Issuu

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

Maria Frigård Toimittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

2 Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana Vuosi 2018 alkaa olemaan paketissa ja nyt käsissäsi vasta onkin tuhti paketti, sillä tässä numerossa on ennätysmäärä sivuja! Lehdessä on paljon erilaista ja mielenkiintoista asiaa, josta voit nauttia pitkään. Rauhallista Joulua ja hyvää uutta vuotta, toivottaa VT-Sanomien väki.

Sisältö Tuotepajan esittely 4 INKA - hanke 10 SoKu Honkajoki 12 SPR ruokajako 13 Luontokuvausta 16 Kuulumisia Karviasta 18 Sovari 2018 tulokset 20 Kunnanjohtajat 22 Työllistymistä edistävä kuntoutus 26 Tarotilla 28 Itsenäisyyden Juhlaa 30 Pajalla Tapahtuu 34 3

Tuotepajan esittely Work It -tuotepajalla tehdään alihankintatöitä yrityksille ja Valtti-työpajan omia tuotteita myyntiin. Työssä tekijät pääsevät kehittämään jo olemassa olevia taitoja sekä oppimaan uutta. Valoisat ja viihtyisät työtilat sekä asianmukaiset koneet ja laitteet tarjoavat erinomaiset puitteet työskentelylle. Työvalmentajat Maria Kekki ja Tarja Vikberg ohjaavat ja opastavat, joten apua saa aina tarvittaessa. Tuotepajan puoti on näyteikkuna Valtin toimintaan. Puodista löytyy työpajalla käsintehtyjä, laadukkaita lahja- ja sisustustavaroita, tekstiilituotteita ja paljon muuta. Tervetuloa tutustumaan!

Alihankintatyöt Työvalmentaja Maria Kekki on tullut Valttiin vuonna 2010. Sitä ennen hän on toiminut mm. ompelimoalan yrittäjänä. Valtissa tehdään yritysten kanssa yhteistyötä, ja oma kokemustausta on helpottanut tätä asiaa. Yritysyhteistyö on työpajalle arvokas lisä alihankintatöiden kautta. Näin voidaan harjoitella aitoa työtekemistä ja pystytään mittaamaan työkuntoa esimerkiksi henkilöille, joilla on mm. eläkeselvittely meneillään. Työt antavat mahdollisuuden oppia eri asioita; työssä tekijät pääsevät harjoittelemaan eri työtehtäviä ja työstämään erilaisia materiaaleja, joita ei usein muuten tule eteen. Yritysyhteistyöstä löytyy myös se hyötynäkökulma, että se on mahdollistanut harjoittelupaikat ja myös työpaikkoja näihin yrityksiin.

Yritykset ovat aiemmin teettäneet ulkomailla niitä töitä, mitä nyt tehdään tuotepajalla. Pajan tarjoaman alihankintapalvelun kautta töitä on saatu takaisin Suomeen, mikä on merkittävä asia. Koko ajan etsitään lisää yhteistyökumppaneita ja uusille kuvioille ollaan avoimia eli maailmalla kuljetaan silmät ja korvat avoimina. Yhteistyökumppaneina on yrityksiä, jotka tarjoavat lyhytaikaisia projekteja ja sitten on yrityksiä, jotka ovat työpajan arjessa mukana koko ajan. Valttilaiset saavat olla ylpeitä, että voimme palvella yrityksiä myös tilanteissa, joissa apua ei saa muualta. Kyseessä voi olla erikoislaatuinen työ tai pienet valmistusmäärät. Eli toinen yritys ei ota työtä tehtäväksi. Avoimuutta ja joustavuutta löytyy tässäkin asiassa. Pääasia on, että asiat saadaan onnistumaan. Tällä hetkellä suurin ja työllistävin yhteistyökumppani on Eumer Finland Oy. Se on työllistänyt pajan väkeä jo vuosia ja yhteistyö jatkuu. Eumer on johtavia kalastustoimijoita Suomessa. Se tunnetaan innovatiivisena yrityksenä ja siitä kertoo mm. Spintube-heittoperhojen kansainvälinen menestys. Perhojen sitominen on pajamme erikoisuus, ja siinä on samalla jouduttu opettelemaan kaikkia kalastuksen saloja. Valtissa tehdään paitsi perhojen valmistusta myös perhosidontamateriaalin pakkausta. Eumer on kasvanut kansainväliseksi liiketoiminnaksi. On aina ilo olla osana isompaa kokonaisuutta. Projektiluonteisista töistä on esimerkkinä sorapussien ompelu satakuntalaiselle yritykselle. Tilaus oli ehdollinen eli sorapussit oli saatava valmiiksi seitsemässä arkipäivässä. Näitä soralla täytettyjä säkkejä käytettiin liukuhihnastojen testaamiseen (posti, jakelukeskukset, leipomot). Liukuhihnastoja viedään paitsi Suomeen myös muihin Pohjoismaihin ja jopa Yhdysvaltoihin. Mainittakoon myös erikoistuotteiden valmistus, kuten terveystyynynpäällisiä ja petauspatjan suojuksia ommellaan, hierojille valmistetaan hygieniakankaasta vaahtomuovitäytteisiä kasvoaukonsuojuksia (eivät ole kertakäyttöisiä). Neuvotteluja käydään koko ajan alihankintatöistä, ja mielellään otetaan yhteydenottoja vastaan. Yhteistyö on ollut hedelmällistä ja palkitsevaa puolin ja toisin. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä; eli Valtissa tehdään hyvää työn laatua ja toimitukset valmistuvat ajallaan. Valttilaisista löytyy vankkaa osaamista ja ylpeyttä hyvin tehdystä työstä.

Pajan omat tuotteet Työvalmentaja Tarja Vikberg haki mukaan Valtti-projektiin vuonna 2005, kun sitä käynnisteltiin Kankaanpäässä. Paikkakunnalla oli laitettu vireille aikuisille ja nuorille suunnattu työpajan kehittämishanke. Hain ja sain paikan onnekseni. Ensimmäiset kolme hankevuotta me työntekijät olimme siis projektityöntekijöitä. Kehittelimme ja käynnistelimme uutta työpajatyyppistä toimintaa, halusimme tehdä siitä jotain pysyvää toimintaa seutukunnalle. Hankimme laitteita, materiaaleja, loimme verkostoja, haastattelimme tulevia asiakkaita sekä käynnistimme työpajatoiminnan, joka aluksi koostui pelkästään puu- ja tekstiiliosastosta. Kävimme työn ohessa työvalmentajakoulutuksen vuonna 2006 ja muutaman vuoden kuluttua suoritimme myös ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot. Ennen Valttia työskentelin mm. Parkanon perusturvassa kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana. Työni oli tuolloin määräaikainen ja nähdessäni avoimen työpaikkailmoituksen Kankaanpäässä sain kimmokkeen hakeutua mukaan Valtti-projektiin. Pääsin mukaan hyvään remmiin, tekemään merkityksellistä työtä ihmisten parissa. Se on edelleenkin työni rikkaus. Arvostan aitoutta ja luonnollisuutta sekä ihmisissä että kaikessa muussakin. Monipuolinen käsillä tekeminen, tuoteideoiden suunnittelu, kaikenlaisen tekemisen jakaminen ja vuorovaikutus, uuden oppiminen sekä monet muut seikat ovat minusta kiinnostavia ja palkitsevia juttuja arjessa. Näitä asioita kohtaan myös työssäni päivittäin.

Pajan ideasta Tuotepajalla haluamme tarjota mahdollisimman monipuolisen kattauksen erilaisia tehtäviä ja työvaiheita, joita jokainen halukas voi lähteä opettelemaan ja kokeilemaan. Oma mielenkiinto ja tahtotila auttavat tehtävissä eteenpäin. Emme edellytä mitään pohjakoulutusta tai aikaisempaa osaamista, vaan jokainen voi lähteä turvallisesti harjoittelemaan ja etsimään itsestään omia taitoja ja vahvuuksiaan. Vain etsimällä voi löytää perille, sanotaan. Pajalla voi vaikka löytää sen itseään kiinnostavan suunnan, johon tarttua. Saadaksemme moninaiset työvaiheet rullaamaan, välillä melko hektiselläkin tuotepajallamme, olemme suunnitelleet tehtäviä, joihin mahdollisimman moni voi lähteä helposti mukaan ja kehittää osaamistaan aina pala kerrallaan, omien voimavarojen mukaan. Tästä johtuen emme niinkään pysty tarjoamaan uniikkeja ja räätälöityjä työtehtäviä tuotepajan arjessa, vaan keskitymme pikemminkin koko tuotepajan yhteisöllisyyttä tukevaan tiimityöskentelyyn.

Työvaiheet jakaantuvat useampiin osiin, joissa sitten jokaisen panos on yhtä arvokas, tuotteen valmistumisen kaikissa eri vaiheissaan. Näin tehtäviä tarjoutuu mahdollisimman monille käsille ja myös tähän tekemisen meininkiin on helppo tarttua eli lähteä puhaltamaan yhteiseen hiileen. Harjoittelun ja toistojen kautta voi löytää itsestään monia uusia taitoja, joita ei arvannut edes olevan. Jokin pieni erikoisosaaminen tai vaikkapa oma näppäryys voivat yllättää jonakin päivänä positiivisesti tekijän, kun on jaksanut vain haastaa itseään uusille poluille. Siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Haluamme toimia tuotepajalla vastuullisesti ja mahdollisimman kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että otamme huomioon myös kaikkia meitä koskevat ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset arvot, sillä nämä arvot näyttävät korostuvan yhteiskunnassamme päivä päivältä enemmän. Vastaanotamme erilaisia kierrätysmateriaaleja ja -tekstiilejä, joista tuoteprosessien myötä valmistamme jälleen uudenlaisia tuotteita, esim. värikkäitä ekokankaitamme. Asiakas voi halutessaan valmistaa näistä ekokankaista omanlaisiaan kierrätystuotteita. Toisaalta muokkaamme tuotepajalla myös itse näistä ekokankaistamme aina jotain pientä ekstraa, kuten tälläkin hetkellä olemme ideoimassa ja toteuttamassa.

Pajan tuotteista Kierrätämme monipuolisesti myös erilaisia trikoomateriaaleja, joista valmistuu puotiimme kolmen tyyppisiä siivoustuotteita. Sen lisäksi hyödynnämme materiaalia pienempiin töihin, kuten koristeiksi ja toki myös matonkuteisiksi. Tuotepajan ahkerat ompelijat ovat valmistaneet näitä laadukkaita ja ekologisia siivoustuotteita innokkaasti jo pidemmän aikaa. Se taitaa ollakin pajalla sellainen ”kestotuote”. Esittelemme niitä tässä lehdessä aukeamalla 14-15. Kaikki ylijäämä pahvit ja paperit ovat myös lähellä tuotesuunnittelijan ”aivonystyröitämme”. Aloitimme paperimateriaalin kierrätyksen ensinnä tavallisista banaanilaatikoista ja papereista. Teimme niistä runsaasti tuotteita, kuten sisustuskirjaimia, etikettejä, kehyksiä ja rasioita. Ne ovat edelleen mukana pajatekemisessä. Olemme voineet testailla ja havaita, miten monipuolinen ja toimiva materiaali paperi tosiaan onkaan, joten suunnittelutyö sen osalta jatkuu vahvasti eteenpäin. Tällä hetkellä hyödynnämme pakkauksien ylijäämäpapereita yhä enemmän. Paperin työstöön liittyy myös mielenkiintoinen kranssiteemamme. Sen erityyppiset työvaiheet soveltuvat sekä miesten että naisten käsille, kuten myös niin moni muukin tekeminen pajalla. Näitä taidokkaita lopputuloksia voidaan vain ihastella puoti-myymälässämme. Tervetuloa siis kurkistamaan!

Huovutustöistä mainittakoon kauniisti käsin huovutetut ja pakatut saippuat. Yhteispelillä valmistamme myös näitä tuotepaketteja puotiimme tarjolle. Isomman tilaussetinkin saimme valmiiksi alkukesästä ja samalla karttui arvokasta käsityökokemusta tuotepajan tekijöille. Pienet huovutussaippuat ovat ihania tuliaisviemisiä ja väreissäkin on mistä valita. Näitä tulemme myös jatkossa työstämään lisää, huovutus on luovaa ja innostavaa tekemistä. Mikä parasta, villan työstäminen on myös hyvinkin terapeuttista, sillä se rentouttaa. Lisäksi työn tulosten näkeminen tuottaa käsityön tekijälle onnistumisen tunnetta ja uskoa omiin kykyihinsä. Tuotepuodissamme löytyy myös runsaasti puuosaston taidokkaasti valmistamia tuotteita. Niissä tulevat esille mm. suunnittelun- ja harjoittelutyön merkitys, tekemisen taito sekä huolellisuuden merkitys. Nämä kaikki yhdessä antavat tekijöille itsevarmuutta osaamisestaan ja myymälässä se näyttäytyy laadukkaana pajaosaamisena. Puodista löytyvät mm. erilaiset sorvatut aterimet, erikokoiset leikkuulaudat, sävytetyt puulaatikot, isot sisustuslaatikot jne., jne.

Kädentaidoista mielen virkeyttä Käsillä tekeminen auttaa kaiken kaikkiaan oppimaan asioita helpommin. Kaiken hyödyllisen tekemisen, harjoittelun ja oppimisen lisäksi on myös oivallista huomata, miten kädentaidot vaikuttavat meidän jokaisen hyvinvointiin ratkaisevasti. Mielen hyvinvointi ja mielenterveys on kaiken kaikkiaan meille kaikille keskeinen juttu. Käsitöiden harjoittaminen on myös hyvä keino ottaa etäisyyttä päivittäisiin rutiineihin ja arkielämän haasteisiinkin, jotka joskus tuottavat meille paljon pelkoa tai ahdistuneisuutta. Ajatukset saavat hetken hengähtää, kun heittäydymme käsillä tekemisen pariin. Käsillä tekemisen on todettu auttavan stressin purkuun ja samoin sen on todettu helpottavan oppimista. Onpa kyseessä sitten piirtäminen, leikkaaminen, kutominen tai mikä tahansa käden taitoja sisältävä toiminta, niin muutaman minuutin harjoittaminenkin päivässä on aivojen todellista huoltoa. Motoriikka kehittyy tekemisen myötä ja sitä kautta jokaisen itsevarmuus kasvaa, kuten myös oma itsetunto. Tuotepajan arjessa olemme havainneet näitä positiivisia seikkoja hyvin selkeästi työparini Marian kanssa. Tule siis mukaan toteamaan se myös ihan omakohtaisesti, tuotepajalla se onnistuu. Haluamme tarjota positiivisen ja hyvän tekemisen meiningin, olet tervetullut joukkoomme!

Tuotepajalaiset Anna-Liisa Lehtiniemi tuli mukaan Valtin toimintaan vuonna 2014, eli silloiselle Knuuttilan taitopajalle. Siitä lähtien kädentaidollista tekemistä onkin riittänyt ja nyt jo parisen vuotta täällä Asemakadun tiloissa. Hänelle sopiva työskentelyrytmi on ollut kolme päivää viikossa ja viisi tuntia päivässä. AnnaLiisa haluaa olla monessa mukana ja kokeilla uusia juttuja. Hän osallistuu mm. alihankintaja tilaustöiden valmistukseen sekä pajan omien käsityötuotteiden ”tuunaamiseen”. Esimerkkinä mainittakoon leikkaamon esityöt, joista saadaan materiaalia eri projekteihin ja lisäksi myös varsinaiset koneompelutyöt, kuten Valtin monipuoliset siivoustuotteet eli mopit ja liinat, ekokankaat, tilkkutäkit ym. Toiminnan painopisteistä johtuen tarjolla on erilaisia tehtäviä; välillä päivä voi sisältää perhonsidontamateriaalien pakkaamista, toisinaan taas maton kutomista kangaspuilla tai vaikkapa villan huovuttamista käsityönä. Monenlaisia tuotteita voi valmistaa käsin huovuttamalla; nyt Anna-Liisa on tehnyt koristepalloja, joista tulee vaikkapa koruja. Samoin valmistuu uniikit saippuat. Eli saippuan päälle voidaan huovuttaa ihanan tuntuinen villapinta. Saippua tulee näin pehmeänä vaahtona villakerrosten läpi ja pysyy myös kauniimman näköisenä. Anna-Liisa tykkää tehdä monipuolisesti tuotepajan töitä; ”on kiva mennä uuteen projektiin mukaan”. Erityisen mukavia ovat ompelutyöt. Työkaverien kanssa on viihtyisää ja päivät kuluvat nopeasti. Tarja on etupäässä ohjannut, ja hän on ollut kärsivällinen ja hyvä opettaja. Entuudestaan Anna-Liisalla ei ollut kädentaitojen osaamista; Valtissa on oppinut tekemään kaikenlaista ja on löytänyt osaamisen alueita, mitä ei tiennytkään olevan olemassa. Vapaa-aikana Anna-Liisa täyttää innokkaasti ristikoita, lukee kirjoja ja ulkoiluttaa koiraa.

Sami Särkijärvi tekee tuotepajalla kädentaidon töitä kolmena päivänä viikossa. Sami aloitti pajatyöt aikoinaan Valtin Knuuttilankadun toimipisteessä; kädentaidon töiden lisäksi Knuuttilassa myös keittiöja siivoushommia sekä piha- ja lumitöitä. Siirtyminen Asemakadulle tapahtui pari vuotta sitten, ja kaikki on sujunut hyvin. Tällä hetkellä päivän tehtäviin liittyy esimerkiksi paperi- ja tekstiilimateriaalien käsittelyä ja niiden erilaista muokkaamista. Toisinaan Sami tekee kankaiden lajittelua ja siinä yhden käsittelyvaiheen., joka sitten auttaa tuotteen valmistuksessa eteenpäin. Lisäksi on myös pakkaustehtäviin osallistumista, kun niitä on talossa tarjolla. Sami on tykännyt kaikista töistä, mitä on tullut vastaan. Työvalmentajien Tarjan ja Marian ohjaus on ollut asiantuntevaa ja ystävällistä; aina on annettu selkeät ohjeet. Työyhteisö on viihtyisä ja uusia työkavereitakin on tullut tänä aikana. Työpajatoiminnasta saa säännöllistä rytmiä elämään, ja pajalle on mukava tulla Pomarkusta.

INKA - hanke Miten saadaan työ ja tekijä kohtaamaan toisensa? Tähän ongelmaan tuo ratkaisuja syyskuussa 2018 käynnistynyt INKA-hanke eli innovatiiviset kasvupalvelut Satakunnassa. Hanke päättyy joulukuun lopussa 2020 ja se on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaa. Vastuuviranomaisena toimii Satakunnan ELY-keskus ja hanketta vetävät projektipäällikkö Päivi Lankoski-Raitio, projektikoordinaattori Sari Hatanpää ja projektiassistentti Raija Vataja. Apuna ovat yhteistyökumppanit, joilta tullaan ostamaan työnhakijoille mm. valmennuspalveluja. Hankkeen taustalla on valmisteilla oleva kasvupalvelu- ja maakuntauudistus. Uudistukset muuttavat olennaisesti valtion, kuntien ja muiden toimijoiden roolia. Vaikka suuria lainsäädännöllisiä uudistuksia ei tulisikaan, uudenlaisia palvelukokonaisuuksia kokeillaan Satakunnan alueella.

Kohderyhmät

Tavoitteena on se, että asiakas saisi parempia palveluja ja oikea-aikaisesti. Oman palvelun löytyminen motivoisi myös sen käyttämiseen. Sosiaali-, sote- ja työllisyyspalvelujen yhdyspinnoista etsitään henkilölle palveluyhdistelmä, joka auttaa pääsemään elämässä eteenpäin. Tämä merkitsee uusien yhteistyöverkostojen luomista näiden eri asiakasta palvelevien tahojen välille. Kenttä on laaja ja yhteistyön syventäminen on tärkeää. Keinoina tässä ovat mm. tilaisuudet, seminaarit, foorumit ja yhteistyö Keski-Suomessa toimivan MARKEhankkeen kanssa.

Palveluita kehitetään niille, joilla on jokin työllistymistä hidastava haaste. Tärkeässä roolissa ovat myös potentiaaliset työllistävät mikro- ja pk-yritykset. Kohderyhmään kuuluvat myös kasvupalveluiden tuottajat ja järjestäjät eli yritykset ja viranomaiset sekä kuntien työllisyyspalvelut, kolmas sektori ja oppilaitokset. Hanke yhdistää eri tahot kehittämään työllistämiseen malleja, jolloin aikaansaadaan uudenlaisia palvelumalleja työllistymisen edistämiseen. Hyödynsaajana ovat henkilöasiakkaat eli työttömät työnhakijat ja erityisesti ne, joilla on työllisyyspalveluiden lisäksi tarve osaamisen kehittämiseen ja/tai tarve monialaisille palveluille. Hankkeessa toimii asiakaskehittäjäryhmä (asiakasraati) eli asiakkaalta kysytään ennakkoon ja jälkikäteen palautetta. Jokaisella on mielipiteitä, joista syntyy ideoita. Tammikuun lopulla 2019 asiakkaat kokoontuvat koolle konkreettisesti. Palvelun on aina vastattava käyttäjän sekä rekrytoivien yritysten ja palveluntarjoajien päämääriä.

Toiminta Hankkeessa kokeillaan 4-6 uudenlaista, asiakaslähtöistä palvelukokonaisuutta. Kokeiltavien mallien vahvuudet ja heikkoudet testataan sekä tarpeen mukaan muokataan niiden toimintaa. Toimintamalleja kehitetään myös yli maakuntarajojen eli tehdään yhteistyötä muiden hankkeiden (MARKE) kanssa; näistä kootaan toimivia malleja ja käytäntöjä. Muualta maasta voi löytyä siirrettävissä olevia, toimivaksi todettuja malleja. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Työllistyminen ja oman paikan löytyminen yhteiskunnassa kohentavat kaikin tavoin henkilön elämäntilannetta ja -laatua. Kokonaisvaltainen hyvinvointi kasvaa ja vaikutus kumuloituu koko perheeseen. Hankkeen toimenpiteillä pyritään luomaan positiivista kehää, jossa työllisyysasteen kasvu luo edellytyksiä yhä innovatiivisempien toimintojen kokeiluun.

INKA-hanke tiedottaa mm. www.ely-keskus.fi/satakunta Twitter: @INKASatakunta Facebook: INKA Satakunta Satapolku-hanke on päättynyt. Tietoa hankkeen toiminnasta löytyy osoitteesta: https://virtuaalikirja.fi/satapolku-hanke

SoKu Honkajoki Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä Honkajoella Valtti on mukana ohjaamassa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmää Honkajoella. Tämä Honkajoen kunnan kanssa tehty sopimus alkoi syyskuun lopulla 2018 ja jatkuu ainakin tammikuun loppuun 2019. Valtti-työpajalta ohjaajina ovat Harri Hieta ja Niina Veko, Honkajoen puolesta Minna Kurki ja Posalta Susanna Saari. Ohjaajat vaihtelevat viikoittain; jokaisella on hiukan oma teemansa. Valtin puolesta keskitytään toiminnallisuuteen, Posa taas antaa esim. velkaneuvontaa tms. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 9-13 kunnantalolla ja siitä lähdetään päivän teeman mukaan erilaisiin tehtäviin. Osanottajia on 5-8 hlöä, sekä miehiä että naisia. Valtti on järjestämässä toiminnallisia ryhmiä, jotka liittyvät työhön ja tekemiseen, kuntoutumiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi Jyllin leirikeskuksella on tehty kunnalle halkopinojen siirtoa. Siinä ohessa on syöty leirikeskuksella ja tutustuttu muihin ryhmäläisiin. Mukava yhdessäolo ja yhdessä tekeminen ovat tärkein anti. Suunnitelmissa ovat yritysvierailut, keilaaminen, talvella pilkkiretkelle jne. Mikä onkaan parasta mielen ja kehon hyvinvoinnille kuin luonnossa liikkuminen ja vaikkapa nuotion ääressä paistaa makkaraa! Jokainen osallistuu toimintaan kuntonsa mukaan. Ryhmässä on ollut hyvä yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki.

Arto työn touhussa. Jyllin leirikeskuksen poistettavat kirjat käsitellään energian tuotantoa varten, näin kirjat jatkavat elämäänsä uusiokäytössä.

SPR ruokajako Punainen Risti aloitti Kankaanpään Sydäntuvalla ruoka-avun jakamisen marraskuussa. Ruoka-apua täydentää ensi vuoden alussa alkava Ruokaa ja kohtaamisia -hanke, jossa SPR:n vapaaehtoiset kohtaavat ruoka-avun tarvitsijoita ja pyrkivät selvittämään niitä syitä, joiden takia ihmiset tarvitsevat ruoka-apua. Samalla he selvittävät, mitä muuta apua ihmiset tarvitsevat ja ohjaavat kunkin tarpeita vastaavaan avun piiriin. Tällä tavalla saadaan ihmisille sellaista apua, etteivät he pidemmän päälle enää tarvitse ruoka-apua. Sydäntuvalla saa myös apua arjen- ja elämänhallintaan. Tavoite on, että ruoka-avun hakijat saadaan aktivoitua eri tavoin, vaikkapa vapaaehtoisena SPR:n toimintaan ja ruokaa jakamaan. Sydäntuvalla on tarkoitus aloittaa kahvilatyyppinen toiminta ja terveyspiste ensi vuonna. Monilla ruoka-avun hakijoilla on terveydellisiä ongelmia. Terveyspisteessä vapaaehtoinen ammattilainen antaa neuvoja ja mittaa esimerkiksi verenpaineen.

Valttilaiset olivat mukana kantamassa ruoka-avun kuormaa Sydäntuvan tiloihin.

Hyvin hoidettu homma. Keskellä SPR:n Satakunnan piirin terveyden ja hyvinvoinnin päällikkö Anne-Mari Hakuni.

Ekoteko Siivoustuotteet Ekoteko siivoustuotteet valmistetaan jätteiksi päätyneistä trikootuotteista ja –vaatteista, esimerkiksi t-paidoista. Tämän trikoojätteen keräämiseksi tehdään yhteistyötä Kankaanpään ja Karvian kierrätyskeskusten kanssa. Meillä Valtti-työpajalla trikoomateriaali työstetään monen työvaiheen kautta toimivaksi siivoustuotteeksi. Sarjaan kuuluu siivousliina, levymoppi ja kuivainliina. Ekoteko liinan chenille-pinta kerää hyvin irtoroskia. Käytetty trikoomateriaali on myöskin erittäin imukykyinen. Tuotteet ovat pitkäikäisiä ja kestäviä sekä koneessa pestäviä. Myöskin edullisia eli maksavat vain 5 euroa!

Käyttövinkki! Levymoppi tarttuu näppärästi mopin pohjaan, jolloin mopin vaihtaminen ja pesuun laittaminen on kätevää. Erityisesti kurakauden vinkiksi: Käytä monta levymoppia samanaikaisesti siivouksessa, joten vältyt mopin välipesulta. Suosi suomalaista työtä ja työllisyyttä sekä ympäristöystävällisyyttä ostamalla Ekoteko siivoustuotteet meiltä!

Siivousliina monipuoliset ominaisuudet

Levymoppi Sopii useimpiin markkinoilla oleviin levymoppeihin

Kuivainliina Sopii useimpien markkinoilla olevien kuivainten päälle (kuiva, nihkeä ja märkä pyyhintä)

Luontokuvausta Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän kuvasatoa Kävimme ryhmän kanssa harjoittelemassa järjestelmäkameran käyttöä ja opettelemassa teknisiä ominaisuuksia kauniilla miljööllä Kankaanpään Opistolla. Päivä oli mahtava; keskityimme paljon luonto- ja makrokuvaukseen ja lopuksi viimeistelimme kuvia Adoben Bridge-ohjelmalla. - Jani Leppäniemi Mistä on hyvä luontokuvaaja tehty? Kärsivällisyydestä syventyä luonnon kauneuteen. Kyvystä välittää ohikiitävän hetken tunnelma. – Mestarikuvaaja Sander Will.

Kuulumisia Karviasta Lauri Tuomenoksa Missä kaunein jouluseimi? Karvian seurakunta haastoi jo keväällä Karvian eri tahot jouluseimikilpailuun. Moon Karviasta otti haasteen tietysti vastaan ja seimen suunnittelu, toteutus ja pystytys alkoivat lokakuussa. Seimen piti olla valmis marraskuun alussa samaan aikaan, kun Karviassa vietettiin Willin kansan viikkoa. Jouluseimi perustuu Luukkaan evankeliumin tapahtumaan, jossa Jeesus on syntynyt ja nukkuu eläinten ruokakaukalossa eli seimessä. Enkeli on ilmoittanut paimenelle tapahtumasta ja hän saapuu ihmettä katsomaan. Taivaalle syttyy kirkas tähti ja siitä tietävät kolme itämaan tietäjääkin, että semmoista ihmettä pitää lähteä katsomaan ja lahjoja vastasyntyneelle viemään. ”Synnytyssairaalana” toimii eläinten navetta ja mukana on siis lehmiä, lampaita sekä aasi. Moon Karviasta myymälän koko väki osallistui seimen rakentamiseen, jokainen teki pienen osan. Jeesus-lapsi saatiin erikoistilauksena Mansikkamaan Muksut nukentekijältä, Maria ja Joosef muokkautuivat vanhoista kahden litran pulloista, samoin itämaan tietäjät ja paimen puettiin pullojen päälle. Navetan eläimet löytyivät Karvian kierrätyskeskuksesta. Aasi, jolla Maria ratsasti Beetlehemiin, oli itse Ihaa-aasi. Se sai yleisön taholta iloisen vastaanoton, koska se istui Jeesuksen seimen laidalla. Enkelit joulukuvaelmaan löytyivät myymälämme tiffanylasitöitä notkuvalta pöydältä. Karvian puuosasto rakensi kuvaelmaan katon ja lattian OSB-vanerista. Kierrätyksestä löytyi vielä joulutähti kuvaelman ylle. Seimikuvaelma rakennettiin myymälän näyteikkunaan. Muita seimiä ilmestyi kirkon tapulin seinustalle ja Hellun Herkun näyteikkunaan koululaisten tekeminä. Äänestys on vielä tämän jutun hetkellä käynnissä, joten voittajasta ei ole tietoa. Liikennemerkki ovessa Moon Karviasta-myymälään on päässyt sisään toisestakin ovesta, mutta se on ollut suljettu. Oven ikkuna sai tänä syksynä uuden somisteen eli keksittiin laittaa siihen käsityöpajaa esittävä liikennemerkki. Ikaalisissa on vastaavanlaista työpajatoimintaa kuin Valtissa. Käsityöpaja-tarra tilattiin sieltä, koska heillä on tarraleikkuri.

Tarujen tie satusaarelle vie Karviassa vietetään joka syksy Willin kansan viikkoa. Perjantaina Moon Karviasta-myymälä oli auki iltaan asti ja työnohjaaja Anne Siivonen kertoi, että väkeä kävi runsaasti ja kassakone kilisi ahkeraan. Myymälässä kävivät vieraana runoilija Ulla Arkko ja kuvittaja Anni Hautala. He esittelivät uutta satukirjaansa Tarujen tie satusaarelle vie. Kirja on kaksikielinen, Ulla Arkon runot on käännetty myös englanniksi. Hänen poikansa Tommi Arkko on ne kääntänyt. Runo Ämmälän muorin mämmi oli kuulemma melko haastava käännettävä; mämmi-sana kääntyi muotoon brown rye pudding. Tämä karvialaisten tekemä kirja löytyy myös Englannin prinssin ja prinsessan kirjahyllystä Buckinghamin palatsissa.

Päivän mietelause tuli tekstiviestivastauksena työhakemukseen:

(Lähettäjä Lassila & Tikanoja - rekrytointi)

Sovari 2018 tulokset Valtakunnallinen työpajatoiminnan Sovari-kysely kokoaa tietoa siitä, miten valmentautujat kokevat työpajatoiminnan ja sen vaikutukset elämäntilanteessaan. Lähes 3900 työpajatoimintaan osallistunutta valmentautujaa toi kokemuksensa esille Sovarin kautta elokuun lopussa päättyneellä, vuoden mittaisella jaksolla (8/2017 – 8/2018). Sovari on otettu entistä laajemmin käyttöön työpajakentällä, osallistuneita työpajoja on 114. Sovari 2018 -tuloksissa työpajatoiminta saa valmentautujilta kiitettävän yleisarvosanan 4,3 asteikolla 1-5. Valtti-työpajalla arvosana oli tätä valtakunnallista arvoa hiukan korkeampi eli 4,5. Tulosten mukaan työpajatoiminta tarjoaa hyvän alustan sosiaaliselle vahvistumiselle; mielekkäät työtehtävät, hyvä yhteishenki ja valmentajien tuki vahvistavat elämäntaitoja. Valtakunnalliset tulokset antavat peilauspintaa työpajan tuloksiin ja näkökulmaa oman toiminnan kehittämiseen. Seuraavissa kaavioissa Valtin valmentautujien kokemuksia työpajatoiminnasta ja sen eri osa-alueista. Kunkin osa-alueen keskiarvoa voidaan verrata valtakunnalliseen keskiarvoon. Voimme olla tyytyväisiä tuloksiin ja kehittää edelleen toimintaa pajalaisten hyväksi.

Kunnanjohtajat

Kunnanjohtajalla on työssään näkyvä rooli kunnan keulakuvana. Tehtävät ovat moninaiset eli valmistelua, esittelyä, edustamista ja johtamista muun muassa. Kokoukset, tilaisuudet ja erilaiset tapahtumat ovat tuttu juttu. Keskeistä on kunnan elinvoiman edistäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Esittelyssä Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää sekä Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma ja Honkajoen kunnanjohtaja Ulla Norrbo. He kertovat omasta työstään ja suhteesta Valttiin.

Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää Taustaa: 46-vuotias. Koulutukselta hallintotieteiden maisteri, pääaine kunnallistalous (Tampereen yliopisto). Kaupunginjohtajana kolme vuotta; sitä ennen seitsemän vuotta Kankaanpään kaupunginsihteerinä. Naimisissa, kaksi lasta (Siiri 15v ja Niilo 13v). Harrastuksena metsästys ja koirat (esim. hirvenhaukkukokeet) sekä lasten harrastusten tukeminen.

Keskeistä kaupunginjohtajan tehtävässä on kaupungin johtaminen ja kehittäminen. Tällöin tarvitaan saumatonta yhteistyötä eri osapuolten kanssa. Kuten yleensä kunnissa, myös Kankaanpäässä talous on haastavassa tilanteessa. Ensi vuoden talousarviossa tavoite on nollatulos. Investointeihin satsataan eli esimerkiksi uimahallin remontti valmistuu, Tapalan terveysaseman remontti alkaa, palloiluhallin remontti alkamassa vuonna 2021. Investoinnit ovat aina myös vetovoimahankkeita. Mutta on muistettava, että verorahoilla toimiminen on vastuullista. Taloudenpito on tasapainoilua ja haastavaa. Työllisyys on menossa hyvään suuntaan. Työttömyys on pudonnut ja avoimia työpaikkoja on enemmän kuin vuosi sitten. Kaupungilla on yrittäjämyönteinen asenne ja uusia yrityksiä on syntynyt.

Kaupunginjohtajan työssä on parasta tutustuminen ihmisiin ja vuorovaikutus. Kaupunkilaisten kohtaaminen ja palaute ovat ensiarvoisen tärkeää; ne kuuluvat osana myös kaupungin kehittämiseen. Luonnollisesti työ seuraa kotiin eli haastavinta on työn ja vapaa-ajan erottaminen. Tulevaisuuden haasteista väestön ikääntyminen, syntyvyyden väheneminen ja samalla muuttotappio luovat kaikkiin Satakunnan kuntiin merkittävän uhkatekijän.

Valtti-työpajasta Kaupungilla ja Valtilla on ollut hyvää, tiivistä ja pitkäkestoista yhteistyötä; Valtti on tärkeä osa kaupungin palvelurakennetta. Se on osa työttömien huolehtimisesta, ehkäisee syrjäytymistä ja sen tuomia ongelmia. Valtissa työskentelevät ovat osaavia ja ammattitaitoisia. Säätiön hallituksen puheenjohtajana Valtin asiat ovat tuttuja kaupunginjohtajalle. Kaupunki resursoi mahdollisuuksien mukaan työllisyydenhoitoon ja työttömyyden poistamiseen, esimerkiksi edesauttamalla työpajoja. Kaupungin kehittämiseen kuuluu, että kaikille olisi työpaikkoja. Työ luo hyvinvointia. Kaupunginjohtaja Mika Hatanpää toivottaa valttilaisille Hyvää Joulua ja kiitokset hyvästä ja osaavasta työstä!

Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma Taustaa: 52-vuotias. Koulutukselta hallintotieteiden maisteri, pääaine julkisoikeus (Tampereen yliopisto). Karvian kunnanjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen toimi velkaneuvojana Karviassa eli yhteinen velkaneuvontaalue, johon kuuluivat Parkano, Kihniö, Kankaanpää, Karvia, Siikainen, Honkajoki ja Jämijärvi. Naimisissa, kolme lasta (Johanna 31v, Joonas 26v ja Jerry 24v) sekä neljä lastenlasta. Harrastuksena puutarhanhoito ja luonnossa liikkuminen. Keskeistä kunnanjohtajan tehtävässä on kunnan elinvoiman ja yrittäjyyden kehittäminen. On tärkeää, että saadaan verotulot nousemaan. Talous on muuttunut haastavammaksi vuosi vuodelta; valtionosuudet vähentyneet ja väestö ikääntyy. Onneksi muuttotappio on suhteellisen vähäistä ja nuoria perheitä on muuttanut kuntaan. Kunnassa on voimakkaasti panostettu vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Ne omalta osaltaan ovat kunnan vetovoimaa. Tulevat investoinnit tulevat koskemaan perusylläpitoa. Yhtenäiskoulun iso remontti ja laajennus on tehty. Erityisesti matkailun kehittämiseen panostetaan. Katettu esittävien taiteiden näyttämö ja katsomo Kanttin kylään on valmistunut. Se on ollut myös osoitus kuntalaisten talkootyöstä ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Luontokohteet tehdään tutuksi Geopark-hankkeella, jota tehdään yhdessä yhdeksän muun kunnan kanssa.

Anne Mattilan taidekahvila on vetonaula; siellä on käynyt 60 000 kävijää kolmen vuoden aikana. Moon Karviasta -torimyymälä on matkailuvaltti; sieltä löytyy matkamuistoja, joita ei saa muualta. Paikallisia käsityöyrittäjiä aktivoidaan tekemään omia tuotteita. Tavoite on, että matkailijat saadaan viivähtämään pidempään ja käyttämään kunnan palveluja. Avoimia työpaikkoja on metalliteollisuuden parissa; myös kunnalla on esimerkiksi päivähoidon parissa. Matkailuhanke luo uudenlaista yrittäjyyttä ja tarjoaa myös nuorille kesätyömahdollisuuksia.

Valtti-työpajasta Valtilla on tärkeä rooli työllistäjänä; yhteistyö kunnan kanssa on ollut hyvää ja Valtilta tilataan töitä. Toiminta ja työ ovat erinomaisia, samoin ohjaajat. Työttömien asioita hoidetaan ja löydetään polkuja päästä eteenpäin. Kunta on linkki yhteistyössä työttömien, Valtin sekä yrittäjien kanssa. Tuorein yhteistyö on teatterihanke, jossa selvitetään työpajojen ja paikallisten teattereiden mahdollisuuksia yhteistyöhön. Hankealueeksi on määritelty 150 km säteellä olevat harrastaja- ja ammattiteatterit. Työpajat voisivat esimerkiksi kunnostaa ja kierrättää lavasteita ja pukuja. Palveluita teattereille voisi tarjota myös Valtti-työpajan mediapalvelut. Parhaimmillaan työpajasta voisi muodostua kymmenien harrastaja- ja ammattiteattereiden yhteistyökumppani. Pitkällä aikavälillä selvitys voi poikia uusia työpaikkoja. Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa! Kiitokset valttilaisille hyvästä työstä sekä Onnea ja Menestystä Uudelle Vuodelle!

Honkajoen kunnanjohtaja Ulla Norrbo Taustaa: 53-vuotias. Koulutukselta hallintotieteiden maisteri, pääaine julkisoikeus (Tampereen yliopisto). Honkajoen vt. kunnanjohtajana 2½ vuotta; sitä ennen 1½ vuotta Isojoella vs. kunnanjohtajana. Naimisissa, kolme tytärtä (Isabella, Mikaela ja Marlena). Harrastuksena lentopallo ja kesäisin mökkeily (jos vaan aikaa jää).

Taloushallinto kuuluu kunnanjohtajan tehtäviin Honkajoella; talous ja johtaminen sekä siihen liittyvä kunnan kehittäminen ovat viran keskeisiä tehtäviä. Samoin toimintojen sujuvuus ja kuntalaisten palvelujen turvaaminen yhdessä muiden tahojen kanssa. Työ on monipuolista; siinä saa katsoa kokonaisuuksia ja tehdä yhteistyötä. Se on ”suola”, että saa olla tekemisissä ja toimia erilaisten sidosryhmien kanssa - kuntalaisten, kunnan ja alueen hyväksi. Yhteistyötä tarvitaan pienessä kunnassa.

Talous on heikoilla; kattamatonta alijäämää on 1,5 miljoonaa ja tämän vuoden verotulokertymä jäi ennakoitua pienemmäksi. Ensi vuonna tavoitellaan nollatulosta. Säästökohteita on etsitty vuosia ja investointeja ei ole juuri tehty. Päiväkoti on avattu viime huhtikuussa sekä yhteiskoulun ja lukion opetustilojen uudelleenjärjestely on suunnitteilla. Tämä syksy on toimittu väistötiloissa. Työttömyys on alhaisempi kuin valtakunnassa keskimäärin (Honkajoella 5,9%). Paikkakunnalla on runsaasti erilaista yritystoimintaa, ja yritykset ovat investoineet merkittävästi sekä kehittäneet omaa toimintaansa. Uusia työpaikkoja on tullut lisää (Sale, Pirjon Pakari) ja Kirkkokallion teollisuusalueella on isoja yrityksiä (mm. Honkajoki Oy, Lihajaloste Korpela, kasvihuoneyrittäjiä). Yritysten kasvi- ja muu biojäte kierrätetään alueen biokaasulaitoksella hyötykäyttöön. Jäte ei ole jätettä, vaan naapuriyrityksen resurssit. Tällainen kiertotalous on tulevaisuuden toimintamalli. Työpaikkaomavaraisuus on lähes 100%; se on hyvä luku pienelle kunnalle. Honkajoen erikoisuus on lisäksi korkea ulkomaalaisten osuus. Työperäistä muuttoa on tullut mm. Ukrainasta ja Virosta kasvihuoneille. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden väheneminen ovat tulevaisuuden uhkatekijöitä ja haasteita.

Valtti-työpajasta Yhteistyö Valtin kanssa on toiminut pitkään. Valtti-työpaja on tarjonnut monipuolisia mahdollisuuksia työtoimintaan ja tutustua eri toimialoihin. Uusi yhteistyömuoto on sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä, jonka kunta otti omaksi toiminnaksi. Sitä on nyt tehty yhdessä Valtin kanssa; toiminta on ollut hyvää ja jatkuu tulevaisuudessakin. Alueellinen yhteistyö on tärkeää; näin saadaan myös monipuolista tarjontaa. Valtilla on laaja valikoima toimintaa – jokaiselle jotakin. Olisi hienoa, että näitä mahdollisuuksia ja palveluja käytettäisiin hyväksi. Katsotaan valoisasti tulevaisuuteen ja yhteistyömahdollisuuksiin. Kiitän Valtin väkeä ja toivotan Rauhallista Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta!

Työllistymistä edistävä kuntoutus Kankaanpään kuntoutuskeskus tarjoaa mittavan valikoiman työelämän kuntoutuspalveluja. Palveluvalikoimasta löytyy työssä oleville ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta. Samoin on työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta (TEAK), jolla tuetaan pääsyä työmarkkinoille tai suuntaamista yrittäjyyteen. Lisäksi tehdään kuntoutusselvityksiä, jos työ- tai opiskelukyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden myötä. Ajankohtaisena on NEET-nuorten ammatilliset kuntoutusselvitykset, joilla tuetaan vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja työllistymistä. Näistä työllistymistä edistävistä kuntoutuspalveluista meille kertoi kuntoutuksen ohjaaja, työfysioterapeutti Jari Lehtonen (Kankaanpään kuntoutuskeskukselta).

TEAK Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen avulla tuetaan pääsyä koko- tai osaaikaiseen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille tai suuntaamista yrittäjyyteen. Tavoite on antaa tukea työtehtävän tai opiskelualan valintaan tai työpaikan etsimiseen ja työllistymiseen. Kuntoutusvaihtoehdot Työkokeilu: varmistetaan terveydentilan soveltuvuus jollekin alalle kokeilun kautta. Työhönvalmennus: tuetaan työharjoittelussa tai ansiotyössä alalla, jonka soveltuvuus on testattu. Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä: pitkäkestoinen ja kokonaisvaltainen tuki työelämään siirtymisessä työsuhteen saavuttamiseksi. Toteutus Kuntoutuksen alkuvaihe toteutetaan kuntoutuskeskuksessa, jolloin selvitetään kuntoutujan tilannetta ja toiveita työllistymisestä sekä eri vaihtoehdoista. Kuntoutujaa tuetaan sopivan työpaikan etsimisessä sekä sinne siirtymisessä. Tukea tarjotaan myös työyhteisölle ja työnantajalle. Valitusta vaihtoehdosta riippuen kuntoutuksen pituus vaihtelee, pisimmillään tuki voi olla 240 päivää. Kela maksaa kuntoutusajalta kuntoutusrahaa; kuntoutuskeskuksen puolesta on vakuutukset. Työpäivän pituudessa ja –päivien määrässä voidaan käyttää joustoa (esimerkiksi vähintään neljätuntisia työpäiviä). Mikäli työhönvalmennus johtaa työsuhteeseen, voi työnantaja anoa kuntoutusraha-osuutta palkan tueksi.

Ammatillinen kuntoutusselvitys Sairauden, vian tai vamman takia työkyky ja ansiomahdollisuudet heikkenevät. Tällöin voidaan tehdä ammatillinen kuntoutusselvitys, jossa arvioidaan tilanteen vaatimaa kuntoutuksen tarvetta erityisesti ammatillisesta näkökulmasta, mutta myös lääkinnällisen kuntoutuksen osalta. Tämän selvityksen ensisijaisena tavoitteena on laatia ammatillinen kuntoutussuunnitelma, joka tukee työelämään tai opiskeluun siirtymisessä, palaamisessa tai sen jatkamisessa. Selvityksen sisältöä ovat tutkimukset, testit ja keskustelut eri ammattilaisten kanssa. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat lääkäri, psykologi, sosionomi tai sosiaalityöntekijä sekä työelämän asiantuntija. Lisäksi mukana voivat olla yksilöllisen tarpeen mukaan fysioterapeutti, fysiatri, neuropsykologi tai ITohjaaja. Kuntoutuselvityksen rakenne on hyvin yksilöllinen; kesto on enintään 12 kuntoutuspäivää ja 1-3 seurantapäivää. Kokemuksena se on virkistävä ja innostava; yksilöllinen palvelu ja ystävällisyys sekä mukava ympäristö takaavat viihtyisyyden. Monipuoliset liikuntatilat ja -laitteet ovat käytössä. Asiakas saa myös tällä tavoin ideoita ja uutta näkemystä oman elämänsä suunnitteluun. Hakeminen ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutusselvitykseen tapahtuu Kelan hakemuksella KU101 ja liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Hakemus toimitetaan Kelaan.

Nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta NEET-nuori –Not in Employment, Education or Training – on työelämän, koulutuksen tai harjoittelupaikan ulkopuolella oleva nuori. NEET-nuori voi hakea ammatillista kuntoutusta suullisesti ja ilman diagnoosia. Suullinen hakeminen tarkoittaa, että nuori ilmoittaa ääneen hakevansa kuntoutusta ja tämä dokumentoidaan. Kuntoutuspalveluina ovat ammatillinen kuntoutusselvitys ja NUOTTI-valmennus. Lähtökohtana on nuoren oman näkemyksen arvostaminen: nuoren oma arvio tilanteestaan, tuen ja avun tarpeestaan. Näin halutaan tukea vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja työllistymistä. NEET-nuorten tunnistaminen Kohderyhmänä on 16-30-vuotias, jolla ei ole koulutus-tai työpaikkaa eikä ole ase-tai siviilipalveluksessa ja jonka toimintakyky on heikentynyt. Tämä haittaa tai estää opintojen selvittelyä, suunnittelua ja työllistymistä. Esimerkkejä voisi olla; nuori ei ole motivoitunut suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle, nuori on keskeyttänyt opintonsa, ase-tai siviilipalveluksen ym. ja elämäntilanne on selkeytymätön. Lisäksi nuorella voi olla vuorokausirytmi sekaisin, peli- tai päihderiippuvuus, velkataakkaa, raha-asiat sekaisin, henkistä kuormitusta perhesyistä ym. Kela on aloittanut 1.3.2018 alkaen ammatillisen kuntoutusselvityksen ja 1.6.2018 alkaen NUOTTI-valmennuksen kohderyhmän nuorille. Matalan kynnyksen menetelmällä pyritään saavuttamaan tukea tarvitsevat nuoret ja antamaan moniammatillista apua elämässä etenemiseen. Keskeinen ajatus on, että nuori pääsee riittävän ajoissa palveluihin ennen kuin ongelmat monimutkaistuvat. Apu on saatavissa joustavasti, ilman byrokratiaa. Ammatillisen kuntoutuksen kautta nuori saa itselleen hänen taitojaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaavan koulutussuunnitelman. Tämä tukee samalla nuoren itsetuntemusta ja antaa uskoa omiin mahdollisuuksiin. Nuoren kanssa työskentelevä taho tai nuori itse voi ottaa yhteyttä Kelaan. Kelan valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunumero 020 692 205.

Tarotilla Esittelyssä Nina Granholm Olen Nina Granholm, 44-vuotias ja lapsia on kaksi: 10-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö. Koulutukseltani olen suurtalouskokki (v.1993) ja lisäksi suorittanut työn ohella täydennyskoulutuksia (mm. ravintolakokki, dieettikokin osatutkinto, kakkuleipuri, kokki-stuertin pätevyys v.2004). Töissä olen ollut mm. kylmäkkönä, keittäjänä, leipuri-kokkina, kokki-stuerttina tankkereilla, kivihiililaivalla sekä pienemmillä laivoilla. Toimin myös muutaman vuoden ajan päiväkodin kokkina, ja tulipa aikoinaan myytyä bratwurstia Tarja Haloselle Töölön torin grillilläkin. Olin keväällä Valtti-työpajalla eli mediapajalla saamassa opastusta nettisivujen tekemiseen ja muokkaamiseen. Nyt minulla onkin omat kotisivut: www.tarotilla.fi

Tulkintaa

Nämä kotisivut liittyvät tarotkorteilla tekemiini tulkintoihin. Minulla on aina ollut vahva intuitio ja olen ollut kiinnostunut mm. energiahoidoista. Muutamia vuosia sitten kirjakaupassa tuli eteeni tarotkortit ja opas tarotkorttien maailmaan. Ostin ne ja innostuin heti. Ei mennyt kauaakaan, kun hankin jo uusia kortteja. Nykyään tulkitsen Kosmista tarotpakkaa. Minulta löytyvät myös Diana Cooperin Yksisarviskortit, Lenormandin mystiset kortit sekä Marita Liulian kortit. Tavallisia pelikorttejakin voi toki tulkita. Tarotkorteissa on syvää viisautta ja symboliikkaa, joita jokainen voi oppia käyttämään omien elämäntilanteidensa selkiyttämiseen, uusien näkökulmien avaamiseen sekä itsetuntemuksensa syventämiseen. Korteista voi katsoa yleisen elämäntilanteen tai vaikkapa kuluvan vuoden näkymiä. Itse nostan joka päivä päiväkortin, joka antaa usein viisaan neuvon päivää silmällä pitäen. Kolmen kortin tulkinnassa kurkistetaan menneeseen, lähitulevaisuuteen ja tulevaisuuteen. Viiden kortin pöydässä tutkitaan hieman syvemmin askarruttavia asioita, ja esim. tunnin tulkinnassa ehditään käydä jo useampia aiheita läpi.

Yrittäjäksi Aloin miettiä toiminimen perustamista, kun tutut ja tuttujen tutut alkoivat pyytää tulkintoja ja olisivat myös halunneet maksaa niistä vähän ”vaivanpalkkaa”. Selvittelin asiaa, ja sain myös apua kehittämiskeskuksesta Mari Raukolalta. Kun vuoden alusta tuli voimaan aktiivimalli, päätin kokeilla yrittäjyyttä. Eli yrittäjyyteni alkoi - Tmi Nina Granholm. Teen tulkintoja pääasiassa puhelimitse, mutta tulkinnat voidaan lähettää myös kirjallisena. Tulkitsen tarotteja myös kasvotusten, jolloin lisää energiaa tuovat tulkinnassa käytettävät kivet ja eteeriset öljyt. Ihmiset kysyvät vastauksia monenlaisiin asioihin. Rakkaus-ja parisuhdeasiat ovat yleisin aihealue. Usein myös työhön ja talouteen liittyvät asiat askarruttavat. Myös kriisitilanteissa tulkinnasta saa voimaa ja apua tilanteiden selkiytymiseen, ja se antaa suuntaa eteenpäin.

Tulevaisuus Pysyttelen toistaiseksi tarottulkinnoissa, mutta myös sakra- ja kaukohoidot kiinnostavat. Mahdollisesti kokkailut tulevat taas jossain vaiheessa kuvioihin, esim. vegaanisten tuotteiden merkeissä. Tällä hetkellä leivonnaisia voi ”bongata” mm. partiolaisten myyjäisistä. Työn saralla olen miettinyt ravintolapäällikön koulutusta tai muuta esimiestehtävää. Tarotilla kulkee varmasti myös elämässä mukana.

Työttömyysturvan aktiivimallin mukaisen aktiivisuusedellytyksen voi myös täyttää toimimalla yrittäjänä. Tällöin yritystoiminnasta on oltava tuloa vähintään 241 euroa 65 maksupäivän tarkastelujaksolla.

Itsenäisyyden Juhlaa Suomalaisen sotilaan tie - Jaakko Koivuluoma Suomessa on aina sodittu, varmaankin jo kivikaudesta lähtien. Historian kuluessa olemme olleet Ruotsin vallan alla ja välillä Venäjäkin on hallinnut meitä. Suomi kuului Ruotsin valtakuntaan keskiajalta vuoteen 1809 asti ja oli usein Ruotsin ja Venäjän välisten sotien taistelutantereena. Vuosina 1809-1917 maamme oli sidoksissa Venäjän keisarikuntaan. Venäjän vallan aika oli Suomen kannalta yksi historian rauhallisimmista kausista, vain Oolannin sota kosketti Suomen aluetta. Itsenäisyyden aikana Suomessa on käyty sisällissota, minkä lisäksi maa on käynyt kolme erillistä sotaa toisen maailmansodan yhteydessä 19391945 (talvisota, jatkosota ja Lapin sota). Sisällissotaa käytiin vuonna 1918. Sodan välitön syy oli suomalaisen yhteiskunnan hajoaminen Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen seurauksena. Kansa oli jakautunut kahtia, punaisiin ja valkoisiin. Sota jätti yhteiskuntaan syvät arvet. Lisäksi vallitsi epäluulo Suomen ja kommunistisen Neuvostoliiton välillä. Maailmanpolitiikassa puhalsivat kylmät tuulet: Neuvostoliiton Josef Stalin ja Saksan Adolf Hitler varustautuivat sotaan, ja jakoivat Molotov-Ribbentrop -sopimuksella Itä-Euroopan keskenään. Suomi kuului täten Neuvostoliiton etupiiriin, joka sai näin vapaat kädet Sisällissota jakoi kansan kahtia toimia Suomen asioissa. Uhkaava tilanne johti vuonna 1939 talvisotaan maiden välillä. Talvisodan jälkeen oli välirauhan aika. Hitler suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 ja Suomi nähtiin tärkeänä osana hyökkäyksessä itään. Ajauduimme vasten tahtoamme jatko-sotaan, jossa suomalainen ja saksalainen sotilas taistelivat venäläisiä vastaan. On muistettava, että myös naisilla oli tärkeä rooli eli he olivat lottina mukana ja hoitivat monenlaisia tehtäviä myös kotirintamalla. Sotavarustusta saatiin Saksalta, mutta muutoin suomalainen sotilas joutui taistelemaan yksin venäläisten valtavaa kone- ja miesvoimaa Talvisodassa Suomi taisteli vastaan. Itsenäisyys säilytettiin, vaikkakin olemassaolostaan. raskain ehdoin.

Jatkosodan päättyessä aselepoehtojen mukaisesti Suomi sitoutui karkottamaan saksalaiset joukot maastamme. Saksalaiset käyttivät vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa eli tuhosivat kokonaisia kyliä Lapissa. Talvella 1944-1945 sotatoimet jähmettyivät asemasodaksi; viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta huhtikuussa 1945. Sodan jälkeinen aika on ollut jälleenrakennuksen aikaa myös suhteiden kannalta. YYA-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1948 Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Se oli sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta. Itäisen naapurimaamme kanssa on ollut toisinaan viileätä ja välillä lämpimämpää eli suhteiden hoitaminen vaatii ”taiteilua”.

Sotilaita Raatteentiellä Suomussalmella matkalla rajalle.

Suomalainen sotilas on historian saatossa joutunut puolustamaan kotiaan ja isänmaata. Viime sotien jälkeen on tehty rauhanpolitiikkaa ja miehemme puolustavat rauhaa muissa maissa. On vaikea sanoa, ovatko miehemme rautaa kuten ennen, mutta puolustustahtoa löytyy. Ja ovathan naisetkin tulleet yhä enenevässä määrin mukaan puolustusvoimiin! Kersantti Karoliina on nykypäivää.

Rauhanturvaajat parantavat kriisialueiden oloja ja auttavat rauhan saavuttamisessa. Suomalaisia rauhanturvaajia toimii YK:n, Naton ja EU:n operaatioissa ympäri maailmaa.

Suomi 101 vuotta Porin prikaatin ja Kankaanpään kaupungin Suomen itsenäisyyden juhla Niinisalossa 5.12.2018. Kuvassa (vasemmalla) Porin prikaatin komentaja Mika Kalliomaa. Kuvassa (oikealla) Niina Veko, kaupunginjohtaja Mika Hatanpää ja hänen vaimonsa Sari.

SPR:n itsenäisyyspäivä juhla Maakunta- ja sote-uudistus koskettaa kaikkia. Kansalaistilaisuus aiheesta ja itsenäisyyspäivän juhlaruokailu järjestettiin 4.12. Tulipesässä. Tilaisuudessa olivat puhumassa terveyden ja hyvinvoinnin päällikkö Anne-Mari Hakuni, kaupunginjohtaja Mika Hatanpää, sosiaalityön päällikkö Anna Isoviita ja toiminnanjohtaja Niina Veko, puheenjohtajana toimittaja Katri Kujanpää. Puheiden jälkeen oli odotettu herkkupöytä, jonka Punaisen Ristin vapaaehtoiset olivat loihtineet. Vasemmalla tilaisuuden puheenjohtaja Katri Kujanpää. Mitä sote-uudistus oikeasti tarkoittaa? Seuraavassa puhujien kannanottoja.

Anne-Mari Hakuni. 1990-luvun laman jälkeen ruoka-apu on kasvanut; varsinkin yksinhuoltaja- ja lapsiperheissä joudutaan säästämään, että saadaan ruoka pöytään. Kankaanpäässä ja Raumalla on käynnistynyt SPR:n Ruokaa ja kohtaamisia -hanke. Ruokajaon lisäksi on kohtaamiset ruokapöydän ääressä. Näissä kohtaamisissa annetaan esimerkiksi terveys- ja velkaneuvontaa. Lähtökohtana on jokaisen henkilökohtainen tarve. On muistettava, että itsenäisessä Suomessa ei tarvitsisi turvautua ruoka-apuun.

Mika Hatanpää. Miltä tulevaisuus näyttää maakuntauudistuksen jälkeen erityisesti kunnan kannalta? Sote-palvelut kattavat 90% maakunta-uudistuksesta. Maakunnat (18) alkavat uudistuksen myötä hoitaa sote-palveluja; tähän asti niiden rahoittamis- ja järjestämisvastuu on ollut kunnalla. Joitakin tehtäviä jää edelleen kunnalle kuten terveyden edistäminen. Uudistuksen jälkeen tulee kuntien talous olemaan helpommin ennustettavissa. Tarkoitus on, että maakunnilla ja kunnilla on kumppanuussuhde ja maakunta pyytää lausuntoja kunnilta. Kukaan ei pysty kuitenkaan sanomaan, millainen maakuntien ja kuntien suhde tulee olemaan verrattuna nykyiseen valtion ja kuntien suhteeseen. Mutta uudistus ei näy pelottavana tai hankalana. On varmaa, että palveluverkko ja -tarjonta tulevat säilymään.

Anna Isoviita. Elämme nyt lyhenteiden elämää, varsinaista viidakkoa ja murrosvaihetta. Sote on vaikeaselkoinen ja mittava, koska alkaa vai alkaako? Peruslähtökohta on kuntalaiset, joita varten ollaan olemassa ja miksi sotea rakennetaan. Sote-palvelut kattavat vauvasta vaariin. Aikuisväestön osalta on todettava, että Suomessa on isoja eroavaisuuksia sote-palvelujen osalta; ne ovat vaikeasti ennakoitavissa eikä tiedetä, kuinka paljon asiakkuuksia on tulossa. Sote tulee kaventamaan eroja eli joka paikassa palvelut toteutetaan samalla tavalla. Sote yhtenäistää palvelukenttää. Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Asiakastarve on ykkösasia. Aikuisille yli 18-vuotiaille tarkoitettu aikuissosiaalityö on lähipalvelua. Se on jalkautuvaa palvelua ympäristöihin, joissa asukkaat asuvat; lähellä ihmistä. Entistä enemmän tullaan hyödyntämään järjestöosaamista; järjestöt ovat ihmisen arjessa mukana. Niina Veko. Kasvupalvelu-uudistus vaikuttaa eniten työpajan toimintaan. Kuka auttaa tulevaisuudessa työttömien toimintaa? Periaate on: ”aina kun Valtin oven aukaisee, niin autetaan”. Työttömien määrä on vähentynyt Pohjois-Satakunnassa. Kankaanpäässä työttömiä on 411 (350 henkilöä tänä vuonna Valtin toiminnassa). Suuri kysymys on, miten pysytään mukana palvelurakenteessa. Toisin sanoen, kuka tulevaisuudessa ostaa ja rahoittaa Valtin palveluita. Kelvataanko vielä? Valtakunnallisessa laatumittari-asteikossa Valtti sai 4,5 (koko Suomi 4,3). On tehty siis hyvää työtä. Valtti on ollut mukana ruoka-avussa eli päivittäin jaetaan asiakkaille ruokakassi. Sillä on monille valtava merkitys, että selviää arjesta.

Anna-Mari Yrjänä (Kankaanpäästä) esitti suomalaista musiikkia ja ”lähimusiikkia”. Mukana myös Satumaa-tango. Tango keksittiin Suomessa, mutta vietiin Argentiinaan. Herkkupöydästä vastasivat Punaisen Ristin vapaaehtoiset naiset; suuret kiitokset!

Pajalla Tapahtuu Ajankohtaista liikuntahankkeesta Kunnossa kaiken ikää (KKI) on valtakunnallinen ministeriöiden rahoittama toimintaohjelma, jonka tavoitteena on innostaa yli 40-vuotiaita säännölliseen liikuntaan ja luoda eri puolelle Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. KKI-ohjelma tukee näitä tavoitteita muun muassa jakamalla taloudellista tukea liikunnan paikallishankkeille, järjestämällä tapahtumia, koulutuksia ja kampanjoita sekä julkaisemalla materiaaleja. KKI-hanketuki on tarkoitettu myönnettäväksi hankkeille, joissa järjestetään aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittää keinoja kannustaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työikäisiä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. Valtti-työpajalla toteutettu Lippa-hanke on tarjonnut monipuolista liikuntaa (kävely, sähly ja muut pelit, erilaisia ryhmäliikuntamuotoja, tapahtumia, retkiä ym.). Kohderyhmänä on työttömät työnhakijat, jotka osallistuvat Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön työllistämis-, koulutus- tai kuntouttaviin palveluihin ja tarvitsevat kannustamista liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Jokainen voi valita omalle toimintakyvylleen sopivan ryhmän; tärkeää on, että löytyy se oma mieluinen liikkumisen muoto. Liikuntaryhmien sisältö rakennetaan asiakkaiden toiveiden pohjalta. Samoin aktivoidaan vertaisohjaajia toteuttamaan liikuntatuokioita.

Kipinät - lehti KKI-ohjelma julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Kipinät-lehteä. Siinä esitellään muun muassa hyvin toimivia paikallisia KKIhankkeita ja niiden toimintamalleja, joita muut terveysliikuntahankkeiden järjestäjätahot voivat hyödyntää toimintansa suunnittelussa. Kipinät numerossa 2/2018 esitellään Valtissa toteutettu liikuntahanke; toimittajat Katri Puranen ja Ari Korkala olivat tekemässä juttua pajallamme tästä aiheesta. Linkki: kkiohjelma.fi/viestinta_ja_materiaalit/kipinatlehti

Toimittajat Valtissa Koska Valtissakin julkaistaan omaa lehteä, kyselimme Katrilta ja Arilta toimittajan työstä. Katri on kulttuurialan freelancer, josta toimittajan työ on osa. Ari on freelancer-valokuvaaja; itse toimittajan työ on nykyään poikkeuksellista. Työparina toimivat Katri ja Ari korostavat, että asiat tehdään sovitusti ja ajallaan sekä panostetaan siihen, mitä tehdään. Toimittajan työ on vaihtelevaa ja pitää olla aktiivinen. On kuulosteltava ja oltava ajan hermolla, mitä eri lehdissä tarvitaan. Toimittajan työssä pääsee tutustumaan kiinnostaviin ihmisiin ja paikkoihin, mihin muutoin ei ehkä tulisi mentyä. Kipinät-lehdessä he aloittivat juttujen teon pari vuotta sitten; aiemmin yhden jutun/numero ja tulevaan lehteen mahdollisesti kolme juttua eli hankkeista ja tutkimusprojekteista. Katri kertoi, että jutut ovat inspiroineet häntä itseään liikkumaan. Vierailusta Valttipajalla he kertoivat seuraavaa: ”Valtissa on hyvä meininki. Liikuntahankkeessa on pienellä budjetilla saatu aikaiseksi pysyvää toimintaa, millä on merkitystä sekä työpajan kannalta että muutoin ihmisten elämässä. Vertaisohjaajasysteemi on erinomainen; tiedetään, mitä työkaverit tarvitsevat ja ei tarvitse käyttää ulkopuolista rahaa toimintaan”.

Esimerkkinä joogatunnit

Tänä syksynä pajalla aloitettiin joogan saloihin tutustuminen. Minna Tervalahti toimii vertaisohjaajana ja vetää hathajoogatunteja kerran viikossa. Alun perin Minna innostui joogasta, koska sai siitä apua niska-hartiavaivoihin. Harrastus vei joogaohjaajaksi eli Minna on käynyt joogaopiston ja vetänyt parhaimmillaan neljää ryhmää. Joogan valtti on sen kokonaisvaltaisuus: samassa paketissa sekä kehon että mielen hyvinvointia. Samoin se sopii kaikenkuntoisille ja -ikäisille. Tervetuloa kokeilemaan ja ihastumaan!

Tunnelmia työpajalta Jaakko Koivuluoma Aloitin Valtin työpajalla kesäkuussa; muistan vieläkin, kuinka päälläni oli siniraidallinen työtakki. Elämänvaiheistani voin kertoa sen verran, että jo 16-vuotiaana tein metallihommia ja kotitilallani riitti puuhaa, esimerkiksi metsätöitä oli paljon. Aloitin vuonna 1978 Kankaanpään työkeskuksessa (nykyinen Tukena Wirtaamo). Siellä saikin tehdä monenlaisia tehtäviä; puutöitä tehtiin paljon, etikettejä Reimalle, nahan käsittelyä, peräkärryjohtoja ym. Olen ollut töissä K-Kaupassa ja kasvihuoneella eli työkeskuksen kautta sijoitettuna. Rakkaita harrastuksiani ovat olleet lukeminen ja kirjoittaminen, nykyään luen paljon myös netin kautta. Vuonna 1993 ilmestyi ensimmäinen kirjani, ja niitä on ollut 19 kpl tähän mennessä. Kyllä vielä uusi kirjakin tulee, kunhan aihe löytyy ja sitä vielä etsitään. Aiheet ovat olleet kuvitteellisia ja pohjautuvat usein historian tapahtumiin tai henkilöihin. Näiden lisäksi on ollut valokuvakirjoja. Valtin Mediapajalla tutustuin aluksi internetiin ja kokeilin muitakin tietokoneen käyttötapoja. Työympäristö vaikutti heti mukavalta. Tietokoneen käyttöä oli opettelemassa ja harjoittelemassa paljon porukkaa, miehiä ja naisia. Netissä katselin Youtuben videoita, Yleuutisia ja Yle Areenaa. Katselin myös elokuvia, enimmäkseen historiallisista aiheista ja välillä muotimaailmaakin. Haen tällä tavoin myös aihetta kirjaani. Mediapajalla voi tulostaa valokuvia, joista voi tehdä vaikka taulun seinälle. Myöskin kiinnosti laite, jolla voi siirtää vanhan VHS -videokasetin CD-levylle tai DVD:lle. Talosta löytyy hieno puuosasto puutöiden tekemistä varten; siellä voi valmistaa jos jonkinmoista tavaraa. Pajalla opetetaan myös siivousta erilaisilla koneilla, joilla lattiat saadaan puhtaiksi ja kiiltäviksi. Koska olen pyörätuolissa, kuljen inva-taksilla. Onneksi Valtissa löytyy luiskat pyörätuolille. Valtin puoti on kiinnostava paikka. Monenlaista tavaraa löytyy joka lähtöön. Onpa Valtilla oma lehtikin! Työmaana Valtti on hyvä paikka ja kehuja ansaitsee myös ohjaaja Esa Viitanen.

Työharjoittelijana Valtissa Alex Kinnunen on 18-vuotias peruskoulun käynyt nuorimies ja opiskelee tieto- ja tietoliikennetekniikkaa Lahdessa. Opinnot hän on aloittanut elokuussa vuonna 2016 ja valmistuu tämän vuoden joulukuussa. Työharjoittelut ovat pakollisia ja viimeistä työharjoittelua hän oli suorittamassa Valtissa ennen valmistumista; harjoittelu Valtissa alkoi 12.10. ja loppui 30.11. Alex muuttaa Lahdesta takaisin Kankaanpäähän eli hän on paluumuuttaja (aiemmin asunut 15 vuotta täällä).

Alex Kinnunen

Valtti-työpajalla Alex oli maanantaista perjantaihin, joka toinen perjantai vapaata. Valtissa on saanut tehdä ICT-asentajan ammattiin liittyviä tehtäviä. Työvalmentaja Esa Viitanen on antanut töitä, joissa pääsee oppimaan ja jos ei ole osannut, on saanut heti ohjeita ja tukea. Opintojen jälkeen on suunnitelmissa päästä omalle alalle työelämään. Ongelmana on se, että lähimmät alan työt ovat Tampereella ja isoimmissa kaupungeissa. Vaihtoehtona on myös opiskelu sähköpuolella Kankaanpäässä. Aiemmissa työharjoitteluissa onkin kokemusta sähköalalta. Alexilla on vielä armeija edessä, ja kutsunta oli marraskuun lopulla. Toiveissa on päästä Niinisalon varuskuntaan. Kickboxing ja thaiboxing ovat vapaa-ajan harrastukset, mahdollisesti vapaaottelu tulevaisuudessa. Nämä ovat myös unelmat ammattina. Harjoittelumahdollisuus löytyy Kankaanpäästä, ja maksut ovat täällä ilmaiset (peruskurssi on oltava suoritettuna). Kuntoa haetaan myös salilta.

Työpaikalla oppiminen on opiskelijan kannalta motivoiva tapa hankkia työelämässä tarvittavaa ammattiosaamista käytännönläheisesti aidossa työympäristössä ja -tilanteissa. Opiskelu toteutetaan tavoitteellisesti ja ohjatusti.

Uusi Pakohuone Pelit perustuvat pakopeli-videopeleihin, joissa pelaajan hahmo on lukitussa tilassa ja pelaajan täytyy ympäristöä tutkimalla paeta huoneesta. Ensimmäiset Escape Roompakohuonepelit perustettiin USA:ssa vuonna 2006. Pelit ovat nykyään suosituimpia Japanissa, Taiwanissa ja Turkissa. Pakohuoneeseen siis lukitaan ryhmä oikeita ihmisiä, jotka yhteistyöllä koittavat selvittää kaikki pulmat 60:ssä minuutissa. Pelin valvojalta ryhmä saa pyytäessään vinkkejä pulmien ratkaisemiseen ja halutessaan pelaaja voi myös keskeyttää pelin. Valvoja seuraa pelaajia koko ajan huoneen ulkopuolelta mikrofonien ja kameroiden välityksellä, joten pelaaminen on turvallista. Pelin kohokohta on pulmien onnistuneen selvittämisen jälkeen pakeneminen huoneesta.

Haluatko jännitystä elämään? Ovatko kauhuleffat suosikkejasi? Rakastatko visaisten pulmien ratkomista? Tai haluatko hetkeksi irti arjesta? Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kyllä, silloin sinun kannattaa varata aika Escape Roomiin apuvirta. fi:ssä! Valtin alakertaan on marraskuun alussa avattu uusi Escape Room tyyppinen pakohuone Kellari. Tätä jännittävää peliä ovat olleet kasaamassa seuraavat henkilöt: suunnittelussa Jani Leppäniemi, Peter Moisio ja Tapio Lauri; äänien tekoon osallistui Arto Päivänsäde ja tietotekniikan, kameravalvonnan ja ajastimien laittoon Sebastian Vesterbacka. Katariina Alitalolla on kokemusta uudesta pakohuoneesta. Kysyin häneltä muutamia kysymyksiä seikkailun tiimoilta. Millainen kokemus pakohuone oli? ”Hieno kokemus! Peliin tempautui mukaan ja pulmat olivat mielenkiintoisia vaativat tiivistä yhteistyötä, hyviä hoksottimia ja logiikkaa. Hauskaakin oli. Koko ajan olin ihan täpinöissä, niin ettei aikaakaan huomannut seurata.” Onnistuitteko ratkaisemaan kaikki pulmat? Ja otitteko vinkkejä? ”Kyllä kaikki selvitettiin, mutta vinkkejä otimme ainakin kolme tai neljä.” Kenelle suosittelet peliä? ”Ei ihan pienille, mutta muuten kaikille. Ikäraja onkin tässä seikkailussa 12 vuotta.”

NHL turnaus Valtissa Valtissa järjestettiin 17.11.2018 ensimmäinen NHL-turnaus, johon osallistui 12 innokasta änäriammattilaista. Turnaus pelattiin PS4 -konsolilla ja pelinä oli uudehko NHL19. Lohkoja oli kolme, joissa jokaisessa neljä pelaajaa. Kustakin lohkosta kaksi parasta pelaajaa pääsi jatkolohkoihin, joista edelleen välieriin. Välierissä pelit olivat todella tiukkoja ja ratkaisut nähtiin vasta viime minuuteilla. Finaalissa pelattiin ”paras kolmesta” -systeemillä. Ensimmäisessä pelissä peli päättyi 2-0 Kristianin luotsaamalle Pittsburghille, mutta seuraavassa pelissä vastustajana ollut VP:n Washington otti vastaavasti 2-0 voiton. Viimeisessä ja ratkaisevassa pelissä kaksi erää mentiin 0-0 tasalukemissa. Kolmannessa erässä peli kulki päästä päähän, mutta maaleja ei vieläkään nähty kuin vasta pelin lopussa. Washington heitti siniviivalta pienen roikkukiekon kohti maalia, joka meni ohi maalivahdin. Pittsburghin takaa-ajo ei tällä kertaa tuottanut tulosta ja voitto tuli jalkapallolukemin 1-0. ”Heitin kiekon maalille päin jos joku sattuisi sen ohjaamaan, mutta tällä kertaa sattui menemään suoraan”, sanoi VP finaalin jälkeen. Voittajalle oli tarjolla NHL-joukkueen pelipaita. Uusi turnaus järjestetään näillä näkymin 2019 alkukeväästä.

Näyttöjä pajalla Kuluneen syksyn aikana on suoritettu siivousalan näyttöjä pajalla. Valo-valmennus on ollut ohjaamassa ja tukemassa laitoshuoltajan ammattitutkintoa suorittavia. Elina Hakasalo suoritti lokakuun puolivälissä näyttöä, jonka vastaanottivat Niina Kulmala (Sataedu) ja Suvi Kuoppa (Valo-valmennus). Näyttö suoritettiin kahtena päivänä; ensimmäisenä päivänä klo 8.00-14.00 ja toisena päivänä klo 8.00-12.00. Perustana on näyttösuunnitelma. Siihen kuuluvat: työn esivalmistelu, työn aloittaminen, aika työn suorittamiseen, itse työn suorittaminen (yksin tai yhteistyönä tehtävä työ) ja siivousvälineiden huolto. Kirjallinen näyttösuunnitelma on oltava valmiina kaksi viikkoa ennen näyttöä, ja se luovutetaan näytön vastaanottajille tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Tämä hyväksytty näyttösuunnitelma on näytön pohjana ja kulkee myös näytössä mukana. Elinan siivouskohteina olivat luokkatilat, aula, tuulikaapit, toimistotilat, myymälätilat ja sen eteinen, taukotila (ns. akvaario), keittiö ja wc-tilat, pukuhuoneet (toisena näyttöpäivänä osittain samoja, sinä päivänä myös mysteerihuone Mummola ja yläkerta). Kohteissa pyyhittiin nihkeällä siivousliinalla vapaat pinnat ja kosketuspinnat sekä lattiat pyyhittiin nihkeytetyllä mopilla. WC-tiloissa edettiin puhtaammasta pinnasta likaisempaan pintaan. Ensimmäisenä näyttöpäivänä oli koneajelua eli aulan tiloissa käytettiin moppauksen jälkeen yhdistelmäkonetta ja lattianhoitokonetta. Yhdistelmäkone pesee ja kuivaa, lattianhoitokoneella kiillotetaan. Näytön vastaanottajat Niina ja Suvi olivat tekemässä arviointia, eivät olleet koko ajan vieressä vaan 15-30 min. kerrallaan. He tekivät kysymyksiä, esimerkiksi pesuaine-suhteesta. Oli myös oltava selvillä yrityksen pelastussuunnitelmasta eli kysyttäessä tiedettävä ja osattava selostaa. Samaten hätäensiapu-perusteet selostettava kysyttäessä. Niina ja Suvi tekivät muistiinpanoja. Näytön aikana käytiin keskusteluja yhdessä ja Elina teki omaa arviointia työstä. Näyttöpäivistä tehtiin yhteenveto ja laskettiin keskiarvo. Arvosteluasteikko on 0-5 (0 on hylätty ja 5 kiitettävä). Tutkintotodistukseen tulee aikanaan näytön numerot.

Näyttö on aina jännittävä juttu, mutta kaikesta selvittiin kunnialla ja hyvin arvosteluin!

Joulupuoti

Käyhän tutustumassa Satakunnan työpajojen yhteisiin kotisivuihin: https://www.satakunnantyopajat.fi