VAV-viesti 4/2011

VAV Oy: n a s u k a s l e h t i l 4.2011

Hyvää joulua!

VAV 4. 2011 1 www.vav.fi

sisällys VAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2012.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen ja Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, 01391 VANTAA Puh: 040-550 5657 jukka.halonen@mediataju.fi Kansikuva: Mediataju Oy 2011 Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Painos: 10 500 Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

ekovinkki

2 Ekovinkki 3 Pääkirjoitus 4 Asuntoministeri Kiurun erikoishaastattelu

”Asumisen on pysyttävä kohtuuhintaisena”

8 Vuokranmäärityksen perusteet

Korotus keskimäärin puoli euroa neliöltä 19 Uudet vuokrat

Kaikki kohteiden neliövuokrat 12 Koko perheen joulupeli

Yhteistä tekemistä joulupukkia odotellessa 14 Jouluruusun monta tarinaa

Täsmätietoa viherpeukaloille 15 Allergiatalon asunnot hakuun Kolohongantielle voi hakea helmikuussa

16 Ystävällisyys avain naapuruuteen

Pirkko Lahti on hyvän tahdon lähettiläs 19 Muista nämä joulun alla!

20 Osmankäämintiellä tehdään historiaa

Maailman ensimmäinen moduulitalo rakentuu 22 Kylmäkellarista yhteistilaksi

Rajakentäntiellä kierrätyksellä yhteinen olohuone 23 Yhteinen ohje korvausvastuista

Kuka korvaa ja missä tilanteessa?

24 Isännöitsijöiden yhteystiedot

Anna jouluna aineeton elämyslahja Aineettomat lahjat ovat helppo keino säästää luontoa ja vähentää jätteiden määrää.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut tarjoaa uusia ja mukavia vinkkejä lahjaksi.

Aineettomat lahjat ovat helppo keino säästää luontoa ja vähentää jätteiden määrää. Helsingin seudun ympäristöpalvelut tarjoaa uusia ja mukavia vinkkejä lahjaksi lähimmäiselle, jonka kaapit pursuavat jo ennestään kaikenlaista tavaraa ja kiiltävät kodinkoneet seisovat kaapeissa käyttämättöminä.

Elämyksiä ja yhteistä aikaa perheen tai ystävien kanssa ei ole koskaan liikaa. Siten

2

joululahja voi sisältää teatterilipun, retken eläinpuistoon, lahjakortin tanssikurssille, kutsun kotiin viettämään yhteistä elokuvailtaa tai vaikkapa joulun jälkisiivousapua.

HSY:n elämyslahjavinkit sisältävät iloa ja apua arkeen, hemmottelua ja yhdessäoloa, liikuntaa ja retkiä sekä kulttuuria ja kursseja.

Aineeton elämyslahja vähentää jätemääriä ja turhan lahjatavaran paljoutta. Samalla tekee todellisen ympäristöteon, sillä käytetyistä luonnonvaroista 90 prosenttia muuttuu jätteeksi jo tuotteen valmistusprosessin aikana.

Vinkit löytyvät osoitteesta hsy.fi/lahja.

pääkirjoitus Toivoa tulevaan Uusia tavallisia vuokra-asuntoja odotetaan ja tarve niille on loputon. Nyt joulua lähestyttäessä on ilo antaa toivoa uusista vuokrakodeista.

Asuntoja lähtee rakenteille enemmän kuin vielä kesällä uskalsimme yhtiössä ajatella. Kuluneena vuonna tavallisia vuokra-asuntoja on valmistunut vain alle sata, eikä ensi vuonnakaan valmistu sen enempään, mutta ensi keväästä alkaen uusia asuntoja lähtee rakenteille ainakin kaksi sataa.

Suunnitteilla on tätäkin enemmän aloituksia, mutta ne siirtynevät seuraavalle vuodelle.

Seuraamme myös maailman ja kotimaan taloustilannetta tarkkaan, sillä niin ikävä kuin talouskriisi aina onkin, sillä on vuokra-asuntotuotannon kannalta valoisat puolensa. Historia on osoittanut, että talouskriisien aikana vuokraasuntotuotannolla pidetään yhteiskuntaa pyörimässä, hillitään työttömyyttä ja sen aiheuttamia ongelmia. Samalla syntyy kaivattuja vuokra-asuntoja kohtuuhintaan ja hyville paikoille. Esimerkiksi kun muutaman vuoden takainen minilama alkoi, VAV onnistui neuvottelemaan rakennusliikkeiltä valmiita rakennushankkeita itselleen. Nämä talot valmistuivat hyville paikoille ja ovat nyt haluttuja kohteita.

Mikäli talouden synkät ennusteet saavat rakennusliikkeet jälleen luopumaan osasta myytävää tuotantoaan, VAV on valmis neuvottelemaan niiden toteuttamisesta omaa kotia odottaville vuokra-asunnonhakijoille.

Asuntopula on Vantaalla totta ja se koskettaa monenlaisissa elämäntilanteissa olevia. VAV:n asunnonhakijoiden määrä on ollut poikkeuksellisen suuri tänä vuonna ja kun samalla asunnonvaihtohalukkuus on vähentynyt, ei asuntoja vapaudu niitä odottaville. Kun kymmenen vuotta sitten jopa kahdeksan prosenttia hakijoista sai asunnon, tänä päivänä niitä riittää vain alle kahdelle prosentille. Odottavan aika on nyt pitkä ja huoli omasta elämästä suuri.

Vaikea asuntotilanne on myös asuntoministeri Krista Kiurun tiedossa ja aktiivisessa otteessa.

VAV:lla on ollut kunnia saada ministerin haastattelu tähän asukaslehteen ja pidämme yhtiötämme etuoikeutettuna, sillä ministerin tiedetään

rohkeasti myös kieltäytyvän haastattelupyynnöistä. Ministeri on ollut muihin hallitusjäseniin verrattuna paljon esillä, sillä asumisen kysymykset ovat tänä päivänä erityisen pinnalla – ja syystä. Haastattelussa hän ottaa kantaa asumisen eri puoliin, kuten hintaan, riittämättömään vuokra-asuntotuotantoon ja energiatehokkuuteen. Ministeri ei yksin näitä asumisen ongelmia ja haasteita ratkaise, mutta hän on vahva ja sanavalmis viestinviejä ja vaikuttaja, kun asumisen parissa toimivien toiveita ja tavoitteita sovitetaan tämän hallituksen aikana yhteen.

Vuoden viimeiset viikot ovat käsillä ja toiveet lumen tuomasta valosta ovat pääkirjoitusta kirjoittaessani yhä vain toiveena. Vaatii tietoista ponnistelua, jouluvalovirityksiä ja kynttilöitä, jotta joulun odotuksen tunnelmaan pääsisi kiinni. Lapsen siihen riitti tieto joulupukin tulosta, jos myös pelko ja postimyyntikuvaston lelusivut. Näin aikuisena luonnon kauneus ja lumen rakentama maiseman rauha luovat läheisten ihmisten ja rauhallisen kotitunnelman lisäksi parhaan joulumielen. Jos toiveiden mukaisesti lumi ei peitäkään maata jouluna, niin koti on sittenkin tärkein. Tämä mielessä VAV rakentaa ja antaa toivoa omasta kodista ja tulevista jouluista vuokra-asuntoa odottaville.

Toivotan kaikille asukkaille ja VAV viestin lukijoille Rauhallista ja Turvallista Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!

Teija Ojankoski

VAV 4. 2011 3

A

suntoministeri Krista Kiuru on kiireinen nainen, sillä hallitusohjelmasta löytyy yli sata rakentamista, maankäyttöä ja asuntopolitiikkaa koskevaa kirjausta.

Asuntopolitiikan kirjaukset voi ryhmitellä kolmeen kokonaisuuteen: kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen, asuinalueiden eriytymiskehityksen estämiseen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman jatkamiseen.

Kiurun mukaan kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on suunnattu nimenomaan pieni- ja keskituloisille, ja rakentamisen pääpainopiste tulee olemaan pääkaupunkiseudun metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa.

Valtion tukea uudistuotantoon Hallituksen budjettiesitykseen on lisätty volyymia, mikä tarkoittaa sitä, että vuonna 2012

tullaan rakentamaan merkittävästi enemmän vuokra-asuntotuotantoa. ”Lähtökohta on se, ettemme ole hirveän tyytyväisiä siihen, ettei yhteiskunnassa rakenneta vuokra-asuntotuotantoa kuin näin vähissä määrin.”

Ensimmäinen askel on jo otettu. Valtioneuvosto on väliaikaisesti puolittanut vuokraasuntojen korkotukilainojen omavastuukoron. Tarkoituksena on houkutella tekijöitä täyttämään volyymia. ”Samalla pidämme huolta siitä, että uusissa valtion tukemissa vuokra-asuntokohteissa vuokrat jäävät aikaisempaa pienemmiksi. Omavastuun korko leikkaa rakentamisen kokonaiskuluja, jotka voivat olla vain ja ainoastaan lähtökohtana vuokran määrittelylle.”

Kiuru sanoo, että mitä enemmän uudella korkotuen puolituksella voidaan rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa, sitä paremmat mahdollisuudet on vaikuttaa ylipäänsä vuokrahin-

tojen tasoon yhteiskunnassa. ”Mitä enemmän markkinoille tuupataan niitä uusia asuntoja, joissa on selkeästi pystytty vaikuttamaan vuokrien hintoihin, sitä parempi vaikutus on tietenkin kaikessa tuotannossa, koska niiden volyymi nousee merkittävämmäksi.”

Toimenpideohjelma Hallitus on asettanut työryhmän laatimaan erillisen asuntopoliittisen toimenpideohjelman tammikuun loppuun mennessä. Tärkeimmät asiat on jo kirjattu hallitusohjelmaan, ja niitä viedään käytäntöön toimenpideohjelmassa niin aikataulutuksen kuin konkreettisten toimien osalta.

Toimenpideohjelman valmistelun lisäksi on kirjattu viisi poikkihallinnollista tehtävää: pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen jatkaminen, ikääntyvien asumisen kehittämisohjelma, kasvukeskusten aiesopimukset sekä asuinalueiden

elinvoima ja eriytymiskehityksen ehkäisy. Lisäksi panostetaan kehitysvammaisten asumisolosuhteiden parantamiseen. ”Kaiketi tärkeintä on, että kirjoitamme ohjelmaan eri toimenpiteiden rahoituspuolen ja toteuttamisaikataulun. Se on kiinnostavaa, mitä saamme lopputuloksena valmiiksi.”

Kiuru kertoo olevansa erittäin tyytyväinen siihen joukkoon, jonka käsissä on miettiä miten isoja yhteiskunnallisia poliittisia tavoitteita jalkautetaan ja siihen intoon, millä he ovat tässä mukana.

Talouskriisi rajoittaa Euroopan talouskriisi ja taantuma lisäävät omia paineitaan myös asuntopolitiikkaan. Hallituskauden puolivälissä hallitus arvioi itse oman ohjelmansa ja miten hyvin tavoitteissa on onnistuttu, jonka jälkeen ohjelmaan tehdään tarvittavat muutokset. ”Tämä on joustavuutta, joka

Asuntoministeri Kiuru lupaa vahtia haukan lailla:

”Asumisen pysyttävä kohtuuhintaisena” Ministeri Krista Kiurulla on salkussaan sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto ja asuntopolitiikka. Hän kertoo hallituksen toimien tähtäävän siihen, että asumisen pitäisi olla kohtuuhintaisempaa ja tarjonta vastaisi kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää. ”Omalta osaltani tulen pitämään haukkana huolta siitä, että asumisen kohtuuhintaisuudesta pidetään huolta. Se on meidän hallitusohjelmakirjaus.”

4

on tässä ajassa hirveän tärkeää.

Meidän on pystyttävä joustamaan myös omissa tavoitteissamme, mutta samaan aikaan on hyvä sanoa, että tällä hetkellä meillä ei ole mitään tarvetta arvioida asioita uudelleen”, Kiuru toteaa.

Asuntopolitiikassa valtion taloudelliset resurssit tulevat pääsääntöisesti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Muun muassa korkotukilainoitusten korkotuet ja

investointiavustukset erityisryhmille maksetaan ARAn kassasta. ”ARA näyttelee suurta roolia ja se on kehyksen ulkopuolella oleva rahasto. Siksi meillä ei ehkä ole samantyyppisiä paineita tässä taloudellisessa tilanteessa talouskriisin vuoksi kuin monella muulla.”

Pääkaupunkiseudun tärkeä rooli Kipeimmin uutta kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa kaivataan pääkaupunkiseudulle, ja siksi keskustelu käydään Kiurun mukaan juuri tällä alueella. ”Pääkaupunkiseudulle tarvitaan merkittävissä määrin

enemmän erityisesti vähän pienempiä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Olivat ne sitten omistusasuntoja tai vuokra-asuntoja, yksityisiltä markkinoilta tai valtion tukemia. Kaikkia tarvitaan”, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan toinen tärkeä asia ovat MAL-sopimukset.

MAL tulee sanoista maankäyttö, asuminen ja liikenne. ”Niiden sisällön laajentaminen ja jatkaminen on pääkau-

VAV 4. 2011 5

punkiseudulla hyvin olennaista.

Olemme menossa yhä tiiviimmin siihen suuntaan, että pyrimme ylikunnallisesti hoitamaan kaikkia merkittäviä asioita. Tämän vuoksi aiesopimuksilla on oma merkittävyytensä.”

Yhtenä vaihtoehtona yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi Kiuru hyväksyy ylöspäin rakentamisen. Vinttikerrosten varastotiloja on jo nyt muutettu asuintiloiksi, mutta Kiuru ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että pääkaupunkiseudulle rakentaisivat korkeita pilvenpiirtäjiä muutkin kuin Hjallis Harkimo. ”Tällaisessa metropolialueessa se jopa sopisi maisemakuvaan. Meillä voisi olla tällaisia pilvenpiirtäjäalueita, enkä pidä sitä huonona kehityksenä yhteiskuntarakenteen tiivistämisen näkökulmasta.”

Mikä maksaa?

Suomessa asuminen on verraten tyyristä.

”Me elämme hiukan erilaisella pallonpuoliskolla kuin monet muut. Talvi ja kylmyys tuovat tietenkin osan niistä kustannuksista, kun tarvitsemme erilaiset seinät ja eristeet kuin monet muut maat, jotka elävät ihan toisenlaisissa olosuhteissa”, Kiuru sanoo.

Rakentamisessa on myös erilaisia velvoitteita, kuten väestönsuojat ja kerrostalojen parkkipaikkojen määritys, jotka omalta osaltaan vaikuttavat hintoihin. Yksi syy kalliiseen asumiseen on myös maan hinta. ”Maan hintahan on oikeastaan yksi näistä isoimmista rakennuskustannuksista. Maa on kallista ja se vaikuttaa keskeisesti asumisen hintaan. Tämä on erityisesti pääkaupunkiseudulla iso ongelma. Kasvukeskuksissa kysyntä on isompi kuin tarjonta ja sitä kauttahan se hintakin pukkaa kohoamaan”, Kiuru sanoo.

Kiuru nuhtelee kuntien vaisua tai jopa passiivista maapolitiikkaa. Tonttien kaavoittami-

Asuntoministeri Kiuru asuu omistusasunnossa kerrostalossa Porin keskustassa ja vuokralla kerrostalossa Helsingin keskustassa. Hänellä on pitkä vuokrahistoria myös opiskeluajalta.

6

nen on ollut varsin hidasta, eikä niitä ole saatu riittävästi asumiskäyttöön. Vastaavasti tontteja on mennyt paljon ihan muihin tarkoituksiin kuin asumiseen.

Itse rakentamisessa on myös tärkeä etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja ja lisätä kilpailua. ”Jos pystymme lisäämään kilpailua rakentamisessa, niin kyllähän se tuo omalla tavallaan siihen tehokkuutta ja laskee samalla hintoja.”

Kiuru sanoo, ettei hän millään tavalla halua edistää asumisen kaupallista näkökulmaa. ”Asumisen ei pidä olla jatkossakin kallista siksi, että se on jonkun hyöty. Mieluumminkin niin, että kaikkien tekijöiden pitäisi vaikuttaa alenevasti asumisen kustannuksiin, jotka ovat nyt liian korkeat.”

Ajan tarpeet ja toiveet eivät kohtaa Suomessa on paljon asuntoja tyhjillään, mutta pääkaupunkiseudulla erityisesti pienemmistä asunnoista on huutava pula.

Kiurun mielestä ei ole kuitenkaan kohtuullista väittää, että asunnot on rakennettu väärään kokoon ja väärään paikkaan. ”Suomi on muuttunut 40 vuodessa hyvin paljon. Aikoinaan 70-luvulla varmaan tarvittiin juuri tämäntyyppisiä asuntoja, mutta tässä ajassa nämä toiveet ja tarpeet eivät välttämättä aina kohtaa. Se on iso ongelma.”

Väestörakenne on kokenut mahdollisesti suurimmat mullistukset. Kaupungeissa on yhä enemmän sinkkuja tai pienessä perhekoossa eläviä ihmisiä. ”Asunnot meillä on valitettavasti tämän kehityskaaren mukana vähän liian isoja tähän nykyiseen perhekokoon. Aikoinaan ei rakennettu 40 vuoden päähän, vaan rakennettiin sen aikaisiin tarpeisiin, ja se on hyvä huomioida”, Kiuru sanoo.

Valtava sisäinen maassamuuttoliike on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudun asunnoilla on paljon enemmän kysyntää kuin koskaan aikaisemmin.

”Kilpailukyvyn ja kasvun näkökulmasta se on iso juttu, että pystyisimme vastaamaan tarjonnalla.”

Kiurun mukaan toinen puoli kehityskaaressa on se, että Suomeen on rakennettu liian vähän vuokra-asuntoja. ”Viimeisen 15 vuoden aikana olemme rakentaneet hävyttömän vähän vuokra-asuntoja valtion tuella. Se on hälyttävää, koska meillä on kuitenkin valtava tarve, eikä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ole riittävästi.”

Asumistukeen merkittävä parannus Useat eläkeläiset, opiskelijat ja pienituloiset ovat ilmaisseet huolensa pääkaupunkiseudun korkeasta vuokratasosta. Maksukyky on pieni ja monet pelkäävät, etteivät rahat riitä pääkaupunkiseudun vuokrien maksamiseen. ”Asumisen tukijärjestelmät ovat erilaisia. Nyt on hyvä, että yleistä asumistukea parannetaan ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen. Tukijärjestelmä on jäänyt pahasti jälkeen, sillä vuokrat ovat nousseet huimaa vauhtia”, Kiuru sanoo.

Kiuru kertoo olevansa todella iloinen, että hallituksen halu nostaa perusturvaa 120 eurolla säteilee myös asumisen puolelle.

Yleisessä asumistuessa siirrytään myös lineaariseen tulosovitukseen ja kokonaisvuokramalliin.

Kiurun mukaan yleinen asumistuki ja eläkkeensaajien asumistuki huomioivat omalta osaltaan pääkaupunkiseudun korkeamman vuokratason. ”On ikään kuin huomioitu se ongelma, että meidän asuminen kallistuu nopeampaa vauhtia kuin siihen pystytään tällä tukijärjestelytasolla vastaamaan.”

Opiskelijat jäävät valitettavasti tälläkin vaalikaudella väliinputoajiksi, sillä opiskelija-asunnoissa on pieni vaihtuvuus ja niitä riittää vain murto-osalle. Opiskelijoilla ei ole myöskään oikeutta yleiseen asumistukeen, vaan opintotuen asumislisään.

Omistusasumisen erityisasemaa tasataan Korkean vuokratason lisäksi monet vuokralaiset ovat ihmetelleet omistusasumisen erityisasemaa Suomessa. Kiuru toivoo, että pienituloisemmatkin asuisivat ihan kaikenlaisissa asunnoissa, eivätkä profiloituisi esimerkiksi puhtaasti vuokralaisiksi. ”Pienemmillekin tonteille pystytään rakentamaan edullisemmilla rakennuskustannuksilla edullista omistusasuntotuotantoa.”

Kiuru sanoo, että jos asuminen pidetään kohtuuhintaisena sekä vuokra- että omistusasunnoissa, ei toivon mukaan pääse syntymään erilaisia asuntoalueita, joille huono-osaisuus kasautuu. ”Siihen meillä ei yhteiskunnassa ole varaa. Toivon, että kaupunkirakenteessa joka puolella asuisi eri asumismuodoissa kaikenlaisia ihmisiä. Se on tämän yhteiskunnan kannalta kaikkein edullisinta.”

Kiurun mukaan asuntoa aidosti tarvitsevan tulisi voida itse valita asumismuotonsa omien tarpeidensa, toiveidensa ja elämäntilanteensa mukaan.

Tukijärjestelmien tulisi olla neutraaleja asumispolitiikan suhteen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus tehdä itse valintoja. ”Meillähän on oikeasti mahdollisuus elää siellä missä haluaa. En koe että asuntoministerin tehtävä olisi jollakin tavalla määräillä, missä jokainen asuu.”

Hallitus on jo omalta osaltaan aloittanut vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämisen. Vaalikauden jälkeen asuntolainojen koroista alijäämähyvitystä tehtäessä on vähennyskelpoisia enää 75 prosenttia. ”Asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain tämän vaalikauden aikana. Se on alku siinä työssä, jossa ei pelkästään suosita omistusasumista”, Kiuru toteaa.

Energiakulut nostavat vuokraa Vaikka korkotuki laskee rakennuskustannuksia, energia- ja jätekulut ovat nostaneet huomattavasti asumisen kustannuksia ja tulevat nostamaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Kiurun mukaan meidän pitää säännöllisesti seurata tilannetta ja miettiä toimia, joilla voidaan vaikuttaa kulujen nousemiseen. ”Jotta voimme vaikuttaa kuluihin, ensimmäinen asia on se, että energiakulutuksen kasvu, joka on ollut yhteiskunnassa selkeästi nouseva, pitäisi saada taittumaan.”

Kiurun mukaan tärkeintä olisi se, että jokainen vaikuttaisi omilla valinnoillaan ja toimisi vastuullisemmin ympäristön ja materiaalin uusiokäytön hyväksi muun muassa tehostamalla jätteiden käsittelyä ja lisäämällä lajittelua. ”Energiaviisas eläminen on varmasti huomisen trendi, ellei

Asuntoministeri Kiurukin lajittelee jätteet kotonaan. ”Toteutan vanhan kansan ohjetta siitä, että energiaa kannattaa käyttää säästeliäästi. Se koskee niin vettä kuin muitakin perusjuttuja.”

ole sitä jo tänään. Omat valinnat ovat olennaisia entistä energiatehokkaamman elämän tukemisessa.”

Vaikka hallitus on osoittanut korkotukilainoituksen omavastuun koron puolittamisella pystyvänsä alentamaan rakennuskustannuksia, muut asumiseen liittyvät kulut voivat nousta merkittävästi. ”Meillä on todella olemassa

pelko siitä, että näiden asumiseen liittyvien välillisten vaikutusten kanssa asumisesta ei voikaan tulla edullisempaa. Siis huolimatta siitä panostuksesta, että vuokrataso saadaan kohtuullisemmaksi.” n Teksti: Antti Halonen n Kuvat: Henrik Kettunen

Ministerin joulu on rauhallisuuden aikaa Joulun aika on tullut kiireiselle ministeri Kiurulle hieman yllätyksenä. ”Yhtenä päivänä vain huomasin, että täällähän on joulukuuset ja valot joka paikassa.”

Vähäiset pakkaset tai perinteinen syysflunssakaan eivät jouluntulosta huomauttaneet. Kiuru on käynyt tänä vuonna myöhäiskesästä alkusyksyyn joka viikonloppu meressä uimassa. ”Ehkä tämä karaistuminen tekee hyvää. Tällä vesipedolla on ollut hiukan parempi olla, vaikka muuten olisin aika vilukissa.”

Joulusta Kiuru toivoo valkoista. ”Siinä on jonkinlaista taikaa. Joulu on aika ankea, jos lunta ei tule. Tykkään hirveästi hiihtää ja odotan, että joulun välipäivinä pääsisi vähän suksimaan.”

Asuntoministeri Kiuru toivoo, että joulu on rauhallinen ja lämminhenkinen, eikä työasioihin tulisi keskityttyä kovin paljon. Se olisi jo suurta juhlaa, kuten joulun pitää ollakin - rauhoittumisen ja seesteisyyden aikaa.

Oman joulunsa hän viettää äitinsä ja veljensä perheiden luona Kankaanpäässä ja Huittisissa ja palaa kotiinsa Poriin vasta joskus yöllä. ”Olen tottunut olemaan tällainen paikasta toiseen autoileva tonttu jouluna.”

Kiuru sanoo, että joulu on useimmiten läheisille hyvän tekemisen aikaa. ”Meille aikuisille on

aina niin tärkeää omat toiveet ja tavoitteet. Kun voi tehdä muille hyvää, niin se on esimerkiksi veljeni lapsille tosi kivaa. He odottavat aina valtavasti, että olemme kaikki yhdessä viettämässä iltaa. Siitä syntyy hyvän joulun tunnelma.”

Ministeri Kiuru haluaa toivottaa kaikille lukijoille hyvää joulua. ”Rentoutukaa ja nauttikaa yhteisestä ajasta lähimmäisten kanssa, mikäs sen mukavampaa!”

VAV 4. 2011 7

VAV Asunnot Oy:n

Vuokranmääritys kaudelle 1.3.2012 - 28.2.2013

VAV Asunnot Oy:n hallitus päätti 7.12.2011 uusista vuokrista kaudelle 1.3.201228.2.2013. Vuokranmääritysperusteet ovat entiset. Uutena piirteenä vuokranmääritykseen on otettu suunnitelmallisiin korjauksiin omarahoitusosuus. Ne kiinteistöt, joissa tehdään näitä korjauksia ensi vuonna, osallistuvat korjausten kustannuksiin 10 prosentin omarahoitusosuudella korjaustyön hinnasta.

Jatkossa tarkastellaan myös suunnitelmallisten korjausten historiaa siten, että ne kiinteistöt, joissa on tehty korjauksia enemmän kuin mitä kiinteistö

8

on maksanut korjauskassaan vuosien varrella, joutuvat tilittämään vuokrissaan 10 prosentin lisäosuuden tehtävästä korjauksesta eli kaikkiaan 20 prosenttia. Näin kerätään suunnitelmallisiin korjauksiin lisää rahaa ensi vuodelle.

Lausuntokierros asukkailla Asukastoimikunnat saivat vuokralaskelmat lausuntokierrokselle loka-marraskuun vaihteessa ja määräaikaan mennessä lausuntoja saatiin 107 kappaletta. Kaikkiaan yksittäisiä vuokranmääritysyksiköitä on 181, ja

siten palautusprosentiksi jäi 59 %. Asukastoimintaa ei ole 17 kiinteistössä.

Lausuntoja saatiin noin 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Lausuntojen vähäisyyteen vaikuttanee kiireinen käsittelyaikataulu. Aikatauluongelmiin haetaan parannusta ensi vuonna, kun VAV lähtee määrittämään vuokria uuden ohjelman avulla.

Korotus noin puoli euroa Arava-asuntojen keskimääräinen kokonaisvuokra nousi

10,04:sta 10,58 euroon neliöltä kuukaudessa nousun ollessa siten 0,54 € (5,4 %). Vuokra korottui sekä rahoituslainojen hoitokulujen että kiinteistön hoitokulujen, etenkin korjauskulujen kasvun johdosta.

Vuokrien vaihteluväliksi muodostui 8,87 – 12,46 €/m²/kk.

Tänä vuonna VAV lähettää vuokrantarkistuskirjeen mukana kaikille asukkaille myös perittävän vuokran maksulaskun.

Vuokralaskulta löytyvät maksuun vaadittavat tiedot, ja näillä samoilla tiedoilla vuokra maksetaan seuraavat 12 kuukautta.

Uudet vuokrat 1.3.2012 Aravakohteet

Kp

Huoneistojen lukumäärä Tyyppi Vuokra 1.3.2012, €

Osoite

Korotus, €

Keski-Vantaan yte-alue

Pähkinärinteen yte-alue 110

Vaijeritie 1

54

rivi

10,79

0,71

120

Pähkinärinteentie 22, 24 & 26

81

3

10,41

0,48

330

Knaapinkuja 6

24

rivi

10,49

0,57

400

Ollaksentie 29–31

56

3

10,53

0,69

401

Kerkkäkuja 3

29

rivi

11,00

0,39

121

Ainonkuja 2

22

rivi

11,81

0,86

510

Krakankuja 2

60

5

10,08

0,68

122

Kylväjänkuja 7

22

rivi

11,56

0,64

511

Krakankuja 4

55

3/4

10,99

0,72

123

Terhotie 6

43

3

10,66

0,40

512

Arinatie 9

58

4

10,99

0,79

124

Santamäentie 20

17

rivi

11,95

0,68

513

Arinatie 7

42

3

11,77

0,87

125

Karhunkierros 1a

94

5/6

10,81

0,59

514

Tammistonkatu 9

58

4

11,98

0,89

130

Sahatie 2

42

3

10,56

0,61

515

Tammistonkatu 25

28

4

12,39

0,86

140

Luhtimäki 2

98

3

10,69

0,57

516

Herttuantie 6

68

4

11,88

0,93

141

Avaintie 2

29

rivi

10,91

0,95

517

Keikarinkuja 2

57

7

11,20

0,79 0,47

142

Niittäjäntie 13

31

rivi

12,08

0,87

518

Rosendalinrinki 1

49

5

12,37

143

Luhtimäki 1

65

rivi

11,49

0,49

519

Antaksentie 21

56

4/5

12,11

201

Tukkilaisentie 9

39

2

10,69

0,59

Myyrmäen yte-alue

0,60

Tikkurilan yte-alue 600

Kielotie 25

47

6

11,94

0,68

150

Kivikirveenkuja 4

71

7

10,61

0,61

601

Tarhurintie 1 & 3

62

3

12,07

0,84

151

Vaskivuorentie 20

54

7

10,94

0,52

610

Orvokkirinne 4

37

rivi

11,25

0,77

152

Meripihkatori 2

63

7

11,50

0,63

611

Talvikkirinne 4

49

4

9,44

0,51

153

Ruukuntekijäntie 12

35

2/5

10,07

0,30

612

Esikkotie 3

37

3/5

11,40

0,62

154

Ruukuntekijäntie 10

37

2/5

9,74

0,00

613

Lummetie 11

48

5

10,04

0,49

155

Leiritie 6

46

4

10,83

0,70

614

Veturitie 7

120

3/7

9,92

0,28

156

Ruukuntekijäntie 8

46

2/5

10,61

0,58

157

Huddingenpolku 2

70

2/6

10,11

0,50

158

Apajakuja 7

50

5

10,46

0,66

159

Helmikuja 1

52

3/4

11,11

0,62

160

Vaskikuja 2

16

rivi

10,58

0,18

161

Ruukkukuja 1

78

7

11,57

0,74

162

Ojahaantie 1

68

5

11,49

0,63

170

Kukinkuja 8

67

3/7

9,61

0,98

171

Raikukuja 12

31

3

10,59

0,51

172

Raikukuja 14

27

3

11,56

0,90

180

Aamutie 8/Iltatie 16–18

56

rivi

11,28

0,53

181

Laivurinkuja 2

24

rivi

11,17

0,53

230

Lippukuja 2

50

2

12,30

0,38

VAV 4. 2011 9

Huoneistojen lukumäärä Tyyppi Vuokra 1.3.2012, €

Kp

Osoite

Korotus, €

615

Esikkotie 7

30

3/4

10,52

0,53

620

Ohratie 12

34

4

10,52

0,42

621

Vainiotie 2

22

rivi

10,62

0,63

622

Valtuustokatu 1

92

3/5

10,05

0,43

623

Ohratie 1

44

2/3

9,91

0,39

624

Metsänhoitajankuja 2

44

3

11,15

0,54

625

Viljo Sohkasen katu 16

89

krs

11,01

0,40

626

Urheilutie 10a

24

4

12,46

630

Kortetie 1/Osmankäämintie 25

11

rivi

11,67

631

Kirvelitie 2

21

4

11,80

Huoneistojen lukumäärä Tyyppi Vuokra 1.3.2012, €

Kp

Osoite

Korotus, €

726

Viidakkokuja 3

49

5

10,63

0,70

727

Peijaksentie 67/Viidakkokuja 4

62

5

11,65

0,57

729

Viidakkokuja 7

49

k/rivi 12,00

0,71

Rekolan yte-alue 730

Peijaksentie 31

59

3

10,64

0,23

0,75

740

Virsupolku 1

30

5

10,26

0,72

0,70

741

Evästie 5/Konttitie 4 & 6/ Paimenenkatu 19

138

3

9,51

0,71

742

Rautkalliontie 3

31

3

10,29

0,41

743

Laurantie 11

36

6

9,58

0,54

744

Rautkallionkatu 10

84

12

10,95

0,59

Hakopolku 4

33

6

9,86

0,43

0,71

Tikkurilan ympäristön yte-alue 640

Takojantie 1

79

2/3

9,73

0,52

745

641

Markkulantie 24

72

rivi

11,34

0,69

746

Eteläinen Rastitie 11

41

6

10,27

0,57

650

Maitikkapolku 10

51

3

10,67

0,55

750

Immonkuja 2/Kyllikkintie 29

65

rivi

11,31

0,69

651

Uusiniityntie 6

80

rivi

9,43

0,51

751

82

rivi

11,16

0,40

652

Uusiraja 13

10

rivi

12,38

1,28

Nyyrikintie 1/Vellamonkuja 1 & 2

653

Sorakuja 4

92

3/8

10,06

0,73

752

Peijaksentie 15

48

1'/2

11,15

0,80

654

Uusiniityntie 1

18

rivi

11,97

1,00

753

Laurintie 39

21

rivi

11,93

0,77

655

Kallioimarteentie 10

44

2/3

11,01

0,77

755

Nyyrikintie 7

48

rivi

11,79

0,86

656

Asterintie 24

31

2

11,27

0,87

657

Loikkokuja 1

32

2

11,76

0,51

660

Kunnaantie 20

32

rivi

12,32

0,91

661

Maarinkunnaantie 19

44

rivi

11,69

0,75

662

Maarinkunnaantie 13

40

rivi

11,92

0,27

671

Laaksotie 20

88

rivi

11,69

0,76

672

Malvatie 1 & 4

25

rivi

12,24

0,90

Länsi-Rekolan yte-alue 700

Norkkokuja 2

59

5/6

9,63

0,56

701

Lehmuspolku 3

59

2

11,63

0,80

710

Eppiläntie 1–3

43

rivi

10,95

1,01

711

Tahtitie 24

25

1'/2

11,09

0,39

712

Tanssijantie 2

33

2

10,10

0,35

713

Leikkitie 1

60

rivi

11,47

0,72

714

Leikkitie 2

39

2

10,57

0,40

715

Hyrräkuja 10

12

rivi

11,67

0,44

716

Rumpalintie 4

32

rivi

9,54

0,48

720

Hansinkatu 1–3

81

4

9,61

0,40

721

Mikaelintie 7 & 9

60

rivi

10,01

0,42

722

Peijaksentie 69

67

3

10,48

0,50

723

Asolantie 22

39

3

11,81

0,79

724

Mikaelintie 4

12

rivi

12,02

0,78

725

Mikaelintie 11

19

rivi

11,56

0,34

Pohjois-Korson yte-alue 810

Maauuninkuja 2

52

3

10,20

0,49

811

Tanhukuja 4

71

3/5

9,21

0,34

812

Pyykuja 1

20

rivi

11,95

0,80

813

Ruusuvuorenkuja 3

64

3

10,46

0,40

814

Tanhurinne 5

66

3

10,54

0,22

815

Metsotie 25

16

3

11,26

0,32

816

Laulurastaanpolku 1–2

102

2

10,21

0,76

840

Jäniksenkäpälä 11

26

2

11,67

0,33

842

Metsolantie 3

61

4/5

11,66

0,33

860

Kiitäjäntie 2–6/Korennontie 39/Mehiläisenpolku 17

60

1/2

11,31

0,44

880

Kirvisenkuja 1

88

3/4

9,20

0,12

881

Linnustajankuja 1

68

1/2

10,43

0,63

882

Varpusenkuja 1

113

3/5

8,87

0,05

Huoneistojen lukumäärä Tyyppi Vuokra 1.3.2012, €

Kp

Osoite

Korotus, €

Korson yte-alue

Nissaksen yte-alue

820

Marsinkuja 1 & 4

130

3

9,35

0,31

960

Kuninkaanmäentie 104

22

1/2

11,45

0,79

821

Saturnuksenkuja 2 & 4

120

6

9,60

0,40

970

Merkkipuuntie 2

49

1/2

9,28

0,30

822

Maarukanrinne 5

39

3/5

11,48

0,00

830

Otavantie 20

75

3

9,78

0,22

971

Kolohonganreitti 4/ Merkkipuuntie 14

61

rivi

11,11

0,99

831

Otavantie 11

57

3/4

8,88

0,25

980

Viikinkitie 6

65

3

9,02

0,35

832

Otavantie 9

44

3

9,28

0,23

981

Normannikuja 6

30

3

9,59

0,69

833

Näätäkuja 1

65

3

9,18

0,32

982

Kyläkaskentie 2–6

85

3

9,57

0,70

834

Minkkitie 16

68

1/4

10,22

0,67

983

Kylämiehenkuja 2

40

3

9,27

0,21

835

Siilitie 28–30

132

3

9,52

0,32

984

Nissaksentie 15

68

3

9,43

0,23

836

Minkkitie 9

47

4

9,69

0,39

985

Viikinkikuja 3

59

4/3

10,84

0,32

837

Minkkitie 11

66

3/4

10,32

0,39

986

Saagatie 9

55

4/3

11,35

0,67

838

Näätäkuja 4

32

3

10,23

0,64

987

Viikinkikuja 2

53

3

11,35

0,55

988

Riimukuja 4, 6, 8 & 13

85

1/2

11,66

0,63

839

Mäyräkuja 4

70

6/4

11,79

0,29

841

Mäyräkuja 6

68

6

11,13

0,36

Länsimäen yte-alue 900

Maratonkuja 6

52

1/2

10,96

0,80

910

Maalinauhantie 14

120

5

10,56

0,46

911

Maalinauhantie 8

80

5

10,42

0,51

912

Maalinauhantie 19/ Rajakentänkuja 5

90

3

10,11

0,55

913

Vartiokuja 1

32

1/2

10,61

0,60

914

Tykkikuja 5

52

3/4

10,16

0,56

915

Tykkikuja 9

55

3/4

11,00

0,50

916

Vallikuja 6

20

rivi 11,61

0,74

917

Kerokuja 2

21

4

10,63

0,46

918

Pallastunturintie 3b

30

5

10,65

0,65

919

Kerokuja 7

30

3

10,94

0,51

920

Maalinauhantie 10

80

5

10,33

0,43

31

Viherkummuntie 6

54

921

Maalinauhantie 13 & 15

52

9,76

0,28

32

Harppuunapolku 1

81

Hakunilan yte-alue

Korkotukikohteet

Huoneistojen lukumäärä Tyyppi Vuokra 1.5.2012, €

Kp

Osoite

Korotus, €

rivi

11,23

0,14

10,91

0,91

33

Ilolantie 2 ja 4

22

rivi

11,73

0,94

34

Andersinkatu 2

22

2

12,04

0,90

940

Kannuskuja 8

47

3

10,32

0,48

35

Liljatie 12

43

4

12,09

0,20

941

Kannuskuja 5

36

3

10,45

0,45

36

Lauhatie 7

17

3

12,16

0,89

942

Kannuskuja 10

58

4/5

10,47

0,53

37

Lautamiehentie 22-24

94

rivi

11,72

0,79

943

Suitsikuja 1

57

3

9,14

0,37

38

Talvikkirinne 9

42

4

11,59

0,35

944

Vaunukalliontie 2

66

4

9,42

0,38

945

Laukkarinne 8

41

6

9,19

0,51

39

Kalliotie, Kimaratie, Tukkilaisentie

98

rivi

10,71

0,41

946

Ponikuja 4

56

8

9,33

0,46

40

Punamultapolku 3

29

6

12,74

0,78

41

Viidakkokuja 5

31

5/6

11,79

0,75

947

Vankkurikuja 6

19

rivi 11,49

0,51

948

Hakunilantie 58

54

5

10,23

0,46

950

Heporinne 1

49

6

11,14

0,41

VAV 4. 2011 11

Koko perheen joulupeli Lähtö

1

8

9

7

11 10

1. ”Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.” telemaan heiton ajaksi. Mutta ei hätää, seuraavalla Havuja ei jäänyt käytävään, kuusi on kotimainen ja kierroksella saat heittää kaksi kertaa! se sai viileän suihkun. Etene kolme askelta lähemmäksi joulua.

5. ”Jouluruokaa tarjoo kunnon väki.” Kinkunrasvoja ei laitettu viemäriin ja siitä ansaitset heittovuo2. ”Tulla tonttuset voi ilomielin.” Lapset keksivät ron. antaa lahjaksi siivousvuoroja ja postireissuja. Siitä ilman muuta ylimääräinen heitto!

6. ”Hiljaa hiipii joukko varpahillaan.” Hssst! Hiljenny heittovuoron ajaksi kuulostelemaan tonttuja.

3. ”Lahjat peittyi kääröihin, ukset kiinni pantihin.”

Etpäs hoksannut säästää viime vuoden joulupape- 7. ”Lunta tulvillaan, on kaunis talvisää.” Perhe lähreita. Joudut kauppareissulle uusien ostoon ja sii- tee pienelle piristävälle päiväkävelylle. Vauhdita hen kuluu heittovuoro. matkaa ylimääräisellä heitolla.

4. ”Ja hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen.” Naa- 8. ”On äiti laittanut kystä kyllä.” Jouluruokapöydästä jäi puri kävi toivottamassa hyvää joulua ja jäät rupat- biojätettä ja muistit lajittelun. Siirry kaksi ruutua eteenpäin.

12 12

Tässä koko perheen hyvän mielen peli joulun odotusta varten.

Tarvitset vain arpakuution ja pelinappulat avuksesi.

Ensimmäinen heittäjä valitaan arpakuutiolla sen perusteella, kuka saa suurimman numeron.

3 2

4

6

5 13

12 9. ”Me käymme joulun viettohon taas kuusin, kynttilöin.” On hyvä käydä varmistamassa, että palovaroittimet ovat kunnossa. Se kestää yhden heiton ajan.

10. ”Oi kuusipuu, oi kuusipuu, ja lehväs uskolliset.” Hyvä, että muistit laittaa kuusen jalkaan vettä. Etene kolme askelta.

11. ”Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan.

Ja Punahilkan ja sudenkin harmaan.” Mutta kuka tahtoo jäädä unhoon? Mietit sitä heittovuoron ajan.

12. ”Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana!”

Koska perhe muisti lahjoittaa myös kehitysyhteistyökohteeseen, siitä saa hyvän mielen lisäksi heittovuoron.

14 13. ”Arkihuolesi kaikki heitä, mieles’ nuorena nousta suo!” Aattoilta lähestyy kohokohtaa, mutta ei pidä kiiruhtaa. Odottele heittovuoron ajan.

15

Maali!

14. ”Nyt syttyy valot tuhannet myös tänne Pohjolaan.” Koko perhe muistaa, että erityisesti kynttilät sammutetaan sitten illan päätteeksi.

15. ”Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki. Käypä tänne!” Olet maalissa. Jää odottelemaan muuta perhettä ja pistä vaikka pipari poskeen.

HYVÄÄ JOULUA!

VAV 4. 2011 13

viherpeukalo Jouluruusun monta tarinaa Jouluruusu on kasvattanut suosiotaan joulukukkien joukossa. Se on pitkäkestoinen ja kukkii sisätiloissa 4-6 viikkoa. Se on kaiken lisäksi monivuotinen perenna, jonka voi istuttaa ulos pakkasten mentyä – ja se kukkii vielä keväälläkin.

Jouluruusuun liittyy monta legendaa.

Yksi niistä kertoo köyhästä tytöstä, joka olisi halunnut viedä lahjan seimessä makaavalle Jeesus-lapselle, mutta köyhänä hänellä ei ollut mitään lahjoitettavaa. Enkeli Gabriel vei tytön talviselle kedolle, jossa kukki valkoisia ruusuja. Iloinen tyttö poimi sylinsä täyteen kukkia ja asetti ne Jeesus-lapsen peitteeksi seimeen.

Jouluruusu on liitetty myös Raamatun kertomukseen. Jesajan kirjassa ennustetaan Messiaan syntymä: ”Mutta Iisain kannasta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa.” (11:1). Virpin katsottiin ennustavan ruusua. Saksalainen munkki sepitti aiheesta 1500-luvulla runon, joka on uuden virsikirjan virsi 23. ”On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut. On pyhä kirja suuren sen ihmeen kertonut. Tuo kukka suloinen valaisee talviyötä keskellä pakkasen.”

Kreikkalaista mytologiaa Jouluruususta kerrotaan myös kreikkalaisessa mytologiassa. Paimen nimeltä Melampos olisi keksinyt kukasta tehokkaat lääkinnälliset vaikutukset. Melampos pystyi näin pelastamaan merenjumala Poseidonin meren viljasta huolehtineen Proteuksen tyttäret, jotka luulivat olevansa lehmiä. Melampos pelasti tyttäret takaisin järkiinsä.

Toinen antiikin Kreikan tarina kertoo sotapäällikkö Solonista. Kirrhan kaupunkia piirittäneet Delfoin sotilaat lyötiin Solonin neuvosta jouluruusun avulla. Kaupunkia ympäröivään kanaaliin heitettiin jouluruusun kukkia ja juuria. Kun hyökkääjät koskettivat vettä, he sairastuivat ankarasti ja lopettivat piirityksen.

Jouluruususta kerrotaan monta muutakin tarinaa, kirjailija Selma Lagerlöf mm. kertoi version metsän lainsuojattomien jouluöisestä paratiisinäystä, jossa jouluruusut kukkivat. Kerrotaan myös lukuisista muista tarinoista, joissa mainitaan jouluruusun parantava vaikutus. Sillä on

hoidettu lepraa, vesikauhua, epilepsiaa ja mielisairauksia. Kukkien kielessä jouluruusun merkitys korostuukin ahdistusta vapauttavana.

Jouluruusussa on sydäntä vahvistavia glykosideja, mutta niin voimakkaasti, että nykytiedon määritelmän mukaan kasvi on erittäin myrkyllinen.

Jos tarkkoja ollaan, jouluruusu ei ole ruusu ollenkaan, vaan kuuluu Helleborus – sukuun ja leinikkikasvien heimoon. Kun se eteläisessä Euroopassa saattaa kukkia vielä lumenkin alta, kasvi on saanut ruusun merkityksen. Kristikansalle se on ihme, kuten Vapahtajan syntyminenkin.

Pitkäkestoinen ilonaihe Jouluruusun kasvatus kestää puolitoista vuotta, ja siksi se on joulukukkien joukossa arvokkaammasta päästä. Kotiin hankitun kasvin ei pidä antaa kuivua, se kestää parhaiten valoisassa ja mieluiten viileässä paikassa. Sisällä olevaa kukkaa ei pidä lannoittaa. Kuivahtaessaan kukka nuupahtaa, mutta nostaa itsensä jälleen pystyyn.

Tutuin jouluruusuista on valkokukkainen lajike, mutta muunkin värisenä sitä löytyy. Keväällä puutarhaan siirrettynä se kukkii oikeita ruusuja aiemmin. Kasvi istutetaan puolivarjoisaan tai varjoisaan paikkaan, se menestyy myös pensaiden alla. Vettä läpäisevä ja kuohkea multamaa on lajille suotuisin. Talvenarkana sen juuristo kannattaa suojata esimerkiksi havuilla.

Onnistuneella hoidolla jouluruusu antaa sisältöä tutun laulun sanoihin: ”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen.” n Teksti: Jukka Halonen Tärkeimmät lähteet: Peroni: Kukkien kieli (WSOY 1984), Maarit Vallinharju-Stenman: Legenda jouluruususta (www.penan.net/puutarha).

14

Uuden allergiatalon haku helmikuussa 2012 Alkukesästä 2012 valmistuu Kuninkaanmäkeen erityisesti allergikoille tarkoitettu VAV:n uusi kohde. Osoitteeseen Kolohongankuja 6 valmistuu kolme pienkerrostaloa, joissa on 33 asuntoa.

Kolohongankuja 6 on tarkoitettu ensisijaisesti allergikoille ja astmaatikoille.

Kohteessa on pyritty vähentämään altistumista allergeeneille seuraavin keinoin: • Tupakointi on kielletty asunnoissa ja koko kiinteistön alueella.

• Lemmikkieläinten pitäminen kiinteistössä on kielletty.

• Hajustettujen pesuaineiden käyttö pesulassa on kielletty.

• Rakentamisessa on käytetty M1-luokiteltuja eli vähäpäästöisiä pintamateriaaleja.

Kohteessa ei ole muita erityistoimintoja, joten se ei välttämättä sovellu vaikeasti allergisille.

Kolohongankuja 6:n huoneistot jakautuvat seuraavasti: Huoneistotyyppi Huoneiston neliökoko 1 h + kk 35 m² 2 h + kk 49 m² 2 h + k 45,5–59,5 m² 3 h + k 70–73,5 m²

Lukumäärä 6 kpl 3 kpl 19 kpl 5 kpl

Kolohongankuja 6:n jyvitetty neliövuokra on 13,97 Є/m² kuukaudessa.

Lisäksi kohteessa on vesiennakkomaksu, joka on 15 Є/henkilö kuukaudessa. Kohteen arvioitu valmistusajankohta on 31.5.2012.

Kolohongankuja 6:n hakuaika alkaa 1.2.2012 ja päättyy 29.2.2012.

Kohteeseen haetaan täyttämällä helmikuun aikana normaali VAV:n asuntohakemus, joka löytyy kotisivuiltamme www.vav.fi. Mikäli sinulla ei ole internet-yhteyttä kotonasi, voit täyttää hakemuksen VAV:n toimistolla Tikkurilassa. Hakemusta täyttäessäsi valitse kaupunginosaluettelosta Kuninkaanmäki ja kohdeluettelosta Kolohongankuja 6.

Etusijalla haussa ovat allergikot ja astmaatikot. Jos haet asuntoa allergian tai astman perusteella, mainitse asia selkeästi hakemuksen kohdassa ”Asunnon tarve”. VAV pyytää mahdollisia lääkärintodistuksia ja muita hakemuksen liitteeksi tarvittavia papereita hakijoilta siinä vaiheessa, kun heidät on valittu kohteeseen. Hakemusta jätettäessä todistuksia ja muita liitteitä ei tarvita. Kohteessa on varallisuusrajat. Asukkaiksi valituille ilmoitetaan valinnasta maaliskuun 2012 aikana.

VAV 4. 2011 15

Hyvään naapuruuteen johdattanut psykologi Pirkko Lahti on hyvän tahdon lähettiläs, jonka esitys tempaa kuulijat mukaansa.

Psykologi Pirkko Lahti:

Sano naapurillesi

päivää!

VAV:n asukasaktiivit kokoontuivat syksyllä kuulemaan mielenterveyden puolestapuhujaa, psykologi Pirkko Lahtea hyvän naapuruuden salaisuuksista. Avaintekijöitä hyviin naapuruussuhteisiin ovat hyväksyminen, pitkäjänteisyys, joustavuus ja taloyhtiön normien kunnioitus.

Järjestyssääntöjen lisäksi asumisessa on Lahden mukaan paljon kirjoittamattomiakin sääntöjä. Hississä ei saa katsoa silmiin, naapureita ei saa häiritä kummallisella käytöksellä tai ääntelyllä ja naapurille on lai-

16

nattava jauhoja, jos häneltä on päässyt loppumaan.

Pirkko Lahti kertoo, että normi syntyy, kun kolme ihmistä on samassa paikassa.

Kun kaksi päättää, kolmas on samaa mieltä. Massalla pystytään painostamaan olemaan sellainen kuin muutkin. ”Normi syntyy pienestä. Vasta oven takana kolmas voi olla normaalisti. Esimerkiksi somalikulttuurissa on tapa puhua kovaa. Suomalaisilla taas on hiljainen ja matala puhe, ja näiden kohtaaminen riittää ärsyttämään.”

Lahti sanoo, että olennaista olisi pystyä hyväksymään erilaisuus. Hänen mukaansa naapuruuden ilot ja surut ovat sa-

mat kaikkialla maailmassa.

Naapureiden tulisi olla vähintään hyvänpäiväntuttuja. Jos ei muuten, suhteet on hyvä luoda ihan siltäkin varalta, jos sattuu käymään jotain ikävää. ”Omassa kerroksessani asuu neljä ihmistä ja tunnen heidät kaikki.”

Lahden mukaan päivää sanominen on tuttavuuden lähtökohta, jos joku tulee pihalla vastaan. Silloin tietää, että ihminen on samasta taloyhtiöstä.

Hän itse on lähtöisin maaseudulta, jossa jo lapsesta asti opetettiin sanomaan toisille päivää. ”Jouduin kerran ottamaan taksin ja kuljettaja oli arabi. Puhuimme hänen kanssaan ko-

touttamisohjelmasta ja hän sanoi, että jos hän oikein kotoutuisi Suomeen, niin hän ei sanoisi enää kenellekään päivää. Kuvaus on aika hyvä, ja voisi sopia sketsiohjelmaan kuvaamaan meitä asukkaina.”

Sopu sijaa antaa Lahti kehottaa tietynlaiseen suurpiirteisyyteen naapuruussuhteissa. Jos naapurin toimintaan kiinnittää liikaa huomiota ja motkottaa asiasta, siihen saattaa jossain vaiheessa syyllistyä se toinenkin. ”Suosittelen pikkaisen huumoria, hyväntahtoisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä.

Erilaiset kulttuurit ovat tietysti

haasteellisia, mutta niin se on toiseenkin suuntaan. Olemme niin suljettu yhteisö, että ulkomaalaisen on aika vaikea tulla tutustumaan suomalaiseen perheeseen.”

Joskus on toki aiheellista myös huomauttaa asioista.

Lahti ohjeistaa, että jos asukkaan toiminnasta on huomautettava, se tulisi tehdä tasaarvoisena. ”Asukasta ei saa opettaa moraalisesti kuten vanhempi lapsiaan eikä viestin tulisi tulla ylemmältä tai alemmalta tasolta, vaan keskeltä, tasa-arvoisena.”

Lahti muistuttaa, ettei ihmisen tarvitse aina olla oikeassa.

Kun jokainen haluaa olla oikeassa, syntyy taistelu siitä, kumpi on enemmän oikeassa. ”Jokainen haluaa olla hyvä, ja siitäkin voidaan tapella. Olisi tärkeä tietää, ettei oma näkemys ole ainoa oikea, vaan voi hyväksyä naapurinkin mielipiteen. Voi antaa periksi tietäen, että on itse oikeassa, mutta näin ei tarvitse haastaa riitaa.”

Lahti sanoo, että ihminen voi itse päättää haluaako olla oikeassa vai onnellinen. Periksi antaminen voi olla onnellisuuden kannalta parempi ratkaisu, mutta mikäli periksi antaa hampaat irvessä, sekään ei ole hyvä vaihtoehto.

Taloyhtiön tarkkailijat Lahden mukaan talossa kuin talossa riittää aina tarkkailijoita, valittajia ja kyylääjiä. Useimmissa tapauksissa ruvetaan katsomaan muita, kun ei ole tarpeeksi tapahtumia omassa elämässä. ”Jos ihmisen panee vankilaan ja poistaa kaikki ärsykkeet muutamaa ruokailua lukuun ottamatta, hän tulee hulluksi viidessä päivässä. Hän kääntyy sisälle päin katsomaan ja tarkkailemaan esimerkiksi sitä, että lyököhän oma sydän.”

Lahti kuitenkin huomauttaa, ettei taloyhtiön kyttääjää voi oikein neuvoa myöskään hankkimaan elämäänsä sisältöä.

Asukas tarkkailee naapureitaan tahtomattakin. Pitkät suihkut, yöllä vedetyt vessat, kolise-

vat ovet, korkokengillä kävely, lasten äänet, haukkuvat koirat kuuluvat kaikki myös naapuriin. Rappukäytävään haistaa, jos joku paistaa silakoita. ”Ihminen harrastaa arkisen elämän tarkkailua. Alitajuisella tarkkailulla tiedetään mitä naapuri tekee, peseekö hän itseään päivittäin vai ei.”

Koti vai asunto?

Lahden mukaan koti ja asunto ovat kaksi eri asiaa. Koti on ihmisen oma paikka ja reviiri, josta tutkimusten mukaan voi lukea ihmisestä hyvin paljon.

Esimerkiksi millaisessa ympäristössä hän on asunut ja mitä hän arvostaa. ”Koti on jatke meidän itsetunnollemme, meille itselle ja se on asia, josta olemme halukkaita pitämään huolta. Kodin sisustuksessa on aina tuttuja elementtejä omasta turvallisesta peruskodista.”

Pirkko Lahti sanoo, että Suomessa on tutkittu aika vähän ihmisen reviiriä. Eläimillä on omat reviirit, joille ei saa luvatta tulla tai tulee tappelu. ”Kaikki tietävät hyvin, että jos joku astuu omalle reviirille, niin siitä annetaan takaisin. Jos joku esimerkiksi käskee olemaan hiljempaa, siihen vastataan, että valittaja on pitänyt itsekin meteliä. Puolustautuminen on luonnollinen reaktio, ja tilanteesta suuttuu itsekin.”

Koti on ihmiselle tärkeä. Kodissa on asuttu pitkään tai vähintään siinä suunnitellaan pidempiaikaista asumista, jolloin koti merkitsee jatkuvuutta.

Asunto voi olla väliaikainenkin, eikä se sitouta ihmistä samalla tavalla. ”Euroopan tasolla suomalaiset ovat kansana omaisuuttaan suojelevia, jos siihen on tunneside. Jos sitä ei ole, olemme aika suurpiirteisiä. Helsingissä kerran yritettiin sellaista, että koululaiset ja vanhukset istuttivat 7000 sipulia ja alueista pidettiin heti parempaa huolta, kun sen luomisessa oltiin itse mukana.”

VAV 4. 2011 17

Turvallisuuden kolmio Ihminen lähtee aamulla kodistaan töihin ja tulee kaupan kautta kotiin. Lahti muistaa erään puolalaisen elokuvan, jossa kuvattiin rinta rinnan kahta puolalaista. He tulivat samanlaisilla autoilla parkkipaikalle, menivät kotiin, heittivät takit, söivät leivät, lukivat lehteä, katsoivat telkkaria, menivät pesulle ja nukkumaan ja seuraavana aamuna menivät takaisin samanlaisilla autoilla töihin. ”Elämme samankaltaista elämää, ja siitä tulee turvallisuus.

Päivällä on kaaviomainen, toistuva elämänmalli. Uudet tapahtumat virkistävät, mutta tylsyyden hyvänä puolena on turvallisuus.”

Lahti sanoo, että kodin, työpaikan ja kaupan välinen kolmio on turvallisuuden kolmio ja pyhä kolminaisuus. ”Kodin ja työpaikan välimatkan pitäisi olla hallittavissa.

Joskus tulee esteitä tai sade sotkee liikenteen. Parhaimmillaan tilanne on sellainen, että välit

”Koti on jatke meidän itsetunnollemme” voisi kävellä. Matkalla olisi hyvä olla kauppa missä käydä, ja kulkea kolmiota edestakaisin.”

Lahti muistuttaa, että jossain välissä rutiini on silloin tällöin hyvä rikkoa harrastuksella tai jollakin muulla tavalla. Myös oma lempipaikka on hyvä löytää. ”Ihmisellä olisi tärkeä olla oma lempipaikka mihin mennä. Suomalaisille se on usein luonnossa. Vaimolla ehkä keittiössä tai lapsilla omassa huoneessa. Miehillä sellaista ei niinkään ole.”

Arvokkaat unen lahjat Useimmissa taloissa on järjestyssääntöjen mukaan hiljaisuusaika iltayhdestätoista aamukuuteen. Ihmisillä on kuitenkin erilaisia työvuoroja, ja jotkut yövuorolaiset joutuvat nukkumaan päivällä. ”Ihmisen pitäisi saada nukuttua kahdeksan tuntia. Ensin on kahden tunnin pintauni ja vasta sitten syvä uni.”

Uni hoitaa ihmisen mieltä kahdella tavalla. Se prosessoi päivällä tapahtuneita asioita,

Asukasaktiivit kuuntelivat keskittyneesti, kun Pirkko Lahti jakoi avaimia hyvään asumiseen.

18

joita alitajunta työstää unessa.

Jokainen uni kertoo jotain omasta itsestä, ja niistä pitäisi pystyä lukemaan sanomia. ”Kun kaikki aistit ovat päivällä vireillä, pitää nähdä, kuulla ja haistaa, aivot rasittuvat.

Syväunen aikana aivot lepäävät ja keräävät energiaa ja voimia takaisin.”

Väsymyskin vaikuttaa omalta osaltaan naapurisopuun. Väsyneenä naapurin touhuihin voi helposti ylireagoida. Lahti huomauttaa, että mieli tarvitsee unta paljon enemmän kuin kroppa. ”Jos pitää lähteä kahdeksaksi töihin ja on melkein hereillä kuudelta, ei saisi mennä takaisin nukkumaan. Silloin on vielä helppo nousta. Jos taas menee takaisin nukkumaan, aivot eivät enää pääse takaisin vauhtiin ja koko iltapäivä on pilalla, kun aivot ovat unessa.”

Lahti kertoo, että ylireagoiminen on ymmärrettävää, jos on oikein stressaantunut tai väsynyt, mutta kertaluontoiset tapahtumat tulisi kuitenkin kestää. Parasta olisi, jos vain menisi nukkumaan.

Halaus hyvästä alustuksesta.

Talo ja alue Omalla asuinalueella ja naapurustolla on Lahden mukaan tärkeä merkitys asumisviihtyvyydessä. Talon sijainti vaikuttaa hyvin paljon. Jotkut pitävät siitä, jos koulut ja vanhainkodit ovat rinnakkain, mutta jotkut taas eivät tykkää lasten äänestä. ”Myös alueen maine on tärkeä. Itä-Pasila on usein leimattu pahaksi, mutta itäpasilalaiset ovat itse sitä mieltä, että se on ihanaa aluetta.”

Asunnon koollakin on suuri merkitys ihmisen jaksamiseen.

Jos yksiössä asuu neljä ihmistä, asukas elää neljän ihmisen arkea ja tapahtumia.

Lattiakaivot puhtaaksi

”Totta kai se kuormittaa. Ihminen haluaa olla sosiaalinen ja kanssakäymisissä, mutta joskus pitää vetäytyä omaan rauhaan”, Lahti sanoo.

Lahti sanoo, että lasten kannalta olisi tärkeää, että talot olisivat hieman erilaisia.

Omassa ovessa saisi olla jokin tunnusmerkki, joka erottaisi oman kodin oven naapureista. ”Olen nähnyt lapsia ja mummoja, jotka eivät löydä kotiaan.

Lapset ja vanhuksetkin tarvitsevat tällaisia juttuja. Omaan oveen voi laittaa vaikkapa sinisen kukan.” n Teksti ja kuvat: Antti Halonen

Kuka?

Mielenterveyden lähettiläs Pirkko Lahti.

Koulutus: Psykologi, filosofian lisensiaatti.

Luottamustoimet: 20 vuotta mielenterveysseuran puheenjohtaja, aivosäätiön puheenjohtaja.

Toiminta: Kirjoittanut kirjoja ja artikkeleita, osallistunut järjestö- ja poliittiseen toimintaan.

Nyt: Eläkkeellä tehden keikkahommia.

Joulusiivouksessa kannattaa muistaa myös pesutilojen lattiakaivot! Niiden puhdistus on paikallaan hyvinkin pari kertaa vuodessa. Kosteus ja lämpö ovat hyvä kasvualusta monille mikrobeille.

Ennen lattiakaivon puhdistusta on hyvä juoksuttaa vettä lattiakaivoon. Puhdistustyössä kannattaa käyttää suojakäsineitä ja materiaalille sopivaa puhdistusainetta.

Lattiakaivon puhdistus aloitetaan poistamalla lattiakaivon kansi/ritilä. Tämän jälkeen kannesta poistetaan siihen kerääntyneet irtohiukset ja muu lika. Lattiakaivon kansi on myös hyvä pestä molemmin puolin käyttämällä emäksistä puhdistusainetta.

Lattiakaivossa olevat irtoroskat kannattaa poistaa ennen lattiakaivon seinien puhdistusta. Irtoroskat tukkivat helposti kaivon, joten ne tulee ehdottomasti poistaa. Kun lattiakaivon kansi on saatu puhtaaksi, voidaan puhdistaa lattiakaivon seinämät. Puhdistus kannattaa aloittaa tietysti kaivon yläosasta, eli kohdasta johon lattiakaivon kansi asetetaan. Mikäli lattiakaivon seinämät ovat samaa materiaalia kuin kansi, voit hyvin käyttää samaa puhdistusainetta. Lattiakaivosta lähtevä haju on mahdollista neutralisoida esimerkiksi etikalla.

Kylpyhuoneen tehokas kuivaaminen

Kylpyhuoneen käytön jälkeen kannattaa pitää ilmastointi täysillä ja kuivata suihkunurkkaus sekä sauna seiniä myöten kuivauslastalla. Jos asunnossa on sauna, sinne on hyvä jättää jälkilämpö päälle ainakin 30 minuutin ajaksi saunomisen jälkeen. Näillä konsteilla kylpyhuone kuivuu varsin nopeasti käytön jälkeen, ja kosteusongelmilta vältytään.

Korson alueen sekä Hakunilan ja Nissaksen huoltoyhtiöt vaihtuvat Korson alueella sekä Hakunilassa ja Nissaksessa sijaitsevien VAV:n kohteiden huoltoyhtiöt vaihtuvat vuoden 2012 alussa.

Korson alueen kohteita huoltaa 2.1.2012 alkaen Coor Service (entinen Lujapalvelut). Heidän yhteystietonsa ovat seuraavat: Puhelin: 010 622 5888 Sähköposti: palvelukeskus@coor.com Hakunilan ja Nissaksen kohteita huoltaa 2.1.2012 alkaen Lassila & Tikanoja. Heidän yhteystietonsa ovat seuraavat: Puhelin: 010 636 2150 Sähköposti: jauhiainen@lassila-tikanoja.fi Uusien huoltoyhtiöiden yhteystiedot tulevat nähtäväksi myös talojen ilmoitustauluille sekä VAV:n kotisivuille.

VAV 4. 2011 19

Uraauurtavan

moduulitalon rakentaminen alkoi Viertolassa

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja NEAPO Oy:n toimitusjohtaja Olli Vuola esittelivät historiallista Osmankäämintien rakennuskohdetta medialle marraskuussa.

Uuden moduuliteknologian on kehittänyt NEAPO Oy, joka rakentaa talot VAV:lle.

Osmankäämintielle valmistuu 53 huoneistoa pitkäaikaisasunnottomien käyttöön.

Asunnot kuljetetaan kokonaisina tontille Perinteisestä rakennustavasta poiketen moduuliasunnot valmistetaan, sisustetaan ja kalustetaan valmiiksi jo tehtaalla. Asunnot kuljetetaan sen jälkeen kokonaisina, muuttovalmiina moduuleina tontille. Siellä ne kootaan kerrostaloiksi kuin legopalikat ikään.

20

Viertolan Osmankäämintie 28:ssa tehdään parhaillaan rakentamisen historiaa.

Tontille nousee kolme uudella teräsrunkojärjestelmällä valmistettua moduulikerrostaloa, jotka ovat lajinsa ensimmäisiä maailmassa.

Keväällä 2012 valmistuva Osmankäämintie 28 on uraauurtava rakennushanke. ”Kyseessä ovat maailman ensimmäiset teräskennoteknologialla tehtävät moduulikerrostalot ”, kertoo NEAPOn toimitusjohtaja Olli Vuola. ”Vuosien kotimainen kehitystyö on takana ja ensihedelmät ovat nyt nähtävissä.”

VAV kilpailutti Osmankäämintien rakennusurakan aluksi perinteisellä suunnitteluratkaisulla. NEAPOn tarjoama moduulirakenne osoittautui kuitenkin edullisemmaksi tavaksi rakentaa kohtuuhintaisia ja laadukkaita asuntoja kohteeseen.

”Kaupungin asunto-ohjelman mukaisesti pyrimme kehittämään vuokra-asumista Vantaalla. Uuden, innovatiivisen rakentamistekniikan kokeileminen on osa tätä kehitystyötä”, sanoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Laadukasta ja ympäristöystävällistä Samaan aikaan kun Viertolan tontilla on tehty maansiirto- ja perustustöitä, on NEAPOn moduulitehtailla valmistettu asuntoja. Asunnot on viimeistelty keittiöitä, kodinkoneita ja rappausta myöten teh-

Jouluposti ehtii vielä Joulutervehdysten lähettäminen sujuu tänäkin vuonna helposti tutun punaisen postituskuoren avulla. Punainen postituskuori on tarkoitettu kotimaan joulutervehdyksille, joissa on 0,55 euron joulupostimerkki.

Nämä 0,55 euron joulupostimerkeillä lähetettävät kotimaan joulutervehdykset tulee postittaa viimeistään torstaina 15. joulukuuta. Kakkosluokan kirjeenä lähetettävät joulukortit tulee postittaa viimeistään maanantaina 19. joulukuuta ja 1. luokan joulutervehdykset tiistaina 20. joulukuuta.

Joulukortteja kirjoittaessa kannattaa muistaa, että ajoissa lähettäminen ja oikea osoite takaavat tervehdyksen perille jouluksi. Täsmällisiin osoitetietoihin kuuluvat vastaanottajan nimitiedot, kadun nimi, kiinteistön numero, mahdollinen rappu ja oven numero, postinumero sekä postitoimipaikan nimi.

Joulunajan jätehuolto kannattaa huomioida Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck tutustui uuteen rakennuskohteeseen toimitusjohtaja Olli Vuolan ja VAV Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtajan Juhani Paajasen seurassa.

dasolosuhteissa. Myös talotekniikka, eli ilmanvaihto-, putki- ja sähkötyöt sekä viemäröinti, on tehty valmiiksi jo tehtaalla.

Tehtaassa rakentamisen laatu on huippuluokkaa, koska työt tehdään tasalämpöisissä ja kuivissa olosuhteissa.

Kerrostalon ja sen moduulien runkorakenteena käytetään FIXCEL-runkojärjestelmää, joka on rakennusalalla uusi materiaali. Teräskennopohjainen runko on kestävä ja ympäristöystävällinen ratkaisu.

Se sallii moduulien kuljetuksen ja asentamisen kokonaisina asuntoina, erittäin pienellä hiilijalanjäljellä.

Moduulitalo ei vaadi erillistä runkorakennetta, sillä moduulit toimivat itsessään talon kantavana rakenteena.

Yhdysvaltain suurlähettiläs vieraili Osmankäämintien työmaa sai marraskuussa kansainvälisiä vieraita, kun Yhdysvaltain

Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck kävi tutustumassa moduulitaloon. Ympäristöasioihin erikoistunut Oreck oli erittäin kiinnostunut hankkeesta, ja arveli moduulien olevan omiaan esimerkiksi opiskelija-asuntojen rakentamiseen.

Oreckia kiinnostivat muun muassa talon ääni- ja lämmöneristys, joiden todettiin olevan vähintään samaa luokkaa kuin vastaavissa betonikerrostaloissa. Oreck vitsailikin lopuksi harkitsevansa itse muuttoa Osmankäämintielle, kun suurlähetystössä alkaa ensi vuonna suuri peruskorjaus.

Osmankäämintie 28:n huoneistot valmistuvat erityisasunnoiksi pitkäaikaisasunnottomille. Kohteeseen ei voi hakea VAV:n kautta, vaan asukasvalinnat siihen tekee Vantaan kaupungin sosiaalija terveystoimi. n Teksti: Tuomas Alho n Kuvat: Henrik Kettunen

Joulun aikana kertyy ymmärrettävistä syistä paljon ylimääräistä jätettä. Sen seurauksena roskakatos täyttyy kukkuroilleen. Kun joulusiivous on osa hyvää jouluperinnettä, kannattaa lajittelu ja kierrätys tehdä alta pois jo hyvissä ajoin ennen aattoa.

Siksi on hyvä ennen joulua viedä kaikki kierrätysmateriaali keräyspisteisiin – siis paperi, pahvit, pienmetallit ja lasit. Näin ne eivät ole lisätäyttämässä joulun myötä taatusti täyttyviä kierrätyspaikkoja. Ennen joulua ne mahtuvat keräysastioihin vielä mainiosti.

Oman kotipihan roska-astiat tulee täyttää tasaisesti. Ethän jätä jätevaraston ympäristöön joulutunnelmaa pilaavia roskia. Huolellisuus niin seka- kuin kierrätysjätteen kanssa on paitsi yhteinen riemu, myös luontoa ja kustannuksia säästävä teko.

Ei kinkunrasvoja viemäriin Muistathan, että joulukinkun paistorasvoja ei tule laittaa viemäriin. Kinkun rasvat jähmettyvät putkistossa ja aiheuttavat vähitellen viemärin tukkiutumisen. Oikea paikka on biojätteessä. Se onnistuu joko kovettamalla rasvan pakkasessa tai imeyttämällä sen talouspaperiin.

Sekajätteen joukossa rasva aiheuttaa vähiten riesaa pakattuna esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin tai kertakäyttöiseen pakasterasiaan.

VAV 4. 2011 21

Kylmäkellari muuttui asukkaiden

yhteiseksi olohuoneeksi Rajakentänkuja 5:n asukasaktiivit ovat muuttaneet entisen kylmäkellarinsa asukkaiden yhteiseksi kerhohuoneeksi.

Uusi kerhohuone rakennettiin pitkälti kierrätysperiaatteella. Nyt talolla on käytössään monipuolinen toimintatila, jossa on mahdollisuudet kaikenlaiseen ajanviettoon.

Rajakentänkuja 5:n asukas Tuomo Koponen oli aktiivisesti mukana kellaritilan muokkaamisessa uuteen uskoon. ”Asukaskokous päätti, että vanhaksi käynyt kylmäkellari hyödynnetään näin”, kertoo Koponen. Kellarin kylmäkompressorit olivat menneet rikki, eikä sitä muutenkaan enää käytetty ruuan säilyttämiseen.

Uuden kerhohuoneen huonekalut ja muut tavarat ovat lähes kaikki kierrätettyjä. Vanhan kellarin puuosista tehtiin tilaan paneelit ja tuolit, ja myös muut kalusteet ovat kierrätystavaraa. Asukkaat ovat tuoneet kerhohuoneeseen käytettyjä mutta toimivia välineitä eri aktiviteetteihin.

Tällä hetkellä kerhotilasta löytyy esimerkiksi nyrkkeilysäkki, kuntoilulaitteita, tikkataulu, shakkilauta, televisio ja videot.

Tuomo Koponen rakensi tilaan vanhoista kaiuttimista kuusikanavaisen äänentoiston. ”Ainoastaan lattiamaali ja maalaustarvikkeet piti ostaa erikseen VAV:n laskuun”, kertoo Koponen.

Monenlaista toimintaa Talon aktiivit aloittivat kellarin muutostyöt kesän lopussa, ja uusi tila oli valmis loppusyksystä. Itsenäisyyspäivänä 6.12. kerhohuoneessa vietettiin yhdistettyjä avajaisia ja itsenäisyysjuhlia. Samalla Rajakentänkuja 5:n asukkaita pyydettiin ideoimaan, miten kerho-

22

huonetta voitaisiin käyttää tulevaisuudessa.

Talon yhteisen toiminnan lisäksi asukkaat voivat varauskirjan avulla varata kerhohuoneen myös omaan käyttöönsä, ja siellä voidaan järjestää vaikkapa syntymäpäiväjuhlia. Tilassa toimi myös vaihtopörssi, johon asukkaat voivat tuoda vanhoja kirjoja, lehtiä, levyjä ja elokuvia vaihdettavaksi tai paikan päällä nautittavaksi.

Tuomo Koponen sanoo uuden kerhohuoneen olevan ”vastaisku virtuaalimaailmalle”. Hän kokee, että kerrostaloasukkaiden ei tarvitse vain istua yksin asunnoissaan, vaan he voivat tulla yhteiseen tilaan harrastamaan tai vain viettämään aikaa keskenään. Toisaalta kellarin hyvä äänieristys mahdollistaa sen, että sinne voi tulla myös rauhoittumaan ulkomaailman melskeeltä.

Koposen mukaan esimerkiksi koululaiset voisivat käyttää tilaa hyväkseen halutessaan tehdä koulutöitä rauhassa.

Tilat uuteen käyttöön Jää- ja kylmäkaappien sekä pakastimien yleistyttyä kiinteistöjen kylmäkellarit ovat käyneet pitkälti tarpeettomiksi, ja niinpä niistä ollaan vähitellen luopumassa. VAV:n kylmäkellarit poistuvat käytöstä viimeistään kompressorien tullessa käyttöikänsä loppuun, sillä rikkoutuneiden kompressorien tilalle ei enää hankita uusia. Kylmäkellarin viilentämiseen tarkoitettu kompressori kuluttaa paljon sähköä, joten kellareista luopuminen säästää energiaa.

Kuten Rajakentänkujan esimerkki osoittaa, kylmäkellareista vapautuneille tiloille voidaan keksiä uusia luovia käyttötarkoituksia. Yhteinen toimintatila on omiaan lisäämään talon viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. n Teksti ja kuvat: Tuomas Alho

Tapetti repsottaa, korvaako vuokralainen?

Pääosin vuokrasuhteet sujuvat alusta loppuun ongelmitta. Toisinaan vuokranantaja ja vuokralainen ovat kuitenkin eri mieltä siitä, kuka maksaa asuntoon syntyneiden elämisen jälkien korjaamisen. Näihin tilanteisiin on nyt laadittu ohje, joka auttaa riitatilanteissa pääsemään sopuun.

Ohjeessa määritellään, mitä on asunnon tavanomainen kuluminen ja miten tarkasti asunto on siivottava vuokralaisen vaihtuessa. Ohjeen ovat laatineet Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Suomen Vuokranantajat ry ja Vuokralaiset VKL ry.

On luonnollista, että asunnon pinnat, kalusteet ja kodinkoneet kuluvat asumisen aikana. Tavanomainen kuluminen on yleensä vuokranantajan vastuulla. Vuokranantaja ei voi edellyttää, että asunto olisi vuokrasuhteen alussa ja lopussa täsmälleen samassa kunnossa. Pitkän vuokrasuhteen päättyessä jälkiä on hyväksyttävä enemmän. Monihenkisen perheen asumisesta syntyy yleensä enemmän kulumisen jälkiä kuin yhden hengen taloudesta.

Asumisesta saa jäädä kohtuullinen määrä jälkiä peilien, taulujen, lamppujen, julistei-

den, verhotankojen, huonekasvien ja ryijyjen kiinnittämisestä seiniin tai kattoon.

Seiniin tai tapetteihin piirtelyn, tapetoinnin repeytymät ja pintojen sotkemisen vuokralainen joutuu kuitenkin korvaamaan.

Vuokralaisen tulee hoitaa asuntoa huolellisesti. Mikäli asunnossa on erityistä hoitoa vaativia pintoja tai kalusteita (esimerkiksi keittiön puinen pöytätaso, joka vaatii säännöllisen öljykäsittelyn), on vuokranantajan annettava vuokralaiselle niistä tarkat hoito-ohjeet.

Jos oven sälekaihdin jää säännöllisesti oven väliin ja lopulta tämän johdosta rikkoontuu, vuokralainen on toiminut huolimattomasti ja joutuu korvaamaan kaihtimen. Vuokralaisen on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan minimoimaan huonekaluista aiheutuvia jälkiä, esimerkiksi laittamalla huonekalujen jalkoihin huopapalat.

Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous –ohje löytyy esimerkiksi Vuokralaiset ry:n nettisivuilta www. vuokralaiset.fi.

Alku- ja loppukatselmus avuksi Ennen vuokrasuhteen alkamista on tärkeää tehdä asunnossa sisäänmuuttotarkastus, jossa tarkistetaan asunnon ja kodinkoneiden kunto ja kirjataan raporttiin mahdolliset viat ja puutteet. Asunto voidaan lisäksi valokuvata tai videoida.

Vuokrasuhteen päättyessä tehdään lopputarkastus. Jos siinä havaitaan huo-

mautettavaa, voidaan tarkistaa sisäänmuuttoraportista, oliko vika huoneistossa jo vuokrasuhteen alkaessa vai onko vika ilmaantunut vuokrasuhteen aikana. n

Esimerkiksi nämä vuokralainen korvaa - lemmikkieläinten aiheuttamat purema- tai kynnenjäljet asunnon pinnoilla (esimerkiksi kissan repimät tapetit) tai eritteiden aiheuttamat jäljet, hajuhaitat - keittiön työtasojen käyttäminen leikkuualustana, työtason leikkuuviillot - WC-istuimen käyttäminen korokkeena siten, että sen päällä seisotaan

Näistä vuokralainen huolehtii - lamppujen ja loisteputkien sytyttimineen vaihto - jääkaapin ja uunin lamppujen vaihto - palovaroittimen pariston vaihto - ikkunoiden pesu - jääkaapin ja pakastimen sulatus ja puhdistaminen - uunin ja lieden puhtaanapito - poisto- ja korvausilmaventtiilien ja liesituulettimen suodattimen puhdistaminen - kylpyhuoneen lattiakaivon puhdistaminen

VAV 4. 2011 23

Löydä oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola P. (09) 8392 6524 / 0400-688 037 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö P. (09) 8392 6529 / 0400-688 035 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki P. (09) 8392 6522 / 0400-688 039 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Nikinmäki P. (09) 8392 6526 / 0400-688 036 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1.

P. (09) 8392 6534 / 0400-939 016 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi Isännöitsijä Katri Vatanen Alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asola P. (09) 8392 6531 / 0400-764 332 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula P. (09) 8392 6520 / 0400-427 312 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

asumisneuvonta@vav.fi FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541

VAV PALVELEE ASIAKASPALVELU ma-to klo 9.00-15.00 pe klo 9.00-13.00 Puhelinaika ma-to klo 9.00-12.00

ja 13.00-15.00 pe klo 9.00-12.00 e-mail info@vav.fi

Puhelin 09 8392 6540 ASUKASVALINTA e-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA puhelinaika: ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542 VAV Asunnot Oy, Pl 39, 01301, Vantaa / Veturikuja 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi