VAV-viesti 3/2011

VAV Oy: n a s u k a s l e h t i l 3.2011

Karsikkokujan palvelutalossa tavoitteena yhteisรถllisyys VAV 3. 2011 1 www.vav.fi

sisällys VAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2011.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen ja Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, 01391 VANTAA Puh: 050-337 6268 jukka.halonen@mediataju.fi Kansikuva: Mediataju Oy 2011 Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

2 Ekovinkki

Älä tuki vessanpönttöä

3 Pääkirjoitus 4 Vuokranmääritys käynnissä 5 Toimiston uudet aukioloajat 6 Palvelutalo avaa ovensa

Yhteisöllisyys tavoitteena Karsikkokujalla 10 Turvallisuus on tärkeintä

VAV päivittää pelastussuunnitelmiaan

12 Liikuntaa koko elämä!

Hiihtäjälegenda Juha Miedon ohjeistukset

14 Ympäristöekspertit koolla Energia ja korjausrakentaminen säästökuurille

18 Vantaalaiset lähellä luontoa

Tutkimus kertoo ympäristöasenteistamme 20 Uutta tietoa kierrätyksestä 21 Valitse oikea lamppu kotiisi 22 VAV pyrkii savuttomuuteen 23 Lenkkisaunat mietintämyssyyn

Painos: 10 500 Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

ekovinkki

441 763 Painotuote

Säästä viemäriä!

Pääkaupunkiseudun jätevesipuhdistamoihin lasketaan vuosittain yli miljoona kiloa vessanpönttöön kuulumattomia kiinteitä jätteitä. Roskien kuljettaminen kaatopaikalle maksaa vuosittain yli 400 000 euroa. Älä heitä pönttöön: Hygieniatuotteita • muovikääreitä, terveyssiteitä, tamponeja tai vaippoja • vanupuikkoja tai -tyynyjä • kondomeja Pönttöön kuulumattomia kiinteitä roskia, kuten • hiekkaa, esimerkiksi kissanhiekkaa tai muita kotieläinten häkkien siivousjätteitä • tupakantumppeja tai tulitikkuja • talouspaperia tai lautasliinoja Biojätteitä • hedelmien, vihannesten, juuresten tai

2

kananmunien kuoria • ruuantähteitä, vanhentuneita elintarvikkeita • kahvin tai teen poroja • kukkamultaa, kasvinosia tai kuihtuneita kasveja • paistirasvoja tai -öljyjä Erityisesti ongelmajätteitä • lääkkeitä • maaleja, liimaa tai lakkoja • liuotinaineita (asetoni, tärpätti, tinneri) • öljyjä tai rasvoja • emäksisiä pesuaineita • kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita • erilaisia happoja (akkuhappo, muurahaishappo)

pääkirjoitus Hallitusten haasteet ja linjaukset Valtakunnan uusi hallitus aloitti kesällä työnsä. Sen asumisesta ja viestinnästä vastuullinen ministeri Krista Kiuru lupasi ensi töikseen, että vuokrat tulevat olemaan uusissa korkotukivuokra-asunnoissa useita euroja halvempia kuin tällä hetkellä.

Useimmissa vuokrataloyhtiöissä pyöriteltiin päitä ja mietittiin, että millä matematiikalla tuo onnistuu, kun alustavat vuokralaskelmat näyttivät uhkakuvia ennätyskorotuksista vuokriin. Myöhemmin ministeri tarkensi lausumiaan ja korosti, että pitkällä aikavälillä vuokrat alenevat, jos ja kun omavastuukorot puolittuisivat pitkäaikaisesti ja pysyvästi.

Lähivuosien vuokratasoon uudella konstilla ei siis ole vielä vaikutusta. Kaikki vuokrakorotuksia hillitsevät toimet ovat silti enemmän kuin tervetulleita. Siihen ei kuitenkaan yksi keino riitä, vaan niitä tarvitaan useita. Talkoissa tarvitaan valtion asunto- ja sosiaalipolitiikkaa, kuntien linjauksia ja vuokrataloyhtiöiden omia keinoja.

Valtion keinot ovat laajat ja uudistuksille on tarvetta. Hallitusohjelmassa luvataan tehdä korjauksia esimerkiksi asumistukeen ja työmarkkinatukeen ja työllisyyttä luvataan edistää. Näillä kaikilla on suora yhteys vuokranmaksukykyyn.

Hallitus laatii tämän vuoden loppuun mennessä vielä asuntopoliittisen ohjelman, jossa tarkemmin linjataan keinoja, mitä asumisen saralla aiotaan tehdä. Vuokra-asuntopuolella ykköseksi noussee vuokra-asuntotuotannon lisääminen paikkakunnilla, joissa väestön määrä lisääntyy ja vuokra-asunnoille on tarvetta.

Ennakkokaavailujen mukaan kuntia aiotaan velvoittaa tiukemmin vuokra-asuntojen rakentamiseen. Nämä tiukennukset koskisivat myös Vantaata. Monet asiantuntijat ja vuokra-asuntoyhtiöissä asukkaiden kanssa työtä tekevät ovat kuitenkin huolissaan hallitusohjelman vaikuttavuudesta.

Esimerkiksi asumis- ja sosiaalitukiviidakkoa pitäisi uudistaa rohkeammin tämän ajan tarpeisiin kuin nyt tehdään. Myös keinoista edistää uusien vuokra-asuntojen tuotantoa ollaan osittain erimielisiä.

Maailmantalouden rahoitus- ja velkasotkut tekevät poliitikkojen päätöksenteosta tällä erää poikkeuksellisen vaikeaa ja vaikeuksia ne aiheuttavat myös yksittäisissä yhtiöissä. VAV:ssa mietitään parhaillaan mm. mikä mahtaa olla ensi vuoden korkotaso ja miten se vaikuttaa vuokriin. Aravalainojen kohdalla ne tiedetään ja korotuksia on luvassa.

Korkotukilainoissa ollaan ennusteiden varassa.

Nyrkkisääntö on, että mitä enemmän korot nousevat, sitä suurempi on vuokrankorotus. Koska lainojen lyhennykset ja korot vievät jokaisen vuokralaisen maksamasta vuokrasta puolet, korkoennusteita ja niiden vuokravaikutuksia seurataan aina tarkkaan. Kun lisäksi korjaustarve isossa osassa VAV:n asuntoja tarkoittaa hurjaa rahanmenoa ja sähkön ja veden hinnat nousevat uskollisesti joka vuosi, on vuokranmääritys ja korotuksen hillitseminen aitoa taiteilua. Olemme toistaiseksi onnistuneet tavoitteessamme pitää vuokrat edullisempina kuin muilla suurilla Vantaalla toimivilla vuokranantajilla ja tästä tavoitteesta pidämme myös jatkossa kiinni.

Samaan aikaan kun maan hallitus linjaa toimiaan asuntopolitiikassa, VAV:n hallitus on tehnyt omat linjauksensa yhtiön tulevaisuuden turvaamiseksi.

Hallituksen huolena on niin ikään valtava korjausrakentamisen tarve ja korjaustoiminnasta ja –kustannuksista selviäminen niin, että vuokrat pysyvät kohtuullisina ja asunnot kunnossa. Uudistuotannon lisäämiseksi hallitus haluaa varmistaa tonttien saannin VAV:lle yhdessä kaupungin kanssa.

Hallitusten linjauksilla ja päätöksillä ei maailma vielä tule valmiiksi, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta tiedetään mihin suuntaan asioita pitää viedä.

Linjaukset muuttuvat lopulta arjen teoiksi asukkaiden ja kiinteistöjen hyväksi. Näkyvää ja hyödyllistä arkista jälkeä saa syntymään mm. syystalkoissa, jotka nyt ovat käsillä. Laitetaan lämpimät vaatteet päälle, annetaan syystuulien puhaltaa ja nautitaan raikkaista hetkistä!

Teija Ojankoski

VAV VAV 3. 2011 3

Korotuspaineita monesta suunnasta

Vuokranmääritys käynnissä Syksy on vuokranmäärityksen aikaa, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Tällä hetkellä asumiseen kohdistuu valitettavan monia kustannuspaineita.

Nyt kerätään kiinteistöittäin ylläpitokustannuksia ja selvitetään tulevia korjaustarpeita.

Ennustetaan kiinteistöjen rakentamis- ja korjauslainojen korkonäkymiä. Ensi vuoden vuokran pitää kattaa kaikki hoitokulut ja rahoituksen kulut mahdollisimman tarkasti.

Vuokrat ovat omakustannusvuokria. Jos vuokralla ei pystytä kattamaan kiinteistön kuluja, joudutaan rahoitusvaje keräämään seuraavissa vuokranmäärityksissä.

Asumiseen kohdistuu monenlaisia kustannuspaineita.

Lämpö, sähkö ja vesi vievät hoitokuluista noin kolmanneksen ja näihin menoihin on varattu 3 – 6 prosentin korotukset ensi vuonnakin. Myös jätehuoltokustannukset noussevat 6 prosenttia kuluvan vuoden tasosta.

Kiinteistön ylläpitokustannukset ovat nousseet viime aikoina todella vauhdikkaasti.

Tilastokeskus kertoi syyskuussa kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousseen 10,2 prosenttia kuluneen vuoden aikana.

Korjausten osuus kasvamassa Ylläpitokorjaukset pidettäneen kuluvan vuoden tasossa, mutta suunnitelmallisten kor-

jausten osuus tulee kasvamaan.

VAV Asunnot Oy:n asuntokanta on keskimäärin 21 vuoden iässä ja suurin osa kiinteistöistä on rakennettu tai perusparannettu yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella. Ne ovat nyt samanaikaisesti tulossa korjauslistalle. Tästä syystä joudumme tarkkaan priorisoimaan korjauksia.

Korjauksissa kiinnitetään erityistä huomiota korjausten takaisinmaksuaikoihin, jos ne joudutaan lainoittamaan. Korkotukilainajärjestelmä ei anna mahdollisuutta lyhytaikaisiin luottoihin korjausten rahoitta-

misessa.

Asukastoimikunnat antavat lausunnot Asukastoimikunnat saavat vuokralaskelmaesityksensä perjantaina 28. lokakuuta ja lausunnot vuokralaskelmista tulee antaa isännöintiin viimeistään 16. marraskuuta. Sen jälkeen isännöitsijät käsittelevät lausunnot ja tekevät mahdolliset muutokset laskelmiin lausuntojen pohjalta.

Yhteistoiminta-alueilla pidetään vuokranmääritykseen liittyvät kokoukset, joihin osallis-

tuvat yte-alueen puheenjohtaja ja isännöitsijä. Asukastoimikunnat kutsuvat vuokranmäärityksestä kiinnostuneet asukkaat keskustelemaan oman kiinteistönsä vuokralaskelmasta. Keskustelun jälkeen asukastoimikunta antaa lausuntonsa isännöintiin. Näin kaikilla talon asukkailla on mahdollisuus osallistua ja saada tietoa vuokrista.

Kohtuuhintainen koti viihtyisässä asuinympäristössä on tavoitteemme myös ensi vuodelle. n

Teksti: liisa kälvälä / talouspäällikkö vav asunnot oy n kuva: jukka halonen, mediataju oy

4

Vuokranmäärityksen käsittelyaikataulu: Vuokralaskelmat lähtevät asukastoimikunnille perjantaina 28.10.

Käsittelyaikaa lausunnon antamiseen ja vuokralaskelmaan tutustumiseen asukastoimikunnille on varattu 16. päivään marraskuuta. Tänä aikana yte-alueilla kutsutaan koolle kokoukset, joissa yte-alueen puheenjohtaja yhdessä isännöitsijän kanssa käy läpi vuokranmääritystä.

Viimeistään keskiviikkoon 16.11. mennessä tulee asukastoimikuntien antaa lausuntonsa kiinteistön ensi vuoden vuokralaskelmasta.

Tämän jälkeen isännöitsijät käsittelevät lausunnot ja vastaavat asukastoimikunnille, miten lausunnoissa esitetyt asiat on voitu ottaa huomioon vuokralaskelmassa.

Toimiston aukioloajat muuttuneet VAV:n toimiston aukioloajat ovat muuttuneet 29.8.2011.

Toimistolla uudet aukioloajat ovat seuraavat: Toimisto on auki käyntiasiakkaille seuraavasti: Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Toimiston puhelinpalvelun palveluajat ovat alkaen seuraavat: Ma–to: klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 VAV:n vuokravalvonnan puhelinpalvelun palveluajat ovat seuraavat: Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00

Asukastilintarkastaja KHT Heidi Vierros tutustuu vuokranmääritykseen 24.–25.11. ja antaa YTE-puheenjohtajistolle tarkastusmuistion siitä. Puheenjohtajisto antaa lausuntonsa vuokranmäärityksestä VAV:n hallitukselle 1.12. mennessä.

Lopuksi VAV:n hallitus vahvistaa joulukuun 7. päivä uudet vuokrat, jotka astuvat voimaan 1.3.2011. Jos vuokra korottuu, se lähetetään tiedoksi asukkaille joulukuun viimeiseen päivään mennessä. Myös VAV Viestin joulunumero sisältää kaikkien kiinteistöjemme uudet vuokrat. Lausunnon jättäneille asukastoimikunnille lähetetään vahvistetun vuokran mukainen vuokralaskelma tiedoksi.

Maksupalvelusopimus tekee vuokranmaksun automaattiseksi VAV:n asiakaspalvelusta kysytään usein, voiko asunnon vuokran maksaa suoraveloituksena. Valitettavasti suoraveloitus ei ole VAV:lla mahdollinen.

Sinun on kuitenkin mahdollista tehdä pankkisi kanssa maksupalvelusopimus, jolloin pankki siirtää joka kuukausi automaattisesti vuok-

ran tililtäsi VAV:lle. Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä pankkiisi.

Jos teet maksupalvelusopimuksen pankin kanssa, muista että sinun tulee itse ilmoittaa pankille mahdollisista vuokrankorotuksista.

VAV ilmoittaa tulevan vuokran asukkailleen joulukuussa lähetettävässä kirjeessä.

VAV 3. 2011 5

Karsikkokuja 13 palvelutalossa korostetaan avoimuutta

Toiminnanohjaaja Elina Mattila ja palvelutalon johtaja Aino Rantanen ovat tärkeässä roolissa, kun Koivukylän Karsikkokujan vanhustenkeskuksesta luodaan koko alueen yhteistä kiintopistettä.

Tavoitteena lähialueen yhteinen kohtaamispaikka Koivukylän Karsikkokujalle valmistui uusi vanhustenkeskus heinäkuun puolivälissä. Talossa toimivat palvelutalon lisäksi avoin päivätoiminta, Teknologia-hanke, yksityinen Koivukylän hoivakoti (Tutoris), sekä kaupungin liikuntapalvelut.

Kotihoidon esimies Aino Rantanen sanoo, että monet toimijat tekevät talosta ainutlaatuisen.

Palvelutaloasuntoja Karsikkokujalla on yhteensä 60, sekä yksiöitä että kaksioita.

Lisäksi vanhusten keskuksessa toimii erillinen yksityinen 24-paikkainen Koivukylän hoivakoti. Hoivakodin asukkaiden avun tarve on ympärivuorokautinen. ”Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon 18. heinäkuuta. Palvelutalon toiminta käynnistyy vaiheittain siten, että tammikuun lopussa kaikissa asunnoissa on asukkaat. ”, kertoo kotihoidon esimies Aino Rantanen.

6

Talossa on henkilökuntaa ympäri vuorokauden. ”Tietysti meille on muutettu omista kodeistakin, mutta ensimmäiset asukkaat tulivat juuri Veturipolun ja Koivutorin palvelutaloista.”

Siistit tilat Tilat ovat uudet ja hyvässä kunnossa, esteettömyys on huomioitu täsmällisesti. Kun mattoja ei voi pyörätuoliliikenteen vuoksi laittaa, ruokasalin lattiaa somistaa räsymattomukaelma, joka tuo kodikkuutta.

Aulassa sijaitseva info televisio tiedottaa talon tapahtumista ja ruokalistoista. Käytävällä on myös kaupungin vanhoja tietokoneita, jotka on varattu asiakaskäyttöön.

Vantaan taiteilijaseuran vaihtuva näyttely tulee esille vanhustenkeskuksen tiloihin ensi vuonna. Tällä hetkellä näytteillä on Dagny Bäckström -säätiön näyttely.

Tiloista löytyvät videotykit, kahvinkeittimet ja muut tarvittavat laitteet vaikkapa kokouksia ja koulutustilaisuuksia ajatellen. Tiloja luovutetaan myös ulkopuoliseen käyttöön.

Turvallinen lähiösijainti Rantanen kertoo, että asukkailta on tullut hieman kritiikkiä siitä, ettei Koivukylässä ole varsinaista keskustaa. ”Ostarilla on vähän palveluja, eikä City Marketiakaan voi oikein laskea keskustaksi. Asukkaat ovat kaivanneet helpompaa pääsyä kauppoihin ja kirjastoon. Taksilla tietysti pääsee minne vain, ja kesällä City Marketiinkin, mutta kirjasto on hieman haasteellinen.”

Karsikkokujan palvelutalo sijaitsee sikäli hyvässä paikassa, että se on Koivukylän terveysaseman vieressä. Terveysaseman lääkäri käy Karsikkokujan vanhustenkeskuksessa kerran viikossa. ”Paloasema on lähellä ja Peijakseen ei ole pitkä matka, jos sairaalahoitoa tarvitsee.”

Talo sijaitsee junaradan vieressä. Tontti on pieni eikä sille mahdu juuri puita, mutta sisäpiha on laitettu sitäkin viihtyisämmäksi. Pihalla on kukkaistutuksia, penkkejä, keinu ja pieni silta.

”Viheristutukset on juuri tehty ja kesällä ympäristö voi olla aika kauniskin”, Rantanen arvioi.

Rantanen kertoo, että alun perin henkilökunnan pyörätilaksi tarkoitettu ulkotila maalataan Vantaan kuvataidekoulun kanssa yhteistyössä tilataideteokseksi, ja siinä voi järjestää ulkotoimintaa, esimerkiksi mölkyn pelaamista.

Tulossa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta korostavaa avointa päivätoimintaa Karsikkokujalle on suunnitteilla avointa päivätoimintaa ensimmäisen kerroksen monitoimitilaan. Tila on avoimen toiminnan käytössä päivisin. Toiminnanohjaaja Elina Mattila kertoo, että päivätoimintamalli on hieman erilaisempi kuin muissa päivätoimintakeskuksissa. Tavoitteena on, että avoimesta päivätoiminnasta muodostuisi kohtaamispaikka, johon kaikki ovat tervetulleita ja saavat mahdollisuuden osallistua sekä vaikuttaa mielekkään tekemisen ja yhdessä olon kautta.

Mattilan mukaan päivätoiminnan käynnistymistä on toivottu etenkin talon asukkaiden keskuudessa, ja verkostoituminen yhteistyötahojen löytämiseksi on käynnissä. Uusiin tiloihin kaivataan siis toimintaa ja tekijöitä. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat: yhdistykset, järjestöt, vapaaehtoiset, yhteisöt, alueen asukkaat ja vantaalaiset. ”Nyt on käynnissä verkostoituminen.

Etsimme ja kartoitamme ketkä olisivat kiinnostuneita rakentamaan ja kehittämään yhdessä avointa päivätoimintaa.

Pyrin yhdistämään tilat ja eri toimijat”.

Mattilan mukaan toiminta voi olla melkeinpä mitä tahansa ja eri toimijat voivat hyödyntää elämänkokemuksiaan sekä vahvuuksiaan. Esimerkiksi kirjallisuudesta kiinnostunut vapaaehtoinen voi vetää kirjallisuuspiiriä , musiikista innostunut laulattaa, käsitöistä innostunut koota käsityökerhon. Karsikkokujalla on suunnitella yhteistyötä esimerkiksi Inkun ideapajan kanssa, joka tulee vetämään kädentaitotuokioita säännöllisesti. Tikkurilan Teatteri ry:n ”Ansa ja Tauno” senioriteatterihanke käynnistyy myös päivätoiminnan tiloissa lokakuussa. Talossa on käynyt paljon tutustujia: mm. Senioriosaajia, Rekolan Martat, eläkeläisjärjestöjä ja kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan ja mukaan toimintaan. ”Talon asukkaiden toiveita ovat muun muassa olleet erilaiset ryhmät, pelihetket, bingo, korttipelit, teatteri, retket, yhteislaulu, kädentaidot, erilaiset musiikkituokiot

Karsikkokujan palvelutalossa on jopa kiinteä taidenäyttelytila.

Nykyaikaisesta kokoustilasta löytyy kaikki tarvittava - ja sitäkin vuokrataan myös ulkopuolisille.

Uutukainen liikuntasali on tarvittaessa kaikkien, myös talon ulkopuolisten, käytettävissä.

VAV 3. 2011 7

sekä luennot ja tietoiskut. Yksi toivotuimpia asioita on kuitenkin päiväkahvion tai kioskin saaminen taloon, koska päiväkahvia ei valitettavasti ole talossa tarjolla” Kun lokakuussa vietettiin vanhusten viikkoa, Karsikkokujalla oli silloin poikkeuksellisen paljon tapahtumia. Hieman myöhemmin, lokakuun puolessa välissä vietetään talon avajaisviikkoa, jolloin taloon pääsee tutustumaan ja osallistumaan avajaisviikon ohjelmaan. ”Siellä on foorumeita, jotka voivat kerätä kiinnostuneita ihmisiä, ja joita pitkin pääsisi vaikuttamaan siihen, millaiseksi avoin päivätoiminta rakentuu ja muodostuu. Asiasta kiinnostuneet voivat olla myös minuun suoraan yhteydessä ja otan hyvin mielelläni ideoita vastaan” Ensi vuoden tammikuussa järjestetään Koivukylän alueen vapaaehtoistoiminnan rekrytointi tilaisuus, jolloin pyritään löytämään kultaakin arvokkaampia vapaaehtoistoimijoita mukaan toimintaan koko Koivukylän alueelle.

Liikuntapalvelut Vanhustenkeskuksessa sijaitsee liikuntapalveluiden hallinnoimat kuntosali ja liikuntasali. Tiloissa toimii tällä hetkellä liikuntapalveluiden järjestämiä ohjatun liikunnan ryhmiä. Tulevaisuudessa kuntosali aukeaa myös vapaaharjoittelulle. Kuntosalikorttien lunastamisesta tiedotetaan myöhemmin heti kun pääsy liikuntapalve-

luiden tiloihin tulee ajankohtaiseksi. Kuntosalikortteja voi lunastaa kuka tahansa Koivukylän vanhustenkeskuksen kuntosalista kiinnostunut. ”Ensi vuoden alusta kuntosali aukeaa vapaaharjoittelulle. Liikuntapalvelut kouluttavat tällä hetkellä myös vertaisohjaajia kuntosalille. Tarpeen mukaan vapaaharjoitteluaikoina voi olla paikalla myös vertaisohjaaja, joka voi opastaa kävijöitä”, Mattila sanoo.

Kuntosalikortille tulee olemaan kaksi hintaa: työssä käyvien ja senioreiden hinnat. ”Toivomme, että elämänkaari näkyisi myös vanhustenkeskuksen tilojen käyttäjissä Kuntosalikortteja myydään kaiken ikäisille ja liikuntasalia voivat hyödyntää myös lasten ja nuorten ryhmät.”

Liikuntapalveluiden tiloja voi hakea myös tilojen ulkopuoliseen käyttöön. Kevään 2012 ulkopuolisen käytön vuorot ,koskien koko vanhustenkeskuksen tiloja, tulevat hakuun marraskuussa. Tilojen hakemisesta tiedotetaan erikseen. Tavoitteena on, että vanhustenkeskuksen tilat tulisivat tehokkaaseen käyttöön ja erilaisella toiminnalla voitaisiin täydentää ja tukea jo olemassa olevaa toimintaa ja palveluja.

Yhteinen olohuone Vaikka Karsikkokuja onkin vanhustenkeskus, toiminnasta on tarkoitus tehdä mahdollisimman avointa. Osallistujat voivat siis olla muitakin henkilöitä, kuin talon

asukkaita tai vanhuksia. ”Toimintamme ei ole niin suljettua kuin muissa palvelutaloissa, joissa toiminta on rajattu vain omille asukkaille. Tavoitteenamme on, että asukkaat tapaisivat muita lähiseudun asukkaita saaden heistä naapureita ja tuttuja. Näin taloon tulisi tiettyä yhteisöllisyyttä”, Rantanen sanoo.

Rantasen mukaan myös kotihoidossa asuu varmasti sellaisia ihmisiä, jotka voisivat hyötyä Karsikkokujan ohjelmatarjonnasta. ”Olemme miettineet, keräisimmekö kokoon jonkin liikkeellelähtö-ryhmän kotihoidon asiakkaita, jotka kaipaisivat toisten ihmisten seuraa ja toimintaa ja hyötyisivät meidän järjestämistämme mahdollisuuksista. Kun porukka tutustuisi, se löytäisi tiensä Karsikkokujalle ja lisäisi hyvinvointia ja toisi iloa arkeen.”

Karsikkokujan palvelutalossa on tavoitteena myös sukupolvien kohtaaminen.

Yhteistyötä tehdään viereisen Trollebon päiväkodin ja koulujen kanssa. ”Tavoitteena olisi yhteinen olohuone, jossa ei tarvitse olla talon asukas tai tietyn ikäinen Päivätoiminnan ei tarvitse olla pääsääntöisesti vain vanhuksille, vaan siihen voivat osallistua esimerkiksi lähiseudun muut asukkaat tai VAV:n vuokra-asujat”, Rantanen sanoo. n n teksti ja kuvat: Antti Halonen

Aino Rantanen ja Elina Mattila toivottavat muutkin kuin vain talon asukkaat tervetulleiksi tutustumaan ja osallistumaan vanhustenkeskuksen ohjelmatarjontaan.

8

Uolevi Seppänen viihtyy palvelutalossa

”Toivottavasti tämä on viimeinen asuntoni” Uolevi Seppänen muutti Karsikkokujalle ensimmäisten asukkaiden joukossa.

61-vuotias Seppänen sanoo, että ainoastaan naapuri oli muuttanut tuntia aikaisemmin. ”Kun pappi kävi siunaamassa taloa, hänellä ei ollut tulta mukanaan. Lainasin hänelle sytkäriä ja minua kutsuttiin suntioksi. Hyvät kahvit ja korvapuustit siitä tilaisuudesta sai kyllä.”

Seppänen muutti Karsikkokujalle Veturipolun palvelutalosta.

Koivukylä oli Seppäselle jo ennestään tuttu, Karsikkokujan palvelutalosta löytyi muutama tuttu asukaskin. Mies on alun perin kotoisin Järvenpäästä, josta hän muutti ensin Koivukylään, kunnes sairastuminen vei Tikkurilaan palvelutaloon. ”Toivoisin, että tämä on viimeinen asuntoni, sillä muutto aina stressaa. Tämä talo tosin rakennettiin juuri, niin ehkei sitä lopeteta ihan heti. Seuraavaksi palaan takaisin juurilleni Järvenpäähän pari metriä multaa päälle”, Seppänen naurahtaa.

Tyytyväinen palveluun Seppänen kertoo olevansa tyytyväinen palveluun. Asukkailla roikkuu kaulassaan kutsumanappi, jonka hälytykset menevät suoraan hoitajille ilman välikäsiä. Edellisessä paikassa hoitajia sai Seppäsen mukaan odottaa joskus pitkiäkin aikoja. ”Kutsumanappi on hyvä järjestelmä.

Täällä ei joudu odottamaan tai olemaan yksin. Vaikka henki menisi, niin viimeisillä voimilla saa kutsuttua apua”, Seppänen naurahtaa.

Seppäsen kuvailee hoitajien toimintaa kiitettäväksi. Hän sanoo myös ymmärtävänsä, että kun 40 asukasta painaa kutsumanappia samaan aikaan, niin kaikkialle ei ehdi. ”Osa asukkaista on vanhempia kuin minä. Jotkut huutavat, että paikalle pitää tulla heti, vaikka kyseessä olisi lusikan nostaminen lattialta. Minä sanon, että ei kiirettä,

Uolevi Seppänen ehti ensimmäisten asukkaiden joukossa muuttamaan Karsikkokujalle.

en ole kuoleman hädässä.”

Seppänen kehaisee myös palvelutalon johtajaa Aino Rantasta. ”On muuten ensimmäinen pomo, joka tekee oikeasti myös töitä!”, Seppänen sanoo.

Alkukangertelua laatutiloissa Hyvän palvelun lisäksi Seppänen iloitsee talon laadusta. Uuden asunnon tilat ovat paremmat kuin edellisen. Seppäsen aikaisempi asunto oli 38 neliön yksiö. ”Uudessa asunnossa on iso lasitettu parveke ja 45 neliötä. Kaapelitelevisio on myös hyvä juttu! Kanava- ja leffatarjonta on iso.

Netissäkin on sadan megan yhteys.”

Taloon on asennettu sprinklerijärjestelmä, ja paloasema sijaitsee aivan talon vieressä. Vastapäätä löytyy myös Koivukylän terveysasema, eikä Peijaksen sairaalaankaan ole pitkä matka. ”Paloharjoituksia on pidetty, ja laitos on vieressä. Täällä tuntee olonsa turvalliseksi.”

Pientä parantamisen varaa Karsikkoku-

jankin tiloista kuitenkin löytyy. ”Muutama hassu juttu kangertelee vähän täälläkin, esimerkiksi palohälytin ja tuuletusimuri eivät vielä toimi kunnolla.

Uskon kuitenkin, että ne saadaan tämän vuoden aikana kuntoon.”

Seppänen sanoo, että uuteen asuntoon tottuminen vie vielä oman aikansa. Asunto on isompi, ja talossa on uudet oudot ihmiset. ”Edellisessäkin asunnossa meni aikaa tottua. Päiväkahveillahan tietysti tutustuu muihin ihmisiin, ja osan asukkaista tunnen edellisestä talosta ja muutama on tuttu jo siltä ajalta, kun asuin edellisen kerran Koivukylässä.”

Karsikkokujalle on suunnitteilla paljon ohjelmaa ja toiminnanohjausta. Seppänen kertoo odottavansa sen alkamista suuresti. ”Luotan ja toivon, että se rupeaa pyörimään ja pörräämään.” n Teksti ja kuva: Antti Halonen

VAV 3. 2011 9

VAV:n pelastussuunnitelmat ajan tasalle

Turvallisuudesta ei tingitä!

Uusi pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011, ja se painottaa yhä enemmän talojen omatoimista varautumista vaaratilanteisiin.

Pelastussuunnitelma on merkittävä osa turvallisuusvalmiuden ylläpitämistä, ja uuden lain voimaanastumisen myötä VAV päivittää talojensa pelastussuunnitelmat ajan tasalle.

Pelastussuunnitelma sisältää toimintaohjeet tulipalon, rikollisten uhkatilanteiden, kaasu- ja myrkkyvaaran ja radioaktiivisen säteilyn ja ydinlaskeuman varalta. Lisäksi suunnitelmasta löytyvät lääkinnälliset ohjeet, ensiapuopas, hälytysmerkit, hätäilmoituksen tekemisen ohjeet ja toimintaohjeet suojelujohtajalle ja väestönsuojan hoitajalle.

Pelastussuunnitelmasta selviävät myös talojen keskeiset kiinteistötiedot, kuten savunpoistoluukut, ilmanvaihdon hätäkatkaisu ja mahdolliset pelastustiet. Uusi pelastuslaki vaatii pelastussuunnitelman kaikista asuinkiinteistöistä, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Aikaisemmin rajaluku oli viisi asuinhuoneistoa.

VAV Asunnot Oy:n asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelmat päivitetään nyt kolmatta kertaa, ja työ on valmis vuoden 2011 loppuun mennessä. Edellisen kerran talojen pelastussuunnitelmat päivitettiin vuonna 2003. Suunnitelman nimi on muuttunut aikojen saatossa. ”Ensin oli suojelusuunnitelma, josta termi muuttui turvallisuussuunnitelmaksi.

Nykyään puhutaan pelastussuunnitelmasta”, kertoo päivityksistä vastaava Safe-Team Vantaa Oy:n toimitusjohtaja Eero Salminen.

Väestönsuojat VAV:lla on n. 150 väestönsuojaa. Suurin osa toimii asukkaiden verkkokomerokellareina, mutta tarpeen vaatiessa tilat voidaan muuttaa suojelutarkoitusperiin sopiviksi. Uuden

10

VAV Asunnot Oy:n pelastussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan Safe-Team Oy:n toimitusjohtajan Eero Salmisen komennuksessa.

pelastuslain voimaanastumisen myötä väestönsuojien käyttöönottoaika nousi 24 tunnista 72 tuntiin. ”Käyttöönottoaikaan tuli pieni lievennys.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa sellaista kriisiä, mikä vaatisi nopeampaa toimintaa”, Salminen sanoo.

Ydinonnettomuudet ovat poikkeustapauksia, ja ne vaativat äärimmäisen nopeaa toimintaa. Salmisen mukaan Pietarin lähellä sijaitsevan Sosnovyi Borin ydinvoimalan onnettomuustilanteessa ydinlaskeuma olisi Suomessa kuudessa tai kahdeksassa tunnissa, jos tuuli puhaltaa luoteeseen. ”Siinä ajassa ei ole mitään mahdollisuutta saattaa väestönsuojia käyttökuntoon. Ydinlaskeuman uhassa on tärkeintä sulkea ovet ja ikkunat ja pysäyttää talon ilmastointi.”

Uusimmissa taloissa on usein rappukäytävissä keltaisissa rasioissa IV- hätä seis -kytkimet. Vanhemmissa taloissa ilmastointi pitää pysäyttää konekohtaisesti katolta tai sen tekee huoltomies sähköpääkeskuksesta. Asukkailla ei näihin tiloihin ole pääsyä.

Safe-Team Vantaa Oy suoritti VAV:n vä-

estönsuojissa paine- ja tiiviyskokeen vuosina 2008-2009. Koe on suoritettava kymmenen vuoden välein.

Turvallisuusmateriaali Ydinonnettomuudessa taloihin toimitettaisiin talokohtainen turvallisuusmateriaali, joka sisältää mm. suojavaatteita, säteilymittareita ja kaksi joditablettia asukasta kohden. VAV:n kohteiden turvallisuusmateriaali on poistettu 90-luvulla taloista ja keskitetty kuuteen varastoon ympäri Vantaata. ”Kun materiaali säilytettiin taloissa, jotkut kriminaalit varastivat siitä. Hävikki oli niin iso, että turvallisuusmateriaali päätettiin varastoida. Sen jälkeen mitään ei ole kadonnut.”

Turvallisuusmateriaalin varastointi on toteutettu 2000-luvulla. Materiaali on hyllytetty ja taulukoitu niin, että sen voi talokohtaisesti löytää ja toimittaa taloihin määräajan kuluessa. ”Käymme tällä hetkellä pelastussuunnitelmien päivittämisen ohessa varastokoh-

teita läpi, testaamme hälytysjärjestelmän, tarkastamme materiaalin kunnon ja selvitämme joditablettien tilanteen ”, Salminen sanoo.

Tiedotuksessa kehittämisen varaa Pelastussuunnitelmat laaditaan siten, että ne pyritään saamaan asukkaiden nähtäville. Salminen mainitsee yhtenä vaihtoehtona tietoverkon, josta löytyisi talotietojen lisäksi myös pelastussuunnitelma. Tietoverkkoratkaisu on jo käytössä Helsingissä ja VVO:lla osittain. ”Pelastussuunnitelma on 15-sivuinen pumaska, ja sitä ei jaeta asukkaille. Kaikki eivät ole asiasta kiinnostuneita ja materiaali menisi suoraan roskiin.”

Turvallisuusohjeet ilmestyvät kuitenkin jokaiseen rappukäytävään värillisenä A4arkkina. Taloihin on myös nimetty suojelujohtajia, suojelujohtajan apulaisia ja väestönsuojahoitajia. VAV järjestää talojen turvallisuushenkilöille vuosittain koulutusta. ”Olen pitänyt VAV:ssakin turvallisuuskoulutusta ja väki on aktiivista. Viime keväänä osallistujia oli noin 40, mutta jos ajattelee, että vuokranmääritysyksikköjä on 200, se on vain 20 prosenttia”, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan turvallisuushenkilöiden tärkein tehtävä on toimia asukkaiden ja omistajan linkkinä ja välittää tietoa puolin ja toisin. ”Asukkaiden olisi hyvä seurata turvallisuustilannetta ja huomauttaa isännöitsijälle esimerkiksi siitä, jos pelastustiet eivät ole auki tai jos palo-ovet eivät ole toimintakuntoisia. Korkeammissa taloissa pelastusteillä on iso merkitys, sillä mitä korkeampi talo on, sen leveämmät pelastustiet nosturi vaatii.”

Tulipalot Asuinkiinteistöissä suoritettavien palotarkastusten määrä on pienentynyt jatkuvasti, ja Salminen pelkää niiden loppuvan kokonaan. Palotarkastukset kohdistuvat pääsääntöisesti oppilaitoksiin, hoitolaitoksiin, kauppakeskuksiin, vaarallisiin teollisuuslaitoksiin ja liikekiinteistöihin. ”Uusi pelastuslainsäädäntö edellyttää pelastusviranomaisia tekemään selvityksen, kuinka usein missäkin kohteessa tulee palotarkastus suorittaa.”

Palotarkastajan saa tietysti pyytämällä paikalle, mutta tarkastukset ja uusintatarkastukset ovat muuttuneet maksullisiksi.

Samoin virheellisistä palohälytyksistä voidaan määrätä säädetty maksu.

Tulipalon sattuessa apu tulee hälyttää

hätänumerosta 112. Hätäpuhelun vastaanottajalle tulee kertoa ensimmäisenä osoite, jossa apua tarvitaan, muut tiedot vastaanottaja osaa kysyä. Tärkeintä on, että puhelua ei saa lopettaa ennen kuin siihen annetaan lupa.

Kaksikerroksisista taloista voi poistua piha-alueelle odottamaan apua, sillä rakennusmääräysten mukaan rivitaloista ja kaksikerroksisista taloista on päästävä tikkaita pitkin alas. Kerrostaloissa ja korkeammissa kerroksissa tilanne on toinen. ”Savuiseen porraskäytävään ei saa mennä. Savu tappaa. Eri asia on tietysti, jos huoneisto palaa. Silloin sieltä on poistuttava.”

Salmisen mukaan asukas on asunnossaan turvassa, sillä huoneiston rakenteet on suunniteltu kestämään paloa. ”Pelastustoimi on suunniteltu niin, että apu tulee teoriassa kuudessa minuutissa.

Jos lähimmän paloaseman ihmiset ovat muualla keikalla, apu lähetetään seuraavaksi lähimmästä, mutta Retuperän palokuntakin ehtii paikalle 15 minuutissa.” n n Teksti ja kuva: Antti Halonen

Pienet varotoimenpiteet voivat estää ison veneen kaatumisen Pelastuslain mukaan huoneiston haltija on velvollinen asentamaan palovaroittimen jokaista alkavaa 60 asuinneliömetriä kohden. Palovaroitin on hyvä testata ja tarkastaa vähintään kerran vuodessa, mielellään useammin.

Asukkaalla on myös velvollisuus ilmoittaa isännöitsijälle mahdollisista vaaratekijöistä asunnossa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vialliset sähkölaitteet tai putkivuodot. Vaaratilanteita ei tule selvittää tai korjata itse, vaan vikailmoituksen jälkeen isännöitsijä järjestää ammattilaisen paikalle.

Kotivakuutus on asukkaan vastuulla. Kotivakuutus kattaa mm. vesivahingot, tulipalot ja jopa murtovarkaudet. Kotivakuutus maksaa vain kymmeniä euroja vuodessa, mutta se voi pelastaa kymmenien tuhansien eurojen laskulta.

Ensisammutustaidot on hyvä hallita, sillä nopea toiminta voi sammuttaa palon tai estää sen leviämisen. Erilaiset palot tulee kuitenkin sammuttaa erilaisilla tekniikoilla, esimerkiksi rasvapaloa ei saa sammuttaa vedellä ja sähkölaitteissa on olemassa sähköiskuvaara. Huoneiston pääkytkin on varmin tapa katkaista sähkö.

Jauhesammutin aiheuttaa sotkua, mutta on suhteellisen tehokas ratkaisu.

Sammutusohjeita sekä tietoa alkusammutusvälineistä löytyy internetistä esimerkiksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin sivuilta www.tukes.fi sekä sisäasiainministeriön sivulta www.intermin.fi.

VAV 3. 2011 11

Kansakunnan liiku

”Urheilusta ”Jos ihminen liikkuu tarpeeksi, siitä tulee paree mieli ja tätä elämää ajateltas positiivisemmin.” Näin neuvoo kaikille tuttu Juha Mieto.

Urheilulegenda Juha Mieto johdatti vantaalaisia sauvakävelylenkille elokuun lopussa Sauvis –tapahtumassa Hakunilassa.

Mietaan kookasta hahmoa ei voi olla huomaamatta tai kuulematta. Tuttuja ovat leveä parta, suorapuheisuus leveällä eteläpohjalaisella murteella höystettynä.

Mieto sanoo palanneessa normaalielämään eduskuntauran jälkeen. ”Päivät täyttyvät keikkahommista, mettätöistä, kotipuuhista, mutta välillä on aika ottaa vähän rennostikin.”

Liikunta säästää terveysmenoja Juha Mieto on liikkunut koko ikänsä. Kilpauran jälkeenkin liikunta on säilyttänyt tärkeän sijansa. ”Ihmisen roppa vaatii hikoilua, jotta ääreisverenkierto toimii ja aineenvaihduntakin jollakin lailla. Jos ei saa liikkua, tuloo huono olo”, Mieto miettii.

Kansanedustajanakin toimineen mieleen tulee laajempi taloudellinen puoli: paljonko voitaisiin säästää terveyspalveluissa, koska ne nielevät yhä enemmän varoja tulevaisuudessa. Ja kun ihminen liikkuu, siitä tulee henkisesti ja fyysisesti parempi olo. ”Kuntoliikkujien huomioiminen on tärkeää, jotta olisi eläviä esimerkkejä siitä, kuinka kuntoilu vaikuttaa suoraan kansanterveyteen ja talouteen. Tulevaisuus vaati entistä enemmän omasta itsestänsä huolehtimista myös liikunnan keinoin.”

Mietaa lähtee liikkeelle vähintään viisi kertaa viikossa ja tunti kerrallaan liikuntamielessä. Se koostuu monenmoisesta, ei vain hiihtämisestä. Hän muistuttaa, että monet talon työtkin lasketaan mukaan osaksi liikkumista. ”En oo laatinut varta vasten sellasta oh-

12

Vantaalaiset lähtivät yhdessä sauvakävelylle hiihtäjälegenda Juha Miedon johdolla elokuussa Hakunilassa.

jelmaa, että tekisin sitä silloon ja näinpoispäin. Liikun vähän sen mukaan, kuinka aika antaa myöten.” ”Nykypäivän ilmiönä on, että lähretään

liikkumaan kolme minuuttia ja hetken päästä taas kolme minuuttia. Nämä kaikki kniputetaan yhteen sitten illalla. Se on pikkusen ittensä fuskaamista.”

uttaja Juha Mieto:

hyvä mieli” sun kissun semmoseen tahtiin, että tuntuu kuin pitäisi ruuvata lisää kierroksia. Siis että tulis pikkuusen sellaanen nälän tunne lenkillä. Ei matka tapa, vaan vauhti.” ”On paree tehdä ensimmäinen harjoitus niin, ettei se tunnu missään sen sijaa, että läkähtyy ensi lenkillä ja lopettaa. Hiihdossakin on parempi aluksi kävelyttää suksia.” ”Hyvä lenkki kestää minimissään puoli tuntia. Yksi viikon lenkeistä voi olla sauvakävelyä kaksi tuntia. Toisena voisi olla hyvä mennä vaan käppäilemään. Pitää myös muistaa, ettei kuntoilu tarvitte saleja ja koneita, vaan töihin tai kotiin kävelykin on tärkeää.”

Tietty säännollisyys on tärkeää paranevalle fysiikalle, mutta lepopäiväkin on paikallaan ihan sen takia kun tietää, ettei huomenna tarvitse mennä. ”Ihmisen on hyvä olla ittelleen eikä löhöämisen taito ole laiskuutta. Ihmisen pitää antaa itselleen olla kuin rontanraato.

Tietty jämäkkyys pitää olla, mutta ei kaiken aikaa tartte olla kiriällä jos ei oo tekemistä. Joskus on ihan hyvä vaan olla.” n n Teksti ja kuva: Kari Lopperi

Juha Iisakki Mieto Syntynyt 1949 Kurikassa Olympialaiset 1976 kultaa 4x10 km viesti 1980 hopeaa 15 km 1980 hopeaa 50 km 1980 pronssia 4x10 kim 1984 pronssia 4x10 km

Aloita kuntoilu rauhallisesti Juha Mieto neuvoo, että aloittelevalle kuntoilijalle riittää aluksi liikuntaa pari kertaa viikossa. Lähtökohtana on painonhallinta.

On katsottava, mitä suuhun pistää – ei kuitenkaan orjallisesti. ”Aloittavalla ei siinäkään oo mieltä, että yrittää mennä mahdollisimman kovaa puoli tuntia. Mieluummin mennään his-

MM-kilpailut 1974 hopeaa 30 km 1978 hopeaa 4x10 km 1978 pronssia 15 km 1982 pronssia 4x10 km

VAV 3. 2011 13

Ympäristöillassa kuultiin tärkeää asiaa:

Energian kuluttaminen ja korjausrakentaminen hallintaan Viime aikoina kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet. Myös VAV Asunnot Oy on joutunut säästölinjalle energiakulujen ja korjauskustannusten suhteen. VAV järjesti syyskuussa ympäristöillan, jossa käsiteltiin säästöjen vaikutusta asumiseen. ”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä”, filosofoi legendaarinen puhuva koira Aku Ankassa. Euroopan talouskriisin, Japanin ydinonnettomuuden ja maailmanpoliittisten konfliktien vuoksi kyseinen tokaisu on valitettavan ajankohtainen vuonna 2011.

VAV Asunnot Oy laatii syksyllä vuoden 2012 talousarvion, jossa joudutaan ottamaan tiukka säästölinja. Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa

14

”VAV Asunnot Oy joutuu säästökuurille energiankulutuksen ja korjausrakentamisen suhteen”, kiinteistöjohtaja Timo Karén kertoi ympäristöeksperttien iltatilaisuudessa.

10,2 prosenttia. Kun inflaatio jyllää neljässä prosentissa, pääomamenot ovat kasvaneet ja sekin on korottanut vuokria kahdella prosentilla.

Energiakulut ja korjauskustannukset muodostavat yhdessä noin 65 prosenttia yhtiön menoista. VAV on sitoutunut Vuokra-asuntoyhteisöjen VAETSin toimenpideohjelmaan, ja pyrkii vähentämään lämmön, veden ja sähkön kulutusta tietylle tasolle vuoteen 2016 mennessä. ”Energiankulutus on noussut, ja se on jo vaikuttanut vuokriin, ja tulee vaikuttamaan entistä enemmän”, VAV:n kiinteistöjohtaja Timo Karén korosti ympäristöeksperttien infotilaisuudessa.

Yhtiön maksukykyä rasittaa myös edellinen ennätyskylmä talvi. Lumien pudotus katoilta oli 500 000 euron ylimääräinen kustannus, johon ei ollut varauduttu. Kun ammattimaisia lumenpudottajia ei oikein ole, osa töistä aiheutti vesivuotoja, jotka vaativat lisäkorjauksia.

Sähkön kulutus aisoihin Sähkön osuus energiakuluissa on noussut noin 200 000 eurolla viimeisen kolmen vuoden aikana. Kun Saksa sulkee ydinvoimalansa, sähkön hinta tulee nousemaan.

Hinta tulee nousemaan vielä enemmän, jos Suomi tekee samansuuntaisia päätöksiä.

Energiarakentamisen uudet kriteerit astuivat voimaan vuonna 2010, ja vuonna 2012 tulevat seuraavat. Uudet talot kulutta-

Ympäristöillassa syntyi vilkasta keskustelua kysymysten kera.

vat enemmän sähköä kuin vanhat, ja vuonna 2016 näkee, miten tässä yhtälössä käy. ”Ilman suuria ponnistuksia emme tule pääsemään sähkönkulutuksen suhteen VAETSin energiatavoitteisiin. Se on asumisministeriön ja RAKLIn (Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto) tiedossa, ja vuoden 2010 jälkeen rakennetut kohteita ei huomioida energiasopimuksen tavoitteissa. Seurannassa ne ovat kyllä”, Karén selvitti.

Vuonna 2011 sähkön osuus oli energiakuluista 1 266 809 euroa.

Kylmät ja kuumat tilat syyniin VAV on päättänyt luopua talojen kylmäkellareista niissä kohteissa, joissa sellaisia vielä on jäljellä. Kylmäkellarit poistuvat kahden vuoden kuluessa tai kompressorin

rikkoutuessa. ”VVO on jo poistanut kylmäkellarit omista kohteistaan. Asunnoissa on jääkaapit ja pakastimet ja kauppojen aukioloajat ovat pidentyneet”, Karén perusteli.

Säästö ei ole kovinkaan suuri, mutta kun kylmäkellarit poistetaan, tila vapautuu muuhun hyötykäyttöön. Kylmäkellaritilat voidaan muuttaa esimerkiksi verkkokellareiksi, polkupyörävarastoiksi tai kerhotiloiksi.

Myös saunavuoroissa tapahtuu muutoksia. Niin sanotut lenkkisaunat on tarkoitus lopettaa vähäisen käytön vuoksi. Karénin mukaan lenkkisaunojen lämmittäminen on tyyristä ja epäreilua heitä kohtaan, jotka eivät niissä käy. ”Lenkkisaunoja voi toki sovittaessa lämmittää, mutta se näkyy sitten vuokrissa ja vie energiatavoitteisiin pääsemisen kau-

VAV Asunnot Oy KORJAUSKULUT

Huoneistokorjaukset Jaksottaiset korjaukset Muut korjaukset Korjaukset yhteensä

tot.

2009 2 858 485 4 304 334 2 366 483

tot.

2010

3 593 670 4 678 950 2 637 297

budj.

2011

3 440 200 6 023 000 3 067 050

9 529 302

10 909 917

12 530 250

Lämpö Vesi Sähkö

5 962 620 3 323 999 1 079 190

6 080 419 3 382 257 1 191 279

6 781 881 3 399 961 1 266 809

Energia yhteensä

10 365 809

10 653 955

11 448 651

Jätehuolto Huolto Siivous

1 352 039 2 113 387 788 790

1 171 740 2 166 278 867 461

1 336 533 2 151 446 907 528

ENERGIAKULUT

VAV 3. 2011 15

emmaksi.”

Myös saunavuoroja tiivistetään tarpeen mukaan niin, ettei vuorojen välillä ole liian pitkiä välejä, tai että saunaa ei lämmitetä vain yhtä ihmistä varten koko päivää. ”Kun kylmäkellareista ja lenkkisaunoista luovutaan, pääsemme sähkönkulutuksessa 4,5 kWH/Rm³ säästötavoitteeseen.

Vuonna 2011 luku on 4,7”, Karén sanoi.

Vesitavoite onnistumassa Vedenkulutuksessa VAV on pääsemässä asetettuihin energiatavoitteisiin. VAETSin tavoite on 145 litraa asukasta kohden vuorokaudessa ja VAV:n litraluku on tänä vuonna 147. ”Lähellä ollaan. Näyttää siltä, että tavoitteeseen päästään vuoteen 2016 mennessä.

Vedenkulutus on kuitenkin jatkuvassa seurannassa”, Karén sanoi.

Karén kehotti asukkaitakin pitämään silmänsä ja korvansa auki vedenkulutuksen suhteen. Jos kuulee, että jossain asunnossa juoksee vesi yötä päivää, siitä tulee ilmoittaa isännöitsijälle. ”Jos talossa on pesula, oikein käytettynä se kuluttaa energiaa ja vettä vähemmän verrattuna siihen, jos kaikki pyörittävä omaa pesukonettaan. Silloin pitää vain huolehtia, ettei kukaan harjoita maksutto-

massa pesulassa ammattia.”

Parvekkeita ei saisi pestä valuvalla vedellä. Vaikka se kuluttaa myös enemmän vettä, oleellisempi tekijä on, että likavesi valuu alemman asukkaan riesaksi.

Tärkeä pitää siistinä Karén korosti ympäristöeksperttien roolia kiinteistöjen yleissiisteyden suhteen.

Asukkaiden olisi hyvä seurata, että esimerkiksi porraskäytävät, roskakatokset, parkkipaikat ja piha-alueet ovat hyvässä kunnossa, ja niitä käytetään oikein. ”Jos mahdollinen uusi asukas tulee katsomaan asuntoa ja alue ei ole siisti, hän tekee u-käännöksen. Asukasaktiivien rooli on tärkeä, muttei helppo, sillä asukasrakenne ei ole aina kaikin puolin kunnossa.”

Myös energia-asioita on tärkeä seurata kulujen minimoimiseksi. ”Jos huomaa, että jossain huoneistossa pidetään talvella ovia, ikkunoita tai parvekelaseja jatkuvasti auki, asiasta voi mennä sanomaan, mutta varovaisuus täytyy aina muistaa”, Karén sanoi.

linjalle. Vuonna 2011 korjauksia toteutetaan yhteensä 12,5 miljoonalla. Luku on noin 1,5 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna, vuonna 2012 luku ei saa ainakaan nousta.

Yksi merkittävä tekijä korjauskustannuksissa on asukasvaihtuvuus. Kun asunto tyhjenee, sitä on usein pakko korjata, jotta sen saa vuokrattua eteenpäin. Tämä on yksi syy, miksi vuokrataloissa tehdään enemmän korjaustöitä kuin omistuspuolella. ”Mitä enemmän uutta talokantaa valmistuu, sen suurempi on myös vaihtuvuus, kun asukkaat vaihtavat uudempiin asuntoihin. Nyt vaihtuvuus on ollut suhteellisen pieni, ja se on tuonut hieman säästöä.

VAV:n vuokra-aste on yli 99 prosenttia.”

Yli puolet tehdyistä korjaustöistä on kylpyhuone- ja keittiöremontteja. Karén totesi, että normaalisti remontteja tarvitsee tehdä 20-30 vuoden välein, mutta VAV:ssa on ollut sellaisiakin tapauksia, että remontti on jouduttu tekemään jo noin 15 vuoden jälkeen. n n Teksti ja kuvat: Antti Halonen

Korjaukset Karén kertoi, että erityisesti korjausten suhteen VAV Asunnot Oy joutuu säästö-

Energiankulutuksen trendiraportti kertoo, että vedenkulutuksessa ollaan lähellä tavoitteita, sähkönkulutuksessa riittää vielä kirittävää.

16

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman VAETSin mukaan VAV:n tulisi vähentää vuoteen 2016 mennessä lämmön, veden ja sähkön kulutusta. VAETSin mukaiset vuosikulutuksen tavoitteet vuodelle 2016 ovat seuraavat:

Lämpöindeksi: 45 kWH/Rm³ Vedenkulutus: 145 l/asukas/vrk Sähkönkulutus: 4,5 kWH/Rm³ VAV 3. 2011 17

Luonto on lähellä Vantaalaiset suhtautuvat ympäristönsuojeluun hyvin myönteisesti ja ympäristönsuojelua pidetään tärkeänä yhteiskunnallisena arvona. Tämä selvisi tutkimuksesta, jossa mitattiin kaupunkilaisten ympäristöasenteita.

Ympäristökysymykset ovat olennainen osa vantaalaisten asenne- ja arvomaailmaa. Tästä on hyvänä esimerkkinä se, että Vantaan asukkaista neljä viidestä on sitä mieltä, että ympäristönsuojelu tulisi asettaa etusijalle, vaikka talous kärsisi. Vain noin joka kymmenes asettaisi taloudellisen kasvun etusijalle.

Vantaalaisten myönteisistä ympäristöasenteista kertoo myös se, että kyselyyn vastanneista valtaosa oli huolissaan kaikista kyselyssä mainituista ympäristöön liittyvistä ongelmista, joskin huolestuneisuuden aste vaihteli ilmiöittäin. Viisi suurinta ympäristöön liittyvää huolenaihetta olivat: ilman saastuminen, vesien laadun heikkeneminen, jätemäärien kasvu, elinympäristön kemikalisoituminen ja luonnon-

18

varojen ehtyminen.

Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti liikkuvansa Vantaan luonnossa usein tai melko usein. Luonnossa liikkumiselle ylivoimaisesti tärkeimmät asiat liittyivät liikuntaan ja arjen rutiineista irtautumiseen. Sen sijaan muita vähemmän tärkeiksi Vantaalla koettiin kasveihin tutustuminen, marjojen ja sienten keräily sekä kalastus ja metsästys.

Neljä kymmenestä yksin autolla Henkilöautolla liikkuminen on muiden tutkimusten mukaan Vantaalla yleisempää kuin Helsingissä ja hieman harvinaisempaa kuin Espoossa. Tuoreen kyselyn tulosten mukaan henkilöauto oli Vantaalla vastaajien yleisin kulkuväline työ- ja opiskelumatkoilla ja useimmiten autossa istui vain yksi henkilö.

Näin liikkui noin neljä kymmenestä.

Kuitenkin kyselyn perusteella todettiin, että joukkoliikenteen pysäkkien saavutettavuus on suurimmalla osalla vastaajista hyvä ja toimia joukkoliikenteen

vantaalaisten sydäntä käytön lisäämiseksi tulisi edistää.

Vantaalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti lajitteluun ja helposti lajiteltavat jätteet, kuten paperi, ongelmajätteet ja kartonki sekä lasi, päätyvät usein kierrätykseen. Metalli ja biojäte päätyivät uusiokäyttöön aina noin joka toisella vastaajista. Biojätteen lajitteluun mahdollisuuksia kuudesosalla vastaajista ei ollut.

Lajittelu koetaan helpoksi Suurin osa vastaajista koki lajittelun ongelmattomaksi. Keräyspisteiden etäisyys ja hajanaisuus aiheuttivat eniten ongelmia omakotialueilla. Metallinkeräys sekä huonekalujen ja kodinkoneiden keräyspisteiden sijainti koettiin liian etäiseksi tai ei tiedetty, missä ne ovat.

Vastaajat kokivat viheralueiden saavutettavuuden Vantaalla useimmiten erittäin tai melko hyväksi. Ilman laatua pidettiin myös yleisesti hyvänä. Runsas kolmannes vastaajista oli tyytyväinen ympäristön siisteyteen. Lähes saman verran oli heitä, joiden mielestä ympä-

ristön siisteys oli keskinkertainen, ja runsas neljännes vastaajista koki ympäristön epäsiistiksi.

Vähiten tyytyväisiä oltiin tie-, raideja lentomeluun sekä jokien, järvien ja purojen veden laatuun. Lentomelutilanne koettiin mainituista ympäristötekijöistä useimmin joko erittäin tai melko huonoksi.

Kyselystä ilmeni, että vastaajat tunsivat huonosti kaupungin julkaisut ja etenkin ympäristöaiheiset verkkosivut ovat huonosti tunnettuja. Parhaimmaksi tietolähteeksi ympäristöasioista koettiin media. Ympäristöviestinnän kasvanut merkitys on tiedostettu Vantaan kaupungissa, jossa ympäristöviestinnän kehittämiseen tullaan jatkossa panostamaan entistä enemmän.

Tuore selvitys on järjestyksessään neljäs Vantaan kaupungissa toteutettu asukkaiden ympäristöasenteita selvittävä tutkimus. Lomakekyselyyn vastasi hiukan alle 1000 vantaalaista. n n KUVA: HENRIK KETTUNEN

VAV 3. 2011 19

Luonnonvarojen kulutus ylittää yhä luonnon kantokyvyn Ihmiskunta alkoi elää yli varojensa 28. syyskuuta alkaen. Kulutamme luonnonvarojamme ja päästämme ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin maapallo pystyy vuodessa tuottamaan ja sitomaan.

Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen vuosittain laskema ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen sitomiseen.

Maailman ylikulutuspäivänä (Earth Overshoot Day) ihmiskunnan tarpeet ylittivät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja ihmisen tuottamia päästöjä. Loppuvuosi eletään niin sanotusti velaksi. Kääntäen maailmanlaajuisesti nykyisen elintason ylläpitämiseen tarvittaisiin 1,35 maapalloa.

Lue lisää www. footprintnetwork.org . n

Vantaalle uusia kierrätyspisteitä

Paristojen keräys päättyy HSY:n kierrätyspisteissä vuodenvaihteessa Käytetyt paristot ja pienakut palautetaan jatkossa niitä myyviin liikkeisiin ja vaarallisten jätteiden kontteihin.

Paristojen keräys Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n kierrätyspisteissä päättyy 31.12.2011. HSY:n aluekeräyspisteisiin eli kierrätyspisteiin voi edelleen tuoda lasia, paperia, kartonkia, pienmetallia ja vaatteita.

HSY jatkaa paristojen ja pienakkujen maksutonta keräystä edelleen ongelmajätteiden eli vaarallisten jätteiden konteissa, Sortti-asemilla, Munkinmäen jäteasemalla Kirkkonummella sekä keväisin pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea kiertävissä HSY:n jätehuollon kiertä-

20

vissä keräysautoissa.

HSY:n vaarallisten jätteiden kontit sijaitsevat pääasiassa huoltamoiden ja kauppojen pihoilla. Konttien osoitteet löytyvät HSY:n keräyspistehausta jatehuolto.hsy.fi/aluekerays/.

Käytetyt paristot ja pienakut voi palauttaa maksutta myös niitä myyviin liikkeisiin.

Paristojen ja akkujen vieminen keräykseen on tärkeää niiden sisältämien vaarallisten ja haitallisten aineiden vuoksi.

Talteen kerätyt paristot ja akut päätyvät kierrätykseen, jossa niiden sisältämät materiaalit hyödynnetään metalliteollisuuden tarpeisiin. Sekajätteen joukkoon niitä ei saa laittaa. n

Vantaalle on rakennettu uusia kierrätyspisteitä alkusyksyllä. Ne löytyvät Kannistosta Kenraalintie 6:sta ja Koivukylästä osoitteesta Koivukyläntie 52. Tällä hetkellä kierrätyspisteitä on Helsingissä 37 ja Espoossa 27 ja Vantaalla 34.

Kierrätyspisteissä kerätään lasia, paperia, kartonkia, pienmetallia ja vaatteita.

Kierrätyspisteisiin saa viedä ainoastaan niissä kerättäviä jätteitä. Muiden jätteiden vieminen kierrätyspisteisiin on kiellettyä. n

Älä anna lattialämmityksen mennä hukkaan Joissakin VAV:n asunnoissa on käytössä kylpyhuoneiden lattialämmitys, eli niin kutsuttu mukavuuslämmitys. Jos mukavuuslämmitys on kytketty sähköverkkoon, näkyy sen käyttö suoraan asukkaan sähkölaskussa.

Mukavuuslämmityksellä varustetuissa asunnoissa kannattaa pitää huolta, ettei kylpyhuoneen ovi ole turhaan auki.

Oven auki jättämisestä voi seurata, että lattialämmitys lämmittääkin koko asuntoa.

Vantaan Energian arvion

mukaan tällainen hukkakäyttö voi jopa kolminkertaistaa lattialämmityksen sähkönkulutuksen. Noussut kulutus korottaa vuorostaan asukkaan sähkölaskua.

Hukkakäytön välttämiseksi kylpyhuoneen ovea ei siis kannata pitää turhaan auki. Lisäksi lattialämmitys kannattaa säätää vain muutaman asteen yli huonelämpötilan.

Yhden asteen muutos lämpötilassa vastaa viiden prosentin muutosta lämmityksenergian kulutuksessa. n

Kuva: Matti Rajala, Motiva Oy

60 watin hehkulamppu poistui valikoimista

Lampunvalintakone neuvoo uusien lamppujen valinnassa Vanhat 60-wattiset hehkulamput ovat antaneet tilaa energiatehokkaammille vaihtoehdoille. Kaupat saavat myydä vanhat varastot loppuun, mutta 60 watin hehkulamppujen valmistus ja maahantuonti EU-alueella päättyi syyskuun alussa.

Lampunvalintakone.fi-palvelu auttaa sopivien lamppujen valinnassa kodin erilaisiin tiloihin.

Lamppuvalikoiman laajeneminen, lamppujen erilaiset ominaisuudet sekä hehkulamppujen asteittainen poistuminen markkinoilta voivat tehdä lampun valinnasta monimutkaista. Valintaa helpottamaan Motiva on tuottanut yhteistyössä valaistusalan toimijoiden kanssa helppokäyttöisen verkkopalvelun.

Valintakone kysyy käyttäjältä muutamia lampun valinnan kannalta keskeisiä kysymyksiä, suosittelee annettujen tietojen pohjalta käyttökohteeseen soveltuvia lampputyyppejä sekä listaa niiden plussat ja miinukset.

Valintakoneen tavoitteena on tarjota kuluttajille pika-apua lampun valintaan niin, ettei hänen tarvitse syvällisesti perehtyä lampputekniikkaan tai käyttää kohtuuttomasti aikaa tiedon etsimiseen. Yksityiskohtaisempi tieto ja vastauksia esimerkiksi lamppujen palautusta koskeviin kysymyksiin löytyy osoitteesta www.lampputieto.fi.

ja liiketunnistimellisiin ulkovalaisimiin. ”Valaistus on yksi tärkeimmistä sisustuselementeistä, ja lamppuvalinnoilla vaikutetaan kodin tunnelmaan ja viihtyvyyteen.

Laajentunut lamppuvalikoima, niin valon värisävyjen kuin teknisten ominaisuuksienkin osalta, mahdollistaa entistä yksilöllisemmät, harkitummat ja energiatehokkaammat valaistusratkaisut”, Motivan asiantuntija Suvi Salmela kertoo. n

Energiatehokkuus yhtenä kriteerinä Valintakone listaa lamppusuositukset käyttäjän määrittämän käyttötarkoituksen perusteella, jolloin tarjottujen lamppuvaihtoehtojen ominaisuudet ovat parhaat mahdolliset. Valintakone suosittelee energiatehokkaampia vaihtoehtoja silloin, kun se on järkevää – mutta ei toimivuuden hinnalla.

Energiansäästölamppu ei sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi himmennettäviin valaisimiin tai saunaan. Ledit kestävät erityisen hyvin alhaisia ulkolämpötiloja, mutta eivät ole vielä parhaimmillaan yleisvalaistuksessa niukemman valontuoton takia. Vähemmän säästävää halogeenilamppua suositellaan esimerkiksi saunaan, himmennettäviin valaisimiin

Lampunvalintakone toimii osoitteessa: www.lampunvalintakone.fi

VAV 3. 2011 21

Keskinäinen vaihto ja vakuusmaksun siirto eivät ole enää mahdollisia VAV:lle jätetään edelleen jonkin verran niin sanottuja keskinäisen vaihdon hakemuksia, joissa kaksi vuokralaista haluaa vaihtaa asuntoa päittäin. VAV on luopunut keskinäisten vaihtojen käsittelystä vuonna 2009. Keskinäisissä vaihdoissa esiintyi paljon ongelmia ja ristiriitatilanteita, ja tästä syystä niistä päätettiin luopua.

Keskinäistä vaihtoa ei siis enää voi hakea, vaan asunnonvaihtajat hakevat tyhjeneviä asuntoja muiden hakijoiden tavoin.

Jos haluat vaihtaa asuntoa VAV:n sisällä, sinun tulee täyttää normaali VAV:n asuntohakemus. Asuntohakemuksen ja lisätietoja asunnon vaihtamisesta löydät kotisivuiltamme www.vav.fi kohdasta ”Asunnon hakeminen”.

Toinen asunnon vaihtamiseen liittyvä kysymyksiä synnyttänyt asia on vanhan asunnon vakuusmaksun siirtämine uuteen asuntoon. Myös tässä asiassa VAV:n käytäntö on muuttunut. Vaihdettaessa asuntoa VAV:n sisällä vanhan asunnon vakuusmaksua ei voi siirtää uuteen.

Asunnon vakuusmaksun palautuksen ehtona on se, että asunto on pidetty kunnossa ja vuokralaisella ei ole vuokrarästejä.

Vuokralaisen vanhan asunnon vakuus voidaan palauttaa hänelle vasta vuokrasopimuksen päättymiseen jälkeen, kun VAV on tarkistanut asunnon kunnon ja vuokranmaksun. Vakuutta ei siksi voida siirtää

vanhasta asunnosta uuteen.

Jos VAV:n vanhalle vuokralaiselle tarjotaan uutta asuntoa, hänen tulee ensiksi maksaa uuden asunnon vakuusmaksu, ja

vanhan asunnon vakuus palautetaan hänelle vanhan asunnon vuokrasopimuksen päätyttyä. n

VAV savuttomuuden asialla Vantaa on julistautunut vuoden 2011 alusta alkaen savuttomaksi kaupungiksi. Savuton Vantaa -ohjelman tarkoituksena on edistää vantaalaisten terveyttä ja hyvinvointia kannustamalla heitä tupakoimattomuuteen. Myös VAV Asunnot Oy on lähtenyt mukaan ohjelmaan, ja se pyrkii toiminnallaan edistämään savuttomuutta.

Vantaan kaupunki muuttui 1.1.2011 savuttomaksi työantajaksi ja se tarkoittaa, että Vantaan kaupungin toimitiloissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa on tupakointi kielletty. Myös VAV on osana Vantaan kaupunkikonsernia lähtenyt edesauttamaan työntekijöidensä savuttomuutta. Tupakointi on kielletty niin VAV:n toimistossa kuin toimiston välittömässä läheisyydessä.

22

Vuokra-asunnoissaan VAV pyrkii edistämään savuttomuutta lain sallimissa rajoissa. Vuodesta 2010 alkaen tupakointi asuntojen sisällä on kielletty kaikissa VAV:n tekemissä vuokrasopimuksissa. Tä-

tä ennen solmittuihin vuokrasopimuksiin ehtoa ei valitettavasti voida lisätä, sillä sopimuksia ei saa muuttaa jälkikäteen.

Myöskään parveketupakointiin ei lain takia voida vaikuttaa. Tupakointi parvekkeilla voidaan kieltää vain, jos koko kiinteistön alue on merkitty tupakoimattomaksi. Ensi vuonna valmistuu ensimmäinen tällainen kokonaan savuton VAV:n kohde, allergiatalo Kolohonkaan.

Kolohongan allergiatalossa tupakointi kiinteistön alueella tulee olemaan täysin kielletty. Allergiatalon kokemusten perusteella VAV lähtee tulevaisuudessa pohtimaan muiden savuttomien kiinteistöjen toteuttamista. Savuttomuuden asiaa tullaan ajamaan myös jatkossa. n

Veturitiestä tuli Veturikuja VAV Asunnot Oy:n toimiston katuosoite on aiemmin ollut Veturitie 7.

Kaupungin päätöksellä Veturitie muuttui syyskuun alussa Veturikujaksi.

Vantaan kaupunginvaltuusto on päättänyt selkeyttää kaupungin osoitteistoa muuttamalla joitain Tikkurilan katujen nimiä. Veturitien nimi muuttui Veturikujaksi, koska Helsingissä on Veturitie-niminen katu. Nimen vaihtuminen ei muuta Veturitiellä sijaitsevien talojen numeroita. Nykyinen VAV:n katuosoite on siis: VAV Asunnot Oy Veturikuja 7 01300 Vantaa VAV:n postiosoite (PL 39, 01301 Vantaa) säilyy edelleen samana. n

VAV rakennuttaa allergiatalon Kuninkaanmäkeen VAV Asunnot Oy:n allekirjoitti kesäkuussa urakkasopimukset Kuninkaanmäkeen rakennettavasta allergiatalosta. VAV:n ensimmäinen erityisesti allergikoille tarkoitettu kohde valmistuu kesällä 2012.

Kuninkaanmäkeen, osoitteeseen Kolohongankuja 6, rakennettavassa kohteessa on kolme taloa, joissa on yhteensä 33 asuntoa. Kohteen asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, ja niiden keskipinta-ala on 50 m². Rakennustyöt ovat jo täydessä käynnissä.

Allergikkojen tarpeet otetaan huomioon sekä Kolohongankuja 6:n rakentamisessa että tulevien vuokralaisten asumisessa. Kohteen asumissäännöissä allergikot huomioidaan muun muassa siten, että kotieläimet sekä tupakointi kiinteistön alueella tulevat olemaan kokonaan kielletty.

Kolohongankuja 6:n pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Visionar Arkkitehdit Oy ja kohteen rakennusurakoitsijana toimii rakennustoimisto V. O. Mattila Oy. n

Lenkkisaunojen jatkosta päätetään Joissakin VAV:n kohteissa on viikoittainen lenkkisaunavuoro, jossa käy vain muutama ihminen. Saunan lämmittäminen koko illaksi muutaman saunojan takia kuluttaa paljon energiaa. Energiankulutus puolestaan näkyy kiinteistön ylläpitokustannuksissa, jotka vaikuttavat vuokraan. Lenkkisaunavuoron lopettaminen säästäisi näin ollen rahaa ja energiaa. Jos lenkkisauna-

vuoroa ei pidetä, se lisää myös saunan käyttöikää, kun saunakalusteet saavat rauhassa kuivua koko päivän ajan.

Tulevissa VAV:n kohteiden asukaskokouksissa isännöitsijät ottavat esityslistalle lenkkisaunavuorojen lopettamisen. Asukaskokous saa tällöin päättää, jatketaanko lenkkisaunan pitämistä vai lopetetaanko se. n

Seuraava VAV Viesti ilmestyy joulukuussa.

The leaking toilets The leaking toilets are the main reason for the increasing water consumption. Remember to notify your maintenance company of any leaking faucets or toilets. The repair cost is included in the maintenance contract and is therefore free for the habitants.

Did you know, that even the smallest leaks of toilets can be detected by putting a piece of paper on the inner surface of the toilet and monitoring wheather it gets wet or not, when no flushing has occured.

A continuous leaking toilet can cause you, your family or your leasing facilities a totally unnecessary annual surcharge.

www.vav.fi VAV 3. 2011 23

Löydä oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola P. (09) 8392 6524 / 0400-688 037 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö P. (09) 8392 6529 / 0400-688 035 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki P. (09) 8392 6522 / 0400-688 039 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Nikinmäki P. (09) 8392 6526 / 0400-688 036 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1.

P. (09) 8392 6534 / 0400-939 016 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi Isännöitsijä Katri Vatanen Alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asola P. (09) 8392 6531 / 0400-764 332 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula P. (09) 8392 6520 / 0400-427 312 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

asumisneuvonta@vav.fi FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541

VAV PALVELEE ASIAKASPALVELU ma-to klo 9.00-15.00 pe klo 9.00-13.00 Puhelinaika ma-to klo 9.00-12.00

ja 13.00-15.00 pe klo 9.00-12.00 e-mail info@vav.fi

Puhelin 09 8392 6540 ASUKASVALINTA e-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA puhelinaika: ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542

24

VAV Asunnot Oy, Pl 39 01301, Vantaa, Veturikuja 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi