 9, seuraa ilmoittelua.

APUVÄLINEIDEN lainausperusteisiin muutoksia Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen alaisuudessa toimivan apuvälinelainaamon toimintaan on tulossa muutoksia 1.4.2019 alkaen. Apuvälinelainaamossa aletaan huhtikuussa noudattaa viime vuonna valmistunutta valtakunnallista luovutusperusteet-opasta.

Apuvälinelainaamon toiminta ei itsessään muutu eikä suuresta uudistuksesta ole kyse. Jatkossa apuvälineen lainaamiselle tulee kuitenkin olla lääkinnällinen peruste. Lainauskäytäntö siis uudistuu ja asiakkaiden ohjeistaminen korostuu.

Muutosten perusteena on asiakkaiden tasapuolisuus ja luovutusperusteiden yhtenäisyys. Liikkumisen ja henkilökohtaisen hygienian apuvälineiden osalta lainauskäytännöt eivät juurikaan muutu.

– Esimerkiksi rollaattoreita, wc-korotuksia ja suihkujakkaroita lainataan totuttuun tapaan jatkossakin. Poikkeuksena ovat tukikahvat, joita ei enää jatkossa luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, osastonhoitaja Anu Mitikka kertoo.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline on väline, laite, tarvike tai muu ratkaisu, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää ja parantaa toimintakykyä tai ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä.

Myös määrittelyä lääkinnällisen kuntoutuksen ja hoidollisen apuvälineen välillä on tarkennettu uuden ohjeistuksen

myötä. Hoidollisia apuvälineitä ovat esimerkiksi sähkökipulaitteet, yöortoosit ja kaikki niin sanotut kevyet ortoosit eli tuet. Näistä saatava hoidollinen hyöty ei kuitenkaan perustu aina tutkittuun tietoon, jota luovutusperusteet-opas painottaa.

– Varastossa olevia hoidollisia apuvälineitä lainaamme edelleen kokeilukäyttöön. Uusia hoidollisia apuvälineitä emme kuitenkaan apuvälinelainaamoon enää hanki, Mitikka sanoo.

Lääkinnällinen peruste lainaamisen edellytyksenä Kaikkia ortooseja eli tukia ei voida enää äkillisissä kiputilanteissa lainata kokeilua varten. Yhä useammassa tapauksessa apuvälineen lainaamiselle tulee olla diagnosoitu lääkinnällinen peruste, johon apuvälineellä on tutkitusti edesauttava vaikutus. Jos kriteerit apuvälineen lainaamiselle eivät täyty, neuvotaan ja ohjataan asiakas hankkimaan tarpeelliseksi kokemansa apuväline itse.

– Valtakunnallinen luovutusperusteet-opas on käytössä jo laajasti ympäri Suomea, mutta me halusimme valmistautua hieman pidempään, perehdyttää henkilöstöä sekä ennen kaikkea tiedottaa etukäteen asiakkaille tulevista muutoksista, Mitikka toteaa.

21

MINUN PAIKKANI

Rakkaus kotikaupunkiin syntyy paikoista ja ihmisistä – ennen kaikkea niiden luomista muistoista. Tässä juttusarjassa tutustumme tunnettujen paikallisten ihmisten rakkaisiin paikkoihin Raumalla sekä niiden nostattamiin muistoihin.

Janne Niskala

Kortelan kentältä menestykseen Teksti ja kuva: Marko Östman

Janne Niskala on pitkän uran tehnyt raumalainen jääkiekkoilija. Maailmanmestaruudenkin voittanut Rauman Lukon kapteeni on nykypäivänä yksi niistä harvoista pelaajista, jotka ovat edustaneet Liigassa ainoastaan kasvattajaseuraansa.

Kaikki alkoi aikanaan Kortelan kentältä.

22

RAUMA-PÄIVÄ Janne Niskalan katse kiertää tuttuja maisemia. Kaukaloa ei enää ole, mutta muistot heräävät henkiin. Miksi tärkeimmäksi paikaksi nousi juuri kyseinen kenttä?

– Tämä on lapsuuden kotikenttäni.

Täällä on vedetty ne ensimmäiset luistimen piirrot. Kävin tuota viereistä Kortelan koulua ja illat vietettiin tässä kentällä.

Viikonloppuisin tultiin kentälle aamulla eväät mukana ja pelattiin aina iltaan asti.

Mitkä yksittäiset muistot nousevat päällimmäisinä mieleen?

– Vanhempieni kotitalo on aivan lähellä ja kuljin tuosta pellon yli polkua pitkin kentälle. Muistan selkeästi sellaisen hetken, kun oli kova pakkasaamu, jää oli aivan peilikirkas ja koskematon. Olin yksin paikalla ja sain kikkailla kiekon kanssa aivan rauhassa.

– Toisinaan taas pelattiin isommalla porukalla. Elettiin aikaa ennen kännyköitä, joten paikalle tultiin katsomaan, kenen kanssa tänään saadaan pelit pystyyn. Se oli sitä puhdasta liikkumisen riemua.

Tuleeko vielä näin aikuisiällä käytyä kentällä muistelemassa menneitä?

– Ei nyt hirveän usein, mutta kun käyn täälläpäin vanhempieni luona tai Lukon koulukiertueen yhteydessä, niin silloin saatan poiketa katsastamassa kentän.

TOP 3-PAIKAT 1. KORTELAN KENTTÄ Täältä kaikki on aikanaan saanut alkunsa. Lapsuuden talvet tuli vietettyä jäällä, hiottua luistelua ja laukausta. Monet hienot hetket on tullut vietettyä kavereiden kanssa tällä kentällä.

2. OMA MÖKKI Minulla on mökki Raumalla, ja kun pääsen sinne, silloin unohtuu kaikki muu. Se on rauhoittumisen paikka meren äärellä. Vaikka ajomatkaa kertyy kotoa vain vartin verran, koen sen olevan tietyllä tapaa oma maailmansa.

3. VANHA RAUMA En pysty nimeämään yhtä tiettyä paikkaa, vaan Vanha Rauma kokonaisuutena on minulle tärkeä.

Siellä on oma idyllinen tunnelmansa. Olemme etuoikeutettuja siinä, että meillä on niin ainutlaatuinen keskusta.

Niskala tunnetaan jääkiekkopiireissä lempinimellä Raumanmeren rannikkotykki.

Onko kyseinen tykki hiottu tehokkaaseen kuntoon juuri tällä samaisella kentällä?

– Varmasti osittain. Paljonhan sitä on harjoiteltu pienenä poikana kotipihalla vaneriltakin. Sanoisin kuitenkin, että ehkä tällä kentällä on hiottu enemmän luistelutaitoa.

Keskiviikkona 17.4.2019 Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki täyttää 577 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi Rauman museokohteisiin on vapaa pääsy. Päivän aikana tutustutaan myös raumalaisiin torneihin oppaiden johdolla.

Rauma-päivän ohjelma ja lisätiedot: rauma.fi/rauma-paiva

Toinen paikallisessa kiekkokielessä viljelty sanonta on: ”Puolustaja harhautetaan Kortelan pysäkille.” Missä tämä kyseinen pysäkki sijaitsee? Entä onko Niskalaa viety koskaan kentällä kyseiselle pysäkille?

– Tuo legendaarinen pysäkki sijaitsee Kortelan vanhan kaupan lähellä.

2000-luvun alussa minusta otettiin lehtikuvakin samaisella pysäkillä. En ainakaan myönnä, että minua olisi koskaan viety kentällä Kortelan pysäkille, mutta totuus on todennäköisesti toinen.

Mitä Kortela merkitsee kaupunginosan omalle kasvatille?

– Ensisijaisesti lapsuuden kotimaisemia. Täältä ollaan lähtöisin ja kaikki paikat ovat edelleenkin tuttuja. Vaikka kotini on jo toisessa kaupunginosassa, on Kortelalla ja sen luomilla muistoilla aina oma paikkansa.

Niskala on pelannut urallaan myös Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Sveitsissä ja Ruotsissa. Mitä hän tuolloin kaipasi kotikaupungistaan?

– Koti on aina koti. Omat tavarat, ystävät ja kaverit ovat kaikki täällä. Täällä on lapsille hyvät harrastusmahdollisuudet ja etäisyydet ovat lyhyet.

– Kiekon puolella sellainen yhteen henkeen puhaltaminen on aina ollut yksi Rauman isoista vahvuuksista. Jos 10 prosenttia kaupunkilaisista käy kiekkomatseissa, kertoo se aika paljon siitä, mitä jääkiekko ihmisille merkitsee.

Niskala on edustanut kotimaassaan ainoastaan kasvattajaseuraansa Rauman Lukkoa. Seurauskollisuus kieliikin vahvasta kotiseuturakkaudesta.

– Kun yhdeksän ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen oli aika palata Suomeen, oli itsestäänselvyys palata kotiin Raumalle ja Lukkoon. Täällä olen saanut kiekko-oppini ja täällä minua on kohdeltu aina hyvin. Olen aina nauttinut pelaamisesta Raumalla ja Lukko-paidassa.

PALVELUPISTE PYYRMAN Valtakatu 2 AVOINNA ma, ke, to 9–16 ti 9–17, pe 9–15 PALVELUPISTEEN PALVELUT: • Neuvonta ja ohjaus • Matkailuneuvonta • Kaupungin isännöintitoimisto: vuokra-asuntojen välitys • Lomakepalvelu • Kaupungin avustusten hakemuslomakkeet ja hakemusten vastaanotto • Laskujen maksaminen (saajana Rauman kaupunki), kassapalvelut • Kulttuuritilojen vuokraus • Ilmoittautumiset kaupungin järjestämiin tapahtumiin tai retkiin • Lipunmyynti • Kaupungin kuntosalien avainpantit ja vuosimaksut • Pysäköinninvalvonnan toimistopalvelut (ma-pe 9–12) • Venepaikkojen vuokraukset • Saariston varaustupien ja veneiden vuokraus

23

Taidetta omaksi lainaamalla Teksti: Petra Ranta Kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman pääkirjaston asiakkaat palauttavat lainaamansa kirjat tavallisesti takaisin, kuten asiaan kuuluu. Kirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevasta Taidelainaamosta lainatut teokset sen sijaan palautetaan takaisin vain hyvin harvoin. Asiakas nimittäin usein pitää lainaamastaan niin paljon, että haluaa lunastaa teoksen omakseen.

Tämä onkin taidelainaamon idea.

Asiakas maksaa teoksesta vuokraa kuukausittain, kunnes teoksen myyntihinta tulee maksetuksi kokonaan. Kuukausittain maksettava lainasumma on siis samalla koroton osamaksu. Summa vaihtelee teoksen hinnan ja maksuajan mukaan kympistä sataseen. Tavallisimmin se on 20 euroa. Palauttaminenkin on mahdollista ja siitä taidelainaamisen idea tuleekin.

Käytännössä lainatuista teoksista kuitenkin palautetaan vain alle 10 prosenttia.

Taide löytää lainaajansa Taidelainaamosta on lainattavissa maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa usealta kymmeneltä eri taiteilijalta. Kuukausittain vaihtuvan Kuukauden taiteilijan teoksia nostetaan erityisesti esiin ja Taidelainaamon lisäksi niitä esitetään myös lainaamon omilla Facebook-sivuilla. Raumalainen Tiina Laine huomasi siellä viime marraskuussa kuvan keramiikkataiteilija

24

Taru-Taina Noran tekemästä naisen rintakuvaa esittävästä veistoksesta. Laine oli seurannut pitkään Taidelainaamoa sosiaalisessa mediassa, mutta nyt Noran Eilisen jälkeen kaikki on toisin -veistoksen kuvan näkeminen sai hänet lähtemään Taidelainaamoon paikan päälle.

– Siellä oli paljon hienoja teoksia, mutta tämä oli se, josta tuli sellainen tunne, että se on minun näköinen. Veistoksen nainen on vähän niin kuin nautiskelija. Ikään kuin se katsoisi aurinkoon haaveillen.

Laine myös tiesi heti veistoksen nähtyään, mihin sen kotona laittaisi. Olohuoneessa oli pikkupöytä tyhjillään ja sen takana olevan seinän tapetista löytyi samoja sävyjä kuin keramiikkaveistoksesta.

– Veistos tuntuu nyt niin omalta, että aivan kuin se olisi aina ollut siinä omalla paikallaan.

Eilisen jälkeen kaikki on toisin on Tiina Laineen ensimmäinen taidelaina ja ensimmäinen varsinainen taidehankinta ylipäätään, vaikka kotona muuten onkin paljon värejä, kauniita esineitä ja designhuonekaluja. Kodin sisustuksesta piti tulla valkoinen, mutta värien runsaus, hauskat esineet ja viherkasvit ovat vieneet mennessään. Ja nyt veistos on tuonut oman lisänsä kodikkaaseen, mutta harkittuun sisustukseen.

Myös Tiina Laineen perhe on ollut tyytyväinen haaveilevaa naista kuvaavaan keramiikkaveistokseen. Hahmosta tuleekin Laineelle mieleen hänen omat tyttärensä.

– Hahmo näyttää siltä, että sillä ei ole mitään murheita. Se on yhtä aikaa lapsi ja aikuinen ja siitä huokuu tietty huolettomuus. Siitä tulee hyvä mieli.

Teoksia paikallisilta taiteilijoilta jo 15 vuotta Taidelainaamon taideteokset ovat kaikki paikallisten taiteilijoiden tekemiä. Taiteilija voi jättää teoksensa esille ja lainattavaksi lainaamoon, kun kuuluu joko Rauman Taiteilijaseuraan tai Rauman Taidegraafikoihin.

Tiina Laineen lainaaman keramiikkaveistoksen taiteilija Taru-Taina Nora on ollut Rauman Taiteilijaseuran jäsen ja mukana lainaamotoiminnassa viitisen vuotta. Noran teoksista on lainattu ainakin kolme isompaa veistosta. Ja kaikista niistä asiakkaat ovat siinä määrin pitäneet, että ovat päättäneet lunastaa ne omakseen.

– Lainaamon etu esimerkiksi galleriaan verrattuna onkin se, että tavallista suuremman ja kalliimmankin teoksen hankkiminen on helpompaa. Kauppasummaa ei tarvitse maksaa kerralla kokonaan, vaan se maksetaan erissä, huomauttaa Nora.

Taidelainaamoja on kymmenissä kaupungeissa ympäri Suomen. Kirjasto on luonteva paikka taidelainaamon sijainnille, koska siellä vierailee muutenkin päivittäin ihmisiä. Taidelainaamo on sijoitettu kirjastoon monien muiden kaupunkien tavoin myös Raumalla, jossa se on toiminut vuodesta 2004 eli siitä lähtien, kun pääkirjasto otettiin ensimmäisen kerran käyttöön.

Vaikka Taidelainaamo avasi ovensa ensimmäisen kerran viisitoista vuotta sitten, ei se tunnu kulkeutuneen vielä kuitenkaan kaikkien kaupunkilaisten tietoon. Lainaamon sijainti kirjaston toisessa kerroksessa on haasteellinen.

– Se jää vähän piiloon kaunokirjallisuusosaston taakse, sanoo taidelainaaja Tiina Lainekin. Ja kun hän on kertonut ystävilleen tai tuttavilleen, mistä hänen olohuoneessaan haaveileva ja auringonsäteistä nautiskeleva veistos on peräisin, onkin osa ystävistä kuullut Taidelainaamon olemassaolosta ensimmäistä kertaa.

Laine on taidehankinnan jälkeen suositellut Taidelainaamoon tutustumista ystävilleen ja aikoo jatkossa itsekin edelleen seurata, mitä teoksia sinne tulee lainattavaksi. Toinen taidelaina on siis jo harkinnassa.

– Kevään tullen jotain värikästä voisi ajatella hankkivansa, pohtii Laine.

RAUMAN TAIDELAINAAMO Pääkirjaston 2. kerros Avoinna: Keskiviikkoisin klo 15–18 Lauantaisin klo 11–14

Kuukauden taiteilijat: • Maaliskuu Vilma Virtanen • Huhtikuu Tarja Kyllijoki • Toukokuu Merja Ala-Olla.

Lisätiedot: facebook.com/raumantaidelainaamo, raumantaidemuseo.fi

Taidelainaaja Tiina Laine suosittelee lämpimästi tutustumaan taidelainaamon palveluihin.

(Teostiedot: Taru-Taina Nora, Eilisen jälkeen kaikki on toisin, keramiikkaveistos, 2018)

25

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA Frisbeen heiton Euroopan mestari Henna Blomroosin vapaaaika kuluu pitkälti kiekkoja heitellen. Rauman Urheilutoimittajat ry valitsi Rauman Frisbeetä edustavan Henna Blomroosin vuoden 2018 nuoreksi urheilijaksi.

Henna Blomroos

HEITTÄMÄLLÄ HUIPULLE

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Urheilullinen, positiivinen ja menevä tapaus.

Näillä sanoin naisten frisbeen Euroopan mestari Henna Blomroos, 19, kuvailee itseään. Nuoresta iästä huolimatta tämä syntyperäinen raumalainen on ehtinyt saavuttaa jo paljon.

Henna valmistuu maaliskuussa tarjoilijaksi. Jatkosuunnitelmatkin ovat jo selvillä – jos jatko-opintopaikka aukeaa, hän lykkää opintoja vuodella ja keskittyy hetken täydellä teholla frisbeeharrastukseensa.

Kiekkojen heittely alkoi vuonna 2011 kokeilumielessä kaverin kanssa. Vuonna 2013 Henna löysikin itsensä ensimmäisistä frisbeekisoista, ja sen jälkeen hän on ehtinyt edetä jo Euroopan mestariksi.

Hennan pääsponsorina toimii Prodiscus.

– Kun aloitin frisbeeharrastuksen Raumalla, myös Prodiscuksen omistaja asui täällä. Hän näki minut heittelemässä ja pyysi mukaan tiimiin. Siitä se sitten lähti!

Laji siis selvästi viehättää. Kiekkojakin on kertynyt kotipuoleen jo suurin piirtein 300.

– Vapaa-ajastani kuluu iso osa kiekkoja heitellen. Keväisin ja syksyisin viihdyn pal-

26

jon frisbeeradoilla, kesäisin taas reissataan kisailemassa. Jos satun olemaan jossain välissä kotona, on silloinkin päästävä heittelemään, Henna naurahtaa.

Harrastus on tuonut mukanaan paljon uusia kavereita ympäri Suomen, sillä yhteisiä kisareissuja on kesäisin paljon.

Kiekkojen heittelystä elämäntapa Kun frisbeeharrastus lähti nousuun ja muuttui tavoitteellisemmaksi, Hennan oli lopulta luovuttava toisesta urheiluharrastuksestaan. Hennan perhe on alusta asti tukenut häntä harrastusvalinnoissa.

– Kilpauinti oli minulle elämäntapa 1. luokalta lähtien. Frisbeeharrastuksen myötä uinti ei kuitenkaan enää sopinut kuvioon ja päätin luopua siitä.

Frisbeen heitto on lajina tekniikkapainotteinen, mutta vaatii myös oheisharjoittelua. Henna käy heittoharjoitusten lisäksi kuntosalilla, lenkillä sekä pelaamassa sulkapalloa ystäviensä kanssa.

– Salitreenit tukevat jaksamista, samoin uintitaustasta ja liikunnallisuudesta on

hyötyä tässä tekniikkalajissa. Voimaakin tarvitaan, mutta frisbeen kohdalla puhutaan nopeasta voimasta.

Talvella treenaaminen on epäsäännöllisempää kuin kesällä.

– Saan itse päättää, milloin harjoittelen ja treenaan. Se onkin ehkä yksi syy siihen, miksi lajissa pysyy mielenkiinto yllä. Jos ei huvita treenata, kukaan ei siihen pakota.

Hennalla on selvästi koko ajan vauhti päällä. Millainen on frisbeeammattilaisen tavanomainen päivä?

– Keväällä heräsin ajoissa kouluun, koulun jälkeen menin heittotreeneihin illaksi ja näin vielä kavereitakin. Viikot olivat heittopainotteisia. Epätyypillistä olisi, jos makaisin koko päivän kotona.

Tylsistyn nopeasti!

Pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat vielä auki. Tällä kaudella Henna tähtää frisbeen MM-kisoihin.

– Olisihan se hienoa, jos tästä vielä joku päivä saisi itselleen ammatin.

Maajoukkuesuunnistaja ja entinen rastilukkolainen Marika Teini on vahvasti mukana viikonlopun kisajärjestelyissä.

Hän antaa huipputason näkökulmaa ratasuunnitteluun ja on paikan päällä kisaviikonloppuna.

Tervetuloa näkemään ja kokemaan sprinttisuunnistusta maailman huipulta Rasti-Lukon sprinttisuunnistuksen superviikonloppuun 18.-19.5. Raumalle!

Näe ja koe

SPRINTTISUUNNISTUS RAUMALLA!

Teksti: Vesa-Ville Väänänen Kuva: Pekka Lehmuskallio

Rasti-Lukko järjestää Raumalla 18.-19.5. kolme huipputason sprinttisuunnistuskilpailua.

Lauantaina 18.5. kilpaillaan sprinttisuunnistuksen näyttökilpailut noin kello 12 alkaen Rauman keskustassa. Näyttöjä annetaan yleisissä miesten ja naisten sarjoissa maailmancupiin ja nuorten sarjoissa nuorten MM- ja EM-kilpailuihin.

Kilpailuun odotetaan myös kansainvälistä väriä, sillä kansainvälinen suunnistusliitto IOF on hyväksynyt miesten ja naisten sarjojen kisat maailmanranking-kilpailuksi.

Odotettavissa on siis vilinää ja vilskettä kaupungin keskustassa, kanalin pohjois- ja länsipuolella. Yleisö voi vapaasti seurata kilpailua Rauman keskustassa sekä myöhemmin ilmoitettavassa kilpailukeskuksessa. Kilpailun ajan järjestetään liikenteenohjausta vilkkaimmilla kaduilla niissä kohdissa, joissa suunnistajien on sallittua ylittää kadut.

Sunnuntaina 19.5. vuorossa on kaksi kilpailua Vanhassa Raumassa. Sprinttiviestin Suomen mestaruuksista suun-

nistetaan noin kello 11 alkaen, ja kaikille avoin Vanha Rauma Sprintti alkaa noin kello 14. Osallistujia odotetaan yhteensä noin 600-1000.

SM-sprinttiviestiä voi yleisö seurata vapaasti Vanhan Rauman kaduilla. Liikenteenohjaajat huolehtivat kilpailijoiden, yleisön ja liikenteen turvallisuudesta etukäteen suunnitteluissa paikoissa.

Sprinttisuunnistuksen luonteeseen kuuluu, että kilpailijoille paljastetaan tietoja vähitellen. Siksi esimerkiksi kilpailukeskuksen, lähtö- ja maalialueiden sekä kilpailijoiden karanteenialueen sijainnit paljastetaan vasta h-hetken lähestyessä.

Kilpailujen seuraamismahdollisuuksista on luvassa lisätietoa, kun kisaviikonloppu lähestyy. Sunnuntain SM-sprinttiviesti ja Vanha Rauma Sprintti aiheuttavat myös pieniä muutoksia liikennejärjestelyihin.

Seuraa tiedottamista kootusti osoitteessa vanharaumasprintti.fi.

Sprinttisuunnistus on nopeatempoinen suunnistuksen muoto, jossa kilpaillaan useimmiten urbaanissa ympäristössä.

Yksittäinen suunnistaja on reitillä noin 10-15 minuuttia.

Lauantain näyttökilpailu on henkilökohtainen kisa, jossa kilpailijat lähtevät väliaikalähdöllä yksitellen suunnistusradalle. Sunnuntain SM-sprinttiviestissä suunnistetaan neljässä sarjassa. Yleisessä sarjassa ja nuorten 18-vuotiaiden sarjassa kilpaillaan nelihenkisin joukkuein, joihin kuuluu kaksi miestä ja kaksi naista. Ikäsarjoissa eli 40- ja 55-vuotiaiden sarjoissa on kolme osuutta, joista kaksi miehille ja yksi naisille. Viestin lähtö tapahtuu sarjoittain yhteislähtönä, ja seuraavien osuuksien suunnistajat pääsevät matkaan sitä mukaa, kun edellisen osuuden suunnistaja on suorittanut radan.

Vanha Rauma Sprintti on täysin avoin henkilökohtainen tai porukalla suoritettava tapahtuma, johon saa osallistua, vaikka ei olisi koskaan ennen suunnistanut. Luvassa on pieni ohjeistus kokemattomimpia varten, joten rohkeasti vain mukaan kokemaan Vanha Rauma uudesta vinkkelistä!

27

DIGIAJAN ASIAA HUOLTAJILLE JA LASTEN KANSSA TYÖTÄ TEKEVILLE • Mistä pitäisi lasten älylaitteiden käytössä olla huolissaan?

RAUMAN UIMAHALLI

• Miten älylaitteet vaikuttavat vuorovaikutukseen, empatiaan ja tunteisiin?

Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta.

Alkeisryhmä Harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito.

Rauma-salissa järjestetään keskiviikkona 8.5. klo 13–16 ja klo 17–20 kaksi samansisältöistä koulutustilaisuutta huoltajille ja ammattilaisille lasten ja nuorten digikäyttäytymiseen liittyen.

Kouluttajina aivotutkija Silja Martikainen, nettipoliisi Jami Toivonen ja mediakouluttaja/pelikasvatuksen suunnittelija Tommi Tossavainen.

Alkeisjatkoryhmä Tavoitteena hyljemerkki eli 25 metrin uimataito.

Jatkoryhmä Tavoitteena kalamerkki ja 50 metrin uimataito.

Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/uimaopetus Uimakoulumaksu: raumalaisilta 65 €, ulkopaikkakuntalaisilta 85 €

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: nuortenrauma.fi/tapahtumat-ja-retket/

Sivulta löytyy myös ohjeistus uimakoulua varten.

Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella raus.toimisto@gmail.com Aikamuutokset mahdollisia.

Tilaisuus järjestetään sivistys- sekä sosiaali-ja terveystoimialojen yhteistyönä.

VUOROT JA TURNAUSAJAT HAETTAVINA

POIKKEUKSELLISET AUKIOLOT

VESIVOIMISTELUT

To 18.4. Kiirastorstai Pe 19.4. Pitkäperjantai La 20.4.

Ma 22.4. 2. pääsiäispäivä Ti 30.4. Vapunaatto Ke 1.5. Vapunpäivä To 30.5. Helatorstai

wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € + uimahallimaksu.

Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min.

Muutokset mahdollisia.

UIMAHALLIN RANNEKKEEN NETTILATAUSOHJEET Lataamista varten tarvitset rannekkeen numeron ja verkkopankkitunnukset.

Voit ostaa netissä Rauman uimahalliin aikuisten, lasten ja eläkeläisten 10, 20 ja 50 kerran sarjaliput. Edellä mainituista lipuista voit ostaa vain niitä, joita rannekkeellesi on viimeksi ladattu.

Tuote pitää ensimmäisen kerran ladata uimahallin kassalla – jatkossa sen voi ladata myös verkossa. Ostettu sarjalippu latautuu rannekkeelle uimahallin portilla aikaisintaan 2 tunnin kuluttua ostosta, ja se on aktivoitava portilla viimeistään 30 päivän kuluessa. Latauslinkki nettisivulla: rauma.fi/uimahallinaukioloajat Huom. Wesiwoikka, kuntosali, yritys- ja vauvauintituotteita ei voi ladata netissä.

28

• Miten suojelen lasta netissä tapahtuvalta seksuaaliselta hyväksikäytöltä?

• Mitä hyötyjä älylaitteista on lapsille?

UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE

klo 6–14 suljettu suljettu klo 11–17 klo 6–14 suljettu suljettu

• Mitä uutta digiaika on tuonut kiusaamiseen?

Kesäkauden (1.6.–11.8.) vakiovuoroja turnausajat ovat haettavina 18.4. mennessä.

Kesäsalit: WinNova Satamakatu 26, Kourujärven liikuntasali, Kourujärven painisali ja Sampaanalan budotila.

Syys-/talvikauden 2019/2020 vakiovuorot haetaan kaikkiin tiloihin 17.5. mennessä.

Erikoistapahtumien paikat tulee hakea mahdollisimman pian, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin puoli vuotta ennen tapahtumaa.

Hakemukset lähetetään Rauman kaupungin liikuntapalveluihin, Kanalinranta 3, 26100 Rauma tai toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Hakulomakkeita saa palvelupiste Pyyrmanista tai rauma.fi/liikuntapaikkojen-varaukset. Lisätietoja: p. 044 793 3265.

KULTTUURI & KOULUTUS RAUMAN MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT

RAUMAN TAIDEMUSEO

Oppilasvalinnat järjestetään 27.–29.5.

Valintatilaisuuteen ilmoittaudutaan 1.–30.4. musiikkiopiston nettisivujen ilmoittautumislinkin kautta.

Ilmoittautumiset muuhun toimintaan Syksyn 2019 puhallinorkesterikouluun ilmoittaudutaan 1.– 30.4. musiikkiopiston nettisivujen ilmoittautumislinkin kautta.

Musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) ilmoittaudutaan 1.– 31.5. Ryhmiin voidaan ottaa mukaan myös ilmoittautumisajan jälkeen, mikäli tilaa on.

Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä. Seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria!

Avoimet ovet lauantaina 13.4.

Tervetuloa tutustumaan musiikkiopiston toimintaan avoimien ovien päivänä klo 10–13. Paikalla on musiikkiopiston opettajia ja pääset halutessasi kokeilemaan eri soittimia. Voit myös osallistua soitintunnistukseen.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 044 793 3551 musiikkiopisto@rauma.fi rauma.fi/musiikkiopisto

RETKI

TOISAALLA -näyttely 16.2.–12.5.2019 Tapio Haapala, Mollu Heino, Arja-Riitta Ihalainen, Kirsi Jaakkola, Samu Raatikainen Pimeästä kerroksellisiin väreihin ja muotoon. Toisaalla-näyttely venyttää maalauksen rajoja ja esittelee erilaisia tunnetiloja.

Haapala: Toiseus, osia installaatiosta (2019) Maalatut pinnat sulkevat sisäänsä Tapio Kuva: Jari Sorjonen muodon, ne lomittuvat, nousevat pintaan, avaavat taustan avaruutta tai kertovat tarinaa. Viiden taiteilijan, Tapio Haapalan, Mollu Heinon, Arja-Riitta Ihalaisen, Kirsi Jaakkolan ja Samu Raatikaisen, tuoreet teokset kertovat tilanteista ja maailmoista, jotka ovat jossain muualla, toisaalla.

VÄISTIÄINEN -taidekasvatusnäyttely 13.4.–12.5.

Kuvataiteilija Mollu Heinon YLEISÖOPASTUS su 31.3. klo 12.

Rauman opettajankoulutuslaitoksen (OKL) opiskelijoiden suunnittelema taidekasvatusnäyttely on esillä taidemuseon yläkerrassa ja piharakennuksissa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään työpajoja.

TOISAALLA-näyttelyn yksi taiteilijoista, Mollu Heino tutustuttaa museovieraat näyttelyyn, kertoo sen teemoista ja teosten syntyprosesseista. Opastus kuuluu pääsylipun hintaan (0/3/6 €).

RAUMA-PÄIVÄ ke 17.4.

Vappuaskartelua. Taidemuseoon ilmainen sisäänpääsy, avoinna klo 11–16.

Taidemuseoon ilmainen sisäänpääsy, avoinna klo 12–17.

LASTENLAUANTAI 27.4.

LINNANMÄELLE POIKKEUKSELLISET AUKIOLOT Nuorisopalvelut järjestää 19.6. retken Helsinkiin, Linnanmäelle Lähtö Rauman linja-autoasemalta klo 8 ja paluu n. klo 22.

Hinnat: Matka 16 € Ranneke 37 € Huvipuistoon ilmainen sisäänpääsy.

Alle 13-vuotiaille huoltaja mukaan.

Matka on päihteetön.

To 18.4.

Pe 19.4.

Su 21.4.

Ma 22.4.

Ti 30.4.

Ke 1.5.

Ke 8.5.

13.5.–7.6.

Kiirastorstai klo 12–16 Pitkäperjantai suljettu Pääsiäispäivä suljettu 2. pääsiäispäivä suljettu Vapunaatto klo 12–16 Vapunpäivä suljettu Töitte jälkke -tapahtuma.

Ilmainen sisäänpääsy klo 16–20. Erikoisohjelmaa.

Taidemuseo suljettu ripustustöiden takia.

Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 14.6. mennessä: nuortenrauma.fi/tapahtumat-ja-retket/

29

TAVATAAN KANSALAISOPISTOSSA LÄHTÖJUHLA OPISTOTALOSSA

Aittakarinkatu 10

Kansalaisopiston Opistotalo puretaan Karin kampuksen tieltä, mutta vielä voidaan juhlia: Konsertti juhlan aattona: Modifications, pianolle ja kelanauhurille Pe 3.5. klo 19–20. Pianisti Kalle Vainion säveltämä ja esittämä meditatiivinen teos, jossa materiaali on kiteytetty yhteen tahtiin.

La 4.5. klo 14–15 kahvitarjoilu ja mahdollisuus käydä luokissa.

Klo 15–16 rehtorin puhe, kansalaisopiston opiskelijoiden esityksiä, muisteluja, yhteislaulua sekä tietoa tulevista tiloista.

Ilmoittaudu opiston toimistoon, p. 044 793 4515, viimeistään pe 26.4. kahvitarjoilun vuoksi. Vapaa pääsy.

OPISTOTALON KEVÄTNÄYTTELY NETISSÄ Tänä keväänä Opistotalossa ei järjestetä kevätnäyttelyä, vaan näyttely on netissä: rauma.fi/kansalaisopisto/ nayttelyt-ja-galleriat-2/ Kevätnäyttelyt Kodisjoella ja Lapissa

Mikä luentoaihe kiinnostaa sinua?

Kansalaisopistossa on vuoden mittaan valittavana kymmeniä luentoja.

Kaikki tiedot löytyvät opinto-oppaasta. Alla poimintoja kevään luennoista ja tapahtumista: MINUSTAKO KANSALAISTOIMITTAJA? Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 La 23.3. klo 10.00–12.30 Yhteistyössä Lönnströmin taidemuseon ja Marva Median kanssa Vapaa pääsy

Onnistu tapahtuman järjestämisessä: TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN ABC

Poselli, Nortamonkatu 12 Ti 26.3. klo 18–20 Arkkitehtuurin historian professori Olli-Paavo Koponen. Yhteistyössä Rauman kaupungin kaavoituksen kanssa. Luentosarja jatkuu 2.4. ja 14.5. Vapaa pääsy

La 6.4. klo 10–16 ja su 7.4. klo 11–17 Kodisjoen koulussa, Kodisjoentie 1432 Lapin kunnantalossa, Kivisillantie 6

Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8 Ke 27.3. klo 13.00–14.30 Fingerroosin säätiön toimitusjohtaja Ulla-Maija Nikula Vapaa pääsy

ILMASTOILTA - MITÄ MINÄ VOIN TEHDÄ?

Poselli, Nortamonkatu 12 Ma 25.3. klo 18.00–19.30 Vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors ja koulutussuunnittelija Kristina Haavisto. Yhteistyössä Rauman kulttuuripalvelujen kanssa.

Vapaa pääsy

Rakennusperinnön säilyttäminen ja Vanha Rauma: TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVAT PETOKSET JA HUIJAUKSET

Opistotalo, Aittakarinkatu 10 Ke 3.4. klo 18.00–19.30 Ympäristönsuojeluinsinööri Tuija Kailaste Vapaa pääsy

Kotipuutarhurin kevättyöt: KUKKAMAIDEN KEVÄTTYÖT JA MUUTA VALMISTELUA KASVUKAUTTA VARTEN Opistotalo, Aittakarinkatu 10 To 11.4. klo 18.00–19.30 Puutarhuri Leena Karttunen Luentomaksu 6 €

Muista ilmoittautua luennoille!

Rauman kansalaisopisto Aittakarinkatu 10, 26100 Rauma, p. 044 793 4515, 044 793 4517 Toimisto avoinna opetusviikoilla ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15. Muuna aikana ma-pe klo 9–15

KUVATAIDEKOULU, KÄSITYÖKOULU TAITAVA JA TEATTERIKOULU OTTAVAT UUSIA OPPILAITA Kuvataidekoulun, Käsityökoulu Taitavan ja Teatterikoulun hakujonoon voi ilmoittautua 1.5.–22.8. klo 14 mennessä: opistopalvelut.fi/rauma/ilmoittautuminen hakujonoon tai toimittaa paperisen hakemuksen kansalaisopistoon.

Kuvataidekoulun esikouluikäisten ryhmään ilmoittaudutaan 1.8. alkaen. Oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Käsityökoulu Taitava ja Teatterikoulu ovat mukana lauantaina 13.4. klo 10–13 Rauman musiikkiopiston, Nortamonkatu 5, avoimien ovien päivässä. Kuvataidekouluun voi samana ajankohtana tutustua Tarvonsaaren koulussa, Lyseokatu 2. Esillä on kevätnäyttely.

30

Lisätietoja opiskelusta: rauma.fi/kuvataidekoulu rauma.fi/kasityokoulu rauma.fi/teatterikoulu

LIPUNMYYNTI

puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi

MA-PE klo 11-17

ROOLEISSA: Ria Kataja Mikko Tรถyssy Otto Kanerva

Hanna Vahtikari Veera Tapanainen Miikka J. Anttila

RAUMAN KESร TEATTERISSA 14.6. - 17.8.2019

31

TAPAHTUMIA

RAUMALLA

PVM

TAPAHTUMAN NIMI

AIKA

23.3. Teatterin kummitus –konsertti, Pate Mustajärvi 17 ja 20

24.3. Lapset laulavat lapsille –konsertti, seurakuntien 17 lapsikuorot

26.3. Iltasoitto 19

28.3. Pieniä Taikoja -konsertti, Juha Tapio 19

29.3. Queen-musikaali Show Must Go On 19

30.3. Kevätkonsertti, Veteraanikuoro Rauman Isku 15

31.3. Kevään ääniä -konsertti, Lapin sekakuoro Lapponia 14

*2.4. Suuri sirkusseikkailu -lastenmusikaali, Kari & Kakrut 18

4.4. Ystävän laulu – Slaavilainen ilta -konsertti, Amadeus 19 Lundberg, Tomi Metsäketo ja Milana Misic

6.4. Karhu-viesti, juoksutapahtuma 14

*6.4. Les Misérablesista Star Warsiin -konsertti 16 *7.4. Kaffeholan 15

9.4. Iltasoitto 19

10.4. PUOti kiinni ja TILA myyntiin –Jukka Puotila kiertue 2019 19

10.4. Evästauko 18

13.4. Piano/Forte-kiertue, Jarkko Ahola 19

14.4. Rhapsody in Blue -konsertti, Rauman soittokunta 16

*16.4. Lastentapahtuma 9–12

16.4. Iltasoitto 19

*16.4. Murhaballadeja ja vaalipropagandaa -konsertti 19

*17.4. Rytmikkäästi kohti kesää -konsertti 18

26.4. Konsertti, Musiikkiopiston jousisoittajat 18

26.4. Vasara ja Nauloja – Leevi and the Leavingsin lauluja 19

27.4. Vesitornin valloitus, juoksutapahtuma 10

1.5. Vappuparaati, Rauman Poikasoittokunta 12.30

5.5. Lähde laulamaan -kevätkonsertti, Flikkatten Göör 17

7.5. Iltasoitto 19

9.5. Äitienpäiväkonsertti, Karin koulun musiikkiluokat 18

10.5. Kevätnäytös, Rauman Naisvoimistelijat 18

10.5. Kevätpurojen solinaa -konsertti, Kaisa Hannulan 19 lauluoppilaat

11.5. Kevätnäytös, Rauman Naisvoimistelijat 15

11.5. Iloista elämää -konsertti, Rauma Hupiköör 16

11.5. Don Quijote, Helsingin Barokkiorkesteri 19

14.5. Iltasoitto 19 14.–17.5. Kevätnäytökset, Turun Seudun Tanssioppilaitos 18

15.5. Kevätkonsertti, Musiikkiopiston kuorot 18

18.5. Kevätnäytös, Turun Seudun Tanssioppilaitos 11

18.5. Iloinen lastentapahtuma 11–13

18.5. Kevätlaulajaiset, Rauman Työväen Naiskuoro 16

18.5. Kevään riemua -konsertti, 19 Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 18.–19.5. Suunnistuksen superviikonloppu

19.5. Kevätkonsertti, Rauman kamarikuoro 16

23.5. Lukuvuoden päätöskonsertti, Rauman musiikkiopisto 18

24.5. Kesäillan karaus, juoksutapahtuma 20

25.5. Flikkatte Vitone, juoksutapahtuma 14

* Vihreällä merkityt tapahtumat ovat osa Rauma-päivän tapahtumatarjontaa.

PAIKKA [LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI] Rauman kaupunginteatteri [teatterin lipunmyynti] Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Musiikkiopiston pikkusali, Nortamonkatu 5 Rauma-sali, Satamakatu 26 [Ticketmaster] Rauma-sali [Ticketmaster, Pyyrman] Poselli [Pyyrman] Lapin Työväentalo, Hinnerjoentie 15 [kuorolaiset] Karin koulu, Savilankatu 5 [Pyyrman] Rauma-sali [Ticketmaster] Rauman kauppatori [porinkuntoilijat.fi] Rauma-sali [akademiskaorkestern.fi] Poselli Musiikkiopiston pikkusali Rauma-sali [Lippu.fi] Rauman Pyhän Ristin kirkko Rauma-sali [Ticketmaster, Pyyrman] Rauma-sali Kipparinpuisto, Kanalinranta Musiikkiopiston pikkusali Rauma-sali Rauma-sali Musiikkiopiston pikkusali Poselli [Ticketmaster, Pyyrman] Rauman vesitorni, Vesitornintie 2 Keskustan alue Poselli [Pyyrman] Musiikkiopiston pikkusali Rauma-sali [Pyyrman] Rauma-sali [seuran toimisto, Seminaarinkatu 3] Poselli Rauma-sali [seuran toimisto] Poselli [kuorolaiset] Pyhän Ristin kirkko [Ticketmaster] Musiikkiopiston pikkusali Rauma-sali Poselli Rauma-sali Keskuspuisto Poselli [kuorolaiset] Rauma-sali [Lippu.fi] Kaupungin keskusta [rastilukko.fi] Poselli [kuorolaiset] Poselli Ooperi, Vanha Turuntie 56 [ooperi.fi] Poroholma [flikkattevitone.fi]

Muutokset mahdollisia!

Lisää tapahtumia rauma.fi

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–22, su 9–22

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2, p. 02 834 5000 ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.