Rauma-lehti 1/2018

Kaupungin tiedotuslehti 1 • 2018

FOYSY JAAR

matkalla tulevaisuuden johtajaksi

Pohjoiskehän koulu - jotain erilaista

HKScanista Rauman Veden suurin asiakas

Kaavoituskatsaus 2018

SISÄLTÖ

4

6

8

12

20

22

4

Rauman tilinpäätös 2017

6

Pohjoiskehän koulu - jotain erilaista, jotain raumalaista

8

Fousy Jaar matkalla tulevaisuuden johtajaksi

10

Rauman Tarinan henki on yhdessä tekeminen

12

Otto Kanerva on unelma-ammatissaan

24

15 Kaavoituskatsaus 19

Kasvihuonepäästöt kuriin arjen teoilla

20

HKScanista Rauman Veden suurin asiakas

22

Rauman Kameraseura täyttää 80 vuotta

24

Käsityökoulu Taitavassa kohtaavat luovuus & oppimisen ilo

26

Liikunta & vapaa-aika -vinkit

27

Tapahtumia lapsille ja nuorille

28

Kulttuuri- ja koulutusvinkit

32

Tapahtumia Raumalla

20 18

KAAVOITUS K AT S A U S s. 15

Tiedotuslehti 1 | 2018 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, Leila Stenfors, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kalle Aaltonen, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3597 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki Kannen kuva: Minna Paananen Seuraava lehti ilmestyy 8.6.2018.

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

TIESITKÖ PÄÄKIRJOITUS 23|3|2018

Ajankohtaista tietoa kaupungin uudishankkeista Rauman kaupungin nettisivuille on perustettu osio, josta löytyy tietoa käynnissä olevista uudishankkeista.

Uudishankkeet-nimiseltä sivustolta saa ajankohtaista tietoa Aittakarinkadun kiertoliittymästä, Hj. Nortamon, Nanun sekä Pohjoiskehän kouluista sekä uudesta uimahallista. Lisäksi sivustolta löytyvät Rauman kouluista teetettyjen kuntotutkimusten tulokset. rauma.fi/uudishankkeet

Raumalla velkaa vain 290 euroa asukasta kohti Kaupungin ennakkotilinpäätös kertoo, että Rauman lainakanta asukasta kohti oli vuonna 2017 vain 290 euroa. Se on todella vähän verrattuna muihin Suomen kuntiin. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2 921 euroa.

Porilla lainaa on 2 360 euroa asukasta kohti. Luvut saattavat vielä täsmentyä lopullisten tilinpäätösten valmistuttua.

Cleantech-katalogi esittelee ympäristöalan osaajat Näyttävä 44-sivuinen julkaisu sisältää 30 esittelyä yrityksistä, jotka edustavat raumalaista ympäristöalan osaamista.

Lisäksi esillä on Rauman ympäristöystävällisiä teollisuuspuistoja sekä yleistietoa muun muassa Rauman kaupungin toteuttamasta hiilineutraalit kunnat eli Hinku-toiminnasta.

Cleantech eli ”puhdas teknologia” tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Maksutonta esitettä on jaossa palvelupiste Pyyrmanissa ja verkosta löydät sen osoitteesta issuu.com/viestintapalvelut.

Esite on tehty englannin ja kiinan kielillä.

KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA Rauman uuden strategian, Rauman Tarinan kakkososan jalkautus on vasta päässyt käyntiin, kun jo saamme roppakaupalla hyviä viestejä entistä paremmin pärjäävästä kotikaupungistamme. Tilinpäätös viime vuodelta on ennakkotietojen valossa reippaasti odotettua parempi kasvaneiden tuloverojen takia. Kun vielä huomioidaan, että Raumalla työttömien määrä väheni vuoden aikana 760 hengellä, voidaan todeta, että työtä ja toimeentuloa on pystytty luomaan.

Hyvää tulevaisuudelle lupaa myös väkiluvun kasvaminen. Vuoden päättyessä raumalaisia oli 22 edellisvuotta enemmän. Kasvu ei ole suuri, mutta suunta on oikea. Hyvään suuntaan kehittyi myös Rauman imago, joka nytkähti yhden pykälän edellisvuotta paremmaksi Taloustutkimus Oy:n imagotutkimuksessa.

Neljänneksi kuntasarjassa sijoittuneen Rauman vahvuutena pidettiin muun muassa yrittäjämyönteisyyttä ja hyvää tiedottamista. Viestintään panostetaan myös Uudenkaupungin Pestuumarkkinoilla, joilla Rauman kaupunki on kertomassa hyvistä palveluista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista ja houkuttelemassa autotehtaan sankareita asumaan Raumalle.

Näin kevään korvalla kannattaa välillä unohtaa kevätsiivoukset ja lähteä nauttimaan auringosta ja ulkoilusta. Lehden lopussa on paljon vinkkejä liikuntaan ja vapaa-aikaan. Tekemistä ja kokemista löydät myös takakannen tapahtumakalenterista ja kaupungin nettisivuilta.

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

”

Näin kevään korvalla kannattaa lähteä nauttimaan auringosta ja ulkoilusta.

Lehden lopussa on paljon vinkkejä liikuntaan ja vapaa-aikaan.

”

3

TILINPÄÄTÖS 2017

Kasvaneet verotulot siivittivät kaupungin

TULOKSEN YLIJÄÄMÄISEKSI Teksti: Henri Seppänen ja Raija Lehtorinne

Kaupungin saamat verotulot kasvoivat merkittävästi vuonna 2017 ja olivat helmikuussa julkaistujen tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan suurin ylijäämäiseen 12,5 miljoonan euron tulokseen vaikuttanut tekijä. Kaikkiaan verotulot olivat 12,3 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Talousarvioon verrattuna tulos oli 14,3 miljoonaa euroa parempi.

Verotulokertymän lisäksi ylijäämäiseen tulokseen vaikuttivat positiivisesti toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut, budjetoitua pienemmät poistot sekä Vesi- ja viemäriliikelaitoksen ennakoitua parempi tulos.

– Rauman talous on saatu kuntoon vaikeiden vuosien 2014–2015 jälkeen. Olemme uskoneet tulevaisuuteen ja tehneet pitkäjänteistä työtä talouden tasapainottamiseksi.

Koko kaupunkiyhteisö on toiminut aktiivisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kehitys on ollut myönteistä ja suunnitellun mukaista. Tehty työ näkyy myös Rauman seutukunnassa, joka sijoittuu kärkipäähän valtakunnallisissa vertailuissa, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa.

Investoinnit jatkuivat Investointimenoihin käytettiin viime vuonna yhteensä 18,4 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Otan koulu, vanhojen rakennusten muutostyöt, katujen peruskunnostusohjelma sekä Fåfängan alue. Lisäksi liikelaitokset investoivat myös

4

verkostojen kunnostamiseen, Maanpään jätevedenpuhdistamoon sekä Lakarin teollisuusalueelle.

Joitakin investointeja siirtyi kuluvalle vuodelle, esimerkiksi Pohjoiskehän koulun rakennustyöt käynnistyivät vasta vuodenvaihteen tienoilla. Siirtymisestä aiheutuneet kulut tulevat kohdistumaan osittain tälle vuodelle.

Kaupungin lainakanta laski yli kolmella miljoonalla eurolla 11,4 miljoonaan euroon.

Asukasta kohden lainaa oli viime vuoden lopussa 290 euroa. Lainasaamiset kasvoivat 11,9 miljoonaa euroa 48,2 miljoonaan euroon pääasiassa tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen johdosta.

Vuodesta 2018 alijäämäinen Kuluvan vuoden alkukuukausina on jo todettu, että tämän vuoden talousnäkymät ovat selvästi huonommat kuin vuonna 2017.

Yhteisöverotuotto tulee laskemaan, sillä paikallisten yritysten tulokset olivat muutama vuosi sitten osin heikentyneet ja isojen valtakunnallisten yrityskauppojen myötä koko Suomen tasoiset laskentaperusteet

ovat muuttuneet. Muita syitä kaupungin talouskehityksen suunnan muutokseen ovat muun muassa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutokset, työmarkkinaneuvottelujen ratkaisut, valtionosuuksien leikkaukset sekä tulossa oleva maakuntaja sote-uudistus.

– Tulevalla taloussuunnitelmakaudella on hillittävä menoja ja pidettävä tulot hyvällä tasolla, jotta vuosikate riittää pitkällä aikavälillä merkittävien tulevaisuusinvestointien kattamiseen. Asiallisella taloudenpidolla varaudutaan myös maakunta- ja sote-uudistukseen, joka tulee voimakkaasti muokkaamaan Rauman talousrakennetta.

Vuoden 2018 talous näyttää tällä hetkellä alijäämäiseltä, vs. talousjohtaja Henri Seppänen toteaa.

Väkimäärä kasvussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan raumalaisia oli viime vuoden lopussa aikaisempaa enemmän. Kaupungin väkiluku oli 39 636. Kasvua edellisvuoteen oli 22 henkeä. Suunta on positiivinen, kun muualla Satakunnassa kuntien väkiluvut suurimmaksi osaksi pienenevät.

Kaupungin tilinpäätös julkaistaan kokonaisuudessaan 26.3. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen 28.3. Tarkastettu tilinpäätös esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi 28.5.

Rauma neljänneksi kuntien imagotutkimuksessa

VERORAHOITUS 2017

PERUSKAUPUNGIN TOIMINTAMENOT 2017

228,1 milj. euroa

285,9 milj. euroa

13 %

5%

20 % 4%

1% 2% 3% 1%

25 % 66 %

50 %

150,7 milj. € 23,1 milj. € 8,1 milj. € 46,3 milj. €

Tulosten mukaan Rauman vahvuuksia olivat yrittäjämyönteisyys, kuntayhteistyön tuloksellisuus, innovaatioiden tukeminen, yhteydensaanti kunnan virkamiehiin, kaavoitus yritystoiminnan kannalta, yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö ja kunnan asioiden tiedottaminen yrityksille.

Kehitettävinä asioina pidettiin työvoiman saatavuutta sekä liikenteellistä sijaintia ja yhteyksiä.

10 %

Kunnan tuloverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Valtionosuudet

Rauman kaupunki paransi sijoitustaan ja sijoittui neljänneksi kuntien imagotutkimuksessa. Vuosi sitten Rauman sijoitus oli viides. Kärjessä olivat Kaarina, Kuopio ja Seinäjoki.

Konsernihallinto 6,2 milj. € Konsernipalvelut 7,9 milj. € Työllisyydenhoito 2,8 milj. € Sosiaali ja terveys 144,9 milj. € Sivistys 72,7 milj. € Tekninen 36,1 milj. € Taseyksiköt 13,8 milj. € Ulkop. rahoitusta saavat proj.

1,5 milj. €

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy, ja mukana oli Suomen 36 suurinta kaupunkia ja kuntaa.

Vastaajina oli 1456 elinkeinoelämän edustajaa. Kysely suoritettiin elo-marraskuussa 2017.

TUNNUSLUVUT RAUMAN KAUPUNKI

2017

2016

SUURIMMAT INVESTOINTIKOHTEET 2017

Asukasluku Veroprosentti Toimintakate (nettomenot), milj. € Verotulot, milj. € Valtionosuudet, milj. € Rahoitustuotot ja -kulut, milj. € Vuosikate, milj. € Poistot, milj. € Tilikauden ylijäämä, milj. € Vuosikate/Poistot, % Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Investointien tulorahoitus, %

39 636 39 614 • 20,0 20,0 -200,2 -195,2 181,8 172,2 • 46,3 49,1 • 2,9 1,8 • 30,9 28,0 -18,5 -19,7 • 12,5 8,3 • 167 142 82 80 19 20 169 101

Liikelaitosten investoinnit mm. verkostojen kunnostamiseen, Maanpään jätevedenpuhdistamoon ja Lakarin teollisuusalueelle.......5,5 milj. € Otan koulu .........................................................2,0 milj. € Peruskunnostusohjelma ....................................1,0 milj. € Vanhojen rakennusten muutostyöt.................... 0,9 milj. € Fåfängan alueen kehittäminen ..........................0,8 milj. € Aittakarinkadun kiertoliittymä ...........................0,5 milj. €

5

POHJOISKEHÄN KOULU JOTAIN ERILAISTA, JOTAIN RAUMALAISTA Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Pohjoiskehän koulu on ensimmäinen täysin uusi koulurakennus Raumalla lähes 30 vuoteen. Toimialajohtaja Soile Stranderin tunnelmat projektista ovat huikeat jo alkumetreillä. Se, millainen Pohjoiskehän koulu tulee olemaan, on jotain aivan uutta ja erilaista – raumalaista.

Toimialajohtaja Soile Strander odottaa innolla uutta koulua.

Uusi koulu on ensimmäinen avointa oppimisympäristöä mukaileva toimintakokonaisuus Raumalla. Uudessa koulussa erityislapset integroidaan perusopetuksen pariin, mikä avartaa myös opetustoiminnan kasvatuksellista puolta.

Kokonaisuus tuo yhteen niin peruskoulun kuin erityiskoulun, mutta myös esiopetukselle ja iltapäivätoiminnalle on omat tilat. Pohjoiskehän koulu on Rauman kaupungin kouluverkostolle huikea lisä.

Merkittävä ja näkyvä kouluinvestointi tuo kaupungin peruspalvelurakenteeseen elävyyttä. Kaupungissa tapahtuu ja palvelut uudistuvat. Strander uskookin vankasti, että valmistuessaan ja koulutoiminnan alkaessa Pohjoiskehän koulu kerää kiinnostusta ympäri Suomen. Kokonaissuunnittelu ja valmistelussa olevat toimintamallit ovat poikkeuksellisen pitkälle vietyjä.

Tulevien käyttäjien edustajat ovat olleet suunnittelussa ja keskusteluissa mukana alusta asti. Myös esimerkiksi seuratoimijoita on ajateltu – koulu tarjoaa lisää salitilaa käyttöön. Koulurakennus tuo paljon hyvää ympärilleen, monelle käyttäjäkunnalle.

Uusi Pohjoiskehän koulu asettuu sijainniltaan kehittyvään ja jatkuvasti kasvavaan kaupunginosaan. Ympäröivä luonto kruunaa upean koulukokonaisuuden. Kaupungin pohjoinen puoli kehittyy parhaillaan, sillä alueelle rakennetaan paljon ja lapsiper-

6

FAKTA Pohjoiskehän koulu • Tontin pinta-ala 20 hehtaaria • Rakennuksen kokonaisala 9 693 brm2 • Pääosin yksikerroksinen • Opetustoiminta alkaa elokuussa 2019 • Oppilasmäärä 570 • Henkilökuntaa noin 160 • Rakennuksessa toimivat alakoulu, Malmin erityiskoulu, kolme esiopetusryhmää ja iltapäiväkerho • Kouluun siirtyvät Syvärauman ja Merirauman koulut sekä yksi opetussarja Pyynpään koulusta

Pohjoiskehän koulu on Rauman kaupungin kouluverkostolle huikea lisä. heiden määrä on kasvussa. Näin ollen myös perusopetuksen oppilasmäärä on pohjoisella alueella nousussa.

Koulua rakennetaan toiminta edellä Tilojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti oppimisympäristöön.

Osassa luokkahuoneista on avattavia seiniä ja luokkahuoneet on jaettu pariovilla.

Avattavien seinien avulla voidaan hyödyntää isoja opetustiloja, mutta mahdollistetaan myös perinteinen luokkatila oppimisympäristönä. Ruokala ja liikuntasali on sijoitettu toistensa välittömään läheisyyteen, mikä mahdollistaa tilojen yhdistämisen ja hyödyntämisen muidenkin käyttäjien tarpeisiin.

– Tilaratkaisuihin haettiin kultainen keskitie – ei täysin avointa opetustilaa, mutta ei aivan perinteisiä luokkahuoneitakaan, Rauman kaupungin rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen kertoo.

Koulurakennuksen yhteyteen valmistuu myös salibandyn pelaamiseen mitoitettu liikuntasali sekä ministadion.

Ensimmäinen kengätön koulu Raumalla Pohjoiskehän koulu on Rauman ensimmäinen kengätön koulu. Opetustilojen lattiamateriaalit on valittu käytännöllisyyden mukaan. Pääasiallisena materiaalina tullaan käyttämään tekstiilimattoa.

Mukavuuden lisäksi tekstiilimatolla on myös akustisesti vaikuttava ominaisuus.

Kengättömän koulun taustalla on lisäksi pintojen pitkäaikaisempi kestävyys erityisesti suuren oppilasmäärän koulussa. Myös sisäilmanäkökulma on otettu huomioon.

– Kenkien mukana sisätiloihin kulkeutuu hiekkaa, kuraa ja lunta. Tämän myötä rakennukseen leviää pölyä ja kosteutta, mitä haluamme välttää, Salminen sanoo.

Koulun julkisivun materiaalina tullaan käyttämään puuta. Rakennuksen värityksestä suunnitellaan harmaansävyistä ja ympäristöön mukautuvaa.

3

KYSYMYSTÄ opetus- ja nuorisojohtaja Hanna Viljanen-Lehdolle

Miten uuden koulun toiminta eroaa muista Rauman kouluista?

Pohjoiskehän koulu rakentuu kolmesta solusta. Malmin ja Naulan koulun oppilaat ovat soluissa oman ikäryhmänsä mukaisesti. Koulun tilat on suunniteltu joustaviksi ja kussakin solussa on keskustori. Taide- ja taitoaineiden opetukselle on suunniteltu uuden opetussuunnitelman mukaiset tilat.

Pääseekö opettajakunta suunnittelemaan tulevaa toimintaa?

Entä koululaiset?

Syvärauman, Merirauman, Pyynpään sekä Malmin ja Naulan koulujen opettajat saavat kevään aikana tietoa rakentamisen vaiheista ja heitä kuullaan henkilöstösuunnittelun yhteydessä.

Oppilaat ovat mukana toimintakulttuurin luomisessa ja uusiin kavereihin tutustutaan jo hyvissä ajoin ensi lukuvuonna.

Oppilaskuntien kautta oppilaatkin saavat äänensä kuuluviin, kun rakennustyön edetessä päätetään asioista. Huoltajillekin järjestetään omia tilaisuuksia, joista tiedotetaan myöhemmin.

Miten koulun oppilaat valikoituvat?

Merirauman ja Syvärauman koulujen oppilaat siirtyvät Pohjoiskehän kouluun.

Jos huoltajilla on muita toiveita, ne käsitellään erikseen ja myöhemmin ilmoitettavalla tavalla. Pyynpään koulusta siirtyvät oppilaat (yksi ryhmä/ikäluokka) kartoitetaan ensin kyselyn avulla syyslukukaudella 2018 ja mahdollisessa ohjaamistilanteessa kriteerinä on oppilaan osoite.

7

Fousy Jaar

matkalla tulevaisuuden johtajaksi Teksti: Sini Gahmberg, kuvat: Minna Paananen

Namibialainen Foysy Jaar on kokenut viime aikoina upeita asioita. Ensin hänet valittiin lukuisten hakijoiden joukosta parinkymmenen lahjakkaan nuoren ryhmään suorittamaan suomalaista kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa. Jaar oli ehtinyt aloittaa opiskelunsa Raumalla, kun hän kuuli päässeensä nuorille afrikkalaisille tulevaisuuden johtajille tarkoitettuun Young African Leaders Initiative -ohjelmaan (YALI), jossa huippuopiskelijoista koulutetaan Afrikan johtajia eri osa-alueille.

Ohjelmassa opiskeltiin ensin muutama viikko Yhdysvalloissa, minkä jälkeen toimintaa laajennettiin Afrikkaan.

Opiskelu Suomessa sekä YALI-ohjelmassa Namibiassa ja Yhdysvalloissa tähtäävät samaan päämäärään. Yksilön kehittyminen edistää kotiseudun ja Afrikan yleistä hyvää.

Paikalliset keskukset sijaitsevat Senegalissa, Ghanassa, Keniassa ja Etelä-Afrikassa. Ohjelmassa keskitytään kolmeen osa-alueeseen: liike-elämä ja yrittäjyys, kansalaisjohtajuus ja julkinen hallinto.

Kurssiin ovat voimakkaasti vaikuttaneet Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (Southern African Development Community, SADC) kehittämiseen, politiikkaan ja talouden parantamiseen tähtäävät tavoitteet.

YALI-ohjelma Barack Obaman tukema

Tähtäimessä yhteisön kehittäminen

YALI-ohjelma perustettiin vuonna 2010 Yhdysvaltojen aikaisemman presidentin Barack Obaman aloitteesta.

Jaar valmistui kansalaisjohtamisen kurssilta Etelä-Afrikan YALI-keskuksesta.

Jaar pitää siviilikysymyksistä ja yhteisön kehittämisestä. Hän haluaa olla johtaja, joka tekee töitä ihmisten hyväksi.

– Hän näki tarpeen valtuuttaa, inspiroida sekä kouluttaa nykyisiä ja tulevaisuuden nuoria johtajia, joiden hän uskoo kannustavan maataan kasvuun ja vaurauteen,

8

vahvistavan demokraattista hallintotapaa sekä edistävän rauhaa ja turvallisuutta Afrikan Saharan eteläpuolisilla alueilla, Jaar sanoo.

– Tulen käymään vapaa-aikanani lastenkodeissa, sairaaloissa ja kouluissa,

joissa rohkaisen oppilaita opiskelemaan ja kerron heille koulutuksen tärkeydestä, Jaar kertoo.

– YALI-ohjelman luennot motivoivat muutosjohtamiseen. Se paransi kriittistä ajatteluani ja innovointiani. Luennot palvelivat monikulttuurista yhteistyötä ja ongelmanratkaisua kriittisissä asioissa SADC:n jäsenmaiden kesken, hän sanoo.

Verkostoituminen oli tärkeä osa ohjelmaa, ja Jaar ystävystyi joka puolelta Afrikkaa kotoisin olevien kurssilaisten kanssa.

Hän haluaa antaa oman panoksensa Afrikan kehittämiseen, erityisesti Namibian koulutusjärjestelmään.

– Uskon, että Namibian menestyksen perusta on koulutettu kansakunta, Jaar pohtii.

Opetuksen laatu Suomessa huippuluokkaa Jaar on opiskellut kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa reilun vuoden Turun yliopistossa. Hän opiskelee vielä toisen vuoden Raumalla, mutta kolmannen vuoden opetusharjoittelun hän tekee kotimaassaan. Opiskelutahti on ollut nopea. Jaar on

Fousy Jaar hyväksyttiin lukuisten namibialaishakijoiden joukosta suorittamaan suomalaista kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa sekä huippuopiskelijoiden Young African Leaders Initiative -ohjelmaan (YALI), jossa koulutetaan tulevaisuuden johtajia Afrikkaan.

Barack Obaman aloitteesta perustetussa YALI-ohjelmassa kouluttautuu vuosittain yli sata nuorta, jotka hyväksytään siihen yli 6 000 hakijan joukosta.

aina pitänyt oppimisesta ja suhtautuu kasvatustieteen opintoihinsa intohimoisesti.

Suomen koulutusjärjestelmää ja opetusta Jaar arvostaa paljon.

– Pidän suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oppimiskeskeisyydestä ja rikkaasta oppimisympäristöstä. Suomessa on enemmän aikaa oppilaille. Täällä opitaan elämää eikä kokeita varten kuten Namibiassa, hän kertoo.

Hän on huomannut, että opettajia arvostetaan suuresti.

– Opettajan ammatin arvostus on samanlainen kuin vaikkapa ministerin tai lääkärin.

Suomalaisille opettajille osoitetaan hyvää tukea yhteiskunnan taholta, mikä eroaa paljon kotimaani tilanteesta. Lisäksi Suomen oppimistulokset ovat maailmanluokkaa, ja monia asioita on tehty oikein. Namibiassakin osataan kasvatustieteen perusteet, mutta opetusta on silti kehitettävä, hän sanoo.

Suomessa vuoden asuneena hän ymmärtää suomalaisten kulttuuria ja luonteenlaatua paremmin. Tullessaan Raumalle hän ihmetteli, mikseivät kadulla vastaantulevat ihmiset tervehdi takaisin, kun Namibiassa on tapana tervehtiä kaikkia. Hän on tutustu-

nut suomalaiseen kulttuuriin opinnoissaan, raumalaisen tukiperheensä johdattamana sekä viettämällä aikaa suomalaisten ystäviensä kanssa.

– Pienestä koti-ikävästä huolimatta kotiutuminen on onnistunut, sillä olen huomannut välillä käyttäytyväni monissa tilanteissa suomalaisten tavoin, Jaar naurahtaa.

9

En

t i st

ä

e par

mp

i

kokoaan suurempi

RAUMAN TARINAN HENKI on yhdessä tekeminen Teksti: Kristiina Lehtonen kuva: Juha Sinisalo

Maaliskuinen aamuaurinko paistaa kirkkaasti isosta kulmaikkunasta Kari Kosken huoneeseen. Ulkona on yli 15 astetta pakkasta, mutta kaupunginjohtajan huoneessa tarkenee. Tämä on varmaan talon kuumin huone, naurahtaa Koski. Kirkkaita ovat myös Kosken ajatukset kaupungin uudesta strategiasta, Rauman Tarinan kakkososasta.

– Strategia eli Rauman Tarina on kaupungin tärkein suunnitelma. Se kertoo, mikä on kaupungin päättäjien, henkilöstön ja sidosryhmien tahtotila, mihin suuntaan tätä kaupunkia ohjataan ja kehitetään ja millä tavalla, kaupunginjohtaja Kari Koski sanoo. Kaupungin johtaminen onkin selkiytynyt ja muuttunut koko ajan suunnitelmallisemmaksi.

Puhuttaessa strategian vaikutuksista kuntalaisiin Koski nostaa esille yhden kaupungin arvoista, osallistamisen. Raumalaisten osallistuminen kaupungin asioihin

on tärkeää. Tavoitteena on luoda sellainen toimintakulttuuri, jossa palvelujen suunnitteluun ja asioiden kehittämiseen otetaan kuntalaiset mukaan. Se ei tapahdu automaattisesti, ja siksi on luotava ihan uudenlaisia välineitä ja kanavia, joissa kaupungin työntekijät ja kuntalaiset kohtaavat. Tätä tehtävää varten on perustettu esimerkiksi säännöllisesti kokoontuvia yhteistyöverkostoja.

hyvinvointia kaupunkiin. Jos raumalaisilla ei ole työtä, ei kaupungin kassaan kilahda verotuloja, ja jos ei ole verotuloja, ei voida ylläpitää palveluja. Yhtälö on erittäin yksinkertainen, Koski muistuttaa.

Kaupungin ja yrittäjien yhteistyötä ajatellen Koski nostaa keskeisiksi arvoiksi rohkeuden ja ennakoinnin. Yritykset odottavat kaupungilta ennakoivaa rohkeutta.

Toimintaympäristön muutoksia pitää osata lukea ja niihin pitää reagoida riittävän ajoissa, jotta yrityksillä on mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset kaupungissamme. Telakan ostaminen on tästä hyvä esimerkki.

– Kovan paikan tullen raumalaiset ovat hyviä vetämään yhtä köyttä. Se on vahvuutemme, jota kadehditaan pohjoisessa naapurikaupungissakin. Samanlainen yhdessä tekemisen meininki pitäisi saada jokapäiväiseksi toiminnaksi. Siinä voivat kaikki raumalaiset olla mukana. Raumalainen on paras oman kaupunkinsa lähettiläs ja markkinoija.

Tärkeää kaupungin kehityksen kannalta on yhteisöllisyyden tunteen syntyminen.

Ensimmäisen Rauman Tarinan yhteydessä puhuttiin Rauma-hengestä ja Rauma-puolueesta.

– Yritykset ovat meille elintärkeitä. Ne työllistävät kuntalaisia ja luovat sillä tavoin

Neljällä linjauksella menestykseen

10

1

2

TERVEELLINEN, TURVALLINEN JA PALVELEVA RAUMA

VIREÄN ELINKEINOELÄMÄN RAUMA

Palvelut toimivat ja arki on helppoa.

Huolehdimme kestävästi ympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä.

Vahvan talouden perusta on vireä elinkeinoelämä ja korkea työllisyysaste, joilla turvaamme kaupungin elinvoimaisuuden ja kaupunkilaisten palvelut.

Kärjet:

Kärjet:

1. Toimivat palvelut, helppo arki 2. Terveelliset ja turvalliset kiinteistöt 3. Syrjäytymisen ehkäiseminen 4. Alueiden tasapainoisuus ja monipuoliset asumismahdollisuudet 5. Energiatehokkuuden parantaminen 6. Ympäristön siisteys

1. Koulutustarjonnan turvaaminen elinkeinoelämän tarpeisiin 2. Elinvoimaa tukevat investoinnit ja markkinointi 3. Kilpailukykyinen verotus 4. Ennakoiva ja mahdollistava maankäyttö 5. Etätyömahdollisuuksien parantaminen

Näin Tarinasta tulee totta

Yhteistyöverkostoissa osallistutaan Teksti: Kristiina Lehtonen

Yhteistyöverkosto on kaupungin vetovastuulla oleva verkosto, johon kuuluu edustajia kaupungin organisaatiosta ja ulkoisista sidosryhmistä. Sidosryhmien edustajia ovat esim. lapset, nuoret, ikäihmiset, vammaiset, yrittäjät sekä kyläyhdistysten ja liikuntaseurojen jäsenet.

Rauman kaupungilla yhteistyöverkostoja on kaikkiaan 18 kappaletta. Jokainen verkosto asettaa Rauman Tarinaan liittyviä tavoitteita, jotka menevät ensin kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi ja sen jälkeen toimialojen budjettivalmisteluun.

Suunnitelmat ja ohjelmat valmistuvat keväällä

Talousarvio toteuttaa Rauma Tarinaa Jokainen kaupungin toimiala määrittelee talousarviossa tavoitteensa ja asettaa mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista mitataan. Kun kytketään tavoitteet talousarviokäsittelyyn tulee Rauman Tarina huomioitua jokavuotisessa suunnittelussa.

RAUMAN KAUPUNGIN ARVOT

Rauman Tarinan tavoitteet konkretisoituvat toimintaa ohjaavissa ohjelmissa ja suunnitelmissa. Kevään aikana valmistuvat mm. hyvinvointisuunnitelma, elinkeino-ohjelma, henkilöstöohjelma ja maapoliittinen ohjelma.

Rauman Tarina on rakennettu neljän arvon pohjalta ja tavoitteena on, että arvot muuttuvat kaupungin henkilöstön ja päätöksentekijöiden toimintatavoiksi.

Rauman Tarina on moderni kaupunkistrategia, joka ohjaa kaupungin toimintaa ja kehittämistä vuosina 2018–2021. Se sisältää toimintaa ohjaavat linjaukset sekä niitä täsmentävät kärjet eli asiat, joihin kaupunki tulee erityisesti panostamaan tällä valtuustokaudella.

3

4

HYVIEN YHTEYKSIEN RAUMA

HOUKUTTELEVA RAUMA

Kaupungin fyysiset ja digitaaliset yhteydet sekä toiminnalliset ja sosiaaliset verkostot ovat kattavat.

Kaupungissa on helppo liikkua.

Vahva tarina, uudet ideat ja houkuttelevat tapahtumat, ”Kokoaan suurempi Rauma”

Kärjet:

Kärjet:

1. Liikenneyhteyksien parantamiseen vaikuttaminen 2. Osallistava ja keskusteleva toimintakulttuuri 3. Aktiivinen edunvalvonta 4. Sähköisten asiointipalvelujen toteuttaminen 5. Verkostojen hyödyntäminen 6. Kaupunkiliikenteen kehittäminen

1. Raumasta tapahtumakaupunki 2. Merellisyys näkyväksi 3. Maailmanperintökohde-statuksen hyödyntäminen 4. Rauman imagon kehittäminen 5. Avoimen, vuorovaikutteisen ja yhteisöllisen ilmapiirin luominen 6. Toteutetaan rohkeasti uusia ideoita

11

OTTO

KANERVA

unelma-ammatissaan Vaan nouseeko taiteellinen johtaja myös näyttämölle?

Teksti: Ari Anteroinen kuva: Kalle Aaltonen

Otto Kanerva, 45, on toiminut Rauman Kaupunginteatterin taiteellisena johtajana reilun vuoden verran. Ennen Rauman pestiään mies on ehtinyt tehdä jo monenlaista.

– Saan tehdä ammatikseni sitä, mitä olen tehnyt koko pienen ikäni. Olen aina ollut urheileva, kitaraa soittava, laulava ja esiintymisestä pitävä poika. Keikkaillut olen jo syntymäkaupunkini Valkeakosken Tiernapojat- ryhmästä alkaen, Kanerva juttelee.

Valkeakoskella Otto lähti mukaan harrastajateatteriin ja seuraava askel oli Tampereen ilmaisutaidon lukio.

– Sitten pistin hakupaperit Nätyyn (Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitos) ja Teatterikorkeakouluun. Nätyn pääsykoe oli ensin ja pääsin sisään. En enää mennyt Helsinkiin pääsykokeeseen.

Vuonna 1995 Otto Kanerva valmistui näyttelijäksi neljän vuoden ankaran opiskelun jälkeen, kuten hän itse kuvailee.

– Lukioaikana sain jo tv-rooleja, kuten osan sarjassa Huojuva talo. Näyttelin siinä Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poikaa. Katsoin heidän työskentelyään ja ajattelin, että tuota minäkin haluan tehdä.

Seuraavana näyttelijän taipaleella tulivat kiinnitys Tampereen Työväen Teatteriin sekä vierailu Tampereen Teatterissa. Otto Kanerva sai pääroolin muun muassa Antti Puuhaara -musikaalissa.

– Tärkeä juttu oli myös päästä uran alkuaikoina työskentelemään Kalle Holmbergin kanssa. Viitenä kesänä olin mukana Pyynikillä Pohjantähti-trilogiassa ja Tuntemattomassa sotilaassa. Sitten oli vielä TTT:n Tie Tampereelle. Se oli tavallaan toinen teatterikoulu Holmbergin kanssa.

1212

Otto Kanervan tie vei Lahteen ja siitä pääkaupunkiin Kansallisteatteriin.

– Minulla on ollut aina vähän levoton mieli. Yllätin lopulta itsenikin sanomalla, että lähden freelanceriksi. Sillä tiellä ollaan. Vapaan taiteilijan työhön on kuulunut kaikenlaista omasta Iltamaherra -tuotantoyhtiöstä omaan kesäteatteriin Hämeenlinnassa, unohtamatta keikkailua, ohjaamista, käsikirjoittamista ja näyttelemistä. Sitten tuli tämä taiteellinen johtajuus Raumalle.

Jaksan vieläkin lumoutua Vanhan Rauman kaduista.

Kanervan ensimmäiset valinnat Raumalle olivat Rakastunut Ryti, Lallis-musikaali ja farssi Koukussa. Kaksi ensimmäistä sisältävät kovasti myös paikallista väriä.

– Pidän sitä erittäin tärkeänä. Raumalla on yleisökin tuntunut pitävän paikallisaiheista. Paikallisvärin tuominen näytelmiin ei ole yhtään pahasta, Kanerva näkee.

Hänen mukaansa ei kuitenkaan ihan joka kausi kannata näin tehdä, vaan välillä on hyvä odottaa ja tehdä muuta, kunnes taas hyvä paikallinen aihe putkahtaa esiin.

Raumalla on usein nähty edellisiä taiteellisia johtajia lavallakin. Onko Otto Kanerva jatkamassa tätä perinnettä?

– Sopimukseeni on kirjattu 1,5 taiteellista työtä kaudessa.

Voi se tuoda sellaisenkin tilanteen esiin, että joutuu näyttelemään. En ole kuitenkaan sellainen henkilö, että tykkäisin itseäni kauheasti tuputtaa. On kivempi olla tuolla takana ja antaa sitä kautta tekojen puhua puolestaan.

No nähdäänkö miestä sitten Raumalla keikalla jossain kuppilassa?

– Enemmän olen lauleskellut erilaisissa esityksissä ja konserteissa, kuten Tahroja paperilla -esitys Juha Tapion kanssa tai Lasilliset Juicea -esitys. Kotkan Meripäivillä on monena kesänä tehty Junnu Vainio -esityksiä.

Otto Kanervalla on Vanhassa Raumassa toinen asunto, sillä Rauman Kaupunginteatterin asioita hän ei halua hoitaa hotellihuoneesta käsin tai toinen jalka autossa.

– Kun olen Raumalla, teen töitä. Toki vapaa-aikaakin on sen verran, että käyn esimerkiksi uimahallissa. Pelaan myös jääkiekkoa HC Lehväksen porukassa. Ja jos vaan ehdin, käyn katsomassa Lukon pelejä.

Otto Kanerva lisää, että hän jaksaa vieläkin lumoutua Vanhan Rauman kaduista. Löytyykö Raumalta joitain suosikkipaikkoja?

– En haluaisi nimetä mitään tiettyä.

Esimerkiksi Vanhassa Raumassa on paljon kivoja paikkoja. Siellä on esimerkiksi hyvä luomukauppa. Mutta olen minä käynyt Otavassakin kaljalla. Kai tuo on se haitari, mikä kuvaa minua hyvin. Luomukaupasta pubiin, mies naurahtaa.

Otto Kanervalla on vuosi takana Rauman kaupunginteatterin taiteellisena johtajana.

1313

RAUMALAISET PYÖRÄILEVÄT

VUODENAJASTA RIIPPUMATTA Kaupungin tekninen toimiala toteutti keväällä 2017 verkkokyselyn, jonka avulla kartoitettiin raumalaisten liikkumistottumuksia sekä pyöräilyn vahvuuksia ja heikkouksia.

Kysely oli osa pyöräilyn markkinoinnin kehittämiseen liittyvää hanketta, jossa etsitään keinoja pyöräilyn houkuttelevuuden kasvattamiseksi Raumalla.

Kyselyssä selvitettiin muun muassa pyörän käyttötarkoitusta eri vuodenaikoina sekä syitä pyöräillä tai olla pyöräilemättä.

Valtaosa vastaajista käyttää pyörää kevät-, kesä- ja syyskausina eniten vapaaaika- ja asiointimatkoihin. Pyörää käytetään myös työmatkoihin sekä urheiluun ja liikuntaan.

– Tulosten perusteella raumalaiset pyöräilevät paljon myös talvella ja osalla työmatkat sekä vapaa-ajan asioinnit taittuvat edelleen polkien. Pyöräilyn lisäämiselle löytyy kuitenkin vielä potentiaalia, suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja pohtii.

Pajuojan mukaan vastaajien syyt pyöräillä tai päinvastoin olivat jo osittain tiedossa.

– Suurimmalle osalle pyöräily on hyvää hyötyliikuntaa ja kätevä tapa liikkua. Pyöräilemättömyyden suurimmat syyt olivat työ- tai muiden matkojen pituudet. Muita syitä olivat tavaroiden kantaminen, lasten kanssa liikkuminen tai käveleminen pyöräilyn sijaan, Pajuoja selventää.

Pyöräilykartta opastaa ja kannustaa Tulosten pohjalta luotiin viisi erilaista

Ympäristön ystävä: Valitsee pyörän kulkuvälineeksi, sillä se on kaikista liikkumisen muodoista ekologisin.

pyöräilijäprofiilia, jotka kuvaavat raumalaisia pyöräilijöinä: Ympäristön ystävä, Joka sään polkija, Matkailija, Satunnainen pyöräilijä sekä Nelipyöräisellä liikkuva.

– Profiilien pohjalta mietitään pyöräilyn markkinointiin liittyviä toimenpiteitä. Miten saada esimerkiksi satunnainen pyöräilijä liikkumaan enemmän pyörällä, Pajuoja kertoo.

Rauma-lehden välissä jaettava pyöräily-

Joka sään polkija: Pyöräily on mieluisin ja helppo tapa liikkua.

kartta kehitettiin pyöräilyn markkinoinnin tueksi. Kartasta löytyy muun muassa erilaisia reittejä ja etäisyyksiä, jotka soveltuvat jokaisen pyöräilijäprofiilin käyttöön.

– Kartan avulla harvoin pyöräilevä saattaa saada kipinän polkea useammin, kun taas usein pyöräilevät voivat löytää kartasta jotain uutta tietoa, Pajuoja toteaa.

Pajuoja itse pyöräilee paljon ja luokittelee itsensä joka sään polkijaksi. Kattava ja hyväkuntoinen kevyen liikenteen verkosto

Matkailija: Pyöräilee, jotta ehtii nähdä useamman matkailukohteen Raumalla.

takaa hyvät edellytykset pyöräillä Raumalla ympäri vuoden.

– Lisäksi välimatkat ovat lyhyitä eikä ole pysäköintiongelmia, Pajuoja naurahtaa.

Satunnainen pyöräilijä: Jos olosuhteet sallisivat, käyttäisi pyörää useammin.

Ota talteen lehden keskiaukeamalta löytyvä pyöräilykartta!

14

Nelipyöräisellä liikkuva: Pyöräily ei kiinnosta, käyttää mieluummin muita kulkuvälineitä.

PYÖRÄILIJÄPROFIILIT

Teksti: Kalle Aaltonen

20 18

KAAVOITUS K AT S A U S

15

20 18

KAAVOITUS K AT S A U S

Sammallahdenmäen maailmanperintöaluetta ja sen ympäristöä koskeva osayleiskaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

9. Kolla Alueelle laaditaan Kollaa koskeva yleispiirteinen kaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT:

VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT:

1. Yleiskaava 2025

10. Kuuskajaskari

Koko kaupunkia koskeva yleiskaavatyö jatkuu yleiskaavaehdotuksen valmistelulla.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Virkistys- ja vapaa-aikatoiminnan alue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT: 2. Keskustan osayleiskaava Tutkitaan keskusta-alueen elinvoimaisuutta tukevia kehittämismahdollisuuksia yhteen sovittaen sen erityisarvoihin.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

3. Koillinen osayleiskaava Teollisuus-, varasto- ja logistiikka-alueen suunnittelu liikenneratkaisuineen mm. luonto- ja historia-arvot huomioivalla tavalla.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

11. Vanha Lahti I (Kanava) Uusi pientaloalue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

12. Vanha Lahti II (Kartanon pohjoispuoli) Uusi pientaloalue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

13. Syvärauman päiväkoti Asuin- ja palvelurakennusten alue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

14. Aarnkari Aarnkarin saaren asemakaavoitus sekä Purjehtijankadun päässä sijaitsevan ranta-alueen asemakaavan muutos.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

4. Vanhan-Lahden osayleiskaava

15. Fåfänga

Kaava laaditaan vaiheissa tapahtuvaa asemakaavoitusta varten. Alueelle sijoitetaan asumista, virkistystä ja pohjoisen alueen koulu.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Virkistys-, majoitus- ja vapaa-aikatoiminnan alue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

5. Pohjoisten kylien osayleiskaava

Pienveneiden venesatama- ja telakka-alueen sekä uuden asuinalueen yhteensovittaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Alueelle laaditaan Sorkan ja Haapasaaren rekisterikyläalueita koskeva yleispiirteinen kaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

6. Itäisten kyläalueiden osayleiskaava Leader-rahoituksella valmisteltava Kuolimaan, Kodiksamin ja Mäentaan kyläalueita koskeva osayleiskaava.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

7. Kortelan alueen osayleiskaava Alueelle laaditaan kyläalueen ympäristöä koskeva osayleiskaava, jossa määritellään alueen maankäytön toimintaedellytykset.

Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

16

8. Sammallahdenmäen osayleiskaava

16. Telakkaranta & Petäjäs

17. Korttelin 306 länsiosa Vanhan teollisuusrakennuksen uusi käyttötarkoitus sekä asuinalueen uudelleenjärjestelyt.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

18. 3. kaupungin osa Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu ja toteuttamattoman kerrostalokaavan muuttaminen siten, että nykyinen rakennuskanta säilyy.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

19. Anderssonintie Alueen käyttötarkoituksen tarkistaminen ja liikennejärjestelyjen kehittäminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

20. Satamakatu 22 Kerrostalorakentamisen mahdollistaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena JokiKorpela

21. Avainvahe Tontin sisäisen ajoyhteyden muuttaminen katualueeksi.

Lisätietoja: kaavavalmistelija Satu Sarkoranta

22. Seminaarinmäki Tutkitaan alueen osan muuttamista asuinkäyttöön.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

23. Kaivopuistontie 1,3 Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena JokiKorpela

24. Salosen torppa Käyttötarkoituksen muuttaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena JokiKorpela

25. Papinpelto II Uusi asuinalue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

26. Kalliokatu 2 Tutkitaan korttelialueen muuttamista asuinkäyttöön.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

27. Karin kenttä Alueen kehittäminen monimuotoisena keskusta-alueen osana ja uuden uimahallin sijoituspaikan tutkiminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

28. Vanha Rauma Maailmanperintöalueen asemakaavan ajanmukaistaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi ja kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

29. Nummi Vanhentuneen asemakaavan ajanmukaistaminen huomioiden alueen valtakunnalliset kulttuurihistorialliset arvot.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen ja kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

30. Pirttialho III Pientaloalueen laajentaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

31. Tilaa vaativan kaupan alue Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueena kehitettävä alue.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

32. Sompapolku & Luistinpolku Rakentamattomien tonttien asemakaavan ajantasaistaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena JokiKorpela

KAARO ROKINNOKKA

TIILIVUORI

12

11

PALOAHDE

30

TUOMONIEMI

13 14

SYVÄRAUMA

PETÄJÄS

16

33

35

KINNO

PYYNPÄÄ

15

10

34

KAPPELINLUHTA

ÄYHÖ

24 25

31

23 17 18 22 19 26VANHA RAUMA 20 28 LONSI

36

LAJO

UOTILA

NIKULANMÄKI

27 29

21

37

TARVOLA

PAROALHO KOURUJÄRVI

32 SAMPAANALA

MONNA KORTELA

33. Lakari, Liinala Luostarinkylän eritasoliittymän ja siihen liittyvien alueiden kaavoittaminen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

34. Lakari, Aurinkoenergia Aurinkoenergian tuotantoalue Lakariin.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

35. Lakari, Hevossuontie Kemianteollisuuden laitoksen sijoittumisen mahdollistaminen alueelle.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

36. Uotila

5 4 3

1 2

9

8

7

6

Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Leena JokiKorpela

37. Nikulan väylä Kallionikulan asuinalueen kytkeminen kokoojakadun välityksellä Kourulantiehen.

Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

17

20 18

KAAVOITUS K AT S A U S VUONNA 2017 HYVÄKSYTYT JA VOIMAAN TULLEET KAAVAT Tuomistonkatu Kaava hyväksyttiin 4.4.2016 (KV 37§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Henri Raitio

Pohjoisen alueen koulu

Havainnekuva Kanalin Länsirannan kaava-alueelta.

Kaava hyväksyttiin 12.12.2016 (KV 104§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Henri Raitio

Lapin keskusta Kaava hyväksyttiin 13.3.2017 (KV 24§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Mervi Tammi

Kairakatu 1 Kaava hyväksyttiin 30.10.2017 (KV 96§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Outi Virola

Kalliokatu 21 ja 25 Kaava hyväksyttiin 30.10.2017 (KV 97§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Hanna Elo

Jaakonkuruntie Kaava hyväksyttiin 30.10.2017 (KV 98§) ja se on voimassa.

Lisätietoja: Jouni Mäkinen Havainnekuva Karinkentän suunnitelmasta. Kuvassa uimahalli, urheiluhalli ja koulurakennukset.

KAAVOITUSOSASTO Asiakaspalvelu

Kaavoitusjohtaja

Palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2 A, 26100 Rauma p. 02 834 5002

Juha Eskolin

Avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 Asiointisähköposti: kaavoitus@rauma.fi

p. 02 834 3660

Kaavoitusarkkitehdit Hanna Elo p. 02 834 3068 Leena Joki-Korpela p. 02 834 3663 Jouni Mäkinen p. 02 834 3665 Henri Raitio (virkavapaalla 1.10.2018 asti) p. 02 834 3670 Mervi Tammi (kaavoitusjohtajan sijainen) p. 02 834 3664 Outi Virola p. 02 834 3672

Kaavan käsittelyvaiheista ja osallistumisesta saa lisätietoa kaavoituksen nettisivuilta www.rauma.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-maankaytto/.

18

Kaavavalmistelijat ja -avustajat Taina Heinonen Jussi Helminen Jarno Rostedt Satu Sarkoranta

p. 02 834 3668 p. 02 834 3667 p. 02 834 3666 p. 02 834 3662

Kohti hiilineutraalia Raumaa

Kasvihuonepäästöt kuriin

ARJEN TEOILLA Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman kaupunki on HINKU-kunta ja hankkeen kriteerit edellyttävät, että kunta vähentää oman toimintansa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä tavoitteellisesti. Tähän tarvitaan myös asukkaiden ja yritysten apua. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta toteutetaan asukkaita varten monialaisen yhteistyöverkoston voimin. Energiatehokkuuden parantaminen pohjautuu myös Rauman kaupungin strategiaan.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä saavutettaisiin 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2007 verrattuna.

Rauman kaupungin ohjeellinen säästötavoite kaudelle 2017–2025 on 7,5 prosenttia eli 5039 MWh. Kestävään kehitykseen, kulutukseen ja päästöihin vaikuttaminen lähtee arjen teoista. Hissin voi vaihtaa portaisiin, auton polkupyörään ja jätteet lajitella tarkemmin.

Rauman kaupungin ympäristönsuojeluinsinööri sekä HINKU-hankkeen koordinaattori Tuija Kailaste muistuttaa, että kasvihuonepäästöjen vähentämiseen on monta tapaa.

– Esimerkiksi kasvisruoalla herkuttelu, ruokahävikin minimointi ja kirpputorien hyödyntäminen ovat esimerkkejä kestävästä arjesta. Kulutustottumukset ovat erilaisia, mutta osa tekee HINKU-valintoja jo huomaamattaan. Hyötykäyttö ja kierrättäminen tuovat hyvää fiilistä, Kailaste toteaa.

Teknologia energiansäästön tukena Uusi teknologia on nyt energiansäästössä hitti. Led-lamppujen vaihtaminen ei enää riitä, vaan teknologiaa tarvitaan energiankulutuksen seurannan ja ohjaamisen tueksi. Rauman kaupungin tilapalvelujen kaikki kiinteistöt käydään läpi kahdeksan kertaa vuodessa muun muassa sähkön-, lämmityksen- ja vedenkulutuksen osalta.

Datatietoa kerätään kaupungin kiinteistöistä jatkuvasti ja tieto on aina ajan tasalla.

– Rauman kaupungin tilapalvelut on rakentanut jo vuodesta 1989 lähtien keskitettyä rakennusautomaatiojärjestelmää, jonka kautta kaupungin tilojen teknisiä toimintoja voidaan valvoa, ohjata ja säätää keskitetysti päävalvomosta. Näemme myös heti, jos jossakin kohteessa vettä kuluu normaalia enemmän. Järjestelmä on hyvinkin edistyksellinen ja tarkka, Kailaste sanoo.

Raumalla on HINKU-hankkeen puitteissa meneillään monta eri projektia.

Työn alla on koko kaupunkiorganisaatiota koskeva HINKU-toimintasuunnitelma.

Suunnitelman avulla kestävää kehitystä edistäviä toimia jalkautetaan käytäntöön.

Työtä ohjaavat myös säästötavoitteet, energiatehokkuussopimukset ja kuntakatselmus. Suomessa on tällä hetkellä 39 HINKU-kuntaa.

Ympäristönsuojeluinsinööri Tuija Kailaste suosii porrasliikuntaa.

Energiansäästövinkkejä • Sammuta valot • Valitse portaat • Käytä energiansäästöasetuksia • Ethän juoksuta vettä • Valitse oikea huonelämpötila • Vähennä jäähdytystarvetta • Hyödynnä auringon lämpöä • Ethän tulosta turhaan • Kierrätä • Ethän heitä ruokaa hukkaan • Liiku ympäristöystävällisesti

19

HKScanista

Rauman Veden suurin asiakas Teksti: Kristiina Lehtonen Kuvat: Aki Laivola ja Kalle Aaltonen

Kun keväällä 2015 alettiin suunnitella HKScanin vesihuoltoa Lakarin teollisuusalueelle, selvisi pian, että ihan tavanomaisesta projektista ei ollut kyse. Broilertuotantolaitos tarvitsisi vettä jopa 3000 kuutiota vuorokaudessa. Määrä tarkoitti yli 30 prosentin lisäystä vesilaitoksen silloin toimittamaan vesimäärään. Verkostoinsinööri Jarmo Kylä-Kause oli mukana hankkeen alkumetreiltä ihan loppuun saakka ja tallensi kahden ja puolen vuoden työrupeaman tärkeimmät tapahtumat muistiinpanoihinsa.

Hankkeen suuruus selvisi heti alussa Yleissuunnittelussa lähdettiin siitä, että Lakariin on vedettävä oma vesijohto vesilaitokselta. HKScanin vedentarpeen turvaamisen lisäksi piti myös varmistaa, että vettä riittää muillekin. Suuri yksittäinen vedenkuluttaja ei saisi vaikuttaa muuhun vedentoimitukseen. Myös jätevesi päätettiin johtaa omana putkenaan mahdollisimman pitkälle puhdistamon suuntaan. Vanha jätevesiverkosto oli liian

20

pienikokoinen ja samalla vältettiin myös mahdolliset hajuhaitat.

– Aika pian kävi selväksi, että alueen putket eivät riitä ja että tarvittavia putkikokoja ei löydy vanhasta verkostostakaan järkevältä etäisyydeltä, verkostoinsinööri Jarmo Kylä-Kause muistelee.

Kolme kärpästä yhdellä iskulla Ennen yksityiskohtaisempaa suunnittelua piti päättää putkien linjaukset. Monista vaihtoehdoista valikoitui lopulta Uotilan ja Paroalhon kautta kulkeva linjaus. Paineviemärin purkupiste tuli Moisionkadulle ja vesijohdon lähtö vesilaitokselle. Linjauksen valinta mahdollisti Monnankadun erittäin huonokuntoisen putkiston korjauksen ja Uotilan noin 50 vuotta vanhan runkovesijohdon ja -viemärin peruskunnostuksen.

– Olen erityisen tyytyväinen siitä, että Uotilan ja Monnankadun verkostoja saa-

tiin parannettua. Tällä ratkaisulla lyötiin useampi kärpänen yhdellä iskulla ja säästettiin sekä suunnittelu- että rakentamiskustannuksissa, Kylä-Kause selittää.

Suunnittelussa selvisi myös, että vesijohtoverkoston paine ei huippukulutuksen aikana riittäisi Lakarissa. Paineen korottamiseksi pohdittiin ylävesisäiliön eli vesitornin tai alavesisäiliön rakentamista.

Kustannussyistä päädyttiin alavesisäiliöön.

Yksityiskohtainen suunnitelma viidessä kuukaudessa Myöhään syksyllä 2015 päästiin aloittamaan tarkempi suunnittelu. Monnankadun katusuunnitteluun kuului putkistojen ja saneerauksen lisäksi Lakarin paineviemäri.

Varsinaiseen putkilinjojen suunnitteluun sisältyivät Uotilan linjojen saneeraukset, Kuivassuon teollisuusalueen kunnallistekniikka, UPM:n raakavesikanava sekä

Tarvittiin yli 120 maaperäkairausta ja lukematon määrä erilaisia mittauksia.

” Tämä on ollut ylivoimaisesti isoin hanke, jossa olen ollut mukana.”

- verkostoinsinööri Jarmo Kylä-Kause -

Siilotien, Uotilan vanhantien, valtatie 12:n ja rautatien alitusten suunnittelu.

Alavesisäiliön rakentamisesta tehtiin ihan omat suunnitelmat. Niihin kuului rakennus-, koneisto-, sähkö- ja automaatioratkaisut.

Viiden kuukauden ja kahdeksan kokouksen jälkeen oli pääsuunnitelma päällisin puolin valmis. Sen pohjaksi tarvittiin yli 120 maaperäkairausta ja lukematon määrä erilaisia mittauksia ja kartoituksia. Suunnitelmien valmistuttua elettiin maaliskuun loppua 2016.

Putket UPM:n raakavesikanavan ja rautatien alta Rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2016 Moisionkadulta Paroalhosta. Vaativimpia paikkoja olivat rautatien alitus Vuorenalhontien sivussa ja UPM:n raakavesikanavan alitus. Kanava on alituskohdassa rakennettu penkereelle ja piti varmistaa, että se ei sorru työn aikana. Porauksen neljä reikää tehtiin tästä syystä koko matkalta ehjään kallioon lähes 5 metriä kanavan vesipintaa alemmas.

– Putkien halkaisija on noin puoli metriä ja pituus 40 metriä, Kylä-Kause sanoo ja tarkistaa vielä mitat suunnitelmapapereista.

Alitusporauksen neljä reikää tehtiin kallioon lähes viisi metriä kanavan vesipintaa alemmas.

Ahopolun ja Monnankadun välisen puisto-osuuden rakentaminen toteutettiin suuntaporaamalla. Tällä vältettiin kaivutyöt ja säästettiin puusto koko 300 metrin matkalla. Uotilassa Äyhönjärven pohjoispuolella tuli vastaan erittäin pehmeitä osuuksia, joissa putkien alle jouduttiin asentamaan teräslevyt kantavuuden parantamiseksi.

Samalta linjalta jouduttiin kuitenkin myös louhimaan kalliota yli 5000 kuutiometriä.

jäteveden ohipumppausta eli ohitettiin työmaa maan pinnalla kulkevilla putkilla.

Lakarin alavesisäiliön rakentaminen toteutettiin omana urakkanaan. Urakkasopimus allekirjoitettiin heinäkuussa 2016 ja rakentaminen alkoi elokuussa.

Valmiiksi säiliö saatiin tammikuussa 2017.

– Tämä on ollut ylivoimaisesti isoin hanke, jossa olen ollut mukana, Kylä-Kause sanoo ja tutkii työmaakokousten pöytäkirjoja.

– Kun urakka marraskuussa 2017 saatiin päätökseen, tuntui siltä, että jotain todella isoa saatiin maaliin. Aikataulu meni lopulta tiukalle, mutta vettä pystyttiin toimittamaan HKScanin uudelle tuotantolaitokselle sovitusti. Kaupungin johto kait sanoisi, että toimittiin Rauman Tarinan mukaan ketterästi ja yritysystävällisesti, Kylä-Kause naurahtaa.

Uotilan runkovesijohdon ja runkoviemärin peruskunnostuksessa oli vanha järjestelmä pidettävä toimintakunnossa koko työn ajan. Siksi tehtiin jonkun verran

21

” Nauti elämästä ja kuvaa, on tämän hetken slogan maailmalla. ” - Teemu Laulajainen, Rauman Kameraseuran puheenjohtaja -

Linssin takana rennolla otteella

Rauman Kameraseura täyttää 80 vuotta Teksti: Saija Laaksovirta

Vuonna 1938 perustettu Rauman Kameraseura ry täyttää tänä vuonna jo 80 vuotta.

Puheenjohtaja Teemu Laulajainen fiilistelee seuran kunnioitettavaa ikää hyvillä mielin.

Laulajainen on ollut mukana toiminnassa kuuden vuoden ajan. Seurassa on tällä hetkellä reilu 90 jäsentä ja hallituksessa viisi henkilöä. Vaikka kameraseuralla on jo ikää, löytyy porukasta nuorta dynamiikkaa ja aktiivisuutta – tietotaito ei lopu kesken.

Uudet jäsenet otetaan avosylin vastaan.

Kiinnostus valokuvausta kohtaan riittää – älypuhelimella tai pokkarikamerallakin pärjää.

– Kuvaan itse paljon myös puhelimella ja pidin kännykkäkuvauksesta kurssinkin.

Puhelimella kuvaaminen ei kuitenkaan

ole seurassamme vielä kovin pinnalla, Laulajainen toteaa.

Jäsenet saavat vuokrata studiota myös omaan käyttöön.

Laulajainen kuvailee seuran tapaamisia leppoisiksi, ja toimintaan saa osallistua oman innokkuuden mukaan. Aloitteleville kuvaajille on kehitetty oma kurssi, ja englannin kielikin taipuu seuran ydintiimiltä.

Tapaamisiin voi tulla tutustumaan ennen jäseneksi liittymistä.

Kuvausretket ovat osa toimintaa ja Rauman lähisaaristo suosittu kohde. Retket ulottuvat myös Suomen rajojen ulkopuolelle, esimerkiksi Virossa seura vierailee vuosittain.

Rentoa yhdessä tekemistä Kameraseuran toiminta on ajan hermolla – aktiivista ja monipuolista. Ajan myötä valokuvausharrastus on muuttunut paitsi laitteiden, myös helppouden arvostamisen osalta.

– Nauti elämästä ja kuvaa, on tämän hetken slogan maailmalla. Valokuvaamisen saloihin halutaan nykyään päästä nopeasti kiinni, mutta se edellyttää edelleen kameran käyttöön perehtymistä. Tulokset kyllä palkitsevat!

Jäsenet tapaavat kerran kuukaudessa kokoontuen Uotilan Sinisellä koululla, mutta kesäajalla pidetään taukoa. Tapaamisissa jaetaan tietoa ja kuvausideoita, opetellaan uusia taitoja ja pohditaan valokuvaus- tai kuvankäsittelykurssien tarvetta. Toisinaan tapaamisissa vierailee myös luennoitsijoita.

Seuran jäsenille on varattu kerran kuussa studiovuoro Kellariteatterista. Studio mahdollistaa studiotekniikoiden harjoittelun omatoimisesti.

22

Seuran jäsenille on varattu kerran kuussa studiovuoro Kellariteatterista. Täysin varusteltu studio mahdollistaa studiotekniikoiden harjoittelun omatoimisesti.

Tempauksia ympäri vuoden Seura järjestää jäsenilleen kuukausittain kuvakilpailuja, ja myös valtakunnallisiin kilpailuihin osallistuminen on mahdollista.

– Mikäli kansainvälisiin kuvakilpailuihin osallistuminen kiinnostaa, löytyy seurastamme vankkaa tietotaitoa, neuvoja ja meriittejäkin, Laulajainen vinkkaa.

Kameraseura järjestää maaliskuussa Rauman pääkirjastoon valokuvanäyttelyn, jossa nähdään yhteensä 50 kuvaa seuran 20 jäsenen koostamana. Näyttely esitteleekin kattavasti kameraseuran valokuvaajien osaamista.

Kesällä Rauman Kameraseura nähdään Pitsiviikolla kuvauspuuhissa. Suunnitelmissa on järjestää Photobooth-piste, jossa kiinnostuneet saavat kuvauttaa itsensä pitsipuvun kanssa.

Kameraseuran juhlavuoden ohjelmaa kehitellään Laulajaisen mukaan ajan myötä, mutta työn alla on seuraavaksi katsaus kameraseuran historiaan kirjan muodossa.

1.

2.

LIITY RAUMAN KAMERASEURAN JÄSENEKSI! Jäsenmaksu 25 €/vuosi Ilmoita nimesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen jasenrks@gmail.com.

3.

1. Tiina Poimio From heaven

2. Arto Takkinen Taistelupari 3. Tiina Poimio Rasberry girl

23

Luovuus & oppimisen ilo Luovuus &

Johanna Maijala (vas.) ja Mirjami Haapalahti seuraavat, kun Iida Heino maalaa eläinpukua.

Monivaiheinen työ kehittää erilaisia käsityötaitoja.

KÄSITYÖKOULU TAITAVASSA KOHTAAVAT

Luovuus & oppimisen ilo

Teksti: Marko Östman kuvat: Juha Sinisalo

24

Rauman kansalaisopisto tarjoaa monipuolisesti käsitöiden opetusta. Tarjonnasta löytyy omat kurssinsa niin aikuisille, lapsille kuin nuorillekin. Syyskuussa 2011 toimintansa aloittanut Rauman käsityökoulu Taitava on suunnattu kouluikäisille.

Käsityökoulun opetus on taiteen perusopetusta ja noudattaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Taitavan ensimmäiset taiteen perusopetuk-

Taitavan opetuksen suunnittelusta vastaa käsityönopettaja Johanna Maijala.

sama opettaja opettaa puolen vuoden

– Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden taitoja ja tietoja sekä tekniikoiden, materiaalien ja työvälineiden tuntemusta ja hallintaa. Lisäksi opettelemme esteettistä, visuaalista ja kulttuurista osaamista sekä perinteen taitamista, Maijala kertoo.

opeilla esimerkiksi kuuden viikon ajan.

Tänä lukuvuotena Taitavassa on kaksi ryhmää ja ne kokoontuvat kansalaisopistolla kerran viikossa. Viime keväänä jaettiin

esimerkiksi taiteilijoita. Toimintamme on

sen yleisen oppimäärän päättötodistukset.

– Meillä oppilaat ovat iältään 9–16-vuotiaita. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana opiskelemme perusopintoja, joista edetään kolmeksi seuraavaksi vuodeksi vaativampien töiden työpajaopintoihin.

Opettajat vaihtuvat Taitavassa. Joskus ajan, toisinaan edetään yhden opettajan Maijala korostaa, että näin käsityön opetus pidetään mahdollisimman monipuolisena.

– Tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman laaja-alaista käsityön opetusta.

Meillä käy opettamassa sekä opettajia että kuitenkin vielä nuorta ja haemme hyviä tapoja järjestää ja rytmittää opetusta.

– Käytämme eri käsityölajien ammattilaisia, jotka hallitsevat oman lajinsa tekniikat ja materiaalit. Käsityön opetuksessa materiaalikirjo onkin laaja, sillä Taitavassa opetellaan muun muassa ompelemista, maalausta, huovutusta, emalointia ja keramiikkaa sekä puu- ja elektroniikkatöitä.

– Opetuksessa edetään taitojen kehittyessä vuosi kerrallaan kohti vaativampia töitä. Saatamme tehdä vaikkapa kankaan kuviointia muutamaan kertaan. Ensimmäisinä vuosina työt ovat helpompia, mutta tekniikat monipuolistuvat ja vaatimukset kasvavat sitä tahtia, kun opitaan uusia taitoja, Maijala sanoo.

Käsin tekemisen taito pysyy aina tallessa Haastatteluhetkellä käsityökoulu Taitavassa opettaa käsityönopettaja Mirjami Haapalahti. Hän korostaa, että opettajat

& oppimisen ilo Luovuus & oppimis

Elsa Jaako (vas.), Iida Heino ja Anni Surigins esittelevät Taitavassa tekemiään marionetteja.

Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden taitoja ja tietoja sekä tekniikoiden, materiaalien ja työvälineiden tuntemusta ja hallintaa.

saavat vapaasti suunnitella, minkälaista opetusta he tarjoavat. Parhaillaan työn alla ovat eläinpuvut.

– Tavoitteena on työskennellä niin, että oppilaat oppisivat hyödyntämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Nämä nyt työn alla olevat eläinpuvut ovat monikäyttöisiä. Niiden valmistuttua lapset voivat pukea ne päälleen ja leikkiä niillä. Lisäksi ne voidaan laittaa esimerkiksi lattialle taljoiksi, Haapalahti kertoo.

kankaasta, jonka jälkeen niihin ommellaan karvavuori.

– Lapset ovat todella luovia. He innostuvat melkein mistä tahansa ja haluavat jatkuvasti oppia uutta. Haluan, että lapset pääsevät itse vaikuttamaan siihen, mitä heille opetetaan. Se lisää innostusta ja halua uuden oppimiseen, Haapalahti muistuttaa.

Hän kertoo pukujen olevan työnä lyhyt ja helppo, mutta niiden valmistaminen opettaa erilaisia taitoja.

– Meille tärkeä asia on tekemisen ilo, mutta totta kai oman luovuuden ja käsityötaitojen kehittäminen ovat niitä syitä, miksi me täällä olemme. Toimimme tavoitteellisesti, mutta iloisin mielin. Johanna Maijala muistuttaa, että käsityötaitoa ei koskaan unohda.

– Lähdimme liikkeelle työn ideoinnista, jossa muun muassa pohdimme jokaisen lempieläimiä. Sen jälkeen piirsimme kankaalle kehon ääriviivat, joiden päälle siirsimme oppilaiden itse valitsemat eläimet. Sen jälkeen maalaamme ja leikkaamme ne irti

– Se, että olet oppinut ja tottunut tekemään asioita omin käsin ja tiedät saavasi asioita aikaiseksi, tuo ihmiselle itsevarmuutta. Ja vaikka käsitöistä pitäisi taukoa, niin se pääoma on aina siellä jossain tallessa, eikä silloin jää koskaan toimettomaksi.

FAKTAT • Noudatetaan taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

• Oppimäärä on 500 tuntia (kuusi vuotta).

• Opetuksen osa-alueet: esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen.

25

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA UUSI TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO KÄYTTÖÖN Rauman kaupunki on ottanut tämän vuoden alusta lähtien käyttöönsä uuden tilavarausohjelmisto Timmin. Varaushakemuksen tekeminen onnistuu nyt myös netissä: rauma.fi/vuokrattavat-tilat. Selaajakäyttäjänä voi tarkastella mm. liikuntapaikkojen, kulttuuritilojen ja nuorisotilojen tilavarauksia rekisteröitymättä. Rekisteröitymällä on mahdollista jättää sähköinen tilavaraushakemus. Käyttäjäksi pitää ensin kirjautua yksityishenkilönä, minkä jälkeen voi rekisteröityä myös yhdistyksen tai yhteisön edustajaksi. Rekisteröityjän tulee olla 18-vuotias.

Kesäaikana tennis- ja beachvolleykenttien varaaminen onnistuu suoraan myös Timmi-ohjelman kautta.

RAUMAN UIMAHALLI UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta.

Alkeisryhmä Harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito.

Alkeisjatkoryhmä Tavoitteena hyljemerkki eli 25 metrin uimataito.

Jatkoryhmä Tavoitteena on kalamerkki ja 50 metrin uimataito.

Ilmoittautuminen netissä: raumanuimaseura.fi/uimaopetus Uimakoulumaksu: raumalaisilta 65 €, ulkopaikkakuntalaisilta 85 €

Kulttuuri- ja nuorisotiloja sekä varaustupia ja vuokraveneitä on mahdollista edelleen varata palvelupiste Pyyrmanin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001, kautta. Liikuntatilojen varaukset hoidetaan liikuntapalveluissa, p. 02 834 3265.

PYÖRÄTUOLIPELIKERHO Torstaisin klo 15.30–16.30 Raumanmeren koulu Ryhmä on tarkoitettu koululaisista työikäisiin. Kerhossa pelataan erilaisia helppoja ja hauskoja pelejä. Avustajan voi ottaa mukaan.

Ilmoittautumiset: tiina.malinen@rauma.fi Lisätietoja: p. 02 834 3246

VUOROT JA TURNAUSAJAT HAETTAVINA Kesäkauden (1.6.–10.8.) vakiovuoro- ja turnausajat ovat haettavina 20.4. mennessä. Erikoistapahtumien paikat tulee hakea mahdollisimman pian.

RAUMAN UIMAHALLI POIKKEUKSELLISET AUKIOLOT To 29.3. Kiirastorstai Pe 30.3. Pitkäperjantai La 31.3.

Ma 2.4. 2. pääsiäispäivä Ke 30.4. Vapunaatto To 1.5. Vapunpäivä To 10.5.

Helatorstai

26

klo 6–14 suljettu suljettu klo 11–17 suljettu suljettu suljettu

Kesäsalit: WinNova, Satamakatu 26, Uotilan ala-aste ja Kourujärven liikuntasali.

Syys-/talvikausi 2018/2019 Jäähallit, talviharjoitteluhalli ja liikuntasalit 18.5. mennessä.

Budotilat ja uimahalli 20.4. mennessä.

Hakemukset toimitetaan Rauman kaupungin liikuntapalveluihin, Kanalinranta 3, 26100 Rauma tai palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Hakulomakkeita saa palvelupiste Pyyrmanista tai rauma.fi/liikuntapaikkojen-varaukset.

Lisätietoja: p. 02 834 3265

LAPSET & NUORET

UUSI NUORTENRAUMA.FI –SIVUSTO ON JULKAISTU Rauman kaupungin nuorisopalvelujen työstämä nuortenrauma.fi-sivusto julkaistiin 12.2. Kaupungin verkkosivujen yhteyteen koottu erillissivusto tarjoaa kohdennettua tietoa nuorille ja nuorille aikuisille.

Sivusto tarjoaa nuorten erilaisiin elämäntilanteisiin ja -vaiheisiin tarvittavaa tietoa eri aihepiireistä, kuten vapaa-ajasta, terveydestä ja asumisesta. Myös osallisuudesta, vaikuttamisesta ja raha-asioiden hoitamisesta löytyy tietoa.

Nuorten toivotaan vaikuttavan kaupungin palveluihin. Sivuston kautta voi antaa palautetta ja kertoa ideoita palveluiden parantamiseen sekä uuden sivuston kehittämiseen.

SKEITTIHALLI

Syväraumankatu 39 ti–pe klo 15–20 la–ma tila on vuokrattavissa kuten päivisinkin Kertamaksu 3 €, kymppikortti 20 €.

Kertamaksut peritään skeittihallissa.

Kymppikortteja myydään skeittihallilla ja palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2.

Skeittihallia vuokrataan yli 18-vuotiaille.

Synttäreiden ja muiden yksityistilaisuuksien hinta on ensimmäiseltä 4 tunnilta 51 €.

Ylimeneviltä tunneilta hinta on 20,50 €/tunti.

Tilojen yksittäinen käyttövuoro maksaa ensimmäiseltä 4 tunnilta 15,50 €/kerta, ylimenevät tunnit maksavat 8 €/tunti.

Säännöllisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta 1–4 tunnilta on 10,50 €/kerta, ylimeneviltä tunneilta hinta on 5,50 €/tunti.

Tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, p. 02 834 5001, Valtakatu 2.

Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää.

Valvoja p. 040 833 0838.

SATAKUNNAN

SOUNDS2018

-ALUETAPAHTUMA RAUMALLA 28.4.

SOUNDS on valtakunnallinen musiikkikatselmus, jossa nuoret pääsevät esiintymään ja seuraamaan toistensa esityksiä.

Alueellisista katselmuksista valitaan edustajat valtakunnalliseen SOUNDStapahtumaan.

Satakunnan alueellinen katselmus järjestetään lauantaina 28.4. klo 11 alkaen Rauma-salissa, Satamakatu 26.

Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy.

Katselmuksessa on kaksi sarjaa, 2003–2008 ja 1998–2002 syntyneet. Osallistua voivat vähintään kolmihenkiset orkesterit, bändit, kuorot, yhtyeet ja lauluyhtyeet. Tyylilajeina ovat klassinen musiikki, kansanmusiikki ja rytmimusiikki.

Esityksen pituus saa olla enintään 10 minuuttia. Osallistumismaksua tai esikarsintaa ei ole.

Raati arvioi jokaisen esityksen ja valitsee Satakunnan edustajat valtakunnalliseen SOUNDS2018-tapahtumaan, joka järjestetään Mikkelissä 25.–27.5.

Satakunnan aluetapahtumaan tulee ilmoittautua viimeistään 28.3. osoitteessa rauma.fi/nuorikulttuurisounds2018.

Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta nuorikulttuuri.fi/ sounds/saannot.

Lisätietoja Satakunnan aluetapahtumasta: nuorisotyön koordinaattori Marjo Jasu, p. 044 793 3223, marjo.jasu@rauma.fi.

LASTEN RAUMA-PÄIVÄÄ vietetään Kipparinpuistossa Teksti: Leila Stenfors

Kipparinpuiston lastentapahtuma on kuulunut Rauma-päivän ohjelmaan jo vuodesta 2013 lähtien. Rauman kaupunki tuottaa tapahtuman yhdessä Rauman Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijayhdistys Opekas ry:n kanssa.

Lastentarhanopettajaopiskelijat saavat tapahtuman suunnittelusta ja järjestämisestä kokemusta ja kaupunki juhlaviikolle toivottua ohjelmaa.

Tapahtuman ohjelma rakennetaan ajankohtaisen, lapsia kiinnostavan teeman ympärille.

Puistossa ovat vuosien varrella seikkailleet lastenkirjoista ja -elokuvista tutut hahmot Peppi Pitkätossusta Tatuun ja Patuun. Tapahtumapäivään kuuluvat tietenkin myös seikkailuradat, tehtävärastit ja välipalan nauttiminen raikkaassa ulkoilmassa.

Kipparinpuiston lastentapahtuma järjestetään maanantaina 16.4. klo 9-12.

Lisätietoa lastentapahtumasta ja muista Rauma-päivän ohjelmista löytyy kaupungin nettisivuilta osoitteesta rauma.fi/rauma-paiva.

27

KULTTUURI & KOULUTUS

RAUMAN KANSALA MIKÄ AIHE KIINNOSTAA SINUA? Kansalaisopistossa on vuoden mittaan valittavana kymmeniä luentoja. Kaikki tiedot löytyvät opinto-oppaasta.

Keväällä vielä luvassa: Onko eutanasia uhka vai mahdollisuus?

Metsäluonnon kohtaamisen mysteeri

Opistotalo, Aittakarinkatu 10 Ti 17.4.2017 klo 18–19.30

Rauman taidemuseo La 7.4. klo 14–15.30

Terhokodin lääkäri Juha Hänninen

Valokuvataiteilija Heikki Willamo ja tutkija John Björkman Taidemuseon pääsymaksu

Vanha Rauma arkkitehdin silmin Opastettu Vanhan Rauman kävelykierros To 19.4. klo 18–20 Arkkitehdit Jukka Koivula ja Markus Bernoulli

Luonto ja taide: Eläimen ja ihmisen myyttinen suhde Rauman taidemuseo La 24.3. klo 14–15.30 Valokuvataiteilija Heikki Willamo ja kuvataiteilija, taiteen tohtori Mikko Ijäs Taidemuseon pääsymaksu

Nojatuolimatkoja Lapissa: Kaukolan historia Kaukolan kylätalo Ti 10.4. klo 18–19.30 Esa Ruohola

Ruonan historia Ruonan kylätalo Ti 24.4. klo 18–19.30 Marja-Liisa Paavola Muista ilmoittautua luennoille!

Luentomaksu 6 €/ilta, ellei toisin mainita.

Odotettu kevään kohokohta

KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELYT Rauman kansalaisopiston lukuvuosi huipentuu huhtikuussa jälleen kevätnäyttelyihin Kodisjoella, Lapissa ja Raumalla. Nähtävillä on tuhansia opiskelijoiden eri kursseilla tekemiä töitä.

Opistotalon näyttelyssä päästään nauttimaan myös musiikki- ja liikuntaryhmien esityksistä. Kaikkiin näyttelyihin on vapaa pääsy.

KEVÄTNÄYTTELYT Kodisjoen koulu Kodisjoentie 1432 La 7.4. klo 10–16 Su 8.4. klo 11–17 Buffetti ja arpajaiset

Lapin kunnantalo Kivisillantie 6 La 7.4. klo 10–16 Su 8.4. klo 11–17 Buffetti ja arpajaiset

Opistotalo

RAUMAN KANSALAISOPISTO Aittakarinkatu 10, 26100 Rauma p. 02 834 4515, 02 834 4517 Toimisto avoinna opetusviikoilla ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15.

Muuna aikana ma–pe klo 9-15.

28

Aittakarinkatu 10 Pe 13.4. klo 10–18 La 14.4. klo 10–16 Su 15.4. klo 11–17 Kahvila Tovi avoinna

AISOPISTO PITSIOHJELMAA

KUVATAIDEKOULU, TEATTERIKOULU JA KÄSITYÖKOULU TAITAVA ottavat uusia oppilaita Rauman kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta. Lapset ja nuoret voivat iltapäivisin ja iltaisin opiskella kuvataidetta, käsitöitä ja teatteria.

Taiteen perusopetus on tavoitteellisesti tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Lapset ja nuoret saavat valmiuksia ilmaista itseään taiteen keinoin sekä edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen.

Kuvataidekoulun, Käsityökoulu Taitavan ja Teatterikoulun hakujonoon voi ilmoittautua 1.5.–23.8. klo 14 mennessä: opistopalvelut.fi/rauma/ tai toimittaa paperisen hakemuksen kansalaisopistoon.

Kuvataidekouluun hakeminen tapahtuu kahden kotona tehdyn työn perusteella. Työt tehdään vähintään A3-kokoon vapaasti valitulla kahdella eri tekniikalla, esim. lyijykynällä, liidulla tai vesivärillä. Hakijan tulee toimittaa paperinen hakemus ja näytetyöt kuvataidekouluun, Lyseokatu 2 (2. kerros) tai kansalaisopistoon, Aittakarinkatu 10 hakuajan kuluessa.

Lisätietoja opiskelusta: rauma.fi/kuvataidekoulu rauma.fi/kasityokoulu rauma.fi/teatterikoulu

RAUMAN MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT Oppilasvalinnat järjestetään 28.–31.5.

Valintatilaisuuteen ilmoittaudutaan 1.4.–30.4. musiikkiopiston nettisivujen ilmoittautumislinkin kautta.

Ilmoittautumiset muuhun toimintaan Syksyn 2018 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä puhallinorkesterikouluun ilmoittaudutaan musiikkiopiston nettisivujen ilmoittautumislinkin kautta 1.5.–31.5. Ryhmiin voidaan ottaa mukaan myös ilmoittautumisajan jälkeen, mikäli tilaa on.

Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä, seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria!

Avoimet ovet lauantaina 14.4.

Tervetuloa tutustumaan musiikkiopiston toimintaan avoimien ovien päivänä klo 10–13. Paikalla on musiikkiopiston opettajia ja pääset halutessasi kokeilemaan eri soittimia. Voit myös osallistua soitintunnistukseen. Musiikkiopiston osoite on Nortamonkatu 5.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto Jani Huhtala, p. 02 834 3551 musiikkiopisto@rauma.fi rauma.fi/musiikkiopisto

näyttelyistä nypläykseen Teksti: Leila Stenfors

Pitsiviikko tarjoaa jälleen paljon kiinnostavaa ohjelmaa pitsin, kädentaitojen ja käsityökulttuurin ystäville. Ajankohtaisen pitsinäyttelyohjelman takana ovat raumalaiset nyplääjäyhdistykset.

Näyttelyiden teemat ja aiheet vaihtuvat vuosittain. Esillä on kuitenkin joka vuosi taitavien nyplääjien valmistamia töitä vuosien varrelta – sekä vasta valmistuneita että aarteita kaappien kätköistä. Emelia ry:n näyttelyssä nähdään tänä vuonna vuoden 2017 nyplääjän Pirkko Peltolan ja yhdistyksen kunniajäsenen Hilkka Lehtisen töitä.

70-vuotiaan Nyplääjät ry:n heinäkuun pitsinäyttelyn teema on ”Kyll pits träkkis pitä”. Se kertoo siitä, kuinka pitsi säilyttää arvonsa vuodesta toiseen. Näyttelyssä halukkaat pääsevät kokeilemaan nypläämistä ja vaikka tekemään itselleen pitsisen kirjanmerkin.

Nypläyksen harrastajia Rauman Pitsiviikolle houkuttelevat pitsin lisäksi laaja näyttelytarjonta, tuote- ja tarvikemyyntitarjonta sekä mahdollisuus löytää ideoita ja hankkia uusia taitoja. Tulevana kesänä nypläystaitoja voi hioa Rauman kansalaisopiston järjestämillä lyhytkursseilla, joilla pääsee tutustumaan myös käpypitsin tekniikkaan.

Käsityöläismarkkinoiden komeat 30 vuotta Rauman Taitokeskus on järjestänyt Kalatorin käsityöläismarkkinoita Pitsiviikolla jo vuodesta 1989 lähtien. Markkinoilla myydään kotimaisia käsitöitä. Suurin osa myyjistä on käsityöläisyrittäjiä eri puolilta Suomea. Tarjolla on esimerkiksi puutöitä, kudonnaisia, koruja ja taottuja tuotteita.

Monissa tuotteissa pitsi on huomioitu joko kuvioinneissa tai koristeluissa. Tänä vuonna Kalatorin käsityöläismarkkinat järjestetään 27.-28.7.

Pitsiviikon ohjelmatietoja julkaistaan kevään aikana kaupungin nettisivuilla.

Ajankohtaisia tietoja tapahtumasta löytyy myös Pitsiviikon Facebook-sivuilta.

29

IKÄIHMISET

Ikäihmisten tiedotuspalsta vakituisesti Rauma-lehdessä Rauman Ikäihmisten neuvosto teki viime vuoden lopulla aloitteen ikäihmisten asioista kertovan palstan saamiseksi Rauma-lehteen.

Aloite hyväksyttiin ja jatkossa Ikäihmisten tiedotuspalsta löytyykin Rauma-lehden sivuilta säännöllisesti.

Sinustako liikunnan vertaisohjaaja?

Neuvosto ikäihmisten asialla

Rauman kaupunki osallistuu Ikäinstituutin koordinoimaan Voimaa vanhuuteen -kärkihankkeeseen. Tavoitteena on ottaa pysyvään käyttöön ikäihmisten terveysliikunnan hyviä käytäntöjä.

Palvelutori ja Rauman kaupungin liikuntapalvelut tekevät hankkeen myötä yhteistyötä.

Ikäihmisten neuvosto perustettiin Raumalle vuonna 2001. Neuvosto vaikuttaa aktiivisesti ikäihmisiä koskevissa asioissa. Jäseniä neuvostossa on 14 eri yhdistyksestä. Tämänhetkinen kokoonpano toimii kaudella 2017–2020.

Kaupunki tarjoaa maksuttoman liikunnan vertaisohjaajakoulutuksen vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille.

Vapaaehtoisia aikuisia koulutetaan esimerkiksi tuolijumppien vetäjiksi.

Vertaisohjaaja voi ohjata ryhmiä eri puolilla kaupunkia, kuten yhdistysten tilaisuuksissa ja taloyhtiöiden kerhohuoneissa.

– Toivomme, että monet innostuisivat vapaaehtoisesta liikunnan vertaisohjaamisesta ja ottaisivat Palvelutoriin yhteyttä. Toiminta antaa paljon niin ohjaajalle kuin liikkuville ryhmäläisille, palveluvastaava Tanja Hakulinen kertoo.

Kysy lisää vertaisohjaamisesta Palvelutorilta, p. 044 021 2044.

Neuvoston puheenjohtajana on Leea Hiltunen ja sihteerinä Minna Nurminen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi on neuvostossa kaupunginhallituksen edustajana, mikä edesauttaa vuoropuhelua kaupunkiorganisaation ja Ikäihmisten neuvoston välillä. Neuvoston muut jäsenet ovat Ulla Antola, Rauno Glad, Oiva Hannukainen, Keijo Jokila, Leila Johansson, Anita Koivu, Reino Kuromaa, Reijo Malmivuori, Sinikka Ringbom, Olli Saari, Matti Sora, Orvokki Toivonen ja Tarja Ujula.

Ikäihmisten neuvosto oli mukana tammikuussa järjestetyssä liikuntaraadissa.

L Ä H D E MUKAAN T E AT T E R I MATKALLE CATS-musikaali perjantaina 28.9.

Tampereen teatteri Lähtö Rauman linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 16.30.

Lippu ja matka yht. 65 € Lippuja voi ostaa palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5001.

Varatut liput on maksettava 20.4. mennessä.

Liput jaetaan bussissa.

30

KEVÄÄLLÄ: 3.2. - 5.5.2018 SYKSYLLÄ: 28.9. - 8.12.2018 LAVALLA: Timo Julkunen

ESITYKSET:

T I 03.04. klo 19 KE 04.04. klo 19 T I 17.04. klo 19

KE PE LA LA

18.04.

27.04.

28.04.

28.04.

klo klo klo klo

19 19 13 18

YKSET! IT S E T E IS E M VII

a teatteriss ä s e k n a Raum .2018 15.6. - 11.8

lusta loppuun!” a a ru u a n ä tt y “Tä TE Joululahjaksi lahjakortti?

KATSOJAPALAU Kaikkiin väh. 50 €:n lahjakortteihin 10€ kaupan päälle!

Etu voimassa LIPPUMYYMÄLÄ 20.11.

-24.12.2017.

LIPPUMYYMÄLÄ

Alfredinkatu 2, 26100 RaumaAlfredinkatu 2, 26100 Rauma

puh. (02) 8376 9900 puh. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi raumanteatteri@raumanteatteri.fi

MA-PE klo 11-17

MA-PE klo 10-17

31

TAPAHTUMIA RAUMALLA PVM TAPAHTUMAN NIMI

23.3. Sinun silmiesi tähden – Amadeus Lundberg & Milana Misic

24.3. Laivaston Soittokunnan vaskikvintetin vaskishow

25.3. Lapin VPK:n soittokunnan kahvikonsertti, solistina Maria Tyyster

25.3. Ilo-trion konsertti

25.3. Euroviisujen Euforiaa jäällä, Rauman Taitoluistelijoiden kevätnäytös

27.3. Iltasoitto

28.3. Laivaston Soittokunnan puhallinkvintetin konsertti

7.4. Karhu-viesti

7.4. Juuri & Juuri -konsertti

8.4. Esko Rahkosen muistokonsertti

10.4. Iltasoitto

14.4. Rauman mieslaulajien kevätkonsertti

14.4. Lailasta Lordiin – suuri Euroviisushow

15.4. Sekakuoro Lapponia – 20 vuotisjuhlakonsertti ”Musiikin voimaa”

15.4. Kaffeholan

15.4. Safarikuoron konsertti

17.4. Karin koulun 4B:n ja 6B:n sekä RaumArs-taiteilija Jacob Minterin (USA) musikaali

17.4. Pläkkploosarien konsertti, solisteina Janne Mäkinen ja Leena Uponen

18.4. Evästauko

21.4. Rauman Työväen mieslaulajien kevätkonsertti

21.4. Latino fiesta -ilta

22.4. Suomen käyrätorviklubin kevättapahtuman päätöskonsertti, solisteina mm. Markus Maskuniitty, Tommi Hyytinen ja Rauman Soittokunta

24.4. Iltasoitto

28.4. Sounds – Nuori kulttuuri -aluetapahtuma bändeille

1.5. Rauman Poikasoittokunnan vappuparaati

1.5. Motoristien XVII perinteinen vappuparaati

1.5. Tomi Paldaniuksen akustisen kitaran konsertti

4.5. Rauman Naisvoimistelijoiden kevätnäytös

5.5. Vesitornin valloitus

5.5. Rauman Naisvoimistelijoiden kevätnäytös

5.5. Hupiköörin kevätkonsertti ”Hetkiä elontiellä”

6.5. Rauma Flikkatten Göörin kevätkonsertti

6.5. Bach 333 vuotta – Tomi Satomaa, urut

8.5. Iltasoitto

9.5. Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan kynttiläkiertue

12.5. Raumanmeren maraton 2018

15.5. Iltasoitto

16.5. Rauman musiikkiopiston kuorojen kevätkonsertti

19.5. Flikkatte Vitone 2018

19.5. Helsingin Barokkiorkesterin konsertti ”Rameau”

20.5. Rauman Soittokunnan konsertti ”Yli Pustan Balkanille”

20.5. Helluntaipäivän konsertti

25.5. Kesäillan karaus

26.5. Rauma Rock 2018

27.5. Rauman kamarikuoron kevätkonsertti

29.5. Rauman musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti

21.6. Kaljasjärven yöjuoksu 21.–23.6. RMJ

AIKA PAIKKA 19 21 14 16 17 19 19 14 16.30 16 19 15 20 14 15 18 18

Rauma-sali, Satamakatu 26, liput: Ticketmaster Kulttuurikuppila Brummi Lapin palloiluhalli, Kirkkotie 6 Poselli, Nortamonkatu 12 Kivikylän Areena Rauman musiikkiopisto, Nortamonkatu 5 Poselli Kauppatori Rauma-sali Rauma-sali, liput: Lippu.fi Rauman musiikkiopisto Juhlahovi, Tikkalantie 7 Kulttuurikuppila Brummi Lapin työväentalo Poselli Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Rauma-sali

19 18 17 20.30 14

Poselli Pyhän Ristin kirkko Poselli, liput: Kukka-Shop Rosa, kuorolaiset Poselli Rauma-sali

19 11 12 14 15 15 12 15 16 15 18 19 18 9 19 18 12 18 15 18 20 18 16 18 18

Rauman musiikkiopisto Rauma-sali Keskustan alue Keskustan alue Poselli Rauma-sali Vesitorni Rauma-sali Poselli Rauma-sali Pyhän Ristin kirkko Rauman musiikkiopisto Pyhän Ristin kirkko Otanlahden stadion Rauman musiikkiopisto Nuortentalo, Hallikatu 12 Poroholma Pyhän Ristin kirkko Rauma-sali, liput: Pyyrman Monnan kappeli, Kodisjoentie 284 Ooperi Kivikylän Areena, liput: Ticketmaster Poselli Poselli Kodisjoen rantasauna

Muutokset mahdollisia.

Lisää tapahtumia osoitteesta rauma.fi/tapahtumat.

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–21, su 10–21

Makuuni PALVELUPISTE PYYRMAN: Nortamonkatu 18 Valtakatu 2, p. 02 834 5001 pe–la 12–22 ma, ke ja to klo 9–16 su–to 14–21 ti klo 9–17, pe klo 9–15

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.