VapaaBoomari 2/2023

Pääkirjoitus

Ennen muuttoani Tampereelle olin vieraillut täällä vain kolmesti: kerran Blockfesteillä, toisen vieraillessani lapsuudenystäväni luona ja kolmannen etsiessäni itselleni vuokra-asuntoa. Muuttopäivänäni tunsin koko kaupungista vain yhden ihmisen ja kaikki tuntui erittäin vieraalta. Mitä yllätyksekseni löysin, oli smurffiviikkojen aikana yhteisö, johon kuuluminen hävitti yksinäisyyden tunteen ja sai vain kolmessa viikossa entuudestaan tuntemattoman kaupungin tuntumaan kodilta. Omien smurffiviikkojeni alusta tähän hetkeen olen tutustunut moniin ihaniin ihmisiin, jotka ovat olleet minun kanssani samanlaisessa tilanteessa opintojen alussa. Täältä löytämämme yhteisö on tarjonnut meille lukuisia eri kokemuksia uudesta kotikaupungista ja ennen kaikkea mahdollisuuksia tutustua moniin erilaisiin ihmisiin.

Olen päässyt kuluneen vuoden aikana näkemään tarkemmin rakkaan järjestömme toimintaa ja huomannut kuinka aktiivisesti sekä intohimoisesti sitä pyritään jatkuvasti parantamaan. Hyvinvointikyselyt, palautteiden käsitteleminen sekä erilaiset iltakoulut esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistämisestä ovat tärkeä osa järjestön kehittämistä. Boomin toiminta saattaa olla kaukana täydellisestä, mutta ei voi väittää, etteikö toimintaa ajettaisi jatkuvasti eteenpäin suurella sinisydämellä juuri meitä jäseniä varten. Toiminnan ansiosta jäsenet pystyvät kohtaamaan toisensa monissa erilaisissa tapahtumissa, jaostoissa, kerhoissa, workshopeissa, excursioilla tai esimerkiksi Boomilaakson sohvilla ja löytämään sen ansiosta juuri omanlaisia elinikäisiä ystäviä.

Tätä yhteisöä haluamme juhlistaa lukuvuoden viimeisessä VB:ssä, johon teemaksi on valikoitunut yhteisöllisyys. Ystävien löytäminen voi olla hankalaa, joten kysyimmekin suoraan boomareilta heidän kokemuksistaan ystävyydestä ja keräsimme vastaukset yhden jutun alle. Haastattelemme myös meidän upeaa alumniamme, joka on mukana Boomin mentorointiprojektissa, juhlistamme 30 vuotisia Haalaribileitä ja pääsemme kurkistamaan muutamien vaihdossa olevien boomareiden elämään. Olemme myös yhdistäneet mediatiimin sekä toimituksen voimat ja luoneet yhdessä upean, säkenöivän ja ainutlaatuisen yllätyksen, joka on nähtävissä ainoastaan Boomilaaksossa.

Pian on aika saattaa kevätlukukausi pakettiin ja kääntää katse kesää kohti. Oli sinulla edessä työn, koulun, loman tai jonkin muun täyteinen kesä, haluan toivottaa kaikille lukijoille voimia kevään loppurutistukseen sekä ihanaa auringontäyteistä vappua ja kesää.

Vapputerveisin, Hanna

Päätoimittaja, Hanna Nykopp

SISÄLLYS

10. Verkostoituminen avaa ovia ja ikkunoita

12. Haalaribileet – 30 vuotta juhlaa

16. voiko boomi yhteisönä hyvin?

18. vaihtoterveisiä maailmalta

22. Miten löytää kavereita?

24. Boomi ry 55 vuotta

29. sisä-suomen allianssi elää ja voi hyvin

32. boomilooks

34. boomipets

36. Maalle vai merelle?

38. nesun kolumni

39. vapaaboomarin bucketlist

VapaaBoomari

VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden

opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

PÄÄTOIMITTAJA

Hanna Nykopp paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Roosa Uusitalo viestinta@boomi.fi

TOIMITUS

Rasmus Juuti, Lilja Kangassalo, Ciia Korkeamäki, Sara Liljeström, Lotta Tolvanen

TAITTO

Kristian Hulkko, Pinja Komulainen, Anni Perkiö, Aada Sainio, Tapio Uotila

KANNEN KUVitus

Veera Pätsi

Suurkiitos kaikille avustajille ja Veeralle upeista kansista!

PAINOS 70 KPL

ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA.

ISSN-L 1799-2257

ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57

33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Se iso ja hyvä y-sana

Boomin toiminnan sydän muodostuu siitä, että Boomi koetaan ja tunnetaan yhteisönä. Strategiaankin kirjatusti Boomin tavoite on olla vetovoimainen opiskelijayhteisö, joka tuo kauppatieteiden opiskelijoita yhteen. Heikki Lehtosta (1990) löyhästi tiivistäen: yhteisö merkitsee ideaa tai tavoitetta, jonka lähtökohta on yhteisö ja sen jäsenten toiminta. Yhteisö on ryhmä tai joukko ihmisiä, jotka toimivat vapaaehtoisesti yhdessä ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Yhteisö muodostuu siitä asiasta tai kokemuksesta, joka tuo tietyn ihmisryhmän yhteen. Se on yhdessä tekemistä ja olemista sekä ruokkii yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteisö on voimavara, joka tukee ihmisiä vaikeina aikoina ja auttaa saavuttamaan yhteisön tavoitteita.

Nopeasti ajateltuna Boomi yhteisönä rakentuu sille, että olemme kauppatieteiden opiskelijoita, jotka tekevät opintojaan Tampereen Yliopistossa. Se ei kuitenkaan vielä itsessään tee yhteisömme pohjaa kovin vakaaksi. Mikä sitten tekee Boomista yhteisön? Oma vastaukseni on selvä: Boomista tekee yhteisön sen jäsenet. Boomissa hienoa on ihmisten erilaisuus ja tahto tehdä asioita yhdessä. Yhteisöömme on ilo osallistua ja palata esimerkiksi muualla vietetyn kesän jälkeen. Opintopäivää piristää, kun voi käydä luennon jälkeen Boomilaaksossa ja vastassa on tuttuja kasvoja.

Yhteisöllisyys voi syntyä monin eri tavoin ja monenlaisen toiminnan kautta. Boomi pyörii vapaaehtoistoiminnan ansiosta, mikä näkyy yli sadan hengen aktiivijoukossa, joka vuosittain toteuttaa ja edistää toimintaamme. Mitään tapahtumia ei olisi ilman niiden järjestäjiä tai myöskään ilman niiden kävijöitä. Boomi rakentuu meidän kaikkien panoksesta ja läsnäolosta. Yhteisöllisyyden edistäminen vaatii aktiivisuutta ja osallistumista, jota boomareista löytyy roppakaupalla.

Yhteisön kuuluu näkyä niin arjessa kuin juhlassa. Boomin vuosikalenteriin kuuluukin paljon arkisia asioita, mutta myös virkistävää vapaa-ajan toimintaa. Arjessa rutiinit tasapainottavat: Bola on auki maanantaista perjantaihin lukukauden aikana, vanhat VapaaBoomarit löytyvät Bolan lehtihyllystä ja kauramaito on tasaisin väliajoin loppu. Joka kuun ensimmäisenä torstaina Ilonassa juhlitaan poikkitieteellisiä Haalaribileitä, uudet smurffit saapuvat Boomiin aina elokuussa ja Vappu tulee kerran vuodessa.

Boomi on yhteisönä monipuolinen, aktiivinen ja rohkea. Tätä yhteisöä rakentaa jokainen meistä. Pidetään siis kiinni yhteisömme voimasta ja kannetaan boomariutta ylpeinä harteillamme.

Puheenjohtaja, Reetta Kiiveri

Uusi OPS - Turhaa lätinää vaiko avain kilpailukykyymme?

Koulutuspolitiikan rintamalla on menossa merkittävä vuosi. Nimittäin käynnissä on uuden opintosuunnitelman suunnitteluvuosi. OPS työssä merkittäviä teemoja ovat esimerkiksi kurssien toteutustavat, kestävä kehitys ja ylipäätään koulutuksemme laadukkuus. Kaikki nämä asiat vaikuttavat meihin boomareihin sekä kaikista tärkeimmin siihen, kuinka haluttuja olemme työmarkkinoilla. Pitäisikö yksittäisen opiskelijan olla tällaisesta perillä vai riittääkö, että henkilökunta keskustelee tulevaisuudestamme kampaviinereiden täyteisissä pöydissään?

Vastaukseni tähän varmasti jo arvasitkin. On erittäin tärkeää, että jokainen opiskelija ymmärtää edes jollakin tasolla koulutuksensa tavoitteet sekä sen, mihin mitkäkin kurssit ja kokonaisuudet tähtäävät. Isovanhemmat varmasti ovat ylpeitä jo pelkästä tutkintotodistuksestakin ja sen kanssa saa edustavan kuvan Instagramiin. On kuitenkin mahdotonta myydä osaamistaan työmarkkinoilla, mikäli ei tiedä mihin oma tutkinto valmistaa.

Huutiset

Uudessa opintosuunnitelmatyössä tärkeänä teemana on kestävä kehitys sekä miten ja mihin kestävää kehitystä liitetään opinnoissamme. Suunnitteilla on jokaiselle pakollinen kestävän kehityksen kurssi osana muita perusopintoja. On erittäin tärkeää, että kurssi palvelee todella osaamistamme työmarkkinoilla, eikä ole vain yksi “täppä” lisää tutkintotodistukseemme.

Tämän lisäksi keskustelun aiheina ovat muun muassa mitä kursseja voidaan tutkinnostamme karsia, jotta henkilökunnalle jäisi enemmän aikaa tutkimukseen ja jo olemassa olevat kurssit pystyttäisiin toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti. Tässä myös opiskelijoilta vaaditaan jonkintasoista ymmärrystä ja joustavuutta erilaisten kurssien toteutustapojen suhteen, jotta mahdollisimman laaja kurssivalikoima pystytään säilyttämään tulevaisuudessakin.

Tällä tekstillä pyrin herättelemään meitä boomareita siihen, kuinka merkittävistä asioista esimerkiksi opintosuunnitelmatyössä on kyse. Erittäin tärkeänä osana ovat kopokyselyiden tapaiset mahdollisuudet vaikuttaa opetushenkilökunnan ymmärrykseen siitä, mitkä opetustavat meille opiskelijoille toimivat ja mitkä eivät. Kannustan siis tulevaisuudessakin jokaista boomaria antamaan aktiivisesti kurssipalautetta, vastaamaan erilaisiin kyselyihin sekä mahdollisesti vaikuttamaan esimerkiksi hallinnon opiskelijaedustajina. Olen nimittäin kopokevääni aikana oppinut, että henkilökunta todella haluaa kuulla, mitä meille opiskelijoille kuuluu ja sitä he eivät tiedä, jos emme aktiivisesti ole sitä kertomassa.

Keväisin terveisin, Markus

Koulutuspoliittinen vastaava, Markus Alajoki

Mietityttääkö

työsopimus?

Kun työelämän oikeudelliset asiat mietityttää, voit kääntyä veloituksetta juristiemme puoleen, luottamuksellisesti:

Työsopimusten teko ja niiden tarkistus ennen allekirjoittamista

YT-neuvottelut, irtisanomiset ja ristiriitatilanteet Perhevapaisiin, vuosilomaan ja työaikaan liittyvät kysymykset

Työttömyysturvan perusasiat

���i�ti��e�����e�e��t��i������ki�i��k�������

���e���t����������������i���������������t���

Lähes koko kylliurani ajan ylivoimaisesti kysytyin kysymys minulle on ollut se, että milloin lopetan kyllinä. Syitä tähän saattaa olla yhtä paljon kuin kysyjiä, mutta nyt voin viimeinkin sanoa sen päivän olevan pian täällä – tai tarkemmin ottaen 31.5.2023. Kliseisesti olo on haikea, mutta vähän myös helpottunut. Yli kaksi vuotta kyllin saappaissa on ollut elämäni parasta aikaa, mutta samalla tuntuu hyvältä antaa pesti jonkun uuden innokkaan käsiin. Ja niin, eipä tarvitse enää pähkäillä näiden palstojen kanssa. Näiden parin vuoden aikana olen saanut kokea lukuisia sykähdyttäviä hetkiä aina isommista onnistumisista ja proggiksista, niihin jokapäiväisiin pieniin kohtaamisiin ja keskusteluihin. Olen päässyt nauttimaan monista tapahtumista sekä kehittämään itseäni etenkin siinä kyllin tärkeimmässä tehtävässä eli makkaranpaistossa! En voi kuitenkaan väittää, etteikö välillä olisi ollut raskasta ja, että mental breakdowneilta olisi täysin vältytty. Tähän väliin haluaisinkin muistuttaa vielä kerran siitä, että ulospäin asiat voivat näyttäytyä hyvin erilaiselta, kuin mitä ne todellisuudessa ovat. On siis ollut monesti niitä hetkiä, kun oma jaksaminen on ollut koetuksella tai olen epäillyt omaa osaamistani ja, että olenko tarpeeksi hyvä siinä mitä teen. Olenkin joutunut opettelemaan paljon aikatauluttamista, asioiden priorisointia sekä kieltäytymistä, kuin myös olemaan armollisempi itseäni kohtaan.

Vaikka kaikki ei olekaan aina ruusuilla tanssimista, olen silti nauttinut kylliydestä hurjan paljon ja olen erittäin kiitollinen kaikesta. Kiitos tästä kuuluu kaikille teille, jotka olette olleet osana tätä matkaa, osallistuneet tapahtumiin, auttaneet hädän hetkellä ja tehneet mun työstä niin hauskaa. Kiitos kaikille myös kauniista sanoista ja tsempeistä, sillä ne ovat todella merkinneet enemmän kuin uskottekaan (myös silloin, kun ne ovat tulleet klubin tanssilattialla kahdelta aamuyöllä). Vaikka niitä kylterimerkkejä ei enää syksyllä taskuista löydykään, niin toivottavasti edelleen uskallatte tulla jutulle tai lähteä mukaan, vaikka sitsaamaan.

Tähän loppuun ajattelin vielä listata Kylli-Käen viimeiset vinkit, jotka on tullut opittua näiden opiskelu- ja kyllivuosien aikana. Kokemusasiantuntijan syvällä rintaäänellä: uskalla kokeilla uusia asioita, lähde mukaan aktiivitoimintaan, tee rohkeasti juuri itseäsi kiinnostavia asioita, yritä olla vertailematta itseäsi muihin, usko itseesi, älä turhaan kiirehdi valmistumisen kanssa ja ennen kaikkea nauti vapusta!

“Milloin sä lopetat kyllinä?”

Boomin Kylli, Petra Käki

Verkostoituminen avaa ovia ja ikkunoita

Boomin alumni Sini Saalasti on nähnyt yritysmaailmaa usean vuoden ajan. Verkostot ovat hänen mukaansa tärkeä voimavara esimerkiksi yritystä perustaessa.

Vuonna 2017 valmistunut ja yrityksen johtamista pääaineenaan opiskellut Sini Saalasti on toiminut useissa yrityksissä, osassa perustajajäsenenä. Hän vastaa videopuheluun pirteästi ja on selkeästi juttutuulella.

Saalasti oli opiskeluvuosinaan hyvin aktiivinen erilaisissa järjestöissä. Saalasti vaikutti muun muassa tutorina, liikuntavastaavana, kopona, hallinnon opiskelijaedustajana sekä VapaaBoomarin toimituksessa.

Aktiivinen osallistuminen ja tekeminen loi Saalastille tärkeitä verkostoja, joiden avulla hänet pyydettiinkin 2019 loppuvuodesta kanssaperustajaksi aloittelevaan yritykseen, Alvar Petiin. Sinne hänet houkutteli vanha boomari ja opiskeluaikojen tuttu Ilari Haataja. Alvar Petissä, Saalastin ensimmäisessä kuluttajafirmassa pääsi Saalastin mukaan pelaamaan niillä asioilla, mistä oli kokemusta, vaikka moni asia olikin uutta. Hän toimi operatiivisen toiminnan koordinoijana, vastaten varastoyhteistyöstä ja tuotantokumppaneista, siitä vähän teollisemmasta puolesta.

“Halusimme muuttaa toimialaa vastuullisemmaksi. Näimme lemmikkialan trendit - kuten vaikka koiran pitämiseen lapsena liittyvän turhan kuluttamisen - ja halusimme tiede- ja faktapohjaisesti lähteä haastamaan niitä,” Saalasti kuvailee yrityksen ideaa. “Alvar Petissä oli tarkkaa liiketoimintasuunnittelua ja toimitusjohtajana Haataja on todellinen ammattilainen. Kaikki startupit eivät ole yhtä ammattimaisia, eikä tarvitsekaan olla,” Saalasti sanoo, mutta Alvar Petissä harvinaisen osaava ydin houkutteli lähtemään mukaan. Joillekin startupeille tyypillinen holtittomuus loisti poissaolollaan. Kaikki ei silti ollut ruusuilla tanssimista, mutta pahimmilta sudenkuopilta Saalastin mukaan säästyttiin.

Alvar Petissä vietettyjen vuosien jälkeen Saalasti siirtyi yritysjohtamisen konsultointia tarjoavaan Taivaliin.

“Tuttuni osasi suositella, että olisi tällainenkin firma kuin Taival, enkä olisi itse tiennyt siitä. Alvarilla roolini oli muuttunut vuosien saatossa samoin kuin firman tarpeetkin. Oli sopiva hetki tehdä vaihdos. Olen vieläkin iloinen Alvarin lähettiläs aina kuin voin,” Saalasti kertoo.

Taival on pieni kymmenen hengen yritys, mutta erittäin kokeneiden strategiakonsulttien perustama firma, joka on erikoistunut laajasti vastuullisuuteen, kiertotalouteen sekä erilaisiin innovaatioihin ja datastrategoihin. Taival tekee paljon töitä suurten yritysten apuna. Saalastin työnkuva ja -tehtävät neuvonantajana ovat kirjavat.

Yrittäjyys on Saalastilla verissä. Hän on toiminut monissa startupeissa ja kokenut yrittäjyyden valoisat, mutta myös varjoisat puolet. Esimerkiksi palkka on aluksi pienempi kuin suuren yrityksen leivissä palkkatyössä eikä uuden projektin pituutta voi koskaan tietää. Saalasti ei kuitenkaan pelottele liikaa uusia ja innokkaita yrittäjänalkuja. Yrittäminen on parhaimmillaan itsensä haastamista ja mahdollisuuksia kehittyä.

”Riskit on hyvä tiedostaa, mutta niitä ei kannata pelätä”

TEKSTI Rasmus Juuti KUVAT Sini Saalasti

“Riskit on hyvä tiedostaa, mutta niitä ei kannata pelätä. Vakiintuneita työpaikkoja tulee aina vastaan, mutta startuptilaisuuksia harvemmin,” Saalasti sanoo, “Eikä yrittäjyyteen ole yhtä oikeaa tapaa”.

Yksi tärkeä voimavara työmarkkinoilla ovat kontaktit. Esimerkiksi Saalasti on saanut kaikki työpaikkansa verkostojen avulla. Verkostojen voima on markkinoilla todella suuri.

“Kannattaa tutustua ihmisiin,” Saalasti neuvoo, “Ikinä ei tiedä, keitä matkan varrella kohtaa”. Saalasti antaa haastattelun lopuksi kaksi vinkkiä uusille ja nykyisille boomareille tulevaisuutta ajatellen.

“Nauttikaa opiskeluelämästä. Tehkää hauskoja asioita, tutustukaa ihmisiin. Eikä pelkästään verkostoitumisen takia, vaan koska ihmiset ovat kivoja ja opiskeluelämässä tapaa samanhenkisiä ihmisiä. Toiseksi, miettikää, mikä teitä oikeasti kiinnostaa. Työ vie niin ison osan elämästä, että olisi haaskausta tehdä jotain, mikä vain ‘pitäisi’ tehdä. Kannattaa seurata sitä mikä kiinnostaa ja uskaltaa tehdä valintoja, vaikka ne olisivat vähän erilaisia tai eivät olisi näitä tunnustettuja, isoja työnantajia. Eikä siinäkään ole mitään pahaa, jos vaikka haluaa esimerkiksi Nokialle töihin, mutta kannattaa olla rehellinen itselleen siitä, mikä itseä kiinnostaa,” Saalasti sanoo.

Ja miten takaa itselleen parhaat mahdollisuudet päästä töihin unelmiensa kohteeseen? Siihen ei ole satavarmaa kaavaa, mutta hyvät verkostot ovat suureksi eduksi. Saalasti on siitä mainio esimerkki.

“Kaikkensa antanut opiskelija palauttaa tenttinsä valvojalle iloisella mielellä. Tenttivalvoja katsoo hyväksyvästi: tentti on ilmeisesti mennyt hyvin. Mutta valvoja ei tiedä, että hilpeys ei suinkaan kumpua onnistuneesta tenttisuorituksesta. Opiskelija kiirehtii kotiin ja astuu hetkeä myöhemmin takaisin kirpeään ulkoilmaan. Matkalla joukkoon liittyy useita eri väreihin sonnustautuneita hahmoja. Haalarit suhisevat opiskelijoiden kävellessä Hämeenkatua pitkin kohti illan määränpäätä. On kuun ensimmäinen opintotuen jälkeinen torstai vuonna 1993 ja ensimmäiset Poikkitieteelliset Haalaribileet ovat alkamassa.”

Honky Tonkista Ilonaan – Haalaribileiden historiaa

Poikkitieteelliset Haalaribileet, alkuperäiseltä nimeltään Poikkitieteelliset Haalarijuhlat, ovat yksi tamperelaisen opiskelijaelämän kulmakivistä. Joka kuukausi sadat opiskelijat saapuvat Viihdemaailma Ilonan hämyiseen tunnelmaan, tilaavat tiskiltä teemadrinkin ja vaihtavat vapaalle. Mutta mistä kaikki alkoi?

Haalaribileiden idea syntyi vuonna 1993, Boomi ry:n täyttäessä kunnioitettavat 25-vuotta. Heti ensimmäisistä Haalaribileistä lähtien kaikki opiskelijat ovat olleet tervetulleita juhlimaan ainejärjestöön katsomatta. Aluksi juhlapaikkana toimi suurelle osalle varmasti tuiki tuntematon Honky Tonk Café, tuttavallisemmin Honkkari. “Hei tuukko nää Honkkariin!” oli epäilemättä yleinen lausahdus Haalaribileiden alkuaikoina. Haalaribileet viihtyivät Honky Tonk Cafén puitteissa usean vuoden ajan, nimenmuutoksenkin läpi. Uusi ja paranneltu Nite Train -yökerho ei kuitenkaan loputtomiin jaksanut kuljettaa juhlijoita, sillä vuonna 2008 Nite Trainin paikalle muutti yökerho Love Hotel. Rakkauden hotelli tanssitti haalarikansaa aina vuoden 2010 loppuun asti, jolloin tuhopoltto pakotti Haalaribileet evakkoon. Tuhopoltto kohdistui Love Hotelin alapuolella sijainneeseen pizzeriaan, eikä tapahtunut samana iltana Haalaribileiden kanssa. Myös yökerho kärsi kuitenkin niin pahasti, että joutui sulkemaan ovensa lähes vuodeksi. Tuhopoltossa menehtyi kolme henkilöä.

Yhdeksän kuukauden kodittomuuden aikana Haalaribileet sai ensi kosketuksensa Viihdemaailma Ilonaan vuoden 2011 huhtikuussa. Love Hotelin remontin valmistuttua juhlat kuitenkin palasivat tuttuun ja turvalliseen, Fat Ladyksi muuttuneeseen Hämeenkatu 10:een, joka emännöi opiskelijoita vielä muutaman kuukauden ajan ennen lopullista muuttoa Ilonaan. Ilona on toiminut vuoden 2012 keväästä tähän päivään asti Haalaribileiden kotina. Hämeenkatu kympillä on kuitenkin vielä paikka Haalaribileiden sydämessä ja nykyään osoitteessa sijaitsevassa Bucket Barissa järjestetään bileiden virallisia etkoja. Etkoilla opiskelijat voivat matkata ajassa taaksepäin ja kuvitella elävänsä Poikkitieteellisten Haalaribileiden alkuaikoja.

Haalaribileet täyttää pyöreitä

Tänä vuonna Poikkitieteelliset Haalaribileet juhlii kolmattakymmenettä vuottaan. Haalaribileet on siis järjestetty yli 200 kertaa! Juhlavuosi leimaa koko vuotta, mutta viralliset synttäribileet juhlittiin maaliskuussa 2023. Tapahtuman virallisina etkoina puolestaan toimi Café Europa ja siellä järjestetty supersuosittu Dildobingo. Mikäli boomareilla ei ollut bingon palkintoihin tarvetta, saattoivat he virittäytyä juhlatunnelmaan omalla ja rakkaalla Klubi 57:lla, jossa sitsilaulut raikuivat Red Carpet –vuosijuhlaviikon sitsien ollessa vauhdissa. Ilonassa jaettujen kullankeltaisten Haalaribileiden haalarimerkkien lisäksi etkoilla oli mahdollisuus ostaa haalareitaan koristamaan upea Haalaribileiden 30v. juhlavuosimerkki.

Itse synttäribileissä tunnelma oli läpi yön katossa. Kuvausseinä ikuisti juhlakansan Haalaribileiden historiaan ja teemadrinkit The Most Legendary ja Birthday Drink pitivät huolen siitä, että kurkkua ei kuivannut. Sekä DJ:t että juhlakansan puolen yön jälkeen vanginnut Jambo keräsivät tanssilattian täydeltä juhlanhumuisia opiskelijoita.

KUVAT Aada Sainio, Jenni Riihonen, Wenla Kivinen, Wilma Kivekäs

TEKSTI Sara Liljeström

Opiskelijoiden suosiossa – sattumuksista huolimatta

Tuhopoltto sekoitti pakkaa yli kymmenen vuotta sitten, mutta muitakin sattumuksia löytyy Haalaribileiden historiasta. Vuonna 2021 Viihdemaailma Ilonan lähistössä levisi vaarallisia kaasuja ja sen myötä Haalaribileiden aikana vallitsi ulkonaliikkumiskielto. Myös koronavuodet toivat hetkeksi haasteita, mutta onneksi pandemian hellitettyä juhlat ovat palanneet takaisin vanhaan loistoonsa. Välillä jännitystä torstai-iltoihin ovat lisänneet satunnaiset palohälytykset, jotka eivät kuitenkaan ole liiaksi menoa haitanneet.

Myös Haalaribileiden teemat ovat tuottaneet välillä päänvaivaa. “Suo, kuokka ja Jussi” -teema ei herättänyt juhlakansassa isänmaallisia tunteita, mutta sen sijaan pallomeri sekä vaahtobileet nauttivat suurta suosiota. Muita teemoja ovat olleet esimerkiksi Tinder-bileet, venetsialaiset sekä Suomi-filmiteema. Vaihtuvien teemojen lisäksi Haalaribileet saavat kiitosta muun muassa poikkitieteellisyydestä sekä bileiden järjestyspaikasta, Viihdemaailma Ilonasta. Boomareilla sen sijaan on selkeä ykkössuosikki. VapaaBoomarin tekemässä kyselyssä Haalaribileiden parhaista puolista Boomin karaokekoppi keräsi yli puolet annetuista äänistä.

Poikkitieteelliset Haalaribileet ovat vakiinnuttaneet paikkansa tamperelaisten opiskelijoiden sydämissä. Yleisimpiä opiskelijoiden haalareissa näkyviä merkkejä ovatkin haalaribilemerkit, joiden värien kirjo on yhtä suuri kuin opiskelijahaalareidenkin. Vanhemman polven opiskelijoilta ei kuitenkaan samankaltaisia merkkejä löydy, sillä Haalaribileiden logo otettiin käyttöön vasta 2014. Jokakuukautisten opiskelijabileiden suosion voi havaita viestintäsovellus Jodelissakin, jossa lippujen kysyntä on kova.

“Kello lyö yksi ja tanssimisesta väsynyt, mutta onnellinen opiskelija astuu hetkeksi ulos haukkamaan happea. Takaa kuuluu musiikin pauhe ja Ilonan valot välkkyvät. Vilvoiteltuaan hetken opiskelija palaa sisälle nauttimaan vielä illasta. On kulunut 30 vuotta ensimmäisistä Haalaribileistä.”

Lähde: Boomin historiikki

JUHLAJAOSTON ESITTELY

Juhlajaosto on Boomin uusin jaosto, jonka ensimmäinen toimintavuosi on vasta alkanut. Jaosto on juhlavastaavan apuna Haalaribileiden järjestämisessä. Yhdessä juhlavastaavan kanssa jaostolaiset vastaavat muun muassa etkojen järjestelyistä, artistien buukkauksista sekä kokonaisuutena Haalaribileiden toimivuudesta. Tänä vuonna jaostoon kuuluvat Wilma Kivekäs, Wilma Kauranen ja Aada Rouhiainen. Juhlavastaavan pestiä hoitaa Wenla Kivinen.

Oon Aada Rouhiainen, 2. vuoden boomari. Hain juhlajaostoon, koska halusin päästä osaksi Haalaribileiden suunnittelua ja nähdä kulisseista, miten keksitään juhlakansalle joka kuukausi jotain uutta. Ehdottomasti parasta jaostossa onkin ollut konkreettisesti järjestää Haalaribileitä ja mahdollistaa hauska ilta juhlijoille sekä nähdä bileiden onnistuminen.

Moikka, mä oon Wilma Kauranen ensimmäisen vuoden boomari. Hain juhlajaostoon, koska oon tykännyt haalaribileistä ja siitä, että pääsee näkemään myös muissa ainejärjestöissä opiskelevia ja niiden järjestämiseen osallistuminen kiinnosti. On myös siistiä olla mukana ekassa juhlajaostossa. Parasta on se, että pääsee ideoimaan tapahtumaa ja tietysti meidän mahtava porukka.

Oon meidän jaoston Wilmoista toinen, 2. vsk:n vaksun opiskelija. Juhlajaosto oli kiva lisä Boomin toimintaan – täällä pääsee poikkitieteellisten tapahtumien ytimeen, ideoimaan uutta ja, mikä kivointa, touhuumaan yhessä muiden boomareiden kans.

Haluatko olla mukana

rakentamassa parempaa työ- ja liike-elämää?

EY tarjoaa uramahdollisuuksia opiskelijoille, vastavalmistuneille ja kokeneille ammattilaisille tilintarkastuksen, konsultoinnin, veropalveluiden, yritysjärjestelyiden ja liikejuridiikan parissa.

Meillä saat vastuuta ja pääset käsiksi monipuolisiin tehtäviin kansainvälisessä työympäristössä.

Haemme jatkuvasti eri alojen osaajia kasvavaan joukkoomme. Katso avoimet työpaikkamme ja tule mukaan rakentamaan kanssamme parempaa työ- ja liike-elämää!

ey.com/fi/careers

TEKSTI Hanna Nykopp

Voiko Boomi yhteisönä hyvin? Voiko Boomi yhteisönä hyvin?

vastaukset Boomin hyvinvointikyselyyn

vastaukset Boomin hyvinvointikyselyyn

Boomissa selvitettiin järjestön yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin ja yleisen ilmapiirin tilaa kyselyllä 20.2.-6.3.2023. Boomarit osallistuivat kyselyyn erittäin ahkerasti, sillä saimme yli 200 vastausta. Saatujen vastausten avulla pyrimme puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin, jotta meidän yhteisömme olisi tasavertaisesti jokaiselle turvallinen paikka olla juuri oma itsensä. Tunnistamme yhteisönä, että meissä on paljon hyvää ja ainutlaatuista, mutta myös paljon parannettavaa. Kyselyyn tulleet vastaukset on käsitelty anonyyminä ja jutun kirjoittajakin on nähnyt vain häirintätukihenkilöiden tekemän koonnin kyselyyn saaduista vastauksista.

”Huomioimme erilaiset boomarit ja tarjoamme kaikille yhdenvertaisen sekä turvallisen paikan olla ja toimia osana yhteisöämme. Olemme avoimia yhteisön arjesta ja päätöksenteosta sekä mahdollisuuksista osallistua aktiivisesti toimintaamme”

– Boomi ry strategia 2023–2025

Kokemus yleisestä ilmapiiristä on polarisoitunut

Yleistä Boomin ilmapiiriä kuvailtiin kyselyssä avoimeksi, kannustavaksi, suvaitsevaksi sekä yhteisölliseksi, mikä oli linjassa kysymykseen vastanneen enemmistön kanssa, sillä viisi kuudesta boomarista koki yleisen ilmapiirin innostavaksi ja avoimeksi. Kysely kuitenkin vastaanotti myös useampia vastauksia, joiden mukaan Boomin ilmapiiri koettiin tuomitsevaksi. Osa vastaajista ajatteli, että aktiivitoimintaan mukaan pääseminen on hankalaa ja että vain tietynlaiseen muottiin sopivat ihmiset tulevat valituiksi eri pesteihin. Vaikka enemmistön vastauksia katsellessa yhteisömme vaikuttaa olevan avoin, kannustava ja helposti lähestyttävä, ei voi kuitenkaan sivuuttaa heitä, jotka eivät koe tämän olevan totta.

Useampi vastaajista koki, että aktiivirooleihin valikoituu keskenään samanlaisia ihmisiä, joiden ympärillä toiminta pyörii. Kuulumattomuus aktiiviryhmiin aiheutti vastaajien mielestä ulkopuolisuuden tunnetta. On tärkeä tunnistaa kuulumattomuuden kokemukseen vaikuttavia tekijöitä ja pyrkiä muuttamaan niitä, jotta jokaisella boomarilla olisi aito mahdollisuus kokea olevansa osa yhteisöämme. Esimerkiksi puhuttaessa nykyisien aktiivien valikoitumisesta pesteihin, on helppo havaita, että ongelma ei niinkään ole rooleihin liittyvässä valinnassa, vaan hakijoiden vähäisessä määrässä. Ei kuitenkaan riitä sanoa, että jokainen voi hakea Boomin kerhoihin, jaostoihin ja vastuurooleihin, jos ilmapiiri ei ole tarpeeksi kannustava kaikenlaisille ihmisille uskaltaa hakea kyseisiin tehtäviin. Tätä Boomi voi toiminnallaan erityisesti pyrkiä kehittämään, jotta osallistumisen kynnys olisi jokaiselle mahdollisimman matala. On myös todettava, että valintaprosessien läpinäkyvyyteen ja johdonmukaisuuteen on jatkossa panostettava, jotta kaikilla hakijoilla olisi tosiasiallisesti yhtä hyvä mahdollisuudet tulla valituksi tehtävään. Vastuu yhteisen ja mukaansa ottavan ilmapiirin luomisesta on jokaisella yhteisömme jäsenellä.

Risut ja ruusut tapahtumista

Kyselyssä ilmeni, että valtaosa vastaajista uskoi boomarien voivan halutessaan yhdenvertaisesti ilmaista kuulumistaan eri vähemmistöryhmiin. Kuitenkin vähemmistöihin kuuluvista vastaajista joka viides ajattelee, että Boomin ilmapiiri ei ole moninaisuutta tukeva. Vastausten perusteella on myös huomattavissa, että enemmistöihin kuuluvat kokevat olevansa tervetulleempia Boomin tilaisuuksiin omana itsenään. Vähemmistöihin kuuluvista 15,23 % ei kokenut olevansa tervetulleita Boomin tilaisuuksiin omana itsenään, kun taas enemmistöihin kuuluvista tätä mieltä oli 5,21 %. Muutosta on kuitenkin jo tapahtunut ja positiivista palautetta ovatkin saaneet erityisesti vuosijuhlaetiketin päivittäminen sekä sitsikulttuurin kehitys.

Toisena isona teemana Boomin tapahtumien ympärillä on jo muutaman vuoden aikana ollut alkoholittomuus. Joka neljäs vastaaja on eri mieltä siitä, että Boomin tilaisuuksiin olisi helppo osallistua alkoholittomana. Vastauksia saatiin kuitenkin molemmin puolin ja Boomi sai esimerkiksi kiitosta alkoholittomien vaihtoehtojen sekä erityisruokavalioiden huomioimisesta. Tästä eroten useat jäsenet kuitenkin kokivat, että alkoholittomat vaihtoehdot eivät vastaa lipusta maksettua hintaa samalla tavalla, kuin alkoholilliset vaihtoehdot.

Yhdenvertainen ja turvallinen paikka Boomissa?

Boomi haluaa arvojensa mukaisesti tarjota jokaiselle ”yhdenvertaisen ja turvallisen paikan olla ja toimia osana yhteisöämme.” Häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen eivät siten kuulu tähän yhteisöön ja tuomitaan vakavasti. Boomi kehittää jatkuvasti häirinnän vastaista työtä häirintätukihenkilöiden ja tukiopiskelijoiden avulla. Esimerkiksi kevätkokouksessaan 28.3.2023 päätettiin perustaa yhdenvertaisuustoimikunta, joka tulee olemaan avuksi häirinnän vastaisessa työssä erityisesti kurinpitotoimia vaativissa tilanteissa. Näille kaikille toimijoille on valtava tarve, sillä kyselyyn vastanneista naisista joka neljäs on kokenut lähentelyä tai koskettelua fyysisesti epämiellyttävällä tai ahdistavalla tavalla viimeisen vuoden aikana Boomin toiminnassa, miehillä vastaava luku oli 4,05 %. Lisäksi naisista 35,29 % ja miehistä 25,68 % on havainnut muiden joutuvat häirinnän uhriksi. Käytännössä tämä on ilmennyt ahdisteluna ja seksuaalisena häirintänä tapahtumissa, kuten koskemisena ilman lupaa tai suostumusta. Vaikka edellä mainitut luvut ovat erittäin huolestuttavia, on huomattava, että vastanneista naisista ja miehistä molemmista yli puolet (53,68 % ja 62,16 %), eivät olleet havainneet tai kokeneet itse lähentelyä tai koskettelua kuluneen vuoden aikana Boomin toiminnassa – nämä ovat ne kaksi lukua, joita meidän on pyrittävä kasvattamaan.

Häirintää ja epäasiallista käytöstä tapahtuu myös suullisesti, sillä sekä naisista että miehistä noin neljäsosa on kokenut itse tai havainnut muiden kokevan vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuneita ikäviä kommentteja viimeisen vuoden aikana Boomin toiminnassa. Suullinen häirintä on käytännössä ilmennyt vihjailuna, epäasiallisina ja ahdistavina kommentteina, kuten esimerkiksi homotteluna tai vartalon kommentointina.

Kyselyyn vastanneista naisista

joka neljäs on kokenut

lähentelyä tai koskettelua

fyysisesti epämiellyttävällä tai

ahdistavalla tavalla viimeisen

vuoden aikana Boomin

toiminnassa.

Monet tapaukset vaikuttavat liittyvän erityisesti alkoholipitoisiin tapahtumiin. Osa häirintätapauksista on erittäin vakavia ja täyttää rikoksen tunnusmerkit. Meillä on velvollisuus pitää ääntä ja tuoda näiden ongelmien olemassaolo kaikille tietoisuuteen. Yksinkertaisesti häirintään on helpompi puuttua, kun sen olemassaolosta ollaan tietoisempia. Haluamme myös kannustaa jokaista, joka joutuu häirinnän tai epäasiallisen kohtelun uhriksi tai huomaa sellaista ympärillään, ilmoittamaan asiasta häirintätukihenkilöille. Näin asia voidaan käsitellä asianomaisen tahtomalla tavalla. Vaikka häirintään pyritään puuttumaan organisaatiotasolla sääntömuutoksilla ja ennaltaehkäisevillä toimilla, on tärkeää tunnistaa, että meillä jokaisella on henkilökohtainen rooli terveemmän kulttuurin edistämisessä.

Noin 60 % vastanneista oli melko usein tai jatkuvasti innostuneita opiskelusta. Kukaan ei myöskään vastannut, että ei olisi koskaan innostunut opiskelusta.

Joka viides boomari on jatkuvasti ahdistunut työn saannista.

Hyvinvointi ja jaksaminen

Mitä opiskelijoiden jaksamiseen tulee, ovat tunne opintojen edistymisestä ja merkittävyydestä suuressa roolissa. Yli kolme neljästä boomarista kokee ainakin joskus riittämättömyyden tunnetta opinnoissaan ja joka kolmas kokee tunnetta melko usein tai jatkuvasti. Monelle boomarille on näin ollen yhteistä riittämättömyyden tunteen kokeminen – vaikka ironisesti moni saattaa kokea jäävänsä tunteen kanssa täysin yksin. Riittämättömyyden tunteen lisäksi itsensä voimakkaasti uupuneeksi kokee joka viides boomari.

Kyselyssä paljastui myös positiivisia asioita. Esimerkiksi noin 60 % vastanneista oli melko usein tai jatkuvasti innostuneita opiskelusta. Kukaan ei myöskään vastannut, että ei olisi koskaan innostunut opiskelusta.

Boomareille yhteistä, erityisesti kyselyn teettämisen aikaan - eli juuri kesätyöhaun kuumimpana sesonkina - oli ahdistus tulevaisuudesta ja työn saamisesta. Kyselyyn vastanneista 30,9 % koki melko usein tai jatkuvasti ahdistusta tulevaisuudestaan ja 42,4 % oli melko usein tai jatkuvasti ahdistuneita työn saannista. Jäsenillä on siis ehdottomasti tarvetta ja kysyntää hyvinvointia kehittävälle toiminnalle, jota myös avovastauksissa

Tämä artikkeli sisältää vain muutamia huomioita ja isoja linjoja kyselyyn saaduista vastauksista. Tuloksia tullaan käsittelemään Boomin sisällä laajemmin ja huomioimaan saatuja tuloksia järjestön toiminnassa tulevaisuudessa. Haluamme vielä kiittää jokaista kyselyyn vastannutta henkilöä, sillä tulosten avulla pystymme tunnistamaan toiminnan epäkohdat ja parantamaan toimintaamme enemmän arvojemme mukaisiksi. Tehdään yhdessä Boomista aidosti ja tasavertaisesti Suomen laadukkain ainejärjestö.

toivottiin Boomilta lisää.

Vaihtoterveisiä maailmalta

TEKSTI Ciia Korkeamäki, Niko Kozmin, Noora Myyryläinen & Valentina Kusel

KUVAT Ciia Korkeamäki, Niko Kozmin, Noora Myyryläinen & Valentina Kusel

Pääsemme taas kuulemaan, mitä vaihdossa opiskeleville boomareille kuuluu. Vaihto-oppilaiden kokemuksia on saatu kolmesta eri maanosasta, kun Niko kertoo vaihdostaan kulttuurien kohtaamispaikassa Singaporessa, Noora vaihdostaan New Yorkin pilvenpiirtäjien alla sekä Valentina ja Ciia vaihdoistaan hieman lähempänä Euroopan kohteissa, Roomassa ja Madridissa.

Niko Kozmin – eri kulttuurien kohtaamispaikka eli Singapore

Moikka! Mun nimi on Niko Kozmin ja olen tällä hetkellä vaihdossa Singapore University of Technology and Design -nimisessä yliopistossa Singaporessa, joka on Singaporen yliopistoista kaikkein uusin. Opiskelut alkoivat täällä tammikuun loppupuolella ja muutin asumaan yliopiston kampukselle tammikuun puolessa välissä.

Vaihtoon lähteminen oli aina ollut suunnitelmissani, mutta en olisi ehkä alun perin odottanut pääseväni vaihtoon Singaporeen. Omat ennakkoluulot olivat sitä luokkaa, että jos et ole parhaimman keskiarvon opiskelijoita, niin ei kannata edes yrittää uneksia pääsevänsä Singaporeen – toisin kävi. Singaporen valitsin kohteekseni, koska siellä on lämmintä läpi vuoden, erinomainen ja laaja ruokakulttuuri ja ehkä ylipäätänsä sen takia, että pääsisi kokemaan jonkinlaista kulttuurishokkia.

Singaporessa myös englannin kielellä kommunikointi on vaivatonta, koska se on yksi maan virallisista kielistä ja lähes kaikki puhuvat täällä englantia.

Tammikuun puolessavälissä muutin tosiaan yliopiston kampukselle heidän omaan asuntolaansa, joka on tarkoitettu niin vaihto- kuin paikallisille opiskelijoillekin. Paikallisille opiskelijoille asuminen yliopiston asuntolassa on jopa pakollista heidän ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Lähes kaikille vaihto-opiskelijoille on taattu oma huone, josta löytyy muun muassa sänky, työpöytä, vaatekaappi sekä ilmastointilaitteet. Tämän lisäksi jokaisesta kerroksesta löytyy yhteiskäyttövessat ja -suihkut sekä oma pieni keittiöpiste, jossa saa muun muassa lämmitettyä ruokaa mikrossa tai otettua kuumaa tai kylmää juomakelpoista vettä suoraan hanasta. Muutoin isot keittiötilat löytyvät rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta, joita ainakin vaihto-opiskelijat hyvin harvoin käyttävät, kun hyvää ruokaa saa halvalla koulun omasta ruokalasta. Elintarvikkeiden hinnat kaupoissa ovat myös melko kalliita, jonka myötä on vaan edullisempaa syödä ulkona, kuin tehdä itse ruokaa. Ensimmäisessä kerroksessa on myös pyykkitupa!

Asunnot ovat kaikki yliopiston yhteydessä, joten luennoille pääseminen on erittäin nopeaa ja vaivatonta. Muutamia vaihto-opiskelijoita asuu kampuksen ulkopuolella yleensä kuitenkin kimppakämpissä, koska asuntojen hinnat ja vuokrat ovat Singaporessa maailman kalliimpia.

Opiskelukulttuuri on täällä melko erilaista Suomeen verrattuna. Mitä itse olen huomannut, niin täällä opiskeluun käytetään paljon enemmän aikaa ja energiaa. Kurssit eivät niinkään ole olleet haastavampia kuin Suomessa, mutta ne yleensä sisältävät hyvin paljon erilaisia ryhmätöitä. Samanlaista tapahtumakulttuuria ei myöskään ole, mutta liikuntamahdollisuudet ovat heillä hyvin laajat. Täällä pääset kokeilemaan vaikka mitä lajeja laidasta laitaan, oli kyse sitten tenniksestä, vuorikiipeilystä tai sukeltamisesta. Itse olen käynyt enimmäkseen ainoastaan yliopiston kuntosalilla ja uima-altaalla sekä olen välillä pelaillut koripalloa porukalla.

Tähän asti olen tykännyt hyvin paljon asua täällä! Singaporessa on suurkaupungin tunnelmaa, jossa eri kulttuurit ja ihmiset kohtaavat. Täällä on hyvin puhdasta ja turvallisuudesta välitetään hyvin paljon. Suosittelen tätä kohdetta kaikille niille, jotka haluavat kokea jotain erilaista ja joilla on myös halua nähdä Aasiaa enemmän. Matkustaminen eri lähimaihin on Singaporesta hyvin helppoa varsinkin, kun yliopiston vierestä löytyvät erinomaiset julkisen liikenteen palvelut, kuten metro, jolla pääsee parilla pysäkillä suoraan lentokentälle. Tähän mennessä olen käynyt Vietnamissa ja Thaimaassa ja ajatuksena olisi käydä vielä Malesiassa sekä mahdollisesti Filippiineillä!

Noora Myyryläinen – Unelmien New York

Moikka! Noora täällä. Opiskelen Adelphi Yliopistossa New Yorkissa. New York oli ollut unelmani pikkutytöstä asti, joten vaihtokohteen valinta ei ollut vaikeaa. Vaihtoni alkoi tammikuun lopussa ja kaikenlaista on jo ehditty kokea.

Asun opiskelija-asuntolassa kampuksella. Kampuksella asumisen kautta on helpompaa tutustua uusiin ihmisiin, mutta se on myös kokemus, jonka jälkeen alkaa arvostamaan omaa tilaa. Kampusruokakin on ollut aika positiivinen yllätys. Eläminen täällä on todella kallista ja itsellä suurin rahasyöppö on ollut junaliput keskustaan (noin 14 euroa edestakaisin ja 4-5 päiväreissua viikossa).

Täällä yliopistossa painotetaan paljon suullista osaamista. Aktiivisuudesta voi saada lisäpisteitä ja esimerkiksi kauppatieteiden opiskelijoille ”public speaking” -kurssi on pakollinen.

Kaupunki on kulttuurin ja bisneksen keskus. Ihmisiä on ympäri maailmaa ja töitä saa tehdä, jos haluaa elää täällä. New Yorkin ihmisiä tai elämää ei oikein voi ymmärtää, ellei kaupungissa ole asunut. Jos joskus työelämässä kiinnostaa kansainvälinen liiketoiminta Yhdysvalloissa, suosittelen isosti vaihtoa tänne.

Amerikkalaiset elokuvat kuvastavat mielestäni aika hyvin opiskelijaelämää. Fraternities, sororities ja urheilujoukkueet ovat iso osa yliopistokulttuuria. Adelphin vaihto-ohjelma on melko pieni, joten alussa ystävien saaminen vähän pelotti, mutta loppujen lopuksi, kun pistää itseään vähän likoon, usein ne ihmisetkin löytävät sinut. Suurin osa ystävistäni on paikallisia. Pienessä yliopistossa tutustuminen on myös helpompaa. Muutamat ystäväni olivat jo kuulleet uudesta suomalaisesta opiskelijasta ennen kuin ehdin esitellä itseni. Yliopisto on tavallaan oma pikkukaupunkinsa, jossa kaikki tuntevat toisensa. Ja aina, kun haluaa vaihtaa maisemaa, 40 minuutin päässä on Manhattan.

En koskaan unohda sitä hetkeä, kun nousin Penn Stationin liukuportaita ensimmäistä kertaa ylös ja edessäni Empire State Building näytti hipovan taivaanrajaa. Tekemistä riittää jokaiselle päivälle, eikä kaupunki oikeastaan koskaan nuku. Korona iski tänne aika kovaa ja se on erityisesti vaikuttanut turvallisuuteen. Olin kuitenkin varautunut paljon rauhattomampaan ympäristöön, joten olin jopa yllättynyt, kuinka rauhallista täällä välillä on.

Asia, jota rakastan New Yorkissa, on kaupungin tarinat. Ihmiset täällä rakastavat elämäntarinoita ja elävät omaa tarinaansa varten. Kaikkien tarinat ovat uniikkeja, mutta niitä usein yhdistää omanlaisensa ”viha-rakkaus”-suhde tähän kaupunkiin. Elämä täällä ei ole helppoa, sillä yhteiskunnan tukiverkkoja ei oikeastaan ole, mutta silti jostain syystä monet unelmoivat tästä kaupungista. Ehkä ihmiset haluavat selvittää, miksi elokuvia tehdään juuri tästä kaupungista. Itse ainakin nykyään ymmärrän miksi.

Moikka! Mä oon Valentina ja oon tällä hetkellä vaihdossa Italian pääkaupungissa Roomassa. Opiskelen täällä Sapienzan yliopistossa, joka on Euroopan suurin yliopisto. Yliopistossa opiskeleekin yli 120 000 opiskelijaa ja täällä törmääkin eri alojen opiskelijoihin helposti.

Heti opiskelujen alussa tiesin, että aion lähteä vaihtoon heti kun se on mahdollista. Pitkän pohdinnan jälkeen valitsin Italian vaihtokohteeksi, koska halusin tutustua italialaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan. En voi tietenkään kieltää, etteikö italialainen ruoka ja viini olisi toiminut houkutuksena tämän päätöksen tekemisessä. En ollut myös koskaan aikaisemmin käynyt Italiassa, joten ajattelin tämän olevan mahtava mahdollisuus mennä sinne heti pidemmäksi aikaa.

Rooma valikoitui kohteeksi yliopiston laajan kurssitarjonnan vuoksi. Täällä on mahdollisuus valita kursseja eri tiedekunnista vähän samaan tapaan, kuin meillä Tampereellakin ja tämä on ollut mahtava mahdollisuus opiskella jotain, mitä Suomessa ei ole tarjolla. Itse olen päässyt valitsemaan Fashion studies-ohjelman kursseja, joissa oppii esimerkiksi muodin markkinointiin liittyviä asioita.

Valentina Kusel – Kaikki tiet vievät Roomaan

Täällä ollessa olen huomannut, että asioiden selvittämisessä täytyy olla kärsivällinen ja itsenäinen. Tämä koskee oikeastaan kaikkea sekä opiskeluja että tavallista arkielämää. Koulussa opiskelu on mukavaa, mutta valehtelisin, jos väittäisin, ettei täällä tulisi Sisua ikävä. Meinaa aika yllättävä juttu täällä oli se ettei kursseille tarvinnut ilmoittautua.

Rooma on todella kaunis kaupunki ja täällä riittää tekemistä. Rooma on täynnä kaikkia ihania puistoja, museoita, ruokapaikkoja ja hintataso näiden osalta on opiskelijan budjettiin sopiva. Roomassa on todella halpaa ja nopeaa matkustaa eri kaupunkeihin junalla tai bussilla ja itse olenkin jo päässyt matkustelemaan Siennaan, Firenzeen ja Napoliin.

Täällä on myös ollut todella helppo tutustua muihin opiskelijoihin esimerkiksi luennoilla ja tapahtumissa. Omalla kohdalla on myös käynyt superhyvä tuuri kämppisten kohdalla, koska heidän kanssaan tehdään paljon kaikkia päiväreissuja ja käydään vaihtaritapahtumissa. Tapahtumia täällä järkätään melkein joka päivä, joten opiskelijaelämä on täällä tosi menevää. Jos haluaa siis kokeilla elämää suurkaupungin sykkeessä, hyvän ruuan, viinin ja hullun liikenteen keskellä, Rooma on superhyvä vaihtokohde!

Ciia Korkeamäki – Iloa ja elämää Madridissa

Moikka! Mä olen Ciia ja vietän kolmannen vuoden kevätlukukauden opiskellen Madridissa, Universidad Autonoma de Madrid nimisessä yliopistossa. Päädyin hakemaan Espanjaan vaihtoon, koska rakastan Espanjan kulttuuria, lämpöä ja tunnelmaa. Madrid oli minulle Espanjan kaupungeista vielä tuntematon, joten irtisanoin asuntoni, pakkasin laukkuni ja lähdin ottamaan kaupungista selvää.

Kaupunkina ja vaihtokohteena Madrid on ollut ihana. Se on vilkas, nätti ja sieltä löytää koko ajan uusia katuja söpöine kahviloineen. Yöelämä Madridissa on aivan omaa luokkaansa ja vaihtoehtoja illanviettoon on niin paljon, että välillä menee pää pyörälle pelkästä ajatuksestakin. Myös vaihto-opiskelijoita Madridissa on todella paljon, joten aina löytää kaverin messiin. Lisäksi matkustaminen täältä Espanjan keskuksesta muualle Espanjaan ja Eurooppaan on helppoa. Pääsiäisloma kestää täällä 10 päivää, jonka aikana ehtii hyvin reissuun muualle Eurooppaan. Itse suuntaan naapurimaahan Portugaliin ja koukkaamme paluumatkalla Barcelonan kautta. Asun täällä Madridissa aivan keskustassa ja kaikki ison kaupungin palvelut ovat vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Halusin kokeilla vaihdossa kämppiseloa ja muutin viidentoista hengen asuntoon, jossa jokaisella on oma huone. Vaikka en ole aiemmin asunut kämppisten kanssa, ja viidentoista kämppiksen kanssa asuminen kuulostikin aluksi hurjalta idealta, on kämppiselämä osoittautunut vaihdossa todella hyväksi valinnaksi! Uudessa kaupungissa ei ole ollut hetkeäkään yksinäinen olo ja tulen tosi hyvin juttuun kaikkien kanssa. Asuntomme yhteiset tilat ovat isot sekä hyvin varustellut ja vessojakin on runsaasti.

Yliopisto sijaitsee Madridin pohjoispuolella ja tällä hetkellä koulumatka on suhteellisen pitkä ratatöiden vuoksi, mutta normaalitilanteessa matka on suhteellisen kivuton. Koulussa minulla on kolme kurssia, joista kaksi kurssia on taloustiedettä ja yksi espanjan kurssi. Taloustieteen kurssit ovat laajempia yhdeksän opintopisteen kokonaisuuksia ja ne pidetään englanniksi. Vaihtoon hakiessani ajattelin myös, että Espanjan laid-back-tyylinen kulttuuri siestoineen on hyvä irtiotto arjesta kandin palauttamisen jälkeen. No, täysin rentoutumislomahan tämä ei ole ollut, sillä koulua on jokaisena arkipäivänä ja muita aktiviteetteja on niin paljon kuin jaksaa käydä. Silti tunnelma on erilainen ja ihmisistä täällä huomaa, että he elävät täysillä hetkessä ja nauttivat elämästä. Tämä on myös osittain tarttunut minuun ja voinkin sanoa, että elämä on aika ihanaa täällä. Viikonloppuna samaan aikaan, kun istuin puistossa kavereideni kanssa ja lämpöä ulkona oli yli 20 astetta, lähetettiin minulle kuvia Suomesta, jossa satoi räntää vaakatasossa.

Summatakseni asioita yhteen: suosittelen vaihtoon lähtemistä kaikille! Asiaa kannattaa ainakin harkita, sillä vaihdossa saa niin paljon unohtumattomia kokemuksia, uusia ystäviä ja oppii myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä. Näitä kuukausia tulen muistelemaan vielä pitkään!

Ystävä, kaveri, boomari - miten saada kavereita?

Ystävät ovat kaikki kaikessa. Jo päiväkodissa, kun lapsilta kysytään tärkeimpiä asioita elämässä, on usein toistuva vastaus kaverit. Ja totuushan tulee lasten suusta.

Mistä boomarit sitten ovat kavereita löytäneet? VapaaBoomarin toimitus kysyi asiaa Google Forms -kyselyllä, johon tuli useita kymmeniä vastauksia. Selvästi suurin osa on tutustunut ystäviinsä jo smurffiviikoilla ja ymmärtäähän sen, kun yhtä aikaa ainejärjestöömme paukkaa kolminumeroinen määrä tulokkaita kerralla. Boomin smurffiviikot ovat pitkät ja toiminnantäyteiset, joten uusia ihmisiä tapaa valtavasti. Moni onkin ystävystynyt paitsi oman, myös toisten smurffiryhmien jäsenten kanssa.

Boomarit ovat kuitenkin hankkineet kavereita myös pitkin opintoja. Varsinkin erilaisista tapahtumista on boomareille tarttunut ystävyssuhteita hurjasti. Asiaa voi auttaa toki alkoholi, jota juhlissa usein nautitaan ja joka auttaa suomalaisille tyypillisten lukkojen avaamisessa, kuten euroviisuedustajamme Käärijäkin kappaleessaan totesi. Mutta vaikka pitäisi korkin kiinni, voivat tapahtumat olla paras paikka etsiä kavereita. Tunnelma tapaa vapaa-ajan vietossa olla vapaampi ja ihmiset enemmän juttutuulella, kuin vaikkapa juuri ennen aamuluentoa. Sen lisäksi Boomi järjestää myös paljon alkoholittomia tapahtumia, joihin kannattaa, kuten mahdollisimman moneen muuhunkin tapahtumaan, osallistua matalalla kynnyksellä.

TEKSTI Rasmus Juuti

Mutta kyllä luennoiltakin on ystävyyssuhteita syntynyt. Noin neljäsosa kyselyyn vastanneista boomareista on tutustunut parhaisiin kavereihinsa koulutöiden lomassa. Luku olisi varmasti vielä suurempi, jos korona ei olisi pakottanut kaikkia pariksi vuodeksi kotiin ruutujen ääreen, vaikkakin myös Zoomin breakout-huoneissa voi tutustua ihmisiin. Se vain vaatii sitä, ettei koko tehtävään annettua aikaa käytä työntekoon. Varsinkin ryhmätyöt ovat hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin. Siitä kertoo myös se, että ainejärjestötoiminta on ollut boomareiden kolmanneksi tehokkain tapa löytää kavereita. Kun puhalletaan yhteen hiileen ja ollaan samassa joukkueessa, on toisiin helpompi löytää yhteys. Jaostojakin on Boomissa tarjolla niin paljon, että jokaiselle varmasti löytyy jokin, joka kiinnostaa edes vähäsen. Joten kun haku aukeaa, kannattaa olla kynä teroitettuna ja laittaa hakemusta menemään!

On myös hyvä muistaa, ettei ystäväpiirin tarvitse koostua pelkästään kanssaboomareista. Uusia kavereita voi ja kannattaa hankkia niin toisten kaupunkien kyltereistä, kuin vaikkapa staabeista. Tampereella järjestetään huima määrä poikkitieteellisiä tapahtumia, esimerkiksi 30 vuotta täyttävät Haalaribileet, joissa voi tutustua aivan kehen vain. Baarimikosta hervantalaiseen. Ainakin itse olen juurikin Haalaribileiden aikana tutustunut Ilonan baarimikkoon ja saanut sitä kautta uuden ystävän.

Omasta kokemuksestani voin myös sanoa, että kaikki VapaaBoomarin toteuttamassa kyselyssä mainitut keinot saada ystäviä ovat toimivia. Olen jokaisesta löytänyt lukuisia uusia kavereita, jopa ulkomailta asti, ja jokaisesta olen hyvin kiitollinen. Uskon ja toivon tämän määrän vain kasvavan, kun pysyn aktiivisena esimerkiksi järjestötoiminnassa.

Aina uusien ystävien saaminen ei ole kuitenkaan helppoa, mutta ei kannata lannistua. Jopa yli kymmenen prosenttia boomareista on ollut vailla parhaita kavereitaan kolmen ensimmäisen opintovuoden ajan. Se voi johtua huonosta tuurista tai monesta muustakin asiasta, mutta aktiivisuudella yliopistotapahtumissa ja -toiminnassa siitä selviää. Ihan oikeasti. Heitän tähän myös viisauden, jonka eräs jäärä minulle kertoi jääräracen jatkoilla, vaikka hän ei sitä sattuneista syistä välttämättä muista: “Kannattaa oikeasti mennä juttelemaan ihan kaikille. Me boomarit pidetään toistemme selät suorina ja ollaan tosi tiivistä porukkaa. Kaikki boomarit on toistensa tukena”.

Kannattaakin olla sinnikäs. Uusille ihmisille puhuminen voi jännittää, mutta se on plussia ja miinuksia ynnätessä absoluuttisesti vaivan arvoista. Epämukavuuden tunne ja jännitys ovat pientä, kun palkintona voi olla uusi paras ystävä tai jopa seurustelusuhde. Kuten Wayne Gretzky, ja hänen jälkeensä myös Michael Scott totesi: “you miss 100% of the shots you don’t take.” Ja jos toisen kanssa ei juttu luista, ei maailma siihen kaadu. Uutta matoa vain koukkuun! Kannattaa myös muistaa, että vaikka jollakin olisi jo ulkoapäin tiivis kaveriporukka, ei kukaan varmasti toivo, että omaisi vähemmän kavereita.

Ja niille boomareille, joilla on jo omasta mielestään runsas ja riittävä rypäs ihmisiä ympärillään sanon, ettei koskaan voi olla liikaa kavereita. Menkää tekin juttelemaan uusille ihmisille ja, jos joku tulee teidän luokse, tehkää tekin parhaanne ystävyyssuhteen luomiseen. Tehdään Boomista synonyymi ystäville!

Boomi ry vuotta

TEKSTI Hanna Nykopp

KUVAT Taavi Tikhan ja Tampereen Teekkarikamerat (Mikael, Miska ja Sonja)

Rakkaan järjestömme 55 vuotista matkaa kokoonnuttiin juhlistamaan Sokos Hotelli Tornin Paja Kongressin upeaan juhlatilaan. Seuraavana päivänä juhlat jatkuivat Aitoossa keski-iän kriisi -teemaisella vuosijuhlasilliksellä.

Iltajuhla ei säihkettä tai pukuloistoa uupunut ja herkullisen ruuan lisäksi saimme kuulla monia arvokkaita puhujia sekä olla paikalla todistamassa viiden upean naisen palkitsemista Boomin ansiomerkeillä. Iltajuhlassa oli myös mukana ensimmäistä kertaa 3D kuvauspiste, jossa pääsi ikuistamaan hetken täysin uudella tavalla. Seuraavana päivänä bussit kyyditsivät juhlakansan jälleen Aitooseen. Sillikselle saapuvat juhlijat pääsivät ravistelemaan edellisen illan väsymyksen pois PikaVIPojien sekä Tiktakin Petran tahtiin ja juhlat jatkuivatkin Klubi57:ssa aamuun asti.

Palataan vielä hetkeksi näiden upeiden kuvien siivittämänä vuosijuhlaviikonlopun tunnelmiin. Kuvaajina toimivat Taavi Tikhan ja Tampereen Teekkarikamerat.

Kiitos yhteistyökumppaneille!

Sisä-Suomen allianssi elää ja voi hyvin

Boomarin näkemys allianssista, Lotta

Mikä muukaan kuvastaisi yhteisöllisyyttä paremmin, kuin hyvin toimiva allianssi? No ei mikään. Boomin ja Pörssin allianssi on ollut olemassa jo kautta aikojen ja Pörssi onkin Boomin läheisin ainejärjestö, jos näin sopii väittää.

Boomin ja Pörssin yhteiseen historiaan mahtuu paljon yhteisiä tapahtumia, itselleni mieleen tulee päällimmäisenä useat sitsit ja allianssisillis. Boomin historiikista selviää, että Boomi ry kävi Jyväskylän Pörssi ry:n luona kylässä ensimmäisen kerran vuonna 1968, mistä virisi pitkä ja kaunis ystävyyssuhde ainejärjestöjen välillä.

Vuonna 2013 Pörssi osallistui Boomi ry:n järjestämälle Ruotsin excursiolle, eli Rexculle. Historiikin mukaan Pörssin liittymisestä reissulle iloittiin vielä jälkikäteenkin ja Sisä-Suomen allianssin vannottiin kukoistavan jatkossa entistä kauniimmin. Uskoisin näiden yhteisien reissujen ja tapahtumien vahvistavan Boomin ja Pörssin allianssia tavalla, jota kokoushuoneissa ei olisi mahdollista saavuttaa.

Allianssi vuosijuhlilla

Ainejärjestöillä on historiaa monien vuosikymmenten ajan ja tälle ajanjaksolle mahtuu myös monia vuosijuhlia. On ollut tapana, että vuosijuhlille kutsutaan muidenkin kaupunkien ainejärjestöjen edustajia, mutta Pörssin vierailut ovat jääneet hyvin koko Boomin mieleen. Boomi ja Pörssi ovat muun muassa lahjoittaneet toisilleen vuosijuhlilla kopiokoneen, ilmastointilaitteen ja ruumisarkun

Historiikista löytyy tarina siitä, kun vuoden 2013 puheenjohtaja Ville Kaukoranta kuvailee kopiokoneen luovutushetkeä seuraavasti: ”Se hassumpi (muistoista) on peräisin Pörssin 45. vuosijuhlilta, jonne veimme lahjaksi Boomille rakkaan ystävämme, Toshiba-monitoimilaitteen. On vaikea kuvitella hienompaa hetkeä kuin se, kun kaksi aikuista miestä ja tulostuksen moniottelija nousevat invahissillä juhlatilaan ja yltäpäin räiskyy useiden salamavalojen välke”.

TEKSTI Lotta Tolvanen, Inka Manninen ja Leevi Leijon

Pörssin allianssifiilikset, Inka ja Leevi

Boomi ja Pörssi on kyllä sitsaamisessa täysi match made in heaven. Yhteissitseillämme on aina mukava fiilis, ja näitä kiertäessäni on aina jäänyt hieno kokemus ja kasoittain mukavia muistoja matkaan. Toki Pörssi ja Boomi voisi yhä aktiivisemmin keskustella ja tutustua keskenään, sillä joskus pientä ujoutta saattaa olla ilmassa, mutta muuten sitsimeininki on todella hyvä. Porukka sulautuu hyvin yhteen, all good vibes!

Upean yhteistyömme sujuvuutta tarkastellessa, tärkeimpänä esille nousee ensimmäiseksi molempien ainejärjestöjen sijainti. Olemme kilometreissä lähempänä, kuin moni muu kylteriainejärjestö, mikä antaa mahtavat eväät Boomin ja Pörssin toimivalle yhteistyölle. Tapahtumillamme on myös pitkä yhteinen historia. Yhteistyö ei itsessään ole ikinä vakio, vaan se tehdään vakioksi pitkään jatkuneen työn kautta. Esimerkiksi legendaarinen Allianssisillis tai Winter Classic on vaatinut muutaman vuoden pitkäjänteistä järjestämistä, että ne jäivät elämään perinteenä molempien ainejärjestöjen toiminnassa. Viimeinen, ja ehkä merkittävin syy yhteistyömme toimivuuteen on se, että ainejärjestömme ovat todella samanhenkisiä kylterikentän sisällä. En tiedä, riittävätkö sormenikaan laskemaan, kuinka monta kertaa olen allianssitapahtumissa ollut, mutta sen voin sanoa, että joka ikinen allianssitapahtuma on ollut osallistumisen arvoinen.

Allianssin tulevaisuus

Allianssin tulevaisuus näyttää valoisalta. On vaikeaa sanoa, mitä kaipaisin itse enemmän, koska koen nykyisen tilanteemme erittäin hyväksi. Voisin jopa uskaltaa koko jäsenistömme puolesta sanoa, että pörssiläiset nauttivat Boomin tapahtumista täysin sieluin, ja toivon että tilanne on sama myös toisin päin. Yleisesti parasta allianssissa on se, kuinka helppoa on olla meidän yhteisissä tapahtumissa. Itselläni on olo, että voin aloittaa keskustelun kenen tahansa kanssa, ja tämä onkin toteutunut erittäin hyvin Allianssitapahtumissa. Lempimuistoni Boomin kanssa on varmaankin omalta jaostovuodeltani, koska elämäni ensimmäinen sillis sattui olemaan Allianssisillis, ja se antoikin hyvän esimerkin siitä, mitä silliksiltä kannattaa odottaa. Kiitos Boomi!

Boomilooks

Nimi: Riina Vaine

Ikä: 22

Minkä vuoden boomari: 3.

Pääaine: Markkinointi

Nimi: Veera Vaine

Ikä: 22

Minkä vuoden boomari: 3.

Pääaine: Vakuutus ja riskienhallinta

Kolmannen vuoden boomarit Riina Vaine ja Veera Vaine ovat sekä sisarukset että parhaat kaverit. He ovat olleet erottamaton duo jo pienestä pitäen ja kulkeneet yhdessä samaa koulupolkua aina yliopistoon saakka. Nykyään heidät erottaa eri pääainesuuntaukset ja asuminen eri kaupungeissa. Riina ja Veera pyrkivät kuitenkin viettämään paljon aikaa yhdessä niin keskenään, kavereiden kanssa, kuin touhuamassa ainejärjestöhommissa. Mikä siskoksia erityisesti yhdistää on heidän kiinnostus vaatteita kohtaan ja söpön naisellinen pukeutumistyyli.

Samaa polkua pitkin

Veera ja Riina ovat kulkeneet hyvin samanlaisen koulupolun ja nykyään he myös opiskelevat samassa yliopistossa samalla alalla. Alun perin molemmilla oli suunnitelmana suunnata kohti lääkistä, mutta sattumien kautta molemmat päätyivät kahden välivuoden jälkeen Tampereelle kauppikseen.

Muuttaessa yhdessä Espoosta Tampereelle saivat he elää parasta opiskelijaelämää yhdessä. Veera ja Riina jakoivat keskenään niin yhteisen kämpän kuin ystävätkin. ”Olimme eri smurffiryhmissä ja meillä oli omat kaverit, mutta pian kavereistamme tuli yhtä samaa porukkaa”, Riina kertoo.

Nykyään sisarusten yhteistä polkua erottavat eri pääainesuuntaukset ja Veeran asuminen Helsingissä. Aina tilanteen salliessa sisarukset pyrkivät viettämään aikaa keskenään ja NESU-Boomissa toimiessa he pääsevät tekemään hommia yhdessä.

Riinan tyyli – tyttömäinen ja kokeileva

Riina viettää arkena aikaa opiskellen ja ystävien kanssa aikaa viettäen. Hän kuvailee menevänsä usein asu edellä, eikä häntä haittaa pukeutua välillä epäkäytännöllisestikin. ”Äitini aina kauhistelee, kun saatan kävellä pakkasella hameella ja sukkiksilla”, Riina naurahtaa.

Tyylilleen ominaisia piirteitä Riinalla on tyttömäiseksi mielletyt piirteet, kuten rusetit ja pastellinsävyt. Talvisin hänen väripaletti koostuu lähinnä maanläheisistä väreistä välillä pukeutuen myös piristäviin väreihin, kuten vaaleansiniseen. ”Kirppikseltä löysin ihanan liilan villapaidan, joka on ollut tämän talven suosikkipaita”, Riina kertoo.

Riinalle pukeutuminen on ilon lähde ja itseilmaisun keino: ”Olen visuaalinen ihminen, joten pukeutumisessa pääsen käyttämään luovuuttani.” Hänelle mieluisat vaatteet piristävät mieltä ja hän tuntee olonsa itsevarmemmaksi.

Inspiraatiota pukeutumiseen Riina saa Pinterestistä, Tiktokista ja siskoltaan. ”Veera on minusta paljon rohkeampi pukeutuja. Häneltä saan paljon rohkeutta kokeilla erilaisia valintoja pukeutumisessa”, Riina toteaa.

Veeran tyyli – inspiraatiota elokuvista

Veeran arki on jakautunut Helsingin ja Tampereen välille. Hän asuu nykyään poikaystävänsä kanssa Helsingissä ja käy usein Tampereella opintojen, kavereiden ja ainejärjestöhommien takia. Hän samaistuu Riinaan siinä, että hänelläkin asut ovat usein epäkäytännöllisiä. ”En käytä juuri ollenkaan housuja, ainoastaan hameita”, Veera kertoo.

Vakioelementtejä Veeran tyylissä ovat tyttömäisyys ja hempeys. Veeran tyylissä ominaista on asusteiden käyttö: ”Laskin kerran monta hiuspantaa omistan ja niitä oli 49!”

Veera saa inspiraatiota pukeutumiseensa Pinterestistä ja elokuvista. Hän kerää elementtejä elokuvista ja tuo niitä osaksi pukeutumistaan. Veera otti esimerkiksi

Call me by your name -elokuvan: ”Pukeutumisessa mietin Italian kesää, naisellisia siluetteja ja hempeää pukeutumista.” Vaatteet tuovat tietyn fiiliksen tai heijastavat jonkun elokuvan estetiikkaa.

Katseenkääntävät asukokonaisuudet

Pastellinsävyjä, glitteriä, rusetteja, helmiä... Näin voisi tiivistää Veeran ja Riinan tämänhetkiset tyylit. Siskokset toimivat toisillensa tyylipoliiseina, joiden sanaan voi luottaa. ”Riinalta saan 100% rehellisen vastauksen, jos joku vaate ei sovi mulle”, Veera kertoo. Veera ja Riina ihailevat toistensa tyylejä. ”Veeran tyyli on niin pinkki ja söpö. Kaikki vaatteet hänellä ovat niin hänen näköisiään”, toteaa Riina. Veeran mielestä Riina taas on kokeilevampi tyylissään ja käyttää värejä rohkeammin.

Siskosten samanlainen ulkonäkö herättää huomiota, mutta he ovat ajan kanssa tottuneet siihen. ”Ihmisten tuijottelu tuntui nuorempana jopa ahdistavalta”, Veera sanoo. Nykyään he ottavat tilanteesta hyödyn ja keräävät katseita upeilla asukokonaisuuksillaan. Riina kertoo, että välillä he pukeutuvat toistensa asuja täydentävästi, esimerkiksi samaa väriä käyttäen.

Pukeutuminen erottautumisen keinona Vaikka Veera ja Riina nykyään pukeutuvat varsin samanlaisesti, asia ei suinkaan ole aina ollut niin. ”Nuorempana koin tärkeäksi, että erottauduin Veerasta ja pukeutuminen oli keino erottautua toisesta”, Riina muistelee. Hän lisää, että erottautumisen halua vahvisti se, että välillä sai kuulla ihmisten kutsuvan heitä kaksosiksi tai heidän nimet jatkuvasti sekoitettiin keskenään. ”Minusta tuntui nuorempana nololta, jos meidät sekoitti keskenään”, Veera toteaa. Lukiossa Riina kertoi pukeutuneensa hyvin aikuismaisesti verrattuna Veeran tyyliin.

Välivuosina ja yliopiston alettua Veeralla ja Riinalla alkoi tyyli muuttua samansuuntaiseksi. ”Koska me ollaan kasvettu niin tiiviisti yhdessä, koen sen vain luonnolliseksi, että meillä on samat kiinnostuksenkohteet, mikä näkyy myös pukeutumisessa”, toteaa Riina.

TEKSTI Lilja Kangassalo KUVAT Lilja Kangassalo

BOOMIPETS

TEKSTI Lotta Tolvanen

KUVAT Beda Paatelma, Jenna Paukkuri, Onerva Ristilä ja Netta Soininen

Lemmikeillä on tärkeä rooli osana boomareiden, niin kuin monia muidenkin, yhteisöä, jonka seurauksena päätimme ottaa yhteisöllisyys teemaiseen painokseen osaksi ensimmäistä kertaa ikinä Boomi Petsin.

Tässä ihastuttavassa formaatissa pääsemme kurkkaamaan kulisseihin ja saamme selville, ketkä oikein ylläpitävät kanssaeläjiemme hyvinvointia, ja kenen luokse ystävämme nukahtavat railakkaan illanvieton tai opiskelupäivän jälkeen.

Keitä ovatkaan nämä sankarit, jotka saavat boomarit nousemaan sängystä päivä toisensa jälkeen ja saavat kaiken huomion vieraillessaan Bolassa?

Tässä ovat boomareiden neljä ihastuttavaa lemmikkiä:

Lempinimi: Kahjo Ikä: 2 vuotta

Miten olet viimeksi ”auttanut”/auttanut omistajaasi arjessa pärjäämisessä: Onnistunut ylläpitämään omistajan unirytmin viimeisiä rippeitä tehokkaasti kasassa toimien herätyskellona.

Miten omistajasi kuvailisi sinua: Suloinen, pörröinen ja aina valmiina tekemään.

Miten kuvailisit omistajaasi: Välillä liiankin innokas paijaamaan, mutta vähän turhan pihi nakkien suhteen.

Harrastuksesi: Metsissä samoilu, agilityn ja tokon alkeet, kaiken hakeminen kepeistä palloihin, ikkunasta naapureiden tarkkailu sekä koirapuistoilu.

Good boy rating : /5

UOLEVI

Lempinimi: Peetu, Pyöveli Ikä: 6 kuukautta

Miten olet viimeksi ”auttanut”/auttanut omistajaasi arjessa pärjäämisessä: Olen aina innokkaana omistajiani vastassa vaikka he olisivat olleet poissa vain 5 minuuttia. Ulkoilutan omistajiani myös monta kertaa päivässä ja teen mukavia taukoja heidän päivään erilaisilla sekoiluilla.

Miten omistajasi kuvailisi sinua: Tapaturma-altis, ruokaperso, maailman paras koira.

Miten kuvailisit omistajaasi: Ihan jees varsinkin, jos on ruokaa tarjolla.

Harrastuksesi: Vessapaperin syöminen, sukkien varastelu ja sekoilu.

Good boy rating : (murrosikä verottaa yhden tähden...)

LOTTA

Lempinimi: Lottaliina, Lode, Pikkis Ikä: 1,5 vuotta

Miten olet viimeksi ”auttanut”/auttanut omistajaasi arjessa pärjäämisessä: Autoin mamia kantamaan sen lapasen kotiin lenkiltä! Jostain syystä se vaan lähti jahtaamaan mua. Se sanoo myös, että mun läheisyys auttaa jaksamaan henkisesti joka päivä.

Miten omistajasi kuvailisi sinua: Mami aina sanoo, että mä oon pieni koira, jolla on ison koiran ego. Se sanois mua myös jääräpääksi, mut mähän vaan testaan, et kuinka monta kertaa se jaksaa käskeä ennen, ku tottelen. Se on vaan tieteellinen tutkimus. Paitsi takkia ja tossuja en suostu pukea päälle ihan vaan sen takia, ku ne on niin kauheita. Mami kuitenkin tietysti kehuis kuinka herttainen ja ihana mä oon, ku mä haluan aina pusutella kaikkia. Mut silti se aina ulkoillessa kutsuu mua riiviöks, vaikkei oo mun syy et se ei pysy mun perässä!

Miten kuvailisit omistajaasi: Se on ihan unikeko. Joudun joka aamu mennä pusuttelemaan sen nassua tosi monta kertaa ennen, ku se jaksaa nousta ylös! Se on myös hirmuisan läheisyyden kipee. Joskus haluisin vaan mennä yksin sängyn alle päikkäreille, mut mamma haluu vaan aina ottaa mut syliin ja halailla yhessä. Sen sylissä nukkuminen on kuitenkin ihan parasta!

Harrastuksesi: Koirauinti, kavereiden kanssa leikkiminen, nuuskuttelu ja jänöjen jäljittäminen (vaikka en ikinä saa niitä kiinni).

NASU

Lempinimi: Naspetin, Nasuliini

Ikä: 2 vuotta

Miten olet viimeksi ”auttanut”/auttanut omistajaasi arjessa pärjäämisessä: Pakotan yleisesti suhteellisen laiskan äitini ulkoilemaan kolmesti päivässä, koska raitis ilmahan virkistää ja tekee hyvää mielenterveydelle. Ilman mua se varmaan vaan istuis luentosaleissa tai Bolan sohvilla ja rilluttelisi opiskelijabileissä yömyöhään, eikä ulkoilisi tai liikkuisi ollenkaan. Myös yleinen söpöyteni nostaa aina tuttujen, uusien tuttavuuksien sekä myös oman ihmiseni serotoniinitasoja. Ei tarvi kauaa katsella mun tekemisiä, niin pakostikin alkaa hymyilyttämään, ellei jopa ihan naurattamaan.

Miten omistajasi kuvailisi sinua: Energinen, syötävän söpö, huomionhakuinen, ahne ja perso ruualle. Nasu myös luulee olevansa kauhean hurja ja pelottava, mutta sitä se ei kuitenkaan ole.

Miten kuvailisit omistajaasi: Ihan liian pihi antaa ruokaa ja nameja, mutta onneks kaikki kylässä käyvät vieraat haluaa antaa mulle herkkuja, niin en vallan kuihdu pois. On se äiti ihan kiva, kun antaa mun nukkua sängyssä ja olla sohvalla, mutta tosi ärsyttävä, kun sanoo etten saa haukkua ulkona kaikkia vastaantulijoita.

Harrastuksesi: Päiväunet, hepulikohtaukset ja lenkkeily. Tykkään myös seurata urheilua telkkarista, jos sitä kotona sattuu joku muukin katselemaan. Tää ei oo varsinainen harrastus, mutta rakastan mummulassa käymistä, kun mulla on siellä kaksi ihanaa koirakaveria, joiden kanssa on aina niin hauskaa leikkiä ja riehua!

Good boy rating : ∞/5

Maalle vai Merelle?

BOOMIN GOLFSEURA ja BOOMI SAILING CLUB

Golfseuran osuus:

TEKSTI Ella Pekola, Emma Veijalainen

KUVAT Ella Pekola, Emma Veijalainen, Emilia Jokela, Tommi Tuomisto

On kaunis kesäinen lauantai ja heräät levänneenä uuteen viikonloppuun. Tänään on viikon paras päivä, sillä sinulla on varattuna tiiaika parhaiden golfystäviesi kanssa. Pakkaat maukkaat eväät bägiin ja starttaat auton kohti elämäsi kierrosta. Kuvittelet mielessäsi ensimmäisen väylän ja päivän avaavan gammo smoken. Voiko kesäpäivä tästä enää parantua? Päivä kuluu nopeasti ystävien kanssa kuulumisia vaihdellen ja ulkoilmasta nauttien. Aurinko paistaa ja lyönnit sujuvat kerta toisensa jälkeen. Mahtavan kierroksen jälkeen jäätte vielä klubille yksille palauttaville auringonlaskua katsellen. Olipas jälleen mukava päivä golfin parissa!

Mikäli tämä kuulostaa mielestäsi mukavalta kesäpäivältä, golf voisi olla hyvä harrastus sinulle. Tähän olemme koonneet vielä parhaat vinkit golfin aloittamiseen:

1. Golf on helppo aloittaa Boomin Golfseuran järjestämällä Green Card -kurssilla. Kurssi järjestetään heti toukokuussa, ja kurssilla jokainen osallistuja saa suorittaa golfissa vaadittavan Green Cardin. Kurssilta saa helposti myös uusia kavereita, joiden kanssa lajin harjoittelua on mukava myös jatkaa!

3. Golfia voi ja kannattaa harjoitella ennen täydelle kierrokselle lähtemistä kesällä rangella tai talvella golf-simulaattorissa. Lisäksi esimerkiksi Messukylässä on 9-väyläinen Par 3 -kenttä, jossa pelaamisen voi aloittaa, vaikka Green Cardia tai seurajäsenyyttä ei vielä olisikaan!

2. Omia mailoja ei välttämättä heti alkuun tarvitse, vaan voit hyvin esimerkiksi lainata välineitä ystäviltä. Lisäksi esimerkiksi Facebookissa on paljon ryhmiä, joista välineitä voi hankkia edullisemmin käytettyinä.

4. Älä lannistu! Golf on äärimmäisen tekninen ja haastava laji, jonka hallitseminen vie aikaa ja toistoja. Laji on kuitenkin myös uskomattoman palkitsevaa ja parhaimmillaan se tarjoaa euforisia onnistumisen tunteita.

Golfin parhaat puolet: Sosiaalinen ulottuvuus. Golfissa yhdistyy urheilu ja ystävät, sillä lajia pelataan yleensä neljän hengen lähdöissä. Neljä tuntia kestävän kierroksen aikana voit viettää aikaa vanhojen ystävien kanssa tai tutustua myös uusiin ihmisiin!

Ulkoilu ja hyötyliikunta. Täyden golfkierroksen aikana kävelty matka on jopa 10 kilometriä vaihtelevassa maastossa ja usein myös kauniissa ympäristössä.

Onnistumisen tunteet. Lajissa kehittyy nopeasti ja pienet onnistumiset piristävät mieltä arjen keskellä.

Sopii kaiken tasoisille. Golfissa on käytössä tasoitusjärjestelmä, jonka ansiosta aloittelevat pelaajat voivat pelata yhdessä kokeneempien konkareiden kanssa ja myös tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään taitotasosta riippumatta.

Boomi Sailing Clubin osuus:

TEKSTI Emil Lehmuskoski, Cecilia Lehti

KUVAT Julia Lehti, Tatu Miikkulainen

Kipeytyykö kurkku jatkuvasta foren huutamisesta? Entä alkaako pallon lätkiminen bunkkerista ottamaan hermoon? Silloin olisi syytä kääntää katse kohti liplattavia laineita ja suunnata merelle tai järvelle, vaikka aikaisempaa kokemusta ei purjehduksesta löytyisikään. Vauhtiin pääsemisessä auttaa uudenkarhea Boomi Sailing Club.

Boomi Sailing Club nosti valkoiset purjeensa viime syksynä, joten ei hätää, jos et ollut aiemmin kuullut meistä. Boomarit ovat nyt saaneet oman purjehduskerhon, jonka tarkoituksena on tuottaa Boomi ry:n jäsenille purjehdusteemaisia tekemisiä ja tapahtumia. Olitpa sitten kokenut purjeveneen kapteeni taikka ilman minkäänlaista aiempaa purjehduskokemusta omaava boomari, niin olet lämpimästi tervetullut Boomi Sailing Clubin tapahtumiin.

Purjehdus tarjoaa mahdollisuuden tutustua upeisiin luontokohteisiin niin merellä kuin järvellä. Voit nauttia auringonlaskuista, merituulista ja ihailla upeita maisemia vesiltä käsin. Purjehdus on loistava tapa irtautua arjen rutiineista ja unohtaa kesätöiden luoma stressi ja kiire. Vaikka tekeminen onkin leppoisaa, tarjoaa purjehdus myös haasteita ja mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista. Purjehduksen saloihin pääsee tutustumaan harrastuksen myötä ja kokeneemmat purjehtijat voivat kehittää omaa taitotasoaan haastavissa sääolosuhteissa ja kilpailuissa.

Toinen oiva tapa oppia ovat erilaiset kurssit. Alkuun pääseekin helposti matalalla kynnyksellä jollailemalla, jota voi harrastaa oikeastaan jokaisessa Suomen kaupungissa mistä rantaviivaa löytyy. Pursiseuroja Pirkanmaan alueella on yli kymmenen, joten vaihtoehtoja riittää mistä valita. Bolasta kivenheiton päässä sijaitseva Näsijärvi toimii esimerkiksi Tampereen pursiseuran TaPS:in kotisatamana.

Tampereen pursiseura onkin yksi erinomainen vaihtoehto, jonka kautta pääsee aloittamaan purjehdusharrastuksen. TaPS tarjoaa jollakursseja niin aloittelijoille kuin kokeneillekin merikarhuille, joten kenenkään ei tarvitse jäädä rannalle ruikuttamaan. Pursiseurasta riippuen purjehduskurssit kestävät muutamasta päivästä yli viikkoon, joten kurssin voi valita omien aikataulujen mukaan. Kesän purjehduksia joudumme vielä kuitenkin hetken malttamattomana odottamaan, mutta meren kaipuuseen on tiedossa aivan tuota pikaa helpotusta.

Varaudu siis meriveden roiskeeseen ja mitä parhaimpiin haalaribileiden etkoihin, kun Boomi Sailing Club laskee ankkurinsa torstaina 4.5. Klubi 57 haaksirikkositseille. Päästä sisäinen Robinson Crusoesi vapaaksi, nappaa Bolasta Sailing Clubin haalarimerkki messiin ja ajelehdi ystäviesi kera paikalle, sillä tätä et halua missata! Tämä on yksi niistä hienoista tarinoista, jota voit kuvailla seuraavana aamuna leffaksi.

Sitsejä ja Semmoja

TEKSTI Jaakko Nokelainen

KUVAT Tuomas Topponen, NESU-Boomin hallitus -23

Moni pitää omia opiskeluaikojaan elämänsä parhaina vuosina, eikä syyttä. Allekirjoittanutkin on löytänyt opintojensa myötä paitsi huikeita kokemuksia ja akateemista sivistystä, myös upeita ystäviä ja verkostoja. Opiskelijaelämään yhdistetään helposti arkikielessä railakkaat juhlat ja illanvietot, joista lukuisat entiset opiskelijat muistelevatkin etenkin approja ja sitsejä. Mikä niistä tekeekin niin ikimuistoisia?

Akateemisissa pöytäjuhlissa eli tuttavallisemmin sitseissä kiteytyy monia tavallisesta juhlimisesta poikkeavia elementtejä, jotka nostavat ne monen mielestä parhaiden opiskelijatapahtumien joukkoon. Satunnainen istumajärjestys sekä laulut yhdistävät opiskelijat viettämään juhlia yhdessä kaveriporukasta tai akateemisesta iästä huolimatta. Sitseille on helppo tulla vaikka yksin, sillä sieltä löytyy varmasti samanhenkistä seuraa.

Kauppatieteilijät ovat vieneet sitsien yhteisöllisyyden vielä korkeammalle tasolle, sillä NESU-järjestöjen välisillä sitseillä pääsee tapaamaan myös muiden kaupunkien kauppatieteilijöitä yhteisen ohjelman merkeissä. Mahdollisuuksia on monia, aina lapsuudenkaverien tapaamisesta kokonaan ennestään tuntemattomien uusien kaverien löytämiseen. Muiden kaupunkien opiskelijakulttuuriin ja opiskelijoihin tutustuminen avartaa omaa suhdetta opiskeluun sekä saattaa parhaimmillaan johtaa tulevaisuudelle tärkeiden verkostojen muodostumiseen. NESU-Boomin hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on jäsenien aktivoiminen myös muiden NESU-järjestöjen sitseillä käymiseen ja on ollut hieno huomata, että Tampere kuuluu tälläkin mittarilla Suomen parhaimmistoon. Olivat sitsit sitten Oulussa tai monelle tutummassa Jyväskylässä, ovat boomarit lähteneet sinne lähes poikkeuksetta sankoin joukoin.

Sitseistään tunnettu NESU järjestää myös vuosittain 2 seminaariviikkoa eli NESU-Conferencea, jossa kauppatieteilijät kokoontuvat yhteen erilaisten case-tehtävien ja muun ohjelman pariin. Syksyllä NESU-Conference eli semma rantautuu Tampereelle, mikä tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja Tampereen opiskelijakulttuurin esittelemiseen. Niin ulkkarisitsien kuin semmojenkin keräämä positiivinen palaute puhuu puolestaan. Ota kaverisi mukaan ja lähtekää kokemaan uusia erilaisia iltoja eri NESU-järjestöjen tyylillä!

Nähdään sitseillä,

NESU-Boomin hallitus 2023

KUVA Tuomas Topponen, Pörssi ry

VAPAABOOMARIN KESÄLLE 2023: bucket list

Kesä tekee vauhdikkaasti tuloaan ja VapaaBoomari helpottaa siihen valmistautumista tekemisen täyteisellä listalla. Ota siis lista talteen, niin pääset viettämään parhaista parhaimman kesän ystäviesi kanssa!

☐ Vappupiknik boomariystävien kanssa (skumppa ja munkit mukaan!)

☐ Heitä talviturkki haalarit päällä

☐ Syö kesän ensimmäinen jätski

TOUKOKUU: KESÄKUU:

☐ Äitienpäivä 14.5. – Vie äidillesi kukkia

☐ Kuuntele kevätlintujen laulua

☐ Ota kuvia kirsikankukista

☐ Jääkiekon MM-kisakatsomo kaveriporukalla

☐ Keilausilta ystävien kanssa

☐ Herkkuaamupala Vohvelikahvilassa

☐ Kesäkuun Haalaribileet

☐ Juhannus 24.6. – vietä ikimuistoinen yötön yö

☐ Ihastele kukkia Hatanpään arboretumissa

☐ Katso Euroviisut

☐ Ota ystäväsi mukaan ryhmäliikuntatunnille

☐ Kävelylenkki Pyynikkiin ja vilvoittele Munkki kahvilan terassilla kylmällä juomalla

☐ Kysy sukulaiseltasi kuulumisia

☐ Vieraile museossa

☐ Päiväreissu uuteen kaupunkiin

☐ Käy kirpparikierroksella

☐ Kierrä Suolijärven luontopolku

HEINÄKUU:

☐ Lähde ystäväsi kanssa pyörälenkille

☐ Boomin kesäbileet 21.7.

☐ Bongaile tähtikuvioita taivaalta

☐ Vietä lämmin kesäpäivä hyvän kirjan parissa

☐ Kerää kukkakimppu luonnonkukista

☐ Kokeile suppailua

☐ Kuuntele ystävien kanssa musiikkia samalla auringonlaskua ihaillen

☐ Nauti auringosta Rosendahlin rannalla

☐ Vietä ilta saunoen ja järvessä uiden

☐ Mene festareille kaveriporukalla