VAV-viesti 3/2012

VAV a s u n n ot Oy: n a s u k a s l e h t i l 3.2012

Iloista syksyä! www.vav.fi

sisällys 4 VAV varautuu tuleviin kunnostuksiin VAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2012.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen ja Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, 01391 VANTAA Kansikuva: Antti Halonen 2012 Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Painos: 10 500 Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

ekovinkki

Uusi kiinteistöpäällikkö Aalto esittelyssä

5 Vuokranmäärityksen aikataulu 6 Asukasvalinnan perusteet 7 Turvalliseen kokkaamiseen

Näin vältät liesipalon

8 Kolohongankujalla kierrätyksen nykypäivää

Uusi asuntokohde vastaa jo uuteen jätelakiin

10 Anna hyvän kiertää!

Kierrätyskeskus ja Kontti-tavaratalo esittelyssä

12 Energiansäästöviikko tulee 14 Vessanpytty ei ole roskis 15 Uutta rakentuu ja valmistuu

Ilolaan pienkerrostaloja, palvelutalo valmiiksi

16 Sieniaika parhaimmillaan

Suppilovahverometsä kutsuu poimijoita

18

20 21 22

23 24

Sadonkorjuuaika Siilitiellä Asukkaiden oma kasvimaa yhteinen ilo

Tulppaanin tuhat vuotta Naapuripäivästä hyvät kokemukset Sosiaalinen luototus auttaa Pienituloisten ja vähävaraisten pankki

Uudet puhelinnumerot Yhteystiedot

Osu naulan kantaan!

Oletko koskaan ajatellut, miten kierrätetyn metallin erottaa uudesta?

Niinpä niin, ei mitenkään. Siksi metallin kierrätys osuu naulan kantaan!.

Metallit eivät ole uusiutuvaa raakaainetta, kuten vaikkapa puut. Jos lisää tarvitaan, pitää avata uusi kaivos. Jo se itsessään rasittaa raskaasti luontoa.

Metallien jalostamiseen kuluu hirmuisesti energiaa.

Suomalaiset esimerkiksi ostavat vuosittain kaksi miljoonaa kännyk-

2

kää. Niistä saisi kierrättämällä talteen 30 kiloa kultaa, 600 kiloa hopeaa ja 20 000 kiloa kuparia. On siis monta hyvää syytä viedä kodin turha metalli kierrätysastiaan.

Metallikierrätykseen voi viedä kaikki tuotteet, joista vähintäänkin puolet on metallia. Muoviosia ei tarvitse poistaa. Säilykepurkit ja foliot tulee huuhtaista, jolloin nekin joutavat kierrätykseen. Tuikkukynttilöiden steariinijämät eivät haittaa. Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytetyt

patterit voi palauttaa niitä myyviin kauppoihin tai Vantaan Kierrätyskeskukseen.

pääkirjoitus Arvostathan asuinaluettasi?

Kukaan ei halua asua paikassa, joka yleisesti leimataan ongelmaiseksi ja huonoksi, sillä siinä samalla leimataan siellä asuvien ihmisarvo.

Parjaamista ja luokittelua tapahtuu kaikissa kaupungeissa, mutta tilanteeseen ei välttämättä tarvitse alistua.

Ruotsin Göteborgissa on onnistuttu siinä, missä useimmat ovat epäonnistuneet: siellä on saatu käännettyä huonomaineisten ja ongelmallisten asuinalueiden kielteinen kehityskierre myönteiseksi. Käytetyt konstit ovat yksinkertaisia ja inhimillisiä, ja tärkeintä on ollut usko ja luottamus asuinalueiden ihmisiin ja kunnioitus heidän toiveitaan kohtaan. Asukkaat itse ovat lähteneet mukaan muuttamaan omaa elinpiiriään turvallisemmaksi ja mukavammaksi elää, kun heille on annettu vähän alkuvauhtia.

Monet tietävät, että Ruotsissa suurten kaupunkien asuinalueet ovat hyvän ja huonon kehittymisen suhteen erkaantuneet ja vuosia. Tukholman lähiöistä Tensta ja Rinkeby ovat ainakin niminä usealle tuttuja. Göteborgissa nimet ovat toiset, mutta kaupunki on esiintynyt silloin tällöin uutisissa asuinalueilla esiintyneiden maahanmuuttajamellakoiden takia. Kysymys on siis alueista, joiden asukkaat ovat voittopuolisesti maahanmuuttajataustaisia, joissa tulotaso on alhainen ja monelta puuttuu koulutus. Asuinalueet ovat ulkonäöltään usein rähjäisiä ja huonokuntoisia, talojen seinissä näkyy töhryjä ja siellä kulkeminen pelottaa siinä määrin, että se rajoittaa alueen ihmisten elämää.

Mitä Göteborgissa sitten tehtiin? Eräälle asuinalueelle palkattiin henkilö, joka lähti soittelemaan ihmisten ovikelloja ja pyytämään heitä mukaan miettimään mitä alueelle voitaisiin tehdä – ovathan he alueensa parhaita asiantuntijoita. Hämmennys oli aluksi iso, sillä asukkaat eivät olleet tottuneet siihen, että heidän toiveillaan ja ajatuksillaan olisi mitään vaikutusta, sillä viisautta oli aina tähän saakka yritetty kantaa alueelle ulkoapäin. Asukkaiden mukaan houkuttelu oli hidas työ, mutta vähitellen joukon koko kasvoi.

Keskeisin toive oli turvallisuuden ja palveluiden parantaminen. Vuosien myötä taloja on korjattu, piha-alueita kohennettu ja eri-ikäisten toiveita pihatoiminnoista toteutettu, asukkaille on tarjottu

mahdollisuus omaan pieneen puutarhapalstaan, lapsille on erilaisia kerhoja ja nuorisolle etsitään työharjoittelupaikat alueen läheltä. Lisäksi alueelle on saatu luotua muutama sata työpaikkaa, mikä on parantanut alueen työllisyystilannetta. Asukkaat ovat nyt ylpeitä asuinalueestaan. He ovat tutustuneet erilaisista taustoista tuleviin naapureihinsa ja havainneet yleismaailmallisen totuuden: vastassa on ihminen, joka haluaa elää tavallista elämää turvallisessa ympäristössä.

Kaikenlainen aiemmin esiintynyt rikollinen toiminta on vähentynyt ja sosiaalinen kontrolli sen myönteisessä merkityksessä lisääntynyt. Apuna vuosien varrella on ollut alueen oma talonmies.

Tietenkin kaiken kohentamiseksi on tarvittu rahaa, mutta tärkein ja kauaskatseisesti halvin keino on ollut lähestyä suoraan asukkaita ja arvostaa heidän mielipidettään ja toiveitaan. Ihmisten arvostaminen asuinalueiden kehittämisyrityksissä usein unohtuu, sillä niissä on liian usein valmiiksi ajateltu ja yltiöidealistinen toimintamalli. Alueita lähdetään parantamaan ulkoapäin ja liian pienillä panoksilla, jolloin varsinaista vaivaa lähinnä laastaroidaan, mutta ei lähdetä parantamaan.

Jokainen meistäkin voi joka päivä tehdä oman asuinalueensa eteen hyvän teon ilman muiden pystyyn laittamia projektejakin. Olemalla hyvä naapuri, pitämällä huolta kotitalostaan ja sen ympäristöstä ja kunnioittamalla yhteisiä pelisääntöjä saa jo myönteisyyden kierteen liikkeelle. Arvostus pitää aloittaa itsestä ja omasta ympäristöstä.

Syksy on taas kaunis ja raikas kaikkien nautittavaksi!

Teija Ojankoski

VAV 3. 2012 3

Uusi kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto huolehtii VAV:n talojen kunnosta

”Tärkeintä on varautua tulevaan” Jukka Aalto, 50, aloitti VAV:n uutena kiinteistöpäällikkönä juhannuksen jälkeen. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat kiinteistöjen kunnossa- ja ylläpito, vuosikorjauksista ja pitkän tähtäimen suunnitelmista vastaaminen, asukasdemokratia-asiat sekä isännöinnin esimiestehtävät.

Jukka Aalto haki kiinteistöpäällikön työtä sen kiinnostavuuden vuoksi. ”Työ on haastavaa ja VAV:lla on talona hyvä maine. Toimenkuva on laaja, tehtävä on moninainen ja se tuo hurjan paljon haasteita”, Espoon Niipperissä asuva Aalto sanoo.

Tutustuttuaan talon tapoihin Aalto aloitti työnsä kiertämällä kaikki VAV Asunnot Oy:n kiinteistöt läpi ja syventymällä niiden kuntoon. Hän sanoo, että VAV:n kiinteistöjen tilanne on samanlainen kuin muissa yleishyödyllisissä kaupunkien tai kuntien omistamissa kiinteistöyhtiöissä. ”Kokonaistilanne on hyvä, jos miettii toimintaympäristöä.

Tunnen Helsingin alueen melkoisen hyvin, eikä meillä ole yhtään hävettävää. Tärkeää on tulevan ennakointi, suunnitelmallisuus, jalkautuminen kiinteistöihin ja huomioiden tekeminen.”

Elinkaarikustannukset kokonaishallintaan Nyt Aalto on alkanut jo miettiä tulevia suunnitelmia. Suurim-

4

Korjausten priorisointi sekä kunnossapitokulujen ja elinkaarikustannusten hallinta ovat suuri haaste.

mat haasteet ovat tulevien korjausten ja kunnossapitokulujen hallinta ja priorisointi. Aalto kertoo, että pitkän tähtäimen suunnitelmat tehdään siltä pohjalta, että ne toteutetaan jatkossakin järkevästi ja kustannustehokkaasti.

”Iso osa kiinteistökannasta on 1990-luvulla rakennettu ja niistä ensimmäiset tulevat peruskorjausikään. Vuosikorjausasiat, kuten kylpyhuoneet ja keittiöt, syövät meiltä useita miljoonia euroja vuosittain.

Niiden priorisointi ja korjaus-

ten oikea-aikaisuuden katsominen ovat tärkeä asia tällä hetkellä”, Aalto sanoo.

Kustannustaso tulee nousemaan tulevaisuudessa entisestään. Kiinteistöt vanhenevat vuosi vuodelta, joten korjaukset on osattava täsmentää mah-

Vuokranmäärityksen käsittelyaikataulu: 29.10. VAV lähettää vuoden 2013 vuokralaskelmat kohteidensa asukastoimikunnille niiden lausuntoja varten.

Kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto pitää VAV:n kiinteistöjen tilannetta hyvänä pääkaupunkiseudun mittapuulla.

dollisimman hyvin oikeisiin paikkoihin. ”Rakennusten elinkaarikustannukset ja niiden hallinta pyritään pitämään niin hyvällä tasolla kuin osaamme. Käyttökustannuksiin ja hoitokuluihin vaikuttaminen on myös iso asia, ja niihin sisältyvät energiakulut”, Aalto sanoo.

Velat täytyy maksaa Aalto korostaa varautumisen merkitystä. Tuleviin peruskorjauksiin on alettava keräämään rahaa kunnossapitokorjausten, vuosikorjausten ja uudistuotannon ohella. ”Tulevilta vuosilta ei voi ummistaa silmiä. Yhtiön talous on isolta osin kiinni siitä, että omarahoitusosuus saadaan hoidettua. Lainaa ei voi ottaa aina vain lisää ja lisää. Täytyy muistaa, että velaksi on rakennettu, ja se velka täytyy maksaa pois.”

VAV:lla on noin 200 kohdetta ympäri kaupunkia. Samanikäiset talot eivät välttämättä ole samassa kunnossa, toiset voivat olla kuluneempia kuin toiset ja vaativat enemmän korjausta. ”Eivät veljeksetkään ole samanlaisia, vaikka olisivat iältään hyvin lähellä toisiaan. Siksi priorisointia pitää tehdä.”

Teknistä ja kaupallista osaamista

toimitusjohtajana, joka muuttui vuoden alussa Heka-Roihuvuori Oy:ksi Sitä aikaisemmin hän taas on ollut kuusi vuotta Helsingin Asuntotuotantotoimiston teknisenä tarkastajana, jolloin työkokemusta on karttunut muutamissa isoissa helsinkiläisissä kiinteistöyhtiöissä asiantuntijan tehtävistä. Työnkuvaan kuuluivat omana työnä tehtävien peruskorjausten rakennuttaminen ja valvonta, vuosikorjausbudjetin laatiminen ja pts-suunnitelmien teko.

Ennen kiinteistöjen asiantuntija- ja hallintotehtäviä Aalto oli rakennustyömailla toistakymmentä vuotta muun muassa vastaavana mestarina ja työpäällikkönä.

Aallolla on koulutustaustaa sekä tekniseltä että kaupalliselta puolelta. Hän on valmistunut Tekusta, eli Helsingin teknisestä oppilaitoksesta.

Kauppaopistosta hänellä on laskentatoimen merkonomin paperit. Monialaiseen tehtävään on siis monialainen koulutustausta.

Teksti: Antti Halonen Kuvat: Henrik Kettunen

30.10–16.11. Tämä aika on varattu asukastoimikunnille siihen, että ne tutustuvat vuokralaskelmiin ja antavat niistä lausuntonsa.

Samalla kaikilla YTE-alueilla järjestetään kokoukset, joissa YTE-puheenjohtaja käy läpi vuokranmääritystä yhdessä isännöitsijän kanssa.

16.11. Viimeistään tähän päivään mennessä kunkin kohteen asukastoimikunnan tulee antaa lausuntonsa kohteen ensi vuoden vuokralaskelmasta. Tämän jälkeen isännöitsijät käsittelevät lausunnot ja vastaavat asukastoimikunnille, miten lausunnoissa esitetyt asiat on voitu ottaa huomioon vuokralaskelmissa.

23. –26.11. Asukastilintarkastaja KHT Heidi Vierros tutustuu vuokranmääritykseen ja antaa siitä tarkastusmuistion YTE-puheenjohtajistolle.

29.11. YTE-puheenjohtajisto antaa oman lausuntonsa vuokralaskelmista VAV Asunnot Oy:n hallitukselle.

11.12. VAV:n hallitus vahvistaa uudet vuokrat, jotka astuvat voimaan 1.3.2013. Jos kohteen vuokra nousee, siitä lähetetään tiedote asukkaille joulukuun loppuun mennessä. Myös VAV-viestin joulunumero sisältää kaikkien kohteiden uudet vuokrat. Lausunnon jättäneille asukastoimikunnille lähetetään tiedoksi vahvistetun vuokran mukainen vuokralaskelma.

Aikaisemmin Jukka Aalto on toiminut viisi vuotta Helsingin Roihuvuoren kiinteistöt Oy:n

VAV 3. 2012 5

Asukasvalinta

perustuu tarveharkintaan VAV:n asiakaspalvelusta kysytään usein, millä perusteella asukkaat VAV:n asuntoihin valitaan. Usein kuulee puhuttavan ”asuntojonosta” tai asunnonhakijan ”paikasta jonossa”, mutta käsitys jonotusjärjestelmään perustuvasta asukasvalinnasta on virheellinen.

VAV:n arava- ja korkotukiasuntojen asukasvalinnassa noudatetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ohjeita.

Näiden ohjeiden mukaisesti tärkein peruste asunnon myöntämiselle ei ole se, miten kauan hakija on asuntoa hakenut, vaan miten kiireellinen on hänen asunnontarpeensa.

Kiireellisyys kriteerinä Asuntohakemuksessa kerrottujen tietojen perusteella VAV:n asukasvalinta arvioi hakijan tilanteen kiireellisyyden, ja asettaa hänet yhteen kolmesta kiireellisyysluokasta. Nämä luokat perustuvat ARA:n antamiin ohjeisiin.

Luokassa 1 ovat erittäin kiireellisesti asuntoa tarvitsevat hakijat, luokassa 2 kiireellisesti asuntoa tarvitsevat ja luokassa 3 puolestaan ne hakijat, jotka haluavat parantaa asumisolojaan. Kun asukasvalinta tekee päätöksiä asunnon myöntämisestä, on kiireellisyysluokka keskeisin peruste päätökselle.

6

Kiireellisyysluokkaan 1 kuuluvat ennen kaikkea ne hakijat, joilla ei ole asuntoa lainkaan. Erittäin kiireellisiksi hakijoiksi lasketaan myös ne, jotka elävät asuntolassa, laitoksessa tai muussa vakituiseen asumiseen soveltumattomassa paikassa. Samoin erittäin kiireellisten luokkaan lasketaan ne hakijat, jotka joutuvat ilman omaa syytään muuttamaan pois nykyisestä asunnostaan, sekä vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset henkilöt.

Luokkaan 1 kuuluvat myös sellaiset hakijat, jotka muuttavat työn takia toiselta paikkakunnalta Vantaalle. Edellisten lisäksi erittäin kiireellisiksi lasketaan erittäin ahtaasti asuvat hakijat. Erittäin ahtaaksi asumiseksi katsotaan tilanne, jossa yhdessä asunnossa asuu yli kolme henkilöä huonetta kohden, keittiötä huoneeksi laskematta.

Erilaisia elämäntilanteita Kiireellisyysluokkaan 2 lasketaan ne hakijat, joilla on asunto mutta jotka tarvitsevat kiireellisesti uutta. Kiireelliseksi perusteeksi

uuden asunnon saamiseen lasketaan esimerkiksi avio- ja avioero tai tilanne, jossa hakijan nykyisen asunnon vuokra on kohtuuttoman suuri verrattuna hänen tuloihinsa.

Myös ahtaasti asuvat kuuluvat luokkaan 2; ahtaaksi asumiseksi lasketaan tässä tilanne, jossa asunnossa asuu yli kaksi henkilöä huonetta kohden.

Kiireellisyysluokkaan 3 kuuluvat ne hakijat, joilla ei ole kiireellistä syytä uuden asunnon saamiseen. Tällaisia hakijoita ovat muun muassa ne, jotka haluavat vaihtaa kaupunginosaa, muuttaa kerrostalosta rivitaloon tai vaihtaa saunattomasta asunnosta saunalliseen.

Samoin luokkaan 3 kuuluvat ne hakijat, jotka ovat itse irtisanoneet nykyisen asuntonsa. Koska tällaiset hakijat eivät joudu muuttamaan ilman omaa syytään vaan ovat itse päättäneet muutostaan, heitä ei lasketa kiireellisempiin luokkiin.

Hakijoiden jakaminen kiireellisyysluokkiin ei kuitenkaan tarkoita, että ainoastaan luokkaan 1 kuuluvat hakijat saavat asuntoja. Kiireellisimmät hakijat ovat etusijalla,

mutta kaikki muutkin hakijat otetaan aina huomioon asuntopäätöksiä tehtäessä.

VAV:n asukkaan on siis täysin mahdollista saada vaihtoasunto, vaikka hänet laskettaisiin kiireellisyysluokkaan 3.

Koska erittäin kiireisiä asunnonhakijoita on kuitenkin tällä hetkellä paljon, kannattaa kiireettömien hakijoiden varautua siihen, että asunnon saamiseen voi mennä aikaa.

Muut asuntopäätökseen vaikuttavat asiat Asunnontarpeen kiireellisyyden lisäksi asuntopäätöksiin vaikuttavat keskeisesti hakijan tulot ja varallisuus. Jos hakijan varallisuus ylittää ARA:n määrittelemän ylärajan, hänelle ei voida myöntää arava- tai korkotukiasuntoa.

Tuloja koskevat ylärajat ovat poistuneet käytöstä, mutta ARA:n ohjeistuksen mukaan tulot tulee edelleen ottaa huomioon asuntopäätöksiä tehtäessä niin, että etusijalla ovat pienituloiset hakijat.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan myönnetyn asunnon tulee olla kohtuullisen kokoinen suhteessa hakijaruokakunnan kokoon. Kolmen hengen perheelle ei voida myöntää ahdasta yksiötä eikä yksin asuntoa hakevalle kallista kolmiota, vaikka hakija itse näin haluaisi.

Nyrkkisääntönä VAV:lla on, että yksin asuntoa hakeville myönnetään yksiöitä ja pieniä kaksioita ja sitä suuremmille ruokakunnille asuntoja, joissa on huone henkilöä kohden, keittiö poisluettuna. Kahden hengen perheille myönnetään siis etusijassa kaksioita, kolmen hengen perheille kolmioita ja neljän hengen perheille neliöitä.

Suurperheet asutetaan neliöihin ja viisiöihin, sillä tätä suurempia asuntoja ei VAV:n rakennuskannassa ole. Poikkeuksia ”huone per henkilö” -sääntöön voidaan tehdä, jos hakija esimerkiksi tarvitsee liikuntarajoitteisuuden vuoksi enemmän tilaa.

ARA:n ohjeiden mukaan hakijan hoitamattomat vuokravelat voidaan laskea sellaiseksi syyksi, joka estää asunnon saamisen. Tätä periaatetta noudattaa myös VAV. Jos hakijalla on vuokravelkoja toisella vuokranantajalle, häntä pyydetään toimittamaan VAV:lle todistus velkojen maksamisesta tai maksusuunnitelma. Jos hakija on velkaa VAV:lle, ei hänellä ole mahdollisuutta saada asuntoa ennen kuin velat on maksettu kokonaisuudessaan. Vaihtoa VAV:n asunnosta toiseen hakevan asukkaan kannattaa siis tarkistaa, että hänen vuokranmaksunsa on kunnossa. Rästit estävät aina vaihdon.

Piirros: Kerberos, Tukes

Valvomaton ruuanlaitto useimmiten syynä liesipaloon Liesi on päällä, kokki poistuu keittiöstä tai alkaa tehdä jotain aivan muuta.

Näin saa useimmiten alkunsa liedestä alkanut palo. Sähköliedet ovat eniten sähköpaloja aiheuttavia sähkölaitteita Suomessa.

Vuosina 2010 ja 2011 sähköliedestä tai -uunista on syttynyt noin tuhat paloa vuodessa. Palojen syynä on ollut useimmiten valvomaton ruuanlaitto. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tiedossa ei ole yhtään viallisen lieden tai uunin aiheuttamaa tulipaloa.

Liesi voi unohduksen lisäksi mennä päälle myös kodin nelijalkaisten avustamana. Esimerkiksi liedelle jäänyttä ruokaa tavoittelevat koirat ovat kääntäneet lieden kytkimiä päälle. Ihmisetkin ovat panneet lieden päälle huomaamattaan, kun lieden ohi on kuljettu kiireellä tai esimerkiksi raskasta taakkaa kantaen.

Palo alkaa levitä, kun kuumat levyt sytyttävät lieden päällä tai läheisyydessä olevan materiaalin palamaan. ”Liettä käyttää ja sen läheisyydessä liikkuu erilaisia ihmisiä. Ikä voi vaikuttaa keskittymis- ja huomiokykyyn, lapset voivat oma-aloitteisesti säädellä lieden levyjä, aamutunneilla kotiin palaava voi innostua ruuanlaitosta, vaikka vireystila ja keskittymiskyky ovat alentuneet.

Edellä mainitut asiat kannattaa pitää mielessä, kun suunnitellaan keittiön turvallisuutta”, ylitarkastaja Jukka Lepistö Tukesista kertoo.

Joka kodin turvallisuuslaitteita ovat toimiva palovaroitin ja sammutuspeite. Kotien sähköpaloturvallisuutta voidaan parantaa merkittävästi erikseen hankittavilla liesiturvalaitteilla. Niitä voi kysyä sähköliikkeistä. Jos vahinko sattuu, kotivakuutuksen on oltava kunnossa. Muuten kaiken maksaa taatusti itse.

Näin vältät liedestä tai uunista alkavan palon • Kun valmistat ruokaa, keskity itse ruuanlaittoon. Levy saattaa jäädä helposti päälle liian pitkäksi aikaa, jos ruuan laittaja tekee montaa asiaa yhtä aikaa.

• Liesiturvalaitteet parantavat lieden paloturvallisuutta. Selvitä millainen laite tai laitekokonaisuus olisi lieden käyttäjän kannalta paras ratkaisu.

• Älä jätä ruokaa valvomatta liedelle, jotta eläimet eivät aiheuta vaaratilanteita yrittäessään tavoitella ruokaa.

Lisätietoja ARA:n asukasvalintaa koskevista ohjeista ja suosituksista löydät sivuilta www.ara.fi.

VAV 3. 2012 7

VAV vastaa pienten asuntojen tarpeeseen Kuninkaanmäkeen valmistunut Kolohongankuja 6 vastaa pienten asuntojen tarpeeseen. Suurin osa huoneistoista on yksiöitä ja kaksioita.

Kolohongankujalla nykyajan kierrätystä

VAV Asunnot Oy:n rakennuttama Kolohongankuja 6 valmistui heinäkuussa.

Suurin osa asuinrakennusten huoneistoista on yksiöitä ja kaksioita, ja ne saivat nopeasti ensimmäiset asukkaansa. Kohteen jätelajittelu sujuu nykyaikaisimmalla tavalla.

Kuninkaanmäen Kolohongankujalle valmistui yhteensä 33 uutta asuntoa. Kohteessa on kolme asuinrakennusta, kaksi kaksikerroksista ja yksi kolmikerroksinen talo ja piharakennus.

Asuntojen koot vastaavat ajan tarpeita, suurin osa huoneistoista on yksiöitä tai kaksioita. Kolmikerroksisesta C-rakennukses-

8

ta löytyy viisi kolmiota.

Kohteiden julkisivu on enimmäkseen punaista tiiltä, joka sopii hyvin yhteen alueen metsien kanssa. Asuinrakennuksissa on mielenkiintoisena elementtinä sivukäytävät, jotka tuovat taloihin avoimuutta.

Myös terassit ovat avoimia.

Asukkaat ovat päässeet jo

muuttamaan uusiin koteihinsa, ja he ovat viihtyneet hyvin.

Asunnoissa on huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, joka on varustettu lämmön talteenotolla. Kiinteistö lämmitetään kaukolämmöllä toimivilla kiertovesipattereilla. Kylpyhuoneiden lattialämmitys on liitetty huoneistojen sähkömit-

taukseen.

Kohteessa on 50 lämmintä autopaikkaa, 12 niistä sijaitsee katoksessa. Piha-alueella on myös lukittava pyörävaja. Kolohongankujasta suunniteltiin alun perin allergiataloa, mutta vähäisten hakemusten ja kiinnostuksen vuoksi suunnitelmasta luovuttiin.

Yhä vastuullisempaa jätehuoltoa

Jätesäiliöihin kuulumaton jäte tulee viedä sorttiasemalle tai hävittää asianmukaisesti. Televisio ja mopokypärä eivät kuulu jätesäiliöihin, joten huoltoyhtiö laittaa ison laskun hakiessaan ne jätekatokselta pois.

Jätehuolto tulevan lain tasolla Piharakennuksen vierestä löytyvät syväjätesäiliöt sekajätteelle, keräyspaperille, kartongille, pienmetallille, lasille ja biojätteelle. ”Aikaisempi jätelaki vaati säiliöt vain sekajätteelle, keräyspaperille ja kartongille. Jäteastiat laitettiin kerralla tulevan lain mukaiseen kuntoon”, VAV:n kiinteistöjohtaja Timo Karén sanoo.

Syväjätesäiliöt tuovat Karénin mukaan säästöä. Tavallisia pönttöjä pitää tyhjentää kaksi kertaa viikossa, mutta syväjätesäiliöiden tyhjennykseen riittää, jos ne tyhjennetään kerran viikossa tai kahdessa.

Karén muistuttaa, että kohteen vuokra koostuu pääomaja hoitokuluista. Pääomamenot tarkoittavat käytännössä asuntojen lainoja, eivätkä asukkaat voi niihin vaikuttaa.

Hoitomenoihin asukkaat taas voivat omalla asumisellaan vaikuttaa.

Hoitokustannuksista 30 prosenttia koostuu energiakuluista. Yksi suurimmista ylimääräisistä kustannuksista energiakuluissa on se, ettei jätekatoksia pidetä siistinä. Jos jätteelle ei ole paikkaa jätekatoksella, se on vietävä sorttiasemalle. ”Jätesäiliöiden aukot ovat pieniä ja lukollisia sen takia, että sinne ei mahdu vanhoja sohvia tai rikkinäisiä taulutelevisioita. Valitettavasti aina joskus joku asukas jättää niitä jätekatoksen edustalle lojumaan.

Huoltoyhtiö tulee paikalle ja laskuttaa yhtiöltä autotunnit ja muutaman työtunnin.”

VAV on ohjeistanut aktiiviasukkaitaan opastamaan asukkaita oman kohteensa jätteiden lajittelussa. Pitää muistaa, että siitä kaatopaikalle roudatusta sohvasta maksavat kaikki asukkaat yhteisesti, joten välinpitämättömyys kostautuu kaikille.

Vappuna 2012 voimaan tullut jätealan lainsäädännön kokonaisuudistus ajanmukaisti alan lainsäädännön vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia.

Uuden jätelainsäädännön tavoitteena on, että Suomen jätehuolto toimii kokonaisuutena edistyksellisesti, materiaalitehokkaasti ja vastuullisesti.

Tavoite on, että vuonna 2016 Suomessa on käytössä monipuolinen valikoima vaihtoehtoisia jätteen käsittelymenetelmiä, joista toimijat valitsevat itselleen sopivan etusijajärjestyksen mukaisesti.

Yhdyskuntajätteestä vähintään 50 prosenttia on tarkoitus kierrättää vuoteen 2016 mennessä. Kierrätykseen soveltumaton jäte hyödynnetään energiana.

Kaatopaikalle sijoitetaan enää hyvin vähän jätettä.

Jätteen haltijalla on päävastuu jätehuollon järjestämisestä. Elinkeinoelämän jätteet, myös yhdyskuntajätteet, ovat pääosin jätteen haltijan vastuulla.

Tuottajan vastuu pakkausjätteiden jätehuollon järjestämisestä muuttui täysimääräiseksi, samaan tapaan kuin autonromujen, sähkö- ja elektroniikkaromun, jätepaperin, renkaiden ja akkujen ja paristojen jätehuollossa. Täysi tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että tuotteen tuottaja tai maahantuoja huolehtii tuotteesta syntyvän jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja hyödyntämisestä.

Kunta (Vantaan kaupunki) vastaa kotitalousjätteistä ja julkisen toiminnan yhdyskuntajätteistä. Myös yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelun sekä koulutuksen jätteiden jätehuollon järjestäminen kuuluu jatkossa kunnan vastuulle.

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

Kolohongankuja 6:n suunnittelijat: Arkkitehtisuunnittelu: Visionar Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu: EJT-Rakennusinsinöörit Oy LVIA-suunnittelu: Insinööritoimisto Esa Iivari Ky Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Natri Oy Pohjatutkimus: Geo-Juva Oy Kiinteistöjohtaja Timo Karén esittelee uuden kiinteistön jäteastioita, jotka vastaavat tuoreen jätelain voimaan tulevia vaatimuksia jo etuajassa.

VAV 3. 2012 9

Anna hyvän kiertää!

Kierrätyskeskuksessa ja Kontissa kannattaa käydä Vanhassa vara parempi!

Suomalaiset ovat tienneet aina, että kierrättäminen on viisasta.

Vantaalla on nyt entistä parempia mahdollisuuksia tähän. Eikä se tarkoita yksin jätteitä, vaan hyötytavaroita. Todellisia aarreaittoja on hyvin tarjolla!

Suomen Punainen Risti avasi Tikkurilan keskustassa elokuussa Kontti-kierrätystavaratalonsa, entisissä Anttilan kauppatiloissa 2500 neliön tiloissa. Se on ensimmäinen ja ainakin toistaiseksi ainoa pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa Kontteja on ollut jo pitkään, Tikkurilan tavaratalo on nyt järjestyksessään kymmenes.

Kontti toimii monin tavoin hyvillä periaatteilla. Ensinnäkin sen tuotoista puolet ohjataan Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toimintaan, neljännes menee Punaisen Ris-

Kontti on Punaisen Ristin tavaratalo, jossa myydään lahjoituksena saatuja vaatteita, huonekaluja ja kodin käyttötavaroita.

tin katastrofirahastoon ja viimeinen neljännes Kontti-toiminnan kehittämiseen. Lisäksi osa Kontille lahjoitetuista vaatteista ohjataan SPR:n logistiikkakeskuksen kautta kansainvälisenä vaateapuna sotien ja

Kontin tuotto käytetään Punaisen Ristin avustustyöhön Suomessa ja maailmalla. Ostamalla ja lahjoittamalla olet mukana auttamassa.

10

luonnonkatastrofien uhreille.

Kontti-päällikkö Marje Arvisen mukaan Vantaan Konttitavaratalo on paitsi ketjun uusin, myös suurin tavaratalo.

Vantaalla lanseerataan kaksi ketjun uutuutta, myymälätiloihin integroidun kansainvälisen vaateavun paalauspisteen ja samoin myymälässä tapahtuvan lahjoitustavaran esilajittelun.

Vastaavia toimintoja ei ole käytössä muissa ketjun toimipisteissä.

Vantaalla voi ostosten lomassa seurata myös kansainväliseen vaateapuun menevien paalien kokoamista. Paaleihin valitaan vaatteet mm. niiden koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Valmiit vaatepaalit toimitetaan Vantaalta SPR:n logistiikkakeskukseen odottamaan jatkolähetystä. Vuonna

2010 Suomen Punainen Risti toimitti vaatteita kuuteen eri maahan yhteensä yli 100 000 kiloa.

Esilajittelun voi tehdä itse Vantaan Kontissa lahjoittajat voivat itse ensimmäistä kertaa esilajitella lahjoitustavarat tavaratalon lahjoituspisteessä myymäläopasteiden mukaan.

Esilajitteluun saa tarvittaessa myös henkilökohtaista opastusta. Esilajittelun jälkeen tavarat siirretään lajitteluosastolle, jossa tavarat tarkastetaan; vain puhtaat ja ehjät lahjoitukset pääsevät tuoteryhmien mukaiseen jatkokäsittelyyn, muun muassa hinnoitteluun. ”Tarkastuksen ja lajittelun jälkeen lahjoitettuja vaatteita ei

pestä, mutta tarvittaessa ne silitetään ennen niiden viemistä myyntirekkiin. Myös muille tavaroille saatetaan tehdä pienimuotoista huoltoa, mutta ei varsinaisia korjaustoimenpiteitä. Likaiset ja rikkinäiset tavarat ovat jätettä, jota emme myy emmekä lähetä kriisialueille”, Arvinen kertoo.

Kontin ystävällinen henkilökunta koostuu noin 50 tukityöllistetystä työntekijästä.

Pieni kierros kertoo, että Kontista löytyy runsaasti – ja edullisesti – kaikkea tarpeellista. Siispä sekä sinne tuodut ja sieltä ostetut tavarat palvelevat hyviä tarkoituksia moninkertaisesti.

Kierrätyskeskuksen ovet aukesivat

Kierrätyskeskuksessa on tilaa 3000 neliötä löytöjen tekemiseen.

Vantaan Kierrätyskeskus teki pitkään muuttoa Tikkurilasta Koivukylään. Vihdoin uuden kaupan ovat on avattu. Uusissa tiloissa on peräti 3000 neliötä tilaa myytäville tai ilmaisille tavaroille.

Vantaan Koivukylän kauppa on täyden palvelun kierrätysmyymälä. Sieltä löytyy vaatteiden, pientavaroiden, astioiden, kirjojen, lelujen, harrastusvälineiden ja huonekalujen lisäksi myös erilaisia rakennusosia, kuten ovia, ikkunoita, wc-istuimia ja keittiön kaapistoja. Vantaalla on myös vaihteleva valikoima takuukorjattuja ja huollettuja laitteita, kuten stereoita ja valaisimia. Maksullinen kotiinkuljetuspalvelu on

mahdollista. Maksuvälineinä käyvät käteinen, pankkikortti ja tavallisimmat luottokortit.

Vantaan kierrätyskeskuksessa otetaan vastaan kaikkea käyttökelpoista tavaraa, käyttökelpoisia rakennusosia ja kaikenlaisia ja kaikenkuntoisia sähkö- ja elektroniikkalaitteita (SER) jääkaapeista pesukoneeseen ja televisioista kahvinkeittimeen. Turvallisuussyistä vain kokonaiset laitteet otetaan vastaan.

Korjauskelpoiset laitteet pyritään korjaamaan uudelleenkäyttöön. Korjauskelvottomat laitteet ohjataan valtuutetuille käsittelijöille, jotka erottelevat laitteista kaiken kierrätyskelpoisen hyötykäyttöön.

Kierrätyskeskuksen tarkoituksena on vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää muun muassa pidentämällä tavaroiden käyttöikää ja välittämällä toimivia laitteita eteenpäin. Kaikki myytävät laitteet testataan, huolletaan ja tarvittaessa korjataan. Siten Kierrätyskeskus pystyy tarjoamaan asiakkailleen edullisia ja turvallisia kodinkoneita ja luo työpaikkoja laitteiden korjaajille.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen

yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen jätteen määrää vähentämällä ja ympäristötietoisuutta lisäämällä.

Koivukylän yhteydessä toimii myös HSY:n aluekeräyspiste, jonne otetaan kotitalouksilta vastaan lasia (erikseen värillinen ja väritön), keräyskartonkia, paristoja, paperia, pienmetallia sekä ongelmajätteitä.

Koivukylän Kierrätyskeskus Hosantie 2 (ent. Halmekuja) Avoinna: ark. 10–20, la 9–15.

Myymälä- ja tuotetiedustelut: 0400 348 113 Rakennustarvikkeet: 0400 348 127 Noutopalvelu Vantaa: (09) 310 177 15 ja 045 636 6307 Liikenneyhteydet: 52, 53, 54, 71A sekä N ja K junat.

Esteetön kulku molempiin Tikkurilan Kontti Horsmakuja 1

Esimerkiksi Kierrätyskeskuksen kirjahyllyissä on runsaasti erittäin korkeatasoista luettavaa, ja kirjat ovat erinomaisessa kunnossa.

Avoinna: ark. 9-19, la 9-15 Noutopalvelu: 040 5880 359 Liikenneyhteydet: kaikki Tikkurilaan menevät bussit ja junat

VAV 3. 2012 11

Energiansäästöviikko tarjoaa:

Sähköistä tunnelmaa!

Jokainen meistä voi vaikuttaa sähkön kulutukseen. Usein se on pienistä arkisista asioista kiinni. Energiansäästöviikko opastaa tähän!

Energiansäästöviikko on vuosittain viikolla 41 toistuva kampanja, jonka aikana kiinnitetään huomioita energiansäästöön ja tottumuksiin käyttää energiaa. Teemakampanjalla pyritään saamaan viikon aikana harjoiteltuja energiansäästökeinoja osaksi arkea, niin että niistä tulisi itsestäänselvyyksiä.

Energiansäästäjä on oman taloutensa isäntä. Jokainen säästetty kilowatti, kertyypä se sitten kodin lämmityksestä, sähkönkäytöstä tai lämpimän käyttöveden kulutuksesta, on kotiin päin. Erityisen kannattavaksi säästämisen tekee se, että energian hintaan kohdistuu

12

toistuvasti nostopaineita.

Taloudenpito on vahva veturi kodin energiansäästössä, mutta maapallon mittakaavassa tärkeintä ovat yhdessä saavuttamamme energiankäytön tehostamisen vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön.

Yksistään Suomessa on lähes

2,5 miljoonaa kotitaloutta, joten esimerkiksi uusiutuvan energian suosiminen lämmityksessä ja rakennusten lämmitystarvetta vähentävät toimenpiteet edistävät energiatehokkuutta ja pienentävät hiilijalanjälkeä.

Elämä on energiaa. Erilaisissa kodeissa energiaa kuluu

Energiankulutus kotona Lämmitys ja ilmastointi Käyttöveden lämmitys Kotitaloussähkö Lähde: Adato Energia, Kodin energiaopas, 2006

vaihtelevasti, mutta pääpiirteittäin jakauma säilyy ennallaan.

Kotitaloussähkö sisältää esimerkiksi valaistuksen, ruoanvalmistuksen, kylmäsäilytyksen ja pyykkäyksen sekä viihdelaitteiden kulutuksen.

Pienistä päätöksistä se alkaa Isompia pihistelemättäkin jokainen pystyy vaikuttamaan kulutukseensa – asuupa yksin tai suurperheessä, pienemmässä tai isossa talossa.

Yksinkertaisimmillaan kysymyksessä on vain käyttö- ja kulutustottumusten järkeistäminen: l sammuta valot ja laitteet,

kun et tarvitse niitä l hyödynnä energiatehokasta teknologiaa valaistuksessa, tietotekniikassa ja viihde- elektroniikassa sekä keittiölaitteissa l sulje hana ja tuki vesivuodot l lämmitä ja viilennä viisaasti l osta energiatehokasta ja ympäristömerkittyä l suosi julkista liikennettä ja jos ajat omalla, aja taloudellisesti.

Energiansäästöviikko 8.-14.10.2012 on erinomainen tapa nostaa esiin kiinteistöyhtiössä tai kotona ympäri vuoden tehtävää energia- ja materiaalitehokkuustyötä. Silloin asukkaita kannustetaan kiinnittämään huomio oman toiminnan vaikutuksiin sekä etsitään ja käynnistetään uusia tehostamistoimenpiteitä.

Energiansäästöviikko pitää ääntä meille kaikille tärkeästä asiasta: kuinka energiaa ja materiaaleja järkevästi käyttämällä vähennämme hiilidioksidipäästöjä ja muita toimintamme ympäristövaikutuksia. Kampanja nostaa puheenaiheeksi suomalaisten energiankäytön ja lukui-

sat keinot tehostaa energiankulutusta Energiansäästöviikkoa on vietetty jo vuodesta 1997 alkaen. Perinteinen ajankohta on viikko 41, joka osuu tänä vuonna lokakuun toiselle viikolle. ”Kannattava ja tuloksellinen energiatehokkuustyö perustuu jatkuvan parantamisen ajatukseen. Viikon aikana organisaatioissa voidaan käynnistää ja edistää isojakin energia- ja materiaalitehokkuuden projekteja, mutta jokaisen meistä on tärkeää oivaltaa oman toiminnan ja valintojen vaikutus niin työssä kuin vapaa-ajallakin”, johtava asiantuntija Pertti Koski Motivasta sanoo.

Erilaiset yritykset ja yhteisöt voivat liittyä mukaan energiansäästöviikolle. Ilmoittautuminen käy sutjakasti täyttämällä kampanjaviikon omilla nettisivuilla Osallistu-lomakkeen. Saman tien saa sähköpostilla linkin, jolla aktivoidaan valitsemasi käyttäjätunnus ja salasana.

Tämän jälkeen pääsee täydentämään Omat tiedot -sivua. Yksittäiset kotitaloudet ovat erityisen tervetulleita viettämään viikkoa Facebookissa.

www.energiansaastoviikko.fi/ www.facebook.com/ energiansaastoviikko

VAV 3. 2012 13

Hyvä pyttyetiketti kunniaan!

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY muistuttaa hyvästä pyttyetiketistä. WC-pyttyä saa käyttää vain siihen, mihin se on tarkoitettu, ei roskiksena.

Roskien heittäminen vessanpyttyyn aiheuttaa ongelmia sekä kiinteistöille että viemäriverkostolle. Hygieniatuotteiden ja biojätteiden, kuten ruuantähteiden ja paistorasvan laittaminen pyttyyn voi aiheuttaa kalliin tukoksen kodin putkistossa.

Useimmat viemäritukokset todetaan taloyhtiöiden omissa putkistoissa. Kun viemäri tukkeutuu, vesi nousee nopeasti lattiakaivoista, pesualtaista ja wc-pytystä. Haju on kamala ja siivoaminen sotkuista puuhaa.

Roskat on syytä heittää lajiteltuna roskikseen. Ikäviltä ja kalliilta putkitöiltä voi välttyä laittamalla roskakorin kylpyhuoneeseen ja vessaan.

Pyttyyn ei myöskään saa heittää wc-paperirullia tai kuituliinoja, vaikka niissä olisi flushable-merkintä. Vessapaperi ei aiheuta ongelmia, koska

se on valmistettu viemärissä hajoavaksi.

Rasva tukkii putkiston ja houkuttelee rottia Jos rasvaa joutuu viemäriin, se jähmettyy ja rasvatukos pitää pahimmillaan leikata putkistosta pois. Tämä vie ajan lisäksi rahaa, ja maksumieheksi joutuu ongelman aiheuttaja.

Rasvan voi laittaa biojäteastiaan esimerkiksi talouspaperiin imeytettynä. Isomman rasvamäärän voi kerätä tiiviiseen astiaan, kuten maitopurkkiin, ja heittää sen sekajätteisiin.

Rasvat ja muut kiinteät biojätteet ovat myös rotille kelpaavaa ravintoa. Pehmeät ruuantähteet kuten puurot ja keitot eivät tuki viemäreitä, mutta ovat herkkupaloja viemäriverkoston sivuputkissa liikkuville rotille.

Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemäriin WC-pyttyyn ja viemärikaivoon ei myöskään saa kaataa vaarallisia jätteitä, kuten maaleja, liuottimia tai lääkkeitä. Nekin voivat tukkia viemärin, mutta viemäristä läpi päästessään jätevedenpuhdistamolle ne häi-

ritsevät jätevedenpuhdistuksen biologista prosessia.

Kemikaalien kaataminen viemäriin lisää myös vesistöjen kuormitusta, sillä kaikkia vaarallisia jätteitä ei jätevedenpuhdistamolla pystytä puhdistamaan. Vessasta vedetyt vaaralliset jätteet päätyvät lopulta kuormittamaan Itämerta.

Pyttyetiketistä lisää tietoa: www.hsy.fi/vesi/kodinvesiasiat/pyttyetiketti www.pytty.fi

Sortti-asema rakentuu Ruskeasantaan Vantaalaisten mahdollisuudet huolelliseen jätelajitteluun helpottuvat entisestään, kun Rus-

14

keasannan Sortti-asema valmistuu 2014. Tällä hetkellä lähimmät vastaavat asemat

ovat Helsingin puolella Kivikossa ja Konalassa sekä Espoon Ämmässuolla. Sortti-asemilla oli yli 330 000 käyntikertaa vuonna 2011.

Uusi Sortti-asema rakentuu Tuusulanväylän ja HelsinkiVantaan lentoaseman väliin hyvien liikenneyhteyksien päähän. Kulku asemalla tulee olemaan Koivukylän liittymän kautta.

Rakennustyöt on jo aloitettu.

Tänä kesänä on tehty tontin valmistelutöitä, puhdistetaan maaperää ja rakennettu paino-

pengertä. Varsinainen rakentaminen aloitetaan kesällä 2013 ja piha-alueen pitäisi valmistua tällöin. Rakentamisessa käytetään kierrätysmateriaalia mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksiin tehdään viherkatot.

Asema on valmis keväällä 2014.

Sortti-asemille voi tuoda kotitalouksien hyötyjätteitä, puutarhajätteitä, vaarallisia jätteitä ja sekajätteitä henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä.

Viertolan palvelutalo valmistui tehokkaasti uudella tekniikalla VAV Asunnot Oy:n rakennuttama palvelutalo Osmankäämintiellä Viertolassa on valmistunut. Palvelutalon rakentamisessa käytettiin aivan uudenlaista, kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää moduulitekniikkaa.

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck kävi tutustumassa uudenlaisen moduulitalon valmistumiseen sen rakennusvaiheessa

Moduulirakentamisessa asunnot rakennetaan lähes valmiiksi tehtaalla ja kootaan yhteen rakennustyömaalla, kuin legopalikat konsanaan. Tekniikkaa on aiemmin hyödynnetty lähinnä pientaloissa, mutta nyt se on kehittynyt niin hyväksi, että myös kerrostaloja voidaan rakentaa samalla periaatteella.

Yhteistyökumppani Neapo Oy:n käyttämän teräskennomateriaali kuluttaa yli kolmanneksen vähemmän energiaa ja tuottaa yli puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin perinteisessä kerrostalorakentamisessa.

Rakennustyöt alkoivat kesällä

2011 ja näin ollen Osmankäämintie 28:n kolme kerrostaloa ja piharakennus valmistuivat reippaasti alle vuodessa. Taloissa on yhteensä 53 huoneistoa, ja ne valmistuivat erityisasuntokäyttöön.. Osmankäämintie 28 on ensimmäinen VAV:n uuden tytäryhtiön VAV Palvelukodit Oy:n hallintaan valmistunut asuntokohde.

Osmankäämintie 28:n huoneistot valmistuvat erityisasunnoiksi pitkäaikaisasunnottomille. Kohteeseen ei voi hakea VAV:n kautta, vaan asukasvalinnat siihen tekee Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi.

Ilolaan nousee uusi pienkerrostalokohde

VAV Asunnot Oy:n seuraava vuokrakohde valmistuu maaliskuussa 2013 Ilolaan. Osoitteessa Satukuja 3 sijaitsevaan kohteeseen nousee yhdeksän kaksikerroksista pienkerrostaloa, joissa on yhteensä 58 asuntoa.

Uusi kohde sijaitsee Ilolassa keskellä viihtyisää pientaloaluetta, ja Satukujan punatiiliseinät ja avoterassit sointuvatkin hyvin yhteen lähialueen talojen kanssa. Kohteen 58 asunnosta suurin osa on yksiöitä ja kaksioita, minkä lisäksi siihen valmistuu seitsemän kolmiota.

Kiinteistön rakennusalue kattaa koko korttelin, jota pienkerrostalot reunustavat.

Talojen keskelle jää näin suojaisa ja kookas piha-alue asukkaiden käyttöön. Piha-alueella on myös pyörävarasto ja leikkipaikka lapsille. Sähkölämmitteisiä autopaikkoja kohteessa

on 62, joista kaksi on invamitoitettuja.

Satukujan arvioitu valmistumisaika on maaliskuussa 2013.

Kohteen asuntoja ei voi vielä hakea, vaan siihen järjestetään erillinen haku loppuvuodesta.

Haun alkamisesta tiedotetaan erikseen VAV:n kotisivuilla ja

Vantaan Sanomissa. Myös kohteen tarkemmat tiedot tulevat nähtäville kotisivuille lähempänä valmistumisajankohtaa.

Satukuja 3:n on suunnitellut Visionar Arkkitehdit Oy ja päärakennusurakoitsijana kohteessa toimii Lujatalot Oy.

VAV 3. 2012 15

Jos metsään haluat mennä nyt…

Sienimetsä ei ole välttämättä kaukana. Vantaan rajojen sisäpuoleltakin etsivä löytää suppilovahveronsa. Nämä poimittiin Korsontien varrelta.

Suppilovahveroita tarjolla Talvi on vasta tulossa. Loppusyksy on parasta aikaa lähteä sienimetsään. Vantaalta ei tarvitse lähteä edes kauaksi ja suppilovahverot kurottavat vielä ensilumen altakin.

Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) ei ole kaikille tuttu sieni vieläkään, mutta yhä useampi sen tunnistaa ja lähtee kori kädessä sienijahtiin. Kantarellin serkku on kaikin puolin erinomainen poimittava: se on herkullinen eikä tarvitse esikäsittelyä. Se on helppo säilöä eikä sienissä ole toukkia.

Suppilovahveroa ei juuri voi sekoittaa myrkyllisiin tai pahanmakuisiin sieniin. Sen tunnistaa helposti kellertävän tai

16

harmahtavan ruskeasta lakista, jonka keskellä on selvä suppilo.

Jalka on melko pitkä, keltainen, hoikka ja ontto. Alapinnan harvat helttamaiset poimut ovat leveitä, johteisia ja haaroittuvia.

Vain kosteikkovahvero on samannäköinen, ja sekin on ruokasieni. Sen sijaan harvinainen, lahokannoissa kasvava kultaheltta tulee jättää poimimatta.

Vielä yksi iloinen seikka liit-

tyy tähän sieneen: jos löytää yhden, löytää monta muutakin, sillä suppilovahverot kasvavat sammaleisissa havumetsissä useina ryppäinä.

Erinomainen piilottelija Suppilovahveroiden kanssa tuleekin olla hoksnokka tarkkana. Nimittäin sen ensimmäisen löytäminen on olennaista. Syksyn pudonneet lehdet antavat

suppiksille oivat maastoutumisen mahdollisuuden ja usein paksu sammal edesauttaa kätkeytymistä.

Lokakuussa löytyy vielä kantarellejakin, joiden toinen nimi on keltavahvero. Mitä viileämmäksi säät käyvät, sitä kehnompaan kuntoon kantarellit pääsevät. Suppilovahveroille lokakuu on puolestaan parasta aikaa, ja kausi jatkuu marraskuulle. Jäätyminen ei pilaa niitä, ahkerimmat keräävät suppi-

Sienisalaatti tuoreita kantarelleja (tai suppilovahveroita) 2-3 kevätsipulia tai 1/2 salaattisipuli 2 dl kermaviiliä persiljaa tai tilliä suolaa sitruunamehua pippuria sokeria Leikkaa sienet karkeaksi silpuksi ja pane pannulle ilman rasvaa. Anna sienten kiehua jonkin aikaa omassa liemessään. Anna sienten jäähtyä.

Hienonna sipulit ja maustevihannekset. Sekoita sipuli, kermaviili ja mausteet sienten joukkoon. Anna salaatin jäähtyä kunnolla jääkaapissa ennen tarjoamista.

Mausteiset suppilovahverot n. 2 litraa suppilovahveroita 3 keskikokoista sipulia

Sienten kuivaaminen käy kätevästi sanomalehden päällä. Kuivattuina suppilovahverot säilyvät pitkään.

lovahveroita vielä lumen tultuakin.

Moni sienestäjä ei kaivele mielellään hirvikärpäsiä hiuksistaan. Mitä lähemmäksi talvi tulee, sitä vähemmän näitä ötököitä lentelee. Yksinkertaisimmillaan hirvikärpäsiä vastaan voi suojautua lippalakilla. Sen on vielä hyvä olla punainen tai muuten räikeän värinen, sillä metsästysaikaan puiden seassa liikkuu muitakin kuin sienestäjiä. Punaväri toimii siksikin, että hirvikärpäset hakeutuvat luonnollisesti tummiin liikkuviin hahmoihin.

Läheltä löytyy, ethän eksy Kalastajat eivät mene merta edemmäs kalaan, eikä sienestäjän ei tarvitse lähimetsiä kauemmaksi. Nuuksio ja Sipoonkorpi ovat vain puolen tunnin päässä ja molemmat kohteet

taatusti palkitsevat poimijan.

Tietysti teidenvarret on poimittu ensimmäisenä. Pieni sukellus syvemmälle metsään tuottaa paremman tuloksen.

Muistathan kuitenkin, että metsässä eksyy helposti. Kun poistuu tien varrelta, kannattaa katsoa, mistä suunnasta aurinko paistaa (jos paistaa). Kompassi tai vielä mieluummin GPS auttavat takaisin lähtöpaikkaan.

Kun sitten palataan hyvillä mielin kotiin, saalis on käsiteltävä. Suppilovahverot voi yhtä lailla pakastaa (kiehauta paistinpannulla ensin neste pois), kuivata tai säilöä. Sen jälkeen on terveellisen ja herkullisen ravinnon nauttimisen vuoro.

Teksti: Jukka Halonen Kuvat: Mediataju Oy:n arkisto

liemi: 2 dl väkiviinaetikkaa 2 dl vettä 4 dl sokeria 1 tl suolaa 2 tl korianterin siemeniä 2 kanelitankoa n. 3 sentin pala tuoretta inkivääriä hiukan muskottia Puhdista sienet, kuori ja viipaloi sipulit ja leikkaa kuorittu inkivääri ohuiksi viipaleiksi. Kiehauta kaikki liemiainekset kattilassa. Lisää sienet ja sipuliviipaleet ja keitä niitä hiljalleen 25–30 minuuttia. Tölkitä kuumina ja sulje tölkit hyvin. Anna sienten maustua muutama vuorokausi. Sienet säilyvät hyvin viileässä.

Ohjeet Marttojen nettisivuilta: www. martat.fi

Suppilovahverot eivät kasva kovin suuriksi. Lakin halkaisija jää useimmiten viiteen senttiin. Onneksi niitä on kuitenkin aina paljon samassa paikassa.

VAV 3. 2012 17

Lanttu leikkaa taajama-alueillakin

Anneli Remes leikkasi pitkäksi kasvaneet persiljankukat.

Salaattiainekset oman pihan kasvimaasta

Metsolan Siilitie 28-30:n asukkaiden yhteinen kasvimaa on tuottanut hyvän sadon viileästä kesästä huolimatta.

Arja Enberg ja Anneli Remes pohtivat projektin onnistumista satoa korjatessaan.

Siilitien kasvimaan mullasta nousee muun muassa salaattia, avomaakurkkua, naurista, persiljaa, tilliä, porkkanaa, tomaattia, herneitä, ruohosipulia, basilikaa ja onpa kulmassa muutama perunakin. Tänä vuonna lantut ja punajuuret

18

olivat uusina juureksina mukana. ”Pieniähän nämä ovat, mutta hyvänmakuisia! Nauriit ja lantut voi paistaa grillissä tai raastaa, minä pesen, kuorin ja syön sellaisenaan. Tilli sopii hyvin lohen kanssa”, asukas Anneli

Remes hehkuttaa. ”Itse kokeilin avomaakurkkuja jauhelihakastikkeen kanssa ja hyvää oli. Olen tehnyt salaattiakin oman pihan antimista ilman, että olen itse lisännyt mitään. Sen vain huomasi, että salaattiainekset jäivät kaupan hyllylle”, luottamushenkilö Arja Enberg kertoo.

Asukkaat ujostelivat alkuun Yhteinen kasvimaa on ollut asukkaiden suuressa suosiossa.

Aikaisemmin kesällä kasvaneet retiisit ja pinaatit kerättiin hyvin nopeasti pois, ja herneet tekivät kauppansa läpi kasvukauden. ”Vein talojemme vanhuksille retiisejä parvekkeelle, kun heidän on vähän vaikea kävellä.

He olivat hyvin onnellisia”, Enberg kertoo.

Kasvimaalla on riittänyt uteliaita asukkaita siementen kylvämisestä lähtien. He kyselivät mitä maassa on kasvamassa, kävivät lukemassa istutuslappuja ja seurasivat, miten istu-

Monet kasvimaan juureksista ovat pieniä, mutta sitäkin paremman makuisia.

tukset nousivat mullasta. Aluksi ihan kaikki eivät tahtoneet uskoa, että kasvimaa on vapaasti kaikkien asukkaiden käytettävissä. ”Ensin kasvimaalla käytiin lähinnä yöaikaan, kun he eivät olleet varmoja, saako sieltä ottaa. Nyt viesti on mennyt perille, että kasvimaalla saa käydä päivälläkin. Kasvimaa on asukastoimikunnan määrärahoilla rakennettu, ja asukkaat ovat sen ainoita omistajia”, Enberg sanoo. ”Minun ikkunastani näkee suoraan kasvimaalle. Katselin kerran telkkaria ja näin, kun kaksi poikaa käveli yöaikaan hernepensaaseen, söivät sen tyhjäksi ja siirtyivät seuraavaan. He kävivät koko penkin läpi”, Remes naurahtaa.

Lapset näkevät missä ruoka kasvaa Enberg sanoo, että kasvimaan tarkoitus on se, että vihanneksia saa vapaasti ottaa ja nauttia – niin aikuiset kuin lapset. ”Vanhemmat tulevat kasvimaalle pienten lasten kanssa katselemaan ja maistelemaan.

Tämä on edistynyt koko ajan, vielä kun vanhemmat kertoisivat lapsille, että viinimarjat on tarkoitettu syötäviksi, eikä puhallusputken ammuksiksi”, Enberg myhäilee.

Enberg jatkaa, että monia on hämmästyttänyt, että satoa saa pääkaupunkiseudun yhteispihastakin. Hänen mielestään on hyvä, että lapset näkevät, mistä ruoka tulee. Lapset maistelevat

Punajuuret olivat tänä vuonna uusi juttu kasvimaalla.

yrttejä ja arvostelevat, ovatko ne väkeviä vai ei.” ”Kerran kaksi maahanmuuttajapoikaa söi herneitä. Toinen sanoi yök ja toinen kehui, että ne olivat hyviä ja kehotti kaveriaan syömään lisää”, Remes muistelee.

Yhteistä etua on kunnioitettu Enberg kehuu, että kasvimaa on pysynyt hyvässä kunnossa.

Ilkivaltaakaan ei ole ollut. ”On upea nähdä, että yhteistä kasvimaata on osattu kunnioittaa. Mitään ei ole revitty tai heitelty. Se on toiminut, että kasvimaan antimia saa syödä, muttei tuhota”, Enberg sanoo.

Kasvimaa perustettiin kaksi vuotta sitten. Enberg ja Remes kertovat, että perinnettä aiotaan pitää yllä seuraavinakin vuosina. ”Otamme asukkailta ideoita vastaan. Porkkanoita laitetaan varmaan ensi kesäksi vähän enemmän”, Enberg sanoo.

Vuosi 2012 laitetaan lokakuun lopussa pakettiin syystalkoissa. Kasvimaa laitetaan silloin talvikuntoon. ”Tarkoitus olisi hommata tänä vuonna biokompostori, jonne kasvimaan jätteet voi laittaa.

Siitä saisi tulevina vuosina taas uutta multaa. Käytämme kierrätystaktiikkaa, ettei joka vuosi tarvitsisi ostaa aina uutta multaa. Syystä tai toisesta kasvimaa hupenee, vaikka sinne laittaisi kuinka paljon multaa.”

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

Kelpo sato! Vati täyttyi nopeasti erilaisista kasviksista.

Siilitien kasvimaalla kasvaa vaikka mitä.

Siilitien istutusten iloisella vartijalla on sama nimi kuin niiden iloisella hoitajalla: Anneli.

VAV 3. 2012 19

viherpeukalo Tulppaanin tuhat vuotta Tulppaanin sipuleiden istutusaika on syksyllä ennen maan jäätymistä. Ne istutetaan ravinteikkaaseen puutarhamultaan. Sipulit tarvitsevat kolme viikkoa juurtumiseen, ennen kuin maa routaantuu. Kukkaan puhkeavien tulppaanien väriloisto on kevään mieleenpainuva merkki.

Tulppaanit yhdistetään Hollantiin, mutta ne ovat kotoisin Lähi-Idän alueilta ja aina Himalajan vuoriston juurelta saakka, jossa ne kasvoivat luonnonvaraisina. Liljakasvien heimoon kuuluvia tulppaaneja löytyy noin sata erilaista lajia. Persialaiset aloittivat tulppaanien viljelyn jo tuhat vuotta sitten.

Persiassa tulppaania pidettiin täydellisen rakkauden vertauskuvana. Sieltä on lähtöisin legenda, jonka mukaan ensimmäinen tulppaani olisi versonut rakkaudessa pettyneen nuorukaisen veripisaroista.

Euroopan puolelle tulppaani ilmestyi jo 1100-luvulla, sillä tulppaanikuvioita löytyy italialaisen raamatun kuvituksessa.

Varsinainen Euroopan valloitusmatka alkoi 1559, jolloin Konstantinnopolista palannut Itävallan suurlähettiläs Ogier Ghislain de Busbecq toi tulppaanien sipuleita Wieniin. Ne päätyivät kasvitieteilijä Carolus Clusiukselle. Hän suoritti huolellisia risteytys- ja kylvökokeita eri lajeillaan.

Tulppaaneista tuli todellinen hittituote erityisesti Hollannissa, jonne Clusius sen toi. Puhuttiin tulppaanimaniasta.

Eksoottisia, kalliita mutaatioita arvostettiin niiden kauneuden ja harvinaisuuden vuoksi. Kerrotaan tarinaa, että

20

yhden tulppaaninsipulin hinta olisi hyvinkin vastannut vaihtokaupassa hevosparia valjaineen ja vaunuineen. Toisen tiedon mukaan yhdestä sipulista maksettiin 30 000 guldenia, ja vertailukohtana Amsterdamista sai tuolloin kivitalon kanaalin rannalta 10 000 guldenilla.

Vuonna 1637 oli säädettävä laki, joka vakautti tulppaanien hinnan. Se myös köyhdytti ne kauppiaat, jotka olivat pistäneet omaisuuksia sipulien hankintaan.

Tilanne paheni hetkeksi 1700-luvulla, jolloin narsissi valloitti markkinat. Monet tulppaaniviljelmät vaihtoivat omistajaa ja jälleen monet menettivät omaisuuksia.

Tulppaanien viljely yleistyi 1800-luvulla uudelleen. Vuonna 1815 markkinoille saatiin tärkeä viljelylajike Couleur Cardinal, joka on edelleen jälkeläisineen viljelyssä oleva kaupallinen lajike. Ensimmäinen hollantilainen kauppias lähti valtameren taakse Yhdysvaltoihin 1849 ja kauppa alkoi kukoistaa. Ensimmäinen

tuoksuva lajike Prins van Osteenrijk ja ensimmäinen kerrottukukkainen lajike Murillo esiteltiin 1860.

Nykyisin viljeltyjä tulppaanilajikkeita on noin 5600 ja väriskaala on hyvin laaja.

Tulppaanituotannon suurvalta on Alankomaat, jossa tuotetaan yli puolet koko maapallon kukkasipuleista. Tulppaanit jaetaan ryhmiin esimerkiksi niiden kukinta-ajan, kukan muodon ja koon perusteella. Yksinkertaiset aikaiset tulppaanit edustavat vanhimpia lajikkeita Vaikka tulppaanien väriloisto on runsas, tarunomaista mustaa tulppaania ei ole onnistuttu viljelemään. Yrityksiä toki tehdään edelleen. Lähimmäksi on jalostunut lajike Queen of Night, joka on virallisesti luokiteltu ”syvän samettimaisen punaisenruskeaksi”.

Lue lisää: www.tulppaani.info/kauppapuutarhaliitto/tulppaani.nsf/

Naapuripäivässä on kyse

yhdessäolosta

VAV Asunnot Oy ja sen asukkaat viettivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansainvälistä naapuripäivää. Virallinen asukkaiden yhdessäolon juhlapäivä on 1. kesäkuuta, ja sitä juhlittiin yhteensä 12 VAV:n kohteessa ympäri kaupunkia.

Naapuripäivän ajatuksena on tuoda saman talon asukkaat yhteen viettämään mukavaa aikaa keskenään. Se rakentaa myös yhteisöllisyyttä ja naapurisopua- ja kunnioitusta.

Vapaaehtoiset asukasaktiivit järjestivät kaikkiaan 12 kohteessa naapuripäivätapahtuman kesäkuun alussa. Useimmissa ohjelmaan kuuluivat kahvittelun ja syömisen lisäksi pienet talkoot tai ohjelmaa pihalla tai kerhohuoneella.

Hakamaankujan naapuripäivää kerääntyi viettämään tuttuja aktiiveja ja hiljattain taloon muuttaneita uusia asukkaita.

Lämmin tunnelma sateesta huolimatta Myyrmäessä naapuripäivää juhlittiin naapuritaloissa Hakamaankuja 3:ssa ja Ojahaantie 1:ssä. Ensin laitettiin piha-alueet siistiksi kesää varten ja sen jälkeen nautittiin hyvää ruokaa. Valitettavasti juhlan kohdalle osui hyvin sateinen iltapäivä.

Talojen välillä oli ollut puhetta yhteisestä tilaisuudesta ulkona, mutta sään vuoksi kumpikin talo vietti juhlaa omissa tiloissaan, katoksen alla

tai sisällä. Tunnelma oli kuitenkin tiivis. ”Osallistuminen oli sateesta huolimatta runsasta. Saimme mukaan sellaisiakin asukkaita, jotka olivat vasta muuttaneet taloon”, Hakamaankujan luottamushenkilö Sinikka Ropa kertoo.

Ropa arvioi, että naapuripäivän tutustumisen myötä ihmisten on helpompi tulla syystal-

koisiin, ja onpa talossa ollut puhetta myös asukkaiden yhteisistä pikkujouluista.

Kehäkukat kasvoivat hyvin VAV antoi naapuripäivää viettäviin kohteisiin korin, jossa oli kahvia, keksejä ja liituja lapsille. Sateen vuoksi liidut päätettiin hyödyntää asfaltin koriste-

luun vasta myöhemmin.

Korissa oli myös pussillinen kehäkukansiemeniä. ”Laitoimme ne maahan kasvamaan ja ne voivat hienosti.

Ohikulkevat ihmiset ovat jopa ottaneet niistä valokuvia. Sellaista voisi olla enemmänkin”, Ropa iloitsee.

Naapuripäivää aiotaan viettää jatkossakin. Ropa toivoo, että päivä vain olisi hieman myöhemmin. ”Ymmärrän, että se on maailmanlaajuinen päivämäärä, eikä sitä voi Suomen kesäsään takia lähteä muuttamaan. Jos VAV voi asiaan vaikuttaa, olisi hyvä, jos sitä voisi viettää hieman myöhemmin.”

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

Lehtiyhtymä uudeksi asukaslehden tekijäksi VAV Asunnot Oy:n asukkaiden oma lehti VAV Viesti on saanut uuden tuottajan. VAV on tehnyt kilpailuttamisen jälkeen kolmivuotisen yhteistyösopimuksen Lehtiyhtymä Oy:n kanssa. Tarjouskilpailun

valintaperusteena oli edullisin hinta.

Lehtiyhtymä Oy toteuttaa VAV Viestin avaimet käteen –periaatteella, huolehtien lehden materiaalin kokoamisesta, toimittamisesta, valoku-

vista ja painamisesta. Lehden päätoimittajana jatkaa VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja lehden suunnittelu tehdään VAV:n omassa toimituskunnassa.

Tämä numero on viimei-

nen Mediataju Oy:n toimittama numero. Mediataju Oy kiittää lämpimästi kaikkia asukkaita ja VAV:n henkilökuntaa pitkään jatkuneesta mukavasta yhteistyöstä.

VAV 3. 2012 21

Sosiaalinen luototus

auttaa pienituloisia kotitalouksia Sosiaalinen luototus on pienituloisten ja vähävaraisten pankki, josta saa lainaa välttämättömiin menoihin edullisesti.

Luotto on tarkoitettu henkilöille ja perheille, jotka eivät voi saada muuta luottoa kohtuullisilla ehdoilla esimerkiksi tulojen pienuuden, vakuuksien puuttumisen tai luottohäiriömerkinnän vuoksi. Luottoa voivat saada myös henkilöt, joilla ei ole riittävästi tuloja ja varallisuutta menojen kattamiseen käteisellä tai säästämällä kohtuuajassa.

Vantaalla luototus toimii kaupungin sosiaalihuollossa.

Luoton tarkoitus on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä sekä ylivelkaantumista. ”Sosiaalista luottoa käytetään tavallisesti asumiskustannusten, kuten takuuvuokrien, vuokrarästien tai muuttokustannusten maksamiseen, Van-

22

taan sosiaalisen luototuksen esimies Pirkko-Liisa Luotonen sanoo.

Jos kertyneet vuokrarästit ovat johtaneet häätöön, mutta häädetty on saanut uuden työpaikan ja maksuvaraa, hän voi hakea sosiaalista luottoa ulosottovelkojen maksamiseen. Lisäksi luottoa voi käyttää pieniin asunnon muutostöihin ja välttämättömiin kodinhankintoihin, kuten pesukoneeseen tai huonekaluihin. ”Sosiaalista luottoa voi ottaa myös hankkiakseen työllistymiseen liittyviä työvälineitä.

Esimerkiksi jos auto on töihin kulkemisen kannalta välttämätön, siihen voi saada luottoa”, Luotonen sanoo.

Oma talous tasapainoon Luottoa käytetään hyvin usein muiden velkojen maksuun ja lainojen uudelleenjärjestelyyn. ”Sosiaalisen luoton ideana on saada pienituloisten talous tasapainoon. Se ei ole toimeentulotuen korvaaja, vaan on tarkoitettu tarpeisiin joihin toimeentulotukea ei saa. Kun vuokrien maksussa on ongelmia, on yleensä muitakin talouden hallintaongelmia, Luotonen lisää.

Sosiaalinen luototus antaa vaihtoehdon pikavipeille, korkeakorkoisille kulutusluotoille ja osamaksuille. ”Sosiaalinen luotto ei ole ker-

taluotto, vaan sitä voi ottaa uudestaan. Katsomme vain, että hakija on edelleen pienituloinen, Luotonen sanoo. Luotto on kuitenkin aina käytettävä siihen tarkoitukseen, mihin luotto on alun perin myönnetty.

Henkilökohtainen arvioperuste Luototuksen saaminen arvioidaan henkilökohtaisesti. Luottoa haetaan soittamalla Vantaan kaupungin sosiaalisen luototuksen ajanvaraus- ja neuvontanumeroon. Hakijan tulee varautua puhelinhaastatteluun, jossa tuloja, menoja, velkoja, välttämättömiä elinkustannuksia ja muita talou-

delliseen asemaan vaikuttavia tekijöitä kysytään.

Näiden tietojen perusteella hakijalle tehdään alustava maksuvaralaskelma. Lisäksi varataan henkilökohtainen tapaamisaika luototuksessa.

Puhelinhaastattelun jälkeen lähetetään kirje, jossa ovat ajanvarauksen vahvistus, luottohakemuslomake ja luoton hakemisohjeet kotiin.

Luotto joustaa yllättävissä muutoksissa ”Luoton saamiseksi tulee toisaalta olla tarpeeksi pienituloinen, mutta toisaalta jotain tuloja tulee olla, jotta pystyy maksamaan luoton takaisin.

Pelkällä toimeentulotuella elävät eivät ole oikeutettuja luottoon, mutta esimerkiksi lapsilisillä, kodinhoidontuella,

eläkkeellä tai työtuloilla elävät voivat hakea luottoa.

Yrittäjät ja opiskelijat saavat luottoa vain poikkeustapauksissa. Omistusasunnossa asuville ei yleensä myönnetä sosiaalista luottoa, koska asunto lasketaan varallisuudeksi.

Luotto joustaa elämäntilanteiden muuttuessa, mutta asiakkaan on ilmoitettava muutoksesta luototukseen. ”Kehotamme asiakkaita ottamaan yhteyttä aina elämäntilanteen muuttuessa. Luoton sääntöjen mukaan voi saada kaksi lyhennysvapaata kuukautta vuodessa, kun on pätevä syy. Tarvittaessa, esimerkiksi lomautuksen yhteydessä, olemme myöntäneet pitkänkin ajan lyhennysvapaaksi, Luotonen sanoo.

Teksti: Matleena Kantola Kuva: Mediataju Oy

Mikä sosiaalinen luotto? n Myönnetään vähävaraisille ja pienituloisille välttä mättömien menojen kattamiseksi. n Korko on 12 kuukauden euribor. Asiakas maksaa vain lainaamansa pääoman ja koron, eikä lainassa ole asiakaskohtaista marginaalia. Sosiaalisesta luotosta ei peritä muita luottokustannuksia. n Enimmäislaina-aika on viisi vuotta. n Luottoa pystyy ottamaan 200 – 10 000 euroa. n Takaisinmaksun viivästyminen voi johtaa perintään ja luoton irtisanomiseen. n Sosiaalinen luototus on lakiin perustuvaa toimintaa.

Sosiaalista luottoa voi saada myös n Odottamattomien lisäverojen maksamiseen n Yllättävien perhetilanteiden sattuessa, esimerkiksi perheenjäsenen kuoleman ja hautajaiskulujen yhteydessä n Terveydenhuoltomenoihin n Kodinperustamislainaksi Lisätietoja www.vantaa.fi/sosiaalinenluototus Ajanvaraus ja neuvonta: 09 839 20173 Ajanvaraus- ja asiakasneuvonta-ajat ovat

Maanantaisin klo 9.00 - 10.30 Tiistaisin klo 14.00 - 15.30 Keskiviikkoisin klo 9.00 - 10.30 Osoite: Lehdokkitie 2 B, 3. kerros, 01300 Vantaa

VAV:n puhelinnumerot muuttuivat VAV:n kaikki puhelinnumerot muuttuivat maanantaina 17.9. Yhtiön vanhat 839-alkuiset puhelinnumerot vaihtuivat uusiin 010-alkuisiin. Samalla VAV siirtyi pois Vantaan kaupungin vaihteen alta.

Isännöinnillä ja asumisneuvonnalla uudet palvelunumerot Uudistuksen myötä VAV:n isännöinti otti käyttöön yhteisen palvelunumeron ja sähköpostiosoitteen, joihin kuka tahansa VAV:n asukas voi ottaa yhteyttä isännöintiin liittyvissä asioissa. Palvelunumerossa vastaa päivystävä isännöitsijä.

Muutoksen tarkoituksen on tehostaa isännöinnin asiakaspalvelua. Isännöitsijät ovat kiinteistökäyntien vuoksi usein pois VAV:n toimistolta, mutta palvelunumeroon soittamalla asukas saa aina yhteyden isännöintiin.

Isännöinnin uusi palvelunumero ja sähköposti ovat: p. 010 235 1480 isannointi@vav.fi Palvelunumero päivystää maanantaista perjantaihin klo 9–12.

Myös VAV:n asumisneuvonta otti käyttöön yhteisen palvelunumeron ja sähköpostiosoitteen, joihin vastaa päivystävä asumisneuvoja.

Asumisneuvonnan uusi palvelunumero ja sähköposti ovat: p. 010 235 1470 asumisneuvonta@vav.fi Palvelunumero päivystää maanantaista torstaihin klo 10–14 ja perjantaisin klo 10–13.

Asiakaspalvelu ja vuokravalvonta VAV:n asiakaspalvelun ja vuokravalvonnan puhelinpäivystykset toimivat uudistuksen jälkeen kuten ennenkin. Niiden uudet puhelinnumerot ovat seuraavat: Asiakaspalvelu: 010 235 1450 Vuokravalvonta: 010 235 1460 Myös VAV:n faksinumerot vaihtuivat uusiin 010-alkuisiin.

Kaikki uudet puhelin- ja faksinumerot löytyvät VAV:n kotisivuilta www.vav.fi kohdasta Yhteystiedot.

Puhelut 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 5,95 snt/min.

VAV 3. 2012 23

Löydä oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola Sähköposti: jorma.manner@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki Sähköposti: maria.uronen@vav.fi Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Nikinmäki Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1.

Sähköposti: jukka.maki@vav.fi Isännöitsijä Katri Vatanen Alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asola Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

FAKSINUMERO KAIKILLE 010 235 1451

VAV:n isännöinti

p. 010 235 1480 isannointi@vav.fi Puhelinpäivystys maanantaista perjantaihin klo 9–12.

VAV PALVELEE ASIAKASPALVELU ma-to klo 9.00-15.00 pe klo 9.00-13.00 Puhelinaika ma-to klo 9.00-12.00

ja 13.00-15.00 pe klo 9.00-12.00 e-mail info@vav.fi

Puhelin 010 235 1450 ASUKASVALINTA e-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 010 235 1491 hakuohjeet : www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA puhelinaika: ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin 010 235 1460 faksi 010 235 1461 VAV Asunnot Oy, Pl 39, 01301 Vantaa / Veturikuja 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi