VapaaBoomari 5/2019

www.boomi.fi

VB 5/2019

KPMG Ideation Challenge (KIC) Ready to unleash your potential?

Want to use the latest advanced analytical technologies to tackle real-life business issues?

We are looking for curious and startup-minded students majoring in STEM or Business to join the KPMG Ideation Challenge 2020.

The winning team will present Finland at the international finals in South Korea!

Read more and apply no later than November 24th at kpmg.com/fi/kic

@KPMGFinland | #KPMGlife #KPMGpeople

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Tätä kirjoittaessani pohdin vakavasti, pitäisikö VapaaBoomaria tästä eteenpäin julkaista vain neljä kertaa vuodessa, sillä se on selvästikin suhteellisen helposti kirjoitettavien pääkirjoitusten absoluuttinen maksimimäärä. Lainatakseni edeltäjäni vuoden takaista pääkirjoitusta, olen nyt tuijottanut tyhjää Word-tiedostoa tuntikaupalla koettaen keksiä sanoja, joilla paketoida kulunut vuosi, kuitenkaan toistamatta itseäni liikaa. Ja kuinka ollakaan, onhan se taas kerran todettava, että kulunut vuosi on opettanut valtavasti ja eteenpäinkin on toivottavasti menty.

Astuessani päätoimittajan saappaisiin vuosi sitten heittäydyin niin pitkälle oman epämukavuusalueeni rajan taakse, kuin yhdellä loikalla suinkin oli mahdollista päästä. Tällaista heittäytymistä tulisi varmasti harrastaa useamminkin, sillä päätös hakea tähän pestiin on vuoden aikana osoittautunut yhdeksi parhaimmistani, ja tästä lehdestä on niin ikään vuoden mittaan muodostunut oma lempilapseni.

Tässä vaiheessa pääkirjoitusta voitaneen jo todeta, että kliseiltä ei tänä vuonna vältytty, joten käytän tilaisuuden hyväkseni ja kiitän muutamia henkilöitä, joiden kanssa tätä ainejärjestölehteä on tänä vuonna tehty.

Kiitos ensinnäkin toimitukselle, jota ilman ei olisi yksikään numero päätynyt painokelpoiseksi. Kiitos Eero, Niko ja Lassi, että uhrasitte vielä yhden vuoden arvokasta osaamistanne tämän lehden eteen – harva voi sanoa olleensa yhtä monen VapaaBoomarin takana, kuin te. Kiitos Heidi ja Matleena, että kaikkien muiden vastuutehtävienne rinnalle otitte vielä myös tämänkin jaoston dedikset. Kiitos tiedotusvastaava Nella ja mediatiimi, joiden ansiosta lehti on näyttänyt tänä vuonna paremmalta kuin koskaan.

Tähän vuoden viimeiseen numeroon on jäsenkyselystä saadun palautteen perusteella koottu niin asiapitoisempia teemoja kuin sitten niitä kevyitäkin. Suosittelen vilkaisemaan ainakin mentorointiprojektista ja häirintätukihenkilöistä kertovat jutut sivuilta 18-21, ja jos strategiaprojekti on vielä jäänyt hieman vaikeaselkoiseksi, niin vastauksia löydät sivulta 14 alkaen. Antoisia lukuhetkiä omasta puolestani vielä viimeisen kerran.

Essi Pullinen, Päätoimittaja

3

SISÄLLYS 10. Sparrausta ja urahaaveilUA 14. Punainen lanka Boomin tulevaisuuteen 18. Boomin häirintätukihenkilöt 20. Vuokranantajan rapujuhlat 22. Mikä tosi-tv:ssä kiinnostaa?

26. Tunteilla johtaminen 30. Entten tentten Teelikamentten 34. Porkkanakakkua kahdella tapaa 36. NESU-Boomi 2020 37. tyypillinen boomari 38. 4G vai 5G?

4

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomisnap

PÄÄTOIMITTAJA

@boomiry

Essi Pullinen paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Nella Leppä tiedotus@boomi.fi

TOIMITUS Lassi Viljakainen, Niko Pankka, Matleena Inget, Heidi Kärkkäinen, Eero Pitkäsalo

TAITTO Emmi Savolainen, Miina Mäkinen, Sohvi Joensuu, Aino Pukaralammi, Pinja Lampinen

KANNEN KUVitus Emma Leppä

Suurkiitos kaikille avustajille!

PAINOS 125 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

Minä kiitän ’’Hommat valkenee, ni naamat kalpenee. Mutta beibi kyllä täällä tarkenee’’ JVG:tä lainaten, vuoden alussa hyppäsin sellaisen junan kyytiin, josta ei oikein tiennyt minne se suuntaa.

Junan edessä luki vain ’’Boomi 2019’’. Tämän vuoden aikana olen päässyt aitiopaikalta todistamaan monta valtavan hienoa onnistumista ja itsensä likoon laittamista tämän yhteisön eteen.

Tämä vuosi on ollut erilaisten projektien vuosi: on ollut pöytä-/ tuoliprojektia, strategiaprojektia, Särkän Märkää, Approa, Biz Potentialia, you name it.

Henkilökohtaisesti tämä on ollut paljolti erilaisissa muutoksissa mukana olemista. Suomen Ekonomeissa on hyväksytty uusi strategia syysliittokokouksessa, jonka pohjalta on alkanut Ekonomien hallintomallin muutokseen suuntaavat työt. Hallinto- ja vaalitapatyöryhmän jäsenenä olen päässyt olemaan mukana uuden hallintomalliehdotuksen rakentamisessa. Kylteripuheenjohtajien verkostokin on tänä vuonna työstänyt kansallista case competitionia, joka toteutuu joulukuussa Tampereella!

Tampereen tasolla muutosta on myös tapahtunut paljon: kahdesta yliopistosta tuli yksi ja kaksi ylioppilaskuntaakin yhdistyi. Boomille uuden yliopiston toiminta ei alkuvuonna näyttänyt niin pahalta, kuin voisi kuvitella kahden ison organisaation yhdistyessä. Kuitenkin kesän lopussa järjestelmät osoittivat suuren muutoksen vaikeuden – aina ei systeemi vaan toimi.

Boomin toiminnassa tämä vuosi on toiminut 50. juhlavuoden jälkeisenä vuotena, jolta odotetaan suuntaa tulevaisuudelle.

Tänä vuonna on pyritty tekemään jokaisella sektorilla hieman paremmin, ja ennen kaikkea on pyritty antamaan suuntaa tuleville vuosille. Strategiatoimikunta on tämän vuoden aikana työstänyt strategiaehdotelmaa, jolla halutaan antaa suuntaa Boomille kohti tärkeimpiä tavoitteita tuleville vuosille. Strategiaehdotelma tulee erityisesti painottamaan opiskelua, toimintaa ja taloutta, joiden kautta haluamme entisestään kehittää toimintaamme.

Strategiasta on tarkoitus tulla Boomin ylin toimintaa ohjaava asiakirja, se määrittää Boomin arvot, tulevaisuuden Boomin, mission sekä seuraavien vuosien kattoteemat.

Tämä vuosi on vaatinut itseltä paljon, mutta myös antanut paljon. On ollut hienoa nähdä kuinka projektit, joita mietti vain mielessään alkuvuodesta, alkavat saada lopullista muotoaan nyt loppuvuodesta. On hienoa nähdä, mitä on itse saanut aikaan, mutta mitään ei olisi mahdollista ollut saada yksin kasaan. Haluankin päätteeksi osoittaa kiitokseni sinne, minne kiitos kuuluu, eli sinulle rakas boomari, olitpa sitten smurffi, jaostolainen tai maisterivaiheen viimeisiä kursseja suorittava jäärä, teidän kanssanne on ollut ilo viettää elämäni vuosi. KIITOS! 6

Puheenjohtaja, Mikko Malmström

Kopon huutiset

Yliopisto opiskelijoita varten Vuosi 2019 oli suomalaisella yliopistokentällä merkittävä. Tampereen yliopistojen yhdistyminen saatiin vuosien työn jälkeen tehtyä. Suomessa ei olla aiemmin tehty yhtä laajaa yliopistofuusiota. Yhdistyminen ei luonnollisesti ole vieläkään täysin ohi.

Ensimmäinen vuosi on näyttäytynyt opiskelijoille sumuisena, kun erilaiset sähköiset järjestelmät ovat olleet sekaisin, ja jopa omiin opintoihin vaikuttavaa tietoa on ollut erittäin vaikea löytää. Aidon yliopistoyhteisön, johon opiskelijat haluavat kuulua, luomiseksi on vielä tehtävä töitä. Harva opiskelija kokee yliopiston visuaalista ilmettä ja brändiä saati arvoja omakseen samalla, kun yhdistymisen ongelmat ovat edelleen kirkkaina mielessä.

Pelkkä hakijamarkkinointi ei riitä luomaan houkuttelevaa mielikuvaa Tampereen yliopistosta, vaan myös nykyisten opiskelijoiden tarpeet pitää ottaa huomioon.

Korkeakoulujen yhdistymisellä pyrittiin löytämään uusia rajapintoja aiemmin erillään olleista tieteenaloista. Boomareiden yleisimmät sivuaineet ovat kauppatieteiden sisältä. Vaikka kauppatieteiden sisäiset alat ovat monipuolisia, aito monialaisuus vaatii tiedekuntakuplan ulkopuolelle kurkistamista. Monitieteisten opintopolkujen syntyminen vaatii uuden korkeakouluyhteisön yhä laajemmista opiskelumahdollisuuksista viestintää. Ristiinopiskelu on yhä suurelle osalle opiskelijoista tuntematonta.

Tulevaisuudessa opinto-oppaiden ja sähköisten palveluiden viimein yhdistyessä uudet opiskelumahdollisuudet tulevat varmasti lähemmäs yksittäistä opiskelijaa.

Boomin kopokyselyn mukaan boomareiden odotukset yliopistojen yhdistymistä kohtaan olivat pääosin positiiviset. Pelkät positiiviset odotukset eivät kuitenkaan riitä pitkälle. Seuraavien vuosien aikana Tampereen yliopiston pitää nähdä yhä enemmän vaivaa, jotta opiskelijat kokevat yliopiston omakseen. Kaikki yliopiston toiminta viestinnästä strategiseen suunnitteluun pitää tehdä opiskelijat mielessä. Ensi vuoden aikana Tampereen yliopistolla on haasteena saada koko yliopistoyhteisö puolelleen.

Sitä ei saavuteta muuten kuin keskittymällä opiskelijalähtöisyyteen koko yhteisössä.

Koulutuspoliittinen vastaava, Nelly Kivinen

7

Vapauta potentiaalisi.

Suomen Ekonomit on ainutlaatuinen yli 50 000 jäsenen vaikuttajayhteisö.

Ekonomeilla on koulutuksensa, osaamisensa ja asemansa ansiosta usein mahdollisuus olla mukana muutoksen tekemisen etujoukoissa. Yhteisön voima on enemmän kuin yksittäisten jäsenten summa.

Keskity merkityksellisen elämän ja tulevaisuutesi luomiseen. Me autamme.

ekonomit.fi

Kyllin hyvää

Kyllin uusklassiset suositukset Kauppatieteiden opiskelijoina monet meistä ovat melko laatutietoista porukkaa. Osaamme yleensä erottaa melko nopeasti hyvän tuotteen usean huonon joukosta ja tunnistamme erinomaisen diilin, kun sen näemme. Meihin suomalaisiin on myös iskostunut ajatus siitä, että laadusta täytyy maksaa kovaa hintaa. Opiskelijana tämä on kuitenkin monelle vaikea yhtälö. Onneksi on olemassa myös poikkeuksia. Joskus laatua voi saada myös opiskelijahinnoin.

Mitä jos kertoisin, että voit saada satojen eurojen arvosta etuja ja palveluita parin Gin & Tonicin hinnalla? Tämä on todella mahdollista Suomen Ekonomien kautta. Varmaan jo arvaat, mistä on kyse.

Jokainen Boomin jäsen on automaattisesti myös Suomen Ekonomien opiskelijajäsen. Tämä jäsenyys on opiskelijoille ilmainen. Kuitenkin, mikäli toimit kuluttajana rationaalisten lainalaisuuksien mukaisesti ja todella haluat maksimoida hyötysi, on KylteriPlus -palvelupaketti way to go. Vain 25 eurolla vuodessa saat käyttöösi viisi kovaa etuutta, joista jokaisen arvo rahassa ulosmitattuna on moninkertainen. Paketti on aina voimassa vuoden ostopäivästä, ja sen voi aktivoida käyttöön milloin vain osoitteesta jasenpalvelu.ekonomit.fi (sisään pääse kirjautumaan kätevästi, vaikka puhelinnumerolla).

Mutta mitä kaikkea KylteriPlus pitikään sisällään?

• Henkilökohtainen urapalvelu • Kauppalehti ja Kauppalehti Optio • Laaja tapahtumatarjonta • Vastuu- ja oikeusturvavakuutus • Pikamentorointi Uravalmentajat auttavat näiden palvelujen kautta mm. oman osaamisen tunnistamisessa, työhakemuksen teossa, CV:n hiomisessa sekä työhaastattelun tai palkkaneuvottelun sparrauksessa. Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia.

Vastuu ja oikeusturvavakuutuksen käytännön merkitys on toinen asia, joka ei välttämättä aukea ensisilmäyksellä. Aina joutuessasi kiistaan työnantajan kanssa, voit ottaa yhteyttä Ekonomien lakimiehiin, jotka ovat apunasi. Erimielisyydet selvitetään ensisijaisesti neuvottelemalla. Siltä varalta, etteivät neuvottelut johda sopimukseen ja joudutaan turvautumaan oikeudenkäyntiin, on käytössäsi tietyin vakuutusehdoin Ekonomien vastuu- ja oikeusturvavakuutus.

Plussalaisena pääset myös osallistumaan jokaiseen Suomen Ekonomien järjestämään tapahtumaan ja koulutustilaisuuteen sekä hyödyntämään Ekonomien pikamentoriverkostoa. Tämän lisäksi Kauppalehti ja Kauppalehti Optio -tilausjakso laajenee plussan hankkiessasi lähes ympärivuotiseksi. Jo tämän edun arvo on rahassa mitattuna useita satoja euroja, joten 25 eurolle saa vastinetta harvinaisen kattavasti.

9

M

TEKSTI EERO PITKÄSALO KUVAT EERO PITKÄSALO, JANNA AHPONEN, ARI-PEKKA HILDÉN

SPARRAUSTA JA URAHAAVEILUA

MISTÄ ON BOOMIN MENTOROINTI TEHTY?

Ilmaisia lounaita ei pitäisi teoriassa olla olemassa. Tämän jutun luettuasi saatat olla kuitenkin toista mieltä.

Kuten Boomin toiminta kokonaisuudessaan, myös mentorointi on kehittynyt huomattavasti 2010-luvulla. Siinä missä joitain vuosia sitten mentorointi kuului valmiiksi kiireisen koulutuspoliittisen vastaavan pöydälle, on projektilla jo muutaman vuoden ollut oma toimihenkilö. Koska tyypillinen mentorointiprojektiin hakenut on loppuvaiheen opiskelija, ei tähän suureen kehitykseen ole suuremmin kiinnitetty huomiota, kun mentoroitavat siirtyvät työelämään.

Mistä mentoroinnissa on kyse? Kaikessa lyhykäisyydessään kokenut mentori siirtää omaa karttunutta hiljaista tietoaan kokemattomalle aktorille – mentoroitavalle. Tämä tapahtuu projektin yhteisten tapahtumien sekä mentorointiparin välisten tapaamisten kautta. Aktorille tämä tarjoaa tukea työelämään siirtymisessä, oman urasuunnittelun kanssa sekä oman paikan löytämisessä, kun puolestaan mentori saa nuoremman sparrailukumppanin ja tuoreita näkökulmia niin ammatillisiin kuin muuhunkin elämään liittyviin seikkoihin.

Boomi tarjoaa projektille alustan ja antaa mentorointiparille vapaat kädet toteuttaa asioita omalla tavallaan. Yhteisissä tapaamisissa voi jakaa parhaita käytäntöjä ja verkostoitua muiden projektilaisten kanssa.

10

palveluita jäsenistölle Boomin mentorointitoimihenkilön, Laura Hautalan mukaan mentoroinnin tavoite on tarjota halukkaille boomareille pääsy ammattilaisen siipien suojaan sekä työkaluja omaan ammatilliseen kehittymiseen. Useamman projektin läpivetäneenä hänelle on tullut käsitys, että boomarit toivovat mentorointia, mutta eivät itse asiassa tiedä tästä mahdollisuudesta. ”Yleensä ihmiset kuulee mentoroinnista projektissa mukana olleen kaverin kautta”, Laura toteaa. ”Palaute tästä on ollut todella hyvää ja olisikin kiva, että mahdollisimman moni hyödyntäisi tämän mahdollisuuden”.

Boomin mentorointi on maksutonta ja onkin harvinaista saada tällainen sparrailumahdollisuus vastikkeetta. Kunnon kylteri tajuaakin, että tässä on ilmainen lounas tarjolla. Kuitenkaan pelkkä mukanaolo ei ole tie onneen ja autuuteen. ”Boomi tarjoaa alustan ja fasilitoi muutaman tapaamisen vuodessa. Kuitenkin kaikkia onnistuneita projekteja on määrittänyt oma aktiivisuus – etenkin aktorin puolelta. Oman suun avaaminen auttaa pääsemään tavoitteisiin”, Laura summaa.

Miten pääsen mukaan?

Projekti elää ja kehittyy vuosi toisensa jälkeen, mutta karkeasti mentorointi toimii niin, etä ensin mentorointitoimihenkilö etsii mentoreita. Nämä voivat olla alumneja, aiemmin projektissa mukana olleita, yhteistyökumppaneita – ketä vaan kokeneita ja ammatilliset kannuksensa jo hankkineita, joiden osaamisprofiilien voi olettaa kiinnostavan kauppatieteilijöitä. He luovat mentoriprofiilit, jotka tulevat tutustuttavaksi ja haettavaksi Boomin nettisivuille.

Projektiin mukaan haluavat boomarit hakevat omalla hakuajallaan vapaamuotoisella hakemuksella sopiviksi katsomilleen mentoreille. Tästä mentorointihenkilö aloittaa matchmakingin ja kasaa mentorointipalapelin mentoreille, jotka tekevät lopulliset valinnat mentoroitavistaan. Tämän jälkeen parit sopivat ensimmäisestä tapaamisesta – joko kahdenkeskisestä tai projektin yhteisestä starttitapaamisesta.

Projektissa oli tänä vuonna mukana 42 ihmistä ja vain muutama hakija jäi ilman paria. Projekti kestää noin kahdeksan kuukautta, joten innostus ei ehdi lopahtaa ja myös tavoitteiden asettaminen on suhteellisen helppoa. Yhteydenpito on jatkossa parin päätettävissä – osa jatkaa yhteydenpitoa, osa ei.

Monelle mentorille projekti on myös rekrykanava, joten voi olla, että projektin jälkeen pari tapaa työn merkeissä.

11

Kokemuksia mentorointiprojektista Janna Ahponen ja Ari-Pekka Hildén olivat mentorointiparina tämän vuoden projektissa. ”Tulin mielelläni mukaan projektiin, kun oli positiivisia kokemuksia mentoroinnista ja ajattelin, että hyvä olla sparraajia ja keskustelukumppaneita elämässä. Kiva nähdä, miten nuoret aktorit pääsevät oman uransa alkutaipaleelle”, Hildén toteaa heti alkuun. Projekti tuo mukavaa vaihtelua arkeen ja työelämään. ”Me teimme projektin aikana persoonallisuustestit ja on paljon puhuttu siitä, millaista se työelämän arki on ollut. Olemme miettineet myös graduaihettani”, Ahponen kertoo.

He molemmat nostavat aktorin aktiivisuuden ja mentorin ajankäytön kriittisiksi tekijöiksi onnistumiselle. ”Mentorin pitää fokusoitua niihin teemoihin, joista aktori haluaa keskustella”, Hildén sanoo.

Tavoitteiden asettaminen jo alkuvaiheessa onkin tärkeää, jotta mahdollisimman toimiva pari saadaan muodostettua. ”Alkuvaiheessa on tärkeätä miettiä niitä omia odotuksia. Minulle oli aluksi vaikea määritellä, mitä projektilta toivoi. Kuitenkin, avoimuus ja rohkeus ovat tärkeitä”, Ahponen kuvailee projektiin valmistautumista.

Tuleville mentorointipareille molemmat painottavat, että omaa minää ja omia ajatuksia kannattaa tuoda molemmin puolin esiin. Esimerkiksi sitä, tarvitseeko jollain tietyllä, ammatillisella alalla sparrausta vai yleismaailmallista keskustelukumppania. ”Me ei Jannan kanssa esimerkiksi olla ihan samalla alalla, mutta meillä on paljon yhteistä. Lähestymme töissä asioita eri näkökulmista. Se oli meidän projektissamme rikkaus, kun oli erilaisia näkövinkkeleitä”, Hildén summaa.

Näin takaat onnistuneen mentorointiprojektin: tavoitteet. Tavoite voi olla esimerkiksi oman ammatillisen identiteetin selventämi1 Määrittele nen tai vaikkapa gradun viimeistely. Selkeä tavoite antaa suunnan koko mentorointisuhteelle. riittävästi aikaa. Mentoroinnissa on kyse samanaikaisesti kehitysprojektista sekä ihmis2 Varaa suhteesta. Varaa aikaa yhteisille tapaamiselle ja omalle reflektoinnille. perustuu kommunikointiin. Hiljainen tieto siirtyy keskustelemalla, joten ole aktiivi3 Kaikki nen ja aloitteellinen. Muista vaatia! ratkaisevat. Onnistuneessa projektissa mentorin ja aktorin persoonallisuudet klik4 Persoonat kaavat – tätä ei voi lukea paperista. Panosta hakemukseen ja ole siinä rehellinen. omat mielenkiinnonkohteet esiin. Tätä kannattaa korostaa jo hakiessa, mutta pidä ne 5 Tuo myös esillä projektin edetessä. Elämä on muutakin kuin työura.

Minustako mentorointitoimihenkilö?

Kiinnostuitko mentorointiprojektin järjestämisestä? Syksyllä 2019 (toimihenkilöhaku 19.11.-1.12.) haetaan uutta mentorointitoimihenkilöä Lauran seuraajaksi. Projektissa tarvitset kykyä suunnitella projektin osa-alueet pitkäjänteisesti sekä johdonmukaista viestintäkykyä. Ei haittaa, jos et ole ollut mentorointiprojektissa mukana – sinulle tarjotaan perehdytys sekä työkalut onnistumiseen.

Pääset tutustumaan yli 20 eri alan ammattilaiseen sekä innostamaan muita oppimaan itsestään uutta. Laura toteaa oman huippuhetkensä olleen saadut kehut projektin jälkeen. ”On siistiä, kun järjestelyitä ja kokonaisuutta kehutaan ja tiedät, että olet itse fasilitoinut projektin ja ollut mahdollistamassa toisten onnistumisia”, Laura tiivistää.

12

13

PUNAINEN LANKA BOOMIN TULEVAISUUTEEN

TEKSTI LASSI VILJAKAINEN 14

M

iltä Boomi näyttää viiden vuoden päästä? Mitkä asiat Boomissa ovat hyvin ja mihin asioihin voitaisiin jatkossa keskittyä yhä enemmän?

Muun muassa näihin kysymyksiin täksi vuodeksi kasattu Boomin strategiatoimikunta on yrittänyt löytää vastauksia. Toimikunta on käynyt vuoden aikana läpi Boomin toimintaa niin jäsenkyselyiden kuin muidenkin dokumenttien kautta, jotta löytäisimme Boomin toiminnasta mahdollisia epäkohtia tai kehitettäviä asioita, joihin tulevien vuosien aikana voitaisiin keskittyä paremmin.

Toimikunnan tehtävät alkoivat niin kutsutuista perusasioista. Mitä yhdistyksen strategian tulisi pitää sisällään ja miten strategiaprosessi ylipäätään saatetaan alkuun? Ensimmäiset tapaamiset olivatkin erittäin haastavia ja jossain vaiheessa tuntui siltä, onko strategiaan mahdollista sisällyttää kaikki asiat, joista kokouksissa keskustelimme. Lopulta löysimme kuitenkin punaisen langan, jota seurata ja toimikuntamme voimin saimme luotua mielestäni erittäin kattavan läpileikkauksen Boomin toiminnasta. Kaikkea strategiaan ei tietenkään voinutkaan sisällyttää, mutta strategianhan tarkoituksena on yksinkertaisesti toimia tulevien hallituksien ohjenuorana, jota seurata. Jokainen hallitus saa kuitenkin itse päättää, mitä keinoja käyttämällä yhdessä sovittuihin tavoitteisiin pääseminen vaatii.

Boomin toiminnan ääriviivat selkenevät Boomin toimintaa läpikäydessä on käynyt selväksi, että Boomilla menee tällä hetkellä todella hyvin. Viimeisen viiden vuoden aikana on käyty läpi muun muassa tilahanke sekä 50-vuotisjuhlat ja nyt kun nämä isommat projektit ovat takanapäin, on syytä kääntää katse muuhun toimintaan sekä tulevien vuosien suunnitteluun. Jotta Boomin historiaan voidaan kirjoittaa uusia sivuja, on yhdistyksen talouden oltava riittävän vakaalla pohjalla.

Tästä syystä koimme, että yhdistyksen strategiaan on elintärkeää sisällyttää suuntaviivoja taloudenpitoon, vaikka Boomi onkin jäseniensä summa. On tärkeää, että tulevaisuudessakin Boomin talous mahdollistaa muun muassa tilojen kehittämisen sekä uusien tapahtumakonseptien testauksen. Vakaa talous on peruskallio, jonka päälle boomarit pääsevät rakentamaan parempaa Boomia.

15

Kun kyselimme toimikunnan kesken boomareiden mielipiteitä Boomin kehitettävästä toiminnasta, nousi esille useita asioita, joista yksi selkeimmistä oli opiskelun tukeminen läpi opintojen. Tällä ei tarkoitettu edunvalvontaa, vaan yleisesti boomareiden tukemista opinnoissa läpi yliopistoelämän. Yksi vastaaja kiteyttikin asian mielestäni melko hyvin jotakuinkin näin: ”Boomissa on pitkään keskitytty opiskelijakulttuuriin, mutta nyt olisi aika keskittyä opiskelukulttuuriin.” On kaikkien edun mukaista, että kauppatieteiden opetuksen laatu Tampereen yliopistossa paranee entisestään. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että boomarit nähdään työelämässä yhä kiinnostavampina ja yritykset haluavat syventää yhteistyötään Boomin kanssa.

Käydessämme läpi Boomin toimintaa toimikunnan voimin, yksi asia tuli erittäin selväksi: Boomin tapahtumatarjonta on kansallisestikin erityislaatuista. Tästä syystä on tärkeää, että mahdollisimman moni aloittava opiskelija kokee Boomin toiminnan itselleen mieluisana ja että saamme jatkossakin uusia toimijoita jokaiseen Boomissa toimivaan tahoon. Huomasimme kuitenkin, että tapahtumatarjonta keskittyi pitkälti kandivaiheen opiskelijoihin ja että tapahtumissa käyvien maistereiden määrä on melko pieni suhteessa maisterivaiheen opiskelijoiden lukumäärään. Opintojen kääntyessä loppusuoralle on normaalia, että innostus tapahtumissa käymiseenkin laskee, mutta jatkossa Boomin tulisi pyrkiä kehittämään useampia tapahtumia myös maisteriopiskelijoita silmällä pitäen.

Mitä toivomme tulevaisuudelta?

Kuten tämäkin lyhyt katsaus Boomin toimintaan osoittaa, on yhdistyksemme toiminta hyvin laaja-alaista ja siksi on normaalia, että jotkut asiat saavat suuremman painoarvon kuin muut. Luomamme strategian tarkoituksena on nimenomaan keskittyä niihin asioihin, jotka ovat viime vuosina jääneet ehkäpä pienemmälle huomiolle. Kun tulevaisuudessa luodaan uusi strategia tämän tilalle, on Boomin toiminta ottanut varmasti isoja harppauksia ja toiminnasta on noussut seuraavat asiat, joihin erityisesti keskittyä.

Suurin toiveeni strategian toimeenpanon kannalta on seuraava: Jokaiselle boomarille tarjotaan yhdenvertainen mahdollisuus saada unohtumattomia kokemuksia yliopisto-opiskelun aikana ja tuoda omat vahvuutensa esille yhdistyksen toiminnassa. Tämä tavoite on valtavan vaativa, mutta Boomissa on tavattu laittaa rima niin korkealle, että vaatimattomamman toiveen asettaminen olisi yhdistyksemme aliarviointia. Projektiin osallistui erittäin monta boomaria erilaisten kyselyiden muodossa, mikä mielestäni osoittaa sen, että yhdistyksemme tulevaisuus kiinnostaa monia, vaikka aika Boomissa onkin yleensä melko lyhyt. Uskon, että moni meistä on saanut uskomattomia kokemuksia opiskeluaikana ja haluamme kaikki jatkaa perinteitä myös tuleville boomarisukupolville.

16

EDGE – PwC Deals Graduate Programme For EMEA

Kick-start your career as an international Deals professional Edge is a graduate programme tailored

by PwC across Europe, Middle East and Africa (EMEA) to launch your career in an international Deals environment.

Offering work experience in at least three different Deals Business Units, Edge is a unique opportunity to deepen your knowledge in M&A Advisory.

Application period 2.12.2019–5.1.2020 Read more: www.pwc.fi/edge

Candidates selected for the programme will join PwC’s Deals practice as Associates and kick-start their careers as Deals professionals with three years of rotation in our Deals Business Units. The candidates will have a unique opportunity to develop a comprehensive M&A skillset by working on a broad range of M&A projects in the fields of Corporate Finance, Commercial Due Diligence, Financial Due Diligence, Integration & Separation and Valuations. Top performers will be offered an opportunity for an international exchange in another PwC country. Programme participants also have the opportunity to complete a professional qualification, e.g. CFA.

Boomin häirintätukihenkilöt

– tukena opiskelijan huolissa

TEKSTI JA KUVA: ESSI PULLINEN

Ovatko Boomin häirintätukihenkilöt sinulle jo tuttuja? Mitä he tekevät, entä miten heihin saa yhteyden? Kokosimme tietopaketin, josta löytyvät vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

H

äirintätukihenkilöiden tavoite on olla matalan kynnyksen tukihenkilö, jolle voi tulla kertomaan, jos esimerkiksi opiskeluissa ilmenee huolia tai murheita, kokee kiusaamista tai syrjintää tai mielessä on mitä tahansa muuta sellaista, josta haluaisi keskustella jonkun kanssa. Boomin häirintätukihenkilöt ovat Roosa Lappalainen ja Eppu Kiiskilä. Eppu on toiminut pestissä alusta alkaen eli kaksi vuotta, ja Roosa hyppäsi kelkkaan vastikään, tänä syksynä.

Häirintätukihenkilöiden tehtävä on olla tukena tilanteissa, joissa opiskelija kokee tarvitsevansa esimerkiksi keskustelukumppania tai muuta apua.

Eppu ja Roosa painottavat, että kaikki kohtaamiset tapahtuvat täysin yhteydenottajan ehdoilla ja tämän toiveiden mukaan. Yhteyden Eppuun ja Roosaan saa monin eri tavoin: viestiä voi laittaa yhtä hyvin WhatsAppiin, Facebookiin tai häirintätukihenkilöiden sähköpostiin, tai keskustella voi myös kasvotusten missä tahansa yliopistolla, Bolassa tai tapahtumissa. ”Tyyli on täysin vapaa!”, Eppu kertoo. ”Tämä homma ei jää kiinni mistään lomakkeiden täyttämisestä, siksi tämä onkin matalan kynnyksen toimintaa.” Yhteydenoton ei myöskään tarvitse varsinaisesti johtaa mihinkään toimenpiteisiin, vaan häirintätukihenkilöille voi myös mennä ihan vaan juttelemaan.

Häirintätukihenkilöillä on vaitiolovelvollisuus ja keskustelut ovat luottamuksellisia, eli yhteyttä voi ottaa huoletta – omien asioiden leviämistä ei tarvitse pelätä, vaikka yhtä lailla boomareita ollaankin. Epun mukaan tietynlainen vertaisuus onkin positiivinen asia, sillä kanssaopiskelijalla voi olla näkökulmaa siihen, millaisia haasteita opiskelijaelämässä voi kohdata.

Sekä Eppu että Roosa kertovat ryhtyneensä häirintätukihenkilöiksi puhtaasti auttamisen halusta. ”Jos voin auttaa edes yhden ihmisen ongelmissa, niin sekin on jo iso asia. Koen häirintätukihenkilöiden olemassaolon todella tärkeäksi, sillä vaikka Boomi onkin yhteisöllinen ainejärjestö, niin tarvetta keskustelukaverille voi silti olla. Vaikka olisikin aktiivinen ja olisi paljon kavereita, ei ole mitään estettä ottaa yhteyttä häirintätukihenkilöön!” Roosa tiivistää.

Boomin omien häirintätukihenkilöiden lisäksi myös TREYllä on omat häirintäyhdyshenkilöt, jotka tavoittaa sähköpostitse hairinta(at)trey.fi, tai vaihtoehtoisesti kummankin häirintäyhdyshenkilön henkilökohtaisesti joko hairintamies(at) trey.fi tai hairintanainen(at)trey.fi. TREYn häirintäyhdyshenkilöinä toimivat Mikko Salminen ja Laura Kaipia.

18

Häirintätukihenkilöiden sähköposti: hairinta(at)boomi.fi Roosan puhelinnumero: 0408497197 Epun puhelinnumero: 0409639920

19

VUOKRANANTAJAN RAPUJUHLAT JA MUUT OIKEUSTURVAASI RIKKOVAT ASIAT

ASIAVIIKKO 2019

Asiaviikolla oli taas tänä vuonna toinen toistaan mielenkiintoisempia iltamia. Maanantaina saimme kuulla opiskelijan oikeusturvasta ja erilaisista sopimuksista, joita jokainen meistä on jo kohdannut elämänsä varrella.

Suurella osalla meistä onkin ainakin vuokrasopimus taskussa, osalla myös työsopimus. Raakel Alimran kertoi tyypillisistä opiskelijan oikeusturvaan vaikuttavista asioista – nämä jokaisen boomarin pitäisi tuntea. Älä luota siihen, että muut ajattelevat parastasi, vaan ota asioista selvää ja varmista, että oikeutesi ovat turvatut. Tiedäthän mitä allekirjoitat?

VUOKRASOPIMUKSET Asunnonvuokrausta määrittelevät laki asuinhuoneiston vuokraamisesta sekä hyvä vuokratapa. Yleisesti ottaen asunnonvuokraamista määrittelee laaja sopimusvapaus: on paljon asioita, mistä voidaan sopimuksessa sopia; esimerkiksi sopimuksen pituus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Jos vuokrasuhde solmitaan useammin kuin kahdesti peräkkäin maksimissaan kolmen kuukauden määräajaksi, katsotaan sopimus toistaiseksi voimassaolevaksi.

Määräaikainen vuokrasopimus katsotaan päättyneeksi joko määräajan umpeuduttua tai sopimuksen irtisanomisen, purkamisen tai lakkaamisen takia. Määräaikaisen vuokrasopimuksen voi irtisanoa, jos vuokralainen saa esimeriksi työpaikan toiselta paikkakunnalta tai sairastuu. Vuokranantaja voi irtisanoa sopimuksen, jos hän tarvitsee huoneiston omaan tai perheensä käyttöön syystä, jota ei ole etukäteen voinut tietää. Purkamisen voi tehdä, jos vuokralainen ei maksa vuokraa tai jos vuokralaiselle aiheutuu haittaa esimerkiksi homeesta. Lakkaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että huoneisto tuhoutuu tai viranomainen kieltää sen käytön.

20 20

Kielletyt vuokraehdot

TYÖSOPIMUS

Laki on hyvin vahvasti vuokralaisen puolella ja se erikseen kieltääkin vuokralaisen oikeuksien rajoittamisen. Vuokraehdoin ei voida rajoittaa vuokralaisen oikeutta saada huoneisto hallintaansa; tämä tarkoittaa, että kun vuokrasopimus alkaa, on asunnon oltava vuokralaisen käytössä. Myöskään huoneiston käyttöä ei saa rajoittaa – vuokranantajalla ei siis ole oikeutta ilmoittaa, että tulevana viikonloppuna hän järjestäisi omistamassaan asunnossa rapujuhlat. Muista kuitenkin, että mitä vain voidaan sopia – jos siis olet niin altruistinen, että olet valmis siirtymään evakkoon, niin ei kukaan sitäkään estä.

Vuokralaisella on myös oikeus vaatia, että huoneisto on tietyssä kunnossa vuokraushetkellä. Sopimuksessa ei siis voi lukea, että vuokralainen ei voi vaatia, että asunto on asumiskuntoinen. Toisaalta myöskään sopimuksen purkamista, vuokran alennuksen pyytämistä tai vapautusta vuokran maksamisesta ei voi sopimuksella rajoittaa. Vuokralaisella on myös laissa määrätty oikeus saada tietyssä tapauksessa vahingonkorvausta.

Työsopimus solmitaan, kun työtä tehdään vastiketta, kuten palkkaa vastaan. Hyvä lähtökohta työsopimuksen laatimiselle on, että jos alaa sitoo työehtosopimus (TES), on sitä noudatettava. Jos työsopimus ja työehtosopimus ovat ristiriidassa, noudatetaan aina työehtosopimusta. Ennen kuin allekirjoitat uuden työsopimuksen, kiinnitä huomiota siihen, mitä TESsä sanotaan ja onko työsopimus linjassa.

Hyvä nyrkkisääntö työsopimuksen allekirjoittamiselle on, että tarkista se aina huolellisesti ennen allekirjoittamista.

Ei kannata olettaa, että esimerkiksi isossa yrityksessä työsopimukset ovat automaattisesti virheettömiä, vaan pikkupräntitkin kannattaa käydä läpi huolellisesti. Myös koeajan käsitteeseen kannattaa perehtyä, sillä siihen liittyy paljon väärinymmärryksiä. Koeaika voi olla maksimissaan kuusi kuukautta ja toisaalta enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta. Koeaika on turvaksi molemmille osapuolille, koska työsopimus voidaan tällöin purkaa molemmin puolin. Syyt eivät kuitenkaan voi olla syrjiviä, joten mikä tahansa syy ei ole pätevä purkamiselle.

Mitä työsopimusta tarkistettaessa pitäisi huomioida?

Tarkasta ainakin nämä seikat: Osapuolet (työnantaja ja työntekijä)

Millaisiin työtehtäviin työntekijä palkataan?

Koeaika ja sen pituus

Työaika (vältä nollatyösopimusta)

Työsuhteen muoto (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, työharjoittelu)

Vuosiloman kertyminen

Jos työsuhde on määräaikainen, on sille oltava jokin syy, esim. kesätyö

Sairausajan palkanmaksu Palkka ja luontaisedut; palkanmaksukausi

Työn aloittamisajankohta ja määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteen kesto

Irtisanomisaika

Missä työtä tehdään?

Noudatettava työehtosopimus

Huomio: Jutun kirjoittaja ei ole oikeustieteen asiantuntija. Lähteenä on käytetty Raakel Alimranin materiaaleja Asiaviikolta.

TEKSTI EERO PITKÄSALO KUVAT NELLA LEPPÄ, RAAKEL ALIMRAN

21

MIKÄ TOSI-TV:SSÄ KIINNOSTAA?

TEMPTATION ISLAND, ENSITREFFIT ALTTARILLA, SELVIYTYJÄT, LOVE ISLAND, BIG BROTHER, FIRST DATES SUOMI - TÄNÄ SYKSYNÄ TOSI-TV-SARJOISSA ON MISTÄ VALITA. MUTTA MIKSI REALITYOHJELMAT KIINNOSTAVAT?

TEKSTI MATLEENA INGET KUVAT NELONEN MEDIA

T

avallisena lokakuisena tiistai-iltana tosi-tv:tä löytyy suomalaiskanavien tarjonnasta yli 20 tunnin edestä. Miksi realitysarjat kokoavat katsojia television ääreen?

Tampereen yliopiston mediatutkija Mikko Hautakangas huomauttaa ensinnäkin, että toiset ihmiset, heidän tarinansa ja kokemuksensa ovat kiehtoneet ihmisiä aina. Kiinnostavuutta tositelevisioformaateissa luo hänen mukaansa kuitenkin erityisesti vertaismelodramaattiset piirteet. Osallistujat nähdään tavallisina tyyppeinä ja vertaisina, eikä ihailun kohteena olevina julkkiksina.

“Katsoessa haetaan samaistumispintoja ja pohditaan, toimisiko itse samalla tavalla. Samalla arvioidaan, että tuo on nyt se hauska tyyppi ja tuo taas se paha tyyppi”, Hautakangas kertoo.

Ihmiset perustelevatkin reality-ohjelmien katsomista sosiaalipsykologisella ulottuvuudella – eristyksissä olevan joukon hahmojen, ihmissuhteiden ja ryhmädynamiikan kehittyminen ja tarkkailu ovat kiinnostaneet sosiaalipsykologian kenttää aina.

TOSI-TV TUO YHTEEN Toinen erityisesti tositelevisioformaatteja leimaava tekijä on Hautakankaan mukaan yhteisöllisyys. Televisiota ja sarjojen katsomista voidaan ylipäätään pitää sosiaalisena ja ihmisiä yhdistävänä ilmiönä: nähdystä halutaan keskustella perheen, ystävien ja muiden tuttujen kanssa.

Kotisohvalla kohdataan kuitenkin aiempaa vähemmän, joten ohjelmassa tapahtunutta puidaan ja kauhistellaan sosiaalisessa mediassa. Ilmiö korostuu tositelevisioformaateissa Hautakankaan mukaan muita ohjelmia enemmän, sillä verkko- ja somekeskustelut kuuluvat olennaisesti ohjelmien rakenteeseen.

“Tuotanto rohkaisee, ylläpitää ja käyttää hyväkseen tosi-tv-sarjoista käytävää keskustelua. Ihmiset lähtevät mukaan, koska he tykkäävät jakaa fanittamisen kohteensa ja puhua fanituksestaan”, mediatutkija sanoo.

R

22

REALITY TAPAHTUU TÄSSÄ JA NYT Keskustelua ja yleisön osallistumista ylläpitää Hautakankaan mukaan se, että tapahtuvat tuntuvat tapahtuvan tässä ja nyt.

Suoratoistopalvelujen aikakaudella tosi-tv onkin kyennyt säilyttämään kiinnostavuutensa juuri reaaliaikaisuuden avulla.

Toisin kuin fiktiivisiä netflix-sarjoja katsottaessa, reality-ohjelmien katsomisajankohdalla on merkitystä. Se, mitä tapahtuu tänään, on jo huomisen Jodel-keskusteluissa vanhaa kauraa.

Hautakankaan mukaan kyse on todellisuuden illuusiosta.

Katsojasta tuntuu siltä, että tapahtumat ovat koko ajan meneillään, ja hän voi olla osa niitä.

“Tässä on vähän samaa henkeä kuin urheilukilpailuissa tai jalkapallo-otteluissa. Ne halutaan katsoa silloin, kun ne tapahtuvat. Siten pysytään ajassa kiinni”, hän selventää.

Reaaliaikaisuus luo paitsi kutkuttavuutta myös rutiineja. Esimerkiksi Love Islandin uusia jaksoja julkaistaan kuutena päivänä viikossa. Kun tarpeeksi monta kertaa istuu television tai läppärin ääreen tiettyinä päivinä ja tiettyyn aikaan, muodostuu siitä tapa.

“Illat pimenevät ja aikaa vietetään enemmän kotona. Siitä tulee yksi osa arkea, että avaanpa nyt tämän ohjelman ja katson, mitä näille tyypeille kuuluu, ja mitä he tekevät”, Hautakangas kuvailee.

Hänen mukaansa katsojalle kehittyy ohjelmaa seuratessa parasosiaalisia suhteita tosi-tv-kasvoja kohtaan. Toisin sanoen ohjelman osallistujat tuntuvat tutuilta ja katsojan mielessä hänen ja heidän välillään on tunnepitoinen suhde. Näin ollen myös toisen kuulumiset kiinnostavat.

TOTTA VAI TARUA? Mutta mikä osa kuulumisista on totta ja mikä käsikirjoitettua?

“Tietysti kaikki on käsikirjoitettua!”, Hautakangas huudahtaa.

TEMPTATION ISLAND SELVIYTYJÄT

23 23

Käsikirjoittaminen tapahtuu hänen mielestään kuitenkin ennemminkin tuotannon tekemien valintojen kuin suorien repliikkien kautta. Millaisia ihmisiä osallistujiksi valitaan, millaisia aktiviteetteja heille tarjotaan ja miten videomateriaalia leikataan? Nämä kaikki vaikuttavat lopputulokseen mediatutkijan näkemyksen mukaan merkittävästi.

“En usko, että ihmiset näyttelevät talossa tai että tuotannon tarvitsee sanella, ketkä pariutuvat ja ketkä eroavat”, hän toteaa.

Hautakangas uskoo kuitenkin, että ihmiset niin sanotusti käsikirjoittavat itse itseään. Jokaisella osallistujalla on jonkinlainen kuva itsestään, jota he pyrkivät tuomaan esille myös tosi-tv:ssä. Kuvio on mediatutkijan mukaan tuttu sosiaalisesta mediasta.

“Ihmisillä on tietty tapa esittää itseään somessa. Joku on se taiteellinen ja toinen humoristinen tyyppi. Näitä samoja henkilöhahmoja tuodaan esille myös tv-kamerojen kuvatessa”, Hautakangas toteaa.

TUOTESIJOITTELU TUO RAHAA Vertaismelodraaman, yhteisöllisyyden ja reaaliaikaisuuden lisäksi katsojia tositelevision ääreen houkuttelee runsas ja onnistunut markkinointi. Hautakangas muistuttaakin, että erilaiset tosi-tv-formaatit ovat menestyksekästä liiketoimintaa.

Rahaa tuotannon kirstuun kartuttavat erilaiset kaupalliset yhteistyöt. Tosi-tv-formaatit tarjoavat mainion alusta tuotesijoittelulle. Tällainen näkyvyys on yrityksille entistä arvokkaampaa aikana, jolloin perinteisen suoran tv-mainonnan tehokkuus on laskussa. Ihmiset kun eivät enää katso mainoksia.

“Mainostila on helppo myydä mainostajille, sillä katsojakunta tunnetaan some-keskustelujen myötä hyvin. Voidaan siis sanoa melko tarkasti, millaisen yleisön tuotteet tavoittavat”, Hautakangas sanoo.

Hänen mielestään ihmiset kyllä tunnistavat tuotesijoittelun ja jopa olettavat sen kuuluvan tosi-tv-sarjojen pakettiin. On tuttu juttu, että esimerkiksi Big Brotherin viikkotehtävissä jokin brändi tai tuote korostuu.

Tällä kaudella juuri Big Brotherissa kaupallisuus näkyy jopa kuvauslokaatiossa. Hautakangas pohtiikin kauden vaikutusta kauppakeskus Redin imagoon. Muistetaanko kauppakeskus jatkossa siitä, että ihmiset eivät löydä sieltä ulos vai siitä, että Big Brother kuvattiin sen uumenissa?

KOHTI KILTIMPIÄ KAUSIA Tosi-tv on viime vuosina pyrkinyt puhdistautumaan törkyleimasta. Big Brotherin kerrotaan palanneen juurilleen: keskiössä ei ole enää viina ja seksi, vaan kilpailu ja sosiaalipsykologinen asetelma. Vastaavasti vaikkapa Love Islandilla osallistujat eivät keskity saarella kännäämiseen, ja Ensitreffit alttarilla -sarjassa osallistujiin suhtaudutaan puhtaan empaattisesti.

Käänne saattaa tuntua kummalliselta räikeiden ja suorastaan rajujen verkkokeskustelujen aikakaudella. Hautakankaan perustelee nykyistä suuntaa sillä, että 2000-luvun alun realityohjelmissa rajojen kokeilu vietiin äärimmilleen. Silloin vaikkapa Big Brotherin kaudet räväköityivät vuosi vuodelta.

“Hommaa ei enää voitu viedä pidemmälle. Kun kyllästyttiin ilkeilyyn, on luonnollinen käänne lähteä tekemään kausia positiivisuuden kautta”, mediatutkija toteaa.

Poikkeuksiakin asiallisuudelle toki löytyy. Temptation Islandin perusidea kytkeytyy pettämisen ja toisaalta sen paheksumisen ympärille. Lisäksi saarella viina virtaa lähes päivittäin ja treffeilläkin käydään punaviinipullon kera.

“Siellä näytetään ihastumisia, seksiä ja vähäpukeisia nuoria ihmisiä humalassa. Onhan sekin tietynlainen katsojakokemus”, Hautakangas toteaa.

BIG BROTHER 24

Korkeakouluopiskelija, liity Opiskelijan K-Plussaan ja nappaa ilmainen Plussa-kortti: plussa.com/opiskelija

25 25

Tunteilla johtaminen -MÖSSÖTAITOJA KERRAKSEEN TEKSTI Heidi Kärkkäinen KUVAT Camilla Tuominen & Jari Utriainen

Kauppatieteiden maisteri, start up-yrityksen perustaja, renessanssi-ihminen, tunne-evankelista… Camilla Tuomista kuvaillaan lukuisin nimikkein ja hän myöntää itsekin, että on vaikeaa kertoa lyhyesti kattava tiivistelmä siitä, mitä hän työkseen tekee. Tuomisen omien sanojen mukaan hänen ammattiaan kuvaavat parhaiten tällä hetkellä nimikkeet tunnekouluttaja, kuvittaja ja kirjailija.

26

C

amilla” Cami” Tuominen on monen muun asian ohella koulutukseltaan ekonomi. Tuomisen valmistumisen jälkeinen uratarina alkoi jakkupukuisena liikkeenjohdon konsulttina, nuorena uraohjuksena unelmien työpaikassa. 25-vuotias Tuominen suhtautui alusta lähtien työhönsä intohimolla ja innostuksella. Joidenkin mielestä jopa liian kanssa. Työt sujuivat hyvin, mutta saadusta palautteesta jäi käteen lähinnä lause ”olet liian innostunut, se ei ole uskottavaa.” Nyt jälkikäteen, seitsemän vuotta konsultointimaailmasta irtautumisensa jälkeen Tuominen tunnistaa, ettei ollut onnellinen työpaikassa, joka oli hänelle ja monelle muulle tuohon aikaan toiveiden täyttymys.

Näiden tuntemustensa perusteella Tuominen on lähtenyt rakentamaan uutta uraansa tunteilla johtamisen parissa. Tunnekuvakirja on teos, jonka Tuominen on piirtänyt nuoremmalle itselleen. Teos on täynnä Tuomisen ihania kuvituksia, jotka kuitenkin kertovat suurempaa tarinaa, tarinaa tunteiden tukahduttamisesta. Toinen eläväksi jäänyt esimerkki konsultoinnin maailman ajoilta on seuraava. Unelmien työpaikassa oli pitkä sisäinen palaveri, josta keskusteltiin vielä kahvijonossa kollegan kanssa. Tuominen huokaisi kokouksen olleen pitkä ja raskas. Kollega sen sijaan kohotti kulmiaan ja kysyi, oliko todella näin. ”Tuli sellainen ’älä inise’ -fiilis”, Tuominen kuvailee tuntemuksiaan tuosta hetkestä, jota myös suljettu vetoketju suun päällä kuvaa. Vaikenemisen ilmapiiri ei mahdollistanut avointa tunteista puhumista tai uusien, luovien ideoiden esille tuomista.

Kuvat Tunnekuvakirjassa kertovat Tuomisen omista kokemuksista ja siitä, mitä hän on oppinut tunneälystä. Esimerkiksi pelon ilmapiiri heijastuu myös tuottavuuteen ja innovaatioihin. ”Kognitiiviset kyvyt kärsivät, jos useat negatiiviset tunteet kapeuttavat ajattelua”, Tuominen toteaa. Aikana, jolloin luovuus ja asioiden uudenlainen yhdistäminen ovat kilpailuedun lähde, ei ole varaa toimia kapeakatseisesti. Pelon ilmapiiri yhteisössä ja yrityksessä estää meitä olemaan parhaimmillamme ja voi yhtä lailla estää parhaiden innovaatioiden syntymisen.

Tuominen on kuvannut tunteilla johtamista useissa puheissaan liike-elämän seuraavaksi kilpailuaskeleksi. Hän kertoo, että tunteiden johtaminen on olennaisesti kytköksissä lukuisiin tärkeisiin yrityksen prosesseihin. Mikäli ilmapiiri yrityksessä ei ole kunnossa, sana kiirii varmasti eteenpäin, eikä tämä ainakaan paranna työnantaja- tai rekrytointikuvaa. Kun kilpailu parhaista osaajista työmarkkinoilla ja muutoksen pyörteissä kiihtyy, on jokaisen yrityksen etu pyrkiä saamaan lahjakkaimmat osaajat omaan tiimiin. Tämä ei onnistu, mikäli tunneilmapiiri ei ole kohdillaan. ”Jos vastavalmistuneella kauppatieteilijällä on pöydällään viisi työtarjousta, ei hän tule valitsemaan paikkaa, jonka huonosta ilmapiiristä on kuullut ystävältään”, Tuominen tiivistää uhan, joka heikon työilmapiirin takana piilee.

27

”Tunteiden johtamisen taidon tulisi olla perustaito siinä, missä lukemisen tai kirjoittamisen.”

Kun Tuominen irtautui konsultoinnin parista ja kokeili siipiään start-up -maailmassa, tunteilla johtamisen nähtiin olevan pelkkää ”vaaleanpunaista höttöä”. Kyseinen teema työelämässä oli ”höpö höpöä” ja järjen vastakohta, epärelevantti aihe.

Tällaisten ennakkoluulojen ympäröimänä Tuominen päätti ottaa riskin ja lähteä rakentamaan uutta suuntaa uralleen.

Hän ryhtyi työstämään tunneapplikaatiota, käytännön työkalua tunteiden johtamiseen. Emotion Tracker syntyi ikään kuin tunnepäiväkirjaksi ja alkumetrien aikana sen potentiaalin tunnustivat ja käyttöön ottivat muun muassa Aalto-yliopisto ja Ylioppilaisen terveydenhuoltosäätiö YTHS. Tuominen kertoo, että muutosta aiempiin epäileviin asenteisiin on tullut ilahduttavan runsaasti lähivuosina. Taustalla on merkittävissä määrin tekoälyn rooli ”troijan hevosena”. Tuominen kuvailee, että tunteilla johtamisesta on tullut mediauskottavaa viimeisimpien vuosien aikana juuri tekoälyn ansiosta. Kun lineaariset ja suorittavan tason tehtävät on mahdollista automatisoida koneille, korostuu inhimillisen erikoisosaamisen rooli tehtävässä kuin tehtävässä. Toisin sanoen, meidän ihmisten tulee keskittyä niihin asioihin, joissa olemme koneita ja tekoälyä älykkäämpiä vielä vuosienkin kuluttua. Yksi näistä osa-alueista on tunneälyt.

Meillä Suomessa yleinen asenne on pitkään ollut mallia ”nyt tehdään eikä höpötetä”. Tuominen kertoo, että hyvin usein pyrimme pitämään itsemme piilossa, hillittyinä, teflon-haarniskan takana. Suomalainen kulttuuri on perinteisesti arvostanut juuri rauhallisuutta ja pidättyväisyyttä, mutta Tuomisen mielestä nykyään tulisi keskittyä muihin arvoihin. Sodan ajan sukupolvelle oli totta kai luontevaa pyrkiä perinteisempiin arvoihin, mutta perisuomalaiset sanonnat kuten ”tulee se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta” ovat auttamatta antiikkisia. Muuttunut ja muuttuva maailma kaipaa päivitystä asenteisiin, jotka kahlitsevat ja rajoittavat meitä.

28

Tunteita ei pitäisi pyrkiä kahlitsemaan tai tukahduttamaan.

Tunteita ei ole mahdollista hallita tai määrätä, mutta niiden johtaminen on tulevaisuuden askel. ”Tunteiden johtamisen taidon tulisi olla perustaito siinä, missä lukemisen tai kirjoittamisen”, lausui Tuominen eräässä seminaariesiintymisessään.

Meillä Suomessa on erinomainen asema tämänkin edistysaskeleen suhteen. Olemme tunnetusti luotettavia, täsmällisiä, rehellisiä ja suorasukaisia. Tuominen kertoo, että nämä piirteet ovat erittäin hyvä lähtökohta tunteiden johtamiseen. Olemme tällä hetkellä selkeästi asiaihmisiä, ”tehdään eikä meinata”. Kun yhdistämme asiallisen perusluonteemme ja potentiaalimme tunteiden johtamisen suhteen olemme varmasti loistavissa lähtökohdissa tulevaisuutta ajatellen.

Tuominen haluaakin rohkaista jokaista yksilöä ja työyhteisöä johtamaan tunteita. Vastaisuudessa uteliaisuus ja inhimillisyys ovat avainasemassa. Meitä opiskelijoita, boomareita, Tuominen kehottaa uskaltamaan olemaan aidosti oma itsensä.

Kyseessä on viesti, jonka hän olisi halunnut myös 25-vuotiaan itsensä kuulevan.

Radio-ohjelmassaan Diippii shittii haastattelemansa Henkka Hyppösen lausunnon Tuominen allekirjoittaa myös. ”Tee töitä niin, että saat joko potkut tai ylennyksen.” Välillä hulluiltakin tuntuvat ideat on uskallettava sanoa ääneen. Tuomisella on tästä omaakin kokemusta; hän on se henkilö, joka on teknologiafirman yhtiökokouksessa ilmoittanut keskittyvänsä ”piirrusteluun” eli kuvituksiinsa, sillä se nyt vain sattuu toimivan. Tästä on varmaan turhaa olla eri mieltä, kun toteaa esimerkiksi Tunnekuvakirjan tai tunnepäiväkirjasovellus Emotion Trackerin menestyksen – tai vaikka tämänkin jutun upeat kuvitukset. Jonkun täytyi vain olla se sopivasti ”sekopää” henkilö, joka uskalsi ehdottaa jotain ennenkuulumatonta. Vetoketju on poistunut suun edestä eikä pelko enää kavenna katsetta.

Tuominen tekee kaiken nykyään kaiken ”ihan Camina”, täysin omana itsenään.

uvassa Ca k i h mi ä L ll a

Tu

i n e o m n • Tunnekouluttaja, joka ei pelkää olla oma itsensä ja haluaa rohkaista muita samaan.

• Emotion Tracker -start up:in perustaja. Emotion Tracker on ”digitaalinen tunnepäiväkirja”, jonka avulla omien tai (työ)yhteisön tunteiden johtamisen voi tehdä näkyväksi. Sovellus on hiljattain myyty eteenpäin organisaatiokäyttöön.

• Intohimoinen piirtäjä-kuvittaja. Tämänkin artikkelin teokset ovat hänen kynästään!

• Kirjailija: Yhteensä neljä kirjaa. ”Tunnekuvakirja - tunnesekamelskata tunteiden ymmärtämiseen” (Readme 2016), ”Johda tunteita - menesty työelämässä” (Tammi 2018). Lisäksi yhteisteos Terhi Majasalmen kanssa ”Koululaisen rahakirja” (Readme 2016) ja ME-säätiön ja Aamu Säätiön tilaustyönä tehty tunnekirja nuorille “Miksi?! Minun oma tunnekirja” (2019).

• Supernainen, jolla on aina kolme kirjaa yhtä aikaa kesken • Kirjavinkiksi Tuominen nimeää esimerkiksi seuraavat teokset: • Ed Catmull, Creativity, Inc.: Overcoming the Unseen Forces That Stand in the Way of True Inspiration sekä Nassim Nicholas Taleb, Antifragile, Ray Dalio, Principles.

• Koulutukseltaan ekonomi!

29

n e n t t e n t e t ent n e m t a t ik l e E n t t e n t e n t t e n e

teelikamentten TEKSTI: Niko Pankka KUVAT: Tiina Tuovinen, Maiju Viiki, Pyry Paavola, Rasmus Rannikko, Senni Haajanen ja Reija Oksanen

Lähestyvä pääainevalinta tai urakehitys saattaa huolestuttaa monia opiskelijoita. Onko edessä loputon pätkätöiden suo? Tekevätkö laskentatoimen opiskelijat työkseen pelkästään kirjanpitoa? VB haastatteli jokaisesta pääaineesta yhtä edustajaa.

V

akuutusta ja riskienhallintaa opiskeleva Tiina Tuovinen pääsi työelämässä pääaineensa mukaisiin hommin jo hyvin varhaisessa vaiheessa: hän oli aloittanut työskentelyn vakuutusyhtiö If:ssä jo ennen opintojen alkamista. Tämän jälkeen hän siirtyi Osuuspankin kautta Turvaan henkilökorvauskäsittelijäksi, missä hän suoritti myös harjoittelunsa. Nykyään Tiina työskentelee Työeläkevakuutusyhtiö Elossa eläkeratkaisijana Ulkomaiset eläkeasiat-toiminnossa. ”Eläketurvassa kansainvälinen ulottuvuus on kysymyksessä silloin, kun eläkkeenhakija on asunut tai työskennellyt ulkomailla. Eläkeasioiden lisäksi olen perehtynyt ensisijaisten etuuksien eli muista lakisääteisistä vakuutuksista maksettavien korvausten vähentämiseen työeläkkeestä. Työntekoa ohjaa vahvasti kansallinen ja EU-lainsäädäntö, joten työeläkelait sekä Työeläkelakipalvelun lain soveltamisohjeet tulevat päivittäin tutuksi”, Tiina kuvailee.

Vakuutus pääaineena on säilyttänyt suosionsa sekä vetovoimansa työmarkkinoiden suhteen jo useamman vuoden ajan. Tiina kuvaileekin, kuinka tulevaisuudessa korostuvat uudenlaiset asiantuntijatyötehtävät.

30

M

arkkinointia opiskellut Maiju Viiki toimii markkinointi- ja viestintäspesialistina Business Tampereessa ”Vastuualueenani on meidän Film Tampere -nimellä tehtävä audiovisuaalisen alan kehittämiskokonaisuus markkinoinnin osalta. Tämä sisältää muun muassa elokuva- ja TV-tuotantojen houkuttelemista alueelle, lokaatiomarkkinoinnin sekä alueen yritysten linkittämisen kotimaisiin- ja kansainvälisiin markkinoihin. Lisäksi koordinoin Tampereen kaupungin rahoittamaa tuotantokannustinjärjestelmää”.

Maiju kertoo, kuinka markkinointi on tärkeässä asemassa yritysten liiketoiminnassa, sillä tuloksellinen toiminta perustuu asiakaslähtöiseen ajatteluun ja lisäarvon tuottamiseen. Näitä asioita opiskellaan markkinoinnin opintosuunnassa perusteellisesti. Näitä asioita myöskään teknologia ei voi täysin korvata. Maiju itse pääsi nykyisiin tehtäviinsä kiinni monenlaisten mutkien kautta: ”Pääsin kanditutkielmaa tehdessäni harjoitteluun Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin Shaval-hankkeeseen. Sen jälkeen hyppäsin kesällä 2017 markkinoinnin ja viestinnän harjoittelijaksi silloiseen Tampereen seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeaan, joka harjoitteluni aikana muuttui brändiuudistuksen myötä Business Tampereeksi”, Maiju kuvailee.

L

askentatoimea pääaineenaan opiskellut Pyry Paavola toimii hieman normaalista laskiksen diskurssista poiketen konsulttitalo Reddalissa. Pyryn rooli on tällä hetkellä strategisessa projekteissa asiakkuusyrityksessä. Nämä liittyvät uusiutuviin raaka-aineisiin ja aggressiivisen kasvun hakemiseen maailmalta yhdelle Suomen suurelle pörssiyritykselle.

Ennen konsulttimaailmaa Pyry työskenteli opiskeluaikoinaan Keskolla, jota hän pitää enemmänkin ”introna työelämään” ja Reddalia ensimmäisenä niin sanotusti oikeana työpaikkanaan. Laskentatoimen lisäksi Pyry on opiskellut rahoitusta ja strategiaa. Hän haluaa ravistella perinteistä käsitystä urapoluista ja niiden rakentamisesta: ”Uramahdollisuudet paranevat huomattavasti, jos löydät alueen, joka kiinnostaa sinua ja alat seuraamaan sitä. Ei kannata vain mennä yliopiston tenttien mukaan, lukea vaadittuja kirjoja ja opiskella vaadittuja mantroja” Pyry perustelee.

t t n e t t n n e e m t a t k En li 31

K

aikkien haastateltavien vastauksista paistaa halu oppia lisää työtehtäviinsä liittyvistä asioista. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita samoja asioita. Osa painottaa uusien kurssien käymistä yliopistolla ja osa työpaikan mahdollistamia tilaisuuksia sekä koulutuksia. Esiin nousseet teemat olivat esimerkiksi tietotekniikka, koodaaminen ja rahoitus. Yksi merkittävä ajankohtainen sektori on myös tekoälyn ja robotiikan tarjoama maailma. Pari haastateltavista nosti esiin jopa toisen kokonaisen tutkinnon suorittamisen.

T

aloustiedettä opiskeleva Rasmus Rannikko työskentelee tällä hetkellä markkina-analyytikkona Suomen Pankin markkinaoperaatiot -osaston rahapolitiikan toteutus -toimistossa. Suomen Pankki toimii osana eurojärjestelmää, jonka tärkeimpänä tehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella. ”Käytännössä markkina-analyytikon toimenkuvana on seurata rahoitusmarkkinoita ja makrotaloutta ja tuottaa siitä analyysiä Suomen Pankin asiantuntijoille ja johtokunnalle niin päivätasolla kuin pidemmälläkin aikavälillä. Päivittäisten ja viikoittaisten markkinakatsausten lisäksi tuotamme säännöllisesti myös esimerkiksi laajempia markkinakatsauksia, joita esittelemme asiantuntijoille ja johtokunnalle osana EKP:n neuvoston rahapoliittisen päätöksenteon laajempaa valmistelua. Markkina-analyysin lisäksi rahapolitiikan toteutus on keskeinen osa työtehtäviäni”, Rasmus kuvailee.

Rasmus kertoo taloustieteilijöiden vahvuuksia työelämässä olevan ehdottomasti talousjärjestelmän toimintamekanismin laajempi ymmärrys, matemaattiset ja menetelmälliset valmiudet sekä vahvat analyyttiset taidot. Hän painottaa maltin olevan valttia opinnoissa, erityisesti kurssien suoritustahdin suhteen: ”Suoritin esimerkiksi maisterivaiheen rahoitusekonometrian kurssin jo ensimmäisenä opiskeluvuotenani, koska olin aiheesta erittäin kiinnostunut. Kurssin hyöty jäi kuitenkin aikaisessa vaiheessa opintoja vähäiseksi, joten päätin suorittaa kurssin uudestaan viime keväänä. Näin sain kurssista irti moninkertaisesti enemmän”.

Y

ritysjuridiikkaa pääaineenaan opiskeleva Senni Haajanen työskentelee Finanssivalvonnalla, joka on finanssialan toimijoita valvova viranomainen. Finanssialan toimijoita ovat muun muassa luottolaitokset, maksupalvelun tarjoajat, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. ”Työskentelen digitalisaation ja pankkien menettelytapojen parissa yhdessä toimistomme lakimiesten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Työssäni avustan lakimiehiä ja koen työni olevan hyvin juridista. Kolmena keskeisimpinä aiheina työtehtävissäni voisin mainita pankkialan selvityspyynnöt, FinTechin ja toisen maksupalveludirektiivin eli PSD2:sen.”.

Senni pyrkii seuraamaan päivittäin finanssialan ja juridiikan saran ajankohtaisia uutisia. Tämä on tärkeää niin työssä kuin tulevaisuuden osaamisen vuoksi. ”En halua tipahtaa kelkasta, sillä lainsäädäntökin muuttuu digitalisaation myötä nyt kovaa vauhtia”, Senni taustoittaa.

Senni kuvailee, kuinka yritysjuridiikan pääaine tarjoaa valtavasti uramahdollisuuksia ja ennen kaikkea monta erilaista urapolkumahdollisuutta. Yritysjuridiikan osaaminen on arvokasta niin HR-alalla, finanssialalla kuin yksityisten yritysten oikeusasioidenkin parissa. Mikään ei myöskään estä laajentamasta osaamistaan myös valmistumisen lähestyessä; Senni pääsi aloittamaan opinnot Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tänä syksynä ja työstää gradua samalla Tampereelle.

32

J

ohtamista opiskellut Reija Oksanen työskentelee ylimmän liikkeenjohdon konsultointiyritys McKinsey & Companylla ja vastaa kampusrekrytoinnista eli vielä opiskelevien ja jo valmistuneiden rekrytoinnista.

Tämä pitää sisällään kaiken kandidaattikommunikaatiosta, työnantajamielikuvasta, tapahtumista ja budjetoinnista rekrytoinnin kehittämiseen.

Tähän päälle on lisätty myös yrityksen sosiaalisen median kanavat eikä Reija malttanutkaan olla pyytämättä innokkaita lukijoitamme seuraamaan heitä sosiaalisessa mediassa (käy kurkkaamassa @mckinseyfinland)!

Aikaisempaa työkokemusta hänellä on asiakasneuvojan tehtävistä Turvalta, HR-traineesta Planmecalta ja HR Service Specialistin tehtävistä Keskolta. Nykyisten työtehtävien rekrytointiprosessia hän kuvaa seuraavasti: ”Viimeisenä opiskelukeväänä kävin paljon haastatteluissa sekä tein itse graduhaastatteluita. Rutiini ja itseluottamus, mitä prosessien myötä syntyi, auttoi minua luottamaan osaamiseeni ja myös rentoutti. Hain rekrytoijaksi McKinsey & Companylle ja monen haastattelukierroksen jälkeen sain unelmatyöni”.

Nykyään Reijan paineensietokykyä koetellaan töissä jatkuvasti, mutta sitä on koeteltu useampaan otteeseen jo yliopistoaikoina, kun hän oli töissä, vapaaehtoistoiminnassa ja opiskeli samanaikaisesti. Kliseisesti ilmaisten rekrytointi on kovaa peliä ja mitään ei luonnollisestikaan saa ilmaiseksi: ”Työnhaussa tulee olla rohkea, itsevarma ja ajoittain myös röyhkeä.

Hae rohkeasti paikkoja, vaikket uskoisikaan olevasi 100 % valmis. Kukaan ei tule palkkaamaan sinua säälistä eli jos pääset haastatteluvaiheeseen, niin mene tilanteeseen itsevarmana ja luota itseesi”, Reija taustoittaa.

Erityisesti tamperelaisen kylterin sydäntä lämmittää ammattimaisen rekrytoijan neuvo siitä, että vapaaehtoistoimintaan sekä koulun ja töiden ulkopuolella osoitettua aktiivisuutta arvostetaan. ”Tämä osoittaa motivaatiota saada asioita aikaan sekä halua kehittää itseään, muita ihmisiä ja asioita”, Reija päättää.

Teknologia ei voi täysin korvata asiakaslähtöistä ajattelua ja lisäarvon tuottamista.

Ei kannata opiskella vain vaadittuja mantroja.

Kukaan ei tule palkkaamaan sinua säälistä.

Ps. VB tiedostaa, että artikkelista teknisesti puuttuu vero-oikeuden edustaja. Jos veronälkä kuitenkin yllättää, kannattaa lukaista läpi edellisen numeron artikkeli verotuksen työpaikoista yksityisellä ja julkisella sektorilla!

33

PORKKANAKAKKUA kahdella tapaa

TEKSTI HEIDI KÄRKKÄINEN KUVAT ESSI PULLINEN

Porkkanakakku on kaikkien pitkäaikainen suosikki, joka on löytänyt yhteisen sävelen toisen lempileivonnaisen, juustokakun kanssa. Kahden klassikon yhdistelmä on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen makuelämys!

Parikseen toimituksen kokkinurkkauksessa porkkanakakku-juustokakku saa porkkanakakku-kääretortun, joka toteutettiin tällä kertaa gluteenittomana.

Reseptit on poimittu meilläkotona.fi -sivustolta. Kääretortun ohje on esitelty ensin Perinneruokaa prkl toimesta. Juustokakun reseptin takana on Anni Pitkänen.

1. Porkkanakakku-kääretorttu 2 munaa (huoneenlämpöistä) 2 dl sokeria 100 g voita (sulatettuna) 2 dl gluteenitonta jauhoseosta 2 tl kanelia 1 tl kardemummaa 1 tl vaniljasokeria 1 tl leivinjauhetta 1 tl ruokasoodaa 2 dl porkkanaraastetta (hienoksi raastettuna) Täyte 100 g voita (huoneenlämpöisenä) 400 g tuorejuustoa (maustamatonta) 5 dl tomusokeria

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.

Lisää voisula.

Yhdistä kuivat aineet ja siivilöi ne vaahdon joukkoon. Sekoita taikina tasaiseksi varovasti nostellen.

Lisää lopuksi porkkanaraaste.

Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille.

Paista 200-asteisessa uunissa 10–12 minuuttia. Jäähdytä.

Valmista täyte. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja tuorejuusto sekaisin. Lisää lopuksi tomusokeri. Nosta täyte jääkaappiin odottamaan.

Levitä täyte tasaisesti jäähtyneelle pohjalle.

Kääri tiukaksi rullaksi leivinpaperin avulla ja kääräise torttu lopuksi leivinpaperiin.

Siirrä porkkanakakku-kääretorttu jääkaappiin maustumaan vähintään muutamaksi tunniksi.

2.

Porkkanakakku-juustokakku

Juustokakkutäyte 200 g maustamatonta tuorejuustoa (ei kevyttä) 250 g maitorahkaa 2 munaa ½ dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 1 rkl sitruunamehua 1 rkl perunajauhoja Porkkanakakkutaikina

Aloita juustokakkutäytteestä. Pehmennä tuorejuusto lusikalla kulhossa. Sekoita joukkoon rahka ja munat.

Lisää sokerit, mehu ja perunajauhot.

Valmista porkkanakakkutaikina. Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi.

Yhdistä kulhossa jauhot, kaneli, leivinjauhe ja vaniljasokeri.

Vatkaa toisessa kulhossa munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Sulata voi ja jäähdytä se kädenlämpöiseksi.

Lisää muna-sokerivaahtoon vuorotellen voita ja jauhoseosta. Nostele sekaan lopuksi porkkanaraaste.

Vältä turhaa sekoittamista, jotta taikina ei sitkisty.

4 dl porkkanaraastetta (7 keskikokoista porkkanaa) 3 dl vehnäjauhoja 1 rkl kanelia 2 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria 3 munaa 1 ½ dl sokeria 1 ½ dl fariinisokeria 150 g voita

Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (ø 26 cm) pohjan ja reunan väliin. Voitele reunat.

Kuorrutus

Paista kakkua 175-asteisen uunin alatasolla 45 minuuttia. Laita folio vuoan päälle ja jatka paistamista vielä 20 minuuttia. Nosta kakku uunista ja anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä ja sitten jääkaapissa muutaman tunnin ajan.

2 dl vispikermaa 200 g maustamatonta tuorejuustoa (ei kevyttä) 1 dl tomusokeria 1 rkl sitruunamehua 1 tl vaniljasokeria Koristelu ½ dl hasselpähkinärouhetta

Lusikoi puolet porkkanakakkutaikinasta vuokaan.

Kaada päälle puolet juustokakkutäytteestä renkaan muotoon. Jätä porkkanakakkutaikinaa näkyviin keskeltä. Lusikoi päälle porkkanakakkutaikinaa ja juustokakkutäytettä vuorotellen.

Vatkaa kuorrutuksen kerma vaahdoksi. Yhdistä siihen notkistettu tuorejuusto. Siivilöi joukkoon tomusokeri. Mausta sitruunamehulla ja vaniljasokerilla. Sekoita kuorrutus tasaiseksi ja lusikoi kakun päälle. Vedä kuorrutteeseen aaltoja veitsen avulla.

Koristele porkkanakakku-juustokakku hasselpähkinärouheella.

Toimituksen vinkit!

Juustokakun onnistumisen salaisuus on maun lisäksi myös edustava ulkonäkö.

Pääset epäesteettisestä leivinpaperista eroon asettamalla kakkuvuoan pohjalle leivinpaperin kahdessa osassa, hieman lomittain. Kun kakku on valmis, voit poistaa paperin helposti puolikas kerrallaan.

35

NESU NESU NESU NESU NESU

Kurkistus

NESU-Boomin vuoteen 2020!

Vuosi on vierähtänyt nopeasti ja pian onkin taas aika kääntää katseet kohti tulevaa. Vuosi 2019 on ollut NESU-Boomille suotuisa ja toimintaa on saatu kehitettyä monella eri osa-alueella. Taataksemme nousujohteisen kehityssuunnan kaipaamme riveihimme uusia aktiivisia nesulaisia, joilta löytyy intoa verkostoitua, kehittää toimintaamme sekä ennen kaikkea viettää ikimuistoisia ja hauskaakin hauskempia hetkiä. Kannattaa tulla rohkeasti nykäisemään hihasta, mikäli esimerkiksi hallitustoiminta kiinnostaa!

Ensi vuosi tuo tullessaan uusia tuulia, sillä tulevaan vuoteen mahtuu kaksi tavanomaisesta vuosikellosta poikkeavaa tapahtumaa. NESU-Boomi ry täyttää ensi keväänä 15 vuotta ja juhlavuotta vietetäänkin tyylikkäissä merkeissä.

NESUn perinteinen kesämöksä järjestetään vuonna 2020 Tampereella NESU-Boomin toimesta, joten kesäänkin mahtuu

NESU NESU NESU NESU NESU

SU NESU NESU NESU NESU N

varmasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kesämöksä on jälleen loistava tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin ympäri Suomea rennossa fiiliksessä. Tätä odotettua viikonloppua ei kannata missata!

Jotta NESU-Boomin toiminta kehittyisi yhtä loistokkaasti kuin tänäkin vuonna, ensi vuodelle on kaavailtu uutta hallituspestiä, projektivastaavaa. Projektivastaavan tehtäviin kuuluisivat järjestömme syntymäpäivien juhlistamisesta vastaaminen sekä kesämöksän järjestäminen. Tähän uuteen pestiin kaivataan henkilöä, jolta löytyy raikkaiden ja rohkeiden ideoiden lisäksi hitusen verran kokemusta NESU:sta.

NESU-terveisin H’19

NESU NESU NESU NESU NESU 36

NESU

TÄLLAINEN ON TYYPILLINEN BOOMARI TEKSTI ESSI PULLINEN KUVITUS NELLA LEPPÄ

Jodelin langoilta löytyy säännöllisesti kaikennäköisiä villejä väitteitä boomareista. Syksyn ja uuden lukuvuoden käyntiin polkaisseiden Smurffiviikkojen jälkeen pidetyn smurffikyselyn perusteella selvitimme, millainen keskiverto boomari todella on. Kyselyyn vastasi yli sata smurffiviikoille osallistunutta boomaria. Tästä jutusta selviää, miten hyvin legendat pitävät paikkaansa!

SINKKU

Olitko tutorin luona yötä?

175cm Menikö muisti?

Vaaleat hiukset Sairastuitko smurffiflunssaan?

20-22V NAINEN

siniset silmät

U NESU

vastasitko jalmarin puheluun?

37

4G vai 5G

?

TEKSTI: Lassi Viljakainen

U

usia puhelimia etsiessä ei voi välttyä 5G-teknologialta. Uudet puhelimet ovat 5G-valmiudessa ja operaattorit rakentavat kiivaaseen tahtiin 5G-teknologiaa tukevaa verkkoa. Samaan aikaan osa väestöstä on asettunut barrikadeille vastustamaan muutoksia, sillä 5G-verkon väitetään aiheuttavan terveysvaaroja. Säteilyturvakeskuksen mukaan mitään uhkaa ei ole, mutta vastustajia löytyy silti Suomestakin. Mistä 5G:ssä on oikeastaan kyse?

5G-verkko on yksinkertaisuudessaan nopeampi ja luotettavampi versio 4G-verkosta. Sen latenssi eli viiveaika on 4G-verkkoa huomattavasti pienempi, joten netissä pelatessa ei enää tarvitse kirota yhtä paljon sitä kuuluisaa lagia. Mutta ei 5G-verkon erot 4G-verkkoon rajoitu pelkästään nopeuteen, vaikka näin voisi nopeasti katsottuna ymmärtää.

Lyhyempi viiveaika tarkoittaa, että 5G-verkon avulla voidaan suorittaa toimenpiteitä, jotka vaativat äärimmäistä tarkkuutta. Esimerkiksi etäleikkauksien toteuttaminen ei ole vielä nykyteknologialla järkevää, mutta 5G-verkko tuonee mukanaan mahdollisuuden toteuttaa leikkauksia maapallon toiselta puolelta. Loogisesti ajateltuna teknologiaa voidaan siis hyödyntää useissa eri tarkoituksissa, jotka vaativat äärimmäistä tarkkuutta.

Näitä voivat olla leikkauksien lisäksi esimerkiksi auton tai lentokoneen lentäminen etäyhteyden avulla.

38

5G-teknologian avulla dataa voidaan käyttää laajemmin hyödyksi. 5G-verkko mahdollistaa datan keräämisen useammasta lähteestä ja näin ollen voidaan muodostaa laajempi kuva kokonaisuuksista. Esimerkiksi esineiden internet (tuttavallisemmin Internet of Things, IoT) hyötyy 5G:n keräämästä datasta nykyistä paremmin ja jatkossa esimerkiksi pesukoneesi voi antaa sinulle tarkempaa tietoa sen kulumisesta tai mahdollisista vioista.

Liiketoiminnallisesta näkökulmasta laajempi datan kerääminen on tietenkin iloinen uutinen. Vielä on vaikeaa sanoa, millaisia liiketoimintamalleja 5G tuo tullessaan, mutta se on varmaa, että 5G tuo luoksemme asioita, joista emme vielä osaa uneksia.

Psst, ensimmäisen kerran 5G-verkkoon pääsee Elisan mukaan käsiksi jo ensi vuoden aikana, jos puhelin on 5G-sopiva.

Boomareille banaania Toimintavuosi alkaa kääntyä loppusuoralle, joten voisin hieman tarkastella kulunutta yhteistyövuotta Boomin ja Accenturen välillä. On kuitenkin sanottava, että ”Konsultti on ystävä!” ja että meidän duunipaikat löytyvät accenturerekrytoi.fi. Noin! Nyt on nekin hoidettu.

Lämmin kiitos boomareille, Boomin hallitukselle ja erityisesti Christinalle tämän kalenterivuoden yhteistyöstä. Olemme jälleen saaneet hommaa eteenpäin ja Accenture on jossain määrin tullut tutummaksi niin smurffeille kuin vanhemmillekin boomareille. Accenturella löytyy paljon töitä niin traineepaikoissa, kesätöissä kuin vakkariduuneissakin vakuutusalan osaajista strategiakonsultteihin ja kaikkeen siltä väliltä. Vuodenvaihteessa ja keväällä aukeaa taas jänniä juttuja. Käy tsekkaamassa!

Tapasimme Christinan kanssa heti tammikuussa Kylteripäivillä puolivahingossa, kun Mikko meidät esitteli. Se on hyvä ja kovin harvinainen tapa aloittaa yhteistyövuosi. Useimmiten yritysten vastuuhenkilöt kun tapaavat excun yhteydessä, jos silloinkaan. Vaihtuneista vastuuhenkilöistä tulee vain ”Ei voitu tavoittaa”-sähköposti pahimmillaan.

Alkuvuonna lanseerattiin Accenturen tarjoamat välipalahedelmät, banaania ja kaikenlaista, mikä on toiminut hienosti. Kenties jatkossa tulee kisaa siitä, kuka on Accenturen välipalojen mainoskasvo?

Syksyllä välipalayhteistyötä laajennettiin ja tehtiin kokovuotiseksi, fun factien kera. Maaliskuussa juhlimme vujuilla hyvällä näkyvyydellä jälleen kahden edustajan voimin. Vapun tienoilla olimme sopivasti näkyvillä tuotteiden kera, Boomin alumnien rapujuhlissa tuli skålattua, ja uusilla smurffeilla on haalareissaan kävelevä mainos, perusnäkyvyyttä unohtamatta.

Syksyllä Happron Sikariportaassa jälleen skålailimme kahden edustajan voimin. Syksyllä tapasimme Tampereen järjestöjen kesken Helsingissä. Tampereen sisällä löytyy useita järjestöjä, joiden kanssa teemme yhteistyötä, joten jatkossa tätä synergiaa voisi hyödyntää paljon enemmänkin.

Olimme myös mukana koko päivän NESU-Boomin isännöimässä NESU Autumn Conferencessa, jossa olimme kahden edustajan voimin pitämässä Retail-aiheisen casen ja City Runin rastin. Vuosi huipentui marraskuussa Ruotsin excun yhteydessä olleeseen vierailuun.

Loppuvuoden uutuutena yhteistyössämme oli Boomin Pikkujoulut, joka mielestäni toimi hyvin ja hyvänä väylänä myös tavata uudet valitut toimijat tuoreeltaan.

Olen varma, että yhteistyö toimii mallikkaasti myös ensi vuonna. Voimme yhdessä aina kehitellä myös uusia yhteistyömuotoja tai haastaa vanhoja perinteitä. Näin sen vähän niin kuin pitäisi mennäkin, eikö vain?

Jori Hurula Teknologiakonsultti ja Boomin vastuuhenkilö Accenturella

39