VAV-viesti 2/2012

VAV A S U N N OT Oy: n asu k as l e h t i l 2.2012

Lilja-Marie odottaa Siilitien ikioman kasvimaan satoa sivut 11-13

VAV 2. 2012 1 www.vav.fi

sisällys VAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2012.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen ja Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, 01391 VANTAA Puh: 050-337 6268 jukka.halonen@mediataju.fi Kansikuva: Antti Halonen Taitto: Mediataju Oy Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Painos: 10 000

4 Vantaa kasvaa kansainväliseksi

Joka kymmenes asukas on VAVilainen

6 Luottamushenkilöiden yhteistiedot

Löydä oman kiinteistösi yhteyshenkilöt

11 YTE-puheenjohtajisto 12 Kaupunki kutsuu luontoretkelle

Tutustu kotikaupunkiin luontohorisontista

12 Luontoretkikalenteri 15 Liisa Tilander jatkaa ykkösnaisena

YTE-puheenjohtajisto edustaa asukkaita

16 Viherpeukalo

Ruusulla on monta merkitystä

17 Siilitielle oma kasvimaa

Asukkaat saavat syksyllä omaa satoa

20 Siivoa ekotehokkaasti

Etiikasta riittää moneen tarkoitukseen

22 Monikulttuurisuus puheenaiheena

Asukasaktiivit kouluttautuivat teemaan

24 Yhteystiedot

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

ekovinkki Pelasta ruoka roskikselta Valitettavasti Suomessa riittää ruokaa poisheitettäväksi asti jopa miljoonia kiloja. Se rasittaa sekä ympäristöä että kukkaroa. HSY kampanjoi ruokahävikin vähentämisen puolesta teemalla ”Ruokaa rippeistä”. Kampanjassa kannustetaan myös lisäämään biojätteen lajittelua.

Ihmisten aiheuttamasta ympäristökuormituksesta noin kolmannes syntyy ruoantuotannosta, valmistuksesta ja kauppamatkoista. Tutkimusten mukaan kotitalouksien ruokahävikkimäärä on ainakin kaksinkertainen kauppojen ruokahävikkiin verrattuna.

Poisheitetyn ruoan elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja ihmisten

2

työpanokset menevät hukkaan. Peltojen sato on korjattu ja jalostettu, ruoka on kuljetettu kauppoihin ja kotiin ja lopulta ruoka on valmistettu - kaikki turhaan.

Yksinkertaistettuna tuhat kiloa pois heitettyä juustoa synnyttää saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin ajaisi autolla puolitoista kertaa maapallon ympäri.

Ruokahävikin välttäminen on periaatteessa helppoa, kun ostaa vain sen mitä syö ja syö sen mitä ostaa. HSY:n nettisivuilta löytyy vinkkejä ruokaostosten tekoon, ruoanlaittoon ja säilytykseen sekä kotikokkien riperuokareseptejä. www.hsy.fi/fiksu/arjessa/ruoka

pääkirjoitus Seinät seteleistä ja katto kumia?

Jokainen meistä tuottaa maailmaan uskomattoman määrän jätettä. Roskiin ja sitä tietä kaatopaikalle menee itsellemme tarpeetonta, mutta materiaalina sinänsä vielä käyttökelpoista ainesta: vanhoja vaatteita, astioita, muoviesineitä, ruokaa, paperia, autonrenkaita, sohvia jne. Kun tämä roju johonkin kasataan, ei se siitä äkkiä mihinkään häviä, vaikka silmistämme pois ovatkin. Koska jätemäärät kasvavat maailmassa tahtia, jota ympäristö ei enää kestä, ovat kekseliäimmät lähteneet kehittämään keinoja poisviskatun aineksen hyödyntämiseksi. Arkipäiväistä ja tuttua lähes kaikille ovat mm. pullonpalautusjärjestelmä ja lehtien keräys.

Rakentamisessakin aletaan hiljalleen käyttää ainesosia, jotka ovat palvelleet aiemmin muussa käyttötarkoituksessa. Entisaikaan, kun kaiken kanssa oltiin pakosta ja viisaasti nuukia, rakentamisessa hyödynnettiin kaikki mahdollinen: pienet laudanpätkät löysivät paikkansa, naulat oiottiin, vanha purettu käytettiin uudestaan tai ainakin osa jätteestä kelpasi hellan pesään puuronkeittoon. Köyhien maiden suurkaupunkien slummit ovat yksi esimerkki kierrätyksestä, vaikka harva kurjuuden pakottamaa tilannetta näkee kierrätyksenä siinä merkityksessä kuin siitä tänä päivänä puhutaan.

Kierrätys tai materiaalien uusiokäyttö on vaateteollisuudessa noussut muoti-ilmiöksi. Myös rakennustyömailla on jo pitkään lajiteltu erilaisia aineksia ja vähennetty jätteen määrää, mutta uusiomateriaalien laajamittainen käyttö on vasta tulossa. Uusia tuotteita kuitenkin kehitetään koko ajan. Esimerkiksi maailmalla on toteutettu muovisista limsapulloista ilmaeristeisiä seiniä, kaivosten jätemateriaaleista puristettu tiiliä, vanhoista autonrenkaista valmistettu katon päällystettä ja käytöstä poistetuista seteleistä on tehty sisäseinäpintaa. Lista on pitkä ja mahdollisuudet materiaalien uudelleen käyttöön ja siitä syntyvään liiketoimintaan ja uusiin työpaikkoihin valtavat.

mahdollista käyttää kerrostalorakentamisessa.

Tarkoituksena on selvittää missä osassa rakennusta, kuinka paljon ja minkälaisia uusiomateriaaleja voisi käyttää, jotta hinta olisi vuokralaisen kukkarolle sama kuin nykyisellä rakentamistavalla ja jotta ne kestäisivät mahdollisimman pitkään tavanomaista asumiskäyttöä.

Osa yhtiömme asukkaista vastasi kuluneena keväänä kyselyyn, jossa selvitettiin mitä mieltä he olivat erilaisista uusiomateriaaleista ja voisivatko he ajatella asuvansa sellaisista toteutetussa talossa. Kyselyn toteutti Kuluttajatutkimuskeskus ja tulokset saadaan aivan pian. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun mainittua kehittämishanketta viedään eteenpäin. Sen verran on jo tiedossa, että vastanneiden suhtautuminen uusiomateriaalien käyttöön rakentamisessa oli ilahduttavan myönteistä. Vastauksissa oli mukana sekä intoa että asiantuntemusta. Kyselyn tuloksia ja hankkeen etenemistä tullaan esittelemään tarkemmin tämän lehden myöhemmissä numeroissa.

Kehityshankkeen konkreettisena tulemana on Marja-Vantaan asuntomessualueelle vuonna 2015 rakennettava kerrostalo, joka ainakin osittain toteutetaan uusiomateriaaleista. Talossa käytetyistä ratkaisuista voi jokainen ottaa opiksi ja kierrättää ja kehittää niitä vapaasti eteenpäin. Haluan uskoa, että jonakin päivänä jätevuoren kasvu pysähtyy ja osaamme käyttää monin verroin viisaammin kaiken sen aineksen, jota nyt pidämme poisheittämisen väärttinä.

Kesä tarjoaa koreutensa kaikkien lukijoiden iloksi.

Poimikaa omanne!

Teija Ojankoski

VAV ei ole jäänyt seuraamaan sivusta mitä kierrätyksen saralla tapahtuu, vaan osallistuu omalla panoksellaan alan kehittämistyöhön. Jokaiselle asukkaalle on varmasti tuttua tässäkin lehdessä esiin nostettu jätteiden lajittelu, johon yhtiö säännöllisesti kannustaa asukkaitaan. Tämän lisäksi VAV on mukana kehityshankkeessa, jossa selvitetään missä määrin uudelleen käytettyä ja muokattua materiaalia on

VAV 1. 2011 3

Vantaa on entistä kansainvälisempi kaupunki, ja sen väestömäärä kasvaa koko ajan. Tämän vuoden alussa meitä vantaalaisia oli 203 001 henkilöä, kertovat Tilastokeskuksen rakennetiedot kaupungin väestöstä.

kasvaa kansainväliseksi Vantaan historia ulottuu toki ainakin 7000 vuoden taakse, sillä kaupungin alueelta on löydetty merkkejä kivikautisista asuinpaikoista. Silloin ei kuitenkaan suoritettu sen enempää virallista kuin epävirallistakaan väestölaskentaa.

Vanhimmat Vantaata, silloista Helsingin pitäjää koskeneet kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Alue mainittiin ensimmäisen kerran Helsingaa -muodossa kirjeessä 15.5.1351, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika lahjoitti Helsinginjoen koskien lohenkalastusoikeudet virolaiselle Padisen sistersiläisluostarille. Vantaa-päivää vietetään tuon kirjeen päivämäärän perusteella.

Asiakirjat kertovat, että Vantaalla oli vuonna 1805 yhteensä 4840 asukasta. Se oli Helsingin suuralueen hallintoyksiköistä suurin, mutta kun Helsinki muuttui 1812 pääkaupungiksi, väestösuhteet kääntyivät nopeasti. Vuonna 1865 Helsingin maalaiskunnaksi muuttuneessa pitäjässä asui 7000 ihmistä, Helsingin kaupungissa kaikkiaan 23 000.

Junarata toi työtä ja väkeä Vantaan kehittymiselle tärkeä seikka oli Helsingin ja Hämeenlinnan välille rakennettu rata 1862. Se alkoi kehittää Vantaata asutus- ja teollisuustaajamaksi. Kirkonkir-

4

jojen täsmätietojen mukaan vuonna 1890 vantaalaisia oli 10 093. Vuoteen 1940 mennessä väkiluku oli kolminkertaistunut lukemiin 30 266.

Vantaan kasvu alkoi kiihtyä puoli vuosisataa sitten. Vuonna 1960 maalaiskunnan asukkaita oli 41 906, vuonna 1970 liki kaksinkertaisesti 72 215. Vuoden 1980 koittaessa jo kaupungiksi muuttuneella Vantaalla oli 129 918 asukasta.

Väkimäärä on jatkanut kasvuaan joka vuosi, viime aikoina noin parin tuhannen lisäasukkaan vauhdilla. 200 000 asukkaan raja rikkoutui 2010. Nyt, tuoreen Tilastokeskuksen laskelman mukaan vantaalaisia oli tämän vuoden alussa 203 001. Väkiluku kasvoi viime vuoden aikana 1,5 prosenttia eli 2 946 asukkaalla.

Kansainvälinen kohtauspaikka Suurin väestönkasvu on tapahtunut ulkomaan kansalaisten osuudessa. Heitä oli vuosi sitten 6,6 prosenttia asukkaista, nyt 7,3 prosenttia. Vantaalla puhutaan yli sataa eri kieltä. Vuoden 2012 alussa täällä asui 22 001 vieraskielistä eli heidän osuutensa oli 10,8 prosenttia väestöstä.

Ruotsinkielisiä Vantaan väestössä on 5 777 henkilöä. Saame on äidinkielenä vain 14 asukkaalla.

Kansainvälistä Vantaata kuvastaa myös

yksivuotiaiden lasten tilasto. Vuoden 2012 alussa Vantaalla oli 2 736 lasta ja heistä vieraskielisiä 384, eli 14 prosenttia ikäluokasta.

Vuodenvaihteessa Vantaan väestöstä 0-6-vuotiaita oli 9,1 prosenttia, 7-15-vuotiaita 10,2 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 12,7 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on jatkanut kasvamistaan: vuoden 2011 alussa heitä oli 12,1 prosenttia väestöstä. Miesten (49 %) ja naisten (51 %) osuuksissa ei ole tapahtunut muutosta viimeisen vuoden aikana.

Vantaata ja muita kuntia koskevat tilastot ovat maksutta luettavissa Tilastokeskuksen internetsivulta StatFin-tietokannasta.

VAV:n asukkaat tilastoitu Myös VAV Asunnot Oy:n asukkaista ja asukasrakenteesta on vastikään tehty uusi tilastollinen selvitys. Vantaan kaupungin tekemän selvityksen mukaan vuoden 2012 alussa VAV:n asunnoissa asuu kaiken kaikkiaan 19 778 henkilöä, eli 9,7 % Vantaan asukkaista. Joka kymmenes vantaalainen on siis vavilainen.

Tilastojen mukaan VAV:n asukkaiden sukupuolijakauma poikkeaa koko Vantaan väestöstä yhden prosenttiyksikön: asukkaista 52 prosenttia on naisia ja 48 prosenttia miehiä. Sama sukupuolijakauma on myös muissa Vantaan vuokra-asunnoissa, joten naiset näyttävät suosivan vuokra-asumista hiukan miehiä enemmän.

Vantaan kasvava monikulttuurisuus näkyy selkeästi VAV:n tilastoissa, sillä 28 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai

saamea. Myös lasten osuus VAV:n asukkaista on Vantaan keskiarvoa suurempi: alle 16-vuotiaita on vavilaisista 25 prosenttia, noin 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko Vantaalla.

Nuorten aikuisten ja keski-ikäisten osuus VAV:n asukkaista on suurin piirtein sama kuin heidän osuutensa koko kaupungin väestöstä. 65 vuotta täyttäneiden osuus on puolestaan jonkin verran Vantaan keskiarvoa pienempi: heitä on vavilaisista 7 prosenttia, kun koko kaupungin vastaava luku on 12 prosenttia.

Lapsiperheiden suhteellinen osuus VAV:n asukkaista on hiukan korkeampi kuin koko Vantaalla. Kolmen tai useamman hengen ruokakunnassa elää vavilaisista 54 prosenttia, kaikista vantaalaisista 51 prosenttia. Muihin Vantaan vuokranantajiin verrattuna lapsiperhei-

den määrä on VAV:lla selkeästi suurempi, sillä muissa kuin VAV:n vuokra-asunnoissa elävistä vantaalaisista 44 prosenttia kuuluu kolmen tai useamman hengen ruokakuntaan.

VAV:n vuokra-asuntoja ei ole jokaisessa Vantaan kaupunginosassa, mutta muutoin vavilaisten alueellinen jakautuminen ei merkittävästi poikkea koko Vantaan väestöjakaumasta. Eniten VAV:n asukkaita asuu Hakunilassa (10 % kaikista vavilaisista), Myyrmäessä (8 %), Metsolassa (7 %) ja Länsimäessä (7 %), jotka kaikki kuuluvat Vantaan suurimpien kaupunginosien joukkoon.

Lisää tilastotietoa asumisesta Vantaalla löydät Vantaan kaupungin kotisivuilta www.vantaa.fi otsikon Tietoa Vantaasta alta.

VAV 2. 2012 5

osoite

luottamushenkilö

varaluottamushenkilö

Hansinkatu 1–3

Eino Torikka Hansinkatu 1 A 4

Hannu Jukonen Hansinkatu 1 C 60

Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18

Niila Lehtivaara Iltatie 18 F 28

Karita Kontkanen Iltatie 18 E 19

Harppuunapolku 1

Pasi Kivimäki Harppuunapolku 1 B 34

Maritta Kröger Harppuunapolku 1 B 36

Ainonkuja 2

-

Jarmo Luostarinen Andersinkatu 2 A 8

Helmikuja 1

Andersinkatu 2

Kalevi Kavander Andersinkatu 2 C 17

Tommi Lehtonen Helmikuja 1 B 24

Harri Tiihonen Helmikuja 1 A 18

Silja Keronen Antaksentie 21 B 25

Heporinne 1

Antaksentie 21

Jarmo Luotonen Antaksentie 21 B 40

Per-Åke Karlsson Heporinne 1 A 2

Vesa Venäläinen Heporinne 1 A 10

Raija Anttila Apajakuja 7 A 12

Herttuantie 6

Apajakuja 7

Tapani Elo Apajakuja 7 B 27

Kari Heinänen Herttuantie 6 E 57

Reijo Koivunen Herttuantie 6 C 35

Kirsi Härmälä Arinatie 7 A 7

Huddingenpolku 2

Raili Outinen Huddingenpolku 2 A 2

-

Arinatie 7

Erkki Nikkanen Arinatie 7 C 39

Niina Räisänen Arinatie 9 B 19

Hyrräkuja 10

Jouni Matero Hyrräkuja 10 D 10

-

Arinatie 9

Kari Pynnönen Arinatie 9 A 1

Hannu Parkkonen Asolantie 22 A 2

Ilolantie 2 & 4

Asolantie 22

Kari Tikka Asolantie 22 C 37

Jan-Erik Pirhonen Ilolantie 2 A 2

Martti Kettunen Ilolantie 2 B 16

Asterintie 24

Sami Hokkanen Asterintie 24 E 31

Aila Turkka Asterintie 24 A 1

Immonkuja 2 / Kyllikintie 29

Johan Chilov Kyllikintie 29 B 7

Seppo Toukkari Immonkuja 2 B 8

Tiina Kolehmainen Avaintie 2 F 25

Jäniksenkäpälä 11

Avaintie 2

Sari Kuhmonen Avaintie 2 G 26

Anna Poutanen Jäniksenkäpälä 11 C 20

Heli Minkkinen Jäniksenkäpälä 11 B 10

Piia Tahvanainen Eppiläntie 1–3 F 35

Kallioimarteentie 10

Eppiläntie 1–3

Kerstin Karpale Eppiläntie 1–3 E 24

Anki Luukinen Kallioimarteentie 10 A 19

Mikko Kinnunen Kallioimarteentie 10 B 24

Esikkotie 3

-

-

Mirja Torala Tukkilaisentie 22 B 2

-

Esikkotie 7

Arja Kupias Esikkotie 7 B 18

Airi Karlenius Esikkotie 7 A 7

Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22 Kannuskuja 5

-

Eteläinen Rastitie 11

Ari Kinnunen Et. Rastitie 11 A 1

Tuula Vivolin Et. Rastitie 11 A 40

Raimo Rantasalmi Kannuskuja 5 A 14

Kannuskuja 8

Evästie 5 / Konttitie 4 & 6 / Paimenenkatu 19

Johanna Kallio Kannuskuja 8 C 28

Pekka Pietikäinen Kannuskuja 8 C 23

Liisa Tilander Paimenenkatu 19 A 25

Leila Palo-oja Paimenenkatu 19 A 4

Kannuskuja 10

Esko Kekkonen Kannuskuja 10 D 50

Merja Kohvakka Kannuskuja 10 C 37

Hakopolku 4

-

-

Karhunkierros 1 a

Ali Taimouri Hakunilantie 58 B 36

Lauri Kojo Karhunkierros 1 a B 52

Hakunilantie 58

Simo Vukčević Hakunilantie 58 B 29

Ville Korhonen Karhunkierros 1 a A 6

Kastanjakuja 1 a

-

-

luottamushenkilösi

6

Keikarinkuja 2

Päivi Pietikäinen Keikarinkuja 2 A 21

Mailis Remes Keikarinkuja 2 C 44

Kyläkaskentie 2–6

Jarmo Ahponen Kyläkaskentie 2–6 A 6

Hannu Perttula Kyläkaskentie 2–6 F 75

Kerkkäkuja 3

Linda Berghäll Kerkkäkuja 3 G 24

Marko Heikkilä Kerkkäkuja 3 D 14

Kylämiehenkuja 2

Jaana Karhu Kylämiehenkuja 2 C 33

Armi Vesikko Kylämiehenkuja 2 C 36

Kerokuja 2

Hannu Ahonen Kerokuja 2 A 10

Reijo Sipponen Kerokuja 2 A 9

Laaksotie 20

Kerokuja 7

Anne Heikkinen Kerokuja 7 B 31

-

Hannele Raistakka Laaksotie 20 K 82

Minna Kannusmäki Laaksotie 20 K 88

Kielotie 25

-

-

Lauhatie 7

Kirsi Laine Lauhatie 7 A 13

Hannele Sulin Lauhatie 7 A 16

Kiitäjäntie 2–6 / Korennontie 39 / Mehiläisenpolku 17

Mirja Zacheus Mehiläisenpolku 17 E 23

Kirsi Majoinen Mehiläisenpolku 17 E 24

Laukkarinne 8

-

-

Laulurastaanpolku 1–2

Kirvelitie 2

Jorma Päivinen Kirvelitie 2 A 4

Raine Heinonen Kirvelitie 2 A 12

Pirjo Saloranta Laulurastaanpolku 1–2 I 95

Riitta-Liisa Hedman Laulurastaanpolku 1–2 I 102

Jaana Piitulainen Kirvisenkuja 1 G 75

Laurantie 11

Kirvisenkuja 1

Janne Vintturi Kirvisenkuja 1 H 85

Janne Manninen Laurantie 11 A 7

Raimo Suuronen aurantie 11 A 5

Kivikirveenkuja 4

-

-

Laurintie 41

Kirsi Vainio Laurintie 41 G 19

Pirita Tervo Laurintie 41 B 5

Knaapinkuja 6

-

-

Koisotie 1

-

-

Kolohonganreitti 4/ Merkkipuuntie 14

Hannele Jokela Merkkipuuntie 14 E 20

Teija Kosonen Kolohonganreitti 4 C 12

Kortetie 1 / Osmankäämintie 25

-

-

Krakankuja 2

Reijo Väänänen Krakankuja 2 A 24

Krakankuja 4

Jaana Ruuska Lautamiehentie 22–24 Lautamiehentie 22–24 C 13

Mari Mild Lautamiehentie 22–24 C 11

Lehmuspolku 3

Pentti Vihavainen Lehmuspolku 3 E 44

Harri Pettinen Lehmuspolku 3 D 34

Leikkitie 1

Ismo Kettunen Krakankuja 2 A 2

Pauli Järvinen Leikkitie 1 L 51

Tarmo Leno Leikkitie 1 C 12

Leikkitie 2

Jari Lahin Krakankuja 4 B 22

Jari Lahin Krakankuja 4 D 55

Jukka Pennanen Leikkitie 2 B 34

Arto Ruuth Leikkitie 2 B 35

Leiritie 6

Kukinkuja 8

-

-

Marjatta Parviainen Leiritie 6 B 46

Juhani Niemi Leiritie 6 A 10

Kuninkaanmäentie 104

Eija Eskelinen Kuninkaanmäentie 104 V

-

Liljatie 12

Anette Blomqvist Liljatie 12 B 13

Anne Väyrynen Liljatie 12 D 31

Kunnaantie 20

-

-

Lippukuja 2

Miia Heikkinen Lippukuja 2 C 18

-

Kylväjänkuja 7

Tuula Lindqvist Kylväjänkuja 7 A 8

Pia Ahonen Kylväjänkuja 7 E 21

Linnustajankuja 1

Jari Keränen Linnustajankuja 1 A 1

Raimo Suominen Linnustajankuja 1 B 14

VAV 2. 2012 7

Loikkokuja 1

-

-

Maratonkuja 6

Satu Nieminen Maratonkuja 6 E 23

Krista Laamanen Maratonkuja 6 E 26

Luhtimäki 1

Kimmo Ruoho Luhtimäki 1 F 27

Ahti Pursiainen Luhtimäki 1 FL 59

Markkulantie 24

Virpi Kuusonen Markkulantie 24 O 67

Kristiina Vuolio Markkulantie 24 K 41

Tuula Hedborg-Pekander Luhtimäki 2 D 25

Erkki Pekkarinen Luhtimäki 2 O 89

Marsinkuja 1 & 4

Maarit Tuominen Marsinkuja 1 E 42

Mervi Salo Marsinkuja 1 E 37

Juhani Olenius Lummetie 11 B 18

Mirja Behm Lummetie 11 A 9

Meripihkatori 2

Matti Niskanen Meripihkatori 2 B 31

Merja Ojala Meripihkatori 2 A 24

Maalinauhantie 13 & 15

Riitta Ruohosto Maalinauhantie 13 C 25

Pirkko Sivil Maalinauhantie 13 C 21

Merjantie 10

-

-

Maalinauhantie 14

Seija Uitto Maalinauhantie 14 F 89

Pirjo Oravainen Maalinauhantie 14 G 97

Merkkipuuntie 2

Merja Maukonen Merkkipuuntie 2 M 42

Christine Hedman Merkkipuuntie 2 G 23

Maalinauhantie 8

Seija Hänninen Maalinauhantie 8 A 20

Jari Hentonen Maalinauhantie 8 A 16

Metsolantie 3

Reijo Valo Metsolantie 3 B 43

Satu Pahlman Metsolantie 3 B 54

Maalinauhantie 10

Marita Lehtometsä Maalinauhantie 10 C 56

Mohamed Farah Maalinauhantie 10 C 48

Metsotie 25

-

-

Maalinauhantie 19 / Liisa Viinanen Rajakentänkuja 5 Rajakentänkuja 5 A 33

Tuomo Koponen Rajakentänkuja 5 A 27

Metsänhoitajankuja 2

Marja Jalkanen Metsänhoitajankuja 2 C 27

Aino Jokelainen Metsänhoitajankuja 2 D 37

Mikaelintie 4

Tarja Vaahtera Mikaelintie 4 A 6

Katri Hagert Mikaelintie 4 B 10

Mikaelintie 7 & 9

Olavi Vulkko Mikaelintie 7 B 14

Ella-Maria Virolainen Mikaelintie 9 C 26

Mikaelintie 11

Marja-Leena Vuorinen Mikaelintie 11 A 2

Tiina Iiskola Mikaelintie 11 A 6

Minkkitie 9

Eeva Saarinen Minkkitie 9 E 41

Suvi Mäkinen Minkkitie 9 C 26

Minkkitie 11

Irja Ekman Minkkitie 11 B 35

Jari Walle Minkkitie 11 A 15

Minkkitie 16

Leila Mäkinen Minkkitie 16 C 41

Elle Lorvi Minkkitie 16 D 66

Mäyräkuja 4

-

-

Mäyräkuja 6

Anja Tirkkonen Mäyräkuja 6 A 6

Riitta Käcklund Mäyräkuja 6 B 65

Niittäjäntie 13

Jarmo Haverinen Niittäjäntie 13 D 21

Markku Niskanen Niittäjäntie 13 C 14

Nissaksentie 15

-

-

Norkkokuja 2

Tapio Kärkkäinen Norkkokuja 2 B 33

Katja Ahola Norkkokuja 2 A 2

Normannikuja 6

-

-

Nyyrikintie 1 / Vellamonkuja 1 & 2

Sari Kärkkäinen Vellamonkuja 2 C 19

Tuula Ojanen Vellamonkuja 2 C 22

Nyyrikintie 7

Arja Liukko Nyyrikintie 7 D 30

Pirkko Vuori Nyyrikintie 7 C 18

Näätäkuja 1

Sirpa Frondelius Näätäkuja 1 C 27

Heli Heinänen Näätäkuja 1 E 43

Näätäkuja 4

Clas-Egil Söderblom Näätäkuja 4 B 21

-

Ohratie 1

Eetu Hartikainen Ohratie 1 E 24

Tuija Kauhanen Ohratie 1 E 23

Ohratie 12

Kadi Luukkonen Ohratie 12 B 17

-

Ojahaantie 1

Alma Vanhala Ojahaantie 1 C 64

Petri Haapa-Aho Ojahaantie 1 B 24

Ollaksentie 29–31

Ville Mantila Ollaksentie 31 A 10

Petra Salminen Ollaksentie 31 D 40

Orvokkirinne 4

-

-

Otavantie 9

Sven-Olof Sontag Otavantie 9 A 10

Seija Haverinen Otavantie 9 C 27

Otavantie 11

Jaana Merilahti Otavantie 11 D 54

Meri-Tuuli Mattila Otavantie 11 D 57

Otavantie 20

Marita Korp Otavantie 20 D 42

Katja Ahvenainen Otavantie 20 F 65

Luhtimäki 2 Lummetie 11

Maarinkunnaantie 13

Tiina Karvinen Maarinkunnaantie 13 B 9

-

Maarinkunnaantie 19

Anne Sinkkonen Maarinkunnaantie 19 G 39

Pirjo Ovaskainen Maarinkunnaantie 19 E 24

Maarukanrinne 5

Henna Tuomi Maarukanrinne 5 A 2

Heli Ranta Maarukanrinne 5 C 36

Maauuninkuja 2

Hanna Hautajoki Maauuninkuja 2 D 41

Marko Turunen Maauuninkuja 2 D 35

Maitikkapolku 10

Irja Reinikainen Maitikkapolku 10 A 2

Arja Pöntynen Maitikkapolku 10 B 11

Malvatie 1 & 4

Eija Hautamäki Malvatie 4 B 5

Katri Salin Malvatie 1 C 8

8

Pallastunturintie 3 b

Henry Ivanoff Marika Laakkonen Pallastunturintie Pallastunturintie 3 b A 14 3 b A 29

Peijaksentie 15

Merja Ikonen Peijaksentie 15 H 37

Kristiina Kilpeläinen Peijaksentie 15 D 12

Peijaksentie 31

Pentti Tiittanen Peijaksentie 31 B 11

Maire Pirinen Peijaksentie 31 B 15

Peijaksentie 67 / Viidak- Erkki Kanalanmäki kokuja 4 Viidakkokuja 4 D 38

Kaija Heikkonen Viidakkokuja 4 C 32

Peijaksentie 69

Kaarina Burgman Peijaksentie 69 D 55

Nicole Tala Peijaksentie 69 E 62

Ponikuja 4

Mai-Birgitta Karlson Ponikuja 4 B 47

-

Punamultapolku 3

Jorma Lahin Punamultapolku 3 B 31

Sirpa Svenn Punamultapolku 3 B 24

Pyykuja 1

Terttu Pihlaja Pyykuja 1 C 10

-

Pähkinärinteentie 22, 24 & 26

Tapani Keurulainen Pähkinärinteentie 24 A 20

Marja-Liisa Romppainen Pähkinärinteentie 24 A 27

Raikukuja 12

Jari Kemiläinen Raikukuja 12 B 17

Sami Salonen Raikukuja 12 A 1

Raikukuja 14

Ulla Nissi Raikukuja 14 B 2

-

Rautkallionkatu 10

Ruberto Cruz Rautkallionkatu 10 A 29

Jukka Hoikkala Rautkallionkatu 10 A 60

Rautkalliontie 3

Kari Marjanen Rautkalliontie 3 C 26

Juha Mantila Rautkalliontie 3 A 11

Riimukuja 4, 6, 8 & 13

Elvi Lindström Riimukuja 4 A 3

Juha Salonen Riimukuja 13 O 83

Talvikkirinne 4

Maj-Britt Qvarnberg Rosendalinrinki 1 A 18

Päivi Pakkanen Talvikkirinne 4 D 38

Rosendalinrinki 1

Kirsi Pasanen Rosendalinrinki 1 C 32

Anu Koskinen Talvikkirinne 4 B 19

Talvikkirinne 9

-

Kimmo Pölkki Tammistonkatu 9 A 8

Rumpalintie 4

Arja Niemelä Rumpalintie 4 C 13

Mariann Grönqvist Rumpalintie 4 B 7

Tammistonkatu 9

Marko Lyytinen Tammistonkatu 9 D 48

Ruukkukuja 1

Jouni Kinnunen Ruukkukuja 1 C 49

-

Tammistonkatu 25

Sari Legliti Tammistonkatu 25 B 17

Heidi Kuikka Tammistonkatu 25 B 13

Ruukuntekijäntie 8

Heikki Seppälä Ruukuntekijäntie 8 C 30

Iris Tikkaniemi Ruukuntekijäntie 8 C 26

Tanhukuja 4

Eija Pohjasniemi Tanhukuja 4 B 19

Kirsi Oksanen Tanhukuja 4 E 53

Ruukuntekijäntie 10

Orvokki Kaskela Ruukuntekijäntie 10 A 14

Margit Pulkstén-Elikci Ruukuntekijäntie 10 A 10

Tanhurinne 5

Kirsti Turunen Tanhurinne 5 G 60

Marja-Liisa Roivainen Tanhurinne 5 C 22

Tanssijantie 2

Niina Heikkilä Tanssijantie 2 E 22

Miia Hakkarainen Tanssijantie 2 F 31

Tarhurintie 1 & 3

Stig Sandström Tarhurintie 3 C 32

Ari Valkonen Tarhurintie 3 D 46

Terhotie 6

Risto Tiihonen Terhotie 6 A 5

Tiina Vittaniemi Terhotie 6 C 33

Tukkilaisentie 9

-

-

Anne Räisänen Ruukuntekijäntie 12 A 2

Anneli Korkalainen Ruukuntekijäntie 12 A 5

Heli Kuikka Ruusuvuorenkuja 3 G 64

Margareetta Kinnunen Ruusuvuorenkuja 3 D 31

Saagatie 9

Mari Hakulinen Saagatie 9 B 30

Niina Koljonen Saagatie 9 D 48

Sahatie 2

Raija Toivonen Sahatie 2 A 5

Kari Komulainen Sahatie 2 B 18

Tykkikuja 5

Anri Kärki Tykkikuja 5 A 3

Karita Blomqvist Tykkikuja 5 B 14

Santamäentie 20

Mona Sylander Santamäentie 20 A 3

Pirjo Romppanen Santamäentie 20 B 8

Tykkikuja 9

Anette Ruusuhovi Tykkikuja 9 D 39

Galina Toivanen Tykkikuja 9 A 1

Saturnuksenkuja 2 & 4

Kari Lanu Saturnuksenkuja 4 A 27

Mihail Ikonen Saturnuksenkuja 4 B 45

Urheilutie 10 a

Jessica Raitio Urheilutie 10 a A 5

Karita Lavi-Granroth Urheilutie 10 a B 21

Siilitie 28–30

Arja Enberg Siilitie 28–30 F 62

Indrek Prits Siilitie 28–30 F 67

Uusiniityntie 1

Matti Majuri Uusiniityntie 1 A 3

Johannes Kast Uusiniityntie 1 E 15

Sorakuja 4

Yrjö Peura Sorakuja 4 F 87

Mika Korkeakangas Sorakuja 4 F 60

Uusiniityntie 6

Jouko Vuorinen Uusiniityntie 6 H 76

Reima Miettinen Uusiniityntie 6 E 41

Suitsikuja 1

-

-

Uusiraja 13

-

-

Tahtitie 24

Ulla Mikander Tahtitie 24 B 7

Jere Hartemo Tahtitie 24 A 1

Vaijeritie 1

Kirsi Manner Vaijeritie 1 E 34

Tarja Saari Vaijeritie 1 F 47

Takojantie 1

Feija Nyman Takojantie 1 A 5

Ilse Juvonen Takojantie 1 A 1

Vainiotie 2

Irja Kuusela Vainiotie 2 C 11

Seppo Vasikkola Vainiotie 2 A 3

Ruukuntekijäntie 12 Ruusuvuorenkuja 3

VAV 2. 2012 9

Vallikuja 6

Ari Hallamaa Vallikuja 6 D 12

Markku Vesterinen Vallikuja 6 D 7

Valtuustokatu 1

Mauri Riikonen Valtuustokatu 1 A 13

Sirpa Husso Valtuustokatu 1 A 1

Vanha Nurmijärventie 46

Juha Savolainen Vanha Nurmijärventie 46 E 17

Malla Tapio Vanha Nurmijärventie 46 B 6

Vankkurikuja 6

Sirpa Puolakanaho Vankkurikuja 6 A 2

Satu Sepponen Vankkurikuja 6 A 8

Varpusenkuja 1

Ilkka Patjas Varpusenkuja 1 E 54

Taina Raitanen Varpusenkuja 1 C 34

Vartiokuja 1

Saastamoinen Maija-Liisa Vartiokuja 1 E 17

Vaskikuja 2

Mellu Lindgren Vaskikuja 2 C 5

-

Vaskivuorentie 20

Pekka Lahtinen Vaskivuorentie 20 B 26

Regina Berg Vaskivuorentie 20 A 3

Vaunukalliontie 2

Sami Lindroos Vaunukalliontie 2 A 4

Sisko Hiiva Vaunukalliontie 2 F 58

Veturikuja 7

Teemu Räty Veturitie 7 F 84

-

Viherkummuntie 6

-

-

Viidakkokuja 3

Kari Walden Viidakkokuja 3 C 59

Risto Koponen Viidakkokuja 3 A 4

Viidakkokuja 5

Mirja Lanamäki Viidakkokuja 5 A 23

Kamal Palani Jafi Viidakkokuja 5 B 39

Viidakkokuja 7

Kari Anttilainen Viidakkokuja 7 A 21

Martti Teppola Viidakkokuja 7 A 25

Viikinkikuja 2

Marja Kousa Viikinkikuja 2 E 43

Anna-Liisa Manninen Viikinkikuja 2 A 11

Viikinkikuja 3

Kari Kilponen Viikinkikuja 3 A 9

Arja Kilponen Viikinkikuja 3 A 9

Viikinkitie 6

Olavi Peltoniemi Viikinkitie 6 H 64

Keijo Martelin Viikinkitie 6 F 51

Viljo Sohkasen katu 16

Päivi Järvinen Viljo Sohkasen katu 16 P 131

Rami Loikkanen Viljo Sohkasen katu 16 K 91

Virsupolku 1

Eila Timonen Virsupolku 1 A 10

-

Yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajat ryhmäkuvassa. Vasemmalta Hannu Ahonen, puheenjohtaja Liisa Tilander, Per-Åke Karlsson, 2. varapuheenjohtaja Jari Keränen, Tapani Keurulainen, 1. varapuheenjohtaja Arja Niemelä, Marja Kousa, Erkki Nikkanen, Anne Sinkkonen ja Sven-Olof Sontag. Kuvasta puuttuvat Heikki Seppälä ja Irja Kuusela.

YTE puheenjohtajisto KirsiKeurulainen Manner Kirsi Manner Tapani

AlmaVanhala Vanhala Alma Heikki Seppälä

ErkkiNikkanen Nikkanen Erkki

Riitta Laaksonen Riitta IrjaLaaksonen Kuusela

YTE 1 Pähkinärinne YTE11Pähkinärinne Pähkinärinne YTE Puheenjohtaja Vaijeritie 34 A 19 Vaijeritie 11EE34 Pähkinärinteentie 24 puh.

040-5433 205 puh.

205 puh. 040-5433 044-262 2664 tapani.keurulainen@pp.inet.fi

YTE 2 Myyrmäki YTE22Myyrmäki Myyrmäki YTE Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja8 C 30 Ruukuntekijäntie Ojahaantie C64 64 Ojahaantie puh: 050-30611C9469 puh: 050-369 5369 puh: 5369 hss050-369 @welho.com alma.vanhala@helsinki.fi alma.vanhala@helsinki.fi

YTE 3 Keski-Vantaa YTE33Keski-Vantaa Keski-Vantaa YTE Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Arinatie 7 C 39 Arinatie 39 Arinatie 77CC39 puh.

0400-725 937 puh.

0400-725 937 puh. 0400-725 937 erkki.nikkanen@gmail.com erkki.nikkanen@gmail.com erkki.nikkanen@gmail.com

YTE 4 Tikkurila YTE44Tikkurila Tikkurila YTE Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Vainiotie 2 C 11 Veturitie 33 Veturitie 77CC0287 33 puh: 040-573 puh: 040-831 2422 puh: 040-831 2422 riitta.laaksonen@vantaa.fi riitta.laaksonen@vantaa.fi

AnneSinkkonen Sinkkonen Anne

ArjaNiemelä Niemelä Arja

LiisaTilander Tilander Liisa

Sven-OlofSontag Sontag Sven-Olof

YTE 5 Tikkurilan ymp.

YTE55Tikkurilan Tikkurilanymp. ymp.

YTE Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja19 G 39 Maarinkunnaantie Maarinkunnaantie 19GG39 39 Maarinkunnaantie 19 puh: 040-835 8199 puh: 040-835 8199 puh: 040-835 8199 anneli.sinkkonen@mehilainen.fi

anneli.sinkkonen@mehilainen.fi anneli.sinkkonen@mehilainen.fi

YTE 6 Länsi-Rekola, Ilola YTE66Länsi-Rekola, Länsi-Rekola,Ilola Ilola YTE Puheenjohtajiston 1. varapj.

Puheenjohtajiston 1. varapj.

Puheenjohtajiston varapj.

Rumpalitie 41.C 13 Rumpalitie 13 Rumpalitie 44CC5585 13 puh: 040-512 puh:040-512 040-5125585 5585 puh: arja.niemela.lh@vantaa.fi arja.niemela.lh@vantaa.fi arja.niemela.lh@vantaa.fi

YTE 7 Rekola YTE77Rekola Rekola YTE Puheenjohtajiston puheenjohtaja Puheenjohtajiston Puheenjohtajiston 2.2.varapj.

Paimenenk­atu 19 Avarapj.

25 Paimenenkatu 19 25 Paimenenkatu AA25 puh: 050-535198481 puh: 050-535 8481 puh: 050-535 8481 liisa.tilander@welho.com liisa.tilander@welho.com liisa.tilander@welho.com

YTE 8 Korso YTE88Korso Korso YTE Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Otavantie 9 A 10 Otavantie 10 Otavantie 99AA9377 10 puh: 040-726 puh: 040-726 9377 puh: 040-726 9377 uffe@kolumbus.fi uffe@kolumbus.fi uffe@kolumbus.fi

JariKeränen Keränen Jari Jari Keränen

MarjaKousa Kousa Marja

PekkaKarlsson Ojala Pekka Ojala Per-Åke

HannuAhonen Ahonen Hannu Hannu Ahonen

YTE Pohjois-Korso YTE999Pohjois-Korso Pohjois-Korso YTE Puheenjohtajiston 2. varapj.

Puheenjohtaja Puheenjohtaja1 A 1 Linnustajankuja Linnustajankuja11AA11 Linnustajankuja Puh: 0400-793 558 Puh: 0400-793558 558 Puh: 0400-793 keris@kolumbus.fi keris@kolumbus.fi keris@kolumbus.fi

YTE 10 Nissas YTE10 10Nissas Nissas YTE Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Viikinkuja 2 E 43 Viikinkuja22EE43 43 Viikinkuja puh: 0400-461 518 puh: 0400-461 518 puh: 0400-461 518 marja.kousa1@luukku.com marja.kousa1@luukku.com marja.kousa1@luukku.com

YTE 11 Hakunila YTE11 11Hakunila Hakunila YTE Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Heporinne 1 A22D 34 Vaunukalliontie Vaunukalliontie 2 D 34 puh. 040-850 0137 01200Vantaa Vantaa 01200 pkbigman@gmail.com puh.040-858 040-8588662 8662 puh.

YTE 12 Länsimäki YTE12 12Länsimäki Länsimäki YTE Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Kerokuja 2 A 10 Kerokuja22AA10 10 Kerokuja puh. 045-7731 2429 puh.

045-7731 2429 puh. 045-7731 2429 hannu.ahonen@pp4.inet.fi hannu.ahonen@tul.fi hannu.ahonen@tul.fi

14 14 14

VAV 2. 2011 2012 11

M

Mennäänkö

etsään?

Retki Gubbmossenin suolle on monelle ensi kosketus keväiseen suoluontoon. Kuva keväältä 2011.

Opastetut luontoretket syventävät suhdetta luontoon Mikä ero on haavalla ja halavalla? Miten teet taulakäävästä hatun?

Voiko pihkaa käyttää ensiapuun? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen löytää vastaukset pääkaupunkiseudun luontoretkiltä.

Vantaa muodostaa Helsingin, Espoon ja Kauniaisen ohella vuoden 2012 maailman muotoilupääkaupungin. World Design Capital -hankkeeseen kuuluu arjen designin lisäksi oleellisesti luonto ja sen merkitys ihmisen asumisessa ja hyvinvoinnissa. Pääkaupunkiseudulle järjestetään runsaasti opastettuja luontoretkiä designvuoden kunniaksi.

Luontoretkiä järjestävä biologi ja luonto-opas Leena Luoto sanoo, että ihmisten olisi

12

hyvä vahvistaa sidettään luontoon. ”Luontoa pitäisi ymmärtää, ottaa se omaan elämään ja omissa tekemisissään huomioon. Ihminen ja luonto tarvitsevat toisiaan, joskin mielestäni ihminen tarvitsee enemmän luontoa kuin luonto ihmistä.

Ihan jo siksi, että jos kasvit häviäisivät, me emme hengittäisi.”

Vantaan valtit Vantaalla riittää yllättävän paljon

erilaisia kauniita biotooppeja, elinympäristöjä. Vantaanjoki sivuhaaroineen tarjoaa lukuisia kävelyreittejä ja Letsimöjoen varrelta löytyi viime vuonna suorastaan uusi sudenkorentolaji kirjojokikorento.

Luoto kertoo, että Sotungin alue on hyvin monipuolinen.

Sieltä löytyy muun muassa kosteikkoa, korpea, suota, niittyä ja kalliota. Kuljettavaa ja käveltävää siis riittää. Sotungissa toimii myös Vantaan Luontokoulu.

Myös Sipoonkorpi on hieno paikka. Alueella on lähes kaikki eteläsuomalaiset nisäkäs- ja lintulajit, joista noin sata on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmällä pidettäviksi. Sipoonkorpi julistettiin kansallispuistoksi vuonna 2011.

Luoto myös kehottaa ihmisiä kirjaimellisesti painumaan suolle. ”Vantaalla on suota ja se on monelle kaupunkilaiselle ainutlaatuinen kokemus. Gubbsmossenin suo ja Keimolan iso-

Härkäpää on melko vaikeasti löydettävissä.

Perhonen matkii katkennutta lehtipuun oksaa. Juuri kuoriutunut yksilö havaittiin Pitkäkosken retkellä kesällä 2011.

Karpalon kukka.

suo ovat hyviä paikkoja. Niihin kannattaa mennä jo keväällä, monet menevät vasta syksyllä.”

Jos taas pitää vanhoista metsistä, niin Tuomelan ja Tammiston tammimetsät ovat vierailun arvoisia paikkoja. Petikon alue on myös mukava kävelykohde. Sieltä löytää muun muassa sammakoita ja rupikonnia, jotka ovat erityisesti pienten poikien suosiossa.

Luoto kertoo, että alueella on myös isompia nelijalkaisia otuksia kuten peuroja ja supikoiria, mutta ne liikkuvat enimmäkseen pimeällä. Lintuja taas voi bongailla esimerkiksi Peräjänkulman pellolla, Pitkäjärven tornilla, ja Mätäojalla voi kuunnella satakielten laulua.

Vantaa luonto naapurien varjossa Vantaan kauniilla luonnolla on ollut karu kohtalo jäädä naapurikaupunkien Helsingin ja Espoon varjoon. Yksi vaikuttava tekijä on se, ettei Vantaalla ole enää merenrantaa. Alueliitos liitti Länsisalmen pääkaupunkiimme vuonna 2009 ja yhdisti Helsingin ja Sipoon. Vantaa menetti ainoan parin kilometrin merikaistaleensa Porvarinlahdelta. ”Helsingissä on Viikki ja Espoossa Laajalahti, jonne ihmiset menevät meren äärelle luontoretkille. Vantaalla taas on paljon kulttuurihistoriaa,

kuten kaivosalueet ja Hakunilan kalkkikalliot. Siellä on ollut asutusta hyvin pitkään!”, Luoto sanoo.

Luoto kuitenkin näpäyttää, että Vantaa on itse osittain syypää tilanteeseen. Helsingissä ja Espoossa on vahvat organisaatiot tiedottamassa asioista. ”Vantaa on jäänyt tiedotuskisassa hännänhuipuksi. Vantaan Luontokoulu on jäänyt jälkeen Espoon Villa Elfvikin luontotalosta ja Helsingin Gardeniasta. Toki Helsinki ja Espoo tekevätkin enemmän ja niillä on enemmän rahaa käytössään. Keimolan ja Sotungin alueet kuitenkin nousevat, ja tiedotukseen pitäisi Vantaalla panostaa.”

Antoisa ja maksuton harrastus Luonnossa liikkuminen on hieno, helppo ja vieläpä ilmainen harrastus. Kaikki pääkaupunkiseudun luontoretket ovat ilmaisia, ellei siitä ole erikseen mainittu.

Retkillä on mukana aina pätevät oppaat ja tarvittaessa kohteen erityisasiantuntija.

Heiltä löytyy myös kaukoputkia, kiikareita ja kirjallisuutta.

Oppaat kertovat mielellään kohteesta ja sen eliömaailmasta ja auttavat kokeneempaakin luontokävijää syventämään tietojaan. ”Aloittelijatkin otetaan avosylin vastaan. Ketään ei leimata

Kirjojokikorennon voi nähdä Lepsämäjoen retkellä.

ja kaikista pidetään huolta.

Monella retkellä on opastus myös englanniksi, joten suomen kielikään ei ole este”, Luoto sanoo.

Retket on suunniteltu niin, että niiden aloituspaikalle pää-

see helposti myös julkisilla kulkuneuvoilla. Reitit taas ovat sellaisia, etteivät ne vaadi hyvää fyysistä kuntoa tai erityistä varustusta.

Mukaan on hyvä varata säänmukainen varustus, mukavat

FAKTA Uusimpien lääketieteellisten tutkimusten mukaan luonnon aistikas kauneus auttaa toipumaan stressistä ja kohentaa mielialaa. Stressi helpottaa jo muutamassa minuutissa, mieliala nousee parissakymmenessä minuutissa ja tarkkaavaisuus elpyy 40 minuutissa.

Lisäksi luontoelämysten uskotaan ennaltaehkäisevän sairauksia ja parantavan myötätuntoa, itseluottamusta ja yhteistyökykyä.

Lisätietoja: Kaupungin nettisivusto www.vantaa.fi tarjoaa runsaasti lisätietoja Vantaan luontomahdollisuuksista. Sivustolta löytyy tietoa itse paikoista, retkistä ja reiteistä. Sivustolta löytyy myös alueiden kartat. www.reittiopas.fi on helpoin tapa varmistaa, että päätyy oikeisiin kulkuneuvoihin oikeaan aikaan.

Lähde: Pääkaupunkiseudun luontoretket

kengät tai tarpeen vaatiessa kumisaappaat ja mahdollisesti evästä. Kaikilla reiteillä ei kuitenkaan ole varsinaista evästaukoa. Kiikarit ovat mukava lisävaruste, mutta ei välttämättömät. Sieniretkille kannattaa varata oma kori mukaan.

Lopuksi: Haapa ja halava kuuluvat eri sukuihin. Haapa on poppelikasvi ja halava paju-

kasvi. Kun käävän kuivaa, sen suikaleista voi askarrella kätevästi hatun. Pihka taas sisältää antibioottisia ominaisuuksia, ja sitä voi käyttää haavojen hoitoon, jos muita ensiaputarvikkeita ei ole saatavilla. Pääkaupunkiseudun luontoretkillä ensiapulaukku on kuitenkin aina mukana.

Teksti: Antti Halonen

Vantaan luontoretkikalenteri 2012 aika

retki

klo

lähtöpaikka

muuta

linjat

su 3.6.

Yölaulajaretki Mätäojalle

21–23

Vantaan ammattioppilaitos Varian (Ojahaantie 5) alapysäköintialue Louhelantien varressa

Myyrmäen asemalta n. 300 m lähtöpaikkaan.

M-juna, 51, 53, 55, 452 46 V

to 7.6.

Lehdon luontoa Pitkäkosken luonnonsuojelualueella

18–20

Pieni pysäköintialue Jokitien ja ulkoilutien risteyksessä

Lisää pysäköintitilaa on Ollaksen päiväkodin pihassa (Ollaksentie 19).

51, 55, 650 47 V

su 10.6.

Kasvi- ja hyönteisretki Petikkoon

11–14

Petikon ulkoilualueen pysäköintialue Tallimäentien varressa

Kapealle Tallimäentielle käännytään Tiilitieltä lähellä kääntöpaikkaa.

35, 362 48 V

su 17.6.

Luonnonkukkien päivän suoluontoretki Gubbmossenin suolle

11–14

Viikatetien päässä oleva kääntöpaikka

Kumisaappaat.

52 (Espoon linja), 510, 231 49 V

Hyönteis- ja kasviretki Ojankoon

13–15

Ponihaan pysäköintialue (Ratsumestarintie 6)

Oppaat ohjaavat oikealle pysäköintialueelle.

3, 69, 742 (62, 87, 741 ym.

Hakunilan keskustasta 1 km) 50 V

su 15.7.

Koko perheen ötökkäsafari Petikkoon

10.30–12

Petikon ulkoilualueen pysäköintialue Tallimäentien varressa

Kapealle Tallimäentielle käännytään Tiilitieltä lähellä kääntöpaikkaa.

35, 362 48 V

la 28.7.

Lepakko- ja yöperhosretki Hämeenkylän kartanolle

23–01

Vanhankyläntie 12:n pysäköintialue

to 2.8.

Sudenkorentoretki Lepsämänjoelle

18–20

Länsi-Keimolantien ja Vestrantien risteys

43 52 V

la 18.8.

Koko perheen hyönteisretki Vantaan luontokoululla

11–14

Vantaan luontokoulun piha (Sotungintie 25 A)

3, 69, 742 53 V

ti 21.8.

Loppukesän luontoa Timmermalmin luonnonsuojelualueella

18–20

Päiväkodin piha (Kimaratie 12)

35, 339, 345, 363A 54 V

la 1.9.

Kääpäretki PetikonmäkiHermanskärinkallion luonnonsuojelualueelle

12–15

Tienvarressa Pyymosantie 11 kohdalla

35, 362 55 V

la 8.9.

Luonto- ja geologiaretki Kalkkikalliolle

12–15

Tuomirinteen pää

la 15.9.

Sieni- ja kasviretki Sotunkiin

11–14

Pysäköintialue Tasakalliontien alussa

9.30–14.30

Kuusijärven ulkoilualueen pysäköintialue (Kuusijärventie), josta siirrytään kimppakyydeillä lähtöpaikalle Sipoon puolelle

la 7.7.

la 22.9.

Syysvaellus Sipoonkorpeen

51*, 324*, 345N*, 363A (pois n. klo 2.00), 55 (pysäkki n. 2 km päässä) 51 V

Pysäköintitilaa on Tuomirinteen ja Kallenlaakson varsilla.

62, 68, 732, 734 74 (Helsingin linja) 56 V 3, 69, 742 57 V

Maastoon sopivat kengät, ei kuljeta poluilla.

68A, 730, 731N 43 V

Liisa Tilander jatkaa YTE-puheenjohtajiston vetäjänä YTE-puheenjohtajien vetäjä Liisa Tilander kannustaa VAV:n asukkaita aktiiviseen osallistumiseen yhteisissä asioissa. Asukasdemokratia alkaa jokaisesta kodista.

”Asukasdemokratia on yhteinen asia”

Liisa Tilander ei tykkää huonoa, kun häntä kutsuu puuhamammaksi. Nimitys on perusteltu, sillä niin monessa hän on mukana.

Paitsi, että hän jatkaa YTE-puheenjohtajiston puheenjohtajana, hän on VAV Asunnot Oy:n hallituksessa asukasedustajana, sekä tietysti oman kiinteistönsä Eväskontin luottamushenkilö, asukastoiminnan puheenjohtaja ja viherhoidon yhdyshenkilö.

Liisa (puheenjohtaja toivoo käytettävän tuttavallisemmin etunimeään) on siis myös oman YTE-alueensa puheenjohtaja.

Tämä alue 7 jakautuu Havukoskeen, Koivukylään ja Päiväkumpuun. Sitä tehtävää hän on hoitanut pitkälle toistakymmentä vuotta.

Toimintaa Tuulikontissa VAV:n luottamustoimilta aikaa jää vielä kaupungin ympäristölautakuntaan. Liisan voi bongata erilaisissa kylätapahtumissa ja kirpputoreilla talkoolaisena.

Lähellä sydäntä on myös asukastila Tuulikontti Koivukylässä. Se on avoin kaikille, tavoitteenaan tukea sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä.

”Olen käynyt läpi senioriosaajan koulutuksen, ja sitä hyödynnän Tuulikontissa.

Sinne voi tulla vaikkapa vain kahville ja lukemaan päivän lehdet, jutustelemaan toisten kanssa. Meillä on monenlaisia maksuttomia liikuntaryhmiä ja retkiä.”

Demokratia on ryhmätyötä YTE-puheenjohtajiston vetäjänä Liisa Tilander peräänkuuluttaa yhteistä päättämistä. ”En halua miettiä ja ratkoa asioita yksin, vaan tehdä sen koko porukan kanssa.

YTE-puheenjohtajat tuovat kokouksiin oman alueen hyvät ja huonot uutiset asukkailta. Tässä tarvitaan myös asukkaiden aktiivisuutta. Puheenjohtajisto ei tiedä mistään mitään, jos se ei saa tietoa ruohonjuuritasolta.” ”Ja korostan, että tämä ei koske vain asioita, jotka ovat pielessä. On tärkeä kuulla myös uusista ideoista, jotka on saatu toimimaan. Sitä tietoa jakaa mielellään myös eteenpäin”, Liisa sanoo.

Ruohonjuuritasoa Liisa Tilander korostaa siinäkin, että hän haluaa YTE-puheen-

johtajiston tarttuvan tulevalla toimikaudellaan erityisen hanakasti sellaisiin kohteisiin, joissa ei ole asukastoimikuntaa.

Jokaisessa kohteessa on tärkeää sisäistää asukasdemokratian merkitys. ”Pitää muistaa, että asunnot ovat ihmisten omia koteja. Kodeista ja lähiympäristöstä on pidettävä huolta. Se on myös palkitsevaa, näin vältytään ylimääräisiltä vuokrankorotuksilta.”

Vielä Liisa ottaa yhden tärkeän asian esille. Tiedonkulku asukkaiden ja yhtiön välillä ei saa olla pelkän netin varassa, vaikka hän itse sitä aktiivisesti käyttääkin. ”Tietoa pitää jakaa muutenkin. Joka paikassa törmää nykypäivänä siihen, että kehotetaan katsomaan netistä. Vielä on kuitenkin heitä, joilla ei edes ole tietokonetta tai he eivät osaa sitä käyttää. Näitä ihmisiä ei saa unohtaa.”

Teksti ja kuva: Jukka Halonen

VAV 2. 2012 15

viherpeukalo Ruusun nimi Ihminen on aina rakastanut ruusuja, niiden kaunista näköä ja valloittavaa tuoksua. Millään muulla kasvilla ei ole niin monta tarkoitusta ja selitystä kuin ruusulla. Kukka on antanut nimensä monelle naiselle ympäri maailmaa, ruusujen suku on Rosa.

Ruusut kuuluvat ihmiselämän kaikkiin vaiheisiin. Niitä jaetaan ristiäisissä ja viimeiseksi hautajaisissa. Ruusu kuvastaa rakkautta ja sen selitetään kuvaavan elämääkin, joka voi olla niin kaunis, mutta matkan varrelle osuu pistäviä piikkejäkin.

Villejä ruusuja löytyy yli sata erilaista.

Suomessa elää luontaisesti niistä kuusi; kuten koiranruusu, karjalanruusu, metsäruusu ja orjanruusu. Useimmat ruusut ovat pensaita tai jäykkävartisia köynnöksiä, mutta niitä on jo aikoja sitten jalostettu leikkokukiksi.

Villin ruusun kukassa on vain viisi terälehteä, mutta jalostetuissa muodoissa niitä löytyy paljon enemmän.

Nuolenpäissä ensi kerran Vanhin tunnettu kuva ruususta on yli noin 4400 vuotta vanha. Vähä-Aasian Urista löydetyssä sumerien nuolenpääkirjoituksessa se on kiveen hakattuna.

Muinaiset kreetalaiset maalasivat Knossoksen palatsin freskoon sinisen ruusun 3500 vuotta sitten. Myöhemmin antiikin Kreikassa opittiin edistämään ruusun kukintaa kylmällä vedellä, ja roomalainen Lucius Lunius sai 2100 vuotta sitten ruusunsa kukkimaan, kun hän leikkasi ne maaliskuussa.

Roomassa suihkulähteet pulppusivat ruusuvettä, viiniin lisättiin kukan terälehtiä ja juhlissa niitä ripoteltiin juhlavieraiden ylle.

Ruusut ovat innottaneet runoilijoita

16

Viktoriaaninen symbolismi Viktoriaanisen "kukkien kielen" mukaan 1800-luvulta jokaisella erivärisellä ruusulla on oma symbolinen merkityksensä: * Punainen: rakkaus * Vaaleanpunainen: viehättävyys, hellät rakkaudentunteet * Tumma vaaleanpunainen: kiitollisuus * Vaalea vaaleanpunainen: ihailu, sympatia * Valkoinen: viattomuus, puhtaus, salaisuus, ystävyys, arvossa pitäminen ja nöyryys * Keltainen: kiihkeä rakkaus. USA:ssa keltaiset ruusut merkitsevät hiipuvaa rakkautta tai platonista rakkautta.

Saksankielisissä maissa ne voivat tarkoittaa mustasukkaisuutta ja uskottomuutta. * Keltainen punaisilla kärjillä: ystävyys, rakastuminen * Oranssi: intohimo * Viininpunainen: kauneus * Sininen: mysteeri * Vihreä: rauhallisuus * Musta: orjallinen omistautuminen (sillä aitoa mustaa ruusua on mahdoton saavuttaa) * Purppura: suojelu (isällinen/ äidillinen rakkaus)

kautta aikain. Maailmankirjallisuuden ensimmäisenä naisrunoilijana pidetyn Sapfon ruusun ylistykset ovat 2500 vuotta vanhoja. Ja kukapa ei muistaisi paljon myöhemmin kirjoitettua satua prinsessa Ruususesta, joka nukkui ruusun piikin pistoksesta sata vuotta.

Yksinkertainen hoito-ohje Leikkokukkina ruusut säilyvät parhaiten muutaman toimenpiteen avulla. Kukan varsiin on leikattava pitkä vino viilto ja poistettava varren pintaa tyvestä. Sen jälkeen ruusut asetetaan maljakkoon lämpimään veteen niin, että reipas kolmasosa ruusun pituudesta on veden alla. Nykyisin ruusujen kanssa saa myös ravinnepussin, jota kannattaa käyttää.

VAV Asunnot Oy:n monien talojen pihoilla kasvaa ruusupensaita, mutta niiden leikkaus ja hoito kuuluvat viherhoitoliikkeen tehtäviin.

Daniel Seppänen ja Mihail Näppinen tykkäsivät talkoilla Siilitiellä Metsolassa. Ja heti talkoiden jälkeen mentiin pelaamaan sählyä.

Siilitien yhteinen piha lisää yhteisöllisyyttä

Kotipihalle syntyi

ikioma kasvimaa

Siilitie 28-30:n asukkaiden kevättalkoissa rakennettiin pihasta itselle mieluisaa yhteistä aluetta, jossa viihtyvät sekä aikuiset että lapset. Yhteisestä kasvimaasta odotetaan omaa syksyistä satoa.

Kolea toukokuinen sää ei haitannut Metsolan Siilitien asukkaita. Pihalle kokoontui noin parinkymmenen ihmisen tehokas joukko kaikenikäisiä kevättalkoolaisia, jotka puuhaste-

livat ahkerasti paremman pihamaan puolesta.

Tärkeimmät tavoitteet oli siivota piha talven jäljiltä, tyhjentää pyörätilat ja varastot ylimääräisestä romusta ja laittaa

pihan yhteinen kasvimaa kuntoon. Siirtyipä muutama puskakin parempaan paikkaan samaan syssyyn.

Kohteen luottamushenkilö Arja Enberg kertoi, että asukkaat muuttelevat luvan kanssa pihaa itselleen mieleiseksi. Aikaisemmin pihoilla oli viisi erillistä hiekkalaatikkoa, mutta nyt leikkipaikat on keskitetty yhteen paikkaan sisäpihalle.

Ylimääräiset hiekkalaatikot on muutettu kätevästi kukkapen-

keiksi. ”Siellä kasvaa alppiruusuja, tulppaaneja ja liljoja. Varmaan siellä oli vielä jotain reunuskukkiakin.”

Oman pihan antimia Talojen pihalla on myös yhteinen pieni kasvimaa. Asukkaat kasvattavat siinä muun muassa salaattia, sipulia, tomaattia, persiljaa, tilliä ja nousipa viime vuonna mullasta muutama pe-

VAV 2. 2012 17

Siilitien kiinteistön luottamushenkilö Arja Enberg käänteli pihan kasvimaata osaavin käsin. Syksyllä odotellaan salaattia ja raparperia.

Kesää kaunistavat monet kukkaset.

runakin. Kasvimaan antimet hieman vaihtelevat vuosittain.

Kevättalkoiden yhteydessä kasvimaa käännettiin ja sen puureunukset vaihdettiin vahvempiin harkkoihin. ”Kokeilimme, miten asukkaat suhtautuisivat omaan kasvimaahan. Se olikin iso menestys, joten nyt teimme siitä kiinteämmän”, Arja Enberg kertoi.

Syksyn tullen maasta otettiin muutamat juurakot talteen asukkaiden koteihin talvisäilytykseen. Ne istutetaan kevättalkoiden yhteydessä takaisin heti, kun kevätyöt ovat tarpeeksi lämpimiä.

Oman kasvimaan antimien lisäksi asukkaat saavat nauttia pihan kirsikka- ja omenapui-

18

den hedelmistä, raparperista sekä viinimarja-, mustikka- ja karviaispensaiden marjoista. ”Niistä saa lapset kesäevästä, jos ehtivät keräämään ennen meitä aikuisia”, Enberg naurahtaa.

Talkoot parantavat yhteishenkeä Siilitien asukkaat tekevät mielellään töitä piha-alueensa viihtyisyyden eteen. Yhdessä tehty työ tuo yhteisvastuuta. Tulosta on syntynyt paljon, suunnitelmia ja parannusehdotuksia riittää edelleen. ”On arvostettavampaa tehdä töitä itse kuin tilata yhtiö tekemään huit hait kaikki valmiiksi. Onhan sellainenkin välillä kiva tapa toimia, kunhan yhtiö

tekee, kuten me toivomme”, Enberg perusteli.

Viralliset talkoot ovat joka kevät ja syksy. Enberg kertoi, että vakioporukka on mukana joka kerta. Osa asukkaista tulee käymään, osa ei jaksa tai ole kiinnostunut ja osalla on töitä.

Virallisten talkoiden lisäksi ydinporukka puuhastelee pienempiä talkoita oman työn ohessa. ”Toivomme tietysti, että ihmiset osallistuvat ja toivotamme heidät tervetulleiksi. Emme kuitenkaan oleta, että kaikki tulisivat paikalle.”

Asukkaiden toiminta on onnistunut siinä, ettei Siilitiellä ole enää juurikaan eroa talojen 28 ja 30 välillä. ”Ennen ero oli yhtä selvä

kuin punainen viiva, mutta nyt rajat on revitty auki. Talonumerot menevät vähän hullunkurisesti, mutta sehän vain sopii meille”, Enberg naurahtaa.

Enberg kiitteli, että VAV:n kanssa on ollut helppo tehdä yhteistyötä ja kiinteistöyhtiö on antanut kaiken tarvittavan tuen talkoilua ja asukastoimintaa varten. ”Välillä isännöitsijä toppuuttelee ja välillä innostaa tekemään vielä enemmän.”

Tavoitteena vielä aktiivisempi käyttö Siilitien pihalla on mukava lasitettu huvimaja, kiipeilyteline sekä leikkialue ja suunnitteilla on muun muassa erillinen pe-

Puuhanaiset Arja Enberg ja Anneli Remes suunnittelevat jo lettukestejä oman pihamaan huvimajalla.

Yhteinen piha tuo naapurit yhteen.

heidän ei tarvitse laskea hiekkaa sormiensa läpi. Leluista on ollut niin paljon iloa, että ne tuodaan tänäkin vuonna hiekkalaatikoille. Asukkaat tuovat leluja myös itse, joten kaikkea ei tarvitse ostaa rahalla.”

Yhteistä ohjelmaa kesällä ja talvella

Kuusivuotias Lilja-Marie Pritz osallistui talkoisiin isänsä Indrekin kanssa.

likenttä. Enberg toivoisi pihaalueelle enemmän käyttöä, sillä se on loistava keino tuoda naapureita yhteen. ”Sieltä voivat löytää niin vanhat kuin nuoret uusia ystäviä.

Piha-alue on myös sitä turvallisempi, mitä enemmän siellä on ihmisiä.”

Tyhjillään piha-alue ei kuitenkaan ole ollut. Lapset hyödyntävät piha-alueen virikkeitä tietokonepelien ylitarjonnasta huolimatta, ja alueella on myös perheitä, joiden lapset ovat hyvin pieniä. Enbergin mukaan asukastoimikunta on saanut paljon kiitosta leikkialueelle ostetuista yhteisistä leluista, kuten hiekkalapioista ja ämpäreistä. ”Osalla asukkaista on lapsenlapsia ja kun he tulevat kylään,

Asukastoimikunta järjestää myös omaa ohjelmaa aktiivisesti. Kerhomajalla järjestetään joka vuosi pikkujoulut ja sinne on järjestetty muun muassa biljardipöytä, kiekkopeli ja pingis.

Talkoopäivänä kerhotila sai toimia lounasravintolana.

Tarjolla oli muun muassa herkullista italianpataa, voileipiä, salaattia, munkkia ja kahvia. Pienemmille talkoolaisille oli karkkia ja limonadia ja isommille talkoolaisille muutama olut ja siideri.

Kesäisin asukkaat viettävät aikaansa pihan huvimajalla.

Suunnitteilla on muun muassa lettukestit omalla pihalla. ”Saa nähdä, paljonko letut ja mansikkahillo tuovat porukkaa.

Kesäisin ja erityisesti juhannuksina viemme grillin pihalle ja huutelemme ihmisiä paikalle.

Sieltä tulee aina useampi ihminen makkaroittensa kanssa.

Nyt, kun huvimajassa on pleksit, niin siellä voi grillailla syk-

sylläkin”, Enberg sanoo.

Huvimajalla grillattiin myös talkoomakkarat parantuneessa säässä. Talkoolaiset olivat selvästi tyytyväisiä.

Tenavat mukana aikuisten kanssa Kuusivuotias Lilja-Marie Pritz osallistui talkoisiin isänsä Indrekin aputyttönä. Lilja-Marie siivosi omalla pihalla ja keskuspihan leikkialueella ja keräsi oksia ja juuria käännetyn mullan seasta. ”Oli kivaa! Tykkään talkoista. On kiva tehdä töitä ja saa vielä hyvää ruokaa. Ei tarvitse mennä kotiin ruoka-aikana.”

Kymmenvuotias Daniel Seppänen kutsui kaverinsa 12-vuotiaan Mihail Näppisen mukaan talkoilemaan. Venäjää ja suomea puhuvat pojat siivoilivat Danielin oman pihan lisäksi yhteistä yläpihaa. ”On kiva kun voi siivota ympäristön. Se on kivempaa, kun on seuraa. Heti kun saamme hommat tehtyä menimme pelaamaan sählyä”, Tikkurilan Tiikereissä pelaava Daniel sanoo. ”Täällä on aika hyvät mahdollisuudet pelata. Pelailemme sählyn lisäksi futista ja joskus korista”, Mihail kertoili.

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

VAV 2. 2012 19

Etiikkaa ja etikkaa siivoukseen Kesän koittaessa aurinko ulottaa valonsa kodin sopukoihin. Se pistää vauhtia talvenpölyjen poistoon ja perusteelliseen siivoukseen. Oikeilla valinnoilla sen voi tehdä tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Puhtautta Tehokas siivous ei aina tarkoita tehokkaiden puhdistusaineiden käyttöä.

Luonnontuotteet sitruuna, väkiviinaetikka ja sooda hoitavat monessa paikassa saman asian ja ovat huomattavan edullisia puhdistusaineita.

Vahvoja puhdistuskemikaaleja voi ja saa toki käyttää, mutta ihan jokaiseen mainokseen ei tarvitse uskoa.

Lika lähtee halvemmallakin ja luontoa säästäen.

Ikivanha etikka Alkoholin käymistuotteena syntyneelle väkiviinaetikalle keksittiin käyttöä jo 10 000 vuotta sitten. Babylonialaiset hoksasivat sen ominaisuuden säilöntäaineena. Yhdysvaltain sisällissodassa sitä käytettiin keripukin hoitoon. Siivousaineena etikka kirkastaa lasin, poistaa kalkkisaostumat ja rasvatahrat.

Suursiivouksen yhteydessä pestään ilman muuta lattiakaivot. Puhtaaksi saaminen onnistuu pyyhkäisemällä paperilla sieltä ensin pois irtolian, kuten hiukset. Tämän jälkeen kaivoon kaadetaan kaksi ruokalusikallista ruokasoodaa ja reilu desilitra etikkaa.

Anna kuplia 20 minuuttia, viimeistele työ vanhalla tiskiharjalla ja huuhtele kylmällä vedellä noin minuutin ajan.

Etikka on ratkaisu myös WC-pönttöön. Se puhdistuu ja raikastuu suih-

20

kuttamalla etikkaa kauttaaltaan ja harjaamalla pöntön sitten puhtaaksi.

Vielä parempi teho tulee, jos etikka voi vaikuttaa pöntössä yön yli.

Entäpäs mikroaaltouuni? Siihenkin löytyy ratkaisu väkiviinaetikasta: kiehauta etikkaa mikron kestävässä astiassa. Seiniin kuivuneet ruoantähteet irtoavat kostealla liinalla pyyhkien pois. Jääkaapin voi puolestaan pestä liuoksella, jossa on puolet vettä ja puolet etikkaa.

Eikä tässä vielä kaikki, etikka sopii monenlaiseen kotityöhön, jopa tuhohyönteisten torjuntaan, kun sillä pesee ja samalla desinfioi keittiökaappien tasot.

Tehokas ruokasooda Ruokasooda tunnetaan parhaiten ruoanlaiton kohotusaineena, mutta kun se löydettiin 1800-luvun puolivälissä, ensimmäiseksi sitä opittiin käyttämään kotien puhdistusaineena ja hajunpoistajana. Luonnonsoodaa saadaan puhdistamalla troona-nimistä mineraalia. Sitä voi valmistaa myös teollisesti.

Ruokasooda on hyvä keittiöiden ja kylpyhuoneiden pesuaine. Kun sitä sekoittaa lämpimään veteen, siitä syntyneellä emäksisellä liuoksella voi käydä lian ja rasvan kimppuun. Teho lisääntyy, jos sekaan lorauttaa etikkaa.

Sortti-asemien suosio kasvanut

ympäristöä säästäen Kuivaruokasooda vastaa mainiosti mitä tahansa hankausjauhetta.

Kun soodasta ja vedestä muodostetaan tahnaa, sillä voi pestä uunin. Sama aine on ratkaisu myös suihkuverhon hometahroihin. Soodavesiliuoksen annetaan vaikuttaa verhossa yön yli, ja seuraavana aamuna lämpimällä vedellä pestynä se on sillä siisti!

Ruostuneisiin keittiövälineisiin pätee seuraava konsti: kastele halkaistun perunan pinta soodalla ja hankaa ruoste pois. Kun sitten kastelet ruokailuvälineet oliiviöljyssä, se ehkäisee uuden ruosteen syntymistä. Messingin voit hangata puhtaaksi soodasta ja sitruunamehusta yhdistetyllä tahnalla. Anna vaikuttaa hetken ennen kiillottamista ja huuhtele huolellisesti.

Sitruunasta siisti rätti Joka kodin siivousliina syntyy sitruunan avulla. Sillä voi puhdistaa ja kiillottaa huonekaluja ketterästi.

Liina syntyy seuraavalla reseptillä: sekoita kulhoon yhtä paljon vettä ja etikkaa, lisää joukkoon pari tippaa sitruunaöljyä. Liota samalla kertaa useita liinoja ja purista ne tämän jälkeen kuiviksi. Leikkaa sitruunan kuoresta suikaleita ja laita niitä pari liinaa kohden. Taittele liinat tai kääri ne rullalle, pane puhtaaseen tiiviiseen lasipurkkiin. Laita vielä purkkiin yksi

sitruunan kuoriviipale.

Näin yksikertaisella menetelmällä syntyy halpa ja tehokas rättisetti ja tyhjille lasipurkeille löytyy hyötykäyttöä.

Tehokas hammasharja Pölyt ja murut lähtevät tehokkaasti lattialta pölynimurilla, joskin luomuvaihto eli harja ja kihveli ajavat saman asian. Jos kodissa on paikkoja, joissa imuriin voi mennä vääriä pieniä esineitä, vanha konsti auttaa tässäkin.

Laita imurin suuttimeen vanhat sukkahousut ja kas – voit poimia esineet imuroinnin jälkeen talteen.

Imurilla, harjalla tai rätillä ei pääse joka paikkaan. Vanha hammasharja on mainio apuväline. Se sopii mainiosti esimerkiksi jääkaapin tiivisteiden pesuun.

Hammasharjalla voi kiillottaa myös teräshanat. Ensin pyyhitään irtolika pois kostealla rätillä. Sen jälkeen levitetään hieman hammastahnaa hanan pinnoille. Harjaa kevyesti ja huomaat heti tuloksen! Lopuksi hanat huuhdellaan ja kuivataan itse tehdyllä sitruunapyyhkeellä.

Tärkein lähde: Strutt: Vanhat konstit kodinhoitoon (Otava 2009) Teksti: Jukka Halonen Kuva: Antti Halonen

Sortti-asemien kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 2011 HSY:n Sorttiasemilla Espoon Ämmässuolla sekä Helsingin Kivikossa ja Konalassa kävi lähes 340 000 asiakasta. Tämä oli lähes 90 000 kävijää enemmän kuin vuonna 2008. Eniten asiakkaita on keväisin.

Vantaalaisten matka lähimmälle Sortti-asemalle helpottuu entisestään, kun uusi Ruskeasannan Sortti-asema valmistuu tämän vuoden lopulla.

Asema tulee Tuusulanväylän läheisyyteen Koivukylän liittymän kohdalle.

Sortti-asemat palvelevat arkisin kello 7–21.

Sortti-asemille voi tuoda maksutta sähkölaitteita, vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasia ja kuution verran painekyllästettyä puuta. Lisäksi asemilla vastaanotetaan maksua vastaan puutarhajätettä, puujätettä, energiajätettä ja sekajätettä.

Lasi ja metalli teholajitellaan vuodesta 2014 HSY:n hallitus hyväksyi toukokuussa pääkaupunkiseudun uudet jätehuoltomääräykset. Määräysten keskeisin uudistus on, että lasi- ja metallipakkaukset tulee lajitella erikseen suurilla kiinteistöillä vuoden 2014 alusta lähtien.

Uusien jätehuoltomääräysten mukaan lasi- ja metallipakkaukset on erotettava muusta jätteestä ja lajiteltava omiin jäteastioihinsa. Lasin ja metallin lajitteluvelvollisuus koskee kaikkia vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöjä sekä muita kuin asuinkiinteistöjä, joilla syntyy lasi- tai metallijätettä yli 50 kiloa viikossa.

Uusien määräysten myötä kartonkipakkauksen lajitteluvelvollisuus laajenee koskemaan vähintään kymmenen huoneiston asuinkiinteistöjä, kun nykyinen aliraja on puolet suurempi. Sekä uusien että nykyisten määräysten mukaan kartonki on kerättävä erikseen myös silloin, kun muulla kuin asuinkiinteistöltä syntyy kartonkijätettä vähintään 50 kiloa viikossa.

Uudet jätehuoltomääräykset tulevat voimaan heinäkuun alusta 2012, mutta ne sisältävät siirtymäaikoja, jotta kiinteistöt ehtivät varautua uudistuksiin. Lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten osalta uudet määräykset astuvat voimaan 1.1.2014 alkaen. Jätehuoltomääräykset on uudistettu toukokuun 2012 alusta voimaan tulleen jätelain säännösten huomioon ottamiseksi. Uusilla lasin ja metallin lajittelumääräyksillä tehostetaan jätteiden kierrätystä ja materiaalihyötykäyttöä.

VAV 2. 2012 21

Monikulttuurisuus puheenaiheena VAV järjesti huhtikuussa asukasaktiiveilleen koulutuksen, jossa perehdyttiin monikulttuurisuuden mukanaan tuomiin muutoksiin pääkaupunkiseudulla sekä yleisen väestökehityksen että arjen kohtaamisten kannalta. Tutkijatohtori Katja Vilkama Helsingin yliopistosta ja KOTILO-projektin hankejohtaja Terhi Joensuu kertoivat monikulttuurisuuden haasteista ja mahdollisuuksista oman työnsä näkökulmasta.

Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella työskentelevä Katja Vilkama on tutkinut kaupunginosien etnistä eriytymistä pääkaupunkiseudulla. Etnisellä eriytymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa eri etniset ryhmät asuvat toisistaan erillisillä alueilla. Kaupunginosien eriytymisen yhteydessä puhutaan usein myös segregaatiosta, mikä viittaa eriytymisen kielteisiin puoliin.

Vilkaman mukaan etninen eriytyminen ei ole automaattisesti negatiivinen ilmiö, ellei siihen liity myös muuta alueellista eriytymiskehitystä. Tällaisia kehityskulkuja voivat olla esimerkiksi köyhien ja suurituloisten tai

työllisten ja työttömien muuttaminen eri alueilla. Tällöin sosiaaliset ongelmat saattavat muodostua tietyllä alueella normaalitasoa yleisemmiksi.

Maahanmuuttajataustaisten ihmisten alueellista eriytymiselle ei ole yhtä selitystä, totesi Vilkama. Eriytymisprosessia voi selittää moni asia. Erot kantaväestön ja maahanmuuttajien tulotasossa voivat esimerkiksi johtaa siihen, että jälkimmäinen ryhmä sijoittuu alueille, joista asuntoja saa helposti. Myös asumista ohjaavat viranomaistoimet voivat vaikuttaa alueelliseen eriytymiseen. Lisäksi syrjintä asuntomarkkinoilla saattaa estää tai vaikeuttaa maahanmuuttajataus-

taisten ihmisten muuttamista joihinkin kaupunginosiin. Toisaalta ihmiset voivat yksinkertaisesti haluta muuttaa alueelle, jossa jo asuu omaan etniseen ryhmään kuuluvia.

Vilkama kertoi kuulijoille, että hänen tekemänsä tutkimuksen perusteella etnisten ryhmien alueellista eriytymistä on jossain määrin tapahtunut myös pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Vantaalla on joitain kaupunginosia, joissa maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osuus on selkeästi kasvanut Vantaan keskiarvoa (11 %) suuremmaksi.

Toisaalta mitään maahanmuuttajavoittoisia alueita ei ole tähän mennessä syntynyt. Niissäkin

Tohtori Katja Vilkama on tutkinut etnistä eriytymistä pääkaupunkiseudulla.

22

kaupunginosissa, joissa maahanmuuttajien osuus on suurin, on kolme neljännestä asukkaista kantasuomalaisia.

Vantaalla, Helsingissä tai Espoossa ei Vilkaman mukaan ole myöskään tapahtunut sellaista etnistä eriytymistä, jossa tietyt maahanmuuttajaryhmät olisivat keskittyneet asumaan vain tiettyihin kaupunginosiin. Ulkomailta tuttuja Chinatown-tyylisiä etnisiä keskittymiä ei pääkaupunkiseudulla ole, vaan eri maahanmuuttajaryhmät asuvat rinnakkain samoilla alueilla.

Asukasaktiivien koulutuskalenteri

asukasaktiiveille VAV:n luottamushenkilöille ja muille ia koulutuksia: on tänä vuonna luvassa vielä seuraav

Arjen monikulttuurisuus Siinä missä Katja Vilkama kertoi yleisen tason kehityskuluista asumisessa, Suomen pakolaisapu ry:n KOTILO-projektin hankejohtaja Terhi Joensuu puolestaan puhui monikulttuurisen asumisen arjesta. Eläminen monikulttuurisilla asuinalueilla voi joskus olla haastavaa, mutta se voi tuoda mukanaan myös positiivisia asioita, hän totesi.

Joensuu pyysi koulutuksen osallistujia miettimään, miksi monikulttuurisesta asumisesta puhuttaessa puhutaan usein vain sen ongelmista. Ongelmia eri etnisten ryhmien rinnakkaiseloon saattaa toki liittyä. Niitä voivat aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen kielitaito ja sen aiheuttamat kommunikaatiovaikeudet, eri kulttuurien erilaiset asumisen tavat ja sosiaalisen elämän muodot tai kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden toisistaan poikkeavat arkirytmit.

Arjen ristiriidat voidaan yleensä kuitenkin ratkaista, jos eritaustaiset naapurit pystyvät keskustelemaan asioista avoimesti ja kohtamaan toisensa tasaveroisina, painotti Joensuu. Mahdolliset ongelmakohdat kannattaa ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, etteivät ne pääse kehittymään ylitsepääsemättömiksi riidoiksi.

Tilaisuuden lopuksi Joensuu kehotti ihmisiä juttelemaan naapureidensa kanssa, vaikkei mitään ristiriitoja olisikaan, sillä hyvät naapuruussuhteet lisäävät yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunnetta asumisessa ja ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä. Tällainen avoin, toisia kunnioittava naapuruus voi olla monikulttuurisen asumisen positiivinen puoli. Sen myötä ihmiset voivat jakaa kokemuksia, oppia uutta ja olla onnellisia siitä, että asuvat aidosti kansainvälisessä ympäristössä.

Teksti Tuomas Alho

Syksyn ja talven 2012 koulutukset

uskoulutus

Luottamushenkilöiden turvallisu

* Aika: 26.9. klo 17.30. io Tikkurilassa, Unikkotie 5 C. * Paikka: Seurakuntien talon auditor utuksessa kerrotaan muun Luottamushenkilöille tarkoitetussa koul sekä Vantaan kaupungin esta muassa palo- ja pelastusturvallisuud sosiaalitoimen kriisitoiminnasta.

Energiailtamat

min.

* Aika ja paikka: ilmoitetaan myöhem

utuksessa käydään Ympäristöeksperteille tarkoitetussa koul energiansäästöä. läpi kiinteistön energiankulutusta ja

Naapuruussopukoulutus

min.

* Aika ja paikka: ilmoitetaan myöhem

a koulutuksessa kerrataan

Kaikille asukasaktiiveille tarkoitetuss hyvän naapuruuden perusteita.

ut erikseen postissa, minkä lisäksi VAV lähettää kunkin koulutuksen kuts jen www.vav.fi osiosta Asukaskoulutustiedot löytyvät VAV:n kotisivu etuloa mukaan oppimaan! toiminta, kohdasta Ajankohtaiset. Terv

VAV:n asiakaspalvelu kiinni kesäperjantaisin VAV Asunnot Oy:n toimiston asiakas- ja puhelinpalvelu siirtyy perjantaina 1.6. kesäaikatauluun, joka jatkuu aina perjantaihin 17.8. asti. 1.6.–17.8. välisenä aikana toimiston asiakaspalvelu on perjantaisin kokonaan kiinni.

Maanantaista torstaihin toimiston asiakaspalvelu toimii kesälläkin normaalisti, eli käyntiasiakkaita palvellaan klo 9.00–15.00 ja puhelinasiakkaita klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00. Vuokravalvonnan puhelinpalvelu on kesällä auki maanantaista torstaihin klo 10.00–14.00.

Grillaamisen ohjeet parvekkeille ja patioille

omalla nkin kesäisin grillata ruokaa Moni VAV:n asukas haluaa ete lletty, mutta kie ole sä niis . Grillaaminen ei parvekkeellaan tai patiollaan via rajoituksia: iden tulee noudattaa seuraa paloturvallisuussyistä asukka kaasu- tai sähkögrillillä.

Patiolla grillaaminen on sallittu sallittu vain sähkögrillillä.

Parvekkeilla grillaaminen on ä sytytysnesteen käyttö on Grillaaminen hiiligrillillä sek keilla ja patioilla. kokonaan kielletty parvek

VAV 2. 2012 23

Löydä oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola P. (09) 8392 6524 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö P. (09) 8392 6529 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki P. (09) 8392 6522 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Nikinmäki P. (09) 8392 6526 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

asumisneuvonta@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1.

P. (09) 8392 6534 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi Isännöitsijä Katri Vatanen Alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asola P. (09) 8392 6531 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula P. (09) 8392 6520 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541

VAV PALVELEE ASIAKASPALVELU ma-to klo 9.00-15.00 pe klo 9.00-13.00 (suljettu perjantaisin 1.6.-17.8.)

Puhelinaika ma-to klo 9.00-12.00

ja 13.00-15.00 pe klo 9.00-12.00 (suljettu perjantaisin 1.6.-17.8.) e-mail info@vav.fi

Puhelin 09 8392 6540 ASUKASVALINTA e-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA puhelinaika: ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 (suljettu perjantaisin 1.6.-17.8.) e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542

VAV Asunnot Oy, Pl 39, 01301, Vantaa / Veturikuja 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi