Vavila-lehti 1_2020

1 2020

VAV- KO N S E R N I N A S I A K A S L E H T I

OVELLA

SORSAN PERHE LÄHTI

ENERGIAREMPPAAN K Ä D E S TÄ P I TÄ E N Isännöitsijä vai huoltoyhtiö?

M I TÄ K U U L U U ? Ella Kanninen viihtyy Vantaalla

PÄÄKIRJOITUS S I S Ä LT Ö STÄ HDE A A LE N T N E T A AUT VAV.FI PAL @ A T N TI VIES

Pidämme talot kunnossa

K

iinteistönpidon tehtävä on pitää huolta kiinteistöjen kunnosta ja edistää asumisviihtyvyyttä. Me VAV:llä arvioimme asuntojen kuntoa ja korvaustarpeita säännöllisesti vuoden aikana.

Korjaustarpeen määrittelee rakenteiden ikä ja luonnollinen kuluminen – korjaamme asuntoja pääasiassa pitkän tähtäimen suunnitelman perusteella. Asuintaloja korjataan tavallisesti 20−30 vuoden välein.

Tällä perusteella lähes puolet VAV:n kiinteistöistä on lähivuosina remontin tarpeessa.

Käytimme korjausrakentamiseen viime vuonna yli 28 miljoonaa euroa eli lähes 30 prosenttia liikevaihdostamme.

Teimme vuoden aikana remontteja kiinteistöissä, joissa on yhteensä yli 3 500 huoneistoa. Niissä kunnostimme muun muassa noin 450 keittiötä ja lähes 500 kylpyhuonetta.

Lisäksi teimme hissi-, julkisivu- ja vesikattoremontteja. Vuosittain taloissamme peruskorjataan yli 20 hissiä.

Vuosi 2019 oli kaikkiaan VAV:n kiinteistönpidossa onnistunut. Toteutimme suunnitellut asiat, ja erityisesti pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmat toteutuivat erinomaisesti. Pysyimme myös budjetissa.

Tänä vuonna keskitymme erityisesti energianseurannan tehostamiseen. Lämmön, veden ja sähkön kulutus niin kiinteistöissä kun yksittäisissä asunnoissakin on tärkeää, sillä se säästää niin kukkaroa kuin ympäristöäkin. Vuokra-asuntojen energiatehokkuussopimuksen mukaisesti tavoitteenamme on vähentää asuintalojen energiankulutusta 7,5 prosenttia vuosina 2017−2025. Edistämme kiinteistöjemme energiatehokkuuden kehittämistä jatkuvasti.

Talotekniikka tulee tässä avuksi. Se on mennyt viime aikoina merkittävästi eteenpäin. Esimerkkinä tästä on automaatiojärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata etänä vaikkapa kiinteistön lämpöä tai kosteutta.

Jukka Aalto Kiinteistöjohtaja

Jukka Aalto Kiinteisöjohtaja

Vavila ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan VAV-konsernin asuntoihin. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit saavat lehden sähköisessä muodossa. Kaikki lehdet vuodesta 2014 alkaen ovat luettavissa osoitteessa vav.fi/tietoa-meista/vavila. Julkaisija VAV-konserni Postiosoite PL 39, 01301 Vantaa Päätoimittaja Minna Pääkkönen Toimituspäällikkö Marjo Kanerva Toimitusneuvosto VAV: Marjo Baas, Pekka Siltala, Anna Vilén, Päivi Pellikka (asukasjäsen), Cocomms: Marjo Kanerva Ulkoasu Anna Makkonen Paino Tikkurilan Paino Oy Kannen kuva Raisa Kyllikki Ranta Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2020.

2

PÄ Ä K I R J O I T U S

3

MUISTILAPPU

4

KYLILLÄ

6

V E I K K O VA S TA A

7

OVELLA

8

KOTO N A

12

M U N VA N TA A

15

M I TÄ K U U L U U ?

1 6

K Ä D E S TÄ P I TÄ E N

18

VIERAISSA

20

H Y VÄ T I E TÄ Ä

21

I L M O I T U S TA U L U

22

W H AT ' S U P ?

24

S A N A R I S T I K KO L A P S I L L E

8

KO T O N A

Liisa Örri tietää, että asunnon lämpötila vaikuttaa paljon energiankulutukseen.

18

VIERAISSA

Habiibo Mohamedin perhe rakastaa somalialaisia falafeleja.

20

H Y VÄ T I E TÄ Ä

VAV kannustaa säästämään sähköä, lämpöä ja vettä.

MUISTILAPPU

1

VUOKRAUKSEN PELISÄÄNNÖT ERI KIELILLÄ

Hyvä vuokratapa on alan toimijoiden yhdessä laatima ohjeistus, jonka tarkoituksena on edistää vuokralaisen ja vuokranantajan välistä toimivaa suhdetta.

Tiesitkö, että ohjeistus on kotimaisten kielten lisäksi julkaistu englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi? Asumisen ohjeisiin voit tutustua osoitteessa vav.fi/asukkaalle/asuminen-taloissamme/

3

2

KOIRANKAKAT PUSSIIN JA ROSKIIN

Muistathan kerätä lemmikkisi jätökset!

Näin kävelyreitit pysyvät siisteinä.

Keräämätön kakka saattaa levittää tauteja muille koirille ja pikkulapsille.

Myös järjestyslaki edellyttää, että koiranomistaja kerää koiransa jätökset.

A S U K A S TO I M I N N A S S A TA PA H T U U Osallistumalla asukastoimintaan voit vaikuttaa kiinteistösi asioihin ja asumisviihtyvyyteen.

Ti 28.4. Viherilta asukasaktiiveille VAV:n toimisto, Veturikuja 7, Tikkurila

To 14.5. Asukkaiden kierrätysilta ja kirpputori VAV:n toimisto, Veturikuja 7, Tikkurila

La 26.9. Asukasaktiivien syyspäivä, Heureka To 8.10. Vuokranmääritysilta VAV:n toimisto, Veturikuja 7, Tikkurila

To 15.10. Energiailta asukkaille To 3.12. Joulukonsertti asukkaille

Teksti Marjo Kanerva

Pyhän Laurin kirkko

Nappaa tärkeät päivämäärät talteen ja tule mukaan!

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

3

h

V

KYLILLÄ

Rentoa tekemistä nuorille Taidevärkkäämö maanantaisin klo 17–20 KULTTUURITEHDAS VERNISSA, TIKKURILANTIE 36, TIKKURILA

Making-of-paja keskiviikkoisin klo 15–18 Nuorten aikuisten olohuone, keskiviikkoisin klo 15–19 NUORTEN MONITOIMITILA LIITO, LUMMETIE 2, TIKKURILA

V

antaan nuorisopalveluiden nuorisotaloissa on kevään aikana tarjolla paljon maksutonta tekemistä. 14 nuorisotilaa tarjoavat nuorille ohjattua toimintaa sekä rentoa ajanvietettä. Tärkeintä tapahtumissa ei ole aiempi kokemus tai osaaminen vaan yhdessäolo ja stressitön tekeminen.

Kulttuuritehdas Värkkäämön kevätmaanantaisin järjestämään taidetyöpaja Taidevärkkää-

4

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

möön saa tulla kokeilemaan uusia tekniikoita tai luomaan yhteisiä taideteoksia. Luvassa on ohjattua toimintaa ja ideoita tekemiseen, mutta jokainen saa halutessaan tehdä myös omia projekteja.

Taidetyöpaja on avoinna kaikille 16–25-vuotiaille vantaalaisille.

Nuorten monitoimitila Liito järjestää tiistai-iltaisin Making-of-pajan 18–29-vuotiaille käsityön ystäville. Käsityöpajassa tuunataan vanhasta uutta ja opetellaan uusia tekniikoita. Tuunausiltoina voi työstää myös omia kesken jääneitä projekteja.

Keskiviikkoisin Liito tarjoaa mahdollisuuden rentoon hengailuun nuorten aikuisten olohuoneessa, jossa pääsee pelaamaan biljardia, pleikkaria tai lautapelejä.

Tapahtumat ovat maksuttomia, eivätkä ne vaadi ennakkoilmoittautumista.

MIELENSÄPAHOITTAJA JA POIKA 16.3.-3.4.

TEATTERI VANTAA, TIKKURILANTIE 44, TIKKURILA

Tuomas Kyrön teoksiin perustuvan Mielensäpahoittaja ja poika -näytelmän keskiössä on hauska, viisas ja tarpeellinen mutta mahdottoman jääräpäinen isä, jonka mieli niin helposti pahoittuu.

Seija Holman dramatisoimaa näytelmää esitetään kevään ajan Teatteri Vantaassa.

Sävyiltään syvästi suomalainen teos tarjoaa viihdykettä ja tarttumapintaa kaiken ikäisille katsojille. Liput: 32/30 €

Nyt reippailemaan!

LUKUKOIRA keskiviikkoisin 4.3.–13.5. klo 16–17.30 TIKKURILAN KIRJASTO, LUMMETIE 4, TIKKURILA

torstaisin 19.3–2.4. & 16.4. & 7.5.–14.5. klo 17–18.15.

LUMON KIRJASTO, URPIAISENTIE 14, KORSO

KEVÄTAURINKO HOUKUTTELEE REIPPAILIJA t ulkoilemaan Vantaan

monipuolisille luontopoluille. Lähes kaikilla Vantaan luonnonsuojelu- ja metsäalueilla on ulkoilupolkuja.

Merkittyjä luontopolkuja löytyy osasta Vantaan luonnonsuojelualueita.

Luontopoluilla ulkoilu on vaivatonta, sillä polut kulkevat usein helpohkossa maastossa. Märillä paikoilla on pitkospuut ja jyrkissä rinteissä portaat.

Merkittyjä luontopolkuja löytyy Tammiston ja Pitkäkosken luonnonsuojelualueilta, Kuninkaalan Kalkkikalliosta, Vantaankoskelta, Sotungin Kalkkiruukin luontopolulta sekä Myyrmäen Mätäojan luonnonsuojelualueelta.

Erityisesti lapsille ja lapsiperheille sopivia reittejä löytyy Hämeenkylän Soltorpin luonnonsuojelualueelta.

Tule tai tuo lapsesi harjoittelemaan ääneen lukemista Vantaan kirjastoihin. Lukemista ei tarvitse jännittää, kun vastassa on äärimmäisen kärsivällinen kuuntelija – lukukoira. Voit tuoda mukanasi oman kirjan tai valita lukemista kirjaston valikoimasta. Yksi lukuhetki kestää enintään 15 minuuttia.

ESITTÄVÄN TAITEEN FESTIVAALI BRAVO! Ke 18.3. klo 9.30–10.15 & 11.30–12.15 To 19.3. klo 10–10.45 KULTTUURITALO MARTINUS, MARTINLAAKSONTIE 36, MARTINLAAKSO

Kuvat Shutterstock ja Vaskivuoren lukio

Mopomiittejä ja rassailua Mopoilusta innostuneille riittää tekemistä Vantaalla. Tuupakan autoverstas tarjoaa arkiiltaisin mahdollisuuden korjata ja huoltaa omia ajoneuvoja. Lisäksi nuorten organisoimia mopomiittejä järjestetään erityisesti kesäisin. Tapaamisista tiedotetaan esimerkiksi Facebookissa Allrightin miitit -sivulla.

Lasten ja nuorten esittävän taiteen festivaali Bravo! nähdään tulevana keväänä Kulttuuritalo Martinuksen lavalla. Yleisöä ihastuttavat tanssiteatteriesitykset Puolasta ja Meksikosta. Vapaa pääsy.

MIKSI MÖRKÖ HYMYILEE? 10.3.–14.4.

LASTENKULTTUURIKESKUS TOTEEMI, MYYRMÄENTIE 6, MYYRMÄKI

Miksi mörkö hymyilee? -näyttely opettaa ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta. Lapsi pääsee pohtimaan, miltä näyttelyn hahmoista tuntuu.

Näyttely on avoinna yleisölle tapahtumien yhteydessä.

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

5

V E I K KO VA STA A

?

Meidän kylpyhuoneen silikonisaumaukset repsottavat muutamassa kohtaa.

Pitäisikö asialle tehdä jotain?

Aina kun huomaat asunnossasi jonkin puutteen tai haitan, ilmoita siitä huoltoyhtiölle – kun esimerkiksi hana vuotaa, hella tai uuni ei toimi – tai kylpyhuoneen tai keittiön saumaukset ovat rikki.

Kun asialla ei ole välitön kiire, viasta kannattaa ilmoittaa OmaVAV-palvelussa.

OmaVAV-palvelun etuna on vaivattomuus.

Sinun ei tarvitse jonottaa puhelimessa ja voit tehdä ilmoituksen silloin kuin sinulle sopii päivästä ja kellonajasta riippumatta.

Voit myös soittaa huoltoyhtiölle.

Jos vika vaatii välitöntä reagointia – esimerkiksi hana vuotaa eikä mene kiinni tai viemäri on tukossa ja lattia lainehtii – soita heti huoltoon.

?

Millä ihmeen ilveellä meidän talon roskakatos saataisiin pysymään siistinä?

Roskakatos pysyy siistinä, kun roskat laitetaan niille kuuluviin roska-astioihin: sekajäte, biojäte, pahvi, paperi, metalli, lasi ja muovipakkaukset kukin omaan astiaansa. Lapsiakin kannattaa neuvoa jo pienestä pitäen viemään roskapussi suoraan oikeaan roska-astiaan.

Muun muassa isot esineet kuten huonekalut, vaarallinen jäte tai rakennusjäte eivät kuulu jätekatokseen. Niitä varten ovat kierrätyspisteet, vaarallisen jätteen kontit ja Sortti-asemat. Etsi lähin keräyspaikka: www.kierratys.info Jos roskakatoksesta löytyy sinne kuulumattomia tavaroita, VAV selvittää, kenelle ne kuuluvat ja laskuttaa ylimääräiset kuljetuskustannukset asukkaalta.

Siisti roskakatos ei houkuttele tuholaisia, kuten rottia. Kun lajittelet roskat oikeisiin jäteastioihin, ne voidaan ottaa hyötykäyttöön. Niistä saadaan esimerkiksi teollisuuden tai mullan raaka-ainetta tai uusioenergiaa.

6

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

Muovia kierrätetään tällä hetkellä osassa VAV:n taloja. Mikäli muovipakkausten kierrätys kiinnostaa, laita viestiä isännöitsijällesi!

?

Inspiroiduin Vavila-lehden jutusta, jonka mukaan tavaran karsiminen on halvin tapa sisustaa. Miten pääsen eroon tarpeettomista tavaroista? En oikein raaski heittää hyväkuntoista tavaraa roskikseen.

Vaatteita, huonekaluja, astioita ja muuta kodin tavaraa kannattaa yrittää myydä eri verkkopalveluissa, kuten Tori.fi-palvelussa. Monella Vantaan kaupunginosalla on myös oma Facebook-kirpputori. Vantaalla toimivat kirpputorit löydät osoitteesta www.kirppikset.info.

Usein pääset kuitenkin helpoimmalla lahjoittamalla tavarat hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyysjärjestöt (esimerkiksi Emmaus, Fida, Pelastusarmeija ja Suomen Punainen Risti) vastaanottavat vain puhdasta, myyntikelpoista ja sellaisenaan jälleenmyytäväksi sopivaa tavaraa. Fidalla, Pelastusarmeijalla, SPR:llä ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on myös noutopalvelu.

Facebookin Roskalava Vantaa -ryhmässä voit tarjota tavaraa ilmaiseksi.

Monissa kirjastoissa on ilmaishylly, jonne voi viedä muutaman kirjan kerrallaan. Myös palvelutaloista, sairaalasta tai terveyskeskuksesta voi kysyä, olisiko siellä tarvetta luettavalle. Jos kirjat eivät kelpaa kenellekään, irrota niistä kannet.

Laita sivut paperijätteeseen ja kannet sekajätteeseen.

Cd-levyt ja dvd-elokuvat sekä erityisesti vinyylilevyt saattavat kiinnostaa levy- tai elokuvakauppoja. Cd-levyjä ja dvd-elokuvia voi tarjota myös hyväntekeväisyyskirpputoreille, palvelutaloihin ja sairaaloihin. Jos muuta paikkaa ei löydy, cd:t ja dvd:t sekä vanhat vhs-nauhat ovat sekajätettä. Lähde: Yle.fi

YHTEISET OLOHUONEEMME Kaupungin asukastilat ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, joihin voi kuka tahansa piipahtaa vaikkapa kahville, juttelemaan muiden kanssa tai kysymään neuvoa. Tiloissa järjestetään myös monenlaista harraste-, kerho- ja virkistystoimintaa. Toiminta on lähes aina maksutonta.

Asukastiloja löytyy Kivistöstä, Koivukylästä, Korsosta, Myyrmäestä ja Tikkurilasta.

Lue lisää: vantaa.fi

ONKO SINULLA KYSYMYS ASUMISESTA? KYSY VEIKOLTA. VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSESI OSOITTEESEEN VIESTINTA@VAV.FI

Teksti Marjo Kanerva

?

OV ELLA

Luonto ja lompakko kiittävät Oman jälkikasvun ja tulevien polvien tulevaisuus huolettaa Riku Sorsaa. Perheenisä lähti innolla mukaan VAV:n juuri käynnistyneeseen Energiaremppa-kampanjaan.

Teksti Marjo Kanerva Kuva Raisa Kyllikki Ranta

ASTEIKOLLA 1–5, MITEN KOVA OLET SÄÄSTÄMÄÄN ENERGIAA? Olen viime vuosina alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota energia-asioihin. Kun on lapsia, pistää miettimään, miltä heidän lastensa ja lastenlastensa tulevaisuus näyttää.

Meidän nykyisessä sähkösopimuksessa kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä. Luonto ja lompakko kiittävät – kaikki on himaan päin!

Sanoisin, että olen asteikolla 3–4 eli parantamisen varaa on vielä. Esimerkiksi televisio unohtuu helposti päälle ja käyttämättömiä latureita on turhaan kiinni pistokkeissa.

Lapsiperheessä eniten energiaa nielevät varmasti pyykinpesu, lämmin vesi ja sähkölaitteet, kuten astianpesukone. Meillä tykätään kuunnella musiikkia, ja radio on jatkuvasti päällä.

MITEN PYRIT SÄÄSTÄMÄÄN ENERGIAA?

Kun lähdemme reissuun, irrotan sähkölaitteet pistorasiasta. Tuuletamme tekemällä nopeita läpivetoja, räppänät eivät ole auki tuntikaupalla. Yritämme myös sammuttaa turhat valot – suosimme luonnonvaloa silloin, kun sitä on.

MIKÄ SAI SINUT LÄHTEMÄÄN MUKAAN ENERGIAREMPPAAN? RIKU SORSA • Asuu avovaimonsa ja kahden pienen tyttären kanssa Pakkalanrinteessä • Työskentelee terminaaliesimiehenä TNT Suomen palveluksessa • Pelannut aiemmin amerikkalaista jalkapalloa, harrastaa nykyisin golfia ja ulkoilua perheen kanssa.

Innostuin Energiarempasta heti, kun kuulin siitä. Tietysti kodinkonepalkinnotkin houkuttelivat, mutta muun muassa sähkönkulutus kiinnostaa minua ihan kustannustenkin takia. Kampanjassa kiinnosti myös se, että seurantajakso on kohtuupitkä, vuosi ei ole mikään pikarutistus. Myös tekemisen konkreettisuus motivoi.

Oli mahtavaa, että meidät valittiin mukaan ja pääsemme seuraamaan omaa energiankulutustamme ja kokeilemaan erilaisia tapoja pienentää sitä.

Uskon, että pienilläkin teoilla voi useammassa vuodessa saada paljon aikaan. Meitä on aika monta täällä maapallolla, jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon.

VAV VAVI L I LAA 1 1/ /22002200

7

V

Enemmän kuin ekoteko

Liisa Örri lähti kokeilemaan, miten omaa hiilijalanjälkeä ja ympäristöpäästöjä voi pienentää.

8

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

KOTO N A

Energiankulutuksen vähentäminen ei ole vain ympäristöteko. Se tuo myös rahansäästöä, terveyttä ja hyvää mieltä.

Teksti Sari Lapinleimu Kuvat Laura Oja

T

ietokirjailija Rinna Saramäki tuskaili pitkään harmillisen ongelman kanssa. Hän oli etsinyt jo vuosia helppolukuista, suomalaiseen ympäristöön ja kulttuuriin kirjoitettua opasta, josta tavallinen kansalainen saisi arjen vinkkejä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Sellaista ei vain löytynyt mistään.

Samoihin aikoihin kustannusyhtiö Otavassa etsittiin kirjoittajaa juuri tällaiselle oppaalle.

Tarpeet kohtasivat, ja lopulta myös oikeat ihmiset. Niin sai alkunsa Saramäen tammikuussa ilmestynyt kirja ”250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman”.

Kirjan nimi saattaa kalskahtaa, kuulijasta riippuen, kannustavalta, velvoittavalta tai kenties jopa ahdistavalta. Kirjailija itse suhtautuu ilmastonmuutoksen hidastamispyrkimyksiin innostuneen jännittyneesti – ja tekee sen, mitä yksi ihminen voi.

– Elämme tosi kiinnostavaa ja jännittävää aikaa, jossa päätetään maapallon kohtalosta ja rakennetaan uutta maailmaa. Meillä on mahdollisuus ja velvollisuus elää ja vaikuttaa tänä ihmiskunnan historian tärkeimpänä aikana ja pyrkiä ihmiskunnan mittakaavassa todelliseen sankaruuteen, Saramäki sanoo.

Omassa elämässään Saramäki haluaa vaikuttaa ilmastoasioihin paitsi pienillä arjen teoilla, myös isommassa mittakaavassa. Hän opiskelee Aalto-yliopiston kestävän kehityksen maisteriohjelmassa toiveenaan työ, jonka

”VERHOT POIS PATTERIEN EDESTÄ” Tikkurilan Viertolassa asuva Liisa Örri osallistui viime vuoden loppupuolella kokeiluun, jossa 250 kotitaloutta pyrkii pienentämään omaa hiilijalanjälkeään ja ympäristöpäästöjään.

Mukana oli 12 vantaalaista perhettä.

Kokeilun aikana Örrille selvisi, että asunnon lämpötila vaikuttaa paljon energiankulutukseen.

– Alensin ensimmäisenä huonelämpötiloja suositusten mukaan, 21 astetta olohuoneessa ja 19 makuuhuoneessa. Verhot vedin patterien edestä pois.

Sauna lämpenee nykyisin vain kerran viikossa, ja suihkut ovat lyhyitä.

Pakastimen Örri sulattaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja pesee vain täysiä koneellisia pyykkiä.

– Vedellä ei ole mitään järkeä läträtä. Örri korostaa, että muutos lähtee yksilöstä ja pienilläkin teoilla on merkitystä. Hän on kannustanut omia lapsiaan perheineen toimimaan ympäristöviisaasti.

– Tuleva polvi on ympäristöasioista hyvällä tavalla tietoisia.

Teksti Marjo Kanerva

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

9

T

Tikkurilalainen Liisa Örri pyrkii asumaan energiaviisaasti.

avulla on mahdollista helpottaa tavallisten ihmisten arkisia ilmastotekoja.

Ytimessä energiankulutus Yksi merkittävimmistä ilmastonmuutoksen vauhtiin vaikuttavista tekijöistä on energiankulutus. Tulevaisuudentutkija, ilmastonmuutoksesta jo vuonna 1997 väitellyt Markku Wilenius arvioi, että nykyinen energiantuotantosysteemi tulee tiensä päähän seuraavan kymmenen vuoden aikana – koska sen on pakko.

– Siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin on vielä alkuvaiheessa: fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan edelleen 80 prosenttia energiasta. Eri puolilla maailmaa aletaan kuitenkin olla valmiita siihen, että uusiutuvista energialähteistä pystytään tuottamaan edullista sähköä.

Uuden energian etenemisen Wilenius katsoo alkaneen toden teolla 15 vuotta sitten.

– Teknologia alkoi kehittyä ensin Euroopassa, josta se siirtyi vahvasti Kiinaan. Siellä tarpeet fiksummalle energialle ovat hirvittävän paljon isompia.

Nyt Kiina on kirjannut strategiaansa tavoitteen olla maailman johtava uusiutuvan energian tuottaja ja hyödyntäjä.

Voi olla, että elämme sadan vuoden 10

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

Lentomatkailu on vaihtunut ”pintamatkailuun”.

päästä suoranaisessa energiayltäkylläisyydessä. Tässä kohtaa niin ei kuitenkaan todellakaan ole.

Wileniuksen kolme skenaariota Wilenius puhuu perinteisten energiajärjestelmien kyseenalaistamisesta.

Tähän saakka järjestelmät ovat olleet keskitettyjä ja tuotantolaitokset suuria. Nyt jalansijaa ovat saamassa hajautetut järjestelmät.

Yksi konkreettinen esimerkki tällaisesta paikallisesta järjestelmästä on tulevaisuudentutkijan talon maalämpöpumppu, jonka avulla energiakustannukset ovat pudonneet huikeat 80 prosenttia.

Hajauttamisen ja keskittämisen tematiikkaan liittyvät myös Wileniuksen energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyvät skenaariot.

– Yhtäältä voimme painottaa uutta

syntyvää ekosysteemiä, jossa pienet toimijat tuottavat, varastoivat ja myyvät sähköä. Toisaalta isot energiajätit, uudet ja vanhat, voivat ottaa haltuun uusiutuvat energialähteet ja luoda niiden varastoimiseen ja myymiseen tarvittavan energiainfran. Tässä puhutaan Googlen tyyppisestä valtavasta palvelusta.

Kolmantena skenaariona Wilenius mainitsee radikaalisti laskevan energiankulutuksen.

– Tähän näkymään liittyy kriisiytymistä ja konfilkteja, ehkä myös siirtymistä paikallisempaan tuotantoon. Uusia teknologioita käytetään, mutta samalla kulutus laskee, hän pohtii.

Rutiinit uusiksi Rinna Saramäki on elänyt ympäristietoista elämää jo pitkään. Hän asuu puolisonsa ja lapsensa kanssa yksiössä, syö kasvisruokaa ja kulkee työmatkat polkupyörällä. Lentomatkailu on vaihtu-

8 TAPAA SÄÄSTÄÄ ENERGIAA, RAHAA JA YMPÄRISTÖÄ Jopa 40 prosenttia suomalaisten kasvihuonepäästöistä syntyy asumiseen liittyvästä energiankulutuksesta. Päivittäisillä valinnoilla on siis merkitystä.

– Yksittäinen ihminen ei pysty rakentamaan takapihalleen tuulivoimalaa, mutta omia rutiinejaan voi säätää ja säästää samalla selvää rahaa, tietokirjailija Rinna Saramäki toteaa ja antaa energiansäästö- ja ilmastovinkit jokaisen asujan arkeen.

nut käytännössä ”pintamatkailuun”.

Kodin lämpötila pidetään kohtuullisena ja vedenkulutus minimoidaan niin suihkutellessa kuin astioita tai pyykkiä pestessä.

Vaikka valtaosa tuoreen kirjan konsteista on jo nyt Saramäen perheen käytössä, kirittävää riittää edelleen.

– Tajusin taustatyötä tehdessäni – kirjoja ja tutkimuksia lukiessani ja asiantuntijoita haastatellessani – että minullakin oli vielä paljon asioita, joita voisin tehdä fiksummin. Näiden keinojen hiljattainen käyttöönotto on tavoitteeni vuonna 2020. Tehokas energiankulutus ei ole vain ekoteko; sen avulla voi säästää sähkölaskuissa jopa satasia vuodessa.

Pakko kysyä: eikö energian säästäminen joka rintamalla käy ikinä voimille?

Saramäki vakuuttaa, että ei. Hänen mukaansa haastavinta on vanhoista rutiineista luopuminen ja uusien opetteleminen.

– Uusien rutiinien myötä asioita ei tarvitse enää paljon ajatella. Eikä kaikesta tarvitse todellakaan luopua: elämä on edelleen ihan tavallista ja mukavaa.

Asiat, jotka tekevät elämästä oikeasti mielekästä, eivät liity kuluttamiseen

– kunhan ihmisellä on täysi vatsa ja katto pään päällä.

Hyvän mielen energiansäästöä Tunne siitä, että tekee jotakin tärkeää ja toimii yhteisen hyvän eteen, on useimmille meistä tärkeä.

– Edistyksellisyys, eettisyys, inhimillisyys ja ympäristöystävällisyys ovat asioita, joita monet meistä haluavat joka tapauksessa toteuttaa elämässään. Energian säästäminen on osa tätä kokonaisuutta. Kannustankin ihmisiä hyvän mielen energiansäästöön, en syyllistymiseen ja ahdistumiseen, Wilenius sanoo.

Esimerkkinä kokonaisvaltaisesta hyvän mielen valinnasta tulevaisuudentutkija antaa portaiden suosimisen.

– En itse käytä hissiä, jos kerroksia on enintään viisi. Kun valitsen portaat, saan liikuntaa, terveyttä, energiansäästöä ja lisäksi hyvän mielen siitä, että olen oikealla asialla.

Sama pätee liikenteeseen – esimerkiksi siihen, valitsenko junan vai oman auton. Oman auton käyttöä on aika vaikea perustella, jos junakin kulkee.

1. Valitse fossiiliton sähkösopimus. (Voit vertailla vaihtoehtoja esimerkiksi Energiaviraston ylläpitämässä sahkonhinta. fi-palvelussa.)

2. Pidä asuntosi lämpötila kohtuullisena ja säädä sitä tilanteen mukaan. Kytke patterit pois päältä tuuletuksen ajaksi ja tiivistä ikkunat talvella asianmukaisesti.

3. Käy suihkussa rivakasti ja sulje hanat saippuoimisen ajaksi.

Vaihda tavallisen suihkupään tilalle säästöpää.

4. Pyykkää vain tarvittaessa: suosi tuulettamista ja tahrojen pesemistä käsin.

5. Käytä tiskikonetta, jos saat pestyä jotakuinkin täysiä koneellisia – pienen talouden vähäiset astiamäärät kannattaa pestä käsin.

6. Kytke viihde-elektroniikka kytkimellä varustettuun jatkopiuhaan.

7. Kävele, pyöräile ja suosi julkisia kulkuvälineitä.

8. Siirry kasvispainotteiseen ruokaan ja hankkiudu eroon ruokahävikistä: osta se, minkä tarvitset ja hyödynnä kaikki, minkä ostat. Myös ruoanjämiä voi pakastaa ja käyttää myöhemmin vaikka pizzaan tai pyttipannuun!

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

11

y

M U N VA N TA A

PARAS KORISJOUKKUE TREENAA PÄHKINÄRINTEESSÄ Jenna Vilen opiskelee suurtalouskokiksi ja vapaa-ajallaan pelaa koripalloa Pussihukissa. Reilu puoli vuotta Pähkinärinteessä on vakuuttanut, että täällä on hyvä asua ja harrastaa.

Teksti Kirsi Riipinen Kuvat Kirsi Tuura

J

enna Vilenin kolmivuotiset suurtalouskokin opinnot ovat edenneet viimeiseen vuoteen. Hän ei osaa nimetä suoralta kädeltä omia ateriabravuurejaan, mutta jälkiruokien valmistaminen kiinnostaa eniten.

– Leipominen on minun juttu. Teen pullia ja kakkuja, mutta mielelläni valmistan myös erikoiskahveja.

Vapaa-ajalla makutuomareina ovat kaverit ja lapsuuden perhe. Kehuja on tullut, ja leipomukset ovat huvenneet nopeasti. Ruokaa hän ei ainakaan arkiviikolla juuri laita, se puoli hoituu koulupäivien aikana. Ja koululla on myös lounas.

Vilen muutti pois kotoa Kivistöstä viime kesänä, ja asuu nyt Pähkinärinteessä VAV:n Lehtikallion erityisasunnossa.

Vapaa-aika on aktiivista, sillä hän pelaa koripalloa Pussihukkien ns. unified-joukkueessa, jossa mukana on kehitysvammaisia vantaalaisia. Viikossa on kolmet harjoitukset.

– Koris alkoi sattumalta, sillä kaverini pelasi sitä ja sai minutkin tutustumaan lajiin.

Vilen oli käynyt ennen muuttoa korisharkoissa Pähkinärinteessä, mutta muuten alue ei ollut hänelle tuttu. Nyt hän kehuu Pähkinärinteen läheistä luontoa ja polkuja.

Lapsuuden kodissa on myös marsuja. Eläinrakas Vilen on aloittamassa uudelleen ratsastuksen, sillä se on ollut hänelle rakas harrastus.

– Eri puolilla Vantaata on onneksi talleja, joten ratsastamaan pääsee helposti.

Hän suunnittelee jo uuden koulutuksen hankkimista. Mielessä on eläintenhoitajan työ, mutta ennen sitä hän aikoo hyödyntää työelämässä nykyistä koulutustaan.

Entä mitä sanot Pähkinärinteestä ihmisille, jotka eivät aluetta tunne?

– Täällä on tosi kiva asua, suosittelen lämpimästi.

12

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

NAN JEN AIKAT PIP L E M H K I N ÄÄ P SSÄ TEE RIN

•

JENNA VILEN, 20 • Opiskelee Ammattiopisto Livessä, Espoossa • Valmistuu suurtalouskokiksi • Muutti Kivistöstä Pähkinärinteeseen viime kesänä • Harrastaa koripalloa ja aikoo aloittaa uudelleen ratsastuksen.

1

PÄHKINÄRINTEEN ALAKOULU

Pähkinärinteen alakoulu Mantelikujalla on yksi suosikeistani, sillä siellä pidetään koristreenit. Loistava sijainti, sillä tämä punatiilinen rakennus on kävelymatkan päässä kotoa. Olen pelannut korista kuusi seitsemän vuotta, ja siitä on tullut minulle tärkeä harrastus. Pussihukkien porukka on mahtava, meillä on hyvä joukkuehenki.

Keskityn pelaajana puolustukseen mutta voin välillä myös hyökätä.

2

METSÄREITIT

Pähkinärinne on hieno alue, sillä täällä yhdistyy kaupunkimaisuus luontoon. Metsäpoluilla on mukava käydä kävelyllä.

Maasto on kaunista ja vaihtelevaa. Hyvät kävelyreitit ovat tärkeitä etenkin silloin, kun minulla on hoidossani perheemme koira, 6-vuotias sekarotuinen Kira.

3

KÄTEVÄ SIJAINTI

Alue sijaitsee hyvällä paikalla Vihdintien ja Rajatorpantien välissä, ja täältä on hyvät yhteydet. Pääsen näppärästi julkisilla kouluun Espoon Leppävaaraan. Kotini lähellä on kioski ja kauppa. Jos tarvitsen jotakin muuta, voin käväistä Myyrmäessä. Sinne pääsee bussilla kymmenessä minuutissa.

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

13

4

Pähkinärinne LAMMASLAMPI

Lammaslampi on tse asiassa pieni järvi, joka kuuluu Pitkäjärven valuma-alueeseen. Lammaslampi on keskellä Pähkinärinnettä ja meille täällä asuville tärkeä etenkin kesäisin.

Mutta on se kaunis talvellakin, ja rannalla voi lenkkeillä minä tahansa vuodenaikana. Lammaslampea ympäröivässä puistossa on leikkikenttä ja Pähkinärinteen Lions Clubin ratagolf-rata.

14

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

• Länsi-Vantaalla Myyrmäen suuralueeseen kuuluva kerrostaloalue.

• Rakennuskannan muodostavat melko matalat kerrostalot sekä rivitalot.

• Alueella on oma peruskoulun alakoulu, nuorisotila, kirjasto, hammashoitola ja neuvola.

• Nimensä alue on saanut samannimisestä rinteestä.

Alueella on myös Pähkinäpuisto-niminen pähkinäpensaslehto, rauhoitettu luonnonsuojelualue.

• Alueella toimii asukasyhdistys, Pähkinärinne-seura. Aktiivisia ovat myös Pähkinärinteen Lions-klubi ja Pähkinämartat.

Asukkailla on oma avoin Facebook-ryhmä.

M I TÄ K U ULUU?

Kohtalona Italia Juontaja ja kirjailija Ella Kanninen uskoo, että Italia oli hänelle tähtiin kirjoitettu. Koti hänellä on kuitenkin ollut kaikki nämä vuodet Vantaalla.

Teksti Tuulia Tikkamäki

Kuva Raisa Kyllikki Ranta

K

aikki sai alkunsa siitä, kun hakeuduin 2000-luvun alussa kielikurssille Italian Bolognaan. Ensin rakastuin kieleen, sitten maahan ja kulttuuriin – ja lopulta italialaiseen mieheen, jonka olin tavannut Helsingissä jo muutamaa vuotta ennen kielikurssia.

Italia rymisteli elämääni voimalla, ja se on tarjonnut mahdollisuuksia, joita välttämättä ei olisi muuten avautunut. Uskon, että Italia oli etukäteen askelmerkkeihini kirjoitettu eikä sitä vastaan olisi voinut pyristellä.

Vaikka perheellämme on toinen jalka Toscanassa, halusin, että poikani saavat nauttia suomalaisesta koulujärjestelmästä. Siksi asumme nyt osan vuodesta Vantaalla Ilolassa, jossa lähellä ovat niin luonnonrauha kuin lentokenttäkin. Alun perin muutin Vihdistä Vantaalle äitini perässä, ja nyt vantaalaisuutta on takana jo 17 vuotta.

Koska jaan elämäni kahden maan välillä, voin nauttia molempien maiden parhaista puolista. Suomessa ollessani kaipaan italialaiseen elämään kuuluvaa kepeyttä ja sosiaalista kyläelämää. Italiassa taas ikävöin Suomesta ystäviä ja sukulaisia sekä pysyvämpää työyhteisöä, sillä freelancerina puurran paljon yksin.

Paljon maailmaa nähneenä itselleni erityisen tärkeiksi asioiksi ovat nousseet joustavuus ja suvaitsevaisuus. Onni syntyy elämän perusasioista kuten siitä, että läheisilläni on kaikki hyvin. Olemme täällä vain kerran, ja siksi joka päivä pitäisi muistaa elämän ainutlaatuisuus. Tällä iällä ja elämänkokemuksella ymmärrän tämän paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Kuluva vuosi näyttää omalla kohdallani varsin työntäyteiseltä, mikä on tietenkin positiivista freelancerille. Keväällä kirjoitan kiihkeästi syksyllä ilmestyvää uutta kirjaani, joka käsittelee Italiaa ja italialaisia omiin kokemuksiini perustuen. Lisäksi käynnissä ovat kahden TV-ohjelman kuvaukset, mikä tarkoittaa runsasta matkustelua aina keväästä syksyyn saakka.

ELLA KANNINEN • Suosittu juontaja ja kirjailija • Juontaa tällä hetkellä televisiossa pyörivää Ellan matkassa: Roomalaisten jäljillä -sarjaa.

• Innostui ruoanlaitosta vasta muutettuaan Italiaan.

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

15

K Ä D E STÄ P I TÄ E N

TALON TYÖNJAKO SELVÄKSI Kenelle ilmoitan vuotavasta hanasta? Entä kenen vastuulla on pihan siisteys? Aina ei ole päivänselvää, mitkä korjaus- ja huoltoasiat ovat kuuluvat isännöitsijälle ja mitkä huoltoyhtiölle.

NÄPPÄRÄSTI NETISSÄ

OmaVAV-palvelu on kätevin tapa olla yhteydessä sekä isännöitsijään että huoltoon. Palvelussa voit asioida silloin, kun sinulle parhaiten sopii ajasta tai paikasta riippumatta. Vastauksen saat seuraavien päivien aikana.

OmaVAV:ssa ilmoituksesi kirjautuu järjestelmään ja pystyt myös seuraamaan sen tilaa.

Vikailmoitusta tehdessäsi valitse, koskeeko vika asuntoa, talon yleisiä tiloja vai piha-aluetta ja kuvaile vikaa. Lopuksi sinua pyydetään kertomaan, onko asunnossasi kotieläimiä ja voiko huolto tulla sisään yleisavaimella.

Kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi vesivahingon uhatessa, soita huoltoyhtiöösi viipymättä. Huoltoyhtiö päivystää vuorokauden ympäri.

Oman isännöitsijäsi ja huoltoyhtiösi tiedot löydät OmaVAV-palvelusta ja talosi ilmoitustaululta. Epäselvissä tilanteissa voit aina olla yhteydessä isännöitsijään.

Palveluun pääset menemällä osoitteeseen oma.vav.fi.

16

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

Y

hdessä isännöitsijä ja huoltoyhtiö varmistavat, että VAV:n asunnoissa on turvallista ja helppoa asua.

Isännöitsijällä on kokonaisvastuu siitä, että asuminen on vaivatonta ja paikat ovat kunnossa.

Isännöitsijän toimenkuva on laaja, hän on mukana kiinteistön huoltotoimien ja korjausten tilaamisessa sekä teettämisessä huollon, urakoitsijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi hän valvoo, että sovitusta tasosta pidetään kiinni.

Isännöitsijä huolehtii myös kiinteistön kehittämisestä ja kunnosta pitkällä tähtäimellä yhdessä kunnossapitoyksikön kanssa ja vastaa korjausten suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Huoltoyhtiö vastaa talon kunnossapidosta ja asuntojen vikailmoituksista käytännössä. Huoltoyhtiö huolehtii muun muassa nurmikon leikkauksesta, lumitöistä ja hiekoituksesta sekä siitä, että jätekatokset pysyvät siisteinä ja pihan ja porraskäytävien valot palavat. Siivousliike huolehtii puolestaan siisteydestä yleisissä tiloissa, kuten porraskäytävässä ja saunassa.

TEKSTI: Susanna Rapp Lähde: VAV:n isännöintipäällikkö Jukka Tervo

i

KENEEN OTAN YHTEYTTÄ?

ISÄNNÖITSIJÄ

HUOLTOYHTIÖ

Järjestyshäiriöt Ilmoita järjestyshäiriöstä tekemällä isännöitsijälle vapaamuotoinen kirjallinen valitus. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot häiriöistä ja niiden ajankohdasta. Pyydä myös muita häiriöitä kokeneita naapureita allekirjoittamaan ilmoitus – näin ilmoitus on tehokkaampi. Isännöitsijä jatkaa asian käsittelyä häiriön aiheuttajan kanssa.

Viat ja muut huoltotarpeet Huoltotoimenpiteet, kuten vuotavat hanat ja patterien ilmaaminen, kuuluvat ensisijaisesti huoltoyhtiölle. Jos huoltomies ei pysty korjaamaan vikaa, hän ohjaa asian oikealle erikoisurakoitsijalle, kuten sähköliikkeelle. Erikoisemmissa tapauksissa huoltoyhtiö on yhteydessä myös isännöitsijään.

Voit olla yhteydessä isännöitsijään, jos asia ei etene vikailmoituksesta huolimatta. Isännöitsijä selvittää tilanteen ja jouduttaa tarvittaessa huoltoyhtiön toimintaa.

Asukastoiminta Isännöitsijän tehtävä on pitää yllä asukastoimintaa, ja hän toimii linkkinä asukastoimikunnan ja VAV:n välillä. Kevään aikana, tammi–maaliskuussa kiinteistöissä pidetään asukaskokoukset, jossa valitaan uusi asiakastoimikunta. Jos sinulla on kysyttävää asukastoiminnasta, ota yhteyttä talosi isännöitsijään.

Saunavuorot ja autopaikat Voit tiedustella ja varata vapaita saunavuoroja ja autopaikkoja huoltoyhtiöstä.

Oven avaaminen Jos avain on unohtunut tai kadonnut, sovi oven avauksesta huoltoyhtiön kanssa. Huolto avaa oven ainoastaan huoneistossa kirjoilla oleville asukkaille. Tee ilmoitus huoltoyhtiöön aina, kun asunnossasi asuvien henkilöiden määrä vähenee tai kasvaa. Asukkaalta peritään ovenavausmaksu.

WHO DOES WHAT IN THE BUILDING? Who do I call to report a leaky tap or a messy yard – housing manager or maintenance company?

The housing managers make sure the house stays in good condition; maintenance company does the practical work, such as cutting the lawn.

WHO TO CONTACT? 1. Faults and repairs Report problems to maintenance compa-

ny – if they cannot fix them, they will call in a specialist. If the problem is not fixed in a timely manner, you can contact the housing manager.

2. Disturbances Report disturbances to housing manager in writing, stating the nature and time of the disturbance. Ask other tenants to sign the report to make it more effective.

3. Opening the door The maintenance company can open your

door for you for a fee. They will do this only for people registered in the apartment.

4. Sauna booking and parking spaces Contact the maintenance company.

5. Co-management Housing managers are the link between the tenant committee and VAV. If you want to know more about co-management, contact them.

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

17

T

VIERAISSA

Suurperheen emäntä Kun perheessä on seitsemän lasta, ruoka pitää saada pöytään sutjakasti.

Teksti Marjo Kanerva Kuvat Laura Oja

H

abiibo Mohamedin ketterän ruoanlaiton salaisuus on huolellinen ennakkovalmistelu. Myyrmäkeläisen kodin arkkupakastimet pullistelevat niin valmiita ruokia kuin käyttövalmiita ruoka-aineksia aina chilistä valmiiksi pilkottuun paprikaan.

Työpäivän jälkeen Habiibo kiirehtii kotiin tekemään ruokaa miehelleen ja lapsilleen. Perhe on kaikkiruokainen.

– Lapset eivät tykkää kaikista somalialaisista ruoista. Syömme ihan perunamuussia ja keittoja. Juuri eilen paistoin pizzaa, Habiibo kertoo.

Ruoanlaitto on suurperheen äidille ymmärrettävästikin enemmän välttämätön paha kuin mieluisa harrastus.

Yksinkertaisimmillaan somalialainen ruoka on keitettyä lihaa, joka maustetaan ja paistetaan uunissa. Sen kaverina tarjotaan lihaliemessä kypsytettyä riisiä.

Tänään liedellä porisevassa kattilassa valmistuu rapeakuorisia bajiyeja. Ne ovat somalialaisia falafeleja, jotka dipataan chilikastikkeeseen.

Kotimaansa Habiibo jätti taakseen vuonna 1994 muutettuaan Somalian sisällissodan jaloista Suomeen, Vantaalle.

Perhetyöntekijänä Vantaan kaupungilla työskentelevä Habiibo opastaa tuoreita maahanmuuttajia selviytymään suomalaisessa arjessa.

– Neuvon muun muassa, miten roskat lajitellaan ja miten koti pidetään puhtaana.

Naapurustossaan Habiibo tunnetaan osaavana puuhanaisena.

Usein ovikello soikin illalla, kun naapuri tarvitsee apua esimerkiksi Kela-lomakkeiden täyttämisessä.

Ansioistaan lasten kasvattajana Habiibo on saanut arvovaltaista tunnustusta. Äitienpäivänä 2013 tasavallan presidentti myönsi hänelle Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein.

18

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

OA AITT ANL RUO NKILÖN O K E KAA NET NH TUN ASTAVA ITSE JA ?

S SÄ RAK TKO E A D U HAL ISI LEH IÄ: TAI T E PT VIES V.FI RES ETÄ A LÄH NTA@V TI VIES

N I KS N A KS

OMA ETÄ LÄH NKKISI I V N EKO UKSEE IT EN TO I M T E E S E V.FI IT OSO TA@VA IN T S E VI

EKOKOSMETIIKAN ABC Ekokosmetiikan avulla voit vähentää omaa kemikaalikuormaasi huomattavasti – ja yllättävän helposti.

Kotitekoinen hiuslakka

Bajiye eli somalialaiset falafelit 900 g 1 3–4 tuoretta suikaloitua 1 tl 2 tl 1–2 kasvisliemikuutio noin 4 dl Kypsentämiseen:

punaisia linssejä keskikokoinen sipuli chiliä korianteria paprikaa suolaa sitruunapippuria kananmunaa (ei välttämätön) kaurahiutaleita (tarpeen mukaan) 1 litra kasvisöljyä

LIOTA linssejä yön yli runsaassa vedessä. Huuhtele huolellisesti, mutta säästä noin 0,5 desiä vettä.

PILKO valkosipuli ja sipuli ja lisää ne linsseihin. Lisää myös kasvisliemikuutio, suola ja sitruunapippuri sekä mausteita maun mukaan.

HIENONNA ainekset sauvasekoittimella.

LISÄÄ kaurahiutaleita tarpeen mukaan. Voit lisätä myös kananmunia. Sekoita taikina käsin.

ASETA kansi astian päälle ja anna taikinan imeytyä 15–20 minuuttia. Lisää kaurahiutaleita tarpeen mukaan.

KUUMENNA öljy kattilassa. Kun öljy on kuumaa, annostele taikinasta käsin pieniä lettusia ja laita öljyyn kypsymään. Paista pari minuuttia per puoli ja nosta pois siivilällä.

TARJOILE lämpimät falafelit happaman chilikastikkeen kera.

Kotitekoinen hiuslakka syntyy käden käänteessä, ja siihen tarvittavat materiaalit löytyvät lähes jokaisesta kodista.

Sekoita 2–3 ruokalusikallista sokeria 2,5 desilitraan kiehuvaa vettä. Hämmennä seosta ja odota, että sokeri on liuennut veteen. Voit halutessasi lisätä mukaan muutaman tipan eteeristä öljyä tuomaan tuoksua. Anna seoksen jäähtyä ja kaada viilentynyt neste suihkepulloon. Tadaa, luonnollinen hiuslakka on valmis käytettäväksi!

Ekodeodorantti Ekodeodorantti sopii hyvin aloittelevalle kotikosmetiikan tekijälle.

Laita ruokalusikallinen kookosöljyä ja ruokalusikallinen sheavoita kuumuutta kestävään astiaan ja sulata ne vesihauteessa. Lisää massan sekaan kaksi ruokalusikallista perunajauhoja ja saman verran ruokasoodaa. Siirrä seos pieneen astiaan ja anna jähmettyä hetken jääkaapissa. Ota pieni määrä dödöä sormiin ja hiero puhtaisiin kainaloihin.

Lisäaineettomat kasvonaamiot Kaikille ihotyypeille soveltuva hedelmäinen kasvonaamio syntyy nopeasti banaanista, appelsiinin mehusta ja hunajasta – ja se saa kasvosi hehkumaan.

Muussaa puolikas banaani. Purista tuoreesta appelsiinista mehua noin ruokalusikallisen verran. Sekoita mehu ja ruokalusikallinen hunajaa banaanin kanssa. Naamio on valmis levitettäväksi kasvoille. Anna vaikuttaa 15 minuuttia ja huuhtele lopuksi haalealla vedellä.

Lähteet Anna-lehti, Roosa Blomin blogi Teksti Iiris Meurman

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

19

H Y VÄ T I E TÄ Ä

ENERGIA FOKUKSESSA VAV liputtaa näkyvästi energiatehokkuuden puolesta.

Energiaremppa-kampanjaan mukaan valitut kodit kokeilevat erilaisia tapoja säästää sähköä, lämpöä ja vettä.

J

uuri käynnistynyt Energiaremppa-kampanja kannustaa VAV:n asukkaita tekemään energiaa säästäviä valintoja. Tavoitteena on tuoda esiin keinoja, joilla itse kukin voi säästää sähköä, lämpöä ja vettä.

– Vastuullisuus ja erityisesti ympäristövastuullisuus on meille VAV:lla tärkeää. Haluamme saada asukkaat tietoisiksi energiavalintojen merkityksestä.

Tahdomme omalta osaltamme aktivoida asukkaitamme tekemään vastuullisia valintoja, viestintä- ja markkinointipäällikkö Minna Pääkkönen sanoo.

Mallia näyttävät mukaan valitut kolme VAV:n asunnoissa asuvaa koti-

20

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

taloutta. Heidän koteihinsa asennetaan sähkönkulutusta mittaavat anturit, ja lisäksi seurataan kunkin kodin sähkön ja veden kulutusta. Myös huoneiston lämpötiloja seurataan.

Kokeiluun valittiin kolme perhettä.

Mukaan lähtivät Riku Sorsan ja Sanna Saarisen lapsiperhe Pakkalanrinteestä, Tanja Kontuniemi teineineen Jokiniemestä ja Eija Salo Mikkolasta.

Vuoden aikana seurataan, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat energiankulutukseen. Keväällä kiinnitetään erityistä huomiota keittiön energiatehokkuuteen. Kesällä on vuorossa kylpyhuone ja syksyllä olohuone.

Osallistujat pitävät energiankulutuksestaan kirjaa. Palkinnoksi perheet saavat Electrolux-tuotteita.

Kokeilun lopulliset tulokset julkistetaan kampanjan päätyttyä joulukuussa.

Energiaremppaan osallistuvien perheiden kokemuksia voi kuitenkin seurata jo matkan varrella.

– Kannattaa pitää silmällä VAV:n verkkosivuja, uutiskirjettä ja Vavila-lehteä. Voit seurata Energiarempan etenemistä myös Facebookissa ja Instagramissa ja poimia hyväksi havaitut vinkit talteen, Minna Pääkkönen vinkkaa.

Teksti Marjo Kanerva

I L M O I T U STAU L U

NIMITYKSIÄ

JOUNI HEIKKINEN IT-asiantuntija VASTAAN VAV:n raportointijärjestel-

män kehittämistyöstä.

Netin perusnopeus nousee sisältyvän netin perusnopeus nousee maaliskuun alussa 20 megabittiin sekunnissa. Netti- ja kaapeli-tv-palvelut kaikkiin VAV:n asuntoihin toimittaa DNA. Jos et vielä ole ottanut maksutonta nettiä käyttöösi, voit aktivoida sen osoitteessa dna.fi/vav antamalla kotiosoitteesi. Voit myös soittaa DNA:n asiakaspalveluun, puh. 044 144 044 tai käydä lähimmässä DNA Kaupassa.

Voit halutessasi myös tilata nettiisi lisää nopeutta edullisesti.

Lue lisää lehden liitteenä olevasta esitteestä tai osoitteesta dna.fi/vav.

VAV:N ASUNTOJEN VUOKRAAN

OLEN TYÖSKENNELLYT kiinteistö-

alalla lähes 30 vuotta, muun muassa controllerina ja sisäisenä tarkastajana. Numerot ovat aina kiinnostaneet minua: kaunein numero on mielestäni kahdeksan.

VAPAA-AJALLA harrastan pyöräilyä ja ulkoilua puolisoni kanssa. Myös valokuvaus on lähellä sydäntäni, erityisesti mustavalkoisten kuvien ottaminen.

LAURA VUORENPÄÄ Konsernilakimies

Kuvat Shutterstock

TEHTÄVÄNI on varmistaa konserniin

Veturikuja 8:n kiinteistöä urakoimaan NCC

Lasse Käck aloittaa asiakkuusjohtajana

VAV YHTYMÄ OY JA NCC

MBA LASSE KÄCK aloittaa

SUOMI Oy ovat allekirjoittaneet

VAV-konsernin asiakkuusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 16.3.2020. Hän vastaa konsernin isännöinti- ja asuntovuokraustoiminnoista.

Käck on aiemmin toiminut vuokra-asuntojen kiinteistöjohtamispalveluista vastaavana johtajana Realia Management Oy:ssä.

Tikkurilan Veturikuja 8:n kohdetta koskevan urakkasopimuksen.

Kiinteistö käsittää kolme kuusikerroksista taloa, joihin tulee 120 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Työt alkavat alkukesästä 2020, ja kohde on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä.

kuuluvien yhtiöiden edun toteutuminen ja riskienhallinta esimerkiksi erilaissa sopimuksissa ja hankinnoissa.

OLEN TYÖSKENNELLYT aiemmin julkisella ja yksityisellä sektorilla riita-asioiden parissa. Edellisessä työssäni olin mukana asuntokauppoja ja vuokrasuhteita koskevissa toimeksiannoissa.

VAPAA-AJALLA lenkkeilen ja kuuntelen samalla podcasteja. Kokeilen mielelläni uusia reseptejä ja kehittelen klassikoista terveellisempiä versioita. Perheeseeni kuuluvat avopuoliso ja koira.

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

21

W H AT ' S U P ?

Not just for the environment Reducing your energy consumption is good for the environment and saves you money.

Text Sari Lapinleimu Photo Laura Oja

A

uthor Rinna Saramäki’s new book “250 climate acts to save the world” may inspire or trouble the reader. The author is enthusiastic and excited – and doing what one person can. ”We have a chance and duty to have an impact in this crucial time and try to be true heroes,” says Saramäki.

New routines Rinna Saramäki has been environmentally conscious for a while now. Her family of three lives in a one-room apartment, eats vegetarian food, and cycles to work. Even though most of the tips in her book are already in use, there’s still more to do.

“Doing research for the book, I realized I could still do many things smarter. I intend to do this gradually in 2020.”

Saving energy is not hard, but Saramäki says it is challenging to give up old routines and to learn new ones.

WAYS TO SAVE ENERGY 1.

2.

3.

4.

5.

6.

Select a fossil-free electricity provider.

Keep the temperature reasonable in your home.

Take quick showers.

Do laundry only when necessary.

Use a dishwasher with full loads.

Connect your electronics to an extension cord with a switch.

7. Walk, cycle, use public transportation.

8. Eat more vegetables; don’t waste any food.

h

Energy consumption above all Energy consumption is one of the most important factors in climate change. Futurist Markku Wilenius estimates that the current energy production will come to an end in ten years, because it has to.

So far energy systems have been centralized and production large-scale. Now, distributed systems are gaining ground.

One example of them is the ground-source heat pump in his own house; it has reduced energy costs by a whopping 80%.

Doing something important and beneficial to us all feels important to most. Wilenius urges people to save energy cheerfully, not to feel guilty or anxious.

One example of a cheerful choice is preferring the stairs.

“When I take the stairs, I get exercise, health, energy savings and a good feeling of doing the right thing.”

2 22 2

VAV VAV II L LA A 11 // 2 20 02 20 0

ctices guide Fair rental pra ages in many langu

lalps keep the re tices guide he ob pr Fair rental prac or ss and le een the tenant ed tionship betw ish bl pu been the guide has lem-free. Now in addition to ic ab Ar d ssian, an in English, Ru find the guides edish. You can Finnish and Sw minen-talois/asukkaalle/asu online at vav.fi samme/

DIY

The best basketball team trains in Pähkinärinne Six months have proved Jenna Vilen that Pähkinärinne is a good place to live.

Text Kirsi Riipinen Photo Kirsi Tuura

IN HER FREE TIME, JENNA VILEN plays basketball in Pussihukat in a so-called unified team consisting of people with and without disabilities. The team trains in Pähkinärinne, and about a six months ago Jenna moved there. She has found it a good place to live, with nature nearby.

1 Pähkinärinne primary school The basketball practice takes place at the school, so it is a favorite of mine. I have played for 6–7 years now.

2 Forest trails Pähkinärinne combines city living with nature. Beautiful forest trails are great for walking especially when I take care of my family’s dog Kira.

3 Location The neighborhood is situated between Vihdintie and Rajatorpantie, so it has good connections to e.g. my school in Leppävaara or shops in Myyrmäki.

4 Lammaslampi Lammaslampi is a small lake in Pähkinärinne. You can jog around it the park which has a playground and mini golf course.

Jenna Vilen studies in Vocational College Live in Espoo to be a catering chef. She moved to Pähkinärinne last summer.

Eco deodorant ECO DEODORANT is a good place for beginners to start making cosmetics at home.

Put one tablespoon of coconut oil and one of shea butter to a heatresistant dish and melt them in a water bath. Add two tablespoons of potato flour and two tablespoons of baking soda. Pour the mixture into a small dish and let it set for a while in the fridge. Take a small amount of the deodorant in your fingers and rub it in your armpits.

?

How can we keep our trash shed tidy?

THE TRASH SHED stays tidy, when the trash

is sorted in the right cans for mixed waste, biowaste, cardboard, paper, metal, glass, and plastic. You should teach even small kids to take the trash to the right place, so it can be used again e.g. as raw materials or in the production of electricity. Also, a tidy trash shed doesn’t attract pest like rats.

Large items like furniture, dangerous waste, or construction waste must be taken to recycling point, reception stations for hazardous waste, and Sortti stations. You can find the nearest one from www.kierratys.info.

If the shed has trash that doesn’t belong there, VAV will find out who left it there and send an invoice for their removal.

VAV I L A 1 / 2 0 2 0

23

VAUHDIN HURMAA PIHALLA

SEURAA MEITÄ SOMESSA