VapaaBoomari 4/2018

4/18

VARAA PAIKKASI NYT!

UIT ja Tuhansien Ämpärien Maa – aivan ulapalla Viking Gracella 14.–25.1.2019 Luvassa on ämpärikaupalla huumoria, kun 40 vuotta täyttänyt UIT luotaa omaperäistä kansakuntaamme nauruhermoja kutkuttavaan tyyliinsä. Esitys nähtävissä myös Piknik-päiväristeilyllä Turusta 15.–26.1.

Riemukkaassa revyyssä lavalle nousee joukko Suomen viihdekentän ykkösnimiä: Sari Siikander, Leena Uotila, Sami Hintsanen, Sami Hokkanen, Jussi Lampi ja Mikael Saari.

Tässä show’ssa mukana myös Erika Vikman sekä Viivi Pumpanen. Musiikista vastaa Jean S. -bändi.

Päivän risteilyhinnan lisäksi: 15 €/hlö paikkavaraus musiikkiteatteriin ja lasillinen kuohuvaa tai alkoholiton virvoke.

25 €/hlö paikkavaraus musiikkiteatteriin, Viking Gracen herkkulautanen ja lasillinen kuohuvaa tai alkoholiton virvoke.

Tervetuloa merelle viihtymään!

Edullisin hinta netissä. Varaa vikingline.fi, tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.).

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Pääkirjoitus Kuka sinä olet?

Erotu! Erotu! Erotu! Lukemattomissa ja taas lukemattomissa työpaikkailmoituksissa ja työnhakuprosesseissa hoetaan nykyään kyllästymiseen asti, kuinka tärkeää työmarkkinoilla on erottautua muista työnhakijoista. Mitä tämän mantran toistamisella haetaan?

Klisee, jota työnantajat usein toistelevat on, että hyville tyypeille löytyy aina töitä. On helppo puhua erottumisen tärkeydestä kuitenkaan ajattelematta, kuinka se konkreettisesti tapahtuu. Kuinka kukaan tietää, että olen hyvä tyyppi, jos en erotu työnhakijoiden massasta edukseni?

Tämän lehden sivuja lukiessasi huomaat vahvan henkilöbrändin kulkevan käsi kädessä hyvän erottuvuuden kanssa.

Henkilöbrändi on aina ollut läsnä muun muassa politiikassa, josta mainio esimerkki Suomesta on entinen pääministeri Alexander Stubb. Stubb pitää äärimmäisen huolitellun poliitikon imagoa yllä pukeutumalla klassisen särmikkäästi julkisuudessa ja kokonaisuuden kruunaa hänen valkoinen Pepsodent-hymynsä. Vastaavanlaiseen esiintymiseen ei ole Suomen poliittisella kentällä totuttu.

Sosiaalisen median ansiosta henkilöbrändääminen on helpottunut ja yleistynyt erityisesti yritysmaailmassa. Tämän myötä henkilöbrändin rakentaminen on muodostunut tärkeäksi osaksi kaikkien työelämässä toimivien arkea.

Parhaimmillaan henkilöbrändi on tarina, joka tuo parhaat puolemme esiin.

Kaikki mitä sanomme, mihin asioihin otamme julkisesti kantaa, mitä jaamme itsestämme, kiin-

nostuksen kohteistamme ja osaamisestamme vaikuttavat henkilöbrändiimme. LinkedIn, Instagram ja Youtube ovat äärimmäisen hyviä kanavia oman henkilöbrändin rakentamiseen. Luo siis sisältöä, mutta ole myös aktiivinen keskustelija sen sijaan, että tyytyisit vain jakamaan julkaisuja omassa kanavassasi.

Sosiaalinen media on oma alueensa, mutta oletko miettinyt miten henkilöbrändisi rakentuu oikeassa elämässä?

Erityisesti kylterin arjessa korostetaan verkostojen tärkeyttä ja tähän liittyy olennaisesti myös word of mouth: samalla tavoin kuin tuotteita, myös ihmisistä puhutaan työpaikoilla kahvipöydissä ja heidän puolesta puhutaan rekrytointipäätöksiä tehtäessä. Tämä olettaen, että olet tehnyt näihin ihmisiin lähtemättömän vaikutuksen tavatessasi heidät.

Luo siis sisältöä, mutta ole myös aktiivinen keskustelija sen sijaan, että tyytyisit vain jakamaan julkaisuja omassa kanavassasi.

Jos edellä mainitut aihealueet herättivät mielenkiintosi ja haluat saada lisää ohjeita työnhakuun, kurkkaa lehden sivuille 23-24.

VapaaBoomarin toimitus haastatteli artikkelia varten HR-konkari ja boomari Heta Häkkistä ja allekirjoittaneellekin paljastui uusia asioita rekrytointiprosessista.

Näiden kansien välistä voit lukea myös lisää syksyllä alkavasta mentorointiprojektista tai napata vinkit särmään toimistopukeutumiseen.

VapaaBoomarin toimituksen, mediatiimin ja brändijaoston puolesta haluan toivottaa kaikille ihanaa alkanutta syksyä!

Irina Kirvesmäki Päätoimittaja

3

SISÄLLYS

3.

4.

6.

7.

9.

12.

15.

16.

18.

20.

23.

25.

27.

30.

32.

33.

34.

37.

38.

39.

Pääkirjoitus Sisällysluettelo Nuijapalsta Kyllin hyvää Mitä kuuluu, Boomin yrityssuhdesektori?

Fiksu Ruoka - hyötyä hävikistä Vain taivas on rajana Boomi ry:n kanssa Mentorista kanssakulkija uran alkutaipaleelle Urakehitystä ilmassa!

Tyypillinen työpäivä: Framery Opiskelija, näin onnistut työnhaussa!

Alumnihenkilökuva: Nyrkit kohti tilinpäätöstä Asu kuin kotonasi VB testaa: Business Lunchin’ Stream Festival Tampere Boomilooks: Mikä dresscode?

BoomStock: Näreen juurella BOSA NESU Boomilife

“Jos jotakin tekisin vielä toisin, niin opiskelisin pidempään ilman täyspäivätöitä.”

Terhi Jutila, Boomin alumni, KTM, KHT Sivu 25 4

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

PÄÄTOIMITTAJA Irina Kirvesmäki paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR Selina Kangas-Hynnilä tiedotus@boomi.fi TOIMITUS Suvi Pelkonen, Elise Sivonen, Lassi Viljakainen, Mona Sundell, Tanja Väisänen, Matleena Inget

Boomi ry

@boomiry

@boomisnap

@boomiry

TAITTO Aleksia Halonen, Nella Leppä, Jutta Töytäri, Valtteri Perämäki, Mikko Tuominen BRÄNDI Riku Tuomala, Essi Pullinen, Sohvi Joensuu, Lassi Viljakainen, Roosa Lappalainen, Noora Kinnunen KANNEN KUVAT Irina Kirvesmäki

Suurkiitos kaikille avustajille!

PAINOS 150 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta Ne hyvät tyypit Kuten päätoimittajamme osuvasti pääkirjoituksessaan ilmaisi, työnantajat etsivät aina hyviä tyyppejä palvelukseensa. Kyseistä asiaa voi kutsua hieman karrikoiden jopa yhdeksi ylimääräiseksi luonteenpiirteeksi, koska se hyvin usein löytyy työnhakuilmoituksen ”odotamme hakijalta” -otsikon alta.

tulisi delegoida sekä saada tehtyä mahdollisimman nopeasti. Professori ei anna sinulle kohta kohdalta -listaa, kuinka toimit tilanteessa, jossa epäpätevälle alaiselle tulisi antaa viimeinen mahdollisuus parantaa suoritustaan ja jos näin ei käy, kenkää tämän jälkeen.

Miksi sitten työnantajat antavat näille ominaisuukJos katsomme kylteriä tai vastavalmistunutta kaupsille huomattavaa painoarvoa suhteessa opintoihin patieteiden maisteria työnhaussa, perusasioiden on ja työkokemukseen? Avaimena tässä pohdinnassa on luonnollisesti oltava kunnossa; opintosuoriteote ja sisäistää, että substanssiasioita voi ja tulee oppia työn aikaisempi työkokemus näyttelevät kokonaisuudesaikana, mutta soveltuvuutta (oletko hyvä tyyppi?) sa tärkeää roolia. Rekrytoija haluaa kuitenkin päästä työyhteisöön on huomattavasti hankalampaa opetnäitä tekijöitä syvemmälle. Tämän vuoksi haastattaa. Jos et taas esimerkiksi muista, mille tilille kirteluprosessiin useimjataan leasing-vastuut, miten sisältyy erilaisia asia pystytään korjaatestejä sekä useampia maan töiden edetessä Hyväksi tyypiksi tulee kasvaa. haastattelukertoja, suhteellisen nopeasti. niin kotimaisella kuin vieraallakin kielellä.

Hyväksi tyypiksi tulee Rekrytoinnin aikana kasvaa. Tässä suhteessa yritetään selvittää, oletsinua voi kehittää niin ko hyvä tyyppi. hyväntekeväisyystyö, Hyvä tyyppi on valmis valmentaminen, aineottamaan vastuuta. järjestötoiminta, poHyvä tyyppi osaa motiliittinen aktiivisuus tai voida kokonaisia tiimeesimerkiksi tutorointi. jä. Hyvä tyyppi pystyy Mahdollisuudet ovat reagoimaan nopeasti tämän suhteen lähes ennalta-arvaamattoloputtomat, kunhan missa tilanteissa. Nämä olet valmis ottamaan ovat niitä valmiuksia, itsellesi vastuuta, kun joita on äärimmäisen sitä tarjotaan. Muishankala oppia pelkästa siis keskittyä tähän tään luentosalin penliittyvän osaamisen ja killä. Lähtökohtaisesti kokemuksen kartuttayksikään tenttikirja ei miseen jo nyt. Boomakerro sinulle, mitä sirit ovat näes tunnetusti nun on tehtävä, jos hyviä tyyppejä. yksi kolmesta tiimisi jäsenestä jättäytyy pois ja hänen vastuunsa 6

Niko Pankka Puheenjohtaja

Kyllin hyvää Kurkistus kabinetteihin Suomen Ekonomit on pähkinänkuoressa alamme palvelu- ja etujärjestö. Mutta mitä tarkoittaa tuon määritelmän toinen puoli, etujärjestö? Haastattelin aiheesta Suomen Ekonomien työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamiestä Riikka Sipilää. Riikka on finanssialan työmarkkina-asiantuntija ja YTN:n rahoitusalan pääneuvottelija.

Tässä Riikan mietteitä Suomen Ekonomien edunvalvonnasta.

Millaista on työskennellä Asiamiehenä Suomen Ekonomeilla, Riikka Sipilä?

Teemme yhteistyötä erityisesti yritysten hr-johdon ja työelämän kehittämisestä vastaavien tahojen kanssa. Neuvomme työnantajien edustajina toimivia jäseniämme työehtosopimusten tulkinnassa ja koulutamme niin esimiehiä, hr-henkilöstöä kuin myös jäseniämme. Julkisella puolella yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa työelämäasioista vastaavat virkamiehet ja päättäjät. Vaikuttamistyömme kohteena ovat tietysti työelämäasioista päättävät tahot ja tapaamme säännöllisesti eri puolueiden ja esimerkiksi opiskelijajärjestöjen edustajia. Viime aikoina tärkeä vaikuttamishankkeemme on ollut turhien kilpailukieltosopimusten rajaamiseen pyrkivä lainsäädäntömuutos. Suomen Ekonomit on ollut hankkeen alulle panija yhdessä kansanedustaja Saara-Sofia Sirenin kanssa.

Pääsen työssäni ajamaan paitsi jäsenillemme myös itselleni tärkeitä asioita. Kannustava ja läpinäkyvä palkkaus, työelämän joustot ja tasa-arvo sekä työhyvinvointi ovat esimerkiksi teemoja, joita pyrimme edistämään jäsentemme työpaikoilla.

Ekonomien jäseniä työs” Viime aikoina tärkeä vaikuttamishankkeemme on ollut kentelee kaikilla toimiturhien kilpailukieltosopimusten rajaamiseen pyrkivä aloilla niin työtekijöinä lainsäädäntömuutos.” -Riikka Sipilä kuin myös työnantajien edustajina. Tämä on työssäni rikkaus, sillä pääsemme katsomaan ja vaikuttamaan asioihin niin sanotusti molemmin puolin pöytää. Tavoitteemme on paitsi turvata henkilöstön ja jäsentemme asemaa työpaikoilla myös mahdollistaa työn tekeminen ja liiketoiminnan onnistuminen. Tästä johtuen kannatamme esimerkiksi paikallista sopimista, kunhan reunaehdot ovat kunnossa.

Kenen kaikkien kanssa asiamies tekee työssään yhteistyötä elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin puolelta?

Mitä tietoa Suomen Ekonomien edunvalvonnasta tahtoisit välittää enemmän kyltereille?

Jäsenemme muovaavat tavoitteemme ja onkin tärkeää, että opiskelijat aktiivisesti tuovat meidän suuntaan asioita, joihin haluavat muutosta. Edunvalvonta on pitkäjänteistä vaikuttamista, mutta äänemme kuuluu. Suomen Ekonomien edunvalvonnan tavoitteena on rakentaa vastuullista työelämää, jossa voi rohkeasti yrittää, joka tarjoaa yksilölle paremmat mahdollisuudet työllistyä ja työnantajille kannusteita työllistää.

Valtteri Vapola Boomin kylli

7

Näe seuraavaa askeltasi pidemmälle.

Me valmennamme sinua askeleissasi ja luomme parempaa työelämää.

Tartu tulevaisuuteesi: ekonomit.fi

Paras urakumppani.

Mitä kuuluu, Boomin yrityssuhdesektori?

Kun sinulla on myytävänä tuote, jota on rakennettu sydämellä, työstetty monien käsiparien avulla ja tiedät sen olevan kuumaa kamaa, sitä on ilo myydä. Me boomarit, olemme hyvä myyntituote yritysmaailmaan.

“

“

9

Kun astuin yrityssuhdevastaavan saappaisiin tammikuussa, ei minulla ollut tietoa siitä, miltä näyttää Boomin yritysyhteistyökenttä. Minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka suurissa kantimissa yrityselämän ja Boomin keskinäinen vuorovaikutus on, kuinka paljon yritysyhteistyö voi vaikuttaa opiskelijoiden tulevaisuuteen ja kuinka ylpeä voin olla siitä, että olen osa Boomia. Vanhempien toimijoiden kanssa keskustellessani saan jatkuvasti kuulla, kuinka toiminta on mennyt eteenpäin. Erään pitkäaikaisen yhteistyökumppanin kanssa jutellessani hän totesi, että ”Minulla on kyllä hyvä työ, kun saan toimia teidän kanssanne”. Nämä hetket ovat niitä, jolloin muistan, miksi on niin hienoa olla osa tätä yhteisöä.

Olemme tehneet vuosia kovasti töitä ainejärjestömme brändin ja yritysyhteistyön eteen, ja se kantaa hedelmää. Saan paljon yhteydenottoja yrityksiltä heidän halustaan tehdä yhteistyötä. Hyvä tuote myy. Tunnen olevani etuoikeutetussa asemassa, kun saan viikoittain iloita siitä, että opiskelijamme ovat kiinnostavia. Tämä kiinnostus kertoo kauaskantoisempaa tarinaa: kauppatieteellinen tutkinto on arvostettu, me opiskelemme hyvään aikaan talouden nousukautena ja meillä on haluttua osaamista. Toivon, että jokainen boomari pitää nämä asiat mielessään. Sinun taitosi ovat arvokkaita. Me olemme tulevaisuuden osaajia.

“Olen vaikuttunut siitä, kuinka paljon kultaakin kalliimpia suhteita opiskeluaikana voi luoda yritysmaailmaan.”

10

Ole aktiivinen Kiinnostus ainejärjestöämme kohtaan ei kuitenkaan ihmetytä minua. Boomi on ainejärjestökentällä poikkeuksellinen; työmme on erittäin ammattimaista, suunniteltua ja järjestelmällistä. Olen vaikuttunut siitä, kuinka paljon kultaakin kalliimpia suhteita opiskeluaikana voi luoda yritysmaailmaan. Toiselta kantilta katsottuna olen yhtä lailla vaikuttunut siitä, kuinka yritys voi toimillaan Boomin kanssa luoda äärettömän tärkeitä mielikuvia itsestään potentiaalisille työntekijöille ja vaikuttajille. Mielikuva yrityksestä syntyy pienistä puroista ja näiden mielikuvien vaikutus on pitkäkantoista.

Boomi tarjoaa yrityksille mitä kirjavimman kattauksen mahdollisuuksia olla esillä ja jäädä mieleen, mutta kuitenkin loppujen lopuksi tärkein asia, jota meillä on yritykselle tarjota, on opiskelijoidemme osaaminen. Meillä on taitoa ja kunnianhimoa, ja kauppatieteellisen koulutuksen lisäksi myös Boomi toimii loistavana koulutusorganisaationa monelle.

Meissä on se voima, joka kantaa työelämää tulevaisuudessa.

Yhtä lailla toivon siis myös yritysten pitävän opiskelijasuhteiden arvokkuuden mielessään. Näy opiskelijoiden keskuudessa, tule Boomilaaksoon tapaamaan tulevaisuuden työntekijöitäsi, ole aktiivinen. Se kantaa hedelmää. Olen päässyt todistamaan lukuisia onnistumistarinoita, joissa yritys ja opiskelija löytävät toisensa ainejärjestömme kautta – toisinaan jopa ainejärjestömme tiloissa. Yritysten rekrytoinnit ovat aina työläs ja vaikea prosessi, jonka vuoksi rekrytointien helpottaminen puolin ja toisin onkin minulle itselleni sydäntä lämmittävä asia toiminnassamme.

Boomi Business Mitä yrityssuhdesektorilla sitten tapahtuu tällä hetkellä? Suunnitelmallista kasvamista. Nyt Asiaviikolla lanseerattiin Boomi Business, joka on Boomi ry:n Facebook-sivujen rinnalla toimiva yrityssektorin oma somekanava. Boomi Business tiedottaa, selkeyttää ja markkinoi yrityssuhdetoimintaamme ja sen kautta uudet yhteistyökumppanimme saavat nopealla vilkaisulla kokonaiskuvan asianpuolen toiminnastamme. Yhtä lailla se on oikea paikka boomarille, joka haluaa tietää, mitä asiapuolella tapahtuu, mitä työpaikkoja on tarjolla ja mitä mahdollisuuksia sekä jäsenpalveluita Boomi tarjoaa.

Haluan kumppanuuden olevan molemminpuolisesti kannattavaa, arvokasta ja innovatiivista. Haluan keskustelua, ajatustenvaihtoa ja yhteydenpitoa. Haluan, että meillä on yrityksen kanssa selkeä visio ja tavoitetila yhteistyömme rakentumisesta sekä suunnitelma, miten tähän päästään. Sillä yhteistyö ainejärjestömme kanssa ei tarvitse asettua mihinkään rajoihin tai muotteihin – se on juuri sitä, mitä me siitä yhdessä teemme!

Boomi Business on yläkäsite jatkossa kaikelle Boomin asiasektorin toiminnalle.

Sen alle lanseerataan tammikuussa 2019 Boomi Business Expo, joka on Boomin jäsenten ja yritysten kohtaamispaikka. Messutapahtuman keskiössä ovat työnantajan ja työntekijän toisensa löytäminen, tutustuminen, oppiminen ja verkostoituminen.

Yhteistyön syventäminen on lisäksi yksi teema, jota olen itse tänä vuonna työstänyt.

Kuvat: Irina Kirvesmäki Teksti: Sonja Korpela 11

- hyötyä hävikistä Teksti: Suvi Pelkonen Kuva: fiksuruoka.fi

Fiksu Ruoka Oy on vuonna 2016 perustettu elintarvikealan verkkokauppa. Toiminnallaan Fiksu Ruoka pyrkii vähentämään ruokahävikkiä Suomessa, tarjoten samalla laajan valikoiman halpaa ruokaa ja käyttötavaraa asiakkailleen.

Haastattelimme yrityksen markkinointijohtajaa Riku Poutasta yrittäjyyteen liittyen. ”Idea Fiksu Ruokaan syntyi, kun perustajajäsen Richard Lindroos huomasi työssään Fiskarsilla kuinka paljon logistiikan eri vaiheissa syntyy hävikkiä.

Toiminta alkoi Lindroosin omasta autotallista, jota käytettiin ensimmäisenä varastona. Alku meni pitkälti pilotoidessa ja asiakkaita oli vain muutamia kuukaudessa. Lindroos pyöritti Fiksu Ruokaa omien töidensä ohella, joten aikaa liiketoiminnan kehittämiseen ei ollut paljoa.

Helmikuussa 2017 Lindroos tapasi Juhani Järvensivun kouluprojektin merkeissä ja otti hänet mukaan yrityksen toimitusjohtajaksi ja ensimmäiseksi täysipäiväiseksi työntekijäksi. Järvensivu oli silloin toisen vuoden tuotantotalouden opiskelija Aalto-yliopistossa. Pian hänen mukaantulonsa jälkeen saatiin ensimmäiset isot toimittajat, varasto ulkoistettiin ja liiketoiminta lähti kunnolla käyntiin.”

Poutanen tutustui Järvensivuun, koska tämä opiskeli Indecsillä ennen Aaltoa. ”Lähdin mukaan Fiksu Ruoan toimintaan aluksi auttaen harrastuksena sen markkinoinnissa. Työskentelin ennen Fiksu Ruokaa Smartly.io:lla Facebook markkinoinnin parissa ja startup-maailma vei minut mennessään. Ihastuin vapaaseen työkulttuuriin ja suureen vastuuseen, jota startupit tarjoavat. Oman työn vaikutuksen näkee

selvästi ja se on todella palkitsevaa.

Olin erittäin tyytyväinen silloiseen työpaikkaani, enkä rehellisesti sanoen olisi harkinnut työpaikan vaihtoa, ellen olisi saanut näin mahtavaa mahdollisuutta päästä rakentamaan omaa yritystä lähes alusta alkaen. Osaamiseni sopi täydellisesti Fiksu Ruuan tarpeisiin ja tunsin, että minulla oli paljon annettavaa yritykselle. Näin Fiksu Ruuassa suuren potentiaalin ja olin innoissani siitä, että pääsen mukaan rakentamaan Fiksu Ruokaa tunnetuksi kuluttajabrändiksi.

Lisäksi Fiksu Ruoassa on hienoa se, että teemme töitä oikeasti tärkeän asian, eli ruokähävikin vähentämisen eteen.” ”Suomessa ruoan verkkokauppa ei ole vielä kovin yleistä ja meidän on ”opetettava” kuluttajia siihen, että ruokaa saa verkostakin.”

Matkaan on mahtunut niin haasteita kuin onnistumisiakin: ”Haasteet ovat liittyneet tiimin tehokkaaseen ajankäyttöön, koska nopeasti kasvavassa yrityksessä tekeminen ei lopu koskaan. Toinen haaste liittyy uusien asiakkaiden hankkimiseen. Suomessa ruoan verkkokauppa ei ole vielä kovin yleistä ja meidän on ”opetettava” kuluttajia siihen, että ruokaa saa verkostakin. Hävikin vähentämisen perusteleminen on kuitenkin ollut helppoa, sillä vihreät arvot ovat suomalaisille tärkeitä.”

Uusien asiakkaiden hankkimisessa on haasteista huolimatta onnistuttu hyvin. ”Olemme onnistuneet rakentamaan tietoisuutta Fiksu Ruoasta nopeasti varsinkin digitaalisten kanavien kautta ja brändin tunnettuus on kasvanut nopeasti.”

Poutasen mukaan sosiaalinen media on ollut ehdottomasti Fiksu Ruoan menestyksen kannalta tärkein markkinointikanava. ”Teemme sosiaalisessa mediassa mainontaa persoonallisella tyylillä ottamatta itseämme turhan vakavasti. Tiimimme jäsenet näkyvät jatkuvasti sosiaalisen media storyissä ja mainoksissa. Olemmekin saaneet ihmisläheisestä ja helposti lähestyttävästä mainonnasta paljon hyvää palautetta. Uskomme siihen, että ihmisten brändin takana pitää näkyä, jotta kuluttajan luottamus pieneen brändiin voi kasvaa. Emme halua tehdä mainontaa kuten muut, vaan keskitymme tekemään omaa juttua, jolla erotumme muista isoista toimijoista ja jäämme ihmisten mieleen.”

Kilpailustrategia yrityksellä painottuu digitaaliseen osaamiseen. ”Pyrimme vastaamaan kilpailuun optimoimalla prosessit kilpailijoita paremmin ja keskittymällä ydinosaamiseemme, jolla voimme tuottaa eniten lisäarvoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskitymme digitaalisen markkinoinnin, oston ja hinnoittelun optimointiin. Olemme ulkoistaneet koko logistiikkaketjun, kirjanpidon ja muutaman muun prosessin kumppaneillemme. Näin yritys ei sido niin paljon pääomaa.”

Poutanen myöntää, ettei opintojen ja yrittämisen yhteensovittaminen ole aina ollut helppoa. ”Tehtävää on tähän mennessä ollut niin paljon, että opintojen vieminen eteenpäin tuntuu lähes mahdottomalta. Koska yrittämisen muotoja monia, voi oman ajankäytön toki itse päättää. Yrittäminen suurine haasteineen on kuitenkin ollut niin kiinnostavaa, etten ole malttanut opiskella lähes ollenkaan.

Yrittäjien kesken emme laske työtunteja, koska yrittäminen ja työnteko on meille intohimo ja myös harrastus.

Välillä työpäivät ja -viikot venyvät niin pitkiksi, ettei sitä kehtaa äidille myöntää. Keskimäärin teemme noin 60 tunnin työviikkoa, mutta joskus viikko venyy vielä pidemmäksi.me kuitenkin pitämään ainakin yhden vapaapäivän viikossa, jotta stressi ei kasva liian suureksi.”

“Välillä työpäivät ja -viikot venyvät niin pitkiksi, ettei sitä kehtaa äidille myöntää.”

Poutanen painottaa kuitenkin myös opintojen tärkeyttä. ”Mielestäni opinnot antavat erinomaisen pohjan yrittäjäksi ryhtymiseen. Pienen yrityksen johtamiseen riittää hyvin opinnoissa kertyvä tieto esimerkiksi yrityksen tärkeimmistä mittareista ja tunnusluvuista. Monia koulussa opetettuja asioita voi soveltaa käytäntöön, eikä suuren yrityksen byrokratia ole asioiden kehittämisen tiellä. Yrittämisen tai johtotehtävissä toimimisen kannalta tärkeimpiä taitoja ovat olleet yrityksen talouden ja rahoituksen kurssit, sekä yritysstrategian kurssit, joilla käydään läpi oikean elämän case -esimerkkejä yritysten ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.

Työnkuvaani kuuluu markkinoinnin kokonaiskuvan johtamisen lisäksi digitaalisen markkinoinnin ja verkkokaupan optimointi, useine teknisine yksityiskohtineen. Näin ollen markkinoinnin ja koodaamisen kursseista on ollut minulle paljon hyötyä. En voi myöskään jättää mainitsematta, että killan hallitustoiminta ja muu koulun oheistoiminta on ollut vähintäänkin yhtä arvokasta työurallani ja suosittelen panostamaan koulun lisäksi myös verkostoitumiseen ja hauskanpitoon.

Tärkeimmiksi yrittäjän ominaisuuksiksi Poutanen listaa halun oppia uutta ja uskon siihen, että voi oppia hyväksi missä tahansa. ”Lisäksi tärkeitä taitoja ovat esiintymis-, neuvottelu- ja tiimityöskentelytaidot. En myöskään unohtaisi matemaattista osaamista, sillä se auttaa hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita nopeasti.”

13

Ennen yrittäjäksi lähtemistä Poutanen kannustaa kokeilemaan eri yrityksiä kesätöissä ja oppimaan niistä mahdollisimman paljon.

Etenkin Startup yrityksissä työskentely on hänen mielestään opettavaista. ”Silloin saat alusta asti paljon vastuuta ja näet, kuinka koko yritys toimii. Vertailun vuoksi kannattaa kokeilla jotakin isompaa yritystäkin. Kun olet töissä, mieti esimerkiksi mikä yrityksessä ei toimi, millainen yrityskulttuuri motivoi työntekijöitä, millaiset henkilöt menestyvät työelämässä ja millainen on hyvä esimies. Kun olet nähnyt miten eri yritykset toimivat, olet paljon valmiimpi perustamaan oman yrityksen. ” Poutanen korostaa myös verkostoiden tärkeyttä yrittäjyydessä. ”Pyri löytämään verkostostasi henkilöitä, jotka voivat antaa vinkkejä omien kokemuksiensa perusteella. Soittele opiskelukavereille ja vanhoille työkavereille ja kerro omasta liikeideastasi. Saat paljon hyviä vinkkejä ja ideoita yrityksen kehittämiseksi.”

14

Fiksu Ruoan tulevaisuus näyttää valoisalta. ”Liiketoiminta ja yrityksen tunnettuus kasvaa hyvää vauhtia ja olemme onnistuneet rekrytoimaan henkilöitä, jotka takaavat kasvun myös tulevaisuudessa. Tavoitteemme on alusta asti ollut viedä yritys myös Suomen markkinoiden ulkopuolelle, mutta ajoitus on vielä auki. Syksyn aikana rekrytoimme taas uusia osaajia tiimiimme ja ainakin markkinoinnissa tulee olemaan vapaa paikka hyvinkin pian. Mikäli sinulla on luovaa osaamista, taitoja tuottaa laadukasta sisältöä ja sinua kiinnostaa nopeasti kasvavan kuluttajabrändin rakentaminen, voit olla minuun yhteydessä LinkedInissä”, Poutanen innostaa.

Vain taivas on rajana Boomi ry:n kanssa teksti: Sonja Korpela

Mitä mahdollisuuksia Boomi ry:n kanssa toimimisessa on? Minkälaisia yritysyhteistyömahdollisuuksia tarjoamme? Arvoisa yrityksen edustaja, olemme koonneet Sinulle mahdollisuuksia olla Boomin toiminnassa mukana. Haluamme kuitenkin lisäksi muistuttaa, että ainejärjestössämme on vuosien varrella kokeiltu mitä hulluimpia yhteistyön muotoja, eikä mikään ole liian korkealentoinen idea meille! Innovatiivisuus ja pieni pilke silmäkulmassa ovat yhteistyömme kulmakiviä, joten rajoja saa ja on suotavaakin rikkoa.

Boomarit Kaiken ainejärjestömme ammattimaisen toiminnan takana olemme me – opiskelijat itse. Boomarit ovat tunnettuja siitä, että he näkyvät ja kuuluvat niin Tampereella, kuin koko Suomenkin tasolla. Meitä on lähemmäs 1000 ja toimintamme lukeutuu yhdeksi Suomen aktiivisimmasta ainejärjestötoiminnasta. Meissä on se voima, joka kantaa Boomin menestykseen!

Opiskelu Tampere on Suomessa ainoa kauppakorkeakoulu, jossa luetaan vakuutustieteitä ja riskienhallintaa sekä vero-oikeutta. Meiltä syntyy siis monia hyvin spesifin alan osaajia, joista taistellaankin työelämässä kynsin ja hampain.

Tapahtumayhteistyö Järjestämme vuosittain yli 100 tapahtumaa, joten tapahtumakirjo on laaja ja värikäs – aina Suomen suurimmasta opiskelijatapahtumasta Hämeenkadun Approsta urapainotteisiin yritysvierailuihin. Tapahtumamme eivät jää varmasti keneltäkään huomaamatta, Tampereella tai muuallakaan Suomessa! > Hämeenkadun Appro > Särkän Märkä > Vuosijuhlat > Haalaribileet > Ruotsin excu > Vappuviikot > Smurffiviikot > Sporttiappro > Pikkujoulut

Näkyvyysmahdollisuudet yrityksille Boomi toimii aktiivisesti monessa kanavassa: Facebook, Instagram, Snapchat, Twitter, sähköpostin viikkotiedote, nettisivut ja VapaaBoomari-lehti. Asiaviikolle yrityksen on mahdollista tulla paikan päälle kertomaan mielenkiintoisista aiheista ja työpaikkapörssi on oiva paikka ilmoittaa avoimista työpaikoista. > Työpaikkapörssi > Asiaviikko > Yritysvierailut > Boomi Business Expo > Boomin some ja nettisivut > VapaaBoomari > Opiskelijahaalarit > Jäsenedut

15

MENTORISTA kanssakulkija uran alkutaipaleelle Teksti: Matleena Inget

G

raduaihe pitäisi valita. Uran seuraavia askeleita olisi pohdittava. Olisipa joku, jonka kanssa pallotella päässä pyöriviä ajatuksia.

Yliopisto-opintojen loppuminen ja uran aloitus mietityttävät ja stressaavat loppuvaiheen opintoja suorittavia opiskelijoita – eikä suotta.

Juuri graduseminaarissa viidettä opiskeluvuottaan aloittava Elsa Ahlfors tajusi kaipaavansa tukea tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Tämän seurauksena hän päätti lähteä mukaan Boomin mentorointiprojektiin.

”Mihin sitä pitäisi suunnata? Mitkä ovat ne taidot, jotka olen yliopistosta saanut?” Ahlfors summaa vuoden takaisia ajatuksiaan.

MENTOREITA ERILAISILLA TAUSTOILLA

Mentorointiprojektissa Tampereella kauppatieteitä opiskelevat saavat kalenterivuoden ajaksi itselleen mentorin työelämää kokeneesta konkarista. Projektista vastaa Boomin mentorointitoimihenkilö, 16

ja siihen voivat osallistua kaikki vähintään toista opiskeluvuottaan suorittavat kauppatieteiden opiskelijat.

Erityisesti projekti hyödyttää loppuvaiheen opiskelijoita, joilla on selkeä työelämään tai vaikkapa tutkimukseen liittyvä tavoite.

“Kannattaa olla joku tavoite, jonka mentoroinnilla haluaa saavuttaa. Haluat esimerkiksi tutustua johonkin alaan tai päästä tiettyyn työtehtävään”, vuoden 2018 mentorointitoimihenkilö Laura Hautala toteaa. Hautala on toiminut pestissä aiemmin vuonna 2016 ja kirjoittanut kandidaatintyönsä mentoroinnista.

Projekti alkaa mentorointivuotta edeltävänä syksynä mentorien etsinnällä. Mentoreiksi halutaan henkilöitä erilaisilla taustoilla ja eri paikkakunnilta. Mentorit kootaan mentorointipooliin, jossa opiskelijat voivat tutustua eri profiileihin. Tämän jälkeen aktorit, eli boomarit, voivat täyttää avoimen hakemuksen ja nimetä yhdestä kolmeen mieluista mentoria.

Hautalan mielestä järjestely sopii erityisen hyvin opiskelijoille, sillä useimmille mentorointiohjelma on ensikosketus mentorointiin.“Mentoreiden profiileita lukiessa voi tajuta, että tämä kiinnostaa ja että tälle ihmiselle haluan esittää kysymyksiä”, hän korostaa.

Parin viikon hakuajan jälkeen muodostetaan mentorointiparit. Mentori saa tutustua hänelle tulleisiin hakemuksiin ja ilmaista mielipiteensä hänelle parhaiten sopivasta aktorista. Tässä vaiheessa jotkut innostuvat niinkin, että valitsevat itselleen useamman mentoroitavan.

“Kannattaa olla joku tavoite, jonka mentoroinnilla haluaa saavuttaa.

Haluat esimerkiksi tutustua johonkin alaan tai päästä tiettyyn työtehtÄvään ” – Laura hautala VUODEN KULKU

Itse mentorointivuosi alkaa tammikuussa mentorointiparien yhteisellä tapaamisella. Tapahtumassa pohjustetaan aihetta ja parit pääsevät tutustumaan toisiinsa.

Tämän jälkeen he tapaavat toisiaan loppuvuoden ajan itsenäisesti noin kerran kuussa muutaman tunnin ajan. Pelkkä lounas ei Hautalan mukaan riitä aiheisiin syventymiseen, vaan pidempi keskusteluaika on perusteltu.

Huhtikuussa mentorointiparit kokoontuvat jälleen yhteen ja käyvät läpi alkuvuoden tapahtumia.“Tässä vaiheessa voidaan tehdä vielä korjausliikkeitä, jos ne ovat tarpeen”, Hautala huomauttaa.

Syksyllä keskitytään porukan keskinäiseen verkostoitumiseen. Esimerkiksi tämän vuoden syyskuussa järjestetään paneelitapahtuma, jossa keskitytään ajankohtaisiin

aiheisiin.

KANSAINVÄLISYYS JA STARTUP-HENKISYYS KIINNOSTIVAT

Elsa Ahlfors sai mentorikseen Goodion operatiivisen johtajan ja osakkaan Jussi Salosen. Salosessa kiehtoi positiivisuus, kansainvälisyys sekä startup- ja yrittäjähenkisyys.

“Halusin keskusteluapua lukuisiin mielessä pyöriviin kysymyksiin, näkemystä yliopiston ulkopuolelta ja kansainvälistä näkökulmaa”, Ahlfors summaa projektille asettamiaan odotuksia.

Salonen toimii mentorina jo kolmatta vuotta, joten esille nousevia teemoja hän osasi jo ennustaa. “Jokainen on yksilö, mutta kyllä kahdessa vuodessa on oppinut, mitä asioita on hyvä käydä läpi, missä järjestyksessä ja missä voi tuoda lisäarvoa ja auttaa.”

“Heti ei tarvitse tietää, missä haluaa loppuelämän olla” -Elsa Ahlfors SUUNNITELMALLISUUTTA JA JOUSTAVUUTTA SOPIVASSA SUHTEESSA

Aluksi Ahlfors ja Salonen asettivat projektille tavoitteet ja tekivät suunnitelman tapaamisista ja niissä käsiteltävistä aiheista. Molemmat kuitenkin painottavat joustavuutta.

Kiveenhakattua suunnitelmaa on mahdotonta tehdä, sillä ajankohtaisia aiheita nousee pitkin vuotta.

Keväällä he käsittelivät tapaamisissaan työnhakua käymällä esimerkiksi Ahlforsin CV:tä ja hakemusta konkreettisesti läpi. Loppuvuodesta taas mentorointipari keskittyy pidemmän aikavälin urasuunnitteluun.

KONKREETTISIA TULOKSIA PITKIN VUOTTA

Ahlforsille antoisinta ovat olleet Saloselta saadut yliopiston ulkopuoliset näkökulmat. Työssä tarvittavat taidot oppii työssä, eikä yliopistosta valmistuminen tarkoita, että pitäisi olla valmis jokaisessa asiassa.

“Heti ei tarvitse tietää, missä haluaa loppuelämän olla”, Ahlfors naurahtaa.

Salonen nostaa esille konkreettiset tulokset, joihin mentoroinnista on ollut apua: Ahlfors on aloittanut uudessa työpaikassa Frameryllä myynnin kehityksessä ja graduakin ollaan edistetty.

Molemmat painottavat projektiin ja tapaamisiin valmistautumisen merkitystä. Ahlfors on esimerkiksi lähettänyt etukäteen mentorilleen listan mielessä pyörineistä kysymyksistä.

“Mitä enemmän valmistautuu niin hakuvaiheessa kuin itse projektin aikana, sitä enemmän tästä kaikesta saa irti”, Ahlfors summaa.

17

:

Urakehitysta ilmassa Teksti: Mona Sundell

Startupin johtoryhmästä konsultiksi konserniin Heta Alanko aloitti elokuun alussa uusissa työtehtävissä Deloittella Helsingissä. Hän työskentelee liikkeenjohdon konsulttina Finance Transformation-tiimissä, joka on osa Strategy & Operations service-aluetta. Tällä hetkellä Alangolla on vielä perehdytysjakso meneillään, joten uuden työn ääriviivat ovat vielä veteenpiirrettyjä. ”En etsinyt aktiivisesti töitä vaan satuin näkemään ilmoituksen paikasta. Olin miettinyt ulkomaille lähtöä mutta päätin, että jos saan kyseisen paikan, niin jään vielä joksikin aikaa Suomeen ja täällä ollaan. Juttelin myös Deloittella työskentelevien tuttujen kanssa, mikä vahvisti kuvaani hyvästä työilmapiiristä talon sisällä.”

Heta Alanko pääsi heti aluksi osallistumaan kaksi kertaa vuodessa järjestettävälle bootcampille, jossa käytiin läpi erilaisten case-harjoitusten avulla Deloitten konsultointifunktion palvelutarjoamaa. Strategy & Operations-alueen rinnalla muut osa-alueet ovat Technology ja Human capital.

“Monesti suurempia asiakasprojekteja tehdessä tarvitaan osaajia useammalta osa-alueelta, minkä vuoksi mielestäni tämä oli hyvä tapa saada heti alkuun kokonaiskäsitys siitä, mitä kaikkea Deloittella on asiakkaalle tarjota.”

Yliopistolla Alanko opiskeli pääaineena laskentatoimea, jonka lisäksi hän opiskeli paljon markkinointia sekä jonkin verran vero-oikeutta ja rahoitusta. Lisäksi Alanko kävi kolme kertaa vaihdossa ja opiskeli jopa 50 opintopistettä saksaa. ”Melkein kaikesta lukemastani on ollut jollain tasolla hyötyä, erityisesti laskentatoimen peruskurssit, ALV:n ja yritysverotuksen perusteet auttoivat pitkälle.” Alanko odottaa innolla, että pääsee perehdytyksen jälkeen tekemään töitä yhdessä asiakasyritysten kanssa. ”Mulle työ on mielekästä, kun se on monipuolista ja tarjoaa mahdollisuuden kehittyä. Parasta on kun pääsee kehittämään prosesseja paremmaksi ja luomaan jotain uutta. Teknologia tarjoaa tulevaisuudessa (kuten jo nyt!) valtavasti mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen sekä automatisointiin ja haluan olla edistämässä tätä muutosta omalla työpanoksellani. ”

18

KTM Heta Alanko

Nursebuddyn taloushallinnon vastaava ja osa johtoryhmää Liikkeenjohdon konsultti Deloitte 2,5 vuoden aikana NurseBuddylla Alanko oppi valtavasti kaikesta yrityksen pyörittämiseen liittyvästä ja huomasi taloushallinnon kehittämisen olevan aihealue, joka kiinnosti enemmän kuin muut. ”Koen itse, että juuri monipuolinen kokemus, itsenäisesti vedetyt projektit ja vastuut auttoivat nykyisen työn saamisessa. Osittain auttoivat varmasti myös yliopistolla saadut hyvät arvosanat kursseista.”

Vapaalla Heta Alanko viettää aikaa ystäviensä kanssa, urheillessa sekä reissaillessa joko Suomessa tai ulkomailla. Tavoitteena on pitää yllä saksankielen taitoja ja päästä välillä luontoon hengähtämään.

Verokonsultista asiantuntijaksi pörssiyhtiöön Lauri Linnainmaa työskentelee Fiskars Oyj:llä Tax Analystina. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat konsernin sisäisten yritysjärjestelyjen suunnittelu ja toteutus erityisesti verotuksen kannalta. Edellä mainitun päätehtävän lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu erityisesti siirtohinnoittelu, mutta myös verotarkastuksissa avustaminen, veroraportointi sekä lähestulkoon kaikki konsernin verotukseen liittyvät asiat.

Linnainmaan työ liittyy 95% kansainväliseen verotukseen, sillä konsernin veroasiat hoidetaan keskitetysti pääkonttorin Group Tax –tiimin voimin. Työ on siis hyvin pitkälti ympäri maailmaa sijaitsevien yhtiöiden talousosastojen kanssa toimimista ja koordinointia.

KTM Lauri Linnainmaa Verokonsultti EY Tax Analyst Fiskars Oyj

Fiskars on Suomen vanhin yritys, joka on perustettu vuonna 1649. Nykyisin Fiskars on globaali kuluttajatuotteita myyvä pörssiyritys, jonka brändeihin kuuluvat Fiskarsin lisäksi mm. Iittala, Hackman, Arabia, Royal Copenhagen, Gerber ja WWRD. Fiskars on tietynlaisessa muutosvaiheessa, sillä viimeaikaisten yritysostojen jälkeen Fiskars pyrkii yhtenäiseksi kuluttajatuotteiden globaaliksi johtajaksi pelkän brändiholding-yhtiön sijaan. Vanhan ja perinteisen yrityksen muutosvaihe on mielenkiintoista seurattavaa ja työllistää myös veropuolella todella paljon.

”Työssäni tärkeintä on toimiva yhteistyö pääkonttorin controllereiden ja talousosaston, business-puolen johdon, ulkomaisten tytäryhtiöidemme kuin ulkopuolisten konsulttien kanssa. Lankojen käsissä, tai edes näköpiirissä pitäminen korostuu, sillä monet asiat voivat hautautua muiden jalkoihin, ellei niitä itse aktiivisesti edistä. Myös priorisointiin tulee kiinnittää huomioita, sillä kaikkiin asioihin ei vain ole mahdollista vaikuttaa.” ”Näin jälkikäteen ajateltuna laskentatoimea olisi kannattanut lukea vieläkin enemmän. ” Linnainmaa opiskeli pääaineenaan vero-oikeutta ja sivuaineenaan laskentatoimea. Hyödyllisimpänä työelämän kannalta Linnainmaa pitääkin vaihto-opintoja Saksassa, missä opetus oli todella korkeatasoista ja valmensi hyvin kansainvälisen yritysverotuksen tehtäviin. Vaihto-opiskelu paransi kielitaitoa ja opetti, kuinka asioita tehdään ulkomailla. Tietenkin vaihdosta sai paljon hyviä kavereita ja Linnainmaa löysi myös tyttöystävän.

Suurimmat onnistumisen elämykset Lauri Linnainmaa on saanut kun hän on tehnyt oman työnsä hyvin ja samalla pystynyt koordinoimaan muilta vaaditun panoksen siten, että asiat loksahtavat kohdalleen.

Lauri Linnainmaa työskenteli EY:llä verokonsulttina yritysjärjestelyihin keskittyneessä tiimissä runsaat kaksi vuotta. ”Konsulttina työskentely on ehdottomasti paras ponnahduslauta uran alussa ja EY:n jyrkkä oppimiskäyrä mahdollisti siirtymisen yrityspuolelle kohtuullisen nopeasti. ”

19

Ä V I Ä P Ö Y a ikaw

sh nen ki Yo lko ee Dai e P i n Suv trai n sti: Tek itykse keh nin

T N E N I LL yyn

m at: Kuv

I P Y TY

Framery on tamperelainen kasvuyritys, joka valmistaa ja kehittää äänieristettyjä puhelinkoppeja ja työtiloja. Sen tuotteiden avulla voidaan ratkaista erilaisia melu- ja yksityisyysongelmia yritysten toimitiloissa.

Framery on perustettu vuonna 2010 ja sen ratkaisuja voidaan nähdä kymmenien maailman johtavien brändien toimistoissa, esimerkiksi Microsoftilla, Pumalla ja Vodafonella. Yksi puhelinkoppi löytyy tietysti myös boomarien omasta olohuoneesta Bolasta. Meille Framery onkin tullut tutuksi niin yhteistyökumppanina kuin loistavana työnantajanakin.

Kaksi viidennen vuoden opiskelijaamme Elsa ja Henrietta ovat päässeet kokemaan Frameryn arkea työskennellessään siellä myynnin ja markkinoinnin trainee -tehtävissä. Heidän mukaansa kasvuyrityksessä tyypillistä työpäivää on täysin mahdotonta kuvailla, koska sellaista ei yksinkertaisesti ole. Tyypillisempää on työpäivien vaihtelevuus, muutosnopeus ja kasvukipujen hillitseminen - ja toisaalta uuden rakentaminen. Asioita ilmenee nopeasti, prioriteetit ja projektit vaihtuvat.

Vain muutos on pysyvää.

Elsa Ahlfors - Sales Development trainee Olen Elsa Ahlfors ja opiskelen pääaineena yrityksen johtamista, ja sivuaineena strategiaa, liiketoiminnan kehittämistä sekä markkinointia. Tänä kesänä olen päässyt hyödyntämään kaikkia näitä osa-alueita työskennellessäni myynnin kehityksessä Framerylla.

20

Työskentelen

Sales Development traineena myynnin kehitystiimissä. Kansainvälinen tiimi toimii myynnin alla ja tekee tiivistä yhteistyötä sekä ulkoisten että sisäisten sidosryhmien välillä. Myynnin kehitystiimin tehtäviin kuuluvat mm. tehokkaiden työkalujen ja toimintatapojen kehittäminen myyjille ja myynnin johtamiseen, markkinoiden ja toimintaympäristön ymmärryksen siirtäminen operatiiviseen toimintaan sekä asiakas- ja myyntinäkökulman tuominen muualle organisaatioon.

Koska myyntitiimi on kansainvälinen, ja myyjiä työskentelee lähestulkoon ympäri maailmaa, tuo myynti myös tärkeää tietoa eri markkinoiden toiminnasta, yleispiirteistä, ja kulttuurieroista muualle organsiaatioon.

“Jos näkee kehitettävää, on sekä vapaus että vastuu tehdä aloite ja viedä kehitysideaa eteenpäin.” -Elsa

Omassa tiimissäni parasta ovatkin mahtavat ihmiset eri kansallisuuksineen ja taustoineen. Näin pääsee uusien huipputyyppien ja varsinaisen työn lisäksi tutustumaan myös eri kulttuureihin ja niiden tapoihin toimia. Välillä kulttuurierot johtavat myös huvittaviin hetkiin työpaikalla.

Framery kasvaa huimasti, mikä näkyy myös omassa työssäni. Olen kesän aikana päässyt tekemään monia vaihtelevia projekteja. Suurimpana yhtenäisenä kokonaisuutena työhöni on kuulunut sidosryhmäjohtamisen kehittäminen, johon on liittynyt erilaisia projekteja mm. arkkitehtimateriaalien suunnittelua ja tuottamista, niihin liittyvien sertifikaattien selvitystyötä, tiimin sisäisten ja välisten työskentelytapojen kehittämistä mm. digitaalisten työtilojen ja infosivujen kautta. Olen kesän aikana oppinut paljon arkkitehtityöstä, ja päässyt tuomaan tämän suuren sidosryhmän ymmärrystä muuhun organisaatioon.

Lisäksi olen päässyt työskentelemään tiiviissä yhteistyössä muun muassa Markkinoinnin ja IT-tiimin kanssa hakukoneoptimointiin ja nettisivukehitykseen liittyen. Yhteiset projektit ovat parhaita, sillä niissä oppii myös muiden tiimien tekemisestä. Tätä kautta kuulee muiden projekteista ja niihinkin pääsee jakamaan omia ideoitaan. Mielestäni Framerylla jatkuukin yliopisto-opiskelun vapaus ja vastuu - niin projekteissa kuin työyhteisössäkin. Jos näkee kehitettävää, on sekä vapaus että vastuu tehdä aloite ja viedä kehitysideaa eteenpäin. Työntekijöihin luotetaan, ja yleisilmapiiri on lämmin ja avoin.

Henrietta Nummela - Marketing trainee Olen Henrietta Nummela, opiskelen pääaineenani markkinointia ja sivuaineena viestintää ja digitaalista mediaa. Aloitin työni Frameryllä viime toukokuussa ja pääsin Markkinoinnin traineeksi kesätyöhaun kautta. Alun perin Framerylle ei haettu markkinoinnin harjoittelijaa ja olin jo luovuttanut tämän ajatuksen suhteen. Sain kuitenkin puhelun, jossa he kertoivatkin tarvitsevansa markkinointiin lisävoimia kesäksi ja niin päädyin aloittamaan Frameryllä.

Parasta työssäni on ehdottomasti ihanat työkaverit, monipuoliset työtehtävät ja projektit sekä niihin liittyvä vapaus ja vastuu. Työtehtäviini on kuulunut muun muassa tuotekuvausten ja messujen järjestäminen sekä

digitaalisen markkinoinnin ja markkinoinnin prosessien kehittämisen tehtävät Markkinointitiimin tehtävänä Frameryllä on oikeastaan kaikesta ulospäinnäkyvästä sekä yrityksen brändistä huolehtiminen. Tiimimme yhtenä suurimpana tehtävänä on erilaisten tapahtumien ja messujen järjestäminen koordinointitöineen. Olen päässyt työssäni oppimaan paljon uutta ja kehittämään työelämässä tärkeitä taitoja.

Lisäksi olen päässyt mukaan mitä mielenkiintoisimpiin projekteihin, jopa työmatkalle Chicagoon järjestämään NeoCon -messuja.

Haastavinta työssäni on, että Frameryllä on tarjolla suuri määrä mielenkiintoisia projekteja, mutta niistä on pakko karsia, sillä aika ei riitä kaikkeen. Olenkin oppinut priorisoimaan tärkeitä projekteja ja tehtäviä sekä kehittämään itseni johtamista, joka on myös väistämätöntä nopeasti kasvavassa yrityksessä.

Framerylla harvoin on kahta samanlaista tai edes tavanomaista työpäivää, sillä uusia nopeaa reagointia vaativia tehtäviä ilmenee tiuhaan tahtiin. Silti työpäivään kuuluu usein esimerkiksi sähköpostien läpikäynti ja niihin vastaaminen sekä erilaiset työpalaverit, joita pidetään muiden osastojen kanssa yhteistyöprojekteihin liittyen.

Frameryllä onkin hienoa laaja yhteistyö muiden tiimien kanssa. Näin pääsee tutustumaan erilaisiin tiimeihin ja heidän työtehtäviinsä ja oppii ymmärtämään paremmin kokonaiskuvaa yrityksestä. Meillä markkinoinnissa tehdään paljon yhteistyötä esimerkiksi myynnin ja tuotekehityksen kanssa.

21

“Haastavinta työssäni on, että Frameryllä on tarjolla suuri määrä mielenkiintoisia projekteja, mutta niistä on pakko karsia, sillä aika ei riitä kaikkeen” -Henrietta

Tiimien välinen yhteistyö Markkinoinnin ja myynnin välinen tiivis yhteistyö näkyy meidän harjoittelijoiden työssä. Olemme mm. päässeet yhdessä kehittämään konseptia Tampereen pääkonttori -vierailulle eri sidosryhmien kuten loppuasiakkaiden, suunnittelijoiden ja jälleenmyyjien tuotteisiimme tutustumista varten. Tähän projektiin on kuulunut koko prosessin kehittäminen aina sidosryhmätarpeiden kartoittamisesta yhteistyökumppaneiden kontaktoimiseen, materiaalien luomiseen, visuaaliseen suunnitteluun ja prosessin implementointiin asti. Frameryllä tärkeää on jatkuva kehittyminen ja olemme yhdessä päässeet mukaan yrityksen nettisivujen kehittämisprosessiin tuomalla tiimiemme näkemykset esille. Hienointa työssämme onkin se, kuinka paljon on saanut vastuuta, päässyt oikeasti vaikuttamaan ja näkemään työn tulokset konkreettisesti.

Markkinoinnin ja myynnin yhteistyö näkyy myös siten, että myynnin kehitys tuo asiakasrajapinnasta tarpeita, jotka markkinointi ottaa huomioon kaikissa markkinointimateriaaleissa ja ulospäin näkyvässä viestinnässä.

Yhteistyön kautta pääsee näkemään muidenkin tiimien toimintaa ja osaa ottaa huomioon eri näkökulmia. Yrityksissä ongelmakohtana on yleensä tekemisen siiloutuminen erillisiin funktioihin ja olemme huomanneet, kuinka vakavasti Frameryllä otetaan tiedon läpinäkyvä

22

kommunikaatio koko organisaatiossa. Esimerkiksi jokaisen tiimin päätöksenteko on täysin läpinäkyvää. Tällä tavalla jokainen työntekijä saa mahdollisuuden vaikuttaa yrityksen asioihin. Frameryn tiivis yhteishenki ja yhteisöllisyys näkyykin siten, että työntekijät viihtyvät yhdessä myös vapaa-ajalla ja tauoilla. Aloittaessa meille sanottiin, että “Tuntuu kuin tekisi töitä kaverien kanssa”. Vähän aikaa Frameryllä työskenneltyämme voimme hyvin samaistua tähän lausahdukseen.

Kasvuyrityksessä tyypillistä on vain muutos ja nopea tahti. Tämä ei kuitenkaan rajoitu vain Frameryyn tai kasvuyrityksiin, vaan alkaa olla realiteetti toimialasta ja yrityksestä riippumatta. Jatkuva muutos ja nopea tahti vaatii työhyvinvointiin panostamista ja onnellisuuden vakavasti ottamista. Vain onnellisuus voi johtaa menestykseen.

Opiskelija näin onnistut työnhaussa ,

Teksti: Matleena Inget

Työnhaku aiheuttaa monelle opiskelijalle päänvaivaa: ensimmäisen oman alan työpaikan saaminen tuntuu haastavalta, ja lukuisten työhakemusten täyttäminen turhauttavalta. Mitä rekrytointiprosessissa onnistuminen vaatii?

Ey:n

rekrytointikoordinaattori Heta Häkkinen kehottaa seuraamaan työnhakusivuja myös sosiaalisessa mediassa. Työpaikat on helpompi löytää, kun ne pomppaavat suoraan esille esimerkiksi Facebook-feedissä.

LinkedIn korostuu Häkkisen mukaan työnhaussa yhä enemmän. Hyvä profiilin aloittaa hänen mielestään tiivistelmä, joka kertoo selkeästi kuka hakija on, mikä hänen tilanteensa on ja mitä hän tällä hetkellä etsii.

“Ihan jo sillä, että kertoo etsivänsä uusia haasteita ja päivittää sovelluksen etsii työtä -tilaan, voi päästä pitkälle,” Häkkinen toteaa.

Erityisesti loppuvaiheen opiskelijoita Häkkinen kannustaa profiloitumaan LinkedInissä. Sovellus on oiva tapa näyttää, mihin on suuntaamassa ja mikä aidosti kiinnostaa.

Kaikista tehokkaimmin työpaikkoja Häkkisen mielestä löytyy kuitenkin omien verkostojen kautta.

Tämä vaatii hakijalta aktiivista työpaikoista kyselemistä ja uusiin ihmisiin tutustumista. Usein se kuitenkin palkitaan.

“Opiskelijat ovat löytäneet mentorointiohjelmasta hyviä kontakteja, joiden kautta ovat sitten saaneet työpaikkoja ja haastattelupyyntöjä”, Häkkinen vinkkaa verkostoitumismahdollisuuksia.

23

PITUUS JA RAKENNE KUNTOON

Työhakemuksessa Häkkinen korostaa ytimekkyyttä. Sopivan pituinen hakemus on maksimissaan sivun mittainen.

Parhain hakemus on räätälöity alusta loppuun kyseistä työtehtävää varten. Usein opiskelija kuitenkin työtä hakiessaan täyttää lukuisia hakemuksia lyhyen ajan sisällä, ja tällöin tyhjältä paperilta aloittaminen saattaa olla työlästä.

“Lähtisin siitä, että tekisin tosi hyvän pohjan ja rakenteen hakemukselle. Sitten sitä olisi helppoa, nopeaa ja järkevää muokata aina haettavan tehtävän mukaan”, Häkkinen vinkkaa.

Ylipäätään hänestä on tärkeää tiedostaa jokaisen hakemuksen kohdalla, millainen tehtävä on kyseessä, millaista osaamista vaaditaan ja miksi juuri kyseinen hakija olisi paras valinta positioon.

“Oman osaamisen sanoittaminen on todella tärkeää”, Häkkinen lisää.

Työhakemuksen lisäksi myös ansioluettelo on syytä räätälöidä hakuilmoitusta silmällä pitäen. Oma erityisosaaminen pitää tunnistaa ja tuoda esille.

Kokemusta voi töiden ohella kerryttää esimerkiksi järjestötoiminnassa. Vaikkapa ainejärjestöissä voi päästä kokeilemaan tulevia työtehtäviä käytännössä ja testaamaan, millaiset työtehtävät itseä kiinnostavat JARJESTELMALLISYYS KUNNIAAN

Mahdollisia työhaastatteluja silmällä pitäen Häkkinen neuvoo pitämään järjestelmällisesti kirjaa haetuista työpaikoista esimerkiksi Excelissä. Haastatteluun valmistau-

24

tuminen on huomattavasti helpompaa, kun ylhäällä on itse nimikkeen lisäksi esimerkiksi hakuilmoituksen teksti.

Valmistautuminen onkin kaiken a ja o. Taustaselvitys on aina paikallaan ennen haastatteluun osallistumista.

“Selvitä yrityksestä paljon perustietoa. Lisäksi ajankohtaisiin asioihin voi tutustua esimerkiksi yrityksen blogissa”, Häkkinen listaa.

Perehtynyt hakija erottautuu joukosta ja osaa esittää haastattelussa itselleen eduksi olevia kysymyksiä. Kysyä kun ei kannata pelkästään kysymisen ilosta.

“Hyvillä kysymyksillä pystyy osoittamaan omaa mielenkiintoaan ja tehtävään vaadittavaa kypsyyttä.”

Yhtä ainoaa jokaiseen haastattelutilanteeseen sopivaa kysymystä Häkkinen ei suostu nimeämään.

Hakuprosessit ovat aina erilaisia tehtävästä riippuen.

“Ajankohtaiset kysymykset ovat hyviä. Jos yrityksen liiketoiminnassa on esimerkiksi ollut uudelleenjärjestelyjä, voi niistä kysellä”, Häkkinen vinkkaa.

PITKAA PINNAA VAADITAAN

Kilpailu ensimmäisistä oman alan työpaikoista saattaa olla kovaa, mutta Häkkinen haluaa muistuttaa, että etenkin opintojen alkuvaiheessa kaikenlainen työkokemus on arvokasta.

“Voit esimerkiksi päätyä myöhemmin haastavampiin tehtäviin saman toimialan sisällä. Tällöin kyseisen alan asiakaspalvelua tehneenä si-

nulla on jo runsaasti tarpeellista tietämystä”, Häkkinen perustelee.

Hän myöntää, että ajoittain työnhaku vaatii pitkää pinnaa. Järjestelmällisyydellä ja huolellisuudella työnhausta voi kuitenkin tehdä siedettävämpää, ja tuloskin on yleensä parempi.

Häkkinen nostaa esille kaksi työnhakua helpottavaa seikkaa: tutkimusaiheet ja trainee-ohjelmat.

Kandidaatin tutkielman ja etenkin gradun aiheilla voi profiloitua tietyn aiheen tuntijaksi. Häkkinen itse on tutkinut työnantajamielikuvaa ja onkin EY:llä mukana työnantajabrändäyksessä.

Trainee-ohjelmat ovat hänen mukaansa puolestaan hyviä väyliä kohti oikeaa työpaikkaa: kattavaa kokemusta ei vaadita, vaan yleensä etsitään oikeanlaista asennetta.

Ensimmäisten oman alan työpaikkojen jälkeen Häkkinen kuitenkin uskoo valoisamman tulevaisuuden koittavan. Tällöin kokemus, profiloituminen ja verkostot ovat yhä arvokkaampia.

Alumnihenkilökuva

Nyrkit kohti tilinpäätöstä VapaaBoomarin toimitus haastatteli erittäin ansioitunutta Boomin alumnia, nykyistä kauppatieteiden maisteria ja talouspäällikkö Terhi Jutilaa.

Nykyisessä työpaikassani Moore Stephens Rewinet Oy:ssä olen toiminut valmistumisestani lähtien eli tammikuusta 2011 KHT-tilintarkastajana. Syksyn taitteessa aloitan uudessa työnkuvassa, talouspäällikkönä samassa yrityksessä. KHT tilintarkastajana työtehtäviini kuuluivat lakisääteisten tilintarkastusten tekeminen omille ja yhtiön asiakkaille. Alalle tyypillisesti kevät on kiireisintä aikaa ja syksyllä keskitymme tilikauden aikaisiin tarkastuksiin ja murtotilikautisiin yhtiöihin.

Tämän hetkisen asemani saavuttamiseksi suunnittelin heti opintojen alkuvaiheessa, että suoritan KHT-tutkintoon vaadittavat opinnot ja teen mahdollisimman paljon taloushallinnon töitä, jotta ymmärrän kunnolla tilinpäätöksen ja osaan myöhemmin tarkastaa muiden tekemää työtä.

Teksti: Mona Sundell Kuvat: Terhi Jutila, Bulgaria Boxing Federation

“Jos jotakin tekisin vielä toisin, niin opiskelisin pidempään ilman täyspäivätöitä”

KHT-tilintarkastaja 2015 Kauppatieteiden maisteri 2011 Yliopiston ylioppilaskunnan talousjaoston jäsen 2007-2009 Boomin talousvastaava 2006 Nesu-Boomin rahastonhoitaja 2005 Boomin sijoitustoimikunnan jäsen 2005 Tutor 2005 Smurffimamma 2004 Ansiomerkit: 2016 Suomen Nyrkkeilyliiton pronssinen ansiomerkki 2016 Tampereen Voimailuseuran hopeinen ansiomerkki 2014 Kokoomuksen sininen leijona 2011 Tampereen Voimailuseuran pronssinen ansiomerkki 2009 Kokoomuksen vihreä leijona

25

Opiskeluaikoina aloitin alaan liittyvän työurani Gylling Accountingilla kirjanpitäjänä, josta jatkoin Crocs Nordic Oy:lle Financial assistentiksi ja myöhemmin Retail Financial Analystiksi. Näitä töitä hakiessa auttoi kokemus talousvastaavan töistä Boomista. Työuran suurin saavutus tähän mennessä oli KHT –tutkinnon suorittaminen ensimmäisellä kerralla vain viisi päivää ennen toisen lapsen laskettua aikaa.

Yliopistolla opiskelin pääaineenani yritysjuridiikkaa sekä sivuaineina laskentatoimea ja vero-oikeutta. Myös kieliopintoja tein ahkerasti englanniksi, ruotsiksi, ranskaksi ja venäjäksi. Mikäli jotain valitsisin toisin, niin opiskelisin enemmän venäjää.

Töiden lomassa toimin kansainvälisenä kahden tähden nyrkkeilytuomarina ja kierrän sekä maailmalla että Suomessa tuomaroimassa olympiatyylin nyrkkeilyä. Lisäksi urheilen monipuolisesti, kuten juoksen, pyöräilen, jumppaan, uin ja harrastan erilaisia yleisurheilun heittolajeja. Vapaa-ajallani pyrin siis tekemään kaikkea mahdollista missä saa hien pintaan ja hyvän olon. Toki myös perheelle ja lapsille jää aikaa.

Tänä kesänä kokeilin ensimmäistä kertaa lyhyen matkan verran triathlonia ja olin innoissani uudesta lajista. Pidän itseni haastamisesta erilaisissa tilanteissa ja haluan kokeilla kaikkea. Sen vuoksi aikanaan toimin Boomissakin aktiivisesti kaikessa mahdollisessa, enkä päivääkään ole sitä katunut. Boomin aikana verkostoitumisesta on ollut hyötyä myös työelämässä ja urheilumaailmassa.

Itselle tärkeintä on ollut oppia ymmärtämään se, että elämästä saa nauttia myös opiskeluelämän jälkeen ja kaiken ei tarvitse olla vain työntekoa. Olen päättänyt yhdistää työn, perhe-elämän ja nyrkkeilyn. Kun tekee vapaa-ajalla sitä mitä rakastaa, on helppoa saada sama into myös välillä pakostakin vastaan tuleviin ei-niin-aina-helppoihin työpäiviin. Toivonkin, että tulevaisuudessa pystyn yhdistämään oman intohimoni, nyrkkeilyn ja työn. Suuri haave on olympialaiset nyrkkeilytuomarina, mutta sen saavuttaminen on haastavaa.

Boomin tukisäätiön 50-vuotisjuhlarahastoon on mahdollisuus jokaisella vielä vuoden loppuun asti tehdä lahjoituksia ja tukea kauppatieteiden opiskelua. Jo pienellä lahjoituksella saa hyvää aikaan ja oman nimen Bolan seinään tulevaan kunniatauluun. Boomin tukisäätiön kautta saat myös edullisimmin gradun rahoituksen hoidettua. Kannattaa siis ehdottomasti olla mukana! www.boomi.fi/tukisaatio

Aikajana työurasta 2004 ylioppilas Tampereen lyseon lukio 09/04 Tampereen yliopisto, pääaineena juridiikka.

05/05-09/05 Särkänniemi Oy ajolaitevastaava 05/06-09/06 Gylling Accounting Oy 04/07-03/08 Gylling Accounting Oy 09/08 Kauppatieteiden kandidaatti 04/08-12/08 Crocs Finland Oy Financial Assistant 01/09-02/09 KPMG Oy avustava tilintarkastusassistentti 03/09-08/10 Crocs Nordic Oy Retail Financial Analyst 09/10-12/10 Gradun tekeminen 01/11 KTM 01/11-> Moore Stephens Rewinet Oy 09/15 KHT-tutkintotentti 12/15 KHT-vala

– Asu kuin kotonasi Boomareiden oma huoneistomajoitusyritys 2ndhomes Tampere Oy tarjoaa kodinomaista majoitusta Helsingissä ja Tampereella. Osakeyhtiössä ovat osakkaina Joonas Sipilä, Markus Sipilä, Otto Vainio sekä Tuomas Välimäki. VapaaBoomarin toimitus pääsi haastattelemaan nuoria yrittäjiä ja kyselemään vinkkejä yrittäjyydestä haaveileville.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Markus Sipilä, Otto Vainio ja Tuomas Välimäki.

Kuvasta puuttuu Joonas Sipilä.

Teksti ja kuvat: Elise Sivonen

27

Mistä idea oman yrityksen, 2ndhomes Tampere Oy:n perustamiseen syntyi?

”Jos sen haluaa tiivistää kliseisesti, voisi liikeideamme olla: asu kuin kotonasi”, Vainio toteaa.

”Olimme vuokranneet omia kämppiämme Airbnb:ssä, jonka pohjalta mietimme, että voisikohan tätä tehdä isommin”, Markus Sipilä kertoo.

”Hotelli on kuitenkin aina hotelli, yrityksemme on siis erinomainen ratkaisu niille, jotka haluavat viettää asunnossa myös aikaa, laittaa ruokaa ja rentoutua”, Sipilä kuvailee. ”Nyt kohtaamme kilpailuaste 2.0:n, jolla kilpaillaan laadusta. Markkina on suhteellisen täynnä, ja meidän kilpailuetumme on siinä, että tarjoamme laadukasta majoituspalvelua.” Vainio kertoo.

”Siinä tulivat sitten vastaan verotuskysymykset kun mietimme, että tekisimme tätä helpommalla yritysmuodolla.

Se ei kuitenkaan meidän kohdallamme ollut mahdollista tai järkevää, joten hylkäsimme idean”, Vainio lisää. ”Oman osakeyhtiön perustaminen osoittautui helpommaksi ja toteutuskelpoisemmaksi lainalaisuuksien ja verotuskysymysten kannalta.”

Jo vuoden 2017 alussa boomarinelikko mietti yhdessä liiketoimintaan oleellisesti liittyviä vakuutuskysymyksiä, ja tuolloin perustettiin myös poikien yhteinen Whatsapp-ryhmä.

He kertovat liiketoiminnan vakuuttamisen olevan hankalin reunaehto, sillä harva vakuutusyhtiö tunnustaa tällaisen liiketoiminnan ja hyväksyy sen validiksi vakuutettavaksi liiketoiminnaksi.

Alussa he eivät tuntuneet löytävän hyvää ja järkevää väylää tehdä alan liiketoimintaa. Markuksen veljen ryhtyessä miettimään samaa juttua, he löysivät yhteisen sävelen sekä oikeita kontakteja, jotka mahdollistivat vakuutuksen saamisen. Tampereen liiketoimintaa pyörittävä osakeyhtiö perustettiin vuoden 2018 alussa, minkä jälkeen tämän boomarinelikon yrityksen kasvu on ollut huima. Helsinkiin ensimmäiset asunnot tulivat jo ennen Tamperetta, jonne ensimmäinen kämppä saatiin maaliskuun lopussa. 2ndhomesilla on Tampereella tällä hetkellä 12 asuntoa ja Helsingissä lähes 30.

Miten kuvailisitte liikeideaanne?

2ndhomesilla on laaja valikoima asuntoja työmatkaajalle sopivasta yksiöstä aina perheille ja isommille porukoille sopiviin huoneistoihin. Monimuotoinen valikoima asuntoja takaa sen, että jokaiselle on jotakin. 2ndhomesin asunnot ovat viihtyisästi ja modernisti sisustettuja hyvinvarusteltuine keittiöineen.

Asunnot ovat erittäin hyväkuntoisia ja asiakkaille kerrotaan kaikki tärkeät tiedot asunnosta etukäteen. Sisustus ja kuvat asunnoista ovat hyvin tärkeässä roolissa asiakkaiden tehdessä valintaa. 2ndhomesin brändiin liittyy tietty laatustandardi: ihmiset tietävät, millaista laatua he tulevat saamaan. ”Kodinomainen kokemus, jossa kaikki toimii niin kuin pitää. Näihin asuntoihin ei liity mitään epävarmuustekijöitä, kuten moniin Airbnb-asuntoihin saattaa liittyä”, Sipilä kuvailee.

”Jos emme tuntisi toisiamme, kritiikin antaminen ja vastaanottaminen olisi täysin erilaista ja se saattaisi aiheuttaa konflikteja” – Otto Vainio Miten kaveruksilla on lähtenyt liiketoiminta rullaamaan? Entä onko siitä ollut hyötyä tai haittaa, että tunnette toisenne jo ennestään? ”Monesti sanotaan, että älä lähde perustamaan kavereiden kanssa yritystä, mutta olen ihan eri mieltä. Silloin voi sanoa toisille kaiken suoraan ja pystyy luottamaan toisiin täysin.”

Välimäki kertoo.

Näillä nuorilla miehillä on yritystoimintaan tarvittavaa osaamista jokaiselta osa-alueelta, ja heille ovatkin osaamisen mukaan jakautuneet myös tehtävät yrityksessä. ”Markus ja Joonas ovat erinomaisen taitavia rahoituksessa ja laskennassa. Sitten taas Tuomas ymmärtää laajaa konseptia todella hyvin sekä miettii liiketoimintaideaa ja sen kehittämistä, strategista verkostoa, mikä on auttanut todella paljon. Ja meikäläinen on markkinointihessu”, Vainio naurahtaa.

”Tiedämme toistemme taustat, miten reagoimme erilaisissa tilanteissa, millaisia persoonia olemme. Tiedämme saman tien toimiiko tämä vai ei”, Sipilä kertoo. ”Jos emme tuntisi toisiamme, kritiikin antaminen ja vastaanottaminen olisi täysin erilaista ja se saattaisi aiheuttaa konflikteja”, Vainio jatkaa.

Nuorilla yrittäjillä ei ole tullut missään vaiheessa mitään ongelmia osakassopimuksiin liittyvissä asioissa. He ovat sopineet alussa kaikki taloudelliset asiat ja kunkin panoksen. Kaikille on ollut alusta saakka selvää, mitä kukin tekee, eikä siitä ole tullut vastaan mitään ongelmia. ”Pojat ovat tunnollisia ja kovia tekemään töitä. Kaikki ovat ihan satasella mukana tässä”, Sipilä toteaa.

Entäpä mitä tulevaisuudenodotuksia nuorilla yrittäjillä on? ”Lähitulevaisuudessa katsomme ensin, miten talvi tulee sujumaan. Se määrittää jäämmekö Tampereelle”, Välimäki kertoo. ”Ideana löytää mahdollisimman pitkäaikainen ja pysyvä toimintamalli, pitkäaikainen mahdollisuus toimia Tampereella, ja tehdä voittoa. Tampere on kuitenkin kasvava kaupunki, jonne rakennetaan koko ajan. Täällä käy turisteja ja liikematkailijoita ympäri vuoden.”

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että 2ndhomes Finland olisi isoin toimija huoneistopuolella. Villejä visioita Pohjoismaiden valtaamisesta boomarinelikolla ei ole, vaan he näkevät, että Helsinki ja Tampere ovat ne kaupungit Suomessa, joissa tämä toiminta kannattaa. Tavoitteena on nousta kilpailijaksi Scandicin ja S-ryhmän hotellien rinnalle niin, että asiakkaat vertailisivat vaihtoehtoja ja valitsisivat mukavaa ja kodinomaista asumista halutessaan 2ndhomesin asunnon. ”Haluamme tehdä kasvumme siten, että jokainen lisäkämppä portfolioomme on laadukas”, Vainio kertoo. ”Diilien hankkiminen vie kuitenkin paljon aikaa ja rahaa.

Vaatii aika isot summat, että tätä toimintaa pystyy pyörittämään.”

Entä olisiko boomareilla vinkkejä yrittäjyyteen lähtemisestä haaveileville? ”Lainarahaa pitää uskaltaa ottaa! Kun sinulla on hyvä tiimi ja validi liikeidea kasassa, niin yrittäjyyteen kannattaa rohkeasti lähteä”, Sipilä kannustaa.

Ison operatiivisen toiminnan opettelu vaatii aikansa ja liiketoiminnan arvoketju vaatii päivittäistä toimintaa. 2ndhomesinkin arvoketju on huomattavan pitkä ja muuttuvia osia matkalla on paljon. Jos jokin arvoketjun osa ei toimi, näkyy tämä laskuna perässä. Tarvitaan siis riittävästi kassavirtaa, että yritys voi vastata äkillisiin kulueriin. ”Ystävien kanssa yrittäjyyteen lähtemisessä pitää olla kuitenkin kylmän rationaalinen, ja pohtia tarkasti, onhan kaikilla tarvittavaa liiketoimintaosaamista”, Välimäki jatkaa. ”Ollaanhan me boomarit aika homogeenista porukkaa.

Tähän kouluun ollaan jonkin meitä yhdistävän tekijän takia päädytty. Me olemme jo vuodesta 2013 saakka toimittu yhdessä boomissa, käyneet samoissa saunailloissa ja jo smurffisyksynämme heittäneet ilmoille ideoita yrityksen perustamisesta!” Sipilä naurahtaa. ”Boomissa ystäväporukasta löytyy liiketoimintaymmärrystä jo valmiina!”

Nuoret miehet korostavat yhdessä verkostojen tärkeyttä, sillä helpottavat ja nopeuttavat yrityksen perustamista ja liiketoiminnan vauhtiin saamista huomattavasti. ”Yrittäjänä töitä riittää 24/7. Se onkin yrittäjyyden hyvä tai huono puoli, miten sen itse haluaa nähdä”, Sipilä muistuttaa.

Välimäki neuvoo testaamaan markkinaa esimerkiksi kavereilla, kokeilemaan, onko uudelle idealle kysyntää ja laskea, voisiko se olla kannattavaa. Testausta voi tehdä esimerkiksi päivätöiden sivussa, kuten 2ndhomesin pojat ovat tehneet. On myös ymmärrettävä taustat ja taustapuitteet, sekä millä ja millaisella pelikentällä pelataan. ”Jos idea ei kanna, niin se on silti kokemus!” Välimäki kannustaa. ”Rohkeasti vain validin idean ja toimintamallin kanssa markkinoille, sillä yrityksessä näkee ja kokee paljon sellaista, mitä ei missä tahansa työpaikassa pääse kokemaan.”

”Lainarahaa pitää uskaltaa ottaa! Kun sinulla on hyvä tiimi ja validi liikeidea kasassa, niin yrittäjyyteen kannattaa rohkeasti lähteä” - Markus Sipilä

29

VB testaa: Business lunchin’ Yritysnumeron teemalle uskollisena tämänkertainen VB testaa keskittyy työssäkäyvän boomarin monenkirjavaan lounasvalikoimaan. Kattaaksemme lounasvaihtoehdot mahdollisimman monipuolisesti, VB testasi 2x työpaikkaravintolaa ja 2x omaa evästä.

TYÖPAIKKARAVINTOLAT X 2 Eeppinen taisto Tampereen Hatanpään valtatien työpaikkaravintoloiden välillä ratkaistaan N-Y-T, nyt kun Valtatie 30 ja Juvenes Saarni ottavat toisistaan mittaa VB:n piinkovassa arvostelussa. Jos et vielä näiden ruokien takia hingu työelämään niin emme tiedä miksi!

VB arvosana: 575

Valtatie 30 Valtatie 30 on boomareiden keskuudessa jopa kulttimaineen arvon saavuttanut Fazerin ravintola Hatanpään valtatien varressa, johon lukuisat työntekijät muun muassa Verohallinnolta ja LähiTapiolasta suuntaavat lounaalle sammuttamaan nälkänsä. Lukuisat jäärät ovat vuosien varrella peräänkuuluttaneet tämän ravintolan mahtavuutta, joten toimituksen oli pakko kokea tämä spektaakkeli omin makuaistein. Eikä pettymyksiä koettu: Valtatie 30:n buffet-tyylinen linjastolounas (rajoituksia harvoin), salaattipöytä ja hintaan kuuluva jälkiruoka tai kahvi antavat 9,40 eurolle vastinetta. Linjaston lisäksi “Valtsulla” on päivittäin auki Bistro, josta voi valita itselleen perinteisemmän pizzan tai burgerin!

Juvenes Saarni

VB arvosana: 4/5

Juvenes Saarni sijaitsee kilpailijansa tavoin Hatanpään valtatiellä ja on esimerkiksi monen Vakuutusyhtiö Turvassa työskentelevän suosikkilounaspaikka. Saarni sijaitsee kauppakeskus Ratinan vieressä, joten jos lounastunnilla jää ylimääräistä aikaa, voit piipahtaa pienelle shoppailukierrokselle. Tämä ei tosin ole opiskelijan lompakolle se järkevin valinta.

Juvenes Saarni tarjoaa jokaiselle jotain: Salaattipöytä, linjastolounas mallia buffet sekä kattava valikoima erilaisia leipiä. Laadukkaan linjastolounaan hinnaksi tulee 9,90 €, mutta pientä miinusta VapaaBoomarin toimitus antaa Saarnille siitä, ettei jälkiruoka kuulu hintaan…

P.S. Jos työmatkasi vain sallii, suosittelemme lounastamaan aina silloin tällöin myös yliopistolla! Opiskelijahintaisen 2,60 € lounaan nauttimisen jälkeen voit piipahtaa Bola-kahveille ja vaihtaa kuulumisia opiskelijatovereidesi kanssa.

30

OMAT EVÄÄT X 2 Jos lähimailla ei kuitenkaan ole yhtäkään lounaspaikkaa tai työpaikka ei tarjoa ruokaa työntekijöilleen, omien eväiden syöminen on ainoa vaihtoehto ravita itseään kesken työpäivän. Omia eväitä voi töissä olla kahdenlaisia: itse valmistettuja ja muovirasiaan pakattuja tai kaupan hyllyltä aamulla ennen työvuoron alkua napattuja. Monipuolisimman kokemuksen saat, kun hyödynnät vaihtoehdoista molempia, etkä tyydy vain kategorioista toiseen.

Omat eväät: Plussat: Kun valmistat itse evääsi, tiedät täsmälleen mitä ruoka sisältää. Jos siis olet esimerkiksi allergikko tai muuten vain ravintoarvojasi tarkkaileva boomari, on tämä vaihtoehto sinulle erinomainen. VB suosittelee valmistamaan useamman annoksen kerralla, jotta säästät sähköä ja omaa aikaasi seuraavien arkipäivien vapailta tunneilta.

Omia eväsrasioita kuljettamalla olet myös trendikkään ekologinen: et synnytä läheskään niin paljon roskaa, kuin eineksiä joka päivä kuluttamalla.

Miinukset: Omien eväiden valmistaminen vaatii aikaa ja suunnittelua, joten jos et siis ole tarkka siitä mitä syöt vaan ennemminkin vapaa sielu, suosittelemme skippaamaan tämän vaihtoehdon. Itse valmistetut eväät saattavat myös alkaa kyllästyttämään ennen pitkää: kun mussutat samaa makaronilaatikkoa jo viidettä päivää putkeen, saatat kaivata hieman vaihtelua viikon ruokalistaasi.

”Yhtenä päivänä voit nauttia pasta bolognesea italialaisittain ja seuraavana supisuomalaista lihaperunasoselaatikkoa” Valmisruuat: Plussat: Eineksiä kuluttamalla säästät omaa aikaasi ja voit joka päivä kokea uuden kulinaristisen elämyksen kokeilemalla eri annosta lähikauppasi valikoimasta. Yhtenä päivänä voit nauttia pasta bolognaisea italialaisittain ja seuraavana supisuomalaista lihaperunasoselaatikkoa, the choice is up to you! Valmisruokia on nykyään myös monen hintaisia, joten opiskelijabudjetillekin sopivia vaihtoehtoja varmasti löytyy.

Miinukset: Valmisruoat ovat kauan olleet suurennuslasin alla niiden sisältämien epäterveellisten lisäaineiden ja ravintoaineiden johdosta. Viime vuosina kaupan hyllyille on kuitenkin saatu hieman terveellisempiä vaihtoehtoja ja lisäaineiden käyttöä on osassa tuotteista vähennetty, näistä esimerkkinä Atrian Balanssi-ateriat. Valmisruokatuotteiden pakkaukset sisältävät myös suuren määrän roskaa, jonka takia ne eivät ehkä sovellu jokaisen päivän ruokavaihtoehdoksi. teksti: Irina Kirvesmäki kuvat: Mona Sundell, Niko Pankka, Irina Kirvesmäki

31

Tamperelaisen startup-yrittäjyyden lippulaivatapahtuma Steam Festival on uusi, alkuvaiheessa oleville startup-yrityksille suunnattu tapahtuma Tampereella. Osallistuvan yrityksen liiketoiminnan ei tarvitse olla valmiiksi hiottu, vaan riittää, että on hyvä idea ja tiimi kasassa. Stream Festival kokoaa monia yritysmaailman edustajia saman katon alle, joten päivän kestävä tapahtuma on täynnä merkityksellistä verkostoitumista Hiedanrannan Kuivaamossa.

Tribe Tampere on tuonut Tampereen startup –henkisiä ihmisiä yhteen ja ollut tuottamassa tapahtumia kuten TribeX ja Startup World Cup, joista jälkimmäinen pidettiin Pakkahuoneella huhtikuussa 2018. Nyt samoja tekijöitä on mukana järjestämässä Tampereen tähän mennessä suurinta startup-tapahtumaa. Stream Festivalista on tarkoitus tulla vuosittainen tapahtuma ja tämän lokakuun Stream on kickoff uudelle konseptille. ”Tampereella paljon pöhinää, mutta tällaista tapahtumaa ei ole vielä ollut. Stream festivalin voisikin kuvailla olevan tamperelaisen startup-yrittäjyyden lippulaivatapahtuma”, Valtteri Perämäki, Stream Festivalin myyntitiimin jäsen kertoo.

Valtteria oli jo pitkään kiinnostanut, miten Tampereen startup-scene toimii, ja kaverin vinkistä hän päätti lähteä mukaan tekemään tapahtumaa. Perämäki työskentelee myynti- ja markkinointitehtävissä, ja on muun muassa hoitanut tapahtuman kumppanuuksia. Ydinporukassa on 12 tekijää, jotka vastaavat sisällön tuotannosta, ja myyntiporukassa kolme henkilöä. ”Järjestäjätiimiin haetaan vielä tekijöitä, joten kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan!” Perämäki kannustaa. Hä-

nellä itsellään on aiempaa kokemusta ja pohjakäsitystä Slushista, jonka pikkuveli Stream Festival tavallaan on.

Yritykset hakevat mukaan hakemuksella, joista 15 esivalittua startupia pääsee mukaan arviointiin, jossa testataan miten heidän tiiminsä toimii. Tämä auttaa startupeja näkemään alueet, joihin tulee keskittyä ja joita tulee kehittää. ”Todella moni startup kaatuu siihen, ettei tiimi toimi.

Hyvä tiimi on hyvän startupin ytimessä, ” Perämäki toteaa.

Mukana on laaja-alaisesti erilaisia startupeja trendikkäine liikeideoineen, joita löytyy terveysteknologiasta ja tekoälyyn. Kohdeyleisöä ovat enkelisijoittajat sekä startupit eri puolilta Suomea, joille halutaan näyttää, että Tampereellakin stratup-kulttuuri voi hyvin. Tapahtuma on suunnattu myös opiskelijoille, sillä joiltain yrityksiltä puuttuu hyviä tiimiläisiä, joita Streamissa rekrytään mukaan. Osaamista tarvitaan sekä bisnespuolelta että it-puolelta.

Streamiin on saatavilla lippuja myös opiskelijahintaan, joten laita ylös päivämäärä 9.10. ja saavu paikalle fiilistelemään startup-tunnelmaa. Tapahtuma on osa Tampere Smart City Weekiä, jolloin Tampereella tapahtuu paljon muutakin Hämeenkadun Appron lisäksi!

Stream Festival 09.10.2018 klo 9:00-20:00 @Hiedanranta – Kuivaamo Tehdaskartanonkatu 24, 33400 Tampere https://streamfestival.org/

32

BOOMILOOKS

Mikä Dress Code?

Kun boomari toisensa jälkeen vapautuu ryöhaalareista ja elintarvikemyymälän fleecepaidoista, on aika päivittää vaatekaapin sisältö siistiin sisätyöhön sopivaksi. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita Suitsin tai Mad Menin pukukoodien omaksumista, vaikka allekirjoittaneella saattaakin olla paha tapa täyttää työvaatekaappiaan kotelomekoilla ja korkokengillä.

” Etenkin alussa kiinnitin muiden työpukeutumiseen paljon huomiota hahmottaakseni, miten toimistolle kuuluisi pukeutua.”

-Elina Kahri

Sopivaa työpukeutumista on hankala määrittää, sillä jokaisessa yrityksessä pukukoodi luodaan lopulta sisältä käsin. Monilla on vahvojakin mielipiteitä siitä, saavatko olkapäät ja varpaat näkyä tai onko kauluspaita ainoa oikea paita. Eräällä keskustelupalstalla kuitenkin tiedettiin asiantuntevasti, että hameenhelman pitäisi olla sen verran pitkä, etteivät alkkarit näy. Tärkeintä on kuitenkin viihtyä vaatteissaan ja pysyä sisäisen pukukoodin rajoissa, tai ehkä ihan vain hieman siellä rajojen ulkopuolella.

Elina Kahri, Töissä Metsä Tissuella markkinoinnin kesätyöntekijänä ”Työpaikallani pukukoodi on jotain tiukan ja ei-tiukan välillä ja tuntuu, että monet valitsevat fiiliksen mukaan laittavatko farkut ja lenkkarit vai esimerkiksi mekon ja korkkarit. Pukeutuminen ei juurikaan eroa eri työtehtävien mukaan vaan tyyli riippuu kunkin henkilön omasta persoonasta. Etenkin alussa kiinnitin muiden työpukeutumiseen paljon huomiota hahmottaakseni, miten toimistolle kuuluisi pukeutua.”

Sami Vuorimäki, Töissä V2B Videoviestinnällä konsultoivana myyjänä

Yksi uratavoitteistani on kuitenkin edetä tasolle, jossa voin käydä asiakkaiden kanssa tärkeitä neuvotteluja lippis päässä ja addut jalassa.”

-Sami Vuorimäki

”Työnkuvani sisältää prospektointia, tapaamisten sopimista puhelimitse sekä varsinaisia myyntitapaamisia asiakkaiden luona.

Toimistopäivinä tykkään pukeutua rennosti ja toteuttaa itseäni pukeutumisen avulla. Meillä on toimistolla ihan vapaa pukukoodi, ja jengi pukeutuukin aika persoonallisesti.”

Sekä Elina että Sami pukeutuvat töihin sen mukaan, millainen päivä on tiedossa. ”Jos ei ole tapaamisia voin hyvin olla siisteissä normivaatteissa ja lenkkareissa, mutta jos on tärkeä tapaaminen, tykkään laittaa vähän siistimmät vaatteet. Mulla on aina myös vaihtokengät työpisteellä, jotka voi pistää jalkaan tarpeen tullen”, Elina kertoo.

Sami on samoilla linjoilla. ”Kun käyn asiakkaiden luona, pukeudun vähintään bleiseriin ja kauluspaitaan, usein myös pikkutakkiin. Erityisesti nuorena pukeutumisella voi lisätä uskottavuutta ja luoda kuvaa asiantuntijuudesta. Yksi uratavoitteistani on kuitenkin edetä tasolle, jolla voin käydä asiakkaiden kanssa tärkeitä neuvotteluja lippis päässä ja Addut jalassa.”

Teksti & kuvat: Tanja Väisänen 33

Teksti: Ida Kankaanranta

N Ä R E E N J U U R EL L A

Käki kukkui metsän siimeksessä. Honkanen hellitti otteensa vesuristaan ja laski käen kukunnan lupaavan hänelle pitkää ikää, pitkää kuin nälkävuosi. ”Ehtii vielä päätehakkuunkin näkemään”, tuumi Honkanen ja jatkoi pinta-alaltaan suomalaisittain tarkalleen keskimääräisen, 30,1 hehtaarin suuruisen metsäpalansa harvennusta.

Metsät humisevine honkineen ovat Suomen vihreä kultavaranto ja mitä perinteisin koko kansan sijoituskohde. Suomen Metsäyhdistys ry:n mukaan jopa 60 % Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa.

Metsänomistajia on maassamme tällä hetkellä noin 632 000, ja yli kahden hehtaarin metsätiloja noin 347 000. Omistaakseen metsää tai päästäkseen osalliseksi metsätalouden nousukiidosta ei tarvitse välttämättä lähteä kiinteistökaupoille, yhtä hyvin sijoituksen voi tehdä metsäyhtiöön tai metsärahastoon.

Aikaisemmin metsänomistus keskittyi lähinnä maanviljelijöille, mutta nykyään metsää omistavat kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista. Honkanenkaan ei ole metsuri tai viljelijä, hän on itse asiassa lääkäri, joka ammattikunnalleen epätyypillisesti ei innostu golfista, vaan viettää mieluummin aikaansa keskellä korpea Husqvarnan oranssiin haarniskaan sonnustautuneena.

34

Viidenkympin villityksessään Honkanen ei myöskään hurahtanut Harley Davidsoneihin, mutta osti sen sijaan traktorimönkijän, Polariksen, jos tarkkoja ollaan, koska joku härveli olla pitää.

Metsä on suhteellisen turvallinen sijoituskohde, jonka omistamiseen liittyvät riskit ovat tavallisenkin kansalaisen hallittavissa. Metsätilan arvoon vaikuttavat useat tekijät, eikä pelkkä hehtaarimäärä vielä kerro tilan arvosta. Esimerkiksi puuston ikä ja kunto, maaston muodot, tilan sijainti, tiestö ja alueella kasvavat puulajit määrittävät palstan hintaa merkittävämmin kuin pelkkä pinta-ala. Maapohjan hinta voi olla välillä 200-400 € per hehtaari, mutta korkealuokkainen puusto voi lisätä arvoa jopa kymmenellä tuhannella hehtaaria kohden. Sijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä suuria tuottoja joutuu odottamaan vuosikymmeniä, vaikkakin jo harvennushakkuut tuovat metsänomistajalle tuloja. Luonnonvarakeskuksen Puuntuotannon sijoitustuotto- tilastojulkaisun mukaan vuonna 2017 reaalinen sijoitustuotto oli keskimäärin reilut 6 %, mutta tuottoprosentit vaihtelevat vuosittain voimakkaasti taloussuhdanteiden ja puun kysynnän mukaan.

“Metsä on suhteellisen turvallinen sijoituskohde, jonka omistamiseen liittyvät riskit ovat tavallisenkin kansalaisen hallittavissa.”

Honkanen istahti vuosia sitten istuttamansa metsäkuusen juurelle ja kaivoi korvapuustin repustaan. ”On komia näre, tulee hyvä tukki tuosta vielä. Tekevätköhän siitä Kiinassa kirjahyllyn ja myyvät hyvään hintaan”, hän tuumi sokeria suupielissään. Älkää antako ulkoisen olemuksen hämätä: Honkanen on piinkova businesshenkilö, joka tietää mistä raha tulee ja minne se menee.

Honkasen rahat kasvavat puussa.

Metsäyhtiöiden tulos perustuu mittavaan tuotevalikoimaan ja laajoihin vientimarkkinoihin. Koska paperin kysyntä vähenee vauhdilla, alan on uusiuduttava ja löydettävä uusia ansaintamahdollisuuksia. Metsäala on riippuvainen maailmantalouden kehityksestä ja ulkomaille suuntautuvasta viennistä, ja alavireinen taloustilanne tärkeimmissä vientimaissa heijastuu herkästi myös kotimaahan.

Merkittävimpiä suomalaisen metsäteollisuuden vientimaita ovat esimerkiksi Saksa, Britannia, Ranska, Kiina, Yhdysvallat, Egypti, Algeria ja Japani.

Metsäyhtiöt tuottavat esimerkiksi sahatavaraa, sellua, paperia, kartonkia ja insinööripuutuotteita, kuten viilu- ja liimapuuta ja monikerroslevyjä. Eri tuotteiden kannattavuuteen vaikuttavat suhteellisesti eniten hieman eri asiat, esimerkiksi sellun kannattavuuteen myyntimäärillä on suurempi vaikutus kuin paperin kohdalla, jonka kannattavuus nojaa ennemminkin markkinahintoihin.

Kiinaan vietävästä sahatavarasta noin 70 % on kuusipuuta, jota käytetään erityisesti huonekalujen raaka-aineena. Maan keskiluokka kasvaa ja vaurastuu, mikä lisää laadukkaiden huonekalujen kysyntää. Havusahatavaran kulutus on noussut maassa noin 16 % ja tuonti jopa 20 % vuodessa. Jo nyt suurista vientimääristä huolimatta Suomen osuus Kiinan tuonnista on vain noin 6 %, kun taas Venäjän osuus hipoo 50 prosenttia.

Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan viedään erityisesti mäntyä, ja rakentamisen suhdannevaihtelut vaikuttavat kysyntään. Kehittyvän Pohjois-Afrikan potentiaali vientikohteena on huomattava, mutta riskejä lisäävät öljyn markkinahinnan vaihtelut, poliittinen epävarmuus ja valuuttakurssiriskit. Esimerkiksi Egyptin punnan laskeminen kellumaan aiheutti valuutan devalvoitumisen lähes 50 prosentilla, mikä puolestaan heikensi paikallisten tavarantuojien likviditeettiä vaarallisen paljon. Euroopassa Brexitin uhka heikensi Britannian puntaa ja osaltaan madalsi vientiä Suomelle tärkeään vientikohteeseen.

Honkanen myhäili tyytyväisenä katsellessaan tien vireen kasattua kuitupuupinoa, jonka metsäyhtiön rekka tulisi parin päivän päästä hakemaan raaka-aineeksi selluntuotantoon. Hän hörppäsi termospullostaan viimeiset kahvitilkat ja tarttui vesuriinsa pohtien sellun syvintä olemusta.

35

Sellun viennin kannattavuus nojaa osittain raaka-ainehintoihin, ja on Luonnonvarakeskuksen tekemän Metsäsektorin suhdannekatsauksen 2017-2018 mukaan nykyisellä hintatasolla hyvä. Sellun tuotantoon tarvitaan useita kemikaaleja, ja näin ollen esimerkiksi Kemiran ja muiden kemikaalituottajien raaka-ainekustannukset ja hinnoittelupäätökset heijastuvat selluntuotannon kannattavuuteen. Sellua käytetään myös kartongin raaka-aineena, joten sellun hinnannousu voisi näkyä myös kartonkiteollisuudessa.

Metsäyhtiöille taas riskejä aiheuttavat erittäin laaja-alaiset yleiseen taloustilanteeseen vaikuttavat tekijät. Raaka-aineiden, pääoman ja energian hinnat sekä puun saatavuus vaikuttavat tuotantomahdollisuuksiin ja tuotannon kannattavuuteen. Valuuttakurssien suhteen herkimpiä yrityksiä ovat Metsä Board dollarin suhteen sekä Stora Enso ja Metsä Board Ruotsin kruunun suhteen.

Kruunun heikentymien parantaa niiden kannattavuutta Ruotsissa olevan tuotannon vuoksi, ja dollarin vahvistuminen heikentää vientiä.

Kartongin kysyntä lisääntyy voimakkaasti verkkokaupan lisääntymisen ja pakkausmateriaalien, erityisesti hajoavien sellaisten, kysynnän lisääntymisen vuoksi. Kiinan kartongin kysyntä kasvaa koko ajan, mutta toistaiseksi päämarkkina-alue on Euroopassa, mikä tukee kannattavuutta matalampien kuljetuskustannusten myötä. Tuotteiden korkealaatuisuus myös nostaa niistä saatavia hintoja, vaikkakin markkinahintojen nousua hidastaa paperitehtaiden muuntaminen kartongintuotantoon ja siitä seuraava kapasiteetin lisääntyminen.

Metsäalaan sijoittamiseen kannustavia tekijöitä ovat erityisesti alati kasvavat markkinat ja ekologisten ratkaisujen lisääntyvä kysyntä.

Biopolttoainemarkkinoiden kehitystä ovat toistaiseksi jarruttaneet kivihiilen ja päästölupien alhainen hintataso, mutta tulevaisuudessa ne voivat olla yksi ratkaisu energiaongelmiin ja lisätulonlähde metsäyhtiöille. Metsähakkuut ovat Suomessa puuston uusiutumisen näkökulmasta kestävällä tasolla, ja optimaaliseen hakkuukiertoon pyrkiminen kasvattaa paitsi BKT:tä, myös maksimoi puiden kasvaessaan sitoman hiilidioksidin määrää.

Vastuullista ja kestävää sijoituskohdetta etsivälle metsäala on varteenotettava vaihtoehto, jossa yhdistyvät mahdollisuudet vaikuttaa yhteisen maapallomme tulevaisuuteen ja samalla panna rahansa poikimaan. Tai kasvamaan niissä puissa.

Honkanen suuntasi katseensa taivaalle. ”Jos ei pian sada, ei pian sovi sahailla puun puuta, ettei pääse koko metsä kärähtämään”, hän aprikoi. Metsäpalot ja tuholaiset sekä puun myyntihintojen vaihtelu lienevät suurimpia yksittäistä metsänomistajaa kohtaavia riskejä, joista kahden ensimmäisen varalle on onneksi olemassa sellainen keksintö kuin metsävakuutus.

Lähteet: Viitanen, J. ja Mutanen, A. (toim.). 2017. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2017–2018. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2017. Luonnonvarakeskus Suomen Metsäyhdistys ry: Metsänomistus. Sivusto: https://www.smy.fi/forest-fi/metsatietopaketti/metsanomistus/

Bosa ry Avaa tien tähtiin

Bisnes ja suhteet ovat melko erottamaton sanapari – kuten Bosa ja olutkin. Yritysmaailmassa käytetään Hauskan Bosasedän mielestä aivan liiallisesti sanoja verkostoituminen, hyvä veli -verkosto, suhdetoiminta, synergiaedut ja dynaaminen toimintaympäristö sekä muita aiheeseen liittyviä jargontyyppisiä sanontoja.

Tosin jokainen niistä pitänee paikkansa, ainakin jollain tasolla.

Hauskan Bosasedän mielestä etenkin oluen ympärille rakentunut suhdetoiminta on erittäin monitasoista.

Melkeinpä voisi sanoa, että jokaisen menestyvän yrityksen taustalla on jonkinlaista huuruista suhdepolitiikkaa ja moni loistoyritys (ja usein vähän vähemmänkin loistava) on saanut alkunsa ja liikeideansa hämyisten kapakoiden tahmaisista pöydistä. Oluen voimalla heitetty utopistinen idea on aamun pikkutunneilla jalostunut oikeaksi ja varteenotettavaksi ajatukseksi, jota on helpompi lähteä työstämään kun likainen työ on tehty ja nolottavinkin idea on pikku ipoissa käsitelty raakaversioksi. Toinen johtoajatus tässä on se, että olusen äärellä uskaltanee sanoa syvimpiä ja salaisimpia haaveitaan luotettavalle liike- ja juominkikumppanille, samalla kun toinen osapuoli on vastaanottavaisimmillaan.

Melkeinpä voisi sanoa, että jokaisen menestyvän yrityksen taustalla on jonkinlaista huuruista suhdepolitiikkaa... tyksiin. Bosa ry on solminut lukuisia kannattavia sopimuksia etenkin Tampereella toimivien anniskeluravintoloiden kanssa, joissa on hyvä käydä kukkaroystävällisesti mahdollistamassa itselleen tie menestykseen.

Bosa ry:llä itselläänkin on kiintoisa perustamistarina, josta voit lukea yksityiskohdat osoitteesta www.bosa. fi, ja likaiset legendat ja tornarit kuulet tietenkin olutilloissa ja panoissa. Tule mukaan tekemään bisneshistoriaa – Bosassa tapaat tulevaisuuden tähtitekijät sen olennaisimman äärellä.

Ainakin Suomessa, ja etenkin niissä tilaisuuksissa, joissa Hauska pyörii, on tapana ottaa enemmän tai vähemmän onnellisuusmehua. Hauskan Bosasedän mielestä mikään ei ole parempi tilaisuus solmia uusia suhteita ja tuttavuuksia, kuin lasi kädessä. Tilaisuudet toimivat kuten sauna: siinä hetkessä jokainen on samanarvoinen, samassa asemassa ja sama päämäärä mielessä.

Jälkeenpäin etenkin kosteat maistelut yhdistävät, ja verkostoituminen on tapahtunut ilman kiusallisia käyntikortinvaihtoja ja kättelyitä.

Bosa ry tukee tämänkaltaista vapaamuotoista suhdetoimintaa järjestämällä olutmaisteluita ja muita jännittäviä retkiä, muun muassa yritysvierailuja alan (olut)yri37

NESU Nordiska Ekonomie Studerandes Union, eli tuttavallisemmin NESU, yhdistää kauppatieteilijöitä eri kaupungeista yhteisten tapahtumien muodossa. Puolivuosittain järjestettävällä seminaariviikolla kauppatieteilijät ympäri Pohjoismaiden kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä ja tutustumaan yritysmaailmaan case-tehtävien muodossa. Seminaareja teemoittavat vaihtelevat ajankohtaiset bisnesmaailman ilmiöt ja edellisinä vuosina seminaarien teemat ovat käsitelleet muun muassa startup-yritysten liiketoimintaa, yritysten riskienhallintaa ja jopa nopeasti kasvavaa pelialaa.

Tuleva seminaari on herättänyt erityisesti innostusta NESU-väessä, eikä suotta: loka-marraskuun vaihteessa alkava semmaviikko järjestetään tänä vuonna upeassa Islannin Reykjavikissa! Seminaarin teemana on “Future of Investment”. Laaja teema käsittää sisäänsä niin investoinnit kestohyödykkeisiin ja tuotantoon kuin tutkimukseen ja kehitykseenkin, joten teemasta riittää varmasti kaikilla sanottava ja opittavaa.

Jokainen seminaariosallistuja pääsee viikon aikana harjaannuttamaan kielitaitoaan, sillä seminaarin pääkieli on englanti. Lisäksi jokaisella osallistujalla on mahdollisuus kehittää esiintymistaitojaan case-ratkaisun esittelyn yhteydessä. Aiempina vuosina case-tehtäviä on ratkottu hyvin erilaisille yrityksille. Mukana ovat olleet esimerkiksi Rovio, S-Pankki, Samsung, Ukko.fi ja EY. Case-tehtävien kirjo on ollut yhtä laaja kuin yrityskattauskin. Tehtävät ovat käsitelleet muun muassa mark-

kinointisuunnittelua, palvelukehitystä sekä ohjelmistosuunnittelua. Aikaisempien seminaarien perusteella case-tehtävät toimivat mainiona linkkinä opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Opiskelijoille seminaariviikko tarjoaa unohtumattomia kokemuksia lukuisten uusien tuttavuuksien kanssa ja mahdollisuuden näyttää käytännön osaamistaan yritysten tarjoamissa case-tehtävissä. Yritykset vastaavasti saavat näkyvyyttä mahdollisena työnantajana ja pääsevät näkemään opiskelijoiden osaamista sekä saavat tuoreita näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen. Monet yritykset ovat saaneet arvokkaita ideoita case-tehtävien pohjalta.

“In the evening programs I really have got to know all the participants of the conferences.

With or without overalls you just get the feeling of being a part of the group while participating in different and enjoyable activities. Evening program is perfect counterbalance for the more professional day program and shows you a different side of all the participants.”

- Lassi, University of Tampere

Lisätietoa osoitteesta nesuconference.com

#BOOMILIFE @aapomantyvaara

@eijukainen

@jennilatariina @hwennaa

@lazuriii

@tiinatuo @eetuaumala

39

40