VapaaBoomari 2/2019

2/2019

g

b

www.boomi.fi

VB

DO

PINKKA LähiTapiola Pirkanmaan vakuutuspaketti opiskelijoille PINKKA on nuorison vakuutuspaketti, jossa: • Koti-irtaimisto vakuutettu täysarvosta • Vastuuvakuutus • Oikeusturvavakuutus • Matkustajavakuutus: hoitokulut • Tapaturmavakuutus Boomi ry:n jäsenille 10 % lisäalennus Ota yhteyttä: https://www.lyyti.in/Boomiry lahitapiola.fi/pirkanmaa puh. 03 3391 1200

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Tätä kirjoittaessani eletään maaliskuun toiseksi viimeistä viikkoa.

Vuosijuhlista on selvitty ja vappu siintää jo edessä. Kesäloman erottavat nykyhetkestä enää viimeiset luennot ja tentit. Toinen opiskeluvuosi on pian ohi, ja se on vierähtänyt jopa vielä nopeammin kuin ensimmäinen. Erityisesti tämä kevätpuolisko on tuntunut vilistäneen ohi ihan silmänräpäyksessä.

Kun tämän vuoden ensimmäisen päivän iltana istuin Boomilaakson sohvilla ja keskustelin puheenjohtajamme Mikon kanssa alkavan vuoden näkymistä, minulla oli tämän lehden osalta yksi tavoite ylitse muiden: tahdoin viedä VB:n taas yhden stepin kohti asiallisempaa julkaisua. Ainejärjestömme kehittyy ja kulkee höyryjunan lailla eteenpäin toimintamme muuttuessa koko ajan ammattimaisemmaksi, ja mielestäni vakavasti otettavalla ainejärjestöllä tulee olla myös vakavasti otettava lehti. Käytännössä tämä tarkoitti kevyempien juttujen vähentämistä ja asiapitoisemman otteen valitsemista.

Tämän numeron kanssa kuitenkin kävin läpi pienimuotoisen kriisin, sillä valitsemamme teema, vaikuttaminen ja talous, epäilytti minua. Voiko poliittisesti sitoutumaton lehti ottaa asioihin kantaa? Voiko kauppatieteilijöiden alun perin kai lähinnä kevyemmäksi julkaisuksi tarkoitettu lehti kirjoittaa yhteiskunnallisista teemoista?

Lopputuloksen näette nyt edessänne. Tässä numerossa pohditaan työnteon kannattavuutta, nuorten vaikutusmahdollisuuksia maailmassa sekä erilaisia tulevaisuuden innovaatiotarpeita. Toisaalta kevyemmässä päässä puidaan vielä Boomi ry:n 51. vuosijuhlien tapahtumia, mietitään, onko elämää opiskeluiden jälkeen ja esitellään johtamisen opintosuunnan uusi professori. Monenlaista on timanttinen toimitustiimi saanut siis tälläkin kertaa aikaan – suuri kiitos siitä.

Siinä vaiheessa, kun tämä lehti ehtii sinun luettavaksesi, juhlitaan todennäköisesti jo vappua. Ota siitä kaikki ilo irti ja luo muistoja, sillä kuten myöhemmin tästä lehdestä voit lukea, muistot jäävät elämään. Ja sitten, jos ja kun, vappu joskus loppuu, niin nauti myös kesästä – se ei tunnetusti ainakaan kestä liian pitkään.

Essi Pullinen, Päätoimittaja

3

SISÄLLYS 6. nuijapalsta 7. KOPON Huutiset 9. Kyllin hyvää 10. onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen?

12. Boomi ry 51 vuotta 16. mitä seuraavaksi?

18. onko johtajuus muutoksen uhassa?

22. Verottaja vie kaiken?

28. kuuluuko nuorten huuto?

31. #boomiry51 ja kolme hauskaa sattumaa 32. Boomin GOLFSEURA 34. millaisia innovaatiota suomi tarvitsee?

38. kevättä ilmassa

4

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomisnap

PÄÄTOIMITTAJA

@boomiry

Essi Pullinen paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Nella Leppä tiedotus@boomi.fi

TOIMITUS Lassi Viljakainen, Niko Pankka, Matleena Inget, Heidi Kärkkäinen, Eero Pitkäsalo

TAITTO Emmi Savolainen, Miina Mäkinen, Sohvi Joensuu, Aino Pukaralammi, Pinja Lampinen

KANNEN KUVitus Nella Leppä

Suurkiitos kaikille avustajille!

PAINOS 135 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

Vaikuttavuus ja vaikutettavuus Toisiin ihmisiin vaikuttaminen, vuorovaikuttaminen, lähtee aina kahden tai useamman ihmisen vaikuttamisesta toistensa mielipiteisiin ja ajattelutapaan. Vaikuttamista tarvitaan monissa eri tilanteissa, esimerkiksi eduskuntavaaliehdokkaana äänestäjien saamiseksi, opetussuunnitelmatyössä opiskelijoiden äänen saamiseksi kuultavaksi tai kauramaidon saamiseksi kahvipisteen tarjoiluvalikoiman osaksi.

Vaikuttamista tehdään eri tasoilla ja eri tilaisuuksissa, mutta sitä silti on kaikkialla. Tavallinen keskustelu ystävän kanssa voi myös olla vaikuttamista, jos toinen pyrkii muuttamaan toisen mielipidettä tai toinen muuttaa omaa mielipidettään tai ajattelumalliaan käydyn keskustelun perusteella. Usein keskustelun jälkeen huomaakin tarttuneensa muutamiin toisen hyvin argumentoimiin ideoihin ja omaksuneensa ne oman ajattelunsa osaksi.

Ajatusten vaihto, osapuolten välinen kunnioitus ja luottamus ovat vaikuttamisen kulmakiviä. Tilannetaju ja vastapuolen tunnistaminen voi luoda valmiiksi kunnioitusta vuorovaikuttajien välille; luennoitsijan ei taloustieteen peruskurssilla kannata kertoa viimeisimmän kvantitatiivisen tutkimuksen homogeenisestä otoksesta, eikä toisaalta vastavalitun hallinnon opiskelijaedustajan kertoa, mitä hallopedi tarkoittaa. Vuorovaikuttajien välinen arvostus toisiaan kohtaan kasvaa kun molemmat ottavat huomioon toistensa tietotason. Molemminpuolinen avoimuus vuorovaikutustilanteeseen luodaan kunnioittavan ja luottamuksellisen ilmapiirin kautta, jolloin olemme avoimia myös toisen mielipiteille– kirjaimellisesti kummankin vuorollaan vaikuttamalla.

Avaamalla omaa ajattelumaailmaa, pääsee avartamaan maailmankatsomusta sekä jalostamaan omia arvoja ja ajatuksia pidemmälle. Vaikuttamisessa täytyy kuitenkin pitää omat ydinarvot paikallaan, jotta on jotain, minkä pohjalta voi vaikuttaa muihin ja mihin rakentaa oman arvomaailmansa. Mikäli menettää omat perusarvonsa, haihtuu luottamus omiin argumentteihin, sekä oma vaikuttavuus muihin. Niin vapustakin lähtee vaikuttavuus, jos sen pohjana ei ole kaksiviikkoista hauskanpitoa.

6

Mikko Malmström, Puheenjohtaja

Kopon huutiset

Valmistuisit jo!

Eduskunnan vaalikaudella tehdään poikkeuksetta muutoksia Suomen koulutuspolitiikkaan. Politiikka vaikuttaa niin koulutuksen rahoitukseen, koulutusjärjestelmään sekä opiskelijan sosiaaliturvaan terveydenhuollon, toimeentulon ja asumisen kautta. Kuluneella vaalikaudella koulutuspolitiikka on ollut pääosin opiskelijoiden asemaa heikentävää.

Opintorahaa pienennettiin, opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, mikä paransi joidenkin opiskelijoiden toimeentuloa, mutta teki yhteisasumisesta kannattamatonta, ja korkeakoulujen perusrahoitusta leikattiin.

Suomi kohtaa tulevaisuudessa ongelmia, jos ihmisten työuria ei pidennetä ja suomalaisten ikärakenne vinoutuu. Siksi opiskelijat pitäisi saada nopeammin työelämään. Korkeakoulutus on huoltosuhteen tasapainottamisen kannalta loistava sijoitus, sillä korkeakoulutetut maksavat palkastaan suuremman osan veroja. Ovatko köyhyysrajan alapuolella elävät opiskelijat niitä, jotka valmistuvat tavoiteajassa ja elävät hyvinvoivaa aktiivista elämää? Entä onko kaikilla todella samat mahdollisuudet kouluttautua, jos korkeakouluopintojen aloittaminen merkitsee suurta taloudellista riskiä?

Vain viidesosa opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa. Valmistumisen pitkittymiseen vaikuttavat useat tekijät. Usein tavoitelluilta opiskelualoilta valmistutaan nopeasti, mutta mielenterveysongelmat ja töissä käyminen viivyttävät helposti opintoja. Voisiko valmistumista nopeuttaa se, että opiskelijoiden toimeentulo olisi riittävä eikä opintojen aikana tarvitsisi käydä töissä? Myös kattava opintojen ohjaus ja joustavuus vauhdittaisivat varmasti monien valmistumista. Mielenterveysongelmat ovat usein monisyisiä, mutta yhä kattavampi opiskelijaterveydenhuolto pystyisi vastaamaan niihin paremmin. Maaliskuussa saatiinkin ilouutisia, kun eduskunta laajensi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toimintaa myös AMK-opiskelijoille.

Myös tulevalla vaalikaudella tullaan tekemään merkittäviä koulutukseen ja opiskelijoihin vaikuttavia päätöksiä. Toivottavasti nyt on

Nelly Kivinen, Koulutuspoliittinen vastaava

opiskelijoille suotuisamman koulutuspolitiikan vuoro.

7

Kyllin hyvää

Yrittelijäisyyden ytimessä Tämän lehdessä ilmestyessä pöly on juuri alkanut laskeutua Suomen 38. eduskuntavaalien jäljiltä. Näissä vaaleissa on pääpiirteisesti päätetty Suomen politiikan suuntaviivat seuraavalle neljälle vuodelle. Tarkemmat tavoitteet sovitaan kevään mittaan hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Tiesitkö, että ennen hallitusohjelmaneuvottelujen alkamista on Suomen Ekonomien edunvalvontatiimi rehkinyt vuoden päivät kädet savessa sorvaten Ekonomien omia hallitusohjelmatavoitteita koskien työlainsäädäntöä sekä talouspolitiikkaa? Lopputuotetta on sitten lobattu eri puolueiden tavoitesalkkuun systemaattisesti ja todella aktiivisesti. Takana on kymmeniä, ellei satoja käyntejä politikkojen sekä muiden taustavaikuttajien pakeilla. Kevään aikana näemme, kuinka hyvin uusi hallitus on samaa mieltä Suomen Ekonomien talouspoliittisista ajatuksista.

Vaalien alla todella suureksi keskustelunaiheeksi nousi ilmasto.

Tämä on tärkeä aihe erityisesti meille nuorille. Tärkeä aihe siksi, että vaikka emme ensimmäisiä kiviä olekaan olleet heittämässä, olemme kuitenkin se sukupolvi, joka osakseen saa tämän globaalin luonnonkatastrofin ongelmat. Myös Suomen Ekonomien pitkäaikaisimpia vaikutustavoitteita on ollut ilmaston huomioiminen veropolitiikassa työntekoon kannustamisen ohella.

Ekonomien veropoliittiset tavoitteet voi tiivistää yhteen lauseeseen: “Verotusta tulisi siirtää ansiotuloverotuksesta kulutus- ja haittaverojen suuntaan”. Julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi on välttämätöntä, että työllisyysaste nousee yli 75 prosenttiin. Tässä hyvänä kannustimena toimii palkkaverotuksen kilpailukyvyn parantaminen, sillä työnteosta on saatava yksilölle entistä kannattavampaa. Suomen Ekonomit ajaa myös mm. solidaarisuusveron poistoa, jota maksaa jo yli kolmannes sen jäsenistä. Veron alaraja on laskenut kuudessa vuodessa yli 25 000 euroa, se kiristää entisestään jo valmiiksi tiukkaa progressiomallia, vaikka sen fiskaalinen vaikutus jää verrattain pieneksi. Suomen Ekonomit ajaakin politiikkaa, joka antaa keppiä hiilijalanjäljestä ja porkkanaa työteliäisyydestä. Kevät näyttää, tulevatko uuden hallituksen keinot samalta maaperältä.

Valtteri Vapola, Boomin Kylli

9

Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen?

TEKSTI Eero Pitkäsalo

T

alven pimeydessä tulee mieleen ajatus, että pääsisipä täältä jonnekin, missä loska ei pilaa uusia kenkiä ja jatkuva pimeys ei tuhoa psyykeä. Kun takana on lisäksi liki puoli vuosikymmentä korkeakouluopintoja, alkaa maisemanvaihdos tuntua koko ajan paremmalta vaihtoehdolta. Edessä siintävä vaihtokevät Amsterdamissa tuntuu tuovan ratkaisun kaikkiin elämän ongelmiin.

Täällä vietetyt pari kuukautta menevät helposti elämäni parhaimpiin ajanjaksoihin – tätä voi suositella kaikille. Alkuhuuma meni ohi jo viikkoja sitten, mutta oikeastaan koen tykästyneeni kaupunkiin ja elämänvaiheeseen enemmän vasta tuon vaiheen jälkeen. Alussa kaikki tuntuu uudelta ja hienolta, mutta siitä puuttuu vielä arjen realismi ja rutiinit, joiden avulla arjesta tulee sujuvaa ja elämä soljuu eteenpäin mukavammin.

Täällä opintojen eteen joutuu tekemään paljon enemmän töitä kuin Suomessa, mutta itsensä haastaminen akateemisesti maksaa itsensä takaisin. Vaikka work hard, play hard on jonkinlainen kauppismeemi, löytyy vapaa-ajalle mukavasti tekemistä, oman maun mukaisesti. Ja itselleni tärkein osa vaihtoa, matkustelu, on täältä käsin todella helppoa ja halpaa. Näistä muodostuukin jonkinlainen kolmio, joista voi koota itselleen mieluisan kokonaisuuden. Näin vanhoilla päivillä jätän isommat juhlimiset silliaamiaiselle ja keskityn täällä reissaamiseen ja uuden oppimiseen.

Ennen lähtöä kyselin vinkkejä vaihtokonkareilta sudenkuopat välttääkseni. Asumismuoto on yksi isoimmista päätöksistä ja päädyinkin mahdollisimman isoon soluun; Amsterdamissa 14 hengen solu on paras vaihtoehto, koska ympärillä on paljonuusia ihmisiä, asunnoissa on paras varustelu ja lisäksi huoneissa on oma kylppäri. Halpa ja hyvä on harvinaislaatuisesti tällä kertaa yksi ja sama asia. Alkutasovaatimuksiin sen sijaan en kiinnittänyt huomiota, ja siksi olimme reissukaverini Valtterin kanssa hieman ongelmissa, kun tilastollisen päättelyn taso ei ollutkaan ihan kurssin edellyttämällä tasolla.

Miten tästä saa sitten eniten irti? Klassinen mantra toimii: ole avoin, kokeile uutta ja pidä hauskaa. Vaihtoa voisi ajatella lomana oikeasta elämästä – se on oma kuplansa, joka tarjoaa

10

vielä kerran nuorelle aikuiselle mahdollisuuden unohtaa vastuut ja maailmantuskan, tuoden tilalle mahdollisuuden vastikkeettomaan hauskanpitoon ja rentoon elämään. Opit myös uusia metataitoja, opiskelet uudella tavalla, hahmotat oman osaamisesi ja suomalaisen koulutuksen heikkoudet ja vahvuudet. Ruoho ei välttämättä ole täällä vihreämpää kuin kotona, mutta pieni hetki ulkomailla auttaa sinua kehittymään ihmisenä ja löytämään paremman version itsestäsi.

Uutta poretta porukkaan!

Yhteinen matka luo yhteishenkeä. Kun laiva erkanee laiturista, arjen rutiinit jäävät taakse. Ulapalla ajatukset avartuvat ja kollegoista löytää uusia puolia.

Olipa ryhmäsi pieni tai suuri, Viking Linella palvelu pelaa. Kerro toiveesi, ammattitaitoinen henkilökuntamme hoitaa loput.

Merikokous lyhyen tai pitkän kaavan mukaan esim.

VUOROKAUDEN KOKOUS TURUSTA, AMORELLA/VIKING GRACE, 23 H HELSINKI–TALLINNA-PÄIVÄKOKOUS, 9 H UUTTA! PERJANTAIPALAVERI HELSINGISTÄ, 6 H PIKNIK-PÄIVÄKOKOUS TURUSTA, 11 H HELSINKI–TUKHOLMA-KOKOUSRISTEILY, 41 H

Lisätiedot ja varaukset: ryhma@vikingline.com tai puh. 0800 412 412

11 SIELLÄ ILO SEILAA.

Boomi ry 51 vuotta Teksti: Essi Pullinen Rakkaan ainejärjestömme 51-vuotista taivalta juhlittiin maaliskuun alussa. Perjantaina 8.3. Sokos Hotel Tornin upeissa puitteissa vietettiin iltajuhlaa arvokkaine puheineen ja illallisineen, ja illan kruunasivat tanssiaiset.

Lauantaina 9.3. puolestaan oli aika pakkautua sillisbusseihin ja ottaa suunta kohti vuosijuhlasillistä, missä edellisen päivän väsymys saatiin tehokkaasti karkotettua.

Palataan vielä hetkeksi vuosijuhlaviikonlopun tunnelmiin näiden kauniiden valokuvien muodossa. Valokuvat on ottanut Miika Fadjukov.

13

14

15

Mitä Seuraavaksi?

TEKSTI Essi Pullinen

*Mikä tahansa opiskelijatapahtuma * on ihmisen parasta aikaa – näin sitä kuulee usein sanottavan. Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan, niin myös huoleton ja vapaa opiskelijaelämä.

Opiskeluiden alkutaipaleella olevan smurffin mielestä valmistuminen ja työelämään siirtyminen saattavat tuntua kaukaisilta asioilta. Vuodet yliopistossa kulkevat kuitenkin ohi nopeammin kuin uskoisi, ja pian huomaakin, että alkaa olla aika etsiä uusia haasteita. Millaista on elämä opiskeluiden jälkeen?

TA M P E R E HELSINKI

16

”Aktiivinen opiskelijaelämä on ollut elämäni parasta aikaa, vaikka se kliseeltä kuulostaakin. Se määrä hauskanpitoa, oppimista ja henkistä kasvua, mikä tässä ajassa on tapahtunut, tuntuu epätodelliselta.”

E

lla Pekki opiskelee tällä hetkellä neljättä vuotta yrityksen johtamista Tampereen yliopistossa. Hän teki kandidaatin tutkielmansa syksyllä 2017, minkä jälkeen hän vietti kevään vaihto-opiskellen Wienissä. Vaihdosta palaamisen jälkeen syksy vierähti vielä Tampereella maisteriopintojen parissa, mutta tänä keväänä työkuviot veivät Ellan Helsinkiin. ”Tällä hetkellä teen melkopääsääntöisesti töitä, mutta varaan yleensä yhden päivän viikossa opiskelulle. Tämä rytmi on toiminut minulle hyvin, sillä maisterikursseja ei ole enää kovin montaa suoritettavana.

Tarkoituksenani on syksyllä aloittaa gradun kirjoittaminen, sekä suorittaa KTM-tutkinnon viimeiset pakolliset maisterikurssit”, Ella kertoo.

Niin ikään yrityksen johtamista opiskeleva, jo viidennen vuoden boomari Antti Poikolainen suuntaa myös töiden perässä Helsinkiin tänä keväänä. Myös Antilla on opintoja edessään enää viimeiset maisterikurssit ja gradu. ”Tarkoitus on aloittaa täysipäiväinen työskentely ja tehdä sitä ainakin vuoden loppuun, samalla syksyllä tehdä gradua etänä ja viimeistellä se valmistumisen myötä keväällä 2020”, Antti valottaa suunnitelmiaan.

Sekä Ellalla että Antilla aktiivisimmat opiskeluvuodet ovat siis pikkuhiljaa kääntymässä päätökseen. Mitä kuluneet vuodet kauppatieteiden ja Boomin parissa ovat antaneet?

Ella kertoo, että erityisesti kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta olivat melko vauhdikkaita, ja hän on ehtinytkin olla mukana vujustaffissa, VB:n toimituksessa ja pariinkiin otteeseen tutorina. Ella summaa kokemuksiaan näin:”Ehdottomasti parasta, mitä opiskeluvuodet ovat minulle antaneet, ovat rakkaat ystävät ja kaikki mahtavat tyypit, joiden kanssa olen saanut kokea toisaalta älyttömän hauskat ja vauhdikkaat bileet ja tapahtumat, mutta toisaalta myös koulujutuista stressaamisen ja lukuisat bolahengailut.”

Myös Antti on ollut aktiivinen boomari – hänet on viimeisen vuosien aikana löytänyt vähän joka paikasta aina jaostohommista historiikkitoimihenkilön pestiin, Boomin juhlavastaavana ja hallituksen puheenjohtajana vietettyjä kahta vuotta unohtamatta. Lienee siis selvää, että myös hän on ottanut opiskeluvuosistaan kaiken irti. ”Aktiivinen opiskelijaelämä on ollut elämäni parasta aikaa, vaikka se kliseeltä kuulostaakin. Se määrä hauskanpitoa, oppimista ja henkistä kasvua, mikä tässä ajassa on tapahtunut, tuntuu epätodelliselta.”

Kliseinen kysymys tässä kohtaa kuuluukin, kuin urheilijalle konsanaan, että miltä nyt tuntuu?

Vaikka Ellalle bolakahveista ja erityisesti lempitapahtumistaan silliksistä luopuminen ei olekaan helppoa, niin hän kokee, että nyt oli aika kääntää seuraava sivu elämässä ja keskittyä

työntekoon, sillä mielenkiintoiset työtehtävät ja työelämä ovat innostaneet ihan uudella tavalla. Ella lohduttaa, että opiskelu- ja työelämän välisestä harppauksesta ei kannata ottaa stressiä – hänen kohdallaan se ainakin tapahtui melko luonnostaan innostuksen ja motivaation ohjaamina. Hän muistuttaa myös, että vaikka aktiivinen opiskeluelämä onkin jäämässä taakse, muistot eivät katoa minnekään.

Anttia Tampereen ja Boomin jättäminen taakse surettaa, mutta hän muistuttaa,että suru johtuu siitä, että menetys on merkittävä. ”Vaikka Tampereelta muutan pois, en haluaisi ajatella, että opiskeluaika on takana, vaan pyrin siitä vielä vuoden pitämään kiinni. Boomista on tullut tärkeä yhteisö, joka tarjoaa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen myös tapahtumien ulkopuolella. Ajatus siitä, että Boomilaaksoon on aina tervetullut, on kumman lohdullinen arjen aallokon keskellä”, Antti kertoo.

Nuoremmille tieteenharjoittajille näillä konkareilla on tarjota viisaita sanoja. Ellakehottaa kaikkia vuosikurssiin katsomatta nauttimaan opiskeluajasta täysillä, kuuntelemaan omaa itseään ja tavoittelemaan unelmiaan – tekemään juuri sitä,mikä itsestä tuntuu hyvältä. Antti puolestaan antaa lyhyen ja ytimekkään neuvon: kokeile, ennen kuin kommentoit.

Opiskeluiden päättyminen ei siis tarkoita maailmanloppua, vaan kokonaan uuden maailman aukeamista. Opiskeluajoista kannattaa kuitenkin ottaa kaikki ilo irti, sillä vaikka ihminen voi lähteä Boomista, niin Boomi ei voi lähteä ihmisestä – muistot ovat ikuisia. Ja niitä muistojahan me täällä olemme tekemässä.

”Vaikka aktiivinen opiskeluelämä onkin jäämässä taakse, muistot eivät katoa minnekään.”

1717

Onko johtajuus muutoksen uhassa TEKSTI LASSI VILJAKAINEN KUVA ESSI PULLINEN 18

?

Vuoden vaihteessa johtamisen ainesuunta sai uuden professorin, kun Kalle Pajunen saapui noin yhdeksän vuoden tauon jälkeen takaisin Tampereen yliopistoon.

VapaaBoomarin toimitus kävi jututtamassa Pajusta ja kyselemässä hänen historiastaan sekä tulevaisuuden suunnista kaupallisella alalla.

Vuosikymmenen alussa Pajunen työskenteli ensin Turun kauppakorkeakoulussa, jonka jälkeen hän siirtyi Jyväskylän yliopistoon. Mielenkiintoinen, oman tutkimusalueen tehtävä, Tampereella asuva perhe ja tiedekunnan kiinnostava profiili olivat Pajuselle hyviä motiiveja palata takaisin Tampereelle.

- Tiedekuntamme on hyvällä tavalla profiloiva, sillä muut kauppakorkeakoulut eivät ole ottaneet vastaavaa lähestymistapaa. Minua on aina kiinnostanut politiikan tutkimus, kauppatieteet ja johtaminen ja miten ne nitoutuvat toisiinsa, Pajunen toteaa.

Pajunen väitteli 28-vuotiaana filosofian tohtoriksi TTY:ltä.

Puhtaan tutkijauran tehnyt Pajunen on tutkinut yrityksen johtamista hyvin laaja-alaisesti. Pajusen mukaan hän ei ole koskaan kaihtanut uusien asioiden tutkimusta, vaan hän on tutkinut johtamiseen liittyviä kysymyksiä usein oman mielenkiinnon johdatuksella. Pajusen tutkimushistoriasta löytyy niin kansainväliseen liiketoimintaan kuin

kotimaiseenkin yritysjohtamiseen liittyvien kysymysten tutkimista. Lisäksi hän on tutkinut muun muassa mekanismiteorioita, yritysten johtajien kognitioita sekä yritysten poliittista toimintaa ja strategioita.

- Yritän olla avoin uusille ajatuksille ja täällä on minulle uusia ihmisiä, joilla on mielenkiintoisia tutkimushankkeita. Minulla on aina toinen silmä avoinna uusille hankkeille ja tutkimuskohteille ja toivon, että pystyn tarjoamaan omaa osaamistani muille

Onko innovatiivisuutemme myytti?

Innovatiivisuudessa Suomi on Pajusen mukaan ehkä parempi kuin uskommekaan. Suomalaisissa organisaatioissa on hyviä rakennusaineita innovatiivisuuden toteutumiselle ja yhteiskunnasta löytyy edelleen tilaa innovatiivisuudelle.

- Suomella on hyviä saavutuksia i n n ova t i i v i s u u d e n saralla ja aina välillä turhaankin syytämme itseämme siitä, ettemme osaisi kaupallistaa ollenkaan. Tämäkin on toki jatkuvan kehittämisen laji.

Innovatiivisuutta voidaan mitata monenlaisilla mittareilla, mutta tärkeintä on, ettemme jää poteroihin makaamaan, vaan ympärillä olevaa maailmaa pitää pyrkiä näkemään avoimin mielin, Pajunen tiivistää.

1919

Uusi yliopisto tarjoaa Pajusen mukaan hyvät edellytykset erilaisten opintokokonaisuuksien suorittamiselle sekä innovoinnille. Suomessa on Pajusen mielestä edelleen hyviä edellytyksiä luovuudelle ja innovatiivisuudelle, mutta tuon potentiaalin hyödyntäminen voi edellyttää muutoksia organisaatioissa ja ihmisten taitojen parempaa huomioimista.

- Suomi on aina ollut osallistava yhteiskunta ja onhan se jo tutkimuksissakin asti huomattu, että kun organisaatiot koostuvat ihmisistä, niin mitä paremmin saadaan se ihmisten potentiaali hyödynnettyä organisaatioissa, sitä paremmin saadaan tuettua luovuutta ja innovaatiota.

Ihminen yhä esimiestyön keskiössä Haastattelu yrityksen johtamisen professorin kanssa on tietenkin mahdotonta toteuttaa keskustelematta esimiestyöstä ja sen tulevaisuudesta. Pajunen uskoo, että esimiestyö ei tule tulevaisuudessakaan olemaan vähenevissä määrin tärkeää ja esimerkiksi tekoäly tarjoaa Pajusen mukaan hyvän työkalun esimiestyön tueksi, mutta esimiestyötä tietokone ei vielä siirry tekemään, eikä ainakaan lähivuosina syrjäytä ihmistä innovaatioiden lähteenä.

- Jokaisen kauppatieteilijän olisi hyvä ymmärtää, mistä esimerkiksi tekoälyssä on kyse, mutta en usko siihen, että nousisi joku tekoälyn kaltainen ilmiö, jonka jokaisen pitäisi hallita täydellisesti. Tärkeintä kauppatieteilijänä on ymmärtää, mitä näillä teknologioilla voidaan saavuttaa ja millä keinoilla, Pajunen tiivistää näkemyksensä.

20

Ihminen on siis Pajusen mielestä edelleen esimiestyön keskiössä, kun johtamisen keinot kehittyvät tukemaan esimerkiksi jaettua johtajuutta ja osin perinteisen hierarkkisen johtajuuden murrosta.

- Yleisesti ottaen hyvää ja huonoa johtamista ja johtajuutta on nähty läpi maailman historian eivätkä ne varmasti katoa mihinkään tulevaisuudessakaan, Pajunen tiivistää.

Yrityksen hyvään johtamiseen liittyvien haasteiden osalta Pajusen mukaan esimerkiksi monet osakkeenomistajat ovat aiempaa kärsivällisempiä ja odottavat yritykseltä muutakin kuin jatkuvaa voiton maksimointia. Johtajilta vaaditaankin jatkossa Pajusen näkemyksen mukaan kykyä kompleksisten kokonaisuuksien hahmottamiseen, sillä yrityksen toiminta globaalissa ympäristössä on monen muuttujan summa.

- Monesti olisi yrityksen menestyksen kannalta järkevää ajatella enemmän pidemmällä aikahorisontilla ja pohtia pitkän aikavälin tavoitteita. Yhä useammille yrityksille on tulevaisuudessa jopa elintärkeää analysoida, miten esimerkiksi ilmastonmuutos ja globaalit muutokset vaikuttavat heidän toimintaansa, Pajunen toteaa.

Kaiken kaikkiaan Pajusen mukaan vaikuttaisi siltä, että yrityksen johtamisessa korostuu yhä enemmän isojen kokonaisuuksien hallinta sekä kasvavissa määrin globaaleihin haasteisiin valmistautuminen ja mukautuminen. Nämä varmasti näkyvät myös esimiestyön käytännöissä eri tasoilla.

- Tietokone ei kuitenkaan vielä syrjäytä ihmistä innovaation lähteenä ja Suomen sijoittuminen korkealle erilaisissa innovatiivisuusmittauksissa ei ole myytti.

KAIKEN

KUVAT AKAVA, VERONMAKSAJAN KESKUSLIITTO JA KAUPPALEHTI TEKSTI NIKO PANKKA

Palkkakuitin alaosassa on eritelty saamasi brutto- ja nettopalkka. Bruttopalkka kuvastaa kokonaistuloa, mutta netto sitä tosiasiallista rahasummaa, joka tipahtaa tilillesi. Verojen lisäksi palkasta menee muita sivukuluja, kuten työttömyysvakuutus- ja työeläkevakuutusmaksut. Vaikka esimiehesi antoi sinulle juuri palkankorotuksen, yli puolet siitä meni valtion taskuun. Kannattaako sittenkin ryhtyä yrittäjäksi?

22 22

Otetaan aluksi kaksi esimerkkitilannetta. Vuonna 1990 syntynyt kauppatieteiden maisteri asuu ja käy töissä Helsingissä sekä kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Esimerkkilaskennassa hänellä ei ole muita tuloja kuin edellä mainitut ansiotulot eikä ylimääräisiä veroista tehtäviä vähennyksiä.

Palkasta otetaan seuraavat maksut: Kunnallisvero 18,00 % Kirkollisvero 1,00 % Sairaanhoitomaksu 1,44 % Sairaanhoitomaksun korotus 0,17 % Päivärahamaksu 1,54 % Yle-vero 2,50 %

Esimerkki 1:

Esimerkki 2:

Vuoden 2019 kokonaistulot ovat 50 000 euroa, jolloin koko vuonna maksettava vero on 11 300,48 euroa.

Vuoden 2019 kokonaistulot ovat 55 000 euroa, jolloin koko vuonna maksettava vero on 13 321,71 euroa.

Käytännössä 5 000 euron bruttotulon lisäys tarkoittaa 2 021,23 euron verojen lisäystä, joten käteen jäävä osuus kasvaa esimerkkitilanteessa 2 978,77 euroa!

”Progressio kuuluu Suomeen, se on meidän hyvinvointiyhteiskunnan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta, mutta pitää olla joku tolkku.”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Veronmaksajain Keskusliiton vaalitentissä.

K

enellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että verotus on Suomessa kireää. Kokonaisveroaste on yleisimmin käytetty verotuksen tason mittari eri maissa.

Veroasteella tarkoitetaan julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen. Kokonaisveroasteen OECD-maiden keskiarvo vuonna 2017 oli 34,2 %. Suomessa vastaava luku samana vuonna oli 43,3 %, jolla jäämme niukasti OECD-maiden kärkinelikon ulkopuolelle.

Suomen edellä ovat Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi.

Erityisen ongelmallisena Suomessa voidaan pitää työn verotusta.

– Suurin ongelma on jyrkkä progressio. Jo keskimääräistä matalammilla 2500 euron säännöllisillä kuukausituloilla rajaveroaste on 45 %. Kolmen tuhannen euron kuukausituloilla se on 47 % ja neljän tuhannen euron kuukausituloilla päälle 50 %”, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen taustoittaa.

Rajaveroasteella viitataan siihen veron määrään, joka ihmisellä menee ansaituista lisätuloista. Jos saat siis palkankorotusta 100 euroa, 45 %:n rajaveroaste tarkoittaa, että käteesi tästä summasta jää 55 euroa. Loput menevät veroihin ja veronluonteisiin maksuihin.

23

”Tarkoitus on korjata huonossa kunnossa olevia rakenteita eikä pilata hyvin toimivia.”

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen

– Verotuksen osalta kannustimia tulisi olla enemmän. 5060 %:n marginaalivero ei ole hyvä viesti osaavalle työvoimalle.

Voidaan puhua rakenteellisesta ongelmasta; yhteiskunta viestii verotuksella paljon. Nämä haasteet pelkistyvät erityisesti ansiotulojen verotuksen saralla, Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kertoo.

Toisen ääripään vertailukohtana voidaan pitää haittaverotusta. Koska esimerkiksi tupakka on kiistatta haitallinen tuote, sitä on järkevä verottaa. Lehtinen nostaa esiin, kuinka työ ei missään tilanteessa ole ”haitallista” yhteiskunnalle, joten siihen tulisi enemmänkin kannustaa.

”Yrittäjien riskinotosta tulee palkita. Se on verotuksen jatkuvuutta ja ennustavuutta, jota yrittäjät tarvitsevat.”

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Veronmaksajain Keskusliiton vaalitentissä.

Edellä mainittujen esimerkkien valossa palkkatyö ei kuulosta houkuttelevimmalta mahdolliselta uralta ainakaan ylemmissä tuloluokissa. Palkkatyön ohella yrittäminen voi olla myös varteenotettava vaihtoehto. Perinteisesti yrittämiseen on kuitenkin liittynyt ennakko- ja epäluuloja.

– Asenteet ovat muuttuneet vuosien saatossa paljon enemmän yrittäjyyttä suosivampaan suuntaan. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on madaltunut ja sitä ovat edesauttaneet koulutustason nousu, talouden rakenteen muuttuminen entistä palveluvaltaisemmaksi sekä tietotekniikan tarpeen ja merkityksen kasvu, Sorjonen kuvailee.

Ajatustason historiallista kehitystä tukevat myös yhteiskunnalliset muutokset. Pienet konsernit vapautettiin konsernitilinpäätöksen laatimisesta ja pienyritysten osalta rahoituslaskelman laatimisvelvollisuutta rajoitettiin vuoden 2016 kirjanpitolain

24

uudistamisen yhteydessä. Osakeyhtiöiden osalta entinen 2 500 euron alkupääomavaatimusS poistuu heinäkuussa 2019.

Yrityksien puolella verotuskohtelu eroaa palkkatyöstä merkittävästi. Yksityisen elinkeinonharjoittajan eli toiminimen tulos lasketaan elinkeinoverolain säännösten mukaan vähentämällä veronalaisesta tulosta ensin sen hankkimisesta aiheutuneet menot. Tulos verotetaan yrittäjän ansio- tai pääomatulona.

Henkilöyhtiön tulos jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on henkilöyhtiön tuloon (perustuu yhtiösopimuksen määräyksiin). Osakeyhtiötä verotetaan yhteisöverokannan 20 % mukaan. Yrittäjän tulee huomioida myös mahdollinen arvonlisävero, joka alkaa raksuttumaan 10 000 euron liikevaihtorajan ylittyessä.

”Asenteen pitäisi olla sellainen, että ottakaa nyt vaikka toinenkin työ ja painakaa pitkää päivää, koska se kannattaa.”

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen

25 25 25

Kokonaisuudessaan yritystoiminnassa on huomattavasti enemmän suunnittelumahdollisuuksia erityisesti verotuksen näkökulmasta. Yrittäminen on myös vapaampaa, koska niin sanottuja määrättyjä työaikoja tai esimiestä ei välttämättä ole. Tähän sisältyy myös vastuu omasta tekemisestä; lomailu tai sairastelu tapahtuu omalla kustannuksella. Yrittäjän elämään hyppääminen vaatii siis myös kyseisen elämäntyylin salojen selvittämistä.

– Kannattaa tutustua yrittäjiin ja puhua heidän kanssaan yrittämisestä. Myös omaa liikeideaa kannattaa kirkastaa ja hakea apua sen kehittämiseksi. Kysy itseltäsi, missä minä olen vahvimmillani? Yrittäminen vaatii rohkeutta, sinnikkyyttä ja valtavasti tarmoa. Pitää uskaltaa ja olla hyvin päämäärätietoinen, ohjeistaa Kauppalehden yrittäjäjutuista vastaava uutispäällikkö Janne Pöysti.

Työnteko kannattaa aina. Kaikki pohdinta Suomen verotusjärjestelmästä ja palkkatyöstä sekä yrittämisestä pelkistyy kuitenkin ajatukseen, kannattaako Suomessa tehdä enemmän?

Yhteiskunnan kehityksen näkökulmasta olisi ideaalia, jos kaikki olisivat halukkaita tekemään lisää mahdollisuuksien niin salliessa.

– Yhteiskunta haluaa periaatteessa, että ihmiset yrittävät ja tekevät enemmän töitä, mutta lähinnä vain ajatuksen ja juhla-

puheiden tasolla. Se on kuitenkin merkityksetöntä haluamista ja tyhjää puhetta niin kauan kun kannustimilla ohjataan ihmisiä tekemään juuri päinvastoin. Vasta sitten kun työn suorittaja saa itselleen vähintään puolet jokaisesta tienaamastaan lisäeurosta, voidaan alkaa puhua kannustamisesta yrittämiseen ja työn tekemiseen. Asenteen pitäisi olla sellainen, että ottakaa nyt vaikka toinenkin työ ja painakaa pitkää päivää, koska se kannattaa, Sorjonen lataa.

Pöystin mielestä ihmisten tulee ymmärtää, että hyvinvointi syntyy ainoastaan työtä tekemällä.

– Suomen keskeinen ongelma on erittäin mittava tukijärjestelmä. Meillä tuetaan valtion varoin maakuntien köyhiä kuntia kymmenellä miljardilla eurolla, asumistukea maksetaan yli kaksi miljardia ja yritystukia laajasti tarkasteltuna lähes kahdeksalla miljardilla. Työttömiä puolestaan tuetaan yli viidellä miljardilla.

Tähän päälle vielä kuntien maksamat toimeentulotuet. Onko Suomi tosiaan niin hoiperteleva kansakunta, että valtion täytyy tukea kaikkea näin mittavasti? Pöysti kummastelee.

”Onko Suomi tosiaan niin hoiperteleva kansakunta, että valtion täytyy tukea kaikkea näin mittavasti?”

Kauppalehden yrittäjäjutuista vastaava uutispäällikkö Janne Pöysti 26 26

”Mulla on varaa maksaa palveluiden toimiessa kunnolla muutama satanen lisää veroa. En pidä sitä mahdottomana. Olemme sitä mieltä, että solidaarisuusveroa voidaan jatkaa.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne Veronmaksajain Keskusliiton vaalitentissä.

Vaalitentit ovat hyvä paikka kuunnella erilaisia tarinoita sekä toimenpide-ehdotuksia siitä, mitä Suomessa tulisi tehdä. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi alkuvuodesta 2019 esitelmöidessään Akavan opiskelijoiden seminaarissa, että menolisäyksistä on helppo puhua vaalikaudella. Tästä huolimatta realismi iskee viimeistään valtioneuvoston ovien auetessa. Mitä objektiivisesti arvioiden kireälle ansiotulojen verotukselle tulisi tehdä?

Jyrki Kataisen kuuluisa kuuden puolueen 6 pack -hallitus kiristi verotusta, joka vastaavasti supisti Suomen taloutta. Sipilän hallituskaudelle olemme liikkuneet enemmän veronkevennyksien viitoittamalla tiellä. Vaikka erimielisyyksiä puolueiden kesken on myös tämän päivän vaalikentillä, konsensus tuntuisi olevan siitä, että työn verotusta ei kiristettäisi seuraavalla vaalikaudella ainakaan alemmissa tuloluokissa Pöysti kuitenkin painottaa, että verotuksen suunnittelua ei tulisi tehdä ainoastaan yksi vaalikausi mielessä: – Suomeen tarvitaan useamman vaalikauden mittainen ohjelma verotuksen keventämiseksi. Veroja ei voi, eikä niitä kannata alentaa rajuin liikkein.

Vaikka on helppo puhua ainoastaan työn verotuksen kontekstissa, tulee huomioida veropolitiikan olevan aina kokonaisharkintaa; jonkun osa-alueen keventäminen useimmiten vaatii

toisen osa-alueen kiristämistä. Vaihtokauppana työn verotuksen keventäminen saattaa esimerkiksi vaatia pääomatulo- tai perintöverotuksen verokantojen nostamista. On kuitenkin myös mahdollista, että taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen saattaa itsessään paikata veronalennusten laskemaa verokertymää. Näin tapahtui esimerkiksi vuoden 2014 yhteisverouudistuksen jälkeen, jolloin yhteisöveroa laskettiin 24,5 %:sta 20 %:iin. Vuonna 2013 yhteisöveron tuotto oli 4,6 miljardia euroa ja vuonna 2018 vastaava luku oli 5,9 miljardia euroa.

– Tulee kuitenkin muistaa, että tarkoitus on korjata huonossa kunnossa olevia rakenteita eikä pilata hyvin toimivia.

Nykyinen yhteisöveron taso on tästä hyvä esimerkki. Työn verotuksen osalta ihmisten ostovoima kasvaa, kun tasoa alennetaan, Lehtinen muistuttaa.

”Vaan taloudellisen aktiviteetin lisääntyessä ja työllisyyden parantuessa käy niin, että totta kai olisi mahdollisuudet veroasteen laskemiseen.”

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto Veronmaksajain Keskusliiton vaalitentissä.

Olisi kuitenkin absurdia ajatella tulevaisuuden uraa puhtaasti verojen kautta, vaikka verotus on kuitenkin yksi elämän osaalue ja riskitekijä, joka tulee ottaa huomioon omassa urasuunnittelussa. Elämässä ja omalla työuralla kaikkien erilaisten mahdollisuuksien ja tilanteiden ilmenemistä on mahdotonta ennustaa etukäteen.

Esimerkiksi Lehtisen ura lähti liikkeelle diplomi-insinöörin opinnoista. Talousasioiden alkaessa kiinnostaa hän siirtyi valtionvarainministeriöön sekä Valtiontalouden tutkimuskeskukseen ja opiskeli töiden ohella valtiotieteiden tohtoriksi. Näiden kaikkien mutkien kautta hän päätyi lopulta Veronmaksajain Keskusliittoon.

Sorjonen painottaa, kuinka on tärkeää keskittyä siihen,

mikä kiinnostaa ja tulla siinä mahdollisimman hyväksi. Nuoren tulee kuitenkin pitää realismista kiinni; hankkiudu sinne, missä on töitä.

Pöysti korostaa myös yhteiskunnallista ajattelua ja mediakriittisyyttä: – Opiskele omaperäinen tutkinto ja hae vauhtia erikoisistakin sivuaineista. Lähde ulkomaille ja opiskele tai tee siellä töitä.

Rohkeasti vaan mukaan ainejärjestötoimintaan ja opiskelijapolitiikkaan. Vaikuta ja verkostoidu. Hanki elinikäisiä ystäviä ja tuttuja eri elämänalueilta. Ja kuuntele neuvoja myös vanhoilta ihmisiltä. Lue paljon, seuraa mediaa ja muista mediakriittisyys.

Jätä älypuhelimen näprääminen ja sosiaalinen media minimiin.

Siellä vain tyhmyys tiivistyy.

27

KUULUUKO KUULUUKO NUORTEN

hhuuto? u uto ?

TEKSTI & & KUVAT KUVATMATLEENA MATLEENAINGET INGET TEKSTI

Juurijulkaistun julkaistunNuorisobarometrin Nuorisobarometrin mukaan mukaan politiikka Juuri politiikka kiinnostaa kiinnostaanuoria nuoria aiempaaenemmän. enemmän. Myös Myös liike-elämässä liike-elämässä nuorten aiempaa nuorten halu halu vallankahvaan onon suuri. suuri. Silti Silti molemmissa molemmissa maailmoissa vallankahvaan maailmoissa nuortenpuuttuminen puuttuminen on on enemmän enemmän sääntö sääntö kuin nuorten kuin poikkeus. poikkeus.

28

H

uhtikuussa 2018 Helsingin pörssin yhtiöiden hallituksissa alle 30-vuotiaita jäseniä oli yhteensä kolme.

Kevään eduskuntavaaleissa ehdokkaiden keski-ikä oli 46 vuotta. Nuoret loistavat poissaolollaan johtopaikoilla niin politiikassa kuin liike-elämässäkin.

Mistä epäsuhta sukupolvien välillä johtuu?

Onko nuorten äänellä asetelmasta huolimatta painoarvoa suomalaisessa yhteiskunnassa? Kannattaako nuoren edes yrittää vaikuttaa ja pyrkiä valtaan näin karussa tilanteessa?

Tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat pettyneitä tällä hetkellä tehtäviin poliittisiin päätöksiin, eivätkä he ole kovinkaan toiveikkaita Suomen tulevaisuuden suhteen. Samaan aikaan nuoret ympäri maailman marssivat ja protestoivat ilmastonmuutoksen puolesta, vaikka kokevatkin, että heitä ei kuunnella.

Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtaja Elisa Gebhardin mukaan nuorilla on aitoja vaikuttamisen paikkoja, vaikka tie päättäviin pöytiin saattaakin olla kivinen. Hän kuitenkin uskoo ja toivoo, että muutosta on luvassa.

– Vanhempien ihmisten on kohta pakko herätä siihen, että nuoret eivät voi hyvin ja luota nykyisiin instituutioihin. Mikä heitä sitten motivoisi tekemään töitä täällä tai maksamaan veroja tänne sen sijaan, että he lähtisivät vaikka maailmalle?, Gebhard painottaa.

Gebhard itse on nuoresta iästään huolimatta päässyt jo pitkälle: 25-vuotias oikeustieteilijä toimii tällä hetkellä Allianssin puheenjohtajuuden lisäksi Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsenenä. Lisäksi hän oli sosiaalidemokraattien eduskuntavaaliehdokkaana kevään 2019 eduskuntavaaleissa.

NUORTEN URAKEHITYKSESSÄ VIIVETTÄ Pörssiyhtiöiden johtopaikkojen keskittyminen yli 50-vuotiaille johtuu Gebhardin mukaan puolestaan siitä, että omasta vallasta ei haluta luopua. Hallituspaikkoja on rajallisesti ja olemassa olevat valtarakenteet ylläpitävät vallan keskittymistä vanhemmille ikäpolville. Paikan luovuttaminen nuorelle olisi siis pois vaikutusvallasta.

– Koko yhteiskunnan pitäisi tajuta, että eri sukupolvilla on hyvällä tavalla erilainen näkemys todellisuudesta ja erilaista annettavaa kuin muilla, Gebhard huomauttaa.

Tilannetta tarkasteltaessa on myös huomioitava, että moni nykynuori on astunut työelämään taantuman aikana. Tämän vuoksi ensimmäisen työpaikan saaminen teini-ikäisenä on ollut haastavaa, ja se on johtanut nuorten työelämäkehityksen hidastumiseen.

– Nuoret ovat aloittaneet työuransa myöhemmin, ovat pidempään harjoittelijapesteissä, eivätkä etene ylemmän toimihenkilön tehtäviin. Tämä viivästyttää koko työuraa ja luonnollisesti pienentää nuorten palkkatuloja, Gebhard selventää.

– Meillä on paljon viittä vaille valmiita maistereita, joilla on jo työkokemusta ja joille pitäisi antaa vastuuta.

Hän toivoo, että yrityksissä herättäisiin siihen, että yksi kiintiönuori ei enää riitä. Nuorille on tarjottava aitoja paikkoja, joissa he voivat paitsi todistaa osaamisensa myös laittaa sen täysillä likoon.

RAHA JA USKOTTAVUUSPULA ESTEINÄ Nuorten kansanedustajien vähäisyys johtuu Gebhardin mukaan ensinnäkin siitä, että puolueet eivät ole onnistuneet houkuttelemaan nuoria mukaan toimintaansa tai ehdokaslistoillensa. Toisena hän nostaa esille ehdolle asettumisen ja vaalikampanjoinnin korkean hinnan.

– Vaalikampanjan tekeminen maksaa paljon. Jos miettii, kuinka monella nuorella on varaa laittaa sen verran rahaa vaaleihin, niin en ihmettele, että eduskunnassa on meitä nuoria niin vähän, Gebhard toteaa.

Lisäksi nuorta ehdokasta vaivaa usein uskottavuuspula.

Perinteinen poliitikon malli on keski-ikäinen puku päällä pönöttävä mies, mutta sellaiseksi Gebhard ei halua nuorten muuttuvan.

– Nuoren ei kuulu pyydellä anteeksi olemassaoloaan tai olla jotain muuta kuin on. Nuorten pitäisi olla rohkeammin mukana päätöksenteossa omana itsenään ja sen täytyy riittää, Gebhard painottaa.

29

UUDET VAIKUTTAMISEN TAVAT KIINNOSTAVAT Uusimman Nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuoria kiinnostaa politiikka aiempaa enemmän. Kiinnostus vaikuttamiseen kytkeytyy useimmiten erityisesti uusiin vaikuttamisen tapoihin.

Kansalaisaloitteet ja muut projektit kiinnostavat nuoria kyllä – sen näkee vaikkapa nuorten aktiivisuudessa erilaisissa ilmastotempauksissa.

Perinteisiä vaikuttamisen väyliä ei kuitenkaan sovi unohtaa, sillä puolueet ja edustuksellinen demokratia ovat Suomen poliittisen järjestelmän ytimessä.

– Kun puhutaan siitä, miten mikäkin asia rahoitetaan, päätökset tapahtuvat perinteisen koneiston ja järjestelmän kautta.

Mikään ei muutu, jos rahoitus ei muutu, Gebhard muistuttaa.

Hän toivookin enemmän nuoria mukaan puoluetoimintaan, sillä puolueisiin ja siihen, millaista politiikkaa Suomessa tehdään, vaikutetaan puolueiden sisällä.

MUUTOSTEN AIKA Suomalainen yhteiskunta vaatii ravistelua, jos myös nuorten ääni halutaan saada kuuluviin – se on selvää. Gebhard toivookin, että koko asenneilmapiiriä saataisiin muokattua siten, että nuoret

30

nähtäisiin varteen otettavina päättäjinä niin liike-elämässä kuin politiikassakin. Tätä voi edesauttaa esimerkiksi nuorten ehdokkaiden ja päättäjien nostaminen esiin vaikkapa mediassa ja puolueiden tapahtumissa sekä aktiivinen vuoropuhelu.

– Ylipäätään puolueiden tulisi tukea nuoria ehdokkaita enemmän. Voisivatko puolueet vaikkapa vapauttaa nuoret ehdokkaat ehdokasmaksuista?, Gebhard ehdottaa.

Lisäksi hän peräänkuuluttaa nuoria tukemaan toisiaan. Esimerkiksi omaa äänestyspäätöstä tehdessä on hyvä pohtia, olisiko syytä äänestää nuorta, kun muut ikäryhmät sitä tuskin tekevät.

Toisaalta Gebhard luottaa suomalaiseen koulutusjärjestelmään, jossa demokratiakasvatusta eli politiikan ja vaikuttamisen opettamista voitaisiin lisätä.

– Olisi mahtavaa, jos koulutuksen myötä nuorilla olisi valmiuksia puhua yhteiskunnallisista asioista entistä paremmin.

# b oo m i ry 5 1 ja ko l m e h au s k a a sat t u m a a Teksti: Antti Poikolainen

B

oomin vuosijuhlat ovat tunnetusti railakkaat, milloin osallistujat ajautuvat mitä erikoisempiin tilanteisiin. En nyt kuvaile sinulle juhlan puheita tai ruokia. Kertaan kolme hauskaa sattumaa Boomi ry:n 51. vuosijuhlista. Oletko valmis? Si mennään.

1. Ryyppyrauhan julistus (cocktail -tilaisuus)Ensimmäinen oli Boomin vuoden 2014 hallituksen lahja. Viimeistä kertaa cocktail-tilaisuuteen kutsuttu #H14 päätti julistaa ryyppyrauhan. Erehdyttävästi joulu- tai koulurauhan julistusta muistuttava paasaava puhe annettiin cocktail -tilaisuuden loppupuolella. Siellä juhlakansaa muistutettiin mm. ”hiljaisesti mutta aggressiivisesti dokaamaan” sekä olemaan häiritsemättä tätä rauhaa alkoholittomalla taikka ”muulla sopimattomalla jeesustelulla.” Viisaita sanoja.

2. Bussikäyttäytyminen (sillisbussi)Sillisbussien kurista ja järjestyksestä vastasivat tuttuun tapaan bussi-isännät. Heitä ohjasi vaivannäöllä valmisteltu ohje sopivasta käytöksestä. Kaksisivuiseen ohjeeseen oli listattu sopivat ja kielletyt aktiviteetit ja puheenaiheet, tavoitteena luoda bussista kaikille sopiva #safespace. Asiat sujuivat hyvin, kunnes bussit olivat lähteneet liikkeelle ja kello löi 12.21.

Tuolloin eräs bussi-isännistä lähetti viestin: ”kaikki ohjeet ulos ikkunasta - täällä pelataan kullia vai pallia.” Mitä tuo peli oikein pitää sisältään? Kerrottakoon se, ettei se #safespace:n määritelmään sovi. Kiitos #H14.

3. Palavat haalarit (silisjatkot)Vuosijuhlien lopussa olivat sillisjatkot - jokaisen janoisen sankarin viimeinen leposija. Pimeyden laskeutuessa, saattoi Klubi 57:lle kävellessä nähdä muunkin valonlähteen kuin katuvalon. Hetken verran makasi Boomilaakson edessä kasa kuumia kuituja, joita myös palaviksi Boomin haalareiksi voisi kutsua. Tekijältä päästiin esittämään kaksi kysymystä. Seuraa ote entisen tapahtumavastaavan (1) ja entisen klubimestarin keskustelusta (2).

(1): -Miltä nyt tuntuu?

(2): -Hyvältä.

(1): -Minkä takia sä teit tän?

(2): -Pitää päästää irti, pitää oppia päästään irti asioista. Nyt on mun vuoro.

Runollista.

Näistä sattumista #boomiry51 muistetaan. Kiitos.

51

31

Katsaus: Boomin golfseuran ensimmäinen vuosi TEKSTI: Meri-Tuuli Marttala

M

onelle boomarille ja yhteistyökumppanille on tullut tutuksi Boomin golfseuran toiminta kuluneen vuoden aikana ja onkin aika kertoa lyhyesti, minkälaisia tapahtumia Boomin golfseura on ollut mahdollistamassa.

Marraskuussa 2017 Boomin golfseuraa olivat perustamassa ja ensimmäisen vuoden hallituksessa istuivat Maarit Heikkinen, Jasmiina Kivini, Meri-Tuuli Marttala, Kalle Jämsen ja Jon Sorri. Boomin golfseura perustettiin, jotta golfaavatboomarit voisivat tavoittaa toisensa ja lajia tulisi jatkettua myös opiskeluaikoina. Boomin golfseuran toinen tavoite on tutustuttaa opiskelijoita lajin pariin, sillä golftaidoista voi olla yllättävää hyötyä vaikkapa verkostoitumisen kannalta, sillä monet liike-elämän neuvottelut käydäänkin juuri golf-kentällä. Tästä syystä viimeisintään opiskeluaikana kannattaa hankkia se golfin ajokortiksikin kutsuttu Green Card. Boomin Golfseura järjestääkin opiskelijaystävälliseen hintaan boomareille Green Card kurssin myös tälle keväälle Palataan kuitenkin kertomaan kuluneesta vuodesta... Boomin golfseuran ensimmäisenä tapahtumana järjestimme talvitreenit helmikuussa 2018 GolfDaddyn sisäharjoitteluhallilla Messukylässä. Paikalle saapui niin lajiin ensimmäistä kertaa tutustuvia boomareita kuin kokeneempia golffareita. Sisäharjoitteluhallilla boomarit hioivat svingiään lyöntimatoilla ja lähipelialueella. Vasta-alkajille järjestimme myös opetusta ja kaikki saivat osallistua leikkimieliseen puttikisaan, jossa parhaat palkittiin golfaiheisilla palkinnoilla. Positiivisen palautteen myötä järjestimme myös toiset talvitreenit huhtikuussa.

Toukokuussa järjestimme boomareille yhden lauantaipäivän kestävän Green Card–kurssin Nokia River Golfissa opiskelijaystävälliseen hintaan. Kurssi tuli täyteen jaosallistujat kehuivat toteutusta. Green Card pitää olla suoritettuna, jos haluaa pelata golfia oikeilla kentillä. Green Card kurssilla läpikäydään lyöntitekniikkaa ja pelin sääntöjä, jotta pelaaminen tuntuisi sujuvalta kentällä. Kerran suoritettu Green Card on aina voimassa.

Toukokuussa järjestimme myös kauan odotetun Verkostoitumisgolf-tapahtuman yhteistyössä Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan Ekonomien kanssa Tammer-Golfissa. Tapahtuma alkoi yhteisellä aamiaisella. Peliryhmät jaettiin niin, että samassa lähtöryhmässä pelasi kaksi kauppatieteiden opiskelijaa ja kaksi yritysjohtajaa. Kilpailumuotona toimi rento pistebogey ja kisassa oli runsaasti erikoiskilpailuja, kuten lähimmäs lippua ja paras ryhmä kilpailut.

Tapahtuman jälkeen söimme lounasta ja järjestimme palkintojenjaon, jossa boomareille riitti kunniaa. Opiskelijat antoivat myös CV:nsä yritysjohtajille, joten tapahtumakonsepti oli ennen kaikkea ainutlaatuinen mahdollisuus erityisesti verkostoitumisen näkökulmasta. Tampereen kauppakamari mahdollisti parhaan ryhmän kahdelle parhaalle opiskelijalle kilpailukutsun Kauppakamarin 100-vuotisjuhlakisaan Tammer-Golfiin, joka pelattiin kesäkuussa. Kauppakamarin 100-vuotisjuhlakisassa oli erikoiskilpailu, jossa oli mahdollista voittaa hole in one -suorituksesta Mercedes Benz A-auto. Valitettavasti lipun paikka erikoiskisan väylällä oli haastava ja boomariedustuksemme lähti juhannusviikolla ilman uutta mersua kotiin. Loistavasti järjestetty tapahtuma oli hieno mahdollisuus verkostoitua kauppakamarin jäsenyritysten edustajiin.

Elokuussa Boomin golfseura oli kertomassa uusille smurffeille toiminnastaan smurffiviikoilla kahdessa eri tapahtumassa. Kerhomöhinöissä pidimme golfaiheisen tietovisan Sorsapuistossa ja toimme mukana pisteellemme myös puttimaton, jota moni uskaltautuikin kokeilemaan. Tietovisan vastausten perusteella ilmeni, että monella smurffilla oli takataskussaan Green Card tai innostusta suorittaa se tulevaisuudessa. Kerhömöhinöiden lisäksi Boomin Golfseura piti pistettä Smurffi Race –tapahtumassa. Pisteellä nähtiin hienoja suorituksia, kun smurffit ja tuutorit pääsivät kilpailemaan golf pongissa.

Syyskuussa järjestettiin jo neljännen kerran Boomin golfmestaruuskisat ja tällä kertaa pelasimme Nokia River Golfin Rock-kentällä. Boomin golfmestaruuskisoillaon itse asiassa pidempi perinne kuin itse Boomin golfseuralla, mutta Boomin golfseuran myötä olemme saaneet toimintaan mukaan yhteistyökumppaneita ja kasvatettua tapahtuman osallistujamäärää. Kilpailu pelattiin tasoituksellisena pistebogeyna. Pelikierroksen jälkeen söimme yhdessä ja jaoimme 5 parhaalle sekä erikoiskilpailujen voittajille palkinnot. Voittajaksi kruunattiin Jasmiina Kivini pistemäärällä 38. Arvontapalkintoja saimme kokoon niin paljon, että kukaan ei lopulta lähtenyt tapahtumasta tyhjin käsin.

Marraskuussa järjestimme syyskokouksen ja syyskokouksen jälkeen hallitustoimintaan tuli mukaan 3 uutta henkilöä. Tulevaa vuotta rakennetaan hyödyntäen jo aiemmin onnistuneita tapahtumakonsepteja sekä tarjoamalla uudenlaisia tapahtumia. Joulukuussa pidimme järjestäytymiskokouksen ja suunnittelimme alustavan vuosisuunnitelman.

32

Tunnelmia toukokuussa 2018 järjestetystä Verkostoitumisgolfista

Boomin Golfseuran hallitus 2019

Toisissa talvitreeneissä hiottiin svingiä kuntoon huhtikuussa 2018.

Hallituksessa jatkavat: Puheenjohtaja ja Mestaruuskisavastaava: Jasmiina Kivini Verkostoitumisgolf- ja Tiedotusvastaava: Meri-Tuuli Marttala Rekrytointi-, Koulutus- ja Alkeiskurssivastaava: Jon Sorri Uutena mukaan tulivat: Yrityssuhdevastaava: Markus Autio Talousvastaava: Joonas Kajanus Markkinointivastaava: Teemu Viitasalo Lisäksi syyslukukaudella hallitustoiminnassa mukana jatkaa kevään vaihdossa oleva Maarit Heikkinen.

Boomin golfseuran tapahtumat 2019 • • • • • •

Tämä haalarimerkki koristaa niin lajia harrastaneen kuin tulevan golffarin haalareita.

Omaksi voit ostaa päivystäjän tiskiltä tai tapahtumistamme hintaan 3€.

Talvitreenit 13.3.2019 Vapun avaus: Hohtogolf West Coast Ratina 15.3.2019 Greencard-kurssi toukokuussa Verkostoitumisgolf toukokuussa Smurffiviikot 5. Mestaruuskisat syyskuussa

Seuraa somessa ja pysy ajan tasalla tapahtumista: IG boomingolfseura FB Boomin Golfseura Whatsapissa Boomin golf jäsenryhmä toimii ensisijaisena viestintäkanavana.

Liittymislinkki: https://chat.whatsapp.com/D0fLTGU542p24WuQBkjxUs

Tunnelmia Boomin golfmestaruuskisoista syyskuulta 2018.

Boomin Golfseuran puolesta toivotan kaikille onnistuneita lyöntejä ja vähän hukattuja palloa tulevalle kaudelle. Allekirjoittanut kiittää ja kiiruhtaa golfkentälle

33

MILLAISIA INNOVAATIOITA SUOMI TARVITSEE? Teksti: Matleena Inget Kuvat: Essi Pullinen

Maailma Maailma muuttuu muuttuu jatkuvasti, jatkuvasti, jaja sen sen myötä myötä myös myös Suomi Suomi kohtaa kohtaa uudenlaisia uudenlaisia haasteita. haasteita.

Asiantuntijat Asiantuntijat kertoivat kertoivat VapaaBoomarille, VapaaBoomarille, mitkä tulevaisuuden mitkä tulevaisuuden kiperistä kiperistä kysymyksistä kysymyksistä kaipaavat kaipaavat kaikista kaikista eniten eniten ratkaisuja. ratkaisuja.

Ensin Ensin peruskoulu peruskoulu nosti nosti Suomen Suomen yhdeksi yhdeksi koulutuksen koulutuksen kärkimaista. kärkimaista.Sitten SittenNokia Nokiasiivitti siivittimaamme maammemenestykmenestykseen.

Nokian jälkeen koitti vihaisten lintujen ja possujen aikakausi, kun Rovion videopelisarja seen. Nokian jälkeen koitti vihaisten lintujen ja possujen aikakausi, kun Rovion videopelisarjaAngry AngryBirds Birds nousi nousi maailmanmaineeseen. maailmanmaineeseen. Jo Jo klassikoiksi klassikoiksinousseet nousseetmenestystarinat menestystarinattuntevat tuntevatkaikki. kaikki.Mutta Muttamillaisia millaisiainnovaainnovaatioita tioita Suomi Suomi tarvitsee tarvitsee selviytyäkseen selviytyäkseen myös myös 2020-luvun 2020-luvunmaailmassa? maailmassa?

Innovaatio Innovaatio tarkoittaa tarkoittaa tietoa, tietoa, tuotetta, tuotetta, palvelua, palvelua, toimintatapaa toimintatapaatai taimuuta muutauutta uuttayhdistelmää, yhdistelmää,joka jokasisältää sisältää uutuusarvoa.

Me kysyimme alan asiantuntijoilta, millaisia innovointeja Suomi tällä hetkellä eniten uutuusarvoa. Me kysyimme alan asiantuntijoilta, millaisia innovointeja Suomi tällä hetkellä enitenkaipaa. kaipaa.

Keinot Keinot jatkuvaan jatkuvaan oppimiseen oppimiseen Ajatushautomo Ajatushautomo Demos Demos Helsingissä Helsingissä vanhempana vanhempana konsulttina työskentelevän konsulttina työskentelevän Leena Leena Alangon Alangon mumukaan kaan suomalaisen suomalaisen työelämän työelämän murrosta murrosta leimaa leimaa erierityisesti tyisesti kolme kolme kokonaisuutta kokonaisuutta –– itsensä itsensä johtamisen johtamisen korostuminen, korostuminen, polveilevat polveilevat urapolut urapolut sekä sekä kasvava kasvava tarve oman osaamisen päivittämiselle. tarve oman osaamisen päivittämiselle.

Elinikäinen Elinikäinen oppiminen oppiminen on on otsikoissa otsikoissa vilisevä vilisevä trendisana, ja Alangon mukaan sille trendisana, ja Alangon mukaan sille onkin onkin aidosaidostiti tarvetta. tarvetta. Esimerkiksi Esimerkiksi hän hän nostaa nostaa teknologiateknologiakehityksen, kehityksen, joka joka on on kuluneen kuluneen 15 15 vuoden vuoden aikana aikana muuttanut työelämää merkittävästi muuttanut työelämää merkittävästi jaja saa saa aikaan aikaan myllerrystä myllerrystä myös myös tulevaisuudessa. tulevaisuudessa.

–– Enää Enää ei ei katsota katsota tarkkoja tarkkoja tietoja tietoja tai tai taitoja, taitoja, Alanko korostaa.

“Merkityksellistä on se, Alanko korostaa. “Merkityksellistä on se, kuinka kuinka kyvykäs kyvykäs on on oppimaan oppimaan uutta uutta jaja päivittämään päivittämään taitotaitojaan.” jaan.”

Juuri Juuri jatkuvaan jatkuvaan oppimiseen oppimiseen Alanko Alanko kaipaa kaipaa ratkaisuja.

Ensinnäkin olisi syytä ratkaisuja. Ensinnäkin olisi syytä pohtia, pohtia, miten miten osaamisen kehittäminen rahoitetaan ja mahdollisosaamisen kehittäminen rahoitetaan ja mahdollistetaan kaikille – niin työssäkäyville, työtä etsiville tetaan kaikille – niin työssäkäyville, työtä etsiville kuin työttömillekin. Tällä hetkellä elinikäinen opkuin työttömillekin. Tällä hetkellä elinikäinen oppiminen on lähinnä kiinni yksilön omasta aktiivipiminen on lähinnä kiinni yksilön omasta aktiivisuudesta ja resursseista, vaikka joillain työpaikoilla suudesta ja resursseista, vaikka joillain työpaikoilla asiaan ollaankin herätty. asiaan ollaankin herätty.

–– Työpaikoilla Työpaikoilla tarjotaan tarjotaan esimerkiksi esimerkiksiperinteiperinteisiä siäkursseja kurssejajajawebinaareja. webinaareja.Kaipaan Kaipaanlisää lisääratkaisuja ratkaisuja erilaisille erilaisilleoppijoille, oppijoille,Alanko Alankopainottaa. painottaa.

Toisen Toisen ratkaisun ratkaisun osaamisen osaamisen kehittämiseen kehittämiseen jaja tunnistamiseen tarjoavat erilaiset tunnistamiseen tarjoavat erilaiset oppimisen oppimisen sersertifikaatit, tifikaatit, jotka jotka antaisivat antaisivat tunnustusta tunnustustaesimerkiksi esimerkiksi vapaaehtoistyössä vapaaehtoistyössä tai tai harrastuksissa harrastuksissa hankitusta hankitusta osaamisesta. osaamisesta.

Raja Rajatyön työnjajavapaan vapaanvälille välille Toinen ratkaisuja Toinen ratkaisujakaipaava kaipaavahaaste haastekytkeytyy kytkeytyyitsenitsensäsäjohtamiseen johtamiseenjajatyön työnkuormittavuuteen. kuormittavuuteen.VastausVastaustata kaipaava kaipaava kysymys kysymyssaattaa saattaaäkkiseltään äkkiseltäänkuulostaa kuulostaa hassun yksinkertaiselta, vaikka hassun yksinkertaiselta, vaikkasitä sitäseseeieiole: ole:miten miten irrottautua irrottautuatyöstä työstävapaa-ajalla? vapaa-ajalla?

–– Työn Työn jaja vapaa-ajan vapaa-ajan sekä sekä henkilökohtaisen henkilökohtaisen persoonan ja työntekijyyden persoonan ja työntekijyydenraja rajaalkaa alkaahämärtyä, hämärtyä, kun töitä voi käytännössä tehdä missä kun töitä voi käytännössä tehdä missävaan vaanjajamilmilloin loinvaan, vaan,Alanko Alankototeaa. toteaa.

Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen tarTyön ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen tarjoaa mahdollisuuksia myös palveluinnovaattoreiljoaa mahdollisuuksia myös palveluinnovaattoreille, jotka voisivat innovaatioillaan helpottaa työn le, jotka voisivat innovaatioillaan helpottaa työn syrjään siirtämistä ja työssä jaksamista. Alanko ussyrjään siirtämistä ja työssä jaksamista. Alanko uskookin esimerkiksi erilaisten aivojen hyvinvointia kookin esimerkiksi erilaisten aivojen hyvinvointia parantavien applikaatioiden lisääntyvän tulevaiparantavien applikaatioiden lisääntyvän tulevaisuudessa. suudessa.

35

Turvaa, kun työelämä heittelee Uutta työelämää leimaa aiempien teemojen ohella epävarmuus. Työnkuvat, työsuhteet ja työnteon tavat muuttuvat jatkuvasti. Myös yhä useampi korkeakoulutettu kohtaa työttömyysjaksoja ja epävarmuutta työmarkkinoilla.

– Työura voi sisältää kovinkin moninaisia vaiheita. Voit olla uran aikana välillä yrittäjä ja välillä alainen, osa-aikatyötä tai kokopäivätyötä tekevä tai työtön, Alanko kertoo.

Hän kaipaakin keinoja sen takaamiseen, että yksilö kykenee joustamaan muuttuvissa tilanteissa ja toisaalta kestää jatkuvan epävarmuuden kanssa elämisen. Alangon mielestä vastuu on ensisijaisesti yhteiskunnalla, ja isoja ratkaisuja on tälläkin hetkellä kehitteillä.

– Näen perustulon kehittämisen yhtenä ratkaisuna, sillä se luo rakenteena tasapainoa elämään. Taatun tulolähteen ansiosta yksilö pystyisi fokusoitumaan työnhankintaan ja oman osaamisen kehittämiseen sen sijaan, että joutuisi pohtimaan, mistä leivän saa huomenna pöytään, Alanko toteaa.

Kasvuyrityksistä voimaa innovointiin Innovatiivisuus näyttelee suurta roolia yrittäjähenkisessä opiskelijajärjestö Tampere Entrepreneurship Societyssa, tutummin Tampere ES:ssa. Järjestön puheenjohtaja Juho Mäkinen kertoo, että toiminnan tarkoituksena on innostaa opiskelijoita yrittäjyyteen ja ohjata heidät Tampereen startup-yhteisön ytimeen Tribeen.

Startupit eli kasvuyritykset perustuvat suurimmassa osassa tapauksista innovaatioihin. Innovaatiot voivat mullistaa jopa kokonaisia toimialoja, kuten Uber teki taksiliikenteelle. Tähän kasvuyritykset todennäköisesti pyrkivät Mäkisen mukaan myös tulevaisuudessa.

Mäkinen nostaa esiin kaksi näkökulmaa, joihin hän toivoo tulevaisuuden innovaatioiden keskittyvän. Niistä ensimmäinen linkittyy Suomen luonnonmateriaaleihin ja siihen, että suomalainen teollisuus perustuu suurilta osin kemianteollisuuteen ja puuteollisuuteen.

– Tällä hetkellä raaka-aineita myydään melko paljon raakana ulos. Kaipaisin uusia tapoja, joilla raaka-aineita voitaisiin jalosta ennen ulkomaille myyntiä, Mäkinen pohtii.

Hänestä innovaatioiden on keskityttävä ylipäätään viennin lisäämiseen. Suomen sisäiset markkinat jäävät laajassa mittakaavassa auttamatta pieniksi. Suuren osan liikevaihdosta on siis synnyttävä ulkomailla.

Toisena Mäkinen nostaa esiin korkeaan osaamiseen painottuvat teknologiainnovaatiot. Niidenkin tulisi olla hänen mielestään vientituotteiksi soveltuvia sekä helposti skaalattavia.

– Tämä on yksi syistä, miksi korkeakoulutuksen tason on pysyttävä Suomessa korkeana. Nimenomaan tiedolla ja osaamisella tullaan jatkossa tekemään rahaa, Mäkinen arvioi.

36

Energiantuotanto haastaa Tampereen yliopiston teknis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian ja biotekniikan laboratoriossa lehtorina toimiva Henrik Tolvanen povaa, että tulevaisuudessa energiantuotannossa haasteeksi nousee Suomen omavaraisuuden aste, joka on tällä hetkellä ainoastaan 30 prosentin luokkaa.

Suurin osa Suomeen tulevasta öljystä ja maakaasusta on peräisin Venäjältä, sähkö puolestaan yhteispohjoismaisesta sähköpörssi Nord Pool Spotista, tarkemmin Norjasta ja Ruotsista. Omavaraisuuden puute on Tolvasen mukaan monimutkainen, ison mittakaavan ongelma.

– En usko, että mikään yksittäinen ratkaisu tulee tuomaan helpotusta, vaan keinoja tarvitaan useampia, hän korostaa.

Sähköautot tai biopolttoaineella toimivat autot ovat Tolvasen mukaansa yksi ratkaisuvaihtoehdoista, sillä suurin osa öljystä menee liikenteen tarpeisiin. Vastuu ei hänestä kuitenkaan voi olla yksilöillä, vaan valtion on ajettava omavaraisuuteen tähtäävää politiikkaa ja saavutettava yhteisymmärrys siitä, millaista energiapolitiikkaa Suomessa harjoitetaan.

Uusiutuvat energiamuodot haastavat Uusiutuvat energiantuotannon muodot nostavat kuitenkin esiin haasteita, sillä tuulivoima on tuulen määrästä riippuvainen, aivan kuten aurinkovoima auringonpaisteesta.

Toistaiseksi Suomessa käytetään hiilivoimaa siihen, että tuotannon tai kulutuksen vaihteluista riippumatta sähköverkossa on aina sähköä juuri kulutuksen verran.

Esimerkiksi tuulivoima ja aurinkovoima ovat ailahtelevista luonteistaan johtuen tähän tarkoitukseen hankalia.

Hiilivoimasta on kuitenkin sovittu luovuttavan täysin Suomessa vuoteen 2029 mennessä, joten uusien ratkaisujen löytymiseen on painetta.

– Ilmastokeskustelulta toivoisin, että uusien innovaatioiden lisäksi keskityttäisiin maksimoimaan meidän hiilinielut eli metsävarannot. Ylipäätään olisi hyvä selvittää, mihin Suomen bioenergiavarannot riittävät ja käydä keskustelua siitä, millaisilla keinoilla loppuosa tarvittavasta energiasta tuotetaan, Tolvanen korostaa.

Toisena ratkaisuna omavaraisuuteen Tolvanen nostaa esiin uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman lisäämisen. Näiden avulla sekä esimerkiksi ydinvoimaa hyödyntäen voitaisiin vastata myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin paineisiin mahdollisimman päästöttömästä energiantuotannosta.

37

Kevättä ilmassa E

nsin hiekoitussorakerrokset ja lopulta myös asvaltti alkaa näkyä lumen ja jään alta. Aamuisin kuuluu lintujen viserrystä ja sälekaihtimien välistä seinälle heijastuu jotain, mikä tuntuu ensin aivan liian kirkkaalta. Sama ilmiö esittelee sälekaihtimien avaamisen jälkeen sen, kuinka likaiset ikkunalasit talven jälkeen ovat.

Pian alkavat lumikinosten välistä kaivautua esiin ensimmäiset vihertävät organismit ja lakaisukoneet pölyttävät kaduille kuivuneen hiekkapölyn suoraan sieraimiin ja henkitorveen. Tarkkaan kun hieroskelee kurkunpään tuntoja, huomaa varsin pian, että kaiken maailman pölyilmiöt eivät ole ainoa asia, joka saa suun kuivaksi näin keväisellä.Pieni janontunne siellä myös kutittelee kielellä, joka kaipaa kultaista voimajuomaa samalla kun luonto herää jälleen talven jälkeen loistoonsa.

Ensimmäiset uskaliaat kevätfiilistelijät löytyvät terasseilta jo ennen kuin lumet ovat sulaneet. Jos ravintolat eivät ole vielä ehtineet raivata lunta ulkokalusteidensa päältä, rohkeat tyypit bongaavat lempipullonsa lähikaupan valikoimasta ja peruuttavat takamuksensa ongelmitta vaikkapa Koskipuiston puistonpenkille.

Siinähän sitä sitten voi fiilistellä kertaheitolla lumen alta paljastuvia koirankakkoja, suomalaisten liian aikaista kevätpukeutumista sekä punoittavia neniä, kun kevätauringon yllättävän polttaviin säteisiin ei olla taas osattu varautua. Tän päivän puna on huomisen bruna, lienee sanonta jokaisen aurinkovoiteensa unohtaneen huulilla. Huulilla on toki muutakin, useimmiten terassijuomista jalointa, eli olutta.

Viimeisenkin villahousun terassikausi alkaa vappuna – vaikka sitten ne villahousut jalassa. Vappuna on tarjolla monenmoista tapahtumaa ja kupittelua, mutta Hauska Bosasetä kannustaa ilottelemaan erityisesti oluttuopposen ääressä.

Loistava tapahtuma tällaiseen toimintaan on Bosan mahtava WappuRoadTrip, josta ei missään nimessä kannata jäädä paitsi. Mukaan kannattaa napata kaverit, mutta tieretkelle voi lähteä myös yksin. Takuuvarmasti saat reissulla uusia kavereita, joiden kanssa voit jakaa hyviä hetkiä erinomaisten kolpakollisten ääressä.

Nähdään myös muissa Bosan tapahtumissa!

3838

Kävisitkö kurssit virtuaalitodellisuudessa?

Innovaatio on muotitermi, joka kuvaa käytäntöön vietyä ja arvoa tuottavaa uutta ideaa. Innovaatio on yritysten työkalu vastata jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön, jota teknologia näyttää suitsineen. Digitalisaatio on jo vanhaa kamaa. Olemme siirtymässä Post-Digitalisaation aikakauteen, jossa digitalisaatio yhä jatkaa muutosvoimana, mutta jossa yritykset eivät enää erotu pelkällä digiaikaan siirtymisellä tai SMAC teknologioita hyödyntämällä, kun kuluttajat vaativat paljon. SMAC eli Social, Mobile, Analytics ja Cloud ovat jo keskeisiä teknologioita kaikilla toimialoilla.

Accenture Technology Vision kerää vuosittain viisi keskeisintä teknologiatrendiä, jotka muokkaavat organisaatioita seuraavan kolmen vuoden aikana. Tutkimuksessa tehtiin ensin Accenturen sisäinen katsaus asiantuntijoiden kesken, jonka lisäksi 6600 ulkopuoliselle asiantuntijalle toteutettiin kysely 20 eri toimialalta ja 27 eri maasta. Vuoden 2019 kyselyn vastaajista peräti 94% oli sitä mieltä, että teknologiainnovaatioiden määrä ja tahti on kiihtynyt tai huomattavasti kiihtynyt viimeisen kolmen vuoden aikana heidän organisaatiossaan.

Vuoden 2019 trendit ovat: 1. DARQ Power: DARQ - Distributed Ledger Technology, Artificial Intelligence, Extended Reality ja Quantum Computing. Näiden perustavanlaatuisten teknologioiden omaksuminen.

2. Get to Know Me: Hyperpersonalisoiminen, ainutlaatuisten kuluttajien ymmärtäminen.

Hyvä esimerkki uusien teknologioiden käyttöönotosta on Riihimäen kaupungin, Accenturen ja boost.ai:n toteuttama Kunta-Kati, joka on tekoälykokeilu kuntapalveluiden asiakaspalveluun. Kunta-Kati on Riihimäen kaupunginjohtajan Sami Sulkon mukaan onnistunut vapauttamaan kunnan työntekijöiden aikaa, ja on myös strategisesti tärkeä askel. Riihimäki pyrkii parantamaan kuntalaisten osallisuutta päätöksentekoon tulevissa asioissa, ja Kunta-Kati on ensimmäinen askel kunta-asioinnin ajattomuuden saavuttamisessa. Digitalisaatio ja Smart City -ratkaisut ovat kunta-alan tätä päivää, ja ne voivat paitsi parantaa julkisten palveluiden tuottavuutta, myös tuoda kilpailuetua kunnille.

Muita esimerkkejä ovat blockchain, asiakaspalvelun tekoäly, virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet matkailussa tai kokemuksellisessa koulutuksessa, kuten kirurgien tai haastavien tilanteiden koulutuksessa sekä vaikkapa onnettomuuspaikan VR-simulointi oikeudenkäynnin tueksi.

Oletko sinä, boomari, valmistautunut muutokseen?

3. Human + Worker: Uudet työskentelytavat, teknologian muokkaamat roolit ja työpaikat.

4. Secure US to Secure ME: Turvallinen toiminta laajassa organisaatioiden ekosysteemissä.

5. MyMarkets: Nopeatempoisten, kustomoitujen ja on-demand markkinoiden hallinta.

39