Valttilehti 4/2017

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

2 Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana Tämä numero juhlistaa Suomi 100 vuotta ja tietenkin myös joulua, onhan sekin aika taas! Suomi 100 vuoden kunniaksi toimittaja tiimi on napsinut kuvia omasta kotikaupungistaan läpi vuoden ja tässä numerossa niistä päästään nauttimaan!

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!

Sisältö Moon Karviasta 4 KV-talent 6 Museovierailu 9 Perustulokokeilu 12 Keppihevoset 14 Ristikko 16 Pauli Kampin läksiäiset 17 Kuvia Kankaanpäästä 20 Valtti-Center –hanke loppuseminaari 22 Pajaturnaus 26 Hyvinvointi 29 Lippa-hanke 30 Pajalla Tapahtuu 34

3

Moon Karviasta Moon Karviasta –Torimyymälä ja Ompelimo sijaitsee idyllisessä puutalossa aivan ydinkeskustassa. Nykyisten toimitilojen avajaisia vietettiin 6.3.2013, jota ennen tehtiin täysremontti omalla väellä pajatyönä; tilat ovatkin viihtyisät ja valoisat. Samalla aloitti toimintansa torimyymälä, jossa myydään pajatuotteita sekä muiden valmistajien kädentaitoja.

Työvalmentajat Anne Siivonen ja Auli Laaksonen toimivat ohjaajina. Pajalaisia on tällä hetkellä yhdeksän (kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa). Jokaisella on yksilöity työaika: 1-4 työpäivää 4-6 tuntia/pv. Tärkeintä on pajalaisten eteenpäin ohjaus ja ”poluttaminen” ammattiin tai koulutukseen sekä opastus mm. työnhakuun, terveydestä huolehtimiseen ja mielenterveys- ja päihde -asioihin. Päiväämme kuuluvat ruuanlaitto ja siivous, joita kukin vuorollansa hoitaa. Kaikki osallistuvat tasavertaisesti sekä myyntiin että asiakaspalveluun. Kerran viikossa käydään avoimet työpaikat ja koulutukset läpi. Liikuntaa on viikoittain; silloin esim. pelataan sählyä tai muita pelejä, käydään kävelyllä tai vaikkapa puolukkaretkellä.

4

Ompelimoon tulee päivän mittaan erilaisia asiakastöitä; kaikkea tehdään mikä koneen alle sopii. Tilaustöistä voi mainita esim. vanhusten muistamislahjat.

Karvian seurakunta vie ikäihmisille vuosittain ompelimossa suunnitellun ja toteutetun tuotteen (esimerkiksi lämpötossut ja -muhvin). Karvian kunta on tilannut pajalta vauvanpeittoja vastasyntyneille uusille asukkaille. Myös kirjastoon on teetetty hauska lukupeitto satutunneille. Peittoon on kirjailtu aakkosia opittavaksi.

Yritysyhteistyö on laajaa eli kontakteja on tällä hetkellä 61 (tähän ei ole laskettu mukaan maatalous- ja koneyrittäjiä). Esimerkkinä metallifirma teettää työhaalareiden korjaukset pajalla. Yksityishenkilöille tehdään vaatteiden korjauksia ja sisustusompelua. Ompelimo onkin saanut hyvää palautetta hyvästä ja nopeasta työstä ja siksi pajan palveluja hyödynnetään paljon; sana kiirii ja puskaradio toimii!

Pajatuotteista voi mainita betonityöt, joita tehtiin jo keväällä. Syyskuussa tehtiin uusi erä, kun entiset kävivät kaupaksi. Samoin tehdään tuikkulahjasettejä, kääntökestokasseja, villasukkia, tumppuja ja paljon muuta. Ompelimossa on kahdet kangaspuut, joilla tehdään mattoja tilaustöinä ja pajatuotteiksi.

Myymälässä toimii 30 - 32 yksityisen käsityöläisen, yrityksen, yhdistyksen ym. myyntipisteet. Joulunajan ja Karvia-Päivien kausimyyjiä tulee 10 kpl lisää. Myynti on hyvää; osaltaan siihen vaikuttaa myymälän keskeinen sijainti Karviassa, asiakaskuntaa käy laajalta alueelta, hyvä valikoima kädentaidon töitä sekä palvelualtis henkilökunta.

Työnsuunnittelija Auli Laaksonen 044 577 2105

Työvalmentaja Anne Siivonen 044 577 2106

Aukioloajat: Ma-to klo 9-17

Kylä-Karviantie 10 39930 Karvia

Tilaustyöt: 044 577 2105 www.facebook.com/moonkarviasta.torimyymalaompelimo Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja monipuoliseen myymälävalikoimaamme!

5

KV-talent KV-talent kisa on Satakunnan alueen kehitysvammaisten tukiyhdistysten yhteinen toiminnallinen tapahtumasarja. Juhlavuoden kunniaksi PohjoisSatakunnan kv tuki ry haastoi muut yhdistykset (6) etsimään Satakunnan alueen talent-kykyjä. Haaste välitettiin mahdollisimman monelle toimintayksikölle, asumisyksikölle, kerhoille ym. Osallistumisen edellytyksenä oli jokin taito, talentti, joka on kehitysvammaisten itse toteuttama ja esittämä.

Esitys voi olla yksilöesitys, kaverin kanssa ja pienryhmän esitys; se sai olla laulua, runonlausuntaa, muutaman minuutin näytelmä tai jotain aivan muuta.

Kukin yksikkö järjesti kesän aikana oman sisäisen karsinnan. Yksiköiden kaksi parasta talenttia pääsi yhdistyksen alueen semifinaaliin, joka järjestettiin 3.10 Tukenan tiloissa. Valtti sai kunnian tuomaroida kisan. Loppukilpailuun semifinaalista pääsi taas kaksi esitystä. Kuuden yhdistysalueen välinen finaali pidettiin 30.11. kuntoutuskeskuksella.

Semifinaali 3.10.2017 Maija-Leena: Herkkä lauluesitys äidin syntymäpäivälle

Marjut: Laulu- ja tanssiesitys

Tiiu: Liikunnallinen voimistelu /pallo-esitys Jari Sillanpään Satulinna-kappaleen tahtiin

Sari: Sarjakuvan piirtäminen aiheesta miten ollaan kavereita

6

Samu (”Sanna”): Hassunhauska tanssiesitys

Sinirinta –ryhmä: Laulu, joka oli esitetty kolme viikkoa aiemmin Ystäväkahvilaa varten. Poikien esiintymisasut oli tehty itse.

Jenni: Hula-hula –tanssi

Tulokset: 1.

Samu ”Sanna” eli energinen ihanuus 2.

Sinirinta –ryhmä 3.

Sarin sarjakuvapiirros ystävyydestä (varalla) Tuomarit Tapio, Aarre ja Joni pohtimassa ratkaisua.

Tuomarin (Joni Isoviita) kommentit: ”Kaikki esitykset olivat hienoja ja niitä oli kiva katsella, mutta kaksi niistä olivat parhaita. Miehestä naiseksi pukeutunut tanssiesitys oli paras, koska se oli hauska ja hyvin tehty. Yleisökin tuntui pitävän siitä paljon.

Ystäväkahvila-laulu oli toiseksi hienoin, koska siinä oli hyvät sanat ja sanoma sopi hyvin 10-vuotiaalle Ystäväkahvilalle. Kappale oli koskettava. Sarjakuva sekä sen teksti ja piirustukset olivat myös hienoja ja se ansaitsi päästä varasijalle.”

Tuomarin (Aarre Pajamäki) kommentit: ”Kaikki esitykset olivat hyvin valmisteltuja ja esiintyjät innostuneita. Voittajan valinta oli kuitenkin selvä eli Samun esitys oli erottuva ja todella hauska. Se sai kyllä nauramaan. Sarjakuvapiirros oli hienosti toteutettu ja aihe oli hyvä”.

7

Voittajan on helppo hymyillä. Kaikki kilpailuun osallistujat saivat ruusun ja kunniakirjan.

Tuomarit: Aarre, Joni ja Tapio

Finaali 30.11. Kankaanpään kuntoutuskeskuksella. Voittajaksi selviytyi Sari, sarjakuvalla ystävyydestä.

Kiitämme suurta lahjoittajaa K-Citymarkettia ruuista ja S-Markettia leivistä!

Olemme saaneet ruokalahjoituksia viisi kertaa viikossa; ruokia on toimitettu myös Toimituvalle ja Kankaanpään Tekevät ry:lle aina kun ruokia on tullut yli oman tarpeen.

8

Museovierailu Anu Lamminmäki & Tarja Vikberg Heinäkuun toisella viikolla, juuri ennen kesätaukoa, päätimme jakaa väen muutamaan pienryhmään ja järjestää näin kaikille hieman kevennettyä ohjelmaa ennen lomia – jokaiselle jotain periaatteella. Eräs kohteistamme oli Kankaanpään kaupunginmuseo Niinisalossa, jonne autoiltiin kymmenen hengen ryhmällä. Viiden hengen pienryhmä lähti reippailemaan Rivieeran suunnalle ja pelailemaan ulkopelejä sekä nauttimaan kahvion antimista.

Kolmas ryhmä suunnisti viiden tien risteykseen frisbeeradalle, eli kaikille halukkaille oli jotain mukavaa toimintaa tarjolla.

Vierailusta Kesän alussa tuotepajalle saapui tilaustyö, joka liittyi museolla meneillään olevaan näyttelyyn. Kyseessä oli koti kaukana kotoaKankaanpään siirtolaisuudesta 1890 - 2016 – näyttely. Eli tarinaa siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta Kankaanpään näkökulmasta noin sadan vuoden ajalta. Aihe tuntui koskettavan melko monia väestämme, joten tästä saimmekin idean lähteä tutustumaan meneillään olevaan näyttelyyn. Esittelykierroksella meitä luotsasi museoamanuenssi Anu Forss, joka jakoi asiantuntevasti ja mielenkiintoisesti näyttelyn antia ryhmäläisille.

Esittelykierroksella saimme monipuolista tietoa siirtolaisuudesta.

Kuulimme miten mm. Amerikka mahdollisuuksineen alkoi kiehtoa suomalaisia 1800-luvun jälkipuoliskolla. Muuttoaalto, jota on kutsuttu nimillä ”Amerikan kuume” ja Amerikan tauti”, alkoi Pohjanmaalta ja laajeni vähitellen vuosisadan lopulla kohti Pohjois-Satakuntaa ja Kankaanpäätä. Siirtolaisuuden huippuvuosi oli Kankaanpäässä 1902 ja maailmalle lähti tuolloin yli 200 henkeä. Kaikkiaan seudulta lähti Amerikkaan noin kaksi tuhatta kankaanpääläistä.

9

Anu Forss

Hämmästyneinä kuuntelimme miten monista maista vuosien aikana olikaan tapahtunut muuttoliikettä Suomen suuntaan ja myös päinvastoin. Huomiota herätti myös se seikka, että entisaikaan oli törmätty samoihin seikkoihin kuin nykyäänkin eli majoittumisen ja asioiden järjestelyn haasteisiin sekä mm. ruokahuollon ongelmiin. Vierailun lopuiksi ehdimme vielä pikaisesti käväistä lähellä sijaitsevassa Niinisalon sotilaskodissa kahvipaussilla. Se päätti vierailun mukavasti.

Meistä ohjaajista reissu oli sangen antoisa ja vierailun jälkeen päätimme teettää pienen kyselyn, jonka avulla keräsimme ryhmäläisten ajatuksia ja näkemyksiä museokierrokselta. Seuraavassa lyhyt kooste reissulaisten mietteistä sekä lisäksi mielenkiintoinen henkilöhaastattelu, jonka antoi tuotepajalta, taitava perhontekijämme, Tapio Kivimäki.

Tarina siirtolaisuudesta Kankaanpäässä Tapion haastattelu

Tapio kertoi, miten hänen äidin puoleisesta suvusta oli aikoinaan moni henkilö lähtenyt Kanadaan siirtolaiseksi. Syynä tähän oli konkreettisesti se, että lähdettiin mm. nälkää pakoon.

Tapion kertomus lähtee liikkeelle isoisovanhemmista, eli Kustavasta ja ”Jukku” Juho Kalliosta, jotka olivat syntyneet n. 1800 luvun jälkipuoliskolla. Heidän perheensä oli varsin runsaslukuinen ja lapsista yhteensä 6 lähti siirtolaisiksi Kanadaan. Vain 2 jäi kotimaahan asumaan. Tapio muistelee, että Kanadaan suuntasivat Anton, Iivari, Juha, Frans, Heikki sekä Hilma. Kotimaahan jäivät Sandra, joka avioitui ja muutti Kullaan seudulle asumaan sekä Selma (s.1902), joka jäi Kankaanpäähän ja oli siis Tapion isoäiti.

Kesä – 72 on jäänyt erityisesti Tapion mieliin, sillä hän oli tuolloin 10-vuotias. Tuona kesänä äidin eno Anton Kallio, saapui Kanadasta, Ottawan seudulta, vieraisille vanhaan kotimaahansa. Vierailu tapahtui Kankaanpään maisemissa, eli Äpätin suunnalle, Keitaanrannankylään. Siellä sijaitsi Kanadaan lähteneiden sisarusten, vanha kotitalo. Taloa asutti tuolloin, eli v. 1972 Antonin sisar Selma, eli Tapion mummu.

Tapio muistelee, miten Anton puhui sujuvasti suomea ja lausui sukulaisille välillä vähän ”Ameriikkaa”, kuin tyylinäytteeksi, koska sitä haluttiin kovasti kuulla. Anton oli vieraillessaan melko iäkäs, nähtävästi jo eläkeiässä, ja hän päätti antaa käynnillään sukulaislapsille, eli Tapiolle ja tämän pikkuveljelle tuliaisiksi komeat Kanadan dollari-kolikot.

Tässä vuoden 1972 uutukaisessa dollarissa kiilteli kuva intiaanimelojista sekä etupuolella profiilikuva Elizabeth II:sta. Tapaus on jäänyt erityisesti Tapion mieliin ja tuo samainen kolikkokin löytyy edelleen Tapiolta kotoa hyvästä tallesta. Tapio muistaa, että Anton, kuten muutkin veljekset työskentelivät elämänsä Kanadan hiilikaivoksilla ja heidän sisarensa Hilma nähtävästi piikomistehtävissä pappilassa.

10

Museokyselyn saldoa Kuinka moni kymmenestä oli käynyt aiemmin museolla?

Puolet väestä oli käynyt aiemmin Kankaanpään kaupunkimuseolla.

Suorat lainaukset vastaajien mietteistä eli mitä reissusta jäi mieleen?

Museon miljöö oli tosi hieno* Kaikki ihmisten tarinat ja Reiman osasto* Näyttelyosastot museolla* Reiman osasto ja sen historia* Opastus oli hyvä* Kuorsaava hahmo erään näyttelyosaston huoneen nurkassa* Reiman puvut* Kaikki asiat kiinnostivat* Vanha pirtti ja nukkuva ja kuorsaava isäntä sekä ihmisten tarinat* Kulttuurihistorian näyttely oli ehkä kiinnostavin ja selkeä* Tietokone esitys Kankaanpään vanhasta katukuvasta oli kiinnostava* Näyttelyosastot* Luettelo kaikista Amerikkaan lähtijöistä* Kahvihetki sotkussa.

Kuinka monen sukutaustaan liittyi siirtolaisuus? Viiden hlön taustaan liittyi siirtolaisuus, kahdella ei ollut siirtolaisuushistoriaa ja yhdellä ei tietoa asiasta.

Miltä reissu tuntui? Vastaajien suorat lainaukset kyselyyn: Kaikin puolin mukava reissu* Kiinnostava reissu, ihan sopiva oli, mielenkiintoinen, ei tylsä, ei risuja, harmaa ja pilvinen päivä* Minulle itselleni jäi hyvä mieli reissusta* Oli ihan mielenkiintoinen reissu* Pelkkiä ruusuja koko reissu, mielenkiintoinen ja vaiheikas reissu* Oli hieno reissu, ei risuja, mutta ruusuja* Reissu oli ihan kiva, tietoa tuli riittävästi ja oli mielenkiintoinen* Ei kyllästyttänyt, ehdin käymään läpi kaikki näyttelyt, oli kiinnostava.

Moniko lähtisi uudelleen museokierrokselle? Kaikki vastasivat lähtevänsä uudelleen jos tarjoutuu tilaisuus.

Yhteiskiitokset vielä kaikille osallistuneille mukavasta reissuseurasta ja siitä että vastailitte hienosti kyselyymme! Erityiskiitos Tapio Kivimäelle, joka antoi haastattelun lehteemme sivuille ja kertoi mukavia muistoja oman sukunsa siirtolaisuusvaiheista.

11

Perustulokokeilu Suomessa vuoden 2017 alussa käynnistynyt ensimmäinen perustulokokeilu on kaksivuotinen. Sen kohdejoukkona ovat 25-58 –vuotiaat työmarkkinatukea tai työttömyysperuspäivärahaa saavat. Tästä joukosta arvottiin 2000 henkeä kokeiluun.

Verovapaa perustulo on kokeilussa 560 euroa kuussa ja se korvaa saman suuruisen peruspäivärahan. Muut mahdolliset sosiaalituet säilyvät ennallaan. Jos kokeilussa oleva työtön työllistyy, ei hän kuitenkaan menetä perustuloaan eikä summa myöskään pienene.

Tämä on käytännössä kokeiluun osallistuvalle suurin etu ja työnteon kannustavuutta lisäävä asia.

Suomessa tehdään maailman ensimmäinen kansallisen tason perustulokokeilu, ja se on herättänyt suurta kiinnostusta maailmalla sekä samalla vahvistanut myönteistä Suomikuvaa ja brändiä. Kyselyitä on tullut muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Koreasta ja Japanista sekä eri puolilta Eurooppaa, etenkin Hollannista ja Ranskasta, jotka harkitsevat omia perustulokokeilujaan.

Argumentit puolesta ja vastaan Argumentit perustulon puolesta ja sitä vastaan perustuvat harvoin tieteelliselle näytölle. Tuloksia ei ole päästy mittaamaan, koska perustuloa ei ole käytännössä ennen kokeiltu. Eri toimijat näkevät siinä hyötyjä tai uhkia.

Miksi perustulo olisi hyvä asia: • Poistaisi sosiaaliturvan loukkuja • Yksinkertaistaisi ja selkiyttäisi järjestelmää • Tekisi satunnaisen työnteon kannattavammaksi • Poistaisi sosiaaliturvan väliinputoamisongelmia • Vähentäisi köyhyyttä • Tukisi ihmisen omia elämänvalintoja • Poistaisi sosiaaliturvasta sen nöyryyttäviä ja kontrolloivia ominaisuuksia • Mahdollistaisi työajan ja työnteon tapojen muokkaamisen oman elämäntilanteen mukaan • Tukisi mahdollisuuksia pienyrittämiseen ja itsensä työllistämiseen • Vähentäisi syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan myös ansiotyön ulkopuolella • Vapauttaisi sosiaalityön ammattilaisten ja työvoimaviranomaisten aikaa paperityöstä asiakkaiden auttamiseen.

12

Mitkä olisivat sen uhkatekijät: • Olisi liian kallis toteuttaa • Heikentäisi työnteon kannusteita ja antaisi mahdollisuuden elää toisten kustannuksella • Jakaisi rahaa myös niille, jotka sitä eivät tarvitse • Vakiinnuttaisi pätkätyöt ja heikentäisi työehtosopimuksia • Jättäisi apua tarvitsevat selviytymään omillaan ja edistäisi nuorten syrjäytymistä • Kaikille maksettava tasasuuruinen summa ei huomioi yksilöllisiä tarpeita • Heikentäisi naisten työmarkkina-asemaa, koska naiset jäisivät miehiä todennäköisemmin hoitamaan lapsia kotiin perustulolla

Esimerkkinä Juha Järvinen Kurikkalainen Juha Järvinen on antanut kasvot Suomen perustulokokeilulle maailman medioissa. Hän on tyytyväinen, että on päässyt puhumaan hyvän asian puolesta. Viisi vuotta työttömänä ollut Järvinen on yksi niistä 2000 työttömästä työnhakijasta, jotka valittiin vuodenvaiheessa arvalla mukaan tähän kokeiluun.

Juha Järvinen on haaveillut yrittäjyydestä jo pienestä pitäen. Kaksitoista vuotta sitten hän perusti firman, jossa valmistettiin perinteisiä ikkunanpuitteita. Viisi vuotta sitten firma meni konkurssiin burn outin takia.

Perustulokokeiluun pääseminen sai uudestaan viriämään yrityshaaveet; tulevaisuudessa valokuvaus ja videotuotanto voivat tuoda leivän pöytään. Samoin on mahdollisuus keskittyä taideprojekteihin; muun muassa kalevalaistyyppisiä rumpuja roikkuu seinällä näyttävä rykelmä odottamassa tulevia näyttelyitä. Järvinen on kuuden lapsen isä, ja perustulon myötä hän voi olla enemmän läsnä lastensa arjessa.

Järvinen uskoo, että perustulo olisi laajasti toteutettuna tuottavaa yhteiskunnalle. Hän pitää sitä investointina tulevaisuudelle. Ihmiset olisivat vapautuneempia, stressi vähenisi, turha byrokratia ja ihmisten pallottelu jäisivät pois. Todennäköisesti jokaisella olisi jokin haave, jota voisi lähteä toteuttamaan. ”Ei kenenkään sosiaalista statusta nosta se, että makaa vain sohvalla”.

Lähteet: www.sitra.fi/aiheet/perustulokokeilu || yle.fi/uutiset/3-9546441

13

Keppihevoset Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Valtti työpaja lahjoitti keppihevosia paikallisille päiväkodeille, ryhmiksille ja perhepäivähoitajille. Nämä hevoset eivät pillastu, eikä niitä tarvitse harjata tai satuloida. Näitä keppihevosia, tai tuttavallisemmin keppareita, ulkoilutetaan, niillä ratsastetaan ja kilpaillaan. Nuorten tyttöjen keskuudessa ne ovat nyt yhtä suosittuja kuin oikeat hevoset. Lasten leikkivälineenä se on mitä mainioin, koska samalla saa liikuntaa ja heppojen kanssa yhdessä puuhastellessa sosiaaliset taidot kehittyvät.

Työpajalaiset olivat itse suunnitelleet keppihevoset, joiden päät he olivat käsin maalanneet.

Työpajan toiminnanjohtaja Niina Veko ilmoitti keppihevosista päiväkodeille, ja ne otettiin ilolla vastaan. Heti tuli sata tilausta, ja lisää oli ryhdyttävä tekemään.

Syksyn aikana Valtti työpajalla kävi useaan otteeseen pieniä kansalaisia hoitajineen hakemassa näitä heppoja uusiin seikkailuihin. Vaikka pieni jännitys kuvastuikin lasten kasvoilta, olivat lahjat selvästi mieluisat.

14

Varsinainen lahjoitustilaisuus oli 5.10. torstaina Jalavan päiväkodin pihalla. Työpaja oli myös valmistanut karsinat hevosille. Juhlapuheita ei paljoa ehditty pitämään, kun hauska leikki alkoi saman tien. Hevosille syötettiin heinää, ja niille juotettiin vettä mukista. Osa lapsista oli hevosilla ratsastavia metsästäjiä. Hetken päästä hevosista olikin tullut peuroja. Leikkimisen taito ja riemu ei ole kadonnut, vaikka siitä ollaan syystä huolestuneita (tilaisuudesta teksti Kankaanpään Seudussa 9.10.2017).

Valtti työpaja toivottaa riemukkaita ratsastushetkiä ja hoitakaa pollet hyvin!

Voit katsoa tilaisuudesta videon osoitteesta: https://www.kankaanpaanseutu.fi/uutiset/katso-video-valtti-tyopajan-lahjoittamatkeppihevoset-saivat-heti-kyytia-lapset-osaavat-yha-leikkia-200511482

15

Ristikko

Sanasokkelon löydät sivulta 33. Siellä tehtävänäsi on löytää urheiluun liittyvät sanat jotka voivat olla miten päin tahansa!

Ristikon ja sanasokkelon ratkaisut löydät osoitteesta: valtti.fi/ratkaisut

16

Pauli Kampin läksiäiset Vietimme lokakuussa Valtissa työpajatoiminnan strategiapäivää, johon myös Pauli oli kutsuttu mukaan antamaan viisaita neuvoja tulevaisuuden suuntaviittoja ajatellen. Strategiassa lähdimmekin Pauli yllätykseksi liikkeelle menneisyyden hahmottamisesta, jotta saatoimme taas jatkaa eteenpäin kohti tulevaisuutta, saimme vieraita Sataedulta vanhoista aikkarilaisista, niinpä pääsimme yhdessä muistelemaan menneitä ja nauttimaan ihanasta yhdessä olosta, aivan kuin olisimme palanneet ajassa taaksepäin! Paljon naurua ja hyvää oloa huokui läksiäisissä, joilla toivotimme Paulille vauhdikasta matkaa eläkepäiviin.

Pauli hyvä, Sataedun puolesta pääsit lähtemään hieman varkain. Me vanhat ”aikkarilaiset” yhdessä aikuiskoulutussäätiön työpajan henkilöstön kanssa, olimme sitä mieltä, että kyllähän Paulille pitää kunnon läksiäiset järjestää. Joten tässä ne nyt sitten ovat.

Vuosi 1991 oli suurten muutosten vuosi: Neuvostoliitto romahti ja lakkautettiin, Baltian maat itsenäistyivät, Persianlahden sota syttyi, Suomen markka devalvoitiin, Suomen pankkikriisi alkoi, Suomen väkiluku ylitti 5 miljoonaa, Maailman ensimmäinen GSM-verkko aloitti toimintansa Suomessa, World Wide Web projekti julkistettiin. Pauli, aloitit Kankaanpään Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen rehtorina 9.12.1991. Et ole ollut siis kurssikeskuksen rehtorina, vaan Aikuiskoulutuskeskuksen rehtorina. Olet pitänyt yli 25 vuotta ”aikkarilippua” korkealla. Neljännesvuosisata, ajatelkaas!

Tätä ennen Pauli oli toiminut yli 10 vuotta vientipäällikkönä Kemira Oy:n palveluksessa.

Oli nähnyt mualimaa! Pauli valmistui 1980 Helsingin yliopistosta Agronomiksi, maatalousja metsätieteiden maisteriksi suuntautumisalana Markkinaekonomia. Tästä taustasta huolimatta Pauli on tunnettu aikkarimiehenä, aikuiskoulutuskeskuksen rehtorina.

Tähän tilaisuuteen valmistautuessani lueskelin vanhoja vuosikertomuksia mm. Paulin rehtorin katsauksia eri vuosilta ja mietiskelin miten erilaista ja kuitenkin niin samanlaista oli kun Pauli aloitti rehtorina. Oli lamaa ja oli muutoksia. Silloinkin oli lakimuutokset ajankohtaisia ja puhutti. Tässä ote Paulin ensimmäisestä rehtorin katsauksesta v. 1991: ”Laki ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista aiheuttaa toki syvällisempiä muutoksia aikuiskoulutuskeskusten toimintaan vähitellen. Esimerkiksi siirtyminen tulosvastuullisuuteen, valtionapujen asteittainen väheneminen jne.” Silloinkin kuten tänäkin päivänä pohditaan ja ehkä kipuillaankin lakimuutosten kohdalla. Monesta vuosikertomuksesta näkyi selvästi rehtorin katsauksessa, että Pauli seurasi yhteiskuntaa, sen kehitystä ja sitä mitä muutoksia on näköpiirissä.

17

Maailman seuraaminen näkyi Paulin toiminnassa rehtorina myös siinä, että hän oli voimakkaasti koulutusmyönteinen, mikä ei ole itsestään selvää edes koulutusorganisaatiossa.

Jos aikkarissa halusi koulutukseen, se lähes poikkeuksetta mahdollistettiin. Uskon vahvasti, että koulutusmyönteisyys kantoi vahvasti hedelmää niin työpaikkatyytyväisyydessä kuin aikkarin kehittymisessä. Paulin linja oli hyvä. Eräs tärkeä työyhteisön henkeä luoneita asioita olivat yhteiset matkat, niin henkilöstön kesken kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Niistä on meillä kaikilla varmasti monta mukavaa muistoa.

Paulin linjaan on kuulunut ennakkoluulottomuus ja rohkeus rekrytoinneissa. Pauli uskalsi palkata ihmisiä, joilta saattoi puuttua kokonaisuudesta jokin palanen: oli se sitten tutkinto, pedagoginen pätevyys, tai jotain muuta. En usko, että itse olisin koskaan päätynyt tällä alalle ja uralle, ellei Pauli olisi ennakkoluulottomasti palkanut työtöntä aikkariopiskelijaa kouluttajaksi ilman päivääkään opettajakokemusta. Tiedän että en ole edes ainoa. Ylipäätään luulen, että me lähes kaikki täällä olevat olemme sinun palkkaamiasi. Kiitos siitä!

Esimiehenä Paulin vahvuuksia on se, että hän on luottanut väkeensä vahvasti. Vaikka joskus pienissä yksityiskohdissa oli erimielisyyksiä, niin luottamus näkyi suurena vapautena toimia.

Tämä linjavalinta on ollut oikea. Kun sai työssään vapautta, se näkyi usein tuloksissa. Ja varmasti se näkyi sitoutumisena työhön. Tästä syntyi osaltaan ”aikkarilainen henki”. Täällä tehtiin innostuneena pitkää päivää, annettiin/saatiin apua, ideoitiin yhdessä, toteutettiin yhdessä. Siitä suuri kiitos Paulille, joka omalla johtamisellaan sen mahdollisti.

Itselleni aikkari oli ensimmäinen oikea pitkäaikainen työpaikka. Täällä oppi, kehittyi sekä kasvoi aikkarihenkeen. Se tuntui itsestään selvältä ja sitä piti itsestään selvänä, että eikö joka työpaikalla tällaista ole. Vuosien saatossa olen itsekin havainnut, että ei niin ”yhteen hiileen oikeasti puhaltavaa” työyhteisöä juuri löydy. Siksi totisesti toivon, että nykyiset säätiössä työskentelevät pystytte ylläpitämään tätä perintöä tässä pienessä työyhteisössä.

Talouden osalta ei koskaan voinut olla varma seuraavasta vuodesta. Tai niin kuin itse sitä olen kuvannut; marraskuun alusssa mietittiin, onko ensi vuodeksi töitä, ja kuun lopussa mietittiin miten ensi vuoden töistä selvitään ja niin se menee edelleenkin myös täällä säätiön maailmassa. ”Esitän parhaat kiitokseni koko henkilökunnalle, jonka on tehnyt ”pitkää päivää” ja hoitanut tehtävänsä ansiokkaasti työpaineista huolimatta” Kiitokset Pauli menneistä vuosista ja yhteisistä ajoista! Vanhoista aikkarilaisista virkaiältäni vanhimmasta päästä – Jeter Pallari

18

Pauli on luotsannut työpajaa asiamiehen roolissa vuodesta 2008 alkaen jolloin työpaja siirtyi omaksi kokonaisuudekseen irtautuessaan oppilaitosmaailmasta. Voimme sydämestämme yhtyä Jeterin sanoihin Paulista, sama linja on jatkunut myös säätiön puolella. Pauli on ollut ennakkoluuloton esimies, jonka aikana on saanut kehittää toimintaa mielin määrin. Juuri siitä syystä Valtti on muodostunut merkittäväksi toimijaksi alueella työttömien työtoiminnan ja koulutuksen saralla. Pauli on puolustanut meitä kiperinä vuosina, jolloin työpajan talous on käynyt pohjalla ja jakanut myös kiitosta hyvästä työstä ja toiminut viestinviejänä yhteistyökumppaneillemme. Kiitos, että saimme jakaa nämä vuodet kanssasi! Nyt toivotamme sinulle ansaittuja eläkepäiviä, vaikka hämmentääkin miten noin nuorekas mies voi eläkkeelle joutua. Myönnämme sinulle elinikäisen oikeuden tulla yhteisiin tilaisuuksiimme myös tulevina vuosina! - Niina Veko

19

Kuvia Kankaanpäästä

20

21

Valtti-Center –hanke loppuseminaari Valtti-Center hankkeen loppuseminaari pidettiin Lumiaisen tunnelmallisissa juhlatiloissa. Aluksi oli glögitarjoilu ja sen jälkeen tilaisuus pääsi alkamaan.

Kohderyhmänä pohjoissatakuntalaiset alle 30-vuotiaat nuoret, joilla on realistisia mahdollisuuksia päästä töihin avoimille työmarkkinoille.

Hankkeen tavoitteet • Parantaa alueella nuorten saamien palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta.

• Toimia matalan kynnyksen periaatteella.

• Lisätä nuorten työllistymismahdollisuuksia, työmarkkinoilla pysymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

• Toimii väylänä etsiä jatkopolkuja eri lähtökohdissa oleville nuorille työnhakijoille sekä tiivistää yhteistyötä yrittäjien ja välityömarkkinoiden kanssa.

• Aktivoida yrityksiä ja yhdistyksiä palkkaamaan nuoria.

Valtti-työpajan toiminnanjohtaja Niina Veko lausui avaussanat. Hän korosti, että kaikki toteutetut kehityshankkeet ovat olleet toimivia ja tuottavia. Hankkeiden avulla voidaan kokeilla erilaisia uusia ideoita ja niiden toimivuutta. Esimerkiksi Valtti -valmennushankkeen aikana itse työpaja perustettiin; nykyään siinä on 250 henkilöä mukana toiminnassa. Valtti-Center -hankkeen tarkoitus oli etsiä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja nuoren hyväksi ja ottaen nuoren toiveet huomioon. Periaatteena oli vapaaehtoisuus ja helppo saavutettavuus (matalan kynnyksen paikka); keskukseen ei tarvinnut varata etukäteen aikaa. Tämän hankkeen jälkeen on suunnitteilla uusi ohjaamohanke, jossa toiveissa Kankaanpään toimipiste. Niina päätti puheensa keskeiseen ajatukseen: Nuorissa on meidän tulevaisuus ja mitäpä me emme tulevaisuutemme eteen tekisi!

Hankkeen henkilöstö Hankepäällikkö Raija Vataja Työelämäkoordinaattori Harri Hieta Muutosvalmentaja/psykologi Carita Ahtilinna Media-assistentti Esa Viitanen, syyskuusta 2016 alkaen Jani Leppäniemi Toiminta-aika 1.2.2015 – 31.12.2017 Budjetti oli 490 604 euroa, josta 80% ESR- ja valtion rahoitus ja 20% Kankaanpään kaupunki.

22

Hankepäällikkö Raija Vataja kertoi Valtti-Center (ESR) –hankkeen toiminnasta. Tavoitteiden saavuttamiseksi luotiin nuorten työllistymistä ja osaamista tukeva rekrykeskus, jonka rooli vaihteli nuoresta ja hänen tarpeistaan riippuen. Tarjottiin tietoa koulutus- ja opiskelumahdollisuuksista, autettiin hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä. Tilat ja välineet olivat nuoren käytössä, samoin tietotekniikkaan annettiin apua.

Keskuksessa järjestettiin info-tilaisuuksia eli kerrottiin opiskelumahdollisuuksista ja työnantajia oli käymässä. Samaten tehtiin työnantaja/työpaikka/oppilaitosvierailuja nuoren tarpeista lähtien. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestettiin tempauksia, joissa tavoitteena oli tehdä toimijat tutuksi nuorille.

Toimenpiteisiin kuului coach –toimintamalli eli nuori sai henkilökohtaisen ohjaajan, joka pysyi samana koko hankkeen ajan. Työelämäkoordinaattori antoi tukea ja ohjausta töihin tai koulutukseen orientoituneille nuorille. Muutosvalmentajalta sai pitkäkestoisempaa tukea voimaantumiseen ja jaksamiseen kohti nuoren omaa päämäärää. Säännöllisiä tapaamisia järjestettiin nuoren tarpeista lähtien.

Vertaisjaksomalli oli tärkeä toimenpide; siinä jakso toteutettiin leirien ja tapahtumapäivien muodossa. Painopiste oli ryhmäytymisessä ja vertaistuen saamisessa. Hankehenkilöstön kanssa käytiin yksilökeskusteluja, jossa selvitettiin nuoren vahvuudet ja osaamistarpeet.

Hankkeen tulokset Hankkeen aikana tukea sai 66 nuorta. Päättäneistä nuorista 86% pääsi eteenpäin, näistä yli 50% työhön tai opiskelemaan. Tuloksena oli myös, että yritykset ja kolmas sektori aktivoituvat palkkaamaan nuoria.

Yritysyhteistyö yllätti positiivisesti eli mukaan lähti 30 yritystä sekä 14 muuta organisaatiota.

Hanketyöntekijät Jani Leppäniemi ja Harri Hieta kertoivat leireistä, tapahtumista ja coachauksesta.

Nuorten tavoittaminen oli vaikeaa; oikeastaan vasta tänä syksynä alkoi tuottaa tulosta. Sosiaalinen tai muu media ei ollut toimiva, vaan kun mentiin kasvotusten juttelemaan, niin sitten alkoi tapahtua.

Nuorilla oli harhaluuloja leirien suhteen (”tässä täytyy olla jotain mätää”). Kotiin oli helppo jäädä.

Mutta kunhan leirille päästiin, ongelmia ei ollut. Ryhmän mukaan tehtiin asioita, ja toiminnan ohessa käytiin läpi opiskelu- ja työllistymisasioita omiin polkuihin liittyen. Ohjaajat tulivat tutuiksi ja heitä oli helppo lähestyä sitten jatkossakin. Leireillä opittiin uusia taitoja ja kokemuksia, ja toimittiin ryhmänä. Jani ja Harri korostivat, että työvoimatoimiston, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa oli helppo toimia.

Herkullinen kakku ja muut tarjoilut kruunasivat tilaisuuden

23

Esitelmä Valtti-Center - loppuseminaarissa Luontoympäristön vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä luontoympäristö nuoren tukena (Eko- ja ympäristöpsykologi, projektitutkija Kirsi Salonen) Kirsi Salonen piti esitelmän luontoympäristön vaikutuksista. Tutkimustulokset osoittavat, että luontoympäristö elvyttää ja tuottaa hyvinvointia paremmin kuin rakennettu ympäristö.

Luonnossa oleilu alentaa verenpainetta, sydämen sykettä ja koettua jännittyneisyyttä.

Luontomielipaikassa ihminen säätelee olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan.

Salonen pitää terapiaistuntoja luonnossa; siellä psyykkiset voimavarat elpyvät ja mieliala kohoaa, samoin aistit ovat monipuolisesti läsnä luonnossa liikkuessa. Lyhytkin käynti puistossa tai lähimetsässä vähentää psyykkistä kuormitusta. Kirsi Salonen haastatteli yli 500 ihmistä; suurin osa oli luonnossa elpyjiä (rentoutuminen, rauhoittuminen, virkistyminen, mielialan kohoaminen). Kolmasosa koki nimenomaa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset tärkeiksi. Pienelle osalle (7,8%) luonnossa liikkumiseen liittyi pelkoja tai muita esteitä.

Ulkoiluun soveltuvia viheralueita tulisi olla riittävän paljon ja riittävän lähellä, jotta niitä käytettäisiin aktiivisesti. Viheralueiden etäisyys asuintaloista tulisi olla enintään kävelymatkan eli 300 metrin päässä.

Kommentti masennuksesta kärsivällä asiakkaalla: ”En luonnossa ole koskaan masentunut”.

Luonnossa saa siis paranemisen ja tervehtymisen tuntemuksia. Luonto palauttaa kuormituksista ja jopa pidentää elinikää. Siellä saa elämäänsä uusia oivalluksia.

Metsäpolku houkuttaa liikkumaan.

Kuvat: Jyrki Kivistö

24

Olen hyvä näin –reittiä etsimässä Valtti-Center -hankkeen aikana toteutettiin myös voimauttavan valokuvauksen menetelmää, jonka Miina Savolainen on kehittänyt. Menetelmän keskeinen työväline ei ole valokuvaus, vaan katse ja näkemisen tapa – se miten voimme tietoisesti katsoa toisin ja nostaa kuormittavien asioiden sijaan näkyväksi sellaisenkin eheyden, joka on niin haurasta, ettei se vielä ole oikeastaan edes olemassa.

”Oman työhistorian paras tehtävä”

Kuvaaja ei määritä, millaisia kuvia otetaan tai millaisena hän näkee kuvamaansa ihmisen, vaan kuvattava itse määrittelee, miten hän haluaa tulla nähdyksi ja miten häntä saa katsoa. Tärkeänä tavoitteena on, että yksilö löytää kyvyn katsoa itseään lempeämmin ja rakastavammin (www. voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm).

Hanketyöntekijät Carita Ahtilinna ja Jani Leppäniemi olivat seminaarissa kertomassa valokuvateoksen synnystä. Kirjassa kuvataan nuoria ja heidän kasvutarinoitaan lukuisin kuvin, samoin leireilyä ja kertomuksia niistä. Julkaisu jaettiin kaikille seminaariin osallistuneille.

”Kirjaa ei olisi koskaan voitu toteuttaa ilman teitä nuoret, joille kuuluukin suuri kiitos!”

”Olen hyvä näin” Kirja jaettiin kaikille osallistujille seminaarin päätteeksi.

25

Pajaturnaus

Työpajojen välinen sählyturnaus järjestettiin 29.11. Move Areenalla.

Kisaamassa olivat Valtti -työpaja, Nakkila sekä Raumalta kaksi joukkuetta. Alkuerät aloitettiin heti aamulla klo 9 jälkeen, ja Valtti -porukka oli heti pelivireessä; Nakkilan ja Rauman nuorten työpajat kukistettiin selvin luvuin. Sen sijaan Rauman seudun katulähetys -joukkue voitti Valtin niukasti; samoin se päihitti Nakkilan ja Rauman nuorten joukkueet.

Valtti-työpaja

Nakkilan työpaja

Rauman nuorten työpaja

Rauman seudun katulähetys

Peliaika oli 2 x 10 minuuttia. Kun kaikki joukkueet olivat pelanneet toisiaan vastaan, pidettiin tunnin ruokatauko. Move Areenalle oli myös varattu voileipiä, myslipatukoita ja juotavaa, joten tankkaus oli varmistettu.

26

Pelikuvia

Kaikki olivat tyytyväisiä päivän antiin, ja väsyneinä lähdettiin kotia kohti. Sähly on hieno ja hauska tapa yhdistää eri työpajojen vuorovaikutusta ja kohottaa oman pajan yhteishenkeä. Ei muuta kuin ensi vuonna uudestaan!

27

Turnaustulokset Pronssiottelu pelattiin Nakkilan ja Rauman nuorten työpajan välillä. Rauman nuoret veivät voiton ja pronssin luvuin 5-3. Finaalissa pelasivat Valtti ja Rauman seudun katulähetys. Rauma voitti luvuin 9-1.

Onnea Rauman seudun katulähetys!

Komea pysti lähti Raumalle. Palkinnot luovutti Peter Moisio.

Valtti –työpaja hienosti hopealle!

Rauman seudun nuorten työpaja vei pronssin.

28

Hyvinvointi Sinä riität - Maaret Kallio Kankaanpään Nuorkauppakamari järjesti hyvinvointi-illan marraskuun alussa. Tapahtuma keskittyi tänä vuonna tärkeimpään asiaan eli minuuteen. Kiire, stressi ja riittämättömyyden tunne ovat tuttuja vieraita arjessamme. Nämä nakertavat hyvinvointiamme ja saavat aikaan jatkuvaa painetta suhteessa omaan itseemme. Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio oli juttelemassa hyväksyvästä ja lempeästä itsensä kohtaamisesta sekä rauhoittumisen ja tunnesäätelyn taidoista. Mitä myötätuntoisempi on suhteemme omaan itseemme, sitä viisaampia ja läheisempiä osaamme olla myös muissa ihmissuhteissamme.

Arki on se aika elämästä, joka on kaikkein ratkaisevinta. Vaikka juhlien hetket ovat tärkeitä, arkea on elämässä kuitenkin eniten. Siksi sen vaaliminen on olennaista hyvää elämää tavoiteltaessa. On tärkeää osata kuunnella omaa oloamme arjessa, etsiä hengähdysten hetkiä ruuhkaisten aikojen keskellä. Lempeämmän perhearjen viisautta löytyy keskinkertaisesti ja huonostikin tehdyissä asioissa. Viisas valitsee taistelunsa ja suojaa siten jaksamisensa. Riman laskeminen on tärkeä taito. On mietittävä, mikä on todella tärkeää juuri nyt ja mikä vähemmän tärkeää, jonka voi hoitaa tietoisesti seiskankin suorituksella.

Kallio muistuttaa, että stressi voidaan nähdä myös myönteisenä voimana, joka auttaa saamaan aikaiseksi, tehostamaan toimintaa ja selviytymään haasteista. Jokainen meistä on yksilöllinen, minkä vuoksi kuormitumme ja palaudumme eri asioista. Kun tunnistaa omat kuormitus- ja palautumistekijänsä, voi konkreettisilla toimilla luoda tasapainoa niiden välille ja löytää sen kultaisen keskitien.

Hyvään elämään tarvitaan loppujen lopuksi vain vähän: aikaa, rakkautta ja turvaa. Yhteisiä saunahetkiä, iltapala sohvan nurkassa ja päivän tapahtumien jutustelua. Koskaan ei saa olla liian kiire halauksille; fyysinen läheisyys rauhoittaa tehokkaasti ja on loistava kipulääke mielen ja kehon murheisiin. Vaikka somessa olisi tuhat ystävää, niin yksi hyvä ystävä riittää. Omasta lapsuudestamme muistamme ne hetket, miten tulimme rakastetuksi ja hyväksytyksi. Emme sitä, millaisia merkkivaatteita tai lahjoja saimme.

Maaret Kallio korosti tässä hetkessä elämistä, koska huomisesta emme tiedä. Ilta päättyi hyvään muistutukseen: Älä pyri sankariksi. Ihmisenä pääsee pidemmälle.

Maaret Kallion ajatuksia voi lukea: maaretkallio.com/category/blogi Lujasti lempeä (WSOY, 2016) Inhimillisiä kohtaamisia (WSOY, 2017)

29

Lippa-hanke Anu Lamminmäki Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, jotka osallistuvat Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön työllistämis-, koulutus- tai kuntouttaviin palveluihin ja tarvitsevat kannustamista liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa liikuntatottumuksia ja elämänmuutoksia osaksi omaa arkea, edistää hyvinvointia ja terveyttä, kohentaa fyysistä-, psyykkistä- ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hanke toteutetaan muodostamalla liikuntatarjotin, jolla on tarjolla päivittäin 1-2 eritasoista ja sisältöistä liikuntaryhmää sekä viikoittain terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä teematuokio. Jokainen asiakas valitsee omalle toimintakyvylleen sopivan ryhmän (vähintään 1/vk) sekä teematuokion. Kuhunkin ryhmään mahtuu 10-15 hlö. Liikuntaryhmien sisältö, lajit ja aikataulut rakennetaan asiakkaiden toiveiden pohjalta.

Lisäksi uutena toimintamuotona pyritään aktivoimaan vertaisohjaajia toteuttamaan lyhyitä liikuntatuokioita.

Työpajan valmentautujille suoritettiin syksyllä 2017 kysely kartoittamaan liikunta- sekä ryhmä- ja viriketoimintaa koskevia toiveita. 47 vastauksen perusteella kolme selkeästi suosituinta liikuntalajia ovat kävely, pyöräily ja luonnossa liikkuminen. Myös kuntosali ja lihasvenyttelyt herättivät kiinnostusta. Suurimmalla osalla vastaajista liikuntaan osallistumiseen motivoivat tekijät ovat terveyden edistäminen sekä painonhallinta.

Viriketoiminnan osalta eniten ollaan kiinnostuneita perinteisistä peleistä, visailuista sekä muusta aivojumpasta sekä lähiretkeilystä, jonka kohteiksi ehdotetaan mm. kansallispuistoja ja muita luontokohteita, museoita sekä kirkkoja. Hyvinvointiin liittyvistä teemoista aiheina kiinnostavat eniten mielen hyvinvointi.

Tavoitteenmukaisen liikuntatarjottimen sijaan valmentautujille päätettiin järjestää kohdennetusti heidän toivomiansa liikunta- ja toimintamuotoja, jolloin ohjaajaresurssi kyettiin hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti ja liikunta- ja muut toimintaryhmät, kuten peli-, muisti-ja venyttelyryhmät, kyettiin sovittamaan sujuvasti osaksi työpajan arkea työpajan tiloissa. Osaan toiveista on suunniteltu vastattavan ensi kevään kuluessa, kuten lähiseudulle suuntaavat vierailukohteet ja luontomatkailu.

Vertaisohjaajaksi on saatu aktivoitua henkilöitä, jotka vastaavat sisällöltään vaihtelevan viikoittaisen liikuntaryhmän ohjaamisesta sekä sähly-ryhmästä. Kävelyryhmä niin ikään on vakiintunut osaksi viikoittaista liikuntaa, mikä on mainio tapa yhdistää terveyttä edistävä, kaikille soveltuva liikkuminen sekä luontoelämys ilman kustannuksia ja ilman erityisjärjestelyitä. Työajan ulkopuolella tapahtuva omatoiminen sählyharrastus vakiintui osaksi valmentautujiemme arkea. Tämä ryhmä järjesti myös työvalmentajan kanssa yhteistyössä Satakunnan alueen työpajojen välisen sählyturnauksen Kankaanpäässä, jossa oli osallistujia noin 40. Työpajan oma kuntoilulaitteisto ja –välineistö mahdollistaa monipuolisen lihaskuntoharjoittelun, olemme vuokranneet lisäksi liikuntakeskuksen kuntosalia. Muita vakiintuneita liikuntalajeja ovat mm. frisbeegolf Muita toimintaryhmiä syksyn aikana toteutettiin lukuisia, mm. ruoka-, leivonta-, askartelu-, peli- ja rentoutus- sekä nuorten keskusteluryhmiä, joissa ohjaajina toimivat työvalmentaja sekä opiskelija.

30

Liikuntatunnit Marja Askola

Olen syksyn aikana vetänyt tiistaina klo 12.00 -13.00 liikuntaryhmää. Pääosassa ovat olleet perinteinen jumppa ja siihen kuuluvat lihaskuntoharjoitukset, ja olemme käyttäneet toisinaan liikkeiden tehostamiseen kahvakuulaa ja keppiä. Kahvakuulan valtti on sen monipuolisuus; yhdellä kuulalla pystyy tekemään monia erilaisia liikkeitä. Sillä saa treenattua voimaa, kehonhallintaa, tasapainoa, liikkuvuutta. Kuulaliikkeet ovat isoja ja kokonaisvaltaisia, joten myös aerobinen kunto kasvaa hyvin. Keppijumppa on samaten erittäin tehokas, koska se parantaa erityisesti ylärangan liikkuvuutta ja on helppo tapa pitää huolta niskasta, olkanivelistä ja selästä. Keppi oikein innostaa venyttelemään ja ryhti paranee huomaamatta. Se on myös hyvä väline tasapainon ja kehonhallinnan harjoittamiseen. Ja mikä parasta, keppijumppa ei vaadi kalliita välineitä; harjanvarsi tai lattiamopin varsi riittää ja 5-10 minuutin treeni päivässä riittää.

Olemme myös jonkin verran tutustuneet itämaisiin rentouttaviin liikuntamuotoihin.

Perinteinen kiinalainen taito tai chi ja siihen yhteydessä olevat chi kung –harjoitukset auttavat harrastajaansa päästämään irti jännityksistä ja nykyelämän paineista. Tai chin liikesarjat ovat hitaita, pyöreitä ja virtaavia. Harjoitukset parantavat aineenvaihduntaa ja vastustuskykyä, avaavat niveliä, opettavat oikeanlaista hengittämistä ja eheyttävät mieltä ja kehoa. Samanlaisia vaikutuksia on joogalla, joka on puolestaan Intiassa tuhansien vuosien aikana syntynyt menetelmä. Erilaisten hitaiden ja rauhallisten asento- ja hengitysharjoitusten jälkeen mieli rentoutuu ja sydän rauhoittuu sekä toivon mukaan voidaan aistia ajatuksia onnesta ja sisäisestä valosta. Vanhan joogakäsityksen mukaan jokainen harjoitus antaa pisaran elämän eliksiiriä, joka parantaa terveyttä ja pidentää ikää. Olen omakohtaisesti huomannut, että tai chi, jooga ja meditaatio auttavat mielen vakauteen, parantavat keskittymiskykyä sekä kehon liikkuvuutta. Luonnollisesti se vaatii pitkäjänteisen ja säännöllisen harjoittelun, mutta tässäkään lajissa ei voi koskaan tulla valmiiksi. Aina oppii uutta, mikä on hienoa!

Jokaisella liikuntakerralla olemme tehneet runsaasti venyttelyliikkeitä ja käyneet läpi kaikki päälihasryhmät. Päivittäinen venyttely olisi suotavaa ja tärkeä osa lihashuoltoa. Otetaan oppia kissoista! Venyttely lisää lihasten kimmoisuutta ja nivelten liikkuvuutta. Rentoutuneessa lihaksessa verenkierto paranee. Venyttelystä voi saada myös avun erilaisiin kipuihin ja särkyihin. Jokaisen olisi hyvä tehdä päivän mittaan venyttäviä liikkeitä, joilla voidaan ennaltaehkäistä kivuliaita lihasjumeja; muutama minuutti riittää.

On ollut ilo vetää liikuntaryhmää ja toivottavasti saisimme lisää väkeä iloiseen porukkaamme!

31

Valtti-työpaja on näyttävästi mukana Kankaanpään Kunkku-lautapelissä

Oletko sinä Kankaanpään kunkku?

Kankaanpään nuorkauppakamari toteutti yhteistyössä Kankaanpään kaupungin kanssa huikean koko perheelle suunnattu mukaansatempaavan kaupunkipelin. Valtti-työpaja halusi tuoda omaa toimintaansa tunnetuksi pelin myötä ja hankki pelistä yhden lautapelipaikan. Lautapelissä seikkaillaan Kankaanpäässä, ostetaan ja myydään paikallisten yritysten osakkeita ja varotaan pörssiromahdusta. Harkitse tarkkaan ja tee hyviä sijoituksia!

32

K

K

33

Pajalla Tapahtuu Esittelyssä Jasmin Arola Jasmin Arola on 24-vuotias ja aloittanut tänä syksynä 2017 opinnot Kankaanpään opistossa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoa varten. Kipinän opiskeluun hän sai toimiessaan työharjoittelijana Ketun Golossa (nuorisotilassa); on mukava ohjata ihmisiä ja olla mukana kaikenlaisessa toiminnassa.

Jasmin on luonteeltaan sosiaalinen ja aktiivinen, joten ala on mitä sopivin.

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja toimii eri ikäisten ja erilaisten ryhmien kanssa kulttuuri-, liikunta- ja elämystoiminnassa. Työ nuorten ja lasten kansaa vaatii vuorovaikutustaitoja, joustavuutta ja kykyä oman toiminnan kehittämiseen.

Tutkinnon voi suorittaa päiväopiskeluna Kankaanpään opistossa tai opiskelemalla oppisopimuksen kautta (lähijaksot Tampereen toimipisteessä). Koulutus antaa ammatillisen pätevyyden toimia kasvatus- ja ohjaustehtävissä moninaisissa toimintaympäristöissä – alan yrityksissä, kunnissa, järjestöissä, laitoksissa tai itsenäisinä yrittäjinä. Koulutus myös mahdollistaa jatko-opinnot ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen humanistisille, kasvatustieteellisille tai yhteiskuntatieteellisille aloille.

Pääsyvaatimuksena on lukion oppimäärä tai ammatillinen perustutkinto. Tutkinnon rakenne koostuu ohjaukseen liittyvistä opinnoista ja teoriaopinnoista. Ohjaamisen eri menetelmistä opiskelija valitsee omiin vahvuuksiinsa soveltuvan syventävän ohjaamisen menetelmän.

Opiskelun aikana kehitetään vuorovaikutus- ja ryhmänhallintataitoja sekä yhteiskunnallista tietoutta.

34

Jasminin mukaan opiskelu on ollut mielenkiintoista, uusia asioita on opittu ja sisäistynyt, mitä on olla ohjaaja. Tämän syksyn aikana koulussa on ollut teoriaopintoja ja ohjausharjoituksia. Pari tapahtumaa on järjestetty: Suomi 100 -juhla ja Hyvinvoinnin portaat -tapahtuma (ihmisille, jotka ovat siirtymässä työelämästä eläkkeelle).

Ohjauksen menetelmät -osioon kuuluu harjoittelu, jonka Jasmin aloitti Valtissa 23.10.

Hän on tehnyt ryhmäohjauksia; esimerkiksi vetänyt kokkikerhoa ja nuorten ryhmää, on askarreltu, pelattu erilaisia pelejä, kävelty ym. Lisäksi Jasmin on tehnyt pajan töitä ja ihmiset ovat tulleet tutuiksi. Valtti-paja on ollut hyvä ja viihtyisä työyhteisö, jossa ihmiset ovat avoimia ja mukavia. Työvalmentajat ovat olleet kannustavia ja ohjanneet tehtäviin.

Harjoittelu Valtissa päättyy 15.12. ja opinnot koululla jatkuvat 8.1.2018. Jasmin pystyisi suorittamaan opinnot loppuun puolessatoista vuodessa, mutta ei halua kiirehtiä vaan on varannut aikaa kaksi vuotta valmistumiseen. Tulevaisuudessa hän haluaa työskennellä muualla kuin Kankaanpäässä ja tutustua lähemmin myös lasten ja vanhusten ohjaamiseen.

Kokkikerho

35

TT-Hanke TT - Tehoa työllistymiseen (Työllisyyspoliittinen avustus) -hanke tarjoaa tukea työnhakuun, työllistymiseen ja koulutuspolun löytämiseen. Työpajalla työskentelyn kautta kartoitetaan sekä vahvistetaan osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Etsitään yhdessä suunta tulevaisuuteen.

Mika Kujala Olen 43-vuotias tietoverkkotekniikan Insinööri Kankaanpäästä. Olen ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen.

Tietokoneiden ja -verkkojen työskentelyn ohessa arvostan suuresti asiakkaiden ja organisaation henkilöstön kanssa työskentelyä.

Olen työskennellyt noin 10 vuotta järjestelmäasiantuntijatehtävissä eri organisaatioissa.

Monipuoliset tekniset työtehtävät ovat antaneet minulle vahvan käytännönläheisen pohjan tietoverkkotyöhön.Vapaa-aika kuluu erilaisten harrastusten parissa, kuten lukeminen sekä tietokoneet ja pelaaminen.

Valtissa olen päässyt tekemään koulutukseeni ja osaamiseeni liittyviä työtehtäviä. Henkilökunta on osaavaa ja tukee eteenpäin tavoitteissani. Sosiaalinen verkostoni ja henkinen hyvinvointini on parantunut alkulähtökohdista huomattavasti.

Aloitin Valtissa kuntouttavassa työtoiminnassa ja tällä hetkellä olen palkkatuella.

36

Tanja Hietaoja Työni täällä on ollut todella mielekästä ja monimuotoista. Maanantait ja torstait olen keittiöllä, tiistait ja keskiviikot työpajalla sekä iltapäivisin hoitelen siivoushommia. Yhtään tylsää päivää ei ole ollut.

Aikaisemmin olen ollut Kuntsarilla fysioterapiaavustajana, Reumayhdistyksellä, kaupungin puhelinvaihteessa, Lohikon vanhainkodilla hoitoavustajana sekä Veteraanitalon keittiöllä, mitä pyörittää Toimitupa.

Vierailuja

Me-talo yhteistyötä käynnistämässä 3.11 Tom Tarvainen ja Milja Karjalainen

Perussuomalaiset Valttikierroksella 15.11

37

Vierailu kontti-tavaratalossa 24.11 Oikealla Kontti-päällikkö Nina Tuli Pori SPR Kontti

Misteli - Vammaispalveluiden päivätoimintakeskus Porin monituote Kehitysvammaisten työkeskus Ulvilan Työhönvalmennuskeskus Ojantien Päiväkeskus

38

39