VAV Asunnot Oy: vuosikertomus 2015

VUOSIKERTOMUS 2015

SISÄLTÖ 4

Toimitusjohtajan katsaus

6

Ekologinen Opaali-talo keräsi huomiota Vantaan asuntomessuilla

15

Marsinkuja 1:ssä järjestettiin Our House -lähiöfestivaalit

17

Hallituksen asukasjäsenet ja asukastilintarkastaja valittiin

18

273 uutta asuntoa valmistui eri puolille Vantaata

20

Myyrmäkeen valmistuvan kerrostalon rakennekosteutta ja -lämpöä mitataan reaaliaikaisesti

21

Korjausrakentaminen on kasvussa

22

Vesimaksu muuttuu asukasluvun mukaiseksi

24

Taloyhtiölaajakaista kaikkiin VAV:n taloihin

VAV Asunnot Oy:n toimintakertomus 2015 25

Toimintakertomus

34

Tuloslaskelmat

35

Taseet

37

Rahoituslaskelmat

38

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

44

Tilintarkastuskertomus

Kansikuva ja sisällysluttelon kuvat: Henrik Kettunen

2

VAV ASUNNOT OY

Luonnonvaratasapainoinen Opaali-talo valmistui keväällä 2015 ja oli esillä kesän asuntomessuilla.

VAV ASUNNOT OY

3

4

VAV ASUNNOT OY

Toimitusjohtajan katsaus VAV Asunnot Oy on eräs keskeisimpiä vuokranantajia Vantaalla ja tärkeässä roolissa koko pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla.

Seutu on valtakunnan talouden ja kehityksen veturi, missä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysyntä on jatkuvaa. Kotoperäisen kysynnän lisäksi kysyntää lisännee entisestään nopeasti ja suureksi kasvanut maahanmuuttajien ja turvapaikkaa hakevien määrä.

Vuosi 2015 oli VAV:n kannalta taloudellisesti hyvä. Yhtiön liikevaihto kasvoi budjetoidusti ja tulos oli erinomainen, mitä auttoi alhainen korkotaso ja joidenkin korjaushankkeiden ajoittuminen suunniteltua myöhäisemmäksi. Vuokrausaste hieman laski, sillä yhtiö purki yhden kiinteistön ja muutti kahden kiinteistön sekä yhden rapun käyttötarkoitusta ja samalla irtisanoi niistä asukkaat, mikä heijastui myös asuntojen käyttöasteeseen. Asuntojen kysyntä pysyi aiempien vuosien tapaan suurena, eikä tilanne hakijan kannalta ole edelleenkään helppo. Lähivuosina asuntoja valmistuu kuitenkin keskiarvotavoitetta enemmän, mikä parantaa yhtiön asuntotarjontaa.

VAV:lle valmistui toimintavuonna 273 uutta asuntoa ja se aloitti 252 uuden asunnon rakentamisen.

Pitkän ajan keskiarvotavoite on noin 200 asunnon vuosituotanto, ja kolmen vuoden keskiarvolla laskettuna lähelle tätä onkin päästy.

Erityisen vuodesta teki se, että yksi uudiskohteista, Opaaliksi nimetty

kerrostalo, valmistui Vantaan asuntomessuille Kivistöön yhdeksi messukohteeksi ja toi samalla yhtiölle paljon myönteistä näkyvyyttä. Talon rakentamisessa kokeiltiin uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöä ja materiaalitehokasta rakentamista.

Ympäristöarvojen merkitys yhtiössä on viime vuosina kasvanut, ja talon rakentaminen teki todeksi VAV:n tärkeän tavoitteen toteuttaa ympäristön kestävyyttä tukevia kehittämishankkeita.

Yhtiön kiinteistöomaisuutta järjesteltiin toimintavuonna siten, että emoyhtiöstä siirrettiin uuteen tytäryhtiöön VAV Hoivakiinteistöt Oy:öön liikkeenluovutuksella kaikki palvelutalokiinteistöt ja VAV Palveluasunnot Oy. Näin normaalit vuokra-asunnot ja palveluasunnot eriytettiin omiksi kokonaisuuksikseen.

johtuvaa velkaantumista pyritään välttämään, mikä on taloudellisen vakauden ja vuokratason kohtuullisena pitämisen lisäksi yhtiön hallituksen keskeisiä linjauksia.

Toimintavuoteen mahtui useita tavanomaisesta arjesta poikkeavia tilanteita ja tapahtumia, joista suoriuduttiin erinomaisesti perustyön ohella. Tästä saan kiittää eritoten osaavaa ja innostunutta henkilöstöä. Yhtiön hallitukselle haluan esittää kiitokseni arvokkaasta tuesta ja hyvästä yhteistyöstä. Kuluneella toimikaudella yhteistyötä on tehty lisäksi Vantaan kaupungin ja useiden muiden sidosryhmien sekä eritoten asukkaiden kanssa, ja näille kaikille esitän lämpimät kiitokseni.

Teija Ojankoski Toimitusjohtaja

VAV on päivittänyt kiinteistökantansa pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat ja samalla arvioinut tarpeita kiinteistökannan kehittämiseksi.

Korjaustarpeet ovat suuret, ja korjauksia tullaan toteuttamaan suunnitellusti. Yksittäisiä kiinteistöjen purkuja tultaneen toteuttamaan jatkossakin samaan tapaan kuin toimintavuonna toteutettu Marsinkuja 1:n purku Mikkolassa. Purettujen talojen tilalle kaavoitetaan uusia, paremmin kysyntää ja nykymääräyksiä vastaavia asuntoja. Joitakin kiinteistöjä tultaneen myös myymään, jotta korjauksia pystyttäisiin paremmin rahoittamaan. Korjaustoiminnasta

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Kuva: Henrik Kettunen

VAV ASUNNOT OY

5

Ekologinen Opaali-talo keräsi huomiota Vantaan asuntomessuilla

6

VAV ASUNNOT OY

Ympäristöystävällinen kerrostalo Opaali sijaitsee Kivistössä osoitteessa Lipputie 14.

Opaalitalon sisäpihan puoleinen julkisivu on käsittelemätöntä puuta.

VAV ASUNNOT OY

7

Ulkorakennuksien rakentamiseen käytettiin ympäristöystävällistä hamppubetonia.

Kuvataidekoululainen Alexej Glebovin voittoisa seinämaalaus koristaa C-portaikkoa.

VUONNA 2011 käynnistynyt VAV Asunnot Oy:n erityishanke huipentui kesällä 2015, kun luonnonvaratasapainoinen Opaali-talo oli esillä Vantaan asuntomessuilla.

Ekologinen, kierrätys- ja uusiomateriaaleja hyödyntävä kerrostalo sai osakseen paljon huomiota niin ennen messuja kuin niiden aikanakin.

Messukävijöitä ihastuttivat myös Opaalin kolme sisustettua asuntoa, joissa uusio- ja kierrätysteema näkyi eri tavoin.

Uusi lähestymistapa rakentamiseen Opaalin tarina lähti liikkeelle yksinkertaisesta ajatuksesta. VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski osallistui keväällä 2011 NCC:n ympäristöaiheiseen seminaarin, jossa vaate- ja tekstiiliyritys Globe Hopen perustaja Seija Lukkala kertoi kierrätysmateriaalien käytöstä tuotteissaan. Tästä Ojankoski sai ajatuksen: voisiko samaa periaatetta toteuttaa myös kerrostalorakentamisessa?

Suomessa kierrätys- ja uusiomateriaaleja ei oltu juurikaan

8

VAV ASUNNOT OY

hyödynnetty suuren mittakaavan rakennusprojekteissa. Ojankoski kuitenkin arveli, että kierrätystiilen tai hamppubetonin kaltaisten materiaalien käyttäminen kerrostalorakentamisessa toisi mukanaan suuremman volyymin edut. Samalla olisi mahdollista kehittää uusia markkinoita kierrätys- ja uusiotuotteille.

Ojankoski esitti ideansa luonnonvaratasapainoisesta kerrostalosta NCC Rakennus Oy:lle. NCC oli kiinnostunut ajatuksesta, ja näin talohanke lähti toden teolla liikkeelle. Talon päätettiin valmistuvan vuoden 2015 asuntomessuille.

Luonnonvaratasapainoisen talon kehittämiseen saatiin mukaan monia keskeisiä toimijoita, kuten Vantaan kaupunki, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, ympäristöministeriö, Tampereen teknillinen yliopisto ja kierrätysliiketoimintaan erikoistunut Kuusakoski.

Liito-orava määräsi talon paikan Täysin mutkitta ei Opaali-hanke edennyt. Talolle alun perin kaa-

Opaalin rakentamisen hiilijalanjälkeä saatiin laskettua 20 prosenttia pienemmäksi kuin vastaavassa normitalossa.

Opaalin piharakennuksia ja varastotiloja koristavat viherkatot.

Koko asuinalue on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Myös talon yhteistiloissa on avaraa ja viihtyisää.

vaillulta tontilta löytyi liito-oravan papanoita, mistä pääteltiin oravan pesäpuun sijaitsevan tontilla.

Löydön jälkeen Opaalin rakennuspaikkaa siirrettiin ja alkuperäisellä paikalla oleva metsikkö jätettiin koskemattomaksi. Näin saatiin turvattua suojellun eläinlajin pesintä.

Rakennushankkeeseen jälkensä jättänyt liito-orava ikuistettiin taloon myös taiteen muodossa. Opaalin ulkoseinissä on talon tarinaa ja ominaisuuksia havainnollistavaa infografiikkaa, johon on kuvattu muun muassa liito-oravan papanat ja niiden perusteella tehty tontin siirto. Talon C-portaan aulassa on puolestaan metsäaiheinen seinämaalaus, jossa liito-orava myös liihottaa. Näin Opaalin tontin tarina säilyy seiniin kirjattuna vielä pitkään talon valmistumisen jälkeen.

Hiilijalanjälkeä vähennettiin 20 prosentilla Opaali-talon suunnitteluvaiheessa kävi myös ilmi, että talon kantavia rakenteita ei ole taloudellisesti eikä teknisesti mahdollista tehdä

pelkistä kierrätysmateriaaleista. Talon kantavat rakenteet kyettiin silti toteuttamaan ympäristöä säästävällä ja materiaalitehokkaalla tavalla vähentämällä huomattavasti niissä tarvittavan betonin määrää.

Näennäisesti ekologisin ratkaisu ei ollutkaan paras mahdollinen, vaan haluttuun ympäristöystävällisyyteen päästiin lopulta perinteisiä rakennustapoja kehittämällä.

Opaalin suunnittelussa ja rakentamisessa etsittiin keinoja vähentää rakennukseen sitoutuvia luonnonvaroja. Merkittävä osa rakennusvaiheen ympäristövaikutuksista sitoutuu rakennuksen runkoon, joten sitä keventämällä ja vaihtoehtoisia materiaaleja käyttämällä saatiin syntymään isoja säästöjä.

Opaalin sisäpihan julkisivu tehtiin käsittelemättömästä puusta.

Maalattu puujulkisivu pitää maalata uudelleen noin viiden vuoden välein, kun taas käsittelemätön puu ei vaadi tällaisia huoltotöitä.

Maalaamatonta puuta on myös asuntojen parvekkeiden ja terassien taustaseinissä. Talon porras-

VAV ASUNNOT OY

9

Graafikko Tomi Leppäsen suunnittelema infografiikka kertoo Opaalin historiasta ja ominaisuuksista.

Kohtuuhintaiset vuokrakodit tulivat vantaalaisten haettaviksi samaan tapaan kuin muutkin VAV:n asunnot.

10

VAV ASUNNOT OY

askelmissa käytettiin puolestaan murskattua kierrätyslasia.

Opaalin ulkovarastojen rakentamiseen käytettiin ympäristöystävällistä hamppubetonia. Hamppubetonia suunniteltiin käytettävän myös itse asuinrakennuksiin, mutta sen kantavuus osoittautui talon kokoon nähden riittämättömäksi.

Talon kaikissa varastorakennuksissa on lisäksi viherkatot.

Kierrätysmateriaalien käytön ohella kulutusta kyettiin pienentämään merkittävästi vähentämällä tarvittavan rakennusmateriaalin määrää. Talon kantavien seinien määrä optimoitiin mahdollisimman pieneksi, ja muut väliseinät toteutettiin kevytrakenteisina. Perustuksissa käytettiin niin kutsuttua vihreää betonia. Vihreän betonin valmistamisessa hiilidioksidipäästöjä on alennettu muun muassa sementin määrää vähentämällä, betonin lujuuden tästä kärsimättä.

Edellä mainittujen toimenpiteiden ansiosta Opaalin rakentamisen hiilijalanjälkeä saatiin laskettua 20 prosenttia pienemmäksi kuin vastaavassa normikerrostalossa.

Valoisan 54-neliöisen kaksion asuntomessujen aikaisen sisustuksen toteuttivat vantaalaiset työpajanuoret kierrätysmateriaaleista.

Asunto on sisustettu kuvitteellisen 21-vuotiaan Kimin ensimmäiseksi omaksi kodiksi, jonka käsistään kätevä Kimi ja hänen tyttöystävänsä Emma ovat tehneet itsensä näköiseksi.

Säästö vastaa sitä hiilijalanjälkeä, joka syntyy kun 1300 henkilöautoa ajaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin.

Taiteesta lisäväriä taloon Opaalin sisäpihan julkisivun käsittelemätön puu ja ulkojulkisivujen vihreä ja keltainen rappaus tuovat taloon raikasta estetiikkaa. Talon omien sävyjen lisäksi siihen haluttiin tuoda lisäväriä myös taiteen kautta.

Asuntomessuyleisölle avoinna olleen C-portaan aulaan toteutettiin kaunis luontoaiheinen seinämaalaus. Maalauksen suunnitteli 13-vuotias Alexej Glebov, joka valittiin tehtävään Vantaan kuvataidekoulun oppilaille järjestetyn kilpailun kautta. Kuvataidekoulun alakouluikäiset oppilaat suunnittelivat myös C-porrasta messujen aikana reunustaneiden aitojen kaupunkiteemaiset maalaukset.

Opaalin ulkojulkisivun seinissä oleva infografiikka puolestaan valaisee talon historiaa ja ominaisuuksia liito-oravasta vihreään betoniin. Infografiikka jää seiniin pysyvästi, joten talon ja lähiseudun

asukkaat voivat perehtyä Opaalin tarinaan myös messujen jälkeen.

Opaalissa asuttiin jo messujen aikana Opaali-talo valmistui toukokuussa 2015. Talon erityisluonteesta huolimatta sen asunnot ovat normaaleja vuokra-asuntoja. Kohtuuhintaiset vuokrakodit tulivat vantaalaisten haettaviksi samaan tapaan kuin muutkin VAV:n asunnot. Talossa neljästä portaasta C-porras oli avoinna messuyleisölle, ja A- B- ja D-portaissa asuttiin jo messujen aikana.

Niiden uudet asukkaat muuttivat sisään toukokuussa, ja C-portaan asukkaat puolestaan messujen jälkeen lokakuun alussa.

A-, B- ja D-portaiden asukkaille oli kerrottu tilanteesta jo asuntoa tarjottaessa, eikä asuminen messualueen vieressä aiheuttanut heille sen suurempia ongelmia. Messujen aikainen väliaikainen pysäköinti Kanniston koulun pihalla tosin toi jonkin verran palautetta isännöitsijälle, mutta onneksi tilapäisiä pysäköintipaikkoja saatiin järjestettyä myös lähellä sijaitsevan toisen

VAV:n kiinteistön alueelta.

Messuasunnot herättivät kiinnostusta ja ihmetystä Opaali-talon C-portaassa oli asuntomessujen aikana esillä kolme kalustettua asuntoa. Suomen Muotoilusäätiö, Vantaan kaupungin nuorisopalvelut sekä kaupunginmuseo olivat kukin sisustaneet yhden asunnon omannäköisekseen.

Messut avautuivat suurelle yleisölle perjantaina 10. heinäkuuta, ja Opaali-talo sekä asunnot osoittautuivat messukävijöiden keskuudessa erittäin suosituiksi.

C-portaan 30-neliöisessä yksiössä esiteltiin messujen aikana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n historiaa. ARA ja Suomen Muotoilusäätiö toteuttivat asuntoon sisustuksen, jonka oli suunnitellut sisustusarkkitehtuurin opiskelija Wenjun Li. Esillä oli nuorten suomalaisten suunnittelijoiden huonekaluja, materiaalinaan pääosin kotimainen puu.

Moni messukävijä oli kiinnostunut ostamaan omaan kotiinsa yksiön omaperäisiä kalusteita, joista osa oli

VAV ASUNNOT OY

11

Suomen Muotoilusäätiön sisustamassa asunnossa oli esillä nuorten suomalaisten suunnittelijoiden huonekaluja.

jo sarjatuotannossa ja osa muotoilualan opiskelijoiden lopputyönään suunnittelemia uniikkikappaleita.

Vantaan nuorisopalveluiden työpajanuoret suunnittelivat ja toteuttivat 54-neliöisen kaksion sisustuksen pajaohjaajiensa opastuksella.

Asunto oli sisustettu kuvitteellisen 21-vuotiaan Kimin ensimmäiseksi omaksi kodiksi, ja sen kalustuksessa hyödynnettiin kierrätystavaroita, jotka nuoret olivat muokanneet asunnon teemaan sopiviksi. Esillä oli niin muun muassa kierrätettyjä lampunvarjostimia, vanhoista muovikorteista yhteen kudottuja ikkunaverhoja sekä roskalavalta löytynyt, uuteen uskoon kunnostettu polkupyörä.

Työpajanuorten kunnostamaan pyörään liittyi messujen erikoisin tapaus. Pyörän oikea omistaja nimittäin vieraili aivan sattumalta asunnossa ja tunnisti kadonneen pyöränsä. Messuilla työssä ollut Markus Rautiainen tiesi varmasti polkupyörän olevan omansa, sillä kyseessä oli hänen isoisänsä aikoinaan Yhdysvalloista tuoma Huffy-pyörä, joita ei hänen tietääk-

12

VAV ASUNNOT OY

seen ole Suomessa kuin kolme kappaletta.

Pyörä oli varastettu Rautiaisen kotipihasta Martinlaaksosta keväällä 2014. Kauan ei polkupyörävaras kuitenkaan ollut Huffy-pyörällä ajellut, sillä Vantaan nuorisopalveluiden metallityöpajan ohjaaja löysi sen syksyllä 2014 roskalavalta, renkaat vääntyneinä. Työpajan nuoret laittoivat hylätyksi luullun pyörän kuntoon: renkaiden ohella myös penkki ja ohjaustangon kahvat vaihdettiin uusiin.

Polkupyöränsä löydettyään Markus Rautiainen sopi nuorisopalveluiden kanssa, että pyörä sai olla esillä Opaali-talossa asuntomessujen ajan, ja sen jälkeen se palautettiin hänelle. Rautiainen oli tyytyväinen, sillä hän sai kulkuvälineensä takaisin täysin kunnostettuna.

Kasarikoti nosti tunteet pintaan Eräs koko messujen suosituimmista yleisökohteista oli Opaalin kolmioon sisustettu 1980-luvun tyylinen Kasarikoti. Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat lavastivat yhdessä Vantaan kaupunginmuseon

henkilökunnan kanssa asunnon vantaalaiseksi kodiksi vuodelta 1985. Esillä olleet kalusteet, tekstiilit ja esineet olivat kaikki aitoja 30 vuoden takaisia tavaroita aina jääkaapissa olleita jogurttipurkkeja myöten. 1980-luvulta olivat jopa asunnon astianpesukone ja kiinteät keittiökalusteet, jotka museo oli saanut lahjoituksena.

Kasarikoti oli toteutettu niin autenttisesti, että se nosti monella messukävijällä pintaan muistoja omasta elämästään 1980-luvulla.

Asunnossa päivystäneen kaupunginmuseon amanuenssi Marika Tarkiaisen mukaan jotkut asunnossa vierailleet ihmiset olivat suorastaan liikuttuneita näkemästään. Muutamassa kävijässä 80-luvun sisustustyyli herätti myös negatiivisia reaktioita, mutta kylmäksi ei Kasarikoti ketään jättänyt.

Messujen jälkeen Kasarikoti sai ansaitsemansa tunnustuksen, kun sille annettiin Suomen Asuntomessujen ”Vuoden sisältöteko” -palkinto. Kesän 2015 messukävijät saivat heille tehdyssä tutkimuksessa mainita mieleenpainuvimman asian

Opaalin kolmioon sisustivat messujen ajaksi Kasarikodin Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat yhteistyössä Vantaan kaupunginmuseon kanssa.

Kivistön messualueelta. Eniten mainintoja sai Kasarikoti, joka nimettiin tämän perusteella Vuoden sisältöteoksi.

Messut olivat VAV:lle onnistuminen Kivistön asuntomessut päättyivät sunnuntaina 9. elokuuta, minkä jälkeen messuasuntojen kalustus purettiin ja Opaali muuttui tavalliseksi VAV:n asuintaloksi. Toimitusjohtaja Ojankosken neljä vuotta aiemmin saama idea luonnonvaratasapainoisesta kerrostalosta oli toteutunut onnistuneesti. Asuntomessujen aikana Opaalissa ja sen asunnoissa vieraili noin 56 000 ihmistä, 40 prosenttia kaikista messukävijöistä.

Talon ekologiset ratkaisut ja omaperäiset asunnot saivat myös paljon huomiota tiedotusvälineissä.

Opaali ei kuitenkaan ole täysin uniikki hanke, vaan VAV pyrkii jatkossakin edistämään ympäristöystävällistä rakentamista omissa talohankkeissaan.

Materiaalitehokkuus sekä uusio- ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen ovat voimistuvia rakennusalan kehityskulkuja, joille Opaali näyttää omalta osaltaan suuntaa.

Teksti: Tuomas Alho Kuvat: Henrik Kettunen ja Vaula Aunola

Kasarikoti sai ansaitsemansa tunnustuksen, kun sille annettiin Suomen Asuntomessujen ”Vuoden sisältöteko” -palkinto.

VAV ASUNNOT OY

13

Purkutalon komeat jäähyväiset SUURIN OSA Suomen lähiöistä on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, ja niiden talot alkavat olla kovassa korjaustarpeessa. Kesällä 2015 Our House -lähiöfestivaali herätteli suomalaisia kysymällä, miltä haluamme lähiöidemme näyttävän seuraavien vuosikymmenien aikana.

Festivaali sai alkunsa lähiöasumista tutkivan Katja Lindroosin ideasta, ja se järjestettiin 8.–15. elokuuta 2015 Mikkolan Marsinkuja 1:ssä, VAV:n purkua odottavassa talossa. Tapahtumassa oli sekä avointa kaikelle yleisölle suunnattua ohjelmaa että asiantuntijoiden paneeleja ja työryhmiä.

Marsinkujan entiset asukkaat olivat kiinteistön purkamisen vuoksi muuttaneet pois jo ennen festivaalia. Tyhjentyneisiin asuntoihin oli lavastettu tulevaisuuden lähiökoteja, joissa esiteltiin erilaisia uusia asumisen innovaatioita. Väriä rakennusten seiniin toivat monenlaiset graffitit, joita olivat maalamassa sekä paikalliset nuoret että valtakunnallisesti tunnetut katutaiteilijat.

Festivaaleilla vieraili yleisöpäivinä yli 2 000 kävijää. Moni kävijöistä oli talon entistä väkeä, Mikkolan alueen asukkaita tai ihmisiä, joilla

muuten oli suhde kaupunginosaan.

He olivat ilahtuneita festivaalin järjestämisestä paikassa, jossa tämän kaltaisia tapahtumia on harvemmin nähty.

Lähiöfestivaali sai myös valtakunnallista medianäkyvyyttä. MTV3:n Huomenta Suomi piti lähiöteemaa yllä koko viikon ajan, ja festivaali oli aiheena muun muassa Ylen A-Studiossa, radiolähetyksissä ja päivälehdissä.

Festivaalin ohjelmassa nostettiin keskustelunaiheeksi lähiöiden tulevaisuus nyt, kun muutokset ovat väistämättömiä. Suomalaisten lähiöiden taloille on kertynyt korjausvelkaa mittavat 3,5 miljardia euroa vuotta kohden arviolta seuraavalle kymmenelle vuodelle. Suurin osa lähiöiden asuinkiinteistöistä on 60- ja 70-lukujen elementtitaloja.

Korjaustarpeet ovat suuret, eivätkä ne koske esimerkiksi vain putkiremontteja.

Our House -tapahtuma rahoitettiin pääasiassa yritysyhteistyökumppanuuksilla. Lisäksi ohjelmaa oli järjestämässä sekä julkisen sektorin

toimijoita että itsenäisiä yhdistyksiä ja ryhmiä. VAV Asunnot Oy osallistui festivaaliin antamalla Marsinkuja 1:n talon Our Housen käyttöön tapahtuman ajaksi.

Samaisessa talossa järjestettiin ennen purkamista myös Timo Varpion käsikirjoittaman Downshiftaajatnimisen TV-sarjan sisäkuvaukset.

Kymmenosaista komediasarjaa tähditti nimekäs kaarti: pääosissa olivat Iina Kuustonen, Jussi Vatanen, Mikko Leppilampi ja Niina Lahtinen.

Sarja kertoo kahdesta pariskunnasta, jotka taistelevat talousvaikeuksien kanssa, mutta yrittävät väkisin pitää kulisseja yllä. Pariskunnat muuttavat Vantaalle osana kuviota, jossa he näyttelevät downshiftaavansa eli vapaaehtoisesti alentavansa elintasoaan saadakseen enemmän aikaa tärkeille asioille.

Downshiftaajat-sarja tuli katsottavaksi netin viihdepalveluun Elisa Viihteeseen vuoden lopussa Teksti: Veera Saloheimo Kuvat: Henrik Kettunen, Yellow Films, Shutterstock

MARSINKUJA VERSOO UUSIA KOTEJA

Joulukuussa 2014 valmistunut Husbackankuja 1 sijaitsee Kaivokselassa.

14

VAV ASUNNOT OY

MARSINKUJA 1:N neljä taloa purettiin ripeästi syksyn aikana. Kiinteistöjen tekninen kunto oli heikentynyt sen verran, että oli järkevämpää purkaa ne ja rakentaa tilalle uudet talot kuin lähteä korjaamaan vanhoja. Samalla kohteen asuntomäärä kasvaa ja kuhunkin portaaseen saadaan hissit.

Purkutyöt aloitettiin poistamalla puutavara rakennusten sisältä. Tämän jälkeen talojen kimppuun käytiin isojen kaivureiden kanssa, jotka purkusaksilla leikkasivat betonirakenteet paloiksi. Saksien leuat murskasivat betonin.

Välpän avulla eroteltiin vielä betonista raudoitukset.

– Suurin osa purkujätteestä meni kierrätykseen, kertoo VAV Asunnot Oy:n projektipäällik-

Lähiöfestivaali näkyi pitkälle Mikkolan alueen kesäisessä katukuvassa.

Our House -lähiöfestivaali herätteli suomalaisia kysymällä, miltä haluamme lähiöidemme näyttävän seuraavien vuosikymmenien aikana.

VAV ASUNNOT OY

15

Our House -festivaalin Tekesin tilassa oli esillä uusia energiaa säästäviä ratkaisuja.

Purettujen rakennusten tilalle VAV rakennuttaa neljä uutta kerrostaloa, jotka valmistuvat vuoden 2017 alussa.

Marsinkuja versoo uusia koteja MARSINKUJA 1:N neljä taloa purettiin ripeästi syksyn aikana.

Kiinteistöjen tekninen kunto oli heikentynyt sen verran, että oli järkevämpää purkaa ne ja rakentaa tilalle uudet talot kuin lähteä korjaamaan vanhoja. Samalla kohteen asuntomäärä kasvaa ja kuhunkin portaaseen saadaan hissit.

Purkutyöt aloitettiin poistamalla puutavara rakennusten sisältä.

Tämän jälkeen talojen kimppuun käytiin isojen kaivureiden kanssa, jotka purkusaksilla leikkasivat betonirakenteet paloiksi. Saksien leuat murskasivat betonin. Välpän avulla eroteltiin vielä betonista raudoitukset.

– Suurin osa purkujätteestä

16

VAV ASUNNOT OY

meni kierrätykseen, kertoo VAV Asunnot Oy:n projektipäällikkö Petri Kasurinen.

Syntynyttä betonimursketta voidaan hyödyntää maanrakentamisessa, esimerkiksi teiden ja parkkialueiden rakennekerroksissa. Osa rakennusjätteestä voidaan käsittelyn jälkeen polttaa polttolaitoksissa, jolloin siitä saadaan energiaa. Puujätteestä voidaan puolestaan tehdä haketta ja metallijätteestä uutta metallia.

Talot oli purettu marraskuun alkuun mennessä, minkä jälkeen alkoivat uusien talojen rakennustyöt. VAV rakennuttaa purettujen talojen tilalle neljä uutta, minkä lisäksi osoitteesta myytiin yksi tontti asumisoikeuskäyttöön.

Talven aikana on jo tehty maanrakennustöitä ja kaksi taloa on runkovaiheessa.

– Kaikkien neljän talon rungot ovat ylhäällä arviolta toukokuun 2016 lopussa. Kohteet valmistuvat vuoden 2017 alussa, Kasurinen kertoo.

Suurin osa rakennusten purkujätteestä meni kierrätykseen.

Hallituksen asukasjäsenet ja asukastilintarkastaja valittiin TOUKOKUUSSA 2015 VAV:n luottamushenkilöt kokoontuivat perinteiseen tapaan äänestämään kaksi asukasjäsentä VAV:n hallitukseen kaudelle 2015−2017. Valitut henkilöt edustavat VAV:n asukkaita yhtiön hallituksessa. Lisäksi äänestyksessä valittiin asukasjäsenille kaksi varajäsentä.

Kukin VAV:n kahdestatoista suuralueesta eli YTE-alueesta oli saanut keväällä valita korkeintaan neljä ehdokasta, joiden joukosta tultiin valitsemaan kaksi varsinaista hallituksen jäsentä ja heille kaksi varajäsentä. Vuonna 2015 ehdokkaita oli yhteensä 32.

Varsinaisista hallituksen jäsenistä

äänestettäessä eniten ääniä sai Hannu Ahonen, jolle äänensä antoi 18 luottamushenkilöä. YTE 12 -aluetta eli Länsimäen aluetta edustava Ahonen valittiin hallitukseen ensimmäistä kertaa.

Toiseksi hallituksen asukasjäseneksi valittiin 16 äänellä YTE 9:ää eli Pohjois-Korson aluetta edustava Jari Keränen. Keränen on toiminut asukasjäsenenä myös kahdella edellisellä hallituskaudella.

Varajäseniksi Aholalle ja Keräselle valittiin Tikkurilan seutua edustava Anneli Sinkkonen sekä Havukosken aluetta edustava Liisa Tilander.

VAV:n yhtiökokous vahvisti valinnat 11.5.2015.

Yhtiökokouksessa nimettiin myös kauden 2015−2017 asukastilintarkastaja. Asukastilintarkastaja valitaan asukaskokousten tekemien esitysten perusteella, ja hänen tehtävänään on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta. Yhtiökokous nimesi tehtävään KHT-tilintarkastaja Heidi Vierroksen, jolle kaksivuotiskausi asukastilintarkastajana oli kolmas perättäinen.

Teksti: Tuomas Alho Kuva: Timo Porthan

VAV Asunnot Oy:n hallituksen uudet asukasjäsenet ja varajäsenet. Vasemmalta oikealle: Anneli Sinkkonen (varajäsen), Liisa Tilander (varajäsen), Hannu Ahonen ja Jari Keränen.

VAV ASUNNOT OY

17

273 uutta asuntoa valmistui eri puolille Vantaata VAV ASUNNOT OY:LLE valmistui 2015 neljä uutta kohdetta: Lehtikallio 2 Hämevaaraan, Lipputie 14 Kivistöön, Hämeenkyläntie Hämeenkylään ja Jänönhäntä 1 Koivuhakaan. Näissä neljässä kohteessa on yhteensä 273 asuntoa, joista 30 on varattu erityisryhmille.

Valmistuneiden asuntojen määrä kasvoi vuonna 2015 edellisvuodesta 91 asunnolla.

Neljän valmistuneen kohteen lisäksi VAV Asunnot Oy:llä oli vuonna 2015 rakenteilla kaksi uutta: Loiskekuja 1 Myyrmäessä sekä Marsinkuja 1 Mikkolassa. Molemmissa kohteissa rakennusurakoitsijana on NCC Rakennus Oy, ja niihin valmistuu yhteensä 252 asuntoa.

Loiskekuja 1:een kesäkuussa 2016 valmistuvassa kiinteistössä on 105 asuntoa, ja se on ensimmäinen VAV:n uudiskohde Myyrmäessä sitten vuoden 2005. Marsinkuja 1:n arvioitu valmistumisajankohta on puolestaan helmikuussa 2017. Kohteen tieltä on purettu neljä vanhaa taloa, joissa oli 105 asuntoa. Uuteen kiinteistöön asuntoja saadaan selkeästi enemmän, yhteensä 147.

Touko-kesäkuussa 2017 VAV:lle valmistuu kolme kohdetta, joissa on yhteensä 259 asuntoa. Kaksi näistä tulee sijaitsemaan kesällä 2015 avatun uuden Kehäradan varrella:

18

VAV ASUNNOT OY

Auringonkierto 2 Leinelässä ja Ruusukvartsinkuja 2 Kivistössä. Auringonkierto on 99 huoneiston kohde, ja Ruusukvartsinkujalle valmistuu 109 asuntoa, joista erityisryhmille on varattu kymmenen. Martinlaaksonpolku 3:een puolestaan valmistuu 51 asuntoa lähelle Martinlaakson juna-asemaa.

Useissa VAV:n tulevissa hankkeissa on kaavamuutos vireillä. Tikkurilan Orvokkitie 4:ssä kaavaillaan vanhojen rakennusten purkamista.

Tilalle suunnitellaan rakennettavan noin 50 tavallista asuntoa ja 15 ryhmäasuntoa vammaispalveluille, jolloin tontin rakennusoikeus kaksinkertaistuu.

Tikkurilassa vanhojen rakennusten korvaamista uusilla suunnitellaan myös Veturikuja 8:ssa.

Hankkeen aikataulu on vielä avoin.

Entinen tiehallinnon varikkoalue Hakunilan Jokiniementie 7:ssä on kehityshanke, jonka rakentaminen alkanee syksyllä 2016. Jokiniemen-

tien kohteesta kaavaillaan uraauurtavaa Joutsenmerkki-taloa, joka täyttäisi pohjoismaisen ympäristömerkin asettamat standardit.

Kaavamuutos on vireillä myös Myyrmäen vanhustenkeskuksessa Ruukkukujalla. Kohteeseen suunnitellaan 174 asunnon verran hoivaja palveluasumista sekä erilaisia yhteiskäyttötiloja. Rakentaminen alkanee keväällä 2017.

Vantaan kaupungin asuntoohjelman määriteltyjen asuntotuotantotavoitteiden mukaisesti VAV:n tavoitteena on rakennuttaa vähintään 200 uutta asuntoa vuosittain.

Vuoden 2015 osalta tavoite ylittyi selvästi. Vuonna 2016 on valmistumassa 105 asuntoa, mutta seuraavana vuonna hankkeiden aikataulusta riippuen 450−500. Keskimäärin VAV siis saavuttaa uustuotannon tavoitteensa.

Kaikki VAV:n uudiskohteet ovat ARA-rahoitettuja.

Teksti: Juha Peltonen

VAV:n tavoitteena on rakennuttaa vähintään 200 uutta asuntoa vuosittain.

1

RAKENTEILLA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT UUDISKOHTEET 2016, Loiskekuja 1, 105 asuntoa VAV Asunnot Oy

2017, Ruusukvartsinkuja 2, 109 asuntoa 2017, Auringonkierto 2, 99 asuntoa 2017, Marsinkuja 1, 147 asuntoa

VAV Asunnot Oy, osa asunnoista erityisryhmille

2018, Ruukkukuja 8 2018, Koisotie 8, 40 asuntoa

VAV Palvelukodit Oy

2018, Martinlaaksonpolku 3, 51 asuntoa 2018, Orvokkirinne 4 2018, Veturikuja 8 2018, Jokiniementie 7 2018, Kiulukuja 7

VAV ASUNNOT OY

19

Loiskekuja 1:een kerrostalokohteeseen valmistuu yhteensä 105 uutta vuokra-asuntoa. Talon arvoitu valmistumispäivä on 30.6.2016.

Myyrmäkeen valmistuvan kerrostalon rakennekosteutta ja -lämpöä mitataan reaaliaikaisesti VAV ASUNNOT OY:N Myyrmäkeen valmistuvan uuden kerrostalon rakennustyöt alkoivat keväällä 2015.

Talon rakennustyömaalla on otettu käyttöön uusi mittausteknologia, jossa rakennekosteutta ja -lämpöä mitataan reaaliaikaisesti rakenteisiin asennettujen anturien avulla. Joulukuun alusta alkaen rakenteiden kosteusasteen ja lämpötilan vaihteluita on voitu jatkuvasti seurata etäpäätteellä. Näin ongelmatilanteet voidaan havaita ja niihin voidaan puuttua huomattavasti aiempaa nopeammin.

Osoitteeseen Loiskekuja 1 valmistuvassa kerrostalossa kosteutta ja lämpöä mittaavat anturit, jotka on asennettu kaikkien märkätilojen lattioihin sekä talon vesikaton, alapohjan ja ulkoseinien sisälle. Anturit välittävät reaaliaikaista tietoa talon rakenteiden kosteuden ja lämpötilan muutoksista verkon kautta toimivalle sovellukselle.

Ongelmiin voidaan puuttua nopeasti Mittausjärjestelmään voidaan asettaa hälytysrajat, jolloin se varoittaa

20 VAV ASUNNOT OY

heti rajojen ylityttyä. Jos esimerkiksi asumisaikana vedeneriste pettää tai rakennusaikana jo kuivaksi todetulle pinnalle päätyy jostain syystä vettä, tilanne voidaan havaita heti. Näin vältytään suuremmilta vahingoilta.

Uusi järjestelmä ei ole tarkoitettu pelkästään rakennusvaiheen seurantaan, vaan sen käyttö jatkuu talon asukkaiden muutettua sisään.

Rakenteiden lämpö- ja kosteusmittauksen avulla talon kokonaislämpötilasta saadaan tarkempi kuva kuin pelkkiä oleskelutilojen lämpötilaa mittaamalla. Lämpötilaa voidaan tällöin säätää paremmin ottamaan huomioon energiansäästön ja asukkaiden viihtyvyyden.

Loiskekujan työmaata valvova VAV:n projektipäällikkö Petri Kasurinen kertoo, että kaukomittausten avulla voidaan myös ennaltaehkäistä mahdollisia tulevaisuuden kosteusongelmia. − Uudet rakennusnormit ovat lisänneet eristeiden paksuutta, jolloin rakennuksen lämpö ei välttämättä enää lämmitä tarpeeksi koko rakennetta. Teoriassa lämpötila voi laskea joissain olosuhteissa pistee-

seen, jossa vesihöyryä tiivistyy vedeksi rakenteen sisällä. Kaukomittauksella näemme aina rakenteiden tarkan lämpötilan ja kosteuden, ja voimme toimia niin, ettei kosteutta pääse haitallisesti tiivistymään. Mittaustieto voi auttaa myös tulevien talohankkeiden suunnittelussa ja rakennusmateriaalien valinnoissa.

Uusi teknologia herättänyt kiinnostusta VAV:n ja Mexem Ky:n yhdessä kehittämässä kaukomittausjärjestelmässä käytettyjen anturien mittapäät ovat vaihdettavissa, jolloin niiden käyttäjä ei ole riippuvainen yhdestä tavarantoimittajasta. VAV:n ja Mexem Ky:n yhdessä kehittämä järjestelmä onkin jo herättänyt kiinnostusta rakennusalan toimijoissa. Kasurisen mukaan kaikki mittausjärjestelmään tutustuneet alan ammattilaiset ovat olleet siitä erittäin kiinnostuneita. − Aiemmin rakenteiden kosteuskäyttäytymistä on arvioitu lähinnä vain laskelmien kautta ja tietoa on saatu laboratoriotesteistä. Nyt saamme asiasta kattavaa, tarkkaa ja reaaliaikaista faktatietoa.

Asuintalojen korjaussykli on normaalisti 20−30 vuotta, joten jopa lähes puolet VAV:n kiinteistöistä on lähivuosina remontin tarpeessa.

Korjausrakentaminen on kasvussa VAV:N pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman (PTS) mukaisen korjausrakentamisen määrä on viime vuosina kasvanut joka vuosi, ja kasvu jatkuu edelleen. Yhtiön kiinteistöjen korjaustarve lisääntyy niiden keskiiän noustessa.

Noin neljäkymmentä prosenttia VAV:n taloista on valmistunut vuosina 1989−1995. Asuintalojen korjaussykli on normaalisti 20−30 vuotta, joten jopa lähes puolet VAV:n kiinteistöistä on lähivuosina remontin tarpeessa. Kaikkea ei voida kuitenkaan korjata kerralla, minkä vuoksi korjausrakentamisen hankkeita priorisoidaan tarkasti.

Vuonna 2015 VAV käytti korjausrakentamiseen noin 7 421 785 euroa, mikä on noin puoli miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Vieläkin enemmän remontteja oli budjetoitu, mutta esimerkiksi lupaprosessien takia muutama hanke siirtyi vuodelle 2016.

Remontteja tehtiin 51 kerrostalossa ja viidessä rivitalossa, melko tasaisesti joka puolella Vantaata.

Hissien kunnossapitokorjauksiin käytettiin yhteensä 238 580 euroa neljässä kohteessa. Vesikattoja uusittiin 775 974 eurolla Suitsikuja 1:n ja Vaunukalliontie 2:n yhteensä kuudessa talossa. Julkisivuremontteja tehtiin puolestaan yhdeksässä kohteessa 889 102 eurolla.

Keittiöremontteihin käytettiin 1 100 342 euroa. Summalla uusittiin yhteensä 205 keittiötä, eli keskimäärin yhden keittiön remontti maksoi 5 368 euroa. VAV:n keittiöremontit ovat tilaremontteja, joissa uusitaan kaikki keittiötilan lattia- ja seinäpinnat sekä asennetaan uudet keittiökalusteet. Kodinkoneet uusitaan elinkaarensa mukaisesti tapauskohtaisesti.

Eniten korjausrakentamisen budjetista kului kylpyhuoneiden remontteihin. Niitä tehtiin 398

kylpyhuoneessa 3 317 356 eurolla.

Yhden kylpyhuoneen remontti maksaa tyypillisesti 6500−9000 euroa.

Vuonna 2015 keskimääräinen hinta oli 8 335 euroa.

Kylpyhuoneremontissa koko huone puretaan lähes aina puhtaaseen betonipintaan. Sen jälkeen alkaa kuivatus, tasoitus ja vedeneristys.

Lopuksi kylpyhuoneet laatoitetaan ja kaikki rikkinäiset kalusteet uusitaan. Kylpyhuoneremonttien yhteydessä uusitaan myös alakatto, ja näkyvät vesijohdot siirretään ylös tulemaan vesipisteille katosta alas.

Vuodeksi 2016 PTS-korjauksia on budjetoitu noin 12 miljoonalla eurolla.

VAV ASUNNOT OY

21

Kulutusta vähentääkseen VAV asentaa asuntoihinsa uusia vedensäästökalusteita.

Vesimaksu muuttuu asukasluvun mukaiseksi VAV ASUNNOT OY:N hallitus päätti lokakuussa 2015, että kaikissa VAV:n kiinteistöissä siirrytään asukasluvun mukaiseen vesimaksuun keväällä 2016. Aiemmin vesi laskutettiin osana vuokraa.

Suurimmassa osassa VAV:n taloista muutos astuu voimaan maaliskuun alusta 2016, mistä alkaen veden kuukausimaksu on 15 euroa asukasta kohden. Vesimaksu peritään vuokranmaksun yhteydessä erillisenä käyttökorvausmaksuna. VAV tiedotti muuttuneesta käytännöstä joulukuussa vuokralaisilleen lähettämässä vuokrantarkistuskirjeessä, johon oli myös kirjattu tulevat vesimaksut keväästä 2016 alkaen.

Vesimaksu eriytettiin vuokrasta, jotta vedenkulutus ja kiinteistöjen siitä maksama hinta kohdentuvat oikeudenmukaisemmin veden käyttäjille. Ennen muutosta vesimaksu oli osa vuokraa, jolloin vesi laskutettiin huoneiston neliöluvun mukaan. Kun maksu muutoksen jäl-

22 VAV ASUNNOT OY

keen perustuu asukkaiden määrän eikä asunnon neliöihin, se vastaa paremmin tosiasiallista vedenkulutusta. Henkilölukuun perustuva vesilaskutus on yleinen käytäntö suomalaisilla vuokranantajilla.

Käyttökorvausmaksu tarkistetaan vuosittain veden kokonaiskulutuksen mukaan. Jos tosiasiallinen vedenkulutus osoittautuu maksettuja vesimaksuja suuremmaksi, veden käyttökorvaus henkilöä kohden kasvaa. Ensimmäisen kerran vesimaksun riittävyyttä arvioidaan syksyllä 2016.

Veden käyttökorvausmaksun laskutus perustuu asunnon asukasmäärään. Asukasmäärän VAV tarkastaa talonkirjoista, joita ylläpitää kiinteistön huoltoyhtiö.

Jos asunnon asukkaiden lukumäärä muuttuu, vuokralaisen tulee ilmoittaa uusi asukasmäärä huoltoyhtiöön.

VAV kannustaa asukkaitaan järkevään vedenkäyttöön. Tuhlaileva

vedenkulutus on pahaksi sekä ympäristölle että asukkaiden omalle kukkarolle. Jos jonkin kiinteistön kokonaisvedenkulutus kasvaa, se kasvattaa myös kiinteistön kustannuksia, mikä taas lisää paineita nostaa vesimaksua.

Kulutusta vähentääkseen VAV asentaa asuntoihinsa uusia vedensäästökalusteita. Vesikalusteiden uusiminen tehdään jatkuvana prosessina, jossa vuosittain käydään läpi kymmeniä kiinteistöjä.

Esimerkiksi vettä säästävän suihkusuuttimen elinkaari on tyypillisesti 7−8 vuotta.

Teksti: Juha Peltonen

KERROSTALOHUONEISTOSSA asuva pääkaupunkiseudun asukas käyttää keskimäärin 170 litraa vettä vuorokaudessa. Vettä käytetään nykyään järkevämmin kuin 1970-luvulla, jolloin vastaava kulutuslukema oli vielä 400 litraa vuorokaudessa. Muutoksia on tapahtunut sekä ihmisten asenteissa että vettä säästävässä teknologiassa. Silti kerrostaloasukkaiden nykyisessä vedenkulutuksessa on yhä laskemisen varaa.

Kerrostalojen keskimääräinen vedenkulutus ylittää selvästi rivitalojen ja omakotitalojen keskiarvon.

Keskimääräinen omakotitaloasukas kuluttaa vettä 135 litraa vuorokau-

dessa ja rivitaloasukas puolestaan 150 litraa.

Peseytyminen kattaa keskivertokotitalouden vedenkulutuksesta yli 40 prosenttia. Myös vessanpytyn huuhtelu, ruokailu ja pyykinpesu kuluttavat paljon vettä. Lämpimän veden tuhlaileva käyttö lisää kiinteistön energiakustannuksia, jotka heijastuvat suoraan vuokriin.

VAV:n tekemä vesikalusteiden uusiminen on eräs keino pienentää vedenkulutusta, mutta suurin vaikutus kulutukseen on asukkaiden omalla toiminnalla. Vettä voi helposti säästää esimerkiksi lyhentämällä suihkuihin ja muuhun peseytymi-

seen kuluvaa aikaa. Pyykit ja astiat kannattaa pestä täysinä koneellisina, ja pesukoneiden säästöohjelmia on myös hyvä hyödyntää. Juoksevan veden käyttöä voi vähentää esimerkiksi pesemällä ja huuhtelemalla astiat tulpan avulla täytetyssä tiskialtaassa.

Jokaisen asukkaan on myös syytä ilmoittaa vuotavista vesihanoista ja vessanpöntöistä huoltoyhtiölle heti vuodon havaittuaan. Yksi tiputtava hana voi kasvattaa kiinteistön vuotuista vesilaskua 150 euroa ja vuotava vessanpönttö yli tuhat euroa.

Lähde: HSY

VAV ASUNNOT OY

23

Jokaisessa asunnossa on käytettävissä nettiyhteys, jonka perusnopeus on kymmenen megabittiä sekunnissa.

Kunkin taloyhtiön ajankohtaiset asiat löytyvät VAV:in kotisivujen talosivuilta.

Taloyhtiölaajakaista kaikkiin VAV:n taloihin VAV teki marraskuussa 2015 sopimuksen internet-operaattori DNA:n kanssa taloyhtiölaajakaistan asentamisesta kaikkiin yhtiön asuintaloihin. Sopimus ei tuota VAV:lle lainkaan kustannuksia, vaan DNA kustantaa itse laajakaistan asennuksen kaikkiin yhtiön vuokrakiinteistöihin.

Osa VAV:n kiinteistöistä oli jo sopimusta tehtäessä DNA:n laajakaistaverkon saatavuuden piirissä. Nämä kiinteistöt kytkettiin verkkoon valokuitukaapeleilla, ja taloyhtiölaajakaista otettiin niissä käyttöön vielä vuoden 2015 puolella. Muissa kiinteistöissä käyttöönotto vaatii kaapeli- ja asennustöitä, ja ne liittyvät laajakaistaverkkoon

24 VAV ASUNNOT OY

vaiheittain. Kaikki VAV:n asuintalot ovat taloyhtiölaajakaistan piirissä elokuun 2016 loppuun mennessä.

Taloyhtiölaajakaistan kytkemisen jälkeen jokaisessa asunnossa on käytettävissä nettiyhteys, jonka nopeus on kymmenen megabittiä sekunnissa. Kymmenen bitin laajakaista sisältyy vuokraan, joten jatkossa jokainen VAV:n asukas saa perusnettiyhteyden käyttöönsä ilmaiseksi.

Halutessaan asukkaat voivat asuntokohtaisesti tehdä DNA:n kanssa sopimuksen myös kymmentä megabittiä nopeammasta nettiyhteydestä. Taloyhtiölaajakaista ei kuitenkaan sido VAV:n vuokralaisia, vaan he voivat jatkossakin tehdä

sopimuksen myös jonkin muun operaattorin kanssa.

Taloyhtiölaajakaistan käyttöönotosta uutisoitiin vuoden lopulla asukaslehti VAV-viestissä sekä yhtiön kotisivuilla, ja uutinen otettiin asukkaiden keskuudessa erittäin positiivisesti vastaan. Moni kyseli heti uteliaana, milloin oma kotitalo liittyy laajakaistaverkkoon.

Taloyhtiölaajakaistan käyttöönoton aikataulu on asukkaiden luettavana osoitteessa www.dna.fi/vav, ja asukkaille tiedotetaan uudistuksesta myös kirjeitse.

VAV Asunnot Oy:n toimintakertomus 2015

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2015 VAV Asunnot Oy on Vantaan kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka rakennuttaa ja omistaa vuokra-asuntoja. Vuoden 2015 päättyessä yhtiön ja sen tytäryhtiön omistuksessa oli eri puolilla Vantaata 10 187 asuntoa, joissa asui noin 20 000 ihmistä. Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 4 553 755.

VAV aloitti toimintansa vuonna 1986. Yhtiön perustamisen myötä fuusioitiin kaikki kaupungin kokonaan omistamat vuokrataloyhtiöt yhdeksi kokonaisuudeksi.

Yhtiö tarjoaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia koteja vantaalaisille.

Kiinteistökannan suunnitelmallisilla korjauksilla varmistetaan niiden arvon säilyminen sekä asumisviih-

tyvyys yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Yhtiön pyrkimyksenä on pitää vuokrataso kohtuullisena ja oikeudenmukaisena yleisistä taloudellisista heilahteluista huolimatta.

Yhtiön sisällä on arava- ja korkotukirahoitteisten kiinteistöjen pääomakuluja tasattu.

VAV Asunnot Oy:n tytäryhtiö VAV Hoivakiinteistöt Oy perustettiin 5.5.2015 hallinnoimaan yhtiön palvelutalokiinteistöjä. Koko VAVkonsernin palvelu- ja hoivakiinteistöjen liiketoiminta siirtyi liiketoimintasiirrossa 1.6.2015 tytäryhtiöön nettoapporttisiirtona. VAV Palvelukodit Oy:stä, perustettu 1.3.2011, tuli näin ollen VAV Hoivakiinteistöt

VAV Asunnot Oy:n hallitus.

Takarivissä vasemmalta oikealle: Hannu Ahonen, Ari Männikkö, Pentti Hakulinen, Marja Heikkinen, Ahti Kara, Jari Keränen, Arja Niemelä, Hannu Penttilä (asiantuntijajäsen).

Eturivissä vasemmalta oikealle: Teija Ojankoski (toimitusjohtaja), Juhani Paajanen, Sirpa Pajunen, Eija Grönfors, Sirpa Tuuva, Johanna Zalagh, Sanna Lesch (hallituksen sihteeri).

26 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

Oy:n tytäryhtiö. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi vuokraa yhtiön ja sen tytäryhtiöiden asunnot erityisryhmien asumiskäyttöön.

Toimintavuonna yhtiössä purettiin Marsinkuja 1 -kiinteistö, jolloin sen 105 vuokrasopimusta irtisanottiin ja asukkaat muuttivat pääasiassa yhtiön muihin vuokra-asuntoihin.

Tytäryhtiö VAV Hoivakiinteistöt Oy:öön siirtyi liiketoimintasiirrossa palvelutalokiinteistöjen lisäksi myös kolme kiinteistöä, joiden käyttötarkoitus muutettiin ja ne siirtyivät Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vuokrattaviksi pitkäaikaisasunnottomille. Näissä kiinteistöissä asuntoja oli yhteensä 69.

Kiinteistökannan suunnitelmallisilla korjauksilla varmistetaan niiden arvon säilyminen sekä asumisviihtyvyys.

HALLINTO Varsinainen yhtiökokous pidettiin 11.5.2015 ja ylimääräinen yhtiökokous 19.8.2015.

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

Hallitus ajalla 1.1.–31.12.2015 Juhani Paajanen puheenjohtaja Pekka Virkamäki, varapuheenjohtaja Mika Niikko, 2. varapuheenjohtaja Hannu Ahonen, asukasjäsen (12.5.–31.12.2015) Eija Grönfors, jäsen

Pentti Hakulinen, jäsen Marja Heikkinen, jäsen Ahti Kara,jäsen Jari Keränen, asukasjäsen Tapani Keurulainen, asukasjäsen (1.1.–11.5.2015) Ari Männikkö, jäsen Arja Niemelä, jäsen Sirpa Pajunen, jäsen Visa Tammi, jäsen Sirpa Tuuva, jäsen Johanna Zalagh, jäsen Anne Sinkkonen, varajäsen Liisa Tilander, varajäsen Juha-Veikko Nikulainen, asiantuntijajäsen (1.1.–11.5.2015)

Leea Markkula-Heilamo, asiantuntijajäsen (12.5.–19.8.2015) Hannu Penttilä, asiantuntijajäsen (20.8.–31.12.2015) Yhtiön toimitusjohtajana toimi Teija Ojankoski. Hallituksen sihteerinä oli hallintosihteeri Sanna Lesch. Hallitus kokoontui kymmenen (10) kertaa vuoden 2015 aikana.

Tilintarkastajina toimivat KHTyhteisö Deloitte & Touche Oy vastuunalaisena tarkastajanaan Tuomo Vesanen, KHT, sekä asukastilintarkastajana Heidi Vierros, KHT.

VAV-KONSERNIN AVAINTIETOJA 2015

2014

2013

Liikevaihto, M € Liikevoitto, M € Liikevoitto, % liikevaihdosta Taseen loppusumma, M € Pitkäaikaiset lainat, M € Varaukset ja oma pääoma, M € Oman pääoman tuotto, % (emo) Omavaraisuusaste, % (emo) Poistot, M € Uusien asuntojen hankinta-arvo, M € Maksuvalmiussuhde (Quick ratio) Korkorasite, % liikevaihdosta

88,6 31,7 35,8 617,3 472,9 81,0 85,4 16,5 19,2 45,8 1,0 9,9

84,1 24,4 29,0 597,6 484,4 62,4 55,3 12,4 21,2 37,6 1,1 11,6

80,3 22,1 27,5 563,4 473,3 50,7 39,4 10,4 19,2 13,8 1,0 14,4

Asunnot Asuinhuoneistoneliöt Valmistuneet asunnot Valmistuneet vuokranmäärityskohteet Asuntojen käyttöaste, %(emo)

10 187 608 188 273 4 99,1

10 056 587 468 182 4 99,4

9 874 579 051 91 2 99,4

Vuokrasaatavat liikevaihdosta, % Vuokratappiot liikevaihdosta, % Keskivuokra, €/m²/kk (emo) Vuokrien vaihteluväli, €/m²/kk (emo)

1,2 0,1 11,72 9,28–14,67

0,9 0,1 11,45 9,12–14,34

1,3 0,4 10,97 8,96–13,60

Keskivuokra 1.3.2016 alkaen, €/m2/kk (emo): 11,90 Valmistuvat asunnot vuonna 2016, kpl: 105 Valmistuvia vuokranmäärityskohteita vuonna 2016, kpl: 1 Vuokrien vaihteluväli 1.3.2016 alkaen, €/m²/kk (emo): 9,33–15,02

VAV VUOSIKERTOMUS 2015

27

KIINTEISTÖT Uustuotanto Toimintavuonna solmittiin kolmen vuokratalokohteen urakkasopimukset (Ruusukvartsinkuja 2, Loiskekuja 1 ja Marsinkuja 1), yhteismäärältään 49,9 miljoonaa euroa. Kohteiden keskimääräinen hankinta-arvo on 3 504 €/asm2.

Toimintavuoden aikana valmistui uusia asuntoja 273 kpl neljässä eri kohteessa: Lipputie 14 (87 asuntoa), Jänönhäntä 1 (48 asuntoa), Lehtikallio 2 (67 asuntoa) ja Hämeenkyläntie 77 (71 asuntoa).

Vuonna 2015 aloitettiin rakentaminen osoitteessa Loiskekuja 1 (105 asuntoa). Kiinteistö valmistuu kesällä 2016. Lisäksi toimintavuoden aikana aloitetuista kohteista vuonna 2017 valmistuu Marsinkuja 1, jossa omalta tontilta purettiin vanhat rakennukset, ja tilalle valmistuu uusia asuntoja 147 kpl. Ennen rakentamisen alkamista Marsinkuja 1:n tontti lohkottiin kahdeksi tontiksi, joista toinen myytiin Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle.

Vuonna 2015 aloitettu asuntotuotanto rahoitetaan valtion pitkäaikaisella korkotukilainalla ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n käynnistys- ja erityisryhmien investointiavustuksilla.

Korjausrakentaminen Kiinteistöjen korjauskulut olivat 15,3 miljoonaa euroa, josta suunnitelmallisten korjausten osuus oli 7,4 miljoonaa euroa, eli 48 %.

Kiinteistöjen kunnossapitotyöt toteutettiin pitkän aikavälin korjaussuunnitelman mukaisesti. Rahoitus toimintavuonna kerättiin korjattavien kiinteistöjen omarahoitusosuudella ja sisällyttämällä kaikkien kiinteistöjen vuokriin 1,00 €/m²/kk.

Kiinteistöjen suunnitelmalliset korjaukset painottuivat edellisten vuosien tapaan asuntojen kylpyhuonekorjauksiin (46 %) ja keittiökorjauksiin (14 %). Lisäksi julkisivujen kunnostusten osuus korjauksista oli 13 %.

Yhtiön kiinteistöjen omaisuus- ja vastuuvakuutukset ovat Pohjola Vakuutus Oy:ssä. .

28 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

Vuoden 2015 aikana valmistui 273 uutta asuntoa neljään eri kohteeseen.

Per Kalrsson muutti Opaali-taloon VAV:n Heporinne 1:n asunnosta.

Hän on toiminut VAV:n luottamustehtävissä pitkään ja oli muuttoonsa asti YTE 11 -alueen puheenjohtaja.

VAV VUOSIKERTOMUS 2015

29

VUOKRA-ASUNNON HAKIJAT Toimintavuoden lopussa asunnonhakijoita oli rekisterissä noin 4 500.

Hakijamäärät vaihtelivat kuukausittain 4 500:n ja 5 700:n välillä.

Hakijoista lähes 63 % haki asuntoa yksin. Vuoden 2015 aikana asuntoja vapautui vuokrattavaksi keskimäärin 90 kpl kuukaudessa ja uusia asuntoja valmistui 273 kpl, yhteensä 1 394 kpl. Asuntojen vaihtuvuus vuonna 2015 oli 13,3 %. Vaihtuvuusaste nousi yli prosenttiyksikön vuoden 2014 lukemasta, joka oli 12,0 %.

Hakijoista yhtiön asunnosta toiseen vaihtajia oli 32 % eli 433 kpl.

ASUKASTOIMINTA Asukasdemokratia antaa jokaiselle asukkaalle mahdollisuuden osallistua oman talonsa hallintoon ja vaikuttaa maksamiinsa kustannuksiin.

Toimintavuonna VAV Asunnot Oy:llä oli yhteensä 173 arava- tai korkotukilainoitettua vuokranmääritysyksikköä. Näistä kohteista asukastoimintaa oli 161 kiinteistössä.

Yhtiö järjesti asukkaille tiedotustilaisuudet yhtiön talousarvioon sisällytetyistä suunnitelmista, tilinpäätöksen toteumasta kiinteistötalouden ja korjaustoiminnan näkökulmasta sekä vuokranmäärityksen perusteista.

Henna Suoverinaho (vas.) ja Milla Sontag Talvikkirinne 9:n pihalla.

30 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

Vuoden 2015 aikana vuokrattavaksi valmistui ja vapautui 1394 asuntoa.

Näistä 433 oli VAV:n sisäisiä asunnonvaihtoja.

TIEDOTTAMINEN

TALOUS

Yhtiön asukaslehti VAV-viesti ilmestyi vuonna 2015 neljä kertaa.

Asukaslehti toteutettiin yhteistyössä Omnipress Oy:n kanssa.

Vuoden 2015 aikana VAV:n kohteiden Näätäkuja 4, Pyykuja 1, Heporinne 1 ja Marsinkuja 1 vuokrasopimukset irtisanottiin, missä yhteyksissä lisättiin kohdennettua tiedotusta asukkaille korvaavien asuntojen hausta.

Kesällä 2015 VAV:n Opaali-uudiskohde oli esillä Kivistön asuntomessuilla. Opaalista ja sen näyttelyasunnoista tiedotettiin muun muassa talon kotisivujen ja lehdistötiedotteiden kautta, ja kohde sai paljon positiivista mediahuomiota.

Toimintavuoden emoyhtiön liikevaihto oli 85,9 miljoonaa euroa, kasvua oli edelliseen tilikauteen 2,7 %. Liikevaihdosta varsinaiset asuntovuokratuotot olivat 83,4 miljoonaa euroa. Uusien kohteiden rakennuttamistuottoja kertyi tuloutuksista 2,0 miljoonaa euroa, ja muut kiinteistötuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen sisältyy vuokrasaatavista luottotappioita 90 tuhatta euroa.

Vuokraustoiminnan vahingonkorvausvaateita ja perinnän kuluja vuokrareskontrassa on 0,3 miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat pääosin vuoden 2014 käräjäoikeuden tuomioita. Luottotappioksi kirjattuja saatavia korkoineen tuloutettiin toimintavuonna yhteensä 0,14 miljoonaa euroa, joka on 12 % vähemmän kuin vuonna 2014.

Erääntyneet asuntovuokrasaatavat tilinpäätöksessä ovat 0,7 miljoonaa euroa ja kaikki vuokraustoiminnan saatavat yhteensä 1,04 miljoonaa euroa.

Saatavat ovat pysyneet edellisvuoden tasossa. Tilinpäätös sisältää

VAV ASUNNOT OY:N LAINAT LAINATYYPEITTÄIN:

HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä: 2015 48

2014 46

2013 43

Henkilöstö yksiköittäin vuoden lopussa: Naisia Miehiä Yht. Hallinto

14

Markkinointi ja asiakaspalvelu 8

1

15

1

9

7

17

24

Yhteensä

29

19

48

Palkkojen ja palkkioiden kehitys: 2014 2,11 M €

Aravalainat Korkotukilainat Rahalaitoslainat Kaupungin lainat Yhteensä

M€

%

Vuosimuutos, M €

164 194 74 36 468

35 41 16 8 100

- 40 - 7 + 20 - 4 - 31

VAV Hoivakiinteistöt Oy:lle siirtyi kiinteistöjen rakennuslainoja 27,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Valtiokonttorin vuosimaksulainoja konvertoitiin noin 18 miljoonalla eurolla.

Lainatakaukset

Kiinteistönpito ja rakennuttaminen

2015 2,19 M €

0,17 miljoonan euron luottotappiovarauksen odotettavissa olevien menetysten varalle.

Liikevoitto oli 31,2 miljoonaa euroa eli 36 % liikevaihdosta. Suunnitelman mukaisesti sillä kyettiin kattamaan pitkäaikaisten rakennus- ja korjauslainojen korkokulut.

Lisäksi varauduttiin 22,7 miljoonan euron asuintalovarauksella kiinteistöjen tuleviin korjauksiin.

Poistot tehtiin tasapoistoina poistoajan ollessa 22 tai 40 vuotta. Yhtiön poistosuunnitelmaa korjattiin vastaamaan kiinteistöjen teknistä kulumista. Tulontuottamiskykyyn perustuvista poistoista luovuttiin.

Nyt kiinteistöt poistetaan suunnitelman mukaan 40 vuodessa.

Yhtiö ilmoittaa erikseen sen laskennallisen poiston määrän, joka on laskettu vuoteen 2012 50 vuoden tasapoistolla ja vuodesta 2013 alkaen 30 vuoden tasapoistolla.

Suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 18,4 miljoonaa euroa, joista rakennusten poistot ilman rakennusten kalustoa olivat 17,3 miljoonaa euroa.

Valtion täytetakaus Kaupungin omavelkainen takaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS

M€ 177 40

Vuosimuutos, M € +0 - 3,8

0,4

- 0,1

2013 2,04 M € VAV VUOSIKERTOMUS 2015

31

VAV on mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa, jonka tarkoituksena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja päästöjä.

RAHOITUKSELLISET RISKIT Yhtenäislainojen pääomakulut noudattavat heinäkuun kuluttajahintaindeksin muutoksia. Indeksin muutos oli viime heinäkuussa -0,2 %, joten vuosimaksulainojen hoitokulut pysyivät edellisvuoden tasossa. Vuosimaksulainojen markkinakorkoja korkeampi korkotaso ei mahdollista lainojen riittäviä lyhennyksiä vaan pidentää niiden takaisinmaksua.

Konvertoitaessa Valtiokonttorin yhtenäislainoja valtion täytetakauksella tavallisiksi rahalaitoslainoiksi markkinakorkojen muutokset vai-

kuttavat pääomavuokraan täysimääräisesti. Yhtiön rahoitusrakenteesta johtuen pääomakulut kuitenkin pysynevät kokonaisuutena arvioidulla tasolla. Toimintavuonna tehtiin korkosuojauksia vaihtuvakorkoisiin lainoihin.

Arava- ja korkotukilainojen pitkät takaisinmaksuajat ja lyhennysohjelmien takapainoisuus vaikeuttavat korjaustoiminnan rahoitusta.

Työttömyys ja asuvien asukkaiden taloudelliset ongelmat aiheuttavat yhtiölle luottotappioriskin kasvua.

YMPÄRISTÖ Yhtiössä on VAV:n oma ympäristöohjelma, jossa on määritelty seurattavat ympäristöä koskevat mittarit. Kuukausittain tapahtuvan energiaseurannan ja mittausten tuloksena saadaan kiinteistöjen energiatodistus suoraan kiinteistöohjelma Tampuurista.

Energian ja veden kulutus 2015

2014

2013

Lämpö, kWh/rm3 (normeerattu) 46,7 46,5 46,0 Vesi, l/rm3 488

486

490

Sähkö, kWh/rm3 4,5 4,6

4,8

Energiatehokkuus Energiatehokkuutta on lähdetty parantamaan 2015 käyttöönotetun ETJ+ (yrityksen energiatehokkuusjärjestelmä) -järjestelmän avulla, joka täydentää vuonna 2009 solmittua VAETS (vuokra-asuntoyhteisöjen energiatehokkuussopimus) -energiatehokkuussopimusta.

32 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

KATSAUS TULEVAISUUTEEN Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja sen taloudellisen aseman arvioidaan pysyvän vakaana ja maksuvalmiuden hyvänä.

Yhtiö jatkaa yhtiörakenteena selkiyttämistä sulauttamalla palveluasumisliiketoimintansa samaan tytäryhtiöön sekä eriyttämällä luovutus- ja käyttörajoitusten alaiset kiinteistöt omaksi yhtiöksi.

Yhtiö on sopinut Vantaan kaupungin kanssa tonttiohjelmasta, jolla varmistetaan tonttitarjonta lähivuosien asuntotuotantoon. Tavoitteena on kaupungin asunto-ohjelman ja Valtion kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti 150–200 asunnon tuotanto vuosittain.

Yhtiö jatkaa yksittäisten vuokraasuntokäytössä olevien asuntoosakkeiden myymistä sitä mukaa kun ne vapautuvat.

Yhtiö myy täydennyskaavoituksen yhteydessä tonteilleen syntynyttä lisärakennusoikeutta silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

VAETS-sopimus uudistetaan ja sopimus seuraavalle kaudelle allekirjoitetaan syksyllä.

Vuokra-asuntojen kysyntä Vuokra-asuntojen kysynnän oletetaan kasvavan. Eritoten pakolaisuus tullee kasvattamaan kysyntää.

Suurin kysyntä kohdistuu yksiöihin ja pieniin kaksioihin. Suuresta hakijamäärästä huolimatta perheasuntojen kysynnän oletetaan pysyvän vähäisenä.

Asuntojen korjaustoiminta Yhtiön kiinteistöihin lähivuosina suunnitellut peruskorjaukset perustuvat kiinteistökannan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja salkutukseen. Korjaamisen tarvetta priorisoidaan välttämättömyyden, käytettävissä olevan rahan, tehokkuuden sekä ennakoivan korjaamisen näkökulmista. Korjaamisella tähdätään kiinteistön arvon säilyttämiseen sekä hyvien asumisolosuhteiden ja asuntojen vuokrattavuuden varmistamiseen.

Yhtiön korjaustoiminnan painopiste on vuosina 1970 –1975 ja 1989–1995 valmistuneissa tai peruskorjatuissa kiinteistöissä.

Kiinteistöt muodostavat noin 55 % yhtiön kiinteistökannasta.

Korjaus- ja energia-avustusten hakuedellytykset täyttäviin hankkeisiin haetaan aina tarjolla olevia avustuksia.

kentamisen hinnat olivat vuoden 2015 marraskuussa 4,2 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Hintojen odotetaan lievästi nousevan alkuvuoden 2016 aikana.

Kilpailu asuinrakennusurakoista näkyy pienentyneenä kiinnostuksena tarjota urakoita yhtiön urakkakilpailuissa.

Yhtiö tulee käynnistämään vuoden 2016 aikana arviolta 375 uuden asunnon rakentamisen.

Kehittäminen Uudistuotannon ja korjaustoiminnan omarahoitusosuuden kattamiseksi ilman lainaa yhtiö valmistelee yksittäisten rajoituksista vapautuvien kiinteistöjen myyntiä.

Yhtiö jatkaa yhteistyötä kaupungin kanssa ja tukee omalla toiminnallaan kaupungin perustehtäviä.

Asumisviihtyvyyden ja asukastoiminnan kehittämisessä painopisteenä on edelleen muun muassa viestintä-, energia- ja turvallisuusasiat.

Uudistuotanto Urakkahintoja mittaavan tarjoushintaindeksin mukaan asuinra-

EHDOTUS TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja että emoyhtiön tilikauden voitto 168 500,11 euroa kirjataan vapaaseen omaan pääomaan.

VAV VUOSIKERTOMUS 2015

33

TULOSLASKELMAT (1000 €)

VAV-konserni 1.1. - 31.12.2015

LIIKEVAIHTO Vuokrat Käyttökorvaukset Rakennuttamistuotot Isännöintituotot Liikevaihto yhteensä

1.1. - 31.12.2014

Emoyhtiö 1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014

86 144 450 1959 5 88 558

82 835 379 920 11 84 146

83 364 449 1 959 134 85 907

82 299 379 920 36 83 635

5 111 93 669

1 996 86 142

5 110 91 016

1 996 85 631

-2 189 -389 -79 -2 657

-2 105 -368 -77 -2 550

-2 189 -389 -79 -2 657

-2 105 -368 -77 -2 550

- 19 198

-21 173

-18 348

-21 052

-781 -2 944 -604 -1 597 -7 396 -3 999 -1 227 -1 829 -362 -75 -2 624 -15 384

-651 -3 042 -592 -1 553 -7 799 -3 901 -1 241 -1 685 -290 -93 -2 075 -13 700

-502 -39 323

-619 -37 241

-777 -2 817 -593 -1 554 -7 252 -3 930 -1 160 -1 788 -359 -75 -2 521 -15 282 638 -500 -37 968

-648 -3022 -588 -1 543 -7 764 -3 881 -1 229 -1 677 -284 -93 -2 058 -14 075 410 -618 -37 070

Luottotappiot

-165

-100

-90

-100

Muut kiinteistön kulut

-601

-643

-601

-643

31 724

24 436

31 352

24 216

0 155 - 8 938 -8 782

0 158 -9 750 -9 592

155 -8 544 -8 389

158 -9 634 -9 476

22 942

14 844

22 964

14 740

0 -22 795

3 843 -18 793

169

-210

Muut kiinteistön tuotot

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö- ja huoltopalvelut Ulkoalueiden hoitopalvelut Siivouspalvelut Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset ./. Saadut esinevahinkokorvaukset Muut hoitokulut Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos vapaaehtoisten varausten muutos Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos

-4 555

-3 011

TILIKAUDEN VOITTO (+) / TAPPIO (-)

18 387

11 833

34 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

TASEET (1000 €)

VAV-konserni 1.1.–31.12.2015

1.1.–31.12.2014

Emoyhtiö 1.1.–31.12.2015

1.1.–31.12.2014

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksistä Saamiset konsernin yrityksiltä Muut osakkeet ja osuudet

Pysyvät vastaavat yhteensä

0

0

0

0

102 908 414 283 396 1 306 28 344 547 238

97 089 395 665 547 884 49 705 543 890

95 671 382 863 382 1 224 28 286 508 425

95 884 389 131 547 882 43 196 529 640

43 105 5 367 48 473

29 012 4 287 33 299

414 43 317 5 367 49 098

3 34 191 4 287 38 480

595 711

577 189

557 523

568 120

873 10 409 591 11 873

742 10 096 365 11 203

873 9 733 590 11 197

647 10 046 159 10 853

5 060 4 624

5 035 4 185

5 060 1 186

5 035 826

21 557

20 423

17 442

16 714

617 267

597 612

574 966

584 834

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset kiinteistön tuotoista Muut saamiset Siirtosaamiset

Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ

VAV VUOSIKERTOMUS 2015

35

VAV-konserni 1.1.–31.12.2015

1.1.–31.12.2014

Emoyhtiö 1.1.–31.12.2015

1.1.–31.12.2014

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot

Edell. tilik.voitto/tappio Tilikauden voitto(+)/tappio(-)

Oma pääoma yhteensä Vähemmistöosuus

7 659 15 929 3 092 26 679

7 659 15 929 3 092 26 679

7 659 15 929 3 092 26 679

7 659 15 929 3 092 26 679

35 715 18 387 54 102

23 882 11 833 35 715

-51 169 118

159 -210 -51

80 782 0

62 394 0

26 797

26 628

67 979

45 511

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Muut varaukset PAKOLLISET VARAUKSET

225

270

225

270

472 950 10 006 482 956

484 415 7 090 491 506

432 926

472 140

432 926

472 140

37 215 1 465 3 957

29 911 1 415 2 639

4 034 2 079 4 555 53 305

3 922 2 544 3 011 43 442

35 483 1 465 3 864 315 3 989 1 923

29 878 1 415 2 594 0 3 892 2 504

47 038

40 284

Vieras pääoma yhteensä

536 261

534 947

479 964

512 424

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

617 267

597 612

574 966

584 834

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Laskennalliset verot Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Laskennalliset verot

36 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

RAHOITUSLASKELMAT (1000 €)

VAV-konserni 2015

2014

VAV Asunnot Oy 2015

2014

VASTAAVAA VUOKRAUSTOIMINNAN RAHAVIRTA Vuokrauksesta saadut maksut Tuloslaskelman liikevaihto Vuokraustoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut vuokraustoiminnan kuluista Tuloslaskelman ostot Vuokraustoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Korkokulut ja muut rahoituskulut Saadut korot vuokraustoiminnasta

88 856 88 558

84 867 84 146

85 829 85 907

84 165 83 635

5 111 41 550 42 815

1 996 39 821 40 533

5 110 40 145 41 316

1 996 39 679 40 363

52 416

47 043

50 794

46 482

9 345 8 938 127

10 265 9 750 103

8 753

10 154

127

103

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ( A )

43 198

36 880

42 168

36 431

22 546 1 107 14 918 24 30

46 992 -191 6 412 35 0 -26

-2 615 1 492 9 324 25

42 982 -190 8 527 35

38 625

53 222

8 226

51 353

47 242 -51 404 28

47 366 -28 405 55

26 802 -60 412 28

42 990 -28 351 55

-4 134

19 017

-33 582

14 694

439

2 676

360

-228

4 185 4 624 439

1 511 4 185 2 676

826 1 186 360

1 052 826 -228

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin Muut saamiset Rahoitusarvopaperit Muut velat Konsernirakenteen muutos INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ( B ) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Saadut korot RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ( C ) Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

VAV VUOSIKERTOMUS 2015

37

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2015 Konsernin emoyhtiön VAV Asunnot Oy:n omistaa Vantaan kaupunki.

VAV Konsernin tilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö VAV Asunnot Oy ja tytäryhtiö VAV Hoivakiinteistöt Oy sekä sen tytäryhtö VAV Palvelukodit Oy. Osakkuusyhtiö Asunto Oy Vantaan Normannilaaksoa ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä, koska yhtiön omistuksesta ollaan luopumassa ja omistuksen merkitys konsernissa on vähäinen.

Konserniin kuuluvia autopaikoitusyhtiöitä Kivikirveen Autopaikoitus Oy, Asunto Oy Viljapelto, Kiinteistö Oy Myyrinsärki ja Metsolan Pysäköinti Oy ei ole konsolidoitu. Yhtiöiden taseiden loppusummat ovat 2,0 M € ja osuus omasta pääomasta on 0,7 M €. Konsernin osuus oman pääoman muutoksesta on 0,04 M € ja tilikauden tuloksesta noin 11 tuhatta euroa.

LAADINTAMENETELMÄ Konsernitilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, konsernitaseen sekä konsernin rahoituslaskelman.

Yhtiöiden sisäiset liiketapahtumat on peruutettu ja keskinäiset saamiset ja velat eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen.

Konsernisaamiset sisältävät varoja 43 105 215,23 euroa, jotka ovat osa Vantaan kaupungin konsernipankkitiliä.

ARVOSTUSPERIAATTEET Omaisuus on arvostettu poistoin vähennettyyn välittömään hankintamenoon.

Pysyvien vastaavien arvostuksessa ei ole tehty muutoksia aikaisempaan arvostukseen.

POISTOSUUNNITELMA Poistot tehdään ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Poistoperusteena on kiinteistöjen ikä. Vuosina 1969 - 2003 valmistuneet kiinteistöt poistetaan 22 vuodessa ja vuosina 2004 - 2015 valmistuneet kiinteistöt 40 vuodessa. Poistot sisältävät puretun kiinteistön osoitteessa Marsinkuja 1 kokonaispoiston 1 689 588,79 euroa. Aiemmin poistosuunnitelma perustui lainojen lyhennyksiin, jotka omakustannusperiaatteen mukaan saadaan sisällyttää asuntojen vuokriin. Tasapoistoihin siirryttiin, jotta poistosuunnitelma paremmin vastaisi kiinteistöjen kulumista 40 vuoden laina-ajalla. Muista kuin asuinrakennuksista tehdään 10 - 25 %:n menojäännöspoistot.

TILIKAUDEN POISTOT Poistot eriteltynä: suunnitelmapoistot aineettomat oikeudet rakennukset ja rakennelmat koneet ja kalusto muista aineellisista hyödykkeistä

2015 0 18 927 312 129 787 141 185 19 198 284

2014 3 138 20 897 285 174 296 98 275 21 172 993

Vantaan kaupunki -konsernissa sovellettavia suunnitelmapoistoja käyttäen on yhtiön poistoalitus 59.645.179 euroa (ed. vuosi alitus 46.072.975 E). Ennen vuotta 2014 poistosuunnitelmassa rakennukset tasapoistettiin 50 vuodessa loppuun. Vuodesta 2013 rakennukset poistetaan 30 vuodessa.

38 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

2015

2014

Osakepääoma tilikauden alussa * Saldo tilikauden lopussa

7 658 866 7 658 866

7 658 866 7 658 866

Ylikurssirahasto tilikauden alussa * Saldo tilikauden lopussa

15 928 833 15 928 833

15 928 833 15 928 833

3 091 578 3 091 578

3 091 578 3 091 578

26 679 277

26 679 277

Voitto ed.tilikausilta tilikauden alussa Tilikauden voitto * Saldo tilikauden lopussa

35 715 104 18 387 254 54 102 358

23 881 667 11 833 437 35 715 104

Vapaa pääoma tilikauden lopussa

54 102 358

35 715 104

Oma pääoma tilikauden lopussa

80 781 635

62 394 381

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

Vararahasto tilikauden alussa * Saldo tilikauden lopussa Sidottu oma pääoma tilikauden lopussa Lainanlyhennysrahasto tilik.alussa Vähennys * Saldo tilikauden lopussa

LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta sekä asuintalovarauksesta.

Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Huomioiden yhtiön poisto- ja asuintalovarauksen muodostusmahdollisuudet veromaksun toteutuminen on epätodennäköistä.

2015 Laskennalliset verovelat tilinpäätössiirroista

14 560 925

2014 10 101 237

VAV VUOSIKERTOMUS 2015

39

2015

2014

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet tilikauden alussa poisto * Saldo tilikauden lopussa

0 0 0

3 138 -3 138 0

Aineettomat hyödykkeet yht.

0

0

Maa-alueet tilikauden alussa lisäys vähennys * Saldo tilikauden lopussa

97 088 692 6 335 807 -516 105 102 908 394

94 078 983 3 179 870 -170 162 97 088 692

Rakennukset ja rakennelmat tilikauden alussa lisäys vähennys poisto * Saldo tilikauden lopussa

395 665 282 39 565 165 -2 020 526 -18 927 312 414 282 609

398 079 279 18 475 354 0,00 -20 889 351 395 665 282

546 689 0 -20 541 -129 787 396 361

693 782 41 122 -5 985 -182 230 546 689

884 471 563 653 -722 -141 185 1 306 217

576 918 405 827

49 704 755 28 740 507 -50 100 841 28 344 421

24 020 820 47 147 671 -21 463 736 49 704 755

29 012 114 14 093 101 43 105 215

22 835 706 6 176 408 29 012 114

4 286 610 1 352 462 -271 779 5 367 293

5 096 012 429 -809 831 4 286 610

595 710 510

577 188 613

Koneet ja kalusto tilikauden alussa lisäys vähennykset poisto * Saldo tilikauden lopussa Muut aineelliset hyödykkeet tilik. alussa lisäys vähennys poisto * Saldo tilikauden lopussa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tilikauden alussa lisäys vähennys * Saldo tilikauden lopussa Saamiset konsernin yrityksiltä tilikauden alussa lisäys / vähennys * Saldo tilikauden lopussa Muut osakkeet tilikauden alussa lisäys vähennys (myynnit) * Saldo tilikauden lopussa Pysyvät vastaavat yhteensä

40 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

-98 275 884 471

SIJOITUKSET KONSERNIN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET kpl Huoltoyhtiöiden osakkeet Pähkinähoito Oy Etelä-Vantaan Huolto Oy Martinlaakson Huolto Oy Koivu-yhtiöt Oy Autopaikkayhtiöiden osakkeet Kivikirveenkujan Autopaikat Oy Asunto Oy Viljapelto Martinlaakson Autopaikoitus Oy Ruukkukujan Autopaikat Oy Kiinteistö Oy Myyrinsärki Autopaikoitus Kiinteistö Oy Vantaan Rubiiniparkki Metsolan Pysäköinti Oy Muut osakkeet ja osuudet Kuntarahoitus Oyj Kivistön Putkijäte Oy, B-osake Yhtiö omistaa 17 asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet

osuus, %

kp-arvo

556 185 1 754 874

3,6 18,5 1,4 6,3

5 624 2 933 75 3 133 11 765

116 21 53 22 750 39 17 732

67,4 23,3 11,8 1,1 33,3 17,7 35,5

0 2 628 295 178 790 4 432 1 052 392 661 202 1 899 740

kpl 963 048 5 015

3,13

1 891 415 300 499 1 263 874 3 455 788

VAV VUOSIKERTOMUS 2015

41

2015

2014

VASTUUSITOUMUKSET Velat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys: Lainat rahoituslaitoksilta Annetut kiinnitykset Velat, joissa Vantaan kaupungin takaus Velat, joissa HUS:in takaus Johdannaissopimukset Koron- ja valuutanvaihtosopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa Koronvaihtosopimukset Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa

426 026 785 915 578 637

429 700 097 902 339 339

41 490 553 382 695

43 923 300 408 207

Nimellisarvo/Käypä arvo 13 405 600/ 2 559 945

Nimellisarvo/Käypä arvo 15 023 925/1 726 351

47 886 295 / 47 556

Autopaikkavastuut Rakentamattomia autopaikkoja, kpl Eläkevastuut Emoyhtiöllä on 5 toimihenkilöä, joilla on oikeus täyteen eläkkeeseen 63-vuotiaana.

115

115

54 670

64 935

VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA 2015 Rahalaitoslainat Vantaan kaupungin lainat Muut pitkäaikaiset velat Lyhennysohjelma määritetään vuosittain: Valtiokonttorin yhtenäislainat 31.12.

2014

69 704 704 39 435 274 153 476 732 262 616 710

45 744 434 38 162 164 151 167 628 235 074 226

167 776 119

197 825 106

511 000 0 79 762 590 762

143 798 221 111 364 909

10 409 125

10 095 634

43 105 215 873 238 0 43 978 453

29 012 114 742 461 20 072 29 774 647

54 978 340

40 235 190

SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT Saaminen Quattrorakennus Oy:n konkurssipesältä Arvonlisäverosaaminen uustuotannosta Muut siirtosaamiset

MUIDEN SAAMISTEN OLENNAISET ERÄT Pitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut Lyhytaikaiset saamiset Saamiset konsernin yrityksiltä Saamiset kiinteistön tuotoista Muut saamiset

Saamiset yhteensä

42 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

2015

2014

SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT Korkojaksotusvelat Muut siirtovelat yhteensä

2 042 474 36 701 2 079 175

2 450 148 93 488 2 543 636

422 455 3 386 900 224 888 4 034 243

395 866 3 292 751 233 301 3 921 918

MUIDEN VELKOJEN OLENNAISET ERÄT Lomapalkkavelat Saadut lyhytaikaiset vakuudet Muut velat yhteensä VARAUKSET Tilikauden aikana on lisätty rakennuttamiseen liittyvää pakollista varausta 45.000 euroa, joten pakollinen varaus on 225.000 euroa.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot Muut tuotot

4 617 671 492 936 5 110 607

1 554 454 441 954 1 996 409

48 180 584

46 177 397

41 749 721 514 529

39 908 855 385 910

HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli keskim.

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksettiin yht.

KONSERNISAAMISET JA -VELAT Pitkäaikaiset velat Vantaan kaupungin lainat * lyhytaikainen osuus

VAV VUOSIKERTOMUS 2015

43

TILINTARKASTUSKERTOMUS

VAV ASUNNOT OY:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet VAV Asunnot Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Vantaalla 16. päivänä helmikuuta 2016 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö

Tuomo Vesanen KHT Deloitte & Touche Oy Porkkalankatu 24, 00180 Helsinki Puh. 020 755 500

44 VAV VUOSIKERTOMUS 2015

Heidi Vierros KHT KPMG Oy Töölönlahdenkatu 3 A, 00100 Helsinki Puh. 020 760 3000

VAV ASUNNOT OY Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Vantaa, 16. päivänä helmikuuta 2016 Juhani Paajanen, puheenjohtaja Mika Niikko Hannu Ahonen Eija Grönfors Pentti Hakulinen Marja Heikkinen Ahti Kara Jari Keränen Ari Männikkö Arja Niemelä Sirpa Pajunen Sirpa Tuuva Johanna Zalagh Teija Ojankoski, toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaa, 16. helmikuuta 2016 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Tuomo Vesanen, KHT

Heidi Vierros, KHT

VAV VUOSIKERTOMUS 2015

45

VAV ASUNNOT OY p. 010 235 1450 info@vav.fi Käyntiosoite: Veturikuja 7, Tikkurila PL 39, 01301 Vantaa Fax 010 235 1451

TAITTO OMNIPRESS/VAULA AUNOLA

Vantaan kuvataidekoululaiset laativat VAV:n asuntomessutalon suoja-aitojen maalaukset.