VapaaBoomari 1/2019

1/2019

www.boomi.fi

VB

PINKKA LähiTapiola Pirkanmaan vakuutuspaketti opiskelijoille PINKKA on nuorison vakuutuspaketti, jossa: • Koti-irtaimisto vakuutettu täysarvosta • Vastuuvakuutus • Oikeusturvavakuutus • Matkustajavakuutus: hoitokulut • Tapaturmavakuutus Boomi ry:n jäsenille 10 % lisäalennus Ota yhteyttä: https://www.lyyti.in/Boomiry lahitapiola.fi/pirkanmaa puh. 03 3391 1200

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Onko pahamaineinen arki sinunkin pahin vihollisesi? Tuntuuko jokaisena maanantaina siltä, että viikonloppu meni aivan liian nopeasti ja elät koko viikon jo valmiiksi perjantain kiilto silmissä?

Arki ei ole vihollinen, kunhan sitä vain oppii arvostamaan. Elämä ei onneksi voi olla pelkkää juhlaa, sillä ilman arkea myös niistä juhlavammistakin hetkistä katoaisi kaikki hohdokkuus. Viikonpäivät maanantaista torstaihin voivat olla aivan yhtä mukavia kuin kolme suositumpaa seuraajaansakin, kun vain asennoituu oikein: etsi siis elämästäsi arjen riemu.

Kirjoitin yläaste- ja lukioaikoinani useamman vuoden blogia, jonka nimi oli suomennettuna kliseisesti ”pisara luksusta”. Kerran pysähdyin tarkemmin pohtimaan tuota nimeä, jota antaessani en ollut sitä sen kummemmin edes harkinnut, ja sen myötä tajusin, että oikeastaan melkein jokaisesta päivästä löytyy pieni pisara jotain hyvää. Jonain päivänä se saattaa olla poikkeuksellisen hyvältä maistuva aamukahvi, ja jonain toisena taas se, että juna ei tällä kertaa ollutkaan myöhässä. Itse löysin arjen hienouden silloin, kun aloin pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa – kuluneesta päivästä jää väistämättä positiiviset vibat, kun joka ilta kirjoittaa siitä konkreettisesti ylös vaikkapa viisi hyvää asiaa. Omaan arkeensa voi myös lisätä luksusta, jonka avulla viikonlopun odottaminen sujuu mukavammin: lähde keskellä viikkoa vaikkapa elokuviin tai siirrä herätyskelloa puolella tunnilla eteenpäin, jos se on suinkin mahdollista.

Jos arki tuntuu kaikesta huolimatta ylitsepääsemättömältä, niin ei hätää. Tämän lehden sivuja selaamalla löydät kasapäin vinkkejä niin uupumuksen selättämiseen, kielten opiskeluun kuin itse arjen helpottamiseenkin, ja samalla voit kurkata myös boomareiden kuulumiset tammikuun Tahkotukselta sekä poimia viime hetken neuvot kesätöiden hakuun. Ota siis hyvä asento, ja tee tästäkin (arki)päivästä yhden VapaaBoomarin verran parempi – olkoon tämä se pieni arjen luksus tänään.

Essi Pullinen, Päätoimittaja

”Viikonpäivät maanantaista torstaihin voivat olla aivan yhtä mukavia kuin kolme suositumpaa seuraajaansakin, kun vain asennoituu oikein”

Iloa tähän viikkoon!

3

SISÄLLYS 6. nuijapalsta 7. KOPON Huutiset 9. Kyllin hyvää 10. VuosijuhlaHUMUA 13. sunnuntaikauppa 15. mihin jäsenmaksusi kuluu?

18. kesätyöSESONKI TULEE 20. pöhinäNurkka 22. pitääkö sinun huolestua?

26. Haastattelu: matti sommarberg 28. ¡Una cerveza por favor!

30. älä stressaa aivoja tainnuksiin 33. boomilooks 35. nesu 36. tahkotus 2014 & 2019 38. jäsenetunosto 39. boomilife + kuin kaksi marjaa

4

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomisnap

PÄÄTOIMITTAJA

@boomiry

Essi Pullinen paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Nella Leppä tiedotus@boomi.fi

TOIMITUS Lassi Viljakainen, Niko Pankka, Matleena Inget, Heidi Kärkkäinen, Eero Pitkäsalo

TAITTO Emmi Savolainen, Miina Mäkinen, Sohvi Joensuu, Aino Pukaralammi, Pinja Lampinen

KANNEN KUVitus Nella Leppä

Suurkiitos kaikille avustajille!

PAINOS 150 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

Hyvinvointi lähtee ympäriltä Vuosittain tuntuu tulevan uusia ratkaisuja siihen, miten arkea voi suunnitella esimerkiksi tekemällä töitä 30 minuuttia kerrallaan ja pitämällä sen jälkeen 5 minuuttia taukoa, taikka aikatauluttamalla jo-kainen tehtävä minuutin mukaisesti ja tekemällä pienistäkin projektin etenemisistä saavutuksia. Itse kuitenkin koen kaiken tehokkuuden lähtevän tekemiseen liittyvästä motivaatiosta, ja motivaation löy-tyminen onkin oleellista kaikkeen tekemiseen. ”Miksi ja kenelle tehtävää teen” vaikuttaa motivaation löytymiseen erityisesti. Jokaisessa työ- ja järjestötoimessa, jossa olen ollut, olen pyrkinyt aina ymmär-tämään ja tulemaan läheiseksi työyhteisön kanssa. Tuntemalla henkilöt, joiden kanssa ja joille tehtävää teen, nostaa se tehtävän merkityksellisyyttä kokiessani velvollisuutta kanssatyöntekijöitä tai jäseniä kohtaan. ’’Oman heimon’’ jäsenten tulisi olla aina etusijalla omassa tekemisessä.

Yhteisöllisyys toimii myös mahdollistajana erilaisten ideoiden kehittämiseen ja pallotteluun. Pallottelu avittaa näkemään omia ideoita erilaisesta näkökulmasta ja ymmärtämään laajemmasta näkökulmasta, miten asioita kannattaa lähestyä maksimoidakseen lopputuloksen. Yhteisöllisyys ja muiden kanssa teh-tävä yhteistyö parantaa omaa tietotaitoa, kehittää omia taitoja, se on mahdollisuus jakaa mielipiteitä muiden kanssa, ja samalla oma mielipide jalostuu ja pääsee vaikuttamaan toisten mielipiteisiin. ’’Ko-konaisuus on enemmän kuin osiensa summa’’ on usein toistettu sanonta, ja kaikessa naiiviudessaan siinä on mukana myös totuutta, sillä onnistunut yhteistyö mahdollistaa paljon enemmän, kuin mitä kaikki omina yksilöinään voisivat saada aikaiseksi.

Yhteisön ja yhteisöllisyyden tärkein ominaisuus on kuitenkin tuki ja kannustus, joita se tarjoaa. Yhtei-sön luomat hetket ja ystävyyssuhteet ovat ehdottomia oman jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin ylläpi-tämiseksi. Se, että minulla on ihmisiä ympärillä, joista välitän ja jotka välittävät minusta, auttaa minua jakamaan ongelmiani ja eteeni tulevia pulmia, jolloin oma taakkani kevenee merkittävästi. Omalla toiminnallani haluan mahdollistaa kaikille ympärillä olevilleni tilaisuuksia kertoa huolistaan ja auttaa heitä ratkaisemaan niitä. Haluan luoda kaikille ympärilläni oleville mahdollisimman kevyen tunteen omista huolistaan, jotta he pystyvät keskittymään omaan tekemiseensä mahdollisimman sataprosentti-sesti ja saavuttamaan sen avulla suurimmat haaveensa. Suomen Ekonomien uuden strategian mukaises-ti: Oma heimo vapauttaa potentiaalisi!

6

Puheenjohtaja, Mikko Malmström

Kopon huutiset

Stressi elämäntapana Vuoden alku on monelle uusien tavoitteiden asettamisen aikaa.

Tavoitteisiin kuuluu usein itsensä kehittäminen monilla osa-alueilla. Koko opintojeni aikana olen pyrkinyt olemaan täsmällisempi, huolellisempi ja parempi opiskelussa, järjestötoiminnassa, sosiaalisissa suhteissa sekä miljoonassa muussa asiassa. Usein suuri osa vuodesta on sitten mennyt stressatessa koulusta, odotellessa loman alkua ja merkkaillessa Fb-kavereita meemeihin, jotka osoittavat, ettei opintoja, ihmissuhteita, liikuntaa ja nukkumista ole mahdollista sisällyttää yhteen opiskelijaelämään. Tänä vuonna yritän ottaa erilaisen näkökulman tavoitteisiin. Vuonna 2019 stressaan vähemmän, olen armollisempi itselleni ja voin paremmin.

Lähdin selvittämään, millä monelle opiskelijalle tutun stressikierteen voisi purkaa. Ajoittainen stressi on täysin luonnollista ja voi myös parantaa suoriutumista esimerkiksi opinnoissa. Kuitenkin negatiivinen stressi voi saada aikaan haitallisia muutoksia käyttäytymisessä ja edesauttaa syrjäytymistä. Huolestuttavaa on, että korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 30% opiskelijoista kokee kärsivänsä voimakkaasta stressistä. Stressi on usein kytköksissä kiireeseen ja epävarmuuteen. Oireina on muistivaikeuksia, turhautumista, väsymystä, ahdistuneisuutta, listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kaiken lisäksi ihminen itsetietoisena oliona keskittyy helposti epäonnistumisiin. Kaikilla muilla tuntuu olevan langat käsissä. Ja jos joku muu näyttää kärsivän stressistä, niin se on varmasti sitä positiivista stressiä.

YTHS:n sivuilta löytyi stressin määritelmien lisäksi hyvä joukko erilaisia tapoja vähentää stressiä. Listalta löytyvät luonnollisesti terveellinen ruokavalio, liikunta ja nukkuminen mutta myös ajattelutavan muutosta vaativia asioita. Kun stressi ja kiire on suurimmillaan, pitää muistaa pysähtyä ja arvioida tilannetta ja omaa ajankäyttöä. Opiskelussa kannattaa kiinnittää huomiota asioiden priorisointiin ja siihen, että avun pyytäminen on ihan okei. Omien rajojen, stressin oireiden, aiheuttajien ja purkajien tunteminen on tärkeää. Kiireessä on hyvä muistaa läheisten tuki ja ystävät. Läheiset usein huomaavat ensimmäisten joukossa, jos jokin asia painaa, ja haluavat auttaa. Parhaita vinkkejä itselleni olivat ehdottomasti se, että pieleen menneitä asioita ei kannata jäädä vatvomaan ja se, että uskoo omaan kykyyn hallita stressiä ja paineita.

Vinkiksi antaisinkin kaikille stressaaville yliopistoelämämeemejä jakaville boomareille, että aina ei tarvitse olla täydellinen, ja ottakaa aikaa myös omalle jaksamiselle.

Koulutuspoliittinen vastaava, Nelly Kivinen

7

Kyllin hyvää

Piilotyöpaikat 101 “Hei mites, joko sä oot löytäny kesätöitä?”

Kysymys saa aikaan sekunnin mittaisen stressiaallon. Pahin oire lieventyy nopeasti, mutta jäljelle jää silti kevyt, mutta epämukavasti puristava ahdistuksen tunne rinnanseutuvilla. Kokoat kuitenkin itsesi ja saat mutistua vastaukseksi jotain tämän suuntaista: “Oon mä laitellu jo hakemuksia aika paljon, mutta ei oo ihan vielä mitään kuulunu”.

Kuulostaako tutulta? Mikäli ei, kuulut harvinaiseen joukkoon.

Suurin osa meistä on joskus elämänsä aikana joutunut vastaamaan kesätöiden löytämistä koskevaan kysymykseen kielteisesti.

Todennäköisesti jopa useaan kertaan. Eikä se koskaan ole erityisen mukavaa. Onneksi asialle on kuitenkin aina tehtävissä jotain.

Mikäli omalla kohdalla ei tänä vuonna isojen firmojen massarekryjärjestelmien täyttäminen ole tuottanut tulosta, voi olla hyvä kääntyä niiden työpaikkojen puoleen, joita kaikki muut eivät osaa hakea. Niitä ovat erityisesti sellaiset työtehtävät, joista ei löydy hakuilmoituksia julkisilla hakufoorumeilla. Näitä piilotyöpaikkoja on joidenkin arvioiden mukaan jopa 80% kaikista työpaikoista. Piilotyöpaikkoja saattaa syntyä odottamattomasti, esimerkiksi vakituisen työntekijän lopettaessa tai jäädessä sairaslomalle. Tällöin on yritykselle tärkeää löytää uusi tekijä nopeasti, eivätkä perinteiset rekrykanavat välttämättä ole tähän tarpeeksi joustavia. Toisinaan taas yrityksen intresseissä on hoitaa rekrytointi mahdollisimman kustannustehokkaasti, eikä käyttää isoa määrää työtunteja hakemusten seulomisiin ja haastatteluihin.

Esittelen nopeasti Kyllin kolme kovaa vinkkiä piilotyöpaikan nappaamiseksi. Ensinnäkin, pidä huoli siitä, että verkostosi tietää, että etsit töitä. Kerro kavereille työnhausta ja tiedustele, mahtaako heidän työpaikoillaan olla paikkoja auki. Ole aktiivinen LinkedInissä ja tuo esiin työnhakusi rekrytoijille. Toiseksi, seuraa ympäröivää elinkeinoelämää ja uutisia. Jos jokin yritys kasvaa lujaa kolmatta vuotta peräkkäin, on hyvin todennäköistä, että se etsii jatkuvasti uusia tekijöitä. Kannattaa seurata aktiivisesti talousuutisia ja hyödyntää esimerkiksi Kauppalehden Menestyjät -tietopalvelua. Ja tietenkin kolmantena se vanha klassikko, eli ota yhteyttä. Suomi on siitä harvinainen maa, että lähes minkä tahansa yrityksen yhteystiedot löytää helpohkosti netistä, ja usein pääset halutessasi puhumaan jopa korkeimman johdon kanssa.

Tästä erikoisuudesta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, niin kauan kuin tämä vielä on yritysmaailmassamme mahdollista.

Onnea työnhakuun!

9

Vuosijuhlahumua VuosijuhlahuTEKSTI HEIDI KÄRKKÄINEN KUVAT ESSI PULLINEN

Vuosijuhlat ovat aina riemun aihe ja suuri kirjo kaikkea upeaa. Toisaalta iltajuhla on kauniin arvokas tilaisuus, kun taas silliksessä parasta on sen riemukkuus ja ihmiset, joiden kanssa tapahtumaa saa viettää. Vuosijuhlien järjestämisessä on vapauttavaa miettiä, miten vierasta voi yllättää ja ilahduttaa pienilläkin yksityiskohdilla.

B

oomin tapahtumavuoden arvokkain tapahtuma on pian täällä ja vuosijuhlajännä on varmasti monella jo päällä. Lippu löytyy, mekko on hankittu, kampaaja-aika varmistettu, kengät kiillotettu ja frakki valmiina vuoden fiineimpään juhlaan. Vuosijuhlat ovat aina kaunista pukuluistoa ja korvaamatonta tunnelmaa. Mitä muuta ainejärjestömme syntymäpäivien juhlallisuudet pitävät sisällään? Kysyimme vuoden 2014 vuosijuhlamarsalkka Riikka Uimoselta hänen näkemyksiään ja tuntemuksiaan iki-ihanista vuosijuhlista. ”Vujut ovat aina upeat, oli sitten kyse tasavuosista tai niin sanotuista välivuosista”, tiivistää Boomin 46. vuosijuhlia järjestänyt Uimonen. Hänen mukaansa tasavuosiin, etenkin historian upeimpiin juhliin, viisikymppisiin, on vaikea lähteä vertaamaan, mutta vuosijuhlat ovat aina riemun arvoiset. Välivuosien

10

vuosijuhlia järjestäessä on hänen mukaansa ihana rauha järjestelyjen suhteen; odotukset tai budjetti eivät ole niin korkealla kuin tasavuosina, joten luovuutta pääsee käyttämään vapaasti. Uimosen mukaan on vapauttavaa miettiä, miten voi ilahduttaa ja yllättää vuosijuhlavierasta, sillä pienillä yksityiskohdilla saa paljon aikaan. ”Hyvin järjestetyt vuosijuhlat ovat kuitenkin aina hyvin järjestetyt vuosijuhlat, eikä välivuosien vujuissa ole mitään vähemmän arvokasta tai vähemmän hauskaa.” ”Kuten Boomin toiminta, myös Boomin vuosijuhlat ovat kasvaneet vuosi vuodelta.” Näin lausui Heta Häkkinen, vuosijuhlamarsalkka vuosimallia 2017 kyseisten juhlien cocktail-tilaisuuden aluksi. Lause kiteyttää ennen kaikkea yhdistyksemme ammattimaisuuden ja halun tehdä kaiken vuosi vuodelta paremmin. Uimonen sanoo huomanneensa saman. ”Vuosijuhlien brändäys ja sitä kautta tietenkin suosio ovat kasvaneet huomattavasti. Asioita tehdään koko ajan paljon ammattimaisemmin ja on ilo seurata kuinka yksityiskohtiin ja niiden viimeistelyyn voidaan keskittyä koko ajan paremmin.”

Vuosijuhlissa siis on aina jotain uutta ja upeaa. Kysyin Uimoselta, mikä hänen mielestään on vuodesta toiseen samaa, säilyttämisen arvoista ja ikimuistoista. Hetken mietittyään hän vastasi: ”Puhe naiselle.” Kyseinen osa vuosijuhlien perinteitä on Uimosen mukaan ihana ja odottamisen arvoinen jokaisilla vuosijuhlilla. Puhe naiselle on paikkakunnasta tai juhlasta riippumatta samaistuttava ja herkkä puheenvuoro. Hän kui-

tenkin toteaa, että kaunista perinnettä voisi joskus olla hyvä uudistaa näin tasa-arvon aikana suuntaan tai toiseen.

Kun tiedustelin Uimoselta hänen rakkainta vuosijuhlamuistoaan, hän sanoi, että yksittäistä muistoa on vaikea nimetä, sillä muistot kuten vuosijuhlatkin ovat kokonaisvaltaisia kokemuksia. Kaikesta huolimatta hän nosti esiin muun muassa sillisaamun bussimatkan ja lauantaiaamun korvaamattoman fiiliksen. Silliaamiainen on täynnä mahtavia hetkiä, joista mainittakoon esimerkkeinä ”Boomari on rotta” ja yhteisöllisyys, jota järjestössämme koetaan. ”Vuosijuhlat ovat laaja kirjo kaikkea. Iltajuhla on arvokas ja hieno tilaisuus, seuraavana päivänä vuorossa on silliksen riemukkuus ja riehakkuus.

Koko viikonlopun ajan on mahdollisuus juhlia yhdessä muiden ainejärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka mahdollistavat ja auttavat toimintaamme. Emme olisi Boomi ilman heitä.”

Vuosijuhlien odotuksen saa siis hyvillä mielin aloittaa viimeistään nyt. Perjantaina 8.3. kokoonnumme Sokos Hotel Tornin hulppeisiin puitteisiin juhlistamaan 51 vuotta täyttävää rakasta ainejärjestöämme. Mikäli vuosijuhlien etiketti jäi vielä arveluttamaan, kurkkaa Boomin blogiin nähdäksesi täyspitkän jutun, joka sisältää pienen etikettioppaan vuosijuhlapukeutumiseen! Vuosijuhlaviikolla järjestetään myös Suomen Ekonomien etiketti-ilta. Saavu siis Boomilaaksoon maanantaina 4.3. klo 17.00 tarkistamaan, että tavat ovat tiedossa.

Iltajuhla Sokos Hotel Tornissa

Vuosijuhlaviikon avaus, etiketti-ilta ja tanssikurssi

Vuosijuhlabrunssi

Tulevaisuusareena

TO

TI MA

KE

LA SU

PE

Boomsportin vujutreeni ja Bosan kuohuviini-ilta

Haalaribile-etkot & drinkkikoulu, maaliskuun Haalaribileet

Silliaamiainen paikassa X 11

Menossa mukana:

SUNNUNTAIKAUPPA – ajan ja rahan säästäjä KUVAT JA TEKSTI ESSI PULLINEN EMILIN KUVA JOHANNA RONTU

Jääkaappi tyhjä, ja ruokaa pitäisi laittaa. Houkutteleeko Wolt tai lähikaupan eineshylly? Ei enää!

Selvitimme, miten opiskelija voi helpottaa arkeaan ottamalla käyttöön maailman yksinkertaisimman, ja silti niin mahtavan keksinnön, sunnuntaikaupan.

O

letko koskaan huomannut päätyneesi tilanteeseen, jossa pitkän opiskelupäivän jälkeen saavut kotiin nälkäisenä, väsyneenä ja jo valmiiksi hieman pahantuulisena. Vatsa kurnii niin että koko rappukäytävä kaikuu, mutta pian huomaat, että juuri edellisenä iltana söit jääkaapista viimeisetkin ruokien rippeet, ja nyt sen oven takaa paistaa vain valo. Usein tässä tilanteessa lähdetään joko hakemaan jotain helppoa ja nopeaa lähikaupasta tai tilataan jotain suoraan kotiovelle. Kumpikaan tapa ei pidemmän päälle ole järkevää – kauppareissuihin kuluu

runsaasti aikaa, ja noutoruoka on usein kallista ja epäterveellistä, kuten myös monet kaupan eineshyllyn nopeat vaihtoehdot. Mutta miten tällaisia tilanteita voisi sitten kiireisessä opiskelija-arjessa ennaltaehkäistä?

Hyvinvoinnin monitaituri, bloggaaja Emili Kumpuniemi vannoo sunnuntaikaupan nimeen. Sunnuntaikauppa on käsite, joka tarkoittaa sitä, että tulevan viikon ruokaostokset suunnitellaan etukäteen ja tehdään yhdellä kerralla, usein juurikin sunnuntaina.

13

”Sunnuntaikauppa helpottaa eritoten arjessa ajankäyttöä. Kun arkipäivinä ei tarvitse käydä kaupassa, jättää se aikaa muihin tehtäviin. Kun sunnuntaina käyttää pienen ajan ensi viikon ruokien suunnitteluun ja niiden ostamiseen, niin se kaikki on pois kiireisiltä arkipäiviltä”, Kumpuniemi kertoo. Sunnuntaikaupan ottaminen tavaksi hyödyttää myös erityisesti opiskelijoita, sillä ostosten keskittäminen säästää rahaa. ”Kun suunnittelee valmiiksi tulevan viikon arkipäivien syömiset, tekee kauppalistan ja ostaa nämä täsmätuotteet, tulee turhat harhaostokset karsittua pois. Jos joka päivä käy kaupassa ja menee sinne vielä nälkäisenä, tulee helposti ostettua turhia sattumia mielihalujen vallassa. Ruokia suunnitellessa voi myös miettiä halvempia ruokavaihtoehtoja sekä käydä isommissa kaupoissa, missä hinnat ovat alhaisemmat esimerkiksi lähikauppoihin verrattuna”, Kumpuniemi selostaa.

Hän myös huomauttaa, että säästöä tulee siitäkin, että sunnuntaikaupan myötä ruokahävikki pienenee.

Positiivisia vaikutuksia sunnuntaikaupalla on myös ruokavalioon, sillä kun ruokatarpeita on valmiina kaapissa, ruokaa tulee myös laitettua itse. Jos ruokia tekee kerralla etukäteen ja nappaa niitä tarpeen tullen evääksi mukaan, syömisestä tulee säännöllisempää ja terveellisempää, kun napostelut ja ulkona syömiset jäävät pois. Säännöllinen ja terveellinen syöminen taas lisäävät elämänlaatua ja tuovat taatusti energiaa opiskeluun.

Mutta miten sunnuntaikauppa sitten käytännössä toteutetaan? Kumpuniemi kertoo, että hänen ostoskorinsa sisältää yleensä tarpeet neljään isoon lämpimään ateriaan, jotka hän on suunnitellut riittämään maanantaista torstaihin tai perjantaihin. Lisäksi hän ostaa aina monipuolisesti erilaisia kasviksia aterioiden yhteyteen. Kasvisten valinnassa hän kertoo seuraavansa esimerkiksi sesonkia ja tarjouksia, sekä omaa fiilistään. Lisäksi ostoskorissa on aineksia myös aamu-, väli- ja iltapaloille: hedelmiä, marjoja, leipää, jogurttia, kananmunia, kasvimaitoja ja niin edelleen. Viikoittaisten ostosten lisäksi Kumpuniemi 14

kertoo, että hänen kotoaan löytyy kuiva-ainekaapista jatkuvasti esimerkiksi riisiä, pastaa, kaurahiutaleita ja jauhoja, joita ostetaan lisää aina tarvittaessa. Muita hänen keittiönsä vakkareita ovat esimerkiksi tomaattimurska, pavut, linssit, kookosmaito ja maissikakut.

Voiko tämä todella olla näin helppoa? Eikö kaappeja tarvitse viikon aikana täydentää? Kumpuniemen mukaan sunnuntaikauppa riittää helposti lähes seuraavaan viikonloppuun asti, jos on suunnitellut ostoslistan huolella. Viikonloppua varten hän tykkää käydä erikseen kaupassa. ”Jos jotain joudun viikolla täydentämään, ne ovat useimmiten kasvimaito, jota kuluu smoothieihin ja puuroihin, ja banaanit, joita kuluu smoothieihin, lettuihin ja semmoisinaan pikaenergiana.”

Sunnuntaikauppa on arkea hurjasti helpottava keksintö, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on todellakin kokeilemisen arvoinen. Kumpuniemi summaa osuvasti sunnuntaikaupan näin: ”Suosittelen kaikkia kokeilemaan edes kerran! Itse olen tehnyt tätä jo kauan ja lähes joka kerta edelleen yllätyn, miten pienellä summalla saa arkipäiviksi ruoat, kun jaksaa hieman suunnitella. Ruokailu on arjessa niin stressitöntä ja helppoa, sillä teen sunnuntaisin yleensä 3 ruokaa valmiiksi. Se tuottaa joka päivä onnistumisen kokemuksia ja hyvää fiilistä, kun syö säännöllisesti terveellistä ruokaa. Olo on energinen ja mielitekoja on vähän. Anna mahdollisuus! Uskon, että yllätyt positiivisesti!”

Mihin jäsenmaksusi kuluu?

TEKSTI MATLEENA INGET

Mihin rahasi menevät?

A

urinko paistaa ja valoisaa on melkein kellon ympäri. Kesätyöt ja -tekemiset täyttävät päivät, eikä opiskelukuvioille ole riittänyt tilaa ajatuksissa vapun jälkeen. Yliopiston sähköpostia ei ole myöskään tullut tarkistettua aikoihin.

Kun sähköpostilaatikon viimein avaa, on sinne ilmestyneistä tiedotteista yksi olennaisempi kuin muut. “Ilmoittaudu läsnäolevaksi opiskelijaksi tulevalle lukukaudelle”, otsikossa sanotaan.

Viime kesänä sadat kauppatieteilijät ilmoittautuivat läsnäolevaksi Tampereen yliopiston opiskelijaksi ja maksoivat ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Harva kuitenkaan tietää, mihin tililtä katoava summa käytetään. Me päätimme ottaa siitä selvää.

15

Asiantuntijuus maksaa

T

ampereen ylioppilaskunta TREYn pääsihteeri Venla Monter myöntää, että on haastavaa analysoida, mikä ylioppilaskunnan toiminnasta katetaan jäsenmaksuilla ja mikä muilla tuloilla.

Jäsenmaksutuottojen lisäksi ylioppilaskunnan kassaa kartuttavat muun muassa sijoitustuotot ja Päätalon opiskelijaravintolankin taustalla olevan monialayritys Juvenes Oy:n osingot.

Suurin kuluerä koostuu TREYn 15 työntekijän palkoista. Työntekijät tuovat toimistolle asiantuntijuutta. Heidän avullaan varmistetaan edunvalvonnan vaikuttavuus vuodesta toiseen, vaikka ylioppilaskunnan hallitus vaihtuu vuosittain.

Jäsenmaksu 116€*

Jäsenpalvelut 11,30€ Henkilöstökulut 31,60€

SYL 5,60€

Edunvalvonta 13,00€

YTHS 54,00€

Opiskelijoiden liikuntaliitto** 0,50€

Itse edunvalvontatyössä rahaa kuluu muun muassa tapahtumien järjestämiseen ja vaikuttamistyön kannalta merkittävien henkilöiden, esimerkiksi yliopiston rehtorien, tapaamiseen.

“Tuottojen avulla pystymme lähettämään asiantuntijoita ja hallituslaisia esimerkiksi seminaareihin, joissa tehdään sidosryhmä- ja vaikuttamistyötä”, Monter kertoo.

*Kuvio on suuntaa-antava yksinkertaistettu versio jäsenmaksun jakautumisesta.

Tosiasiassa rahoja ei suoraviivaisesti jyvitetä erikseen kohteisiin. **Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry on valtakunnallinen opiskelija- ja korkeakoululiikunnan edunvalvontajärjestö.

16

Valtakunnallista vaikuttamista

Y

lioppilaskunnan jäsenilleen tarjoamat palvelut pitävät sisällään esimerkiksi opiskelijakortin kulut, opiskelijaedut ja lainopillisen neuvonnan.

“Meillä on tällä hetkellä käytössä kaksi palvelupistettä, joista toinen on Hervannassa ja toinen Pienteollisuustalossa keskustakampuksella. Sieltä on mahdollista saada käyttöön vaikkapa pakettiauto tai lautapelejä”, Monter lisää.

Jo mainittujen kuluerien ohella vielä yksi menoerä on mainitsemisen arvoinen. Jokaisen opiskelijan jäsenmaksusta tilitetään reilun viiden ja puolen euron arvoinen summa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:liin. SYL vastaa yliopisto-opiskelijoiden valtakunnallisesta edunvalvonnasta esimerkiksi keskeisten lakihankkeiden osalta. Liiton jäsenyys mahdollistaa kantoihin vaikuttamisen sisältä päin.

“Isossa kuvassa eniten varoja käytetään henkilöstöön, edunvalvontatyöhön ja jäsenpalveluihin – käytännössä siis päivittäiseen työhön täällä ylioppilaskunnassa”, Monter kiteyttää.

“Ylioppilaskunnan jäsenilleen tarjoamat palvelut pitävät sisällään esimerkiksi opiskelijakortin kulut, opiskelijaedut ja lainopillisen neuvonnan.”

17

Kesätyösesonki tulee

– yritä olla stressaamatta!

”Älä sulje silmiäsi mahdollisuuksilta, äläkä stressaa kesätyönhakuja liikaa. Käy kokeilemassa yllättävääkin paikkaa, sillä et voi tietää, minne se saattaa sinut johtaa. Kannattaa myös pitää mielessä, että hyville tyypeille löytyy aina töitä.”

A

lkuvuoden polttavaksi puheenaiheeksi noussut kesätyösesonki on nyt kuumimmillaan. Haastattelimme Academic Workin Annika Ollilaa, ihanan aurinkoista Boomin alumnia siitä, miltä rekrytointi ja työnhakuprosessi näyttävät pöydän toiselta puolelta. ”Vuosi sitten Boomin kesätyöillassa tahdoin kertoa, kuinka tärkeää on olla lannistumatta, vaikka ei saisi ensimmäistä tai toistakaan hakemaansa työpaikkaa. Älä sulje silmiäsi mahdollisuuksilta tai stressaa työnhakuja liikaa.

Käy kokeilemassa yllättävääkin paikkaa, sillä koskaan ei voi tietää, minne se saattaa johtaa.”

Ammattirekrytoijan suusta kuullut sanat toivottavasti helpottavat myös muiden kuin allekirjoittaneen stressiä kesätyörekrytoinnista. Ollilan mukaan on tärkeää muistaa, että vaikka rekryt ovat suurelta osin nyt vauhdissa, myös loppukeväästä voi saada kesätöitä. ”Joskus on käynyt niin, että asiakasyrityskin on herännyt kesätyöntekijöiden hakuun myöhässä. Tällaisissa tilanteissa rekrytointiprosessit ovat hyvin nopeita, joten ei kannata lannistua, vaikka varma paikka ei olisi kiikarissa vielä tammi-helmikuussa.”

Ollila tahtoo korostaa, että rekrytoinneissa jokainen askel on tärkeä. Hän kertoo esimerkin, kuinka ensin kielteisen vastauksen saanut hakijakandidaatti sai muutamaa viikkoa myöhemmin puhelun samalta työnantajalta: ”Olisiko kiinnostusta toiseen työtehtävään? Jäit mieleen aiemmassa haastattelussa, vaikka sinua ei valittukaan silloin.”

18

Haastatteluun pääseminen on aina mahtava asia, sillä edellisen kaltaiset tilanteet eivät ole ennenkuulumattomia. Jokaista haastattelua kannattaa arvostaa kokemuksena. ”Vaikka sinua ei valittaisi tehtävään, kysy haastattelijalta jälkeenpäin, mikä haastattelussa meni hyvin ja mitä voisit parantaa seuraavaa kertaa ajatellen. Älä kuitenkaan odota vastauksia heti haastattelun jälkeen, sillä rekrytoijakin kaipaa hetken ajatustensa järjestelyyn ja haastattelun analysointiin ennen kuin voi kertoa, missä sinun tulisi parantaa.”

TEKSTI HEIDI KÄRKKÄINEN KUVAT HEIDI KÄRKKÄINEN & ACADEMIC WORK, MARKKINOINTI

Rekrytoijan työ on tunnistaa oikean henkilön potentiaali oikeaan tehtävään, joten se, että joku saa paikan, on kaikille voitto. Kyseessä ei ole millään tavalla vastakkainasettelu hakijan ja rekrytoijan välillä. ”Ammattimainen rekrytoija osaa purkaa jännittävän tilanteen ja luoda rennomman tunnelman haastatteluun. Liikaa ei kannata jännittää, mutta toisaalta, jos jännitystä ei ole lainkaan, haluaako hakija ylipäänsä työpaikkaan?”, pohtii Ollila.

Pieni jännitys haastattelussa kuuluu asiaan ja myös usein tuo esille positiivisia puolia hakijasta.

Rekrytoijat käyvät läpi lukemattomia ansioluetteloja, joten erottautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Ollila sanoo, että CV:n tulisi olla mahdollisimman henkilökohtainen, mutta silti ammattimaisen asiallinen. Mikäli kirjoittaminen ei ole oma vahvuus, kannattaa kysyä esimerkiksi hyvää ystävää laatimaan muutama kuvaava lause ja käyttää niitä. Tärkeää on olla aito. Liian pitkästi ei kuitenkaan kannata tarinoida, sillä Ollila nimeää liian pitkät ansioluettelot rekrytoijalle ongelmallisiksi, vaikka niitä ei ”junnuilla” kovin usein ilmenekään.

Kesän lähestyessä vauhdilla työnhaku on monella prioriteettilistan kuumeisinta kärkeä. Mikäli työnhakudokumentit eivät vielä ole viimeistä piirtoa vaille valmiit, kannattaa napata korvan taakse Ollilan vinkit siitä, mitä kannattaa muistaa ja mitä ehdottomasti jättää pois.

Hakemuksia ja ansioluetteloita kannattaa siis laatia ja lähettää myös kevään edetessä, mutta maailman lopusta ei kuitenkaan ole kysymys, vaikka paikkaa ei vielä löytyisikään. ”Oman alan töistä opiskelujen ohessa ei kannata stressata liikaa. Esimerkiksi vapaaehtoistyöstä saadut kokemukset ovat arvokkaita. Kannattaa myös pitää mielessä, että hyville tyypeille löytyy aina töitä”, Ollila muistuttaa.

Kuka ja missä?

Annika Ollila aloitti työuransa Academic Workilla osa-aikaisena konsulttina opintojen loppuvaiheessa.

Vakituinen paikka AW:n Account Managerina aukesi vain muutama hetki gradun palautuksen jälkeen. Ollila valmistui kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2014 pääaineenaan johtaminen.

Nykyään hän on löytänyt intohimonsa ja innostuksensa AW:n rekrytoijana ja team leaderina, vaikka sanookin, että vuodet Account Managerina auttoivat uralla hurjasti eteenpäin ja opettivat paljon sekä itsestä, että työelämästä.

Academic Work on vuonna 1998 Tukholmassa perustettu yritys, jonka taustalla oli ”kolme opiskelijan ja yrittäjänalun villi unelma.” Nykyisin Academic Work on kansainvälinen nuorten ammattilaisten rekrytointiin erikoistunut henkilöstöpalveluyritys, jolla on toimintaa kuudessa eri maassa. Suomessa yritys on toiminut vuodesta 2008 ja työllistää kahdella konttorilla – Helsingissä ja Espoossa – yli 170 työntekijää.

19

PÖHINÄNURKKA TEKSTI LASSI VILJAKAINEN

Blockchain Puhuttaessa tulevaisuuden liiketoimintamalleista ja -trendeistä, tuntuu tekoäly nousevan aina ensimmäisenä keskusteluun. Kun tekoälykeskustelu on käyty, siirtyy puhe yleensä lohkoketjuun eli blockchainiin.

Blockchain on varmasti monelle tuttu termi, mutta haluan silti avata hieman teknologiaa sen taustalla, jotta pöhiseminen pääsee uudelle tasolle.

Blockchain 101 – mitä sillä oikeastaan Tekee?

Blockchain rakentuu nimensä mukaisesti yksittäisistä lohkoista muodostuvaan ketjuun. Näihin lohkoihin säilötään informaatiota esimerkiksi Bitcoin-transaktiohin liittyen. Blockchain-teknologian ydin piilee siinä, että lohkojen tietoja ei ole mahdollista muokata jälkikäteen, sillä yksittäinen lohko on aina kytketty edellisiin ja seuraaviin lohkoihin.

Esimerkiksi Bitcoinin tapauksessa jokainen transaktio säilötään 1 megatavun kokoisiin lohkoihin ja yhden lohkon täyttyessä avataan seuraava lohko ja suljettu lohko jää säilöön, mikäli myöhemmin sen sisältämää dataa tarvitaan.

20

Muutakin kuin Bitcoin Mikäli blockchainin toimintamalli ei vieläkään avautunut, niin ei syytä huoleen, sillä artikkelin tärkein anti on vasta edessä. Kun kerran blockchainista pöhistään niin paljon, on syytä tietää, mihin teknologiaa voidaan oikeasti hyödyntää tulevaisuudessa. Pankkitransaktioiden lisäksi blockchainia voidaan hyödyntää esimerkiksi äänestyksissä, joissa blockchainin avulla voidaan estää petokset. Toisaalta blockchainin avulla voidaan luoda yksilön yksityisyyden kannalta parempia potilastietokantoja. Mikäli tämä teksti herätti mielenkiintosi, kannattaa aiheesta tehdä muutama Google-haku, sillä voin taata, että internetistä löytyy varmasti itseä kiinnostavia artikkeleita ja sovellutuksia aiheesta.

Lisäksi blockchainin toimintamalli perustuu avoimuuteen sillä eri ketjujen tiedot löytyvät avoimena netistä.

Jokaiselle lohkolle annetaan allekirjoitus, hash, joka kuvaa kaikkea sen sisältämää dataa ja tämä allekirjoitus sisällytetään seuraavaan lohkoon. Mikäli lohkon A tietoja muutetaan, muuttuu myös sen allekirjoitus ja näin ollen linkki seuraavaan lohkoon B katkeaa, sillä lohkossa B on yhä tallessa lohkon A vanha allekirjoitus. Blockchainin yhteydessä puhutaan usein tiedonlouhinnasta eli data miningista. Louhinnan tarkoituksena on valjastaa useiden käyttäjien tietokoneiden laskentateho käyttöön ja luoda lohkoille sopivia allekirjoituksia lisäämällä lohkoon nonceksi kutsuttu datayksikkö.

Noncen jatkuvaa muuntamista oikean allekirjoituksen löytämiseksi kutsutaan nimenomaan louhinnaksi.

Oscarin arvoisia rekryjä Oscarilla lanseerattiin keväällä 2018 Oscar Akatemia, jonka ideana on rekrytoida opiskelijoita kasvamaan asiantuntijoiksi opintojen ohella työn kautta. Useampi opiskelija aloitti työt viime keväänä työskennellen kesän täysipäiväisesti ja jatkaen työntekoa ympäri vuoden joustavasti opintojen ohella. Oscarin pidemmän tähtäimen tavoitteena on tietysti, että kyseiset tulevaisuuden gurut jäävät valmistuttuaan työskentelemään Oscarille ja vauhdittamaan osaltaan Oscarin kasvua. Nuppilukumme huitelee nyt lähellä 140, ja viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut huimaa.

Tällä hetkellä henkilön oman taustan ja mielenkiinnon mukaan Oscarin työmahdollisuudet voidaan jakaa karkeasti myynnin ja markkinoinnin, talouspalveluiden, sekä IT-puolen projekti- ja kehitystehtäviin. Oscarin kasvaessa ja asiakasyritystemme tarpeiden muuttuessa organisaatio kehittyy jatkuvasti, ja sen myötä myös uusia työnkuvia rakentuu. Myös Oscar Akatemia kasvaa ja kehittyy muun liiketoiminnan rinnalla. Nyt Oscar Akatemia pyörii vahvasti viime keväänä aloittaneiden pioneerien voimalla, mutta rekrytointitarpeiden mukaan tulemme vahvistamaan Akatemiaa mahdollisesti vielä kuluvan kevään aikana.

Rekrytoidessamme haluamme varmistaa, että kaikille talossa työskenteleville riittää mielenkiintoista tekemistä, sekä omanlaisensa urapolku. Urapolun hahmottaminen onkin yksi tärkeä asia rekrytointivaiheessa, kun mietitään, voimmeko tarjota mielenkiintoisia tehtäviä nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudessa. Kaikki lähtee henkilön omasta motivaatiosta ja suunnasta, mihin haluaa kehittyä. Polun ei kuitenkaan tarvitse aina edetä lineaarisesti, vaan matkasta tulee mielenkiintoista usein juuri siksi, että opin karttuessa myös omat mielenkiinnonkohteet muuttavat jonkin verran muotoaan.

Mitä muuta me oscarilla sitten rekrytoidessa haemme? Vaikka se ”etsimme hyvää tyyppiä” on kulunut klisee, ovat kaikki oscarilaiset yhtä mieltä siitä, että sopiva henkilö tiimiin, työhön ja työkulttuuriin nähden on se tärkein asia. Opinnoissa, työelämässä, vapaa-ajalla, tai ainejärjestötoiminnassa kartutetut tiedot ja taidot ovat tärkeitä. Kuitenkin viime kädessä asenne ja motivaatio ratkaisee, sillä kaiken oppii, kun asiaan löytyy sisäistä paloa. Ja sisäistä paloa oman asiantuntijuuden rakentamiseen ja kehittämiseen Oscarilla kaivataan – hurtin huumorin lisäksi! Lue uratarinoitamme ja seuraa avautuvia tehtäviä: https://www.oscar.fi/rekrytointi.

Pitääkö sinun huolestua?

TEKSTI NIKO PANKKA

Korkeakouluopinnot aloitettuaan nuori joutuu akateemisen vapauden ja vastuun tuntemattomalle rajaseudulle. Nuorten tulee olla jatkuvasti entistä tietoisempi ympäristöstään ja heiltä vaaditaan yhä enemmän. Eläkeikä kasvaa ja työkokemusta tulee 20-vuotiaana olla yli viiden vuoden edestä.

Onko mitään tehtävissä?

22

Y

THS on vuodesta 2000 alkaen tehnyt viisi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta ja tulokset ovat, hieman mittarista riippuen, huolestuttavia. Vuoden 2016 kyselyyn vastasi ammattikorkeakouluista yhteensä 5 004 ja yliopistoista 4 996 opiskelijaa. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset korkeakouluopiskelijat.

Vastaajista 16 % arvioi toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi.

Monesti kuulee sanottavat, että y- ja z-sukupolvien paineet ovat jatkuvassa kasvussa. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä ole ainoastaan kuulopuhetta. Tampereen ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Milka Hanhela nostaa esiin, kuinka tutkimustietoa opiskelijoiden paineisiin vaikuttavista tekijöistä ei vielä juurikaan ole.

“Uskon itse, että ainakin kiristyneillä opintosuoritusvaatimuksilla ja opintotuen leikkauksilla on ollut vaikutusta.

Toivon kuitenkin, että asiaa ryhdytään tutkimaan laajamittaisesti mahdollisimman pian”, Hanhela taustoittaa.

Hanhela ei myöskään sulje pois niin sanottujen abstraktien syiden mahdollisuutta; yhteiskunnallinen ilmapiiri ja tulevaisuudenuskon heikkeneminen ovat myös relevantteja huolenaiheita nostaa keskusteluun mukaan. Nämäkin abstraktit teemat kuitenkin pohjautuvat todellisiin yhteiskunnallisiin ongelmakohtiin. Mediassa puhutaan lähes päivittäin eläkeiän siirtymisestä ja mahdollisesta verotuksen sekä työttömyys- ja eläkevakuutusmaksujen korottamisesta. Tulevaisuuden eduskunnat ja hallitukset tulevat olemaan hankalan tehtävän edessä, jos he eivät halua asettaa nuoria eriarvoiseen asemaan suhteessa heitä edeltäviin sukupolviin.

Yleisten linjojen maalailu on luonnollisesti tärkeää, mutta yksittäisen opiskelijoiden näkökulmasta edellä mainitut seikat tiivistyvät hyvinkin yksinkertaisiin asioihin: Riittävätkö tuloni vuokraan? Tulenko läpäisemään tutkintooni tarvittavat kurssit? Saanko oman alan työpaikan valmistuttuani?

Vastaajista 17 % koki hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään.

Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan opintopäällikkö Marjo Korhonen painottaa opiskelijoiden omaa aktiivisuutta heti opintojen alussa.

“Opintohallinnon ja opintojen aikataulussa sujumisen näkökulmasta optimaalista olisi, että opiskelija jaksaisi perehtyä opiskeluoikeuteensa liittyviin ohjeisiin; sen vastuisiin ja vapauksiin”, Korhonen täsmentää.

HOPS-tapaamiset tai orientoivat opinnot yleisesti on helppo ohittaa olankohautuksella, mutta niiden merkitystä opintojen alkuvaiheessa ei voi korostaa tarpeeksi.

Nämä muutamat opintopisteet sisältävät äärettömän paljon (uutta) kriittistä informaatiota. Korhonen korostaa, että opintojen eteneminen suunnitellusti edellyttää opiskelijalta tuntemusta niistä hallinnollisista reunaehdoista, joissa oppiminen, osaaminen ja tutkinto syntyy.

”Tulevaisuuden eduskunnat ja hallitukset tulevat olemaan hankalan tehtävän edessä.”

23

Suomalaista koulutusjärjestelmää voidaan pitää globaalissa mittakaavassa äärimmäisen laadukkaana. Vaikkakin huomio usein kiinnittyy ensisijaisesti peruskoulupuoleen, myös korkeakoulujen osalta Suomi antaa erinomaiset lähtökohdat tulevaisuutta varten. Tästä esimerkkinä voidaan antaa korkeakoulututkinnon maksuttomuus Suomessa; yhteiskunnan varoja käytetään jatkuvasti suomalaisten koulutuksen tukemiseen. Näin ollen tärkeää huomioida, mihin korkeakoulututkinnolla tähdätään: itsensä kehittämiseen.

“Tärkeintä opiskeluaikana on osaamisen kartuttaminen; sukeltaminen juuri siihen tieteenalaan, johon on suuresta hakijajoukosta tullut valituksi. Oppiminen itsestään on palkitsevaa, mutta toisinaan myös kuormittavaa”, Korhonen korostaa.

Opiskelijoista 51 % oli tehnyt säännöllistä osapäivätyötä.

1900-luvulla oli valloilla hyvinkin ruusuinen käsitys siitä, että henkilö on saman työnantajan palveluksessa 30 vuotta, jonka jälkeen siirrytään ansaitulle eläkkeelle. Nykyajan työelämää taas leimaa pirstaleisuus. Vanha sanonta kuuluu, että paras tapa saada palkankorotus on vaihtaa työpaikkaa.

“Työelämän haasteet kohdistuvat useimmiten työuran molempiin päihin. Pätkätyöt ja nollatuntisopimukset koskevat myös työuransa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita sekä vastavalmistuneita”, Suomen Ekonomien lakiyksikön johtaja Jan Degerlund taustoittaa.

Edellä mainittu muuttunut työympäristö istuu kuitenkin huonosti siihen, että nuoret kaipaavat työelämältä vakautta ja ennustettavuutta. Tästä huolimatta opiskelijat aloittavat työkokemuksen kartoittamisen jo aikaisin opintojensa aikana. Itsensä kilpailuttaminen sekä jo kliseeksi muodostunut verkostoituminen ovat arkipäivää.

24

Suomen Ekonomien Kyltereiden kesätyökyselyyn vuodelta 2017 vastasi noin 1 600 henkilöä. Vastaajista noin 91 % oli ollut jonkinlaisessa työsuhteessa. Noin 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että työtehtävät vastasivat heidän koulutustaan vähintään kohtalaisesti. Näin ollen työelämään hyppääminen on siis tuottanut myös tulosta.

“Opiskelijoilla valmiudet työelämään ovat keskimääräistä paremmat jo sen myötä, että moniin opintoihin sisältyy tai on mahdollista valita niin sanottuja työelämätaitoihin liittyviä kursseja”, Degerlund jatkaa.

Degerlundin mukaan työelämään siirtyminen harvemmin tapahtuu yhdellä kertaa. Näin nuorille tulevat tutuiksi työelämän pelisäännöt ja mahdolliset sudenkuopat jo varhaisessa vaiheessa.

Kaikkien haastateltujen kesken vallitsi konsensus siitä, että tulevaisuuden isot suuntaviivat on helpompi suunnitella ennen panostamista yksityiskohtiin. Paineiden lisääntyessä ja työkuorman kasvaessa ihminen kiinnittää vähemmän huomiota pikkuasioihin; esimerkiksi siihen, onko Boomilaaksossa tarjolla tavallista maitoa vai kauramaitoa.

“Tällöin rutiineista on paljon apua, koska niitä ei tarvitse miettiä”, Hanhela kertoo.

“Nuoret kaipaavat työelämältä vakautta ja ennustettavuutta.”

Elämä on kuitenkin ennalta-arvaamatonta ja epävarmuustekijöitä on paljon. Rationaalisen ihmisen voi olla hankala syyttää huonoa tuuria, vaikka tämänkin on mahdollista osua omalle kohdalle.

Toisaalta omien suunnitelmien pettäessä, syystä tai toisesta, on tärkeää hakea itselleen tukea omasta lähipiiristään sekä ammattilaisilta.

“Siihen nähden, miten paljon epävarmuustekijöitä opiskelijoiden elämässä on, suurin osa nuorista pärjää mielestäni suorastaan hämmästyttävän hyvin”, Hanhela päättää.

“Isot suuntaviivat on helpompi suunnitella ennen panostamista yksityiskohtiin.”

Nuori, tiedosta nämä: 1. Älä syyllistä itseäsi tai muita

tilanteestasi; tämä nostaa kynnystä pyytää apua.

2. Kun huomaat tarvitsevasi tukea tai ohjausta, älä epäröi pyytää tai ottaa sitä vastaan.

3. Lue työsopimus aina huolellisesti läpi pientä fonttia myöten ennen sopimuksen allekirjoittamista.

25 25

TEKSTI JA KUVA EERO PITKÄSALO

”Hitto soikoon, TÄMÄHÄN ONNISTUU” - Haastattelussa Matti Sommarberg

KUKA? Matti Sommarberg Syntynyt vuonna 1961 Porissa Perheessä vaimo ja kaksi aikuista poikaa Tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri Johtamisen ja talouden tiedekunnan ensimmäinen dekaani

26

Uteliaisuus, kova työ ja itsensä kehittämisen halu saivat Matti Sommarbergin suorittamaan kaksi tutkintoa samanaikaisesti viidessä vuodessa. Valmistumisten jälkeen tie vei vuosikymmeniksi teollisuuden pariin, mutta nyt tämä vanha boomari istuu Boomilaakson sohvalla – Johtamisen ja talouden tiedekunnan ensimmäisen dekaanin roolissa.

B

olan sohvalla istuu rento ja sanavalmis mies. Pitkän uran teollisuuden eri liiketoiminoissa tehnyt Matti Sommarberg aloitti Johtamisen ja talouden tiedekunnan dekaanina tämän vuoden alusta alkaen. Uuden tiedeyhteisön rakentamista hän ei jäänyt seuraamaan sivusta, vaan hän halusi laittaa kädet saveen. Osaaminen ja kompetenssi on haettu hyvin pitkälti isoista teollisuuden konserneista, ja ehti hän toimia kaksi vuotta TTY:llä Industry professorina - väiteltyään tekniikan tohtoriksi 2016.

Opintonsa Sommarberg aloitti vuonna 1981. Kauppatieteiden sekä konetekniikan opiskelu kiinnostivat nuorta miestä niin paljon, että hän opiskeli aloja samanaikaisesti. KTM hänestä valmistui 1985 sekä konetekniikan DI vuotta myöhemmin.

80-luvulla hän toimi Ekodi ry:ssä, jossa teknistä ja taloudellista osaamista opinnoissaan yhdistäneet henkilöt jakoivat käytäntöjä ja ajatuksia, miten nämä alat ovat yhdistettävissä opiskeluaikana. Mikä ajoi hänet 80-luvulla tällaiseen tutkintokomboon? ”En silloin laatinut tutkintoani kauhean systemaattisesti, vaan luin kaikkea mikä kiinnosti. Viidessä vuodessa tuli luettua 400 opintoviikkoa, johon perus- ja aineopintojen lisäksi mahtui niin tietojenkäsittelyä, elektroniikkaa kuin hydrauliikkaakin.”

Jälkeenpäin tällaisesta monialaisesta ja laajasta ymmärryksestä on ollut hyötyä. Sommarbergin lempilapsi on strateginen johtaminen, ja toimintaympäristön laajaan ymmärtämiseen uteliaisuudesta ja intohimosta uuden oppimiseen on ollut hyötyä. ” Itseäni ei kiinnosta niinkään se, mitä on, vaan se, mitä tulee olemaan. Olen ehdottomasti generalisti ja haluan olla sellainen.”

Nykyään opintojen suunnittelussa halutaan myös tiedostaa substanssin lisäksi opitut metataidot. Tällaisia taitoja ovat muun muassa yhteistyötaidot, paineensietokyky ja tiedonhallintataidot. Sommarberg tuo esille, miten hyvän alustan tällaisten taitojen oppimiselle ainejärjestötoiminta luo. Metataidoista ja opiskelijatoiminnan hyödyistä hän mainitsee esimerkinomaisesti Hämeenkadun appron jär-

jestämisen ja etenkin sen, millaisia projektinjohtotaitoja tällainen kokonaisuus luo. Kaikkea osaamista ei siis välttämättä luentosaleissa jaeta. ”En ole koskaan palkannut yhtään CV:tä vaan ihmisiä. Arvostan kokemusta ainejärjestö- ja kiltatoiminnasta, koska se on johtamiskokemusta, jota voi opiskeluaikana saada ja siinä myös sosiaaliset taidot kehittyvät.”

Johtamiskorkeakoululle luotiin vuosien mittaan varsin vahva profiili ja brändi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa uusi yliopisto on korostunut tiedekuntien sijaan. Kuitenkaan tästä ei pidä vetää johtopäätöstä, etteikö tiedekunta tarvitse vahvaa identiteettiä ihan samalla tavalla kuin siihen kuuluvat tieteenalatkin. Tällä on merkitystä niin potentiaalisille opiskelijoille, tuleville työnantajille kuin tutkimuksen rahoittajillekin, pohtii Sommarberg.

Hierarkkisesti on ollut kuitenkin oikein aloittaa yliopistosta, koska fuusion oikea viestintä on tärkeää. Omassa tiedekunnassamme on henkilöstöä niin vanhasta johtamiskorkeakoulusta kuin tuotantotalouden ja tietojohtamisen laboratoriosta ja on tärkeää, että uusi identiteetti on yhteinen identiteetti ja että se tukee koko yliopiston profiilia. Koska pohja, jolle rakennetaan, on vahva, ei ole suurta huolta siitä, että tänä vuonna ei olisi esimerkiksi hakijoita tiedekuntamme aloihin.

Johtamisen ja talouden tiedekunnan alat mahdollistavat todella uniikit ja erottuvat profiilit myös uusille opiskelijoille, vaihtoehtojen lisääntyessä. Sommarberg toteaa, että Tampereen yliopisto mahdollistaa hyvin erilaiset polut erilaisille opiskelijoille. ”Ihan kuten omani opiskeluaikanakin, osa tähtää asiantuntijaksi, kuten tilintarkastajaksi, kun taas toinen tuntee yleisjohdon tai liikkeenjohdon tehtävät omikseen. Ero aikaisempaan on se, että uusi yliopisto tarjoaa molemmissa poluissa enemmän vaihtoehtoja”, Sommarberg summaa tiedekuntamme ja yliopistomme vahvuuksia. ”Ilolla omaan opiskeluaikaani verrattuna olen huomannut, että kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut oleellisesti”.

Lopuksi Sommarberg kehottaa VapaaBoomarin lukijoita avarakatseisuuteen sekä keskustelevaan kulttuuriin yliopiston johtoa kohtaan. Lisäksi on tärkeää muistaa, että kova työ ja hauskanpito eivät ole ”joko – tai”, vaan ”sekä – että”. Ja senhän me boomarit osaamme.

27

¡Una cerveza por favor!

Kirjoittaja: Niko Pankka

Kielen oppiminen tuntuu teoriassa helpolta, mutta auttaako ranskan kielen kakkoskurssin arvosana viisi, jos sinun tulee tilata kahvi kyseisellä kielellä?

Onko Duolingosta mitään hyötyä?

K

ielitaidon riittävän osaamistason määrittely on hankalaa. Tampereen yliopiston ranskan kielen yliopisto-opettaja Mari Haapsaaren mukaan ihmiset ovat erilaisia: Toiselle riittää monipuolinen pärjääminen eri viestintätilanteissa, toinen taas on tyytyväinen, kun hän onnistuu tilaamaan oluen ranskalaisessa pubissa.

Yliopiston niin sanottujen virallisten kriteerien läpi katsottuna tulkinta on luonnollisesti virallisempi: “Kauppakorkeakoulun opettajan näkökulmasta kieltä on opittu riittävästi, kun pakolliset opintojaksot on suoritettu vähintään keskiarvolla kolme. Tämä taso on sopiva esimerkiksi opiskelijavaihtoon lähtemiseen”, Turun kauppakorkeakoulun espanjan kielen ja liikeviestinnän lehtori Kristina Lindgren taustoittaa.

Työelämässä pärjääminen saattaa vaatia taas huomattavasti enemmän; puheen tulisi lähtökohtaisesti olla luontevampaa ja sanasto huomattavasti monipuolisempaa.

Haapsaari painottaa, että kielen suhteen ei tule kuitenkaan koskaan valmiiksi, edes oman äidinkielensä osalta.

“Kieltä voi oppia aina enemmän ja paremmin, sillä oppiminen ei pääty tietyn kurssin suorittamiseen tai tiettyyn osaamistasoon”, Haapsaari täsmentää.

Yleisesti ottaen kielten opetuksessa on tapahtunut paljon muutoksia viime vuosina. Haapsaari nostaa esille, kuinka vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt sekä peruskoulussa että lukiossa. Ensimmäinen selittävä tekijä tälle voi olla, että kielistä ei saa yliopistoon haettaessa niin paljon hakupisteitä kuin muista aineista. Esimerkiksi kauppatieteiden yhteisvalinnassa vuonna 2019 pisteitä saa eniten äidinkielestä ja pitkästä matematiikasta. Kielen

pitkästä oppimäärästä saa kolmanneksi eniten pisteitä; sijoittuen kuitenkin ennen “kahta muuta parhaat pisteet antavaa koetta”. Useimmiten pitkäksi kieleksi valikoituu abilla kuitenkin englanti.

Edellä mainittu kielten opiskelujen vähentyminen saattaa typistyä myös resurssien puutteeseen; kunnilla ei välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia opettaa peruskoulussa muuta kuin englantia. Tilanne kuitenkin paranee yliopistoon tultaessa. Yliopisto tarjoaa monipuolisesti eri kielien kursseja aina perustasolta lähtien.

Kauppatieteiden opinnoissa kielten osuus on verrattain suuri: kolmas kieli englannin ja ruotsin lisäksi on usein pakollinen sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa.

Yliopisto tarjoaa kurssien lisäksi mahdollisuuden kartuttaa omaa osaamistaan myös opiskelijavaihdon kautta: “Kielen oppiminen vaihdossa voi olla todella nopeaa ja tehokasta. Opiskelija voi törmätä moniin sellaisiin asioihin ja ilmiöihin, joita ei löydy oppikirjasta tai joista ei puhuta yhdelläkään kurssilla. Kieltä täytyy kuitenkin käyttää ja tämä edellyttää rohkeutta siirtyä pois omalta mukavuusalueeltaan”, Haapsaari taustoittaa.

“Kielten opiskeluun ei ole oikopolkuja.”

28

“Kunnilla ei välttämättä ole resursseja opettaa peruskoulussa muuta kuin englantia.”

“Parhaimmillaan vaihtoaikana saa myös pitkäaikaisia ystäviä, joiden kanssa voi käyttää kieltä edelleen. Näistä suhteista voi olla myös jatkossa hyötyä esimerkiksi harjoittelu- tai työpaikan saamisessa”, Lindgren jatkaa.

2000-lukua on vahvasti leimannut nuorten keskuudessa ajatus siitä, englanti “riittää”. Haapsaari kiistää ajatuksen siitä, että esimerkiksi englannilla pärjäisi kaikkialla. Eri kielten osaajille on jatkuvasti tarvetta ja sujuva kielitaito saattaa olla suunnaton etu työnhaussa. Lindgren nostaa esille myös negatiivisen mediarummutuksen vaikutuksen nuorten asenteisiin erityisesti ruotsin kielen kohdalla.

Nopeampi yhteiskuntarytmi saattaa aiheuttaa nuorille myös turhautumista; kielten opiskeluun ei ole oikopolkuja. Tästä seuraa automaattisesti, että kielen oppiminen vaatii runsaasti aikaa sekä harjoittelua.

“Toisaalta kauppakorkeakoulussa turhautuminen vähenee, kun siirrytään yleisluonteisista peruskursseista oman alan sisältöihin”, Lindgren kuvailee.

Nuoren opiskelijan mahdollisuudet oppia kieltä eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan korkeakoulun sisälle.

Vuonna 2019 mahdollisuudet kielten oppimiseen ovat lähes rajattomat myös korkeakoulun ulkopuolella.

Konkreettisempia tekijöitä, jotka tukevat kielten oppimista opiskelun vaiheesta riippumatta ovat Haapsaaren mukaan esimerkiksi musiikin kuuntelu sekä elokuvien ja sarjojen katsominen kohdekielellä. Monet hänen opiskelijoistaan ovat kokeneet näiden kehittävän esimerkiksi ääntämistä, sanaston ja fraasien hallintaa sekä kulttuurintuntemusta.

Haapsaarella on myös konkreettista kokemusta, kuinka opiskelijat ovat kertoneet hyötyneensä sovelluksista, kuten Duolingosta, sekä podcasteista ja Youtube-videoista.

Myöskin esimerkiksi Quizlet-sivusto on saanut positiivista palautetta. Edellä mainitut ovat auttaneet erityisesti kielten opiskelun alkuvaiheessa. Yleisesti ottaen säh-

köisten oppimisalustojen suosio on kasvussa, koska ne tarjoavat mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun oman tarpeen ja aikataulun mukaan.

Kaikki lähtee kuitenkin (kliseisesti) liikkeelle opiskelijan omasta halusta. Kielen oppimista edistää motivaatio, mutta jos se puuttuu, tarvitaan vähintäänkin pitkäjänteistä suunnittelua ja sinnikkyyttä. Usealle työelämästä saatava etu saattaa olla se viimeinen motivaatio, joka innostaa opiskelijat harjoittelemaan.

“Kannattaa suunnitella aikataulu pakollisten kurssien suorittamiselle; kieliopinnot edellyttävät etenkin alkuvaiheessa läsnäoloa kontaktitunneilla, joten niitä ei kannata jättää kolmanteen tai neljänteen opiskeluvuoteen”, Lindgren ohjeistaa.

Vaikka kielten alkeiden opiskelu voi kestää yli vuodenkin, ei kannata lannistua. Moni asia kuitenkin lähtee liikkeelle näistä perusasioista; oluen tilaamisesta on hyvä aloittaa.

29

ÄLÄ STRESSAA

aivoja

TAINNUKSIIN TEKSTI MATLEENA INGET KUVAT ESSI PULLINEN

“Yli puolet korkeakouluopiskelijoista uupuu opintojen aikana. Pitkittynyt stressi ja kuormittuneisuus vaikuttavat dramaattisella tavalla aivojen toimintaan.”

P

30

itäisi sopia ryhmätyötapaaminen. Oppimispäiväkirja olisi pakko kirjoittaa valmiiksi. Tenttikin olisi edessä jo ensi viikolla, mutta aikaa ja kiinnostusta lukemiselle ei tahdo löytyä. Sitten on vielä se Kielikeskuksen kurssi, jossa on oltava aina paikalla. Huominen aamuherätys houkuttaa niin hitosti. Väsyttää. Uuvuttaa.

Burnout eli työuupumus on häiriötila, joka on seurausta pitkittyneestä työ- tai opiskelustressistä. Häiriötila ilmenee muun muassa uupumusasteisena väsymyksenä, kyynistyneenä suhtautumisena opiskeluja tai työtä kohtaan sekä heikentyneenä itsetuntona omaa onnistumista kohtaan.

Mutta eihän parikymppistä opiskelijaa voi uuvuttaa, eihän? Burnoutista kärsivät 40-vuotiaat uratykit tai Touko Aallon kaltaiset kiireiset ja tärkeät aikuiset. Vaikka yllättihän sekin. Aalto oli haastatteluissa aina niin energinen ja hymyileväinen.

Opiskelijoiden uupumus on tosiasia. Tutkimuksen mukaan jopa 56 prosenttia korkeakouluopiskelijoista uupuu opintojensa aika. Luku on hätkähdyttävän suuri.

Miksi arjessa on niin paljon stressiä ja kiirettä? Voiko elämästä selvitä ilman loppuun palamista? Miten tämä kaikki vaikuttaa nuoren aivoihin?

lutusjärjestelmän kehityskulun seurauksena. Pääsykoeuudistus ja ylioppilaskirjoitusten painotus korkeakouluhaussa tuovat lisäpaineita lukion suorittamiseen, ja omaa suuntautumista on alettava toden teolla pohtimaan jo lukion alkuvaiheilla.

Vaikka koulutusjärjestelmän muutoksella on etunsa, asettaa se psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisalan mukaan toista astetta suorittaville kohtuuttomia odotuksia.

TÄYDELLISEN ELÄMÄN TAVOITTELU Time-lehti kuvaili toukokuussa 2013 julkaistussa numerossaan milleniaaleja sanoilla “the me me me generation”. Itsekkyys, laiskuus ja turhamaisuus ovat yleisiä sanoja milleniaalisukupolvea kuvatessa. Vanhemmat sukupolvet korostavat näitä piirteitä ihmetellessään, miten Y-sukupolven uupuminen on mahdollista. Elämähän on nykypäivänä paljon helpompaa kuin heidän nuoruusvuosinaan.

Elämä on muuttunut vuosikymmenten aikana, mutta ei ongelmattomaksi. Nykymaailmassa korostuu suorituskeskeisyys, ja yhteiskunnan vaatimukset tuntuvat milleniaaleista suurilta. Tutkinto pitäisi suorittaa nopeasti pois alta ja sen jälkeen siirtyä rivakasti kymmeniksi vuosiksi työelämään.

Omien suoritusten vertaaminen muiden suorituksiin on yleistynyt sekin. Kasvavat vaatimukset ohjaavat nuoret tavoittelemaan täydellistä minuutta, jonka jahtaaminen uuvuttaa.

“Nuorten aivojen etuotsalohkot eivät ole vielä täysin kehittyneet. Tästä syystä he eivät aikuisten tavoin pysty hahmottamaan ja miettimään tekojensa seuraamuksia pitkälle tulevaisuuteen. Ei ole realistista vaatia nuorta päättämään jo siinä vaiheessa, mitä elämällään haluaa tehdä”, Moisala selventää.

AIVOISSA TAPAHTUU Uupumus, kiire ja pitkäkestoinen stressi vaikuttavat aivoihin monella tavalla. Burnout heikentää esimerkiksi ärsykkeisiin reagointia ja tiedonkäsittelyä.

Moisalan mukaan pitkittynyt stressi ja lisääntynyt kortisoli-hormonin tuotanto voivat saada aivojen mantelitumakkeen hiljalleen kasvamaan. Mantelitumake on yksi motivaation ja emotionaalisten reaktioiden pääkeskuksista. Yliaktiivisuus mantelitumakkeessa pitää kehon jatkuvassa valmiustilassa.

“Mantelitumakkeen koon kasvaminen saattaa johtaa siihen, että stressireaktio viriää helpommin”, Moisala toteaa.

Yksi merkittävistä tekijöistä täydellisyyden tavoittelun taustalla on sosiaalinen media. Elämän arvo määräytyy sen mukaan, miltä se Instagramissa näyttää. Kavereiden ja sosiaalisen median vaikuttajien kuvia selaillessa todellisuudentaju saattaa hämärtyä. Oikea elämä ei kuitenkaan voi olla ainoastaan naurua ja estetiikkaa.

MUUTOS KUORMITTAA Useissa tutkimuksissa on todettu, että muutos kuormittaa. Milleniaaleja, erityisesti viime vuosina korkeakouluopinnot aloittaneita tai vasta korkeakouluihin hakeutuvia, on ympäröinyt viime vuosina jatkuva muutostila kou31

Pitkään jatkuneena stressi vaikuttaa mantelitumakkeen ohella erityisesti aivojen etuosien toimintaan. Moisalan mukaan jatkuva stressi ikään kuin nakertaa niitä ja heikentää niiden toimintaa. Aivojen etuosassa sijaitsee aivojen kontrollikeskus, ja se vastaa myös keskittymiskyvyn suuntaamisesta.

On siis ymmärrettävää, että stressaantuneena ja uupuneena keskittyminen vaikkapa kirjan lukemiseen on haastavaa.

KESKITY ASIAAN KERRALLAAN Stressiä ja uupumista voi kuitenkin torjua muutaman keinon avulla.

Kuormittumista voi ehkäistä esimerkiksi keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan. Niin sanottu multitaskaamisen, eli monen asian samanaikainen suorittaminen, saattaa tuntua arjessa tehokkaalta valinnalta, mutta todellisuudessa se on kaikkea muuta.

“Ihminen selviytyy tutkitusti tehtävistään paremmin saadessaan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan”, Moisala toteaa.

Hän korostaa, että multitaskaamisen harjoittaminen rasittaa aivoja. Monen asian samanaikaisen tekemisen seurauksena erityisesti aivojen etuotsalohkot joutuvat ylitöihin.

Samankaltaisia vaikutuksia on keskittymistä vaativan toiminnan keskeytyksellä. Keskeytyksen voi aiheuttaa vaikkapa puhelimen näytölle ilmestyvä ilmoitus, viereisen pöydän ääressä opiskeleva kaveri tai oma mieli. Monelle opiskelijalle on varmasti liiankin tuttua tilanne, jossa kesken kurssikirjan lukemisen mieli lähtee harhailemaan aivan muihin ajatuksiin.

“Kun mieli harhautuu pois siitä, mitä parhaillaan ollaan tekemässä, kestää monta minuuttia, että sen saa palautettua takaisin. Tämä vaatii aivoilta huomattavasti töitä”, Moisala huomauttaa.

32

Oman mielen aiheuttamia keskeytyksiä voi minimoida esimerkiksi päiviä etukäteen suunnittelemalla ja organisoinnilla sekä kirjoittamalla ylös arkipäiväiset muistettavat asiat.

HELPOTUSTA TIETOISUUSTAIDOISTA Pelastus uupumukselta, stressiltä ja kiireeltä saattaa löytyä mediassakin paljon palstatilaa saaneesta mindfullnessista eli tietoisuustaidoista. Tietoisuustaidot tarkoittavat keskittymistä nykyisen hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen. Niiden harjoittaminen lievittää tutkitusti stressiä ja ahdistusta.

Stressi saattaa tuntua kehossa tihentyneenä hengitystahtina, päänsärkynä ja painona rinnan päällä.

“Kehon rentouttaminen vie pois puristavaa tunnetta rintakehässä ja lähettää aivojen stressikeskukseen viestin, että hätää ei ole”, Moisala kertoo.

Myös luonnolla on aivotutkijan mukaan rentouttava ja aivoja hellivä vaikutus. Tarkkaa syytä tälle ei tiedetä, mutta luonnossa liikkumisen rauhoittava voima on pystytty tieteellisesti todistamaan.

NUKU HYVIN Aiempien vinkkien ohella Moisala painottaa erityisesti unen merkitystä. Yöunien aikana aivot huoltavat itseään ja toisaalta päivän aikana opitut asiat siirtyvät pitkäaikaisen muistiin. Uni on siis erityisen tärkeää meille korkeakouluopiskelijoille.

Lisäksi Moisala muistuttaa rauhoittamaan hetken ennen nukkumaanmenoa digilaitteettomalle ajalle. Esimerkiksi puhelimen käyttäminen juuri ennen nukahtamista on yhteydessä sekä lyhyempään uneen että heikompaan unen laatuun.

“Ainakin viimeisin tunti ennen nukahtamista olisi hyvä olla katsomatta puhelinta”, Moisala kehottaa.

”Tyylini on klassinen, mutta siinä on kuitenkin särmää”

Fannyn OOTD eli Outfit of the Day: Takki: Ivy & Oak Neule: Selected Femme Hame: Vero Moda Kengät: Unisa Laukku: Donna Karan / DKNY Kello: Daniel Wellington

BOOMILOOKS

Fanny Hietala

KUVAT & TEKSTI ESSI PULLINEN

“S

ä näytät ihan siltä, että voisit olla tulossa suoraan jostain Pariisin kaduilta”, kuului kerran lausahdus Bolan sohvilta, kun toisen vuoden boomari Fanny Hietala asteli sisään. Siinä missä Fannyn voi bongata usein urheilutamineissa BoomSportin ohjaksissa, siviilissä hän kantaa myös klassisen naiselliset asut itsevarman upeasti. Kysyimme Fannylta, mikä on hänen tyylinsä salaisuus.

Fanny kuvailee tyyliään klassiseksi, mutta siinä on kuitenkin särmää. Klassisuus onkin yksi kriteeri, jolla Fanny on kasannut vaatekaappinsa: hänen garderobinsa kulmakiviä ovat aikaa kestävät ja yksinkertaiset vaatekappaleet, jotka on valmistettu ajattomista ja kestävistä materiaaleista.

Sitä kuuluisaa särmää asukokonaisuuksiin hän tuo pienillä, erikoisemmilla yksityiskohdilla esimerkiksi punainen vyö tai erikoinen huivi muuntaa simppeleistä paloista kootun asun heti astetta mielenkiintoisemmaksi ja tuo vaihtelua.

Fanny ei ole erityisen merkkiuskollinen, vaan hän katsoo ostoksilla ennemmin itse vaatetta kuin sen merkkiä, mutta jos kuitenkin joku yksittäinen merkki pitäisi sanoa, niin eniten vaatteita Fanny kertoo omistavansa Vilasta. Nettikaupoista hän suosii esimerkiksi Zalandoa, Junkyardia ja &Other Storiesia. Lempivaatteekseen Fanny nimeää uuden Ivy & Oak -merkin takkinsa, joka näkyy myös kuvassa. Uuden ostamisen lisäksi Fanny suosii paljon myös paljon 2nd hand -ostoksia.

Tällä hetkellä Fanny kertoo saavansa inspiraatiota asuihinsa esimerkiksi Instagramin syövereistä.

Tulevaisuudessa hän haluaisi kehittää tyyliään entistä enemmän - erityisesti hän mainitsee sen, että haluaisi oppia ammentamaan asukokonaisuuksiinsa enemmän inspiraatiota menneiltä vuosikymmeniltä. Fanny vinkkaa, että takavuosien tyylistä löytyy paljon upeita linjoja, materiaaleja ja ideoita nimenomaan klassiseen tyyliin sopivasti.

33

Kivi, paperi, sakset Siirry sähköiseen allekirjoittamiseen Sähköinen allekirjoittaminen on nykyaikainen tapa hoitaa asiakirjojen allekirjoitus ja hallinnointi. Säästät jopa 90 % allekirjoittamiseen liittyvästä ajasta ja kustannuksista.

Jo yli 6500 yritystä luottaa Visma Signiin.

Yli miljoona allekirjoittajaa käyttää Visma Signia.

Integroitavissa myös palveluun tai järjestelmään.

Kokeile veloituksetta vismasign.fi

Tapaa NESU-Boomin hallitus 2019!

Selina Sivonen

Jenna Jalkanen

Puheenjohtaja

Graafinen vastaava ja sihteeri

NESU:n toiminta tempaisi minut heti ensi kosketuksesta mukaansa ja siitä lähti innostus hakea mukaan hallitustoimintaan. Puheenjohtajana tehtäviini kuuluu mm. hallituksemme koordinointi eli käytännössä pidän kaikki langat käsissäni ja autan aina kun tarve vaatii. Odotan innolla, mitä kaikkea alkanut vuosi tuokaan tullessaan!

Sitsit muodostuivat heti alusta alkaen yhdeksi suosikkitapahtumistani, joita ei voi jättää välistä. Lisäksi rakastan kaikenlaisten grafiikoiden luomista ja minulta löytyy visuaalista silmää. Mikä siis olisikaan parempaa kuin graafikkona toimiminen NESU:n hallituksessa? Käytännössä suunnittelen haalarimerkit sekä eri eventtien bannerit ja toimin myös kokousten sihteerinä.

Benjamin Silvani

Elina Meriläinen

Varapuheenjohtaja ja talousvastaava

Sitsivastaava

Olen aina valmis sitsaamaan. Tai järjestämään sitsejä. Ehkä siksi NESU-Boomin hallitus on kotini toista vuotta, ja Tampereen seminaari vastuullani.

Talousvastaava tekee mitä tehtävältä odottaisi: kirjanpitoa ja budjetointia.

NESU-hallituksissa pestit ovat lähtökohtaisia vastuita, eivät lopullisia kohtaloita. Aion kiertää kaikki sitsit, joihin aikani riittää.

Innostuin NESU:n toiminnasta heti syksyn harkkasitseillä ja päädyinkin töihin heti seuraaville sitseille. Kaikenlaisten tapahtumien järjestäminen on aina ollut minusta hauskaa, ja NESU-Boomin hallitus antaakin tähän oikein hyvät mahdollisuudet. Hommiini kuuluu esimerkiksi sitsipäivän hulinasta huolehtiminen. Vastaan koristeista ja paikan päällä hoidan eri tehtävien vastuunjakoa.

Petra KÄki

Veera Bogdanoff

Tiedottaja

Yrityssuhdevastaava

Siellä missä on menoa, niin olen myös minä. Nesuiluun mut veti mukaan avoin vastaanotto sekä uusi tapa tutustua mahtaviin ihmisiin. Tiedottajana pestiini kuuluu mm. eventtien luominen, yhteydenpito muihin järjestöihin, sitseistä tiedottaminen ja somen muu päivittely. Toivottavasti siis seuraatte meitä eri medioissa, niin pääsette lukemaan mun juttuja enemmän.

NESU:n tapahtumat olivat smurffiviikkojen sitseistä lähtien yksi erittäin helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin, ja tämä yhteishenki saikin minut innostumaan hallitustoiminnasta. Lisäksi minulla oli jonkin verran yrppäilyyn liittyvää työkokemusta pohjalla. Käytännössä soittelen ja sähköpostittelen aktiivisesti yritysten kanssa sopien yhteistyökuvioita.

Mikäli haluat kuulla lisää NESU:n toiminnasta tai muuten vain tutustua meihin, tule rohkeasti nykäisemään hihasta!

35

TAHKOTUKSET 2014 & 2019

TEKSTI LASSI VILJAKAINEN KUVAT NELLA LEPPÄ (TAHKOTUS 2019), BOOMIN ARKISTO (VANHAT TAHKOTUS-KUVAT)

Tahkotukset 2014 & 2019

M

illaista on olla ensin smurffina ja heti perään viiden vuoden päästä Tahkotuksella? En itsekään tiennyt vastausta kysymykseen,mutta lähdin innolla katsomaan ovatko asiat muuttuneet vuosien varrella. Yksi asia tuli heti mökkilistojen julkaisun jälkeen selväksi: viiden vuoden takaisesta kokoonpanosta ei ole muita tulijoita. Uudetnaamat piristävät kuitenkin aina, joten uskoin, että reissusta tulee varmasti erilainen edelliseen kokemukseeni verrattuna ja ilokseni voin todeta olleeni oikeassa.

Jo Tampere-talolla kävi selväksi, että tapahtuman suosio on noussut vuosien varrella merkittävästi, kun kaksi bussia odottelivat parkkipaikalla juostessamme viimeisten joukossa bussien kyytiin. Olin takuuvarma, että aamuseitsemän lähtöaika olisi omiaan viivästyttämään bussien starttia ainakin muutamalla minuutilla, mutta niin vain bussit olivat täynnä innokkaita tahkoilijoita ja näin ollen sain kyseenalaisen kunnian olla se ainoa myöhästyjä. Onneksi bussit eivät kuitenkaan menneet nenän edestä ja näin tästäkin jutusta saatiin hieman pidempi ja sisältörikkaampi.

Noin kuuden tunnin bussimatka ruokakauppapysähdyksineen sujui mallikkaasti ja Tahkolle saavuttiin hyvissä ajoin niin, että innokkaimmat laskijat ehtivät vielä rinteisiin. Mökkiseurueemme kuului Tahkotuksella kuulemma ennenkin nähtyyn never ski -ryhmään, jotka keskittyivät rinteiden sijaan nauttimaan kauniista talvisäästä sekä Tahkon muista palveluista. Onneksemme emme olleet läheskään ainoita, joilla sukset eivät tässä tapahtumassa tahtoneet pysyä jaloissa.

Joku saattaa ihmetellä, mitä järkeä on lähteä Tahkolle asti istumaan mökissä kavereiden kanssa tekemättä oikeastaan mitään sen kummempaa, mutta ainakin minulle tämä vaihtoehto kuulostaa oikein houkuttelevalta.

Vuonna 2014 lähtökohdat reissulle olivat kutakuinkin samanlaiset sillä erotuksella, että suurin osa ehkä n. 30 osallistujasta (aika kultaa muistot) kävi ainakin kääntymässä rinteissä. Kolmen smurffin rytmiryhmämme ei silloinkaan koskenut rinteisiin suksien avittelemana, vaan tyydyimme kipuamaan rinteiden huipulle apostolin kyydillä yhteiskuvaa varten.

36

Tänä vuonna kuvaa ei otettu, minkä vuoksi huipulle ei ollut (luojan kiitos) mitään syytä lähteä, jos laskettelu ei innostanut – huipulle kapuaminen ei näin jälkikäteen muisteltuna ollut mikään leppoisin urheilusuoritus.

Onneksi Tahko onnistui myös tänä vuonna tarjoamaan kokemuksia myös niille, joille laskettelu on reissun aikana liikaa.

Tahko Spa onnistui jälleen täyttämään boomareiden huljuttelumielisten tarpeet lähes ylellisillä kylpyläolosuhteillaan. Poreamme oli tupaten täynnä, kun saavuimme oman mökkiporukkamme kanssa huljuttelemaan ja saunomaan, mutta onneksi hetken odottelun jälkeen myös meille tarjoutui paikka päästä rentoutumaan poreammeen poreisiin. Mikäli vanhat muistikuvani pitävät paikkansa, oli poreamme tuunattu hieman lämpimämmäksi kuin viisi vuotta sitten, jolloin ammeen vettä ei voinut millään mittareilla kutsua lämpimäksi. Saunafasiliteetit tarjosivat tänäkin vuonna oivan tavan rentoutua raskaan kylpysession jälkeen.

Tahkotus ei tietenkään olisi mitään ilman legendaarisia Syvärin Kunkun jatkoja. En tähän hätään keksi (vujusillistä ja vappua lukuunottamatta) parempaa tapaa juhlistaa yhteistä aikaa boomareiden kesken. Kunkku tarjosi tänäkin vuonna oivat fasiliteetit nähdä, keitä oikeastaan koko reissulle on mukaan lähtenyt. Kunkku oli minulle uusi tuttavuus, sillä viisi vuotta sitten majoituimme lahden toisella puolella kaukana rinteistä, joten sinne asti kävely ei tullut kuuloonkaan 30 asteen pakkasessa. Olen myös kovasti yrittänyt keksiä lökäreitä rennompaa bileasua, mutta en ole vielä tähän hätään keksinyt mitään ja toivottavasti joskus ehdotukseni lökäri-HB:ista menee toteutukseen asti.

Kun asiaa lähtee tarkemmin pohtimaan, huomaa Tahkotuksen taian piilevän siinä, että oikeastaan kaikki toiminta on omaehtoista muihin tapahtumiin verrattuna. En väitä, että missään tapahtumassa olisi pakko tehdä tiettyjä asioita, mutta juuri kavereiden kanssa oleskelu ja uusiin ihmisiin tutustuminen lämmitti ainakin minun sydäntäni. Mökkimme valikoitui jostain syystä viralliseksi hengailumökiksi, joten omalta osaltani mökkikiertely jäi vähäiseksi, mutta toisaalta jossain välissä tuntui, että puolet koko reissun porukasta oli ahtautunut mökkiimme, joten sosiaalinen kanssakäynti oli melko helppoa.

Voin ilolla todeta, että muun toiminnan ohella myös Tahkotus on mennyt isoja harppauksia eteenpäin ja kyseessä on reissu, johon voi osallistua boomari kuin boomari ikään katsomatta. Vuodesta toiseen Tahkotus kerää boomareita kaikilta vuosikursseilta ja juuri tässä piilee tapahtuman taika. En ole vielä varannut kalenteristani tyhjää ensi vuoden Tahkotusta varten, mutta ainakin mielessäni olen jo sinne lähdössä, vaikka gradu olisikin jo lähes valmis silloin.

37

Getaway

JÄSEN

ETUNO

Room Esc a p e Tampere TEKST

STO:

I JERE

AUTER

O

Vaivaako tekemisen puute eikä siihen oikein löydy ratkaisua? Tekisikö mieli kokeilla vaihteeksi jotain uutta ja erilaista ilman huolia seuraavan aamun olotilasta? Vältä liskojen yö ja suuntaa kavereidesi kanssa kohti Tampereen Getaway room escapen tarjoamia huonepakopelejä, joihin Boomin jäsentarralla saa 25% alennuksen arkipäivisin maanantaista torstaihin.

Yhteystiedot: Getaway Games Oy Åkerlundinkatu 3 B, Tampere, 3310 +358 45 7877 9755 (ma-su 9-18) info@getaway.fi AVOINNA ma-pe 12:00-23:00 la-su 10:00-23:00

Room escape on huonepakopeli, jossa pelaajatiimin tehtävänä on tietyssä aikarajassa paeta lukitusta huoneesta etenemällä huoneen omassa tarinassa erilaisia tehtäviä ja pulmia ratkaisemalla. Huoneita on kuusi erilaista, joista ryhmä voi valita mieluisensa. Huoneet ovat vaikeusasteeltaan vaihtelevia.

Jokainen huone on erilainen eli eri huoneilla on oma miljöönsä ja tarinansa tehtävineen. Tehtävät vaativat yhteistyötä ja peleissä korostuukin ryhmän keskeinen kommunikointi.

Tavallisten peliryhmien suositeltu koko on 2-6 pelaajaa, mutta peleihin on mahdollista osallistua suuremmissakin ryhmissä. Suuremmissa ryhmissä on myös vaihtoehtona pelata haastepeli, jossa pelaajat jaetaan kahteen tiimiin.

Tiimit lukitaan kahteen identtiseen huoneeseen, jossa tarkoituksena on paeta huoneesta ennen toista tiimiä.

Jos haluat suojella tamperelaista kulttuuriperintöä turkulaisilta, turvata Särkän Märkän onnistumisen toimintaedellytykset, ratkaista Pohjoismaiden rikoshistorian suurimman petoksen tai selvittää tamperelaisen rock-yhtyeen solistina toimivan ja juhlintapainotteisesta elämäntyylistään tunnetun Raipen kohtalon, pakkaa etsivän laukkusi ja ota suunta kohti Getaway room escapea!

38

#boomiry Tägillä

voit saada kuvasi lehteen!

a a j r a m aksi

K

Taylor Swift

Emilia Falck 39

Tavoitteena menestys?

Hae syksyn 2019 trainee-ohjelmaamme

14.2.–3.3.2019 Etsimme uusia osaajia kaikille palvelualueillemme ympäri Suomea. Pääset nopeasti mukaan asiakastoimeksiantoihin ja näyttämään kykysi osana kansainvälistä asiantuntijaverkostoa.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa, niin kuulet ensimmäisenä uramahdollisuuksistamme!

@KPMGFinland #KPMGlife #KPMGpeople trainee.kpmg.fi

© 2019 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name and logo are registered trademarks or trademarks of KPMG International.