VapaaBoomari 4/2023

Pääkirjoitus

Oman osaamisen kehittäminen, joka valikoitui tämän yrityssuhteisiin keskittyvän VapaaBoomarin aiheeksi, on tärkeässä osassa elämän jokaisessa vaiheessa – oli työurasi sitten vasta aivan aluillaan tai jo hyvässä vauhdissa. Yliopistossa opiskeleminen on tietysti jo itsessään loistava tapa kehittää omaa osaamista, jota onkin työmarkkinoilla helppo mitata suoritettujen opintopisteiden määrällä tai tutkintopapereilla. Omaa osaamistaan kuitenkin kannattaa kehittää myös yliopiston rajojen ulkopuolella. Yrittäjyydestä kiinnostuneiden kannattaakin lukea tämän lehden sivuilta niin startupeista kuin perinteisestä yrittämisestäkin. Olemmekin haastatelleet sekä Tampere Entrepreneur Societyn hallituksessa toimivia boomareita että jo urallaan menestyneitä Boomin alumneja, jotka ovat kartuttaneet osaamistaan monilla erilaisilla tavoilla nykyisiä pestejään varten.

Kuulemme myös tämän vuoden yrityssuhdevastaavalta Akselilta minkälaiset tuulet puhaltavat yrityssuhteiden moninaisella tantereella. Yrityssuhdevastaavana tai muissa ainejärjestön tehtävissä toimiminen ovatkin loistavia tapoja kehittää omaa osaamistaan. Alumnihaastatteluistakin on havaittavissa, kuinka Eero Laitila ja Mikael Mäkinen ovat havainneet koulutuksen ulkopuolelta opittujen taitojen ja yhteyksien auttaneen heitä omilla työurillaan. Järjestötoiminnassa onkin sen monien vaihtoehtojen ansiosta lukemattomia mahdollisuuksia erilaisen osaamisen kartuttamiseen aina makkaranpaistosta sopimusten solmimiseen. Lisäksi aktiivisuus opiskelija-aikana näyttää erityisen hyvältä ansioluettelossa!

Kesällä järjestötoiminta on enemmän tai vähemmän tauolla, jolloin toiset boomarit ovat päättäneet lomailla, ja toiset ovat sykkineet monenlaisissa työtehtävissä. Jokaisen boomarin kesä näyttää omanlaiseltaan ja olemme tässä lehdessä raottaneet verhoa muutamaan erilaiseen kesään. Haluammekin muistuttaa kaikkia, että jokaisen urapolku näyttää omanlaiseltaan. Mikäli työnhaku kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia, voisi Boomin mentorointiprojektista olla sinulle helpotusta. Syvennymmekin tässä VB:ssä kahden mentorointiparin kokemuksiin mentoroinnista. Mentorointiprojektiin mukaan lähteminen onkin loistava tapa kehittää omaa uraa ja osaamista täysin oman jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan. Oma mentori voikin auttaa esimerkiksi työnhaussa ja gradun aiheen pohtimisessa.

Pidä siis oman osaamisesi kehittäminen mielesi perukoilla koko opiskelutaipaleesi ajan ja ota se mukaan myös työurallesi.

Päätoimittaja, Hanna Nykopp

SISÄLLYS

10. yHteistyömahdollisuudet boomin kanssa

12. tuulahduksia yrityssuhdesektorilta

16. Alumnihaastattelut

21. hotel sandsund – nuoren yrittäjän

matka tampereen herrainmäellä

24. yhdessä kohti menestystä

28. tampereen entrepreneur society

30. hartwallilla pannaan hyvä kiertämään

32. boomareiden erilaiset kesät

35. vb testaa: reseptit & vaihtoehtoiset

tavat saada ravintoa

VapaaBoomari

VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

PÄÄTOIMITTAJA

Hanna Nykopp paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Roosa Uusitalo viestinta@boomi.fi

TOIMITUS

Rasmus Juuti, Lilja Kangassalo, Ciia Korkeamäki, Sara Liljeström, Lotta Tolvanen

TAITTO

Kristian Hulkko, Pinja Komulainen, Anni Perkiö, Aada Sainio, Tapio Uotila, Roosa Uusitalo

KANNEN KUVitus

Roosa Uusitalo Suurkiitos kaikille avustajille!

PAINOS 70 KPL

ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA.

ISSN-L 1799-2257

ISSN 1799-2257-

@boomiry @boomiry

Boomi ry

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57

33100 Tampere puh. 040 834 2316

hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Osaamista Boomista?

Boomissa osataan ja opitaan. Yliopistokokemus korostaa mielestäni sitä, miten osaaminen on niin paljon muutakin kuin tutkintonimike ja kurssien oppimistavoitteet. Ne kuuluisat työelämätaidot, oma osaaminen ja vahvuudet löytää myös monesta muusta paikasta kuin luento- ja tenttisaleista. Boomin toiminnasta ja tapahtumista löytyy muun muassa mahdollisuuksia laajentaa omaa osaamistaan, kerryttää uutta tietoa sekä kokeilla uutta. Boomin jäsenistä löytyy valtava määrä monenlaista osaamista, jonka tunnistaminen on niin jokaiselle itselleen valttikortti työelämään kuin rikkaus Boomille.

Boomi tarjoaa lukuisan määrän tapoja kartuttaa kokemuksia niin tukemaan opintoja kuin opettamaan jotain aivan uutta ja erilaista, jolla ei välttämättä ole suoraa yhteyttä opintoihin. Perinteisempiin työelämätaitoihin kuten ryhmätyöskentelyyn pääsee käsiksi monissa jaostoissamme, joiden koot vaihtelevat kahdesta kolmeentoista jaostolaiseen. Tiimityö tulee siis entistäkin tutummaksi yhteisten tapaamisten, suunnittelupalaverien ja itse projektien parissa toimiessa. Mahdollisuuksia on päästä kirjoittamaan, editoimaan, ideoimaan ja tekemään. Jaostoissa voit terävöittää esimerkiksi myyntitaitosi huippuunsa ja olla oman elämäsi myyntihaukka poikkitieteellisten tapahtumien ja yrityssuhteiden monipuolisen kentän parissa. Unohtamatta tietysti smurffien ensimmäistä yhteistä projektia: haalarimainosten myyntiä.

Projektityön mahdollisuuksia Boomista löytyy kerrakseen, ja jaostoissa sekä staffilaisena pääsee eturivipaikalle näkemään suurimmillaan 13 000 opiskelijan tapahtuman järjestämisen. Boomin tapahtumat tunnetaan laadukkuudestaan, johon myös niiden järjestämisessä panostetaan. Boomareista löytyy aimo kasa tietoa ja taitoa tapahtumien järjestämisestä, oli kyse tapahtuman markkinoinnista ja myynnistä, tapahtumien logistiikasta tai huikean kävijäkokemuksen varmistamisesta aktiviteetein ja tarjoiluin.

Osaamisesta ja sen tunnistamisesta puhutaan paljon, ja se voi tuoda välillä paineita omaan tekemiseen ja valintoihin. Tärkeintä osaamisen rakentamisessa omasta mielestäni on kuitenkin oma mielenkiinto ja tavoitteet. Työelämätaitoja on tietysti tärkeä kartuttaa ja kehittää, mutta keskiössä tulisi olla se, mitä itse haluaa tehdä ja millaista kokonaisuutta rakentaa. Jokaisen boomarin työura on omannäköisensä ja se heijastuu myös meidän tiedoissamme ja taidoissamme. Tutkinnoissamme on paljon samaa - vaikka siitäkin voi rakentaa hyvin oman näköisen, joten työmarkkinoilla voi erottua ja loistaa paljon sillä, mitä tekee tutkinnon ulkopuolella.

Puheenjohtaja, Reetta Kiiveri

Anna aikaa ja sano EI

Kirjoitin keväällä kolumnin siitä, kuinka kännykän käyttö häiritsee kaikkea keskittymistäni ja estää saamasta mitään kerralla purkkiin. Toisena esteenä asioiden valmiiksi saamiselle on multitaskaaminen. Korona-aika normalisoi sen, että kahden luennon samaan aikaan kuunteleminen ei silti estä tekemästä samanaikaisesti nistipataa ja vastaamasta nopeasti pariin elintärkeään snäppiin.

Monella meistä onkin samaan aikaan painetta saada niin työjuttuja, koulun deadlineja kuin järjestö- tai harrastusvelvollisuuksia tehtyä. Mikäli tässä myllerryksessä et oikeasti suunnittele aikaa, minkä käytät mihinkin, on tekemisesi lopulta parhaimmillaankin keskinkertaista ja velvollisuudet koko ajan mielessä. Luennon loputtua muistat ehkä sen professorin heittämän huulen sekoilevista teekkareista, mutta todellinen oppimisprosessi on jäänyt kokonaan kesken eikä uuden asian prosessoimiselle ole jäänyt aikaa.

Huutiset

Itse poden kaikkia näitä ongelmia enkä todellakaan ole keksinyt mitään kultaista keskitietä, jota kulkea. Sen olen kuitenkin huomannut, että tekemällä vähemmän asioita päivän aikana tulee asiat todennäköisemmin lopulta tehtyä laadukkaammin ja loppuun saakka. Toinen asia jonka olen huomannut auttavan, on edellisenä päivänä tai jopa edellisenä viikonloppuna selkeän opiskeluajan varaamisen kalenteriin. Kun kalenterissa on tikkukirjaimilla muistus, että mene linnaan opiskelemaan ja jätä kännykkä Bolalle, kasvattaa se ainakin kynnystä lähteä opiskelun sijasta “verkostoitumaan” sitsipöytään tai Bolan pleikkarin ääreen. Mikä parasta, kun aika opiskelulle on valmiiksi määrätty, aika käytetty ja deadline palautettu, todennäköisesti niillä sitseillä laulaminenkin on paljon rennompaa.

Tämän lisäksi oppi, jonka olen ainejärjestövuonna saanut on, että opettele sanomaan EI. Jos lähdet jokaiseen illanistujaiseen, järjestöhimmeliin tai harrastukseen mukaan ja samalla koitat hoitaa niin sanotusti normaalia elämää kunnialla, tulee todennäköisesti sama lopputulos kuin aikaisemmissa esimerkeissä kerroin. Älä vertaa itseäsi siihen kurssikaveriisi, jolla näyttäisi jokainen pesti sujuvan kuin vettä vaan ja olevan hymy huulilla aamusta iltaan. Todennäköisesti tuokaan yhdistelmä ei ole aivan saumaton, vaikka se siltä ulospäin näyttäisi.

Tehdään parhaamme, mutta koitetaan muistaa, että kaikessa ei tarvitse olla mukana, eikä se työelämään pääsykään jää siitä kiinni, että laskiksen perusteiden kakkonen jääkin kanditodistukseen heilumaan.

Tsemppiä syksyyn!

Koulutuspoliittinen vastaava, Markus Alajoki

Verkkoja vesille

Olet varmasti usein kuullut puhuttavan verkostoitumisen tärkeydestä. Mutta kuinka ne verkot sinne vesille heitetään? Oli kysymys sitten oikeasti kalastukseen liittyvä, tai kuvainnollisesti verkostoitumisen kiemuroita pohtiva, on ympärillä olevissa ihmisissä valtavasti potentiaalia löytää vastaus molempiin.

Opiskeluaika on hyvin otollista aikaa rakentaa verkostoja, sillä tapaat jatkuvasti uusia ihmisiä ja kun olet vain rohkeasti aktiivinen keskustelemaan, olet varmasti kasvattanut jo valtavan verkoston ympärillesi. Keskustelun aloittaminen saattaa tuntua joskus vaikealta, mutta usein kun sen ensimmäisen askeleen ottaa, siitä tulee kerta kerralta helpompaa. Keskustelun voi aloittaa vaikkapa kehumalla toisen asua, kysymällä mieluisinta haalarimerkkiä tai juttelemalla harrastuksista.

Uusia kontakteja voit saada niin kursseilta, Bolan sohvilta, sitsipöydästä tai ainejärjestötoiminnasta. Oivia verkostoitumisen paikkoja ovat myös omat harrastukset ja esim. kesätyöt. Myös Suomen Ekonomit tarjoavat mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Alkuvuodesta järjestettävät Kylteripäivät eli KYPÄ on oiva tilaisuus tutustua muihin kyltereihin ympäri Suomen. Lisäksi jäsensovelluksestamme eLoungesta (juuri se sama paikka, missä Boomin jäsentarran korvannut jäsenkortti majailee) löytyy verkostoitumiseen tarkoitettu verkostoitumissovellus, jossa pääset keskustelemaan niin Kyltereiden kuin Ekonomienkin kanssa. ELoungen löydät osoitteesta elounge.ekonomit.fi ja verkostoitumissovelluksen löydät alapalkin keskimmäisen napin takaa. Muista myös lisätä eLounge aloitusnäyttöösi/kotivalikkoosi, niin se toimii kuin sovellus.

Yhteyksiä verkostoihin on kätevä pitää yllä niin kasvotusten, kuin somessakin. LinkedIn on varmasti ylivoimaisesti käytetyin sovellus tähän tarkoitukseen. Olenkin itse ottanut tavaksi käydä connectaamassa tapaamani ihmiset, jotta voin kasvattaa verkkoani ja laajentaa mahdollisuuksiani tulevaisuuden urapoluilla.

Etenkin kauppatieteiden opiskelijana on tulevaisuuden työmahdollisuudet niin moninaiset, että laajoista verkostoista on varmasti hyötyä. Siellä saattaa olla se yksi, joka bongaa sinut linkkarista ja tarjoaa elämäsi mahdollisuutta lähteä mukaan startuppiin, tai kuka tietää, jos tapaatkin yhteisen tutun kautta tulevan rakkautesi. Verkostojen hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain uusien mahdollisuuksien aukeamiseen, vaan niistä on hyötyä myös näkemyksien laajentamiseen, uusien ideoiden keksimiseen, sekä alan yleisen kehityksen seuraamiseen. Kuitenkin yksi mielestäni keskeisimmistä verkostojen hyödyistä on vuorovaikutus ja ilo – voit löytää ihmisiä, jotka jakavat intohimosi, ilosi tai vaikka harrastuksesi.

Boomin Kylli, Pinja Komulainen

Yhteistyömahdollisuudet Boomin kanssa

TEKSTI Akseli Lepistö

Laajaa näkyvyyttä tapahtumista

Boomi ry on nimi, joka on tuttu käytännössä jokaiselle tamperelaiselle opiskelijalle, ja on jopa Suomen tasolla yksi yritteliäimmistä ja aktiivisimmista opiskelijajärjestöistä. Tämän maineen Boomi onkin ansainnut Suomen suurimpiin kuuluvilla tapahtumilla kuten Hämeenkadun Approlla, joka on jo vakiintunut opiskelijakulttuurissa yhdeksi vuoden päätapahtumista. Boomin poikkitieteellisiin tapahtumiin kerääntyykin vuosittain kymmeniä tuhansia opiskelijoita ympäri Suomea ja olemme jatkuvasti kehittelemässä uusia, laadukkaita tapahtumia, joissa opiskelijat viihtyvät vuosi toisensa jälkeen. Boomi järjestää myös omille jäsenilleen yli sata laadukasta tapahtumaa, joita löytyykin aina opiskelijabileistä asia- ja urheilutapahtumiin.

• Hämeenkadun Appro

• Särkän Märkä

• Kiskofest

• Poikkitieteelliset Haalaribileet

• SporttiAppro

• Vuosijuhlat

• Asiaviikko

• Ruotsin Excu

• Helsingin Excu

• Boomi Business Expo

• Vappuviikot

• Smurffiviikot

• Pikkujoulut

• Muut tapahtumat ja yritysvierailut

Boomin kanavat mahdollistamassa kohdennettua sisältöä

• Verkkosivut: boomi.fi

• Työpaikkapörssi

• Boomi Business Instagram ja LinkedIn

• BoomiPodi-podcast

• VapaaBoomari-lehti

• Mainos opiskelijahaalareihin

• Jäsenedut

Boomin erinäisten jäsenille ja ulospäin suuntautuvien kanavien kautta yrityksillä on mahdollisuus saada nimensä näkyväksi ja äänensä kuuluviin. Meillä on näkyvyyskanavia joka lähtöön, kuten yli tuhannelle jäsenelle viikoittain lähtevä viikkotiedote, verkkosivut ja niiltä löytyvä työpaikkapörssi, Boomi Business -Instagram-kanava sekä hiljattain startattu Boomi Business -LinkedIn-ryhmä. Tilojemme ulkopuolelle on lisätty Tampereen yliopiston kirjastoon Linnaan ja opiskelijoiden hotspotiin Pinninkadulle suoraan osoittava uunituore mainosnäyttö, johon yrityksillä on mahdollista saada mainoksensa näkyviin. Boomin oma podcast, BoomiPodi, toimii myös erinomaisena mahdollisuutena näyttää yrityksenne asiantuntijuutta opiskelijoillemme, ja tietysti myös juuri lukemaasi VapaaBoomariin on myös mahdollista saada yrityksenne näkyviin!

Yhteistyömahdollisuudet Boomin kanssa

Opiskelijat ovat Suomessa suuri kohderyhmä. Meillä on kollektiivisesti suuri kulutusvoima ja olemme tulevaisuuden pelottomia asiantuntijoita, joille mahdollisen unelmatyöpaikan imago on tärkeä. Boomin kautta voit tavoittaa kymmeniä tuhansia opiskelijoita vuosittain alalta kuin alalta. Meidän kanssamme yhteistyön tekeminen on helppoa, sillä lähdemme aina liikkeelle teidän lähtökohdistanne, kuitenkaan omaa asiantuntijuuttamme unohtamatta. Emme kaihda uusien asioiden kokeilemista, joten vaikka tältä sivulta ei tuntuisi itselle sopivaa yhteistyötapaa löytyvän, otamme ehdotuksenne ja avauksenne ilolla vastaan!

Tuulahduksia yrityssuhdesektorilta

Yrityssuhdevastaavan kuulumiset

Jestas, mikä vuosi. Kun lähdin Boomin yrityssuhdevastaavaksi, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä kaikkea pääsisin tekemään tämän vuoden aikana. Yrityssuhdevastaavana toimiminen oli minulle itselleni varsinainen loikka epämukavuusalueelle. Voin myöntää suoraan, etten ole koskaan ollut neuvottelupöydässä ja olen vielä ennen tätä vuotta hikoillut kämmeneni kosteiksi tarttuessani puhelimeen. Tämä on kuitenkin ollut hyödyllisin yksittäinen asia, jonka olen opiskeluaikanani päässyt tekemään ja olenkin huomannut uskomattomasti kehitystä omissa taidoissani. On ollut todella hienoa tehdä töitä boomarien ja yritysmaailman yhteen saattamiseksi sekä itseni, että koko Boomin hyväksi. On ollut ilo huomata myös yhteistyökumppaniemme mielenkiinto ainejärjestöämme ja sen tukemista kohtaan. On myös ollut etuoikeus olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka näkevät yhteistyömme arvon ja haluavat pitää siitä kiinni: siitä kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme.

Boomi tekee yhteistyötä aina kumppaniemme lähtökohdista, joten on ollut ilo nähdä, että lennokkaita ja hyviä ideoita löytyy myös heidän suunnastaan. Boomi tekee yhteistyötä niin ainejärjestön sisäisten asiapitoisten tapahtumien kuin poikkitieteellisten suurten tapahtumienkin osalta, joten yrityksille sekä muille yhteistyötahoille löytyy taatusti jokaiselle jotakin. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että etenkin case-tehtäviä sisältäviä asiatapahtumia olisi mukava saada lisää Boomin tapahtumakalenteriin.

Boomin yhteistyökumppanien kirjo on laaja, joten mielenkiintoisia kuvioita olen saanut pyöritellä sydämeni kyllyydestä. Olemme jatkaneet hyvin toiminutta yhteistyötä pitkäaikaisimpien yhteistyökumppaneidemme kanssa, tietenkään uusia yhteistyötahoja unohtamatta. Meille on tärkeää, että voimme olla yrityksille mahdollisimman luotettava kumppani ja tämän takaammekin vastavuoroisuudella sekä molemminpuolisen kunnioituksen vaalimisella. Kaikkien yhteistöidemme pääasiallinen tarkoitus on hyödyn tuottaminen molemmille osapuolille, ja onneksemme se onkin toteutunut toiminnassamme erittäin hyvin.

Heti vuoden alussa Boomi Business Expo asetti tunnelman vuoden osalta korkealle. Vaikka kyseisestä tapahtumasta olikin varsinaisesti vastuussa vielä edellinen yrppämme Reetta, oli ilo nähdä miten boomareita kiinnosti yhteistyökumppaniemme esittelemät työmahdollisuudet. Siitä olikin hyvä jatkaa kevättä muun muassa Helsingin Excun, aamupalatilaisuuksien ja osallistujien keskuudessa erittäin kehutun case-illan parissa. Vapun aika taas on perinteisesti ollut asiatapahtumien kannalta hieman hiljaisempaa, kun kansa on jo pääosin lukuvuoden lopun tunnelmissa erinäisissä vapputapahtumissa, joita yritykset tosin ovat myös tukeneet ilahduttavissa määrin. Syksyllä pääsemme taas nauttimaan Ruotsin excusta, Asiaviikosta ja muista yhteistyötapahtumista.

Boomi tarjoaa yrityksille tapahtumien lisäksi näkyvyyttä erinäisissä kanavissamme ja esimerkiksi hiljattain perustettu LinkedIn -ryhmämme voisi olla täydellinen alusta julkaista erilaisia kirjoituksia ja asiantuntijasisältöä. Tulevaisuuden asiantuntijoille tällainen sisältö olisi varmasti mielenkiintoista, sillä kaikkea ei luonnollisestikaan voi oppia koulunpenkillä istuen ja tällä tavalla on myös mahdollista antaa boomareille täydempi kuva yrityksestänne, sen toiminnasta sekä työtehtävien ja toiminnan vaatimasta asiantuntijuudesta. Alan rekrytointi-ilmoituksia on tullut tänä vuonna jaettua myös huikeissa määrin ja tämä onkin Boomin yritysyhteistyökentällä yritysvierailujen ohella kenties suorin tapa, jolla opiskelijat saavat yhteyden yritysmaailmaan. Alamme opintojen generalistisen luonteen vuoksi boomareista onkin moneksi, ja meiltä löytyy innokkaita tekijöitä pilvin pimein. Rekryilmoitukset bongataan helposti ja tehokkaasti viikkotiedotteestamme, verkkosivujemme työpaikkapörssistä, Instagramista ja LinkedInistä. Lisäksi boomarien sosiaalisuuden ja hyvän ryhmähengen ansiosta sopivista pesteistä vinkataan myös kavereille.

”Tämä on kuitenkin ollut itselleni hyödyllisin yksittäinen asia, jonka olen opiskeluaikanani päässyt tekemään ja olenkin huomannut uskomattomasti kehitystä omissa taidoissani”

Sen lisäksi, että Boomi tarjoaa yhteistyökumppaniensa ansiosta asiasisältöä ja suoran linkin työelämään opiskelijoillemme, me järjestämme myös Suomen suurimpia opiskelijatapahtumia. Ei ole kovin montaa opiskelijaa, joka ei ole kuullut vuosittain järjestettävästä legendaarisesta Hämeenkadun Approsta, joka tarjosi viime vuonna yrityksille ja niiden tuotteille uskomattoman hyvää näkyvyyttä yli 14 000 opiskelijan suuntaan. Tämän lisäksi Särkänniemessä vappuna järjestettävä Särkän Märkä ja syyskuun alussa Tampereen kadut valtaava Kiskofest-opiskelijafestivaali ovat yrityksille loistavia yhteistyömahdollisuuksia, sillä ne keräävät molemmat myös yhteen 4 000–6 000 opiskelijaa kaikkialta Suomesta. Boomi onkin tunnettu Tampereen opiskelijamaailmassa yritteliäisyydestään ja saamme varmasti jopa yhteistyökumppaniemme lennokkaimmat ideat toteen: siitä ihanat projektivastaavamme ja yritysyhteistyöporukkamme pitävät huolen. Boomi tarjoaa jo nyt huikean määrän erilaisia yhteistyömahdollisuuksia yrityksille ja suunta näyttää edelleen olevan ylöspäin. Yritykset ymmärtävät opiskelijayhteistyön merkityksen ja arvon liiketoiminnalleen ja sen jatkuvuudelle, sillä opiskelijat ovat tunnetusti tulevaisuuden tekijöitä ja kuluttajia. Tämän kohderyhmän huomioiminen on erityisen tärkeää opiskelijoiden valtavan määrän vuoksi. Kun boomari tai jonkun muun alan opiskelija, jonka Boomin poikkitieteelliset tapahtumat tavoittavat, miettii tulevaisuudessa uravalintojaan tai kulutustottumuksiaan, mitä todennäköisimmin opiskeluaikana kerätyt kokemukset eri toimijoista ovat suuressa roolissa näiden päätösten takana.

”Minulle on erityisen tärkeää kehittää

toimintaamme siten, että voimme olla jatkossa tekemisissä

vielä hienompien asioiden parissa”

Minulle ei tosin riitä se, että yhteistyömme sujuvat yhtä hyvin kuin viime vuonnakin. Minulle on erityisen tärkeää kehittää toimintaamme siten, että voimme olla jatkossa tekemisissä vielä hienompien asioiden parissa. Kuten aikaisemmin tekstissä kommentoinkin, etenkin case-yhteistöiden roolia kasvattaisin mielelläni. Haluaisin myös kehitellä uusia, ennen näkemättömiä yhteistyömuotoja kumppaniemme kanssa, joihin meille on vain taivas rajana. Uudistuksia meillä onkin jo tapahtunut. Podcastimme BoomiPodin palattua pieneltä lomalta tekijöiden vaihtuessa on ilo päästä seuraamaan, mihin sen tie vie ja miten sen rooli saataisiin vakinaistettua vielä vankemmin Boomin yhteistyömahdollisuuksien joukkoon. Uuden tilojemme ulkopuolelle näkyvän mainosnäyttömme avulla mahdollistamme myös kumppaneillemme erilaisen tavan näkyä sekä arjen että juhlan aikana. Jäsenetuja kehittämällä haluaisin saattaa yhteen paremmin boomarit ja tamperelaiset yritykset ja tähän minulla onkin loistavan yrityssuhdejaostoni kanssa tarkoitus tarttua suurella kädellä.

Emme tietenkään pystyisi kaikkeen tähän ilman yhteistyökumppaneitamme, joten loppuun minun täytyy vielä kiittää heitä kiinnostuksesta Boomia kohtaan. Nykyisille yhteistyökumppaneillemme sanon kiitos ja uusille yhteistyökumppaneillemme sanon: ottakaa rohkeasti yhteyttä!

TEKSTI Akseli Lepistö KUVAT Roosa Uusitalo

Eero Laitila – Intohimona vaikuttaminen

KUVAT Eero Laitila

Tampereen yliopiston alumnilla Eero Laitilalla ei ole ollut mikään tavallisin kauppatieteilijän urapolku. Kompastelleensa ensin markkinoinnin pääaineopiskelijaksi, päätyi hän pian kohti tuotekehityksen koordinoinnin uraa. Asioihin vaikuttaminen on ollut Laitilalle tärkeää, mikä on opiskeluajoista lähtien seurannut häntä aina työelämään saakka.

Kuka?

Nimi: Eero Laitila

Paikkakunta: Helsinki

Valmistunut: 2014

Pääaine: Markkinointi

Boomi CV: Toimitus, tutor, päätoimittaja -11, hallitus -11, Tamy (nyk. Trey) edustajisto, MCAK-kerhon perustaja, Sinisydän-biisin

tekijä

Nykyinen työnimike: Senior Product Owner, Haiilo Oy

Vuodet Tampereella – sinisydämen räppäämistä ja vaikuttamista

Jyväskylästä kotoisin oleva Laitila aloitti kauppiksen opintonsa vuonna 2009. Vuodet Tampereella olivat antoisia Laitilalle ja tänä aikana hän oli päässyt vaikuttamaan niin Boomin kuin ylioppilaskunnan tasolla. Pääaineeksi Laitilalle valikoitui puolivahingossa markkinointi, joka osoittautui hänelle oikeaksi valinnaksi. ”Opiskelujen suhteen olen tehnyt valinnat sen enempää miettimättä, mutta ne ovat lopulta osoittautuneet oikeiksi”, kertoo Laitila. Kandivaiheessa hän opiskeli kaverinsa suosituksesta TTY:llä yritysviestintää ja maisterissa vastuullista liiketoimintaa.

Aktiivisesti ainejärjestötoiminnassa toiminut Laitila on jättänyt Boomiin jäljen, joka näkyy vielä tänäkin päivänä. Laitila aloitti Boomin toiminnassa ensin tutorina ja VapaaBoomarin toimituksessa, jonka jälkeen eteni seuraavana vuonna päätoimittajaksi ja Boomin hallituksen jäseneksi. Laitila on ollut mukana myös ylioppilaskunnan edustajistossa sekä yhdessä ystäviensä kanssa perusti markkinoinnin ainekerhon, MCAK:n, joka tänä päivänä tunnetaan Konversiona. Kenties tunnistettavin Laitilan jättämä jälki Boomiin on legendaarinen Sinisydän-biisi, jonka hän on äänittänyt yhdessä ystäviensä kanssa.

TEKSTI Lilja Kangassalo

Kohti tuotekehityksen koordinoinnin uraa

Opintojen aikana Laitilalla ei ollut selkeää visiota urastaan, vaan on enemmänkin työmahdollisuuksien kautta päätynyt siihen, missä nykyään on. Ensimmäinen pitkäaikainen työpaikka aukesi Laitilalle vanhemman boomarin kautta: ”Kyseinen boomari työskenteli Sanomalla, jossa oli auki traineen paikka. Pyysin häntä suosittelemaan minua, mutta sen sijaan hän kertoi heillä olevan toinen työtehtävä avoinna, johon minun kannattaisi hakea.”

Laitila pääsi työskentelemään digisuunnittelijana Sanoman tytäryhtiölle Netwheelsille, jossa työskenteli verkkopalvelujen rakentamisen ja markkinoinnin parissa. Pääasiallinen työtehtävänsä oli tuotekehityksen koordinointi, mihin kuului koodareiden työtehtävien ohjaamista ja aikataulun etenemisen seuraamista.

Ura Haiilolla

Laitila aloitti Senior Product Ownerin tehtävät Haiilolla vuonna 2022. Haiilo Oy on monikansallinen yritys, joka tuottaa yrityksen sisäisen ja ulkoisen viestinnän työkaluja. ”Monelle firmalle on haaste tavoittaa työntekijät oikeissa kanavissa, kun on olemassa lukuisia eri vaihtoehtoja. Haiilo tarjoaa ympäristön, josta pystyy jakelemaan tiedon kaikkiin tarvittaviin kanaviin”, selittää Laitila.

Laitila näki työssä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan sekä kehittämään organisaation ja tiimien toimintatapoja: ”Haiilo oli hakiessani juuri fuusioitunut kolmesta startupista. Näin uusi firma vasta hakee omaa kulttuuriaan ja toimintatapoja.”

Laitilan työtehtäviin kuuluu tuotekehityksen koordinointi ja strategiatyöhön osallistuminen. Työssään hän ohjaa kahta koodariryhmää, valvoo heidän työnsä etenemistä ja sujuvuutta sekä tavoitteissa pysymistä. Laitila kuvailee työnsä olevan yhdistelmä analyyttisyyttä ja humaaniutta: ”Jotta saa työntekijöistä parhaat ominaisuudet esille, on muistettava, että ihmiset ovat erilaisia ja on erilaisia lähestymistapoja työhön.”

Työ Haiilolla on Laitilasta antoisaa, sillä se on tähän mennessä ollut haastavin työ hänen urallaan: ”Työni vaatii paljon, mutta antaa myös paljon.” Hän kuvailee Haiilon työkulttuurin olevan nopeatempoista ja jatkuvasti uudistuvaa, mutta pitää siitä, että tarvittaessa ollaan myös hyvin vastaanottavaisia uusille ideoille.

Opinnoista kannattaa ottaa kaikki irti

Kysyttäessä Laitilalta, mitä neuvoja antaisi opiskeluaikaiselle itselleen, toteaa hän, että kauppiksen kursseja ei kannata kahlata läpi minimivaatimuksilla:

Laitila eteni työssään lopulta Product Owner -pestiin, jossa pääsi tekemään ammattimaisemmin aiempiaan työtehtäviään: ”Firmassa tehtiin muutoksia, kuten otettiin käyttöön ketterät ohjelmistokehitysmenetelmät ja kävin lisäkoulutuksia Product Ownerin työtehtävää varten.”

”En olisi ikinä uskonut työskenteleväni Seiskalla”

Kolmen vuoden jälkeen Laitila vaihtoi Aller Medialle Seiskan sivujen tuotepäälliköksi, jossa työskenteli seuraavat neljä vuotta. ”En olisi uskonut ikinä työskenteleväni Seiskalla”, toteaa Laitila kertoessaan uratarinaansa. Seiskalla hän työskenteli koodaritiimin kanssa ja ohjasi tuotekehityksen etenemistä.

”Kannattaa nähdä kursseilla vaivaa ja hakeutua myös sellaisten luennoitsijoiden oppiin, jotka haastavat oppilaitaan.” Hän toivoo, että olisi vaatinut itseltään vähän enemmän opinnoissaan. ”Pakolliset tilastokurssit voi olla yhtä tervan juontia, mutta niistä oppii todella hyödyllisiä taitoja”, kertoo Laitila naurahtaen. Kauppiksen kurssien lisäksi hän suosittelee käymään muidenkin alojen kursseja, jotta opintoihin saa perspektiiviä.

Laitila toteaa viimeisimpien vuosien yliopistossa olleen antoisampia opintojen suhteen: ”Maisterivaiheessa oppii erityisen relevantteja taitoja työelämää varten, kun joutuu käsittelemään vaikeita laajoja aineistoja ja poimimaan niistä olennaisimmat asiat.”

”Työni vaatii paljon, mutta antaa myös paljon”

Mikael Mäkinen - Boomarista Shroomariksi

TEKSTI Sara Liljeström KUVAT Juha Heinola, Markus Karjalainen (Billboard-kuva)

Boomin kesäbileissä juhlineet saattavat tunnistaa tämän vuonna 2015 valmistuneen boomarialumnin. Markkinointia pääaineenaan opiskellut, vuoden boomari vuosimallia 2008, Mikael Mäkinen on rakentanut kansainvälistä uraa ja asuu nykyään Yhdysvalloissa, mutta vanha ja rakas ainejärjestö vetää edelleen välillä rientoihin mukaan. Jos törmäät tähän mieheen sitseillä, voi häneltä udella esimerkiksi toteemieläimestä, sillä vastaus on valmiina: haukka. Boomissa Mäkinen on vaikuttanut muun muassa BoomStockin perustajana ja uratarinaan kuuluu niin toimittajantehtäviäkuinGooglellatyöskentelyäIrlanninvehreydessä.PitkäaikaisinprojektiMäkiselläonkuitenkin Four Sigmatic –yrityksen perustaminen ja sen myyntijohtajana toimiminen.

Kuka?

Nimi: Mikael Mäkinen

Ikä: 38-vuotias

Pääaine: Markkinointi

Ura: Four Sigmatic –yrityksen perustaja ja myyntijohtaja

Mikä Four Sigmatic?

Four Sigmaticin keskiössä on hyvinvointia nostavien tuotteiden tarjoaminen ihmisille. Ratkaisu tähän on paljon tutkittu mutta monille yhä tuntematon raaka-aine: funktionaaliset sienet. Yritys myy erilaisia sieniä, kuten pakurikääpää sisältäviä “superfoodeja”, jotka vaikuttavat hyvinvointiin esimerkiksi tehostuneen aivotoiminnan, parempilaatuisen unen sekä vahvistuneen immuniteetin kautta. “Myymme käytännössä upgreidattuja proteiineja, kahveja ja teetä”, Mäkinen kertoo. Tuotteiden salaisuus piilee siinä, että ne ovat helppokäyttöisiä ja tehokkaita. Sekä tietysti maistuvat hyvältä. Mäkisen oma suosikki tuoteperheestä on pakurikääpää sisältävä Chaga Elixir.

Yhdentoista vuoden taival

Four Sigmatic perustettiin jo vuonna 2012, tosin silloin yritys kantoi nimeä Luontolife. Kansainvälisisille markkinoille tähtäävän Luontolifen kohtaloksi koitui kuitenkin suomen kielen koukeroisuus, joten nimi täytyi vaihtaa jenkkiystävällisemmäksi ja Four Sigmatic valikoitui firman lopulliseksi nimeksi. Mistä Four Sigmatic nimi juontaa juurensa? Pohjatietona on hyvä olla tuntemus kreikkalaisista kirjaimista. Sigma on kreikkalaisen kirjaimiston kirjain, jonka lukuarvo on 200. “Otetaan normaalijakauma, jonka vasemmalla puolella ovat roskaruuat ja keskellä niin sanotut “average foods”. Jos keskikohdasta mennään neljä sigmaa oikealle, päästään kaikista parhaimpiin ruokiin ja raaka-aineisiin. Haluamme keskittyä top sataan ravintoaineeseen maailmassa”, Mäkinen kertoo nimen yhteydestä firman toimintaan.

Kun idea firmasta syttyi, kaikki lähtöjään Pirkanmaalta kotoisin olevat perustajat asuivat eri puolilla maailmaa, niin Suomessa, Sveitsissä, Ranskassa kuin Hong Kongissakin. Mäkinen asusteli tuolloin Dublinissa. “Elimme etäkulttuurissa ennen kuin etäily oli coolia”, Mäkinen naurahtaa. Perustajien levittäytyneisyydestä johtuen yrityksen markkinoiden pääpaino oli aluksi Euroopassa. Firman alkuaikoina Mäkinen teki osa-aikaisesti töitä firman parissa, mutta 2012 otettiin uusi vaihde silmään, jolloin kaverukset lopettivat päivätyönsä ja alkoivat Mäkisen sanojen mukaan “working for the shroom”.

Jos sinulla on kysyttävää yrittäjyydestä tai urasta, niin Mikaeliin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä Instagramissa @makinenmikael

Näin Mäkiseltä kysyttiin, kun hän kertoi myyvänsä työkseen sienituotteita. Epäilijöitä tuskin enää löytyy, sillä nykyään yrityksen päämarkkinat ovat Yhdysvalloissa ja pääkonttori sijaitsee Los Angelesin suurkaupungissa. Tuotteita myydään maailman suurimmissa ketjuissa, kuten Walmartissa, Targetissa sekä Amazon.com nettikaupassa. Ovatpa tuotteet olleet esillä Sephorassakin sekä nykyään Ultassa, jotka ovat yksiä tunnetuimmista kauneus- ja hyvinvointialan toimijoista.

Mäkisen rooli firmassa on ollut Four Sigmaticin perustamisesta lähtien myyntijohtajana toimiminen. Myyntijohtajana keskeisimpiä tehtäviä olivat esimerkiksi asiakastapaamiset vähittäismyyjien kanssa sekä huolehtiminen siitä, että tuotteet liikkuvat kaupoissa. “Se ei riitä, että tuotteet saadaan hyllyille”, Mäkinen muistuttaa. Myyntiorganisaation johtamisen lisäksi hallitukselle ja omistajille raportointi ja pätevien ennusteiden luominen ovat myös tärkeä osa työtehtäviä. Vuoden vaihteessa Mäkinen astui yrityksen päivittäisestä toiminnasta pois, mutta vaikuttaa edelleen Four Sigmaticin hallituksessa ja omistajana. Kesällä 2023 Mäkinen valittiin myös Ilves Edustus Oy:n sekä Tammelan Stadionia operoivan Ilves Stadion Oy:n hallituksiin.

Onnistumiset ja haasteet

“Se, että teemme tuotteita, jotka auttavat ihmisiä”, Mäkinen vastaa kysyttäessä mikä yrityksessä on parasta. “Antoisimpia hetkiä ovat ihmiskohtaamiset, joissa joku nappaa hihasta kaupassa ja kertoo tuotteiden auttaneen.” Yhdeksi suurimmista haasteista Mäkinen mainitsee tuotteita koskevan tiukan lainsäädännön, ja erityisesti Yhdysvalloissa vallitsevan ilmapiirin, jossa oikeuteen haastetaan herkästi. Myös ostajat olivat aluksi skeptisiä sienituotteita kohtaan, joten myyntipaikoille pääseminen ei ollut lastenleikkiä. Skeptisyys on kuitenkin vähentynyt ja Yhdysvalloissa sienituotteet ovat sittemmin ampaisseet suureen suosioon. Mäkinen kertoo uransa merkityksellisimpiä hetkiä olleen Four Sigmatic -tuotteiden saama tunnustus Tim Ferrissin ja Joe Roganin suosituissa podcasteissa sekä New Yorkin Times Squarella komeilleet mainostaulut.

Mitä neuvoja Mäkisellä on antaa nykyisille opiskelijoille?

“Ei kannata ottaa yliopistoa liian tiukkaan”, Mäkinen vastaa. “Kannattaa keskittyä niihin juttuihin, jotka oikeasti kiinnostavat, mutta käyttää muuta aikaa siihen, että tutustuu uusiin ihmisiin ja oppii erilaisilta ihmisiltä. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä.” Mäkisen mukaan elämästä tulee nauttia opiskelun ohella. Urallaan ja elämässään hyödyllisimmiksi asioiksi hän kokeekin opintojen ulkopuolella opitut taidot sekä elämänkokemukset kuten opiskelijavaihdot. Yrittäjähenkisiä Mäkinen kehottaa tarttumaan rohkeasti tilaisuuteen ja ottamaan riskin, eikä lannistumaan vaikka ensimmäisellä yrittämällä ei menisi maaliin. Käytännön neuvoksi Mäkinen antaa yrityskumppanien valitsemisen huolella, vaikka toki ihmiset muuttuvat ajan myötä. “Se on vähän kuin parisuhde, kaikkea ei voi tsekata ensimmäisillä treffeillä.”

“Mutta millä sä elätät itsesi?”

Nuoren Yrittäjän Matka Tampereen Herrainmäellä

TEKSTI Ciia Korkeamäki KUVAT Tero Ahonen

Hilma Ryösä on kolmannen vuoden boomari ja yksi tamperelaisen putiikkihotelli Sandsundin kolmesta omistajasta. VapaaBoomari haastatteli nuorta yrittäjää siitä, millaista yrittäjän taival tähän asti on ollut nyt, kun Sandsundin ensimmäinen kesä on takana.

Boutique Hotel Sandsund on Tampereen Herrainmäellä sijaitseva seitsemän huoneen putiikkihotelli. Hotelli tarjoaa asiakkailleen eksklusiivisen ja uniikin hotellikokemuksen, joka erottuu muusta Tampereen alueen hotellitarjonnasta.

Syksyllä 2020 Tampereen kaupunki myi Tampereen Herrainmäeltä vanhoja kiinteistöjä. Tästä alkoi matka vanhasta talosta uudeksi eksklusiiviseksi hotelliksi.

”Idea hotellin perustamisesta tuli piakkoin rakennuksen hankinnan jälkeen. Näimme talossa täydellisen mahdollisuuden putiikkihotellille, sillä vanhan talon huonejärjestys sopii putiikkihotellin konseptiin kuin nenä päähän”, kertoo Hilma.

”Remonttiaika – kaikki vaikuttaa kaikkeen

Yrittäjillä oli tiedossa, että Tampereella on hyvä hotellien käyttöaste. Lisäksi kasvavassa kaupungissa nähtiin markkinarako erilaiselle hotellikonseptille. Tavoitteena oli tehdä visuaalisesti uniikki ja kaunis hotelli asiakkaille, jotka haluavat erilaisen hotellikokemuksen. Kun kaikki täytyi tehdä alusta, mahdollisti tämä oman näköisen hotellin tekemisen.

Yrittäjäkolmikon onnekseen heidän lähipiiristään löytyy myös rakennusalan ammattilaisia, mistä saatiin tukea idean toteuttamiseen. Tämän lisäksi palkattiin sisustusarkkitehdit, joiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä koko projektin ajan.

”Remonttiaika oli kovin hektistä, sillä kaikki tilaukset mitattiin ja tehtiin itse. Myös maailmantilanne loi omat haasteensa remontin tekemiseen ja materiaalien saatavuuteen. Meillä oli entuudestaan tiedossa, että rakennusprojektien aikatauluissa pysyminen on lähes mahdotonta. Maailmantilanne ja hintojen nousu kuitenkin aiheutti paljon haasteita rakennusvaiheeseen ja yllättävien, pientenkin asioiden hidastuminen vaikutti ketjureaktiona remonttiin laajemmin”, kuvailee Hilma remonttiaikaa.

Valmista tuli – miten on sujunut ensimmäinen kesä?

Remontin kokonaiskestoksi tuli noin puolitoista vuotta ja Sandsund päästiin avaamaan vieraille toukokuussa 2023.

”Ensimmäinen kesämme on sujunut todella hyvin ja asiakkaita on riittänyt hyvin aivan alusta alkaen. Etenkin viikonloput ovat olleet täynnä ja se on ihanaa”, kertoo Hilma.

Tietysti yrittämiseen liittyy myös yllätyksiä ja niitä on myös Sandsundin kesä pitänyt jonkin verran sisällään. ”Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen rikkoontuminen juhannusaattona ei ollut paras kokemus. Alun säädöstä huolimatta kesä on kaiken kaikkiaan mennyt hyvin ja olemme tyytyväisiä hotellin saamaan vastaanottoon ”, kertoo Hilma hymyssä suin yrittäjäkolmikon fiiliksistä.

Yrittäjän monipuolinen arki – vessapaperista kirjanpitoon

Tällä hetkellä yrityksen päivittäisestä toiminnasta Hilma hoitaa kaikkea maan ja taivaan väliltä, aina laskutuksesta asiakkaalle vessapaperin toimittamiseen. Käytännössä päivittäinen työ pitää sisällään laskutusta, kirjanpitoa tilitoimiston kanssa, sähköposteihin vastaamista, asiakaspalvelua ja talonmiehen hommia. Itse hotellilla myös riittää touhuttavaa, kuten aamupalan valmistamista sekä huoneiden siivousta. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse olla iltaisin hotellilla, vaan kulku huoneisiin toimii automaattisten järjestelmien avulla. Henkilökunta on kuitenkin aina tavoitettavissa puhelimitse, joten myös iltatöitä on toisinaan tiedossa.

”Nauti matkasta. Yrittäjyys tarjoaa paljon oppia, onnistumisen tunteita ja uusia tuttavuuksia.”

Mitä taitoja projekti ja yrittäjyys on opettanut?

Tähänastisesta yrittäjän taipaleesta saatu oppi on ollut valtava monella tapaa. Erityisesti Hilma kokee oppineensa paineensietokykyä ja organisointitaitoja.

”Hektisen remonttiajan myötä paineensietokyky kehittyi valtavasti ja kesän tuomien kiireiden ja yllätysten kanssa opittiin jo elämään. Organisointitaidot ovat kehittyneet tekemisen myötä, kun kaikki selvitetään alusta alkaen itse. Yhteydenpito muihin yrittäjiin ja yrityksiin on antanut erinomaista oppia suomalaisista yrityksistä, tekniikoista, käsityöstä ja yleisesti alan luonteesta. Konkreettisista yrityksen pyörittämisen taidoista on oppinut kaiken kirjanpidon vaatimuksista yrityksen sosiaalisen median käyttöön ja ylläpitoon. Yhteistyö eri sopimuskumppaneiden kanssa on puolestaan opettanut koko prosessin aina tarjouksesta loppulaskuun asti”, summaa Hilma saamiaan yrittäjyyden oppeja.

Mikä on palkitsevinta yrittäjyydessä ja projektissa?

Hilmalle palkitsevinta projektin aikana on ollut suomalaisiin yrityksiin ja niissä työskenteleviin ihmisiin tutustuminen: ”Rakennusprojektit ovat pitkiä ja olemme saaneet kunnian toimia erilaisten yritysten ja ihanien ihmisten kanssa. Visuaaliselle ihmiselle on ollut palkitsevaa myös sisustusratkaisujen tekemi-

nen ja nähdä oman työnsä jälki. Ja tietysti myös se, miten pienikin hotelli otetaan vastaan sosiaalisessa mediassa niin asiakkaiden kuin muiden yritysten toimesta. Projektiin lähtiessämme oli vain tyhjä kiinteistö. Kovan työn, hyvien yhteistöiden, ja mielenkiintoisten yritysten avulla olemme saaneet yrityksestä kiinnostavan.”

Miten yrittäjyys ja opiskelut ovat sopineet yhteen?

Yrittäjänä Hilma on toiminut koko opintojensa ajan ja remonttivaiheen hektisyyden vuoksi ajoittain priorisointi on toiminut enemmän hotellin suuntaan koulun sijasta.

”Opiskelu on tukenut projektia siinä, että osaan kiinnittää huomion erilaisiin asioihin esimerkiksi sopimuksissa ja kirjanpidollisissa tai verotuksellisissa asioissa. Alussa yritys ei vielä tuota mitään ja tämän vuoksi remontin ohella tekemäni osa-aikatyöt ovat luoneet kokonaisuuden, joka on ajoittain kieltämättä luonut haasteita opiskeluun varatulle ajalle. Siksi lähitulevaisuuden tavoitteenani onkin siirtää fokus opintoihin ja keksiä mahdollisimman järkevä ratkaisu hotellin pyörittämiseen”, toteaa Hilma.

Mitä neuvoja antaisit vastaavaan projektiin ryhtyvälle / yrityksen perustamisesta kiinnostuneelle?

Yrittäjyys on ollut opettavaista ja palkitsevaa. Hilma kannustaa yrittäjyyteen seuraavin vinkein:

- Ole rohkea. Nuorena, elämäntilanteiden vaihdellessa, mieti kuitenkin sitä, millaisen riskin olet valmis ottamaan. Voi olla järkevää perustaa yritys, joka ei vaadi suurta pääomaa heti alussa. On monella tapaa riskialtista sijoittaa yritykseen, johon otetaan iso laina heti kättelyssä, ja joka tuottaa vasta myöhemmin.

- Usko itseesi ja omaan ideaasi. Kulje päämäärätietoisesti tavoitettasi kohti.

- Verkostoidu oman ja muiden alojen yrittäjien kanssa. Kaikkea ei tarvitse osata heti tai tehdä yksin.

- Varaudu siihen, että yllätyksiä tulee aina ja kaikki ei välttämättä mene alkuperäisen suunnitelman mukaan.

- Vapaus ja vastuu kulkevat käsikädessä. Yrittäjän työ on kokonaisvaltaista.

- Nauti matkasta. Yrittäjyys tarjoaa paljon oppia, onnistumisen tunteita ja uusia tuttavuuksia.

Yhdessä kohti menestystä –

TEKSTI Rasmus Juuti, Riina Pesälä

KUVAT Sini Saalasti, Antti Poikolainen, Suvi Pohjala

Onko edessäsi pääaineen, kandin tai gradun valinta, mutta pää on tyhjänä ideoista? Entä kaipaatko kaveria urahaaveiden pallotteluun?

Kauppatieteiden tutkinto voi kaikessa laajuudessaan ja mahdollisuuksissaan aiheuttaa myös päänvaivaa, kuten millaisia valintoja pitäisi tehdä omissa opinnoissa? Miten selvittää, mikä juuri itseä kiinnostaa tai mistä voisi olla hyötyä omalla urapolulla?

Onneksi kaikkia näitä kysymyksiä varten ovat mentorit. Mentorit ovat kauppatieteellisen koulutuksen omaavia tai alalla työskenteleviä henkilöitä, joilla on aito kiinnostus auttaa uransa alkuvaiheessa olevaa opiskelijaa häntä askarruttavissa kysymyksissä. Boomi järjestää kalenterivuosittain mentorointiprojektin, jossa opiskelijat voivat hakea itselleen mentoria mentorihalukkaiden joukosta.

Mentoriksi on lähtenyt monenlaisia ihmisiä, jokainen omista syistään. Esimerkiksi monissa liemissä keitetyt kauppatieteiden maisterit Antti Poikolainen sekä Sini Saalasti lähtivät mentoreiksi paitsi omasta auttamisen halustaan, myös siksi, että mentoroitaviltakin voi oppia uutta.

“Huomaan, että aktorit ovat aktiivisia, oman kasvun ja kehittymisen tutkijoita. Mahdollisuus päästä keskustelemaan siihen liittyviä kysymyksiä on arvokasta sekä auttamisen että reflektion näkökulmasta”, Poikolainen toteaa.

Poikolainen itse pyrkii toimimaan mentorina kuin valmentaja. Kehityksen täytyy pohjimmiltaan lähteä aktorista, mutta tarvittaessa valmentaja kyllä tukee ja puskee eteenpäin. “Opiskelijan kannattaa hakea mentoria silloin kun hän haluaa kasvaa ja kehittyä. Oli haluttu suunta tiedossa tai ei, mentori voi kiihdyttää kasvutahtia sekä auttaa suuntaamaan sitä. Mentori on mahdollisuus saada yksi perspektiivi lisää”, Poikolainen muotoilee.

Saalasti on samoilla linjoilla: “Mentori on sopivan ulkopuolinen, mutta silti luottamuksellinen henkilö pallotteluseinäksi osaamis- ja uraliitännäisiin kysymyksiin.” Saalasti uskookin, että yksi mentorin tärkeimpiä ominaisuuksia on aktorin lempeä haastaminen; kuuntelemalla ja antamalla sopivaa painetta voi aktorin saada itse oivaltamaan asiat, jotka kehittävät tätä yksilönä. Siksi Saalasti kertookin lähteneensä mentoriksi: “Itselle pienellä vaivalla voi auttaa toisia saamaan tärkeitä ahaa-elämyksiä.”

mentorointiohjelma apunasi

Mentorointiohjelmaan hakeminen voi kuitenkin mietityttää, jos se ei ole millään muotoa tuttu konsepti. Äkkinäisesti katsottunahan ohjelma näyttää siltä, että joutuu täysin ventovieraalle avautumaan omista haaveistaan, mietteistään tai ongelmistaan. Asioista, jotka moni pitää mieluusti sisällään. Aktoriksi hakenut viidennellä vuosikurssilla opiskeleva Suvi Pohjala pitää kuitenkin ohjelmaa vaivan arvoisena: “Kokemus mentoroinnista on ollut tähän mennessä erittäin positiivinen”, hän kertoo, ”Olemme sukeltaneet syvälle henkilökohtaisiinkin teemoihin, mikä ei ole aina ollut niin helppoa, mutta lopulta oivallukset ja itsensä ymmärtäminen on ollut pienen epämukavuuden arvoista.”

Mentori

sopivan

Toinen asia, mikä monia mietityttää ennen hakemuksen jättämistä, voi olla oma aika ja se, miten saada se riittämään kaiken muun arkikiireen keskellä. Mentorointiohjelmaan ei kuitenkaan tarvitse käyttää tuhottomasti aikaa, minkä on huomannut myös toisen vuoden boomari Aapo Haataja: “Oman mentorini kanssa olen tavannut noin kerran kuussa ja tapaaminen on yleensä kestänyt 1–2 tuntia. Tapaamisten määrää ja kestoa voi suunnitella mentorin kanssa omiin tarpeisiin sopivaksi”, Aapo tarkentaa.

Myöskin hakuprosessi on tehty helpoksi. Siitä kertoo se, että kaikki haastateltavat, mentorit sekä mentoroitavat, ylistävät hakuprosessin vaivattomuutta. “Hakuprosessiin kuului oman hakemuskirjeen kirjoittaminen, minkä jälkeen pääsin tutustumaan mentoreiden itsekirjoittamiin esittelyihin”, Suvi kertoo, “Hakuprosessin takia ei kannata jättää mentorointiprojektia välistä!”

Mentorointiohjelma onkin ollut aktoreille antoisa kokemus. Esimerkiksi Suvi on saanut ohjelmasta irti merkittävästi enemmän, kuin mitä alunperin toivoi. Hän haki aktoriksi saadakseen selvyyttä ajatuksistaan tulevasta työelämästä. Tämän lisäksi hän on päässyt luomaan uutta ihmissuhdetta toisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen kanssa. “On ollut myös aivan ihanaa tutustua Antti Poikolaisen kaltaiseen tyyppiin, meillä on ollut aina superhauskaa yhteisissä tapaamisissa!” Suvi toteaa, “On hauskaa myös samalla tutustua uuteen ihmiseen, jonka kanssa tiet eivät olisi muuten välttämättä kohdanneet.”

Myös Aapo suosittelee mentorointiprojektia vahvasti: “Ajattelin ulkopuolisen sparrauksen olevan erinomainen tapa kehittää omaa ajattelua sekä kirkastaa ajatusta omista tavoitteista. Mentorin kanssa käytyjen keskustelujen kautta oma ajatusmaailma kehittyy ja avartuu, tarjoten uusia näkökulmia sekä ajatuksia.”

henkilö

pallotteluseinäksi

Sini Saalasti Mentori

on

ulkopuolinen, mutta silti luottamuksellinen

osaamis- ja uraliitännäisiin kysymyksiin.

Aapo myös lisää, ettei mentorointi ole pelkästään keskustelua tai terapian kaltaista jutustelua: “Projektista voi luoda mentorin kanssa omanlaisensa ja keskustelujen yhteyteen voi liittää esimerkiksi ajatusharjoituksia tai muita tehtäviä.” Ohjelmaan voi siis huoletta osallistua vaikkei kokisikaan omien ajatusten sanoittamisen olevan omien vahvuuksien joukossa.

Elämä on arvaamatonta ja voi joskus heittää kohti vaikka minkälaista kierrepalloa. Sitäkin varten mentorointiohjelma on luotu. Kaikennäköinen epävarmuus voi stressata ja painaa mieltä niinkin pahasti, että se näkyy jo arkielämässä haitallisesti. Edes mentorit itse eivät ole kaikkitietäviä visionäärejä. He kuitenkin auttavat parhaansa mukaan. “Muistan itse kuinka monimutkaiselta, ajoittain saavuttamattomalta kaupallinen ura vaikutti. On mahtavaa päästä selkeyttämään siihen liittyviä lainalaisuuksia, saaden itsekin kertausta”, Poikolainen toteaa.

Aktoriksi voi hakea kuka vain vuosikurssiin katsomatta. Tärkeinä on, että opiskelija näkee mentoroinnin hyödyn tämänhetkisessä tilanteessaan ja kokee pystyvänsä antamaan aikaansa ja mielenkiintoaan

Parhammillaan mentoroinnista voi saada uusia ideoita ja oivalluksia itsestään sekä oman uran suuntaamisesta. Lisäksi mentorointi laajentaa verkostoa, niin mentoreilla kuin aktoreillakin. Kuka tietää, ehkä mentorointiohjelma tarjoaa tulevaisuudessa joillekin linkin, joka edistää työelämässä seuraavalle tasolle.

Jos siis tunnet olevasi Robin, joka kaipaa Batmania, Luke Skywalker, joka etsii Yodaa tai ehkäpä Platon, joka tarvitsee oman Sokrateen, voi mentorointiprojekti olla juuri sinua varten!

TAMPERE ENTREPRENEURSHIP SOCIETY - MIKÄ, MITÄ JA KENELLE?

TAMPERE ENTREPRENEURSHIP SOCIETY - MIKÄ, MITÄ JA KENELLE?

TEKSTI Ciia Korkeamäki

KUVAT Aada Sainio, Ciia Korkeamäki & Tampere Entrepreneurship Society

Kiinnostaako yrittäjyys ja itsensä kehittäminen? Tampere Entrepreneurship Society tarjoaa korkeakouluopiskelijoille startup-henkisiä tapahtumia ja verkostoitumismahdollisuuksia. Entrepreneurship Societyn toiminnasta vastaa viisihenkinen hallitus, johon kuuluvat myös boomarit Aamos Heikkilä, Henrik Porvari ja Niko Kettunen. He kertovat VapaaBoomarin haastattelussa tarkemmin yhteisön tarkoituksesta, toiminnasta ja siitä, mitä hyötyjä toiminta voi antaa opiskelijoille. Tutustutaan yhteisöön ja sen toimintaan hieman paremmin, niin voit miettiä, olisiko Tampere Entrepreneurship Societyn tapahtumat sinun syksysi To Do -listalla.

Mistä Tampere Entrepreneurship Societyn toiminnassa on kyse?

Entrepreneurship Societyn tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta ja kiinnostusta yrittäjyyttä sekä kasvuyrittäjyyttä kohtaan. Toiminta tarjoaa opiskelijoille useita mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen erilaisten workshoppien ja tapahtumien, kuten puhuja- ja Hackathon-tapahtumien, muodossa. Yhteisö tarjoaa jäsenilleen myös ilmaisia toimistotiloja yritysideoiden työstöön. Tiloista löytyy työkalut muun muassa podcastien ja videoiden tekemiseen. Myös apua yrityksen ideointiin ja jatkojalostukseen on reilusti saatavilla. Aamoksen sanoja lainaten: ”Me ei tiedetä kaikkea, mutta tiedetään ketkä tietää ja kenen puoleen ohjata.”

Toiminnan parista on mahdollista löytää muita yrittäjähenkisiä ja kasvuyrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita. Yhteisön parissa on mahdollisuus verkostoitua ja tämä avaa ovet moneen, aina työllistymismahdollisuuksista oman yrityksen kehittämiseen. ”Verkostoituminen on todella tehokasta ja saa myös kansainvälistä kosketuspintaa. Muilta yrittäjähenkisiltä oppiminen on tosi hyödyllistä etenkin yrittämisen alkuvaiheessa ja muilta oppii paljon”, Henrik lisää.

Entrepreneurship Society toimii aivan Tampereen startup ekosysteemin sydämessä, Linnan takana sijaitsevassa rakennuksessa nimeltä Platform 6. Platform 6 toimii Tampereen startup-talona ja talossa toimii useita startup-yrityksiä, aina pienemmistä startupeista jo kasvaviin tulevaisuuden lupauksiin. Ilmapiiri talossa on inspiroiva ja Aamoksen mukaan: ”talossa jokainen on sellainen, joka haluaa auttaa ihmisiä yrittäjyyteen ja itsensä kehittämiseen.”

Useiden talossa toimivien startupien myötä talosta voi myös löytää työllistymismahdollisuuksia. Aamos kertoi itse löytäneensä viimeisemmän kesätyöpaikkansa eräästä talossa toimivasta startupista kahvinhakureissullaan.

Hackathon on ideakilpailu, jossa yritykset tuovat osallistujille jonkin liiketoiminnallisen haasteen. Hackathon-tapahtumissa työskennellään usein yhdessä tiimin kanssa ja tiimit koostuvat eri alan opiskelijoista, mikä tuo esiin erilaisia näkökulmia ratkaisun keksimiseksi.

Matalalla kynnyksellä mukaan – tarjolla uusia tuttavuuksia ja oppeja

Vaikka Entrepreneurship Societyn toiminta pyörii paljon yrittäjyyden ympärillä, tapahtumat ovat kaikille opiskelijoille suunnattuja eikä kiinnostusta yrittäjyyteen tarvitse etukäteen olla. Aamoksen mukaan moni voi tajuta vasta myöhemmin, että yrittäjyys voisi olla vaihtoehto myös itselle. Yhteisö on avoin kaikille opiskelijoille ja etuna toiminnassa on se, että voi tutustua henkilöihin, jotka opiskelevat täysin eri alaa ja omaavat täysin erilaisia taitoja kuin itse. Jäsenten monipuolisuus auttaa hahmottamaan omaa osaamista ja omia vahvuuksia konkreettisesti.

Aamos ja Henrik ovat luoneet Entrepreneurship Societyn toiminnan parissa useita kontakteja ja myös päässeet toteuttamaan erilaisia projekteja, joista saatu oppi on ollut valtava. He päätyivät hieman eri reittejä mukaan toimintaan, mutta molemmille yhteisö on opettanut sellaisia taitoja, joita eivät välttämättä muualta olisi saaneet.

Yrittäjähenkistä Aamosta kiehtoi toiminnassa mahdollisuus luoda kontakteja yrittäjämaailmaan ja muihin yrittäjähenkisiin ihmisiin. Käytyään muutamassa Entrepreneurship Societyn tapahtumassa, hän päätyi mukaan toimintaan ja toimii tällä hetkellä yhteisön puheenjohtajana. Henrik sen sijaan oli kiinnostunut startup-yrittäjyydestä ja Aamoksen vinkin avulla näki toiminnassa kiinnostavan mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan. Henrik toimii yhteisön varainhallinnon ja markkinoinnin parissa. Entrepreneurship Societyn kolmas boomari, Niko Kettunen, toimii yhteistyövastaavan roolissa.

”Toivottua osaamista yhteisön parissa on todellakin saanut kehittää”, sanovat Aamos ja Henrik, jotka kolmen muun henkilön kanssa järjestivät keväällä Nokia Areenalle huipentuneen BRIDG3 hackathon -innovaatiokilpailun. Kilpailuun haasteensa toivat muun muassa Yle, Valmet ja Tampereen kaupunki.

”Tampere ES:n mahdollisuuksien kautta on itsekin oivaltanut markkinoinnin opintojen merkityksen. Arvostan etenkin kansainvälistä startup-henkeä, jossa pääsee heittäytymään huikeisiin projekteihin yhdessä. Hauskinta on ymmärtää, että sopivalla hulluudella olet yhtäkkiä järjestämässä neljällä hengellä Nokia Areenan kokoista tapahtumaa vain parissa kuukaudessa”, kertoo Niko yhteisöstä.

”Tampere Entrepreneurship Societyn toiminta, niin osallistujan kuin järjestäjänkin roolissa, on oiva mahdollisuus kehittää omia taitoja ja osaamistaan turvallisessa ympäristössä. Taitoja, joita myös tulevaisuuden työelämässä työnantajatkin arvostavat”, kiteyttävät Aamos ja Henrik.

Lisää Entrepreneurship Societyn toiminnasta voit seurata sosiaalisessa mediassa:

Telegram & Instagram @tamperees

Syksyllä tapahtuvaa: UNFOLD 3.0

UNFOLD 3.0 -Ratkotaan yhdessä yhteiskunnan haasteita! Haasteet liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, tasa-arvoon, eettiseen yrittämiseen, teknologisen kuilun ylittämiseen sukupolvien välillä sekä Suomen asuinalueiden epätasa-arvoisuuden vähentämiseen, jotta kaikilla olisi yhtenevät mahdollisuudet. Sinun ei tarvitse tietää aiheesta mitään ennakkoon, sillä joka haasteelle esitetään konteksti. Tapahtuma on matalan kynnyksen tilaisuus pohdiskella ja kehittää ratkaisuja haasteisiin. Voittajatiimi palkitaan 500 eurolla. Liity mukaan luomaan parempaa tulevaisuutta!

Kuvassa (oikealta) Niko Kettunen, Aamos Heikkilä ja Henrik Porvari

Hartwallilla pannaan hyvä kiertämään

Suomalaisten suosikkijuomat valmistetaan Lahdessa hiilineutraalisti. Kiitos siitä kuuluu paikalliselle kiertotaloudelle – ja itse asiassa oluelle.

Kesän alussa alkoi tapahtua. Hartwallin Lahden tehtaan yhteydessä toimiva biokaasulaitos alkoi tuottaa lämpöenergiaa hiilineutraalisti. ”Haluamme osallistua taisteluun ilmaston lämpenemistä vastaan”, sanoo Hartwallin kehityspäällikkö Mika Mäkelä.

Hiilineutraalius tarkoittaa käytännössä sitä, ettei energiantuotannosta aiheudu hiilidioksidipäästöjä. Hartwallin tehtaalla käytetty sähkö on ollut jo vuosien ajan kokonaan vihreää eli peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Jatkossa biokaasulaitos myös lämpiää hiilineutraalisti. “Minkäänlaista kompensointia ei tarvita, kun toiminta on itsessään päästötöntä.”

Lahti Energian kanssa yhteistyönä rakennetussa innovatiivisessa ratkaisussa hyödynnettiin olemassa olevaa laitteistoa, mikä oli sekä vastuullista että taloudellisesti järkevää. ”Mutta esimerkiksi biokaasureaktorit piti rakentaa tyhjästä”, Mäkelä avaa vaiherikasta matkaa.

Edelläkävijyys kannattaa

Biokaasulaitos synnyttää energiaa ohrapohjaisesta mäskistä, jota jää yli oluen panemisesta, ja sitä meillä on samalla tontilla tarjolla tonneittain. Mäkelä kertoo, että kaasun muodostaminen mäskistä on hidas prosessi. Ensin mäski laitetaan reaktoreihin ja sitten odotellaan kuukauden päivät, että bakteerikanta alkaa hajottaa sitä. ”Kyseessä on mätänemisprosessi, jonka tuloksena syntyy metaania. Metaani on polttokelpoinen kaasu, josta sitten saadaan energiaa.”

Biokaasulaitoksen rakentaminen oli mittava investointi, mutta Mäkelä uskoo sen koituvan pitkällä tähtäimellä säästöksi. Tärkeintä projektissa on kuitenkin se, että energiantuotanto on ympäristön kannalta kestävää.

Paikallinen kiertotalous toimii

Energiantuotannosta ylijäävä osa hyödynnetään myös. Sillä lannoitetaan paikallisia ohrapeltoja. ”On hienoa, että se osa mäskistä, jota ei pystytä käyttämään oluen valmistukseen tai biokaasun tuotantoon, päätyy pelloille lannoitteeksi. Kiertotalous toimii sataprosenttisesti.” Kahdeksan kilometrin päässä Hartwallin tehtaasta sijaitsevalla Yli-Mäkelän tilalla kasvavaa mallasohraa käytetään oluidemme raaka-aineena. Pellolta ohra kulkeutuu mallastuksen jälkeen taas Hartwallin panimolle, jossa kiertokulku alkaa uudestaan: oluen panemisesta ylijäänyt mäski tuottaa lämpöenergiaa biokaasulaitoksessa ja niin edelleen.

Hartwallin ratkaisu ei ole maailmalla ainoa laatuaan, mutta vielä melkoisen harvinainen. ”Biokaasulaitoksia on aiemmin ollut lähinnä maatiloilla, mutta niitä voisi hyödyntää paljon laajemminkin teollisuudessa”, vinkkaa Mäkelä.

TEKSTI Lilja Kangassalo

BOOMAREIDEN ERILAISET KESÄLOMAT

Kesästä on vierähtänyt jo tovi, joten näin syksyn viileinä päivinä on mukava palata muistelemaan kesän lämpöä. Monet meistä varmasti kaipaavatkin jo kesää, joten tuodaanpa kesä hetkeksi meille takaisin boomareiden kesälomakertomusten ja kuvien kautta.

Tapahtumarikas kesäloma

Netta, 3. vsk

Netan kesä on lyhyesti kuvailtuna ollut rento ja virkistävä. ”Tänä kesänä en mennyt ollenkaan töihin, vaan tarkoituksenmukaisesti lomailin”, Netta kertoo. Hän on kotoisin Kuopiosta, missä on viettänyt kesällä suurimman osan ajastaan, mutta on toisinaan reissailut muualla Suomen sisällä ja kesän alussa myös matkusti Espanjaan.

Matkustelun lisäksi Netta on viettänyt paljon aikaa ystäviensä ja koiransa Uolevin kanssa erilaisten aktiviteettien parissa. Hän kertoo suorittaneensa bucket list -haastetta ystäviensä kanssa, mihin on kuulunut muun muassa veneilyä uusiin paikkoihin ja suppailua koiran kanssa. ”Kesän paras muisto on ehdottomasti mökkijuhannus keskellä ei mitään”, Netta kertoo.

Kesällä Netta on päässyt myös juhlimaan poikkeuksellisen paljon. ”On päässyt juhlimaan ihania asioita, kuten kummilapsen nimiäisiä, kaverin valmistujaisia, synttäreitä ja häitäkin”, Netta kertoo. Netta on nauttinut kesästä täysillä ja saanut ihania muistoja. ”Kerrankin on rentoutunut fiilis ja on ihanaa palata takaisin Tampereelle aloittamaan syksyn arki”, Netta sanoo lopuksi.

Netan kesäbiisi: Karri Koira – Ne kutsuu mua koiraks

Kesä täynnä työntekoa

Roope, 4. vsk

Roopen kesälomaan on kuulunut paljon työntekoa: ”Olen ollut kesällä töissä viinapullottamossa Anoralla. Röiukkokesä kuvailee tätä kesää hyvin.” Roope on kyseisessä paikassa ollut aiemminkin, joten se toimi hyvänä varasuunnitelmana, kun oman alan työpaikkoja ei tärpännyt tälle kesälle. ”Opintojen näkökulmasta täällä on kuitenkin päässyt näkemään mielenkiintoisia asioita laskiksen ja johtamisen näkökulmasta”, Roope kuvailee. Työssä on törmännyt muun muassa scorecard-systeemiin ja kaizen-periaatteeseen.

Aamuvuorojen jälkeen Roopen suosikki kesäaktiviteetti on ollut 1,5h päiväunet. Töiden lisäksi Roope on kuitenkin päässyt viettämään aikaa ystäviensä kanssa kotipaikkakunnallaan Lohjalla. ”Juhannuksen vietin ystävän luona hyvällä porukalla muun muassa mökkiolympialaisten merkeissä”, Roope kertoo. Loppukesästä Roope myös matkustaa meren toiselle puolelle Ruotsiin.

Syksystä Roope on innoissaan, sillä hän toimii tämän vuoden tutorina ja pääsee viettämään uudestaan smurffiviikkoja. ”Onneksi ei tarvitse pelätä lockdowneja, kuten omana smurffivuonna”, Roope kertoo.

Roopen kesäbiisi: Ydinperhe – Aamulla töihin, illalla himaan

Kesä yhtä elokuvaa

Reetta, 3. vsk

Reetan kesään on mahtunut niin työskentelyä kuin ikimuistoisia hetkiä ystäviensä kanssa. Kesän arki on mennyt työskennellessä HR-assistenttina Eezyllä, missä Reetta on viihtynyt hyvin. ”Työ on ollut monipuolista aina työhaastatteluista TES-tulkintoihin”, hän kuvailee. Töissä hän on tutustunut mukaviin työkavereihin, joiden kanssa jutustellessa usein venähtää ruokatauot.

Vapaa-aikana Reetta on suurimmaksi osaksi viettänyt aikaa Tampereella opiskelukavereidensa kanssa. ”Voisin jopa sanoa viettäneeni enemmän aikaa kavereiden seurassa kuin yksin”, Reetta toteaa. Mieleenpainuvin kesämuisto Reetalle oli juhannus: ”Lähdettiin spontaanisti Tahkolle festareille ja nukuttiin yö auton takakontissa.” Kesäksi Reetta otti itselleen haasteen valita jäätelöaltaalta aina jokin uuden maun ja tehdä siitä arvostelun Instagramiin. ”Se on ollut mieltä ja makuaistia avartavaa!” hän naurahtaa.

Reetalle kesä on ollut sanoinkuvailematon, mutta palaa mielellään kouluarkeen: ”Mieli on odottavainen ja optimistinen – tästä tulee hyvä vuosi!” Reetta toteaa lopuksi.

Reetan kesäbiisi: Karri Koira – Istun sun kyytiin

Matkustelua ja hyvää musiikkia

Lauri, 3.vsk

Laurin kesä alkoi töissä Olkiluodon ydinvoimalassa kotipaikkakunnallaan Eurajoella. ”Viihdyin tosi hyvin kyseisessä työssä ja päivittäin pääsi tekemään mielenkiintoisia juttuja, joita ei muissa ympäristöissä kohtaisi”, Lauri kertoo. Työt alkoivat jo vappuviikoilla ja kesäkuusta eteenpäin Lauri on lomaillut.

Laurin kesälomaan on mahtunut niin matkustelua kuin hyvää musiikkia: ”Kesän parhaat muistot ovat roadtrip Ruotsin läpi ja Coldplayn konsertti Göteborgissa.” Suomen sisällä Lauri on matkustellut muun muassa Pietarsaaressa, Turussa sekä Joensuussa. Kesäpäiviä hän on viettänyt niin perheen kuin ystävien kanssa. ”Suosikkiaktiviteetti tänä kesänä on ollut monet uimareissut Tampereella ja sen ulkopuolella”, kertoo Lauri.

Kesä on ollut Laurille rentouttava ja uuteen lukuvuoteen hän suuntaa hyvillä fiiliksillä: ”Kiva nähdä taas opiskelukavereita ja päästä opiskelijan säännöllisen epäsäännölliseen rytmiin.”

Laurin kesäbiisi: Noel Gallagher’s High Flying Birds – If I had a gun...

KUVAT Netta Soininen, Roope Levola, Reetta Kaarakainen, Lauri Laihonen

Suuntaa urakan edetessä välillä viihteelle

Tasapaino arjessa lisää laatua niin elämässä kuin opiskelussa. Meiltä löydät pieniä irtiottoja sekä totaalista nollausta. Menestystä opinnoissa ja rentouttavia reissuja.

VB TESTAA

RESEPTIT

Koska opintolainan tipahtamisesta tilille on jo hieman aikaa ja suurimmalle osalle alkaa valjeta, ettei Woltista voikaan tilata joka päivä ruokaa, päätimme VapaaBoomarin toimituksen kesken testata hyväksi koettuja reseptejä ja muita vaihtoehtoisia keinoja pysyä ravittuna.

TOMAATTI-MOZZARELLA PASTA

Tämä helppo ja nopea pasta vie kielen mennessään ja on myöhäisten opiskeluiltojen pelastus. Kukapa ei tykkäisi sulaneesta juustosta ja aromikkaasta basilikasta.

- Rasia tai pari minitomaatteja

- Mozzarellapallo tai pari

- Mitä vaan pastaa sattuu kaapista löytymään, itseltäni löytyy yleensä penneä, joka sopii esteettisesti tähän annokseen

- Basilikaa (säästövinkki: Osta basilika, jonka voi istuttaa käytön jälkeen, niin saat kuukauden välein ilmaista basilikaa!)

- Valkosipulia

- Oliiviöljyä (Tiukan paikan tullessa, mikä tahansa ruokaöljy kelpaa)

- Suolaa

- Pippuria

VB arvostelut

Lilja:

Hanna:

Sara:

Rasmus:

Ciia:

Paloittele tomaatit ja mozzarella. Laita ne kulhoon ja kaada päälle oliiviöljy, mausteet ja valkosipuli. Anna maustua sillä välin, kun keität pastan. Kun pasta on valmis, niin heitä tomaatti-mozzarella seos pastan sekaan ja työnnä tuore basilika mukaan.

NUUDELI-HERKKUSIENI WOKKI

Tämä halpa ja semi terveellinen ruoka on mealpreppaajien unelma. Lähes kaikkia aineksia tähän ruokaan voi säilyttää valmiiksi jääkaapissa tai pakastimessa, joten tämä on myös loistava valmistautumisruoka kuukauden loppupäiville ennen kuin Kelan tuet tipahtaa tilille.

- Tuoreita tai säilykeherkkusieniä

- Valkosipulia

- Suolapähkinöitä (tai hyvin maustettua kanaa/soijasuikaleita)

- Öljyä

- Inkivääriä (itse käytän semmoista mikä on purkissa ja kestää jonkun vuoden ja maksaa pari euroa, ihan paras keksintö)

- Pakaste wokkivihanneksia ja sinne sekaan voi heittää porkkanat ynnä muut vihannekset, mitkä ovat nahistuneena jääkaapin perällä

- Vettä

- Makeaa chilikastiketta tarjoiluun

TEKSTI Lotta Tolvanen, Lilja Kangassalo, Hanna Nykopp

KUVAT Lotta Tolvanen, Lilja Kangassalo, Hanna Nykopp

Paloittele herkkusienet sopiviksi paloiksi ja kuumenna rypsiöljy pannulla. Heitä sekaan herkkusienet, valkosipuli ja inkivääri. Lisää wokkivihannekset ja mausteita oman maun mukaan. Sillä välin voit jo keittää nuudelit ja kun wokkivihannekset ovat pehmentyneet, voit heittää nuudelit sekaan. Valmiiseen wokkiin lisää suolapähkinät ja/tai vapaavalinteisesti valmiiksi paistetut kana- tai soijasuikaleet. Makea chilikastike sopii ruuan kanssa loistavasti, mutta älä jookos kookos käytä ketsuppia.

UUNIFETAPASTA

Uunifetapasta on kuin lämmin hali ruoan muodossa. Se sopii täydellisesti hetkiin, kun kaipaa jotain helppoa, mutta herkullista. Kouluhuolet tuntuvat hetken kaukaisilta ajatuksilta, kun maistaa tuon fetan, tomaatin ja valkosipulin taivaallisen yhdistelmän.

- Fetajuustopaketti

- Paketti miniluumutomaatteja

- Noin puolikas pussi jotain pastalaatua (Suositus: penne)

- Muutama valkosipulinkynsi

- Oman maun mukaan chiliä

- Pippuria (paljon)

- Mukaan sopii myös mm. basilika- ja oreganomauste

- Oliiviöljyä (paljon)

Aloita laittamalla uuni 200 asteeseen ja pastavesi kiehumaan. Kaada uunivuoan pohjalle hieman oliiviöljyä. Asettele sitten vuokaan feta ja tomaatit. Lisää oliiviöljyä. Pilko valkosipulinkynnet ja kaada ne vuokaan. Lisää mausteet. Lisää vielä oliiviöljyä ennen uuniin laittamista. Pidä uunissa noin 15-20 minuuttia. Kiehauta pastat ja sekoita ne uunivuokaan. Voilà! Ruoka on valmista.

Toimitus suosittelee: Lisää mukaan kanaa tai soijasuikaleita, jotta ateriaan saa ekstraproteiinia mukaan.

HELPPO TONNIKALAPASTA UUNISSA

- 1-3prk tonnikalaa

- 500g paseerattua tomaattia

- Sipulia ja valkosipulia

- Suolaa ja pippuria

- Valkosipulimaustetta ja kuivattua basilikaa

- 400-500g pastaa (halvin makaroni

oikein hyvä)

- 2dl kermaa

- Juustoraastetta

VB arvostelut

Lilja:

Hanna:

Sara:

Rasmus:

Ciia:

VB arvostelut

Lilja:

Hanna:

Sara:

Rasmus:

Ciia:

Pilko ja kuullota sipulit. Lisää valutetut tonnikalat ja mausta. Lisää paseerattu tomaatti, täytä sama purkki puoleen väliin vettä ja lisää vedet kastikkeeseen. Anna kastikkeen porista hetki. Lisää kuiva pasta, tonnikalakastike ja kerma uunivuokaan ja sekoita hyvin. Lisää lopuksi juustoraaste pinnalle ja paista uunissa alatasossa 175 asteessa 45 minuuttia. Tarjoile sellaisenaan tai ketsupin tai srirachan kanssa!

VB arvostelut

Hanna:

Sara:

Rasmus:

Lotta:

testaa vaihtoehtoiset tavat saada ravintoa, kun ei huvita tehdä itse ruokaa

Kätevimmät tavat saada halpaa ruokaa ilman kokkaamista (jos ei ha lua syödä pelkästään roiskeläppäpitsaa, pinaattilettuja tai euron ham purilaisia) on ehdottomasti koululla syöminen. Peruskoulun jättämät traumat kouluruuasta kaikkosivat, kun astui yliopistoon ja yhtäkkiä ruokavaihtoehtoja olikin saatavilla ihan järjetön määrä. Joka päivä jos tain yliopiston ravintolasta löytyy toinen toistaan parempia luomuksia, jotka auttavat pitämään vatsan täynnä ja Matin pois kukkarosta.

Toinen kätevä tapa saada halpaa tai jopa ilmaista ruokaa on osallistua kaikkiin mahdollisiin asiatapahtumiin. Yleensä jokaisessa asiatapahtumassa on vähintään naposteltavaa pieneen nälkään, mutta useissa tapauksissa ne voivat yllättää ja pieni naposteltava paljastuukin kokonaiseksi ateriaksi. Toki moni voi todeta, että rankan opiskelupäivän päätteeksi on tullut asiatapahtumassa syötyä Haribokarkkeja ja sipsiä ihan aterian edestä. Myös ainejärjestötoiminnasta tulee saatua milloin ilmaista pitsaa ja milloin vissyä, joten ainejärjestötoimintakin kannattaa!