1
antaa-Kerava
antaa–Kerava Hyvinvointialue aloittaa – tätä Vasemmisto ajaa!
l l l l
”Perhepalveluista saa varmuutta tulevaan” Lähipalvelusi säilyvät Henkilöstön hyvinvointi takaa hoivan Ei sotebisnekselle! KUVA: PINJA NIKKI
2
antaa-Kerava
Palvelut löytyvät jatkossakin tutuista paikoista. Käynnissä on historiallinen soteuudistus. Suomeen on rakennettu uusi hallintorakenne, hyvinvointialueet, jotka vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Miten Keravan ja Vantaan asukkaiden elämä muuttuu? Kun hammasta särkee, minne mennä hoitoon? – Voit mennä samaan hammashoitolaan kuin ennenkin, lähipalvelusi säilyvät, Pia Lohikoski vastaa kysymykseen. Hän on kansanedustaja, Keravan kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointialueen aluevaltuutettu. Hän johtaa Vasemmiston ryhmää aluevaltuustossa, joka on viime kuukausina linjannut tulevaisuuden suuntaviivoja. – Palveluita ei ole tarkoitus keskittää suurempaan kaupunkiin Vantaalle. Palvelut pysyvät myös Keravalla. Lisäksi palveluita on tarkoitus päästä myös parantamaan laadullisesti.
Miksi uudistus tehtiin? – Ei ole kestävää, että pienituloiset ovat joutuneet jonottamaan terveydenhoitoon viikkoja tai jopa kuukausia. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi se aiheuttaa myös erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua, jos ihmiset eivät saa apua ajoissa. Me Vasemmistossa haluamme
Lähipalvelusi
SÄILYVÄT
Asiakasmaksuja ei pidä korottaa, painottaa Pia Lohikoski. (Kuva: Antti Yrjönen) turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille tulotasosta ja asuin alueesta riippumatta, Lohikoski kertoo. Eriarvoisuuden vähentäminen yhteiskunnan palveluissa onkin Vasemmiston päätavoite. Se on myös pääsyy, miksi sote-
uudistus tehtiin. On hyvinvointivaltion perusajatus, että kaikki saavat palvelua ilman erillistä sairauskuluvakuutusta tai varallisuutta.
Mistä rahat? Hyvinvointialueet eivät voi kerätä itse veroja, vaan
rahoitus tulee pääosin valtiolta ja osittain asiakasmaksuista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue saa valtiolta alustavien arvioiden mukaan 960 miljoonan rahasäkin ja päättää sen jakamisesta itse. Millä perusteella rahasäkin koko on laskettu?
Vasemmisto vaatii terveyserojen kaventamista.
– Keravan ja Vantaan aiemman sotebudjetin perusteella. Kunnat ovat halunneet säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, joten ne ovat vuosikausia budjetoineet rahat tarkoituksella alakanttiin, vaikka sotemenot kasvavat jatkuvasti, Lohikoski kertoo. Taustasyynä on väestön ikääntyminen: yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ar violta 40 % vuoteen 2030 mennessä, joten van-
Seuraa meitä Facebookissa! Vasemmiston Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä
antaa-Kerava Julkaisija: Vasemmistoliiton Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä Päätoimittaja: Kukka-Maria Ahokas (sit.) Kannen Kuva: Pinja Nikki Toimitus: Heidi Hietalahti ja aluevaltuustoryhmä Graafinen suunnittelu ja taitto: Mari Miikkulainen Jaetaan suorajakeluna Vantaalla ja Keravalla joulukuussa 2022.
Vasemmiston aluevaltuutetut vaativat parempia sotepalveluita.
huspalveluihin tarvitaan enemmän resursseja. Lisäksi hyvinvointialueelle muuttaa jatkuvasti lisää väkeä. Uudistuksen myötä alibudjetoinnin on tarkoitus loppua, ja valtion rahoitus pitäisi nostaa oikealle tasolle. Se tapahtuukin asteittain, mutta vuoden 2023 budjetti on kuitenkin aluksi alijäämäinen, ennen kuin 2023–2024 vuodenvaihteessa saadaan valtiolta täydentävä osa budjettiin perustuen 2022 kuntien lopullisiin tilinpäätöstietoihin. Budjettineuvotteluissa ehdotettiin, että asiakasmaksut korotettaisiin maksimiin, mitä Vasemmistoliitto vastusti tiukasti. Maksimikorotukset heikentäisivät pienituloisten hyvinvointia. – Pienituloiset eivät hakeudu tarvitsemiinsa palveluihin ajoissa, jos maksut nousevat. Se ei ole oikein, Pia Lohikoski sanoo. Viime kädessä äänestäjien tahdosta eli aluevaltuuston poliittisesta päätöksenteosta riippuu, millaisia ratkaisuja tulevaisuudessa tehdään. Vasemmistolle tärkeää on lähipalveluiden turvaaminen sekä lasten, nuorten ja vanhusten palveluiden saatavuuden parantaminen.
3
antaa-Kerava
Tyytyväinen henkilöstö, tyytyväiset asiakkaat
HYVINVOINTIA lapsille ja nuorille
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy lähes 5 000 työntekijää. Heidän hyvät työolonsa takaavat laadukkaan hoivan. – Kyllä ihmisiä myös raitistuu. Päihderiippuvuudesta eroon päässeet entiset asiakkaat laittavat joskus jälkikäteen viestiä ja kertovat kuulumisia, sanoo Funda Demiri, joka työskentelee lähihoitajana Vantaan kaupungin päihdekuntoutusyksikössä. Hän on yksi 4 800:sta työntekijästä, jotka siirtyvät vuodenvaihteessa Keravan ja Vantaan kaupungeilta uuden hyvinvointialueen palvelukseen. Demiri seuraa siirtymää myös päätöksentekijän näkökulmasta, sillä hän istuu sekä hyvinvointialueen että Vantaan valtuustossa. Hänen mukaansa etenkin matalan kynnyksen mie len ter veys- ja päihdepalveluihin pitää panostaa, samoin henkilöstön työoloihin.
Työntekijöille lisää päätösvaltaa – Me työntekijät tuotamme hyvinvointipalvelut. Teemme työtä koko sydämestämme, mutta saamme siitä myös elantomme. Vasemmistoliitto painottaa, että nykyiset työedut eivät saa huonontua. Palkat yhdenmukaistetaan niin, että siellä missä kuntakohtaisia eroja on, palkkaa nostetaan. Muitakin henkilöstöetuja parannetaan. Vasemmiston aluevaltuustoryhmä vaati pitämään huolta ammattilaisten hyvinvoinnista. Se on tärkeää inhimillisesti, minkä lisäksi hyvinvointialue tulee kilpailemaan työntekijöistä. Minttu Sillanpään mukaan myös hyvä johtaminen on työviihtyvyyden avainasia. Hän on Vantaan kaupungin ja hyvinvointialueen valtuutettu, joka kuulee usein samansuuntaista palautetta. – Ammattilainen haluaa keskittyä omaan työhönsä: lääkärit haluavat hoitaa potilaita, eivät tehdä osastosihteerin töitä. Työnantajan pitää käydä jatkuvasti keskustelua henkilöstön edustajien kanssa. Työntekijät tietävät itse parhaiten, miten työ kannattaa järjestää. Keravalla on hänen mukaansa saatu hyviä kokemuksia asiasta hiljattain, kun hammashoitoyksikkö ruuhkautui. Sille myönnettiin lisää rahoitusta ja annettiin vapaat kädet, miten korjata tilanne: yksikkö sai itse päättää, miten hoitojonot puretaan. Työntekijät päättivät työskennellä viikonloppuisin, mistä he saivat asianmukaiset ylityökorvaukset. Tilanne rauhoittui, asiakkaat ja henkilöstö olivat tyytyväisiä.
Koulujen oppilashuoltoon ja perhepalveluihin tarvitaan sujuvuutta. Palvelut pitää saada samalta luukulta. Tiedossa on hyviä uutisia: koulupsykologien ja -kuraattoreiden pulaa ollaan helpottamassa. Näin sanoo kansanedustaja, Vantaan kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointialueen valtuutettu Jussi Saramo. Hän toi opetusministerinä eduskuntaan lakiesityksen, joka loi sitovan henkilöstömitoituksen koulukuraattoreille ja -psykologeille, eli yhden ammattilaisen vastuulla on nykyistä vähemmän oppilaita. Kun ammattilaiset siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, voidaan oppilaiden pääsyä esimerkiksi mielenter veyspalveluihin parantaa. Työpaikat ovat jatkossakin kouluilla ja tästä yhteydestä on pidettävä kiinni. – Meidän päättäjien on pidettävä huolta siitä, että oppilashuolto paranee. Silloin kouluyhteisön hyvinvointi lisääntyy ja opettajatkin voivat keskittyä opettamiseen. Eri ammattilaisten välistä sujuvaa yhteistyötä tarvitaan, sillä koronavuodet ovat koetelleet lasten ja nuorten hyvinvointia, sanoo työhönvalmentaja, aluevaltuutettu Gashaw Bibani. – Jos lapsi oireilee, häntä ei pidä hoitaa vain
Yhdenvertaiset palvelut takaavat lasten hyvinvoinnin, Jussi Saramo sanoo. (Kuva: Hilla Kurki) yksilönä. Koko perhe pitää huomioida ja selvittää juurisyyt: onko tarkkaavuushäiriötä, onko perheellä ongelmia? Ihmisiä ei saa pompotella eri paikkoihin. Bibanin ja Saramon mukaan perhekeskukset ovat hyvä esimerkki moniammatillisesti toimivasta yhden
luukun periaatteesta. Kun perhe saa matalalla kynnyksellä tukea, yhteiskunnan pienimmät voivat hyvin.
Nuori oireilee rikoksilla
sikymmeniä vähemmän, mutta pienempi joukko tekee yhä enemmän ja yhä vakavampia rikoksia. Gashaw Bibani ja Jussi Saramo sanovat, että kyse on nuorten pahoinvoinnista, jota ei ratkaista poliisien määrää lisäämällä. Bibanin mukaan rikokset ovat oire laajemmasta ongelmasta. – Yleensä nuoria putoaa yhteiskunnan kelkasta niin sanotuissa nivelvaiheissa, esimerkiksi kun he siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle. Nuori tarvitsee tukiverkostoa, Bibani sanoo. Jussi Saramo mainitsee hyvänä esimerkkinä Ankkuri-toimintamallin: jos nuori jättää käymättä koulussa, kokeilee päihteitä tai tekee rikoksia, aikuiset puuttuvat asiaan heti. – Mukana on sosiaalityöntekijöitä, nuorisotoimen edustajia, opettajia ja vanhemmat – sekä poliisi, jolla on auktoriteettia. Ryhmässä ratkotaan yhdessä, miten nuoren hyvinvointia parannetaan.
Paljon tällä hetkellä puhuttavaa nuorisorikollisuutta on aiempia vuo-
Perhe tarvitsee tukiverkostoa.
KUVA: PINJA NIKKI
Mikä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue? l
toiminta alkaa 1.1.2023
l
järjestää jatkossa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut
l
työllistää noin 4 800 henkilöä
l
alueella asuu 275 000 asukasta
l
vaaleilla valittu aluevaltuusto on ylin päätöksentekoelin
l
valtuustossa on 69 paikkaa, joista 6 Vasemmistoliitolla
”Neuvolasta varmuutta tulevaan” Kanteen kuvattu vantaalainen Olka Lukkala, 30, ja hänen puolisonsa saivat arvokasta tukea neuvolasta jo ennen esikoisen syntymää. Hän kiittelee Vantaan palveluista etenkin perheneuvojan tukea. – Perheneuvojalta sai varmuutta tulevaan. On helpottavaa tietää, että apua ja tukea on tarjolla. Perheiden palveluiden pitää olla lähellä ja helposti saavutettavissa, ja niihin pitää päästä nopeasti, koska tilanteet lasten kanssa muuttuvat nopeasti, hän sanoo. Lukkala toivoo samaa sujuvuutta myös tulevalta hyvinvointialueelta.
4
antaa-Kerava
Kuntalaisten vai pääomasijoittajien hyvinvointia? Median marraskuussa julkaisemat verotiedot kertoivat, kuinka satakuntalainen yrittäjäpariskunta oli nostanut kuuden miljoonan euron pääomatulot myytyään Aurinkokulma-nimisen hoivapalveluyrityksensä. Omistus siirtyi osakeyhtiölle, jonka taustalla on sairausja sosiaalijätti Mehiläinen. Kaupan kohteena ollut yritys tarjoaa asumispalveluja, tilapäishoitoa ja päivätoimintaa kehitysvammaisille, erityisesti lapsille ja nuorille. Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut on siis järjestetty niin, että vammaisten lasten hoidolla voi ampaista miljonäärikerhoon. Ostajayhtiö Mehiläisen toimitusjohtajan Janne-Olli Järvenpään tulot olivat verottajan tietojen mukaan viime vuonna 1,41 miljoonaa euroa. Aivan huonosti eivät tienanneet myöskään vanhuspalveluihin keskittyvien Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist (300 000) ja Esperin Stefan Wentjärvi (430 000), Terveystalon ykkösmies Ville Iho (580 000) tai Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen (600 000). Oma lukunsa on Pihlajalinnan hallituksen varapuheenjohtaja ja suuromistaja Leena Niemistö 1,75 miljoonan euron tuloillaan. Soteosaaminen on tuonut hänelle myös hallituspaikan suomalaisten työnantajajärjestöjen rahoittamassa Pro Markkinatalous Oy:ssä, joka vaalirahoituksen kautta on sponsoroimassa Suomeen eduskuntavaalien jälkeistä porvarihallitusta. Mainituista yhtiöistä kaikki saavat ison osan tuloistaan veronmaksajien taskusta. Peruskysymys on: miksi Suomessa on varaa tällaiseen, vaikka hoitojonojen purkamiseen tai hoitajien kunnollisiin palkkoihin ei tunnu koskaan olevan varaa? Valitettavasti myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella hyvinvoinnin rakentaminen on aloitettu poliitikkojen ja virkamiesjohdon omasta hyvinvoinnista. Sivutoiminen hyvinvointialueen päättäjä voi saada jopa tuhansien eurojen ylimääräiset kuukausitulot. Hyvinvointijohtaja Timo Aronkydön kuukausipalkka puolestaan on 15 500 euroa. Sillä ei ylletä edes maan hyvinvointijohtajien tulokärkeen. Poliitikkojen enemmistön myöntämä autoetu tosin mahdollistaa hänelle huristelun Volvon XC90 Long Range -katumaasturilla. Sellainen maksaa uutena reilusti yli 100 000 euroa. Vasemmistoliitto on hyvinvointialueella ainoa puolue, joka on vastustanut tällaista siivottomuutta ja yhteisten varojen tuhlailua. Meidän tavoitteenamme ovat nykyistä paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut ja oikea-aikainen, laadukas hoito. Sotepalveluille on taattava riittävä rahoitus ja hoitojonot on purettava. Kaikenlainen ahnehtiminen, bisnes ja yksityisten voittojen tekeminen julkisilla varoilla on pidettävä mahdollisimman kaukana kaikille yhteisistä palveluista.
Antero Eerola toimittaja aluevaltuutettu aluehallituksen jäsen
Ota meihin yhteyttä!
Kuvassa ylhäällä vasemmalla Jussi Saramo, Pia Lohikoski ja Antero Eerola. Eturivissä vasemmalla Minttu Sillanpää, Funda Demiri ja Gashaw Bibani. (Kuva: Pinja Nikki)
Vasemmistoliiton Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä Pia Lohikoski, Kerava aluevaltuutettu, aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja pia.lohikoski@gmail.com Funda Demiri, Vantaa aluevaltuutettu, aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja ffunda.demiri@gmail.com Gashaw Bibani, Vantaa aluevaltuutettu, aluehallituksen varajäsen kaisa.bibani@gmail.com
Antero Eerola, Vantaa aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen antero.eerola@gmail.com Jussi Saramo, Vantaa aluevaltuutettu, kansanedustaja jussi.saramo@eduskunta.fi Minttu Sillanpää, Vantaa aluevaltuutettu minttu.sillanpaa@gmail.com
Mitä mieltä olet hyvinvointialueen toiminnasta? Onko sinulla toiveita tai ehdotuksia? Vasemmiston Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutetut kuulevat palautettasi mielellään. Ota yhteyttä! VARA-ALUEVALTUUTETUT Heli Karhu, Kerava 1. vara-aluevaltuutettu karhuheli4@gmail.com
Aluehallituksen Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut -jaosto
Elina Nykyri, Vantaa 2. vara-aluevaltuutettu elina.nykyri@gmail.com
Jouko Karjalainen, Vantaa jäsen jouko.karjalainen@ saunalahti.fi
Jari Jääskeläinen, Vantaa 3. vara-aluevaltuutettu jari.jaaskelainen@vantaa.fi
Tuukka Kallas, Kerava varajäsen tuukka.kallas@kerava.fi
Jonna Weckström, Kerava 4. vara-aluevaltuutettu jonna.weckstrom@ vakehyva.fi
Aluehallituksen Terveydenhuollon palvelut -jaosto
Sanna Tenkanen, Kerava 5. vara-aluevaltuutettu sanna.tenkanen@kerava.fi
Tuomas Suihkonen, Vantaa jäsen tuomas.suihkonen@ gmail.com
Ville Karinen, Vantaa 6. vara-aluevaltuutettu karinen.ville.v@gmail.com
Markku Kyröläinen, Vantaa varajäsen markku.kyrolainen@ gmail.com
Aluehallituksen Perheiden palvelut -jaosto
Aluehallituksen Vanhusten palvelut -jaosto
Gashaw Bibani, Vantaa varapuheenjohtaja
Heli Karhu, Kerava jäsen
Minttu Sillapää, Vantaa varajäsen
Marjo Katajisto, Vantaa varajäsen marjo.katajisto@talentia.fi
Pelastuslaitoksen lautakunta Jonna Weckström, Kerava jäsen jonna.weckstrom@ vakehyva.fi Eeva Helén, Vantaa varajäsen eeva.helen@student.diak.fi Lähidemokratian ja osallisuuden seurantalautakunta
Tarkastuslautakunta Ritva Bäckström, Vantaa jäsen rbritvabackstrom@gmail.com Tuija Husari, Kerava varajäsen tuija.husari@gmail.com Aluevaalilautakunta Katja Komeza, Vantaa jäsen katjakomeza@gmail.com
Elina Nykyri, Vantaa jäsen elina.nykyri@gmail.com
HUS:n Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiolautakunta
Sanna Tenkanen, Kerava varajäsen sanna.tenkanen@kerava.fi
Ville Karinen, Vantaa jäsen
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Niina Pahtela, Vantaa jäsen niina.pahtela@gmail.com Petriina Punna, Vantaa varajäsen petriina.punna@gmail.com
JOKAINEN YRITYS PITÄÄ HUOLTA OMISTAJISTAAN
Osuuskaupan omistamme me asiakkaat itse. Kaikki tuottomme käytetään suoraan sinun ja lähialueesi hyväksi. Katso paljonko se on euroissa: s-kanava.fi S olet sinä.