Vv2 2018

Merimiespalvelutoimisto, Sjömansservicebyrån

ESTRADEN • FINNMAID • NIELSEN • GOLF

2 ¦ 2018

VAPAAVAHTI

FRIVAKT

2 ∙ 2018

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL

48

3 Pääkirjoitus Ledare

40 Sylvänne

4 Linnankatu 3

44 Kirjasto Bibliotek

6 M/S Estraden 13 Nybörjare 14 Palvelua merimieskirkoilta Sjömanskyrkorna 18 M/S Finnmaid Hälytys merellä

46

42 Kurssit 46 MEPA Hockey 48 MEPA Golf 50 Haulikko Skyttekurs 52 Motoristit 56 ISWAN Awards

24 Trafi Meri 2018

57 ForMare&Minuuttikisa

28 Sjöfartens Dag Sjöfartsmässa i Mariehamn

48 Kohtaamisia Vi träffades

28 Vårens nostalgikryssningar

60 Toimintakertomus 66 Verksamhetsberättelse

29 Arctia & Nielsen nostalgia Itämeren aalloilla

Vaellusretkiä, espanjaa, köysitöitä ja muita harrasteita.

Käykää katsomassa: mepa.fi/kurssit

54 14

Kansi Pärmbild Sampsa Sihvola, M/S Estraden Takakansi Baksidan: Sampsa Sihvola, M/S Estraden

TOIMITUS Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Pekka Karppanen p./tel. 0400 879 733 vapaavahti@mepa.fi Taitto/Layout: Kaisa Manner Översättningar till svenska: NovaText Kirjapaino/Tryckeri: Painotalo Plus Digital VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 11 €. ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu). M - Itella Oyj 2

MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3, 00160 Helsinki 09 668 9000 mepa@mepa.fi www.mepa.fi facebook.com/ merimiespalvelutoimisto 2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Hyvät lukijat!

Bästa läsare!

vapaavahti kävi tervehtimässä Englannin kanaalissa

frivakt har varit och hälsat på de finskflaggade fartygen

liikennöiviä suomalaisia laivoja. Iloksemme saimme todeta laivojen palvelun olevan hyvällä mallilla, kiitos Merimieskirkon ahkerien sosiaalikuraattorien Henrin ja Valtterin.

Pääsimme myös tutustumaan, miten tuuli laivaa kuljettaa; M/S Estradenin kaksi Flettner roottoripurjetta tuottivat kuvaushetkellä n. 700 kW tehoa laivan liikuttamiseen. Suomalainen Norsepower on kaupallistanut nyt jo Viking Gracessäkin pyörivän roottoripurjeen. Maailma muuttuu.

Linnankatu 3:n uudisrakennus Katajanokalla on herättänyt paljon huomiota, tunteita ja tarinoita. Julkaisemme tässä lehdessä toistaiseksi Helsingin Sanomissa julkaisemattoman vastineen HS:n juttusarjalle.

som trafikerar Engelska kanalen. Till vår stora glädje kunde vi konstatera att fartygsservicen var föredömlig tack vare Sjömanskyrkans flitiga socialkuratorer Henri och Valtteri.

Vi har också fått lära oss hur vinden driver ett fartyg; vid fototillfället genererade M/S Estradens två Flettner-rotorsegel en effekt på ca 700 kW. Nu har finska Norsepower hunnit kommersialisera ett rotorsegel även på Viking Grace. Världen förändras.

Nybygget på Slottsgatan 3 på Skatudden har väckt mycket uppmärksamhet och känslor och en hel del snack. I det här numret publicerar vi vårt svar på Helsingin Sanomats artikelserie.

Hyvää kesää!

Glad sommar!

Dear readers! now it is good time to grab your camera or phone and capture fine summer moments. And do not forget to send those pictures in to our annual photo contest! mepa.fi/nordic_photocompetition/. Also IMO and ISWAN are organizing a photo competition. Read more on page 56 and 58.

Have a nice summer!

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

3

Linnankatu 3 Rakennushanke,jossa kaikki olisi voinut mennä pieleen, mutta toisin kävi.

H

elsingin Sanomien juttusarjassa 17.1.–27.4. esitetään että ”Katajanokalla koettiin rakennustarina, jossa lähes kaikki meni pieleen”. Tarinan edetessä yhä omituisempaan suuntaan on syytä oikoa virheitä ja vääriä käsityksiä.

Me Merimiespalvelutoimiston, Asunto-osakeyhtiö Helsingin Sailors Homen ja hankeorganisaation yhteyshenkilöt emme ole aikaisemmin kommentoineet Helsingin Sanomissa julkaistuissa artikkeleissa olleita virheitä. Juttusarjan jatkuessa päätimme nyt reagoida.

Kaupunki- ja kotiympäristön muutos herättää aina tunteita ja keskusteluja.

Linnankadun ja Katajanokan ilme on nyt täysin muuttunut verrattuna viimeiseen viidenkymmenen vuoden aikaiseen, jolloin vanha 1960 rakennettu Linnankatu 3:n toimi- ja merimiesasuntolarakennus oli yhä paikoillaan. Vanha onkin purettu pois ja uutta rakennettu tilalle.

Merimiespalvelutoimiston (Mepa) näkökulmasta asiat ovat uudelleenrakentamisessa onnistuneet erinomaisesti, vaikka olosuhteet ovat kieltämättä olleet vaativat. Siksi emme näe perustetta sen vaikutelman välittämiselle lukijoille, että kaikki olisi mennyt pieleen. Helsingin Sanomissa rakentamisesta kertovassa tarinassa ei kuulu rakentamisen asiantuntijoiden ääni. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusvalvontaa, hankkeen pääsuunnit-

4

telijaa, rakennuttajakonsulttia, vastaavaa mestaria tai muita rakennusalan ammattilaisia ei ole haastateltu. Rakennus on valmis ja sitä on kiitetty niin arkkitehtuurista kuin rakentamisen laadustakin.

Kuten kaikki tietävät, uudiskohteen valmistumiseen ja käyttöönottoon liittyy aina monenlaista problematiikkaa. Asukkaiden ikävät kokemukset muutettaessa juuri valmistuvaan kohteeseen ovat hyvin valitettavia. Kaikki kokemukset kuitenkin otettiin huomioon ja niistä pyrittiin oppimaan. Vuokranantaja, taloyhtiö ja rakentajat pyrkivät tekemään asiat mahdollisimman jouheviksi asukkaille.

Kiinteistöistä, rakentamisesta ja vuokraustoiminnasta Mepalle on kertynyt kokemusta vuosikymmenten saatossa. Ensimmäistä kerrostalorakennusprojektia aloittavalla ei ole kovin laajaa kerrostalorakentamiskokemusta. Siksi riittävän rakennusalan osaamisen varmistamiseksi valittiin hankkeeseen kokenut rakennuttajakonsultti (hankkeen projektipäällikkö), ansioitunut pääsuunnittelija ja luotettavat paikallisvalvojat.

Maaliskuussa 2013 hankkeesta järjestettiin normaali urakkakilpailutus, joka toteutettiin siinä uskossa, ettei kyseessä ole hankintalain mukainen hankinta. Tarkemman tarkastelun tuloksena hanke kuitenkin kilpailutettiin uudestaan hankintalain mukaan. Kilpailutuksen toteutti projektipäällikkö rakennuttajakonsultti Arto Palo

hankintalain rajoitetun menettelyn mukaisesti sekä lain mukaisia ilmoittamis- ja muita aikarajoja noudattaen.

Yhdeksän urakoitsijaa ilmoittautui pääurakkakilpailuun. Näistä viisi jätti lopulta tarjouksen. HS 27.4.2018 ihmetteli, miksi Lemminkäisen tarjous jätettiin valitsematta. Lemminkäinen ei kuitenkaan jättänyt tarjousta lopulliseen hankintalain mukaiseen kilpailutukseen ja tarjosi kalleimman tarjouksen ensimmäisessä kilpailutuksessa. Kilpailutus oli toteutettu tarkasti laatumääriteltynä, tarjouspyynnön ja suunnitelmien mukaisena toteutuksena.

Larmix Oy:n tarjous oli kilpailutuksen edullisin. Minkään tilaajavastuuta koskevan säännöksen tai muun saatavilla olleen tiedon valossa valinnalle ei ollut estettä. Larmix Oy oli suoriutunut erittäin vaativista runko- ja saneerausurakoista Helsingin kantakaupungissa. Heidän palveluksessaan oli myös kokeneiksi ja luotettaviksi tiedettyjä henkilöitä.

HS:n jutussa 27.4. vihjailtiin, että Larmix Oy:lle olisi annettu erikseen etukäteistietoja hankkeesta. Tämä HS:n väite ei pidä paikkaansa. Larmix Oy ja 15 muuta urakoitsijaa olivat saaneet hankkeesta kattavat tiedot ensimmäisen kilpailutuksen yhteydessä. Yritys ei myöskään ollut “konkurssikypsä” kilpailutusvaiheessa ja urakkasopimusta solmittaessa, vaikka artikkeli näin vihjaa. Larmixilla oli tuolloin 2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

iso alihankintaurakka Länsimetron työmaalla sekä alkamassa oleva rivitalopääurakka.

Larmix Oy:n taloudellinen tilanne ei kuitenkaan rakentamisen aikana ollut paras mahdollinen. HS:n jutussa 17.1. Valeri Larinovin mukaan: "...se (rakennusurakka) keskeytettiin useamman kerran.

Välissä meni pitkiä aikoja, jolloin rakennuttaja etsi lisärahoitusta.” Larmix Oy oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin epäonnistuneen Länsimetron alihankintaurakan jälkeen. Larmix Oy:n taloudellisista vaikeuksista johtuen rakentaminen oli välillä hidasta ja pahimmillaan seisoi Linnankatu 3:ssa.

Missään vaiheessa Asunto Osakeyhtiö Helsingin Sailors Home ei ollut maksuvaikeuksissa tai taloudellisissa ongelmissa. 17.1. HS kirjoitti, että:” Helsingin Sailors Homen talou¬dellista tilannetta on mahdoton¬ta tarkistaa, sillä se ei ole toimit¬tanut tilinpäätöstietojaan.” Mainitsematta lehdessä jäi, että asunto-osakeyhtiöt eivät toimita, eikä niiden kuulu toimittaa tilinpäätöstietoja patentti- ja rekisterihallitukselle.

Rakentamisen ongelmat kiteytyivät Larmix Oy:n talousvaikeuksiin. Urakoitsijan toimintaa ja aikatauluviiveitä käsiteltiin useaan otteeseen työmaakokouksissa. Vaadimme Larmix Oy:tä hoitamaan velvoitteensa. Olimme hyvin pitkämielisiä ja pyrimme auttamaan urakoitsijaa sel-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

viytymään loppuun asti. Kun lopulta kävi selväksi, ettei Larmix Oy kykene selviytymään sopimuksen mukaisista velvoitteista, meillä tilaajana ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin purkaa urakkasopimus vaiheessa, jolloin rakennuksesta oli noin 70 % valmiina ja sovittu luovutuspäivämäärä oli jo kuukaudella ylitetty.

Uusi rakentamisorganisaatio ja projektipäällikkö hoitivat hankkeen loppuun erittäin tiukalla aikataululla. Loppukiristä huolimatta Merimiespalvelutoimisto ja Asunto-osakeyhtiö Helsingin Sailors Home saivat rakennuksen käyttöönsä suunnitelmiin verrattuna viivästyneenä. Lisäksi jäi jälkipyykki Larmix Oy:n kanssa taloudellisine vaateineen sekä tämä Helsingin Sanomien juttusarja.

Merimiespalvelutoimiston tehtävä on edistää merenkulkijoiden hyvinvointia.

Omaisuuden vastuullinen ja hyvä hoitaminen kuuluu vastuullisten organisaatioiden perustehtäviin. Vanha 60-luvun toimitila- ja merimiesasuntolakiinteistö oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja vaihtoehdot olivat vähissä. Rakennushanke tarvittiin turvaamaan Mepan kiinteistöomaisuuden arvo. Tästä näkökulmasta hanke voidaan todeta hyvin onnistuneeksi. Merimiespalvelutoimistoa valvova Työja elinkeinoministeriö onkin kiittänyt Mepan toimivaa johtoa hyvästä projektihallinnasta ja taloudellisesti onnistuneesta hankkeen kontrollista.

Jokainen pienenkin remontin tehnyt tietää, että rakennushankkeet harvoin menevät täysin suunnitelmien mukaan.

Näissä tilanteissa vaaditaan tilaajalta rohkeita ja päättäväisiä toimia. Näin on Asunto-osakeyhtiö Helsingin Sailors Home tilaajana toiminut. Hankaluuksista huolimatta hanke saatiin vietyä maaliin niin, että Merimiespalvelutoimiston lakisääteinen perustehtävä − merenkulkijoiden palvelu Suomessa − on sujunut hankkeen aikana ja sen jälkeen moitteettomasti. ò Harri Hietala, hallituksen pj. Merimiespalvelutoimisto ja As Oy Helsingin Sailors Home Esa Lonka, edell. hallituksen pj. Merimiespalvelutoimisto ja As Oy Helsingin Sailors Home Sampsa Sihvola, tj. Merimiespalvelutoimisto, rakennusaikainen isännöitsijä Arto Palo, hankkeen projektipäällikkö, rakennuttajakonsultti Risto Huttunen, hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Ulf Friberg, vastaava mestari

5

M/S Estraden LINJALIIKENNETTÄ POHJANMERELLÄ

M/S Estraden on muutaman vuoden ajan seilannut ulkomaiden vesillä.

Vapaavahti kävi katsomassa, mitä laivalle ja miehistölle kuuluu ja miten tänä päivänä muitakin varustamoita kiinnostavat roottoripurjeet toimivat. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Sampsa Sihvola, Pekka Karppanen

B

ore Ltd lähti rohkeasti kokeilemaan helsinkiläisen Norsepowerin kehittämää menetelmää ja asensi ensimmäisen roottoripurjeen M/S Estradeniin vuonna 2014 ja toisen vuonna 2015.

– 2015 siirryimme P&O –yhtiön rahtaukseen. Aluksi liikennöitiin Zeebruggen ja Tilburyn välillä, sitten siirryttiin tälle Rotterdam – Teesport -linjalle, päällikkö Tapio Kotro kertoi.

Helsingissä asuva Kotro on valmistunut merikapteeniksi Turussa ja tuli Estra6

deniin M/S Norskysta, jota ennen hän seilasi M/S Auto Bayssa. MEPAn hän tuntee hyvin – edesmennyt isä Matti Kotro toimi MEPAn asiamiehenä Antwerpenissä ja Kotkassa.

Kotron mukaan laivan liikennöinti sujuu kahden sataman välillä hyvin rutiininomaisesti. Asiat hoidetaan ahtausliikkeiden ja rahtaajan kanssa, meklareita ei laivalla käy. Nähtäväksi jää, tuoko ”Brexit” muutoksia.

– Roottoripurjeet eivät aiheuta ylimääräistä työtä, automatiikka hoitaa kaiken.

Vaikutus on suuri silloin, kun ajetaan yh-

dellä koneella taloudellista nopeutta, Kotro totesi.

Uloslähtö perjantai-iltana M/S Estraden lastattiin täyteen Rotterdamin satamassa. Pääkannelle tuli transliftereiden vetäminä kasetteja, jotka pakataan ruumaan pääkannelle reunasta reunaan, mikä on hyvä surrauksen kannalta. Lisäksi otettiin muutama jäähdytyskontti ja sääkannelle peräti 70 IMO-konttia. Provianttikin ehti tulla hieman ennen uloslähtöä.

Päälliköllä on luotsikirjat kumpaankin 2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

M/S ESTRADEN

BUILT: 1999 LENGTH: 162,70 m BEAM: 25,70 m TONNAGE: 18205 GT ENGINE: 2 x W 8L46A, 11480 kW

SERVICE SPEED: 19 kt

päähän. Yliperämies Matti Ruohola oli juuri saanut suoritettua luotsauskokeen myös Rotterdamiin ja oli laivan lähtiessä komentosillalla.

– Ajan normaalisti 8–12 vahtia ja olen lastaamassa laivan saapumisesta aina lähtöön asti, Raumalla asuva Ruohola kertoi.

Perinteisten yliperämiehen töiden ohella hän vastaa myös laiva-apteekista. Turvallisuus- ja navigointiasioita hoitavat muut perämiehet.

Matti ei seilausuransa aikana ole kovin paljon liikennöinyt Suomeen. Hän on ollut pitkään Borella, mutta praktiikkaa tuli aikoinaan myös Finnlinesiltä, Langhilta ja laivaston suurista miinalaivoista. Hänellä on kotona vaimo ja kolme lasta, joten hän

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

arvostaa säännöllistä linjaliikennettä. Jos laivalla jää vapaa-aikaa, käy Matti kuntosalilla ja katsoo filmejä.

Vähärikkistä polttoainetta Raumalla rakennetun Estradenin konepäällikkönä toimii porvoolainen Rolf Rask, joka on mukana myös MEPAn ForMare -ohjelmassa. Maarianhaminassa koulut käynyt Rolf on toiminut konemestarina jo vuodesta 1980 lähtien.

Ajamme nykyisin vähärikkisellä raskaalla polttoöljyllä

– Monessa varustamossa on tullut seilattua. Pipping, Borgå Sjötransport, Gäddrag Rederi, Husell, Rolf luetteli.

Husellilla hän seilasi muun muassa neljän vuoden ajan Saimaalla M/T Tankgardilla ja myöhemmin 11 vuotta Seagardissa. Rolf Rask siirtyi yrityskaupan mukana Husellilta Borelle ja oli muun muassa valvomassa Bore Songin rakentamista Flensburgissa. Hän tuli Estradeniin vuosi sitten.

Estradenissa on pääkoneina kaksi Wärtsilän neljäkutosta, jotka on rakennettu Turussa.

– Ajamme nykyisin vähärikkisellä raskaalla polttoöljyllä. Se on käytännössä ”lapiotavaraa” ja maksaa suunnilleen saman verran kuin meridiesel. Bunkkeri tulee proomusta Rotterdamista ja se pitää 7

▶

Sääkannen paloharjoituksessa testattiin vaahtoa.

lämmittää ja separoida ennen polttamista, Rolf selvitti.

Laivan nopeus kahdella koneella on 19 solmua. Viikonlopuksi Teesportiin ei ollut kiirettä, joten ajettiin vain yhdellä koneella 11-12 solmun nopeudella. Pohjanmerellä tuuliroottorit tuottivat 500-700 kilowatin työntövoiman, parhaimmillaan 18 prosenttia propulsiosta.

Paloharjoitus sääkannella Rolf Rask toimii myös palopäällikkönä ja huolehtii siitä, että kalusto ja miehistö ovat valmiina vaaratilanteiden varalta.

– Tänään testaamme sammutusta vaahdolla. Sääkannella on sen verran tilaa, että harjoitus voidaan viedä läpi, Rask kertoi.

Aluksi hän piti harjoitusbriefingin messissä, jonka jälkeen aloitettiin toiminta sääkannella. Kaikki kynnelle kykenevät osallistuvat aina harjoituksiin.

Estradenilla oli taannoin luokitustelakka Tanskassa ja miehistöä sen jäljiltä hieman normaalia enemmän. Konehuoneessa oli jonkin aikaa ylimääräinen mestari ja konemies. Laivalla on yleensä rekkakuskeja matkustajina.

Suuret kiitokset Estradenin väelle ja Bore varustamolle. Oli mukava olla matkalla mukana!

8

LISÄVOIMAA ROOTTORIPURJEISTA Norsepowerin innovaatio säästää polttoainekuluja. bore ltd lähti rohkeasti kokeilemaan helsinkiläisen Norsepowerin kehittämää järjestelmää asentamalla M/S Estradeniin kaksi roottoripurjetta vuosina 2014–2015. Idea on vanha, mutta toimii nykyisin hyvin automatiikan ja kevyiden komposiittimateriaalien ansiosta.

Estradenilla on laskettu järjestelmän säästävän polttoainekuluissa kuutisen prosenttia. Samalla päästöt vähenevät.

Järjestelmä on hyvin käyttäjäystävällinen ja tarvittaessa etäyhteydessä satelliitin kautta Norsepowerin henkilökuntaan.

Vapaavahti -lehden ollessa matkalla mukana ajettiin yhdellä pääkoneella Pohjanmerellä. Ohjausyksiköstä pystyi seuraamaan työntövoiman suuruutta. Se vaihteli 12-18 prosentin välillä loppuosan tullessa pääkoneesta. Aluksen tosisuunta oli 321 astetta ja todellinen tuulen nopeus keskimäärin 12 metriä sekunnissa.

Tarkkaa vaikutusta on vaikea saada mitattua, vaikka esimerkiksi vuorovesivirrat

ovat tietokoneohjelmassa. Käsityksen mukaan roottoripurjeiden teho on suurimmillaan silloin, kun ajetaan matalalla nopeudella. Laivalla on ollut matkalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy asiantuntijoita ja Bore Ltd:n omaa henkilökuntaa.

Kaikki ovat olleet vakuuttuneita roottoripurjeiden hyödyistä.

Magnus -efektiin perustuva järjestelmä on M/S Estradenin myötä saanut julkisuutta. Päästörajoitukset ja polttoaineen hinta ovat saaneet varustamot miettimään keinoja päästä eteenpäin. Viking Line asennutti roottoripurjeen Turusta Tukholmaan liikennöivälle Viking Gracelle. Samoin Kiinasta tilattuun uudisrakennukseen kaavaillaan kahta roottoripurjetta.

Tänä vuonna asennetaan kaksi Norsepowerin roottoripurjetta myös Maerskin 109.647 dwt:n ja 245 metriä pitkään tuotetankkeriin. Järjestelmän arvellaan tuottavan tankkerin tyypillisillä reiteillä 7-10 prosentin polttoainesäästön.

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

LINJETRAFIK PÅ NORDSJÖN

M/S Estraden M/S Estraden har seglat på utländska vatten i några år. Frivakt gjorde ett besök ombord för att se hur det stod till med fartyget och besättningen, och hur rotorseglen som väckt även andra rederiers intresse fungerar.

B

ore Ltd vågade testa metoden som utvecklats av Helsingforsföretaget Norsepower och lät installera det första rotorseglet på M/S Estraden år 2014 och den andra år 2015.

– 2015 befraktades vi till P&O. I början trafikerade vi mellan Zeebrugge och Tilbury, sedan blev vi flyttade till den här linjen mellan Rotterdam och Teesport, berättar befälhavare Tapio Kotro.

Helsingforsbon Kotro utbildade sig till sjökapten i Åbo och kom till Estraden från M/S Norsky och innan dess seglade han med M/S Auto Bay. SSB är han väl bekant med – hans bortgångne far Matti Kotro var SSB:s ombud i Antwerpen och Kotka.

Enligt Kotro är fartygets trafik mellan

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

de två hamnarna mycket rutinmässig. Alla praktiska arrangemang sköts med stuverierna och befraktaren, inga mäklare besöker fartyget. Det återstår att se om Brexit medför några förändringar.

– Rotorseglen innebär inget extra arbete, automatiken sköter allt. Effekten är stor när vi kör med en maskin i ekonomisk hastighet, konstaterar Kotro.

Avfärd på fredagskvällen M/S Estraden lastas full i Rotterdam hamn. Kassetterna, som dras ombord på huvuddäck av translifters, lastas från kant till kant, vilket underlättar surrningen.

Dessutom tar man på några kylcontainrar och hela 70 IMO-containrar på väderdäck.

Även provianten hinner komma strax före avfärd.

Befälhavaren har lotsbrev för båda destinationerna. Överstyrman Matti Ruohola har precis avlagt lotsprovet även för Rotterdam och befinner sig på kommandobryggan när fartyget är redo för avgång.

– Jag kör normalt 8–12-vakten och håller på och lastar från det att fartyget anländer tills det ska avgå, säger Raumobon Ruohola.

Utöver de vanliga överstyrmansuppgifterna ansvarar han för fartygsapoteket. Övriga styrmän sköter säkerhet och navigering.

Matti har inte trafikerat särskilt mycket till Finland under sin seglingskarriär. Han 9

▶

Överstyrman Matti Ruohola.

har varit länge på Bore, men när det begav sig gjorde han praktik även på Finnlines, Langh och marinens stora minfartyg. Han har fru och tre barn hemma och värdesätter därför regelbunden linjetrafik. Om Matti får ledig tid ombord går han till gymmet eller ser på film.

Lågsvavligt bränsle Maskinchef på Estraden, som är byggd i Raumo, är Borgåbon Rolf Rask. Han deltar i SSB:s program ForMare. Rolf utbildade sig i Mariehamn och har jobbat som maskinmästare sedan 1980.

– Jag har hunnit segla med många rederier. Pipping, Borgå Sjötransport, Gäddrag Rederi och Husell, räknar Rolf upp.

På Husell seglade han bland annat fyra år på Saimen med M/T Tankgard och senare elva år med Seagard. I samband med ett företagsförvärv gick Rolf Rask från Husell till Bore och var bland annat med och övervakade bygget av Bore Song i Flens10

First Engineer Reigo Tamp has sailed with Bore for years.

burg. För ett år sedan kom han till Estraden.

Estradens huvudmaskiner är två Wärtsilä 46-motorer, som är byggda i Åbo.

– Numera kör vi med lågsvavlig, tung brännolja. Den är i praktiken ”stapelvara” och kostar ungefär lika mycket som marindiesel. Bunkern kommer från en pråm i Rotterdam och den måste värmas upp och separeras innan den förbränns, förklarar Rolf.

Med två maskiner kör fartyget i 19 knop. Man har inte bråttom till Teesport till veckoslutet och kör därför bara med en maskin i 11–12 knop. På Nordsjön ge-

Estraden dockades nyligen i Denmark för klassificering

nererar vindrotorerna 500–700 kW dragkraft, som bäst 18 procent av framdriften.

Brandövning på väderdäck Rolf Rask är även brandchef och ser till att utrustningen och besättningen är i beredskap för farliga situationer.

– Idag testar vi skumsläckning. På väderdäck finns det tillräckligt mycket utrymme för att kunna genomföra övningen, berättar Rask.

Först håller han en briefing i mässen och därefter inleds övningen på väderdäck. Alla som kan deltar i övningarna.

Estraden dockades nyligen i Danmark för klassificering och därför var besättningen något större än normalt. I maskinrummet fanns det ett tag en extra maskinmästare och maskinist. Lastbilschaufförer finns ofta bland passagerarna.

Ett stort tack till Estradenfolket och Borerederiet. Det var roligt att följa med på resan!

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Befälhavaren Tapio Kotro utbildade sig till sjökapten i Åbo.

EXTRA EFFEKT MED ROTORSEGEL

Norsepowers innovation minskar bränslekostnaderna. bore Ltd vågade

testa Helsingforsföretaget Norsepowers nya system genom att installera två rotorsegel på M/S Estraden åren 2014–2015. Idén är gammal, men fungerar bra än idag tack vare automatik och lätta kompositmaterial.

Systemet beräknas sänka Estradens bränslekostnader med ungefär 6 procent, samtidigt som utsläppen minskar. Systemet är väldigt användarvänligt och Norsepowers personal kan fjärransluta till det via satellit.

När Frivakt var med ombord körde man med en huvudmaskin på Nordsjön. På styrenheten gick det att följa rotorseglens dragkraft, som varierade mellan 12 och 18 procent. Huvudmaskinen stod för resten. Fartygets kurs var 321 grader och vindhastigheten i genomsnitt 12 m/s.

Det är svårt att mäta systemets exakta effekt, även om till exempel tidvattenströmmarna finns i ett datorprogram. Rotorseglens effekt torde vara som störst när fartyget kör med låg hastighet. Experter från Te-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

knologiska forskningscentralen VTT Ab och Bore Ltd:s egen personal har varit med ombord – alla har varit övertygade om rotorseglens fördelar.

Systemet som baseras på Magnuseffekten har fått publicitet via M/S Estraden. Utsläppsbegränsningarna och bränslepriset har fått rederierna att fundera på hur de ska ta sig vidare. Viking Line har låtit installera ett rotorsegel på Viking Grace, som trafikerar mellan Åbo och Stockholm, och på ett nybygge beställt från Kina skissar man på två rotorsegel.

I år ska två Norsepower-rotorsegel installeras på en 245 meter lång produkttanker från Maersk på 109 647 dwt. Systemet förväntas ge en bränslebesparing på 7–10 procent på tankerns typiska rutt.

Norsepower har vunnit många priser för sin innovation. Senast våren 2018 fick bolaget en utmärkelse i WWF:s tävling Climate Solver i arbetet mot klimatförändringarna. Beroende på fartygstyp kan innovationen minska utsläppen med upp till 20 procent per år.

▶ 11

M/S Estraden Operates in the North Sea The ro-ro vessel runs on a regular route with extra propulsion from two rotor sails.

Vapaavahti got to know the ship and its crew on a journey from Rotterdam to Teesport.

Estraden was built in Finland in 1999 and belongs to the shipping company Bore Ltd. Bore was sold to the Dutch Spliethoff Group in 2016. Estraden is still managed

by Bore and the owner's name is mainly visible in the wireless network names and in the issues of the company's magazine Go Gracht piled on the mess table.

The ship made its way toward Teesport on Saturday powered by one main engine, which brought the speed up to around 11 to 12 knots. The rotor sails provided around 15 to 18 percent of the propulsion power with a relative wind direction of 40 degrees and speed of 17 m/s.

– The rotor sails function completely automatically. All we have to do is switch them on and off, said Chief Officer Philip A. Dela Cruz.

Philip, who hails from Cebu in the Philippines, took over the watch on the bridge at 12. He is responsible, among other things, for the vessel's navigational equipment.

– These days everything is digital and to a large extent functions automatically, one example being ECDIS. I check for updates regularly. There's less paper-pushing involved, although the log is still filled out by hand, Philip explained.

Philip began his seafaring career in 1999 and has since sailed on different vessels, such as bulkers, ro-ro ships, passenger ships, car ferries and cargo ships.

Back home he has a wife and two kids, ages 3 and 18. The Chief Officer's working period is generally six months.

– This time it's a bit longer. I keep in touch with my family via the internet, Philip said.

He likes to spend his free time either relaxing on his own or watching films and singing karaoke with his shipmates.

rate the engine room unmanned. However, people are still required for upkeep and maintenance purposes. First Engineer Reigo Tamp, whom we met in the engine control room, has sailed with Bore for years.

– I have previously worked onboard Norsky and Bore Bank. I joined Estraden's crew last August, Reigo said.

Reigo is from central Estonia and studied ship engineering at the Estonian Maritime Academy in Tallinn. Back home he has a wife and two small children.

There's sometimes a lot of work to be done in the engine room, especially during departure from port. Reigo enjoys watching movies and reading during his leisure hours. He often brings along Estonian language books from home. We told him that the Finnish Seamen's Service also offers many Estonian books which can be reserved via its website.

Fire Safety Training and Grilling Saturday's programme also included a fire drill led by Chief Engineer Rolf Rask, in which all available sailors participated.

After a briefing in the mess, the crew took to the weather deck to practice foam extinguishing.

On this particular journey, the passengers consisted of just one truck driver and two men from the Seamen's Service. It was nevertheless a busy day in the galley. The ship's Cook Steward Carlos O. Reyes, who comes from Batangas in the Philippines, prepared a tasty dish of oriental-style chicken and other delicacies.

He got help from Galley Assistant Jason F. Fortaleza, who hails from Quezon City.

Both of them also took part in the fire drill.

That afternoon the kitchen crew were also kept busy preparing for Saturday night's barbecue. The meal consisted of beef, pork and chicken - plain and marinated. Sausages and giant prawns were also on the menu. Everybody could choose their favourites and grill their own meal according to taste.

After the ship arrived at Teesport, the truck driver drove his vehicle out. The rest of the cargo was left to wait for unloading on Sunday. The representatives from the Seamen's Service, accompanied by a few crew members, took to Teesport's Flying Angel Club and caught a taxi to the airport from there.

A big thank you to the crew of M/S Estraden and Bore Ltd for a pleasant trip!

ò

Automation in the Engine Room The ship's Wärtsilä main engines and Caterpillar auxiliary engines are largely automated, which makes it possible to ope12

Galley Assistant Jason F. Fortaleza and Cook Steward Carlos O. Reyes.

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Nybörjare

Studier vid Aboa Mare Frivakt träffade M/S Baltic Princess däckspraktikant på väg från Åbo till Långnäs.

Vem är du och vad studerar du?

Jag heter Ken Wärn och jag studerar till sjökapten vid Aboa Mare. Jag har hunnit gå första året.

Varför gav du dig in i sjöfartsbranschen och kände du till den sedan tidigare?

Intresset för livet till sjöss väcktes i flottan, när jag gjorde beväringstjänst. Men det var först senare som jag insåg att jag borde satsa på det här.

Hur har det varit att arbeta ombord?

Riktigt roligt. Tidigare har jag varit på Thetis, där jag trivdes lika bra som här på Baltic Princess.

Hur tillbringar du fritiden ombord och i land?

Jag är mycket på gymmet och ibland löptränar jag.

Maten är god, så det är bäst att hålla sig i form.

I land har jag spelat ishockey med ENÅ-gänget och innebandy. Även i SSB:s turneringar.

Har branschen och utbildningen motsvarat dina förväntningar?

Absolut, nu har jag gjort 60 dagars praktik. Det har varit mycket jobb på däcksidan, bland annat på bildäck, surrning och lossning samt vaktkörning.

Vem har du lärt dig mest av under praktiken?

På däck har jag fått göra många olika slags jobb.

Båtsman, överstyrman och däcksmännen har instruerat mig.

Var är du om fem år?

Jag borde ha pappren i fickan och jobba inom branschen. Är det här rätt bransch för dig?

Ja, det här jobbet passar mig. ò

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

13

Palvelua Merimieskirkoilta Belgian ja Hollannin suomalaisilla merimieskirkoilla oli energinen tunnelma Vapaavahdin vieraillessa asemilla huhtikuun lopulla. Merenkulkijoita palvellaan suurella sydämellä Antwerpenin ja Rotterdamin satamissa. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Sampsa Sihvola, Pekka Karppanen

A

ntwerpenin laivavierailut kuuluvat Belgian merimieskirkkotyön palvelutarjontaan. Moni merenkulkija huolestui, kun vanha ja maineikas Italielein merimieskirkko kiinteistö myytiin. Tämä oli turhaa, koska laivapalvelut ovat toimineet todella hyvin.

– Merimieskirkko hankki Antwerpenista asunnon, josta käsin työskentelen. Laivakäyntien lisäksi teen myös muuta merimieskirkkotyötä Belgian, Hollannin ja Luxemburgin alueella, sosiaalikuraattori Henri Isokuortti kertoi hakiessaan mepamiehet Brysselin lentokentältä.

Henri on hoitanut mallikkaasti myös MEPA -materiaalin välitystä alueen suomalaislaivoihin, joista monet eivät käy kotimaassa lainkaan. Merimiehet eivät juuri ehdi käydä maissa, siksi Merimieskirkon ja MEPAn palvelut pitää tuoda laivalle.

Vierailun aikaan Brysselin merimieskirkolla oli normaali, vilkas päivä. Benelux-maiden suomalaisten merimieskirkkojen johtaja Katri Oldendorff ja Brysselin 14

merimieskirkon johtava sosiaalikuraattori Pia Lännenpää ehtivät kuitenkin kiireiltään kertoa kirkon toiminnasta.

– Brysselissä asuu paljon suomalaisia.

Myös kulttuuri, matkailu, liike-elämä ja opiskelu tuovat heitä Belgiaan. Asiakkaita voi meillä käydä reilusti toistasataa päivässä, Pia Lännenpää kertoi.

Merimieskirkon lounaat ovat varsin suosittuja. Kuusi vuotta sitten hankitun ja myöhemmin laajennetun merimieskirkon tiloja käytetään esimerkiksi kokouksiin ja kerhotoimintaan. Sauna ja kirjasto ovat myös kysyttyjä palveluita.

Perinteitä vaalitaan Brysselin merimieskirkolta löytyivät jopa merimiespastori Daniel Oräddin nyrkkeilyhanskat vitriinissä. Tämä voitiin todeta M/S Norskyn kipparille Kaj Oräddille, legendan sukulaismiehelle. Bore Ltd:n Norsky liikennöi Zeebruggen ja Tilburyn välillä.

– Hyvällä reittisuunnittelulla ja tuurilla saattaa onnistua neljä laivakäyntiä samana päivänä, vaikka välimatkat ovat pitkiä.

Nyt tultiin Terneuzenista M/S Marjatan

kautta Zeebruggeen, jossa saman päivän aikana olivat Norstream, Norsky ja Mistral, Henri Isokuortti kertasi yhteisen päivämme vaiheita.

MEPA lähettää Rotterdamiin ja Antwerpeniin materiaalia Helsingistä Langhin, Finnlinesin ja Containershipsin laivoilla. Merimieskirkko vaihtaa kirjat ja filmit alueella liikennöiviin aluksiin ja laittaa palautukset tulemaan Suomeen.

– Jonkun verran laivat ovat vaihdelleet filmejä keskenäänkin, Henri Isokuortti kertoi.

Ennen mepamiesten siirtymistä Rotterdamiin käytiin Henrin kanssa vielä M/S Balticalla, joka oli saapunut Antwerpeniin Oulusta.

Uudistetut tilat Rotterdamissa Sosiaalikuraattori Valtteri Salmi oli vastassa Rotterdamin rautatieasemalla, josta mentiin suoraan laivakäynnille M/S Misanaan.

– Godby Shippingin Misana ja sisaraluksensa Misida liikennöivät vielä jouluun asti Suomeen, mutta ovat siitä lähtien olleet Stena Linen rahtauksessa. Laivat ajavat 2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Rotterdamista Killingholmen satamaan Englantiin, Valtteri Salmi kertoi.

Kollegansa Henrin tavoin hän tekee laivakäyntien ohella myös muuta merimieskirkkotyötä. Välillä Henri Isokuortti ja Valtteri Salmi tuuraavat myös toisiaan.

Rotterdamin merimieskirkolle tehtiin taannoin suuri perusparannus. Tiloja ajanmukaistettiin sekä kunnostettiin ja vanhaan kiinteistöön rakennettiin myös hissi.

– Täällä on hyvät mahdollisuudet kokouksiin ja ryhmätöihin. Nytkin on Suomesta tulossa kahdeksan hengen ryhmä pitämään pitkää kokousviikonloppua, Valtteri Salmi sanoi.

Kirkolla toimivat lisäksi merimiespastori Pauliina Tuomanen ja palveluvastaava Anniina Juhola.

Illalla oli kahvilavuorossa vuosivapaaehtoinen Ritva Pulli, joka on tehnyt pitkän merimiesuran monissa varustamoissa.

– Jäin taannoin eläkkeelle M/S Finnmaidilta. Olen viihtynyt täällä Rotterdamin merimieskirkolla todella hyvin – pesti jatkuu elokuulle, Ritva kertoi iloisena.

Benelux-maiden suomalaisten merimieskirkkojen johtaja Katri Oldendorff ja sosiaalikuraattori Henri Isokuortti.

Laivakäyntejä ja kuvauksia Merimieskirkot pystyvät seuraamaan kotimaisten laivojen liikkeitä netissä, mutta suomalaisia merenkulkijoita seilaa paljon myös ulkomaisissa aluksissa. Laivoilla vieraillaan, jos saadaan tieto siellä olevasta suomalaisesta.

– Täällä käy silloin tällöin esimerkiksi Lundqvist -varustamon tankkialuksia.

Joissain on suomalaisia, joissain ei. Ne pitää vain tietää tai ottaa selville, Valtteri tähdensi.

Verailun päätteeksi hän ajoi Landtong de Punt -nimiseen paikkaan, josta on hyvä seurata Rotterdamin vilkasta laivaliikennettä ja ottaa kuvia. Täältä saatiin kuvattua muun muassa M/S Estradenin saapuminen Vapaavahti -lehden kanteen.

Valtteri Salmen kanssa vierailtiin vielä M/S Misidassa, minkä jälkeen hän vei vieraat M/S Estradenille, jonka kyydissä matka jatkui Englantiin.

Suuret kiitokset merimieskirkkojen väelle korvaamattomasta avusta, jonka ansiosta mepalaisten matka meni joutuisasti ja mukavasti! ▶

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

15

Pia Lännenpää, ledande socialkurator för sjömanskyrkan i Bryssel

Service från sjömanskyrkorna Stämningen var energisk i de finska sjömanskyrkorna i Belgien och Holland när Frivakt besökte dem i slutet av april. I hamnarna i Antwerpen och Rotterdam betjänar man sjöfarare med stort hjärta.

F

artygsbesöken i Antwerpen ingår numera i serviceutbudet hos den finska sjömanskyrkan i Bryssel. Många sjöfarare oroade sig när den gamla och ryktbara sjömanskyrkan på Italielei såldes.

Men oron var obefogad, för fartygsservicen har fungerat riktigt bra.

– Sjömanskyrkan ordnade en bostad i Antwerpen, varifrån jag jobbar. Utöver fartygsbesöken gör jag även annat sjömanskyrkoarbete i Belgien, Holland och Luxemburg, berättar socialkurator Henri Isokuortti när han hämtar oss från SSB på flygplatsen.

Henri har även föredömligt skött förmedlingen av SSB:s material till de finskflaggade fartygen i området, varav många aldrig besöker hemlandet. Sjömännen hin-

16

ner sällan gå i land och därför måste Sjömanskyrkans och SSB:s service komma till fartygen.

Under vårt besök har sjömanskyrkan i Bryssel en normal, livlig dag. Katri Oldendorff, direktör för Beneluxländernas finska sjömanskyrkor, och Pia Lännenpää, ledande socialkurator för sjömanskyrkan i Bryssel, hinner dock i all hast berätta om kyrkans verksamhet.

– Det bor många finländare i Bryssel. De kommer till Belgien för kultur, turism, affärsliv och studier. Vi kan ha långt över hundra besökare per dag, berättar Pia Lännenpää.

Sjömanskyrkans luncher är extra populära. Sjömanskyrkans lokaler, som köptes för sex år sedan och senare har byggts

ut, används till exempel för möten och klubbverksamhet. Bastun och biblioteket är också efterfrågade tjänster.

Värnar om traditionerna I sjömanskyrkan i Bryssel finner vi sjömansprästen Daniel Orädds boxhandskar i ett vitrinskåp, vilket vi kan berätta för M/S Norskys skeppare Kaj Orädd, legendarens släkting. Bore Ltd:s Norsky trafikerade nämligen mellan Zeebrugge och Tilbury.

– Med god planering och lite tur kan man hinna med fyra fartygsbesök samma dag, även om avstånden är långa. Nu kom vi från Terneuzen via M/S Marjatta till Zeebrugge, där Norstream, Norsky och Mistral befann sig samma dag, samman2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Med god planering och lite tur kan man hinna med fyra fartygsbesök samma dag, berättade Henri Isokuortti i M/S Mistrals mässrum.

terdam till Killingholme hamn i England, berättar Valtteri Salmi.

Precis som sin kollega Henri gör han annat sjömanskyrkoarbete vid sida av fartygsbesöken. Ibland vikarierar Henri Isokuortti och Valtteri Salmi för varandra.

Nyligen genomgick sjömanskyrkan i Rotterdam en stor ombyggnad. Lokalerna renoverades och moderniserades och en hiss byggdes i den gamla fastigheten.

– Här finns det goda möjligheter för möten och grupparbeten. Nu ska en grupp på åtta personer från Finland komma hit och ha en lång konferenshelg, säger Valtteri.

I kyrkan arbetar dessutom sjömanspräst Pauliina Tuomanen och serviceansvarig Anniina Juhola.

På kvällen arbetar årsvolontären Ritva Pulli i kaféet. Ritva har en lång sjömanskarriär hos många rederier bakom sig.

– Jag gick nyligen i pension från M/S Finnmaid. Jag trivs verkligen bra här i sjömanskyrkan i Rotterdam – uppdraget pågår fram till augusti, berättar Ritva glatt.

Fartygsbesök och fotograferingar

Ritva Pulli har en lång sjömanskarriär hos många rederier bakom sig.

fattar Henri Isokuortti när han går igenom vår dag tillsammans.

SSB skickar material till Rotterdam och Antwerpen från Helsingfors med Langhs, Finnlines och Containerships fartyg. Sjömanskyrkan byter böckerna och filmerna på fartygen som trafikerar i området och skickar returer till Finland.

– Fartygen har också bytt en del filmer sinsemellan, berättar Henri.

Innan vi från SSB åker vidare till Rotterdam besöker vi M/S Baltica med Henri.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

Hon har kommit till Antwerpen från Uleåborg.

Renoverade lokaler i Rotterdam Socialkurator Valtteri Salmi tar emot oss på järnvägsstationen i Rotterdam och därifrån åker vi direkt till M/S Misana för ett besök ombord.

– Godby Shippings Misana och systerfartyget Misida trafikerade Finland fram till jul, men har sedan dess varit befraktade till Stena Line. Fartygen åker från Rot-

Sjömanskyrkorna kan följa de finländska fartygens trafik på nätet, men det seglar även många finska sjöfarare på utländska fartyg. Man besöker fartygen om man får reda på att det finns finländare ombord.

– Då och då kommer till exempel Lundqvist-rederiets tankfartyg hit. På vissa finns det finländare, på andra inte. Man måste bara veta det eller ta reda på saken, påpekar Valtteri.

Som avslutning på besöket åker vi till Landtong de Punt, en plats med god utsikt över Rotterdams livliga fartygstrafik och bra fotomöjligheter. Härifrån fotograferar vi bland annat M/S Estradens ankomst till Frivakts omslag.

Tillsammans med Valtteri Salmi besöker vi dessutom M/S Misida, varefter han skjutsar oss till M/S Estraden, som ska ta oss vidare på vår fortsatta resa till England.

Ett stort tack till sjömanskyrkornas personal för er oersättliga hjälp, som gjorde att vi fick en snabb och bekväm resa! ò 17

Hälytys merellä

k

ansivahti ilmoitti komentosillalle hyttikäytävän liinavaatevarastossa syttyneestä tulipalosta. Johtoryhmä toimi komentosillalla päällikön kontrollissa. Konehuoneessa oli normaalimiehitys – konemestari ja moottorimies.

Turvamiehitys, paloryhmä ja evakuointiryhmä aloittivat työnsä. Palo oli sammutettava ja hyteissä olevat matkustajat evakuoitava. Matkustajia oli myös ravintolassa ja muissa tiloissa. Alue eristettiin ja palo-ovia suljettiin. Paloletkut saatiin nopeasti vedettyä ja henkilökunta haki matkustajia hyteistä. Savusukeltajat pukivat varusteet ja tarkastivat ja savun täyttämällä käytävällä olleita hyttejä.

Matkustajia informoitiin kuulutuksilla, joita annettiin pääosin englanniksi purserin toimistosta ja komentosillalta. Henkilökunta kommunikoi sisäisesti omin viestintävälinein.

18

M/S Finnmaidilla harjoiteltiin keväällä poikkeustilannetta varten ison avustajajoukon esittäessä matkustajia.

Harjoituksen mukaan alus oli matkalla kohti Saksaa. Iltayhdeksältä laivalla havaittiin tulipalo, ja henkilökunta aloitti hälytysluettelon mukaiset toimenpiteet.

Tilanne meni huonommaksi Matkustajien joukossa oli liikuntarajoitteisia, sekä oudosti käyttäytyviä ja juopuneita henkilöitä, mikä sitoi evakuointihenkilökuntaa. Savua hengittäneelle tajuttomalle matkustajalle annettiin ensiapua.

Evakuoituja matkustajia koottiin kannen 9 aulaan, kun tilanne eskaloitui. Kävi ilmi, että häiriintynyt matkustaja riehui aseen kanssa hyttikäytävillä - hän oli sytyttänyt myös tulipalon. Tähän piti irrottaa resursseja.

Pelastusliivit jaettiin ja matkustajat johdettiin ulkokannelle 7 suojaan. Turvamiehitys alkoi selvittää asemiehen tilannetta. Yksi luodista haavoittunut matkustaja saatiin evakuoitua, kun asemies linnoittautui hyttiin toisen miehen kanssa. Turvamiehitys rauhoitteli tilannetta kunnes oven takaa kuului laukaus.

Toinen mies kertoi asemiehen ampuneen itsensä ja olleensa itse panttivanki.

Turvamiehitys varmisti asian ja raportoi johtoryhmälle.

Evakuointi pelastusvenekannelle Päällikkö kuulutti, että alus jätetään ja evakuointiryhmä alkoi koota matkustajia kannen 8 aulaan. Täällä matkustajat ryhmiteltiin ja valmisteltiin loukkaantuneet pelastusveneisiin siirtoa varten. Matkustajien lukumäärä todettiin ja kaikki ohjattiin pelastusvenekannelle paapuurin puolelle.

Evakuointiryhmä raportoi, että kaikki matkustajat ja pelastustyöhön osallistunut miehistö lukuun ottamatta itsensä ampunutta asemiestä olivat koolla pelastusvenekannella. Komentosilta, konehuone ja purserin toimisto evakuoitiin ja harjoitus päättyi aluksen jättöön.

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Harjoituksen jälkeen voitiin todeta, että miehistö asennoituu positiivisesti ja hyvällä motivaatiolla turvallisuusasioihin.

Suuri harjoitus vaati hyvän valmistelun Meripelastuseuran SAR -ryhmän vapaaehtoiset esittivät matkustajia. Nelisenkymmentä maalihenkilöä oli roolitettu siten, että saatiin erityyppisiä matkustajaprofiileita mukaan. m/s finnmaidin

harjoituksen valmisteluissa oli YT -matruusi Taina Salolla suuri rooli vapaaehtoisten koordinoinnissa. Hän on itse ollut pitkään meripelastustoiminnassa. Päällikkö Michael von Pfaler kiinnostui ja pyysi Marko Järvelää ja Jari Ukkolaa suunnittelemaan harjoituksen.

– Marko on laivan safety officer, minä toimin normaalisti YT -matruusina, ja sesonkiaikoina päätoimisena ”sheriffinä” eli järjestyksenvalvojana, Jari Ukkola kertoi.

Ukkola kehui Finnlinesin positiivista suhtautumista. Varustamo panostaa matkustajaliikenteeseen ja tekee hyvää työtä turvallisuuden lisäämiseksi. Harjoituksen

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

jälkeen voitiin todeta, että koko miehistö asennoituu positiivisesti ja hyvällä motivaatiolla turvallisuusasioihin.

– Johtoryhmän tehtävä on ylläpitää henkilökunnan taitoja, valmiuksia ja motivaatiota turvallisuustyöhön koko ajan.

Vaaratilanteen sattuessa on helpompaa johtaa, kun voi luottaa henkilökunnan asenteisiin ja osaamiseen, päällikkö von Pfaler tähdensi.

Kevään harjoituksessa tilanne eskaloitui ja aiheutti muutoksia ryhmien toimintaan ja matkustajien kokoontumispaikkaan. Kun harjoitellaan tuntemattomien avustajien kanssa niin se lisää henkilö-

kunnan stressitasoa ja antaa todellisemman kuvan oikeasta vastaavasta tilanteesta. Harjoituksessa käytettiin käsiasetta ja paukkupatruunoita.

Purseri Lasse Virtanen informoi matkustajia. Usein matkustajalaivoilta kuulee valituksia liian vähäisestä tiedotuksesta.

– Joskus liika info on yhtä huono asia kuin liian vähäinen info, Jari Ukkola sanoi.

– On myös todettu, että aluksen päällikön kuulutukset toimivat usein tehokkaammin kuin purserin, jonka ääntä matkustajat ovat saattaneet jo kuulla muissa yhteyksissä, Michael von Pfaler totesi.

19

▶

Jari Ukkola piti hyvin realistisena, että harjoitusta vastaava tilanne voisi toteutua.

– Matkustajien joukossa on monenlaista väkeä. Pienikin asia voi aiheuttaa psyykkisesti epätasapainoiselle matkustajalle häiriökäyttäytymistä – ”katkaista kamelin selän”, pohti Ukkola, jolla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus turvallisuusalalta ja matkustajalaivoilta.

Tulipalo on aina mahdollinen ja on laivalle ja ihmisille todella suuri riski.

Harjoituksen jälkitunnelmia ravintolassa Harjoitukseen osallistui todella hyvällä asenteella iso joukko Meripelastusseuran aktiiveja, joiden tuloa Espoon Meripelastajat ry:n Tuomas Kalanti oli ollut järjestämässä.

– Oli hienoa olla täällä ja nähdä, miten harjoitus etenee. Meitä oli täällä kymmenestä eri meripelastusyhdistyksestä. Tulemme mielellämme tällaisiin tapahtumiin varsinkin silloin, kun vielä ei ole meidän toiminnan sesonkiaika, Kalanti kertoi.

Ennen yhteistä ruokailua kuulosteltiin

Paloryhmä teki hyvää työtä ja onnistui loistavasti harjoituksessa. maalihenkilöiden kokemuksia harjoituksesta ja evakuoinnista. M/S Finnmaidin henkilökunta sai kiitosta huolenpidosta ja hyvästä kommunikoinnista matkustajien kanssa. Tiedotusta kiiteltiin myös, tosin jotkut kuulutukset kuuluivat heikosti sisätiloissa muun hälinän keskeltä.

Pelastusharjoitukset ropax -aluksella Laivoilla tehdään säännöllisesti SOLAS -yleissopimuksen mukaiset pelastusvene- ja paloharjoitukset. Näiden lisäksi järjestetään säännöllisesti erikoisharjoituksia, joita esimerkiksi M/S Finnmaidilla on ollut kahdesti viimeisen talvikauden aikana. Turvallisuusorganisaatiossa ovat tärkeimpiä yksiköitä järjestysryhmä, paloryhmä, evakuointiryhmä ja johtoryhmä sekä tiedotus. Lisäksi on suunniteltu miehitykset muiden erikoistilanteiden, kuten mies yli laidan varalta.

Finnlines on aina panostanut meriturvallisuuteen ja tarvittaviin varusteisiin. Niitä pitää osata käyttää ja harjoitukset ovat myös tässä mielessä tärkeitä. Harjoitusten myötä saadaan rutiineja ja toimintamalleja hiottua. Samalla voidaan tarkastaa välineiden kunto. Jokaisella laivahenkilökuntaan kuuluvalla on hälytysluettelon mukainen tehtävä. M/S Finnmaidin matruuseilla ja puolimatruuseilla pitää olla myös järjestyksenvalvojan pätevyys. Jari Ukkola vetää turvallisuuskoulutuksia Finnlinesin henkilöstölle.

Maaorganisaatio on mukana kaikessa suunnittelussa ja turvallisuuden ylläpidossa yhdessä laivahenkilökunnan ja viranomaisten kanssa.

Maaorganisaatio on koko ajan valmiudessa poikkeustilanteiden varalta etukäteen laaditun kriisivalmiussuunnitelman mukaan.

20

Harjoitusta seurannut Finnlinesin turvallisuuspäällikkö Carolus Ramsay kirjasi huomioita ja oli pääosin tyytyväinen aamupäivän tapahtumiin.

– Tämä oli erittäin hyvä harjoitus. Moni asia meni hyvin – maalihenkilöillä testattiin erilaisia asioita. Aina löytyy parannettavaa ja sen takiahan näitä harjoituksia järjestetään. Suuret kiitokset meripelastajille ja laivaporukalle hyvästä yhteistyöstä, Ramsay sanoi.

Hän totesi, että harjoituksia, jossa käytetään statisteja, ovat erittäin tärkeitä ja niitä tarvitaan jatkossakin.

Näkökulma M/S Finnmaidin harjoitus osoitti sen, että matkustajia kuljettavalla aluksella jokaisen henkilökuntaan kuuluvan merenkulkijan tehtävä poikkeustilanteessa on tärkeä. On esitetty näkemyksiä, että matkustajalaivojen miehistötuki pitäisi rajoittaa vain kuljetushenkilökuntaan.

Oma näkemykseni on, että matkustajien turvallisuudesta ei voi tinkiä. On varmistettava, että koko henkilökunta on koulutettu ja osaa toimia yhdessä kriisitilanteissa.

Sampsa Sihvola

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Jari Ukkola som hade haft en viktig roll i arbetet med att planera övningen hade en stressig förmiddag – en passagerare i psykisk obalans hann orsaka mycket skada.

Larm till sjöss

d

I våras övade M/S Finnmaid inför en exceptionell situation med hjälp av en stor grupp statister som föreställde passagerare. I övningen var fartyget på väg mot Tyskland.

Klockan nio på kvällen upptäcktes en brand ombord och personalen började vidta åtgärder enligt larmlistan.

äcksvakten underrättade kommandobryggan om en brand i linneförrådet i en hyttkorridor. Ledningsgruppen agerade på kommandobryggan under befälhavarens kontroll. Besättningen i maskinrummet var den vanliga: maskinmästaren och motormannen.

Säkerhetsbesättningen, brandgruppen och evakueringsgruppen började sitt arbete. Branden måste släckas och passagerarna i hytterna evakueras. Det fanns även passagerare i restaurangen och andra utrymmen. Brandområdet spärrades av och branddörrarna stängdes. Man fick snabbt fram brandslangarna och personalen tömde hytterna på passagerare. Rökdykarna tog på sig utrustningen och kontrollerade hytterna i den rökfyllda gången.

Passagerarna informerades genom utrop, som mestadels var på engelska och kom från purserns kontor och kommandobryggan. Personalen kommunicerade internt med egna kommunikationsmedel.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

Läget förvärras Bland passagerarna fanns personer med nedsatt rörlighet och berusade personer som uppträdde egendomligt, vilka uppehöll evakueringspersonalen. En medvetslös passagerare som andats in rök fick första hjälpen. Man var fullt sysselsatt med att samla de evakuerade passagerarna i aulan på däck 9 när situationen eskalerade. Det visade sig att en psykiskt instabil passagerare for fram med ett vapen i en hyttkorridor – samma person som hade startat branden. Nu var man tvungen att frigöra resurser till denna situation.

Man delade ut flytvästar och satte passagerarna i skydd på väderdäck 7. Säkerhetsbesättningen började utreda situationen med den beväpnade personen. Man lyckades evakuera en skottskadad passagerare när den beväpnade personen barrikaderade sig i en hytt med en annan man.

Säkerhetsbesättningen lugnade situationen tills ett skott gick av bakom dörren.

Den andra mannen berättade att den beväpnade personen hade skjutit sig själv och att han var tagen som gisslan. Säkerhetsbesättningen försäkrade sig om att detta stämde och rapporterade till ledningsgruppen.

Evakuering till livbåtsdäck Befälhavaren ropade ut att man skulle lämna fartyget och evakueringsgruppen började samla passagerarna i aulan på däck 8. Där delade man in passagerarna i grupper och förberedde de skadade personerna inför flytten till livbåtarna. Man bekräftade antalet passagerare och alla fördes ut till babordssidan på livbåtsdäcket.

Evakueringsgruppen rapporterade att alla passagerare, med undantag för den beväpnade mannen som skjutit sig själv, och besättningen som deltagit i räddningsarbetet var samlade på livbåtsdäcket. Kommandobryggan, maskinrummet och purserns kontor evakuerades och övningen avslutades med att alla lämnade fartyget.

21

▶

En stor övning kräver goda förberedelser olontärer från Sjöräddningssällskapets SAR-grupp föreställde passagerare. Ett fyrtiotal målpersoner hade rollbesatts så att övningen omfattade olika passagerarprofiler. vunder förberedelserna inför M/S Finnmaids övning hade AT-matros Taina Salo den viktiga uppgiften att samordna volontärerna. Hon är själv aktiv inom sjöräddningsverksamheten sedan långt tillbaka. Befälhavare Michael von Pfaler engagerade sig och bad Marko Järvelä och Jari Ukkola att planera övningen.

– Marko är fartygets safety officer. Jag är vanligtvis AT-matros och under högsäsong jobbar jag heltid som ”sheriff”, alltså som ordningsvakt, berättade Jari Ukkola.

Ukkola berömde Finnlines positiva attityd. Rederiet satsar på passagerartrafiken och arbetar för att öka säkerheten. Efter övningen stod det klart att hela besättningen var positivt inställda till säkerhetsfrågor och mycket motiverade att arbeta med dem.

– Ledningsgruppen ska se till att personalens färdigheter och beredskap inom säkerhetsarbetet alltid är uppdaterade och hålla deras motivation uppe. När en farlig situation inträffar är det enklare att leda om man kan lita på personalens attityder och kunskaper, förklarade befälhavare von Pfaler.

Under vårens övning eskalerade situationen, vilket gjorde att grupperna tvingades ändra sina arbetsuppgifter och passagerarnas samlingspunkt. Övningar med okända statister ökar personalens stressnivå och ger en sannare bild av en motsvarande verklig situation. Under övning22

en användes eldhandvapen och lösa skott.

Purser Lasse Virtanen informerade passagerarna. Passagerarfartygen får ofta klagomål på att passagerarna får för lite information.

– Ibland är för mycket info lika illa som för lite info, sade Jari Ukkola.

– Det har också konstaterats att utrop från fartygets befälhavare ofta fungerar effektivare än utrop från pursern, eftersom passagerarna redan kan ha hört purserns röst i andra sammanhang, påpekade Michael von Pfaler.

Enligt Jari Ukkola kan en situation lik den i övningen mycket väl inträffa i verkligheten.

- Det finns många olika slags människor bland passagerarna. Hos en passagerare som är i psykisk obalans kan även en liten sak ge upphov till avvikande beteende – ”knäcka kamelens rygg”, resonerade Ukkola, som har över trettio års erfarenhet av säkerhetsbranschen och passagerarfartyg.

Det finns alltid en risk att det börjar brinna, vilket är farligt både för fartyget och människorna ombord.

Känsloläget efter övningen Många aktiva från Sjöräddningssällskapet deltog i övningen med mycket positiv inställning. Tuomas Kalanti från Esbo sjöräddare hade varit med och ordnat deras ankomst.

– Det var lärorikt att vara här på plats och se hur övningen gick till. Det kom folk från tio olika sjöräddningsföreningar. Vi åker gärna på sådana här evenemang, särskilt när det ännu inte är säsong för vår verksamhet, sade Kalanti.

Innan den gemensamma lunchen fick målpersonerna berätta om hur de upplevde övningen och evakueringen. M/S Finnmaids personal fick beröm för sin omtänksamhet och goda kommunikation med passagerarna. Informationen fick också positiv feedback, trots att vissa utrop hördes dåligt inomhus bland allt annat oljud.

Finnlines säkerhetschef Carolus Ramsay noterade anmärkningarna och var på det stora hela nöjd med förmiddagens aktiviteter.

– Det här var en mycket bra övning.

Många saker fungerade väl och man testade olika saker med målpersonerna. Det finns alltid något att förbättra och det är ju därför vi ordnar övningar som den här. Ett stort tack till sjöräddarna och fartygspersonalen för ett gott samarbete, sade Ramsay.

Han menade att övningar med statister är mycket viktiga och nödvändiga även i fortsättningen. ò

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Taina Salo ser till att en person som har andats in rök får syre.

Räddningsövningar på ropax-fartyg På fartygen genomförs regelbundet livbåts- och brandövningar i enlighet med SOLAS-konventionen. Utöver dessa ordnas regelbundet specialövningar och M/S Finnmaid har hållit två sådana under den senaste vintersäsongen.

Ordningsgruppen, brandgruppen, evakueringsgruppen och ledningsgruppen samt informationen är de viktigaste enheterna i säkerhetsorganisationen.

Dessutom finns det fastställda bemanningar för andra specialfall såsom man över bord.

Finnlines har alltid satsat på sjösäkerheten och nödvändig säkerhetsutrustning. Personalen måste kunna använda utrustningen och även i detta avseende är övningarna viktiga. Tack vare övningarna kan man slipa sina rutiner och metoder, och samtidigt kontrollera utrustningens skick. Alla i fartygspersonalen har en uppgift enligt larmlistan. M/S Finnmaids matroser och halvmatroser ska dessutom ha ordningsvaktsbehörighet. Jari Ukkola håller säkerhetsutbildningar för Finnlines personal.

Landorganisationen deltar i all planering och i arbetet med att upprätthålla säkerheten tillsammans med fartygspersonalen och myndigheterna. Landorganisationen är i ständig beredskap för exceptionella situationer i enlighet med krisberedskapsplanen som upprättats på förhand.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

Max Kiiski, vars skådespelarinsatser som berusad person nästan förtjänade en Jussi-statyett, skojade om att baren borde vara öppen på riktigt under nästa övning.

23

Sauli Ahvenjärvi Satakunnan Ammattikorkeakoulusta.

Trafi Meri 2018 -seminaari teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Trafi järjesti perinteisen merenkulun sidosryhmätilaisuuden Helsingissä.

Tilaisuuden teemana oli merenkulun digitalisaatio. MEPA oli mukana seminaariohjelmassa ja edellisen päivän työpajajärjestelyissä.

M

erenkulun toimijat käsittelivät työpajoissa merimiesten hyvinvointia, koulutuksen kehittämistä, vaaratilanneraportointia, sekä kokemuksia digitalisaatiosta. Merenkulkijoiden hyvinvointia pohdittiin kahdessa työpajassa ”Merenkulki24

ja bitteinä” sekä ”Merenkulkija bittien puristuksessa”. Ne vedettiin yhteistyössä Merimieskirkon, Merimieseläkekassan ja työterveysyhtiö Maresanin kanssa.

– Paranevat digitaaliset yhteydet auttavat yhteydenpitoa ja luovat merenkulkijoille eräänlaista etäyhteisöllisyyttä, totesi Päivi Seppälä, joka seminaaripäivänä avasi työpajan antia.

Yhteenveto on jutun ruotsinkielisessä osassa.

Uhkana nähtiin muun muassa se, että työasioiden seuraaminen saattaa muodostua vaatimukseksi merenkulkijan vapaa-ajalla.

Finnpilot on pitkällä automatisaatiossa Saaristomeren alueluotsinvanhin Ari Saari kertoi iPadien käytöstä työssään, kun työpaja ykkösellä kyseltiin arjen kokemuksia merenkulun digitalisaatiosta. Seminaaripäivänä Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen kertoi eLuotsauksen kehityksestä ja totesi, että yhtiö rakentaa omaa etäohjattavaa luotsivenettä maakuljetuksiin.

Finnpilot on jo digitalisoinut monet sisäiset prosessinsa. Yhtiö lisää digitaalisia palveluita myös asiakkailleen, josta Kosonen mainitsi esimerkkinä 2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Ella Komulainen Maresanista veti työpajaa "Merenkulkija bittien puristuksessa".

tänä vuonna käynnistyvän Pilot Onlinen. Yhtiö on monen muun toimijan tavoin mukana One Sea autonomisen meriliikenteen ekosysteemissä, jonka tavoitteena on autonominen kaupallinen meriliikenne jo vuoteen 2025 mennessä.

Autonomiset alukset Tilaisuuteen osallistui noin 150 merenkulun ammattilaista, joista valtaosa ei uskonut itseohjautuvien laivojen nopeaan tuloon.

– Merenkulkualan kansainvälinen lainsäädäntö on hidasta ja uudisrakennuspuolella ei vielä ole näkyvissä

merkkejä autonomisten alusten esiinmarssista. Tosin esimerkiksi Finnferries saattaa jo miettiä miehittämättömiä losseja, Quality and Safety Manager Tero Haapalinna Borelta mietti.

Ala on hyvin konservatiivinen ja kansainvälinen. Merityövoimaa tuottavat maat esimerkiksi Kaukoidässä tuskin haluavat edistää laivapaikkojen vähentämistä.

Seminaaripäivänä autonomisten laivojen tuloa pohdittiin paneelikeskustelussa, jonka alusti Sauli Ahvenjärvi Satakunnan Ammattikorkeakoulusta.

– Uuden tekniikan pitäisi tarjota parempaa turvallisuutta, energiatehok-

Merenkulun kansainvälinen lainsäädäntö IMO:ssa on hidasta VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

kuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä tietenkin pienentää kuluja, Ahvenjärvi totesi.

Paneeliin osallistuneet Rolls Roycen edustajat näkivät autonomisia aluksia jo lähitulevaisuudessa ja korostivat inhimillisten virheiden häviämistä automatiikan myötä.

Keskusteluissa todettiin, että autonomia vaatii suurta käyttövarmuutta.

Tekniikka voi muodostua haasteeksi varsinkin polttomoottorien osalta. Etäohjattuja ja autonomisia laivoja on tulossa, mutta siihen menee vielä muutama vuosi aikaa.

Rolls Royce aikoo testata itseohjautuvaa meriliikennettä, aluksia ja teknologioita Suomen länsirannikolla Jaakonmeren testialueella, kun lakimuutos aluksen vähimmäismiehitysvaatimuksista ja vahdinpidosta tulee voimaan.

▶ 25

Sjöfararnas välfärd text: Päivi Seppälä översättning till svenska: Martina Peltonen

På “Trafi Meri”-seminariet organiserade Sjömansservicebyrån, Sjömanspensionskassan, Sjömanskyrkan, Alandia och Maresan en workshop om sjöfararnas välfärd inom sjöfarten, en sektor som blir allt mer digitaliserad.

mer att förändra sjöarbetets karaktär enormt: arbetsuppgifter som tidigare utförts på fartygen kommer att kunna styras från land, å andra sidan kommer det att krävas nya färdigheter och kunskaper av sjöfararna ombord, till exempel 3-D skrivning för att reparera delar i maskinrummet. Utbildnings-

programmen kommer även att förnyas: digitala kunskaper och förmågan att tillämpa dessa ombord spelar en stor roll. Ensidigt, manuellt och så kal�lat tråkigt, jobb kommer att försvinna som följd av automatiseringen.

Följande förändringar inom sjöfararnas välfärd har blivit märkbara:

V

ad är sjöfararnas och välfärdens roll nu och i framtiden när fartygen automatiseras? Finns det plats för sjöfarare och välfärd år 2030?

Vi var främst intresserade av skillnaden mellan arbete och fritid, och hur de smälter samman under tiden till havs. Hur ser sjöfararens fritid och arbete ut nu? Hur ser det ut år 2030?

Hurdana förväntningar har vi på sjöfararnas välfärdstjänster och hur borde vi utveckla dessa tjänster för att passa en mera digitaliserad framtid?

Först kan vi konstatera, att nästan ingen tror att automatiseringen av sjöfarten sker så snabbt, att vi år 2030 har totalt autonoma fartyg och en själv-opererande sjöfartssektor. Den internationella lagstiftingen förändras rätt långsamt och förnyelser av fartyg och inom fartygsteknologin sker inte i samma takt som till exempel inom bil-industrin.

Vi kan anta att automatiseringen inom sjöfarten börjar med lossar och förbindelsefartyg.

Större fraktfartyg och passagerarfartyg kommer antagligen få nya digitala lösningar, men troligen ingen fullautomatisering. Dessa lösningar kom-

26

Ledande arbetshälsovårdare Ella Komulainen, Maresan.

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Verkställande direktör Kari Kosonen, Finnpilot.

Känslan av ensamhet har ökat ombord när besättningsantalet har minskat. Å andra sidan gör digitala kommunikationsmedel det möjligt för sjöfararna att upprätthålla kontakten till familj och vänner, vilket ökar känslan av gemenskap, även på distans.

Bättre kommunikationsmedel och bättre nätförbindelser leder till att fritidens glädje och sorg är mera närvarande ombord, och så kallade mikropauser, det vill säga när man kollar whatsapp, instagram och facebook, under arbetstörnen blir vanligare. Å andra sidan kan det leda till en känsla av att man måste följa med vad som

händer på arbetet även under sin fritid. Sammansmältningen av arbete och fritid blir konstant.

Vi tror att följande trender inom sjöfararnas välfärdsbehov kommer att uppstå: Individuell välfärd kommer att blir ännu viktigare.

Välfärdsmätare, såsom aktivitetsband är nuförtiden vanliga, men inom snar framtid kan det även bli vanligt att man på arbetsplatser och på fartyg mäter och analyserar dynamiken i arbetsgemenskap. Med hjälp av sensorer och videobilder kan man analysera om stämningen ombord är stram, stressad eller positiv. Och det är ju intres-

Känslan av ensamhet har ökat ombord när besättningsantalet har minskat VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

sant för vem denna information och “big data” som sådana system skapar hör? Hur ser en individs dataskydd ut?

Har arbetsgivaren rätt att se informationen som i realtid berättar om välbefinnandet på arbetsplatsen?

När digitala förbindelser blir bättre blir det även möjligt att utnyttja distansvård i företagshälsovården, och man kan ytterligare koncentrera sig på förebyggande vård.

Digitala lösningar utgör grunden för nya välfärdstjänster: vi kan kanske ha en robot som personlig tränare ombord, kanske sjömanskyrkan lanserar en dygnet runt e-prästtjänst, SSB utvecklar e-kurser och e-bibliotek. När det är dags att gå i pension, loggar sjöfararen naturligtvis bara in på sin digitala tjänst, där man bara klickar ett par gånger för att skapa sitt digitala pensionsbeslut. ò 27

Sjöfartens Dag kasvussa teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Maarianhaminassa järjestettävä keväinen merenkulkutapahtuma veti toukokuun lopulla ennätysmäärän osallistujia ja näytteilleasettajia.

sosiaalisessa mediassa. Antoisissa loppukeskusteluissa käytiin läpi kehitystä ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi merenkulkijoiden terveydenhoidossa.

jöfartens Dag on muodostunut Suomen merkittävämmäksi merenkulun tilaisuudeksi. Tapahtumaan osallistui noin 110 näytteilleasettajaa ja 600 delegaattia meriklusteriyrityksistä. Päivän aikana Alandica -keskuksessa vieraili lisäksi merenkulkijoita, opiskelijoita ja muuta yleisöä. Merenkulkupäivän edellisenä ja jälkeisenä päivänä järjestettiin lukuisia oheistapahtumia varustamoiden, oppilaitosten ja järjestöjen edustajille.

Alandia Vakuutuksen tiloissa pidettiin edellisenä päivänä merenkulun digi-ilta, jossa käytiin läpi taannoisen kyselyn tuloksia. Tuloksissa ei ollut suuria yllätyksiä – merenkulkijat käyttävät verkkoyhteyksiä ja sosiaalista mediaa muiden ihmisten tapaan.

Milla Soininen Alandialta ehti saada digi-iltaan kommentit paljolti samasta aiheesta tehtyyn tutkielmaan. Yrkeshögskolan Noviassa merikapteeneiksi opiskelevat ja Godby Shippingilla seilaavat Jockum Lundsten ja Mathias Mattsson olivat kartoittaneet suomalaisvarustamoiden toimintaa

Useimmat Sjöfartens Dag -päivään osallistuvat tulivat paikalle jo edellisenä päivänä. Keskiviikkoiltana tapahtuman yhteistyökumppani PAF tarjosi kasinolla verkostoitumistilaisuuden, jossa moni myös voitti selvää rahaa peliautomaateista.

Tänä vuonna perinteiseen merenkulkupäivään oli tulossa niin paljon näytteilleasettajia, että Alandica Kulttuuri- ja kongressitalon kolmaskin kerros oli otettu käyttöön. Yleensä kakkoskerroksessa sijainneet MEPAn, Merimieseläkekassan, Merimieskirkon ja oppilaitosten ständit olivat nyt ylimmässä kerroksessa. Vierailijat löysivät tiensä myös sinne.

– Kun vieressä ollut uutuus ”Bubble Bar” avattiin, oli täällä suorastaan tungosta, kertoi Alexandra Lindahl, joka päivysti sekä Harjoittelumyllyn että YoungShip Helsingin osastoilla.

S

28

Uudistuva tapahtuma

Vanhaan tapaan tarjolla oli kattava katsaus merenkulun näkymiin. Mielenkiintoisia luentoja pidettiin pitkin päivää kolmessa eri salissa.

Rento tunnelma kruunasi tapahtuman Päivän päätteeksi auditoriossa julkaistiin Suomen Varustamot ry:n kultamitalien saajat. Paikalla mitalisteista olivat sairaanhoitaja Anne Aller ja Fleet captain Dan Roberts Viking Linelta sekä konepäällikkö Anders Blomberg Godby Shippingilta.

Edellisvuoden tapaan esitysten päätyttyä jäätiin alakertaan viettämään aikaa ja seuraamaan Mercy Ships -organisaation hyväksi järjestettyä huutokauppaa. Illaksi siirryttiin läheiseen Indigo -ravintolaan jatkamaan yhdessäoloa ja nauttimaan iltapalaa.

Lämpimässä illassa kuultiin elävää musiikkia ulkotiloissa, joissa väki tuntui viihtyvän pitkään. Myöhemmin Indigon yläkerrassa tarjoili irlantilaista musiikkia ahvenanmaalainen O´Really -yhtye. Sjöfartens Dag oli loistavasti järjestetty ja tunnelma oli parhaimpia tapahtuman historiassa.

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki poikkesi MEPAn osastolla.

Båtologerna Lars-Erik Eriksson och Erik Hag som stod i Klubb Maritims monter vet nästan allt om Sveriges, Finlands och Ålands sjöfart.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

▶ 29

På den digitala kvällen som ordnades av Alandia Försäkring presenterades enkätundersökningen om sjöfararnas internetvanor, som Maresan, Sjömanspensionskassan, Sjömanskyrkan, Alandia och SSB hade genomfört tillsammans.

Sjöfartens Dag växer Vårens sjöfartsevenemang som arrangeras i Mariehamn lockade rekordmånga deltagare och utställare i slutet av maj.

S

jöfartens Dag har blivit Finlands viktigaste sjöfartstillställning. Ca 110 utställare och 600 delegater från företag inom sjöfartsklustret deltog i år. Under dagen besöktes Alandica-centret dessutom av sjöfarare, studerande och allmänheten. Före och efter Sjöfartens Dag arrangerades flertalet kringaktiviteter för rederiernas, läroanstalternas och organisationernas representanter.

Dagen före hölls en digital kväll för sjöfarten i Alandia Försäkrings lokaler, då man redovisade resultaten från den senaste enkätundersökningen. Resultaten innehöll inga stora överraskningar: sjöfararna använder internet och sociala medier precis som alla andra människor.

Milla Soininen från Alandia hann få med kommentarerna från den digitala kvällen i sin studie, som till stor del behandlar samma ämne. Jockum Lundsten och Mathias Mattsson, som studerar till sjökaptener vid Yrkeshögskolan Novia och seglar med Godby Shipping, hade kartlagt de finländska rederiernas verksamhet i sociala medi-

30

er. I den givande slutdiskussionen gick man igenom den digitala utvecklingen och de möjligheter som digitaliseringen medför till exempel inom hälso- och sjukvården för sjöfarare.

Förnyat evenemang De flesta Sjöfartens Dag-deltagare var på plats redan dagen innan. På onsdagskvällen bjöd evenemangets samarbetspartner PAF på en nätverksträff på kasinot, där många vann reda pengar i spelautomaterna.

I år hade så många utställare anmält sig till den traditionella sjöfartsdagen, att även tredje våningen i Alandica Kultur och Kongress användes. Montrarna för SSB, Sjömanspensionskassan, Sjömanskyrkan och läroanstalterna, som vanligtvis brukar finnas på våning två, hamnade nu högst upp i huset. Besökarna hittade dock även dit.

– När nyheten ”Bubble Bar” öppnades var det rent av trängsel här, berättade Alexandra Lindahl, som hade jouren i både Praktikkvarnens och YoungShip Helsinkis monter.

Precis som tidigare år erbjöds ett omfattande program med sjöfartsper-

spektiv. Hela dagen hölls det intressanta föreläsningar i tre olika salar.

Avslappnad stämning fulländande evenemanget Som avslutning på dagen offentliggjordes mottagarna av Rederierna i Finland rf:s guldmedaljer i auditoriet.

De medaljister som fanns på plats var Anne Aller och fleet captain Dan Roberts från Viking Line och maskinchef Anders Blomberg från Godby Shipping.

Efter föredragen stannade man precis som i fjol kvar på nedre våningen för att mingla och följa auktionen som ordnats till förmån för organisationen Mercy Ships. Till kvällen förflyttade man sig till den närliggande restaurangen Indigo för att fortsätta samvaron och njuta av en bit mat.

I den ljumma kvällen spelades det levande musik på terrassen och där tycktes folket trivas länge. Senare på kvällen bjöd den åländska gruppen O´Really på irländsk musik på Indigos övervåning. Sjöfartens Dag var utmärkt arrangerad och stämningen var en av de bästa genom evenemangets historia. ò 2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Erika Lindholm, Alexandra Lindahl och Paulina Salin i YoungShip Helsinkis monter. Föreningen som startades under våren ingår i den internationella organisationen YoungShip International, där unga personer inom sjöfartsbranschen kan bilda nätverk och påverka.

Eero Hokkanen, Arctia och Görgen Pettersson, Ålands Sjöfart VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

31

Vårens nostalgikryssningar Isbrytarmännen reste till Tallinn och sjöfararna som seglat med Henry Nielsen firade traditionsenligt med en kryssning till Stockholm.

Text: Pekka Karppanen.

N

ielsens nostalgikryssning som organiseras av Jukka ”Wintiö” Vanhanen genomfördes för sjunde gången. Den första kryssningen gick av stapeln 2003 med M/S Mariella – alla resor har gjorts med samma fartyg. Nostalgikryssningarna har varit väldigt populära och flera av dem har haft nästan tvåhundra deltagare.

Henry Nielsen var en gång i tiden ett av Finlands största rederier mätt både i tonnage och i antalet fartyg. Rederiets guldålder inföll på 1970-talet. På 1980-talet började verksamheten falna och upphörde helt 1995. Den omtyckte sjöpersonalchefen Pentti Ojamies var med och skapade

32

”Nielsen-andan”, som fortfarande råder bland nostalgikryssarna.

Arctia-träffen gav mersmak I höstas hölls evenemanget ”Niin murtuivat jäät” (Så bröts isarna) i Helsingfors. Arctia hade bjudit in tidigare anställda som gått i pension från det nuvarande bolaget och dess föregångarorganisation. Det kom mycket folk och många var gamla bekanta – alla samtalsämnena hann inte avhandlas. Det uppstod genast ett behov av att ordna en ny träff.

Merieläkeläiset ry:s ordförande Tapio Nurminen, som jobbat som elektriker på isbrytarna, deltog redan i planeringen av

Arctia-träffen. Den aktiva och handlingskraftiga Nurmi svarade på den stora efterfrågan och sparkade igång isbrytarmännens nostalgikryssning, som gjordes med M/S Silja Europa från Helsingfors till Tallinn och tillbaka. Drygt 50 sjöfarare som arbetat på isbrytarna deltog.

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

”Kapellimestari” Tapio Nurminen ja ”solisti” Kelpo Gröndahlh jäänmurtajatapaamisessa Silja Europalla.

Jäänmurtajatapaamisen tervetuliaistilaisuuden osallistujia.

▶ VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

33

Kovakuntoinen trio päättelemässä aamiaista (vas) Rauno Mutka, Jukka Gröndahl ja Arto Turunen.

Jäänmurtajatapaaminen Jäänmurtajamerenkulkijoiden nostalgiaristeily järjestettiin Silja Europalla 19.3–20.3 Tallinnan risteilyllä.

Merimiesurheilun ”kuninkaalliset” Arto Turunen ja Rauni Söderlund.

Kumpikin on aikoinaan valittu Vuoden merimiesurheilijaksi.

teksti ja kuvat: Martti Karlsson

M

atkanjohtaja Tapio Nurminen jakoi liput 51 osallistujalle Länsi-sataman vanhassa terminaalissa.

Jälleennäkemisen riemu oli käsin kosketeltava. Vanhojen seilauskavereiden näkeminen kirvoitti kielenkannat laulamaan.

Majoittumisen jälkeen kokoonnuttiin konferenssitilan kabinettiin. Kotoinen jäiden kolina kuului föörista ja osin myös joistakin grogilaseista. Nurminen toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi ja kertoi miten tähän on tultu. Arctian syksyllä eläkeläisille tarjoaman lounaan jälkeen päätettiin järjestää risteily.

Samalla Nurminen kertoi Merieläkeläisten aktiivisesta toiminnassa useissa satamakaupungeissa ja toivotti uudet jäsenet tervetulleiksi mukaan toimintaan.

Tilaisuuden viihdepuolesta vastasi Kelpo Gröndahl. Kelpo aloitti vuonna 1975 oppilaana J/M Tarmossa. Erinomaisen laulutaidon lisäksi Kelposta on kehittynyt oiva sanoittaja. DVD:tä kuultiin kaksi hä-

34

nen sanoittamaansa ja laulamaansa kappaletta. Toinen kertoi jäänmurrosta perämerellä ja toinen Putinin ja Niinistön vierailusta S/S Saimaalla.

Tämän jälkeen esittiin Mepan video Mepan ensimmäiseltä vaelluskurssilta syksyllä 1990 Ylläkselle. Siitä alkoi edelleen jatkuva perinne, jota allekirjoittanutkin ehti vetää 24 kertaa.

Lopuksi Tapio esitti osallistujille kysymyksen, jatketaanko jäänmurtajatapaamisia. Kaikki osallistujat halusivat jatkoa. Täten päätettiin järjestää seuraava tapaaminen ensi keväänä. Toivomuksena esitettiin, että osallistujat voisivat tallentaa vaikkapa muistitikulle valokuvia ”vanhoista hyvistä ajoista jäänmurtajilla.

Omasta puolestani kiitän kauniista palautteesta, jota Mepan toiminnasta annettiin. Samoin kiitokset Nurmiselle hyvistä järjestelyistä. Mikä parasta, niin tunnelma kaikkien osallistujien kesken oli todella lämmin ja miellyttävä. ò 2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Päämiehet Saimaalla Höyrylaivan kannella päämiehet vierekkäin kun laiva seilaa hiljaa kohti linnaa On rannat täynnä kansaa kaikki katsoo ihaillen ja laiva lipuu hiljaa kohti siltaa Tuol aurinko jo laskee kauas taivaanrannan taa näin juhlavieraat astuu laiturille Ooppera jo kohta alkaa kansa odottaa Jolanta löytää suuren rakkauden Päämiehet jatkaa puoliyöhön neuvottelujaan ja Putin palaa kotiin ilmateitse Niinistökin kotiin lähtee Jenni odottaa On vierailu näin saatu päätökseen Myös höyrylaiva lipuu kohti kotisatamaa Vain laivan vana Saimaan pintaan piirtyy Näin Saimaa-laivan vieraskirja uudet nimet saa ja taru jatkuu linna Olavin Sanoitus tehty Balladi Olavinlinnasta säveleen 27.7.2017 Kelpo Gröndahl

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

35

HENRY NIELSEN NOSTALGIA VII Henry Georg Nielsen (27.11.1892–12.01.1961) muutti synnyinmaastaan Tanskasta Helsinkiin 1919. Töitä löytyi kauppaneuvos Victor Ek:n yrityksessä. Tehtäviin kuului kaikkea ulkomaankauppaan liittyvää: omia aluksia, osakkuuksia eri varustamoissa, laivan huolintaa, maahantuontia ja vientiä. Samassa konttorissa uurasti ruotsalainen Gustaf Birger Thordén. teksti: Timo Sylvänne kuvat Jukka Vanhanen

K

auppaneuvoksen kuoltua nuoret miehet rohkenivat aloittaa yhdessä oman laivameklari- ja rahtausliikkeen. Kaupparekisteriin kirjattu Ab Nielsen & Thordén Oy:n perustamispäivä oli 21.08.1923, konttorin osoite Fabianinkatu 6. Perustajien lisäksi konttorissa ahersivat rouvat Mary Nielsen ja Clary Thordén.

Redarien yhteistyö päättyi 1926. Thordén halusi keskittyä laivoihin, Nielsen jatkaa myös meklari- ja rahtaustoimia. Thordénin laivastossa oli vuosikymmenten kuluessa kymmeniä rahtilaivoja. Aluksi Suomen, sittemmin myös Ruotsin lipun alla.

Ensimmäinen suomalainen valtameritankkeri oli JOSEFINA THORDÉN. Uddevallaan sotien jälkeen perustettu laivatelakka (1946 -1986) oli maailmankuulu suurten tankkilaivojen rakentajana. Valmistuttuaan maailman suurin ja edelleenkin levein koskaan rakennettu rahtilaiva t/t

36

NANNY oli Thordénin telakan rakentama (499 000 dwt, 364 x 79.1 x 24 m) .

Thordén siirtyi 1944 sovjettien miehityksen pelossa operoimaan laivastoaan Uddevallasta, mutta Suomeenkin jäi jotakin. Vuonna 1941 perustettu "Säätiö Gus-

1970-luvun lopussa Nielsen oli Suomen suurin varustamo taf B. Thordenin Karjalan lahjarahasto" toimii edelleenkin ja jakaa apurahoja Joensuun Yliopiston Pohjois-Karjalasta kotoisin oleville opiskelijoille ja tutkijoille.

Nielsen jatkoi entisellä nimellä Nielsen & Thordén vuoteen 1944 saakka, jolloin perustettiin Ab Henry Nielsen Oy. Henry Nielsen osti vuonna 1925 Lily-va-

rustamon, jonka ainoa laiva LILY – ruoppaajasta 1917 rahtihöyryksi muutettu - oli Hietalahden telakalla paikkailtavana karilleajon jäljiltä. Yhtiön nimeksi vaihdettiin Ab Helsingfors Steamship Co. Ltd. Tämän varustamon omistukseen rekisteröitiin Nielsenin omat laivat. Myös muiden omistuksia manageerattiin, kuin myös ulkomailta Suomeen mukavuusliputettuja rahtihöyryjä.

Toisen maalmansodan jälkeen Henry Nielsen osallistui aktiivisesti moniin yhteisyrityksiin tavoitteena päästä mukaan linjaliikenteeseen. Kumppaneita olivat Enso-Gutzeit, SHO-FÅA, Bensow, Curt Mattson, O.S. Nylund, Carl Olsen. Suomeen ostetuista kolmesta Liberty-laivasta kaksi oli hankittu näitä hankkeita varten: FROSTVIK ja TRANVIK. Linjat niin länteen, etelään kuin itäänkin lopahtivat rahtien puutteeseen. Vapaan maailman vapaata kauppamerenkulkua edustavat linjakonf2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Ali Sario, Eero Myllynen, Timo Kropsu, Kari Laine ja Riitta Kukkonen.

ferenssit eivät suvainneet jäsenikseen uusia tulokkaita jakamaan vanhojen osakkaiden lasteja.

Ensimmäinen säiliöalus Henry Nielsenin hoidossa oli s/t NESTE. Toukokuun lopulla 1948 Neste Oy osti Norjasta 8875 dwt:n höyrytankkerin, jonka oli rakentanut 1921 Bethlehem Sparrows Point Shipyard, Maryland, USA .

Ensimmäinen yhtiön oma säiliöalus hankittiin 1954 myöskin Norjasta: viitisen vuotta vanha 13735 dwt:n moottoritankkeri MONSUN. Viimeinen rahtihöyry PANDA kuului laivastoon 1962 - 1966. Parikymmentä vuotta myöhemmin tarvittiin vielä höyrylaivaosaamista, kun Helsingfors Steamshi-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

pin nimiin hankittiin Borelle 1960 valmistunut matkustajahöyry BORE (2). Aura Linen höyrylaivanostalgikkojen liikennöinti Turusta Tukholmaan jaksoi kulkea kolmisen kuukautta. Myöhemmin laiva tuli maalaisten tutuksi ja suosikiksi moottorilaivana nimellä KRISTINA REGINA.

henry Nielsenin operoima liikenne laajeni mereltä ilmaan ja maihin.

Yhtiö välitti lentorahtia ja rahtasi lentokoneita. Myös lentokoneitten osto ja myynti kuulu toimintoihin. Suomen maanteillä maalaisille tuli tutuksi Nielsenin punatähtinen lippu rekkojen kyljissä.

Henry Georg Nielsenin kuoltua yhtiötä johtivat hänen poikansa Berndt Niel-

sen puolisonsa Iris Nielsenin kera. 70-luvun lopussa varustamo oli Suomen suurin. Seuraavalla vuosikymmenellä alkoi alusten myynnit ja mukavuusliputukset.

Suomen Petroolin tankkeri TEBO OLYMPIA oli viimeinen hoidettava. Laivaväki kutsuttiin YT-neuvotteluihin 1995 ja manageeraus siirtyi toiseen yhtiöön.

Henry Nielsenin muut toiminnot myytiin henkilöstölle ja ulkomaille. Äänimeren HenryNielsenhistoriaan on löytynyt toistasataa laivannimeä, jotka ovat olleet yhtiön hoidossa tai omistuksessa Ensimmäinen nielseniläisten nostalgiaristeily seilattiin marraskuussa 2003 Vikingin MARIELLA-laivalla Helsinki – Tukholma – Helsinki. Mukana lähes 200 muis37

▶

Martti Pasuri, Seppo Savolainen ja Timo Sylvänne.

telijaa. Kaikkien nostalgiareissujen isä, merikapteeni Jukka Vanhanen, convoker Wintiö kertoo:”maasaunottiin ennen kuin nostalgiaristeilyt keksittiin. Kolme muuta saunojaa olivat Lasse Kvickström, Matti Kivistö ja Lasse Rikala. Siitä illasta se alkoi.”

Jokainen reissu on tehty samalla laivalla. Aina on menneitten muistelijoita ollut lähemmäs kaksisataa. Aluksi matkojen väliä oli viisi vuotta. Yleisön pyynnöstä on risteilty useammin, viimeksi puolentoista vuoden välein.

Laivaväen mukana matkassa ovat viihtyneet hyvässä hengessä varustamon konttoriväki johtajia myöten. Merihenkilöstöpäällikkö Pentti Ojamies on tunnetuin Nielsenin hengen luoja. Hän ideoi ja ajoi läpi varustamon merenkulkijoi38

den työoloihin monenlaisia parannuksia.

Muutokset levisivät vähitellen muihinkin varustamoihin, vaikka vastustus olikin yleensä ankaraa.

Risteilyllä iltaisin ja aamuisin porukat kokoontuvat aterioimaan samoihin pöytiin. Joskus on yhteisiä tilaisuuksia. Tämän kevään reissulla keräännyttin alkuillasta yökerhoon. Lavalle kuulutettiin Jukka Vanhanen ja varamieheksi Timo Sylvänne. Sitten kuulutettiin tanssilava täyteen naisia ja Finlanders-orkesteri aloitti merimiesvalssin. Hyvää merimiestapaa noudattaen kaikki naiset pyöriteltiin vuoron perään.

Ajankohtaisesta ”miituu” aiheesta haastattelin tyttäriä. Kukaan ei muistanut sellaista kokeneensa Nielsenin laivoissa. Eikä kyseessä ollut ”aika kultaa muistot”,

koska muissa yhtiöissä oli kohdattu työkavereita, jotka yrittivät käyttää väärin esimiesasemaansa. Tosin rahtilaivoissa moinen käytös oli ollut harvinaista.

Kun villin linjat laivat katosivat Suomen lipun alta, osasivat useat maailmalla kulkeneet merenkulkijat löytää laivatöitä muilta mailta. Niissä muisteluissa on toinen henki: maksamattomia palkkoja, huumeratsioita laivoille, kullan salakuljetusta, Vietnamin pakolaisia, laivanupotusta olemattoman lastin ja aluksen vakuutuskorvauksen toiveissa. Erääseen bisnekseen oli jenkkiläinen laivanupottaja masinoinut jopa palkkamurhan. ò Lähteet:www.aanimeri.fi/HenryNielsenhistoria, www.aanimeri.fi/GustafBirgerThordénHistoria

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

39

Vapaavahdin pakinoitsija Timo Sylvänne on seilannut radiosähköttäjänä 1970- ja 80 -luvuilla ja tehnyt aktiivista yhteistyötä MEPAn kanssa aina merimiesslangisanojen keräilystä lähtien. Hän tallentaa merenkulun lähihistoriaa ylläpitämälleen www.aanimeri.fi -sivustolle.

Vietnamin vesillä

vapunpäivänä 1972 töijättiin Naantalin viljava- singaporen redille raston laituriin. Kantavuudeltaan noin 9000 dwt:n moottorilaiva WHITE ROSE oli luukunkarveleita myöten täynnä viljaa Baltimoresta.

Toukokuun kahdeksas tyhjä laiva suuntasi Pietarsaareen lastaamaan sellua. Pietarsaaren luotsikin oli jo laivaan saatu, kun radiohytissä kuulin Vaasaradion sähköttävän meille urgent radiosanomasta. Uusi orderi määräsi Pietarsaaren sijaan välittömästi suuntaamaan Örnsköldsvikiin. Juoksutin sanoman päällikölle brygälle. Saman tien loikin leidarit alas radiohyttiin naputtelemaan kirjoituskoneella tullilistaa, rahalistaa ja crewlistoja.

Suomessa oli keväällä 1972 satamalakkoja, mikä aiheutti lastaussataman muutoksen. Oli tuolloin muitakin lakkoja, kuten kaksi kuukautta kestänyt Alkon lakko. Ruotsissa ei lakkoiltu: sellua lastattiin kolmessa eri laiturissa. Allakkani mukaan Domsjö, Örnsköldsvik ja Söderhamn etelämpänä Pohjanlahden rannalla. Kesäkuun viides kello 19 vyöräydyttiin matkalle kohti Kiinaa.

Meno oli hidasta – 11 solmua – ja varmaa – paitsi satunnaiset konestopit. Bunkkeria ja vettä pumputtiin puuriin Las Palmasin, Port Louisin ja Singaporen satamissa. Kipinällä oli kahdessa ensimmäisessä maissakäynti redarin piikkiin. Rahanjaon jälkeen oli vietävä lääkäriin potilaita. Sitten pikaisesti laivalle laskemaan sairasulosmaksuja.

40

ankkuroiduttiin puoliltaöin. Koko porukalle oli pakollinen kolerarokotus.

Joskushan Singaporen lääkäri saattoi myydä pelkkiä dokumentteja. Tämä lääkäri halusi ensin pistää piikin, ennenkuin signeerasi keltaiseen rokotustodistukseen nidottavan lisälehden. Kipinän hommia oli miidsipissä ja ahterissa jyskytellä lukittuja hyttien ovia.

Lukon takana saattoi olla toisenlainen hoito menossa.

Heinäkuun viimeisellä viikolla matkattiin navakassa koillistuulessa kohti Formosan salmea Vietnamin vesillä. Purkaussatamiksi oli ilmoitettu Shanghai ja Tsingtao.

Meno oli hidasta ja varmaa, paitsi satunnaiset konestopit

Iltapäivävahdin puolivälissä puolikas oli tuonut byssasta termoskannun brygälle. Kakkosen kanssa kahvia hörpittiin ja seurailtiin vaahtopäiden pärskymistä pakalle. Aurinkoisen iltapäivän kahvitauon keskeytti meteli kuin brygän takana korsteeni olisi sortunut. Tai ainakin ahterimasto romahtanut.

Paapuurin siiveltä nähtiin kiiltävän lentokoneen kohoavan kohti taivaita. Muutama muu samanlainen

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

kone kaarteli kauempana. Vietnamissa sotivat amerikkalaiset tulivat suihkuhävittäjillään tutkimaan, mikä oli tämä kaunis valkoinen laiva punainen tähti korsteenissaan. Lentokoneen seuraavalla syöksyllä oikeasti pelotti, että nyt lähtee ylilennon mukaan kuparinen antennivaijeri keula- ja ahterimaston välistä.

Kolmannella syöksyllä lie tarvittavat tiedot kerätty ja lentelijät poistuivat. Ehkäpä pelottelemaan muita rauhanomaisia merenkulkijoita. Amerikkalaisethan sotivat vielä vuoden verran Vietnamissa. Heidän paettuaan kotiinsa vietnamilaiset jatkoivat keskinäistä väkivaltaa kaksi vuotta. Sodan loputtua alkoi venepakolaisten aika.

pari vuotta myöhemmin oltiin toisella rahti-

laivalla matkalla kohti samoja vesiä. Nyt oli ruumat täynnä Brasiliassa kuormattua Etelä-Amerikan puuvillaa. Määränpäänä Hsingkang Pekingin rannoilla.

Jo Intian valtamerellä olin kirjoitellut rannikkoradioasemien säätiedotuksia, missä kerrottiin Dinah-taifuunin kaarteluista Filippiinien itäpuolella.

Singaporen redillä käytiin nytkin bunkraamassa. Taifuuni oli sillä välin kurvaavinaan kohti pohjoista. Vaan kuten SOS-hallituksemme SOTE-sotkut, muuttui Dinahinkin suunta. Kohta huomasimme keikkuvamme taifuunin helmoissa.

Melkoisia aaltovuoria 130 km tunnissa puhaltava pyörremyrsky kehitti. Keula puski aaltoihin kuin kallioon. Ajoittain maha hyppäsi kurkkuun laivan pohjalyönneissä.

Jälleen oli amerikkalaiset äänessä, nyt radiossa. Signaalivoimakkuudesta päätellen lähellämme ollut laiva halusi yhteyttä ilmoittamassaan positiossa

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

olevaan laivaan. Kävin naviskassa utelemassa perämieheltä, mitä paikkaa radiossa mahdettiin kuuluttaa. Ilmeni, että mehän siinä ollaan. Niinpä kiivaan sähköttelyn jälkeen selvisi, että jenkit olivat juuri reitillämme. Heillä oli liikkumisen kanssa vaikeuksia ja sieltä haluttiin puheyhteys päälliköiden kesken. Meidän laivamme kulki ja oli ohjailtavissa ja niinpä kohta sivuaallokossa heiluttiin kuin heiluri mummon kaappikellossa. Välillä oli brygä pilvissä, välillä aallonharjoja piti katsoa ylöspäin.

Eniten innossaan taifuunista oli laivakoira Iita. Kärsivällisesti se istui paapuurin siiven lamppukaapin päällä uutsikissa. Välillä tuuli puhalsi korvat taaksepäin. Välillä huulet kääntyivät kaksin kerroin ja hampaat oli julmassa irveessä.

Dinah karautti maihin Vietnamin kustille ja kulkumme tasaantui. Laivakoira Iitallakin oli tasainen ja turvallinen loppuelämä. Laiva ajoi seuraavana vuonna Suomeen. Päällikkö vei koiran kotiinsa. ò

41

Kurssit

Kaksipäiväisellä melontaretkellä melottiin Kiskonjokea noin 60 kilometrin matka erittäin vaihtelevissa maisemissa halki salomaisemien. Mauri-koira toimi stabilisaattorina

Mepan Padel-vuoroilla Helsingissä tutustuttiin rentoon ja sosiaaliseen lajiin, jossa aloittelijatkin saivat pallon kulkemaan ja konkarit pääsivät smäshäämaan kunnolla.

Golfin yhdistetyllä alkeis- ja jatkokurssilla Nurmijärven Röykässä uudet pelaajat suorittivat Green Cardin ja pääsivät mukavasti uuteen harrastukseen kiinni. Kokeneemmat golfaajat saivat tekniikkaansa hiottua ja saivat uutta potkua peliinsä.

Pajulahden liikuntakurssilla harrastettiin monenlaisia lajeja ulkona ja sisällä. Merenkulkijoiden ryhmästä löytyi jopa oma ohjaaja, joka veti mahtavan joogatunnin muulle ryhmälle.

42

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Twerkkauksen rytmikkääseen ja todella fyysiseen liikkeeseen tutustuttiin tiukan discobiitin tahdissa Sörnäisissä. Mukaan otettiin myös Dancehall- ja joogaelementtejä.

Tulevia kursseja Fantastico! Ateneumissa Helsinki 14.08.2018 Melontaretki Turku 16.08.2018 Melontaretki merellä Helsinki 21.08.2018 Ratsastuskurssi 23.08.2018 – 25.08.2018 Ratsastuskurssi 30.08.2018 – 01.09.2018 Ruskaretki Ylläkselle 06.09.2018 – 13.09.2018 Tunturivaellus 06.09.2018 – 13.09.2018 Airjoogaan tutustuminen Helsinki 18.09.2018 Airjoogaan tutustuminen Turku 19.09.2018 Espanjaa Malagassa 01.10.2018 – 06.10.2018 Köysityökurssi Helsinki 08 – 10.10.2018 info: opinto@mepa.fi, mepa.fi/kurssit/ Ylläksen kevätretkellä lumikenkäiltiin, lasketeltiin ja hiihdettiin ahkerasti. Kokeiltiin myös fatbikejä, jotka tosin hyytyivät iltapäivän sohjoisille poluille. Nuotiollakin tuli istuskeltua hyvät tovit.

Kaksi Ylläsretkeläistä osallistui rankkaan Winter Warrior -kilpailuun, jossa juostiin ja rämmittiin umpihangessa, suoritettiin rasteilla erilaisia tehtäviä ja uitiin avannossa. Kuva: Carita Blom

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

43

Kirjasto

Ella Mustamo MEPAn kirjastonhoitajaksi

Ella Mustamo blir SSB:s bibliotekarie

ella on toiminut muun muassa Turun kaupunginkir-

ella har bland annat arbetat på Åbo stadsbiblio-

jastossa ja aloitti Merimiespalvelutoimistossa kirjastovastaavana 11.6. Hän on filosofian maisteri ja toinen tutkinto löytyy mielenterveystyön alalta.

Ella on jo tullut tutuksi toimistolla ja käynyt vierailulla muutamassa laivassakin. Totesimme hänen sopivan hyvin tehokkaaseen tiimiimme. ”Ala tuntuu todella mielenkiintoiselta ja työ MEPAssa monipuoliselta. Odotan innolla pääseväni kehittämään palveluita antamaan panokseni jo 90 vuotta toimineen laivakirjaston hyväksi”, Ella totesi.

Tervetuloa taloon!

tek och började som Sjömansservicebyråns biblioteksansvarig den 11 juni. Hon är filosofie magister och har även en examen inom psykisk hälsovård.

Ella besökte SSB i maj och vi konstaterade att hon passar bra i vårt effektiva team. ”Jag är ivrig att få börja jobba i denna intressanta bransch och att göra en insats för det redan 90-åriga fartygsbiblioteket”, sade Ella.

Välkommen till huset!

44

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Valasojan ensimmäinen elämä teksti: Pekka Karppanen

Uusi merikirja – taattua tavaraa Tipeltä. kirjan päähenkilöllä, filosofian kandidaatti Erkki Valasojalla on yhteys Timo Haipuksen aikaisemmissa merikirjoissa seikkailleeseen konemestari Hautalaan.

Miehet kohtasivat Valasojan pidettyä esitelmää merikirjallisuudesta ja huomasivat olleensa joskus samassa laivassa.

Yliopistomies Valasoja oli todellakin seilannut nuoruudessaan kymmenisen vuotta kansimiehen hommissa. Kirjassa hän muistelee nuoruuttaan ja merimiesaikojaan. Hän työskenteli muun muassa J.W.Paulin –varustamossa, jonka korsteenissa olevan J.W.P. merkin vanhat merimiehet tulkitsivat käskyksi: ”Juokaa Wiinaa Pojat”.

Tätä ”käskyä” Valasoja noudatti parhaansa mukaan, mistä aiheutui ongelmia

eikä hengenlähtökään ollut kaukana. Viimeisessä laivassaan hän tutustui konemestari Hautalaan, joka vuosikymmenien jälkeen yllättyi nähdessään Valasojan hengissä.

Joskus pienikin apu lähimmäiseltä, Valasojan tapauksessa vanhan opettajan antamana, auttaa sortunutta kulkijaa ottamaan ensiaskeleet toiseen elämään. Tipen tuottama tarina on hieno kuvaus menneiden vuosikymmenten merimieselämästä, eikä sitä suotta ole kehuttu skönäreiden keskustelupalstoilla.

ISBN 978-952-69005-0-6, pehmytkantinen sivumäärä 290.

Myynti: www.merimieskuvia.net Kirjan hinta on 28,50 €, sisältää postimaksun Suomeen.

Sailing ships and steaming vessels From Abraham Rydberg to Åbo Målningar och information om gamla fartyg. i år fyllde

Skeppsbefälhafvareföreningen i Åbo 150 år. För att fira jubileet gav föreningen ut en trevlig engelskspråkig bok som presenterar fartygen på skeppsbefälhavareföreningens och Nautical Clubs kaptenstavlor. De drygt sextio fartygen i boken har alla någon koppling till Åbo eller Skeppsbefälhafvareföreningen i Åbo. Översikten är heltäckande och omfattar såväl segelskepp som ångfartyg. Om varje fartyg finns det en kort historik och en sammanfattning av de viktigaste uppgifterna. Många fartyg har haft en brokig historia, som har slutat i en olycka, en brand eller ett torpedanfall.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

Boken beskriver också historien bakom Skeppsbefälhafvareföreningen i Åbo, som grundades 1868, och dess verksamhet under olika epoker. Föreningen torde vara en av Åbos äldsta aktiva föreningar. Arbetet med boken och dess utgivning har fått stöd av många parter, varav några sponsrande rederier har fått exempelbilder på sina fartyg.

Forum Marinum i Åbo säljer boken för 30 euro.

Ombord på Suomen Joutsen har det öppnats en utställning med ett sextiotal sjöfartsmålningar, de flesta kaptenstavlor.

Utställningen är öppen hela sommaren.

45

1.

Silja Seals tog hem vinsten i den fartfyllda turneringen i Åbo. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

MEPA HOCKEY PELATTIIN TURUSSA

SSB HOCKEY SPELADES I ÅBO

Kymmenen joukkueen vauhdikkaassa turnauksessa mestaruuden vei Silja Seals.

Silja Seals tog hem vinsten i den fartfyllda turneringen med tio lag.

huhtikuussa pidetty turnaus lähti käyntiin Kupittaalla aamuyhdeksältä, kun pelaajat olivat nauttineet aamupalaa. Alkusarja pelattiin kahdessa viiden joukkueen lohkossa pääareenalla ja harjoitushallissa. MEPAn porukka hoiti toimitsijatyöt, Turun Jääkiekkoerotuomarit ry:n miehet vihelsivät paitsiot ja teroitus hoitui itsepalveluna Karhu-Kissat ry:n lainaamalla automaattikoneella.

Kummankin alkulohkon voitto meni Siljan joukkueille.

B-lohkon paras oli puhtaalla pelillä Team Silja Line eli Baltic Princessin ja Seren pelaajista koottu joukkue. Yhden pisteen menetyksellä voitti A-lohkon Silja Seals, joka koostui Silja Symphonyn porukasta vahvistettuna Ruotsin MEPAn Jari Ramisella.

Pudotuspeleissä joukkuemäärä väheni, kunnes välieristä selvisivät finaaliin Team HÅKU ja Silja Seals. Amorella ja Viking Grace pelasivat tasaisen ja tasokkaan pronssipelin, jonka Amorella voitti lopulta 5-4. Finaalissa Silja Seals oli aavistuksen verran liukkaammalla jalalla liikkeellä ja Team HÅKUn oli tyytyminen hopeaan.

Turnauksen Fair Play -joukkueeksi valittiin Viking Grace.

Parhaan maalivahdin palkinnon sai Amorellan Joonas Järvenpää ja turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi nimettiin Silja Sealsin Toni Vainio.

Kiitokset kaikille!

Tulokset ja kuvia: www.mepa.fi 46

Turneringen som hölls i Kuppis i april drog igång klockan nio på morgonen efter att spelarna hade fått i sig frukost. Gruppspelen genomfördes i huvudarenan och träningshallen med två grupper om fem lag. SSB skötte funktionärsarbetet, domarna i Turun Jääkiekkoerotuomarit ry visslade offside och skridskoslipningen skedde genom självbetjäning med en automatisk maskin som lånats ut av Karhu-Kissat ry.

Siljas lag var bäst i båda grupperna. Team Silja Line, ett lag med spelare från Baltic Princess och Silja Serenade, vann grupp B med rent spel. Silja Seals, som bestod av Silja Symphonys besättning förstärkt med Jari Raminen från Sjömansservice i Sverige, vann grupp A med bara en poäng.

I playoff-spelen minskade antalet lag och till sist återstod endast Team HÅKU och Silja Seals, som gick vidare till finalen. Amorella och Viking Grace spelade en jämn och förstklassig bronsmatch, som Amorella slutligen vann med 5–4. I finalen var Silja Seals ett strå vassare och Team HÅKU fick nöja sig med silvret.

Viking Grace utsågs till turneringens Fair Play-lag. Priset för bästa målvakt gick till Amorellas Joonas Järvenpää och Silja Seals Toni Vainio utsågs till turneringens mest värdefulla spelare. ò Tack till alla medverkande!

Resultat och foton: www.mepa.fi

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

2.

Team Håku ylsi hopealle.

Amorellan jengi pysyi mitalikannassa.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

3.

47

Kenneth Alm 48

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

MEPA Golf pelattiin Aulangolla Ilma oli viileä, mutta tunnelma lämmin. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

merenkulkijat palasivat muutaman vuoden jälkeen Aulangon hienoihin maisemiin ja Everstin loistavalle kentälle. Kuuluisa aamiaisbuffet ja maittava lounas sekä kenttähenkilökunnan hyvä palvelu takaavat sen, että merimiesgolf pelataan täällä aina muutaman vuoden välein.

Kevään golf-kisaan osallistui nelisenkymmentä merenkulkijaa, joita viileä ja tuulinen keli ei juuri haitannut. Kisaan startattiin kolmen hengen ryhmissä

Tulokset: Pistebogey: 1. Matti Tauru, 37 2. Hannu Ylärinne, 37 3. Olavi Pohjola, 36 Pistebogey naiset 1. Mirja Soronen-Ojanen, 30

Scratch : Olavi Pohjola, 83 Scratch naiset: Satu Grönqvist 106 Pisin drive: Niclas Seligson 255m Lähimmäs lippua: Timo Nakari 6,34m ME Group Special Prize: Sakari Korpela Meritaito Special Prize: Sami Koskinen

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

kymmenen minuutin välein. Aurinko pilkahti pilven takaa silloin tällöin ja toi heti lämpöä.

Ryhmillä meni kentän kiertämiseen neljästä viiteen tuntia aikaa, joten ensimmäiset pelaajat ehtivät herkullisen lounaspöydän ääreen kolmen aikoihin. Pistebogey -kilpailun voitti Martti Tauru ja parhaasta scratch -tuloksesta vastasi Olavi Pohjola.

Kiitokset kaikille osallistujille sekä yhteistyökumppaneille: ME Group, Tallink Silja ja Meritaito.

SSB Golf spelades i Aulanko Luften var kylig, men stämningen varm. efter några år återvände Sjöfararna till Aulankos vackra landskap och den utmärkta banan Eversti.

Den berömda frukostbuffén, den utsökta lunchen och banpersonalens goda service är en garanti för att sjömansgolfen spelas här med några års mellanrum.

I vårens golftävling deltog ett fyrtiotal sjöfarare, som inte tycktes berörda av det kylslagna och blåsiga vädret. Tävlingen genomfördes i grupper om tre personer som startade med tio minuters intervall. När solen då och då tittade fram bakom molnen blev det genast varmt.

Det tog fyra–fem timmar för varje grupp att ta sig runt banan, så de första spelarna hann till det läckra lunchbordet vid tretiden. Poängbogeyn vanns av Martti Tauru och Olavi Pohjola stod för det bästa scratch-resultatet.

Ett stort tack till alla deltagare och våra samarbetspartner ME Group, Tallink Silja och Meritaito. ò 49

Haulikkokurssi Porissa Viime vuoden tapaan harjoiteltiin savikiekkojen ammuntaa Katinkurun Ampumakeskuksessa.

Lopuksi järjestettiin leikkimielinen kilpailu. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

U

seita vuosia tauolla ollut haulikkokurssi palasi MEPAn ohjelmaan viime elokuussa merenkulkijoiden toivomana. Tallink Siljan aluksilla sähkömiehenä seilannut Pasi Savioja suunnitteli ja organisoi varsin kompaktin kurssin, johon osallistui kymmenkunta merenkulkijaa.

Kesäkuun ensimmäinen maanantai oli aurinkoinen, mutta varsin tuulinen. Tällä oli jonkun verran vaikutusta, kun heittimestä lähteneet kiekot tuntuivat saavan lisää vauhtia. Savioja piti hyvän alkukoulutuksen ja ohjeisti kurssilaisia koko tapahtuman ajan.

– Pitää ottaa ennakkoa ja ampua lentoradan eteen.

Molemmat silmät on pidettävä auki – tässä ei tähdätä vaan vähän niin kuin aavistetaan, Pasi Savioja kertoi.

Oikea ampuma-asento ja ote aseesta ovat erittäin tärkeitä. Ampuja ei tiedä, mihin suuntaan kiekko heittimestä lähtee, joten vartalolla pitää olla liikkumavaraa.

Parin harjoituskierroksen jälkeen ammuttiin kaksi kertaa viidentoista kiekon sarja leikkimielisenä kilpailuna. Parhaan tuloksen ampui SAMK:ssa konepuolella opiskeleva Markus Peltola, joka oli juuri saanut jobin Godby Shippingin Balticaan. Hopealle tuli Roope Aavikko MSV Nordicalta. Silja Serenaden Joonas Ahola ja Baltic Princessin Jukka Pelkonen päätyivät samaan tulokseen. Uusinta ratkaisi pronssin viime vuoden mestarille Jukka Pelkoselle.

Mitalimiehet Roope Aavikko, Markus Peltola ja Jukka Pelkonen.

Kiitokset kaikille!

50

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Pasi Savioja planerade och organiserade en mycket kompakt kurs med ett tiotal deltagare.

Skyttekurs i Björneborg Precis som förra året övades det på lerduveskytte på Katinkuru skyttecenter.

I slutet av dagen hölls en lekfull tävling.

K

ursen i lerduveskytte hade en paus i flera år, men återinfördes på SSB:s program i augusti förra året på önskemål från sjöfararna. Pasi Savioja, som har seglat som elektriker på Tallink Siljas fartyg, planerade och organiserade en mycket kompakt kurs med ett tiotal deltagare.

Den första måndagen i juni var solig, men väldigt blåsig. Detta hade en viss inverkan, då duvorna som skickades ut från kastaren tycktes få mer fart. Savioja höll en bra grundutbildning och instruerade kursdeltagarna under hela kursen.

– Man måste ha framförhållning och avfyra framför duvbanan. Man ska ha båda ögonen öppna – här siktar man inte, utan snarare förutser, berättade Pasi Savioja.

Det är extremt viktigt att ha rätt skjutställning och grepp om geväret. Skytten vet inte åt vilket håll duvan flyger ur kastaren, så därför måste kroppen ha rörelsefrihet.

Efter ett par övningsrundor sköt deltagarna två serier med femton duvor i en lekfull tävling. Bästa skytt blevMarkus Peltola, som studerar på maskinsidan vid Satakunta yrkeshögskola SAMK och som nyligen fått jobb på Godby Shippings Baltica. På andra plats kom Roope Aavikko från MSV Nordica. Silja Serenades Joonas Ahola och Baltic Princess Jukka Pelkonen slutade på samma resultat. Efter en avgörande omgång gick dock bronset till förra årets mästare Jukka Pelkonen. ò Tack till alla medverkande!

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

51

Tapaamisessa oli isoja pyöriä, kuten Karrin Hoss Boss.

MEPAn Sampsa vuokraa pyörät Autokoulu Startilta.

52

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Merimiehiä radalla

MEPA järjesti merimiesmotoristeille kaksipäiväisen koulutus- ja kokoontumisajon Lahden seudulla. Ilmojen haltija suosi toukokuun lopulla järjestettyä tapahtumaa. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

▶ VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

53

Riku Routo kertoi Suomen Moottoripyörämuseon toiminnasta. HD-mies Veikko Tarnanen ja muut kuuntelivat kiinnostuneina.

M

erimiesmotoristitapaamisen ensimmäinen päivä alkoi Päijät-Hämeen Ajoharjoitteluradan luokassa, jossa liikenneopettajat Kari Viita ja Teemu Saikkonen pitivät aluksi oppitunnin turvallisesta toiminnasta radalla. Kari sekä M/S Mariellan konferenssiosastolla työskentelevä Teemu vetivät myös viime syksyn kokoontumisajon merimiesmotoristeille.

Ajoradalla harjoiteltiin Karin ja Teemun opastuksella hidasajoa, pujottelua, jarrutuksia ja väistöliikkeitä. Tapahtumaan osallistuneilla merenkulkijoilla oli kaikilla melko suuret moottoripyörät, joten ajoharjoittelun lopulla toteutettu tiukka kahdeksikkoajo tuntui haasteelliselta. Porukka oli jo ehtinyt harjaantua, joten sekin meni hyvin.

Sauna, uinti ja varuste-esittelyä Päivän päätteeksi ajettiin saattueessa Liikuntakeskus Pajulahteen, jossa oli ruokailu ja majoittuminen. Sauna ja uimahallissa polskuttelu tuntuivat hyvältä hikisen ajotreenin jälkeen. Pajulahden kabinettiin kokoonnuttiin vielä nauttimaan iltapalaa ja katsomaan kuvia ja videoita päivän ajoharjoittelusta.

Ohjaajat olivat saaneet lainaksi turvavarusteita, joita esiteltiin merimiesmotoristeille. Halukkaat saivat katsoa ja testata. Mielenkiintoinen oli myös Karin ja Teemun demonstraatio motoristin ”paukkuliivien” laukaisusta.

Hämeen hienoja maisemia Tiistaina Pajulahteen saapui aamukahville lisää merimiesmotoristeja. Ohjaajat painottivat aloituspalaverissa ryhmässä ajon turvallisuusasioita ja sääntöjä. Puoli kymmeneltä lähti parinkymmenen pyörän saattue hyvässä järjestyksessä kohti koillista. Kari veti porukkaa ja Teemu ajoi joukon viimeisenä.

Eräällä levähdyspaikalla ohjaajat pitivät vielä pienen tietoiskun ja motoristit saivat arvioida tiellä ajavan Karin vauhtia. Sitten ajettiin Vierumäelle tankkaamaan ja jatkettiin Vesivehmaan ja Kalkkisten kautta Asikkalaan. Välillä pidettiin pieniä taukoja, valitettavasti kahvilat olivat vielä kiinni hienoista keleistä huolimatta.

54

Pulkkilanharjun kauniista maisemista jatkettiin Lahteen ja pysäköitiin pyörät Suomen Moottoripyörämuseon pihaan. Museojohtaja Riku Roudon tiimi oli valmistanut herkullisen lounaan, jonka Suomen Merimies-Unioni ystävällisesti tarjosi merimiesmotoristeille. Riku esitteli lyhyesti hienon museon toimintaa ja kertoi mielenkiintoisen tarinan taannoisesta sotaveteraanien vierailusta museoon.

Ruokailun jälkeen jaettiin kurssitodistukset ajoharjoitteluun osallistuneille motoristeille. Monet jäivät vielä tutustumaan mielenkiintoiseen museoon ja vaihtamaan kuulumisia muiden merimiesmotoristien kanssa.

MEPA kiittää kaikkia ja toivottaa turvallisia ajokilometrejä. Seuraava tapaaminen toteutunee Turun seudulla.

Sauna tuntui hyvältä hikisen ajotreenin jälkeen

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Från Pulkkilanharjus vackra landskap fortsatte man till Lahtis och parkerade cyklarna utanför motorcykelmuseet.

Sjömän på banan SSB ordnade en tvådagars utbildnings- och gruppkörning i området kring Lahtis. Vädrets makter stod på deltagarnas sida när evenemanget gick av stapeln i slutet av maj.

D

en första dagen på sjömansmotoristernas träff började i klassrummet vid övningsbanan Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata i Päijänne-Tavastland. Där höll trafiklärarna Kari Viita och Teemu Saikkonen en lektion om säkert uppträdande på banan. Därefter fick deltagarna öva på krypkörning, slalom, inbromsningar och undanmanövrer ute på banan.

Som avslutning på dagen körde alla i kortege till aktivitetscentret Liikuntakeskus Pajulahti för mat, bastu och logi. Sällskapet samlades sedan i kabinettet på Pajulahti för att se en demonstra-

Kari Viita ledde gruppen och Teemu Saikkonen körde sist.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

tion av skyddsutrustning, njuta av en bit mat och se på bilder och videor från dagens övningar.

På tisdagsmorgonen satte den välordnade kortegen på ett tjugotal motorcyklar av mot nordost.

Kari ledde gruppen och Teemu körde sist. Sällskapet åkte till Vierumäki för att tanka och fortsatte sedan till Vesivehmaa och via Kalkis till Asikkala. Från Pulkkilanharjus vackra landskap fortsatte man till Lahtis och parkerade cyklarna utanför motorcykelmuseet Suomen Moottoripyörämuseo.

Museidirektören Riku Routos team hade lagat en utsökt lunch, som sjömanmotoristerna blev bjudna på av generösa Finlands Sjömans-Union.

Riku gav en kortfattad presentation av verksamheten på det fina museet och berättade en intressant historia om när krigsveteranerna nyligen besökte museet.

SSB tackar alla deltagare och önskar er säkra turer på vägarna. ò

55

ISWAN awards in Geneva In April 24th the International Seafarers’ Welfare and Assistance Network (ISWAN) revealed the 2018 winners of its prestigious International Seafarers’ Welfare Awards at a high-profile ceremony in Geneva.

T

he awards honour those who have offered exceptional levels of welfare services and facilities to seafarers. The International Labour Organization (ILO) hosted the ceremony, which took place after the third meeting of the Special Tripartite Committee of the MLC, 2006.

The chair for the evening, MF Shipping Group’s Chief Executive Officer and ISWAN Trustee Karin Orsel, announced the first award of the night.

The ISWAN Posthumous Award for Outstanding Services to Seafarers’ Welfare was awarded to Joseph Chacko and Leena Joseph, who tragically passed away in February.

The Flying Angel Club Fremantle was presented with a certificate of commendation for their continued outstanding services to seafarers’ welfare.

Chair Karin Orsel then announced the following winners, chosen by four judging panels formed of experts from across the maritime industry: 56

Shipping Company of the Year: WALLEM Award sponsored by Garrets International Port of the Year: PORT OF ROTTERDAM Award sponsored by MF Shipping Group Seafarer Centre of the Year: MISSION TO SEAFARERS BRISBANE Award sponsored by Wrist Ship Supply The Dr Dierk Lindemann Welfare Personality of the Year (Organisation): NAUTILUS WELFARE FUND Award sponsored by the International Chamber of Shipping The Dr Dierk Lindemann Welfare Personality of the Year (Individual): JASPER DEL ROSARIO Award sponsored by the International Chamber of Shipping

IMO FOR DAY OF THE SEAFARER PHOTO COMPETITION Seafarers are invited to submit their best photographs showing a typical day at sea, whether at work, rest or play. The theme of this year’s Day of the Seafarer on 25 June is ‘Seafarers’ Wellbeing’, so photos should reflect the theme hashtags #SupportSeafarersWellbeing and #GoodDayatSea. https://dayoftheseafarerphotos.imo.org/ Seafarers can upload up to three photos each to the photo wall at dayoftheseafarerphotos.imo.org and entries must be submitted by 12pm on 31 July 2018.

1st Prize: GoPro Hero 6 and an iPad 2nd Prize: iPad

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

FORMARE 2018 FORMARE 2018 Aktiivijakso on käynnissä ja seurantatestit edellisvuosien osallistujille pyörivät.

Den aktiva perioden pågår och uppföljningstesterna för fjolårets deltagare rullar på.

Hyvinvointiohjelma ForMare 2018 käynnistyi suunnitelmien mukaan maaliskuussa, jolloin vuoden ensimmäinen, runsaan neljänkymmenen merenkulkijan ryhmä aloitti aktiivijakson alkutesteillä ja infotilaisuuksilla. Ohjelman paikkakunnat ovat tällä kerralla Helsinki ja Turku.

Edellisvuosien osallistujien seurantajakson testejä tehdään kaiken aikaa myös Kotkassa ja Maarianhaminassa. Kaikkiaan ForMare -ohjelmassa on ollut mukana runsaat 350 merenkulkijaa vuodesta 2014 lähtien.

Alkuvuoden ohjelmassa on mukana merenkulkijoita varustamoista: Langh Ship, Finnlines, ESL Shipping, Rederi AB Eckerö, TallinkSilja, Godby Shipping, Prima Shipping Group, Bore, Alfons Håkans.

Syksyllä alkavaa seuraavaa ForMarea alettiin jo suunnitella kesäkuussa kokoontuneessa ohjausryhmässä, johon kuuluvat MEPAn lisäksi Merimieseläkekassa, Alandia Vakuutus, Merimieskirkko, Maresan sekä R5 Athletics and Health.

Haku lokakuussa alkavaan ForMareen on auki www.mepa.fi -sivuilla 2.7. – 31.8.2018

Hälsoprogrammet ForMare 2018 inleddes som planerat i mars, då årets första grupp med drygt 40 sjöfarare började den aktiva perioden med inledande tester och informationsmöten. Den här gången är programorterna Helsingfors och Åbo.

Uppföljningsperiodens tester för fjolårets deltagare genomförs även i Kotka och Mariehamn. Sedan 2014 har sammanlagt drygt 350 sjöfarare deltagit i ForMare.

I årets första program deltar sjöfarare från följande rederier: Langh Ship, Finnlines, ESL Shipping, Rederi AB Eckerö, TallinkSilja, Godby Shipping, Prima Shipping Group, Bore och Alfons Håkans.

På ledningsgruppsmötet i juni började man redan planera höstens omgång av ForMare. Ledingsgruppen består av representanter för SSB, Sjömanspensionskassan, Alandia Försäkring, Sjömanskyrkan, Maresan och R5 Athletics and Health.

MINUUTTIKISA ESL-Shipping rewarded the crew of the M/V Eira for winning the Minute Competition 2017 organized by Finnish Seamen´s Service. Most of the crewmembers had been active, but due to discharging cargo in Helsinki, only the captain could be present.

Operator Julius Helkamo and Sea Personnel Manager Mikko Rausti gave the prize to Capt. Niklas Lindroos DO NOT FORGET TO ENTER YOUR ACTIVITY IN MINUTE COMPETITION! 2018 The Finnish Ship Suppliers Association started as sponsor and will offer good prizes to seafarers.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

The Finnish Ship Suppliers Association Allotrans Oy Ltd

Oy Axel Liljefors Ab

Juhani Suokari Oy

Laivamuonitus Ivar Ek Ky

Ab ME Group Oy Ltd

Signwell Oy

57

NORDIC PHOTO CONTEST 2018 ALL NORDIC SEAFARERS and, regardless of nationality, all other crew members of Danish, Finnish, Icelandic, Norwegian and Swedish flag vessels are welcome to take part in the contest. The contestants must not be professional photographers.

■ no more than 10 entries per participant, minimum size 1 Mb ■ life at sea, work and leisure onboard.

■ The photos must have been shot recently ■ good prizes for 5 best shots; from EUR 300 to EUR 670 The photos will also be counted in the Finnish competition, where the three best shots will be given prizes Please e-mail your entries to opinto@mepa.fi no later than Jan 13, 2019

Mepa Futis 10.8.

Kilpasarja ja haastesarja Utmanarsserien och tävlingsserien Info: www.mepa.fi

58

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

Kohtaamisia

Anchor Cruise Crew Lounge started at the beginning of June.

Ryhmä WISTA Finlandorganisaation jäseniä kävi tutustumassa MEPAn tiloihin.

Women’s International Shipping & Trading Association (WISTA International) toimii kymmenissä eri maissa ja jäseninä on yli 3000 merenkulkualalla toimivaa naista.

Jussi Kankaanpäällä tuli päivä täyteen: ”Lämmin kiitos M/S Eira ja M/S Pasilan henkilökunnille! Lahjat olivat todella mieluisia, vaikka tulivat pyytämättä ja yllätyksinä.”

KIITOS! t: Jussi

Olivers Kronbergs and Vladimirs Macko from Latvia visited MEPA in May. These gentlemen have organized sport activities for seafarers visiting Ventspils harbour.

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

59

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2017−31.12.2017

JOHDANTO Talouden ja toimintaympäristön kehitys Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvaneen 3,1 % vuonna 2017. Meriliikenteessä tavaroiden tuonti kasvoi vuoteen 2016 verrattuna 1,0 %.

Viennin kasvu meriliikenteessä oli 6,4 %. Kasvua meriliikenteen tuonnissa ja viennissä oli yhteensä 4,1 %. Kotimaisen tonniston osuus kuljetuksista on nyt kasvanut kahden vuoden ajan ollen 33,8% kokonaisuudesta. Tuonnin osalta osuus on ollut 46,5%. Ulkomaan matkustajaliikenne meritse on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes 2% vuotuisessa kasvussa ollen vuonna 2017 19,21 miljoonaa matkustajaa. Tosin osuus matkustajaliikenteestä suomalaisilla aluksilla on vastaavana aikana pudonnut reilusta puolesta reiluun kolmannek-

60

seen (35,3% 2016). Satamakäynteinä ulkomaanliikenne yhteensä tarkoittaa vuoden 2017 osalta 31 218 käyntiä (kasvua 2,4%), joista suomalaisen tonniston osuus oli 10 602 käyntiä (kasvua 4,7%). Merenkulun yleinen palkkakehitys, Suomen lipun alla olevien alusten määrä ja merenkulussa suomalaisilla aluksilla työllistyneiden määrien vaihtelut selittävätkin sen, miksi Merimiespalvelutoimiston päärahoituslähteen eli merenkulkijoiden palvelumaksuista syntyvän mepa-maksukertymä ei täysin noudata muita merenkulun trendejä. Mepa-maksujen odotetaan kuitenkin säilyvän lähivuosina nykyisellä tasolla (ks. alla kuvaaja Mepa-maksukertymä 2007–2017).

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

TILINPÄÄTÖS JA TILIKAUDEN OLENNAISET TAPAHTUMAT Varsinainen toiminta Merimiespalvelutoimiston vuosittainen Mepa-maksukertymä nousi 2,9 % prosenttia verrattuna vuoden 2016 kirjanpidollisesti oikaistuun 12 kuukauden kertymään ollen noin 1,15 miljoonaa euroa. Työja elinkeinoministeriön myöntämä valtion budjettirahoitus pysyi samana eli 0,49 miljoonassa eurossa. Yhteensä lakisääteiset mepa-maksut ja vuosittain vahvistettava valtion budjettirahoitus muodostivat 87 % prosenttia Merimiespalvelutoimiston varsinaisen toiminnan tuotoista ja nykyisellä tasollaan pysyessään ne mahdollistavat Merimiespalvelutoimiston toiminnan jatkumisen nykyisessä laajuudessa (ks. alla kuvaaja MEPA-palvelut 2017 ja 2016). Loput eli 13 % prosenttia varsinaisen toiminnan tuotoista tulivat tapahtumien, hyvinvointipalveluiden ja kurssien osallistumismaksuista; yhteistyökumppaneiden, satamakaupunkien ja satamatoimijoiden sekä sponsoreiden avustuksista; Ylläsmajojen vuokratuotoista sekä Vapaavahdin, erilaisten tarvikkeiden ja kirjojen välitysmaksuista.

Kuten palvelukohtaisista toimintakertomuksista yksityiskohtaisesti selviää, on Merimiespalvelutoimiston lakisääteinen varsinainen toiminta jatkunut laadukkaana ja kustannustehokkaana. Varsinaisen toiminnan riittävän rahoituspohjan ansiosta lakisääteistä toimintaa on voitu kehittää ilman supistuspainetta. Kustannustehokkaan toiminnan ansiosta MEPAn varsinainen toiminta oli vuonna 2017 noin 117 000 euroa ylijäämäinen.

MEPAn toimiston, kirjaston ja kuntosalin uusista tiloista johtuvia pitkävaikutteisia menoja eli investointeja MEPAn taseeseen tehtiin 123 000 euron edestä. Lisäksi Ylläsmajojen katto- ja oviremonteista kirjattiin MEPAn taseeseen 109 000 euroa.

Merkittävin muutos Merimiespalvelutoimiston päivittäiselle toiminnalle oli toimiston päätoimipisteen muutto Olympiarannan väliaikaistiloista takaisin Linnankadulle As Oy Helsingin Sailors Homeen valmistuneisiin uusiin toimisto-, kirjasto-, ja kuntosalitiloihin. Muutto toteutettiin touko-kesäkuussa 2017. Muutto vai-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

kutti jonkin verran MEPAn palveluvalmiuteen. Erityisesti kirja- ja videovaihdoissa oli noin kahden kuukauden ajan muutosta johtuvaa viivettä.

Sijoitus- ja rahoitustoiminta Merimiespalvelutoimiston sijoitus- ja rahoitustoiminta on kehittynyt ja kasvanut merkittävästi Linnankatu 3:n uudisrakennushankkeen myötä. Merimiespalvelutoimiston kokonaan omistama As Oy Helsingin Sailors Home sai valmiiksi komean uudisrakennuksen, joka on tiettävästi ensimmäinen uusi asuintalo läntisellä Katajanokalla sataan vuoteen. Rakennushanke sai osakseen myös median huomiota paitsi ainutlaatuisuutensa, myös hankkeen aikana kohdattujen vastoinkäymisten vuoksi. Hankkeen rakennuskustannukset olivat noin 14,1 miljoonaa euroa, minkä asunto-osakeyhtiö on rahoittanut pankkilainalla.

Merimiespalvelutoimiston sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot muodostuvat jatkossa valtaosin uudisrakennuksen, eli As Oy Helsingin Sailors Homen asuntojen vuokratuotoista ja kulut puolestaan asunto-osakeyhtiön perimistä yhtiö- ja rahoitusvastikkeista. Sijoitustoiminnan tuottojen odotetaan kattavan sijoitustoiminnasta aiheutuvat kulut vuosina 2018– 2023. Tämä jälkeen sijoitustoiminnan odotetaan olevan ylijäämäistä.

Merimiespalvelutoimiston sijoitus- ja rahoitustoiminta vuonna 2017 oli noin 319 000 euroa alijäämäinen. Vuoden 2017 budjetissa oli sijoitustoiminnassa varauduttu noin 56 000 euron alijäämään. Alijäämän aiheutti pääosin As Oy Helsingin Sailors Homen uudisrakennushankkeen viivästymisestä johtuneet noin 278 000 euroa suunniteltua pienemmät vuokratuotot. Sijoitustoiminnan kulut olivat vastaavasti 10 000 euroa budjetoitua pienemmät. Vuoden 2016 ylijäämäinen tilikausi antoi kuitenkin Merimiespalvelutoimiston taloudelle riittävän puskurin selvitä vuoden 2017 sijoitustoiminnan alijäämästä, eikä alijäämä siten vaikuttanut Merimiespalvelutoimiston lakisääteiseen palvelutoimintaan.

Yhteenveto Merimiespalvelutoimiston tilikauden tulos oli noin 201 000 euroa alijäämäinen

ylittäen budjetoidun noin 63 000 euron alijäämän.

Vuosi 2017 oli Merimiespalvelutoimistolle muutosten vuosi sekä fyysisen toimipisteen muuton että uudenlaisen sijoitus- ja rahoitustoiminnan aloittamisen vuoksi. Vuonna 2017 toteutetut muutokset antavat kuitenkin tukevan alustan Merimiespalvelutoimiston toiminnan jatkuvuudelle pitkällä aikavälillä. Lakisääteistä toimintaa kehitetään näin jatkossakin merenkulkijalähtöisesti riittävien taloudellisten resurssien takaamissa puitteissa.

PALVELUT Merimiespalveluiden piiriin kuului vuonna 2017 lakisääteisesti 142 (137 vuonna 2016) alusta ja yli 9 000 merenkulkijaa. Lisäksi palveluitamme käytti 4 (4) erillisen palvelusopimuksen tehnyttä ulkomaalaisen lipun alla purjehtivaa alusta sekä kaksi kotimaanliikenteessä operoivaa yhteysalusta. MLC 2006 -meriyleissopimuksen mukaisesti palvelimme Suomessa vierailleita ulkomaan lipun aluksien merenkulkijoita.

Kirjastopalvelut Toimitimme ja postitimme päivittäin Helsingin pääkirjaston sekä Turun ja Vuosaaren sivukirjastojen kautta laivoille kirjoja, elokuvia ja lehtiä. Palveluvalikoimaamme kuuluivat kotimaisten kielten lisäksi viron-, venäjän- ja englanninkieliset kirjat ja lehdet. Palvelimme päivittäin myös yksittäisiä merenkulkijoita Helsingin pääkirjastossa sekä Internet-sivujemme verkkokirjaston kautta.

Laiva-asiamiespalvelut ja yhteyshenkilöt Merimiespalvelutoimiston kolme vakituista laiva-asiamiestä työskentelivät Helsingin kantakaupungin, Vuosaaren ja Turun toimipisteistä käsin huolehtien laivakäynneistä suomen etelä- ja lounaisrannikon satamissa Hamina-Kotkasta Poriin. Laivakäynneillään asiamiehet toimittivat laivoihin lehdet sekä tekivät kirja- ja elokuvakirjastojen vaihdot. Asiamiehemme tarjosivat merenkulkijoille myös kuljetuspalveluita satamista taajamien keskustoihin asioimaan. Lisäksi asiamiehet kertoivat merenkulkijoille MEPAn kurssi-, kirjasto-, 61

tiedotus- ja liikuntapalveluista ja keräsivät merenkulkijoilta palautetta MEPAn toiminnan kehittämiseksi.

Satamayhteyshenkilömme toimittivat laivoihin MEPAn lehtiä, kirjoja ja elokuvia Hangossa, Inkoossa, Kemissä, Maarianhaminassa, Oulussa, Raahessa ja Raumalla.

Laivakäynneissä vuonna 2017 tapahtunut -9,4 % prosentin pudotus selittyy pääosin vakituisen henkilökunnan vapaajärjestelyillä ja toimiston päätoimipisteen muutolla touko-kesäkuussa.

MLC-palvelut Jatkoimme MLC 2006 -meriyleissopimuksen mukaista toimintaa ulkomaisten merenkulkijoiden hyväksi järjestämällä tiedotus-, kuljetus- ja liikuntapalveluita.

Asiamiehemme ja yhteyshenkilömme vierailivat myös ulkomaanlipun alla kulkevilla aluksilla säännöllisesti. Vuosaaressa toteutimme MLC-palveluita yhdessä Merimieskirkon kanssa. Merimiespalvelutoimiston ja Merimieskirkon yhteinen Anchor Lounge -palvelupiste toivotti nettipistellään ja kioskitoiminnallaan kansainvälisten risteilijöiden miehistöt tervetulleeksi Hernesaareen kesäkaudella 2017.

Hernesaaressa Merimiespalvelutoimiston koordinoimiin kansainvälisen jalkapalloturnauksen otteluihin osallistui yhteensä 300 (330) kansainvälisten risteilyalusten miehistön jäsentä.

62

Kurssi- ja opintotoiminta Kurssitoiminnan tarkoituksena on tarjota merenkulkijoille mahdollisuus opinto- ja harrastustoimintaan, johon merityön luonteen takia on vaikea osallistua muuten. Tämän tavoitteen mukaisesti Mepa järjesti 40 erilaista kieli-, kädentaitoja liikuntakurssia merenkulkijoille vuonna 2017. Kurssit olivatkin avoinna kaikille Mepa-maksua maksaville merenkulkijoille.

Kielikurssit olivat kolmen päivän mittaisia intensiivikursseja, joita järjestettiin sekä alkeis- että jatkotasoisina. Kursseilla opiskeltiin italiaa, espanjaa, venäjää ja ruotsia. Toteutimme toista kertaa paljon suosiota saaneen viikon mittaisen espanjan intensiivikurssin Malagassa. Perinteiset köysityökurssit sekä hopeaketjukurssi olivat varsin suosittuja.

Perinteisen viikon mittaisen Ruskaretken yhteydessä järjestimme kolmatta kertaa viisipäiväisen Tunturivaelluksen Hetasta Ylläkselle. Osallistujat nukkuivat teltoissa, valmistivat ruokansa retkikeittimillä ja kantoivat kaiken vaelluksella tarvittavan tavaran selässään.

Vuodesta toiseen suosittuja golf-kursseja järjestettiin sekä keväällä että syksyllä Turussa, Paraisilla ja Nurmijärvellä. Myös kolmen päivän mittaiset liikuntakurssit Pajulahdessa keräsivät kiitettävästi osallistujia. Kolmen päivän ratsastuskurssit

Valkeakoskella olivat täynnä ratsastuksesta innostuneita merenkulkijoita.

Teimme kaksi opastettua näyttelykäyntiä. Mepa järjesti myös useita lyhyitä tutustumisia liikuntalajeihin. MLC-palveluna teimme nuotioretken Vuosaaren metsiin elokuussa. Osallistujat olivat enimmäkseen filippiiniläisiä merimiehiä, joille metsäretki oli ainutlaatuinen kokemus.

Ahvenanmaan Mepa-kurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis).

Ahvenanmaan kurssitarjontaan vuonna 2017 kuuluivat mm. vesijumppaa, hitsausta ja keramiikkatöitä.

Tiedotuspalvelut Vapaavahti-lehti ilmestyi vuonna 2017 neljä kertaa 52−68 -sivuisena. Lehden painosmäärä oli 2 100. Lehdessä kerroimme MEPAn omista tapahtumista ja palveluista, harrasteista, hyvinvoinnista ja liikunnasta sekä merenkulun ajankohtaisista aiheista ja merenkulkijoista. Julkaisimme Vapaavahtia suomen-, ruotsin- ja englannin kielellä. Painetun version lisäksi olemme julkaisseet lehden pdf-muodossa vuodesta 2007 lähtien ja Issuu-palvelussa vuodesta 2012 lähtien.

MEPA tiedotti tulevista ja menneistä tapahtumistaan kotisivuilla, Facebookissa sekä sähköpostitse. Käytimme myös omaa YouTube-videokanavaa sekä Mepafoto.kuvat.fi -verkkoalbumia. Sähköisen uutiskir2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

jeen eli viikoittaisen Uutissähkeen tilaajia oli yli 260. Yhteensä MEPAn sähköisillä tiedotuspalveluilla eli Vapaahdilla, Uutissähkeellä, Facebook-sivuilla ja Youtube-kanavalla oli 1 952 tilaajaa vuonna 2017.

Liikunta- ja hyvinvointipalvelut ForMare-hyvinvointiohjelman neljäs vuosi toteutettiin jälleen yhdessä Merimieseläkekassan kanssa. Muita yhteistyökumppaneita olivat Alandia Vakuutus sekä osallistuvat varustamot Tallink Silja, Viking Li-

ne, Rederi Ab Eckerö, Finnlines, ESL Shipping, Godby Shipping, Langh Ship, Prima Shipping Group, Alfons Håkans sekä Bore. Näistä varustamoista valitsimme ohjelmaan mukaan 94 uutta merenkulkijaa noin 170 hakijasta. Yhteensä ForMaren aktiivi- ja seurantajaksoihin osallis-

KURSSITOIMINTA

2017

2016

Muutos (%)

Osallistujat 2017

Osallistujat 2016 Muutos (%)

Harraste

7

6

+ 16,7 %

40

42

- 4,7 %

Kieli

7

8

- 12,5 %

55

76

- 27,6 %

Liikunta ja hyvinvointi

17

14

+ 21,4 %

175

95

+ 84,2 %

Liikuntalajitutustumiset

7

9

-22,2 %

38

79

-51,9%

Näyttelyt

2

5

-60,0 %

9

41

-78,0 %

Yhteensä

40

42

- 4,8 %

317

333

- 4,8%

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

63

tui 322 merenkulkijaa, joista ensimmäiset olivat aloittaneet ohjelmassa jo vuonna 2014. Tulokset ovat olleet varsin positiivisia kaikilla elämäntapamuutosprosessin osa-alueilla.

Lanseerasimme myös uuden hyvinvointiohjelman Arcada Lifecoachin tuuraaville merenkulkijoille. Tässä ohjelmassa yhteistyökumppanimme Arcada ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden liikunnanohjaajaopiskelijat valmensivat osallistujia elämäntapamuutoksessa. Arcada Lifecoach oli ForMaren lyhennetty versio, joka sisälsi kuitenkin ForMarea enemmän valmentajatapaamisia.

Minuuttikisa jatkoi suosiotaan. Yhteensä uudistettuun Minuuttikisaan otti osaa 246 henkilöä. Yksilökisan voitti jälleen Marko Kaukanen Nordica-laivalta. Laivakisan voitti ESL:n Eira. Edellisen vuoden tapaan varustamokisan voittajaksi selviytyi ESL-Shipping.

Järjestimme yhteistyökumppanimme R5 Athletics and Health Oy:n kanssa lukuisia kuntotestejä mm. savusukeltajille. Kehitimme ja täydensimme liikepankkia pitkin vuotta uusilla kuvilla ja ohjeilla. Liikepankki neuvoo merenkulkijoita tekemään lihaskuntoharjoittelua kuntosalilla oikeaoppisesti, ja se on myös mahdollista tulostaa Mepan nettisivuilta vihkomuotoisena laivojen kuntosalien käyttöön.

Urheilutapahtumat säilyttivät suuren suosionsa. Vuoden ensimmäinen turnaus oli salibandyn Nordic Open, joka järjestettiin jo kuudetta kertaa Maarianhaminassa. Turnauksessa oli mukana täydet 16 joukkuetta. Turun Kupittaalla huhtikuussa pelattu MEPA Hockey jääkiekkoturnaus järjestettiin viidettä kertaa. Ensimmäistä kertaa turnaus pelattiin kymmenpaikkaisena, kun tavallisesti turnauksessa joukkuemäärä on rajattu kahdeksaan. MEPA ja MEK järjestivät yhdessä kaksipäiväisen juhlagolfin toukokuussa. Pelaajia oli kisassa yhteensä 88. Kuudetta kertaa pidetty MEPA Futis -turnaus pelattiin uudistuneella Telia 5G Areenalla Helsingissä elokuun loppupuolella. Turnaus pelattiin toista kertaa kilpa- ja haastesarjoissa.

Pohjoismaisten merimiespalvelujen yhteinen, kansainvälinen jalkapallosarja Nordic Football Series pelattiin jälleen.

Tuloksia pystyi seuraamaan reaaliaikaisesti Internetissä olevan sarjajärjestelmän kautta. Liikuntavuoroja ja kuntosali-

64

sopimuksia lisättiin ympäri Suomea. Tällä hetkellä merenkulkijoilla on mahdollisuus joko MEPAn järjestämään tai tukemaan liikuntaan 12 paikkakunnalla. Pääsääntöisesti on keskitytty edelleen kuitenkin Helsingin ja Turun liikuntavuoroihin, sillä ne ovat suuria satamakaupunkeja ja niissä asuu runsaasti merenkulkijoita. Kuntosalivuorojen käyttö kuitenkin laski vuonna 2017 Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa. Maarianhaminassa lasku johtui siitä, että merenkulkualan opiskelijat eivät enää käyttäneet MEPAn kuntosalivuoroa.

Helsingissä kuntosalin muutto taas pudotti kävimääriä. Maarianhaminan jäävuorot olivat tauolla suurimman osan vuotta.

Vuoden 2017 merimiesurheilijaksi valittiin Silja Serenadella kokkina työskentelevä Niko Wirman. Wirman on ahkerasti osallistunut merimiesurheiluun sekä toiminut joukkueyhteyshenkilönä.

Lisäksi hän on turnauksissa yltänyt loistaviin yksilösuorituksiin ja on positiivisuudellaan ja kannustuksellaan parantanut joukkueensa tuloksia. Silja Serenade osallistuikin menestyksekkäästi kaikkiin MEPAn tapahtumiin ja voitti sekä Nordic Open -salibandyturnauksen että MEPA Futis -turnauksen.

KULTTUURI- JA VIRKISTYSPALVELUT Merimieskulttuuri Merenkulkijoiden Pohjoismaisen valokuvakilpailun voitti Jörgen Språng Ruotsista. Valokuvakisaan lähettiin yhteensä 813 (925) valokuvaa. Järjestimme myös kaksi merimiesmotoristien kokoontumisajoa sekä merimiestapaamisen Kotkan Merimieskeskuksessa. Suomen Merimies-Unionin Etelä-Suomen osaston kanssa teimme kaksi teatterivierailua. Tämän lisäksi olimme vuoden aikana mukana lukuisissa merenkulkijoiden nostalgiatapahtumissa ja muissa kokoontumisissa. Lisäsimme yhteydenpitoa merimuseoiden kanssa ja tiedotimme merenkulkuaiheisista näyttelyistä ja tapahtumista omilla informaatiokanavillamme.

Ylläsmajat MEPAn Ylläsmajojen vuokratoiminnan tarkoitus on tarjota merenkulkijoille kohtuuhintaista vapaa-ajan asumista sekä

edistää merenkulkijoiden yhteisöllisyyttä myös vapaa-ajalla. Vuonna 2015 alkanut majojen perusparannus jatkui ja Ylläsmajoista uusittiin vuonna 2017 katot ja ovet. Ylläsmajojen kokonaiskäyttöaste vuonna 2017 oli 30,2 % (28,7 % vuonna 2016). Majavarauksia oli yhteensä 173 (214). Majavaraukset olivat vuonna 2017 keskimäärin lyhyempiä kuin vuonna 2016.

Merimiespalvelutoimiston toimitusjohtaja Sampsa Sihvola nimitettiin As Oy Ylläsykkösen hallituksen puheenjohtajaksi yhtiökokouksessa 22.9.

VERKOSTOT Kotimainen yhteistyö Osallistuimme kesäkuussa omalla messuosastolla Maarianhaminan Sjöfartens Dag -tapahtumaan.

Vierailimme useissa MEPAlle tärkeissä merenkulkualan seminaareissa ja tapahtumissa kuten Turun Merenkulkumessuilla. Jatkoimme myös läheistä yhteistyötä Merimieseläkekassan, Merimieskirkon, merenkulkujärjestöjen, viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa. MEPA toimi myös aktiivisena yhteisöjäsenenä seuraavissa merenkulkualan yhdistyksissä: Motk (yhteisöjäsen, hallituspaikka), Helsingin Laivanpäällikköyhdistys, Merenkulun sidosryhmäverkosto, Meriliitto (yhteisöjäsen), Suomen Merihistoriallinen Yhdistys (yhteisöjäsen), Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys (yhteisöjäsen), sekä WISTA Finland.

Kansainvälinen yhteistyö Merimiespalvelutoimisto jatkoi the International Seafarers’ Welfare and Assistance Networkin (ISWAN) aktiivisena jäsenenä ja osallistui ISWANin vuosikokoukseen Rotterdamissa 28.−29.11. Samoin Mepa jatkoi läheistä yhteistyötä myös ITF Seafarers’ Trustin kanssa. Lisäksi osallistuomme pohjoismaiseen johtaja- ja urheiluyhteistyökokoukseen 4-5.9. Göteborgissa, jossa asialistalla oli ensimmäistä kertaa myös pohjoismainen kirjastoyhteistyö.

Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta.

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

TASE VASTAAVAA

TULOSLASKELMA 31.12.2017

31.12.2016

1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016.-31.12.2016

PYSYVÄT VASTAAVAT

VARSINAINEN TOIMINTA Aineettomat hyödykkeet

Varsinaisen toiminnan tuotot 1 896 911,83 2 081 810,52 Muut pitkävaikutteiset menot 212 061,33 166 103,70 Mepa-maksut/merenkulkijat 271 235,38 314 352,03 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 212 061,33 166 103,70 Mepa-maksut/varustamot 271 235,38 314 352,03 Aineelliset hyödykkeet

Mepa-maksut/palvelusopimukset 33 165,00 29 500,00 Maa- ja vesialueet 35 937,49 35 937,49 Mepa-maksut/valtion osuus 575 635,76 658 204,06 Koneet ja kalusto 197 561,41 121 710,28 Valtion talousarviorahoitus 492 000,00 492 000,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 233 498,91 157 647,77 Vuokratuotot Ylläs 46 315,00 45 814,00 Sijoitukset

Osallistumismaksut 87 459,74 111 256,20 Muut osakkeet ja osuudet 2 563 077,41 2 563 077,41 Tilaajamaksut 2 034,00 2 034,00 Sijoitukset yhteensä 2 563 077,41 2 563 077,41 Tarvike- ja kirjavälitys 3 531,57 4 257,20

Kaupunkien avustukset 15 550,00 15 550,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 008 637,65 2 886 828,88 MEK-avustukset 60 000,00 63 280,00

Sponsoriavustukset 27 480,00 20 148,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT

Kurssiavustukset 11 270,00 11 063,00 Saamiset

Varsinaisen toiminnan muut tuotot 245,00 6 032,09 Lyhytaikaiset

Myyntivoitot pysyvistä vastaavista 0,00 6 032,09 Myyntisaamiset 83 714,98 85 776,13 Muut tuotot 245,00 0 Saamiset, konserni 32 203,82 0,00 Varsinaisen toiminnan Muut saamiset 186 996,42 192 662,10 tuotot yhteensä 1 897 156,83 2 087 842,61 Siirtosaamiset 26 182,13 21 510,14 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 329 097,35 299 948,37 Varsinaisen toiminnan kulut Saamiset yhteensä 329 097,35 299 948,37 Materiaalit ja palvelut - 179 986,75 -220 090,03

Ulkopuoliset palvelut - 179 986,75 -220 090,03 Rahat ja pankkisaamiset 160 425,93 398 307,00 Henkilöstökulut -633 204,13 -639 104,65

Palkat ja palkkiot -487 964,69 -496 703,62 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 489 523,28 698 255,37 Henkilösivukulut -145 240,17 -142 401,03 Poistot ja arvonalentumiset -110 644,13 -76 550,08 Suunnitelman mukaiset poistot -110 644,13 -76 550,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 498 160,93 3 585 084,25 Muut kulut -855 405,72 -763 043,28 MEPA toimintakulut -363 657,63 -374 657,67 VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016 Toimitilakulut -246 155,51 -172 854,36 OMA PÄÄOMA Ajoneuvokulut -28 386,09 -24 450,64 Edellisten tilikausien ylijäämä 3 422 447,22 3 028 882,08 Atk-laite ja -ohjelmakulut -36 933,45 -36 135,25 Tilikauden yli/alijäämä -200 984,41 393 565,14 Kone- ja kalustokulut -27 238,34 -28 527,60 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 221 462,81 3 422 447,22 Matkakulut -50 822,61 -42 720,82 VIERAS PÄÄOMA Edustuskulut -7 578,59 -6 499,67 Pitkäaikainen vieras pääoma Markkinointikulut -1 041,69 -1 968,00 Muut velat 2 820,00 0,00 Hallintopalvelut -25 911,93 -20 672,76 Pitkäaikainen Muut hallintokulut -67 680,56 -54 555,80 vieras pääoma yhteensä 2 820,00 0,00 Täsmäytyserot 0,41 -0,71

Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä -1 718 996,46 -1 698 788,04 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 28 622,63 1 080,00 TUOTTO / KULUJÄÄMÄ 117 915,37 389 054,57 Ostovelat 140 474,21 58 864,46 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Muut velat 10 456,00 10 395,65 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 305 789,04 4 889,62 Siirtovelat 94 325,28 92 296,92 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut -624 688,82 -379,05 Lyhytaikainen TUOTTO / KULUJÄÄMÄ -318 899,788 4 510,57 vieras pääoma yhteensä 273 878,12 162 637,03

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 276 698,12 162 637,03 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -200 984,41 393 565,14

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 498 160,93 3 585 084,25

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

65

VERKSAMHETSBERÄTTELSE RÄKENSKAPSPERIODEN 1.1.2017−31.12.2017 INLEDNING Utvecklingen av ekonomin och verksamhetsmiljön Finlands BNP förutspås ha ökat 3,1 % 2017. Inom sjötrafiken ökade varuimporten med 1,0 % jämfört med 2016. Exporten inom sjötrafiken ökade med 6,4 %. Sammanlagt ökade sjötrafikens import och export med 4,1 %. Det inhemska tonnagets andel av transporterna har ökat de senaste två åren och utgör nu 33,8 % av sjötransporterna. I fråga om import har andelen varit 46,5 %. Den utrikes passagerartrafiken till sjöss har haft en årlig tillväxt på drygt 2 % de senaste tio åren och uppgick till 19,21 miljoner passagerare 2017. Visserligen har andelen passagerartrafik som körs med finska fartyg under samma period sjunkit från drygt hälften till drygt en tredjedel (35,3 % 2016). Räknat i hamnbesök upp-

66

gick utrikestrafiken till totalt 31 218 besök 2017 (ökning med 2,4 %), varav det finska tonnaget stod för 10 602 besök (ökning med 4,7 %). Den allmänna löneutvecklingen inom sjöfarten, antalet fartyg under finsk flagg och variationerna i antalet anställda på de finländska fartygen förklarar varför Sjömansservicebyråns huvudsakliga finansieringskälla, dvs. sjömansserviceavgifterna, inte helt följer de övriga trenderna inom sjöfarten. Sjömansserviceavgifterna förväntas dock vara kvar på sin nuvarande nivå de närmaste åren (se diagrammet Intäkter från sjömansserviceavgifter 2007–2017 nedan).

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

BOKSLUT OCH VIKTIGA HÄNDELSER UNDER RÄKENSKAPSPERIODEN Ordinarie verksamhet Sjömansservicebyråns årliga intäkter från sjömansserviceavgifterna uppgick till 1,15 miljoner euro och ökade därmed med 2,9 % jämfört med 2016 års bokföringsmässigt korrigerade sjömansserviceavgifter för 12 månader. Den statliga budgetfinansieringen som beviljas av arbets- och näringsministeriet var oförändrad och uppgick 490 000 euro. De lagstadgade sjömansserviceavgifterna och den årligen fastställda statliga budgetfinansieringen utgjorde 87 % av intäkterna från Sjömansservicebyråns ordinarie verksamhet. Om de håller sig på aktuella nivåer kan Sjömansservicebyråns verksamhet fortsätta i befintlig omfattning (se diagrammet SSB-tjänster 2017 och 2016 nedan). Resterande 13 % av den ordinarie verksamhetens intäkter kom från deltagaravgifter till evenemang, hälsotjänster och kurser; bidrag från samarbetspartner, hamnstäder och hamnaktörer samt sponsorer; hyresintäkter från Yllässtugorna samt avgifter för förmedling av Frivakt, olika förnödenheter och böcker.

Sjömansservicebyråns lagstadgade ordinarie verksamhet har fortsatt hålla hög kvalitet och vara kostnadseffektiv, vilket framgår av de detaljerade verksamhetsberättelserna för respektive tjänst. Med ett tillräckligt finansieringsunderlag för den ordinarie verksamheten har man kunnat utveckla den lagstadgade verksamheten utan att göra nedskärningar. Tack vare verksamhetens kostnadseffektivitet uppvisade Sjömansservicebyråns ordinarie verksamhet ett överskott på ca 117 000 euro 2017.

Utgifter med lång verkningstid, dvs. investeringar, till följd av de nya lokalerna för kansliet, biblioteket och gymmet togs upp för 123 000 euro i Sjömansservicebyråns balansräkning. Renoveringen av Yllässtugornas tak och dörrar bokfördes till 109 000 euro i balansräkningen.

Den största förändringen i Sjömansservicebyråns dagliga verksamhet var centralbyråns flytt från de tillfälliga lokalerna på Olympiastranden tillbaka till Slottsgatan, till de nya lokalerna för kansliet, bib-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

lioteket och gymmet i As Oy Helsingin Sailors Home. Flytten genomfördes i maj–juni 2017 och den påverkade Sjömansservicebyråns servicekapacitet i viss mån. Särskilt utbytet av böcker och filmer fördröjdes med ca 2 månader på grund av flytten.

Investeringsoch finansieringsverksamhet Sjömansservicebyråns investerings- och finansieringsverksamhet har utvecklats och vuxit betydligt i och med nybyggnadsprojektet på Slottsgatan 3. As Oy Helsingin Sailors Home, som ägs helt och hållet av Sjömansservicebyrån, färdigställde ett ståtligt nybygge som troligen är det första nya bostadshuset på västra Skatudden på hundra år. Byggnadsprojektet uppmärksammades i medierna för att det var unikt, men också för motgångarna under byggtiden. Byggkostnaderna för projektet uppgick till ca 14,1 miljoner euro, vilket bostadsaktiebolaget har finansierat med ett banklån.

Framöver utgörs intäkterna från Sjömansservicebyråns investerings- och finansieringsverksamhet främst av hyresintäkter från bostäderna i nybygget, dvs. As Oy Helsingin Sailors Home, medan kostnaderna främst består av de bolags- och finansieringsvederlag som bostadsaktiebolaget tar ut. Intäkterna från investeringsverksamheten förväntas täcka investeringsverksamhetens kostnader år 2018– 2023. Därefter förväntas investeringsverksamheten uppvisa ett överskott. År 2017 uppvisade Sjömansservicebyråns investerings- och finansieringsverksamhet ett underskott på ca 319 000 euro. I 2017 års budget hade man räknat med ett underskott på ca 56 000 euro för investeringsverksamheten. Underskottet orsakades främst av att hyresintäkterna blev ca 278 000 euro mindre än beräknat, eftersom As Oy Helsingin Sailors Homes nybyggnadsprojekt försenades. Därmed blev också kostnaderna för investeringsverksamheten 10 000 euro mindre än budgeterat. Överskottet för räkenskapsperioden 2016 gav dock Sjömansservicebyrån en tillräckligt stor ekonomisk buffert för att klara av underskottet för investeringsverksamheten 2017. Sålunda påverkade underskottet inte Sjömansservicebyråns lagstadgade serviceverksamhet.

Sammandrag Sjömansservicebyråns resultat för räkenskapsperioden uppvisar ett underskott på ca 201 000 euro, vilket är mer än det budgeterade underskottet på ca 63 000 euro. År 2017 var ett förändringarnas år för Sjömansservicebyrån i och med den fysiska flytten av verksamhetsstället och den nya investerings- och finansieringsverksamheten. Förändringarna som genomfördes 2017 ger dock en stabil grund för kontinuitet i Sjömansservicebyråns verksamhet på lång sikt. Därmed kan vi fortsätta att utveckla den lagstadgade verksamheten med tillräckliga ekonomiska resurser.

TJÄNSTER År 2017 omfattade sjömansservicen enligt lag 142 fartyg (137 st. 2016) och över 9 000 sjöfarare. Dessutom användes våra tjänster av fyra utlandsflaggade fartyg (4 st. 2015) som hade ingått ett separat serviceavtal och två förbindelsebåtar inom inrikestrafiken. I enlighet med sjöarbetskonventionen Maritime Labour Convention 2016 betjänade vi sjöfarare från utlandsflaggade fartyg som besökte Finland.

Bibliotekstjänster Vi levererade och postade dagligen böcker, filmer och tidningar till fartygen via huvudbiblioteket i Helsingfors och filialbiblioteken i Åbo och Nordsjö. Utöver serviceutbudet på de inhemska språken erbjöd vi böcker och tidningar på estniska, ryska och engelska. Dessutom betjänade vi dagligen enskilda sjöfarare på huvudbiblioteket i Helsingfors och via nätbiblioteket på vår webbplats.

Ombudstjänster och kontaktpersoner Sjömansservicebyråns tre fastanställda fartygsombud i Helsingfors innerstad, Nordsjö och Åbo gjorde fartygsbesök i hamnarna längs Finlands syd- och sydvästkust, från Fredrikshamn-Kotka till Björneborg. Under fartygsbesöken levererade ombuden tidningar till fartygen och bytte ut böcker och filmer på biblioteken. Ombuden erbjöd dessutom sjöfararna transportservice från hamnarna till tätorternas centrum för att uträtta ären67

den. Ombuden informerade sjöfararna om Sjömansservicebyråns kurser, bibliotekstjänster, informationsverksamhet och motionstjänster samt samlade in feedback från sjöfararna för att utveckla Sjömansservicebyråns verksamhet.

Våra hamnkontaktpersoner levererade Sjömansservicebyråns tidningar, böcker och filmer till fartygen i Hangö, Ingå, Kemi, Mariehamn, Uleåborg, Brahestad och Raumo. Under 2017 minskade fartygsbesöken med 9,4 %, vilket huvudsakligen förklaras av den ordinarie personalens ledigheter och flytten av centralbyrån i maj–juni.

MLC-tjänster Vi fortsatte vår verksamhet i enlighet med sjöarbetskonventionen MLC 2006 genom att erbjuda utländska sjöfarare informations-, transport- och motionstjänster. Våra ombud och kontaktpersoner besökte regelbundet utländskflaggade fartyg. I Nordsjö genomförde vi MLC-tjänster tillsammans med Sjömanskyrkan. Sjömansservicebyråns och Sjömanskyrkans gemensamma servicepunkt Anchor Lounge på Ärtholmen välkomnade besättningarna på internationella kryssningsfartyg under sommarsäsongen 2017. Där kunde de 68

till exempel använda internet och handla i kiosken. Sjömansservicebyrån ordnade en internationell fotbollsturnering på Ärtholmen med totalt 300 deltagare från de internationella kryssningsfartygens besättningar (330 deltagare 2016).

Kurs- och studieverksamhet Målet med kursverksamheten är att erbjuda sjöfarare möjlighet till studie- och hobbyverksamhet som på grund av sjöarbetets karaktär annars är svår att delta i. I enlighet med detta mål ordnade Sjömansservicebyrån 40 olika språk-, hantverksoch motionskurser för sjöfarare under 2017. Kurserna var öppna för alla sjöfarare som betalar sjömansserviceavgiften.

Språkkurserna var tredagars intensivkurser i italienska, spanska, ryska och svenska på nybörjar- och fortsättningsnivå. För andra gången erbjöd vi den mycket populära veckolånga intensivkursen i spanska som genomfördes i Malaga. De traditionella kurserna där sjöfararna får lära sig att göra reparbeten och silverkedjor var fortsatt mycket omtyckta.

I samband med den traditionsenliga veckolånga resan till Ylläs ordnade vi för tredje gången en femdagars fjällvandring

från Hetta till Ylläs. Deltagarna sov i tält, lagade maten på stormkök och bar med sig all vandringsutrustning.

Golfkurserna, som är lika populära varje år, ordnades både på våren och på hösten i Åbo, Pargas och Nurmijärvi. Även de tre dagar långa motionskurserna i Pajulahti lockade många deltagare. Tredagarskurserna i ridning i Valkeakoski var fullbokade av hästintresserade sjöfarare.

Vi gjorde två guidade besök på utställningar. Sjömansservicebyrån ordnade också flera korta kurser där man kunde prova på nya motionsformer. Som en MLC-tjänst gjorde vi en skogsutflykt i Nordsjö i augusti. De flesta deltagarna var filippinska sjömän och för dem var utflykten en unik upplevelse.

Sjömansservicebyråns kurser på Åland arrangerades av Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). I kursutbudet på Åland ingick bland annat vattengympa, svetsning och keramikarbete.

Informationstjänster År 2017 utkom tidningen Frivakt med fyra nummer på 52–68 sidor. Tidningen trycktes i 2 100 exemplar. I tidningen berättade vi om Sjömansservicebyråns egna evene2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

mang och tjänster, skrev artiklar på teman som hobbyverksamhet, hälsa och motion, tog upp aktuella sjöfartsfrågor och intervjuade sjöfarare. Frivakt publicerades på finska, svenska och engelska. Utöver den tryckta versionen har tidningen publicerats i pdf-format sedan 2007 och i tjänsten Issuu sedan 2012.

Sjömansservicebyrån informerade om kommande och tidigare evenemang på webbplatsen, på Facebook och via e-post.

Vi använde också vår egen YouTube-kanal och webbalbumet Mepafoto.kuvat.fi. Vårt elektroniska nyhetsbrev skickades varje vecka ut till över 260 prenumeranter.

Sjömansservicebyråns elektroniska informationstjänster, dvs. Frivakt, det elektroniska nyhetsbrevet, Facebook-sidan och YouTube-kanalen, hade sammanlagt 1 952 prenumeranter under 2017.

Motions- och hälsotjänster Hälsoprogrammet ForMare genomfördes för fjärde året i rad tillsammans med Sjömanspensionskassan. Övriga samarbetspartner var Alandia försäkring och de deltagande rederierna Tallink Silja, Viking Line, Rederi Ab Eckerö, Finnlines, ESL Shipping, Godby Shipping, Langh Ship, Prima Shipping Group, Alfons Håkans och Bore.

Bland ca 170 sökande från dessa rederier valde vi ut 94 nya sjöfarare till programmet. Total deltog ca 322 sjöfarare i For-

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

Mares aktiva period och uppföljningsperiod. De flesta av dem hade börjat på programmet redan 2014. Resultaten har varit mycket positiva inom alla delområden av livsstilsförändringen.

Vi lanserade även det nya hälsoprogrammet Arcada Lifecoach för vikarierande sjöfarare. I det här programmet tränades deltagarna i livsstilsförändring av idrottsinstruktörsstuderande som gick tredje året på yrkeshögskolan Arcada, vår samarbetspartner. Arcada Lifecoach var en förkortad version av ForMare, som ändå inkluderade flera träffar med en tränare än ForMare.

Minuttävlingen behöll sin popularitet med ett förnyat koncept. Totalt deltog 246 personer i tävlingen. Den individuella serien vanns återigen av Marko Kaukanen från Nordica och ESL Shippings Eira tog hem segern i fartygsserien. Precis som förra året vann ESL Shipping rederiserien.

Tillsammans med vår samarbetspartner R5 Athletics and Health Oy ordnade vi många konditionstester bland annat för rökdykare. Under året utvecklade och kompletterade vi rörelsebanken med nya bilder och instruktioner. Rörelsebanken hjälper sjöfararna att utföra styrkeövningar med rätt teknik. Instruktionerna kan skrivas ut som ett häfte från Sjömansservicebyråns webbplats och användas på fartygsgymmen.

Idrottsevenemangen var fortsatt mycket populära. Årets första turnering var innebandyturneringen Nordic Open, som arrangerades för sjätte gången i Mariehamn och var fullbokad med 16 lag. Sjömansservicebyråns ishockeyturnering som spelades i Kuppis i Åbo i april arrangerades för femte gången. För första gången spelades turneringen med tio lag; vanligtvis har antalet begränsats till åtta stycken. I maj anordnade Sjömansservicebyrån och Sjömanspensionskassan tillsammans en tvådagars jubileumsgolftävling. Sammanlagt 88 spelare deltog i tävlingen. Sjömansservicebyråns fotbollsturnering arrangerades för sjätte gången och spelades på den ombyggda stadion Telia 5G-Areena i Helsingfors i slutet av augusti. För andra gången delades turneringen in i en tävlingsserie och en utmanarserie.

De nordiska sjömansserviceverksamheternas gemensamma, internationella fotbollsserie Nordic Open Football Series gick än en gång av stapeln. Resultaten kunde följas i realtid via ett internetbaserat seriesystem. Motionsturerna och gymavtalen utökades runtom i Finland. För närvarande har sjöfararna möjlighet att delta i motionsaktiviteter som anordnas eller stöds av Sjömansservicebyrån på 12 orter i Finland. Vi fokuserar dock även i fortsättningen på motionsturerna i Helsingfors och Åbo, eftersom de är stora hamn69

städer där det bor många sjöfarare. Under 2017 minskade emellertid användningen av gymturerna i Helsingfors, Åbo och Mariehamn. I Mariehamn berodde minskningen på att de som studerar inom sjöfartsbranschen inte längre använde Sjömansservicebyråns gymturer. I Helsingfors gjorde flytten av gymmet att antalet besökare minskade. I Mariehamn hade isturerna uppehåll största delen av året. Årets sjömansidrottare 2017 blev Niko Wirman som arbetar som kock på Silja Serenade. Wirman har deltagit flitigt i sjömansidrotten och varit lagkontaktperson.

Dessutom har han gjort strålande individuella prestationer under turneringarna och höjt hela lagets insats med sin positiva inställning och uppmuntran. Silja Serenade deltog med framgång i alla Sjömansservicebyråns idrottsevenemang och vann både innebandyturneringen Nordic Open och Sjömansservicebyråns fotbollsturnering.

KULTUR- OCH REKREATIONSTJÄNSTER Sjömanskultur Nordiska fototävlingen för sjöfolk vanns av Jörgen Språng från Sverige. Sammanlagt skickades 813 bidrag in till tävlingen (925 bidrag 2016). Vi ordnade också två gruppkörningar för sjömansmotorister och en sjömansträff på sjömanscentret i Kotka. Tillsammans med Sjömans-Unionens avdelning för Södra Finland gjorde vi två teaterbesök. Under året deltog vi dessutom i flertalet nostalgievenemang för sjöfarare och många andra sammankomster. Vi utökade kontakterna med sjöfartsmuseerna och upplyste om sjöfartsrelaterade utställningar och evenemang i våra egna informationskanaler.

70

Yllässtugorna

Internationellt samarbete

Syftet med Sjömansservicebyråns uthyrning av Yllässtugorna är att erbjuda sjöfarare fritidsboende till ett rimligt pris och att främja sjöfararnas sociala gemenskap även på fritiden. Renoveringen av stugorna som påbörjades 2015 fortsatte och under 2017 fick stugorna nya tak och dörrar.

Yllässtugornas beläggningsgrad under 2017 var 30,2 % (28,7 % 2016). Total gjordes 173 bokningar (214 st. 2016). Under 2017 var bokningarna i genomsnitt kortare än under 2016. Sjömansservicebyråns verkställande direktör Sampsa Sihvola utsågs till ordförande för As Oy Ylläsykkönens styrelse vid styrelsemötet den 22 september.

Sjömansservicebyrån fortsatte som aktiv medlem i International Seafarers’ Welfare and Assistance Network (ISWAN) och deltog vid ISWANs årsstämma i Rotterdam 28–29 november. Likaså fortsatte Sjömansservicebyrån det nära samarbetet med ITF Seafarers’ Trust. Vi deltog även i den nordiska samarbetskonferensen om ledarskap och idrott den 4–5 september i Göteborg, där även det nordiska bibliotekssamarbetet stod på dagordningen för första gången.

Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår av bifogad balans- och resultaträkning.

NÄTVERK Samarbete i Finland I juni deltog vi med en egen mässmonter under Sjöfartens Dag i Mariehamn. Vi besökte flera av de seminarier och evenemang inom sjöfartsbranschen som är viktiga för Sjömansservicebyrån, till exempel på sjöfartsmässan i Åbo. Vi fortsatte vårt nära samarbete med Sjömanspensionskassan, Sjömanskyrkan, sjöfartsorganisationerna, myndigheter och andra branschaktörer. Sjömansservicebyrån var också aktiv föreningsmedlem i följande sjöfartsföreningar: MOTK (föreningsmedlem, styrelseplats), Helsingfors Skeppsbefälhavareförening, sjöfartens nätverk av intressenter, Sjöfartsförbundet (föreningsmedlem), Sjöhistoriska föreningen i Finland (föreningsmedlem), Fartygshistoriska Föreningen i Finland (företagsmedlem) och WISTA Finland.

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT

BALANSRÄKNING AKTIVA

31.12.2017

RESULTATRÄKNING 31.12.2016

1.1.2017–31.12.2017 1.1.2016–31.12.2016

ORDINARIE VERKSAMHET Intäkter 1 896 911,83 2 081 810,52 Immateriella tillgångar

SSB-avgifter/sjöfarare 271 235,38 314 352,03 Övriga utgifter SSB-avgifter/rederier 271 235,38 314 352,03 med lång verkningstid 212 061,33 166 103,70 SSB-avgifter/serviceavtal 33 165,00 29 500,00 Immateriella tillgångar totalt 212 061,33 166 103,70 SSB-avgifter/statens andel 575 635,76 658 204,06 Materiella tillgångar

Statlig budgetfinansiering 492 000,00 492 000,00 Tomter och vattenområden 35 937,49 35 937,49 Hyresintäkter Ylläs 46 315,00 45 814,00 Maskiner och inventarier 197 561,41 121 710,28 Deltagaravgifter 87 459,74 111 256,20 Materiella tillgångar totalt 233 498,91 157 647,77 Prenumerantavgifter 2 034,00 2 034,00 Investeringar

Förmedl. förnödenheter och böcker 3 531,57 4 257,20 Övriga aktier och andelar 2 563 077,41 2 563 077,41 Städernas bidrag 15 550,00 15 550,00 Investeringar totalt 2 563 077,41 2 563 077,41 SPK-bidrag 60 000,00 63 280,00

Sponsorbidrag 27 480,00 20 148,00 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 3 008 637,65 2 886 828,88 Kursbidrag 11 270,00 11 063,00 RÖRLIGA AKTIVA

Övriga intäkter 245,00 6 032,09 Fordringar

Realisationsvinst bestående aktiva 0,00 6 032,09 Kortfristiga

Övriga intäkter 245,00 0 Kundfordringar 83 714,98 85 776,13 Intäkter totalt 1 897 156,83 2 087 842,61 Fordringar, koncernen 32 203,82 0,00 Kostnader Övriga fordringar 186 996,42 192 662,10 Material och tjänster –179 986,75 –220 090,03 Resultatregleringar 26 182,13 21 510,14 Externa tjänster –179 986,75 –220 090,03 Kortfristiga fordringar totalt 329 097,35 299 948,37 Personalkostnader –633 204,13 –639 104,65 Fordringar totalt 329 097,35 299 948,37 Löner och arvoden –487 964,69 –496 703,62 Kassa och bank 160 425,93 398 307,00 Lönebikostnader –145 240,17 –142 401,03

Avskrivningar och nedskrivningar –110 644,13 –76 550,08 RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 489 523,28 698 255,37 Avskrivningar enligt plan –110 644,13 –76 550,08

Övriga kostnader –855 405,72 –763 043,28 AKTIVA TOTALT 3 498 160,93 3 585 084,25 SSB-verksamhetskostnader –363 657,63 –374 657,67 PASSIVA 31.12.2017 31.12.2016 Lokaler –246 155,51 –172 854,36 EGET KAPITAL Fordon –28 386,09 –24 450,64 Överskott från tidigare år 3 422 447,22 3 028 882,08 Datorer och datorprogram –36 933,45 –36 135,25 Räkenskapsperiodens Maskiner och inventarier –27 238,34 –28 527,60 över-/underskott –200 984,41 393 565,14 Resor –50 822,61 –42 720,82

Representation –7 578,59 –6 499,67 EGET KAPITAL TOTALT 3 221 462,81 3 422 447,22 Marknadsföring –1 041,69 –1 968,00

Administrativa tjänster –25 911,93 –20 672,76 FRÄMMANDE KAPITAL Övrig administration –67 680,56 –54 555,80 Långfristigt främmande kapital Avstämningsdifferenser 0,41 –0,71 Övriga skulder 2 820,00 0,00 Kostnader totalt –1 718 996,46 –1 698 788,04 Långfristigt ÖVER-/UNDERSKOTT 117 915,37 389 054,57 främmande kapital totalt 2 820,00 0,00 Kortfristigt främmande kapital INVESTERINGS- OCH FINANSIERINGSVERKSAMHET Erhållna förskott 28 622,63 1 080,00 Intäkter 305 789,04 4 889,62 Leverantörsskulder 140 474,21 58 864,46 Kostnader –624 688,82 –379,05 Övriga skulder 10 456,00 10 395,65 ÖVER-/UNDERSKOTT –318 899,788 4 510,57 Resultatregleringar 94 325,28 92 296,92

Kortfristigt främmande kapital totalt 273 878,12 162 637,03 Räkenskapsperiodens överskott –200 984,41 393 565,14

FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 276 698,12 162 637,03

PASSIVA TOTALT 3 498 160,93 3 585 084,25 BESTÅENDE AKTIVA

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2• 2018

71

72

2 • 2018 VAPAAVAHTI FRIVAKT