VAV-viesti 1/2016

-viesti 1/2016

VAV Asunnot Oy:n asukaslehti / www.vav.fi

Asukaskyselyn tulokset Positiivisuus auttaa arjessa

Marokkolainen ilta Naapurit tapasivat Tikkurilassa

Marttojen kätevät kodinhoitovinkit

Kukkivaa kevättä

Hortonomi neuvoo kotiviljelijöitä

PÄ ÄKIRJOITUS

Suitset parveketupruttelulle Kun parvekkeella tuprutellaan tupakkaa, kiehuu toisaalla naapu-

Pääkirjoitus

rin pinna. Tupakansavu on kertakaikkinen riesa suurimmalle osalle ihmisistä, jotka eivät itse tupakoi. VAV saa jatkuvasti yhteydenottoja asukkailta, jotka kokevat kärsivänsä naapurin tupakoinnista. Savu tulee asuntoon ilmastointikanavan, avoimen ikkunan tai oven kautta. Joskus hyvin harvoin rakenteiden kautta. Varsinkin lämpiminä kesäpäivinä, kun ovea olisi mukava pitää auki, naapurin käryttely pilaa leppeän ilmavirran ja ketjupolttajan krääsä tarttuu parvekkeella kuivuviin pyykkeihin.

Tilanteeseen saataneen hieman helpotusta, kun uusi tupakkalaki tulee eduskunnan käsittelyyn tänä keväänä. Lakiehdotuksessa puututaan parveketupakointiin tiukemmin kuin aiemmassa laissa.

Kaikilta parvekkeilta tupakointia ei aiota kieltää, sillä osalla parvekkeista tupakointi ei haittaa ketään. Uudessa laissa kuitenkin ehdotetaan, että kiinteistön omistaja voisi hakea kunnalta kieltoa asunnossa tai parvekkeella tupakointiin, jos savu esimerkiksi estää naapuria nukuttamasta vauvaa parvekkeella tai se kulkeutuu avoimesta ikkunasta makuuhuoneeseen. Näin tupakoimattoman oikeus savuttomaan ilmaan tulee menemään tupakoijan tupakointioikeuden edelle toisin kuten nykyisin.

VAV:lla itse asuinhuoneistot muuttuvat pikkuhiljaa kaikki savuttomiksi. Jo vuosia vuokrasopimukseen on kirjattu tupakointikielto asunnossa ja korvausvelvollisuus tupakan huoneistolle aiheuttamista vaurioista. Silti osa asukkaista vielä tupakoi huoneistossakin.

Jos heillä on vanha vuokrasopimus, tupakointia asunnossa ei voi kieltääkään. Kuitenkin joka kerta asukkaan vaihtuessa, yhä vähemmän on asuntoja, joissa tupakointi ilman korvausvelvollisuutta on mahdollista.

Vuokralaisille asunnoissa tupakoijat käyvät kuitenkin kalliiksi.

Pinttyneen tupakan kellastaman asunnon kunnostaminen seuraavalle asukkaalle nimittäin maksaa pahimmillaan jopa kymmenentuhatta euroa. Pienemmät tupakkavauriot hoituvat yleensä alle viidellä tonnilla. Vuokrasopimuksesta riippuu, peritäänkö asukkaalta korvaus vaurioiden korjaamisesta vai ei. Toisaalta sisällä asunnossa tupakoiminen on jatkuvasti vähentynyt, kun tupakoijat ovat siirtyneet parvekkeille ja ulkotiloihin, mitä kustannusten kannalta voidaan pitää hyvänä asiana.

Se miten uusi tupakkalaki tulee toimimaan, jää nähtäväksi. Hajuhaittoja ja haistatteluja koetaan varmasti ennen kuin uudet käytännöt vakiintuvat. Tupakoijan osa ei tule olemaan helppo, mutta on oikein, että tupakoimattomille pyritään turvaamaan savuton ilma.

2 4

Raikkaita kevätilmoja lukijoillemme!

Tuotanto: Omnipress Oy, tuottaja Kari Martiala, kari.martiala@omnipress.fi. Ulkoasu ja taitto: Vaula Aunola (AD). Heini Ruuskanen, Painotalo Plus Digital Oy 2016. Painos: 10 700 kpl

Teija Ojankoski toimitusjohtaja

2

Tässä numerossa

VAV

Kukkivaa kevättä

Kevään istutusvinkit.

Naisten Marokko-ilta

6

Herkkuja ja tanssin taikaa.

10

Harrastajavalokuvaaja Eero Kukkonen.

12

Värityskuvia

14

Ritva Karila-Hietala kannustaa antamaan positiivista palautetta.

Minun harrastukseni

Positiivisuus palkitsee

Suunnitelmallista kodinhoitoa

16

Tikkurilan Marttojen vinkit.

19

Vavilaiset viihtyvät kodeissaan.

20

Tilinpäätösilta

22

Lyhyesti mm. huonekalujen kierrättä minen, huoneistotarkastuksien ajankohta muuttuu ja koulutuskalenteri.

24

VAV:n yhteystiedot

Asukastyytyväisyystutkimus

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala (Omnipress Oy, Keskisuomalainen Oyj).

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

sisältö 4 Rentoudu värittämällä MUKAVA TAPA rentoutua pitkän päivän jälkeen on tarttua värikyniin ja jättää kiireet sikseen.

Aikuisillekin myydään nykyään kirjakaupoissa monenlaisia värityskirjoja. Harrastuksessa pääsee kuitenkin helposti alkuun tulostamalla ilmaisia kuvia esimerkiksi nettisivuilta Coloringcastle.com tai Printmandala.com.

Mandala on yleisnimitys ympyrän muotoon tehdyille, yleensä symmetrisesti eteneville kuvioille. Kuviot voivat olla hyvin yksityiskohtaisia ja vaativat tarkkuutta.

Lapsille mukavia värityskuvia löytyy verkosta muun muassa osoitteesta www.varityskuvia.org, jossa voi myös värittää kuvia tietokoneella.

Osoitteesta www.hepokatti.fi löytyvät suositut Disney-hahmot ja paljon muitakin askarteluohjeita. sivut 12–13

Hoidettu koti hellii asujaansa TIKKURILAN MARTTOJEN Paula Merta kannustaa terveen järjen käyttöön kodinhoidossa. sivu 16

Valokuvaatko?

TÄSSÄ LEHDESSÄ asiaa vantaalaisesta kamerakerhosta ja harrastajakuvaaja Eero Kukkosesta. sivu 10 VAV ETSII VALOKUVIA asumisesta ja elämisestä Vantaalla. sivu 23

VAV:N TALOJEN AJANKOHTAISET ASIAT löytyvät verkosta osoitteesta: www.vav.fi/talosivut VAV

3

MEIDÄN KOTONA

Parvekkeet ja terassit viihtyisiksi Viherpeukaloiden kulta-aika on edessä, kun viimeisetkin talven merkit sulavat pihapiiristä. VAV:in hortonomi Kristiina Pirhonen-Pohja antaa vinkit kevään istutuksiin.

TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: SHUTTERSTOCK

liian märkää, mutta sitä ei saa myöskään päästää rutikuivaksi.

Kaupunkiviljelyä ja lähiruokaa

Krookukset kestävät pientä pakkastakin.

E

nsimmäisenä istutettavat narsissit ja krookukset kestävät pientä pakkasta ja niistä saa pääsiäisen aikaan iloa silmille ja mielelle. Myös kesäkukkia ja yrttejä voi idättää pikku hiljaa. VAV Asunnot Oy:n kiinteistönpidossa työskentelevän hortonomi Kristiina Pirhonen-Pohjan mukaan pieni pakkanenkaan ei haittaa esimerkiksi narsissien ja krookusten istuttamista parvekkeelle tai terassille.

– Myös helmililjat ovat kauniita ja kestävät hyvin alkavan kevään vaihtelevaa säätä.

Minikasvihuoneesta omat yrtit

Pirhonen-Pohja kertoo, että kaupoissa myytävissä, asuntoon sijoitettavassa pienissä kasvihuoneissa on helppoa hallita lämpöä ja kosteutta. Alassuin käännetty lasikin ajaa saman asian.

– Keittiöpuutarhoilla saa kaupasta ostetuille salaateille ja yrteille talvellakin lisää elinaikaa. Osalla laitteista voi jopa kasvattaa itse yrtin tai muun siemenestä lähtien.

Kastelu on tärkeää. Multa ei saa olla

4

VAV

Kristiina Pirhonen-Pohja kertoo vuoden 2016 olevan valtakunnallinen vihervuosi, jonka toimintaan kaikki voivat osallistua.

– Vihervuosi 2016 on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, jonka tavoite on herättää yksittäiset ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta.

Vuoden pääteema on kestävä suomalainen maisema ja alateemoja muun muassa kaupunkiviljely ja lähiruoka.

Vuotta voi viettää monella eri tavalla, kuten järjestämällä talkoita, istutustapahtumia, pop-up -puistoja, kaupunkiviljelmiä tai puistokävelyitä. Teot voivat olla pieniä tai suuria, kaikilla on merkitystä.

Kaikki vihervuoden tapahtumat kootaan yhteiseen tapahtumakalenteriin ja teemavuoden projekteihin voi tutustua netissä.

Vihervuoden tapahtumia voi seurata myös Vantaan kaupungin omilta sivuilta.

Kiinnostaisivatko sinua ympäristöretket, vesistö tai tutustuminen villiyrtteihin?

Luonto on tarkoitettu kaikille

– Luonto ja maisemat ovat kaikille tarkoitettuja ja siksi luonnosta on huolehdittava hyvin, Pirhonen-Pohja muistuttaa.

Hänen mukaansa tietoisuus vieraslajeista, aineiden vaarallisuudesta ja ihmisen oman toiminnan vaikutuksista ympäristöön on lisääntynyt, mutta vielä on paljon tehtävää.

– Jätteiden, myös puutarhajätteiden, tai roskien vieminen vääriin paikkoihin voi aiheuttaa ison vahingon lähiympäristölle. Se vaikuttaa kaikkiin, ei vain roskaajaan. Esimerkiksi parvekeruukkujen multaa ei saa kuskata taloyhtiön pihalle tai toisen tontille eikä missään nimessä hävittää viemärin kautta.

Multaa ei muutenkaan tarvitse vaihtaa parvekkeella tai terassilla vuosittain. Multaa voi laittaa bioastiaan pieninä erinä tai esimerkiksi syksyllä talkoolavaan.

– Jos ruukussa olleet kasvit ja kukat ovat saaneet tauteja ja tuholaisia, ne useimmiten poistuvat pakkasen myötä.

Hyvin tiivistä multaa voi ilmastoida esimerkiksi lekasoralla, mutta ei altakasteltavissa ruukuissa. On tärkeää muistaa myös se, että parvekkeiden istutusten on oltava parvekkeen sisäpuolella.

Ideoi ja nauti vihervuodesta

Pirhonen-Pohja sanoo, että Vantaalla vihervuosi näkyy monella tapaa ja elämyksiä ja iloa on varmasti kaikille.

– Kukkien ja yrttien kasvattaminen on trendikästä ja hauskaa. Omalta parvekkeelta voi saada monenlaista satoa.

Kukkien väriloistosta voi nauttia keväästä myöhään syksyyn asti.

Taimia voi myös vaihtaa naapurin kanssa tai viedä kyläreissulle tuliaiseksi itse istutettu ja kasvatettu hyötykasvi.

– Tervetuloa viherpeukalot vaan viihtymään VAV-asuntojen parvekkeilla ja terasseilla ja nauttimaan kukista ja kasveista.

•

Kotikäyttöön tarkoitetuissa pienissä kasvihuoneissa on helppoa hallita lämpöä ja kosteutta. Alassuin käännetty lasikin ajaa saman asian.

Vihervuodesta virkeyttä ja vinkkejä VIIDETTÄ kertaa järjestettävä valtakunnallinen vihervuosi keskittyy tänä vuonna kestävään suomalaiseen maisemaan kaupungeissa ja maaseudulla. Teemavuoden tavoite on edistää ympäristön viihtyisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Teemavuosi kannustaa kaikkia toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi ja nauttimaan monipuolisesta tapahtumatarjonnasta. Vihervuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Vihervuoden tapahtumakalenteriin on kertynyt paljon mielenkiintoisia tapahtumia villiyrttiretkistä puukiipeilyn SM-kisaan ja taimienvaihtotempauksista ajankohtaisiin seminaareihin ja työpajoihin. Tapahtumakalenterin tiedot täydentyvät jatkuvasti ja ohjelmaa järjestävät kaupungit, järjestöt, yritykset, yhteisöt ja yksittäiset ihmiset.

Kuka tahansa voi järjestää vihervuoden ohjelmaa ja ilmoittaa tapahtumasta osoitteessa www.vihervuosi.fi. Verkkosivuilla esitellään myös erilaisia lähiympäristöihin liittyviä projekteja, tutkimushankkeita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja.

Vihervuoden tapahtumiin Vantaalla voi tutustua osoitteessa: www.facebook.com/vihervuosivantaalla2016 VAV

5

6

VAV

MONIKULTTUURISUUS

Marokkolaista vieraanvaraisuutta

Helmikuisena lauantai-iltana Viljo Sohkasen katu 16:ssa vietettiin marokkolaista naisten iltaa. Illan emäntänä oli marokkolaissyntyinen Raja Laalj-Chouili, joka tarjosi vierailleen mausteisia herkkuja ja itämaisen tanssin taikaa.

TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN

V

AV Asunnot Oy:n Tikkurilan YTE-puheenjohtaja Päivi Järvinen sai pari vuotta sitten idean. Marokkolaissyntyinen Raja LaaljChouili samasta taloyhtiöstä voisi toteuttaa asukastilassa marokkolaisen illan. 22 vuotta sitten Marokosta Suomeen muuttanut Raja innostui illan emännöinnistä heti, ja idea toteutettiin, kun taloyhtiön remontit antoivat myöden.

– Halusimme, että suomalaiset ja maahanmuuttajat tutustuvat toistensa kulttuureihin, Raja kertoo.

– Toivomme sen lisäävän yhteisöllisyyttä.

Kuningaskeksejä ja mannapuuroleivonnaisia

Tänään naisille suunnattu marokkolaisilta sitten toteutuu. Taloyhtiön asukastilan täyttää huumaava tuoksu, Raja on valmistanut notkuvan pöydällisen marokkolaisia herkkuja.

Marokossa tarjoillaan paljon keksejä, ja nykyään on muotia tehdä niihin erilaisia koristeita esimerkiksi manteleista ja pähkinöistä, Raja kertoo.

– Tänään olen kuitenkin halunnut tarjota perinteisiä marokkolaisen kulttuurin mukaisia leivonnaisia.

Raja esittelee leivonnaisia, joista jokaisella on oma arabiankielinen nimensä. Tarjolla on muun muassa maapähkinäinen paperiin kääritty Halwa Dial Kawkaw sekä kanalla, sipulilla ja kananmunalla täytetty filotaikinaan leivottu piiras Briwat Dial Djaj. Saksanpähkinää ja seesamia sisältävää Ghriba Bahlaa Rajan äiti ja isoäiti valmistavat usein Marokossa. Kaab Ghazal-niminen Raja Laalj-Chouli ja tyttärensä Hiba ovat pukeutuneet yksityiskohtaisesti koristeltuihin juhla-asuihin.

mantelitäytteinen keksi sisältää oranssia kukkavettä ja on marokkolaisille erityisen tärkeä.

Kaab Ghazal on kuningaskeksi Marokossa, Raja sanoo.

– Sitä pitää olla aina juhlissa tarjolla, ja jokainen Kaab Ghazal koristellaan yksitellen erityisesti niiden valmistukseen tarkoitetulla välineellä.

Fakkas-keksien tekemiseen taas on tarvittu kaksi päivää.

Ensin Fakkakset valmistetaan, paistetaan ja leikataan, Raja kertoo.

– Seuraavana päivänä ne laitetaan uuniin uudelleen.

Leivonnaisista Halwa Dial Koko, Makrot sekä leivät ja letut saavat Rajan esittelyssä vierailta hämmästyneen vastaanoton. Ne sisältävät nimittäin mannapuuroa.

– Arabimaissa käytetään paljon mannapuuroa kekseissä, se on hyvää, Raja hymyilee – Tyttönikin aina nauraa sitä, että keksin sisällä on mannapuuroa.

Mausteisia makuja

Leivonnaisten kanssa tarjoillaan makeaa minttuteetä, joka on valmistettu vihreästä teestä, sokerista ja Rajan juhlissa mukana olevan serkun Leila Bichrin Marokosta tuomasta kuivatusta mintusta. Raja kaataa minttuteetä hopea- ja kultakoristeisiin laseihin teekannusta, joka on kuin suoraan sadusta. Kannua pidetään kaadettaessa korkealla ilmassa.

– Kun teen kaataa korkealta, sen pinnalle muodostuu vaahtoa, mikä on merkki hyvästä teestä, Raja kertoo.

– Marokossa juodaan paljon teetä.

Kannu ja lasit tulisivat olla pöydällä koko päivän, ja esimerkiksi isoäitini luona Marokossa näin onkin. Vieressä on usein manteleita, pähkinöitä ja taatelei-

ta. Myös juhlissa tarjotaan aina teetä.

Sitten päästään maistelemaan herkkuja Rajan ja Leilan tarjoillessa.

Kun Marokossa kutsumme vieraita, me palvelemme heitä, Raja kertoo.

– Vasta kun olemme tarjoilleet, vieraat voivat hakea itse lisää.

Leivonnaisten maut ovat mausteisia ja suomalaiselle uusia. Yksi vieraista miettii, onko koskaan syönyt näin hyvää keksiä, makeaa, mutta ei sokerista.

Leivonnaisten koostumus herättää myös ihastusta, esimerkiksi Halwa Dial Kawkaw on untuvaisen pehmeää ja suorastaan sulaa suuhun. Joku löytää mauista ruusun, ja mausteet, kuivatut hedelmät, pähkinät, manteli ja seesami tekevät makumaailmasta rikkaan. Marokkolainen ruokakulttuuri onkin yksi maailman vanhimmista, ja monet sen ruokalajit ovat muokkautuneet satojen vuosien aikana.

Myös mannapuuro sopii vieraiden mielestä leivonnaisiin hyvin. Ja vaikka leipä ja lettu koostuvat molemmat mannapuurosta ja vehnäjauhosta, ne eroavat koostumukseltaan. Toista kuvaillaan Leivonnaisten kanssa tarjoillaan makeaa minttuteetä hopea- ja kultakoristeisista laseista.

VAV

7

Marokkolainen ruokakulttuuri on eräs maailman vanhimmista. Tässä tarjoillaan kuningaskeksejä.

vieraiden joukossa pehmeäksi ja toista lehteväksi.

Lanteet helisemään

Raja on asunut pitkään Suomessa, mutta marokkolainen kulttuuri on säilynyt hänelle tärkeänä.

Teen marokkolaista ruokaa, käytän juhlissa marokkolaisia vaatteita ja olen sisustanut kotiani marokkolaiseen tyyliin, Raja sanoo.

– Kulttuurissani tärkeitä arvoja ovat perhe ja vanhempien kunnioittaminen sekä näiden arvojen siirtäminen jälkipolville. Me marokkolaiset elämme toistemme kanssa ilossa ja surussa. Käyn tapaamassa äitiäni ja sukulaisiani Marokossa parin vuoden välein.

Raja ja muut illan marokkolaissyntyiset naiset tyttärineen ovat pukeutuneet yksityiskohtaisesti koristeltuihin marokkolaisiin juhla-asuihin. Rajan puku on punainen, ja siinä on leveä vyö sekä

koristelut puvun etuosassa ja hihansuissa.

Juhlat ovat tärkeitä Marokossa, ja juhlapuvuista löytyy paljon erilaista muotia ja eri värejä, Raja kertoo.

– Kaula-aukon alue on tärkeä, sen on oltava juhla-asussa koristeellinen.

Seinälle Raja on ripustanut lisää marokkolaisasuja. Esillä on Rajan tyttären Dahabin pienenä käyttämä asu, mekko, jonka Raja teetti Marokossa ostamastaan kankaasta ompelijalla sekä turkoosi juhlapuku, jota Raja on käyttänyt Suomessakin juhlissa. Seinällä on myös iso marokkolainen hattu.

Pohjois-Marokossa naiset pitävät maaseudulla huivia vyötäröllä ja hattua päässään, Raja kertoo.

Tärkeä osa marokkolaisnaisten asuja ovat lanteille kiedottavat huivit. Tänään suosituin huivi kiertää lanteilta lanteille, sillä siihen on kiinnitetty pieniä kolikkomaisia paljetteja, jotka tanssiessa helisevät. Raja ja keltaiseen juhla-asuun pukeutunut Leila paljettihuivi lanteillaan alkavatkin tanssia marokkolaista kansantanssi Chaabia. Lanteet keinuvat, Leila heittää pitkiä hiuksiaan, ja naiset hakevat vieraita tanssimaan. Leila alkaa tanssia illassa vieraana olevan vauvan kanssa, ja vauvan äiti saa vuorostaan paljettihuivin tanssiville lanteilleen. Suomalais- ja marokkolaislanteet keinuvat vieri vieressä, käsiä taputetaan ilmassa, ja nauru kannustushuutoineen täyttää tilan chaabimusiikki taustallaan. On kuin olisimme tipahtaneet keskelle juhlivaa Marokkoa.

Kun aikuiset siirtyvät välillä taas mais-

telemaan herkkuja ja juomaan minttuteetä, lapset valtaavat tanssilattian. Musiikki soi, ja jokainen Rajan, Leilan ja Rajan marokkolaissyntyisen ystävän Nadjan lapsistakin osaa jo keinuttaa lanteitaan musiikin tahtiin. Leilan tytär Basmala opettaa tanssiliikkeitä prinsessamaiseen vaaleanpunaiseen marokkolaisjuhlaasuun pukeutuneelle Nadjan lapselle Hiballe. Lapsissa hehkuu sisäinen marokkolaistanssijan esiintymisvietti ja -taito, kuten äideissäänkin.

Napatanssin taikaa

Aika marokkolaisillassa kuluu kuin siivillä, ja ilta alkaa edetä kohti huipennustaan. Raja poistuu hetkeksi ja palaa takaisin pukeutuneena valkoiseen napatanssiasuun. Vatsan ja selän paljaaksi jättävä asu on koristeltu kultaisilla paljeteilla, jotka välkkyvät, kun Raja aloittaa napatanssiesityksen yleisön taputtaessa tahtia. Raja tanssii paljain jaloin, keinuttaa hymyillen lanteitaan sifonkisessa hameessaan ja liikuttaa aaltoilevasti käsivarsiaan. Itämainen napatanssimusiikki alkaa kummasti kutsuen keinuttaa meidän penkissä istuvienkin lanteita.

– Tässähän alkaa jäykinkin suomalainen liikkua, illan ideoinut Päivi nauraa, ja kohta Raja jo hakeekin hänet tanssimaan.

Tunnelma on ollut koko illan ajan lämmin ja välitön. Jokainen vieras on huomioitu ja varmasti tuntenut olonsa tervetulleeksi. Olemme päässeet parin tunnin ajaksi Suomen talvesta keskelle Marokon satumaista taikamaailmaa.

Tärkeä osa marokkolaisnaisten asuja ovat lanteille kiedottavat huivit.

Kuvassa vasemmalta oikealle Päivi Järvinen, Raja Laalj-Chouli, Basmala ja Hiba.

8

VAV

•

Uusi talo valmistuu kesällä Myyrmäkeen – asuntoja voi nyt hakea Kesäkuussa 2016 VAV:lle valmistuu uusi, kodikas kerrostalo Myyrmäkeen. Kuusikerroksinen kerrostalo nousee hyvien kulkuyhteyksien varrelle, osoitteeseen Loiskekuja 1. Talo valmistuu 30.6. ja siinä on yhteensä 105 asuntoa, joita voi hakea 18.3. alkaen.

Loiskekujan asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Asuntojen neliökoot ja vuokrat ovat alla: Huoneistotyyppi 1 h + kk 2 h + kk 2h+k 3h+k

Pinta-ala 38,5 m² 43,5−46,5 m² 55,5 m² 67,5

Asuntoja vuokralla 30 kpl 30 kpl 30 kpl 15 kpl

Kuukausivuokra 595,80−616,90 € 646,00−705,70 € 771,15−803,15 € 873,00−907,90 €

Vuokran yhteydessä peritään vesimaksua 15 euroa asukasta kohden kuukaudessa. Autopaikkoja on asukkaiden käytössä yhteensä 55.

Haku Loiskekuja 1:n asuntoihin alkaa 18.3, ja talon arvioitu valmistumispäivä on 30.6.2016.

Lisätietoja talosta sekä ohjeet asuntojen hakemiseen löydät VAV:n kotisivuilta: www.vav.fi/loiskekuja Loiskekujan asuntoja voi hakea normaalilla asuntohakemuksella, joka löytyy VAV:n kotisivuilta osoitteesta www.vav.fi.

Valitse hakemuksen kaupunginosaluettelosta Myyrmäki ja klikkaa kohtaa Suorita kohdehaku, niin voit hakea uusien talojen asuntoja. Asukkaiksi valituille ilmoitetaan valinnasta huhtikuun aikana. Samalla hakemuksella voit hakea asuntoja myös muista VAV:n vuokrataloista.

Jos sinulla ei ole mahdollista käyttää internetiä, voit myös täyttää sähköisen tai paperisen asuntohakemuksen VAV:n toimistolla Tikkurilassa (Veturikuja 7).

www.vav.fi/loiskekuja

VAV

9

MINUN HARRASTUKSENI

10

VAV

Selfieistä matkakuviin

Pidätkö valokuvaamisesta kameralla tai puhelimella? Vantaan fotokerho ottaa mielellään uusia jäseniä ja jäsenyyteen riittää vain into valokuvaamiseen. Kalliita välineitä ei tarvita.

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN// KUVA: ANTERO AALTONEN

H

aluaisitko tietää valokuvauksesta hiukan enemmän innostavassa ja kannustavassa seurassa? Kuvaustekniikassa on aina jotain uutta opeteltavaa ja harrastajien kesken on mukava puida valokuvauksen problematiikkaa. Ehkä myös näyttelytoiminta innostaisi sinua ja nykyään on helppoa tehdä vaikkapa oma valokuvakirja kotiin tai lahjaksi.

Eero Kukkonen toimii Vantaan fotokerho ry:n puheenjohtajana. Kerho on toiminut jo pitkään, vuodesta 1978 lähtien, eli filmirulla-aikakaudesta digikuvaukseen ja kännykkäkuvaukseen.

Eero Kukkonen aloitti valokuvaamisen noin 6-vuotiaana ja harrastus innoittaa häntä yhä. Vantaan fotokerhossa tapaa samanhenkisiä harrastajia ja myös näyttelyt ovat innostavia.

– Välillä kuvaan enemmän, toisinaan vähemmän. Esimerkiksi perheen ja sukulaisten kuvaaminen on dokumentointia parhaimmillaan. Valokuvissa näkyy ajan henki, värimaailma ja aikakausien trendit.

Kuvaaja voi aina kehittyä

Eero Kukkosen mukaan valokuvaus on erittäin suosittu harrastus – siitä kiitos näppärästi mukana kulkeville puhelinkameroille.

– Maailma on täynnä hyviä kuvia.

Jäsenilloissa katsomme paljon jäseniemme kuvia, keskustelemme niistä ja neuvomme kuinka niistä saisi vielä parempia. Kuvien laatuun, sommitteluun ja käsittelyyn saa vinkkejä kerhostamme, ja teemailtoina käymme kaikenlaisia hyödyllisiä asioita läpi. Valokuvaus on asia, jossa voi aina kehittyä ja laajentaa näkökulmaa. Järjestämme valokuvanäyttelyjä ja osallistumme näyttelyihin.

Kukkosella ei ole varsinaisia valokuvauksen lempiaiheita, mutta esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasema on kiehtova instituutio kokonaisuutena ja luonto innoittaa aina.

– Tervetuloa mukaan tutustumaan kerhoomme. Sinne ovat myös nuoret ja naiset oikein tervetulleita.

•

Vantaan fotokerhosta lisää kipinää harrastukseen Kerhon jäsenilloissa voi tutustua toimintaan.

Jäsenillat pidetään pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisenä maanantaina Pointissa klo 17:30. Seuraava jäsenilta pidetään klo 17.30 Pakkalan oppimis- ja informaation talo Pointissa.

Pointin osoite on: Hagelstamintie 1, 01520 Vantaa.

Fotokerhon vuoden 2016 jäsenmaksu on 25,00 euroa, nuorisojäsenen (alle 18 vuotta) 10 euroa. Uuden jäsenen jäsenmaksu on 10 euroa.

Jäsenmaksu sisältää Suomen Kameraseurojen Liiton 7 euron jäsenmaksun.

Eero Kukkonen innostui valokuvaamisesta alle kouluikäisenä. – Koskaan sitä ei ole valmis ja kerhossa oppii teemailtoina kaikenlaista hyödyllistä.

VAV

11

HY VINVOINTI

Positiivisuus palkitsee – Positiivisuus on kuin lumipallo. Se kasvaa eteenpäin mennessään. Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Ritva Karila-Hietala sanoo.

A

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN | KUVAT: ANTERO AALTONEN

ntavatko ja saavatko suomalaiset riittävästi positiivista palautetta? Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Ritva Karila-Hietalan mukaan perheissä tuetaan suhteellisen hyvin perheenjäseniä.

Tuki ja positiivinen kannustaminen korostuvat usein silloin, kun perhettä tai yksilöä on kohdannut riittävän vaikea asia. Silloin yhteisöllisyys vahvistuu.

Hänen mukaansa suomalaisilla on voimakas jaksamisen tarve.

– Tavoitteenakin on jaksaminen. Sinnikkyys voi kuitenkin olla liikaa ihmisen jaksamisessa ja uuvuttaa. Suorittamisen vimman keskellä esimerkiksi työyhteisössä ei sinnikäs henkilö välttämättä saa riittävästi positiivista palautetta, vaikka se olisi todella tärkeää.

– Positiivisen palautteen antaminen ei ole helppoa. Ei ainakaan kaikille.

Mutta, eipä sen vastaanottaminenkaan ole aina helppoa.

Vaatimattomuus latistaa saadun palautteen. Karila-Hietala kertoo esimerkin, jos työkaverin tunikaa esimerkiksi kehutaan, hän saattaa sanoa, että vanhahan tämä on ja kirpputorilta ostettu. Sen sijaan, että hän sanoisi, minäkin pidän tästä, se on kaunis.

Pienillä huomaavaisuuksilla saa Ritva Karila-Hietalan mukaan kummasti aikaiseksi päivänpaistetta ja positiivista energiaa. Hyvää asiaa ja palautetta kannattaa viljellä omassa kodissa ja lähipiirissä.

14

”Kylläpä keitit hyvät kahvit”, ”laittamasi ruoka maistui” tai ”oletpa tänään erityisen kaunis” ovat hyviä esimerkkejä arjen positiivisuudesta.

Hapannaama pilaa työpäivän

Useimmissa työpaikoissa on ainakin yksi hapannaama, päivän pilaaja ja negatiivisen tunnelman luoja sekä ylläpitäjä. Tällaisissa tilanteissa esimiehen pitää puuttua työyhteisön henkeen ja selvittää, miten työilmapiiri saadaan positiiviseksi.

Vaikka kehityskeskustelut ovat arkea, ovat kuulumisten vaihdot, pienet yhteiset hetket ja työyhteisön huomioiminen myös kannattavia asioita.

Ritva Karila-Hietala on Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö. Hän on mielenterveyden ensiapu -kurssien koordinoija ja kehittäjä. Hän on erityistason psykoterapeutti, kouluttaja, työnohjaaja ja ryhmätyönohjaaja, joka haluaa lisätä suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia kouluttamalla ja kohtaamalla ihmisiä. Työnsä lisäksi Ritva on innostunut isovanhemmuudesta, tanssimisesta ja skotlanninhirvikoirista.

Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu positiivisen palautteen antaminen, mutta Karila-Hietalan mukaan palautteen pitää tulla oikeista asioista ja sydämellä.

Positiivisen palautteen pitäisi ulottua yrityshierarkiassa myös niin sanottuihin hiljaisiin ja huomaamattomiin työntekijöihin, joiden työpanos tekemättä jätettynä näkyisi heti, mutta hyvin tehtynä jää ehkä huomioimatta.

Kannusta lasta ja nuorta

Aika monessa perheessä tuskaillaan lasten sähköistä reissuvihkoa Wilmaa, joka on tarkoitettu kodin ja koulun vuorovaikutusjärjestelmäksi. Wilmassa tuntuu

”Kuuntele ja anna positiivista palautetta” - Ritva Karila-Hietala

VAV

VAVviesti_1_2016_vaula63_valmislehtiKORJ.indd 14

22.3.2016 10:09:15

”Työyhteisön hyvinvointi ja jaksaminen on meille tärkeää.

Meillä saa ja pitääkin työajalla pelata golfia ja tennistä."

- toimitusjohtaja ja VAV-asukas Timo Erlund, Rita-Keittöt

olevan negatiivisia asioita, laiminlyöntejä ja mollisävyistä palautetta enemmän kuin kehuja.

Lapsen ja nuoren pitää saada paljon positiivista palautetta ja onnistumisen tunnetta. Lapsi ei ehkä ole paras koulumenestyjä, mutta hän on omalla tavallaan ihana, persoonallinen ja vaikkapa hyvä kaveri. Positiivisia asioita pitää nostaa esille ja itseltään on hyvä kysyä, milloin viimeksi annoin positiivista palautetta. Ritva Karila-Hietala sanoo aikojen muuttuneen ja hyvä niin.

– Nykyään uskalletaan sanoa ja pitääkin sanoa, jos suorittamisen keskellä ei jakseta ja mieli on maassa. Näihin asioihin saa ymmärrystä. Onneksi nykyisin ei enää ajatella, että ihmisen pitää olla täydellinen. Myös yhdenvertaisuus ja salliva ilmapiiri tuovat mukanaan paljon positiivisuutta.

– Lähes jokaisella ihmisellä on rankkoja elämänvaiheita, pettymyksiä ihmissuhteissa ja arkoja asioita, joista on vaikea puhua.

– Positiivinen asenne ja kuuntelun taito ovat asioita, joita jokainen voi toiselle antaa.

Yhteisöllisyys tuo positiivisuutta

Karila-Hietala nostaa myös yhdessä tekemisen ja kokemisen positiiviseksi asiaksi.

Positiivista palautetta voi antaa myös yhteisöllisyyden osana. Työhyvinvointi, työyhteisön tai perheen yhteinen liikuntaharrastus tai muu yhdessä tekeminen

antavat hyvän alustan positiiviselle palautteelle.

Karila-Hietalan mukaan iloisuus on tarttuvaa ja nauru tekee hyvää.

– Työelämässä ollaan pitkään ja hartaasti. Ilon läsnäolo tekee varmasti hyvää. Kenenkään ei tarvitse olla ylipositiivinen. Pienillä huomaavaisuuksilla voi tehdä naapurisuhteillekin hyvää.

Huomenta ja päivää voi sanoa, vaikka naapuri ei tervehtisikään. Ehkä hän tekee sen jonkin ajan kuluttua.

– Meillä työntekijät urheilevat ja liikkuvat myös työajalla ja pidämme sitä tärkeänä osana työpäivää, Vantaan Ylästössä asuva VAV-asukas ja vantaalaisen Rita-Keittiöiden toimitusjohtaja Timo Erlund (vas.) toteaa.

Vierellään tilausten käsittelijä Katja Blomqvist ja tuotannosta vastaava Erkki Lintumäki.

•

Töissä pitää viihtyä Yrityksissä korostetaan sitä, että henkilöstö on voimavara. RitaKeittiöiden toimitusjohtaja ja Ylästössä asuva VAV-asukas Timo Erlund pitää tärkeänä, että positiivista palautetta annetaan päivittäin – ja että sitä pitääkin antaa. Rita-Keittiöt myy ja valmistaa keittiökalusteita Vantaan Koivuhaassa ja Helsingissä. Yritys työllistää noin 20 henkilöä ja kotimaisuusaste tuotteilla on yli 90 prosenttia.

– Meidän henkilöstö saa käydä työajalla golfaamassa Vantaalla ja pelaamassa myös tennistä. Hyvä palaute ja positiivisuus tulevat näissä pelituokioissa luontevasti esiin. Ne voimauttavat henkilöstöä ja lisäävät avoimuutta. Keittiökalusteiden myynti- ja asennustyötä tekevä henkilöstömme halutaan pitää onnellisina ja iloisina. Siten me kaikki jaksamme paremmin.

Timo Erlund sanoo, että toimiva yhteisöllisyys lisää avoimuutta ja me-henkeä.

– Positiivinen palaute on ehdottoman tärkeää, kuten myös positiivinen kannustus.

VAV

15

MEIDÄN KOTONA

i in p p kaan vain s u . o a Siiavrvitautamausaine t mu dist uh p s u per

Hoidettu koti hellii asujaa Siivous, pyykinpesu, ruuanlaitto ja muut kotityöt sujuvat helposti, kun opettelee alusta alkaen oikeat työtavat. Tikkurilan Marttojen Paula Merta kannustaa terveen järjen käyttöön.

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: VEERA SALOHEIMO, SHUTTERSTOCK

L

uokittele kotityöt päivittäin, viikoittain ja silloin tällöin tehtäviin töihin. Siinä on peruslähtökohta kodin hoidolle, aloittaa Paula Merta vinkkilistansa.

Merta on ollut Marttojen toiminnassa mukana 10 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Tikkurilan Marttojen puheenjohtajana. Kodinhoidon taitoja on karttunut myös aikoinaan omaa kolmilapsista perhettä hoitaessa.

– Lapsena ja nuorena sain omalta äidiltäni neuvot.

Merta kertaa päivittäisiä kodinhoidon toimia. Joka päivä aamulla herätessä sängyn voi jättää petaamatta siksi aikaa, kun tekee aamutoimet. Makuuhuoneen ikkunan voi avata hetkeksi, jotta yön aikana ihmisestä petivaatteisiin jäänyt kosteus haihtuu. Vasta sitten kannattaa sänky pedata.

Päivittäin tarkistetaan myös roskien tilanne ja viedään ne tarvittaessa ulos.

Keittiössä pyyhitään pinnat joka päivä, jotta tahrat eivät kuivu ja pinty.

Yleensäkin tahrat kannattaa poistaa heti

16

VAV

niiden ilmaannuttua. Ne saa poistettua paremmin tuoreeltaan.

Ulkoa sisään tullessa poistetaan kenkiin tarttunut hiekka ja lumi oven luona olevan harjan avulla. Myös kynnysmattoa käytetään tähän tarkoitukseen.

Kengät riisutaan eteisessä.

Kun on ottanut jonkin tavaran käyttöönsä, se tulee myös käytön jälkeen palauttaa paikalleen. Tähän kannattaa itse totutella, ja opettaa samaan myös lapset.

– Lapsenlapselleni olen opettanut, että yhden leikin lelut pannaan paikalleen ennen kuin aloitetaan uusi leikki, Merta kertoo.

Kunnon välineillä kelpaa

Viikkosiivoukseen kuuluu kylpyhuoneen pesu, imurointi ja lattioiden pyyhintä nihkeällä. Lisäksi parketti vaatii vahauksen silloin tällöin. Paremman pesun lattioille voi tehdä kerran, pari vuodessa.

– Kun huolehtii päivittäisistä rutiineista, viikkosiivous on lopulta helppoa,

toteaa Paula Merta.

Hyvillä välineillä siivous sujuu mukavasti. Mertan mukaan kannattaa satsata nykyaikaisiin välineisiin ja materiaaleihin, kuten uudelleenpestäviin mikrokuituliinoihin, vaikka se kerralla vähän kirpaisisikin.

Puhdistusaineita ei tarvitse kovin montaa.

– Yleispuhdistusaine käy joka paikkaan. Kaupoissa on paljon eri aineita, tuntuu että ne ovat vähän turhia. Jos ostaa monta eri pulloa, yhtä tarvitsee todella harvoin.

Merta kertoo, että esimerkiksi lattiakaivon puhdistamiseen hän käyttää etikan ja ruokasoodan seosta. Ensin se kuplii. Kun kuplinta rauhoittuu, viemäriin kaadetaan ämpärillinen kuumaa vettä. Lattiakaivo kaipaa puhdistuksen kerran tai kahdesti vuodessa. Etikkaa ja soodaa voi käyttää siivouksessa myös muualla, kuten keittiössä.

Märällä pyyhintää tulee välttää, sillä sitä eivät nykyajan materiaalit kestä.

– Muistan, kuinka lapsuudessani

Näin puhdistat laminaattilattian Imuroi tai moppaa säännöllisesti. Pyyhi nihkeällä. Käytä yleispuhdistusainetta likaantuneen lattian kosteapyyhintään, varo liikaa vedenkäyttöä. Vältä saippuapohjaisia puhdistusaineita. Laminaatti ei vaadi vahaa eikä hoito-aineita.

maalatut puulattiat kunnolla luututtiin vesipesulla ja sitten kuivattiin, ne kestivät kyllä. Mutta nykyään on eri materiaalit.

Tamppaus jääköön historiaan

Paula Merta hymähtää, että suomalaisilla on hassu tapa viedä matot ulos ja tampata ne.

– Tämä on perintöä niiltä ajoilta, kun ei ollut kunnon imureita. Nykyään imurit ovat tosi hyviä. Matoille riittää imurointi ja tuuletus vaikkapa parvekkeella.

Lapset kannattaa ottaa siivoustouhuihin mukaan pienestä pitäen, vaikka aluksi siitä tulisikin pikemminkin pientä lisävaivaa kuin apua.

– Lapset ovat innostuneita ja nauttivat yhdessä tekemisestä. Viimeistään 10-vuotiaana heidän panoksestaan on ihan oikeaakin apua, ja samalla he oppivat tärkeitä taitoja.

Petivaatteet kaipaavat silloin tällöin tuuletusta ja pesua. Peitot ja tyynyt tulisi pestä ainakin kerran vuodessa.

Kuivausrummussa niistä tulee mukavan pöyheitä. Pakkasilla ne on hyvä viedä ulos ainakin puoleksi vuorokaudeksi, jolloin pölypunkit kuolevat.

Kotieläimiin ja pieniin lapsiin pätevät samat lainalaisuudet: ne tuovat enemmän kuraa sisälle ja päivittäistä siivousta Paula Merta Martoista teki työuransa pankissa. Hän kehottaa jokaista laittamaan joka kuukausi sivuun hieman rahaa vararahaston kokoamiseksi. – Aina voi tulla tilanne, jossa esimerkiksi jokin tärkeä esine, kuten silmälasit, menee rikki.

VAV

17

vaaditaan enemmän. Tätä tulee miettiä tarkoin ennen hankkimispäätöstä.

Kukat pärjäävät vähällä hoidolla

Kodin kukat ovat lemmikkien tavoin omistajansa armoilla. Tässä tapauksessa ylihoitaminen on pahempi kuin pieni laiminlyönti: liika kastelu on turmiollisempaa kuin pieni kuivuus. Samoin multaa tarvitsee vain lisätä, ei kokonaan vaihtaa.

Pulveriravinnetta voi antaa kukille ympäri vuoden, kunhan annostus tehdään tarkalleen ohjeen mukaan. Kasveille valo on kaikista tärkeintä. Kuivuneet, huonoksi menneet kasvin osat tulee poistaa, sillä ne vain rasittavat kasvia.

Kätevä kasvivinkki on talouspaperin asettaminen ruukun pohjalle ennen multia. Näin multa ei pääse tulemaan ulos ruukun rei'istä aluslautaselle.

Jotkut kasvit, kuten pelargoniat voi viedä talveksi viileään. Näin ne virkoavat taas uuteen elämään keväällä helmikuun tienoilla.

Sairaat kukat tulee heittää pois tai eristää muista kukista. Tuholaismyrkkyjen ostaminen ei ole Paula Merran mukaan suositeltavaa.

pesumerkinnät kertovat korkeimman sallitun lämpötilan.

Välillä vaatteille, esimerkiksi villasta tehdyille, riittää pelkkä tuuletus. Toki tahrat tulee poistaa aina tuoreeltaan.

Lakanoiden ja pyyheliinojen pesussa Merta kertoo käyttävänsä taloyhtiön pesukonetta. Tekstiilit saa kuivumaan

pesuhuoneen kuivaushuoneeseen ja mankeliakin voi käyttää.

Vaikka useimmiten tulee suosia matalia pesulämpötiloja, pesukoneen kannalta tärkeää on myös toisinaan käyttää korkeinta pesulämpötilaa. Silloin voi pestä vaikkapa siivousliinoja tai valkopyykkiä.

Martat Vantaalla Vantaalla on 15 Marttaliiton paikallisyhdistystä. Tikkurilan Martat on Vantaan suurin paikallisyhdis tys noin sadalla jäsenellään. Puheenjohtaja Paula Merta kertoo, että yhdistyksen ohjelmassa on muun muassa hypistelymuhvien tekoa muistisairaille yhdistyksen kässäkahvilassa, askartelua sekä erilaisiin murteisiin ja kampauksiin tutustumista.

Lue lisää Marttojen paikallistoiminnasta: www.martat.fi/piirit

Yksinkertainen maistuu hyvältä

Ruuanlaitossa ja ravitsemuksessa aamiainen on tärkeä. Kannattaa syödä lautasmallin mukaan, eli puoli lautasellista kasviksia ja neljännekset hiilihydraattia ja proteiinia sisältäviä ruokia. Kokkaus, kuten muutkin kotityöt on mukava tehdä perhe yhdessä.

Jos ruuanlaitto ei ole tuttua, voi kaivaa vanhat koulun kotitalouskirjat esiin ja kerrata niistä. Myös peruskeittokirja on hyvä investointi. Esimerkiksi keitot ja uuniruuat ovat aika yksinkertaisia.

– Olen saanut suitsutusta karjalanpaististani, vaikka se on todella helppo. Laittaa vaan lihan uuniin ja vähän höysteitä.

Yleensäkin uuniruuista tulee sitä parempia, mitä pidempään ne saavat kypsyä matalalla lämmöllä, neuvoo Merta.

Valmisruokiin voi turvautua silloin tällöin.

– Ymmärrän, että työssäkäyvillä perheillä on välillä kiirettä, ja välillä tulee tartuttua valmisruokiin.

Peruna ja jauheliha ovat Merran suosittelemia suomalaisia raaka-aineita, joista syntyy monenlaisia ruokalajeja.

Hän kertoo, että lasten asuessa kotona hän valmisteli edellisenä iltana seuraavan päivän ruuan puolivalmiiksi.

Pese täysiä koneellisia

Pyykinpesussa erotellaan valkoiset, vaaleat ja tummat vaatteet. Energian säästämiseksi pestään täysiä koneellisia tai käytetään puoliohjelmaa pienempiin pyykkimääriin. Myös alhaiset pesulämpötilat säästävät energiaa. Vaatteiden

18

VAV

•

Kokoa hätävara ruokakaappiin KOTIVARALLA tarkoitetaan ruokavarastoa, joka tulee kotona olla koko ajan. Se voi tulla tarpeeseen sähkö- tai vesikatkoksen tai sairastumisen iskiessä.

Periaatteena on, että mitään yksittäistä ruokaa ei tulisi päästää kotoa loppumaan kokonaan, vaan varantoja täydennetään siinä vaiheessa, kun ruokaa on vielä hieman jäljellä.

Ruuat vanhenevat kukin omaan tahtiinsa, joten kotivarankin aineksia kulutetaan pois vanhimmasta päästä ja täydennetään tuoreilla.

Esimerkki viikon ruokatarpeista aikuiselle: • 0,5 kg perunaa • 0,5 kg riisiä ja makaronia • 0,5 kg öljyä ja rasvoja • 0,5 kg sokeria, hunajaa • 1,5 kg viljavalmisteita ja pähkinöitä • 1 l uht-maitoa • 1,3 kg maitoa ja maitovalmisteita • 1,5 kg vihanneksia ja juureksia • 1 kg hedelmiä ja marjoja • 1 kg lihaa, kalaa ja kananmunaa • 1 kg herkkuja Jos vedenjakelu keskeytyy tai vesijohtovesi saastuu, tarvitset kannellisia astioita, joihin haet vettä vedenjakelupisteestä. Muista myös pitää kotona lääkkeitä, paristolla toimiva radio ja taskulamppu sekä käteistä rahaa.

VAV TIEDOTTAA

VAV kartoitti jälleen asukkaidensa tyytyväisyyttä VAV Asunnot Oy tutkii kahden vuoden välein asukkaidensa tyytyväisyyttä yhtiön palveluihin, asuntoihin ja muihin asumiseen liittyviin asioihin. TEKSTI: TUOMAS ALHIO

L

oppuvuodesta 2015 tyytyväisyyttä kartoitettiin jälleen kyselytutkimuksen kautta. Satunnaisesti valituille vastaajille lähetetiin kyselylomake, jonka palautti yhteensä 416 vastaajaa. Otoksena tämä on riittävän suuri antamaan hyvän yleiskuvan VAV:n 20 000:n asukkaan mielipiteistä.

Palvelujen arvosanoissa ei dramaattista muutosta

Kyselyssä asukkaita pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään VAV:n palveluihin sekä kiinteistöjen huolto- ja siivouspalveluihin asteikolla yhdestä viiteen, jossa arvosana yksi tarkoittaa erittäin tyytymätöntä ja viisi erittäin tyytyväistä.

Keskimääräinen tyytyväisyys eri palveluihin vaihteli noin kolmen ja neljän välillä, eli yleisesti ottaen VAV:n asukkaat olivat palvelutasoon tyytyväisiä.

Muutamassa kohdin palvelujen saama arvosana oli kuitenkin jonkin verran laskenut edellisistä, vuonna 2011 ja 2013 tehdyistä tutkimuksista. VAV ottaa kaikki muutokset asukkaiden tyytyväisyydessä vakavasti ja pyrkii kehittämään asiakaspalveluaan niin, että tyytyväisyys siihen säilyy tai mieluiten kasvaa entisestään. Myös vuoden 2015 kyselyn tuloksista on jo alettu ottaa oppia VAV:n henkilökunnan keskuudessa.

Osaan VAV:n palveluista asukkaat olivat tyytyväisempiä kuin edellisinä tutkimusvuosina. Parhaan arvosanan sai yhtiön vuokravalvonta, jonka tyytyväisyyskeskiarvo lähenteli neljää.

Vuokravalvonnan ohella tyytyväisimpiä oltiin VAV:n infopisteen asiakaspalveluun ja yhtiön viestintään. Myös huoltoyhtiöiden asiakaspalvelun saama arvosana nousi jonkin verran vuosien 2011 ja 2013 lukemista.

Tyytyväisyys asumiseen nousussa

Kysyttäessä VAV:n asukkaiden tyytyväisyyttä omaan asuntoonsa ja asuinympäristöönsä oli arvosanoissa selkeää kasvua verrattuna vuosien 2011 ja 2013 tyytyväisyyslukemiin. Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin oman asunnon sijaintiin, jonka keskimääräinen arvosana asteikolla yhdestä viiteen oli 4,3. Hyvä sijainti on asia, johon VAV panostaa myös uudistuotannossaan, sillä kaikki VAV:n uudet talot pyritään rakentamaan toimivien liikenneyhteyksien

varrelle.

Sijainnin lisäksi asukkaat olivat kaikkein tyytyväisimpiä asuntojensa vuokraan ja viihtyvyyteen sekä oman asuintalon rauhallisuuteen: kaikki nämä saivat arvosanakseen yli 3,5. Tutkimuksen tarkemmat asuntoja ja taloja koskevat tulokset näet oheisesta taulukosta.

VAV:n asukkaina viihdytään yleensä pitkään, mikä näkyi myös kyselyn tuloksissa. 72 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei ole muuttamassa eikä harkitse muuttoa nykyisestä asunnostaan. Muuttohaluisesta 28 prosentistakin yli puolet kertoi muuttavansa tai harkitsevansa muuttoa toiseen VAV:n asuntoon.

Asukkailta kysyttiin myös, kuinka halukkaita he olisivat suosittelemaan VAV:ta vuokranantajana tuttavilleen.

Moni oli valmis näin tekemään, ja asteikolla yhdestä viiteen suositteluhalukkuuden keskiarvo oli 3,8. Kaikkein auliimpia VAV:n suosittelijoita olivat Korson alueen asukkaat, sillä siellä vastaava luku oli peräti 4,3.

•

VAV:n asukkaiden keskimääräinen tyytyväisyys omaan asuntoonsa ja asuintaloonsa.

Asunnon sijainti

4,31

Asunnon kunto

3,45

Viihtyvyys asunnossa

3,84

Asunnon vuokra suhteessa asunnon kokoon, ominaisuuksiin, talotyyppiin ja alueeseen Asunnon vuokra suhteessa muiden vuokranantajien vuokratasoon

3,53 3,95

Rauhallisuus ja järjestys asuintalossa

3,74

Asuintalon yleiskunto

3,43

Yhteisten tilojen kunto

3,40

Yhteisten tilojen siisteys

3,32

PihaͲalueiden varustelu

3,28

PihaͲalueiden siisteys ja viihtyisyys

3,21

1

2

3

4

5 VAV

19

VAV TIEDOTTAA

Budjetissa päästiin tavoitteisiin VAV Asunnot Oy järjesti helmikuun puolivälissä Tikkurilassa tilinpäätösillan luottamushenkilöille. Puhujina tilaisuudessa olivat yhtiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski, talouspäällikkö Liisa Kälvälä ja kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto.

Taloudellisesti vuosi 2015 meni VAV Asunnot Oy:llä suunnitellusti. Kiinteistöjen korjaustarpeet tuovat kuitenkin yhtiön budjettiin suuren haasteen.

TEKSTI: PIRITTA PORTHAN | KUVAT: ANTERO AALTONEN

V

Toimitusjohtaja Teija Ojankoski avasi helmikuun tilinpäätösillan ja muistutti kuulijoita siitä, että VAV on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhtiö.

20 VAV

AV Asunnot Oy:n kiinteistöjen luottamushenkilöille suunnattua tilinpäätösiltaa varten varattu auditorio Tikkurilassa täyttyi kuulijoista, kun yhtiön johto esitteli vuoden 2015 tilinpäätöstä. Vuosittain järjestettävän tilaisuuden avasi toimitusjohtaja Teija Ojankoski, joka muun muassa muistutti kuulijoita siitä, että VAV on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhtiö. Talouspäällikkö Liisa Kälvälän mukaan yhtiön keskeinen taloudellinen tavoite on pitää pääomakulut sekä hoito- ja korjauskulut tasapainossa. VAV-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 88,5 miljoonaa euroa, josta 97,8 % tuli vuokraustoiminnasta.

– Yhtiö noudattaa vuokranmäärityksessään omakustannusperiaatetta, Kälvälä sanoo.

– Vuokraa kerätään sen verran, että kiinteistöjen seuraavan vuoden pääomaja hoitokulut korjauksineen saadaan maksetuksi. Lisäksi varaudutaan tuleviin korjauksiin.

VAV:n vuosi 2015 sujui ennakoidusti, ja budjetissa päästiin tavoitteisiin, kertoo Kälvälä. Myös lainoja lyhennettiin suunnittelun mukaisesti. Yhtiö turvautui velkarahaan vain uusien vuokra-asuntojen rakentamiseksi.

Kälvälän mukaan VAV:n lainakannan kasvu on hidastunut. Vielä edellisellä

vuosikymmenellä uudet kiinteistöt rakennettiin kokonaan lainarahalla.

Tänä päivänä yhtiö säästää uusiin rakennushankkeisiin 10 prosentin omarahoitusosuuden. Vuokrien muutokset yhtiö pyrkii pitämään mahdollisimman ennustettavina.

Uutta rakennetaan, vanhaa puretaan VAV:n asuntojen käyttöaste oli viime vuonna 99,1 prosenttia, kun vuonna 2014 se oli 99,4 %. Asukkaiden vaihtuvuus asunnoissa oli 13,3 prosenttia, mikä oli puolestaan jonkin verran edellisvuotta enemmän. Nämä muutokset selittyvät sillä, että vuoden 2015 aikana neljä VAV:n kiinteistöä tyhjeni kokonaan talon purkamisen tai asuntojen käyttötarkoituksen muutoksen takia.

Tämän johdosta asuntojen tyhjyyksiä ja asunnonvaihtoja oli normaalivuotta enemmän.

Yleisin syy VAV:n asukkaan muutolle oli vaihto toiseen yhtiön asuntoon.

Yleisesti ottaen asukkaat viihtyvät VAV:n asunnoissa pitkään, keskimäärin kahdeksan vuotta.

Vuokrasaataviin liittyviä käräjäoikeuden haasteita oli vuonna 2015 vähemmän kuin vuonna 2014, mutta häätöjä jonkin verran edellisvuotta enemmän.

– Vuokrasaatavat pystyttiin pitämään

Auditorio Tikkurilassa täyttyi kuulijoista, kun VAV Asunnot Oy:n johto esitteli vuoden 2015 tilinpäätöstä.

Eturivissä vasemmalla kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto ja talouspäällikkö Liisa Kälvälä.

edellisvuoden tasolla, alle prosentissa vuokraliikevaihdosta, kertoo Liisa Kälvälä.

– Myös luottotappiot olivat maltillisia.

VAV:n asuntohakemusrekisterissä oli vuoden 2015 lopussa 4500 hakemusta.

Kälvälän mukaan asunnoissa kysyntä ja tarjonta eivät aina täysin kohtaa, sillä 80 prosenttia hakijoista hakee yhden hengen asuntoa, ja vapautuvista asunnoista valtaosa taas on kaksioita ja kolmioita.

Tilanne on otettu huomioon VAV:n viime vuosina valmistuneissa taloissa, joissa on aiempaa enemmän yhden hengen asuntoja. Yhtiö tulee panostamaan pienten asuntojen tuotantoon myös tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä VAV Asunnot Oy:llä on rakenteilla kaksi uutta asuintaloa, toinen Mikkolassa ja toinen Myyrmäessä. Mikkolan Marsinkuja 1:een valmistuu entistä suurempi kerrostalokohde vuonna 2015 puretun tilalle. Viime vuonna VAV:lle valmistui muun muassa Kivistön asuntomessuilla paljon huomiota saanut Opaali-talo, jonka kohdalla materiaalien tehokkaalla käytöllä vähennettiin 20 prosenttia rakentamisen hiilijalanjälkeä.

– Asuntoja valmistui vuonna 2015 enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 273, Liisa Kälvälä sanoo.

– Viime vuonna myös konsernirakenne muuttui. Uusi tytäryhtiö VAV Hoivakiinteistöt Oy perustettiin, ja sinne siirtyi emoyhtiön palvelutaloliiketoiminta.

Korjaukset haasteena VAV Asunnot Oy:n toteutuneet hoitokulut jäivät vuonna 2015 alle arvion.

Suurin osa säästöistä on tarkoitus käyttää kiinteistöjen korjauksiin, jotka ovat tällä hetkellä yhtiön talouden suurin haaste. Kiinteistöpäällikkö Jukka Aallon mukaan moni yhtiön kiinteistöistä vaatii korjauksia esimerkiksi keittiöihin. Myös vesikatot, hissit ja viemärit tarvitsevat korjauksia. Vähemmän akuuteista korjaustarpeista joudutaan kuitenkin osittain tinkimään, jotta VAV:n vuokrat saadaan pidettyä maltillisina. Jos kaikki korjaukset tehtäisiin heti kun mahdollista, vuokrat nousisivat kestämättömän paljon. Tästä syystä korjauksia priorisoidaan.

Jukka Aallon mukaan vuonna 2015 kiinteistöjen korjauskulut tulivat budjetoitua edullisemmiksi, koska julkisivu-, keittiö- ja kylpyhuonekorjauksia saatiin tehtyä suunniteltua halvemmalla ja muuttokorjauksissa säästettiin. Osa korjauksista myös siirtyi vuodelle 2016, mikä vaikutti osaltaan siihen, että yhtiön taloudellinen tulos oli ennakoitua

parempi.

– Lisäksi pitkän tähtäimen suunnitelman korjausten toteutuksessa kilpailutuksella ja hyvällä töiden suunnittelulla saatiin säästöjä aikaan, kertoo Aalto.

Myös leuto ja vähäluminen talvi toi säästöjä vuoteen 2015. Lumisempiin vuosiin verrattuna säästettiin lämmitys- ja aurauskuluissa, eikä kattojen lumikuormaa tarvinnut pienentää yhtä paljon.

– Se, että hoitokulut toteutuivat pienempinä tarkoittaa asukkaiden näkökulmasta sitä, että seuraavan vuoden vuokranmääritys on helpompi, Liisa Kälvälä toteaa. − Rahaa on säästynyt tulevalle vuodelle.

•

Vuokrien muutokset yhtiö pyrkii pitämään mahdollisimman ennustettavina.

VAV

21

lyhyesti

UUDET KASVOT

Tekninen isännöitsijä Jarkko Heikkinen Jarkko Heikkinen tuli VAV:lle teknisen isännöitsijän tehtäviin marraskuussa 2015. Insinöörin koulutuksen saanut Heikkinen on aiemmin tehnyt teknisen isännöitsijän työtä myös yksityisessä isännöintitoimistossa sekä toiminut vastaavana mestarina rakennustyömailla.

VAV:lla Heikkisen tehtäviin kuuluvat etenkin erilaiset korjaushankkeet. Työt aloitettuaan hän on muun muassa tehnyt keittiö- ja kylpyhuonekatselmuksia VAV:n asuntoihin sekä osallistunut yhtiön 1980-luvulla valmistuneiden kiinteistöjen kokonaiskunnon kartoittamiseen.

Vanhat huonekalut ja sähköromu viedään jätelavalle tai Sortti-asemalle VAV:n talojen jätekatokset ja jätehuoneet on tarkoitettu talousjätettä varten, ja niissä on kutakin jätelajia varten omat astiansa. Jätetiloihin ei saa viedä mitään suurempaa romua, kuten huonekaluja tai polkupyöriä. Myöskään sähkölaitteet, kemikaalit ja muu vaarallinen eivät kuulu jätehuoneeseen. Jos näihin tiloihin jätetään sinne kuulumatonta tavaraa, talon jätteenkäsittelymaksut kasvavat, mikä puolestaan vaikuttaa vuokriin.

Huonekalut ja muu suurikokoinen jäte sekä sähköromu ja muu vaarallinen jäte tulee itse kuljettaa HSY:n Sorttiasemalle, jossa tällainen jäte käsitellään.

22 VAV

Viime vuoden syyskuussa on avattu Vantaan oma Sortti-asema, joka sijaitsee Ruskeasannassa, osoitteessa Klemmintie 7.

Jos sinun ei ole mahdollista kuljettaa jätettä Sortti-asemalle, metalliromun, sähkölaitteet ja vaarallisen jätteen voi tuoda myös HSY:n keräysautoon.

Keräysautot kiertävät 25.4.−23.5.2016 keräämässä jätettä Vantaan eri kaupunginosissa. Monissa VAV:n taloissa järjestetään kevään aikana talkoita, joiden yhteydessä talon pihaan tulee roskalava.

Myös näille lavoille voi tuoda esimerkiksi huonekaluja ja metalliromua.

Lisätietoja jätteiden käsittelystä sekä Sortti-asemien yhteystiedot ja keräysautojen aikataulut löydät HSY:n kotisivuilta kotisivuilta: www.hsy.fi/jatehuolto.

Muuttotarkastukset tehdään 1.3. alkaen irtisanomisaikana VAV:n isännöitsijät tekevät 1.3.2016 alkaen muuttotarkastukset pääsääntöisesti irtisanomisaikana. Asunto tarkastetaan sen jälkeen kun asukas on sen irtisanonut, mutta ennen vuokrasopimuksen päättymistä. Kun tarkastukset tehdään tässä vaiheessa, käy seuraavan asukkaan muutto mahdollisimman sujuvasti.

Irtisanomisaikana tehtyjen tarkastusten avulla voidaan kartoittaa asunnon kunto ennen asunnon seuraavan asukkaan muuttoa. Näin varmistetaan, että asuntoon voi muuttaa heti sisään, tai siihen voidaan tarvittaessa tehdä korjauksia. Jos asunnossa sattuisi olemaan

jotain korjattavaa, nykyinen asukas saa tästä tiedon heti tarkastuksen jälkeen.

Korjauksista mahdollisesti seuraavat laskut eivät näin tule yllätyksenä.

Koska muuttotarkastukset tehdään pääasiassa irtisanomisaikana, nykyinen asukas saattaa edelleen asua tarkastettavassa asunnossa. VAV pyrkii tekemään tarkastuksista mahdollisimman vaivattomia asukkaille. Kun asunto irtisanotaan, kannattaa olla erikseen yhteydessä isännöitsijään ja sopia tämän kanssa muuttotarkastuksen ajankohdasta. Jos aikaa ei ole erikseen sovittu, isännöitsijä ilmoittaa milloin tarkastus tullaan tekemään.

Etsitään kuvia VAV:n kotitaloista ja niiden elämästä Harrastatko valokuvausta? Oletko ottanut valokuvia omasta VAV-talostasi ja sen elämästä? VAV-viestin toimitus toivoo sinun jakavan ne kanssamme. Jos arkistossasi on onnistuneita otoksia kotitalostasi tai esimerkiksi talkoista ja muista asukkaiden tapahtumista, voit lähettää niitä toimitukselle. Kuvia voimme käyttää VAV-viestissä ja VAV:n talosivuilla, ja parhaat kuvat palkitaan.

KOULUTUSKALENTERI

VAV:n asukasaktiiveille on kevätkaudella 2016 tiedossa seuraavia koulutuksia: Luottamushenkilöiden vuokranmäärityskoulutukset  Aika: ke 6.4. klo 17.30.  Paikka: Seurakuntien talon auditorio, Unikkotie 5 C, Tikkurila.

Luottamushenkilöille tarkoitetuissa koulutuksissa kerrotaan VAV:n vuokranmäärityksen tulevista muutoksista ja esitellään vuokranmääritykseen vaikuttavat tekijät. 6.4. koulutuksessa on eri sisältö kuin 15.3. pidetyssä, joten on suositeltavaa osallistua molempiin, jos vain mahdollista.

Luottamushenkilöiden yleiskoulutus  Aika ja paikka: koulutus järjestetään touko/kesäkuussa, tarkka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Luottamushenkilöille tarkoitetussa yleiskoulutuksessa perehdytään VAV:n asukasdemokratian periaatteisiin ja luottamushenkilön tehtäviin sekä kokoustekniikkaan ja asukasviestintään.

VAV lähettää kunkin koulutuksen kutsut henkilökohtaisesti postissa.

Koulutusten tiedot löytyvät myös VAV:n kotisivuilta, osoitteesta www.vav.fi/asukastoiminta.

Tervetuloa mukaan oppimaan!

Valokuvat voit lähettää toimitussihteeri Tuomas Alholle, joko sähköpostitse tähän osoitteeseen: tuomas.alho@vav.fi Tai postitse tähän osoitteeseen: Tuomas Alho VAV Asunnot Oy Veturikuja 7 01300 Vantaa Liitä kuvien mukaan niissä näkyvän talon osoite. Koska valokuvia saatetaan käyttää VAV-viestissä tai VAV:n kotisivuilla, muista pyytää kuvissa mahdollisesti esiintyviltä henkilöiltä lupa kuvien julkaisemiseen. Jos lähetät kuvia postissa ja haluat että ne palautetaan sinulle, liitä kirjeen mukaan postiosoitteesi. Jos lähetät kuvia sähköpostitse, liitä sähköpostiin korkeintaan kolme valokuvaa, ettei viestin koko kasva liian suureksi.

VAV

23

TOIMISTON ASIAKASPALVELU

OMA ISÄNNÖITSIJÄSI

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00

VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia. Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

ASUKASVALINTA Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

ASUMISNEUVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461 Puhelut vuokravalvonnan, asumisneuvonnan ja isännöitsijöiden numeroihin maksavat 8,8 snt/min.

Puhelut muihin 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min.

Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi Isännöitsijä Henri Kansonen Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki P. 010 235 1448 Sähköposti: henri.kansonen@vav.fi Isännöitsijä Susanna Kasonen Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi Isännöitsijä Markus Herrainsilta Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

www.vav.fi

Isännöitsijä Pekka Siltala Alue: Pekka Siltalan kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1479 Sähköposti: pekka.siltala@vav.fi