VAV-viesti 3/2014

VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 3 | 2014

-viesti

Asunnosta kannattaa pitää hyvää huolta VAV:n hankinnat kilpailutetaan Topparoikassa otetaan työ tosissaan

Yhteisöllinen asuminen Otavantie 9:n asukkaat juhlivat talon 30-vuotisynttäreitä

Tukkilaisentien asukasaktiivit perustivat kierrätyshuoneen

PÄ ÄKIRJOITUS

REMONTTIMELU ON ONNEKSI TILAPÄISTÄ Remontin jälkeen asumismukavuus parantuu kertaheitolla.

VAV:N TALOT ovat jo sen ikäisiä, että remontteja on jatkuvasti käynnissä jossakin päin Vantaata. Eniten uudistetaan kylpyhuoneita ja keittiöitä, mutta myös julkisivuja, pihoja, kattoja ja niin M edelleen. Moni on jo ehtinyt odottaa esiu merkiksi uutta kylpyhuonetta pitkään, r ja alkava remontti tekee toiveen todeksi.

Remontin keskellä asuminen ei silti aina ole herkkua, varsinkaan jos talo hup on huputettu ja julkisivun purku tärisy tärisyttää luita ja ytimiä. Etenkin vuor vuorotyöläisille päiväsaikainen mete on hankala, jos päivällä on meteli tark tarkoitus nukkua. Samoin kaikille niill joilla ei syystä tai toisesta niille, ole m mahdollisuutta lähteä pahimman m melun ajaksi pois kodistaan.

Korjau Korjaustöitä ei saa äänettömiksi, mistä sy syystä meluinen aika rajataan päivään, jotta siitä aiheutuisi mahdollisimma vähän haittaa asukkaiden lisimman arkeen Illat ja yöt rauhoitetaan norarkeen. m maaleille kerrostalojen äänille.

Tulevista isoista korjaustoimista tiedotetaan asukkaille aina hyvissä ajoin ennen töiden aloitusta.

Lähes kaikki asukkaat ovat tyytyväisiä, että korjauksia tehdään ja asumisen laatu paranee niiden myötä. Jos jostakusta ajatus tilapäisestä remontin keskellä asumisesta tuntuu mahdottomalta, hänellä on mahdollisuus normaalisti irtisanoa asuntonsa ja muuttaa pois remontin jaloista. Nykyisen vuokraasuntopulan vallitessa VAV ei näissä tilanteissa pysty valitettavasti tarjoamaan korvaavaa asuntoa tilalle.

VAV tekee korjauksia asukkaiden paremmaksi palvelemiseksi, ei suinkaan kiusaksi, minkä lähes kaikki asukkaat ymmärtävätkin – parantavathan tehtävät korjaustoimenpiteet aina kiinteistön kuntoa ja siten myös asumisen laatua.

Miksi sitten asukkaita ei muutateta muualle korjaustöiden ajaksi? Siksi, että asuminen remontin keskellä tulee asukkaille aina halvemmaksi kuin pois muuttaminen. Vuokrien nousun hillitsemiseksi tarvitaan kaikki keinot ja tämä on yksi niistä. Luonnollisesti haitta hyvitetään vuokrassa. Hyvitys hoidetaan aina jälkikäteen, jolloin on selvillä kuinka kauan haitta on kestänyt ja minkä laatuista se on ollut.

Omasta kokemuksestani tiedän, että remontin keskellä eläminen koettelee kärsivällisyyttä. Kun itse on tullut asuttua omatoimiremonttien keskellä yhteensä noin kahdeksan vuotta, osaa samaistua asukkaiden tuntemuksiin.

Yhä edelleen muistan siivousta tehdessäni, kuinka vuosia haaveilin, että saisin tehdä normaaleja viikkosiivouksia, eikä tarvitsisi väistellä kuukausi- ja lopulta vuositolkulla lautakasoja, siivota hiontapölyä vaatekaappien perukoilta, kokata vain mikroruokaa, peseytyä toisinaan vain kylmällä vedellä tai kärvistellä maalin käryissä.

Vaikka omat remontointitaidot ovat ajan saatossa kehittyneet, samalla olen ymmärtänyt, että ammattilainen on myös ammattitaitoinen. VAV:n asukkaat saavat aina ammattilaisten ajallaan tekemät remontit ja niiden häiriöt ovat kyllä kestettävissä, varsinkin kun oma asumismukavuus paranee kertaheitolla remontin valmistuttua.

Kaunista ja värikylläistä syysaikaa lukijoillemme!

Teija Ojankoski toimitusjohtaja

VAV

KUVA: VAULA AUNOLA

2

sisältö VAV-VIESTI 3 | 2014

2 4

Pääkirjoitus

6

Asunnosta kannattaa pitää hyvää huolta Asukkaalla on korvausvelvollisuus vaurioista

10

Hankinnat toteututaan julkisilla kilpailutuksilla Jokaiseen työhön etsitään sopiva tekijä

12

Kolmenkymmenen vuoden keikka Otavantiellä juhlittiin talon syntymäpäiviä

16

VAV:n kotisivut uudistuivat Talosivuilta löytyvät ajankohtaiset asiat

17

Talo valmistuu aikataulun mukaisesti toukokuussa 2015

Reipasta tekemisen meininkiä Remonttiyksikkö Topparoikan kautta voi työllistyä

17

Luonnonvaratasapainoinen talo nimettiin Opaaliksi

18

Yhteisöllistä elämää vuokratalossa

20 21 22

Syksyn asukaskoulutukset

Kierrätys säästää monin tavoin

Vuoden 2015 vuokranmäärityksen aikataulu Lyhyesti: Toimeentulotuen neuvonta, Vuokrasopimuksen irtisanominen, Liikkuminen rakennustyömailla, Jaa parhaat sisustusideasi

22

VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

yhdessä tekemällä onnistuu.

4 Julkaisija:

VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

12

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala.

(Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Shutterstock Ulkoasu: Vaula Aunola (AD) | Harri Viitala Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2014 Painos: 10 300 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

3

VANTA AN K AUPUNKI

– Liikumme työmaalta toiselle tekemässä remonttihommia, enimmäkseen maalaamassa, Topparoikan työpajaohjaaja Ari Aronen sanoo.

Reipasta tekemisen meininkiä Vantaan työllisyyspalveluihin kuuluvassa remonttiyksikkö Topparoikassa otetaan työ tosissaan ja ymmärretään ihmisen yksilöllisyyttä.

TEKSTI JA KUVAT: MAARET LAUNIS

K

orson juna-aseman tuntumassa sijaitsevassa työllisyyspaja Vantaan Valossa vallitsee kutsuva tunnelma.

Kanssaihmistä katsotaan lämpimästi silmiin ja tuntemattomienkin kanssa vaihdetaan kuulumisia. Vantaan Valo Korsossa on yksi osa Vantaan kaupungin työllisyyspalveluja ja tarjoaa työvalmennusta asiakkailleen muun muassa pajatoiminnan avulla.

Topparoikka on kuntouttavan työtoiminnan liikkuva remonttiryhmä, johon pitkään työttömänä ollut henkilö voi ohjautua tehdäkseen mielekästä työtä, pitääkseen kädentaitoja yllä ja päästäkseen osaksi työyhteisöä. Vantaan

4

VAV

kaupungilla tällaisia työtoimintapaikkoja on useita, ja ne ovat osa lakisääteistä kuntouttavaa työtoimintaa.

– Topparoikka on saanut nimensä kauan sitten Suomen rautateillä resiinalla liikkuneesta työporukasta, joka teki kunnossapitohommia Valtion rautateille. No, meillä on resiinan tilalla kumirenkaat, mutta mekin liikumme työmaalta toiselle tekemässä remonttihommia, enimmäkseen maalaamassa, Topparoikan työpajaohjaaja Ari Aronen selittää.

Ajatus remonttiyksikön perustamisesta tuli aikanaan työllisyyspalvelujen asiakkailta.

– Monet miehet kertoivat, että he haluaisivat tehdä käsillään töitä, heillä

oli usein kokemusta rakennusalalta.

Topparoikka perustettiin vastaamaan tähän tarpeeseen vuonna 2000, Vantaan työllisyyspalvelujen kehittämispäällikkö Ritva Joutsenlahti kertoo.

Topparoikan ja muiden pajojen tavoitteena on toimia tukipylväänä niille, jotka tarvitsevat apua elämässä eteenpäin pääsemiseen. Joku lähtee aamulla pajalle pitääkseen yllä tavallista päivärytmiä, toinen hakee kokemusta ja taitoja työnhakua varten.

– Ei sellaista ihmistä olekaan, joka ei olisi elämässään ongelmia kohdannut.

Topparoikka on tarkoitettu 20–60-vuotiaille työttömille, joilla on kiinnostusta ja intoa remonttihommiin, Joutsenlahti toteaa.

Yhteistyö kantaa hedelmää Ari Aronen on ollut Topparoikan vetojuhtana kolmisen vuotta. Hän kuvailee pajan arkea työntäyteiseksi ja monipuoliseksi.

– Teemme maalaustöitä, huoneistoremontteja, lattiatöitä ja muuttohommia. Erityisesti yhteistyö VAV:n kanssa

Topparoikassa ryhmätyö rakentuu selkeille säännöille ja niiden noudattamiselle. Aronen kertoo, että yhdessä kohdattujen haasteiden ja onnistumisten tuloksena työpajalaisten välille on kehittynyt usein tiivis yhteishenki. Vaikka ihmisiä tulee ja menee, henki ja huumori pysyvät.

– Vuosien aikana toiminta on muodostunut meidän ohjaajien näköiseksi.

Topparoikassa säännöt ovat tiukat, mutta hauskaakin pidetään.

Astinlauta työelämään Topparoikan remonttitöihin on osallistunut Arosen vetovastuun aikana yli sata pitkäaikaistyötöntä. Pisimmillään asiakkaat ovat viihtyneet topparoikkalaisena kaksikin vuotta, lyhimmillään kolme kuukautta.

– Kuntouttavassa työtoiminnassa arvioidaan kolmen kuukauden välein sitä, miltä toiminta asiakkaasta tuntuu ja miltä elämäntilanne näyttää. Työllistyminen ei nykyisin ole helppoa, mutta Topparoikasta on silti päästy silloin tällöin suoraan työelämään ja opiskelemaan, kehittämispäällikkö Ritva Joutsenlahti kuvaa. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä eteenpäin heidän omista lähtökohdistaan.

Joutsenlahti ja Aronen sanovat yhteen ääneen, ettei työllisyyspalvelujen asiakkaille voi asettaa yhteismitallisia tulevaisuustavoitteita, niin suuri on elämäntilanteiden ja voimavarojen kirjo.

– Kaikki työpajalaiset eivät välttämättä työllisty tai pääse opiskelemaan.

– Parhaimmillaan Topparoikka on toiminut yhtenä välietappina kohti työelämää, Vantaan työllisyyspalvelujen kehittämispäällikkö Ritva Joutsenlahti toteaa tyytyväisenä.

Toiminnalla on kuitenkin suuri merkitys sille, että asiakas jaksaa pitää oman elämän langat käsissä ja ennen kaikkea olla mukana tekemässä ja vaikuttamassa, Joutsenlahti sanoo.

Kun pajatoiminnassa harjoitellaan vastuunkantoa ja säännölliset työajat palautetaan mieliin, sujuu työhön paluukin jouhevammin.

•

on varmistanut sen, että duunia kyllä riittää.

Tätä nykyä VAV onkin Topparoikan tärkeimpiä toimeksiantajia. Aronen valitsee ohjaajaparinsa kanssa projektit, joihin Topparoikka sitoutuu. Hankkeet eivät voi olla liian monimutkaisia, sillä työpajalaisilta ei vaadita ammatillista osaamista, vaan ennen kaikkea motivoituneisuutta ja halua oppia uutta.

Viime aikoina Topparoikka on antanut uutta ilmettä vantaalaisille porraskäytäville ja ulkokalusteille. Piha-aitoja on korjattu ja maalattu sekä lattioita kunnostettu.

– Yhteistyö VAV:n kanssa on sujunut mukavasti, sillä siellä ymmärretään tämän työllisyystoiminnan lähtökohtia ja meidän asiakkaidemme tarpeita, Ritva Joutsenlahti kehuu.

Tärkeintä on, että työtä piisaa, sillä Topparoikkaan ja muihin työpajoihin riittää halukkaita enemmän kuin voidaan ottaa vastaan. Työprojektit toteutetaan kunnianhimoisesti, jotta topparokkalaisten remontoimistaidoille riittäisi kysyntää myös tulevaisuudessa.

TOPPAR OIK KA KÄVI TÄÄLL Ä .

VAV

5

ASUMINEN

ASUKKAAN KORVAUSVELVOLLISUUS Uuteen asuntoon muuttaessa VAV antaa tarkastuslomakkeen, johon asukas voi merkitä kaikki huomaamansa puutteet ja viat. Kun asukas muuttaa pois huoneistosta, siellä suoritetaan lopputarkastus. Normaali kuluminen kuuluu vuokrasopimukseen, mutta vahingossa tai tahallaan tapahtuneet vauriot tulee korvata.

6

VAV

Asunnosta kannattaa pitää hyvää huolta Kun asunnossa asutaan pitkään, on luonnollista että se myös kuluu. Kaikkia asuntoon tulleita vaurioita ei kuitenkaan lasketa normaaliksi kulumiseksi. Tällaisista vaurioista asukas on usein korvausvelvollinen.

TEKST JA KUVAT: TAPIO ROSENGREN

H

uoneiston huollossa yksi tärkeimmistä asukkaan tehtävistä on siivous.

Mitä tarkemmin ja säännöllisemmin asunnossa siivotaan, sitä paremmin mahdolliset muutokset ja vauriot voi huomata.

– Jo pelkkä pölyjen pyyhkiminen riittävän usein vaikuttaa esimerkiksi ilmanvaihtolaitteiden toimintaan, VAV:n isännöitsijä Jorma Manner sanoo.

– Sama asia on liesituulettimessa.

Sen rasvasuodatin on helppo irrottaa ja pestä tiskikoneessa, tai liottaa yön yli pesuvedessä käsipesulla. Suodatin tukkeutuu ruoanlaitossa nopeasti ja kuormittaa ilmastointilaitetta turhaan.

Tämän lisäksi tulevat vielä hajuhaitat ruoanlaitosta, kun ilmastointi ei ime kaikkia käryjä.

Keittiössä on myös toinen helppo, mutta valitettavan harvoin tehtävä huoltotoimenpide. Ruokaa valmistettaessa on normaalia, että sitä putoaa liedelle. Välillä pyyhkiessä ruoan palasia putoilee liedeltä ja niitä voi pudota myös lieden taakse. Mantereen mukaan sieltä kannattaisi imuroida säännöllisesti, ettei ruokaa jää pidemmäksi aikaa muhimaan lieden ja seinän väliin.

Siivouksessa asukkaat usein laiminlyövät Mantereen mukaan myös jääkaapin kondenssiveden poistoputken.

Se on helposti puhdistettavissa vaikka pumpulipuikolla. Mikäli poistoputki tukkeutuu, on mahdollista, että kerääntyvä vesi valuu jääkaapista lattialle aiheuttaen vesivahingon.

Manner korostaakin keittiön aluetta riskialttiina paikkana nimenomaan kosteusvaurion suhteen. Tiskikone ja jääkaappi voivat helposti aiheuttaa

vuodon, joka huomaamattomana voi aiheuttaa nopeasti isojakin vahinkoja, koska keittiö ei ole kosteaksi tilaksi suunniteltu ja suojattu.

– Jos vaikka kylpyhuoneessa tapahtuisi vuoto pyykinpesukoneessa, se on vielä hyvällä onnella hallittavissa, sillä kylpyhuone on vesieristetty. Aina sekään ei kuitenkaan suojaa vesivahingolta.

Suurin osa asunnoissa tapahtuvista vahingoista olisi vältettävissä pienellä

kotivakuutus voi korvata vahingot Vahinkoja sattuu ja tapahtuu.

Toisinaan pieni huolimattomuus voi aiheuttaa suurenkin vahingon.

Kotivakuutus on tarkoitettu juuri tällaisia tapahtumia varten, ettei asukas joudu korvaamaan itse kallista remonttia.

– On tietysti tulkintakysymys, mikä on normaaliin kulumiseen liittyvää vaurioitumista.

Yleensä asiasta saadaan sopu aikaiseksi, VAVin isännöitsijä Jorma Manner toteaa.

VAV

7

huolellisuudella ja huoltamisella, Manner sanoo.

KylpyhuoneIssa sattuu vahinkoja Jorma Mantereen mukaan yksi kotitalouksien yleisimmistä hieman isommista vahingoista tapahtuu kylpyhuoneessa.

– Peilikaapista putoaa hajuvesipullo tai partavesipullo väärässä kulmassa ja väärällä nopeudella lavuaariin pahimpaan kohtaan, jolloin allas halkeaa.

Allasta ei voi yleensä korjata, vaan se on vaihdettava uuteen. Näitä tapahtuu yllättävänkin usein.

Toinen yleinen vahinko on seiniin tulevat reiät, jotka syntyvät esimerkiksi iskuista tai kun ovi avataan liian voimakkaasti, jolloin se osuu seinään.Myös avainten katoaminen kuuluu korvattaviin vahinkoihin. Voi tulla hyvinkin kalliiksi, jos avain katoaa ja useampia lukkoja joudutaan sarjoittamaan uudelleen.

– Nämä kaikki ovat sellaisia asioita, jotka asukkaan on itse korvattava.

Mutta toisaalta on ihan luonnollista, että vahinkoja tapahtuu. Samoin on muistettava asunnon luonnollinen kuluminen.

Joskus pieni huolimattomuus voi aiheuttaa suurenkin vahingon.

– Vakavin vahinko omalla urallani oli sellainen tilanne, jossa asukkaat muuttivat pois talvella ja olivat tyhjentäneet asunnon. Kylpyhuoneesta oli vahingossa jäänyt silloin tuuletusikkuna auki. Pakkanen oli jäädyttänyt kylpyhuoneen vesiputket, mikä aiheutti ison vesivahingon. Vesi oli valunut katosta neljän kerroksen läpi, ja vahingot olivat luonnollisesti merkittävät.

Kotivakuutus onkin tarkoitettu juuri tällaisia tapahtumia varten, jolloin asukas ei joudu korvaamaan itse kallista remonttia.

– Lomakkeesta nähdään, mitä mahdollisesti pitää vielä korjata, jotta huolto voi tehdä korjaukset. Tärkeintä lomakkeessa on kuitenkin todentaa, mitä vikoja asunnossa on ollut siihen muuttaessa. Kun lomakkeen täyttänyt asukas muuttaa pois asunnostaan, hän ei joudu korvaamaan edellisen asukkaan jälkiä, koska ne on todettu jo muuttohetkellä.

Manner suositteleekin täyttämään lomakkeen mahdollisimman tarkasti.

– Kannattaa kiertää rauhassa asunto läpi ja merkitä huolellisesti lomakkeeseen kaikki pienimmätkin viat.

– Pääsääntönä on se, että ne viat jotka on mainittu sisäänmuuttopöytäkirjassa, niiden osalta uusi asukas on vastuusta vapaa.

Asunnosta muutettaessa tehdään lopputarkastus Kun asukas muuttaa pois huoneistosta, siellä tehdään lopputarkastus. Silloin

käydään asukkaan kanssa läpi asunnon mahdolliset vauriot ja kulumat. Vuokrasopimukseen kuuluu normaali kuluminen, joka on Mantereen mukaan aina tapauskohtaista. Kuluminen riippuen esimerkiksi asuinvuosista ja asukasmääristä.

– Yleisesti ottaen kaikki normaali kuluminen kuuluu vuokrasopimukseen, mutta vahingossa tai tahallaan tapahtuneet vauriot tulee korvata.

Vahingoista ja korvauksista neuvotellaan yleensä yhdessä, ja korvaus peritään vakuusmaksusta sopimuksen mukaan.

– On tietysti tulkintakysymys, mikä on normaaliin kulumiseen liittyvää vaurioitumista. Niistä pyritään kuitenkin pääsemään sovintoon ja lähes aina niin käykin. Vain hyvin harvoin näitä asioita käsitellään oikeudessa saakka, Manner sanoo.

Tarkista asunnon kunto muuttaessasi Uuteen asuntoon muuttaessa VAV antaa tarkastuslomakkeen, johon asukas voi merkitä kaikki huomaamansa puutteet ja viat. Täyttämisen jälkeen lomake palautetaan huoltoyhtiön kautta VAV:lle.

– Tämän lomakkeen täyttäminen on tärkeää, Manner kertoo.

tarkkana KEITTIÖSSÄ JA KYLPYHUONEeSSA 8

VAV

Kylpyhuoneessa vesivuoto pyykinpesukoneesta voi olla hyvällä onnella hallittavissa, sillä kylpyhuone on vesieristetty. Keittiö ei ole vesieristetty tila, eli vesi pääsee helposti rakenteisiin tekemään tuhoja.

•

Uusia koteja Hämevaarasta voi hakea 17.–31.10.

Länsi-Vantaan Hämevaaraan valmistuu tammikuussa 2015 uusi VAV:n kerrostalokohde.

Osoitteeseen Lehtikallio 2 valmistuvia asuntoja voi hakea 17.10. alkaen, ja niiden hakuaika päättyy 31.10.

Lehtikallio 2:sta tulee haettavaksi yhteensä 57 huoneistoa, joiden jyvitetty kuukausivuokra on 13,42 €/m². Huoneistot ovat kaksioita ja kolmioita, kooltaan 38–69 m². Tarkempaa tietoa Lehtikalliosta ja sen asunnoista löydät VAV:n kotisivuilta: www.vav.fi/lehtikallio2

Hakuohjeet Lehtikallio 2:n asuntoja voi hakea sähköisellä asuntohakemuksella, joka löytyy VAV:n kotisivuilta www.vav.fi, osiosta Asunnon hakeminen. Asuntoa voi hakea myös paperilomakkeella, joita saa VAV:n toimistolta Tikkurilasta. Samalla hakemuksella voi hakea asuntoa myös muista VAV:n kohteista. Asuntohakemuksen mukana ei tarvitse toimittaa liitepapereita.

Hakijoita koskevat varallisuusylärajat, jotka voi tarkistaa VAV:n kotisivuilta. Asukkaiksi valituille ilmoitetaan valinnasta marraskuun aikana.

VAV

9

KUMPPANIT

TEKSTI JA KUVAT: TAPIO ROSENGREN

– Tarjousasiakirjat laaditaan huolella. Valitukset viivästyttävät hankintoja, VAVin talouspäällikkö Liisa Kälvälä sanoo..

Hankinnat toteutetaan julkisilla kilpailutuksilla Hankintalain mukaan julkisten hankintayhteisöjen pitää järjestää hankinnoista lain mukainen kilpailutus.

Näin varmistetaan, että jokaiseen työhön löytyy tavoitteiden mukainen ja edullinen tekijä.

TEKST JA KUVAT: TAPIO ROSENGREN

H

ankkeiden kilpailutus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että palvelun tilaaja ilmoittaa tarkasti mitä hän haluaa tilata, minkä laatuisena ja minkälaisia määriä.

Näiden tietojen perusteella palveluntarjoajat voivat laskea, millaisilla kustannuksilla he pystyvät pyydetyn palvelun toteuttamaan, oli kyseessä sitten rakentaminen tai vaikka kiinteistöhuollon järjestäminen VAV Asunnot Oy:n kohteisiin.

Kilpailutukseen osallistutaan jättämällä määräaikaan mennessä tarjous tehtävästä työstä tai palvelusta.

Kun kaikki osallistujat tekevät tarjouksen samoilla tiedoilla, tilaaja, eli tässä tapauksessa VAV pystyy vertaamaan tarjouksia ja löytää tarjoajan, jonka tarjous on edullisin ja joka kykenee toteuttamaan kaikki tilaajan haluamat asiat.

Kilpailutus on tarkkaa työtä VAV:n kiinteistöpäällikkö Jukka Aallon mukaan kilpailutusasiakirjat on tehtävä todella tarkkaan. Kun yritys on valinnut kilpailutuksen voittajan, sopimus voidaan tehdä vasta lakisääteisen valitusajan jälkeen.

– Heti kilpailutuksen ratkeamisen ja sen tulosten tiedoksi saattamisen jälkeen hävinneet osapuolet tutkivat vielä perusteellisesti kaikki kilpailutusasiakirjat. Jos kilpailutusprosessissa epäillään pientäkin virhettä tai puutetta, tarjoajat voivat valittaa välittömästi markkinaoikeuteen ja vaatia hankintapäätöksen oikaisua tai uutta kilpailutusta.

Joskus valitus jätetään, vaikka perusteita ei olisikaan. Jotta tarvittavat työt saadaan silloin tehtyä ja esimerkiksi rikkinäiset kodinkoneet vaihdettua, sopimus tehdään väliaikaiseksi ja oikeuden päätöstä jäädään odottamaan.

Jos valitus tapahtuu esimerkiksi rakentamisen urakkatarjouksesta tai muista isoista hankkeista, ei Aallon mukaan ole mahdollista aloittaa töitä

ennen kuin hankintaprosessi on hyväksytysti suoritettu.

Tämä voi viivästyttää paljonkin esimerkiksi uuden korjausrakentamisprojektin aloitusta.

VAV:n talouspäällikkö Liisa Kälvälän mukaan tilanne on ongelmallinen myös siksi, että käytännössä valitusta ei tarvitse tarkasti yksilöidä.

– Sehän siinä on se ongelma. Markkinaoikeudelle ei aina edes yksilöidä valituksen syytä. Silloin meidän pitää perata kaikki paperit läpi ja yrittää löytää mahdolliset syyt, joiden takia valitus on tehty.

Kälvälän mukaan VAV ei ole isompien rakennusurakoiden kanssa toistaiseksi joutunut valituksen kohteeksi.

Hän kokee, että juuri erittäin tarkkaan laadittu kilpailutus ja siihen liittyvät asiakirjat takaavat, että mahdollisuus valituksen läpi menemiseen on hyvin pieni.

– Kaikki valitukset käydään kuitenkin läpi, ja se tuo meille kuluja lisää, esimerkiksi lakipalveluiden muodossa.

Kälvälä kertoo, että aivan kaikkia hankintoja VAV Asunnot Oy:n ei kuitenkaan tarvitse itse kilpailuttaa, vaan yhtiö voi myös hyödyntää Vantaan kaupungin hankintakeskusta. Kaupunki huomioi tytäryhtiönsä kilpailuttaessaan palveluja ja hankintoja, joita VAV voi sitten käyttää hankintakeskuksen kautta.

Kilpailuttamisen hyödyt ja haitat Kiinteistöpäällikkö Aallon mukaan hankintojen pakollisen kilpailuttamisen etuja ovat muun muassa avoimuus sekä harmaan talouden kitkeminen.

Kilpailutuksella voidaan kamppailla harmaata taloutta vastaan, koska

esimerkiksi työnantajavelvoitteiden täyttämisestä sekä kaikesta maksuliikenteestä on sopimuksissa sovittu etukäteen. Kaikesta pitää löytyä aina myös tositteet. Näiden tarkastamisesta ja seuraamisesta vastaa talouspuoli Liisa Kälvälän johdolla.

Aallon mukaan VAV Asunnot Oy:n kokoisen toimijan hankinnoissa ylitetään usein nopeasti se raja, jolloin kilpailutus tulee lain määräämänä järjestää.

– Jos teemme esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevan palvelusopimuksen, kilpailuttaminen on järjestettävä, jos hankinnan arvo on 30 000 euroa. Jos sopimus on voimassa vaikkapa neljä vuotta, summa jaetaan sopimuskuukausille. Eli hankintarajaksi tulee 650 euroa kuukaudessa. Se on jo niin pieni summa, että esimerkiksi kiinteistönhoidossa tai siivouspalveluissa kaikki hiemankaan isommat hankkeet ja hankinnat tulee kilpailuttaa.

Toteutuminen varmistuu VAV:n rakennuttajapäällikkö Kari Nauskan mukaan kilpailuttamisen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki olosuhteet on otettu huomioon raken-

– Kilpailuttamisen etuja ovat muun muassa avoimuus sekä harmaan talouden kitkeminen, VAV:n kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto sanoo.

nuttajankin puolelta ja että suunnitelman toteutus on realistisesti toteutettavissa.

Väärin tehdyt kilpailutukset voivat pahimmillaan keskeyttää rakennustyöt, kun niiden hinta on kesken kaiken kallistunut huomattavasti.

Kun hankinnan hinta ylittää laissa säädetyn rajan, mikä tällä hetkellä on suuruudeltaan 207 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa ja 5 186 000 euroa rakennusprojekteissa, on kilpailutus tehtävä myös EU-alueilla. Nauskan mukaan VAV:n kilpailutuksiin osallistuu silti harva ulkomaalainen taho.

– Kyllä ne osallistujat ovat pääosin Suomesta, mutta joskus mukana saattaa olla muutama tarjoaja myös Virosta.

Nauskan mukaan tärkeintä on kilpailutusasiakirjoja laatiessa muistaa asettaa oikeanlaiset osallistumisehdot, jolloin kilpailutuksesta voidaan karsia pois niitä tarjoajia, joiden rahkeet eivät tämän kokoluokan töihin riittäisi.

– Raja-arvot on siksi tärkeää laittaa tarpeeksi tarkkaan. Silloin voimme poistaa ne kilpailuun osallistujat, joiden olisi käytännössä mahdotonta toteuttaa projektia annettujen ehtojen mukaisesti.

Nauska uskoo, että tämä myös takaa työn laatutason. Vakiintuneet toimijat tietävät, miten paljon heidän pitää panostaa, jotta voivat toteuttaa työn tarpeeksi hyvin ja osaavat budjetoida sen oikein.

•

VAV

11

MEIDÄN TALOSSA

Kolmenkymmenen vuoden keikka

Vaikka syksy on jo pitkällä, niin Otavantie 9:ssä on kukkaloisto parhaimmillaan. Samettiruusut ja amppelit eivät kukoista itsestään, vaan väriloiston taustalla ovat puuhakkaat asukkaat. Kauniista pihapiiristä on koko taloyhtiö ylpeä. Nyt on aika juhlia 30-vuotista taivalta.

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: ANTERO AALTONEN

12

VAV

Noy Budsuebsai paistaa thaimaalaisia kookoslettuja juhlaväelle.

O

tavantie 9 sijaitsee Korson Metsolassa.

Kahden talon välissä on huikea pihapiiri istutuksineen ja grillikatos yhteisiä hetkiä varten. Aitoja ja katosta on maalattu yhteisvoimin, ja illan pimeinä aikoina katos saa vielä valotkin. Kukkaloisto oli erityisen tärkeä 27. syyskuuta, kun taloyhtiö vietti 30-vuotisjuhliaan pihapiirissä asukkaiden kesken. Laventeli viehättää jo tuoksullaan.

Taloyhtiön taivalta juhlittiin näyttävästi. Grilli oli kuuma, kakku enemmän kuin upea ja pienet suolaiset ja makeat antimet maistuivat kaikille. Ilmassa oli herkullinen kookosmaidon tuoksu – se tuli taitavan Noy Budsuebsain käsistä.

Pienen pienet herkulliset ja thaimaalaisittain maustetut lettuset olivat herkkuja, joita ei voinut olla maistamatta.

30 vuotta Otavantiellä Otavantie 9:n luottamushenkilö SvenOlof Sontag muutti vuonna 1984 Hiekkaharjusta vanhempiensa omakotitalosta Korsoon. Muutos omakotiidyllistä uuteen maisemaan oli suuri.

Sontag sopeutui kuitenkin hyvin uuteen ympäristöön – niinkin hyvin, että on viihtynyt jo 30 vuotta.

– Hyvä täällä on asua. Palvelut ovat lähellä, ja taloyhtiön viihtyisyydestä huolehditaan kaikin tavoin. Järjestyssääntöjä noudatetaan ja arvostetaan. Se näkyy taloyhtiön yleisilmeessä siisteytenä. Asukkaista myös välitetään, ja heitä autetaan aina mahdollisuuksien

Talon luottamushenkilö Sven-Olof Sontag muutti vastavalmistuneeseen taloon aikanaan lapsuuden kodistaan, ja on viihtynyt talossa siitä asti.

– Huolehdimme ympäristöstä yhdessä.

VAV

13

Veljekset Mikko (oik) ja Jarno Niilola muuttivat taloon pikkupoikina.

mukaan. Jos naapuri on esimerkiksi sairaana, niin eiköhän joku jo pian käy kysymässä, voiko auttaa kauppa-asioissa tai muuten, sanoo Sontag.

Hän tiivistää vielä sanomansa.

– Ympäristöstä huolehtiminen ja kunnossapitäminen palkitsee ja rauhoittaa. Lieveilmiöihin puutumme heti ja asia on siten poissa päiväjärjestyksestä.

Sontag kertoo, että asukkaiden ikäjakauma on monipuolinen lapsiperheistä senioreihin.

Huolena tietenkin on, miten liikkuminen onnistuu esimerkiksi hissittömään neljänteen kerrokseen, kun iän mukana niveliin tulevat kaikenlaiset kolotukset.

– Tämä taloyhtiö on niin pidetty, että ei tästä haluaisi muuttaa ikäihmisenäkään. Sitä olisi tuolloin tavallaan taas juureton vieraassa ympäristössä, tuumaa Sontag.

Yhtenä ratkaisuna Sontag näkisi esimerkiksi sen, että hissi voitaisiin jos-

otavantie 9 Kaupunginosa: Metsola Talotyyppi: kerrostalo Rakennusvuosi: 1984 Rakennusten lukumäärä: 2 Asuinhuoneistojen lukumäärä: 44

14

VAV

kus tulevaisuudessa hankkia alempaan taloon, jossa on paljon pieniä asuntoja. Isommissa neliöissä taas viihtyvät perheet ja henkilöt, joille liikkuminen on helppoa.

Joka tapauksessa, oli hissiä tai ei, tästä talosta ei haluta pois. Moni jopa tuntuu jonottavan Otavantielle, kun sana viihtyisyydestä ja hyvästä hengestä kiirii naapurustoon. Taloyhtiössä alkoi varsinaisen kukkaloiston uudisaika, kun viherpeukalo Tuija Laitinen muutti taloon muutama vuosi sitten. Hän on hyvällä esimerkillään innostanut myös muita viheristutusten ja kukkienhoidon pariin. Istutusten kanssa tehdään siis todella hyvää tiimityötä.

Marjatalla riittää juhlavuosia Marjatta Räsänen on viihtynyt Otavantiellä myös jo lähes 30 vuoden ajan.

Aikoinaan hän muutti viihtyisään kaksioon pienen tyttärensä kanssa. Toinenkin mittava merkkipaalu Räsäsellä on – hän oli nimittäin mittavan työrupeaman eli 50 vuotta yhden työnantajan palveluksessa.

– Vaikka Stockmannin Helsingin keskustan toimipisteestä työpaikka siirtyi Pitäjänmäelle, Otavantieltä on ollut hyvät kulkuyhteydet lähes joka paikkaan, sanoo Räsänen.

– Kotiin on muutenkin aina hyvä palata. Apua saa, jos sitä tarvitsee ja toki itsekin voi olla auttajan roolissa, hän tuumaa.

Räsänen on yksi kukkaloiston ”hengettäristä”.

– Istutusten kanssa puuhaaminen on hyvää hyötyliikuntaa. Myös talon lapset on otettu mukaan hoitamaan kukkia ja muita istutuksia, joten lapset osaavat myös arvostaa niitä – kukapa haluaisi turmalla sellaista, mitä on itse hoitamassa.

Mirkku Tiainen on myös Otavantien 30 vuoden konkareita. Kolmas 30 vuotta Otavantiellä asunut on Milja Strandén, joka muutti myös aikoinaan omakotitalosta kerrostaloon.

– Olihan se sopeutuminen alkuunsa hiukan haastavaa. Lähinnä tuppasin jättämään esimerkiksi avaimet keittiön pöydälle, kun omakotitalossa pystyi silloin aikoinaan lähtemään kauppareissulle ilman ovien lukitusta.

Stranden arvostaa Otavantie 9:n taloyhtiössä reilua meininkiä ja naapurien välistä ystävyyttä. Hän pitää yhteistä toimintaa tärkeänä, samoin asukkaiden aktiivisuutta.

– Touhuamalla oppii tuntemaan naapureitaan paremmin, ja mukavaahan se on, että kaikki tervehtivät toisiaan iloisesti, sanoo Strandén.

Juhlavuoden pitopöytä notkui herkkuja, ja koko ajan pihapiiriin tuli lisää asukkaita. Lapsille oli omia puuhapis-

Marjatta Räsänen hoitaa mielellään talon pihan kukkaloistoa.

— Siinä saa samalla hyötyliikuntaa.

teitä ja pitkän pöydän äärellä viihtyivät asukkaat – aina on mukava vaihtaa kuulumisia.

Nämä bileet saisi olla sitten joka vuosi, kuului ääni ruokapöydästä.

Hyvä kasvuympäristö Heidi Niilolan pojat, 14-vuotias Jarno ja 16-vuotias Mikko, ovat muuttaneet Otavantielle 2- ja 4-vuotiaina. Pikkupojat varttuivat rauhallisessa ympäristössä.

– Täällä on ollut hyvä kasvaa ja asua.

Takapihalle olemme viritelleet esimerkiksi jalkapallopelejä. Nyt meillä on siellä hyvä maalikin, sanoo Mikko.

Mikko on myös tyytyväinen siihen, että asuminen on edullista. Hän pitää myös ympäröivästä luonnosta ja etenkin ruska-ajasta.

– Joskus luontoa tulee ikuistettua valokuviksi, hän sanoi.

Myös Jarno Niilola viihtyy hyvin taloyhtiössä.

– Minullekin on tärkeää, että luontoa on lähellä.

Sven-Olof Sontag kutsuu Heidi Niilolaa leikkisästi ”mansikkatädiksi”. Niilola on nimittäin istuttanut ja hoitanut mansikat taloyhtiön iloksi.

Milja Strandén ja juhlien maistuva, mahtava kakku.

rauhallinen, ja täällä ei ole esimerkiksi baareja tai muuta elämää, mikä aiheuttaisi meteliä tai häiriöitä. Olen tuntenut heti alusta alkaen itseni tervetulleeksi taloon ja sama tunne jatkuu.

Tytti Hakamäellä on pieni cairnterrieri Mera. Koira pitää kaikista ihmisistä ja pusuttaa, jos saa vain tilaisuuden.

Meran tarkkaavaiset silmät huomaavat heti pihalla Sven-Olof Sontagin. ”Uffea” ei voi ohittaa.

Sieltä se kipittää ja keikkuu, nuuhkii ja hyörii. Ja ei kun syliin vaan, nauraa Sontag.

Sven-Olof Sontag uskoo, että Otavantie 9 tulee pysymään myös seuraavat 30 vuotta viihtyisänä ja haluttuna asumiskohteena.

– Nämä asiat ovat meistä asukkaista itsestämme kiinni. Jos haluamme viihtyisän, rauhallisen ja turvallisen asuintalon ja ympäristön, niin yhteiseen hiileen on kaikkien puhallettava. Meillä se on onnistunut erinomaisesti.

•

Tytti Hakamäki A-rapun ovella.

Uffea ei voi ohittaa Tytti Hakamäki on alkuperäinen korsolainen vesitornin kupeesta. Monesti hän on muuttanut, mutta Otavantien 9:ssä on menossa jo seitsemäs vuosi.

– Viihdyn täällä hyvin. Ympäristö on VAV

15

VAV TIEDOT TA A

VAV:n kotisivut uudistuivat VAV:n uudistuneet kotisivut otettiin käyttöön tänä kesänä. Uudistuksessa sivujen rakennetta muutettiin niin, että oikean tiedon löytäminen on helpompaa. Samalla otettiin käyttöön uudet talosivut, joilta löytyy lisätietoa jokaisesta VAV:n asuintalosta.

Uusilla kotisivuilla keskeisin sisältö on jaettu kahteen osaan eri käyttäjiä ajatellen. Asunnon hakeminen -osio on tarkoitettu asunnon hakemisesta tai vaihtamisesta kiinnostuneille: sieltä löytyy sähköinen asuntohakemus, ohjeet hakemuksen täyttämiseen sekä muu VAV:n asuntojen hakemista koskeva tieto. Asuminen-osio on puolestaan tarkoitettu VAV:n asukkaille: tästä osiosta löytyvät asumista koskevat ohjeet,

suositukset ja vinkit. Asuminen-osion alta löytyy myös lisätietoa VAV:n asukastoiminnasta ja asukasdemokratiasta sekä VAV-viestin nettiversio ja lehden arkisto.

Uutuutena kotisivuilla on Talosivutosio, johon on koottu kaikkien VAV:n asuintalojen keskeiset tiedot, kuten esimerkiksi isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot. Talosivuille on otettu käyttöön myös sähköinen ilmoitustaulu, jonne isännöitsijät ja talojen luottamushenkilöt voivat lisätä tiedotteita talon asukkaille. Oman kotitalon sivuilla kannattaa siis vierailla aika ajoin, jotta pysyy ajan tasalla talon tapahtumista.

Uusilla kotisivuilla asukkaiden ja asunnonhakijoiden käytössä olevat

Y T YVÄT , Ö L A T L I SIVU EDOT UUSILTA KSET, YHTEYSTIE , HAKEMUEET ASUKKAILLASIAA , OHJ ATIA R K O M E ASUKASDTAL OSIVUT.. .

16

VAV

sähköiset palvelut on koottu omaan osioonsa, samoin erilaiset tulostettavat lomakkeet. Yhteystiedot-osiosta löytyvät VAV:n ja huoltoyhtiöiden kattavat yhteystiedot, ja tietoa VAV:sta yhtiönä löytyy puolestaan osiosta VAV Asunnot Oy. Ajankohtaista-osiossa voi lukea uusimmat uutiset sekä selata uutisarkistoa.

Kotisivu-uudistuksen kantavana ajatuksena on ollut tehdä sivujen käytöstä entistäkin helpompaa ja sujuvampaa.

Risut ja ruusut uudistuksesta voi jättää täyttämällä Palaute-linkin takaa löytyvän sähköisen palautelomakkeen.

•

TEKSTI TUOMAS ALHO // KUVAT HENRIK KETTUNEN

Opaali-talon pääty on saanut kauniin vihreän rappauksen.

Luonnonvaratasapainoinen kerrostalo sai nimen Opaali TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: HENRIK KETTUNEN

VAV-viestin viime numerossa kerrottiin luonnonvaratasapainoisesta kerrostalosta, jonka VAV rakennuttaa ensi vuonna Kivistössä pidettäville asuntomessuille. Talon rakennustyöt ovat edenneet kesän ja syksyn mittaan hyvää tahtia, ja osa sen julkisivuista ja kalusteista on jo paikallaan. Kerrostalokohde valmistuu aikataulun mukaisesti toukokuussa 2015.

Kesällä luonnonvaratasapainoinen talo sai arvoisensa nimen, kun se ristitiin Opaaliksi. Opaali on jalokivi, jonka värivivahteet syntyvät eri pigmenttien kerrostumista. Opaali-nimi symboloi oivasti uutta taloa, jossa kokonaisuus syntyy perinteisten rakennusmateriaalien sekä uusio- ja kierrätysmateriaalien rinnakkaisesta käytöstä. Talon nimi istuu myös hyvin uuden Kivistön alueen muuhun paikannimistöön, missä jalokiviteemaa on käytetty laajemmin.

Opaali-talolle on myös perustettu omat kotisivut, jotka avautuvat lokakuussa. Sivut löytyvät osoitteesta www.opaalitalo.fi, ja niiltä löytyy muun muassa tietoa talon perusideasta ja siinä käytetyistä materiaaleista sekä valokuvia rakentamisen etenemisestä.

Opaali-talon asuntoja voi hakea alkuvuodesta 2015. Haun alkamisesta tiedotetaan erikseen VAV:n kotisivuilla www.vav.fi sekä Opaalin omilla sivuilla.

Talon rakennustöiden etenemisestä kerrotaan lisää tulevissa VAV-viesteissä.

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski (vas.) ja NCC:n työmaainsinööri Heli Niemi tarkastelevat ensimmäiseen kerrokseen rakentuvaa asuntoa.

VAV

17

ASUK ASTOIMINTA

Yhteisöllistä elämää vuokratalossa Vuokralla asujien määrä kasvaa jatkuvasti, etenkin pääkaupunkiseudulla. Kun muuttovirtaus on voimakasta, se tarkoittaa myös erilaisten ihmisten majoittumista samoihin taloihin TEKST JA KUVAT: TAPIO ROSENGREN

M Tukkilaisentien luottamushenkilö Arja Wahlroos järjesti talkoopäivänä leikkimielisen kierrätyaiheisen kisan, jonka palkintona oli herkkukori.

kierrätys säästää monin tavoin Toiselle turha on toiselle tarpeellinen, ja hankintarahat säästyvät. Myös jätteiden määrä vähenee , mikä tuntuu suoraan kiinteistön hoitokuluissa.

18

VAV

oni kokee kerrostaloasumisen asumismuodoksi, jossa ei tarvitse tervehtiä naapuria, tai edes tietää kuka asuu ihan vieressä. Vantaalla koetaan toisin ja monessa VAV:n kohteessa asukkaat ovat itse halunneet asua yhteisöllisesti. Omalla toiminnalla on parannettu esimerkiksi asukasviihtyvyyttä istuttamalla kukkia talon pihalle. Talkoita järjestetään ja yhdessä istutetaan jopa hyötykasveja pihoille.

Lopulta pitkän talkoopäivän jälkeen voidaan istua alas nauttimaan työn jäljestä ja ehkä jopa grillatusta makkarastakin.

asukkaat olivat yhdessä päättäneet, että he haluavat grillikatoksen, he nopeasti tajusivat että jos sitä lähdetään VAV:n kautta tilaamaan ja mahdollisesti kilpailuttamaan, grillikatoksen saamiseen voisi mennä pitkä tovi.

– Me siinä ajattelimme, että mitä sitä odottamaan päätöksiä, saisimmeko grillikatoksen ja muut. Kyselimme kaikilta asukkailta mielipidettä ja huomasimme nopeasti, että moni oli kiinnostunut yhdessä panostamaan yhteiseen hyvään.

Tukkilaisentiellä järjestettiin keräys asukkaille, ja sen tuloksena he saivat hankittua grillikatoksen, joka olikin koko kesän ajan ahkerassa käytössä.

Yhdessä kaikki on helpompaa Kun Arja Wahlroos valittiin Askistossa sijaitsevan Tukkilaisentien luottamushenkilöksi, hän halusi heti kehittää asukkaiden omaa viihtyvyyttä. Ensimmäisestä kokouksesta lähtien asukkaat ovat panostaneet rivitaloyhtiönsä piha-alueisiin.

– Olemme siivonneet yhdessä pihoja ja istuttaneet paljon kukkia.

Täällä Tukkilaisentiellä on haluttu yhdessä tehdä tästä miellyttävä asuinympäristö elää.

Wahlroosin mukaan jopa pihan grillikatos hankittiin asukkaiden yhteiskeräyksessä, ja se on ollut alusta asti kovassa käytössä.

Kun Tukkilaisentien

Tavaraa kierrätetään taloyhtiössä Tukkilaisentiellä on panostettu myös vahvasti jätehuoltoon ja kierrätykseen.

Iso askel hyvään suuntaan tapahtui Wahlroosin mukaan, kun yhdestä ulkovarastosta tehtiin kierrätyshuone.

Huoneeseen voi jättää tavaraa, jota ei tarvitse enää itse, mutta jolle jollakin toisella asukkaalla voi olla hyvinkin tarvetta. Oli kyseessä sitten sohva, pöytä tai vaikka kirjakokoelma, kierrättämällä ne eivät kuormita turhaan jätehuoltoa.

– Jos tavarat eivät lähde tiettyyn aikaan mennessä eteenpäin, niin sitten pyydetään Fida tai vastaava toimija noutamaan kelvollisia tavaroita, Walhroos kertoo.

Wahlroosin mukaan kierrätyspis-

teestä on suuri hyöty tarpeettoman tavaran poistamisessa. Jos huonekaluja jätetään roskakatokseen, se merkitsee aina lisämaksua, joka lankeaa vuokralaisille vuokrankorotuksissa.

Suunnittelemalla syntyy säästöjä Tänä päivänä kierrätys merkitsee paljon myös ympäristön kannalta. Monet määräykset ja ohjaukset kasvattavat taloyhtiön ja sen asukkaiden velvollisuutta lajitella roskiksiin menevät jätteet.

Wahlroos toteaa, ettei kierrätys ole tärkeää vain ympäristön takia.

Kiinteistöjen jätemaksut kasvavat koko ajan, ja yksi iso osa hinnasta tulee lajittelemattoman sekajätteen määrästä.

Jätehuolto laskuttaa jäteastioiden sen mukaan, minkä laatuista jätettä niihin voi laittaa. Lajittelemattoman sekajätteen astia on kaikkein kallein, ja yleensä niitä pitää olla jätekatoksessa useita, koska monet asukkaat eivät lajittele esimerkiksi maitotölkkejä tai biojätettä, vaan laittavat ne kaikki samassa muovipussissa sekajäteastiaan.

Näin juuri kalleimmat astiat täyttyvät nopeimmin, ja niitä tarvitaan useampia.

– Oli ihan järkytys huomata, miten kallista yksi sekajäteastia on hakea verrattuna esimerkiksi biojäte- ja pahvinkeräysastioihin. Kun kiinnitimme täällä huomiota lajitteluun, pystyimme luopumaan yhdestä kalliista sekajäteastiasta. Pitkässä juoksussa säästöjä kertyy silloin paljon, Wahlroos kertoo.

Kierrätys helppo tapa vaikuttaa Moni voisi ajatella, että kierrätyksestä on turhaa vaivaa ja alhaisemmat jätemaksut eivät koske vuokralla asuvaa, sillä säästöt näkyvät vain vuokranantajan tiliotteella. Wahlroosin mukaan vuokralaisen kuitenkin kannattaa kiinnittää huomiota jätteiden lajitteluun, vaikka ihan itsekkäästä syystä.

– Kyllähän se näkyy heti meidän vuokrissa, eli niitä ei ole tarvinnut nostaa, koska meidän jätemaksumme ovat pienemmät kuin mitä on budjetoitu. Ja kierrätyshän on lopulta todella helppo tapa vaikuttaa yhteisiin asioihin. Siitä saavasta hyödystä hyötyvät kaikki, hän muistuttaa.

Kun Tukkilaisentiellä järjestettiin kesällä talkoot, päätti Arja Wahlroos järjestää leikkimielisen tietokilpailun taloyhtiön kierrätyksestä. Hauskoihin kysymyksiin löytyi usealtakin asukkaalta oikeita vastauksia, ja lopulta voittaja palkittiin herkkukorilla – Tuollainenkin leikkimielinen kisa on varmasti helppo tapa saada ihmiset miettimään ja keskustelemaan kierrätyksestä muissakin taloissa.

Arja Wahlroos etsii luettavaa kierrätyskirjahyllystä.

Tukkilaisentien kierrätyspisteeseen voi tuoda itselle tarpeettomiksi jääneet hyväkuntoiset tavarat.

•

VAV

19

ASUK ASDEMOKR ATIA

SYKSYN 2014 ASUKASKOULUTUKSET VAV:n järjestää syksyllä 2014 asukasaktiiveilleen seuraavat koulutustilaisuudet: YMPÄRISTÖKOULUTUS  Aika: maanantai 3.11. klo 17.30  Paikka: Seurakuntien talon auditorio Tikkurilassa, Unikkotie 5 C  Keille: koulutus on tarkoitettu luottamushenkilöille ja asukastoimikuntien energiaeksperteille  Kouluttajat: Seppo Kajaste (HSY), Ville Heinilä (Vantaan kierrätyskeskus), Sami Seuna (Motiva) Koulutuksessa perehdytään energiatehokkaaseen asumiseen, jätteiden lajitteluun ja käsittelyyn sekä kierrätykseen ja kierrätyskeskuksen toimintaan.

NAAPURUUS- JA MONIKULTTUURISUUSKOULUTUS  Aika: keskiviikko 19.11. klo 17.30  Paikka: Seurakuntien talon auditorio Tikkurilassa, Unikkotie 5 C  Keille: koulutus on tarkoitettu luottamushenkilöille sekä asukastoimikuntien monikulttuurisuusyhdyshenkilöille  Kouluttajat: Pirkko Lahti, Hassan Mustafe, Kotilo-projekti Koulutuksessa keskustellaan arvostetun psykologi Pirkko Lahden johdolla naapurisovusta ja perehdytään monikulttuurisuuteen yleisesti sekä monikulttuuriseen asumiseen VAV:lla.

Koulutusten kutsut lähetetään erikseen postissa, minkä lisäksi koulutustiedot löytyvät VAV:n kotisivuilta, osoitteesta www.vav.fi/asukastoiminta.

Tervetuloa mukaan!

20 VAV

Vuoden 2015 vuokranmäärityksen käsittelyaikataulu 17.10.

VAV lähettää vuoden 2015 vuokralaskelmat kohteidensa asukastoimikunnille niiden lausuntoja varten.

20.10.–6.11.

Tämä aika on varattu asukastoimikunnille siihen, että ne tutustuvat vuokralaskelmiin ja antavat niistä lausuntonsa. Samalla kaikilla YTEalueilla järjestetään kokoukset, joissa YTE-puheenjohtaja käy läpi vuokranmääritystä yhdessä isännöitsijän kanssa.

6.11.

Viimeistään tähän päivään mennessä kunkin kohteen asukastoimikunnan tulee antaa lausuntonsa kohteen ensi vuoden vuokralaskelmasta.

Tämän jälkeen isännöitsijät käsittelevät lausunnot ja vastaavat asukastoimikunnille, miten lausunnoissa esitetyt asiat on voitu ottaa huomioon vuokralaskelmissa.

19.–22.11.

Asukastilintarkastaja KHT Heidi Vierros tutustuu vuokranmääritykseen ja antaa siitä tarkastusmuistion YTE-puheenjohtajistolle.

26.11.

YTE-puheenjohtajisto antaa oman lausuntonsa vuokralaskelmista VAV Asunnot Oy:n hallitukselle.

2.12.

VAV:n hallitus vahvistaa uudet vuokrat, jotka astuvat voimaan 1.3.2015.

Jos kohteen vuokra nousee, siitä lähetetään tiedote asukkaille joulukuun loppuun mennessä. Myös VAVviestin joulunumero sisältää kaikkien kohteiden uudet vuokrat. Lausunnon jättäneille asukastoimikunnille lähetetään tiedoksi vahvistetun vuokran mukainen vuokralaskelma.

VAV

21

TOIMEENTULOTUEN PUHELINNEUVONTA palvelee arkisin klo 8.15—16.00 numerossa (09) 8392 1119

Toimeentulotuen perusosasta saa neuvontaa joka arkipäivä Vantaalaisilla on nyt mahdollisuus saada puhelinneuvontaa toimeentulotuen perusosaan ja päätöksiin liittyvissä asioissa joka arkipäivä. Heinäkuun alusta alkaen neuvontaa on saanut keskitetysti numerosta (09) 8392 1119.

Neuvontapuhelin päivystää arkisin klo 8.15–16.

Puhelinpalvelussa annetaan neuvontaa laskennalliseen toimeentulotukeen liittyvissä asioissa. Laskennallinen toimeentulotuki lasketaan huomioitavien tulojen ja hyväksyttävien menojen erotuksena toimeentulotukilain mukaisesti. Laskennallinen tuki myönnetään

tai hylätään puhtaasti laskelmaan perustuen ilman harkintaa.

Harkinnanvarainen toimeentulotuki taas arvioidaan asiakas- ja tilannekohtaisesti. Siihen liittyvissä asioissa tulee entiseen tapaan ottaa yhteyttä oman alueen sosiaaliasemaan. Sosiaaliasemien yhteystiedot löytyvät Vantaan kaupungin sivuilta www.vantaa.fi, osiosta Sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos asiakas ei ole varma, minkä tyyppiseen toimeentulotukeen hänen asiansa liittyy, keskitetty puhelinpalvelu neuvoo asiassa.

Muista irtisanoa vuokrasopimus, vaikka toinen jääkin asuntoon asumaan VAV:n asuntoon muuttaa esimerkiksi pariskunta tai perhe, molemmat asuntoon muuttavat aikuiset allekirjoittavat normaalisti vuokrasopimuksen. Samoin toimitaan, jos asunto vuokrataan useammalle aikuiselle kaveriasunnoksi. Kaikki vuokrasopimuksen allekirjoittaneet henkilöt ovat vastuussa vuokranmaksusta ja asunnon kunnosta niin kauan kuin vuokrasopimus on heidän nimissään.

Esimerkiksi avio- tai avoeron sattuessa on tavallista, että toinen puolisoista muuttaa pois ja toinen jää edelleen asuntoon vuokralle. Erotilanteet ovat usein ikäviä, eikä asunnosta lähtevä välttämättä ajattele ensimmäisenä vuokrasopimusasioita. On kuitenkin erittäin tärkeää, että pois muuttava henkilö irtisanoo kirjallisesti vuokrasopimuksen omalta osaltaan. Pelkkä muuttoilmoituksen tekeminen huoltoyhtiöön tai

22 VAV

maistraattiin ei riitä, vaan VAV:lle tulee jättää erillinen, kirjallisesti tai sähköisesti allekirjoitettu irtisanomisilmoitus.

Jos pois muuttava henkilö ei irtisano vuokrasopimusta omalta osaltaan, hän on edelleen asunnon vuokralainen.

Tällöin hän on edelleen yhteisvastuussa vuokranmaksusta ja asunnon kunnosta, vaikkei enää asuisikaan siinä.

Ikävimmissä tapauksissa hän voi joutua vastuuseen sellaisista vuokrarästeistä tai asuntoon tulleista vahingoista, jotka ovat syntyneet hänen poismuuttonsa jälkeen. Jotta tällaisilta ikäviltä tilanteilta vältyttäisiin, on ensiarvoisen tärkeää muistaa irtisanoa vuokrasopimus.

Jos olet muuttamassa pois VAV:n asunnosta ja toinen vuokralainen on jäämässä asuntoon, voit irtisanoa vuokrasopimuksesi täyttämällä joko täyttämällä paperisen irtisanomiskaav-

akkeen VAV:n toimistolla tai sähköisen irtisanomisen VAV:n kotisivuilla. Kaavakkeessa tulee rastittaa kohta ”irtisanon sopimuksen omalta osaltani”. Irtisanomista koskee normaali kalenterikuukauden irtisanomisaika, jonka jälkeen vastuusi vuokranmaksusta ja asunnosta päätyy ja vuokrasopimus siirtyy pelkästään asuntoon jääneen henkilön nimiin. VAV:n sähköisen irtisanomisen ja ohjeet sen täyttämiseen löydät tästä osoitteesta: http://www.vav.fi/ vuokrasopimuksen_irtisanominen

lyhyesti Liikkuminen rakennustyömaalla on vaarallista VAV:lle rakentuu tällä hetkellä useampi uusi talo eri puolilla Vantaata. Uuden talon rakentaminen on jännittävän näköistä puuhaa, ja rakennustyömaat kiinnostavat usein sekä lapsia että aikuisia. Tulee kuitenkin muistaa, että työmaat ovat vaarallisia paikkoja, ja luvaton liikkuminen niillä on ehdottomasti kielletty kaikkina vuorokaudenaikoina. Ulkopuoliset pääsevät vierailemaan työmailla vain erityistapauksissa, jolloin heille järjestetään asianmukaiset suojavarusteet.

VAV:n uusien talojen tulevat asukkaat pääsevät yleensä tutustumaan uuteen kotiinsa hiukan ennen talon käyttöönottoa. Näistä tutustumistilaisuuksista informoidaan erikseen tuleville asukkaille. Kesällä 2015 suurella yleisöllä on mahdollisuus tutustua yhteen juuri valmistuneeseen VAV:n taloon, kun ekologinen Opaali-talo on esillä Kivistön asuntomessuilla.

jaa parh sisustus aat ideasi!

VAV:n kodeissa asuu monenlaista ihmistä, ja ne on sisustettu tuhansin eri tavoin.

VAV-viesti haluaa nyt kertoa asukkaiden sisustusideat koko lukijakunnalleen. Jos sinun tai vaikkapa naapurisi kodissa on käytössä kauniita tai oivaltavia ratkaisuja sisustamiseen, kerro niistä VAV-viestille.

Jaamme parhaat ja kauneimmat sisustusideat lehden tulevissa numeroissa.

VAV-viestissä julkaistuista jutuista annamme palkinnoksi sisustusliikkeen lahjakortin.

Ideat ja valokuvat sisustusratkaisuista voi lähettää VAV-viestin toimitussihteeri Tuomas Alholle sähköpostiosoitteeseen tuomas.alho@vav.fi. Muista laittaa viestiin nimesi ja yhteystietosi, niin voimme ottaa sinuun yhteyttä.

VAV

23

Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Isännöitsijä Susanna Kasonen

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Katri Vatanen Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi

Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1488 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Isännöitsijä Henri Kansonen Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1448 Sähköposti: henri.kansonen@vav.fi

Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asukasvalinta Sähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491 Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.