VAV-viesti 1/2014

-viesti VAV Asunnot Oy | Asukaslehti | www.vav.fi | numero 1 | 2014

Vuokrataloelämää 1970-luvulla Opastusta velkaantuneille

"Tämä on kuin lottovoitto"

Pakkalanrinteen tulevat asukkaat tutustuivat koteihinsa Vantaa investoi tulevaisuuteen VAV rakentaa 350 uutta asuntoa

VAV

1

PÄ ÄKIRJOITUS

UUTTA RAKENNETAAN Vuoteen 2015 ajoittuu varsinainen valmistuvien asuntojen suma, kun noin 350 uutta huoneistoa saadaan mukaan tarjontaan.

UUSIEN kohtuuhintaisten vuokraasuntojen kysyntä on pääkaupunkiseudulla lähes loputon. VAV tuo Vantaalle tähän helpotusta lähivuosina, sillä uusia asuntoja syntyy lähes tuhat tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, jos kaikki sujuu suunnitellusti.

Uusia asuntoja on rakenteilla tällä hetkellä noin 470. Osassa hankkeista on vasta maanrakennustyöt saatu käyntiin, muissa rakennustöiden vaihe vaihtelee, ja yksi hanke on juuri valmistumassa. Vuoteen 2015 ajoittuu varsinainen valmistuvien asuntojen suma, kun noin 350 uutta huoneistoa saadaan mukaan tarjontaan. Osa näistä on tarkoitettu palveluasumiskäyttöön, mutta pääosa on tavanomaisia vuokraasuntoja.

VAV painottaa nyt ja vastaisuudessakin kerrostalorakentamista, eikä rivitaloja tai muita pientalotyyppejä tulla toistaiseksi tekemään. Valtaosa asunnon tarvitsijoista hakee pientä asuntoa, ja sellaisia pystytään parhaiten toteuttamaan järkevään hintaan kerrostaloihin. Toki uusia perheasuntojakin valmistuu jokaiseen kohteeseen, mutta painopisteenä ovat pienet asunnot.

Enää moneen vuoteen uusiin kerrostaloihin ei ole rakennettu huoneistokohtaisia saunoja, vaan sauna tehdään yhteiseksi kaikkien asukkaiden käyttöön. Vaikka saunominen on osa kansallista perinnettä, monet maksavat vuokrassaan mieluummin vaatehuoneesta kuin saunasta.

Asunnot rakentuvat eri puolille Vantaata, mutta painopiste on keskisissä ja läntisissä kaupunginosissa. Tämä on hyvä, sillä tarjonta on pitkään ollut selvästi runsaampaa itäisellä Vantaalla, vaikka kysyntä jakautuu tasapuolisesti ympäri kaupunkia.

Kaikki kohteet sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen ääreen, mitä asuntoa hakevat erityisesti arvostavat.

Lopuksi on todettava, että talouden näkökulmasta näiden kaikkien asuntojen rakentuminen ei olisi voinut paremmin ajoittua. On kurjaa, että maailman ja Suomen talous- ja työllisyysnäkymät ovat huonot, mutta näiden ajanjaksojen myönteinen kääntöpuoli on se, että vuokratalojen rakennuttajat saavat edullisia urakkatarjouksia ja kaivattujen uusien asuntojen vuokrataso saadaan kohtuullisemmaksi kuin mitä se noususuhdanteessa yleensä olisi.

Aurinkoista kevätmieltä jokaiselle!

Teija Ojankoski toimitusjohtaja, VAV

VAV

KUVA: VAULA AUNOLA

2

sisältö VAV-VIESTI 1 | 2014

2 Pääkirjoitus investoi tulevaisuuteen 4 Vantaa

Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipposen haastattelu

12

7

Tilastot kertovat

Vantaan kaupungin asumisesta

8

Asuntomarkkinat

Asumisen nykytila ja tulevaisuus Tartu talousvaikeuksiin ajoissa 10

Neuvoja ja apua saa monesta paikasta Lähiöelämän vuosikymmeniä 12

Rakentaminen muuttui teollisuudeksi VAV:n uusi kohde Pakkalassa 16

Asukkaat tutustuivat koteihinsa ilinpäätös 20 TPieniä asuntoja tarvitaan

16

Puhtaus on puoli ruokaa 22

Puhdista liesituuletin säännöllisesti

23 Lyhyesti: Uusi isännöitsijä, asunnon oikea lämpötila

22

10 Julkaisija:

VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala.

(Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Sosiaalinen luototus voi auttaa hankinnoissa.

Tuotanto:

Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Shutterstock Ulkoasu: Vaula Aunola (AD) | Harri Viitala Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2014 Painos: 10 300 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

3

Valtion kunnille maksamat osuudet ovat laskeneet.

– Tämä valtionosuuksien lasku,

suuret investoinnit ja korkea työttömyysaste rasittavat Vantaan taloutta, sanoo Martti Lipponen.

4

VAV

KUNTA

Vantaa investoi tulevaisuuteen Vantaa on viime vuosina pannut runsaasti rahaa Kehärataan ja Kehä III:n perusparannukseen.

Tällä hetkellä investoinnit painavat kaupungin raha-arkkua suurena velkana. Kaupunkikonsernista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen avaa Vantaan taloustilannettea.

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: TIMO PORTHAN

V

antaan kaupungin talous on haastavassa tilanteessa. Martti Lipposen mukaan velkaa on kertynyt yli miljardi euroa. Jos otetaan mukaan kaupunkikonserni, josta Lipponen vastaa, velka on vieläkin suurempi.

– Konsernissa erityisen velkaisia ovat VAV Asunnot, Vantaan Energia ja VTK Kiinteistöt.

Suurta velkaa selittävät merkittävät investoinnit viime vuosina. Pääradan, Vantaankosken radan ja lentoaseman yhdistävä Kehärata sekä Kehä III:n perusparannus ovat nielleet suuria summia.

– Kokonaisvelasta vajaa kolmannes johtuu näistä joukkoliikenteen infrastruktuurin hankkeista.

Kehäradan varrelle rakennetaan uusia asemia, joista tulee pieniä palvelukeskittymiä. Leinelä sekä Kivistö asuntomessualueineen ovat ensimmäisinä listalla. Samalla turvataan asuntojen ja palvelujen tarve Vantaan kasvavalle

väestölle. Kaupunki kasvaa vuosittain lähes 2500 asukkaalla.

Velkaisuudestaan huolimatta Vantaa piti kunnallisveroprosenttinsa tänä vuonna samana kuin 2013. Veroprosentti on tasan 19.

Joka kymmenes on vailla töitä Lipponen vertaa taloustilanteen eri tekijöiden vaikutusta siihen, kuinka monen veroprosentin menetystä ne vastaavat.

– Valtion kunnille maksamat valtionosuudet ovat laskeneet, ja tämä vastaa yhden kunnallisveroprosentin menetystä tuloissa. Toisen prosentin verran Vantaa on menettänyt tuloja suuren työttömyysasteen takia. Vuonna 2008 kaupungissa oli työttömiä 4 000, nyt on 10 000 ja työttömyysaste on yli 10 prosenttia.

Huolestuttava taloustilanne saa helpotusta matalasta korkotasosta. Velkojen hoitokulut ovat alhaalla. Taattua ei kuitenkaan ole, että tilanne jatkuisi.

– Nyt korkotaso on noin 0,5 prosentin tienoilla. Euroon siirtymisen jälkeen

normaali korkotaso on ollut noin 3–5 prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa, että on piilevä riski, että korkotaso nousee 3–4 prosenttiyksikköä.

Vantaa heräsi tiukkenevaan taloustilanteeseen jo 2012 ja käynnisti talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman.

Tavoitteena on muun muassa menojen karsinta.

– Suunnitelmana on, että talouden tasapaino saavutettaisiin 2017–2018.

Moni Suomen kunta tekee vastaavia ohjelmia vasta nyt. Samoin yt-neuvotteluja käydään useissa kunnissa.

156 kuntaa kiristi vuodenvaihteessa tuloveroprosenttiaan.

Edullisia palveluasuntoja VAV Asunnot Oy on yksi Vantaan kaupunkikonsernin tytäryhtiöistä.

Lipponen kertoo, että talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmalla ei ole suoranaisia vaikutuksia yhtiön perustoimintaan. Sen sijaan VAV:n täytyy pitää kukkaronnyörejä entistäkin tiukemmalla tuottaessaan palveluasuntoja.

VAV

5

Taloustilanteen pitäisi helpottaa parin vuoden päästä.

– Palveluasunnot täytyy tuottaa ja vuokrata kaupungille edullisella markkinahinnalla noudattaen sovittua kulukehitystä. Yhtiön täytyy tehostaa toimintaansa ja tehdä oma tuottavuusohjelma.

Kaupunkikonserni ohjaa VAV:ta yhtenä tytäryhtiönään. Viitekehyksenä ohjauksessa toimivat kaupungin laatima konsernistrategia, joka sisältää konserniohjeet ja hyvän hallinnon periaatteet.

– Operatiiviseen johtoon eli toimitusjohtajan ja hallituksen toimintaan ei puututa. Jos tytäryhtiö harkitsee merkittävää investointia tai siirtymistä uuteen toimintaympäristöön, siihen on pyydettävä suostumus. Kaupunginhallitus ja yleisjaosto ovat konserniasioista päättäviä elimiä.

Yleensä tytäryhtiöt eivät saa pantata omaisuuttaan ilman kaupungin pää-

töksentekoelinten lupaa, mutta VAV on tässä poikkeus.

Suurhankkeet valmistuvat Vantaan taloustilanteen pitäisi helpottaa parin vuoden päästä, ainakin jos korot pysyvät matalalla. Kehärata valmistuu ja otetaan käyttöön kesällä 2015. Samoin Kehä III:n perusparannus valmistuu vuoden parin aikana.

Näin Vantaan vuosittaisten investointien tason pitäisi pian normalisoitua noin 100 miljoonan euron tasolle.

– Vuosittaiset investoinnit jakaantuvat kunnallistekniikan rakentamiseen, talonrakennushankkeisiin ja irtaimen hankintaan. Uudisrakentamiseen on käytettävissä noin 20 miljoonaa vuosittain, mikä riittää esimerkiksi 2,5 päiväkotiin tai yhteen isoon terveyskeskukseen. Kohteet täytyy siis harkita tarkoin.

Kehäradan uudet asemanseudut vaativat paljon investointeja kunnallistekniikan infrastruktuurin rakentamiseen.

– Kehärata ei voi kulkea metsän keskellä ilman matkustajia.

Valtion taholta on ollut pyrkimystä auttaa kuntia niiden talousvaikeuksissa.

Hallitus määritti syksyllä rakennepaketissaan, että kuntien tehtäviä pyritään vähentämään. Lipponen on skeptinen.

– Uskon tämän sitten, kun todellisia päätöksiä tehtävien vähentämisestä tehdään. Tosiasiassa kuntien tehtävien määrä on jo nyt noussut muun muassa uuden vanhuspalvelulain myötä. Sen sijaan mielestäni jäljellä olevien lakien normiohjaus pitäisi käydä läpi – voisiko esimerkiksi minimi- ja maksimirajoja tarkentaa.

•

MARTTI LIPPONEN Vantaan konsernipalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja. Toiminut tehtävässään pian 15 vuotta.

Vantaalla on myös neljä muuta apulaiskaupunginjohtajaa sekä kaupunginjohtaja Kari Nenonen.

Kotoisin Kemistä, opiskellut Vaasassa kauppatieteen maisteriksi. Asuu Espoossa.

– Taloushallinnon tehtäviä oli paljon tarjolla pääkaupunkiseudulla päin. En ole erityisesti hakeutunut Vantaan kaupungille töihin.

Muistoja Vantaan johtotehtävissä on kertynyt paljon.

– Aviapoliksen perustaminen 2000-luvun alussa sekä lentokentän kolmannen kiitotien rakentaminen ovat myös tärkeitä vaiheita. Lentoliikenteen matkustajamäärä, 15 miljoonaa vuodessa, on huima luku 5 miljoonan asukkaan maassa. Lentokentän strateginen merkitys pääkaupunkiseudulle ja koko Suomelle tulisi kunnolla ymmärtää ja hyödyntää.

– Pian aloitettuani apulaiskaupunginjohtajana järjestettiin arkkitehtuurikilpailu Kartanonkosken alueesta. Alueen valmistuttua kauppa ei käynyt lainkaan, ja pelättiin, jäävätkö kiinteistöt käteen. Nyt aluetta kiitellään omaleimaisuudesta.

– Kehärata on yksi merkittävimpiä hankkeita

urani aikana. Siitä puhuttiin jo 1980-luvulla.

Laman aikaan keskustelu pysähtyi, mutta virisi taas vuosituhannen alussa, Lipponen toteaa.

6

VAV

Tilastot kertovat asukkaista Vantaan kaupungin tuoreen tilaston mukaan VAV:n asunnoissa asui vuoden 2014 alussa noin 20 000 henkilöä. Kun koko Vantaan kaupungin asukasmäärä oli vuoden alussa noin 200 000, on joka kymmenes vantaalainen siis vavilainen. Kaupungin tilastot paljastavat mielenkiintoisia faktoja VAV:n ja muiden vantaalaisten asunnontarjoajien asukasrakenteesta.

TEKSTI: TUOMAS ALHO

V

uoden 2014 alun tilaston mukaan VAV:n asukkaiden sukupuolijakauma poikkeaa prosenttiyksikön verran koko Vantaan väestöstä.

VAV:n asukkaista 52 prosenttia on naisia ja 48 prosenttia miehiä, kun kaikista vantaalaisista naisia on 51 prosenttia ja miehiä 49 prosenttia.

Myös muissa vantaalaisissa vuokraasunnoissa sukupuolijakauma on sama kuin VAV:lla, joten naiset näyttävät suosivan vuokra-asumista hiukan miehiä enemmän. Vielä suositumpaa naisten keskuudessa on asumisoikeusasuminen, sillä asumisoikeustaloissa asuvista 54 prosenttia on naisia.

Vantaan monikulttuurisuus näkyy selkeästi vuokra-asumisessa, sillä vantaalaisten vuokratalojen asukkaista 28 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. VAV:n kohdalla tuo osuus on 30 prosenttia, eli hieman kaikkien vuokra-asuntojen keskiarvoa suurempi.

Kaikista vantaalaisista 13 prosenttia on muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä.

Lapsiperheiden suhteellinen osuus VAV:n asukkaista on prosenttiyksikön korkeampi kuin koko Vantaalla. Kolmen tai useamman hengen ruokakunnassa

elää vavilaisista 52 prosenttia, kaikista vantaalaisista 51 prosenttia.

yli 65-vuotiaita on 8 prosenttia, kun koko kaupungissa vastaava luku on 14 prosenttia. Tässä suhteessa VAV ei juuri eroa muista vuokranantajista tai asumisoikeusyhtiöistä: edellisten asukkaista yli 65-vuotiaita on 7 prosenttia ja jälkimmäisten asukkaista 8 prosenttia.

VAV:n asukkaiden jakautuminen eri kaupunginosiin ei merkittävästi poikkea Vantaan väestön yleisestä alueellisesta jakaumasta. Eniten VAV:n asukkaita asuu Hakunilassa (10 % kaikista vavilaisista), joka on asukasluvultaan Vantaan kolmanneksi suurin kaupunginosa, sekä Myyrmäessä (8 % vavilaisista), joka on kaupunginosista suurin. VAV:n vuokrataloja ei ole aivan jokaisessa Vantaan kaupunginosassa, mutta yleisesti vavilaisia asuu eniten niillä alueilla, jotka ovat muutenkin väkiluvultaan suurimpia.

Paljon lapsiperheitä Muihin vantaalaisiin vuokranantajiin verrattuna lapsiperheitä asuu VAV:lla selkeästi enemmän, sillä muiden vuokranantajien asukkaista 44 prosenttia kuuluu kolmen tai useamman hengen ruokakuntaan. Eniten lapsiperheitä asuu kuitenkin omistusoikeusasunnoissa, joiden asukkaista 60 prosenttia kuuluu yli kahden hengen ruokakuntaan.

Lasten osuus VAV:n asukkaista on selkeästi Vantaan keskiarvoa suurempi: alle 16-vuotiaita on vavilaisista 25 prosenttia, mikä on noin 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko Vantaalla. Myös vantaalaisissa asumisoikeusasunnoissa alle 16-vuotiaiden osuus asukkaista on 25 prosenttia, ja muilla vuokranantajilla kuin VAV:lla tuo luku on 19 prosenttia.

Jos lasten osuus vavilaisista on Vantaan keskiarvoa suurempi, on eläkeikäisten asunnoista ja asumisesta osuus puolesVantaalla löydät taan sitä jonkin kaupungin kotisivuilta verran pienempi. www.vantaa.fi, kohdasta VAV:n asukkaista

•

Lisää tilastotietoa

Tietoa Vantaasta.

VAV VAV

7

YHTEISKUNTA

Asuntomarkkinat pui asumisen nykytilaa ja tulevaisuutta Tammikuussa 2014 järjestettiin Helsingin Kalastajatorpalla perinteinen Asuntomarkkinat-seminaari. Satapäinen joukko vuokraja omistusasuntoalan vaikuttajia kerääntyi kuuntelemaan esitelmiä ja puheenvuoroja, joissa arvioitiin asumisen nykyhetken tilannetta, pohdittiin vaihtoehtoja tilanteen kehittämiseksi sekä pohdittiin tulevaisuuden toiveita ja uhkakuvia.

TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: JORMA SILO

A – Uusia asuinkiinteistöjä ei ole pää-

kaupunkiseudulla kaavoitettu todellisen tarpeen mukaisesti, Jari Sarasvuo totesi avauspuheenvuorossaan.

8

VAV

suntomarkkinat 2014 -seminaarin avasi yrityskonsulttina ja televisiokasvona tunnettu Jari Sarasvuo.

Sarasvuo pureutui kriittisessä puheenvuorossaan pääkaupunkiseudun tämän päivän asuntotilanteeseen.

– Pääkaupunkiseudulla on 150 000 sinkkukotia. Yksiöitä on markkinoilla noin 65 000. Tästä syystä Helsingissä maksetaan yksiöistä mielettömiä hintoja.

Sarasvuon mukaan tärkeä syy pienten asuntojen pulaan on virkamiesten joustamattomuus, kun uusia asuinkiinteistöjä ei ole pääkaupunkiseudulla kaavoitettu sen mukaisesti, mikä todellinen tarve on. Helsingin suhteen hän jopa esitti, että asuntopulan taustalla ovat poliittiset tarkoitusperät: suurten asuntojen rakentamista tukemalla tietyt puolueet ovat pyrkineet estämään sen, ettei kaupunkiin muuta liikaa kilpailevien puolueiden äänestäjiä.

Vantaan asuntopolitiikkaa Sarasvuo sen sijaan kehui etunäköisemmäksi kuin Helsingissä, ja myös vantaalaiset virkamiehet ovat hänen mukaansa asuntoasioissa joustavampia. Tällainen

joustavuus on Sarasvuosta ensiarvoisen tärkeää, jotta pääkaupunkiseudun kaupungit kykenevät reagoimaan asuntopulaan.

Ministeri kehittää lähiöitä Asuntoministeri Pia Viitanen esitteli seminaarissa valtakunnallista lähiökehityshanketta, jonka hän käynnisti ministeriksi tultuaan. Viitanen kertoi kiertäneensä hankkeen tiimoilta erilaisissa lähiöissä ympäri Suomea ja havainneensa sen, miten ylpeitä ihmiset ovat asuinalueistaan. Lähiöitä tulee Viitasen mukaan kuitenkin kehittää, ja esimerkiksi alueelliseen eriarvoistumiseen on syytä puuttua politiikan keinoin.

– Lähiöissä on 1,5 miljoonan suomalaisen koti, joten on tärkeätä, että niistä puhutaan myös yhteiskunnallisella tasolla.

Ministerin mukaan lähiöiden kilpailukyvyn kannalta on tärkeää panostaa asuntokannan korjaamiseen. Suomalaiset lähiöt on rakennettu sellaiseen aikaan, että iso osa niistä alkaa nyt olla peruskorjausiässä.

Tästä syystä valtio on kasvattanut tarjoamaansa peruskorjaustukea. Tuen avulla voidaan sekä kehittää lähiöi-

Loppupaneelissa VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski esitti, että koko ARA-lainoitustuote pitäisi uudistaa, muuten eivät edes kunnat halua kohta rakentaa asuntoja nykyisillä lainaehdoilla. Vieressä Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

tä että parantaa työllisyyttä, korosti Viitanen.

Lähiöissä ilmenevien ongelmien suhteen ministeri Viitanen esitti, että niihin tulee reagoida ennaltaehkäisevästi eikä vain sammutella tulipaloja, kun liekki on jo roihahtanut. Hän muistutti kuulijakuntaa Kuopion kaupungin viisaudesta: siellä nykyistä rakentamista suunnitellaan siten, että pyritään ennakoimaan seuraavan 30 vuoden kehityskulut asuntomarkkinoilla.

Normien perkaamista toivottiin Yksittäisten puheenvuorojen jälkeen seminaarissa kuultiin paneelikeskustelua, johon oli otettu mallia tv:n Uutisvuoto-ohjelmasta. Panelisteina toimivat asuntoalan asiantuntijat: YIT:n johtaja Pekka Helin, Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna, Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola sekä VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Uutisvuodon mallin mukaisesti nelikko pääsi kommentoimaan omistus- ja vuokra-asuntoalaa koskevia tuoreita uutisotsikoita.

Panelisteissa herätti vilkasta keskustelua viime marraskuun Kauppalehdessä julkaistu uutinen, jonka mukaan

asuntomarkkinat ovat ”jämähtäneet pysyvään mollitilaan”. Teija Ojankosken mukaan mollitila vallitsee myös kuntien ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden vuokra-asuntotuotannossa, sillä tätä tuotantoa tukeva valtiollinen ARA-lainoitus on muuttunut huonoksi tuotteeksi. Ojankoski esitti, että koko ARA-lainoitustuote pitäisi uudistaa, muuten eivät edes kunnat halua kohta rakentaa asuntoja nykyisillä lainaehdoilla. Hänen mukaansa ei ole oikein, että yhteiskunnan varoja haaskataan käyttämällä niitä huonoon tuotteeseen.

Paneelin lopuksi panelisteilta kysyttiin, mikä olisi paras keino saada mahdollisimman paljon ja laadukkaita asuntoja markkinoille. Kaikki vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että asumista koskevat normisto ja sääntely tulisi laittaa uuteen uskoon. Teija Ojankoski painotti jälleen sitä, että valtion tukijärjestelmä kaipaa reipasta remonttia.

Uudistusta ja karsimista kaipaavat hänen mukaansa myös kaupunkien kaavoitusnormit.

– Lakataan korostamasta pelkkää kaunista kaupunkikuvaa ja ruvetaan tekemään ihmisille koteja, päätti Ojankoski puheenvuoronsa.

Asuntoministeri Pia Viitasen mukaan lähiöitä tulee edelleen kehittää, ja esimerkiksi alueelliseen eriarvoistumiseen on syytä puuttua politiikan keinoin.

•

VAV

9

Tartu talousvaikeuksiin ajoissa TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVA: SHUTTERSTOCK

Täältä saa neuvoja taloudenhoitoon Martat neuvovat taloudesta puhelimessa ja netissä. www.martat.fi puh. 0600 14882 (ma–pe klo 12–15, 1,70€€/min + ppm) www.raha-asiat.fi Kaikenikäisille vinkkejä muun muassa talouden suunnittelusta ja säästämisestä.

Takuu-Säätiö auttaa velkaantuneita. www.takuu-saatio.fi Maksuttomalle velkalinjalle 0800 9 8009 (ma–pe klo 10 –14) voi soittaa nimettömästi.

Talouden pulmatilanteita voi paikata matalakorkoisella lainalla, jonka myöntää Vantaan kaupungin sosiaalinen luototus.

S

osiaalinen luototus on pienituloisille ja vähävaraisille tarkoitettu talouden apukeino yllättävissä elämäntilanteissa.

– Jos vuokrat ja laskut alkavat olla rästissä, kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä. Mitä pienempiä ongelmat ovat, sitä helpompi ne on hoitaa.

Moni kokee ongelmistaan turhaan häpeää ja epäonnistumista, toteaa Vantaan kaupungin sosiaalisen luototuksen esimies Pirkko-Liisa Luotonen.

Sosiaalinen luototus on vaihtoehto kalliille kulutusluotoille ja pikavipeille. Se onkin tarkoitettu vantaalaisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada muuta kohtuuhintaista luottoa esimerkiksi puuttuvien vakuuksien ja luottohäiriömerkinnän vuoksi – Luottomme korko on tällä hetkellä 0,5 prosenttia ja sitä voi maksaa takaisin pienimmillään 20 euron kuukausierissä. Tämän halvempaa luottoa ei ole saatavissa!

Luotonen kertoo, että avioero on tyypillinen tilanne, jossa yksilön taloustilanne heikkenee ja syntyy tarve sosiaaliselle luototukselle. Erotessa syntyy kuluja muutosta ja uusista kodinhankinnoista, ja yhtäkkiä pitäisi pärjätä yhden ihmisen tuloilla.

Monesti luullaan, että sosiaalista luototusta voisi saada vain velkojen poismaksuun. Luotonen korjaa, että se on vain yksi tilanne.

– Kaikkiin välttämättömiin itsenäistä selviytymistä tukeviin hankintoihin voi myös saada sosiaalista luototusta.

Moninaisia tilanteita Erilaiset asumiseen liittyvät kuluerät voivat oikeuttaa sosiaaliseen luototukseen. Näitä ovat vuokrarästit, takuuvuokran maksu, muuttokustannukset ja kodin kunnostuskulut, joita vuokranantaja ei maksa.

Lapsiperheillä välttämättömiä kuluja ovat esimerkiksi koululaisen työpöydän hankinta tai uusien kalusteiden ja kodinkoneiden osto vanhan hajotessa tai suurempaan asuntoon muuton

yhteydessä.

Eläkeläiset voivat saada apua esimerkiksi television tai terveydentilaa tukevan erikoissängyn hankintaan.

Yllättävät jäännösverot tai terveyskulut, kuten leikkaus, proteesin uusinta tai silmälasien hankinta ovat välttämättömiä hankintoja.

Myös työssäkäyviä voidaan tukea sosiaalisella luototuksella. Työvälineiden hankintaa voidaan rahoittaa, esimerkiksi kirvesmiehen moottorisahaa. Jos työmatkoihin tarvitaan auto, tähänkin voi saada apua.

Luotonen toivoo, että eri elämäntilanteiden kanssa painivat ihmiset ottaisivat rohkeammin yhteyttä ja kysyisivät mahdollisuutta saada apua.

– Puuttumalla ajoissa ongelmiin ne saadaan helpommin ratkaistua.

Maksuvaraa oltava Sosiaalisesta luototuksesta voi kysyä neuvoa soittamalla. Puhelimitse aloitetaan myös luototuksen hakeminen.

Soittajalle tehdään alkuhaastattelu, jossa karsitaan pois ne, joille luottoa selvästi ei voida myöntää.

Puhelinhaastattelun jälkeen asiakas käy henkilökohtaisessa tapaamisessa sosiaalisen luototuksen toimistolla Tikkurilassa.

– Kolmasosa asiakkaistamme hakeutuu palveluumme itse, ja loput tulevat esimerkiksi ulosottoviranomaisten tai sosiaalitoimen muiden yksiköiden ohjaamina.

Luoton saajan tulee olla pienituloinen, mutta tuloja täytyy kuitenkin olla jonkin verran, jotta maksuvaraa luoton hoitamiselle löytyy. Esimerkiksi vanhempainvapaalla olevat, eläkeläiset ja työssäkäyvät voivat saada luottoa.

Yrittäjille ja opiskelijoilla sitä myönnetään vain poikkeustapauksissa.

Luottoa voi saada 200–10 000 euroa, ja maksuaika on maksimissaan viisi vuotta. Luotto on käytettävä siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Hakijalta edellytetään vapaaehtoista luottohäiriömerkintää luottorekistereihin.

Suomessa sosiaalista luototusta myöntää noin 30 kuntaa, ja Vantaalla

Opastusta velkaantuneille Sosiaalisen luototuksen lisäksi Vantaan kaupunki tarjoaa ilmaista talous- ja velkaneuvontaa.

Talous- ja velkaneuvontaan kannattaa ottaa yhteyttä silloin, kun oma velkatilanne on käynyt vaikeaksi hoitaa ja kun laskuja ja velkoja ei pysty enää hoitamaan.

Talous- ja velkaneuvonta antaa tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidosta, selvittää velkaongelman ratkaisumahdollisuuksia, avustaa velkojen järjestelyssä ja auttaa hakemaan käräjäoikeudesta yksityishenkilön velkajärjestelyä.

Neuvonta auttaa myös hakemuksen laatimisessa, asiakirjojen hankkimisessa, lausumien ja vastineiden laatimisessa sekä mahdollisessa muutoksenhaussa.

Maksuohjelman noudattamiseen voi myös saada neuvontaa ja ohjausta.

Tarvittaessa asiakas ohjataan muihin palveluihin, kuten sosiaaliseen luototukseen.

Puhelinneuvonnassa kartoitetaan alustavasti asiakkaan taloudellinen perustilanne: tulot, menot, varat ja velat.

Velkojen järjestelyä ja taloudellisen tilanteen selvittämistä varten varataan tarvittaessa käyntiaika talous- ja velkaneuvojalle.

www.vantaa.fi/sosiaalinenluototus Sosiaalisen luototuksen ajanvaraus ja neuvonta: 09 839 20173 ma klo 9.00 –10.30, ti klo 14.00 –15.30 ja ke klo 9.00 –10.30 www.vantaa.fi/velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonnan ajanvaraus ja neuvonta: 09 8392 2120 ma, ti ja to klo 9.00 –11.30

VAV

11

Lähiöelämän vuosikymmeniä TEKSTI: TAPIO ROSENGREN // KUVAT: VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

Pähkinärinteen asuinalue 1970- 1980-lukujen vaihteessa.

Etualalla Lammaslampi.

12

VAV

Kahvihetki Länsimäessä 1970-luvulla. Taustallla Länsimäen koulu, joka nyt puretaan.

- Maaltamuuttoliike oli niin valtava, että asunnoista oli koko ajan pula ja rakentaminen keskittyi kerrostaloihin, Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Susanna Paavola kertoo.

60- ja 70-luvulla siirryttiin metsäkaupungeista tiiviiseen lähiörakentamiseen. Samaan aikaan rakentaminen muuttui teollisuudeksi.

K

un Lapin sota päättyi vuonna 1945, Suomi suuntasi nopeasti huomionsa maan jälleenrakentamiseen. Samaan aikaan kun teollisuus oli jälleen polkaistu käyntiin sotakorvausten suorittamista varten, oli sodan jälkeen luovutetuilta alueilta kodittomiksi jäänyt yli 100 000 henkeä. Heitä varten esimerkiksi pääkaupunkiseudulle rakennettiin runsaasti rintamamiestaloja ja muuta pienasutusta.

Maaltamuutto alkoi jo 50-luvulla, mutta kiihtyi huippuunsa 60-luvulle siirryttäessä. Maa -ja metsätalouden parissa työskentelevien määrä laski voimakkaasti.

Suuresta muuttoliikkeestä seurasi suuri asuntopula, joka johti rakentamisen voimistumiseen ja muuttumiseen teollisempaan suuntaan. Suurin osa maaltamuutosta kohdistui isojen kaupunkien lähiöihin. Lähiöissä maalta muuttaneet saivat asuntoja korkeista kerrostaloista, ja pääkaupunkiseudun asumistiheys kasvoi samalla.

Muutospaine pakotti kehittämään rakentamista Vantaan kaupunginmuseon raken-

nustutkija Susanna Paavolan mukaan maaltamuuton käynnistyttyä ja työpaikkojen siirryttyä pääkaupunkiseudulle kasvoi myös asuntojen tarve nopeaan tahtiin. Muuttoliike oli niin valtava, että asunnoista oli koko ajan pulaa, ja siksi rakentaminen siirtyi 50-luvun pientaloista nopeasti kerrostaloihin.

Asuntojen kasvava tarve johti siihen, että niitä oli rakennettava yhä kiihtyvämpään tahtiin. 60-luvun kasvun vuosina ja viimeistään 70-luvulla tämä johti teollisempaan rakennustapaan, jolloin tehtaista valmistuneet isot elementit koottiin korkeiksi kerrostaloiksi lähes suoraan liukuhihnalta. Esimerkiksi Länsimäessä sijainnut Hakan tehdas tuotti näitä betonielementtejä, joita sitten pystytettiin tehtaan lähelle kerrostaloiksi, jotta uusille työläisille saataisiin asuntoja.

Samaan aikaan myös rakennustekniikoissa tapahtui voimakasta kehittymistä. Raskaiden työkoneiden, nostureiden ja esimerkiksi betonielementtien kehittyminen teki rakentamisesta helppoa ja nopeaa.

– Oikeastaan 70-luvulla se tekniikka viimeistään kehittyi niin, että voiVAV

13

Melrose esiintyy Länsimäen koululla vuonna 1981.

Vantaan kaupunkikuvasta tunnistaa rakentamisen historialliset trendit.

Myyrmäen yhteiskoulun luovaa ilmaisua 1970-luvulla.

14

VAV

tiin rakentaa tehokkaalla ja rationaalisella tavalla. Samalla tietysti materiaalit halpenivat, hän kuvailee.

Paavolan mukaan Vantaan rakentamisessa on selvästi näkynyt erilaisten ideologioiden vaikutus eri aikakausien välillä. Se on aiheuttanut myös selvästi eri näköisiä lähiöitä Vantaalle, riippuen alueen talojen rakennusvuodesta.

Rakentaminen muuttui teollisuudeksi Maaltamuuton alkupuolella asukkailla oli halu asua metsän ja luonnon lähellä ja lähiöitä rakennettiin paitsi tehokkaasti, myös ihmisen viihtyvyyttä korostaen.

– Silloin alussa rakentaminen oli vielä kokeiluluonteisempaa ja ideologisena taustana oli niin sanottu metsäkaupun-

ki, eli luonnonläheinen suunnittelu.

Rakennusmenetelmätkään eivät olleet vielä tuolloin kehittyneet niin pitkälle.

Paavola mainitsee tämän kaltaisesta rakentamisesta esimerkkinä Kaivokselan lähiön. Hänen mukaansa talojen rakennusvälit olivat siellä pitkiä ja rakentaminen suunniteltu maaston mukaan.

70-luvulla rakentaminen muuttui teolliseksi, ja nopeasti pystytetyt talot tehtiin tiukasti toisiinsa kiinni, eikä metsää säästelty alueen ympäriltä.

Rakentaminen oli tuohon aikaan tehokasta, mutta nopeudesta oli haittaakin.

Tehokkuusvaatimusten kasvettua taloja suunniteltiin enemmän rakennuskoneiden ehdoilla.

Tästä syystä 70-luvun rakentaminen saattaa nykypäivän ihmiselle vaikuttaa kylmemmältä. Esimerkkinä Paavola mainitsee Vantaan Havukosken, missä luontoa ei ole otettu alueen suunnittelussa yhtä paljon huomioon kuin esimerkiksi Kaivokselassa.

– Silloin 70-luvulla kompaktissa kaupunki-ideologiassa oli kuitenkin loppujen lopuksi tärkeänä periaatteena, että ihmiset kohtaisivat toisiaan lähiöissä eikä kyse ollut vain siitä, että kasataan neliöitä toisen päälle, hän naurahtaa.

80-luvulle siirryttäessä rakentamisen tyylisuunta alkoi taas muuttua ja se muuttui vähemmän standardinomaiseksi arkkitehtuurin näkökulmasta.

Tuolloin yksityiskohtiin kiinnitettiin huomiota paljon enemmän. Kerrostaloja ei enää rakennettu korkeiksi tornitaloiksi. Lähiöiden ympärille jätettiin viheralueita eikä koko aluetta päällystetty betonilla.

Vaskivuoren pohjoispuolelle rakennetaan vuonna 1973.

Nyt 2000-luvulla rakentaminen on kääntynyt takaisin individualismiin, ja Vantaalle rakennetaan Kartanonkosken tapaisia asuinalueita, joiden rakennukset eroavat toisistaan muodoiltaan ja väreiltään. Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudun rakennuspolitiikka onkin suuntautumassa bulevardityyppiseen rakentamiseen. Suunta on siis kääntynyt erottautumiseen päin. Vantaa muovautuu koko ajan uudelleen, ja Susanna Paavolan mukaan kehitystä tapahtuu jatkuvasti.

– Varsinkin tämä Kehärata tulee valmistuessaan muokkaamaan Vantaan asumista valtavasti Tarvittiin uudisraivaajahenkeä Seija Uitto muutti kerrostaloon Vantaan Länsimäkeen heti rakennuksen valmistuttua vuoden 1969 lopussa. Yli neljäkymmentä vuotta samassa talossa asuneena hän on seurannut Länsimäen ja koko Vantaan kasvua asutuskeskuksena.

Kun Uitto miehensä ja lapsensa kanssa muutti Vantaalle, oli Länsimäessä vasta kaksi valmista kerrostaloa, ja useita muita oli samaan aikaan rakenteilla.

Keskelle metsää rakennetut kerrostalot olivat ensimmäisiä rakennuksia alueella ja palvelut tulivat vasta myöhemmin lähelle.

– Se oli muutto maalta ihan keskelle korpea. Sanotaanko niin, että olimme ihan oikeasti kuin jotain Amerikan uudisraivaajia. Silloin saattoi alueella olla susia ja karhuja, ja paljon muita metsän eläimiä.

Länsimäkeen kohosi nopeasti useita suuria kerrostaloja, ja pikkuhiljaa

Ennen talon kaikki asukkaat tunsivat toisensa.

Länsimäen Dynamo vuonna 1983.

valmistuivat myös alueen palvelut.

Alussa ei alueella ollut edes töitä Hakan elementtitehdasta lukuun ottamatta.

Muualle liikkuminen oli hankalaa, kun nykyisen kaltaista joukkoliikennettä ei vielä tuohon aikaan ollut.

Maaltamuuton takia lähiöt täyttyivät ihmisistä ja asumistiheys kasvoi nopeasti. Uudet asukkaat huomasivat pian, että heidän olisi itse järjestäydyttävä ja ajettava asioitaan eteenpäin. Ei ole sattumaa, että samaan aikaan erilaiset poliittiset ja ammattijärjestöt kasvattivat suosiotaan. Seija Uiton mukaan esimerkiksi Länsimäessä voimakas asukasyhdistystoiminta sai alueelle palveluita, joita sinne ei kunnan toimesta ensin saatu.

– Kyllä meitä silloin kuunneltiin ihan ministeritasolla asti, jos sitä tarvittiin.

Meillä oli paljon toimintaa, ja asukkaat olivat itse alueen kehityksessä mukana.

Lähiöasuminen on muuttunut Asuminen on vuosien aikana Uiton mukaan muuttunut selkeästi. Ennen

hänestä tuntui, että kaikki asukkaat tunsivat toisensa ja tekeminen oli läheisempää.

– Samalla tavalla ei olla enää yhtenäisiä. Joissain taloissa on vielä yhteistoimintaa ja joillain alueilla on omia asukastoimikuntia. Uiton mukaan lähiöissä huomasi, miten tärkeää nuorisolle on keksiä tekemistä. Nuorisotalot olivatkin alusta asti suosittuja.

– Meillä Länsimäessä oli mahdollisuudet liikkua luonnossa, ja tuntuu että urheilumahdollisuuksia tänne edelleen tehdään lisää.

Länsimäen nuorisotoiminnan hedelmistä suomalaisen musiikin puolella voidaan mainita esimerkiksi Clifters ja Melrose, joiden alkunuotit soitettiin paikallisissa kouluissa ja nuorisotalolla. Uiton mukaan lähiöissä asumisen viihtyvyys riippuu asukkaista itsestään. Omalla aktiivisuudella voi saada paljon aikaan niin oman kuin muidenkin ihmisten viihtyvyyden lisäämiseksi.

•

VAV

15

MEIDÄN KOTONA

Lottovoitto Jumbon kupeessa VAV:n uuden uutukainen kohde Pakkalassa on Anne Kittilän mielestä lottovoitto. Työmatka lyhenee, palvelut ovat lähellä ja asunto on ihana. Asukkaat pääsivät tutustumaan tuleviin koteihinsa pari viikkoa ennen muuttopäivää.

Miltä uusi koti vaikuttaa?

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: JUHA LOIKKANEN

A

nne Kittilä katsoo iloisena tulevaa asuintaloaan ja odottaa malttamattomana, että pääsee katsomaan, miltä tulevan kodin 58,5 neliötä oikein näyttävät. Puoliso Tuomas Salmela saa kuulumiset heti Kittilältä, kunhan uusi koti on ”syynätty”.

Pakkalanrinne 6 sijaitsee hyvällä paikalla kauppakeskus Jumbon läheisyydessä. Lämpimän punaisia tiilijulkisivuja täydentävät isot lasiteVAV Asunnot Oy:n uusin kohde sijaitsee tut parvekkeet. Uudet osoitteessa Pakkalanrinne 6. Asukkaat pääasukkaat pääsivät sivät muuttamaan taloon 28.2.2014. Asuntutustumaan taloon tojen keskipinta-ala on 57 neliötä ja niitä on jo etukäteen. kaikkiaan 35.

Kevättalvisen Pakkala sijaitsee Vantaan keskiosassa, auringonpaisteen Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolella. kanssa loistaa Kaupunginosa on saanut nimensä Backaksen kilpaa Anne kartanosta. Tammiston-Pakkalan alue on Kittilän iloinen nopeasti kehittyvä seudullinen kaupallinen hymy. keskus. Pakkalan alueita ovat Kartanonkoski, – Tämä on Sandbacka ja Pakkalanrinne. Yritystoiminta kuin lottoon monipuolista, ja alueella on myös kouluja voitto. Ihan sekä päiväkoteja. mahtavaa.

Olemme töissä Helsinki-Vantaan lentoase-

Pakkalanrinne 6

16

VAV

malla kolmivuorotyössä, ja työmatka lyhenee huomattavasti. Muutamme tänne Espoosta.

Myös kauppakeskus Jumbon läheisyys on Kittilän mukaan tosi hyvä asia, ja ympäristössä pariskunnan on mukava liikkua koiriensa kanssa.

Hetkeä myöhemmin Anne Kittilä avaa uuden kotinsa oven. Hyväntuulinen nuori nainen saa vain sanottua ”ihana, mahtava uusi koti”.

Taloyhtiön pihalle saapuu koko ajan enemmän tulevia asukkaita. Joku katsoo autopaikat, toinen ilmansuunnat ja kaikki tutustuvat koteihinsa. Yllättävästi löytyy tuttujakin. Lentoasemalla työskentelee myös Kittilän ja Salmelan tuleva naapuri Jari Hiltunen.

- Sain 48 neliön avaran kaksion Brapusta, Kittilä ja Salmela puolestaan A-rapusta. Olen todella tyytyväinen, sillä vuokrani pienenee ja työmatka lyhenee samalla, kertoo Hiekkaharjusta muuttava Hiltunen.

Vaikka pyöräillen töihin Jari Hiltunen pitää erinomaisena sitä, että uusi koti on hyvällä paikalla. Kolmivuorotyössä on tärkeää myös kodin läheisyys.

– Työvuorot vaihtelevat paljon ja

Alueelta löytyvät hyvät palvelut ja loistavat ulkoilumaastot.

Anne Kittilä uuden kodin ovella.

VAV

17

Jari Hiltunen tutki pesukoneen ja totesi hyväksi. - Olen tottunut pesemään pyykit talopesulassa. On kätevää, kun märkiä pyykkejä ei tarvitse kuivattaa kotona.

Isot lasitetut parvekkeet ja kuistit tuovat lisää neliöitä.

Taloyhtiön saunaan mahtuu hyvin isompikin saunaseurue.

18

VAV

palautumiseen tarvitaan aikaa. Julkiset kulkuyhteydet ovat hyvät ja voin huristella myös pyörällä töihin tai kauppaan.

Asun Hiekkaharjussa lähes pellon keskellä.

Uuden kotinsa ympäristöä Hiltunen kehuu myös ja lenkkeilymaastoja.

– Haltialan tilallekaan ei ole pitkä matka, ja puitteet elämiselle ovat muutenkin mainiot.

Uuden kodin varustetaso saa Hiltuselta kiitosta, ja pyykkitupa on seuraavana katselmuslistalla. Hiltunen tutkii pesukoneen ja kehuu hyväksi. Pesutupa on selkeästi sijoitettu ja valoisa.

– Mahtava. Olen sinkkuna tottunut käyttämään pyykkitupaa. Se on kätevä, koska pyykit saa mukaan lähes kuivina. Kerran viikossa oleva pyykkivuoro on minulle sopiva.

Hiltunen silmäilee myös autopaikkoja, joista osa on katettu. Ihan reilu peli Hiltusen mielestä, että autopaikat arvotaan ja onnetar suosii joitakin katetuilla autopaikoilla.

Iso lasitettu parveke on Hiltuselle mieleinen. Hän on aiemmalta ammatiltaan puuseppä. Jos tekee mieli tehdä parvekkeelle jotain pientä, niin äkkiäkös se käy.

Ensimmäinen asunto A-talossa tunnelmoivat myös nuoripari Tiia Ojala ja Niko Forsgren.

– Näyttää hyvältä. Tämä on meidän ensiasunto, neliöitä on 58. Odotamme kovasti, että pääsemme muuttamaan

Tiina Ojala odottaa innolla uuden kodin sisustamista.

tänne ja laittamaan asuntoa. Odotamme innolla myös uusia naapureita ja toivomme, että naapurisuhteet ovat hyvät.

Tiia Ojala sanoo, että Pakkalan alue on monipuolinen ja viihtyisä. Täältä pääsee hyvin vaikkapa elokuviin.

Tulevien asukkaiden lisäksi myös VAV:n henkilökuntaa on paikalla tutustumassa valmistuvaan kohteeseen ja vastaamassa asukkaiden kysymyksiin.

VAV:n rakennuttaja-asiamies Liisa Holmberg opastaa asukkaita pyykkitupaan ja saunatiloihin.

– Tunnelma on sananmukaisesti kodikas, sillä tämän kohteen valmistumista on odotettu ja asukkaat ovat jännittäneet asukasvalintoja. Nyt hetki on kovinkin konkreettinen.

Muutama uusi asukas kertoo, että he ovat käyneet katsomassa jo etukäteen kohteen sijaintia. Asunnonsaanti-ilmoituksen jälkeen kohteen lähistöllä on käynyt ”autokuntia”. Ja varmasti käy vielä ennen muuttopäivääkin. Myös lähellä sijaitseva päiväkoti on katsottu, ja tiesipä eräskin, että vastapäiseen taloyhtiöön muutettiin jo viikko sitten.

– Tykkään tästä kovasti itsekin, viihtyisin täällä varmasti. Talo on tyylikäs ja parvekkeet kuin lisähuoneita lasituksineen. Isot lasipinnat rappukäytävässä tuovat luonnonvaloa, ja värit ovat harmonisia, Holmberg sanoo.

Liisa Holmberg kipuaa A-rapun kerroksiin ja juttelee tulevien asukkaiden kanssa. Ilo uudesta asunnosta on tarttuvaa, ja Holmberg sanookin, että

on hyvä tunne nähdä tyytyväisiä ihmisiä. Onhan asunto elämän tärkeimpiä asioita.

Keinutuoli tulee mukaan Annele Laakso on myös tyytyväinen Pakkalanrinne 6:n tuleva asukas. Havukoskella asuva Laakso arvelee, että muutosta tulee rankka. Pakkaaminen pitää suunnitella ja tehdä hyvin. Uusia hankintoja Laakso tekee harkiten, ja kehuu myös kierrätettyjen huonekalujen ja tavaroiden laatua.

Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena.

Myös vanhat huonekalut ja tavarat kannattaa kierrättää.

Laakson poika asuu lähistöllä, joten on mukavaa, ettei välimatka ole niin pitkä. Laakson uusi asunto on A-rapun ensimmäisessä kerroksessa, ja terassiparveke koukutti heti hänet.

– Olen aina haaveillut omasta pihasta tai isosta terassista. Uuden kotini 52 neliötä on pohjaltaan erinomainen, ja terassi on kuin kruunu kaikelle. Taloyhtiön piha on avara ja koko alue sopivan väljä, Laakso sanoo.

Annele Laakso odottaa uusia naapureita innolla.

– Kiva on tutustua. Olemme kaikki saaneet komeasta talosta hyvät kodit.

Mikä mahtaa olla Annele Laakson varmimmin mukaan otettava tavara Havukoskelta?

– Se on isäni veljen tekemä kiikkustuoli. Se lähtee ehdottomasti mukaan.

•

Tyylikkään talon värimaailma on harmoninen ja rauhallinen.

Annele Laakso muuttaa Pakkalaan Havukoskelta.

VAV

19

TILINPÄ ÄTÖS 2013

VAV:n vuokra-asuntojen rakentaminen on vilkastumassa. Toimitusjohtaja Teija Ojankosken mukaan kohteet tulevat hyvien liikenneyhteyksien päähän ja palveluiden ääreen.

Usein asunto pitäisi saada nopeasti VAV:n asuntoa hakevista jopa 56 prosenttia on ensimmäisessä kiireellisyysluokassa.

VAV kiinnittää lähitulevaisuudessa huomiota erityisesti pienten asuntojen tuotantoon.

TEKSTI JA KUVAT PIIA KUNNAS

20 VAV

V

uokra-asuntoa odottavilla on tiukat ajat, sillä asuntojen vaihtuvuus on hyvin pientä. Luottamushenkilöille järjestetyssä tilinpäätösillassa puhunut VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoi, että nykyisessä taloustilanteessa ihmiset eivät eroa, eivät muuta yhteen, eivätkä osta omaa asuntoa kovin helposti.

Viime vuoden lopussa VAV:n asunnonhakurekisterissä oli noin 4 900 hakemusta. Yhä useammalla hakijalla on kiireellinen asunnontarve.

Hakijoista 45 prosenttia oli ensimmäisessä kiireellisyysluokassa, yksin asuntoa hakevista jopa 56 prosenttia.

Ensimmäisessä kiireellisyysluokassa ovat hakijat, joilla on esimerkiksi asunnottomuuden uhka.

Perheellisillä hakijoilla tilanne on parempi, sillä isompia perheasuntoja on tarjolla enemmän kuin pieniä asuntoja. Tulevaisuudessa keskitytäänkin erityisesti pienten asuntojen tuotantoon. − Rakennamme pieniä asuntoja niin paljon kuin kaavoitus sallii, Ojankoski sanoi.

Pieniä asuntoja tulee esimerkiksi Mikkolan Marsinkuja 1:een, missä puretaan vanha, huonokuntoinen kiinteistö ja tilalle rakennetaan 200 huoneiston kerrostalokohde.

Uudisrakentamisen suhteen onkin koittamassa valoisammat ajat. − Olemme valmistelleet uudistuotantoa muutaman vuoden, ja nyt hankkeita on saatu käyntiin, Ojankoski iloitsi.

Rakenteilla on kaikkiaan 455 asun-

Noin puolet kiinteistökannasta on korjausiässä, mikä näkyy vuokrien korotuksissa.

toa. Niistä noin sata valmistuu tänä vuonna, noin 300 ensi vuonna. VAV tuottaa korkotuettujen vuokra-asuntojen lisäksi palveluasuntoja ja toteuttaa yksittäisiä, ympäristön kestävyyttä tukevia koerakennushankkeita.

Tällainen koerakennushanke on Kivistön asuntomessualueelle ensi vuonna valmistuva 87 huoneiston talo, jossa kokeillaan uusio- ja kierrätysmateriaalien hyödyntämistä huoneistojen ulkopuolisissa rakenteissa. Esimerkiksi kivijalassa käytetään kierrätystiiltä. − Tulevaisuudessa joudumme kiinnittämään yhä enemmän huomiota kierrätysmateriaalien käyttämiseen ja hukkamateriaalin välttämiseen, Ojankoski sanoi.

Asumisterveys etusijalla Kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto kertoi tilinpäätösillassa, että noin puolet VAV:n kiinteistöistä vaatii lähivuosina isoja korjauksia. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että 90-luvun alussa rakennetut asunnot tulevat nyt korjausikään.

Nämä muodostavat noin 40 prosenttia koko kiinteistökannasta. Lisäksi 70-luvulla rakennetut kiinteistöt vaativat myös korjauksia.

VAV haluaa kuitenkin välttää korjaustoiminnasta aiheutuvaa velkaantumista. Siksi korjauksiin on kerätty vähitellen rahaa jo lähes kymmenen vuotta. Siitä huolimatta korjauseurot ovat tiukilla, ja VAV joutuu keskittymään vain tärkeimpiin korjauksiin.

Kiinteistöjen lisääntyneet vesivuodot

ovat syöneet erityisesti korjauksiin rahastoituja varoja.

Viime vuonna pitkän tähtäimen suunnitelmaan kuuluvat korjaukset keskittyivät kylpyhuoneisiin. Ne veivät 56 prosenttia korjauksiin kuluneesta 7,3 miljoonasta eurosta. − Pyrimme pitämään kunnossa erityisesti asumisterveyteen vaikuttavat asiat. Sen vuoksi keskityimme esimerkiksi kylpyhuoneiden vesieristyksiin, vaikka keittiöihin oli tarkoitus laittaa enemmän korjausrahaa, Aalto sanoi.

Keittiöiden osuus pts-korjauksista oli 15 prosenttia, LVI-järjestelmien 13 prosenttia ja vesikattojen 7 prosenttia. Vanhojen varttikattojen elinkaari ei ollut niin pitkä kuin aikaisemmin kuviteltiin, joten niitä vaihdettiin peltikatoiksi. Sen sijaan laajamittaisia julkisivukorjauksia ei vielä viime vuonna tehty, vaikka niille alkaisi olla tarvetta.

Vuosikorjauksista suurimman osan (47 prosenttia) lohkaisivat huoneistokorjaukset. Nämä olivat Aallon mukaan käytännössä muuton yhteydessä tehtyjä korjauksia, jotka liittyvät pääosin siihen, että asunto on kulunut asumisen aikana.

Vuokranmaksuissa viivästyksiä VAV Asunnot Oy:n keskimääräinen neliövuokra on 1.3.2014 alkaen 11,45 euroa kuukaudessa, kun se oli 1.3.2013 alkaen 10,97 euroa kuukaudessa. Toimitusjohtaja Teija Ojankoski muistutti, että yritys ei tavoittele voittoa, vaan menot pyritään kattamaan

vuokratuotoilla.

Yhtiön liikevaihto oli 80,3 miljoonaa euroa, jossa vajaan viiden prosentin nousu tuli vuokrankorotusten lisäksi muutamista uusista kohteista.

Vuokrausaste oli viime vuonna 99,5 prosenttia, ja asuntojen tyhjyydet vähenivät 24 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Luvuissa on mukana myös remonttityhjyydet. Talouspäällikkö Liisa Kälvälä sanoikin, että vuokraus-asteen suhteen ei enää paljon voida petrata.

Viime vuoden osalta yksi ilouutinen oli se, että korot pysyivät alhaalla. − Pääomakustannukset eli lainat ja niiden korot olivat vain 43 prosenttia keskivuokrasta. Liikevaihtoon suhteutettu korkorasite oli ennätyksellisen alhainen, Kälvälä kertoi.

Yleinen taloustilanne näkyy siinä, että vuokranmaksuun liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Häädöt liittyvätkin yleensä maksuvaikeuksiin, eivät häiriökäyttäytymiseen.

Haasteiden määrä kasvoi 18 prosenttia edellisvuodesta, ja niitä lähetettiin keskimäärin 49 kappaletta kuukaudessa. VAV on pystynyt kuitenkin pitämään tilanteen hallinnassa varhaisella puuttumisella, sillä häätöön johti vain keskimäärin viisi haastetta kuukaudessa.

•

Tilinpäätösiltaan kutsutut luottamushenkilöt keskustelivat aktiivisesti asumiseen ja tilinpäätökseen liittyvistä asioista.

VAV

21

Puhtaus on puoli ruokaa – puhdista rasvansuodatin TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN

Metallisuodatin on yleisin Liesituulettimen rasvansuodatin on Aallon mukaan useimmiten konepestävää pesunkestävää metalliverkkoa. Suodattimessa saattaa olla vaahtomuovia, vanukuitua ja joissakin tapauksissa vaihdettava kuitusuodatin.

Omalta isännöitsijältä tai huoltoyhtiöstä voi tarvittaessa kysyä lisätietoja, sillä heillä on parhaat kohdekohtaiset tiedot käytössä olevista rasvasuodattimista.

Metallisen rasvansuodattimen voi pestä kuumassa astianpesuaineliuoksessa ja harjata pehmeällä harjalla tai jopa pestä astianpesukoneessa, jos asukaskansiossa on tästä maininta.

Pehmeä ja huokoinen rasvasuodatin voidaan pestä käsin. Muista huolellinen huuhtominen.

Liesituuletin on pidettävä päältä ja alta puhtaana. Isännöitsijältä tai huoltoyhtiöstä saat tarvittaessa opastusta.

22 VAV

Käryt eivät leviä keittiöstä, kun liesituuletinta hoidetaan oikein.

Metallisen suodattimen voi pestä myös astianpesukoneessa.

Kuva: VAV

KUVA: SHUTTERSTOCK

Liesituulettimen rasvansuodatin sitoo puhtaana parhaiten rasvahiukkasia ja poistaa tehokkaasti ruoanlaiton käryjä.

VAV Asunnot Oy:n kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto toteaa, että liian usein rasvansuodatin päästetään siihen kuntoon, että sen puhdistaminen on työlästä ja aikaa vievää.

Kotikokin käryt saadaan helposti pois, kun liesituulettimessa on puhtaan raikas rasvasuodatin. Ei siis pidä tuijotella pelkästään pannuja ja kasareita vaan katsoa myös miltä liesituuletin näyttää.

Aalto sanoo, että tukkeutunut rasvansuodatin päästää ajan myötä rasvaa liedelle.

Myös ilman kulku hormissa hankaloituu.

Tällöin ei yleensä auta muu kuin rasvansuodattimen liuottaminen esimerkiksi konetiskitabletin kanssa.

Säännöllinen puhdistaminen sujuu jopa kuumalla vedellä ja nestesaippualiuoksella.

Ihan niin kuin missä tahansa siivouksen vaiheessa – säännöllinen ja ylläpitävä puhdistus on nopeinta Rasvansuodattimien puhdistus kuuluu asukkaan velvollisuuksiin. Puhdistamattomuus on useimmiten merkki myös siitä, miten koko kotia hoidetaan tai ei hoideta.

lyhyesti Asunnon oikea lämpötila

Isännöitsijä Kirsi Lipponen.

Kuva: Timo Porthan

Uusi isännöitsijä Korson alueelle VAV:n Korson alueen talojen isännöitsijä vaihtui helmikuussa. Uusi isännöitsijä on Kirsi Lipponen, joka aloitti työt VAV:n palveluksessa tammikuussa. Hän seuraa Korson alueen isännöitsijänä Hanna Pölkkiä, joka jäi äitiysvapaalle 7.2.

Lipposella on isännöitsijän ammattitutkinto, ja hänellä on myös aiempaa kokemusta isännöintitehtävistä Vantaalla.

Ennen VAV:ta Lipponen työskenteli Corbel Oy:llä, jossa hänen toimenkuvanaan oli SATOn asuntojen isännöinti Uudenmaan alueella.

Talvikaudella asunnon sisäilma saattaa joskus tuntua kylmältä. Jos epäilet, että asunnon lämpötila on tippunut liian alhaiseksi, sinun kannattaa ensiksi selvittää asia lämpömittarin avulla. Lämpö tulee mitata huoneen keskeltä, sillä seinän vieressä lämpötila on usein keskiarvoa alhaisempi.

Asuntojen suositeltu sisälämpötila on 20–22 astetta. Jos lämpötila on jatkuvasti alle 20 astetta, voit ottaa yhteyttä kiinteistösi huoltoyhtiöön. Ongelma ratkeaa yleensä lämpöpatterin ilmaamisella tai säätämisellä.

Jos sisäilma tuntuu kylmältä, mittaa lämpötila ennen kuin kutsut huoltoyhtiön.

VUOKRAA UUSI KOTI KAIVOKSELASTA Kaivokselaan, osoitteeseen Husbackankuja 1, valmistuu kesäkuun 2014 lopussa uusi VAV:n kerrostalokohde. Haku uuden kohteen asuntoihin alkaa 14.3. ja päättyy 28.3. Husbackankuja 1:stä tulee haettavaksi yhteensä 46 huoneistoa. Huoneistot ovat kaksioita ja kolmioita, kooltaan 45–73 m². Tarkempaa tietoa Husbackankuja 1:stä ja sen asunnoista löydät VAV:n kotisivuilta www.vav.fi, kohdasta Uustuotanto.

Husbackankujan huoneistojen jyvitetty kuukausivuokra on 14,67 €/m², minkä lisäksi vuokran yhteydessä peritään vesiennakkomaksu.

HAKUOHJEET Husbackankuja 1:n asuntoja voi hakea sähköisellä asuntohakemuksella, joka löytyy VAV:n kotisivuilta www.vav.fi. Asuntoa voi hakea myös paperilomakkeella, joita saa VAV:n toimistolta Tikkurilasta. Samalla hakemuksella voi hakea asuntoa myös muista VAV:n kohteista.

Asuntohakemuksen mukana ei tarvitse toimittaa liitepapereita. Hakijoita koskevat varallisuusylärajat, jotka voi tarkistaa VAV:n kotisivuilta. Asukkaiksi valituille ilmoitetaan valinnasta huhtikuun aikana.

VAV

23

Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Isännöitsijä Maarit Rantsi

Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Maria Uronen

Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1487 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi

Isännöitsijä Kirsi Lipponen

Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1449 Sähköposti: kirsi.lipponen@vav.fi

Isännöitsijä Susanna Kasonen Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Katri Vatanen

Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1488 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanen

Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki

Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys

VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Asukasvalinta

Sähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491 Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Vuokravalvonta

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asumisneuvonta

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.