VAV-viesti 1/2017

-viesti 1/2017

VAV Asunnot Oy:n asukaslehti / www.vav.fi

Marsinkujan uudet talot Poliisi neuvoo asukkaita Mistä apua maksuvaikeuksiin

Monikulttuurisuus Virolainen Veronica Viiol muutti Suomeen jo 10 vuotta sitten

Kevätkivaa kotiin Munankuoret hyötykäyttöön Tee itse ekojäteteline Stressitön kevätsiivous Makasiini s. 5

PÄÄKIRJOITUS

"Tilastot luokittelevat taustoja, mutta elämän pyöritys seudulla tarvitsee vain ihmisiä."

Ei ole montaakaan vuosikymmentä siitä, kun näillä kulmilla syrjittiin ja väheksyttiin esimerkiksi savolaisia ja karjalaisia, koska he sattuivat puhumaan eri nuotilla kuin pääkaupunkilaiset, heidän tapansa vaikuttivat maalaisilta ja he haikailivat jatkuvasti kotiseutunsa perään.

Näitä maaltamuuttajia pidettiin pitkään vieraina, vaikka ilman heitä ei maamme elinkeinoelämän ja kehityksen veturi olisi puksuttanut niin kovaa eteenpäin kuin pääkaupunkiseutu on vuosisadan kuluessa tehnyt.

Tuore tilasto kertoo, että Vantaan asukkaista 16 prosenttia on kielitaustaltaan muita kuin kantaväestöä. VAV:lla näiden asukkaiden osuus on jo 32 prosenttia. Arkikielessä puhutaan maahanmuuttajista, mutta tilastointi tapahtuu äidinkielen perusteella.

Maaltamuuttajat eivät ole mihinkään huvenneet, joskin rinnalle ovat tulleet maahanmuuttajat. Maaltamuuttajat noteerataan enää vain tilastoissa, mutta maahanmuuttajat joutuvat kohtaamaan edelleen vierastamisen rintaman arkiympäristössään ennen kuin ajan myötä tottumus sulattaa lähtöpaikan unohduksiin. Ilman maahanmuuttajia pääkaupunkiseutu ei enää suoriutuisi esimerkiksi bussiliikenteestä, sairaanhoidosta tai ohjelmistoalan kehitystyöstä.

Niin maalta- kuin maahanmuuttajatkin ovat tuoneet seudulle mukanaan osaamista, intoa, työtä ja tekemistä, kulttuuria ja elämää. He ovat naapureita, ystäviä, tuttavia, kuntalaisia – sinä tai minä, kotoisin jostakin. Tilastot luokittelevat taustoja, mutta elämän pyöritys seudulla tarvitsee vain ihmisiä.

Monen seudulle kauan tai vähän aikaa sitten saapuneen koti löytyy nykyisin VAV:lta. Mielestämme on turha pullikoida naapuruston taustojen erilaisuutta vastaan. Se nimittäin on jokaisella erilainen.

Meille kaikki asukkaat ovat kodin tarvinneita asiakkaita. Samanarvoiset asukkaat ja jokaisen oikeus turvalliseen ja rauhalliseen asumiseen on ensisijaista.

Olemme VAV:lla ylpeitä siitä, että saamme asuntoja tarjoamalla tehdä osamme, jotta pääkaupunkiseutu pysyy houkuttelevana ja elävänä. Asiakkaiden osalta meille riittää, että he asuvat ihmisiksi, ovat kunnollisia naapureita ja maksavat vuokransa sovitusti. Ne naapurit, joilta nämä eivät mitenkään onnistu, sovinnolla järjestäköön elämänsä jonnekin muualle.

Avointa mieltä ja aurinkoa kevääseen!

Teija Ojankoski toimitusjohtaja

2

VAV

Pääkirjoitus

6

Poliisi palvelee asukkaita Poliisin toiminta perustuu luottamukseen ja yhteistyöhön.

8

Makasiini Kevätpuuhaa kaikille.

20

Tarkista palovaroittimen toiminta Patterit pitää vaihtaa säännöllisesti.

21

Ilmoita muutoksista huoltoyhtiöön Vesimaksu määräytyy asukasluvun mukaan.

22

VAV tiedottaa - VAV:n hallituksen asukasjäsenten ja tilintarkastajien valinta.

- Ota käyttöön e-lasku.

- Uusi isännöitsijä Sirpa Rinne.

- Ajankohtaiset asiat löytyvät talosivuilta ja Facebookista.

23

Kolumni Arja Wahlströmin roskapoliisi-terveiset.

24

VAV:n yhteystiedot

Veronica Viiol muutti Virosta

"Kaipaan virolaista avoimuutta."

11

Uusia asuntoja voi nyt hakea Kivistöön valmistuu toukokuussa 109 uutta asuntoa.

12

Marsinkujan uudet talot Tyytyväiset asukkaat muuttivat.

18

Maksuvaikeuksiin voi saada apua Asumisneuvonta opastaa.

tässä numerossa

2 4

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Arja Wahlström, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala (Omnipress Oy, Keskisuomalainen Oyj).

Talojen ajankohtaiset asiat löytyvät verkosta osoitteesta:

vav.fi/talosivut

Tuotanto: Omnipress Oy | tuottaja Kari Martiala, kari.martiala@omnipress.fi | ulkoasu Vaula Aunola, Harri Viitala | kannen kuva: Timo Porthan Painotalo Plus Digital Oy 2017. Painos: 10 850 kpl Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

3

Makasiini Munankuoret hyötykäyttöön Puolikkaisiin munankuoriin voi istuttaa kevään kunniaksi rairuohoa, vesikrassia tai vaikka pienen helmihyasintin. Niitä voi käyttää myös taimien kasvatusalustoina. Täytä puolikas munankuori mullalla ja istuta esimekiksi tomaatin siemen siihen. Kun tomaatti alkaa kasvaa keväällä, siirrä istutus ikkunalaudalta kuorineen pihalle tai parvekkeelle.

Murskattuja kananmunankuoria voi sekoittaa ruukkukasvien pohjamultaan. Ne ilmastoivat multaa, ja niistä liukenee kalsiumia kasvien lannoitteeksi.

Vinkkejä kevätsiivoukseen Siivoaminen on asia, jota moni karsastaa, osa jopa inhoaa. Ylimääräisen tavaran karsiminen tulee viimeistään muuton yhteydessä ajankohtaiseksi, mutta säännöllisen tai edes silloin tällöin tapahtuvan paikkojen siistimisen ja vanhan rojun poisheittämisen hyötyjä ei käy kiistäminen. Siisteys vaikuttaa suoraan viihtyvyyteen ja sitä kautta elämänlaatuun. Kevätsiivous on loistava tilaisuus laittaa asunto kerralla järjestykseen.

Luopuminen omaisuudesta, vaikkakin sitten romusta, voi olla vaikea paikka. Roskat ja lehtipinot on helppo viedä pois, vaan entä sitten vanhat vaatteet, astiat tai koriste-esineet? Tunneside kahvansa menettäneeseen, osin lohjenneeseen muumimukiin voi olla merkityksellisempi kuin tarve saada astiakaappiin tilaa. Itseltään täytyy uskaltaa kysyä, tarvitsenko todella tätä vai olisiko aika vapauttaa parhaat päivänsä nähnyt tavara kierrätykseen. Rakkaimmat aarteet voi myös valokuvata ja tehdä niistä kollaasin vaikka keittiön seinälle.

Kevätsiivouksen ei tarvitse olla massiivinen koko viikonlopun kestävä operaatio. Sen voi suorittaa pienissä erissä; huone, kaappi tai lipasto kerrallaan. Käy yhtenä päivänä läpi vaatevarasto, toisena tärkeät paperit, kolmantena lasten lelut. Myy, kierrätä tai hävitä kaikki, mitä sinä tai perheenjäsenesi ette enää tarvitse. Ennen pitkää tajuat suorittaneesi lähes huomaamatta sen kevätsiivouksen, jonka aloittamista niin kammosit.

Minkä eläimen sinä askartelisit tänä pääsiäisenä?

Tämän pääsiäispöllön tekemiseen tarvitaan vessapaperirullan hylsy, höyheniä, värillisiä kangaspaloja tai paperia, liimaa ja tussi.

Virvon, varvon tuoreeks, terveeks tulevaks vuodeks sulle vitsa mulle palkka.

"Tee se its e"

Teline biojätepussille Käsitöistä nauttiva tai muuten tee-se-itse-henkinen ihminen kykenee ratkaisemaan monia elämässä vastaan tulevia ongelmia pienillä helpoilla nikseillä Askartele rautalangasta "Tee se itse" teline sanomalehdestä taitellulle biojäte pussille.

Telineen voi ripustaa esimerkiksi keittiönkaapin oveen sisäpuolelle tai ämpäriin. Idean äiti on VAV:n luottamushenkilö Arja Wahlström.

VAV:n nettisivuilta löydät ohjeen sanomalehdestä tehdyn biojätepussin taitteluun. vav.fi/kierratys

4

VAV

KEVÄTMENOJA

ILMAISTAPAHTUMAT Runoilijan tie 7.4.2017 Rakastettu taiteilija Vesa-Matti Loiri ja musiikin monitoimimies Peter Lerche esittävät Vantaan Viihdeorkesterin säestämänä Runoilijan tie -levyn teokset kulttuuritalo Martinuksessa 7.4. kello 19.

Liput: alkaen 29,50 €

Impro2017-festivaali 5.–8.4.2017 Improvisaatioteatterifestivaali järjestetään huhtikuun alussa Vantaalla jo yhdeksättä kertaa. Tapahtuma pitää sisällään esityksiä kaikenikäisille ja huipentuu kulttuurikeskus Vernissassa pidettävään improkisaan.

Liput: 0–15 € esityksestä riippuen Kuoroviikko 6.–9.4.2017 Suomi 100 -teemaan liittyvän Kuoroviikon kulttuuritalo Martinuksessa aloittaa Vantaan musiikkiopiston lapsikuoro Minit kahdella näytöksellä 6.–7.4. (kello 18 ja 10). Vantaan Kamarikuoron 30-vuotisjuhlakonsertti on vuorossa 8.4. kello 18 ja Vantaan Naislaulajien 40-vuotisjuhlakonsertti 9.4. kello 16.

Liput 5–22,50 € esityksestä riippuen ME WE 7.4.2017 Västra Nylands folkhögskolanin tanssilinjan vuoden pääproduktio saapuu monitoimikeskus Lumoon perjantaina 7.4. kello 18.

Liput: 10 € / 5 €

Biisihautomo Hakunilan kirjastolla 5.4.2017 Sanataideohjaaja Noora Nyyssösen vetämä työpaja johdattaa kaikki halukkaat laulusanoitusten pariin keskiviikkona 5.4. kello 17:30–19:30. Syntyneellä sanoituksella on mahdollista osallistua myös Lähiöbiisi-sanoituskilpailuun.

Kansallisen veteraanipäivän juhla 27.4.2017 Tapahtuma alkaa 27.4. kahvitarjoilulla kulttuuritalo Martinuksessa kello 16.

Juhlapuheen pitää kaupunginjohtaja Kari Nenonen.

Sinivalkoinen ääni 19.4.2017 Kari Tapion elämää ja uraa kunnioittavasti käsittelevä esitys kulttuuritalo Martinuksessa keskiviikkona 19.4. kello 19.

Esitys on Susanna Haaviston ohjaama ja käsikirjoittama. Laulujen tulkitsijoina ovat muun muassa Amadeus Lundberg ja Milana Misic.

Liput: 39 € Tanssin Viikot 19.–29.4.2017 Tanssiesitysten sarja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtuma tarjoaa korkealaatuisia esityksiä kaikenikäisille huipentuen ilmaiseen Tanssin päivän 30-vuotisjuhlagaalaan Energiaareenalla lauantaina 29.4.

Liput: 5–15 € esityksestä riippuen

Sun Festival 20.5.2017 Kansainvälinen katufestivaali rantautuu Tikkurilan Asematielle lauantaina 20.5. kello 10–15. Tarjolla on monenlaista ohjelmaa, kuten esityksiä, katutaidetta, työpajoja ja ruokaa. Paikalla on myös Vantaan Mahdollisuuksien tori, missä toimintaansa esittelevät lukuisat paikalliset järjestöt ja toimijat.

Lisää menovinkkejä löytyy Vantaan kaupungin nettisivuilta: www.vantaa.fi/Vapaa-aika

LAPSILLE JA NUORILLE Lasten lääketieteen päivä 25.3.2017 Tiedekeskus Heurekassa on suositun teemapäivän aikana 25.3. mahdollista hypätä esimerkiksi lääkärin ammattiin ja tutustua eläinten anatomiaa esittelevään näyttelyyn. Myös muut Heurekan näyttelyt ovat avoinna.

Liput: 15 €

Hurraa! – Festivaali lapsille ja nuorille 18.-26.3.2017 Hurraa! on joka toinen vuosi pääkaupunkiseudulla järjestettävä lasten ja nuorten oma kulttuurifestivaali.

Tapahtuma tuo viihdyttäviä ja laadukkaita esityksiä kulttuuri- ja taidetaloihin ympäri Vantaata.

Liput: 4–7 € esityksestä riippuen

Taidekarnevaali 22.4.2017 Kulttuurikeskus Orvokki järjestää koko perheen karnevaalitapahtuman lauantaina 22.4. kello 11–15. Tarjolla on muun muassa taideharrastusten esittelyitä ja työpajoja.

Perhelauantai 22.4.2017 Taidetalo Toteemissa 22.4. kello 13–15 järjestettävän tapahtuman teemana on aikamato. Luvassa on monipuolista tekemistä koko perheelle, muun muassa askartelua ja sirkusta.

Kevätfestarit 8.-13.5.2017 Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulun Kevätfestareiden ohjelma koostuu koululaisten valmistamista esityksistä. Esityksiä nähdään kulttuurikeskus Vernissassa ja monitoimikeskus Lumossa 8.–13.5. Liput: 5 € VAV

5

VANTAAN PALVELUT

Poliisi palvelee asukkaita Joskus poliisi joutuu puuttumaan peliin, kun asuintaloissa esiintyy häiriöitä. Poliisin toiminta perustuu komisario Jarmo Ojalan mukaan luottamukseen ja yhteistyöhön ihmisten kanssa. Samoja asioita hän toivoo myös naapurien välille.

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVA: ANTERO AALTONEN

M b Kun soitat hätänumeroon 112: – Vastaa kysymyksiin.

– Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.

– Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

Mikä on hätänumero 112?

– Suomessa on käytössä vain yksi hätänumero, 112.

– Hätänumero 112 toimii myös kaikissa EU-maissa.

– Voit soittaa hätänumeroon 112 maksutta mistä tahansa puhelimesta ilman suuntanumeroa.

– Hätänumeroon 112 voi soittaa myös ulkomaisesta matkapuhelinliittymästä.

Tällöinkään et tarvitse erillistä suuntanumeroa, näppäile ainoastaan 112.

– Ulkomailla ollessasi hätänumeroon soitto ohjautuu paikalliseen hätäkeskukseen. Mikäli matkasi ei suuntaudu EU-maahan, muista selvittää etukäteen matkakohteessasi käytössä olevat hätänumerot.

Tiedä sijaintisi – 112 Suomi -mobiilisovellus nopeuttaa avunsaantia hätätilanteessa.

– Soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti.

– Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Windows-, Android-, iPhone- ja Jollapuhelimiin sovelluskaupoista.

6

VAV

elua ja tappelun ääniä.

Asukas on huomannut, että naapurissa ei ole kaikki kunnossa. Kotihälytystehtävät ovat yleisin poliiseja työllistävä asumiseen liittyvä asia. Komisario Jarmo Ojala neuvoo, että tällaisissa akuuteissa tilanteissa tulee soittaa suoraan hälytysnumeroon 112.

– Hätäkeskus arvioi tilanteen ja lähettää paikalle poliisipartion.

Vantaalta soitetut puhelut menevät Keravan hätäkeskukseen, joka on yksi Suomen kuudesta hätäkeskuksesta.

Poliisin omat hälytyskeskukset ovat poistuneet käytöstä jo viime vuosikymmenellä, joten nyt onkin helppo muistaa, että kaikissa hätätilanteissa 112 on oikea numero.

Monesti hälytykset kohdistuvat samoihin asuntoihin. Ojala, joka on toinen kahdesta Vantaan kenttätyötä johtavasta komisariosta, kertoo että jos poliisi kotikäynnillä epäilee esimerkiksi pahoinpitelyä, siitä tehdään rikosilmoitus.

– Lisäksi jos asunnossa, johon on tehty hälytys, asuu lapsia, poliisin velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus.

Tietoa sekä poliisille että isännöitsijälle Ei ole mukavaa, jos naapuriin sattuu toistuvasti häiriötä aiheuttava asukas.

Tällöin myös isännöitsijän on hyvä saada tietää häiriöistä, jotta tarvittaessa voidaan antaa varoitus tai edetä jopa häätöön saakka.

Vastuu tiedonkulusta on asukkailla.

Vaikka poliisi olisikin kutsuttu paikalle, tieto ei sitä kautta etene vuokranantajalle.

– Poliisilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja isännöitsijöille, Jarmo Ojala toteaa.

Niinpä poliisin lisäksi asukkaan kannattaa ilmoittaa häiriötä aiheuttavasta naapurista myös isännöitsijälle.

Ojalan mukaan poliisilta silloin tällöin kysytään, mikä on normaalia kerrostaloasumista. Periaate on, että jokaisella ihmisellä on kotirauha, ja muut ihmiset pitää ottaa huomioon.

Noin kello 22–7 on yöhiljaisuus, jolloin ylimääräinen meteli ei ole sallittua.

Tavalliset elämisen äänet kuuluvat kerrostaloasumiseen, mutta kohtuutonta meteliä ei tarvitse sietää.

Ojala on työskennellyt poliisina Vantaalla vuodesta 1982 lähtien. Uransa aikana hän on huomannut, kuinka yhteisöllisyys on vähentynyt. Hän toivoo, että ihmiset tervehtisivät ja tutustuisivat naapureihinsa.

– Kun ihmiset tuntisivat toisiaan, olisi helpompi käydä ovella huomauttamassa metelistä, ja hälytystenkin tarve saattaisi vähentyä. Kaikkia asumiseen liittyviä asioita ei voi jättää huoltoyhtiön tai isännöitsijän varaan.

Poliisi ottaa vastaan vihjeitä Joissakin asunnoissa Vantaalla on myös huumeisiin liittyvää rikollisuutta. Huumeita käytetään, kasvatetaan ja myydään. Naapurien epäilykset heräävät metelistä sekä ylimääräisestä liikehdinnästä asunnon luona, kenties outoina vuorokaudenaikoina.

Jarmo Ojala toivoo poliisille vihjeitä tällaisista epäilyistä.

– Teemme kotietsinnän, jos sen edellytykset täyttyvät.

Asuintaloissa tapahtuu myös silloin tällöin murtoja. Häkkivarastojen verkon läpi näkee, mitä varasto pitää sisällään, ja huonoista lukituksista varkaiden on helppo murtautua läpi.

Tyypillisesti varkaiden matkaan lähtee sellaista tavaraa, joka on help-

po muuttaa rahaksi tai joka on helppo kantaa. Varkaat tietävät hyvin, mikä on rahanarvoista.

– Kannattaa miettiä arvokkaan omaisuuden kohdalla, onko järkevää säilyttää sitä yleisessä varastossa. Arvoesineet olisi hyvä sijoittaa ainakin pois näkyviltä. Tunnistetiedot ja valokuva esineestä auttavat pääsemään tavaran jäljille, jos varas pääsee iskemään.

Rikosilmoituksen voi tehdä puhelimitse tai poliisin verkkosivuilla. Poliisi onkin tiukasti mukana nykyajassa ja on jalkautunut muun muassa sosiaalisen median kanaviin.

– Poliisi ei voi eristäytyä, vaan meidän on välttämätöntä olla mukana yhteiskunnassa. Poliisilla on edelleen oma auktoriteetti ja toimivalta, vaikka asema on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Suomessa luottamus poliisiin on aika korkea. Tahdomme tehdä yhteistyötä, auttaa ja palvella ihmisiä.

•

Perheväkivalta työllistää poliisia Viime vuonna Vantaalla tilastoitiin 3 070 kotihälytystehtävää (3 000 vuonna 2015).

Kotihälytystehtävät jakautuivat seuraavasti: Perheväkivalta: 1 150 Häiritsevä meteli: 1 060 Henkilö häiriöksi: 725

– Kun ihmiset tuntisivat toisiaan, olisi helpompi käydä ovella huomauttamassa metelistä, ja hälytystenkin tarve saattaisi vähentyä. Kuitenkin varsinkin lapsiin liittyvissä asioissa kynnyksen ottaa yhteyttä poliisiin tulisi olla matala, kannustaa Jarmo Ojala.

Toimi näin, jos naapurissa on häiriötä – Jos tilanne on akuutti, soita hätänumeroon 112. Hätäkeskus lähettää paikalle poliisipartion.

– Tarvittaessa ilmoita myös isännöitsijälle. Isännöitsijä ei saa tietoja poliisilta, ja asukkaiden ilmoitus isännöitsijälle on ainoa tapa saada asia myös VAV:n tietoon.

Näin tavoitat poliisin – Hätänumero 112 palvelee kaikissa akuuteissa tilanteissa.

– Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on vihjepuhelin 0295 413 636 ja numero 0295 435 100 rikosilmoituksille ja muille rikosasioille.

– Poliisi.fi-sivustolla voit muun muassa tehdä sähköisen rikosilmoituksen ja jättää ei-kiireellisen nettivinkin.

Suojaa arvotavarasi – Ota muistiin tavaran tunnistetiedot.

– Ota arvoesineestä valokuva.

– Säilytä esinettä turvallisessa paikassa ja tarkista säännöllisesti, että se on tallella.

VAV

7

MONIKULTTUURISUUS

"Kaipaan virolaista avoimuutta" Kymmenen vuoden aikana Virosta kotoisin olevan Veronica Viiolin elämässä on tapahtunut paljon ja hänen perheensä on kotiutunut hyvin Suomeen. Toisinaan hän kaipaa kuitenkin virolaista avoimuutta. Virossa ystävien ja myös naapurien kanssa ollaan selvästi enemmän tekemisissä kuin Suomessa.

TEKSTI JA KUVAT: KATI LASZKA

R b

ivitalokodin ovi aukeaa ja talon emännän lisäksi vierailijan vastaanottaa kaksi koiraa.

Veronica Viiol on perheineen asunut Vantaan Pakkalassa nyt reilun vuoden ja viihtyy siellä erinomaisesti. Valoisa asunto on kalustettu tummalla puulla, ja osa perheen harrastuksistakin tulee ilmi heti ensivilkaisulla.

Seiniä koristavat meriaiheiset taulut, lipastojen päällä erilaiset itämaiset koriste-esineet ja norsut tervehtivät tulijaa.

Virossa voi olla, että vuokraasunnossa on vain seinät, ja kaikki muu on itse hankittava jääkaappia ja hellaa myöten.

Viiol on asunut Suomessa nyt kymmenen vuotta ja on myös Suomen kansalainen. Juuri ennen Suomeen tuloa perhe oli hankkinut oman talon Luigen kylästä läheltä Tallinnaa. Sitten tuli lama.

– Oli pakko keksiä jotain, ettemme menetä kaikkea. Tulin Suomeen ja sain töitä siivoojana. Kielitaidottomana se ei ollut helppoa ja asunnon löytämiseenkin kului aikaa. Nuorin lapsistani oli tuolloin vasta reilun vuoden ikäinen, ja oli todella hankalaa olla erossa perheestä. Palkka siivoojana oli kuitenkin kaksi kertaa niin suuri kuin virolaisen pankin palveluesimiehenä.

Pikkuhiljaa myös muu perhe muutti Suomeen ja ehti asua niin Helsingissä kuin Espoossakin. Vantaalle ja Pakkalaan päädyttiin hiukan vahingossa, kun vuokralla ollut omakotitalo sai purkutuomion homevaurioiden vuoksi ja uusi asunto piti löytyä nopeasti.

–Koen olevani todella onnekas, kun asunto löytyi juuri täältä. Kaikki asiat VAV:n kanssa hoituivat todella mutkattomasti, ja saimme vielä hiukan kunnostaa kotia ja pihaa omalla kustannuksella.

Virossa vuokralla asuminen on erilaista Virossa kaupungeilla tai kunnilla ei juurikaan ole omaa asuntotuotantoa, vaan asunnot on vuokrattava yksityisiltä markkinoilta. Asuntojen kunto ja rakentamisen laatu vaihtelevat suuresti.

Vuokran lisäksi asukkaan maksettavaksi tulee iso liuta muita kuluja, jotka nostavat vuokraa helposti jopa parilla sadalla eurolla. Tällaisia ovat muun muassa Veronica Viiolin kotia koristavat erilaiset itämaiset koriste-esineet.

8

VAV

sähkö, vesi, jätehuolto ja lämmitys. Myös kiinteistövälittäjän palkkio on iso kulu vuokralaiselle. Suomessa sen maksaa vuokranantaja.

– Asuntojen varustelutaso on myös erilainen kuin Suomessa. Voi olla, että asunnossa on vain seinät, ja kaikki muu on itse hankittava jääkaappia ja hellaa myöden. Ja suomalaisille tärkeitä saunoja ei virolaisissa asunnoissa juurikaan ole.

Viiolin oman kokemuksen mukaan taloyhtiöiden sääntöjä noudatetaan Suomessa paremmin. Iltaisin on rauhallista ja hiljaista eikä naapureita häiritä turhaan. Kotona hyvin viihtyvä perhe nauttii siitä suuresti, mutta toisinaan Viiol kaipaa virolaista avoimuutta. Virossa ystävien ja myös naapurien kanssa ollaan selvästi enemmän tekemisissä kuin Suomessa. Kyläillään, grillataan, ulkoillaan ja pelataan.

– Viikonloput ovat meille tärkeitä.

Silloin olemme perheen kanssa yhdessä.

Teemme hyvää ruokaa, käymme kirpputoreilla, uimassa ja vaikka leffassa. Tapaamme mielellämme myös ystäväperheitä, mutta iso osa heistä asuu Virossa, ja näemme heitä harvemmin.

Kymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon ja perhe on kotiutunut Suomeen hyvin. Ahkera suomen kielen opiskelu on auttanut sopeutumaan ja antanut mahdollisuuksia myös urakehitykseen. Viiol työskentelee edelleen samassa yrityksessä, joka palkkasi hänet kymmenen vuotta sitten. Siivoojan työt ovat vaihtuneet palveluesimiehen tehtäviin. Hän toimii myös viron, venäjän ja suomen kielen tulkkina. Viiolin aviomies Egon työllistää itsensä yrittäjänä omassa rakennusalan yrityksessään.

•

Veronica Viiol asuu Vantaan Pakkalassa miehensä Egonin ja lastensa Stefanin ja Sandran kanssa. Perheeseen kuuluvat myös mopsi Bella ja chihuahua Bambi. Vanhin tytär Sabine asuu perheineen Virossa.

VAV

9

Viihtyisästi keskellä Vantaata

Pakkalassa on luonto lähellä. Vantaanjoen ranta-alueet sekä Krakanojan ja Tammiston luonnonsuojelualueet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet ulkoiluun.

Veronica Viiol muutti Suomeen Luigen kylästä läheltä Tallinnaa.

10

VAV

Pakkalan asuinalue on saanut nimensä Backaksen tilasta ja kartanosta, jonka maille se on rakennettu. Tilan historia ulottuu aina 1600-luvulle asti. Vielä 1900-luvun alkupuolella siellä viljeltiin elintarvikkeita helsinkiläisten tarpeisiin.

Alue on nähnyt vuosien saatossa monia muutoksia. 1990-luvun alussa Pakkalassa oli asukkaita alle 400, mutta vilkkaan uudisrakentamisen myötä asukasluku on noussut jo lähes 10 000:een.

Iso osa pakkalalaisista asuu vuokraasunnoissa, minkä lisäksi asumisoikeusasuntoja on paljon. Lähes puolet väestöstä on nuoria aikuisia tai keski-ikäisiä, ja myös lapsia on paljon. Veronica Viiol viihtyy perheineen hyvin Pakkalassa.

– Pakkala oli meille aivan outo alue, ja ylipäätään muuttaminen Vantaalle iso juttu. Nyt, reilun vuoden jälkeen, olemme kotiutuneet hyvin ja viihdymme Pakkalassa erinomaisesti.

Isolle asukasmäärälle löytyy hyvin palveluja. Päiväkodit, koulut, kirjasto ja yhteispalvelupiste ovat kaikki aivan lähellä. Läheisiin palveluihin kuuluvat myös kauppakeskus Jumbo ja viihdekeskus Flamingo, jossa sijaitsevat niin elokuvateatteri, kylpylä kuin keilahallikin.

– Kaikki palvelut ovat tässä lähellä.

Veromiehen koulu on todella kiva, ja tyttärelle rakas hevosharrastus sai jatkoa läheisellä Tolkinkylän Ratsastuskoululla.

Vilkkaasta rakentamisesta huolimatta Pakkalassa on luonto lähellä. Vantaanjoen ranta-alueet sekä Krakanojan ja Tammiston luonnonsuojelualueet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen.

– Pakkalassa on upeat mahdollisuudet ulkoilla. Päivittäiseen ohjelmaani kuuluu kymmenen kilometrin kävelylenkki, jonka teen lähes aina tässä lähimaastossa. Luonnossa liikkuminen on minulle muutenkin tärkeää. Erityisesti pidän siitä syksyllä, kun metsät ovat täynnä marjoja ja sieniä. Niitä löytyy melkein kotiovelta, vaikka suurimmat saaliit keräämmekin koko perheen voimin Keravan suunnalta.

Uusia viihtyisiä asuntoja valmistuu Kivistöön Kivistön vilkkaasti kehittyvään kaupunginosaan valmistuu toukokuun lopussa 109 uutta asuntoa. VAV rakentaa kuusikerroksisen kerrostalon osoitteeseen Jaspiskuja 7a, aivan Kivistön junaaseman lähelle. Jaspiskujan vuokrakotien haku on nyt käynnissä.

Talon asunnot ovat kooltaan yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Tarkemmat tiedot ovat alla: Huoneistotyyppi 1 h + kt 2 h + kt 3 h + kt

Pinta-ala 36,5−41,5 m² 45,5−52 m² 64−66 m²

Asuntoja vuokralla 47 kpl 47 kpl 15 kpl

Kuukausivuokra n. 582–659 € n. 675–772 € n. 852–904 €

Vuokran yhteydessä peritään vesimaksua 15 euroa asukasta kohden kuukaudessa. Autopaikkoja on asukkaiden käytössä yhteensä 45.

Jos olet kiinnostunut Jaspiskujan asunnoista, täytä asuntohakemus VAV:n kotisivuilla www.vav.fi tai Tikkurilan toimistossa (Veturikuja 7). Samalla hakemuksella voit hakea asuntoa myös muista VAV:n taloista.

Asunnonhakijoita koskevat tulo- ja varallisuusrajat, jotka voit tarkistaa kotisivuilta. Rajat koskevat myös niitä hakijoita, jotka hakevat vaihtoa VAV:n asunnosta toiseen.

Jaspiskuja 7a:n arvioitu valmistumispäivä on 31.5.2017. Lisätietoja Jaspiskujasta ja Kivistöstä sekä ohjeet asuntojen hakemiseen löydät talon omalta sivulta:

vav.fi/jaspiskuja

VAV

11

UUDET KOHTEET

Marsinkujan – Autopaikat ovat piilossa talon takana, joten väljällä ja suojaisalla sisäpihalla on turvallista ja rauhallista, isännöitsijä Pekka Siltala sanoo.

12

VAV

uudet talot Mikkolaan Pohjois-Vantaalle valmistui tammikuun lopussa VAV:n uusi kohde Marsinkuja 1. Neljän talon kiinteistökokonaisuuden alta purettiin 1970-luvulla rakennetut vanhat talot, joiden peruskorjaaminen ei ollut enää kannattavaa. Samalla saatiin 42 asuntoa lisää, kun niiden kokoa muutettiin pienemmäksi vastaamaan nykyistä kysyntää.

TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN

VAV

13

Kaikissa Marsinkujan asunnoissa on keraaminen liesi, laminaattilattia ja lasitettu parveke.

Purkutöissä syntynyt jäte kierrätettiin tai käytettiin muutoin hyödyksi, asbestipitoista mineriittilevyä lukuun ottamatta.

V b

AV:n lippu liehuu salossa, kun Marsinkuja 1:n uudet asukkaat saapuvat tutustumaan uusiin koteihinsa. Sisäpihalla vastassa oleva isännöitsijä Pekka Siltala neuvoo asukkaat kiinteistökokonaisuuden neljän nelikerroksisen talon asuntoihin. Taloissa on yhteensä 11 rappua ja 147 asuntoa: 63 yksiötä, 80 kaksiota ja neljä kolmiota.

– Asukkaat vaikuttavat tyytyväisiltä uusiin koteihinsa, Siltala sanoo hymyillen.

Kaikissa Marsinkujan asunnoissa on laatoitettu kylpyhuone, laminaattilattia ja parveke. Seinät ja katto on maalattu valkoisiksi. Asukkaille on myös yhteiset sauna- ja pesutupatilat sekä 140 sähkölämmitteistä autopaikkaa, joista neljä sopii liikuntaesteisille ja viidessä on mahdollisuus sähköauton lataukseen.

– Monet uusista asukkaista ovat yllättyneet positiivisesti siitä, että esimerkiksi kiintokalusteet ja kylpyhuoneet ovat oikeaa laadukasta nykyrakentamista. Autopaikat ovat piilossa Ennen vuonna 1974 rakennetun kiinteistökokonaisuuden purkamista Marsinkujalla järjestettiin Our House lähiöfestivaali ja kuvattiin televisiosarjaa Downshiftaajat.

14

VAV

talon takana, joten väljällä ja suojaisalla sisäpihalla on rauhallista.

Vanhat talot olivat tiensä päässä Marsinkuja 1:n uusien talojen tilalla oli aiemmin vuonna 1974 valmistunut kiinteistökokonaisuus. Vuonna 2012 tämä VAV:n vanhimpia taloja edustanut kokonaisuus päätettiin purkaa, ja vuonna 2015 purkusuunnitelma laitettiin käytäntöön.

– Vanhat talot olivat tulleet tiensä päähän, eikä niiden peruskorjaaminen ollut enää kannattavaa. Lisäksi täällä oli aiemmin paljon isoja asuntoja. Nykyiset yksiöt ja kaksiot vastaavat paremmin tämän hetken vaatimuksiin. Asuntokokoja pienentämällä ja yhden asuinkerroksen lisäyksellä taloihin saatiin myös 42 asuntoa lisää, Pekka Siltala sanoo.

Uusien talojen myötä jokaiseen rappukäytävään tehtiin myös hissit, joita 1970-luvulla ei vielä rakennettu kaikkiin kerrostaloihin. Purkutöissä syntynyt jäte kierrätettiin tai käytettiin muutoin hyödyksi, asbestipitoista mineriittilevyä lukuun ottamatta. Lisäksi kiinteistöä hyödynnettiin ennen purkamista myös muuhun kuin asumiseen. Kesällä 2015 Marsinkujalla järjestettiin 2 000 kävijää vetänyt lähiöfestivaali Our House ja kuvattiin Downshiftaajat-nimistä TVsarjaa.

Muuton jälkeen Jolanda Mötöllä (vas.) on kävelymatka töihin. Tytär Daniela kulki aiemmin Mikkolan musiikkiluokalle Koivukylästä asti.

– Nyt koulu ja kaverit ovat lähellä, hän kertoo tyytyväisenä.

Hyvät yhteydet houkuttelivat – Lähiöfestarien aikaan täällä oli vielä ihan erinäköistä. Nyt kaikki on viihtyisää ja tätä päivää.

Toimivat yhteydet ja palvelut Osa nyt muuttavista asukkaista on asunut Marsinkujalla aikaisemminkin. He halusivat palata entiselle kotipaikalleen hyvien lähipalveluiden ja viihtyisän ympäristön äärelle. Kiinteistökokonaisuuden vieressä on kaksi lähikauppaa, ja puolentoista kilometrin päästä löytyy Korson keskusta palveluineen. Myös kulkuyhteydet toimivat Marsinkujalla hyvin.

– Bussi kulkee talon vierestä, Korson lähijuna-asemalta on hyvät yhteydet Tikkurilaan ja Helsinkiin, ja Kehärataa pitkin pääsee lentoasemalle ja LänsiVantaalle, Pekka Siltala kertoo.

Marsinkuja 1:n asukasvalinnat tehtiin ara-asuntojen valintaperusteiden mukaisesti. Asukasrakenteessa pyrittiin monipuolisuuteen ja siihen, että asuinalue pysyy sosiaalisesti tasapainoisena.

Vuokrataso liikkuu 570 ja 960 euron välillä.

– Kohteeseen oli yli 500 hakijaa, sanoo Siltala.

– Monet heistä ovat kertoneet, että asunnonhaku kävi nopeasti. Vastauksen saattoi saada jo muutamassa päivässä.

•

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA Jolanda Möttö ja hänen yläasteen seitsemättä luokkaa käyvä tyttärensä Daniela Möttö muuttavat Marsinkujalle Koivukylästä.

Uusi koti on kolmio ensimmäisessä kerroksessa, kooltaan 67 neliötä.

– Koivukylässä meillä oli 60-neliöinen kaksio, mutta se oli meille liian pieni, Jolanda sanoo.

– Halusimme Mikkolaan myös siksi, että Daniela käy Mikkolan koulun musiikkiluokkaa. Itse kävelen täältä työpaikalleni Leppäkorven kouluun puolisen tuntia, ja keväämmällä voin kulkea pyörällä.

– Olen käynyt Mikkolassa koulua kolmannesta luokasta asti, ja Koivukylä oli kaukana koulusta ja kavereista, Daniela jatkaa.

– Marsinkujalta on muutenkin hyvät yhteydet. Korsoon ja Helsinkiin pääsee bussilla ja Korson juna-asemalle kävelee kymmenessä minuutissa.

Tiedon Marsinkujan uusista asunnoista Jolanda sai lehdestä. Daniela pääsi tutustumaan paikkaan jo ennen vanhojen talojen purkamista.

– Olimme koulun kanssa täällä Our House –lähiöfestareilla. Silloin saimme katsella ja kierrellä taloissa, Daniela kertoo.

Jolanda ja Daniela muuttavat asuntoon kaksin, joten kumpikin saa oman huoneen. Lisäksi Danielan isänsä luona asuva sisko tulee viettämään aikaa Marsinkujalla. Äiti ja tytär tutkivat innoissaan uutta kotiaan.

– Mukavaa, kun parveke on maan tasalla. Ja laminaattilattia on hieno, Jolanda sanoo.

– On kyllä kiva muuttaa ihan uuteen asuntoon, Daniela hymyilee.

– Kolmion pohjaratkaisu on hyvä, ja saamme nyt molemmat oman makuuhuoneen, Jolanda Möttö kertoo tyytyväisenä.

VAV

15

Tilavalle eteläparvekkeelle tulee varmasti käyttöä. – Täällä voi kesällä viihtyä muiden kasvien lisäksi vaikka kiinanruusu, Jorma Aartolahti sanoo.

Asunto kuin lottovoitto

Asuntojen vakiovarusteisiin kuuluvat nykyaikaiset kodinkoneet ja laitteet.

– TÄMÄ asunto on todella bueno, eläkeläis-työläinen Jorma Aartolahti, 63, ihailee uutta neljännen kerroksen kotiaan Marsinkujalla.

– Tämä on myös vanhaa asuntoani mukavampi sisustaa. Tosin tavaraa täytyy karsia, kun olen sellainen hamsteri.

Aartolahti muuttaa uuteen kotiinsa VAV:n asunnosta Hansinkadulta. Uusi 44-neliöinen kaksio keittokomerolla on vanhan asunnon kanssa suurin piirtein samankokoinen.

– Halusin muuttaa rauhallisempaan ympäristöön. Nyt pääsen ylimpään kerrokseen lähelle luonnonpuistoa. Lisäksi astmani kannalta uudempi asunto on parempi.

Uudessa kodissaan hän pitää erityisesti kauniista ja tilavasta puukattoisesta kylpyhuoneesta.

Halusin muuttaa rauhallisempaan ympäristöön. Nyt pääsin ylimpään kerrokseen lähelle luonnonpuistoa.

Jorma Aartolahti muutti Marsinkujalle Hansinkadun VAV-asunnosta.

16

VAV

– On hienoa päästä ajanmukaiseen asuntoon, ja kiva kun täällä on kaihtimet ja palohälyttimet valmiina. Kaappitilaa on myös hyvin, ja keittiön lukollinen kaappi on mielenkiintoinen yksityiskohta.

Tilava eteläparveke saa Aartolahden suunnittelemaan parvekeistutuksia.

– Olen kukkaihminen ja tykkään viherkasveista. Laitan pelargonioita ja ehkä isompiakin viherkasveja. Ja kesällä tässä kasvaa vaikka kiinanruusu.

Aiemmin Aartolahti on käynyt Mikkolassa kävelyllä, joten hän tuntee aluetta jonkun verran.

– Muuton myötä kulkuyhteyteni paranevat, ja tykkään liikkua luonnossa.

On mukavaa, että Sipoonkorpi on niin lähellä. Tämä on elämäni ensimmäinen uusi asunto, minulle kuin lottovoitto.

Marsinkujan asunnoissa on laminaattilattia, laatoitus keittiössä ja kylpyhuoneessa, valkoiseksi maalatut seinät ja runsaasti kaappitilaa.

Eläkepäiviä Mikkolassa ELÄKELÄINEN Lidia Iakovleva, 78, muutti Marsinkujalle vanhasta kodistaan Mikkolan Venuksentieltä, josta muuttomatkaa tuli vain parisen sataa metriä.

Asuinalueena Mikkola on ollut hänelle mieluinen, ja siksi oli mukavaa, että uusi koti löytyi läheltä.

Muuttotarve Iakovlevalle syntyi asunnon koosta, sillä vanhan kodin 65 neliötä oli hänelle yksin asuvana turhan paljon.

Marsinkujalta löytyi 38 neliön yksiö toisesta kerroksesta.

– Kun huomasin, että Marsinkujalle rakennetaan uusia taloja, päätin hakea asuntoa. Olen asunut Mikkolassa jo yli viisi vuotta. Ulkoilumahdollisuudet ovat täällä hyvät ja palvelut lähellä, Iakovleva sanoo.

Kylypyhuoneiden kalusteet, laatoitus ja katon puupanelointi saavat kiitosta uusilta asukkailta.

Lidia Iakovleva on kotoisin Pietarista ja asunut Suomessa, Hakunilassa ja Mikkolassa, jo 11 vuotta. Uuden Marsinkujan kodin pinnat, valkoisiksi maalatut seinät ja katto, kylpyhuoneen puukatto ja asunnon lattia miellyttävät Iakovlevan silmää.

– Vanhan asuntoni lattiaa peitti muovimatto, uuden asunnon laminaattilattia on paljon parempi. Pidän myös keraamisesta liedestä ja vaatehuoneesta, ja kylpyhuoneessa on vanhaa asuntoani paremmin tilaa esimerkiksi pesukoneelle.

Asunnon pohjaratkaisu on hänen mielestään toimiva. Muutto Marsinkujalle helpottaa myös arkea.

– Tässä asunnossa on vanhaa asuntoani matalampi vuokra, ja pienempänä tässä on vähemmän siivottavaa.

Kauniissa kylpyhuoneessa on vanhaan asuntoon verrattuna paljon enemmän tilaa vaikka pesukoneelle.

VAV

17

VANTAAN PALVELUT

Asumisneuvonta auttaa maksuvaikeuksissa Maksuvaikeuksissa kannattaa ottaa yhteyttä VAV:n asumisneuvontaan jo ennen kuin vuokravelkaa tai maksuhäiriömerkintää luottotietoihin syntyy. Neuvonnan tavoitteena on turvata asumisen jatkuminen.

TEKSTI: JUHA PELTONEN // PIIRROKSET: SHUTTERSTOCK

S b

uomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisiä suomalaisia oli viime vuoden lopussa yli 373 000. Joukko on kasvanut vuodessa melkein prosentilla.

Maksamattomat viranomaismaksut aiheuttavat 40 prosenttia kuluttajien maksuhäiriömerkinnöistä, huoneenvuokrat vain 1,1 prosenttia. Ensimmäiset häiriömerkinnät tulevat useimmiten esimerkiksi kulutusluotoista, mutta luottotietorekisterissä olevilla henkilöillä on usein velkaa moneen paikkaan.

Suomen Asiakastiedon rekisteriin merkityillä on keskimäärin 14 maksuhäiriömerkintää.

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää Monet yritykset tarkistavat asiakkaidensa luottotiedot ennen kuin tekevät heidän kanssaan sopimuksia. Maksuhäiriömerkintä ei sinällään estä pankkilainan saamista, vaan tilanne riippuu maksuhäiriön vakavuudesta. Vakuudetonta lainaa ei maksuhäiriömerkinnän saanut kuitenkaan saa. Opintolainaakaan ei välttämättä saa, vaikka sillä on valtion takaus.

Maksuhäiriömerkintä estää pikavippien saamisen ja tavaroiden ostamisen osamaksulla. Verkkokaupat lähettävät tavaraa vain postiennakolla tai ennakkomaksulla. Luottokortin saaminen on käytännössä mahdotonta.

Matkapuhelin- tai nettiliittymän voi saada vain prepaid-liittymänä, ja esimerkiksi kotivakuutuksen saaminen voi olla vaikeaa. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa merkittävästi myös asunnon vuokraamista, etenkin jos merkintä liittyy vuokravelkaan.

18

VAV

Myös työnantajilla on oikeus tarkistaa luottotiedot, jos työntekijä hakee paikkaa, jossa hän joutuu käsittelemään rahaa, tekemään merkittäviä taloudellisia päätöksiä tai työskentelemään yksityiskodeissa.

Yritysten on tarjottava kaikille kuluttajille maksuhäiriömerkinnästä huolimatta tietyt peruspalvelut, kuten peruspankkipalvelut, sähkön ja veden.

Näitäkään ei saa, jos tällaisesta palvelusta tullut lasku on maksamatta. Palveluiden saanti voi edellyttää vakuuden tai ennakkomaksun maksamista.

Ajoissa yhteys asumisneuvontaan VAV:n asumisneuvonnan tavoitteena on saada vuokranmaksu ajan tasalle ajoissa, yhteistyössä asukkaan kanssa, ja siten turvata asumisen jatkuminen.

VAV:n asukkaita palvelevat asumisneuvojat Tuula Montonen, Noora Seinä ja Mervi Rytkönen. Heidän mukaansa onnistumisen tueksi yhteistyöhön tarvitaan toisinaan muitakin tahoja. Siksi varhainen yhteydenotto asumisneuvontaan tai VAV:n vuokravalvontaan antaa aikaa asian käsittelemiseen, jolloin vuokrarästien maksaminen saadaan todennäköisemmin sovittua.

Asumisneuvojat rohkaisevat VAV:n asukkaita pitämään kynnyksen matalana. Avun pyytämistä ei tarvitse eikä kannata hävetä. Asumisneuvojat opastavat tarvittaessa myös muiden palvelujen piiriin.

•

Lähteet: Velkaopas, Kuluttajaliitto asiakastieto.fi, Suomen Asiakastieto Oy

Rasmus Opiskelija TILANNE: Kaverit yllyttivät ottamaan vippiä nettipokeriin, mutta onni ei suosinut. Ilman tuloja vippi jäi hoitamatta, mikä johti maksuhäiriömerkintään.

Nyt Rasmuksella on viime kuun vuokrakin maksamatta.

APU: Yhteys VAV:n asumisneuvontaan, jotta erääntyneiden ja tulevien vuokrien maksuista voidaan neuvotella.

Sosiaalinen luotto on halvinta rahaa

Eeva Eläkeläinen

Janica Yksinhuoltaja TILANNE: Pesukone meni rikki, eikä kahden lapsen kanssa pärjää ilman. Janicalla on ennestään jo pikavippi ja osamaksusopimuksia, ja pesukoneen hankkiminen vaarantaisi niiden kuukausimaksut. Vuokrakin pitää maksaa.

APU: Yhteys kaupungin sosiaalisen luototuksen yksikköön, jossa selvitetään, olisiko Janican mahdollista saada sosiaalista luottoa. Luotolla hän voi rahoittaa pesukoneen ja korvata aiemmat kalliit sopimukset.

TILANNE: Autolainan takaaminen pojalle johti 18 000 euron takausvastuun lankeamiseen äidille. Pienestä eläkkeestä ei vuokran, lääkemenojen ja ruokakaupan laskujen jälkeen jää ylimääräistä, eikä vakuuksia ole.

APU: Yhteys kaupungin talousja velkaneuvontaan. Koska velan määrä on yli 10 000 euroa, ei sosiaalinen luotto tule kyseeseen. Talous- ja velkaneuvonta voi kuitenkin auttaa hakemaan tuomioistuimesta yksityishenkilön velkajärjestelyä.

Avun pyytämistä ei tarvitse eikä kannata hävetä.

Vantaan kaupungilla on rahasto, josta se myöntää sosiaalisia luottoja pienituloisille ja vähävaraisille kuntalaisille.

Luoton voivat saada henkilöt, joilla ei esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän takia ole mahdollisuutta saada muuta kohtuuhintaista luottoa, tai joilla ei ole riittävästi tuloja tai varallisuutta kodin hankintojen ja muiden välttämättömien menojen kattamiseen käteisellä.

– Asiakkaina on paljon eläkeläisiä ja yksinhuoltajia, yleensäkin yhden henkilön tulojen varassa eläviä kotitalouksia, sosiaalisen luototuksen esimies Pirkko-Liisa Luotonen sanoo.

Luoton voi saada kodin välttämättömiin hankintoihin; kun koira on syönyt sohvan, pesukone menee rikki tai kouluun lähtevät lapset tarvitsevat isommat sängyt, mutta myös takuuvuokriin ja vuokrarästeihin tai työllistymiseen tarvittaviin työvälineisiin.

Useiden pikavippien tai muiden kulutusluottojen loukussa olevien kannattaa myös selvittää mahdollisuus sosiaaliseen luottoon. Sosiaalista luottoa voi tässä tilanteessa saada, jos nykyisten lainojen hoitomenoista ei ole mahdollista selvitä ilman syvempää velkaantumista.

– Sosiaalisen luoton ideana on saada talous tasapainoon. Kun kyseessä on kohtuullinen summa, muut velat maksetaan pois. Sosiaalinen luotto on halvinta rahaa, Luotonen sanoo.

Suomen Pankki ilmoittaa sosiaalisissa luotoissa käytettävän koron puolivuosittain. Tällä hetkellä korko on nolla.

Pääomaltaan vähän yli 1,8 miljoonan euron rahasto on riittänyt Luotosen mukaan Vantaalla mainiosti. Siitä on myönnetty vuodesta 2004 alkaen noin viiden miljoonan euron verran luottoja, joista on kertynyt luottotappioita vain 4,4 prosenttia.

Sosiaalinen luotto voi olla enintään 10 000 euron suuruinen. Sitä suurempien maksurästien ja velkojen kohdalla kaupungin talous- ja velkaneuvonta voi auttaa hakemuksen teossa Takuusäätiölle. Se voi myöntää takauksen enintään 34 000 euron järjestelyluotolle. Takuusäätiön järjestelylainojen takauksiin ei ole tulorajoja.

Viimeinen keino on hakea tuomioistuimelta yksityishenkilön velkajärjestelyä. Se on mahdollista, kun velkaantuminen on tapahtunut pääosin ilman omaa syytä olosuhteiden muuttuessa, esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai takausten seurauksena. Käräjäoikeus on päätösvaltainen velkojien tahdosta riippumatta, ja tekee asiassa kokonaisharkinnan. Maksuohjelma kestää tyypillisesti 3–5 vuotta.

Ajanvaraus Vantaan kaupungin talous- ja velkaneuvontaan tapahtuu puhelimitse (maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin) numerosta 09 839 221 20.

VAV

19

VAV TIEDOTTAA // TEKSTIT: TUOMAS ALHO

Asukkaan tulee itse vaihtaa palovaroittimen paristot. Hyvä muistisääntö on vaihtaa ne aina 11.2. Päivämäärän muistaa helposti yleisestä hätänumerosta 112. Uudempien sähköverkkoon kytkettyjen varoittimien paristot kestävät yleensä pitempään.

Palovaroitin tulee sijoittaa niin, että tulipalon sattuessa savu pääsee esteettä leviämään siihen.

Muista varmistaa palovaroittimen toiminta Suomen lain mukaan jokaisessa asunnossa tulee olla toimiva palovaroitin. Se ei ole mikään turha kapistus, sillä oikein käytettynä varoitin voi pelastaa ihmishenkiä.

Pelkkä palovaroittimen asentaminen ei kuitenkaan riitä, vaan laitteen toiminta on syytä testata säännöllisesti.

KUVAT: SHUTTERSTOCK Testaa kerran kuukaudessa, toimiiko palovaroitin.

20

VAV

E b

nnen vuotta 2010 valmistuneissa VAV:n vuokra-asunnoissa ei ole palovaroitinta valmiina. Niissä palovaroittimen hankkiminen ja asentaminen on asukkaan velvollisuus. Lain mukaan asunnossa on oltava yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden.

Jos asunto on suurempi kuin 60 neliötä, sinne tulee siis asentaa vähintään kaksi palovaroitinta Palovaroitinta ei saa laittaa minne vaan, vaan se tulee asentaa kattoon keskelle huonetta, vähintään 50 sentin päähän seinistä. Varoitin tulee sijoittaa paikkaan, johon savu pääsee leviämään esteettä mahdollisen tulipalon sattuessa. Sitä ei saa asentaa esimerkiksi ilmanvaihtoaukkojen tai koneellisen ilmanvaihdon lähelle, koska ne voivat estää palokaasujen pääsyä palovaroittimeen ja siten hidastaa hälytystä.

Vuonna 2010 ja sen jälkeen valmistuneissa VAV:n kiinteistöissä on kaikissa vuokra-asunnoissa valmiina verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet. VAV:n talosivuilta vav.fi/talosivut voi tarvittaessa tarkistaa, onko oma asuinkiinteistö valmistunut ennen vuotta 2010.

Sähköverkkoon kytketyissä palovaroittimissa on kuitenkin myös paristo,

joka varmistaa varoittimen toiminnan sähkön katketessa. Sekä sähköverkossa olevien varoittimien että erillisten palovaroittimien paristot tulee vaihtaa itse, ja niiden toimivuus tulee varmistaa säännöllisin väliajoin.

Testaa ja vaihda paristot säännöllisesti Kaikissa palovaroittimissa on testinappi, jota painamalla voi kokeilla, toimiiko varoittimen hälytysääni. Tämä testi on hyvä tehdä kerran kuukaudessa, esimerkiksi kuukauden ensimmäisenä maanantaina.

Palovaroitin kerää helposti pölyä, jolloin se herkistyy ja voi aiheuttaa virhehälytyksiä. Se kannattaa siksi puhdistaa pölystä muutaman kerran vuodessa.

Kun palovaroittimen paristo alkaa loppua, se ilmoittaa asiasta joko toistuvalla merkkiäänellä tai välkkyvällä valolla. Erillisten palovaroittimien paristo on hyvä vaihtaa kerran vuodessa. Hyvä muistisääntö on vaihtaa paristo aina 11.2., jolloin päivämäärä on sama kuin yleinen hätänumero 112.

Verkkovirtaan kytketyissä palovaroittimissa paristo kestää yleensä useamman vuoden. Ohjeet pariston vaihtamiseen näissä laitteissa löytyvät VAV:n kotisivuilta: vav.fi/turvallisuus Palovaroittimen paristonvaihtoa ei kannata lykätä, koska kyse on omasta ja koko asuintalon turvallisuudesta.

Järkevintä on pitää asunnossa saatavilla aina vähintään yksi palovaroittimeen sopiva paristo, jotta sen voi vaihtaa vanhan pariston tilalle heti, eikä asia pääse unohtumaan.

•

Muista korjata muuttuneet saunavuoro- ja autopaikkamaksut

Omassa kodissa asuvien ihmisten määrä voi ajan mittaan muuttua monestakin syystä. Joku muuttaa yhteen seurustelukumppaninsa kanssa, toinen saa lapsia, kolmannen jälkikasvu on jo tullut täysi-ikäiseksi ja muuttaa pois kotoa. Ikävimmissä tapauksissa syynä voi olla asumusero tai asuinkumppanin kuolema. Muuttui asukkaiden määrä mistä syystä tahansa, muutos tulee aina päivittää talonkirjoihin. VAV:lla talonkirjoja ylläpitää kunkin talon huoltoyhtiö.

VAV:lla mahdolliset saunavuoro- ja autopaikkamaksut maksetaan samassa laskussa kuin asunnon vuokra.

Jos asukas irtisanoo saunavuoron tai autopaikan tai varaa uuden, VAV ei automaattisesti lähetä uutta vuokranmaksuohjetta, vaan maksettava summa tulee itse korjata seuraavia laskuja maksettaessa.

Jos saunavuoro tai autopaikka perutaan, laskussa näkyvä kuukausiveloitus tulee poistaa seuraavista laskuista. Jos esimerkiksi asukas on maksanut VAV:lle kuukausittain yhteensä 525 euroa, josta saunavuoron osuus on ollut 10 euroa, maksaa hän vuoron päätyttyä enää 515 euroa kuukaudessa.

Muutokset asunnon asukkaiden määrään tulee aina päivittää talonkirjoihin.

VAV:lla talonkirjoja ylläpitää kunkin talon huoltoyhtiö.

VAV:n asunnoissa vesimaksu lasketaan asunnon asukasluvun mukaan. Maksua peritään 15 euroa kuukaudessa asukasta kohden. Asukasluvun muutos tulee siksi ilmoittaa huoltoyhtiöön mahdollisimman pian, koska samalla muuttuu kuukausittain VAV:lle maksettava summa.

VAV tarkastaa säännöllisesti asuntojen asukasmäärät väestörekisteristä. Jos esimerkiksi asunnon asukasluku on kasvanut, mutta asiasta ei ole tehty ilmoitusta, kasvaneet vesimaksut voidaan periä taannehtivasti.

Ilmoittamalla muutoksista pikimmiten välttyy siis turhilta laskuilta ja selvityksiltä.

Toinen tärkeä syy pitää talonkirjat ajan tasalla on pääsy asuntoon avainten hukkuessa. Jos asukas sattuu kadottamaan avaimensa, huoltoyhtiö päästää hänet sisään asuntoon ainoastaan silloin, kun hänen nimensä on talonkirjoissa. Jos nimeä ei ole talonkirjoihin ilmoitettu, ei huoltoyhtiö voi varmistaa, että kyseinen henkilö asuu kyseisessä asunnossa, eikä voi siksi avata ovea.

Muutos talonkirjoihin tehdään ilmoittamalla muutos asukkaiden lukumäärässä oman talon huoltoyhtiöön.

Ilmoituksen voi tehdä ainoastaan vuokrasopimuksen sopimusosapuoli. Huoltoyhtiön yhteystiedot löytyvät kiinteistön ilmoitustaululta sekä VAV:n talosivuilta: vav.fi/talosivut

Uusi saunavuoro tai autopaikka varataan talon huoltoyhtiöstä, jossa kerrotaan palvelun kuukausihinta.

muistathan nämä

Asukasluvun muutoksista on tärkeää ilmoittaa huoltoyhtiöön

Uusi saunavuoro tai autopaikka varataan talon huoltoyhtiöstä, jossa kerrotaan palvelun kuukausihinta. Tämä hinta vastaavasti lisätään kuukausittaiseen maksuun.

Huoltoyhtiö ilmoittaa uudet varaukset ja varausten muutokset VAV:n vuokravalvontaan, ja ne lisätään seuraavalle vuokranmaksulomakkeelle. Lomake postitetaan kaikille VAV:n asukkaille aina joulukuussa.

Huoltoyhtiön yhteystiedot löytyvät kiinteistön ilmoitustaululta sekä VAV:n talosivuilta: vav.fi/talosivut VAV

21

VAV TIEDOTTAA // TEKSTIT: TUOMAS ALHO

VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kuuluu kaksi asukasjäsentä, jotka istuvat hallituksessa kahden vuoden ajan. Tänä keväänä valitaan taas asukasjäsenet sekä heille varajäsenet halllituskaudelle 2017–2019. Jäsenet valitaan asukaskokousten ehdottamien henkilöiden joukosta elokuun yhtiökokouksessa. Myös asukastilintarkastaja valitaan kaudelle 2017–2019 asukaskokousten ehdotusten perusteella.

Asukasjäsenten valinta Elokuun yhtiökokouksessa valitaan VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kaksi jäsentä ja heille kaksi varajäsentä. Hallitus ohjaa päätöksillään yhtiön toimintaa, ja valitut kaksi jäsentä edustavat siinä VAV:n asukkaita.

Alkuvuodesta VAV:n taloissa pidetyt asukaskokoukset ovat voineet halutessaan nimetä oman ehdokkaansa VAV:n hallitukseen. Nimetyiltä hallitusehdokkailta on pyydetty tämän jälkeen CV tai muu selvitys, jossa he kertovat itsestään, osaamisestaan ja kokemuksestaan.

Kuntalain pykälän 47 mukaisesti kunnan tytäryhteisön hallituksen on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. VAV:n yhtiökokous valitsee selvityksen toimittaneiden ehdokkaiden keskuudesta hallitukseen kaksi asukasedustajaa ja heille kaksi varaedustajaa.

Asukastilintarkastajan valinta VAV:n asukastilintarkastajan tehtävä on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta. Asukastilintarkastajaehdokkaan tulee olla keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja Asukaskokoukset ovat voineet esittää ehdokkaansa VAV:n asukastilintarkastajaksi samaan tapaan kuin hallitusehdokkaatkin. Myös asukastilintarkastajaehdokkailta pyydetään CV, josta käy ilmi pätevyysvaatimuksien täyttyminen sekä muu osaaminen ja kokemus. Huhtikuun yhtiökokous valitsee ansioluettelon toimittaneiden ehdokkaiden keskuudesta asukastilintarkastajan.

Hallituksen asukasjäsenet ja asukastilintarkastaja aloittavat tehtävänsä heidät valinneiden yhtiökokousten jälkeen.

Tehtäviin valitut henkilöt julkistetaan VAV:n kotisivuilla ja VAV-viestissä.

E-lasku helpottaa verkkopankissa maksamista E-LASKU on nykyään käytössä useimmissa pankeissa. Se on kätevä tapa varmistaa että, laskut tulee käsiteltyä ja maksettua omassa verkkopankissa ajallaan.

Kaikki VAV:n laskut on mahdollista saada suoraan omaan verkkopankkiin e-laskuina. Siirtymällä e-laskutukseen kuukausittaisesta vuokranmaksusta ja muista mahdollisista VAV:n laskuista tulee ilmoitus suoraan verkkopankkiin, eikä tilisiirtotietoja tarvitse enää näppäillä käsin.

Säännöllisen e-laskun voi myös laittaa automaattiseen maksatukseen, jolloin lasku veloitetaan tililtä ilman erillistä hyväksyntää. Jos esimerkiksi VAV:n vuokralaskun asettaa näin maksettavaksi, vuokrasumma siirtyy VAV:n tilille automaattisesti kerran kuussa.

VAV:n e-laskutus otetaan käyttöön kirjautumalla verkkopankkiin ja valitsemalla siellä VAV Asunnot Oy:n sellaiseksi laskuttajaksi, jolta otetaan vastaan e-laskuja. Lisätietoja ja apua e-laskutukseen siirtymisestä voi kysyä omasta pankista.

Uusi isännöitsijä SIRPA RINNE aloitti työt isännöitsijänä VAV:lla maaliskuun alussa. Hän tuli tehtävään pitkäaikaisen isännöitsijä Jorma Mannerin tilalle tämän jäätyä eläkkeelle. Rinne isännöi maaliskuusta alkaen aiemmin Mannerin vastuulla olleita taloja Nissaksen, Päiväkummun, Itä-Hakkilan, Mikkolan ja Rekolan alueilla.

Rinne on aiemmin työskennellyt pitkään logistiikan puolella, muun muassa viisi vuotta varastopäällikkönä. Koulutukseltaan hän on amk-insinööri, valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Rinne on asunut Vantaalla viimeiset neljä vuotta ja kertoo viihtyvänsä täällä oikein hyvin.

22 VAV

kolumni

Talojen ajankohtaiset asiat löytyvät verkosta osoitteesta: www.vav.fi/talosivut

Lue ajankohtaiset uutiset talosivuilta ja Facebookista Jokaisella VAV:n asuintalolla on oma talosivunsa, jossa isännöitsijä ja asukastoimikunta ilmoittavat talon ajankohtaisista asioista. Sivuilla julkaistaan muun muassa asukaskokousten pöytäkirjat ja ilmoitetaan tulevista kokouksista, talkoista, ja muista talon yhteisistä asioista.

Jokaisen VAV:n asuintalon omat sivut löytyvät osoitteesta vav.fi/talosivut. Sivuilla kannattaa vierailla säännöllisesti, niin tietää mitä pihapiirissä tapahtuu.

Koko VAV:ta koskevia uutisia ja asukkaiden elämään vaikuttavia asioita voi puolestaan seurata VAV:n Facebook-sivuilla: facebook.com/vavasunnot.

Facebookissa VAV muun muassa viestittää uusien asuntojen hakuajoista ja rakenteilla olevista uusista taloista, antaa turvallisuus- ja kierrätysvinkkejä sekä julkaisee muita asumisen ajankohtaisia uutisia.

VAV:n Facebook-sivusta kannattaa tykätä, koska silloin uudet ja mielenkiintoiset asumisen uutiset tulevat luettavaksi omalle Facebookin etusivulle heti tuoreeltaan.

facebook.com/VAVAsunnot

Arja Wahlström edustaa Pähkinärinteen aluetta YTEpuheenjohtajistossa

Roskapoliisi-terveisin Myönnän huolestuneeni jäteasioista vasta muutettuani VAV:n kotiini vuonna 2012. Jätehuoneemme lattia näytti lajittelualustalta, jossa vierailivat myös pienet metsän eläimet buffetissa. Mutta nyt tilanne on toinen: jätehuoneessamme voisi järjestää vaikka tanssit. Kiitos kuuluu asukkaillemme!

Kevättalkoidemme yhteydessä aktiivinen asukastoimikunta siivosi, opasti ja tiedotti sekä järjesti tietokilpailunkin. Myös kierrätysasioihin kiinnitettiin huomiota. Niinpä meillä on yhteistyössä isännöitsijän kanssa voitu poistaa kolme sekajäteastiaa. Yhden mustan sekajäteastian poisto merkitsee kiinteistöllemme säästöä kaksion kuukausivuokran verran vuodessa.

Myös piha-alueemme on siistimpi ja viihtyisämpi, jopa ruohonleikkaajat kiittivät, kun leikkurin terät eivät kolise pois heitetyistä tavaroista.

"Jätehuoneessamme voisi järjestää vaikka tanssit. Kiitos kuuluu asukkaillemme!"

Roskat ja vedenkulutus: nämä ovat kaksi merkittävintä asiaa, joihin yksittäinen asukas voi vaikuttaa vuokrankorotuksia hillitsevästi. Vanhemmitenhan tulee kaikenlaista kremppaa, niin myös asunnon vesikalusteisiin. Tiivisteet haurastuvat, wc-pönttö voi vuotaa salakavalasti… Pienikin näkymätön vesinoro tuhlaa kallisarvoista vettä turhaan, mutta sen voi paljastaa helposti palalla wc-paperia ja kutsua korjaajan huollosta.

Salainen haaveeni, kustannusten kurissapidon lisäksi, olisi voittaa joskus ”siisteimmän ja viihtyisimmän piha-alueen” kilpailu. Ehkäpä jonain päivänä se olisi totta meidän kaikkien asukkaiden avustuksella?

Toivotan kivaa kevään odotusta ja mukavaa elinympäristöä kaikille, myös tuleville sukupolville, vanhan sananlaskun myötä: ”Syö säästäen savea sanoi sammakko pojallensa, sillä maailman sivu on pitkä”.

Arja Wahlström Tukkilaisentie 9:n luottamushenkilö P.S. Vantaalla on oikeatkin roskapoliisit, heitä voi kutsua opastamaan taloyhtiöihin maksutta: www.roskattominkaupunki.fi

VAV

23

TOIMISTON ASIAKASPALVELU

OMA ISÄNNÖITSIJÄSI

Ma: Ti-to: Pe:

VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

klo 9.00-15.00 klo 9.00-12.00 suljettu

Puhelinajat Ma: klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00 Ti-to: klo 9.00-12.00 Pe: suljettu Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

ASUKASVALINTA Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: suljettu Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi

ASUMISNEUVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: suljettu Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Puhelut vuokravalvonnan, asumisneuvonnan ja isännöitsijöiden numeroihin maksavat 8,8 snt/min.

Puhelut muihin 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min.

Isännöitsijä Sirpa Rinne Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1096 Sähköposti: sirpa.rinne@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi Isännöitsijä Jouni Kärppä Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki P. 010 235 1091 Sähköposti: jouni.karppa@vav.fi Isännöitsijä Susanna Kasonen Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi Isännöitsijä Markus Herrainsilta Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

www.vav.fi 24

VAV

Isännöitsijä Pekka Siltala Alue: Pekka Siltalan kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1479 Sähköposti: pekka.siltala@vav.fi