Vavila

4 2018

VAV A S U N N O T OY: N A S U K A S L E H T I

VIERAISSA

PIENTÄ ILTAPALAA KO T O N A Asukas voi vaikuttaa

M U N VA N TA A Ritva Viljasen suosikit

PÄÄKIRJOITUS

S I S Ä LT Ö

Lahjoista tärkeimmät

2

PÄ Ä K I R J O I T U S

3

MUISTILAPPU

4

KYLILLÄ

6

V E I K K O VA S TA A

7

OVELLA

8

KOTO N A

V

Juho Kuva

anha hylätty hautausmaa on osa perheemme jouluperinnettä. Kirkkomaata ympäröi sammaloitunut kiviaita, ja alue on ajan saatossa muuttunut suojaisaksi kuusimetsäksi, jossa maatuu enää muutama puuristi ja hautakivi. Hautausmaaksi sitä ei enää tunnistaisi, ellei asiaa tietäisi. Siellä sytytämme hautakynttilät poismenneiden ja muualle haudattujen läheistemme muistolle.

Hautausmaa on kaunis kaikkina vuodenaikoina, mutta sinne pääseminen on joka vuosi pieni jännityksen aihe.

Vaikka hautausmaa sijaitsee kävelymatkan päässä, joulun sää tekee matkasta pienen seikkailun. Portille päästäkseen pitää ensin hypätä pyörätien ja autotien välisen ison ojan yli ja ylittää autotie.

Alkuvuosina lunta oli monesti niin paljon, että upposimme reisiä myöden ojaan aurattuun lumeen.

Lapset selvisivät tilanteesta kevyesti, mutta aikuisten rämpiminen oli koomista katseltavaa. Kengänvarret haukkasivat lunta, ja tienpenkalle pääsemiseksi piti kontata. Keskinäinen vinoilu vielä hiukan kiritti ylitystä.

Viime vuosina perinnekäyntiin on tarvittu useammin sateenvarjoa kuin toppavaatteita. Kävellä on pitänyt töpötellen ja katse tiukasti maassa, jotta on osannut asettaa jalkansa hiekoitettuun kohtaan. On vaatinut huumoria, että perhe on suostunut lähtemään matkaan pääkallokelillä.

Joulun hienoimmat perinteet eivät ole paketoidut tavarat vaan läheisiä – olevia ja menneitä – kunnioittavat ja yhdistävät tavat ja rituaalit. Ne elävät ja muuttuvat, mutta ne ovat tärkeimpiä lahjoja, joita läheisilleen voi antaa. Perinteisiin liittyvät tarinat ovat sukupolvien ja ystävien välinen liima, joka sitoo meidät osaksi elämän ketjua. Joulunaika on hyvä hetki jakaa ja luoda hyviä tarinoita elämää kantamaan.

Kuluneesta vuodesta kiittäen ja hyvän mielen joulunaikaa toivottaen, Teija Ojankoski toimitusjohtaja Vavila ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille. Julkaisija VAV Asunnot Oy Postiosoite PL 39, 01301 Vantaa Päätoimittaja Teija Ojankoski Toimituspäällikkö Marjo Kanerva Toimitusneuvosto VAV: Tuomas Alho, Tuula Montonen, Teija Ojankoski, Sari Pulkkinen, Anneli Sinkkonen, Cocomms: Marjo Kanerva, Anna Makkonen Ulkoasu Anna Makkonen Paino Tikkurilan Paino Oy Kannen kuva Laura Oja Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2019.

12

M U N VA N TA A

15

M I TÄ K U U L U U ?

1 6

K Ä D E S TÄ P I TÄ E N

18

VIERAISSA

20

H Y VÄ T I E TÄ Ä

21

I L M O I T U S TA U L U

22

W H AT ' S U P ?

24

SOKKELO

8

KO T O N A

Vuokralaisella on mahdollisuus vaikuttaa asumiseensa.

15

M I TÄ K U U L U U

J. P. Pulkkisen dekkarien päähenkilö on Vantaa.

16

O M A VAV

palvelee vuorokauden ympäri.

MUISTILAPPU

1

JOULU ON JO OVELLA ...

Pimeä vuodenaika houkuttelee ripustamaan parvekkeelle tai ikkunoihin jouluvaloja. Valot piristävät mukavasti, mutta huomioithan myös naapurisi! Varsinkin vilkkuvat valot saattavat ärsyttää.

Joulukinkkua paistaessa kertyy paljon ylimääräistä paistorasvaa.

Ethän kaada rasvaa viemäriin, sillä se saattaa jähmettyessään tukkia viemäriputket. Jähmettyneen rasvan voit laittaa biojätteisiin tai kaataa sen maitotölkkiin, sulkea tölkin teipillä ja laittaa sekajätteeseen.

Kun joulu on juhlittu, vie joulukuusi jätekatoksen ulkopuolelle, josta jäteauton kuljettaja löytää sen helposti.

Pidä kuitenkin huoli siitä, että kuusi ei tuki kulkuväyliä ja hankaloita liikkumista tai roska-astioiden käyttöä ja tyhjentämistä. HSY noutaa kuuset tammikuussa loppiaisen jälkeen.

2

S Ä H K ÖT U PA KO I N T I K I ELLETTY

Teksti Marjo Kanerva

Tiesithän, että VAV:n kiinteistöjen tupakointikielto koskee myös sähkötupakkaa?

Tupakkalaki ja talon järjestysmääräykset kieltävät tupakoinnin VAV:n kiinteistöjen huoneistoissa ja yleisissä tiloissa. Kiellon rikkomisesta aiheutuvat korjauskulut tulee asukkaan korvata VAV:lle.

3

AJANKOHTAISTA ASUKASAKTIIVEILLE

Asukasaktiiveille järjestetään huhti–toukokuussa energiailta, jossa perehdytään asumisen energiankulutukseen ja kierrättämiseen. Syksyllä 2019 on luvassa VSS- eli talosuojelukoulutus, jossa kouluttajina toimivat alan ammattilaiset. Lisätietoa on luvassa tuonnempana.

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

3

h

V

KYLILLÄ

Vietetään joulua yhdessä Jouluaatto, ma 24.12.

Joulua ei tarvitse jäädä juhlimaan neljän seinän sisälle. Tule yhteisiin joulutapahtumiin yksin, ystäviesi tai perheesi kanssa, ja juhli porukalla!

Tarjolla on jouluruokaa, saunomista, yhteislaulua ja mahdollisuus hiljentyä joulun sanoman äärelle.

A OT J ET: TIED IS LISÄ UTUM A URA OITT AANSE TU/ ILM NT LIS A L .V A NW S WW AT.FI/O /JOULU N LU U A O KUN S NJ ES TAA YHD VAN IETTOV

4

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

Jouluista yhdessäoloa Rekolan kirkolla Kustaantie 22, Rekola Alkuun nautitaan glögit klo 11, ja klo 12 kuunnellaan joulurauhan julistus. Tilaisuus klo 15 kirkossa alkavaan jouluaaton hartauteen.

Aattoa vietetään yhdessä Tikkurilan seurakunnan kanssa. Osallistujilla on mahdollisuus saada kyyti Tikkurilasta Rekolaan ja takaisin hartauden jälkeen.

Sitovat ilmoittautumiset ruoka-aineallergioineen 10.12. mennessä: 050 511 1674/Jaana Jurva-

nen (Tikkurilan srk) tai 050 553 8459/Irma Liljeström (Rekolan srk).

Kirkonkulman joulu Korsossa Korson kirkon (Merikotkantie 4) naapurissa, käynti Korsonpolun kautta Katsotaan yhdessä joulurauhan julistus. Tarjolla on joulupuuroa ja glögiä, yhteislaulua sekä jouluevankeliumi. Tilaisuus alkaa klo 11.45 ja päättyy klo 15 alkavaan jouluaaton hartauteen kirkossa.

Jouluaaton vietto Myyrmäen kirkolla Uomatie 1, Myyrmäki (Café Kirkon alakerrassa, käynti radan puolelta) Sauna lämpiää klo 18–20, ja luvassa on yhdessäoloa, yhteislaulua, pientä syötävää ja juotavaa.

Ennen aatonviettoa voit osallistua klo 17 kirkossa alkavaan aattohartauteen.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT PERHEILLE La 15.12.2018 klo 12.30 VANTAAN PYHÄN LAURIN KIRKKO, KIRKKOTIE 45, HELSINGIN PITÄJÄN KIRKONKYLÄ

Kauneimmat joululaulut lämmittävät mieltä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Tapahtuma on jouluperinne, joka kerää vuosittain noin miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan. Tule mukaan laulamaan ja tukemaan lahjoituksellasi kehitysmaiden lapsia! Vapaa pääsy.

TARINAT SUOMEN TAKANA 13.1.2019 asti Ti, ke, pe klo 11–18, to klo 13–20, la–su 11–16

Aivojumppaa Heurekassa z 13.10.2018–12.1.2020 Ma–ke, pe klo 10–17, to klo 10–20, la–su klo 10–18 TIEDEPUISTO 1, TIKKURILA

-näyttely pitää huolta aivoistasi.

Näyttelyssä pääset tanssimaan eri aikakausien hittien tahdissa, harjoittelemaan rauhoittumista, tarkastelemaan muistojasi tai kokeilemaan, miten musiikki vaikuttaa aivoihisi.

Aivot muovautuvat läpi elämän aina vauvasta vaariin, joten näyttely sopii erinomaisesti koko perheelle. Yhdessä tekeminen on aivojen kehityksen kannalta erityisen tärkeää. Näyttelyssä pääsette pienissä ryhmissä ratkomaan aivoja haastavia tehtäviä – eikä naurulta voida välttyä!

Ihastu aivoihin ja löydä näyttelystä itsellesi sopivia keinoja pitää huolta aivoistasi.

HEUREKAN UUSI AIVOT NARIKASTA!

Liput: aikuiset 22 €, lapset 15 €, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi.

Lippu oikeuttaa pääsyyn kaikkiin Heurekan näyttelyihin. www.heureka.fi

Kuvat Shutterstock ja Heureka

Kiinnostaako lähiruoka?

La 19.1.2019 klo 11 Ravintola Backas, Ylästöntie 28, Pakkala Backaksen kartanon salit täyttyvät pientilallisista ja tuottajista, jotka tuovat tuotteitaan kaikkien saataville. Tule kiertelemään, maistelemaan ja tutustumaan – voit myös ostaa lähiruokaa kotiin.

VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSI, MYYRMÄKITALO, PAALUTORI 3, MYYRMÄKI

Taidemuseo Artsin Suomi Finland 101 -näyttely kertoo tarinan Suomesta. Tarinan käänteet ovat meille tuttuja, mutta ketkä ovat tarinan takana? Miten tarina on kirjoitettu ja onko jotain jätetty kertomatta? Näyttely purkaa yli satavuotiaan Suomen ja sen taiteen taakse piilotettuja valtarakenteita. Vapaa pääsy. www.artsimuseo.com

KÄSITÖISTÄ KIINNOSTUNEILLE Alkaen ti 11.12. klo 16 POINTIN KIRJASTO, HAGELSTAMINTIE 1, KARTANONKOSKI

Pointin kirjaston käsityökerho tarjoaa neulonnasta ja virkkauksesta kiinnostuneille mahdollisuuden oppia uutta. Olit sitten aloittelija tai kokenut konkari, olet tervetullut! Kokeneet neulojat opastavat paikan päällä alkuun ja neuvovat pulmien tullessa. Vapaa pääsy.

PUIMALAN JOULUMAA La–su 15.–16.12. klo 10–17 TAPAHTUMAKESKUS PUIMALA, YLÄSTÖNTIE 28, YLÄSTÖ

Puimalan joulutapahtumasta löytyy tekemistä koko perheelle. Ohjelmassa on muun muassa huskyajelua, issikkaratsastusta, musiikkiesityksiä sekä joulumarkkinat. Pääset myös tapaamaan joulupukkia!

Vapaa pääsy.

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

5

?

V E I K KO VA STA A

?

Ekaluokkalaisemme opettelee vielä oman avaimen kanssa toimimista. Pari läheltä piti -tilannetta on jo ehtinyt tulla vastaan, mutta onneksi avain on kuitenkin aina lopulta löytynyt. Mitä pitää tehdä, jos avain häviää?

Jos kotiavain katoaa, ilmoita asiasta pikaisesti huoltoyhtiöön. Vääriin käsiin joutunut avain saattaa nimittäin aiheuttaa ikäviä seuraamuksia.

Kun avain häviää, lukitus usein sarjoitetaan uudestaan asumisturvallisuuden varmistamiseksi. Jos kuitenkin avain on tippunut vaikkapa mereen, asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, tilataanko kadonneen tilalle korvaava avain.

Kun asukas myöhemmin muuttaa pois, asunnon lukitus sarjoitetaan kaikissa tapauksissa uudelleen.

Jos lukitus joudutaan sarjoittamaan uudelleen asukkaasta johtuvasta syystä, asukas maksaa uudelleensarjoituksen kustannukset. Kotivakuutus toki korvaa usein sarjoittamisesta aiheutuvat kulut, jolloin asukkaan vastuulle jää vakuutuksen omavastuuosuus.

Jos avain on hukassa etkä pääse sisään asuntoosi, huoltoyhtiö avaa oven vain asunnossa väestötietojärjestelmän mukaan asuville henkilöille.

vat piha-alueilla liikkumista. Liukkaaseen vuodenaikaan kannattaakin suosia virallisia, hiekoitettuja väyliä. Jalkaan kannattaa laittaa olosuhteisiin sopivat jalkineet. Korkeakorkoiset piikkarit eivät välttämättä ole kaikkein paras valinta, kun maa on jäässä.

Ota myös huomioon, että talvisaikaan ei kaikkia kiinteistön piha-alueen polkuja pidetä kunnossa.

?

Väittelimme saunaporukassa, miten huoneiston lämpötila mitataan oikeaoppisesti.

Yhden mielestä oikea mittauspaikka on ikkunan vieressä, toisen mielestä keskeltä huonetta.

Kumpi on oikeassa?

Asunnon sisälämpötilan voi tarkistaa luotettavalla ja toimivalla lämpötilamittarilla. Ikkunan vieressä ei ole paras paikka lämmön mittaamisen, sillä ikkuna välittää ulkoilman kylmyyttä ja lämpimyyttä. Jotta asunnon lämpötilan voi mitata luotettavasti, se tulee tehdä huoneen keskellä.

Asunnon oikea lämpötila on 20−22 astetta, joka on terveysnäkökulmasta optimaalinen lämpötila. Jos huoneen keskeltä mitattu lämpötila laskee alle 20 asteen, kannattaa ensiksi tarkistaa, että lämpöpatterit ovat tasaisen lämpimiä eikä niiden termostaatteja ole peitetty esimerkiksi verhoilla tai huonekaluilla.

?

Olen aina talvisin ihmetellyt, millä logiikalla lumityöt tehdään. Järjestys tuntuu vaihtuvan, olenko oikeassa?

Oikeassa olet! Huoltoyhtiöt pyrkivät suunnittelemaan lumityöt siten, että tekemisjärjestys vaihtelee. Lumitöitä ei siis aina aloiteta samasta kiinteistöstä.

Kun lunta tupruttaa oikein kunnolla, huoltoyhtiöt laittavat liikkeelle kaikki kynnelle kykenevät tekijänsä, jotta tärkeimmät reitit saadaan aurattua mahdollisimman pian. Tärkeysjärjestyksessä tulevat ensimmäisinä muun muassa palvelutalot ja pääreitit. Viimeiseksi lapioidaan lumet sellaisilta reiteiltä, joille lumiaura ei pääse.

Lumi ja jää väistämättä hankaloitta-

6

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

Puhdista ja huolla lämmityslaitteet säännöllisesti, se tehostaa lämmitystä.

Jos patterit eivät lämmitä tasaisesti tai lämpötila pysyy muusta syystä liian alhaisena, ilmoita asiasta huoltoyhtiöön.

Oman talon huoltoyhtiön yhteystiedot löydät talon ilmoitustaululta tai OmaVAV-palvelusta osoitteesta oma.vav.fi.

Asuntoa ei ole myöskään järkevää pitää liian lämpimänä. Jos sisälämpötila

ÄLÄ LIUKASTU! Vantaan kaupungin ja Ilmatieteen laitoksen maksuton palvelu varoittaa jalankulkuväylien liukkaudesta tekstiviestillä.

Tilaa palvelu lähettämällä tekstiviesti jalankulku vantaa numeroon 16167.

on talvisaikaan jatkuvasti yli 22 astetta, kannattaa lämpöpatterien tehoa säätää pienemmälle, kunnes lämpötila laskee 20−22 asteeseen. Asuntojen liiallinen lämmittäminen lisää kiinteistön energiakuluja, mikä puolestaan aiheuttaa korotuspaineita vuokraan.

Puhdista ja huolla lämmityslaitteet säännöllisesti, se tehostaa lämmitystä.

Teksti Marjo Kanerva

ONKO SINULLA KYSYMYS ASUMISESTA? KYSY VEIKOLTA. VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSESI OSOITTEESEEN MINNA.PAAKKONEN@VAV.FI

OV ELLA

Kilttejä lapsia?

Joulupukki käy ennen joulua salaisella kierroksella VAV:n taloissa. ”Piipahdan katsomassa, ovatko lapset kilttejä ja missä vaiheessa jouluvalmistelut ovat.”

Nyt pukki kertoo, millainen on kiltti lapsi.

Teksti Sini Sarvanne Kuva Antero Aaltonen

1 MITEN SYNTYY RAUHALLINEN JOULU? Suomalaisissa kodeissa jouluun kuuluu perinteisesti yhdessä.oloa, jouluruokaa sekä minun vierailuni, jos perheessä on pieniä lapsia. Lähimmäinen on kuitenkin joulunaikaan se tärkein. Joulun hyvä ja rauhallinen tunnelma syntyy siitä, että otetaan muut huomioon eikä ajatella ensiksi itseään. Etenkin jouluna on hyvä muistaa myös yksin olevaa naapuria.

2 MILLAINEN ON KILTTI LAPSI? Kiltti lapsi ei kiusaa, vaan huomioi ja kunnioittaa muita sekä pyytää heidät mukaan yhteisiin leikkeihin. Kiltteyttä voi kutsua myös ystävällisyydeksi ja kohteliaisuudeksi. Kiltteyttä on toisten auttaminen – se, että jelppaa ystäviä, naapureita ja tuttavia. Sama pätee myös aikuisiin.

3 MILLAISIA OVAT JOULUPUKIN LAHJAVINKIT? Nykyään lahjatoiveet tapaavat olla uutta tekniikkaa. Sekä etelässä että Korvatunturillakin tonttujen kanssa olen huomannut, että nenät tuppaavat olemaan kiinni kännyköissä. Siinähän ryhti kärsii. Lahjaksi voisi minusta antaa vaikka jumppaa.

Maailmassa on myös paljon lapsia, jotka eivät saa joululahjoja. Minun avukseni voi tulla sillä tavalla, että antaa vaikka vieraalle lapselle pienenkin lahjan. Kiitän jokaista pienen tai suuren lahjan antajaa. Lahjat ovat kaikki samanarvoisia, tärkein on antamisesta tuleva hyvä mieli.

PUKIN JO ULUJU L I S T U S ~ Pyri aina ajatuksissasi ja teoissasi hyvään. ~ Ole kiltti ja kohtelias. ~ Auta aina, kun se on mahdollista, erityisesti heikompia. ~ Älä sulje silmiäsi pahalta. Jos joku tekee pahojaan, pistä peli poikki. ~ Pidä huolta luonnosta ja ympäristöstä. Kerää aina roskat luonnosta. ~ Iloitse tästä hetkestä, niin saat voimia tulevaan. ~ Ole ahkera ja kiinnostunut ympärilläsi olevista asioista. ~ Ajattele muita yhtä paljon kuin itseäsi.

JOULUPUKKI • Asuu Korvatunturilla.

• Työmatkalla joka joulu.

VAV 4 / 2 0 1 8

7

V

T

KOTO N A

Tuulikontti on ollut Havukosken yhteinen olohuone jo pian 20 vuoden ajan.

Sinäkin voit vaikuttaa

8

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

Asukkaat tuntevat itse talonsa parhaiten. Laki antaa heille mahdollisuuden parantaa omaa asumistaan ja ympäristöään.

Teksti Anne Hänninen Kuvat Laura Oja

Y

Henriikka Sinisalo (vas.),Zymer Lushi ja Cabdiraxiim Osman kantoivat kortensa kekoon Huddingenpolku2:n syystalkoissa.

hteishallintolaki – ei kuulosta kauhean läheiseltä tai mukavalta. Se kuitenkin takaa vuokralaisille mahdollisuuden vaikuttaa omaan asumiseensa.

Lain taustalla on halu lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa.

– Jo 1970-luvulla oli vapaaehtoista asukasdemokratiaa valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, mutta sitä haluttiin vahvistaa. Vuokranantajia velvoittava yhteishallintolaki astui voimaan jo 1991, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylitarkastaja Anne Salin kertoo.

Asukastoimintaan osallistuminen on sekä asuntojen omistajan että asukkaiden etujen mukaista.

Vuokranantajaa kiinnostaa etenkin asukkaiden vaihtuvuuden vähentäminen. Se auttaa alentamaan kustannuksia ja tuo siten taloudellista hyötyä.

– Asukkaita kiinnostaa vuokran määrä. Lain ansiosta he saavat tietoa siitä, mistä kulut koostuvat ja voivat vaikuttaa esimerkiksi taloissa tehtäviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. He voivat jopa vaikuttaa hoitomenojen määrään, vaikkapa panostamalla energiansäästöön ja jätteiden käsittelyyn talossaan, Salin sanoo.

Roskikset uusiksi Niila Lehtivaara on omassa elementissään asukasdemokratian kiemuroissa. Hän on paitsi VAV:n Myyrmäen ja Martinlaakson alueelli-

sen yhteistyöelimen (YTE) puheenjohtaja myös YTE-puheenjohtajiston puheenjohtaja. Lehtivaaralla on omasta taloyhtiöstään Vantaanlaakson Aamu- ja Iltatieltä esimerkki yhteisen hyvän edistämisestä.

Kevään asukaskokouksessa nousi esiin tarve uudelle jätekatokselle tai muulle järjestelmälle.

Jätteen määrä on 30 vuoden aikana kasvanut, ja erilaiset kierrätysastiat tekivät jätekatoksesta todella ahtaan.

Lehtivaara on luottamushenkilönä vienyt asiaa eteenpäin, ja nyt syksyllä kiinteistö sai uudet syväroskasäiliöt.

– Isännöitsijäkin on tiennyt tilanteesta, mutta ei tietenkään näe joka viikko meininkiä roskakatoksessa: miten täynnä säiliöt ovat ja miten vähän tilaa siellä on. Tämä on oikeasti asukaslähtöistä toimintaa, Lehtivaara korostaa.

Isännöitsijän silminä VAV:n ARA-kiinteistöissä asukkaat voivat vaikuttaa myös hankintoihin, kuten leikkivälineiden hankintaan, yhteisten tilojen käyttöön sekä tarvittaviin korjauksiin.

– Meidän talossa on joka kevät korjauskysely.

Talotoimikunta voi kertoa, mitä sen mielestä pitäisi tehdä seuraavana vuonna, esimerkiksi uusia ikkunoita tai maalata parvekkeita. Tässä asukkaat ovat isännöitsijän apuna, sillä he näkevät tarpeet parhaiten, Niila Lehtivaara sanoo.

Siivouksesta, pihojen hoidosta ja huoltoasioista asukkaat ovat hyvin kiinnostuneita. Asukkaiden ja huoltoyhtiöiden yhteisissä illoissa

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

9

Myyrmäessä sijaitsevan Huddingenpolku 2:n syystalkoot pidettiin lokakuun lopulla.

Galvi (vas.), Gaedi ja Gabriel Flori

NAAPURIT TUTUIKSI voidaan antaa risuja ja ruusuja molemmin puolin sekä sopia yhteisistä käytännöistä. Tavoitteena on päästä kaikille järkeviin ratkaisuihin.

– Kun uusi huoltoyhtiö aloittaa, sille tulee usein yllätyksenä, kuinka kiinnostuneita VAV:n asukkaat ovat asioista.

Asumisviihtyvyyden lisääminen yhteistyössä vuokranantajan kanssa lisää luottamusta asukkaiden keskuudessa.

– Asukkaat saavat tietää, mistä vuokra muodostuu, mitä korjauksia on tulossa – tämä lisää läpinäkyvyyttä ja vähentää huhuja. Riippuu tietenkin asukkaiden omasta aktiivisuudesta, miten he haluavat osallistua yhteishallintoon, ARA:n Anne Salin muistuttaa.

Muutokset vievät aikaa Niila Lehtivaara peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä.

– Mitään muutoksia ei saada aikaan päivässä eikä viikossa. Käsiteltäviin asioihin liittyy aina useita tahoja. Roskisasiassakin ne piti saada ensin budjettiin, sitten kilpailuttaa toimittajat ennen kuin päästiin toteutusvaiheeseen.

10

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

Lehtivaaran kokemuksen mukaan asukkaat saattavat hermostua herkästi, jos asiat eivät näytä etenevän. Isännöitsijälle on soitettu monta kertaa, eikä esimerkiksi rappukäytävän maalausta ole vielä tehty.

– VAV:n kanssa yhteistyö toimii hyvin, kun asiat esitellään asiallisesti ilman turhaa hötkyilyä.

Talkoista aktiiviksi?

Näkyvimpiä asukastoiminnan ilmentymiä ovat talkoot ja muut tapahtumat, kuten kirppikset tai lasten päivät. Ne ovat myös parhaita keinoja saada uusia asukkaita mukaan yhteistoimintaan.

– Talkoot ovat tutkitusti näkyvin asukastoiminnan ilmenemismuoto. Jos sinne saa ihmisiä mukaan, heille voi kertoa asukastoiminnasta ja saada siten heitä aktivoitua mukaan toimintaan, Niila Lehtivaara toteaa.

Talojen Facebook-sivut ovat myös houkutelleet ihmisiä mukaan.

Aktiiveja tarvitaan. Mitä enemmän ihmisiä on mukana, sitä enemmän toimintaa asukasyhteisössä käytännössä

26-vuotias Ilari Haikarainen valittiin vuoden 2017 asukkaiden kokouksessa Kivistössä sijaitsevan Jaspiskuja 7:n puheenjohtajaksi. Puheenjohtajuus tuli pyytämättä ja yllätyksenä.

– Avovaimo ei päässyt ensimmäiseen kokoukseen, joten hän pakotti minut sinne!

Tehtävä ei aiheuta suurta työkuormaa. Haikaraisen vastuulle kuuluvat kokouskutsut kahdesti vuodessa, viestittely isännöitsijän kanssa sekä tapahtumien ja kerhohuoneen käytön suunnittelu.

Talolle on muodostettu Facebook-ryhmä, jossa on mukana noin kolmannes kiinteistön 109 asunnosta. Kerhohuoneeseen on hankittu pingispöytä, ja viime vuonna järjestettiin asukkaiden pikkujoulut, jotka tulevat myös tänä vuonna.

– Ainakin seinänaapurit tulivat tutuksi pikkujouluissa. Talon ihmisiin tutustuminen onkin parasta koko hommassa.

Yhteinen tekeminen, kuten pingisturnaus tai lautapeli-illat, voisivat kannustaa muitakin nuoria osallistumaan.

Raili Outinen

Cabdiraxiim Osman (vas.), Zymer Lushi, Henriikka Sinisalo ja Raili Outinen laittoivat piha-aluetta talvikuntoon.

Asukasaktiivin kenttäopas helpottaa uusien tulokkaiden elämää. on, sillä määrä näkyy suoraan ideoiden ja niiden toteutusten määrässä.

– Minäkin edustan asukkaita itsekseni luottamushenkilönä, koska asukaskokouksessa ei saatu kasaan tarpeeksi ihmisiä asukastoimikuntaa varten. Kun ei ole toimikuntaa, ei ole sen kokouksia, ja ihmisiä näkee vähemmän. Se näkyy toiminnan määrässä.

Erityisesti nuorten osallistuminen on harmittavan vähäistä ja edelleen laskussa.

– Siksi olemme panostaneet kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin koulutuksiin ja yrittäneet tehdä niistä mahdollisimman kiinnostavia. Syksyn koulutuksessa keskityttiin turvallisuuteen.

Puheenjohtajisto on koonnut myös asukasaktiivin kenttäoppaan helpottamaan toimintaan mukaan tulevia.

Laki joustaa Yhteishallintolaki on tekstinä lyhyt.

Siinä on paljon joustovaraa sille, miten yhteishallintoa halutaan omassa asuinympäristössä harjoittaa.

– Jotkut lukevat lakia jäykähkösti ja olettavat, että kaikki siellä mainitut elimet pitäisi olla pienessäkin yhteisössä.

Näin ei ole, vaan asukkaiden kokous ratkaisee, miten yhteistoiminta halutaan järjestää. Yhteisön koon mukaan toiminta voi olla hyvinkin vapaamuotoista.

Ei kannata rakentaa turhia byrokraattisia rakenteita, Anne Salin muistuttaa.

Laki on kuitenkin jo melko vanha, joten se on tehty erilaiseen toimintaympäristöön. 1990-luvulla oli erillisiä asunto- ja kiinteistöyhtiöitä, nyt omistus on pitkälti konserneissa.

Laissa yhteishallinto ja asukkaiden

osallistuminen on määritetty yhdelle vuokranmääritysyksikölle. Näitä on konserneissa useita, ja niiden kesken käytetään vuokrantasausmekanismeja.

Siksi laki tarvitsisi päivittämistä.

Alkuvuodesta 2017 lain päivittämisestä tehtiin selvitys, jonka mukaan ongelmia aiheuttaa varsinkin asukastoimikuntien tehtävien määrittely. Toimikunnille kuuluu lausuntojen antaminen ja neuvotteleminen monista yhtiötason asioista, jotka omistajan näkökulmasta eivät niille välttämättä kuuluisi. Asukasaktiiveja taas lausuntojen antaminen voi turhauttaa.

Selvityksessä asukkaat pitivät ongelmana tiedon heikkoa kulkua, omistajat taas liiallista sääntelyä ja asukkaille annettavien tietojen liiallista yksityiskohtaisuutta.

Lain muuttaminen on kuitenkin jäänyt selvityksen jälkeen jäihin.

– Laki on nykyiselläänkin oiva väline, mutta näkisin mielellään asukkaiden olevan yhteydessä poliittisiin päättäjiin ja edistävän omalta osaltaan lain uudistamista, Salin kehottaa.

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

11

y

M U N VA N TA A

KAUPUNGINJOHTAJAN KOTISEUTUKATSAUS Ritva Viljanen nauttii Vantaan monista kasvoista, mielenkiintoisista kulttuurikohteista sekä luonnosta, joka löytyy aina läheltä.

Teksti Sari Lapinleimu Kuvat Kirsi Tuura

K

un Ritva Viljanen kulkee kotikaupungissaan, hän kiinnittää huomiota rakennuksiin ja niiden arkkitehtuuriin – ja näkee ympärillään toinen toistaan mielenkiintoisempia tarinoita.

– Jokainen kaupunkikeskus on omanlaisensa ja kertoo paljon paitsi tästä päivästä, myös perustamisvuosistaan. Minua ilahduttavat myös taidekohteet, joita täältä löytyy yllättävistäkin paikoista, hän sanoo.

Vantaa koetaan helposti nuoreksi, vaikka sen historia on todella pitkä. Viljanen kuvaakin kaupunkiaan "vanhaksi sieluksi".

– Vantaa on lähes 700 vuotta vanha ja kaupunkinakin pian viisikymppinen. Siitä on vuosien varrella irrotettu merkittäviä osia – viimeksi Vuosaari Helsingille vuonna 1966. Pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, Helsingin pitäjän kirkko, sijaitsee sekin Vantaalla.

Viljanen kiittelee kotikaupunkinsa lähiluontoa: jokaisella asukkaalla on enintään 300 metrin matka lähimpään luontokohteeseen. Palvelutkin pelaavat, joskin ne ovat keskittyneet enenevissä määrin kauppakeskuksiin.

– Pyrimme palauttamaan kauppoja ja muita palveluita kivijalkoihin. Liikunta-alueisiin tehty satsaus näkyy jo nyt entistä parempina liikuntamahdollisuuksina.

12

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

AN RITV AIKAT P I P A LEM TAALL VAN

VTM, OTK RITVA VILJANEN (60) on Vantaan tuore kaupunginjohtaja, Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja ja kahden lapsen äiti. Kulinaristi, keittokirjojen keräilijä ja kulttuurin suurkuluttaja muutti Vantaalle 36 vuotta sitten ja asuu miehensä kanssa Rajakylässä.

1

KAUPUNGINTALO

Vuonna 1957 valmistunut kaupungintalo on pohjoismaisen modernismin ylväs edustaja.

Sen ovat suunnitelleet Olli ja Eija Saijonmaa, joiden kädenjälki näkyy myös muun muassa Puistolan ja Pitäjänmäen kirkoissa.

Aikakauden arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä ovat keraamiset laatoitukset, porraskaiteiden pystytangot sekä julkisivujen tiili ja kupari. Minusta kaupungintalo on Tikkurilan kaunein rakennus, siellä on hyvä tehdä töitä.

2

KUNINKAANTIE

Kuninkaantie on vanha postireitti Norjan Bergenistä Turkuun, sieltä Etelä-Suomen halki Viipuriin ja edelleen Pietariin. Sen varrella ovat kohdanneet kaikki säädyt kuninkaista ja keisareista kauppiaisiin ja maalaisisäntiin.

Kuninkaantien varrella on vanhoja, kauniita alueita, ja reitti kertoo Vantaan varhaisista vuosista. Osa tiestä on säilytetty soratienä, joka sekin on nykyään elämys.

3

PALMÉNIN KYLÄKAUPPA

Vanhat Palménin herrasmiesveljekset pitävät Nikinmäessä edelleen perinteistä K-kauppaa. Kauppa on kuin aikamatka vuosikymmenien taakse: palvelu on ystävällistä ja kokemus kaiken kaikkiaan ihana.

Valikoima on laajempi kuin äkkiseltään luulisi, kaikkea löytyy. Erityisen kuuluisa Palménin kyläkauppa on lihatiskistään, joka ei ole iso, mutta laatutasoltaan ylivertainen.

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

13

”Kaupungin sisällä on ´pienempiä kaupunkeja´, joissa koulut, päiväkodit, neuvolat sekä monet muut palvelut löytyvät läheltä.”

4

HAKUNILAN MURAALIT

Seinähullu Vantaa -projekti on täyttänyt Vantaata hauskasti muraaleilla.

Niitä on ilmestynyt parissa vuodessa runsaasti eri puolille kaupunkia. Oma suosikkini, Tyttö ja karhu, löytyy Hakunilasta. Tämä hollantilaisen taiteilijapariskunnan Denise ja Willemin teos valittiin viime vuonna pääkaupunkiseudun rakastetuimmaksi muraaliksi.

Suosittelen tutustumaan myös Kivistön ja Myyrmäen muraaleihin!

Rajakylä

5

KEIMOLANMÄKI

Vanhat Keimolan ajot olivat suuri juttu jopa omassa kotikauppalassani Karkkilassa. Seurasimme ajoja radiosta ja televisiosta – kävivätpä jotkut paikan päälläkin kisoja katsomassa.

Keimolanmäelle rakennetaan nyt hienoa uutta kaupunginosaa. Olin iloisesti yllättynyt, kun iso osa vanhasta radasta sai jäädä paikalleen. Radan ohjaustorniin tulee ensi vuonna taideteos, valoteos ja radan ääniä.

14

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

• Pääosin 1960-luvulla rakennettu tiivis, pientaloista koostuva kaupunginosa.

Vain kaksi prosenttia alueen asukkaista asuu kerrostaloissa.

• Sijaitsee Hakunilan suuralueella Porvoon moottoritien ja kaupungin rajan välissä.

• Asukkaita on hieman alle 4 000, Hakunilan suuralueella noin 30 000.

• Hakunilan suuralueeseen kuuluvat Rajakylän lisäksi Länsisalmi, Länsimäki, Ojanko, Vaarala, Hakunila, Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki ja Sotunki.

• Julkisia palveluita ovat alakoulu, neuvola ja kaksi päiväkotia.

• Koulun kupeessa sijaitsevassa urheilukeskuksessa voi pelata salibandya, tennistä ja sulkapalloa.

M I TÄ K U ULUU?

Olo kuin uudisraivaajalla

J. P. PULKKINEN • Ylen pitkäaikainen toimittaja.

• Harrastaa pitkänmatkanpyöräilyä • Sinisiipi-romaanin aloittama, Vantaalle sijoittuva kirjasarja on suunniteltu kolmiosaiseksi. Seuraava osa on luvattu kustantajalle vuonna 2020.

Kirjailija J. P. Pulkkinen inspiroituu Vantaan katutason karheudesta. Monikerroksinen kaupunki sopii kuin nakutettu rikosromaanien näyttämöksi.

Teksti Heini Nieminen

Kuva Laura Oja

J

. P. Pulkkisen kesäkuussa ilmestyneen, Vantaalle sijoittuvan Sinisiipi-rikosromaanin jatko-osa edistyy kovaa vauhtia. Kasassa on jo yli sata sivua. Uusi kirja tapahtuu viisi vuotta Sinisiiven tapahtumien jälkeen.

Pyöräilyä harrastava Pulkkinen on kirjan uusia juonenkäänteitä varten polkenut muun muassa Länsimäessä ja Havukoskella. Kirjailijan omat juuret juontavat Vantaanpuistoon, Tikkurilaan ja Ruskeasantaan. Erityisesti Vantaanpuiston maisemat tuntuvat yhä kodilta, vaikka Pulkkinen on asunut jo 26 vuotta Helsingissä.

– Asuin Vantaanpuistossa 6-vuotiaasta 12-vuotiaaksi.

Varsinkin kun lasken pyörällä Vantaanpuiston torneilta ostarille, jossa kävin lapsena ostamassa sarjakuvia, tulee edelleen vahva kotiseudun kokemus, Pulkkinen sanoo.

Pulkkisen mukaan Vantaalla on yhä mielenkiintoista katutason karheutta, jota keskiluokkaistuneesta ja siistiytyneestä Helsingistä nykyään uupuu.

– Eihän Helsinki kelpaa enää Aki Kaurismäen leffoihin, Akin pitäisi tulla Vantaalle kuvaamaan, Pulkkinen hymähtää.

Rosoisuus tekeekin Vantaasta Pulkkisen kirjoille hyvän estradin.

– Vantaa on jännässä välitilassa. Se ei ole täysin urbaani kuten Helsinki, mutta maalaispaikkakunnaksi se on liian iso. Vantaalla on hirveän vanha historia taustalla, ja se on mielenkiintoisella tavalla peittynyt modernin lähiörakenteen alle, Pulkkinen analysoi.

Kirjailijalle Vantaa on Helsinkiä otollisempaa maaperää kertoa tarinoita.

– Helsingistä kirjoittaessa tulisi tunne, että joku muu on jo sanonut ne asiat moneen kertaan ja paremmin.

Vantaasta on kirjoitettu liian vähän. Mutta se on minulle hauskaa, olo on kuin uudisraivaajalla.

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

15

K Ä D E STÄ P I TÄ E N

VAIVATTA VERKOSSA OmaVAV-palvelussa voit asioida mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tärkeät tiedot, kuten vuokranmaksun saldo ja vikailmoitukset, on koottu palvelussa yhteen paikkaan.

Teksti Susanna Rapp Kuvitus Anna Makkonen

L

oppukeväästä lanseeratulla OmaVAV-palvelulla on jo noin 2 500 tyytyväistä käyttäjää.

Palveluun pääset menemällä osoitteeseen oma.vav.fi.

Jos kirjautumisessa tai palvelun käytössä ilmenee ongelmia, ole yhteydessä VAV:hen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@vav.fi.

16

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

MITEN REKISTERÖIDYT OMAVAV-PALVELUUN? • Palveluun voivat rekisteröityä kaikki VAV:n vuokralaiset. Saldo- ja sopimusasiat näkyvät vain vuokrasopimuksen tehneelle. Yhdessä asuville palvelussa näkyvät asunnon sopimustiedot ja maksutilanne, mutta viestit ja vikailmoitukset ovat henkilökohtaisia.

• Rekisteröitymiseen tarvitset voimassa olevan sähköpostiosoitteen ja pankkitunnukset. Rekisteröityminen on monivaiheinen luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi.

• Rekisteröidy kirjoittamalla rekisteröitymissivulle sähköpostiosoitteesi ja omavalintainen salasanasi. Salasanan täytyy sisältää vähintään kahdeksan merkkiä, joihin sisältyy erikoismerkki ja iso kirjain.

• Saat sähköpostiisi vahvistuslinkin, jonka kautta pääset kirjautumaan palveluun. Tarkat ohjeet rekisteröitymiseen löydät VAV:n verkkosivuilta.

• Palvelussa avautuvat oman talosi tiedot. Jos sinulla on VAV:n autopaikka toisessa osoitteessa, näet myös sen tiedot. Kaikki tietosi poistuvat automaattisesti, kun vuokrasuhteesi päättyy.

LÄHTEET: VAV:N TEKNINEN ASIANTUNTIJA JARKKO HEIKKINEN JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HANNA PÖLKKI

i

1

Oma talous -osiossa näet maksutietosi, kuten vuokranmaksutilanteen, omat maksusuoritukset ja esimerkiksi Kelan tai sosiaalitoimen maksamat tuet.

Osiossa näkyy myös, mikäli sinulla on vuokrarästejä tai ylimääräisiä maksuja.

2

Korjauskulut ja muut kuin vuokraan liittyvät maksut näkyvät kohdassa Erillislaskut. Palvelusta voit myös tulostaa laskuja.

4

Viestit-osiossa voit lähettää viestejä suoraan isännöitsijälle, asiakaspalveluun, asumisneuvontaan tai vuokravalvontaan. Näet myös VAV:n sinulle lähettämät sähköpostit ja tekstiviestit. Tiedotteet-osiossa pääset tarkastelemaan koko taloa koskevia tiedotteita.

EASILY ONLINE OmaVAV online service makes it possible to take care of business at all times. Information like rental payments can be found there.

How to register?

• All VAV tenants can use the service.

Rentals and agreements are shown only to those who have a rental agreement. People

MITÄ OMAVAVPALVELUSTA LÖYTYY?

3

Vikailmoituksen tekeminen onnistuu helposti. Palvelussa voit myös seurata ilmoituksen tilaa. Valitse, koskeeko vika asuntoa, talon yleisiä tiloja vai piha-aluetta ja kuvaile vikaa. Lopuksi sinua pyydetään kertomaan, onko asunnossasi kotieläimiä ja voiko huolto tulla sisään yleisavaimella.

5

Yhteystiedot, kuten isännöitsijän ja huoltoyhtiön tiedot, löytyvät palvelusta kootusti.

Voit myös päivittää omat yhteystietosi ja pankkitilin numeron esimerkiksi vakuusmaksun palautusta varten. On tärkeää, että sähköpostiosoite ja muut tiedot ovat ajan tasalla.

Tulevaisuudessa OmaVAV-palvelussa voi hoitaa yhä useampia asioita. Palveluun suunnitellaan muun muassa saunavuorojen ja autopaikkojen varausta. Myös sopimuksen irtisanominen ja asuntohakemuksen tekeminen on tarkoitus tuoda palveluun.

living together can see the agreement and payment status for the apartment.

• Go to oma.vav.fi. To register, you need an email address and banking codes.

• On the registration page, give your email address and the password you want to use. The password must have at least eight characters, including a special character and an upper-case letter.

• You will get a confirmation link to your email, and you can sign in using it. Detailed instructions can be found on VAV’s website.

• The information in OmaVAV will be deleted automatically, when you no longer live in a VAV apartment

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

17

T

VIERAISSA

Kotoisia makuja Äiti ja tytär, Irina ja Tatjana Lobanova, tekevät mielellään ruokaa venäläiseen makuun.

Teksti Marjo Kanerva

Kuvat Laura Oja

L

obanovin perhe on asunut VAV:n luhtitalossa Hakkilan Maarinkunnaantiellä neljä vuotta.

– Tämä on hyvä paikka asua. Alue on rauhallinen ja paljon lapsiperheitä ja koiranulkoiluttajia, Irina Lobanova sanoo.

Koirat ovatkin perheelle läheisiä, sillä perheen elämää ilostuttaa vilkas ja leikkisä jackrussellinterrierin pentu.

Zahar on kotoisin Pietarista.

Vehreä ja luonnonläheinen asuinalue on ihanteellinen myös siksi, että Lobanovit käyvät mielellään marjastamassa ja sienestämässä. Lähistön hyvä puolukkapaikka on ikävä kyllä juuri ajettu maan tasalle uusien asuintalojen tieltä.

Perhe muutti Suomeen ja Vantaalle Venäjän Karjalasta kymmenen vuotta sitten. Mikhail-isän äiti oli inkeriläinen, ja sukujuuriltaan inkerinsuomalaiset saivat 1990-luvun alussa oikeuden hakea pysyvää oleskelulupaa Suomesta kielitestin läpäistyään.

16-vuotias Tatjana oli silloin vielä pieni. Nyt hän opiskelee Mercuria-ammattikoulussa kaupallista alaa. Isoveli, 20-vuotias Ivan, taas on jo ennättänyt muuttaa omilleen. Äiti Irina tekee keikkahommia ravintoloissa. Kiireinen perhe ei juurikaan ehdi syödä ilta-ateriaa yhdessä. Irinalla on usein kiire kuntosalille.

18

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

A ITTO NLA UOA LAISEN R O I K VAV KAA NET TUN STAVAN ITSE JA ?

A RAK LUATKO HDESSÄ E HA IÄ: ISI L TAI E PT I E ST V.FI RES TÄ V EN@VA E H N LÄ O K AAK NA .P MIN

N I KS N A KS

MI

OMA ETÄ LÄH NKKISI I V N EKO UKSEE IT EN I TO I M T E E S E AV.F IT N@V OSO ONE K K .PAA NNA

PUTIPUHDASTA PAKKASELLA

Sulata pakastin

Venäläiset perunapiirakat 1 kg puolikas 2 n. 6 dl suolaa rypsiöljyä

kiinteitä perunoita kaali kananmunaa vehnäjauhoja maun mukaan

PILKO ja paista kaali pannulla.

KEITÄ perunat kypsiksi ja raasta ne. Lisää munat, suola ja vehnäjauhot. Sekoita kaikki hyvin. Taikinasta tulee hieman tahmeaa.

RULLAA taikina pitkäksi pötköksi ja jaa se osiin. Muotoile taikinasta pyöreä lätty ja lisää keskelle kaalitäyte. Täytteeksi sopivat myös vaikkapa sienet.

LOPUKSI kiinnitä reunat ja paista pannulla, kunnes pinta on saanut kauniin ruskean värin.

Pakastin on helppo sulattaa talviaikaan, kun pakasteet voi viedä ulos, esimerkiksi parvekkeelle.

Aloita kytkemällä pakastus päälle hyvissä ajoin. Näin saat pakasteet mahdollisimman kylmiksi, jolloin ne kestävät sulatuksen paremmin.

Sammuta pakastimesta virta, ja tyhjennä sisältö parvekkeelle. Jos ulkona ei ole pakkasta, voit laittaa pakasteet sanomalehdillä vuorattuun pahvilaatikkoon tai kylmälaukkuun.

Nosta korit pois pakastimesta, ja irrota helposti irtoavat jäälevyt. Tarkista, että sulamisvesi ohjautuu astiaan. Sulamista voi vauhdittaa asettamalla pakastimeen kuumaa vettä sisältäviä astioita. Vaihda niiden vesi usein. Jätä pakastimen ovi auki.

Kun pakastin on sulanut, pyyhi sisäosat astianpesuaineeseen kostutetulla liinalla. Kuivaa huolellisesti, ja säädä pakastuskytkentä päälle.

Kun laitteen sisälämpötila on -18 astetta, palauta säätö säilytyskytkennälle ja laita pakasteet takaisin paikoilleen.

Pese matot lumessa Matonpesu onnistuu myös pakkasella! Vie matot ulos lumihankeen, ja ripottele niiden päälle ruokasoodaa – noin desin verran neliömetriä kohden riittää. Anna vaikuttaa vähintään tunti.

Kääntele mattoja lumihangessa. Tamppaa lopuksi lumet ja loput soodat pois.

Eroon pölypunkeista Perheessä suositaan perinteistä venäläistä ruokaa.

– Meillä syödään usein borssi- ja kaalikeittoa, pelmenejä ja seljankaa, Irina ja Tatjana kertovat.

Tänä iltana kuitenkin tehdään perunapiirakoita. Maku on Irinalle tuttu jo lapsuudesta, sillä niitä paistoi mummo. Taikina syntyy naisilta rivakasti, ja pian piirakat kypsyvätkin jo pannulla.

Raikastat petivaatteet tehokkaasti pakkasessa.

Myös pölypunkit tuhoutuvat, kun tuuletat petivaatteita parvekkeella vähintään vuorokauden ajan paukkupakkasella.

Samalla voit tuulettaa myös lasten pehmolelut!

Teksti Iiris Meurman

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

19

H Y VÄ T I E TÄ Ä

TERVEELLISTÄ JA TURVALLISTA RAKENTAMISTA Hakunilan Kaskelantielle valmistui syksyllä VAV:n asuintalo, joka on Suomen ensimmäinen tiukennetuilla kriteereillä toteutettu Joutsenmerkki-kohde. Mitä ympäristömerkityiltä taloilta edellytetään? w Teksti Susanna Rapp

N

CC:n projekti-insinöörin Ina Suutarin mukaan Joutsenmerkki-kriteeristön avulla varmistetaan, että rakennus on terveellinen ja turvallinen. Ympäristömerkityissä projekteissa kestävän kehityksen mukainen ajattelu on mukana koko hankkeen elinkaaren ajan suunnittelusta aina rakennuksen käyttämiseen ja ylläpitoon.

– Koska tämä oli ensimmäinen hanke meille ja ensimmäinen tämän kokoluokan hanke Suomessa, kävimme tiivistä vuoropuhelua tilanteesta Joutsenmerkin myöntäjän, Ympäristömerkintä Suomi Oy:n kanssa koko matkan ajan, Suutari kertoo.

Saadakseen Joutsenmerkin kohteen on täytettävä 41 pakollista kriteeriä ja lisäksi saatava 16 lisäpistettä 44:stä mahdollisesta vaihtoehdosta. Osa-alueita

20

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

ovat muun muassa energiatehokkuus, materiaalit ja kemikaalit, sisäilmasto, rakennusprosessi sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Ympäristömerkintä valvoo prosessia alusta loppuun.

NCC ja VAV valitsivat yhdessä noin 20 lisäpistettä tuovaa vaihtoehtoa. Näitä ovat muun muassa energiatehokkaat hanat ja vihreät toimenpiteet, kuten viljelylaatikot ja katetut pyöräpaikat, sekä rakennusjätteiden kierrätys.

– Jätteiden kierrätysprosentti rakentamisen aikana oli 70 prosenttia, mikä on huima parannus. Pari vuotta takaperin keskiarvo rakennustyömailla oli 25–35 prosenttia, Suutari sanoo ja huomauttaa, ettei jätteiden energiapolttoa lasketa kierrättämiseksi.

Kemikaaleja ja rakennusmateriaaleja koskevat kriteerit aiheuttivat Suuta-

rin mukaan välillä päänvaivaa. Jokainen sadoista tuotteista käydään läpi erikseen ja hyväksytetään, ellei tuotteella jo ole Joutsenmerkkiä.

– Kriteereistä on myös pitänyt viestiä aliurakoitsijoiden työporukoille. Jos valkoinen maali loppuu, tukusta ei voi hakea mitä tahansa valkoista maalipurkkia tilalle.

Haasteista huolimatta Suutari sanoo lähtevänsä innolla mukaan, kun seuraava Joutsenmerkki-hanke osuu kohdalle.

– On mielenkiintoista nähdä, miten alalla mennään eteenpäin. Veikkaan, että seuraavassa Joutsenmerkki-kriteeristössä huomioidaan yksilöidymmin esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentäminen rakennushankkeissa.

I L M O I T U STAU L U

NIMITYKSIÄ

ESA PENTTILÄ ALOITIN syyskuussa rakennustöiden

valvojana. Tehtäväni on varmistaa, että valmistuvien asuntojen laatu vastaa tilattua. Näin voin omalta osaltani taata korkean asumisviihtyvyyden VAV:n

VAV:n yhtiörakenne uudistuu VAV ASUNNOT OY:N OMISTAMAT , valtion tuella rahoitetut ARA-asun-

not ovat siirtyneet uuteen tytäryhtiöön nimeltä VAV Asunnot Oy. Vapaarahoitteiset asunnot puolestaan säilyvät VAV-konsernin emoyhtiössä, jonka nimeksi tulee VAV Yhtymä Oy. Uudistus selkeyttää rahoitukseltaan erityyppisten asuntojen hallinnointia. Muutos on ennen kaikkea hallinnollinen, eikä se vaikuta asukkaiden arkeen tai yhtiön henkilöstöön.

Kesäkuussa 2012 VAV Asunnot Oy:n tytäryhtiöksi perustettiin VAV Palvelukodit Oy, joka rakennuttaa ja hallinnoi VAV:n palvelutaloja. Nyt konsernin noin 10 000 ARA-asuntoa ja noin 500 vapaarahoitteista asuntoa eriytettiin vastaavasti omiin yhtiöihinsä.

taloissa.

OLEN TOIMINUT 30 vuotta erilaisissa rakennusalan asiantuntijatehtävissä, muun muassa rakennesuunnittelun, rakenteiden tutkimuksen ja korjausrakentamisen parissa.

KUN OLIN NUORI, rakentelin linnunpönttöjä. Tiesin jo silloin, että tulevaisuuteni on rakennusalalla.

VAPAA-AJALLA muun muassa pelaan tennistä.

MINNA PÄÄKKÖNEN ALOITIN viestintä- ja markkinointipääl-

Siirrymme ekorakentamisen aikaan VAV RAKENNUTTAA JATKOSSA

Kuvat VAV, Juho Kuva, Henrik Kettunen

UUDET asuintalonsa Joutsenmerkin

ympäristövaatimusten mukaisesti.

Hakunilaan syyskuussa noussut Joutsenmerkki-kiinteistö oli kokeiluhanke, nyt ekologisesta rakentamisesta tulee arkea.

– Noudattamalla Joutsenmerkin vaatimuksia voimme omalta osaltamme vaikuttaa luonnonvarojen kulutukseen ja ilmastonmuutoksen. Nyt rakennettavissa taloissa asutaan vielä vuosikymmenien päästä, sanoo VAV Asunnot Oy:n

Edellisen numeron ristisanatehtävän ratkaisu:

likkönä marraskuussa.

OLEN työskennellyt pitkään kiinteistöalalla. SKV:llä vastasin alueellisten toimistojen ilmeiden ja markkinointiviestinnän yhdenmukaistamisesta.

Realiassa vastuullani oli yhtiön kolmen brändin markkinointi ja viestintä. Viimeiset kaksi vuotta toimin asiakkuuspäällikkönä.

PERHEESEENI KUULUVAT kuuluvat puoliso ja kaksi aikuista lasta.

RENTOUDUN lukemalla ja ulkoilemalla sekä mökillä Kainuussa.

MEILLÄ KOTONA sisustan ja suunnittelen aina jotain pientä uudistusta.

toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

21

W H AT ' S U P ?

You can make an impact Residents know their house the best. The law gives them a possibility to improve their own living arrangement and environment.

Text Anne Hänninen Photo Laura Oja

C

o-management doesn’t sound very nice. However, it gives tenants a possibility to have in impact on their own housing. It aims at increasing well-being and improving the maintenance of rental houses.

Taking part in co-management activities is in the interest of both tenants and lessor. The lessor wants to keep resident turnover low; residents are interested in their rent.

“Thanks to the law, tenants get information on costs, and they can have an effect on e.g. maintenance and repair work done. They can also lower expenses by saving energy or making waste treatment more efficient,“ says Anne Salin, Senior Officer at ARA, the Housing Finance and Development Center of Finland.

Niila Lehtivaara is the chairman of one of VAV’s regional cooperation bodies (YTE) as well as the chairman of YTE chairmen. He has a good example from his housing complex in Vantaanlaakso on how to make good things happen.

In the spring tenant meeting, the need for a new garbage shelter came up. The amount of trash has grown, and the number of different recycling bins made the shelter really cramped. This fall, the housing complex got new vertical waste containers. ”The housing manager knew about the situation, but he doesn’t see it every week. This kind of action really starts with the tenants,” Lehtivaara underlines.

Tenants have a say on purchases like playground equipment, use of common areas, and repairs.

However, Niila Lehtivaara calls for patience, as changes

22

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

cannot be made in a day or a week. There are always many parties involved.

The most visible form of tenant activity are the get-togethers to work on the yard or other events, such as flea markets and children’s days. They are also the best methods of getting new tenants involved. Active people are needed: the more people are involved, the more ideas come up and get done.

New tenants, in particular, are often inactive. ”This is why we have invested in training sessions twice a year to make them as interesting as possible.”

h Sm oki ng e-c igarette s forb idd en Did you know that the smoking ban in VAV properties includes e-cigarettes? tions The Tobacco Act and the rules and regula apart in ing smok bit in VAV properties prohi goes t tenan a If . ments and common areas VAV against this ban, he or she will have to pay . costs repair or e any resulting maintenanc

DIY

Defrost your freezer

Mayor on her home ground Vantaa’s new Mayor Ritva Viljanen enjoys the many faces of Vantaa, its interesting culture and nature, which is always close by.

1. The city hall is a proud representative of Nordic modernism, with ceramic tiles and bricks and copper in the facade. To me it is the most beautiful building in Tikkurila and a good place to work.

2. King’s Road is an old postal service route running from Bergen in Norway to St. Petersburg. In Vantaa, the route runs through beautiful areas.

3. Visiting Palmén’s village store in Nikinmäki is like traveling back in time.

The service is friendly, and the selection of goods is bigger than you might think.

4. Seinähullu Vantaa festival has brought fun murals to different part s of Vantaa. My own favorite is Hakunila mural called Girl and Bear, which was also the most loved mural in the Helsinki region in 2017. Kivistö and Myyrmäki murals are also worth seeing.

5. Keimola was known for the motor races on its track, and today Keimolanmäki is the site of a new neighborhood. I was happy to see that a big part of the old track will be left there. Text Sari Lapinleimu Photo Kirsi Tuura

The freezer is easy to defrost in the winter, when you can take the frozen foods out, e.g. to the balcony.

Start by turning on the fast-freeze function in good time ahead to get the food as cold as possible, so it can manage better being outside the freezer.

Switch off the freezer and take the contents outside. If the temperature is not below zero, you can put the food in a cardboard box lined with newspapers or a cooler.

Take the baskets out of the freezer and remove all ice that comes off easily. Leave the door open. Check that the run-off water goes into a container.

You can speed up the process by putting bowls of hot water inside; remember to change the water often.

When there is no more ice in the freezer, wipe the inside with a cloth dipped in water with some dishwashing liquid. Dry the freezer carefully, close the door, and switch the freezer on, with the fast-freeze function on. When the inside temperature reaches -18 degrees centigrade, you can deactivate the fast-freeze function and put the frozen food back inside.

ASK AWAY!

?

What if my key goes missing?

If you lose your home key, notify the maintenance company quickly. If the key ends up in the wrong hands, it could have nasty consequences.

When a key goes missing, the locks are often rekeyed to make sure the tenants stay safe. If the key has e.g. fallen into the sea, the tenant can decide whether a replacement key is ordered. When he or she moves out of the apartment, the locks will be rekeyed anyway.

If the tenant loses a key, he or she pays for the costs of rekeying the locks, so it’s a good idea to take good care of the keys.

Often the majority of the costs is covered by home insurance, however.

If you have lost your key and can’t get in, the maintenance company will open the door only to those people who live in the apartment according to the Finnish Population Information System.

VAV I L A 4 / 2 0 1 8

23

Auta pukkia löytämään kadonnut poro

KATSO VAV:N JA HUOLTOYHTIÖN YHTEYSTIEDOT OSOITTEESTA OMA.VAV.FI TAI VAV.FI! LÖYDÄT TIEDOT MYÖS TALOSI ILMOITUSTAULULTA.