Viestimies 4/2025

Viestiupseeriyhdistyksen julkaisu 80. vsk Numero 4 Talvi 2025

Viestiupseeriyhdistyksen 80-vuotisjuhla Katajanokan kasinolla, sivu 8

Viestikoulu – Maavoimien viestiaselajin selkäranka, sivu 14

ESSOR, eurooppalainen aaltomuotoyhteistyö, sivu 18

www.viestiupseeriyhdistys.fi

Yhteistyötä yli rajojen Kumppanisi kansainvälistyvässä puolustuksessa niin pohjoismaissa kuin NATO:ssa. www.combitech.fi

Viestimies 4/2025

Viestimies-lehti Viestiupseeriyhdistyksen julkaisu 80. vsk Numero 4 Talvi 2025

Päätoimittaja Kimmo Kaipainen p 040 7222646 viestimies@viestiupseeriyhdistys.fi Toimitussihteeri Kyösti Saarenheimo p 040 5536182 toimitussihteeri@viestiupseeriyhdistys.fi

Kansikuva:Viestiupseeriyhdistyksen puheenjohtaja eversti evp Pertti Hyvärinen avaamassa 80-vuotisjuhlaa Katajanokan kasinolla 24.9.2025.

Viestiupseeriyhdistyksen 80-vuotisjuhla Katajanokan kasinolla, sivu 8

Viestikoulu, - Maavoimien viestiaselajin selkäranka, sivu 14

ESSOR, eurooppalainen aaltomuotoyhteistyö, sivu 18

Henkilötoimittaja Outi Tuisku henkilotoimittaja@viestiupseeriyhdistys.fi

www.viestiupseeriyhdistys.fi

Toiminnanjohtaja Harri Reini p 040 514 2497 toiminnanjohtaja@viestiupseeriyhdistys.fi

Tässä numerossa

Toimituskunta Vähätiitto Jarmo (pj) Blomqvist Reima Hyvärinen Pertti Isomäki Pekka Nyqvist Antti Pellikka Jarkko Puhakka Pasi Sipilä Olli Suokko Harri Tunkkari Antti

4

Pääkirjoitus: Historiaa & tulevaisuutta.

6

2.pääkirjoitus: Yhdessä tehden – uutta luoden!

8

Viestiupseeriyhdistyksen juhlavuoden huipennus Katajanokan kasinolla.

12

Vuoden 2025 Viestiupseeri – Insinöörimajuri Jarno Leppälä.

14

Viestikoulu – Maavoimien viestiaselajin selkäranka.

18

ESSOR, eurooppalainen aaltomuotoyhteistyö.

22

Sotilaallinen IoT.

28

Haastattelussa Viestiupseeriyhdistyksen puheenjohtajia.

30

A.R. Saarmaa -seminaari 26.9.2025.

34

Viestiupseeriyhdistyksen syyskokous Riihimäellä.

35

23.9.2025 myönnetyt viestiristit ja soljet viestiristeihin.

www.viestiupseeriyhdistys.fi/viestimies Pankkitili FI21 5780 5520 0177 44 Vuosikerta 35 €

38

Tuokiokuvia Johtamisjärjestelmäalan eilisestä.

40

Telealan uutisia.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Harri Reini p 040 514 2497 toiminnanjohtaja@viestiupseeriyhdistys.fi

42

Viestimies 50 vuotta sitten.

Toimituksen osoite: Päivölänrinne 7 A 1 04220 Kerava

Ilmoitusmyynti Juha Halminen p. 050 59 22722 juha.halminen@mediaosasto.fi Painopaikka Newprint Oy, Raisio p 010 231 2600 Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän esittämistään mielipiteistä. Kirjoitusten lainaaminen sallittu vain toimituksen luvalla.

ISSN 0357-2153

Viestiupseeriyhdistys ry:n julkaisema viesti-, johtamisjärjestelmä- ja ICT-alojen sekä kyberturvallisuuden päättäjien ja asiantuntijoiden lehti.

Mukana lehdessä – Mukana päätöksiä tehdessä!

Seuraavan numeron aineistopäivä on 31.1.2026. Lehti ilmestyy viikolla 11.

3

4

Viestimies 4/2025

Historiaa & tulevaisuutta

H

istoria tulee arjessamme näkyväksi perinteiden kautta. Mennyttä katsomalla voi oppia hahmottamaan nykyisyyden ja toisaalta polun tulevaisuuteen paremmin. Olemme tänä vuonna juhlineet Viestiupseeriyhdistyksen 80-vuotista taivalta. Juhlavuoden kunniaksi Viestiupseeriyhdistys julkaisi, päivitettynä, yhdistyksen historiikin 2. painoksen ”Yhteyksien hyväksi – kahdeksan vuosikymmentä viestiupseerien yhdistystoimintaa”. Kirjasta saa hyvän kuvan aselajihistoriaan nivoutuvasta yhdistyksen historiasta ja vuosikymmenten kulusta. Teos postitettiin syksyllä kaikille yhdistyksen jäsenille ja luku-urakka on varmasti jo aloitettu. Joulun pyhiä silmällä pitäen esitän lukulistallenne kaksi muutakin suositusta, joista toinen tarkentaa käsitystämme menneestä ja toinen antaa näkökulmaa nykyisyyteen ja tulevaan.

Yhdistyshistorian lisäksi myös aselajihistoriaa on hiljattain saatu kirjoihin ja kansiin. Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisema aselajihistoriikkien sarja sai lokakuussa jatkoa, kun viestiaselajin historiikki Viestilinjoista johtamisjärjestelmiin julkaistiin. Tutkimuksen on laa-

lukemalla saa käsityksen siitä, miten Nato-jäsenyys kytkeytyy kansalliseen puolustukseemme. Suosittelen tutustumista.

Löydät doktriinin seuraavan linkin takaa: https://puolustusvoimat.fi/asiointi/aineistot/ohjesaannot-ja-oppaat

C

M

tinut sotilasprofessori emeritus ja eversti evp. Pasi Kesseli. Tehdyn tutkimuksen näkökulma on keskittynyt viestitaktiikkaan, ei viestitekniikkaan, ja teoksessa tarkastellaan suomalaisen viestitaktiikan kehittymistä itsenäisyytemme alusta aina tähän päivään. Voimavaroihimme mitoitettu ja olosuhteisiimme kehitetty viestitaktiikka on Kesselin mukaan osoittanut käyttökelpoisuutensa ja toimivuutensa menneinä vuosikymmeninä. Historian analyyttinen tarkastelu on hyvä pohja nykyisyyden kehittämiselle. Voit ladata tutkimuksen osoitteesta: https://doria.fi/ handle/10024/193301

Tulevaisuutta lukusuosituksissani edustaa marraskuun alussa julkaistu AJP-01FI (Allied Joint Publication-01). Kyseessä on Naton ylimmästä yhteisestä doktriinijulkaisusta tehty Suomen kansalliset lisäykset sisältävä versio. Käytäntö kansallisten lisäysten kirjaamisesta yhteiseen doktriiniin on yleinen, ja myös esimerkiksi UK-versiot löytyvät avoimesti internetistä. AJP-01FI on tarkoitettu niin kantahenkilökunnan kuin reserviläistenkin käyttöön. Julkaisu määrittelee ne yhteiset periaatteet ja käytännöt, joiden mukaisesti jäsenmaat toimivat eri turvallisuustilanteissa. AJP-01FI julkaisun

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Vuosi 2025 alkaa kääntyä päätökseensä. Tämän lehden ilmestymisen aikaan juhlistamme Suomen itsenäisyyspäivää.

Lämpimät onnittelut kaikille ylennettäville ja ansioistaan palkittaville! Itsenäisyys ja kansallinen suvereniteetti on tänäkin vuonna juhlimisen arvoinen asia.

Toivotan kaikille lukijoille rentouttavaa vuoden loppua ja menestyksekästä tulevaa vuotta. Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa joulun odotusta!

Kimmo Kaipainen Päätoimittaja

Viestimies 4/2025

EMPOWERING THE BEST TO ALWAYS DO THEIR BEST

www.savox.com

5

6

Viestimies 4/2025

Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö, kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto

Yhdessä tehden – uutta luoden!

T

käyttö ja henkilöstön osaamisen lisääminen koko Puolustusvoimissa. Strategian tavoitteena on myös varmistaa, että Puolustusvoimien oma tuotekehitys- ja tekoälyosaaminen tukee joustavaa kehitystyötä ja vastaa muuttuviin tarpeisiin.

Puolustusvoimat tekee jo nyt yhteistyötä useiden tekoäly- ja data-alan yritysten, tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen kanssa. Uusi strategia korostaa joustavia kumppanuuksia, jotka vahvistavat Puolustusvoimien teknologisia ja toiminnallisia kyvykkyyksiä. Yhteistyö toimialan johtavien kasvuyritysten kanssa tuo Puolustusvoimille kyvyn toimia entistä joustavammin ja tehokkaammin teknologia-alueilla.

urvallisuusympäristömme on monessakin mielessä voimanlähde, joka luo uhkia huonoina aikoina, mutta joihin varautuminen kannattaa hoitaa hyvinä aikoina. ”Si vis pacem, para bellum”! Turvallisuusympäristön vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa tehtävään mitoitetuilla joukoilla ja kyvyillä.

Mandaatin ja velvoitteen toiminnallemme antaa Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä, joka edellyttää Puolustusvoimia hoitamaan sotilaalliset tehtävät niin rauhan aikana kuin kriiseissä ja sodissa.

Näihin tehtäviin mitoitetaan myös johtamisjärjestelmäalan ja kyberpuolustuksen toimenpiteet. Tässä olemme onnistuneet hyvin, vaikka valtionhallinnon ja Puolustusvoimien kankeutta usein moititaankin.

Turvallisuusympäristön murroksen lisäksi teknologia on ollut murroksessa.

Murros on mielestäni kehittyneimpien teknologioiden kypsyysasteen saavuttamisen kautta muodostunut helpompi saatavuus ja hyödynnettävyys, joka mahdollistaa vuosikausia idea-asteella olleiden tai vaatimattomalla tasolla toteutettujen käyttötapausten toimeenpanoa aikaisempaa mittavammin myös perustehtävien tueksi. Murroksen mahdollistamana Puolustusvoimat on päättänyt kiihdyttää uusien teknologiakykyjen käyttöönottoa.

Se ei kuitenkaan onnistu ilman osaavaa henkilöstöä niin Puolustusvoimissa kuin kanssamme toimivissa yrityksissä, akatemioissa ja yhteisöissä. Puolustusvoimien osaamisesta tai ainakin mielikuvasta kertoo työnantajakuvakampanjat, joissa Puolustusvoimat sijoittuu toistuvasti erinomaisille sijoille.

Edellä mainitut turvallisuustilanteen muutokset ja nopea teknologian kehitys vaativat Puolustusvoimilta parempaa reagointikykyä ja joustavuutta tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- sekä operatiivisessa toiminnassa. Tämän haasteen ratkaisemiseksi Puolustusvoimat pilotoi siirtymistä kohti yhteiskehittämisen mallia, jossa työskennellään rinnakkain ja tiiviimmässä yhteistyössä yritysten kans-

sa. Malli mahdollistaa operatiivisten vaatimusten nopean tuonnin osaksi yhteistä kehitystyötä. Toiminnan tueksi ja yhdeksi kivijalaksi on laadittu Puolustusvoimien data- ja tekoälystrategia, joka suuntaa toimiamme. Sen mukaan siirtyminen datakeskeiseen johtamistapaan, jossa rakenteellinen data yhdistyy henkilöstön käytännön kokemukseen, tulee tukemaan päätöksentekoa ja tehostaa toimintaa. Tietojohtamisen lisäksi panostetaan huipputeknologiaan ja tuotekehityskykyihin. Erityisesti yhteistyö kumppaneiden kanssa on keskeisessä roolissa, sillä kumppaneilta löytyy tarvittavaa osaamista. Toimintaa tukemaan valmistaudutaan asteittain kehitettävän tekoälykeskuksen perustamisella vuoden 2026 alussa. Keskus kokoaa yhteen asiantuntemusta, kehityskykyä ja yhteistyöverkostoja tekoälyn hyödyntämiseksi Puolustusvoimien tarpeisiin.

Datakeskeinen toimintatapa näkyy käytännössä esimerkiksi ennakoivana tiedon hyödyntämisenä, operatiivisten prosessien tehostamisena sekä analytiikan tukemana päätöksentekona. Tärkeitä arkipäivän toimintaa tehostavia keinoja ovat muun muassa kehittyvä tukiälyn

Puolustusvoimien johdolla on päätetty ryhtyä voimallisemmin edistämään myös niin sanottua connectivity- kyvykkyyttä digitaalisen ja datavetoisen taistelukentän johtamisen tueksi. Innovaatioiden kautta pyritään kehittymään taktiikoiden, tekniikoiden ja prosessien osa-alueilla yhdistäen teollisuuden, akatemioiden sekä turvallisuus- ja puolustusorganisaatioiden kesken jaettu visio. Tässäkään tapauksessa kyseessä ei ole projekti vaan muutosohjelma, jonka vaikuttavuus muodostuu pitkäjänteisestä työskentelystä. Tämän lisäksi ”connectivityn current-ops”- työlinjalla edistetään 5G- ja uusien tietoliikennesatelliittikyvykkyyksien käyttöönottoa operatiivisen toiminnan tueksi kokeile– onnistu/epäonnistu–rakenna uudelleen ja eteenpäin periaatteella toimien.

Varusmieskoulutuksessa innovaatio-ohjelmaa edistetään myös kyber- ja ict-varusmieskoulutuksessa, joka on sisällöltään huippuluokkaa. Varusmiehet ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat koulutusohjelmaan osallistuvat naiset ovat jo osoittaneet kykynsä ottaa haaste vastaan. Koulutusohjelmaan sisällytetty innovaatio- ja yrittäjyyskoulutus muuttaakin pienin askelin Puolustusvoimien kulttuuria.

Viestimies 4/2025

Huolimatta erittäin vahvasta teknologisen ja operatiivisen toiminnan kombinaatiosta, kaiken tekemisen moottorina on ihminen. Hallittuun, vaikkakin innovatiiviseen ja aloitteelliseen tapaan toimia kuuluu kyky pitää huolta myös kehitysohjelmissa mukana olevien ihmisten jaksamisesta ja jättää riittävästi resursseja perustehtävän, operatiivisen valmiuden ylläpitoon. Huolehtikaamme siis omasta ja yhteisömme toimintakyvystä voimavarojemme ja rooliemme mukaisissa raameissa. Mielenkiintoisten työtehtävien, liikunnan, palautumisen ja muiden vireystilaa ylläpitävien toimien voimaannuttava vaikutus ei ole poistunut mihinkään.

Päinvastoin.

A 1949

Toivotan kaikille oikein hyvää vuodenvaihdetta ja menestyksellistä tulevaa vuotta!

Olemme puolustusvälineteollisuuteen erikoistunut johdinsarjojen ja valmiiden sähköteknisten ratkaisujen valmistaja. Lisäksi maahantuomme korkealaatuisia laitteita ja komponentteja. Toteutamme projektit asiakaslähtöisesti suunnitteluvaiheesta valmiiseen ratkaisuun.

Meidän innovatiiviset ja luotettavat ratkaisumme takaavat aina huippusuorituskyvyn, erityisesti tehtävässä ja operaatiossa.

milcon.fi | 010 239 2170

Ruutanakorventie 2, 33960 Pirkkala

7

8

Viestimies 4/2025

TEKSTI JA KUVAT: TERO PALOKANGAS

Viestiupseeriyhdistyksen juhlavuoden huipennus Katajanokan kasinolla Viestiupseeriyhdistyksen 80. juhlavuosi huipentui Katajanokan kasinolla 24.9.2025 järjestettyyn juhlaan.

Tapahtumassa kuultiin sekä arvokkaita puheenvuoroja että taitavaa sotilasmusisointia. Lisäksi juhlassa julkistettiin yhdistyksen historiikin 2. painos sekä palkittiin ansioituneita henkilöitä.Tapahtuma huipentui cocktail-tilaisuuteen, jonka aikana kuultiin hyväntuulisesta kutsuvierasjoukosta useita muisteloita yhdistyksen upean historian varrelta.

Sotien aikana syntynyt asevelihenki kantaa edelleen Juhla aloitettiin asiaan kuuluvasti viestijoukkojen kunniamarssilla, jonka esitti taidokkaasti Kaartin soittokunnan soitto-osasto musiikkikapteeni Risto Sojakan johdolla. Tervetulopuheen piti itseoikeutetusti yhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp Pertti Hyvärinen. Puheessa kuvailtiin yhdistyksen vaiheita aina sen perustamisesta asti nykypäivään ulottuen. Puhe löytyy kokonaisuutena liitettynä tämän artikkelin yhteyteen.

Laajapohjaiseksi valtakunnalliseksi aselajiyhdistykseksi tarkoitetun Viestiupseerikerhon varsinainen perustava kokous pidettiin eversti Saarmaan syntymäpäivänä 23.9.1945 Riihimäen etukasarmilla.

Kokoukseen osallistui paikan päällä noin 40 henkeä ja saman verran valtakirjoilla. Viestiupseeriyhdistyksen toiminnassa on koko sen historian ajan painottunut kolme keskeistä toimintamuotoa: uuden tiedon jakaminen erilaisin seminaarein ja oppimateriaalein, vierailutoiminta niin kotimaan kuin ulkomaan eri kohteisiin, sekä korkeatasoisen yhdistyslehden, Viestimiehen julkaiseminen. Viestiupseeriyhdistyksen kaltaiselle toimijalle on edelleen suurta tarvetta. Kansallinen kokonaismaanpuolustuksen konseptimme perustuu sille, että toimijat tuntevat toisensa, luottavat toisiinsa ja ovat tottuneet työskentelemään toistensa kanssa. Näitä

Yhdistyksen 80-vuotisjuhlia oli todistamassa arvovaltainen kutsuvierasjoukko.

Kenraaliluutnantti evp Ilkka Korkiamäki toi juhlapuheessaan esille Viestiupseeriyhdistyksen keskeisen roolin osana suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttää.

Viestimies 4/2025

arvoja Viestiupseeriyhdistys on aina vaalinut ja vahvistanut.

Puheensa lopuksi Hyvärinen kiitti kaikkia Viestiupseeriyhdistyksen luottamustehtävissä toimineita ja toimivia henkilöitä, niin puheenjohtajia, hallituksen jäseniä ja sihteereitä kuin Viestimies-lehden toimitusta ja toimituskuntaa. Erityiskiitoksen puheenjohtaja halusi vielä osoittaa yhdistyksen historiikin 2.painoksen valmisteluun osallistuneille eversti Seppo Urolle, everstiluutnantti Martti Aholle, everstiluutnantti Harri Reinille sekä taitosta vastanneelle Juha Järviselle.

Juhlapuheen tilaisuudessa esitti kenraaliluutnantti evp Ilkka Korkiamäki. Hänen mukaansa Viestiupseeriyhdistys on perustamisestaan lähtien ollut keskeinen osa suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttää. Se on yhdistänyt ammatillisen asiantuntijuuden ja kansalaisvelvollisuuden tavalla, joka on tehnyt siitä tärkeän toimijan. Yhdistys on ollut ja on foorumi, jossa jaetaan tietoa, kehitetään osaamista ja pidetään yhteys auki ihmisten, viranomaisten ja yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Korkiamäki toi myös esille Ukrainan sodan, joka on tuonut viestijärjestelmien merkityksen konkreettisesti osaksi jokaisen taistelijan ja komentajan arkea. Yhteyksien katkeaminen, signaalien paikantaminen, elektronisen sodankäynnin hyökkäykset ja kyberoperaatiot ovat nykyään uhkakuvien sijaan arkipäivää. Ukrainan kokemus osoittaa kenraalin mielestä karulla tavalla sen, miten haavoittuva nykyaikainen digitaalinen taistelukenttä ja yhteiskunta ovat, mikäli viesti ei kulje tai sähköä ei ole saatavilla. Tai mikäli sitä ei ole suunniteltu toimimaan myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti.

Korkiamäen mukaan pitkäjänteistä vuosia kestävää suorituskykyjen kehittämistä tarvitaan edelleen ja se on erittäin toimivaa Puolustusvoimissa. Sen rinnalle on kuitenkin löydettävä mallit ja ratkaisut nopeaan suorituskykyjen käyttöönottoon innovoinnin ja nopean kehittämisen kautta. Mitkään resurssit eivät mahdollista varautumista kaikkiin uhkiin rauhan aikana, mutta juuri tämä skaalautumisen mahdollisuus niin perinteisessä sotatarviketuotannossa, kuin uusien teknologioiden käyttöönotossa ovat avainasemassa seuraavasta sodasta selviytymiseksi.

Viesti- ja johtamisjärjestelmäala on kenraalin mukaan ollut edelläkävijä Puolustusvoimien uusien innovatiivisten toimintamallien suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkkinä tuotiin esille kybervarusmieskoulutus ja siihen liitetty Sitran tukema ”Kasvua turvallisuudesta” -ohjelma. Korkiamäki näki myös

Yhdistyksen puheenjohtaja eversti evp Pertti Hyvärinen palkitsi A.R. Saarmaan kultaisella levykkeellä Maanpuolustuksen viestisäätiön puheenjohtajan eversti evp Eero Valkolan.

Maanpuolustuksen viestisäätiön puheenjohtaja eversti evp Eero Valkola palkitsi yhdistyksen toiminnanjohtajan everstiluutnantti evp Harri Reinin avustamana A.R. Saarmaan pronssisella levykkeellä Jani Liitolan,Timo Aaltosen ja Ville Viidan. vapaaehtoisella maanpuolustuksella ja Viestiupseeriyhdistyksellä oman roolinsa uusien teknologioiden käyttöönotossa. Viestiupseeriyhdistys tuo yhteen ammattisotilaat, reserviläiset, insinöörit, tutkijat, kyberasiantuntijat ja siviiliyhteiskunnan teknologiset voimavarat. Uudet innovatiiviset ratkaisut syntyvät juuri tässä verkostossa.

Korkiamäen mielestä Viestiupseeriyhdistyksen toiminnan kulmakiviä ovat aina olleet monella tavalla tiedon jakaminen ja asiantuntijoiden verkostoitumisen tukeminen. Viestimieslehti on kruunun jalokivenä tästä tiedon jakamisesta hyvä esimerkki. Sitä kautta myös vaikutetaan suoraan keskeisten johtotehtävissä olevien henkilöiden toimintaan sekä sotilasettä siviiliorganisaatioissa. Kenraalin mukaan 80 vuotta on osoitus kestävyydestä,

9

10

Viestimies 4/2025

pitkäjänteisyydestä ja arvopohjasta. Viestiupseeriyhdistyksen tarina ei olekaan hänen mielestään pelkkää historiaa – se on tulevaisuuden rakennusaine. Sen tarina on vielä kesken. Lopuksi Korkiamäki onnitteli 80-vuotista Viestiupseeriyhdistystä, kiittäen samalla yhdistystä ja sen jäseniä tekemästään työstä. Puheen jälkeen Kaartin soittokunta esitti perinteisen, ja aina niin upean, Jääkärimarssin.

Historian paketointia ja ansioituneiden palkitsemisia Everstiluutnantti evp Martti Aho julkaisi tilaisuudessa yhdistyksen historiikin 2. painoksen ”Yhteyksien hyväksi – kahdeksan vuosikymmentä viestiupseerien yhdistystoimintaa”. Teos kertoo viestiupseerien järjestäytyneestä toiminnasta aina yhdistyksen perustamisesta nykypäivään.

Ensimmäinen painos historiikista, Yhteyksien hyväksi – kuusi vuosikymmentä viestiupseerien yhdistystoimintaa, ilmestyi vuonna 2005 yhdistyksen täyttäessä 60 vuotta. Nyt julkaistu laajennettu toinen painos täydentää teoksen kattamaan myös viimeiset 20 vuotta, vuodesta 2005 vuoteen 2025.

Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto toi tilaisuuteen Puolustusvoimien tervehdyksen.

Ahon mukaan historiikin uudet luvut avaavat näkymiä siihen, miten yhdistyksen toiminta on kehittynyt muuttuvassa turvallisuusympäristössä, digitalisoituvassa viestintämaailmassa sekä osana maanpuolustusjärjestöjen kenttää. Samalla nostetaan esiin henkilöitä, tapahtumia ja saavutuksia, jotka ovat jättäneet jälkensä yhdistyksen yhteiseen tarinaan.

Kirjan toimittamiseen on osallistunut 1. painoksen toimittanut Seppo Uro sekä entinen että nykyinen toiminnanjohtaja ja sen toteutuksessa on haluttu kunnioittaa sekä perinteitä että nykyaikaa. Ahon mielestä teos toimii paitsi tietolähteenä, myös kunnianosoituksena kaikille viestiupseereille, jotka ovat omalla panoksellaan edistäneet viestitoimintaa ja maanpuolustusta Suomessa. Päivitetty historiikki on jaettu koko yhdistyksen jäsenistölle, ja se on saatavilla myös yhteistyökumppaneille.

Maavoimien viestitarkastajan sijainen, everstiluutnantti Tuomas Arajuuri julkaisi vuoden viestiupseerin tunnustuksen saajan. Tänä vuonna vuoden viestiupseerina palkittiin insinöörimajuri Jarno Leppälä Elektronisen sodankäynnin keskuksesta. Leppälä on toiminut koko uransa ajan, vuodesta 1999 lähtien, Viestirykmentin ja Panssariprikaatin joukoissa.

Uransa aikana hän on toiminut vaativissa normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä.

Leppälän osaaminen kattaa sekä elektronisen tiedustelun että vaikuttamisen teorian ja käytännön, ja tämän osaamisen

Kaartin soittokunnan soitto-osasto johtajanaan musiikkikapteeni Risto Sojakka tarjoili tilaisuuteen taitavaa sotilasmusisointia. kautta hän on osallistunut eri johtamisjärjestelmäalan hankkeisiin ELSU-asiantuntijana. Viimeisimpien vuosien aikana hän on osallistunut maavoimien johtamisjärjestelmien kehittämiseen, johtaen Elektronisen sodankäynnin keskuksen tukea M18-viestijärjestelmän sekä Kenttäradio 2020 -järjestelmän kehitystyöhön liittyen. Leppälä on ollut myös tärkeässä roolissa kehitettäessä maavoimien elektronisen sodankäynnin tiedustelujärjestel-

mien teknistä evästyskyvykkyyttä viestija tutkataajuusalueille. Hänen työllään on ollut iso merkitys Maavoimien elektronisen sodankäynnin poikkeusolojen suorituskykyyn.

Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Hyvärinen palkitsi toiminnanjohtaja Harri Reinin avustamana yhdistyksen standaarilla pitkäaikaisen Soneran (myöhemmin Telian) kerhon puheenjohtajan Olli Welinin.

Viestimies 4/2025

Samoin puheenjohtaja palkitsi Maanpuolustuksen viestisäätiön kultaisella levykkeellä hieman yllätetyksi tulleen eversti evp Eero Valkolan. Säätiön puheenjohtaja Eero Valkola puolestaan palkitsi pronssisella levykkeellä Ville Viidan, Timo Aaltosen ja Jani Liitolan. Hopeisella levykkeellä palkittiin Jarmo Vinkvist, Jorma Hämäläinen, Raimo Nikkanen, Jyri Putkonen, Anssi Kärkkäinen sekä Kim Westerlund. Kultaisella levykkeellä palkittiin Tapani Nieminen, Mikko Soikkeli ja Jaakko Wallenius.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Reini luki Puolustusministeriön kansliapäällikkö kenraaliluutnantti Esa Pulkkisen tilaisuuteen lähettämän onnitteluviestin.

Puolustusvoimien tervehdyksen tilaisuuteen toi johtamisjärjestelmäpäällikkö kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto. Hän kiitti yhdistystä ja sen toimihenkilöitä toimialan vapaaehtoisen maanpuolustustyön eteen tekemästään arvokkaasta työstä sekä toivotti onnea ja menestystä tulevaisuuteen. Tervehdyksensä juhlivalle yhdistykselle toivat myös Maanpuolustuksen viestisäätiön puheenjohtaja eversti evp Eero Valkola sekä useasta yhdistyksen turvallisuusseminaaristakin tuttu tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen. Viestikiltojen Liiton tervehdyksen tilaisuuteen toi puheenjohtaja everstiluutnantti Tero Palokangas, joka samalla palkitsi Viestiupseeriyhdistyksen standaarilla kiitokseksi hyvästä ja syvästä yhteistyöstä. Antti Kuisma ja Erkki Suopanki palkitsivat juhlivan yhdistyksen tilaisuudessa myös Helsingin Reserviupseerien Viestiosaston standaarilla.

Juhlan lopuksi kuultiin vielä Kaartin soittokunnan esittämä Nino Rotan La Strada, joka johdattelikin tapahtuman tyylikkäästi kohti cocktail-tilaisuutta. Katajanokan kasino oli jälleen kerran laittanut niin sanotusti parastaan pöytään, ja tarjolla olleet syömiset ja juomiset tuntuivatkin hyvin juhlavieraille kelpaavan. Hyväntuulinen puheensorina jatkui pitkään kasinon Karimo-salissa, ja se saatteli osaltaan hienon ja tyylikkäästi järjestetyn juhlapäivän päätökseensä. Yhdistyksen 80-vuotinen taival voidaankin varmaan näin ollen katsoa saatellun asiaankuuluvalla tavalla ansiokkaasti maaliin, ja nyt voidaan keskittyä tulevaisuuden haasteisiin. Seuraavia tasavuosijuhlia samalla odotellessa.

Yhdistyksen puheenjohtaja eversti evp Pertti Hyvärinen avaamassa tilaisuuden cocktail-tilaisuutta.

Katajanokan kasinon Karimo-sali loi hienot puitteet kutsuvieraiden verkostoitumisille.

Kirjoittaja evl Tero Palokangas toimii Viestikiltojen Liiton puheenjohtajana ja Viestiupseeriyhdistyksen varapuheenjohtajana.

Cocktail-tilaisuuden aikana kuultiin hyväntuulisesta kutsuvierasjoukosta useita muisteloita yhdistyksen upean historian varrelta.

11

12

Viestimies 4/2025

TEKSTI: OUTI TUISKU, KUVA: TERO PALOKANGAS

Vuoden 2025 Viestiupseeri – Insinöörimajuri Jarno Leppälä Vuoden 2025 viestiupseeriksi valittiin Elektronisen sodankäynnin keskuksessa (MAAV-PSPR) palveleva insinöörimajuri Jarno Leppälä. Hän on kotoisin Oulun läheltä ja asuu nykyisin Lahdessa. Leppälä elää uusperheessä, johon kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta. Nuorin lapsista asuu tällä hetkellä vielä kotona.

Leppälä on opiskellut peruskoulun jälkeen Haukiputaan ammattikoulussa tietotekniikkaa ja mekaanikoksi valmistumisen jälkeen hän työskenteli Oulussa Nokia Oy:n GSM-tukiasematehtaassa lähetinten ja vastaanottimien moduulitestaajana. Samaan aikaan ja jo hieman aiemmin hän työskenteli myös sopimuspalomiehen tehtävässä. Varusmiespalveluksen jälkeen Leppälä työskenteli lyhyitä aikoja Loviisan ydinvoimalaitoksella vartijan tehtävässä.

Leppälä kertoo pohtineensa varusmiespalveluksen aikana ja erityisesti sen jälkeen tulevia työtehtäviä. Teollisuuden ammattitehtävissä työskentely vaikutti puuduttavalta ja yksitoikkoiselta. Hän tasapainoili ammattisotilaan ja pelastajan ammatin välillä lopulta päättäen hakeutua Maanpuolustusopistolle opistoupseerien peruskurssille, jonne tuli myös valituksi. Aikaisempi tietotekniikan koulutus ohjasi häntä hakeutumaan viestilinjalle.

Opiskeluaikana hän sai Viestikoulussa peruskoulutuksen kenttäviestijärjestelmä m80:n sekä yhtymän viestijärjestelmiin I ja II. Leppälä aloitti Puolustusvoimissa työskentelyn viestikouluttajana Parolannummella Panssariprikaatin Panssariviestipataljoonassa vuonna 1999. Sieltä hän siirtyi Riihimäelle Viestikoululle tutkimus- ja kehitysosastolle ja sittemmin kurssiosastolle loppuvuodesta 2000, jossa jatkoi opetusupseerin tehtäviä palkatun henkilöstön ja asevelvollisten eri kursseilla. Opetustehtävät painottuivat elektronisen sodankäynnin toimialalle. Viestirykmenttiin ja tarkemmin Etelä-Suomen viestipataljoonaan (E-SVP) tuli siirto 2002, kun elektronisen sodankäynnin henkilöstöä koottiin perusyksiköksi. Tuolloin työtehtävät liittyivät elektronisen vaikuttamisen- ja elektronisen tiedustelun järjestelmien kouluttamiseen. Samaan aikaan Leppälä aloitti Hämeen ammattikorkeakoulussa tietoliikennetekniikan insinööriopinnot työn

ohella ja valmistui 2004. Tämän jälkeen hän hakeutui E-SVP:ssa avautuneeseen järjestelmäinsinöörin tehtävään. Uudet työtehtävät liittyivät Elektronisen sodankäynnin järjestelmien tietojärjestelmien ylläpitoon.

Vuodesta 2007 alkaen Leppälä on työskennellyt Elektronisen sodankäynnin keskuksessa tutkimusinsinööri- ja esimiestehtävissä. Hän on täydentänyt osaamistaan Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän korkeakoulututkinnon koulutusohjelmassa vuonna 2022. Työtehtävät ovat olleet monipuolisia ja hän on päässyt olemaan mukana useassa elektronisen sodankäynnin materiaalihankkeessa käyttäjän edustajana sekä osallistumaan toimialan tutkimustehtäviin.

Leppälä kertoo viihtyneensä Puolustusvoimien palveluksessa hyvin. Alun perin hakeutuessaan opiskelemaan ammattisotilaaksi käsitys työskentelystä Puolustusvoimissa vastasi ehkä enemmän palkka-armeijassa työskentelyä. Hän ei ehkä koe olleensa omimmillaan opetus- ja kouluttajatehtävissä, vaikka onkin ollut hyvin palkitsevaa nähdä opiskelijoiden kehittyminen niin tiedollisesti kuin taidollisesti. Tehtävien vaihtumiseen erikoisupseerin tehtäviin hän on ollut, ja on edelleen, varsin tyytyväinen mukaan lukien nykyinen sotilasinsinöörin tehtävä.

Leppälä kokee, että Puolustusvoimat ovat muuttuneet ajan saatossa ympäröi-

vän yhteiskunnan muuttuessa ja osin sen ohjaamana. Puolustusvoimat tarjoaa paljon erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja työtehtävissä. Hän pitää Puolustusvoimien tarjoamia työtehtäviä mielenkiitoisina ja haastavina. Hänen kokemuksensa on, että organisaatio ohjaa tietyssä vaiheessa palvelusuraa työntekijöitä haasteellisempiin työtehtäviin.

Leppälän kohdalla mielenkiintoa työtehtäviin on pitänyt yllä materiaalisen suorituskyvyn rakentamiseen osallistuminen.

Näistä erityisen kiinnostavia työvaiheita ovat olleet mm. materiaaliprojektien esiselvitysvaiheet ja tiedonhankinta, suorituskyky- ja järjestelmävaatimusten ja käyttökonseptien luominen, hankintojen tarjouskilpailutus, sopimusneuvottelut, hankittavan järjestelmän suunnittelu- ja rakentamisvaihe, toimitettavan järjestelmän vastaanottotestit, suorituskykyvaatimusten todentaminen kenttäkoevaiheessa ja käyttöönotto.

Kysyessäni millaisia muistoja Leppälällä on Puolustusvoimista työuransa varrelta, hän toteaa, että tässä kohtaa voi sanoa palvelleensa jo hetken aikaa Puolustusvoimissa. Vartiovuorolla on ehtinyt sattua kaikenlaista ja ehkä kaikesta ei ole sopivaa kertoakkaan. Useat mieleen painuneet ja hauskatkin tapahtumat ovat palvelusajan alusta Panssariviestipataljoonassa työskentelystä asevelvollisten kouluttajana. Töiden alkaessa hän sai mentoriksi pitkä työuran kouluttajana tehneen hen-

Viestimies 4/2025

Ukrainan sodan opit -seminaari Kohta neljä vuotta jatkunut Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on saanut useat maat arvioimaan omia kyvykkyyksiään vastata tämän päivän turvallisuusuhkiin, myös niistä pahimpiin.

Viestiupseeriyhdistys järjestää korkeatasoisen seminaarin tarkastelemaan Ukrainasta saatujen oppien vaikutusta johtamisjärjestelmiemme sekä kyber-, hybridi- ja informaatiopuolustuksemme järjestelyihin ja kehittämiseen, Nato- ja EU-näkökulmia unohtamatta.

Seminaari järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Fabianinkatu 33) keskiviikkona 29.4.2026 klo 9.00 – 17.00. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin sähköisissä kanavissa sekä Viestimies-lehden 1/2026-numerossa.

Varaa ajankohta jo kalenteriisi!

Hallitus

kilön. He tulivat hyvin toimeen, vaikka eivät kaikissa koulutusmetodeissa olleet ihan samoilla linjoilla toistensa kanssa.

Kerran he olivat yhdessä pitämässä alokkaiden ensimmäisiä yön yli -harjoituksia Ilveskallion maastossa Parolannummella.

Mentori antoi Leppälälle edellisenä iltana tehtävän tehostaa aamulla alokkaiden herätystä teltoissa käskemällä telttoihin suojeluvaroitus ja hetken perästä suojeluhälytyksen. Tilanteen elävöittämiseen käytettiin kahta kyynelkaasuheitettä lähimaastossa. Alokkaat toimivat tilanteessa harjoitellulla tavalla ja kaikki osasivat suojautua asianmukaisella tavalla. Leppälän huomaamatta aamuinen ilmavirtaus oli kuljettanut kaasupilven suppaan, jossa henkilökunnan teltta oli pystytettynä. Hänen havaitessaan tilanteen oli mentori herännyt jo teltassa ja meinasi kirjaimellisesti tikahtua ja tukehtua kaasupilveen. Työkaveri säntäsi teltasta nopeasti ulos ja kiroili kuin turjan lappalainen ulos tullessaan. Kyllä nauru kelpasi heille molemmille – sen jälkeen, kun kollegalla alkoi raitis ilma virtaamaan keuhkoissa.

Leppälän palvelusuran haastavimmat työtehtävät ovat liittyneet erään elektronisen sodankäynnin järjestelmän käyttöönottoprojektin johtamiseen. Hänen osaltaan se kesti noin kahden vuoden ajan. Ajanjakso oli erittäin antoisa ja työntäyteinen. Tehtävässä suunniteltiin ja toimeenpantiin integraatioharjoitukset,

kenttäkokeet, raportoinnit, materiaalija henkilöstöyksikkötyypin valmistelu, valmistajien järjestelmäkoulutusten tuki, käyttö- ja 1-tason huolto-ohjeiden sekä opetusmateriaalien valmistelu, ja järjestelmän käyttöön hyväksynnän valmistelu. Tehtävää toteuttamassa ja tukena oli ammattitaitoinen ja korkeasti motivoitunut projektiryhmä. Jälkikäteen voi todeta, että ilman ryhmän työpanosta ja sitoutumista ei tehtävästä olisi tullut mitään.

Leppälän tehtävä vaihtui projektin aikana ja seuraajallekin jäi vielä yllin kyllin hoidettavaa.

Leppälän vapaa-ajalla aiemmin harrastamat extreme-lajit ovat vaihtuneet kävelylenkkeihin ja mökkeilyyn. Keski-ikäisenä hänestä on tullut sanojensa mukaan aika mukavuudenhaluinen.

Vuoden Viestiupseeriksi valinta oli Leppälälle täysi yllätys. Hän oli aluksi hämmentynyt huomionosoituksesta, mutta nyt jo enemmän ”sinut” asian kanssa.

Hän kokee, että vaikka huomionosoitus on annettu yksilölle, niin se on samalla myös tunnustus Leppälän edustamalle organisaatiolle hyvin tehdystä työstä ja sitoutumisesta pitkäjänteiseen tukitoimintaan viesti- ja johtamisjärjestelmäalan järjestelmien suorituskyvyn kehittämisessä. Näitä tehtäviä ovat olleet esimerkiksi m18-viestijärjestelmän ja kenttäradio 2020 testauksen tuki.

Leppälä juhlisti Vuoden viestiupseeriksi valintaa Viestiupseeriyhdistyksen 80-vuotisjuhlatilaisuudessa Katajanokan kasinolla. Myös hänen esimiehiään Panssariprikaatista oli paikalla. Tilaisuus oli arvokas ja hyvin organisoitu cocktail-tilaisuutta myöten. Illalla kotiin palatessa nautittiin myös vaimon kanssa lasillinen kuohuvaa. Vuosipäivän ajankohdalle sattui erään järjestelmän kenttäkoe Pohjois-Suomessa, joten varhain seuraavana aamuna oli lähtö paluumatkalle, jotta hän pääsi liittymään harjoitusjoukkoon. Vaimon kanssa sovittiin, että he juhlistavat palkitsemista tulevan lomajakson aikaan Egyptissä Punaisen meren rannalla.

Vuoden viestiupseeri -valinnan perusteluissa insinöörimajuri Jarno Leppälän kerrotaan toimineen erinomaisesti ja laadukkaasti järjestelmäkehityksessä.

Hänet kuvataan tunnolliseksi, ahkeraksi ja omaa ammattitaitoaan ylläpitäväksi rauhalliseksi työntekijäksi. Erityistä kiitosta saa Jarnon tekemä työ elektronisen sodankäynnin suorituskykyjen kehittämisen parissa. Edellä mainittujen lisäksi Leppälä tunnustetaan työyhteisössään arvostetuksi ja pidetyksi työntekijäksi sekä erinomaiseksi johtajaksi. (toim huom.)

Viestimieslehden toimitus onnittelee insinöörimajuri Jarno Leppälää valinnasta vuoden 2025 Viestiupseeriksi!

13

14

Viestimies 4/2025

TEKSTI: KAPTEENI JANI IIROLA

Viestikoulu – Maavoimien viestiaselajin selkäranka

Viestikoulu on Maavoimien viestiaselajin koulutuksen kehto, joka toimii osana Maasotakoulun koulutuskeskusta Riihimäellä. Sen tehtävänä on kouluttaa viestiaselajin asiantuntijoita, jotka mahdollistavat johtamisen kaikissa olosuhteissa – rauhan aikana, kriisitilanteissa ja sodassa.

Viestikoulun koulutustarjonta kattaa laajasti eri henkilöstöryhmät: kadetit, aliupseerit, sotatieteiden maisterikurssilaiset sekä Puolustusvoimien ja eri sidosorganisaatioiden henkilöstön täydennyskoulutuksen.

mittaista viestiaselajin teknistä, taktista ja asenteellista koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on antaa kadeteille syvällinen ymmärrys viestiaselajin perusteista, jotta valmistumisen jälkeen heillä olisi kyky toimia ensimmäisissä normaali- sekä poikkeusolojen tehtävissään.

Kadettien koulutus etenee asteittain yksittäisen viestimiehen perustaidoista

aina joukkoyksikön johtamisjärjestelmän suunnitteluun. Opetussuunnitelman osalta tähän pyritään nykyisellään tutustuttamalla kadetit mahdollisimman pian aselajin teknisiin yksityiskohtiin niin sotatekniikan opintojen kuin laitteiston alustamisen, ylläpidon ja huoltamisenkin osalta. Tavoitteena on, että kadeteista kehittyy nopeasti viestimiehiä, joilla on kyky ja halu käyttää sekä kouluttaa olemassa olevaa johtamisjärjestelmää.

Viestiaselaji on taistelua tukeva aselaji, jonka tehtävänä on mahdollistaa johtaminen kaikissa tilanteissa.

Ilman toimivaa viestiyhteyttä ei ole johtamista, eikä ilman johtamista ole koordinoitua puolustusta.Viestikoulun tehtävä on kouluttaa osaajia, jotka hallitsevat tämän kriittisen tehtävän niin rauhan kuin sodankin aikana.

Kadettien koulutus Viestikoulussa – Valtakunnalliselta vaikutukseltaan merkittävin kokonaisuus Kadettien viestiaselajikoulutus sijoittuu kolmen vuoden kandiopintojen viimeiselle vuodelle. Tällöin kadetit siirtyvät Riihimäelle suorittamaan yli vuoden

Yhteistoimintaa ruotsalaisten opiskelijoiden kanssa.

Viestimies 4/2025

Perusteiden ja perinteisen viestimiesopetuksen jälkeen kadettien aiemmin opittua pyritään hyväksikäyttämään taktiikan ja johtamisjärjestelmän sekä kouluttamisen soveltavien opintojaksojen avulla. Taktiikassa kadettien aiemmin mainittuja taitoja viestijärjestelmien, kyseenalaistamisen ja myös johtamisen osalta laitetaan koetukselle.

Ajankohtaisena aiheena opetuksessa on Ukrainan sodan oppien jalkauttaminen.

Viestiaselajin toimintatapojen kehittäminen on osoittautunut tarpeelliseksi kehittyneiden uhkakuvien myötä. Kansainvälisyys on myös vahvistunut: yhteistyötä ruotsalaisen johtamisjärjestelmäkoulun kanssa on tehty vuodesta 2023, ja se huipentuu vuosittaiseen yhteisharjoitukseen.

Harjoituksessa kadetit oppivat yhteistoimintaa ja operointia englanniksi, hieman erilaisessa toimintakulttuurissa.

Sotatieteiden maisterikurssin aselajiopinnot – Taktiikkapainotteinen järjestelmän tuntemus Sotatieteiden maisterikurssilaiset ovat nykyisessä opintojärjestelmässä toimineet kandidaatin tehtävissä omissa joukko-osastoissaan viisi vuotta ennen opintoihin palaamistaan. Maisterikurssilaisten aselajivaihe sijoittuu heidän kaksivuotisten opintojensa toisen vuoden alkuun ja se kestää kolme kuukautta. Tässä ajassa kurssilaisten kanssa jatketaan jo MPKK:lla aloitettua taktiikan opetusta, nyt aselajin näkökulmasta, sekä aselajin sisällä tapahtuvaa kehitystyötä uusimpine ominaisuuksineen. Suurimpana muutoksena aiempiin maisterikursseihin on kansainvälinen yhteistoiminta NATO-viitekehyksessä. Nykyään opetuksessa painotetaan taktista ja operatiivista suunnittelua kansainvälisessä toimintaympäristössä, joka huipentuu Viestikoulun kurssilaisten yhteiseen taktiikan harjoitukseen ruotsalaisen kapteenikurssin kanssa (Ledningsstridsskolan), jossa suurin anti molempien koulujen opiskelijoille on kansainvälisen esikunnan muodostaminen ja yhteistoiminta.

Yksi maisterikurssin keskeisistä aselajivaiheen tavoitteista on kehittää opiskelijoiden valmiuksia toimia viestiaselajin kehittäjinä ja asiantuntijoina omissa joukko-osastoissaan. Tämä edellyttää paitsi teknistä osaamista, myös kykyä johtaa järjestelmien suunnittelua ja toi-

Viestiaseman perustamisen harjoittelua. meenpanoa. Kurssin aikana opiskelijat syventävät osaamistaan viestiaselajin roolista osana laajempaa operatiivista kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa kykyä suunnitella ja arvioida johtamisjärjestelmiä osana monikansallisia operaatioita sekä ymmärtää viestijärjestelmien vaikutus taistelukentän tilannekuvaan ja päätöksenteon nopeuteen.

Aliupseerien koulutus Viestikoulussa – Jatkuvan muutoksen kanssa eläminen Viestikoulun aliupseerikoulutus on osa Maasotakoulun laajempaa koulutusjärjestelmää. Viestiaselajin aliupseerit koulutetaan toimimaan teknisinä asiantuntijoina, kouluttajina ja järjestelmävastaavina.

Koulutus jakautuu aliupseerin uran mittaiseksi poluksi, jossa ensiksi suoritetaan perustason opinnot lähes heti aliupseerin palvelukseen astumisen jälkeen. Toisena kokonaisuutena on yleistason opinnot riittävän työkokemuksen saamisen ja vaaditun täydennyskoulutuksen käymisen jälkeen. Viimeisenä on mestaritason opinnot, joihin valitaan arvoiltaan, osaamiseltaan ja toimintakyvyltään esimerkilliset aliupseerit. Mestarikurssilla aloittavalla tulee olla yli viisi vuotta jäljellä olevaa palvelusaikaa.

Aliupseerien koulutusjärjestelmä on muuttunut 2020-luvulla modulaarisemmaksi. Aliupseerit voivat valita täydennyskoulutuksia omien ja organisaation

tarpeiden mukaan. Vuonna 2025 perustason koulutusta tarkennettiin: siitä tehtiin noin vuoden mittainen kokonaisuus, joka alkaa yhteisillä opinnoilla ja jatkuu puolustushaara- ja aselajiopinnoilla.

Viestikoulu vastaa viestiaselajin aselajiopinnoista, jotka järjestetään kurssimuotoisesti syyskuusta joulukuuhun.

Sisältö vastaa kadettien järjestelmä- ja perustaitojen opetusta.

Viestimiehen perustaidot ovat keskiössä, ja viitekehyksenä toimivat Maavoimien viestiperusyksiköiden keskeiset aiheet: viestiasema-, komentopaikka-, tele- ja verkonhallintakoulutus. Näiden kautta aliupseerit saavat kattavan kuvan viestiperusyksikön ydintehtävistä. Koulutuksen tuloksena Puolustusvoimat saa vuosittain kymmeniä uusia, osaavia ja sitoutuneita taistelijoita normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin.

Yleistason opinnot suoritetaan edelleen modulaarisesti. Viestikoulu tarjoaa opetusta, joka käsittelee poikkeusolojen perusyksikön johto-osien toimintaa. Opetus toteutetaan yhdessä kadettien kanssa, mikä mahdollistaa kokemusten vaihdon kokeneiden aliupseerien ja akateemisesti kouluttautuneiden kadettien välillä.

Mestaritason opintojen ennakkoon suunnittelu on haastavaa, sillä tällä tasolla

15

16

Viestimies 4/2025

olevat aliupseerit omaavat jo niin laajan ja yksilöllisen osaamisen. Tämän vuoksi modulaarinen konsepti toimii erinomaisesti tämän tason opiskeluissa. Viestikoululla on koulutustarjonnassaan useita järjestelmän, sekä taktiikan että operaatiotaidon sisältäviä syventäviä opetustilaisuuksia, joista mestaritason aliupseerit voivat valita tarpeeseensa sopivan kokonaisuuden. Tämä opintojen vaihe keskittyy asiantuntijuuden syventämiseen.

Viestiaselajin täydennyskoulutus – Aselajihenkilöstön syventävä ja aselajin ulkopuolisten perehdyttävä opetus Puolustusvoimissa tarjotaan palkatulle henkilöstölle ja sidosryhmille täydennyskoulutusta, joka jakautuu puolustushaara- ja toimialakohtaiseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen voidaan hakeutua nykyisellään niin kansalliseen kuin kansainväliseenkin koulutukseen työnantajan ja henkilöstön itsensä kokeman tarpeen mukaisesti.

Viestikoulu toimeenpanee maavoimien viestiaselajin täydennyskoulutuksen, jossa suurimpana kokonaisuutena on järjestelmään liittyvien yksityiskohtien kouluttaminen. Lisäksi koulutuskalenteri sisältää pitkiin virkaurakursseihin sisällytettyjä opintoja, joihin ulkopuoliset hakijat voivat osallistua kadettien, maisteriopiskelijoiden sekä aliupseerien peruskurssin kanssa. Samasta aiheesta on siis turha järjestää useampia opetustilaisuuksia, varsinkin kuin joissain aiheissa opiskelijoiden lisääntyvä määrä on vain hyvä asia kattavamman kehyksen luomiseksi.

Viestikoulun vastuulla on yli 20 vuosittaista opetustilaisuutta ja opiskelijoita on lähes 200. Opetustilaisuudet ovat kestoltaan yhdestä päivästä kolmeen viikkoon, riippuen aiheen laajuudesta ja haastavuudesta.

Viestikoulun rooli koko Maavoimien viestihenkilöstön osaamisessa Viestikoulu sekä järjestää edellä mainittuja opetustilaisuuksia ja kursseja että valvoo kentällä olevan osaamisen riittävyyden kahdesti vuodessa koulutustason arviointiin sisältyvässä Ritarimaljakilpai-

Viestikoulun toteuttaman koulutuksen vuosikello. lussa. Tässä kilpailussa tarkastetaan yhteistä arviointityökalua käyttäen jokainen viestijoukko mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa. Arviointikriteeristö on Viestitarkastajan ohjaama tuote, jolla aselaji kykenee vaikuttamaan jo kentällä olevien kouluttajien mieliin ja koulutustuloksiin. Hyvänä esimerkkinä on tällä hetkellä käytävien sotien havaintojen perusteella tehdyt johtopäätökset ja niiden jalkauttaminen koko aselajiin.

Viestikoulun rooli kilpailun järjestäjänä ja arviointityökalun kehittäjänä on keskeinen. Koulun asiantuntijat seuraavat aktiivisesti kansainvälisiä konflikteja ja teknologian kehitystä, ja tuovat havaintoja suoraan arviointikriteeristöön. Esimerkiksi viimeaikaiset havainnot uusista asejärjestelmistä ja niiltä suojautumisessa ovat pakottaneet aselajin pohtimaan uusia tapoja toteuttaa oma tehtävä onnistuneesti myös jatkossa.

Ritarimaljakilpailu ei ole pelkkä tekninen suoritusmittari, vaan se toimii myös koulutuksellisena ja taktisen ajattelun kehittämisen välineenä. Kilpailun rakenne on suunniteltu siten, että se toteutetaan jokaisen joukon loppusodassa, eli mahdollisimman realistisissa kenttäolosuhteissa, joissa viestijoukkojen on osoitettava osaamisensa viestijärjestelmien käytössä, johtamisessa ja tilannekuvan ylläpitämisessä. Kilpailun aikana mitataan muun muassa viestiverkkojen rakentamisen nopeutta ja laatua, taistelijan perustietoja ja -taitoja niin aselajiin liittyvissä kuin yleisissä jalkaväkiasioissakin sekä johtamisen ja tilannekuvan kokonaisuutta.

Kilpailun tuloksia käytetään Viestikoulussa laajasti hyväksi. Ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, missä osa-alueissa kenttäjoukot tarvitsevat lisäkoulutusta ja missä ollaan jo hyvällä tasolla. Tulosten perusteella voidaan suunnitella täsmäkoulutuksia, päivittää opetussisältöjä ja kehittää uusia harjoitusmenetelmiä.

Tämä jatkuva palautesykli varmistaa, että koulutus pysyy ajantasaisena ja vastaa operatiivisen kentän tarpeita.

Lisäksi Ritarimaljakilpailu toimii motivaation lähteenä. Se tuo viestijoukoille näkyvyyttä ja mahdollisuuden osoittaa osaamisensa koko aselajin tasolla. Kilpailun voittaminen ei ole vain kunnia,

Viestimies 4/2025

FITELNET OY, AMERINTIE 66 (OVI 24), TUUSULA vaan se kertoo myös siitä, että joukko on valmis toimimaan vaativissa olosuhteissa ja kantamaan vastuuta viestitoiminnan onnistumisesta. Tämä motivoi joukkoja kehittämään itseään ja ylläpitämään korkeaa ammattitaitoa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Viestikoulun järjestämä Ritarimaljakilpailu on paljon enemmän kuin pelkkä arviointitilaisuus. Se on osa laajempaa koulutuksellista ekosysteemiä, jossa kentän havainnot, koulutuksen kehittäminen ja operatiivinen suorituskyky kohtaavat.

Kilpailun kautta Viestikoulu ei ainoastaan mittaa osaamista, vaan myös ohjaa ja kehittää sitä – koko aselajin parhaaksi.

Lopuksi Viestikoulun rooli on viime vuosina korostunut entisestään. Teknologian nopea kehitys, kyberuhkien monimuotoistuminen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutos ovat nostaneet viestiaselajin keskiöön. Johtamisen mahdollistaminen kaikissa olosuhteissa ei ole enää vain tekninen haaste, vaan myös operaatiotai-

dollinen kysymys, joka vaikuttaa koko taistelun kuvaan ja joukkojen ryhmittämiseen.

Viestikoulu vastaa tähän haasteeseen kouluttamalla asiantuntijoita, jotka eivät ainoastaan hallitse nykyisiä järjestelmiä, vaan kykenevät myös kehittämään niitä eteenpäin. Koulutuksen painopiste on siirtynyt yhä enemmän kokonaisuuksien ymmärtämiseen, järjestelmien yhteensopivuuteen ja kykyyn toimia monikansallisessa ympäristössä. Tämä näkyy niin opetussisällöissä kuin harjoitusten rakenteessa.

Lisäksi Viestikoulu toimii tärkeänä sillanrakentajana eri henkilöstöryhmien välillä. Kadetit, aliupseerit, maisterikurssilaiset ja täydennyskoulutettavat kohtaavat samoissa koulutustilaisuuksissa, mikä mahdollistaa kokemusten vaihdon ja yhteisen ymmärryksen rakentamisen. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa eri koulutustaustaiset henkilöt toimivat yhdessä vaativissa tehtävissä.

Tulevaisuudessa Viestikoulun merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään. Uudet teknologiat ja johtamisjärjestelmäratkaisut haastavat perinteiset viestintäratkaisut ja vaativat jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Viestikoulu on valmis vastaamaan tähän haasteeseen – kouluttamalla osaajia, jotka eivät pelkästään seuraa kehitystä, vaan vievät sitä eteenpäin.

Vain perille mennyt viesti ratkaisee!

Kirjoittajaesittely Kapteeni Jani Iirola palvelee Täydennyskoulutusosaston johtajana Maasotakoulun Koulutuskeskuksen Viestikoululla. Kapteeni Iirola on palvellut Viestikoululla vuodesta 2020 asti ja toiminut kolmen kadettikurssin ja kahden maisterikurssin johtajana.

17

18

Viestimies 4/2025

Jari Viuho, Puolustusvoimat

Janne Romppainen, Bittium

Sami Savolainen, Bittium

ESSOR, eurooppalainen aaltomuotoyhteistyö Yhteiseurooppalaista ohjelmistoradiosuorituskykyä on rakennettu yhteistyössä jo yli kaksi vuosikymmentä.

ESSOR-konsortion siirtyessä kohti hankkeen neljättä vaihetta, Suomi on ottamassa jo kehitettyä suorituskykyä käyttöön taistelunjohtoverkoissa osana M18-järjestelmää.

ESSOR on lyhenne sanoista European Secure SOftware defined Radio ja se tarkoittaa yhteiseurooppalaista ohjelmistoradioteknologian kehitysohjelmaa.

Ohjelman tehtävänä on määritellä, kehittää ja standardoida aaltomuototuotteita taktiseen tiedonsiirtoon eri valmistajien ohjelmistoradiolaitteille ja tuottaa niiden elinkaaritukea osallistujamaiden omaan ja yhteiseen käyttöön. Yhteistyön tavoitteena on, että eri maiden yhteisoperaatioissa voidaan toimia kunkin maan omilla radiolaitteilla ja yhteistä aaltomuotoa käyttämällä toteuttaa radioyhteydet eri maiden joukkojen välillä.

ESSOR-ohjelma, yleistä ESSOR-yhteistyön ensimmäiset askeleet on otettu jo 2000-luvun alkupuolella Ranskan ja Saksan aloitteesta eurooppalaisen ohjelmistoradioteknologian kehittämiseksi Yhdysvaltojen Joint Tactical Radio System (JTRS) -ohjelman rinnalle.

Mukaan keskusteluihin liittyivät jo alkuvaiheessa myös Suomi, Ruotsi, Italia ja Espanja. Suomen kansallisen ohjelmistoradioprojektin teknisen valmiusasteen arvioimiseksi ja Suomen hyväksymiseksi mukaan yhteistyöhön mm. NATO C3A ja AHWG2 vierailivat Suomessa joulukuussa 2005 Oulun yliopistossa, Elektrobitillä ja Kainuun prikaatissa.

NATO-delegaatiot seuraamassa Suomen OHRA-DEMO-projektin kenttädemonstraatiota Kainuun prikaatissa joulukuussa 2005.

Tunnusteluvaiheiden jälkeen ESSOR-yhteistyötä lähtivät määrittelemään vuosina 2007–2008 Espanja, Italia, Puola, Ranska, Ruotsi ja Suomi. Yhteistyövaltiot käynnistivät ESSOR-kehitystyön ensimmäisen vaiheen vuoden 2009 alussa.

Kunkin maan edustajana on valtiollinen puolustushallinnon toimija, jotka osallistuvat ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen kolmessa eri tasoisessa johto- tai työryhmässä. Vastaavasti kustakin osallistujamaasta ohjelmaan osallistuu yksi teknologiayritys, jotka ohjelman alkuvaiheessa olivat Indra Espanjasta, Selex (nykyisin Leonardo) Italiasta, Radmor Puolasta, Thales Ranskasta, Saab Ruotsista ja Elektrobit (nykyisin Bittium) Suomes-

ta. Edellä mainitut yritykset muodostivat yhteisyrityksen nimeltään a4ESSOR S.A.S, joka vastaa ohjelman teknisestä toteuttamisesta. Yhteisyritys koordinoi teollisuuden yhteisen projektitoiminnan, kansalliset yritykset toteuttavat varsinaisen kehitystyön.

ESSOR-ohjelman käytännön toteutusta osallistuvien valtioiden toimeksiannosta johtaa ja projektin hallintaa toteuttaa yhteiseurooppalainen yhteistyöjärjestö OCCAR, Organisation Conjointe Coopération en matière d’Armament/Organisation for Joint Armament Cooperation.

Osa ESSOR-ohjelman maista kuuluu pysyvinä jäseninä OCCAR-organisaatioon.

Puola, Ruotsi ja Suomi toimivat yhteis-

Viestimies 4/2025

la (Cohabitation/ortogonaaliset verkot).

EHDR-aaltomuodon vaatimusmäärittelyssä oli asetettu tavoitteeksi toteuttaa samalla aaltomuodolla sekä automaattisesti reitittyvä MANET-dataverkko että puheverkkoja.

ESSOR-yhteisö. työohjelmassa eräänlaisina ulkojäseninä.

OCCAR:n alaisuudessa toimii huomattava määrä erilaisia puolustusteknologiaan liittyviä kehitys- ja ylläpitohankkeita.

ESSOR-ohjelman ensimmäinen vaihe Ohjelman ensimmäinen vaihe kesti vuodesta 2009 vuoteen 2015. Sen aikana tuotettiin määrittelyt ja toteutettiin yhteinen Base Waveform -referenssitoteutus laajakaistaisesta ESSOR High Data Rate -aaltomuodosta (EHDRWF/EHDR), joka on IP-pohjaiseen tiedonsiirtoon kykenevän rakenteettoman verkon (MANET, mobile ad hoc network) aaltomuoto.

Ensimmäinen vaihe kattoi myös aaltomuodon kansalliset toteutukset osallistujayritysten ohjelmistoradioihin Ruotsia lukuun ottamatta. Kansallisten toteutusten yhteensopivuustestaus toteutettiin laboratorio-olosuhteissa Puolassa 2015.

MANET-verkossa Riihimäki-Hyvinkää-alueella.

Ruotsi ja Saab jättäytyivät pois ESSOR-yhteistyöstä ensimmäisen vaiheen jälkeen. Ruotsilla ei ollut soveltuvaa kansallista ohjelmistoradioalustaa aaltomuodon sovitusta varten, eivätkä he voineet osallistua yhteensopivuustestaukseen eri kansallisten toteutusten välillä omalla ratkaisullaan.

Operational Capabilities 1 -vaihe Vuonna 2018 käynnistyneessä Operational Capabilities 1 (OC1) -vaiheessa jatkettiin edellisen vaiheen pohjalta ja sen tärkeimpänä tavoitteena oli lisätä aaltomuodon IP-datansiirtokyvyn rinnalle natiivi (PTT) puhe, radiohiljaisuus (Radio Silence Mode) sekä erillisten verkkojen käyttö samalla taajuusallokaatiol-

Suomessa kansallinen toteutus (”porttaus”) tehtiin Bittiumin SDR-prototyyppilaitteeseen (OHRA KVPROTO), joka suunniteltiin ja toteutettiin erillisessä kansallisessa hankkeessa. Vuosina 2015– 2016 toteutus tehtiin myös M18-järjestelmässä käytössä olevaan, langattoman runkoverkon (LRV) muodostavaan Bittium TAC WIN -järjestelmän taktiseen reitittimeen sekä RH-I -radioyksikköön.

Erillinen kentällä toteutettu yhteensopivuusdemonstraatio pidettiin marraskuussa 2016 Riihimäellä. Demonstraatio järjestettiin Suomen, Ranskan ja Italian toimesta Bittiumin, Thalesin ja Leonardon radioilla. Demonstraatiossa todennettiin kansainvälisen taisteluosaston moottoroitujen jalkaväkikomppanioiden yhteisen dataverkon tiedonsiirtokykyä

SDR-prototyyppiradio.

OC1-vaiheen oli alun perin tarkoitus päättyä vuoden 2023 lopussa, mutta Saksan valtion ja kansallisen toimittajan Rohde & Schwarzin liityttyä mukaan ESSOR-ohjelmaan kesken OC1-vaiheen, vaihe jatkui vuoden pidempään ja saatiin päätökseen vuoden 2024 lopussa.

OC1-vaiheeseen sisältyi myös Puolassa laboratoriossa toteutettu yhteensopivuustestaus, jossa todennettiin aaltomuodon ominaisuuksien toiminnallisuus viiden eri toimittajan tuotteilla samassa verkossa.

Suomessa OC1-vaiheessa radioalustaksi vaihdettiin Bittium Tough SDR -radiot Puolustusvoimien KR2020-hankinnan myötä. Kansallinen EHDR-aaltomuodon toteutus valmistui vuonna 2023.

OC1-vaiheen lopputuloksena oli UHF I -taajuuskaistalla toimiva aaltomuoto, joka mahdollistaa yhtäaikaisen IP-datansiirron ja tangenttiohjatun PTT-puheen taistelunjohtoverkossa. Puheryhmiä voi olla useita ja niiden kantamaa voidaan lisätä uudelleenlähetyksen avulla jopa neljän radiohypyn päähän. Aaltomuodon toiminta on riippumaton ulkoisesta synkronointilähteestä (esimerkiksi GPS tai muu satelliittiaika).

19

20

Viestimies 4/2025

puolustusteolliselta kehittämisohjelmalta (European Defence Industrial Development Program, EDIDP). ESSOR-yhteisön toiminta todettiin niin välttämättömäksi, ettei hakuvaiheen toista vaihetta tarvittu rahoituspäätöksen tekemiseksi.

ESSOR-maat osallistuivat ENC-vaiheen ulkopuolella myös Naton CWIX 2022 -testausharjoitukseen Espanjan, Italian, Ranskan ja Suomen yhteistyönä Bittiumin, Leonardon ja Thalesin radiokalustoilla. Suomi osallistui CWIX-testausharjoituksiin EHDR-aaltomuodolla ja Bittiumin kalustolla myös vuosina 2018 ja 2019 sekä jälleen kuluvana vuonna.

Suomessa EHDR-aaltomuodon integraatiotestaus Bittiumin Tough SDR -radioalustassa käynnistettiin vuonna 2021.

COVID-epidemia tuotti haasteita sekä OC1-vaiheen loppuun saattamiselle että ENC-vaiheen käynnistämiselle.

ESSOR Development Stage 4 -vaihe Bittium Tough SDR Handheld -radio.

ESSOR New Capabilities -vaihe OC1-vaiheen kuluessa oli tunnistettu tarpeita uusille kyvykkyyksille, eli käytännössä aaltomuodoille, jotka lisäisivät eurooppalaisten puolustusvoimien välistä yhteentoimivuutta. Myös Saksan liittyminen mukaan ESSOR-ohjelmaan toi ilmi uusia kehitystarpeita. Nämä seikat yhdessä tuottivat tarpeen määritellä ja käynnistää uusi vaihe ESSOR-ohjelmassa. Vaihe sai nimekseen ESSOR New Capabilities (ENC) ja se käynnistyi vuonna 2021.

ENC-vaiheen tavoitteiksi asetettiin kapeakaistaisen ESSOR Narrowband Waveform (ENBWF/ENB) -aaltomuodon määrittely sekä maasta ilmaan/ilmasta maahan -aaltomuodon (ESSOR 3D WF) määrittely ja sen Base Waveform -tasoisen ”perusaaltomuodon” toteuttaminen.

ENC-vaihe sisälsi myös tutkimuksen mahdollisesta yhteiseurooppalaisesta UHF-taajuusalueen satelliittiliikenneaaltomuodosta (ESSOR SATCOM WF) sekä aloitti määrittelytyön kaikkien ESSOR-aaltomuotojen elinkaarten aikaisen hallinnoinnin ja yhteensopivuustestauskyvykkyyden parantamiseksi. ENC-vaihe sai tukea EU:n alaiselta Euroopan

Vuonna 2022 aloitettiin seuraavan ohjelmavaiheen määrittely ja sen toteuttamisen tarjouspyynnön valmistelu. Tuleva vaihe sai nimekseen ESSOR Development Stage 4 (ES4). Alkuperäinen tarkoitus oli saada ES4-vaihe käynnistettyä vuoden 2025 alussa, mutta syksyn 2024 aikana esimerkiksi Saksan hallituksen eroaminen ja aikaistettujen parlamenttivaalien järjestäminen aiheuttivat viivästystä. Sopimus uudesta vaiheesta allekirjoitettiin lopulta syyskuun 2025 lopussa.

Uudessa vaiheessa tullaan kehittämään yhteisoperaatioiden suunnittelukehys, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ympäristö EHDR- ja ENB-aaltomuotojen verkko- ja tietoturvaparametrien suunnitteluun. Käyttöönoton jälkeen kehys takaa korkean yhteentoimivuuden operatiivisella tasolla, mahdollistaen nopean ja täsmällisen käyttöönoton monikansallisille EHDRWF- ja ENBWF-verkoille.

Lisäksi EHDR -aaltomuodolla ja eri radioalustoilla tullaan suorittamaan kenttäkokeita, joilla demonstroidaan aaltomuodon kypsyyttä, suorituskykyä ja luotettavuutta eri käyttöskenaarioissa, verrataan kenttäkokeiden tuloksia laboratoriokokeiden tuloksiin, tunnistetaan mahdollisia aaltomuodon kehityskohteita ja annetaan palautetta aaltomuodon tulevaa kehitystä varten. Kenttäkokeita

tullaan suorittamaan eri operatiivisissa ympäristöissä (kaupunki, maaseutu, eri maastonmuodot), näköyhteydellisesti, näköyhteydettömästi, liikkeessä sekä analysoidaan aaltomuodon suorituskykyä häirinnän alaisuudessa. Lisäksi tullaan määrittelemään viitekehys ESSOR-aaltomuotojen käytönaikaiselle tuelle.

Standardointityö ESSOR-ohjelman osana Kaikki ESSOR-ohjelman osallistujamaat ovat nykyisin Naton jäsenmaita ja yhdeksi tärkeäksi osaksi kehitystyötä on muodostunut osallistuminen Naton piirissä tapahtuvaan standardointityöhön.

EHDR-aaltomuodon määrittelyjen pohjalta on luotu NATO High Data Rate Waveform -standardi, jota teknisesti hallinnoi a4ESSOR-konsortio. Käytännössä tämä STANAG 5651 -standardi saatiin Naton ratifiointiprosessiin ja hyväksyntään syksyllä 2023. Vastaavalla tavalla ESSOR Narrowband -aaltomuodon määrittely ja kehitystyö on sidottu STANAG 5630 Ed.2 valmisteluun ja hyväksyttämiseen. ESSOR-yhteisö on ollut ENC-vaiheessa, ja tulee olemaan jatkossakin, vahvasti mukana NATO Line of Sight Communications Capability Team (LoS Comms CaT) -työskentelyssä. STANAG 5630 Ed.2 -standardin osalta ratifiointiprosessi on tarkoitus saada käyntiin viimeistään vuoden 2026 alussa.

Kansallinen ESSOR-integraatio EHDR-aaltomuodon kansallinen käyttöönotto keskittyi aluksi aaltomuodon toteutuksen tuotteistamiseen Tough SDR -radioissa. Tähän työhön on sisältynyt muun muassa loppukäyttäjän käyttöliittymien toteutus ja aaltomuodon konfiguroinnin helpottaminen rajaamalla verkon ylläpitäjälle näkyviä parametreja käytön kannalta oleellisimpiin. EHDR-aaltomuodon konfigurointi toteutetaan Bittiumin taktisten verkkojen konfigurointityökalulla (Bittium Tactical Configuration Tool). Työkaluun tullaan toteuttamaan myös ES4-vaiheessa määriteltävä koalitiotason yhteinen suunnittelukehys.

Tällä hetkellä painopiste Suomessa on EHDR-aaltomuodon käyttöönotto taistelunjohtoverkkoina ja integroiminen osaksi M18-järjestelmää. Taistelunjohtoverkolla mahdollistetaan alimman tason taktinen johtaminen yhtäaikaisella puheella ja sanomilla rakenteettomassa

Viestimies 4/2025

osoittanut, että ohjelmistoradioteknologia mahdollistaa yhteisten aaltomuotojen toteuttamisen erilaisiin kansallisiin radioalustoihin ja yhteistyö mahdollistaa, byrokraattisuudestaan huolimatta, teknisesti suorituskykyisemmän ja pitkäjänteisemmän kehityksen. Suomella on käytettävissään moderneimmat ja taistelunkestävimmät taktisen tiedonsiirron aaltomuodot ja radiot, osaltaan ESSOR-ohjelman yhteistyön mahdollistamana.

Kirjoittajat: Jari Viuho toimii SDR-aaltomuotokehityksen projektipäällikkönä Järjestelmäkeskuksessa.

EHDRWF testaus CWIX 2022 -harjoituksessa.

verkossa myös häirinnän alla. Konfiguroitavuus mahdollistaa kapasiteetin kohdentamisen käyttötapauksen tarpeen mukaisesti painottaen puhe- tai datakapasiteettia. Yhdyskäytävän avulla voidaan toteuttaa puheyhteys M18-verkon TVS-puhelupalvelun ja EHDR taistelunjohtoverkkojen PTT-puheen välillä.

Tämä mahdollistaa joustavamman puheella johtamisen tarvittaessa koko yhtymän alueelta. Sanomapalveluille yhdyskäytäväratkaisu tarjoaa luotettavan IP-pohjaisen yhteyden taistelunjohtoverkosta koko yhtymän verkkoon. Verkkoteknisesti EHDR-aaltomuodolla toteutettu taistelunjohtoverkko ja TAC WIN -aaltomuodolla toteutettu M18 taktinen runkoverkko integroidaan Tough SDR Vehicular -radioissa (LV382 ajoneuvoradio) sijaitsevilla reititysyhdyskäytävillä IP-dataverkoiksi.

Puolustusvoimien tekemissä kenttäkokeissa on saatu erittäin hyvää palautetta EHDR-aaltomuodon PTT-puheen toiminnasta taistelunjohtoverkoissa. Dataliikenteen osalta on suorituskykyä parannettu toteuttamalla useita rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia yhdyskäytäviä taistelunjohtoverkkojen ja taktisen runkoverkon välille sanoma- ja dataliikenteelle. Kenttäkokeet ovat osoittaneet, että kaikkia käyttötapauksia ja vaatimuksia ei ole osattu kirjata alkuperäisissä määrittelydokumenteissa.

Tiivis yhteistyö ja ohjelmistopohjaisuus on kuitenkin mahdollistanut koetoimin-

nassa havaittujen suorituskykypuutteiden huomioimisen ja aaltomuodon kehittämisen käyttöönoton rinnalla.

Useissa kansainvälisissä testaustilaisuuksissa Bittiumin EHDRWF-toteutus on saanut erittäin hyvää palautetta laitteiden helppokäyttöisyydestä. Palaute on koskenut käyttöönoton, mahdollisten konfiguraatiomuutosten ja varsinaisen käytön helppoutta. Kärjistäen, Bittiumin radion voi antaa loppukäyttäjäorganisaation hallintaan, joka voi tehdä käyttöönottoon ja konfiguraatioon tarvittavat toimenpiteet itsenäisesti, kun taas muiden toimittajien radioiden konfiguroinnin ja käyttöönoton tekee radiotoimittajan insinööri.

Lopuksi ESSOR-yhteistyön tavoitteiden toteutuminen ja aaltomuotojen käyttöönotto on ollut alun perin tavoiteltua hitaampaa. Kansainväliset yhteisoperaatiot ovat mahdollisesti muuttumassa epäsymmetrisistä kriisinhallintaoperaatioista laajamittaisemmiksi symmetrisiksi operaatioiksi. Niinpä myös käyttöskenaariot ja vaatimukset ovat muuttumassa, jolleivat ole jo muuttuneet. Eri maiden tavoitteet ja tavoiteaikataulut ovat olleet toisistaan poikkeavia ja teollisuuden työnjakoa on ohjannut ennemminkin rahoituksen kohdistaminen kansallisille toimijoille kuin parhaalle osaajalle. Kaikista haasteista huolimatta ohjelma eri vaiheineen on

Sami Savolainen toimii Tough SDR -radioperheen ja ESSOR HDR -aaltomuodon tuotepäällikkönä Bittium Wireless Oy:ssä. Hän on työskennellyt vuodesta 2006 alkaen ohjelmistoradion kehitystyössä ja ESSOR-hankkeessa eri tehtävissä.

Janne Romppainen toimii ESSOR-projektin sekä siihen liittyvän kansallisen projektin projektipäällikkönä Bittium Wireless Oy:ssä.

21

22

Viestimies 4/2025

TEKSTI: JYRKI PENTTINEN, SR. PROGRAM MANAGER, ALPHACORE INC. USA

Sotilaallinen IoT Internet of Military Things (IoMT) eli sotilaallinen esineiden Internet yhdistää maanpuolustuksen älylaitteet ja sensoriliikennöinnin mahdollistaen tarkennetun tilannekuvan. IoMT on pohjana saumattoman datavirran varmistamiseksi eri järjestelmien, laitteiden ja sensoreiden välillä. IoMT voidaan implementoida kiinteästi ja langattomasti pysyviin kohteisiin ja liikkuvaan ympäristöön esimerkiksi ilmassa, maalla ja vedessä liikkuviin autonomisiin drooneihin, ilma-aluksiin, ajoneuvoihin ja puettaviin sensoreihin, mikä puolestaan mahdollistaa joukkojen liikkeiden ja ympäristöolosuhteiden sekä erilaisten uhkakuvien reaaliaikaisen seurannan ja hallinnan. IoMT on siten menetelmä, joka täydentää muita operatiivisia ja taktisia järjestelmiä tarjoten dynaamisia synergiaetuja esimerkiksi logistiikan pohjaksi. IoMT on yhä keskeisempi monimutkaisissa, koordinoiduissa operaatioissa, ja tarjoaa puolustusvoimille työkalun oikea-aikaisten, datalähtöisten päätösten tekemiseen niin normaali- kuin kriisioloissa.

Johdanto Sotilaallinen Internet, IoMT (Internet of Military Things), josta voidaan käyttää myös termejä MIoT (Military Internet of Things) tai IoBT (Internet of Battle Things), on esineiden Internetin eli IoT:n (Internet of Things) laajennus maanpuolustuksen tarpeisiin. IoMT on käytännössä yhdistelmä tekniikoista ja sovelluksista, jotka ovat erityisen hyödyllisiä, sotilaallisten ympäristöjen antureista (sensor) ja suorittimista (actuator), puettavista laitteista (wearable device), reunalaskennasta (edge computing), sekä käsky- ja val-

vontaviestinnästä (command and control, C2). Yhdistelmänä ne mahdollistavat perus-IoT:tä nopeamman datansiirron monipuolisen päätöksenteon pohjaksi ja tarvittaessa myös päätösten autonomisuuden tueksi.

IoMT on käytännössä yhdistelmä viestintästandardeista, taktisista radioista, satelliittiviestinnästä, reuna- ja pilvilaskennasta, kestävistä reaaliaikaisista järjestelmistä ja tietoturvallisista yhteensopivista viestintätekniikkakehyksistä siten, että ne täyttävät maanpuolustusjärjestelmien vaatimukset viestintälinkkien häiriönsietoon, käytettävyyteen, ja operaatioiden onnistumiseen. IoMT on taistelukentän laajuinen ekosysteemi, jossa ”esineet” ja ”asiat” (things), eli etäsensorit, asejärjestelmät logistiikkatietoineen, kulkuvälineet, puettavat laitteet ja infrastruktuuri on instrumentoitu, toisiinsa yhdistetty ja synkronoitu siten, että niiden yhdistelmällä saadaan tarkka tilannetieto päätöksenteon pohjalle.

Määritelmiä Termi IoMT korostaa sotilaallisen ympäristön haasteita, kuten elektromagneettisia häiriöitä, sotilasjoukkojen ja -järjestelmien nopeaa ja dynaamisesti vaihtelevaa liikkuvuutta sekä laitteiden koko, paino ja tehonkulutuksen rajoituksia (SWaP, size, weight, and power).

IoMT sisältää myös vaatimukset luotettavuuden (confidentiality), tiedon eheyden (integrity), ja tiedon saatavuuden (availability) suhteen, mukaan lukien järjestelmien päästä-päähän jakeluketjun vaatimukset.

Kaupallisten tietoliikennelinkkien kautta viestivät IoT-anturit ovat kehittyneet yksinkertaisesta etäsensoreiden kytkennästä langattomilla ja langallisilla menetelmillä siten, että erilliset anturit voivat muodostaa yhteen liitetyn kokonaisuuden kunkin etäelementin toimiessa sekä anturina eli sensorina, että päätöksentekoa hyödyntävässä esiprosessoinnissa päätel-

len ja valiten eri vaihtoehdoista jo etukäteen loogisimmat osana datan kautta tehtyjä päätöksiä ja toimia. Yhdistäen eri järjestelmien kehittyneitä sensoreita ja niiden päättelykyvykkyyttä, niiden muodostaman kokonaisuuden kautta saavutetaan enemmän kuin mikä yksittäisten sensoreiden ja päätöksentekoelementtien summa olisi, saavuttaen korkeampaa ympäristöllistä älykkyyttä (ambiental intelligence).

Siviiliympäristön esimerkki tällaisesta älykkäästä sensoriverkosta on havainto liikenneonnettomuudesta kuva- ja nopeussensoreilla, jotka päättelevät tilanteen kehityksen etukäteen ottaen huomioon lähiseudun lentokenttien ja hotellien ennakoidun varaustilanteen, prosessoiden parhaan ennusteen mukaisesti ruuhkatilanteen ja sen vaikutuksen esimerkiksi sairaalakäynteihin, myöhästymisiin lennoilta ja kasvaneeseen hotellihuoneiden tarpeeseen välittäen ennakkotietoja niille toimijoille, jotka tulevat olemaan mukana tilanteessa.

Varhaisen vaiheen sotilaallisen käytön älykkäät sensoriverkot ovat tyypillisesti perustuneet integroituun paikannuspalveluun (GPS, global positioning system, tai laajemmin GNSS, global navigation satellite system). Sittemmin älyverkkojen käyttöympäristöt ovat kehittyneet, ja esimerkiksi drooneihin integroitujen älysensoreiden käyttö on yleistynyt. Se puolestaan on vaatinut mukautumista radiorajapinnan häiriönsietoon ja entistä tehokkaampaan pitkän kantaman tiedonsiirtoon.

Samalla sotilaalliseen IoT-viestintään sopivien ratkaisujen standardointi on tullut tärkeämmäksi, ja modernit ratkaisut yhdistävät entistä selkeämmin siviili- ja sotilaskäytön integroituja tekniikoita.

Esimerkkinä on 3GPP:n 5G-pohjaisten missiokriittisten toiminnallisuuksien ja pilvipohjaisten arkkitehtuurien standar-

Viestimies 4/2025

dointi, sekä puolustussektorin kiinnostus alan tutkimushankkeisiin; jälkimmäinen voidaan todeta NATO:n ja Yhdysvaltain maanpuolustusorganisaatioiden (ml. Department of Defence, DoD) kiinnostuksesta 6G:n kehitykseen ja verkkojen integroituihin sensoriratkaisuihin.

Standardointi 3GPP kehittää missiokriittisiä (MXC, mission critical) ratkaisuja ja IoT-profiileita. 3GPP on jo spesifioinut useita kaupallisiin verkkoihin yhteensopivia missiokriittisiä tekniikoita, joista esimerkkeinä voidaan mainita 3GPP:n kehittämät MCPTT (mission-critical push to talk), MCData ja MCVideo, kapeakaistainen NB-IoT (narrow-band IoT), keskikapasiteetin LTE-M ja hiljattainen IoT:n korkeakapasiteettinen variantti RedCap, sekä 5G:n massiiviseen IoT-liikennöintiin sopiva mMCT, jotka soveltuvat myös maanpuolustuksen ryhmäviestintään, robustiin tilaajatunnistukseen, tilaajatietojen suojaukseen ja liikenteen priorisointiin.

Kyseiset spesifikaatiot tarjoavat kaupallisen pohjan suojatulle audio- ja datapuheluille sekä koneliikennöintiin (machine type communications, MTC), ja jotka voidaan ottaa käyttöön myös taktisissa verkoissa.

Kaupallisten matkaviestintäjärjestelmien standardoinnin ohella myös sotilasjärjestelmien standardointiin keskittyneet tahot ovat olleet aktiivisia IoMT:n kehityksessä. Esimerkkinä voidaan mainita NATO:n standardointisopimukset (Standardization Agreement, STANAG), Yhdysvaltojen kansalliset puolustusvoimien standardit (MIL-STD) sekä avointen järjestelmien referenssiarkkitehtuurit (Generic Open System Reference Architecture, GOSSRA), joilla pyritään mahdollistamaan aiempaa parempi järjestelmien yhteensopivuus ja -liityntä. IoMT on itse asiassa yksi DoD:n avainkomponenteista liittyen laaja-alaiseen visioon useiden järjestelmien yhteenliittymäkonseptista (Joint All-Domain Command and Control, JADC2), jonka tarkoituksena on mahdollistaa eri sensoreiden, alustojen ja asejärjestelmien yhteinen verkko kaikille sotilaallisille palveluille.

Laajennetun standardoinnin tarkoituksena on yhdenmukaistaa kaupallinen kehitys erityisesti 5G- ja IoT-protokollapinojen osalta sekä sotilaallisten järjestelmien vaatimukset, kuten elektronisen säteilyn minimointi (emissions control, EMCON), häiriönsieto, suojattu avainten hallinta ja tunnistus, sekä vaativaa kenttäkäyttöä sietävät rajapinnat.

Nykyisistä kehityslinjoista on havaittavissa puolustusteollisuuden lisääntynyt kiinnostus avoimien arkkitehtuurijärjestelmien soveltuvuudesta taktisissa verkkoista, joista esimerkkeinä ovat 5G:n Open RAN -konsepti ja avoimet matkaviestinnän radioverkkojen rajapinnat radiomoduulin (RU, radio unit), hajautetun moduulin (DU, distributed unit), ja keskitetyn moduulin (CU, centralized unit) välillä. Erityisen tärkeäksi on todettu toimitusketjun (supply chain) sekä laitteiden ja ohjelmistojen luotettavuuden varmistus. Esimerkiksi DoD:n FutureGja 6G-ohjelmien tutkimus- ja kehitysrahoituskohteet antavat osviittaa erityisistä mielenkiinnon kohteista tulevaisuuden verkkojen soveltuvuudesta ja varmistamisesta operatiivisiin toimiin.

23

24

Viestimies 4/2025

Tekniikka (soluverkkojen ja ei-soluverkkojen elementit) 3GPP-ekosysteemi 3GPP on määrittänyt perustoja, jotka soveltuvat sotilaallisen IoT:n tarpeisiin.

Näihin kuuluvat 4G:n NB-IoT ja LTE-M sekä 5G:n eMBB, URLLC ja mMTC. NB-IoT ja LTE-M mahdollistavat matalan tehonkulutuksen laajan alueen anturoinnin. 5G URLLC tukee erittäin nopean vasteen (ultra-low latency) missiokriittisiä linkkejä esimerkiksi etähallintaan ja reaaliaikaiseen anturidatan välittämiseen.

5G:n verkkopaloittelu (network slicing) mahdollistaa loogisen palveluiden erottelun missioluokituksien välillä, joten esimerkiksi taktinen telemetria voidaan välittää omalla verkkopalallaan ja ei-kriittinen liikennöinti erillisellä verkkopalalla. 3GPP-pohjaiset missiokriittiset palvelut (mission-critical services, MCX) tukevat sotilasverkoissa käyttökelpoisia ryhmäpuheluita (group call) ja suojattua liikennöintiä.

Radioverkkosegmentin ratkaisujen lisäksi 3GPP:n mukaiset reunalaskentaratkaisut (edge compute) ja natiivit pilvipohjaiset kytkentäverkot tukevat sotilaallista IoT:tä. Ne perustuvat eriytettyihin (containerized) verkkotoimintoihin (network function, NF) ja matkaviestintäpohjaiseen reunalaskentaan (mobile edge computing, MEC), joilla saavutetaan nopeammat vasteajat ja mahdollistetaan paikallinen autonomisuus (esim. etäsensoreiden fuusio erillisenä paikallisena solmuna sen sijaan, että sensoreiden tieto pitäisi siirtää kauemmaksi etädatakeskukseen).

Taktiset ratkaisut MANET (Mobile Ad-hoc NETworking) -protokollat ja useantyyppiset, kuhunkin viestintä- ja anturidatan välitykseen parhaiten soveltuvat eri radiotaajuiset aaltomuodot ovat edelleen oleellisia ympäristöissä, joissa on tarkoituksellisia tai tahattomia häiriöitä, ja minkä vuoksi viestintäinfrastruktuuri voi muuttua joko kokonaan tai osittain käyttökelvottomaksi ilman ennakkovaroituksia. Sotilaalliset taktiset radiot tukevat häiriönsietomenetelmiä kuten taajuushyppelyä, laajaa

hajaspektriviestintää, kapeakaistaisia moodeja sekä suunniteltuja menetelmiä matkaviestintäpohjaisten ratkaisujen kanssa erillisten porttielementtien (gateway) kautta.

Satelliitti-integraatio ja NTN NTN eli ei-maanpäällinen viestintäverkko (Non-Terrestrial Network) sopii sotilaallisen IoT:n tarpeisiin täydentämään muita menetelmiä ja verkkoratkaisuja.

Satelliittiviestintä (Satcom) erityisesti matalan satelliittilentoradan (LEO, low earth orbit) -konstellaatiota hyödyntäen yhdistettynä 3GPP:n määrittämiin NTN-toimintoihin laajentaa MIoT-ympäristöä sekä suoralla radiolinkillä (line of sight, LOS) että sen takana (beyond line of sight, BLOS), ja voi siten tarjota käyttökelpoisen ja häiriösietoisen verkkokytkentäinfrastruktuurin segmentin.

NTN on konkretisoitumassa kaupallisessa ympäristössä 3GPP:n Release 17:n ja sen jälkeisten tarkennettujen vuosijulkaisuiden määrittelyiden pohjalta mahdollistaen hybridimuotoiset maanpäällisten ja satelliittiverkkokomponenttien topologiayhdistelmät erityisesti mMTC-liikennöintiin.

Lyhyen kantaman viestintä ja erikoislinkit Sotilaallisen IoT:n tarpeisiin soveltuvista lyhyen kantaman liikennöintimenetelmistä voidaan mainita UWB (ultra-wide band), Zigbee-tyyppinen ei-hierarkkinen verkkomuodostelma (mesh), millimetrialueen LOS-liikennöinti ja vapaan tilan optiset ratkaisut (free-space optics, FSO).

Näitä voidaan käyttää erityisesti lyhyen ja purskeittaisen telemetriadatan välitykseen, tarkkuuspaikannukseen ja suurikapasiteettiseen LOS-linkkiin. Esimerkkejä näistä ovat mm-aaltojen käyttö ajoneuvojen logistiikkaan ja keskinäisen etäisyyden hallintaan tai pienten ilma-alusten kuten droonien väliseen liikennöintiin ja merkinantoon, sekä omien joukkojen ulkopuolisille vaikeasti havaittavien linkkien muodostaminen (low probability of intercept/detection link).

MIL-STD-1553, CAN, Ethernet (mekaanisesti suojattu) ja valokuitu ovat puolestaan esimerkkejä lyhyen kantaman kiinteiden viestintäyhteyksien ratkaisuista sotilasympäristössä. Sotilas- ja ajoneuvoalustojen hallinta- ja anturiliikennöinnin paikalliset tietoliikenneväylät (bus) sekä häiriötilanteita vastaan vahvistetut valokuitu- ja kaapeliviestinnän standar-

dit ovat edelleen käyttökelpoisia hyvin suojattuihin järjestelmiin ja korkeakapasiteettisten sensoreiden (esim. ajoneuvoihin asennettujen tutkien ja optisen ja infrapunasensorimatriisien) paikalliseen liikennöintiin.

Käytännön sovelluksia Alla on esimerkkejä konkreettisista MIoT:n käyttökohteista, joita tutkitaan parhaillaan kenttätesteissä tai jotka ovat jo rajoitetusti käytössä.

Hajautettu ISR:n ja monianturien fuusio Pienikokoiset laajennetun näkyvän valon (extended optics, EO) ja infrapunan (infrared, IR) anturit, RF-pohjaiset suuntivat yksiköt ja akustiset/mikrofonipohjaiset sensorimatriisit (arrays) voivat syöttää paikalliselle reunalaskennalle nopeasti tarkkaa tilannekuvaa perustuen jaettuun operatiiviseen tietoon (common operational picture, COP).

Kytketty sotilasanturiverkko Puettavat sensorit, joilla mitataan sotilaiden biometrisiä arvoja ja samalla paikannustietoja, ammus- ja varustetilannetta, ja muita kenttätoiminnalle oleellisia tietoja, voidaan soveltaa integroimalla kokonaistiedon välittävät menetelmät ajoneuvoja komentoverkoiksi. Menetelmä optimoi dynaamisesti logistiikan ja jatkuvan tehtävien suunnittelun ja mahdollistaa nopean tilannetiedon esimerkeiksi haavoittuneiden evakuoimiseksi. Tällaiset “kytkettyjen sotilaiden” (connected soldier) projektit ovat kasvava tutkimusala.

Logistiikka ja ennaltaehkäisevä huolto Liikkuvissa ajoneuvoissa ja muissa maanpäällisissä ja ilma-alustoissa olevat sensorit voivat mitata ja analysoida jatkuvasti epänormaaliuksia, kuten tavallisesta poikkeavaa värinää, lämpötilan vaihteluita, öljylaadun muutoksia, ja raportoida laitteiden telemetriaraportit huoltosolmuille hyvissä ajoin ennalta käsin huoltotoimien varaamiseksi, jotta tulevilta laiterikoilta voidaan välttyä ja laitteiden elinikä voidaan optimoida.

Droonipuolustus hajautetuilla sensoreilla Kuten voidaan tulkita viimeaikaisista

Viestimies 4/2025

uutisista esimerkiksi droonimuurien kehitystarpeista, nykyaikaiset droonit mahdollistavat tehokkaan välineen maanpuolustuksen tarpeisiin, mutta myös jatkuvasti kehittyvän, täysin uudentyyppisen uhkan. Radiopohjaisia- ja tutkasensoreita voidaan sijoittaa drooneihin ja kentälle optimaalisesti siten, että niiden yhteisanturoinnin tuloksena saadaan selville entistä tehokkaammin tilanne- ja uhkakuvat, ml. pienten ilma-, maasto- ja vesidroonien sijainti, liikkeet ja laitetyypit. Maanpuolustustoimijat tutkivat parhaillaan aktiivisesti 6G:n kehittyvien anturointitekniikoiden perusteita erityisesti ilmatilan valvontaan.

SWaP-yhteensopivat ja häiriösietoiset RF-moduulit Kompaktit RF-etuasteet ja lähetin/vastaanotinmoduulit, jotka ovat minimaalisia kooltaan, painoltaan ja tehonkulutukseltaan, voidaan liittää osaksi pieniä lentodrooneja (uncrewed aerial vehicle, UAV), puettaviin radioihin tai kentän autonomisiin etäsensoreihin. Ne voidaan varustaa tehokkailla menetelmillä fyysisen radiorajapinnan häiriöitä sietäviksi,

ml. kehittyneiden hajaspektritekniikoiden käyttö (frequency hopping spread spectrum, FHSS, ja direct sequence spread spectrum, DSSS). Niissä voidaan käyttää adaptiivisia suodattimia, integroituja GNSS anti-spoofing -menetelmiä, pienitehoisia laiteratkaisuja, esim. optimoiden tehonkulutus laitteen aktiivisen syklin aikana, sekä paikallisia kryptokiihdyttimiä (crypto accelerators). Useat kaupalliset ja puolustusalan laitevalmistajat tuottavat jo kevyitä LOS-radioita ja SDR-pohjaisia moduuleita näihin rooleihin.

Suojatut kuvasensorit ja EO/IR-tarjonta Kenttäkelpoiset, mekaanisesti hyvin suojatut CMOS- ja kehittyneet termiset kuvasensorit, joissa on integroitu kompressio ja reunalaskennan älykkyys (edge AI) kohteiden tunnistamiseen, vähentävät verkossa kulkevan datan määrää lähettämällä objekteihin liittyvän metadatan sen sijaan, että ne lähettäisivät kokonaisuudessaan alkuperäisen videon liittyvän raakadatan.

Haasteita ja riskejä Elektroninen sodankäynti (EW, electronic warfare) vaatii perusoletuksena komponenttien ja järjestelmien hyvän häiriösuojan. IoMT:n pitää toimia kaikissa uhkakuvissa ja operatiivisissa tilanteissa ml. radiohäirintä ja kyberhyökkäykset.

Suojaus vaatii erityisen hyvän suojan mahdollistavien aaltomuotojen käyttöä dynaamisesti sekä radioaaltojen hallittua monitie-etenemisen soveltamista, laaja-alaisen spektrin diversiteettiä, nopeaa mukautumista ennakoiden viestintämenetelmien häiriö- ja hyökkäystilanteet sekä vahvaa salausta ja suojasta. On huomattavaa, että esimerkiksi DoD:n prioriteeteissa sotilasviestinnän suojaus on erityisen korkealla sijalla.

Laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja standardointi on tärkeää optimaalisen viestinnän ja operatiivisen toiminnan kannalta. Siksi kaupallisten 3GPP-pohjaisten ratkaisuiden protokollapinojen soveltaminen aiempiin taktisiin aaltomuotoihin ja esimerkiksi NATO:n ja muiden yhteistyökumppaneiden menetelmiin on tärkeää, joskin se on samalla

25

26

Viestimies 4/2025

vaativaa niin teknisesti kuin järjestelmien kokonaisuuden hallinnan suhteen.

Toimitusketjun luotettavuus on kasvavan tärkeä aspekti järjestelmien kokonaisturvallisuuden takaamiseksi. Useat IoT-komponentit pohjautuvat kaupallisiin tuotteisiin (commercial-off-the-shelf, COTS), ja niiden luotettavuudesta ja tietoturvasta ei välttämättä ole aina takeita. Esimerkiksi laitteen piirikytkentä tai ohjelmisto voi sisältää dokumentoimattomia toimintoja tai takaportteja, jotka mahdollistavat kyberhyökkäykset. Tällä hetkellä akuutti aihe on myös kvanttiteknologian vahva kehittyminen, ja miten sen myötä avautuvat hyökkäysvektorit voidaan ottaa huomioon etupainotteisesti.

Sotilaallisen IoT:n laitetoteutuksen SWaP:n ja toimintojen tasapainottelu on tärkeää, jotta laitteet olisivat riittävän suorituskykyisiä prosessoinnin, tietoliikenteen ja anturoinnin suhteen hyvin pienessä ja kevyessä tilassa (esim. äärimmäisen pienikokoisessa UAV:ssa tai osana sotilaspuvun integroitua laitteistoa).

Kyseinen optimointi ei ole suoraviivaista, joten tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan edelleen IMoT:n kaikilla osa-alueilla.

Lisäksi suuren datamäärän tehokas hallinta sekä ihmisten ja koneiden toimintojen integraatio ovat tärkeässä osassa kehitystyötä. IMoT voi generoida valtavan määrän sensorien tuottamaa dataa, joten tehokas reunalaskennan suodatus ja tekoälyn integrointi datan esianalysointiin ja datansiirron optimointiin on oleellista IMoT:n toimivuuden kannalta. Myös kehittynyt kenttänäyttölaitteisto (puettavan IoT-laitteiston osana) auttaa estämän informaatiosaturaation ja automaation virheet.

IoMT 6G-aikakaudella Voidaan olettaa, että 6G:n konkretisoituessa vuoden 2030 jälkeen saavutetaan yhä kehittyneempiä ratkaisuita IMoT:n tarpeisiin. Esimerkiksi Yhdysvaltojen maanpuolustuksen tutkimusohjelmat antavat osviittaa useista 6G-trendeistä, jotka hyödyntävät suoraan IMoT-kehitystä.

Anturitiedon ja tietoliikenteen integraation (integrated sensing and communications, ISAC) on aktiivisesti kehittyvä osa-alue. Tämänhetkinen ISAC:n tutki-

IoT-anturointi (sensing) tarkoittaa anturien eli sensoreiden käyttöä datan keräämiseksi esineiden Internetissä. Anturit voivat perustua esimerkiksi radiotaajuuksien, audiolähteiden ja visuaalisten kohteiden havainnointiin ja niihin liittyviin fyysisiin mittauksiin.

Matkaviestinnän reunalaskenta (MEC, Mobile Edge Computing), on verkkoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa pilvipohjaiset laskentamenetelmät ja IT-palvelut verkkojen reunoille lähemmäksi loppukäyttäjiä. Sen myötä käyttäjien datan siirtoaika (latency) nopeutuu, koska sen prosessointi tapahtuu paikallisesti sen sijaan, että data lähetettäisiin keskitettyyn palvelimeen. Nopeampi prosessointi parantaa käyttäjäkokemusta datansiirron nopeudelle kriittisten sovellusten osalta.

Esimerkkejä kyseisistä sovelluksista ovat virtuaalitodellisuuden variantit kuten laajennettu virtuaalitodellisuus (augmented reality), raskaan prosessoinnin pelit ja videon analysointi. Vaikka MEC alun perin keskittyi nimenomaan liikkuvaan ympäristöön, kansainvälinen standardointi on laajentanut sen sisältämään myös muita ympäristöjä; siksi MEC:n määritellään nykyään monipääsyn reunalaskentana (multi-access edge computing) ja samalla se hyödyntää laajaa joukkoa verkkoja ja sovelluksia perus-IoT:sta kokonaisiin älykaupunkien (smart city) sovelluksiin. ti sp fi eli paikannustiedon suojaus toteutetaan tekniikoilla, joilla todennetaan väärennetyn satelliittinavigointijärjestelmän (Global Navigation Satellite System, GNSS) paikannustiedon lähetykset, ja joilla suojaudutaan hyökkäyksiä vastaan. Suojaus perustuu vastaanotetun signaalin poikkeuksien analyysiin (esim. Doppler-vaiheen tavallisuudesta poikkeavien arvojen toteaminen), kryptografiseen autentikointiin ja redundanssiin muitten navigointijärjestelmien kanssa, varmistaen alkuperäisen paikannustiedon eheys ja aito ajoitusdata (position, navigation, timing, PNT).

mus keskittyy 5G- ja 6G-anturipiirien integrointiin radiolaitteistoon mahdollistamaan yhtäaikaisen verkon ja tutkamaisten sensoreiden tietovuot. Esimerkiksi 5G- tai 6G-verkkoinfrastruktuuriin integroituna ISAC parantaa kohteiden todentamista ja tunnistusta, ml. pienikokoiset droonit, ilman tarvetta erillistutkien käytölle. Alkuvaiheen DoD- ja teollisuuskonseptit tähän aiheeseen liittyen liittyvät nimenomaan droonien monitorointiin yhtenä tärkeistä käyttökohteista.

6G:n myötä myös entistä laajempi kaista terahertsi-alueella mahdollistaa sensorilinkkien ja -verkkojen erittäin tarkan anturoinnin ja entistä korkeamman datan tiedonsiirtonopeuden.

6G-verkon ja -laitteiden integroidun tekoälyn (artificial intelligence, AI) kautta puolestaan saavutetaan merkittäviä hyötyjä datan ja anturitiedon entistä tehokkaampaan käsittelyyn, priorisointiin, autonomiseen vikatilanteista toipumiseen ja uhkakuvien havainnointiin. AI-kykyiset verkot ja -laitteet mahdollistavat nopean adaptoitumisen laajalla spektrillä sekä autonomiset ISR-työvuot.

5G:n jälkeenkin, avoimen ohjelmiston konsepti laajenee edelleen. Esimerkkinä nykytrendeistä on avoimen radioverkon (Open RAN) kehitys, joka mahdollistaa natiivin radioverkon radiomoduulin (radio unit, RU), hajautetun moduulin (distributed unit, DU) ja keskitetyn moduulin (central unit, CU) optimaalisen käytön. Maanpuolustusohjelmat, kuten FutureG ja OCUDU, edistävät avoimen ohjelmiston mallin käyttöönottoa, koska se mahdollistaa perinteistä mallia nopeamman toimintojen kehityksen ja integraation sekä laitevalmistajaekosysteemin monipuolistumisen. Lopputulemana voidaan olettaa hyötyjä myös erityislaitteistojen ja -toimintojen käyttöönottoon, ml. säteilyltä paremmin suojatut ja missiokohtaiset verkkotoiminnot.

NTN:n integrointi maanpäällisten verkkojen osaksi ja verkkojen hybridimallit kehittyvät edelleen 6G:n myötä, koska kehittyneitä toimintoja voidaan spesifioida uuden sukupolven suunnittelun myötä verkkoihin jo alun perin kuuluvaksi osaksi kokonaisuutta. Integrointiin voivat kuulua satelliittikomponenttien lisäksi myös korkealla olevien ilma-alusten (high-altitude platform, HAP) ja maan-

Viestimies 4/2025

päällisten solukkoverkkojen tukiasemien joukko huomaamattomaan ja juohevaan, maailmanlaajuiseen IMoT:n käyttöön.

6G parantaa myös IMoT:n anturointikyvykkyyttä ja -laatua, ja nopeuttaa tiedonsiirron viivettä hajautettuihin, autonomisiin toimintoihin sopivaksi. Samalla 6G mahdollistaa suuremman kapasiteetin, mikä puolestaan sopii moninaisten sensorityyppien ja datalähetteiden nopeaan välitykseen. Sensori- ja dataverkkojen entistä avoimempi arkkitehtuurimalli mahdollistaa nopeamman missioiden räätälöinnin siten, että tieto- ja fyysinen turvallisuus voidaan maksimoida standardien avulla.

Suosituksia Edistyksellisen tason IMoT:n konkretisoituessa, ratkaisuiden tutkijoille ja käyttäjille voidaan suositella seuraavien näkökulmien huomioonottamista.

Hybriditopologiat ovat looginen ratkaisu moneen IMoT-ympäristöön. Hybridiratkaisuilla saadaan datan ja sensoritiedon välitys tehtyä esimerkiksi 3GPP:n määrittämien solujen, MANET:n ja SATCOM:n kautta. Oletusdatan siirron häiriintyessä voidaan hybridiverkkojen malli valita esimerkiksi siten, että niiden joukosta löytyy vähiten häiritty taajuusalue ja tiedonvälitystyyppi, joka sietää parhaiten häiriöitä. Tämä auttaa tilanteissa, joissa yksittäinen järjestelmä häiriintyy ja saturoituu, mahdollistaen tiedon perillemenon, vaikka datansiirtonopeuden kustannuksella.

Reunasuorittimeen integroitu tekoäly auttaa suodattamaan raakasensoridatasta oleellisen, ja dataa voidaan prosessoida samalla jo ennalta käsin siten, että kohteiden havainnointi ja tunnistus tapahtuvat mahdollisimman lähellä sensorisolmuja, jolloin vain oleellinen jäljellä oleva metadata lähetetään suorittimille.

Hyötynä on lisäksi spektrin ja tiedonsiirtokapasiteetin säästö sekä datan suojaaminen sen siirto minimoiden.

Avoimet rajapinnat ja komponenttien modulaarisuus ovat hyödyllisiä IMoT-ympäristössä, ml. Open RAN -konseptin mukaiset toteutukset ja eristetyt/laatikoidut CNF:t, sillä niiden kautta saavutetaan aiempaa selkeämpi laitevalmistajariippumattomuus ja nopeampi kenttälaitteistojen päivitys.

Integroidut varmistusmenetelmät, kuten laitteistopohjainen juuriluotettavuus (root of trust), digitaalisilla allekirjoituksilla suojatut laitteistoratkaisut ja laitteiden/ ohjelmistojen toimitusketjun varmennetut luotettavuusmenetelmät (”zero-trust”, sertifioidut tietoturvallisuuskontrollit).

IMoT:n on toimittava vaativissa ympäristöissä, joissa voi esiintyä esimerkiksi elektromagneettisia häiriölähteitä ja elektromagneettisia pulsseja. IMoT-laitteiden ja -järjestelmien on oltava siten erityisen häiriösietoisia, ml. komponenttinen ja virtapiirien varmennus häiriölähteitä ja radioaktiivista säteilyä vastaan.

Johtopäätökset MIoT ei ole yksittäinen teknologia, vaan “järjestelmien järjestelmä”. Sen haasteellinen tehtävä on yhdistää mahdollisimman saumattomasti yhteyskäytännöt ml. viestintäverkot, anturijärjestelmät, reunalaskennan ratkaisut, tekoäly sekä mahdollisimman hyvä suojaustaso niin tietoturvallisuuden kuin häiriönsiedon suhteen.

Kaupallisten järjestelmien standardit, kuten 3GPP-pohjaiset verkot, mahdollistavat toimivan alustan, johon IoMT:n missiokriittiset palvelut voivat perustua (ml. kapeakaistainen IoT, verkkopaloittelu ja reunalaskenta) siten, että ne integroivat saumattomasti taktisten radiojärjestelmien toiminnot, satelliittiviestinnän (SATCOM) ja sotilasjärjestelmien standardointiprosessit. Se puolestaan hyödyntää vaativissa kenttäolosuhteissa.

IoMT-ratkaisut sisältävät kehittyneet menetelmät tekoälyn tukemana ihmisten päätöksenteossa, joilla järjestelmät saadaan suojattua riittävän hyvin kaikkiin taktisiin verkkoihin kohdistuvilta uhkakuvilta, kuten elektronisen sodankäynnin hyökkäyksiltä ja toimitusketjun heikkouksilta.

6G:n tämänhetkinen kehityspolku antaa viitteitä tehokkaista tekniikoista, jotka toimivat palveluiden mahdollistajina, kuten ISAC, terahertsialueen anturointi ja tekoälyn alusta saakka integroivat verkot, jotka tarjoavat ratkaisuja nykyisille teknisille haasteille. Standardointi on avainasemassa tässä kehityksessä, ja toimijoiden yhteistyönä syntyy käyttökelpoisia

27

ratkaisuja, jotka mahdollistavat modernit, hyvän suojaustason kenttäratkaisut.

Lähteitä Lisätietoja IMoT:stä löytyy seuraavista linkeistä: 1.) IoT, AI, and the future battlefield. Military Embedded Systems. https://militaryembedded.com/ai/deep-learning/iot-aiand-the-future-battlefield 2.) The Internet of Things (IoT) and Military Internet of Things (MIoT). International Defense, Security & Technology. https://idstch.com/category/security/ 3.) Long Term Evolution for Machines. GSMA. https://www.gsma.com/ solutions-and-impact/technologies/internet-of-things/long-term-evolutionmachine-type-communication-lte-mtccat-m1 4. ) Mission Critical Services in 3GPP. 3GPP. https://www.3gpp.org/news-events/3gpp-news/mc-services 5.) Pentagon readies for 6G, the next wave of wireless network tech. Defense News. https://www.defensenews.com/ pentagon/2024/09/13/pentagon-readies-for-6g-the-next-of-wave-of-wirelessnetwork-tech/

Artikkelin kirjoittaja TkT, tietokirjailija Jyrki Penttinen on toiminut telealalla vuodesta 1994 Suomessa, Espanjassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Penttinen työskentelee nykyään Pohjois-Amerikassa pääaiheenaan 5G ja luennoi televiestintäteknologioista. Penttisen julkaisuihin voi perehtyä blogissaan www.5g-simplified.com

28

Viestimies 4/2025

TEKSTI: OUTI TUISKU KUVAT: VIESTIMIES-LEHDEN ARKISTO, VUY ARKISTO, HEIDI LAMMI

Haastattelussa Viestiupseeriyhdistyksen puheenjohtajia niajäseneksi. Erityisansioina mainittiin Liesiön toiminta yhdistyksen linkkinä muun muassa Sähköinsinööriliittoon sen eri tehtävissä toimiessaan (toimittajan huomio).

Viestiupseeriyhdistys juhlii vuonna 2025 80-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi Viestimieslehden toimitus on haastatellut yhdistyksen puheenjohtajia ja julkaisee heidän haastatteluitansa tämän vuoden numeroissa.Tässä numerossa puheenjohtajistosta äänensä antavat VUY:n kunniajäsen, diplomi-insinööri Jussi Liesiö ja VUY:n kunniajäsen insinööri Juha Petäjäinen.

Jussi Liesiö – Viestiupseeriyhdistyksen puheenjohtaja 2016–2018 Viestiupseeriyhdistyksen kunniajäsen, DI Jussi Liesiö valmistui 1974 Teknillisen korkeakoulun elektroniikka opintosuunnalta ja on työskennellyt monipuolisesti alansa tehtävien parissa. Hän kertoo työskennelleensä opintojen jälkeen kymmenisen vuotta teollisia mikroprosessorijärjestelmiä valmistavan EUROKA OY ELEKTRONIIKAN osastopäällikkönä, josta puolestaan siirtyi NIXDORF COMPUTERIN tekniseksi johtajaksi noin kymmenen vuoden ajaksi. Hän ehti toimia vähän aikaa YLEISELEKTRONIIKAN toimitusjohtajana, josta siirtyi TKK:n sähköosaston kehityspäälliköksi.

TKK:lta hän oli pari vuotta virkavapaalla tutka- ja tomografiajärjestelmiä kehittäneen INVERS OY:n toimitusjohtajana.

Liesiö kertoo päätyneensä Viestiupseeriyhdistyksen jäseneksi, koska oli Helsingin reservinupseerien viestiosaston hallituksen jäsen sekä sen ampumaupseeri. Samaan aikaan hän oli töissä TKK:n sähköosastolla. Tavan mukaan TKK:n edustaja oli VUY:n hallituksessa ja hänet

Liesiö kertoo osallistuneensa juhlavuoden tapahtumista VUY:n 80-vuotisjuhliin Katajanokan Kasinolla 24.9.2025. Haastattelun päätteeksi hän lähettää terveisensä yhdistyksen jäsenistölle seuraavin sanoin:

valittiin tähän tehtävään. Tietenkin hallituksen jäsen liittyi yhdistyksen jäseneksi saman tien.

Liesiö muistelee, että oltuaan muutaman vuoden hallituksen jäsenenä hänelle tarjottiin puheenjohtajuutta 2016. Hän otti pestin vastaan toisena yhdistyksen siviilitaustaisena puheenjohtajana ja toimi tehtävässä vuoteen 2018 saakka.

Liesiön puheenjohtajakaudella Viestiupseeriyhdistys julkaisi tulevaisuuteen luotaavan kirjan KYBERAJAN VIESTITAKTIIKKA. Tämän kirjan puheenjohtaja toimitti myös kansanedustajalle, ja silloisen puolustusvaliokunnan jäsenelle, Antti Kaikkoselle.

Puheenjohtajakauden jälkeen Liesiö kertoo toimineensa normaalina rivijäsenenä. Vuonna 2019 Jussi Liesiö kutsuttiin silloisen VUY:n puheenjohtajan Juha Petäjäisen toimesta yhdistyksen kun-

Viestitekniikka tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi osa-alueeksi myös muiden aselajien kehityksessä, esim. uusi F-35 hävittäjä on suuri sensori-, tietokone- ja tietoliikennejärjestelmä, johon on asennettu moottori ja siivet. Jatkossa nämä ominaisuudet korostuvat, kun siirrytään wingman ja täysin autonomisiin järjestelmiin. Samoin, kuten Ukrainassa olemme nähneet, dronet tarvitsevat yhä kehittyneempiä häiriönsietoisia tiedonsiirtojärjestelmiä.

Viestimieslehden toimitus kiittää haastattelusta ja toivottaa hyvää juhlavuotta yhdistyksen entiselle puheenjohtajalle!

Viestimies 4/2025

Yhdistyksen tulonmuodostus oli sellainen, että joka toinen vuosi tehtiin seminaarilla reilusti voittoa, jolla elettiin myös seuraava vuosi. Kun yksi tilaisuus jäi väliin, teki yhdistys lopulta kolme perättäistä selvästi tappiollista vuotta.

Hyvää oli se, että opittiin pitämään myös webinaareja, mutta niistä ei ollut talouden pelastajiksi. Toimenpiteinä hallitus esitti ja sai hyväksynnän, että jatkossa seminaareja järjestetään joka vuosi, jäsenmaksuja nostetaan ja sovelletaan periaatetta, että yhtään tappiollista tilaisuutta ei enää järjestetä. Näillä toimenpiteillä luotiin edellytykset talouden saattamiseksi vakaammalle pohjalle.

Juha Petäjäinen – Viestiupseeriyhdistyksen puheenjohtaja 2019–2022 Viestiupseeriyhdistyksen kunniajäsen, insinööri Juha Petäjäinen valmistui Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta vahvavirtainsinööriksi vuonna 1980. Riihimäellä Viestirykmentissä ja Haminassa suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen hän teki muutaman vuoden kaupallisia töitä sähköalalla, kunnes alkoi kaivata jotain muuta. Seuraavien vuosien ajan Petäjäinen hankki laaja-alaisesti kokemusta tietotekniikan ja elektroniikka-alan myynnistä, kunnes tie vei Elisaan, jonka palveluksessa hän toimi lopulta yli puolet työurastaan eli 24 vuotta. Noihin vuosiin osui suuria mullistuksia yrityksessä ja koko telealalla ja Petäjäinen kertoo olevansa iloinen, että on saanut olla mukana muutoksessa näköalapaikalla.

Petäjäinen vastasi Elisassa pääasiassa turvallisuusviranomaisten asiakkuuksista, erityisesti Puolustusvoimista, josta oli vastuussa käytännössä koko ”elisalaisen” työuransa ajan. Sen vuoksi myös Viestiupseeriyhdistyksen toiminta alkoi kiinnostaa. Vuosituhannen alussa Elisan yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana oli hänen suuresti arvostamansa eversti evp Tauno Heikkilä, joka vinkkasi, että tällaisen yhdistyksen toimintaan kannattaisi hakeutua. Petäjäinen hyväksyttiinkin sitten jäseneksi vuonna 2005, eli melko tarkkaan 20 vuotta sitten.

Petäjäinen valittiin yhdistyksen hallituksen jäseneksi vuonna 2014. Hän kertoo olleensa alusta lähtien mukana suunnittelemassa ja organisoimassa VUY:n arvostettuja laivaseminaareja, joita siihen aikaan järjestettiin joka toinen vuosi.

Esiintyjät pyrittiin sopimaan ja varmistamaan hyvissä ajoin, jotta ehdittiin tarvittaessa reagoida mahdollisiin muutoksiin.

Työ vei hetkittäin paljon aikaa, mutta se oli palkitsevaa. Pientä ylpeyttä äänessään Petäjäinen kertoo, että laivaseminaarien esiintyjälista kestää vertailun mihin tahansa vastaavaan tilaisuuteen.

Viiden hallitusvuoden jälkeen Petäjäinen valmistautui eroamaan hallituksesta erovuoroisena, mutta sitten Liesiön Jussi, silloinen puheenjohtaja, soitti ja kertoi että olivat ajatelleet hänestä seuraavaa puheenjohtajaa.

Ehdotus tuli täysin yllättäen, mutta näistä hommista ei ole Petäjäisen mukaan tapa-

29

Puheenjohtajuuskautensa jälkeen Petäjäinen on mahdollisuuksien mukaan edelleen osallistunut yhdistyksen tilaisuuksiin. Vuonna 2024 hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi, mistä hän kertoo olevansa kovin otettu. Nyt juhlavuonna hän on osallistunut kaikkiin yhdistyksen tilaisuuksiin, joita on järjestetty ja vielä järjestetään. na kieltäytyä, ja niin hänet valittiin kunnianarvoisan yhdistyksemme johtoon.

Petäjäinen kertoo, että uusilla puheenjohtajilla on yleensä aloittaessaan pää täynnä kehitysideoita, niin myös hänellä.

Tarkoitus oli kehittää toimintaa niin, että se houkuttelisi yhdistyksen toiminnan piiriin uusia jäseniä ja loisi jatkuvuutta.

Samoin oli tarkoitus kehittää viesti- ja johtamisjärjestelmäalan toimijoiden yhteistoimintaa, jotta rajalliset resurssit saataisiin entistä tehokkaampaan käyttöön.

Tärkeä yhteistyötaho oli Viestikiltojen liitto ja sen valtuuskunta, joka ottikin yhteistoiminnan kehittämisen asiakseen.

Petäjäinen huomauttaa, että näitä asioita on yritetty kehittää ennenkin, mutta parantamisen varaakin oli.

Petäjäinen jatkaa, että molemmissa kehitystoimissa päästiin hyvään alkuun, mutta sitten iski covid-pandemia. Seuraukset ovat tunnetut. Kokoontumiset kiellettiin, etätyöt lisääntyivät räjähdysmäisesti, ihmiset näkivät toisiaan vain näyttöruudun kautta ja kaikki suunnitelmat menivät uusiksi. Seuraavaan laivaseminaariin oli aikaa noin vuosi, mutta vähitellen kävi selväksi, ettei sitä voitaisi järjestää. Se tarkoitti, että yhdistyksen pääasiallinen tulonlähde ehtyi. Siirryttiin selviytymismoodiin.

Petäjäinen toivottaa haastattelun päätteeksi yhdistykselle ja sen jäsenille erinomaista jatkoa, vaikka moni asia maailmassa onkin juuri nyt sekaisin. ”Yhdessä olemme vahvempia” Petäjäinen muistuttaa.

Viestimieslehden toimitus kiittää haastattelusta ja toivottaa hyvää juhlavuotta yhdistyksen entiselle puheenjohtajalle!

30

Viestimies 4/2025

TEKSTI JA KUVAT: JUHA PELTOMÄKI

A.R. Saarmaa -seminaari 26.9.2025 ”Turvallisuusympäristössä tapahtuu – opiksi ja huomioitavaksi”

Saarmaa -seminaari 2025 juliste.

Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö sekä Nato CISG:n apulaiskomentaja.

Viestikiltojen liitto järjesti paikallispuolustuksen johtamista ja viestitoimintaa käsittelevän A.R. Saarmaa -seminaarin 26.9.2025 klo 09.00– 14.00. Tilaisuuden järjestelyt toteutettiin yhteistoiminnassa Puolustusvoimien,Viestiupseeriyhdistyksen ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa.Tilaisuuden keskuspaikkana toimi Riihimäellä toista kertaa peräkkäin entisen Sähköteknisen koulun elokuvaluokka ELKA. Seminaarin puheenjohtajana toimi Viestikiltojen liiton koulutuspäällikkö, eversti Juha Peltomäki.

kunnat liitettiin seminaariin PV:n joukko-osastojen ja aluetoimistojen kautta TUVE-videoneuvottelupalvelun välityksellä.

Tilaisuuteen osallistui 17 paikkakunnalta yhteensä runsaat 250 henkilöä. Suurin osanottajamäärä oli Riihimäellä. Paikka-

Seminaarin agenda on perinteisesti muodostunut kolmesta kokonaisuudesta: edeltävän seminaarin jatkumo, saatu palaute ja ajankohtaisuus. Tämän vuoden teemaksi valikoitui ”Turvallisuusympäristössä tapahtuu – opiksi ja huomioitavaksi.” Teemalla haluttiin korostaa toimintaympäristön hurjaa muutosnopeutta ja siellä tapahtuvia ilmiöitä. Seminaarin tavoitteena oli syventää luennoin ja case-tarkasteluin osallistujien tietoutta tämän päivän johtamisjärjestelmäalan koulutuksesta, avaruudesta toimintaympäristönä, kyberpuolustuksen kehittämisestä, MPK:n koulutustarjonnasta ja työskentelystä Nato:n komentorakenteessa.

Seminaarin kohderyhmänä oli paikallispataljoonaan sijoitetut johtajat ja viestihenkilöstö, paikallispuolustuksen kehittämiseen osallistuva henkilöstö, viesti- ja johtamisjärjestelmäalan vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen jäsenet, maanpuolustuskoulutusyhdistyksen henkilöstö ja kurssilaiset sekä MPK:n jäsenjärjestöjen jäsenet.

Aikaisemmin saadun palautteen perusteella julkinen materiaali jaettiin halukkaille. Materiaalin jako toteutettiin tiedostojakona sähköpostiosoitteisiin perustuen. Mikäli olet halukas saamaan seminaarin julkisen materiaalin, niin vielä ehtii. Lähetä pyyntö osoitteeseen juha. peltomaki@mil.fi.

Viestimies 4/2025

Ohjelma – toimintaympäristö muuttuu hurjaa vauhtia!

Juuso Liekkilä kertomassa avaruusasioita.

Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö – toimintaympäristön muutosten vaikutukset puolustusjärjestelmän kehittämiselle Seminaarin avasi Viestikiltojen liiton puheenjohtaja Tero Palokangas. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi esitellen seminaarin ohjelman. Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö, kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto, kertoi avauspuheenvuorossaan ajankohtaisia johtamisjärjestelmäalan asioita: puolustuksen toimintaympäristö ja strategiset intressit, Suomen puolustusratkaisu ja sen kehittämistä ohjaavia tekijöitä sekä oppeja Israelin ja Ukrainan sotakokemuksista.

Valmius ja varautuminen edellyttävät yksilöiden ja organisaatioiden ajassa elämistä sekä sopeutumista olosuhteisiin.

Uuden kehittäminen edellyttää myös pettymyksien sietoa.

Saarmaa-seminaari 2025 agenda.

Seminaariesitysten sisältö oli poikkeuksetta korkeatasoinen ja mielenkiinnon kohteet jakautuivat aikaisempaa enemmän, mikä on hyvä asia. Esitysten kokonaismäärää oli sama kuin viime vuonna.

Tämä mahdollisti asioiden kohtuullisen syvällisen käsittelyn. Jokaisesta esityksestä olisi erittäin haastava puristaa muutamaan lauseeseen keskeisin sanoma, joten en edes yritä sitä tehdä. Sen sijaan laitan esityksistä muutamia kuvia, jotka toimikoon ”houkuttimena” tilaamaan materiaali, ja erityisesti osallistumaan vuoden 2026 seminaariin.

31

32

Viestimies 4/2025

Koostekuva esityksistä.

Saarmaa-seminaari 2025 – palautteella on merkitystä, palaute vaikuttaa.

Palautteen kerääminen toteutettiin sähköisellä järjestelmällä (kyselynetti).

Saadun palautteen määrä (20 kpl) mahdollistaa entistä paremmin seminaarin jatkokehittämisen. Mobiililaitteilla toteutettava kysely on toimiva tapa palautteen keräämiseksi ja analysoimiseksi, vaikka kehitettävää siitäkin löytyy, sillä palautetta olisi voinut tulla enemmänkin.

Palautepalvelut tarjoavat varsin monipuoliset ja helppokäyttöiset toiminnallisuudet. Saatu palaute oli monipuolista ja rakentavaa. Perustellut kehittämisajatukset ja uudet aihepiirit tullaan huomioimaan vuoden 2026 Saarmaa -seminaarin valmistelussa.

Saadun palautteen perusteella osallistujajoukko oli kohtuu tyytyväinen päivän antiin: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit seminaaria ystävällesi?” vastauskeskiarvo oli 9.01 (asteikko 1–10). Suurimpana haasteena on edelleen esitettyjen kysymysten kuuluminen etäyhteyksien päässä oleville, joka voidaan laajemmin ymmärtää etäosallistujien väheksymisenä tilaisuudessa. Tämä ei ole järjestäjien tarkoitus, sillä kysymyksiä voivat tehdä kaikki. Tässä selkeä kehittämiskohde tuleville vuosille – joko tiivistämällä ky-

Prikaatikenraali Karsikas ELKA:ssa ja everstiluutnantti Jarno Tyyskä etäyhteydellä Belgiasta – Suomalaiset upseerit Naton rattaissa.

Viestimies 4/2025

symykset niin, että puheenjohtaja voi ne toistaa etäpisteisiin tai mahdollistamalla mikrofoni kysymyksen tekijälle jollakin tavalla.

Palautteen perusteella esitykset jakaantuivat mielenkiinnon osalta hyvin tasaisesti. Mielenkiintoisimmaksi esitykseksi nousi johtamisjärjestelmäpäällikön avaus sekä avaruus – kaupallisten yritysten rooli sodankäynnissä (Juuso Liekkilä).

Eniten uutta tietoa tarjosivat moderni varusmieskoulutus (Sami Rautén) sekä MILISAC paikalliskyber (Jussi Tuovinen).

Esitykset olivat korkealaatuisia ja tilaisuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Järjestävä organisaatio esittää parhaimmat kiitokset tilaisuuden esiintyjille, osallistujille ja järjestelyissä avustaneille.

Palautekeskiarvot 2020–2024.

Ensi vuonna tilaisuus järjestetään 25.9.2026 pääpaikkana perinteisesti Riihimäki, vai virkistäisikö vaihtelu? Aloitusaika lienee tämän vuoden kaltaisesti aamupäivä.

Aihepiiri muodostunee perinteiseen tapaan ajankohtaisten asioiden ja saadun palautteen aihepiirien varaan. Monesta aiheesta toivottiin ”jatko-osaa” tai laajempaa käsittelyä. Puolustusvoimien HF-koulutuksen nykytila -aihetta ja varaverkkoja on siirretty jo kahtena vuotena, joten lupaan niiden olevan aiheita ensi vuonna. Ajankohtaisena aiheena voisi olla tekoäly sotilaskäytössä ja analytiikka. Jollakin tapaa myös seminaarin interaktiivisuutta tullaan parantamaan. Aika näyttää kuinka em. aiheet kyetään sovittamaan seuraavan seminaarin agendaan ja turvallisuusluokkaan. Jotakin edellä mainitun suuntaista on valmisteilla.

Tervetuloa A.R. Saarmaa -seminaariin 2026!

Saarmaa-seminaari 2025 palautekooste.

33

34

Viestimies 4/2025

Viestiupseeriyhdistyksen syyskokous Riihimäellä Viestiupseeriyhdistys ry järjesti syyskokouksen 26.9.2025 Riihimäellä 38 osallistujan voimin. Syyskokouksessa hyväksyttiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2026. Toimintasuunnitelman keskeisenä antina on toukokuun 2026 seminaarin järjestäminen ja erityisesti kokousväeltä saatujen evästyksien myötä yhdistyksen toiminnan terävöittäminen.

Yhdistyksen jäsenmatka pyritään järjestämään jälleen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen.

Puheenjohtajana vuonna 2026 jatkaa Pertti Hyvärinen. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Heidi Lammi ja Harri Suni. Hallituksessa jatkavat Veli Pihlaja, Kimmo Fransila, Riitta Karjalainen, Jani Iirola, Antti Kuisma, Tero Palokangas ja Kim Westerlund.

Kokouspäivä päätettiin perinteisellä Viestimies-päivällisellä Riihimäen Upseerikerholla. Päivällisellä päästiin syventämään päivän aikana kertyneitä tietoja niin syyskokouksen kuin AR Saarmaa -seminaarin annista.

Kokousvieraat Elokuvasalissa. (kuva: Juha Peltomäki)

Parhaimmat kiitokset Viestiupseeriyhdistyksen syyskokouksen toimivista järjestelyistä Riihimäen Varuskunnan toimijoille.

Eversti Seppo Uro päivitti Riihimäen Upseerikerhon positiivista tilannetta kokouspäivällisellä.

Viestimies 4/2025

23.9.2025 myönnetyt viestiristit ja soljet viestiristeihin Viestiristi soljella Hammar

Jussi

Ylivääpeli

Kouvola

Lindén

Toni

Toimitusjohtaja

Kempele

Poutanen

Pekka

Tuotantopäällikkö

Kankaanpää

Raustia

Matti

Diplomi-insinööri

Oulu

Solki viestiristiin Häkkinen

Henri

Everstiluutnantti

Hollola

Ilmarinen

Jari

Kapteeni

Hämeenlinna

Karppinen-Tilli Jesse

Vääpeli

Kouvola

Kauppinen

Antti

Erillisverkkojen tekninen johtaja

Jyväskylä

Koivula

Niko

Everstiluutnantti

Mikkeli

Miromäki

Tuomas

Vääpeli

Artjärvi

Nykänen

Lasse

Sotilasmestari

Pieksämäki

Paananen

Rauli

Kyberturvallisuusjohtaja

Hyvinkää

Pekkarinen

Sami

Ylivääpeli

Kouvola

Penttinen

Simo

Insinöörimajuri

Jyväskylä

Perttu

Kari

Työnjohtaja

Kauhava

Savolainen

Niko

Majuri

Huittinen

Seppälä

Jukka

Erityisasiantuntija

Porvoo

Sirkkola

Matti

Komentaja

Helsinki

Suur-Näkki

Petteri

Kapteeni

Mikkeli

Tarvainen

Pasi

Insinööriyliluutnantti

Laukaa

Uusikartano

Ari

Tietohallintojohtaja

Helsinki

Vestama

Timo

Majuri

Kerava

Viinikka

Markus

Majuri

Järvenpää

35

36

Viestimies 4/2025

Viestiristi Annala

Merja

Toimitusjohtaja

Nokia

Berg

Veijo

Asiakkuuspäällikkö

Keminmaa

Erkkilä

Johanna

Osastopäällikkö

Helsinki

Erkkilä

Pasi

Projektipäällikkö

Hämeenlinna

Eskola

Mikko

Vääpeli

Kirkkonummi

Fredriksson

Esa

Erityisasiantuntija

Kaarina

Haaja

Mikko

Vääpeli

Lappeenranta

Havukainen

Kalle-Veikko

Suunnittelija

Mikkeli

Hiltunen

Mika

Tietoturvatarkastaja

Espoo

Hopeakivi

Mikko

Järjestelmäinsinööri

Espoo

Hyvärinen

Teemu

Insinööri

Jyväskylä

Hämäläinen

Markus

Kapteeni

Hamina

Jaakkola

Jesse

Kapteeni

Kouvola

Kaksonen

Tuula

Suunnittelija

Keuruu

Kanniainen

Mervi

Logistiikkakoordinaattori

Espoo

Karhunen

Tomi

Vääpeli

Kuopio

Karsikas

Tuomas

Kapteeni

Siilinjärvi

Kilponen

Antero

Johtamisjärjestelmäyksikön päällikkö

Nokia

Kinnunen

Jarkko

ICT-järjestelmäpäällikkö

Jyväskylä

Knuutila

Pirkka

Yksikön varapäällikkö

Lohja

Koski

Henri

Komentajakapteeni

Helsinki

Koskimies

Ari-Pekka

Kapteeni

Kouvola

Kähkönen

Mika

Insinöörikapteeni

Rauma

Lindberg

Magnus

Erityisasiantuntija

Kirkkonummi

Lohtander

Anne

Johtava asiantuntija

Helsinki

Lukkarinen

Mika

Vanhempi rajavartija

Kontiolahti

Matikka

Veli-Matti

Erityisasiantuntija

Helsinki

Matilainen

Harri

ICT-erityisasiantuntija

Turenki

Mertanen

Martti

Kapteeni

Loppi

Miettinen

Saija

Ylikersantti

Siilinjärvi

Mikkonen

Simo

Kapteeni

Riihimäki

Muikku

Jani

Insinöörimajuri

Iittala

Mustonen

Sami

Insinöörikapteeni

Tampere

Mäkelä

Paavo

Tutkija

Tammela

Mäkinen

Timo

Ylikersantti

Lohja

Nokkala

Veikko

Johtava digievangelista

Helsinki

Paukku

Lauri

Kehityspäällikkö

Jyväskylä

Viestimies 4/2025

Peltomäki

Valtteri

Kansallisen turvallisuusyksikön päällikkö

Helsinki

Pelttari

Veli

Järjestelmäsuunnittelija

Rovaniemi

Pesonen

Aki

ICT-erityisasiantuntija

Mikkeli

Pohjola

Jouni

Erityisasiantuntija

Helsinki

Pollari

Jouni

ICT-erityisasiantuntija

Jyväskylä

Prykäri

Jussi

Kapteeni

Jyväskylä

Pylvänen

Markus

ICT-erityisasiantuntija

Helsinki

Saarinen

Kari

Varastomestari

Raisio

Sinisalo

Lauri

Ylikersantti

Kotka

Sormunen

Mika

Avainasiakkuuspäällikkö

Lohja

Suihko

Lasse

Operations Manager

Espoo

Suominen

Aleksi

Vääpeli

Bryssel

Suortti-Myyry

Erika

Vanhempi tietoturva-asiantuntija

Espoo

Tammelin

Jarkko

ICT-erityisasiantuntija

Mikkeli

Timonen

Jussi

Insinöörimajuri

Mynämäki

Toivanen

Antti

Vääpeli

Mikkeli

Toivanen

Mika

Vanhempi rajavartija

Lieksa

Tolonen

Kari

Teknologia-asiantuntija

Kempele

Tossavainen

Juha

ICT-järjestelmäpäällikkö

Kangasala

Turmola

Ulla

Osastosihteeri

Mikkeli

Tuupainen

Petri

Vanhempi rajavartija

Tohmajärvi

Uusitalo

Petri

Vääpeli

Rovaniemi

Vanamo

Erno

Datakeskuspalvelupäällikkö

Tervakoski

Wirta

Kalle

Yliluutnantti

Kirkkonummi

Ylätalo

Tuomas

Erikoissuunnittelija

Kouvola

Tilaa Viestimies lehden 2026 mediakortti tai varaa ilmoitustilaa!

Tel. 050 59 22722 e-mail. juha.halminen@mediaosasto.fi

37

38

Viestimies 4/2025

TEKSTI: JUHA MATTILA

Tuokiokuvia Johtamisjärjestelmäalan eilisestä

Pohjoisen Maanpuolustusalueen Siirtymiskykyinen operaatiokeskuskonsepti (SOKE) HYÖKY-04 harjoituksessa Pohjois-Suomen puolustamista testannut HYÖKY 2004 harjoitus käytti laajamittaisesti vuodesta 2001 alkaen kehitettyä Siirtymiskykyistä Operaatiokeskus prototyyppiä, joka mahdollisti operatiivisen johtamisen hajauttamisen esikuntarakennuksista erilaisiin kokoonpanoihin yksittäisestä toimistoupseerista, viiden tilanneupseerin johtokeskussoluun. Hajauttamisen lisäksi prototyyppi tuki myös esikunnan kokoonkutsumiseen yhteen

suojatilaan uhkatilanteesta riippuen. Rakenne lisäsi merkittävästi johtamisjärjestelmän taistelukestävyyttä ballististen ohjusten ja erikoisjoukkouhan alla, mutta edellytti johtamiskulttuurin ja esikuntatyöskentelyn muuttamista fyysisestä esikunnasta virtuaaliseen esikuntaan ja etäyhteyksien varaan. Johtamisen tietojärjestelmät ja sovellukset tuotettiin tietovoimaloissa, joissa Operatiivisen Johtamisen (OPJO) sovellus tuki tilannekuvan muodostamista ja jakamista, toimistosovellukset tukivat operatiivista suunnittelua ja käskytystä, ja kollaboraatiosovellukset tukivat virtuaalista esikuntatyötä ja kommunikointia.

Jokainen esikuntaupseeri varustettiin raahattavalla työasemalla (kannettava, 10” lisänäytöllä ja 10 tunnin akuilla), jota leikkisesti kutsuttiin ’Pikku Mustaksi’.

Työasema kytkettiin WIFI-yhteydellä Liityntäpisteisiin, jotka hajautettiin palvelemaan virtuaalisia esikuntia. Käytössä oli myös 10 jalan merikontteihin sisustettuja operaatio- tai suunnittelukeskus soluja, joissa viiden upseerin tiimi pystyi työskentelemään 8 tunnin vuoron ja vaihtamaan vastuun vuoron jälkeen tiimille toisessa paikassa. Käyttölaitevarustukseen kuului myös matkailuautoasenteinen johtamissolu sekä SOKE-soluksi kalustettu Esikuntapanssarivaunu.

Viestimies 4/2025

DNV.COM/CYBER

POWERED

BY SISU. Jo yli 30 vuoden ajan olemme turvanneet sen, mikä on Suomelle kriittistä.

Ja tämä on vasta alkua.

NIXU ON NYT DNV CYBER SOKE:n mahdollisti Internet Protokollaa reitittävä liityntäverkko, jonka päällä käyttäjän yhteys oli suojattu salatulla Virtual Private Network (VPN) tunnelilla yhdysväyliin (GW) saakka. Selain-sessio oli lisäksi suojattu perinteeksi muuttuneella https-salauksella työasemasta terminaalipalvelimelle. Kaikki loppukäyttäjäsovellukset oli virtualisoitu eli terminoitu kahteen Tietovoimalaan, joten käyttölaitteissa ei säilytetty tiedostoja eikä ajettu selaimen lisäksi kuin VPN-, Citrix- ja VOIP -sovelluksia, silloisen thin client -arkkitehtuurin mukaisesti.

Nykyisin konseptia kutsutaan virtuaaliseksi työasemaksi. Tietovoimalat ajoivat operatiivisia sovelluksia virtuaalisilla palvelimilla. Konseptia kutsutaan nykyään pilvitekniikaksi. Käyttölaitteissa olleen Voice over IP (VOIP) lisäksi puhe ja sanomapalvelut (WAP) mahdollisti myös VIRVE-verkko, joka oli kytketty Tietovoimaloissa muihin dataväyliin.

Harjoituksen aikana yhteydet katkeilivat ja loppukäyttäjät tekivät virheitä mutta niistä huolimatta reservilaisistä ja kantahenkilökunnasta muodostetut hajautetut esikunnat pitivät sujuvasti komentajan

tilanneselostuksia, tuottivat operatiivista tilannekuvaa ja harjoittivat rinnakkaista operatiivista suunnitteluprosessia kahden tason johtamisportaan välillä ilman merkittäviä vaikeuksia.

Kirjoittaja: Juha Mattila on pitkän linjan viestimies, joka aloitti tykistön viestissä 80-luvun alussa, valmistui viestiupseeriksi 1984, toimi noin 13 eri tehtävässä viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla ja jäi reserviin viestitarkastajan tehtävästä 2012. Sen jälkeen hän on neuvonut kahta asevoimaa Lähi-Idässä johtamisjärjestelmäalaan ja digitaaliseen transformaatioon liittyvissä kehitystehtävissä. Koulutukseltaan Mattila on yleisesikuntaupseeri ja tekniikan tohtori.

39

40

Viestimies 4/2025

TEKSTI:JYRkI PENTTINEN

Telealan uutisia GSMA MWC 2025 LA GSMA on koordinoinut jo vuosikymmeniä Mobile World Congress -tilaisuuksia, joista viimeisin Pohjois-Amerikan editio oli Las Vegasissa lokakuun puolivälissä.

Näyttää siltä, että Covid-19:n erityisjärjestelyiden jälkeen GSMA on onnistunut palaamaan jälleen normaaliin rytmiin.

Tilaisuudessa oli esitelmien ja näytteilleasettajien uutuuksien lisäksi useita demoja. [1-4] Satelliitti- ja maanpäällisten verkkojen yhdistymisestä MWC:ssä esiteltiin, kuinka satelliitti- ja 5G-verkot voivat toimia saumattomasti yhdessä, ja kuinka laitteet siirtyivät automaattisesti maanpäällisestä tukiasemasta satelliittiyhteyteen. Tämä mahdollistaa yhteydet syrjäseuduilla ja merellä sekä globaalin IoT-peiton. Ratkaisu on erityisen kiinnostava puolustus- ja kriittisten sovelluksien osalta, joissa verkon kattavuus ja toimintavarmuus ovat välttämättömiä.

Tekoälypohjainen verkkoautomaatio ja avoimet API-rajapinnat kehittyvät vahvasti, ja tilaisuudessa esiteltiin, kuinka operaattorit voivat hyödyntää generatiivista tekoälyä ja verkon ohjelmoitavia rajapintoja GSMA:n luotaaman Open Gateway -konseptin kautta. Tekoäly mm. tunnistaa verkon vikoja ja optimoi RANja ydinverkon automaattisesti. Tämä tekee verkoista itsekorjautuvia ja palvelukeskeisiä, tukien esimerkiksi yritysten yksityisiä 5G-verkkoja, IoT-sovelluksia sekä sotilas- ja hätäviestintää.

Yksityiset 5G-verkot ja teollisuuden käyttötapaukset ovat myös jatkuvasti kehittyvä alue. Näytteilleasettajat demonstroivat nopeasti käyttöönotettavia yksityisiä 5G-ratkaisuja, jotka liittävät sensorit ja edge-laskennan reaaliaikaiseen ohjaukseen tehtaissa, satamissa ja lentokentillä. Tämä osoittaa, että 5G siirtyy kuluttajaliittymistä kohti yritys- ja toimialasovelluksia. Sotilaskäytössä vastaavat kompaktit, suojatut 5G-verkkosolut voi-

vat tarjota paikallisen, turvallisen viestintäverkon kenttäolosuhteissa. Samalla Open RAN ja pienikokoiset tukiasemat ovat yhä selkeämmin tarjolla markkinoilla. Useat esitykset toivat esiin avoimen radioverkkoarkkitehtuurin, uudet antenni- ja pienisoluratkaisut sekä kevyet, nopeasti asennettavat tukiasemat. Tavoitteena on edullisempi ja tiheämpi 5G-peitto sekä alhaisempi tiedonvälityksen viive.

Sotilaallisissa sovelluksissa modulaariset pienisolut mahdollistavat taktisten viestintäverkkojen nopean perustamisen pienillä resursseilla.

Kongsberg ja Nokia kehittävät taktisia 5G-viestintäratkaisuja Kongsberg Defence & Aerospace ja Nokia allekirjoittivat hiljattain aiesopimuksen kehittääkseen 5G-pohjaisia taktisia viestintäjärjestelmiä puolustusvoimien tarpeisiin. Ratkaisut keskittyvät kenttäkäyttöön, miehittämättömien järjestelmien ja sensorien integrointiin sekä tuleviin 6G-ominaisuuksiin kuten verkkopohjaiseen anturointiin (“network as a sensor”).

Yhteistyössä hyödynnetään Nokian kaupallista 5G-osaamista ja Kongsbergin sotilasviestintäperinteitä, ja tämä aktiviteetti heijastaa kasvavaa trendiä, jossa puolustusala omaksuu siviiliverkkoteknologioita kriittisiin käyttötarkoituksiin.

[5]

Nokia julkaisi sotilastason älypuhelimen ja 5G-radion Nokia on laajentanut puolustustuotteitaan esittelemällä “Mission-Safe Phone” -älypuhelimen ja “Banshee 5G Tactical Radio” -verkkokeskittimen. Laitepari mahdollistaa nopean 5G-verkon pystytyksen ja kestävän kenttäviestinnän. Ratkaisussa 5G integroidaan suoraan puolustuksen kannettaviin ja puettaviin laitteisiin.

IoMT-sovelluksissa tämä mahdollistaa sensorien ja päätelaitteiden käytön kaupallista 5G-teknologiaa hyödyntäen, mutta sotilastasoisesti kovennettuna ja suojattuna.[6]

Kiina vauhdittaa avaruus- ja maanpäällisten verkkojen yhdistämistä Kiinan teollisuusministeriö julkaisi hiljattain suunnitelman, jonka tavoitteena on yli 10 miljoonaa satelliittiviestintäkäyttäjää ja suora älypuhelin-satelliittiyhteys vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma painottaa “avaruus-maa-fuusiota” ja uutta sääntelymallia. Sotilas- ja mobiiliviestinnässä tämä merkitsee yhteyksiä myös syrjäisissä ympäristöissä. IoMT-järjestelmille se tarjoaa globaalin ja vastustuskykyisen viestintäverkon, mutta nostaa samalla esiin turvallisuus- ja häirintäsuojahaasteet.[7]

SES voitti viiden vuoden SATCOM-sopimuksen Yhdysvaltain armeijan kanssa SES Space & Defence sai elokuussa 89,6 miljoonan dollarin sopimuksen Yhdysvaltain armeijalta Ku-kaistan satelliittiviestintä- ja maa-asemapalveluista.

Sopimus tukee globaalia yhteydenpitoa huoltotoiminnoissa ja DoD-ohjelmissa.

Satelliittiyhteyksistä tulee näin osa normaalia taktista viestintäarkkitehtuuria.

IoMT-sovelluksissa tämä mahdollistaa sensoriverkkojen toiminnan myös yhteyksiltään estetyissä alueissa, mutta edellyttää kykyä hallita viiveitä, kustannuksia ja häirintäuhkia.[8]

Ruotsalainen startup tarjoaa Starlink-vaihtoehdon Ruotsalainen startup esitteli hiljattain RU1-satelliittiviestintäpalvelun, joka on suunnattu puolustusvoimille. Tiedotteen perusteella palvelu ei ole ulkopuolisten hallittavissa, mutta se korostaa suvereniteettia ja häiriönsietoa vastavetona kaupallisille järjestelmille kuten Starlink.

Sotilaskäytön suhteen ratkaisu on vastine kasvavalle tarpeelle käyttäjien yhteyksien hallitsemille viestintäverkoille.

IoMT-suunnittelussa tämä korostaa paitsi teknologiaa myös infrastruktuurin hallinta- ja luottamusmallin merkitystä.[9]

Viestimies 4/2025

Lähteitä GSMA MWC Las Vegas 2025. https:// www.gsmaintelligence.com/events/mwclas-vegas-2025 MWC demo, Google Cloud. https:// cloud.google.com/blog/topics/telecommunications/ai-driven-telecom-demos-atmwc-2025 MWC demo, GSMA Foundry. https://www.gsma.com/get-involved/ gsma-foundry/content-type/blog/ mwc-las-vegas-2024-a-thrilling-showcase-for-gsma-foundry JSA:n MWC-kooste. https://www.jsa. net/top-5-highlights-from-mobile-worldcongress-mwc-2025/ Kongsbergin ja Nokian yhteistyö. https:// defensemirror.com/news/40224 Nokian missio-spesifinen päätelaite. https://www.nokia.com/ newsroom/nokia-expands-defense-portfolio-with-two-advanced-tactical-communication-solutions/

Kiinan satelliittipalvelujen kehitys. https://www.spacewar.com/reports/China_ charts_new_path_for_integrated_space_ and_terrestrial_connectivity_999.html SES Space and Defense:n taktisen satelliittipalvelun kehitys. https://www. spacewar.com/reports/SES_Secures_5_ Year_Army_Contract_for_Global_Tactical_Satellite_Communications_999.html Ruotsalainen RU1-satelliittipalvelu. https://thenextweb.com/news/swedish-starlink-alternative-ru1-military-communications Vakiopalstan kirjoittaja, TkT, tietokirjailija Jyrki Penttinen toimii telealan konsulttitehtävissä Yhdysvalloissa. Voit lähettää Jyrkille kysymyksiä tietoliikennetekniikasta LinkedIn:n kautta www. linkedin.com/in/jypen

Tervetuloa Museo Militariaan, tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien omaan museoon!

Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna www.museomilitaria.fi

41

42

Viestimies 4/2025

Artikkelin kirjoittajat: FK Olli Heinonen, Helsingin yliopiston radiokemian laitos FK Heikki Saukkonen, Valtion tekninen tutkimuskeskus, Reaktorilaboratorio

YDINVOIMALAITOKSET SUOMESSA Teollisuusmaissa pyritään lähivuosikymmenien energiantarve tyydyttämään ydinvoimalla. Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa on voimakkaasti kritisoitu nykyisiä ydinvoimalaitosten rakennusohjelmia. Suomessa tätä keskustelua on käyty pari vuotta. Ydinvoimasta käytävä keskustelu on rajoittunut lähinnä neljään peruskysymykseen:

Ydinteollisuuden ympäristövaikutukset

nro 4/1975

Mikä on todellinen energiantarve?

Ovatko ydinvoimalaitokset turvallisia?

Mitä tehdään syntyneille radioaktiivisille jätteille?

Miten ratkaistaan plutoniumin tuottamat ongelmat?

Keskustelulle on ollut ominaista kiihkeä mielipiteiden vaihto, jossa tosiasioita ei aina ole erotettu kuvitelmista. Lähes kokonaan on keskustelun ulkopuolelle jäänyt voimalaitosten strateginen merkitys; esimerkiksi Loviisaan rakennetaan 1740 MWe:n tehoinen tuotantopiste, joka merkitsee valmistuttuaan lähes 15 % koko maan sähköntuotannosta.

Suomen ydinvoimalaitosohjelma

Energiapolitiikan neuvottelukunnan väliraportin mukaan olisi ydinenergian osuus maamme koko energiatarpeesta vuonna 1980 7 %:a ja vuonna 1985 20 %:a. Voimalaitoskapasiteetista se vastaisi vuonna 1980 n. 14 %:a ja vuonna 1985 peräti 32 %:a. Tämänhetkisten arvioiden mukaan, joissa on huomioitu mm. energiansäästötoimenpiteiden vaikutusta, päädytään neuvottelukunnan vähintäänkin Energiapolitiikan neuvottelukunnan laaoptimististen arvioiden sijasta vuonna timan ennusteen mukaisesti kohoaisi 1985 ydinvoimalaitoskapasiteettiin 4000 maamme energiatarve vuoden 1973 arMWe. Tällä hetkellä on Loviisan kahden vosta 22,6 Mtoe (Miljoona ekvivalenttisVVER-440-tyyppisen painevesireaktorin ta öljytonnia) vuonna 1985 arvoon 38,5 ohella rakenteilla Eurajoen Olkiluotoon Mtoe, joka merkitsisi toteutuessaan 4,5 ruotsalaisen AB ASEA-ATOM´in ”avai%:n vuosittaista kasvua. Mietinnöissä met käteen”-periaatteella toimitettavat on todettu 1980-luvulla tapahtuva kasvu kaksi kiehutusvesireaktoria. Myös pääpääosin katettavaksi ydinvoimalla. Kaskaupunkiseudulle ensi vuosikymmenen vun peittäminen ydinvoimalla vaikuttaa alkupuolella rakennettava ydinvoimalaivälttämättömältä, sillä maamme vesivoitos, jota käytetään ilmeisesti sähköntuomavarat ovat käytännöllisesti katsoen jo tannon ohella myös kaukolämmitykseen, valjastettu ja fossiilisten polttoaineiden, tulee olemaan kevytvesireaktori; valintaa ”uudistumattomien luonnonvarojen”, paine- tai kiehutusvesireaktorin välillä ei käytön lisääminen on epärealistista. Talole tehty. On kuitenkin korostettava, että ven 1973/1974 tapahtumat ovat osoittavoimalaitosten rakentamisesta on viranneet öljyn olevan altis sekä suhdanneomaisten päätös ainoastaan neljällä envaihteluille että kansainvälisille kriiseille. simmäisellä muiden ollessa vasta suunHiiltä olisi riittävästi, mutta sekin on nitteluasteella. merkittävä raaka-aine ja lisäksi sitä ei voida pitää ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Turve on paikallinen ratkaisu energiantarpeen tyydyttämiseksi, mutta ei valtakunnallinen, vaikka kaikki maamme turvevarat hyödynnettäisiin.

Tarkasteltaessa ydinvoiman vaikutuksia elinympäristöömme on arviot haitoista ja muutoksista ulotettava koko polttoainekierron vaikutusten selvittämiseen. Vaikka maahamme tullaan rakentamaan vain osa polttoainekierron laitoksista, nämä asiat koskettavat meitä jokaista, sillä ympäristövaikutukset ovat suurelta osalta globaalisia.

Radioaktiivisuuden päästöjä ympäristöön voi tapahtua sekä normaalitoiminnan aikana että onnettomuustapausten sattuessa. Näiden elolliselle luonnolle aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan verrata sivilisaation mukanaan tuomiin muihin riskeihin.

Kullakin polttoainekierron laitoksella on omat piirteensä johtuen prosessien ja käsiteltävien aineiden erilaisuudesta.

Kaivostoiminnassa on jo pitkään tunnettu uraanin ja sen hajoamissarjan tyttärien aiheuttamat riskit kaivostyöläisille. Nämä vaikutukset rajoittuvat lähinnä kaivoksiin. Ympäristöön radioaktiivisia aineita kuten uraania, toriumia, radiumia ja radonia vapautuu prosessien jätevesissä ja poistoilmassa. Kaivosten ulkopuolella ei ole todettu mainittavaa taustasäteilyn kohoamista yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi on todettava, että edellä mainitut alkuaineet eivät kasaudu kasveihin. Prosessien jätevesissä oleva uraani suodattuu maahan, jolla on varsin tehokkaat ioninvaihto-ominaisuudet. Pitkällä tähtäimellä tämä varsin paljon käytetty menetelmä on kuitenkin ratkaisu, josta on päästävä, sillä aikaa myöten pohjavesien likaantuminen saattaa aiheuttaa paikallisia ongelmia. Colorado joen laaksossa Yhdysvalloissa saa miljooniin nouseva väestö valitettavasti juomaveden R-Ra-sarjasta annoksen 10 mrem/v, joka ylittää huomattavasti raja-arvot jääden kuitenkin vähäiseksi verrattuna muihin säteilylähteisiin.

Viestimies 4/2025

Ydinvoimalaitokset kriisitilan- reaktorirakennuksen tuhoaminen konventionaalisin asein on erittäin vaikeata teissa johtuen sen rakenteesta. Rakennuksen Valtion kyky selviytyä rauhan tai sodan aikaisista kriisitilanteista riippuu mitä suurimmassa määrin sen kyvystä tuottaa energiaa. Tässä mielessä ydinvoimalaitokset ovat erittäin edullisia, mutta vastapainona myös erittäin haavoittuvia.

Haavoittuvuus on ominaista myös muille energian tuotantomuodoille, koska tulevaisuudessa tähdätään yhä suurempiin energian tuotantoyksikköihin.

totaalinen hävittäminen merkitsee laitoksen täydellistä eliminointia ja laajojen alueiden radioaktiivista saastumista. Iskun kohdistaminen siirtojohtoihin, muuntoasemaan tai turbiinirakennukseen poistaa laitoksen tuotannosta väliaikaisesti. Hyökkääjän päämäärät sanelevat menettelytavat.

Ydinvoimalaitosten huomattavampia etuja ovat niiden polttoaineiden massalliYdinenergian taloudellisen tuotannon pe- nen ja tilavuudellinen pienuus, josta seurusperiaatteet on tuoda polttoainekierron raa helppo varmuusvarastointi. Niinpä eri laitokset yhdeksi kompleksiksi lähel- normaalioloissa kullakin laitoksella on le energian tarvitsijoita. Tällöin voidaan varastoitu yksi täydellinen lataus, mikä merkitsee 2–3 vuoden ajoa toimitusten ympäristöongelmat ja jätteidenkäsittehäiriytymisen tai loppumisen jälkeen. ly hoitaa keskitetysti. Lisäksi vältytään radioaktiivisten aineiden kuljetuksilta ja Käyttämättömän polttoaineen varastointi valvonta voidaan kohdistaa tiettyihin pis- ei aiheuta ympäristöriskejä minkäänlaisissa olosuhteissa. teisiin. Esimerkiksi Suomessa Loviisan atomivoimalakeskus tuottaa 1980-luvun alussa 15 % valtakunnan sähköenergian tarpeesta. Tällaisen keskuksen poistami- Ydinvoimalat terrorismin nen valtakunnan verkosta – syystä tai toi- kohteena sesta – merkitsee vakavaa häiriötä maan energiataloudessa.

Paljon on puhuttu ydinvoiman käytön suomista mahdollisuuksista terroristeilValtakunnan joutuessa sotatilaan voidaan le. Kuitenkin on hyvä pitää mielessä, että reaktorit ajatella poistettavaksi tuotanmissä maassa hyvänsä on paljon edullinosta joko oma-aloitteisesti tai vastusta- sempia kohteita kuin ydinvoimalaitokjan toimesta. Oma-aloitteinen ydinvoiset. Esimerkiksi kloorin kuljetus rautamalaitoksen sulkeminen tulee kyseeseen teillä tarjoaa huomattavasti helpommin vain silloin, kun niiden tuotanto on koko- tavoitettavissa olevan kohteen tai hernaisuuden kannalta vähäinen; käytännös- mokaasujen varastaminen varmuusvarassä niiden sulkemiseen ei ole siis välittö- toista ja niiden levittäminen ympäristöön. miä mahdollisuuksia.

Ainoan realistisen ja ehkäpä edullisen Vastustaja voi poistaa ydinvoimalaitok- kohteen ydinvoimateollisuudessa muosen käytöstä kohdistamalla iskunsa säh- dostaa plutonium. Säteilytetyn polttoaikövoima-asemiin, turbiinirakennukseen neen kaappaaminen ei tule kyseeseen, tai itse reaktorirakennukseen. Kuitenkin sillä sen massiivinen radioaktiivisuus

estää plutoniumin erottamisen muualla kuin jälleenkäsittelylaitoksessa. Kriittisin vaihe tässä suhteessa tulee olemaan jälleenkäsittelylaitoksen ja polttoaineenvalmistuslaitoksen väliset kuljetukset tai itse nämä laitokset, sillä ne ovat ainoat polttoainekierron vaiheet, jossa plutonium on niin puhtaassa muodossa, että sitä voidaan käyttää raaka-aineena ydinräjähteisiin tai kiristyskeinona.

Tulevaisuuden näkymät Kuten edellä on todettu ydinenergian hyödyntäminen ei suinkaan ole vailla ongelmia. Keskeisimmät kysymykset ovat korkea-aktiivisten jätteiden kohtalo ja plutoniumin turvallinen käyttö. Edellinen ei ole välittömästi suomalainen ongelma, koska meillä tätä prosessijätettä ei synny.

Korkea-aktiivisten jätteiden käsittelyyn ja varastointiin on esitetty useita ratkaisumalleja, mutta mitään niistä ei ole toteutettu teollisessa mittakaavassa. Ydinenergian läpimurto tapahtuu 1970-luvulla, joten tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jätekysymyksellekin löytynee kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Ydinvoimalaitosten rakentaminen ei ole itsetarkoitus. Fissioreaktorit eivät millään muodoin ole lopullinen ratkaisu teollistuneen yhteiskunnan energiatarpeen tyydyttämiseksi, vaan välttämätön muutaman vuosikymmenen kestävä välivaihe, kuten fossiiliset polttoaineetkin ovat olleet, rikkaampien energialähteiden hyödyntämiseksi.

Viestimies 50 vuotta sitten palstan kirjoittaja: Pasi Puhakka

Maanpuolustuksen Viestisäätiön kannatusyhdistys kiittää seuraavia yhteistyökumppaneita vuodesta 2025:

Aerial Oy

Alaris Cojot Oy

Bittium Wireless Oy

Blue Lake Communications Oy

Loihde Oyj

Millog Oy

Viestisäätiön kannatusyhdistys esittää parhaimmat kiitokset myös lukuisille yksityisille henkilöille, jotka ovat osallistuneet keräykseen v. 2025.

Toivotamme Rauhallista Joulua ja Onnellista Vuotta 2026!

Reima Blomqvist, Puheenjohtaja

Kirsi Salo,Sihteeri

Bitwise Oy

43

Yhteydet maastoon Nestorin tuotteilla Nestor Cablesin valikoimasta löytyvät vaativaan kenttäkäyttöön soveltuvat valokaapelit väliaikaisten verkkojen rakentamiseen.

Kaapelit ovat saatavilla erilaisilla liitinvaihtoehdoilla, ja niiden lisäksi valikoimassa ovat myös asennuslaitteistot sekä huoltotarvikkeet. Kenttäkaapelituotteita voidaan hyödyntää myös erilaisissa siviilitapahtumissa.

www.nestorcables.fi info@nestorcables.fi Puh. 020 791 2770

Mittarikuja 5, 90620 Oulu PL 276, 90101 Oulu