Valttilehti 3/2018

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

Maria Frigård Toimittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

2 Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana Syksyn tuulet toivat mukanaan Valtti lehden, jossa onkin monipuolisesti asiaa tuttuun tapaan. Toivomme, että teillä lukijoilla on yhtä hauskaa kuin lehden tiimillä tätä numeroa tehdessä.

Raikasta syksyä kaikille!

Sisältö Siivouspajan esittely 4 Valo-valmennus 6 Yrittäjänä siivousalalla 8 Tukena - Wirtaamo 10 Nuotti nuorille 13 Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä 14 Teatterihanke 16 Kaupunkiseikkailu 18 LAN-Tapahtuma 21 Päihdetyön arkea 22 Erikoisammattitutkinto 24 Karvian patsasprojekti 26 Mustikkaretki 30 Mindfulness 32 3

Siivouspajan esittely Siisteys ja hyvä järjestys työpaikalla helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä sekä lisää viihtyvyyttä. Riittävä siisteys ja siivous on edellytys myös hyvälle sisäilmalle.

Valtin siivouspaja vastaa työpajan puhtaanapidosta, pyykkihuollosta sekä huonekasvien hoidosta ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia siivousalalla tarvittavaa työkokemusta sekä tuntemusta eri aineista, välineistä ja tekniikoista. Valtissa alkoi keväällä Valo-valmennus, joka on ohjattua oppimista työtä tekemällä. Tavoitteena on laitoshuoltajan osatutkinnon tai koko tutkinnon suorittaminen ja näin parantaa työelämävalmiuksia.

Työnsuunnittelija Katariina Alitalo

Työnsuunnittelija Katariina Alitalo ohjaa ja valvoo siivoustyötä. Tällä hetkellä siivouspajalla on viisi henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Katariina tekee siivouksen suunnittelua osatyönä eli muiden tehtävien lomassa. Valtin tilat ovat laajat käsittäen erityyppisiä työpajoja, koulutustiloja, toimistotiloja, huoneita, keittiö- ja ruokailutiloja, wc-tiloja, portaita jne.

Autopaja sijaitsee Knuuttilankadulla, ja siellä siivotaan wc-tilat, pukuhuone ja toimistotilat. Lisäksi Valtilla on vanhan Sataedun tiloissa kaksi luokkahuonetta ja kabinetti, joissa järjestetään koulutusta ja kokouksia.

Perussääntö on se, että tiedetään, mitkä tilat täytyy siivota useammin ja mitkä esimerkiksi vain kerran viikossa. Samoin on tiedettävä, mihin tilaan on tulossa koulutuksia, kokouksia tai muuta tapahtumaa (esimerkiksi Mysteerihuone Mummolaan). Katariina pitää taulukkoa, josta näkee, mikä tila on siivottu minäkin päivänä ja onko siivottu perusteellisesti vai tehty ylläpitosiivousta. Keskinäinen kommunikaatio siivouspajalaisten ja ohjaajan välillä pelaa hyvin eli yhdessä jutellaan, milloin missäkin on tarvetta siivoukseen. Katariina kehuu porukkaansa hyvin motivoituneiksi ja ahkeriksi; työt on aina hyvin hoidettu.

Uusi työntekijä perehdytetään tarkoin taloon ja sen toimintaan, samoin työturvallisuuteen ja ergonomiaan.

Apua ja ohjausta saa aina, kun siltä tuntuu. Se onkin tärkeä tekijä työssä viihtymisessä; aivan kuten se, että voi itse vaikuttaa työhönsä.

4

Kokemuksia siivouspajalta Elina Hakasalo on työskennellyt siivouspajalla vuoden 2018 alusta lähtien ja sopimus kestää marraskuun alkuun. Työaika oli alkujaksolla 5 pv/viikko 5 h/pv ja nyt 4 pv/viikko 4 h/pv. Vuonna 2014 Elina on työskennellyt terveyskeskuksessa eli huolehtinut siivouksesta ja ruokajakelusta. Puutarha-alalta on työkokemusta vuodelta 2016 eli kasvien hoito on tuttua. 2014-2015 Elina suoritti laitoshuoltajan osatutkinnot (ateriapalvelut ja ympäristönhuoltopalvelut). Kaksi tutkinnon osaa puuttuu, ja ne on tarkoitus suorittaa tämän syksyn aikana ja saada koko tutkinto loppuun suoritetuksi. Päämäärä on ammatti siivousalalta.

Katariina päättää työnjaon siivouspajalla (kuka tekee mitäkin); siihen voi toki itsekin vaikuttaa. Työpäivät ovat vaihtelevia ja Valtissa on saanut harjoitella riittävästi ja rauhassa. Oma rohkeus on tämän vuoden aikana lisääntynyt; pajalla on erilaisia ihmisiä, on tullut uusia näkökulmia ja työyhteisö on mukava.

Janika Viitaniemi aloitti työt siivouspajalla helmikuun alussa 2018 eli 3 pv/viikko (klo 8.00-13.00). 2011-2012 Janika on tehnyt maatalouslomittajan töitä; työ on mieluista, mutta työajat huonot perheelliselle. Janika haki tänä keväänä laitoshuoltajan koulutukseen ja myös liiketalouden koulutukseen, josta sai kesäkuussa tiedon hyväksytystä opiskelupaikasta. Liiketalouden opinnot alkavat siis syksyllä. Siivouspajalla on oppinut alasta uutta. Katariina on perehdyttänyt hyvin ja aina on saanut tarvittavan tiedon ja avun. Janika muistuttaa kaikille, että kotona on hyvä olla, kun on siistiä ja tekee säännöllisesti perussiivouksen.

Sillä tavalla välttyy suuremmalta sotkulta ja isommalta siivoukselta.

5

Valo-valmennus Ohjattua oppimista työtä tekemällä Valo-valmennus on ratkaisu heille, jotka haluavat parantaa työelämävalmiuksiaan ja suorittaa tekemällä oppien ammatillisen koulutuksen tutkinnon osia. Valmennuksessa oppiminen tapahtuu aidoissa työkohteissa, oikeita töitä tekemällä ja valmentajan tukemana.

Valo-valmennus on mahdollista, mikäli organisaatiolla on tarjota oikeita työtehtäviä ja ohjausta osaamisen kerryttämiseksi työskentelyn aikana.

Valmennuksessa voi olla kuka tahansa henkilö, joka ei parhaillaan ole oppilaitoksessa opiskelijana; esimerkiksi työkokeilija, kuntouttavan työtoiminnan asiakas tai palkkatuella oleva työntekijä. Näin heille mahdollistuu ammatillisten tutkintojen osien tai koko tutkinnon tekeminen.

Valo-valmennuksen avulla on mahdollista tavoittaa ammattiopintonsa keskeyttäneitä sekä sellaisia. joilla oppilaitoksessa opiskelu ei syystä tai toisesta ole vaihtoehto. Monesti jo etuuksien menettäminen voi estää työtöntä työnhakijaa kirjautumasta oppilaitokseen opiskelijaksi.

Valmennuksessa edetään räätälöidysti henkilön omassa aikataulussa.

Yksilöllinen ohjaus kannustavien valmentajien ja työyhteisön tuella vahvistavat valmentautujaa – itseluottamus ja elämänhallinta lisääntyvät.

Valo-valmentaja Suvi Kuoppa Suvi Kuoppa on valo-valmentaja Porista, toimialueena Pohjois-Satakunta. Suvi on siivousalan ammattilainen; vajaa 20 vuotta on siivoustehtäviä takana ja edetty mopin varresta päällikkötason tehtäviin. Koulutukseltaan hän on restonomi sekä myös lähihoitaja ja hieroja.

Valo-valmentajana hän aloitti 1.3.2018 ja huhtikuun loppupuolella aloittivat ensimmäiset siivousalan valmentautujat.

Lähtökohta on aina se, että opitaan tekemään töitä.

Tavoite on osatutkinnon suorittaminen näyttämällä.

Oppilaitos ottaa vastaan näytöt. Suvi valmentaa henkilön näyttöä varten. Kun tarvittavat tiedot ja taidot on saavutettu, oppilaitos ottaa vastaan näytöt ja antaa tutkintotodistuksen.

6

Työt tehdään sen mukaisesti, mitä opintosuunnitelma edellyttää. Aikaisempi osaaminen on perustana. Suvi ohjaa ja neuvoo, että työ tulee tehtyä oikein; pieniä virheitä korjataan.

Siivoustyön valmennuksessa korostetaan seuraavia tekijöitä: oikeat välineet, oikeat menetelmät ja ammattimaisuus.

Jos työssä pajalla ei ole käytössä esimerkiksi kalliita uudenaikaisia välineitä, koneita tai laitteita, niistä kerrotaan valmennuksessa. Luokkahuoneessa käydään läpi siivouksen perusteet -teoriaa; samoin katsotaan alan videoita. Perusteluna on se, että jokainen oppii eri tavalla.

Tietomateriaali on käytettävissä eli työnohjaaja Katariina Alitalo tulostaa tarvittaessa. Kertaus on opintojen äiti; asioita käydään uudestaan läpi, jos niin toivotaan. Tärkeää on kannustus ja tsemppaus työssä. Valmennuksessa annetaan informaatiota työpaikoista eli että on muitakin kuin esimerkiksi sairaalat.

Suvi Kuoppa toivoo, että myös nuoret näkisivät siivousalan yhtenä vaihtoehtona. Siinä pääsee nopeasti kiinni Yhdistelmäkone ja Eila Viljanen työelämään ja mahdollisesti vakituisen työpaikan saamiseen.

Työ on monipuolista ja joustavaa eli omaa päivää pystyy suunnittelemaan. Lika on hyvä työnantaja eli työ ei lopu koskaan!

Kokemuksia valmennuksesta Eila Viljanen Eila on ollut siivouspajalla kaksi vuotta; aloittanut Valtin Knuuttilan toimipisteessä aikoinaan.

Noin seitsemän vuotta sitten hän aloitti laitoshuoltajan koulutuksen, joka on teoriassa käyty, mutta näyttöjä puuttuu. Valtti-pajalla voi tehdä yhden tutkinnon osan eli ylläpitosiivousnäytön.

Valo-valmennuksessa on kertailtu aiemmin opittua ja myös uutta tietoa on tullut. Suvi Kuoppa on ollut mukava ja kannustava valmentaja. Toki näyttö aina jännittää; silloin tulee helposti ”mokia”, vaikka asian tietäisi hyvin.

Valo valmennus Tarjoamme työvalmennusta aidoissa työtehtävissä tähdäten ammatillisen koulutuksen tutkintosuorituksiin.

Olemme osa valtakunnallista Valo -valmennusverkostoa.

7

Yrittäjänä siivousalalla Esittelyssä Minna Mettälä Siivousteemamme jatkuu ja esittelemme nuoren siivousalan yrittäjän, Minna Mettälän. Minna on muuttanut Hämeenkyröstä Niinisalon Korvaluomalle noin puolitoista vuotta sitten. Kesäkuussa 2018 hän perusti Siivouspalvelu Tuhkimo -yrityksen, joka tuottaa räätälöityjä siivousja kiinteistönhuoltopalveluja yrityksille ja yksityishenkilöille. Syksyllä 2017 aloitetut laitoshuoltajaopinnot jatkuvat ohessa ja valmistuminen on noin puolen vuoden päästä. Hevoset ovat harrastuksena, ja kisattu on jopa kansainvälisellä tasolla.

Minnalla on tällä hetkellä kolme hevosta.

Minna on ollut kaksi kuukautta työttömänä maatalous -oppilaitoksen jälkeen (vuonna 2015). Töitä ei löytynyt. Naapuri omisti siivousfirman Tampereella; tämä perhe kävi ratsastamassa, joten he olivat tulleet tutuiksi sitäkin kautta. Minna näki heidän facebookilmoituksen, kun he etsivät työntekijää yritykselle. Minna aloitti työt tehden kaikenlaisia hommia kotisiivouksesta rappusiivoukseen. Työt olivat pääsääntöisesti keikkaluonteisia ja akselilla Ylöjärvi – Nokia – Tampere. Kokemusta kertyi, kun sai olla ”joka paikan höylänä”.

Muutettuaan Niinisaloon, Minna aloitti siivousalan työt paikallisalueen yrityksessä. Työ oli opettavaista ja siinä sai tehdä erilaisia asioita. Aikuiskoulutuksen puolella Minna aloitti laitoshuoltajan opinnot, ja tähän asti koulutus on ollut lähinnä opittujen asioiden kertaamista. Parasta on ollut ajatusten vaihtaminen ohjaajien ja muiden osanottajien välillä.

Minna on yrittäjä -henkinen; hän haluaa tehdä asioita itseä varten ja omien ehtojen mukaan. Yrittäjänä voi toteuttaa itseään ja päästä eteenpäin. Siivousalasta Minna tykkää ja sille on myös kysyntää. Toimialueena on Tampere – Ylöjärvi – Ikaalinen – Pori; alihankintatöitä on etupäässä Tampereella. Työllistävintä on kotisiivous; etenkin lapsiperheet ja yksinasuvat ihmiset haluavat käyttää siivouspalveluja. Keikkahommat eli raivaus- ja muuttosiivoukset tulevat kakkosena. Tampereeseen verrattuna hintataso on huomattavasti alhaisempi eli seudullamme on paljon edullisempaa.

8

Omassa yrittäjyydessä tärkeitä asioita ovat toimintamallien kehitys, ajantasainen koulutus ja kotimaiset tuotteet. Toimintamallien kehityksellä Minna tarkoittaa sitä, että ei jämähdetä paikalleen vaan kehitetään omaa työtä. Toimintatapaa on muutettava, jos se ei toimi. Minnan lempisitaatti/voimalause onkin: “Jos et pidä jostain, muuta se. Jos et voi muuttaa asiaa, muuta asenteesi. Älä valita”. -Maya Angelou.

Keikkatöissä on kiinnostavaa, kun ei tiedä, mitä uutta on vastassa. Silloin voi käyttää omaa luovuutta ja sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Samalla voi haastaa itsensä ja muuttaa tapaa, miten asiat yleensä tehdään. Siivouskäytössä pesuaineet ovat valittu kotimaisuuden sekä ekologisuuden perusteella.

Minna on tuore yrittäjä, ja yrityksen perustaminen vaatii hyvää paineensieto- ja organisointikykyä. Ensimmäinen vuosi on vaikea.Yrittäjän alkutaivalta on ollut auttamassa myönnetty starttiraha; loppuvuodesta voi hakea jatkoa eli toista puolikasta. On oltava rohkea ja avattava suunsa; kehdattava mennä rohkeasti kysymään töitä. Esimerkiksi rakennusmessuilla annetaan yhteystiedot eli kuka siistii vasta valmistuneet talot uusille Siivousala on vaihtelevaa, vapaata ja joustavaa työtä. Ei kellokorttityötä. Joustavuutta vaaditaan; työ ei välttämättä lopu klo 16.00, vaan tehdään loppuun siihen asti, kunhan työ on valmis. Minna korostaa, että omasta tehdystä työstä on oltava ylpeä. Luonnollisesti tavoitteena on liiketoiminnan kasvattaminen ja työntekijöiden palkkaaminenkin. Samalla se edistäisi myös kyläyhteisön työllisyyttä, mitä Minna pitää tärkeänä. Maaseudulla asuvat alkavat olla iäkkäitä ja nuorta polvea vaaditaan pitämään maaseutu elävänä. Minnan vapaaaika kuluu hevosten kanssa. Maatilahommat yhdessä kihlatun kanssa ovat mieluisia. On halu elää maalla: ”maalla on mukavaa”.

Kotisiivous on nykypäivää. Se helpottaa arkipäivää. Naapurin Marjatalla käy kotisiivous.

Jospa ottaisin itselleni ikkunoiden pesun, joka on iso urakka. Puhdas koti on aina ilon aihe.

Starttiraha on valtion myöntämää harkinnanvaraista tukea päätoimiselle uudelle yrittäjälle. Starttirahalla helpotetaan yrittäjän toimeentuloa sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen kestää.

Starttirahan myöntää aina Työ- ja elinkeinotoimisto.

Starttiraha myönnetään 6 kk ajaksi. Jatkoa voi hakea toisen 6 kk ajaksi.

Vuonna 2018 perustuen suuruus on 32,40 euroa päivässä. Sitä maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, ja se on verotettavaa henkilökohtaista tuloa.

9

Tukena - Wirtaamo Yhteistyökumppani esittelyssä Kankaanpään työhönvalmennuskeskus perustettiin vuonna 1971 Satakunnan erityishuoltopiirin toimesta Pohjois-Satakuntaan. Vuoden 2011 alusta se siirtyi KVPS Tukena Oy:n omistukseen ja tunnetaan nykyään nimellä Tukena Wirtaamo.

Sijaintipaikkakunta on Kankaanpää; palveluita ostaa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän lisäksi Porin perusturvakeskus ja jokunen kunta/kuntayhtymä Pirkanmaalta ja Hämeestä.

Henkilökuntaan kuuluu kahdeksan henkilöä, joista kolme toimii työtoiminnan puolella, kaksi vastaa päivätoiminnasta, kaksi ovat henkilökohtaisia avustajia. Yhdellä työtoiminnan ohjaajalla on lisäksi työvalmentajan toimenkuva. Esimies osallistuu myös asiakastyöhön.

Koulujen kesäloman aikana toimintaan voi osallistua muutamia nuoria. Kahtena kesänä on ollut tutustu työelämään -kesätyöharjoittelijoita eli nuoria, jotka ovat peruskoulussa tai lukiossa ja joilla ei ole ammatillista koulutusta.

Palveluyksikkö tarjoaa työtoimintaa, avotyötoimintaa ja päivätoimintaa noin 70 asiakkaalle. Työ-ja päivätoiminta luovat asiakkaiden elämään rytmiä ja antavat heille tilaisuuden osallistua myös yhteiskunnan toimintoihin.

Erilaisiin tapahtumiin ja toimintoihin voi osallistua oman kiinnostuksen mukaan. Viikko-ohjelmaan kuuluvat liikuntaryhmä, taidepiiri, musiikkituokio sekä kaupassa tai torilla asiointi. Lisäksi järjestetään erilaisia päiväretkiä, esimerkiksi musiikkitapahtumaan, museoon, sotilaskotiin yms. asiakkaiden toiveiden mukaan. Keväinen liikuntapäivä ja jouluinen pikkujoulu ovat odotettuja koko talon yhteisiä tapahtumapäiviä.

Silloin siirrytään omasta talosta pois. Arkipäivään kuuluvat myös asiakkaiden tukeminen terveellisissä elämäntavoissa ja terveyskasvatuksellinen ohjaus ruokavaliossa ja liikunnassa.

Työtoiminta on kokonaisvaltaisesti kuntouttavaa, työelämään valmentavaa ja sosiaalisia taitoja vahvistavaa toimintaa. Asiakasta ohjataan omatoimisuuteen ja itsenäistymiseen.

Keskeistä on itsemääräämisoikeus eli kuunnellaan asiakkaan toiveita tehtävistä. Arjen toiminnoissa huomioidaan aikuiskasvatuksellinen näkökulma. Asiakasta valmennetaan hänelle vahvoilla oppimisen alueilla ja pyritään mahdollistamaan hänen siirtymisensä avotyötoiminta-kokeiluun. Tärkeää on myös sosiaalisten taitojen kartuttaminen ryhmässä toimimalla ja kaverin huomioimalla.

10

Työtoiminnassa tehdään alueen yrityksille alihankintatöitä. Valmius on tehdä erilaisia meistaustöitä ja pakkaustöitä; pussitetaan pihakalusteiden kokoonpanosarjoja, kirjekuoria ja pakataan useita viehemalleja. Käsitöitä valmistetaan omaksi iloksi, esimerkiksi kännykkäkoteloita ja tyynynpäällisiä. Toimintaan kuuluu lisäksi keittiö-, siivous ja kiinteistönhuollollisia töitä (pihatyöt, haravointi, rappujen siivoukset). Päivään kuuluu myös ryhmätoimintamuotoja eli erilaista kokemuksellista ryhmätoimintaa. Työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa / kannusterahaa, joka suhteutetaan kunkin työsuoritukseen.

Avotyötoiminnassa olevat työskentelevät lähinnä erilaisissa kiinteistönhuollon (yleensä siivous) - ja kaupan alan (hyllytys) -tehtävissä. Heidän tukena on henkilökohtainen työvalmentaja, joka on yhteyshenkilö avotyöpaikan ja asiakkaan välillä. Työvalmentaja ohjaa, opettaa ja valvoo työskentelyä avotyöpaikassa yhteistyössä työnantajan edustajan kanssa.

Yrittäjä maksaa Tukena Wirtaamolle kulukorvauksen, joka siirtyy avotyöntekijän hyväksi; osa rahana ja osa ravintoetuna.

Päivätoiminnassa keskitytään vaikeasti vammaisten mahdollisimman omatoimiseen selviytymiseen päivittäistaitoja ylläpitämällä. Pyritään siihen, että sanallinen ohjaus riittää eli asiakas itse tekee niin pitkälle kuin mahdollista. Päivittäin harjoitellaan talous-, siivousja vaatehuoltoon liittyviä asioita. Koulukeskukselta tulee ruoka eli asiakkaiden kanssa haetaan ruoka lämpölaatikoissa ja laitetaan tarjolle. Ruokailun jälkeen hoidetaan tiskit sekä pöytien ja lattioiden siivoukset. Pikkukeittiössä leivotaan joskus kahville piirakkaa ja kakkuja sekä huolehditaan kahvipöydän laittaminen. Päivittäissiivous tehdään asiakastyönä henkilökunnan ohjauksessa. Tällöin on mahdollisuus kerrata ammattiopinnoissa saatuja taitoja (Luovi, Pori). Kädentaitoja kartutetaan askarteluilla ja peleillä; sosiaalisuutta harjoitellaan erilaissa ryhmätilanteissa. Osa toiminnoista on yhteistä työtoimintaan osallistuvien kanssa, mm. taidepiiri, musiikkituokiot ja tapahtumat. Erilaiset opiskelijaryhmät (esimerkiksi kansalaisopiston opiskelijat) vetävät pihalla erilaisia harjoittelutunteja, kuten vaikkapa pihatansseja. Tärkeää on osallistuminen, yhteinen tekeminen ja niiden kautta toteutuva vuorovaikutus, oppiminen ja kasvu.

Mietteitä Eija Poikkeus (palveluyksikön johtaja) Eijalla on tehtävistä hallinnollinen ja taloudellinen vastuu ja velvoitteet sekä muuttuvan lainsäädännön mukanaan tuomat asiat. Hän osallistuu myös jonkin verran asiakastyöhön.

Asiakkaita otetaan mukaan asiointireissuille, jossa voivat samalla tehdä omia ostoksia. Sään salliessa mennään torille ja sen jälkeen Citymarketiin kahville. Samoin Eija osallistuu päiväretkille sekä salityöskentelyyn, jos salista on ohjaaja tilapäisesti pois. Työn kokokohtia ovat asiakkaat ja vaihteleva työ eli mahdollisuus osallistua monipuolisesti talon töihin.

Haasteellisinta työssä on lainsäädännön tuomat muutokset ja yleensä muutoksissa mukana meneminen. Tulevaisuus luo epävarmuutta; esimerkiksi soten tuomat ratkaisut avotyötoimintaan. Ajankohtaiset juhlapyhät ja tapahtumat näkyvät myös talon toiminnassa; esimerkiksi Halloween marraskuussa on hauska tapahtuma.

11

Ajatuksia työsalilta Jututimme työtoiminnassa olevia Samua, Saria ja Jounia. Samu ja Sari ovat tuttuja KV-Talent -kisasta. Samu voitti semifinaalissa kyseisen kisan energisellä ihanuudellaan, Sari voitti Satakunnan tukipiirin alueen kilpailun sarjakuvapiirroksellaan ystävyydestä.

Samu laskee ja pussittaa kirjekuoria; samoin kokoaa ja pakkaa kalastusvieheitä. Lisäksi hän käy kahtena päivänä avotöissä kaupungilla. Keväällä oli mahdollisuus osallistua Job Shadow -päivään, eli pääsi tutustumaan yhden päivän ajan jonkin kiinnostavan toimijan töihin. Päivä oli kivaa vaihtelua. Samun mielestä Wirtaamossa on kaikki mukavaa ja kaikki ovat kavereita. Harrastuksista erityisesti lenkkeily on lähellä sydäntä.

Sari valmistaa essuja; niitä tehdään ryhmätyönä eli jokainen tekee oman osuutensa. Hän tekee myös liukuestetarroja. Sari on hyvin taiteellinen. Se näkyikin hänen Talent-kisan voittaneessa työssä, jossa hän käsitteli ystävyyttä ja kiusaamista. Aikoinaan Sari oli koulukiusattu, ja aika on jättänyt oman jälkensä.

Onneksi sotakirveet on haudattu ja entisten kiusaajien kanssa ollaan nyt hyvissä väleissä.

Sari käy taidepiirissä ja Keltaisen talon kuviskurssilla. Myös musiikki, erityisesti instrumenttimusiikki kiinnostaa, ja hän soittaa ukulelea ja sähköurkuja. Sari muistuttaa, että pitää oppia arvostamaan elämää ja elää eteenpäin optimistisella asenteella.

Jouni pussittaa ruuveja ja leikkaa metalliverkkoa. Siivoushommaa omassa talossa on kerran viikossa eli imurointia ja moppausta. Jouni käy yhtenä päivänä avotöissä kaupungilla. Osallistui myös Job Shadow -päivään. Kirjasto-, taidenäyttelyja museoretket ovat mukavia. Vapaa-ajalla pyöräillään ja ajetaan mopolla.

12

Nuotti nuorille Nuotti -valmennus on opiskelu- ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille tarkoitettua matalan kynnyksen ammatillista kuntoutusta. Sitä voi hakea ilman lääkärinlausuntoa ja hakemusta.

Nuotti -valmennuksen tavoitteena on nuoren ymmärryksen lisääntyminen omasta elämäntilanteestaan, taidoistaan ja vahvuuksistaan sekä innostuminen tulevaisuuden suunnittelusta.

Nuotti -valmennus on tarkoitettu nuorille • jotka ovat 16-30 –vuotiaita • joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jotka eivät ole suorittamassa ase-tai siviilipalvelusta tai vietä suunniteltua välivuotta ja • joiden toimintakyky on heikentynyt tavalla, joka estää heitä suunnittelemasta tulevaisuuttaan tai pääsemästä opiskelemaan tai työhön.

Toteutus Nuori saa tuekseen henkilökohtaisen valmentajan, jonka hän voi valita Kelan kanssa sopimuksen tehneistä palveluntuottajista.

Nuotti -valmennus suunnitellaan ja toteutetaan aina yksilöllisesti. Se sisältää enintään 20 x 60 minuutin tapaamista enintään 10 kk aikana. Tapaamiset toteutetaan pääasiassa nuoren arkiympäristössä (nuoren koti, kirjasto, kahvila yms.).

Tapaamisiin voi nuoren ja valmentajan lisäksi osallistua myös nuoren verkostoa, kuten läheisiä tai muita nuoren kanssa työskenteleviä tahoja. Valmentaja pitää yhteyttä nuoreen ja tarpeen mukaan hänen verkostoonsa myös tapaamisten välillä.

Nuotti-valmennus on nuorelle maksuton.

Hakeminen Nuori tai hänen kanssaan työskentelevä taho voi ottaa yhteyttä Kelaan, jossa asia ohjataan kuntoutuksen asiantuntijalle.

Kuntoutuksen asiantuntija haastattelee nuoren ja ottaa samalla vastaan suullisen hakemuksen. Lisäksi asiantuntija keskustelee nuoren kanssa mahdollisista palveluntuottajista. ”Nuorta ei jätetä yksin” eli valmennuksessa valmentaja ja nuori pitävät yhteyttä tiiviisti ja nuoren tarpeen mukaisesti. Näin vahvistetaan myös luottamuksellista yhteistyösuhdetta. Valmentaja toimi nuoren rinnalla kulkijana ja tukijana.

13

Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä Sosiaalinen kuntoutus on yksi vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain palveluista. Sen suunnittelu ja toteutus on kunnan vastuulla yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaan tarpeista lähtevää moniammatillista ja monimuotoista palvelua. Se on laaja-alaista tukea asiakkaan arkeen, jossa otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne eikä vain hänen ongelmiaan. Taustalla voi olla sairaus tai vamma, pitkäaikaistyöttömyys tai muu tilanne.

Valtin ryhmät Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä kokoontuu Valtissa joka perjantai klo 9.00-13.00. Ryhmä aloitti kesäkuun alussa ja jatkuu näillä näkymin ainakin vuodenvaihteeseen. Jokaisella jäsenellä on omat henkilökohtaiset tavoitteet. Lähtökohta on oma tilanne ja oman itsensä hyväksyminen.

Ryhmä toimii samoilla periaatteilla kuin kuntouttava työtoiminta. Ryhmän vetäjinä toimivat Valtin henkilökunta omien osaamisalueidensa mukaisesti ja sosiaaliohjaaja Maria Kivimäki Posalta.

Osallistujien kertomaa: Ryhmässä on tärkeää mukava, virkistävä ohjelma ja tekeminen. Pelisäännöt mietittiin yhdessä eli ei käytetä kännykkää, ei tulla päihtyneenä yms. Tärkeää on viihtyminen ja että jokaiselle löytyy mielekästä ohjelmaa tai teemaa. Jäsenet ovat erilaisia ja välttämättä jokin teema ei miellytä kaikkia. Sitten kun on päästy alkuun, onkin innostuttu. Joskus ennakkoluulo on vain esteenä ja tehtävä voikin osoittautua antoisaksi.

Aarrekartta on ollut juuri tällainen tehtävä, joka ei ehkä aluksi ole tuntunut omalta. Siinä on tehty näkyväksi omia ajatuksia ja toiveita, ja jokainen on siitä löytänyt oman juttunsa. Ikärakenne on ryhmässä nuorista aikuisista varttuneempiin osallistujiin. Sekin osaltaan on rikkaus, samoin että miehiä ja naisia on ryhmässä tasapuolisesti.

14

Ryhmää ohjaamassa Valtin toiminnanjohtaja Niina Veko ja sosiaaliohjaaja Maria Kivimäki Mieluisia ovat olleet retket eli käytiin Kuninkaanlähteellä ja siellä pelattiin minigolfia. Elokuun lopulla tehtiin reissu Lauhavuoren upeisiin maisemiin ja kierrettiin näkötorni, spitaalijärvi ja pirunpelto. Käyntejä tehdään eri kohteisiin, jotka voivat tarjota ryhmäläisille ehkä sopivia vaihtoehtoja toiminnan rinnalle tai kokonaan (esimerkiksi Tekevät, Toimitupa, kaupungin tarjoamat palvelut). Kädentaitoja ei ole unohdettu; juhannusvihtoja tehtiin saunatarpeiksi ja saunatontut ovat nyt valmisteilla ym.

Meillä on ollut luentoja eli asiantuntijat ovat vierailleet ryhmässä puhumassa eri aiheista (mm. Tähden terveysluento, toimeentulotuki, tulossa velkaneuvonta). Valtissa on järjestetty tietokoneohjausta ja valokuvausopetusta on suunnitteilla. Toimintaa pyritään toteuttamaan asiakkaiden toiveiden ja mielenkiintojen mukaan. Osallistujien omien sanojen mukaan ryhmässä ei keskitytä ongelmiin; toiminta on virkistävää ja voimaannuttavaa ja tapaamisia odotetaan. Toki omista asioista keskustellaan, mutta ryhmä ei ole terapia- tai hoitoryhmä.

Ryhmä toimii joustavasti jokaisen osallistujan tilanteen mukaan. Ryhmässä voi olla osallisena niin pitkään, kun itse siitä kokee saavansa hyötyä. Ryhmästä polku jatkuu esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, opiskelemaan, töihin jne. Jos joku ei tule paikalle, on muilla huoli asiasta eli ryhmä on hyvin sitoutunut toisiinsa.

Kaikki ovat tervetulleita mukaan ryhmätoimintaan. Jos haluaa mukaan, voi ottaa yhteyttä Maria Kivimäkeen tai Valtin henkilökuntaan. Sovitaan sen jälkeen aloituksesta.

Vierailu Lauhavuorella pirunpellon maisemissa

Yhteystiedot Peruspalvelukeskus Virastotalo (2. krs) Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää Maria Kivimäki 044 577 3974

15

Teatterihanke Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö aloitti yhteistyössä Karvian kunnan kanssa 3.9.2018 hankkeen, jossa kartoitetaan työpajatoiminnan ja lähialueilla toimivien ammatti- ja harrastajateattereiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Hankkeen rahoittaa pääasiallisesti ”Leader Pohjois-Satakunta”. Täydentävän rahoituksen hankkeelle myönsi Karvian kunta.

Hanke kestää neljä kuukautta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää sekä työpajatoimintaa että tukea paikallista elinkeinoelämää. Mahdollisen kiinnostuksen myötä työpajatoiminta saa sekä taloudellista yhteistyötä, mutta yhteistyömahdollisuudet kasvattavat myös osallisuutta työelämästä ulkopuolelle jääneiden kohdin.

Valtin toiminnanjohtaja Niina Veko keskustelemassa hankkeesta.

Hankkeelle palkattiin työntekijä neljäksi kuukaudeksi. Hän laatii teattereiden tarpeista ja yhteistyömahdollisuuksista selvityksen. Lisäksi hän kehittää toimintamallin, jonka pohjalta varsinaista hanketoimintaa lähdetään toteuttamaan sekä selvittää mahdolliset kehittämistarpeet työpajan toiminnan, henkilöstön ja välineistön suhteen. Eli tehdään selvitystä siitä, mitä tarpeita teattereilla on ja miten ne voisivat kohdata pajatoiminnan tarjoamat mahdollisuudet.

Yhteistyömahdollisuudet voisivat koskea esimerkiksi lavasteiden vuokraamista ja myymistä, rooliasusteiden kunnostamista, akustiikkalevyjä. Mediapajalla voitaisiin tehdä käsiohjelmia jne.

Selvityksen tekee Esko Harni. Hän on 32-vuotias, Jyväskylästä kotoisin oleva yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden maisteri. Viime vuodet hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana ja vapaana toimittajana. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti erilaisissa kulttuurin tuottamiseen liittyvissä yhdistyksissä ja järjestöissä.

Hankkeen toteuduttua sen tulosten pohjalta luodaan ja kehitetään toimintamalli varsinaisen toiminnan käynnistämiseksi. Nyt kartoitetaan, mikä on vastaanotto näille yhteistyösuunnitelmille ja -ajatuksille. Samalla pidetään silmät auki myös muille mahdollisuuksille eli selvitys voi tuottaa muitakin asioita, kuin alun perin on ajateltu.

16

17

Kaupunkiseikkailu Elokuun 18. päivänä Kankaanpään taajama-alueen täytti City Adventure –kaupunkiseikkailu. Vauhdikas seikkailupäivä startattiin aurinkoisessa säässä, ja kaikilla kisaajilla oli alusta alkaen rento ja mukava fiilis. Kaupunkiseikkailu koostui noin 30 eri tehtävärastista, joita suoritettiin 2-4 hengen ryhmissä. Rastien aiheet vaihtelivat aina päättelytehtävistä extreme –tehtäviin. Vesijetti-ajelussa koettiin vauhdin huumaa, vesitornista laskeutumisessa taisi monen päätä huimata ja törmäyspallojuoksu oli hassunhauskaa.

Jokaiselle löytyi oma vahva laji.

Valtti –työpajalta oli seikkailemassa kaksi joukkuetta eli Mediapajalta Esa, Velipekka ja Mikko sekä Puuosastolta Peter, Joonas ja Kristian. Tässä poikien kommentteja.

Esa Viitanen: Olin kaupunkiseikkailussa mukana ensimmäistä kertaa. Jännityksellä odotin, mitä tuleman pitää. Aamusella ilmaa pyörän renkaisiin ja menoksi kohti uimahallia.

Siellä odotti oranssipaitaisten ihmisten meri, ja aluksi Gladiaattoreista tutut Aki ja Rita vetivät alkulämmittelyn, jonka jälkeen päästiin lähtemään. Päivän aikana kävimme monissa erilaisissa rasteissa. Pyöräilymatkaksi tuli noin 20 km sekä vielä muu aktiviteetti rasteilla, joten päivä oli liikunnallisesti erittäin hyvä. Varmasti olen ensi vuonna mukana uudestaan!

Velipekka Manninen: Olin ensimmäistä kertaa mukana City Adventuressa, joten en ollut ihan varma, minkälaisia tehtävät olisivat. Päivä oli kaiken kaikkiaan mukava, ja rastit, joissa kävimme, olivat hauskoja. Varsinkin omaan mieleeni olivat kaikki urheilulliset tehtävät.

Suosikkirastini oli kuntorasti, jossa tehtiin parin kanssa erilaisia fyysisiä tehtäviä kuten kahvakuulalla etuheilautus, kyykyt, tasahyppy laatikon päälle, lekalla lyönti renkaaseen, traktorin renkaan nostelua yms. City Adventure oli positiivinen kokemus ja menisin mielelläni uudestaankin.

18

Mikko Marjamäki: Itselleni mieleenpainuvin rasti oli ehdottomasti vesitornista alas laskeutuminen. Rasti alkoi vesitornin juurelta, jossa puettiin valjaat ja kypärä.

Sitten olikin vuorossa ylös kiipeäminen portaita pitkin.

Ja niitä portaita sitten riittikin! Eli 194 porrasta; reidet ja pohkeet olivat demonisessa tulessa. Kunnes viimein pääsin ylös, oli pakko kerätä itseänsä muutama minuutti jo silkasta fyysisestä uupumuksesta ja siitä tiedosta, että kohta tullaan alas köyttä pitkin noin 50 metriä.

Laskeutumisen ylivoimaisesti pahin osuus oli reunan yli kiipeäminen huterien tikkaiden varassa, joissa oli kaksi askelmaa reunan ulkopuolella. Myöskin se huomio, että tennareideni pohjassa ei ollut yhtään pitoa vesitornin sileää pintaa vasten, ei varsinaisesti auttanut asiaa. Kun olin laskeutunut noin 10 metriä, mieli huojentui ja sitä alkoi jo ajatella ”ehkä tästä hengissä selvitään”. Sitä uskalsi jo katsella hieman alaspäin. Kun jalat viimein koskettivat maata vesitornin juurella, ne olivat aivan spagettia; sen verran koville kapuaminen tornin huipulle otti.

Joonas Viljakainen: Tapahtuma oli kiva kokemus. Golf-rasti oli mielestäni paras ja olisi saanut olla pidempikin. Kaikkia rasteja ei kerennyt käydä, monessa kesti kauan suorittaa tai joutui jonottamaan.

Joillakin rasteilla olisi saanut olla kilpailijaporukalle omat pisteensä. Ehkä osallistun seuraavallakin kerralla.

Peter Moisio: Kaupunkiseikkailu oli minulle jo toinen, ja tunnelma oli yhtä hyvä kuin viimeksi. Rastit olivat muuttuneet edellisestä kerrasta parempaan suuntaan.

Valitettavasti aika loppui tälläkin kerralla kesken, joten emme ehtineet kaikkia rasteja käymään läpi. Paras rasti oli omasta mielestäni LVI Mustaniemen sulkutulppien asennus - polviin asti viileässä vedessä kahlaten.

Tehtäviä jaettiin joukkueen kesken tasapuolisesti; kaikki saivat testata itselle mieleisiä rasteja. Joten seuraavaa vuotta ja uusia haasteita odotellessa.

19

Kristian Väisänen: Olin City Adventuressa ensimmäistä kertaa. Jännityksellä odotin, mitä tuleman pitää. Sinä päivänä tuli fillaroitua paljon, rastilta rastille. Kaikki rastit, mitä käytiin, olivat oikein mukavia! Mieleenpainuvin oli vesitornista alastulo n.

50 metriä. Ylös päästyäni olin aivan maitohapoilla, mutta helpotti kun pääsin laskeutumaan köyden varassa alas. Ensimmäiset askeleet vesitornista alas tullessa olivat vaikeimmat, mutta kun pääsi vapaalle ilmalle, alkoi sujua heti jo paremmin. Mieleen jäivät myös puuhun kiipeäminen ja resiinalla ajo.

Fyysiset tehtävät eivät olleet mikään haaste minulle, vaan olivat itse asiassa hauskoja. Menisin kyllä uudestaankin City Adventureen, jos sellainen on myös ensi vuonna. Kunto kesti hyvin loppuun asti. Periksi ei anneta!

20

LAN-Tapahtuma Osallistuin Valtin Laneille kolmatta kertaa, joten olen ollut kaikissa kolmessa Valtin järjestämässä LAN tapahtumassa. Otin mukaan tietokoneeni ja pleikkari 4. Pelasimme kavereiden kanssa Rocket Leagueta, Doomia, Quake 2, Battlefield 1 ja retropelejä retropiella.

Laneilla järjestettiin jälleen turnauksia eri peleistä kuten CS:GO, Rocket Leaguesta, NHL 18, Doomista, Quake 2, Pro pilkki 2. Lisäksi laneilla pääsi pelailemaan vr-laseilla. Itse osallistun Rocket League turnaukseen kahdesti, NHL 18 turnaukseen, Doomiin ja Quake 2:seen. Rocket Leagueta pelattiin pareina, jotka arvottiin turnauksen osallistujista. Ekan turnauksen onnistuin voittamaan parini kanssa. Seuraavassa osassa parit arvottiin uudestaan. Siinä hävisimme finaalissa. Doomissa ei menestystä seurannut mutta hauskaa oli kuitenkin.

Quake 2:sessa sijoituin ensimmäiseksi. NHL:ssä en onnistunut pääsemään jatkopeleihin, kun hävisin jatkoajalla. Tykkäsin pelata laneilla paljon retropiella eri Mario pelejä, joita siskonikin innostui tulla koittamaan. Lanit olivat kokonaisuudessaan jälleen hauska tapahtuma ja vielä parannellut viime kerroista, koska turnauksia oli enemmän.

21

Velipekka Manninen

Päihdetyön arkea Alkoholin käyttö on Suomessa yleistä. Vuosittainen kokonaiskulutus on 15 vuotta täyttänyttä väestöä kohti kymmenen litran luokkaa, jos kulutus lasketaan 100 % alkoholina. Myös alkoholin ongelmakäyttö on maassamme yleistä. Alkoholi aiheuttaa vuosittain noin miljardin euron suuruiset yhteiskunnalliset haittakustannukset. Alkoholin on arveltu olevan kaikista päihteistä selvästi haitallisin; se aiheuttaa enemmän sairauksia ja kuolleisuutta kuin muut päihteet yhteensä.

Tuntuuko sinusta, että käytät liian paljon alkoholia? Haluatko vähentää juomistasi tai lopettaa sen kokonaan? Sivulla 29 on syitä, joiden vuoksi kannattaa juoda vähemmän tai jopa lopettaa. Mieti omaa tilannettasi. Suurin osa ihmisistä tekee muutoksen päihteiden käyttöönsä itse, omin avuin. Apua ja ohjausta sekä tietoa päihdehoidosta saat seuraavilta verkkosivustoilta: www.paihdelinkki.fi www.mielenterveystalo.fi

Päihdetyöstä Oma apu ei aina tehoa päihteiden käytön vähentämiseen tai lopettamiseen. Asian kanssa ei kannata jäädä yksin, koska apua on saatavilla. Jututimme päihdetyössä toimivaa psykiatrista sairaanhoitajaa Terttu Männistöä, Posan Mielenterveys-ja päihdepalvelukeskus Tähdestä.

Mielenterveys-ja päihdekeskus Tähti on aloittanut toimintansa vuonna 2015 A-klinikan loputtua. Sieltä asiakaskunta siirtyi Posalle.

Päihdetyö on lisääntynyt. Ennen oli alkoholi, nyt myös lääkkeet, huumeet ja aineiden sekakäyttö. Yhteiskunta on muuttunut päihdemyönteisemmäksi, ja se näkyy asiakaskunnan kasvuna. Asiakkaat sijoittuvat ikähaarukkaan 35 -80 -vuotta. Naiset ohjautuvat usein asiakkaiksi unihäiriöiden, masennuksen, elämänkriisien ym. kautta, ja taustalta saattaa löytyä päihdeongelmaa. Vanhusten ohjautuminen tapahtuu pitkälti omaisten ja kotihoidon kautta. Alle 18-vuotiaiden päihdeasiat kuuluvat lastensuojelun piiriin

Asiakkaista Yli 18-vuotias henkilö voi itse hakeutua hoitoon, kun hän haluaa apua liialliseen päihteidenkäyttöönsä. Tähti on matalan kynnyksen palvelukeskus, jossa palvelut ovat maksuttomia lääkärinkäyntejä lukuun ottamatta (maksu normaalin terveyskeskuskäytännön mukaisesti).

Asiakkaita Tähteen ohjautuu myös terveyskeskuksen eri toimipisteiden kautta, lastensuojelun sekä työterveyshuollon kautta. Asiakkaina ovat myös poliisin ohjaamat ajooikeusseurannat sekä ajoterveysseurannat. Ajoterveysseurantaan voi ohjata myös lääkäri.

22

Hoidosta Käytössä on omahoitajasysteemi eli jokainen asiakas saa omahoitajan, jonka kanssa käydään asiakkaan tilannetta läpi. Lisäksi tulevat lääkärinpalvelut, joka sisältää käynnit, lääkärin määräämät tarvittavat tutkimukset ja asiakkaan mahdollisesti tarvitsemat lausunnot.

Hoidossa ovat ensiarvoisen tärkeä oma motivaatio ja selkeä tavoite, mihin asiakas pyrkii.

Parantunut terveystila motivoi asiakkaita. Esimerkiksi uniongelmat saattavat häipyä muutamassa viikossa alkoholin käyttämisen jälkeen. Se kannustaa jatkamaan päihteettömyyttä.

Vastaanotolla on nollatoleranssi eli asiakas puhallutetaan alkuun; mikäli promilleja löytyy, käynti lopetetaan ja annetaan uusi aika. Alkuhaastattelu on perusteellinen ja aikaa vievä prosessi. Tällöin kartoitetaan asiakkaan tilanne hyvin ja tutustutaan; pyritään luomaan hyvä yhteistyösuhde. Ajoittain asiakas on ohjattu palveluihin muista instansseista ja oma motivaatio on heikko; se voidaan kokea epämiellyttävänä. Tämä saattaa aiheuttaa asiakkaalle vaikeuksia sitoutua omaan hoitoon, ja se heikentää hoidon tuloksia.

Laitoshoitoon Päihdehoito toteutetaan yleensä avohoitona. Jos tilanne on vaikea, arvioidaan yhdessä (asiakas/lääkäri/hoitotyöntekijä) laitoshoitoa; tämän jälkeen sosiaalityöntekijän kanssa neuvotellaan laitoskuntoutuspaikasta ja maksusta. Tilanteen kartoituksen jälkeen sosiaalityöntekijä päättää maksusitoumuksesta. Asiakkaalla on aina omavastuu laitoskuntoutusjakson maksuista. Laitoshoidot ovat kalliita, asiakkaan oma vahva motivaatio päihteidenkäytön saamiseksi hallintaan on siksi merkittävä.

Laitoskuntoutusta tarjoavat mm. A-koti Kankaanpäässä, Porissa kuntoutumisyksikkö, Minnesota-hoitoyksikkö Lapualla ja Naantalissa. Järvenpäässä toimii maan ainoa riippuvuusongelmien hoitoon erikoistunut sairaala; joskus asiakas voidaan ohjata myös sinne.

Laitoskuntoutusjaksolla asiakkaalla on tavoitteena oman päihteettömän elämäntavan löytäminen. Tähti toimii yhteistyössä laitosten kanssa eli on yhteispalavereja, joissa selvitetään, miten asiakas on edistynyt kuntoutumisessaan ja tehdään jatkosuunnitelmat eli miten jatketaan.

Asiakkaalle tarjotaan tilanteen mukaan mahdollisuutta intervallijaksoihin, jotka tukevat asiakasta kohti päihteetöntä elämää yhdessä avohoidon kanssa.

Opioidiriippuvaisten korvaushoito aloitetaan Posassa yhteistyössä Harjavallan sairaalan päihdepsykiatrian kanssa. Asiakkaat käyvät ensin sitouttamisjakson Tähden vastaanotolla, josta sitten lääkäri lähettää arviointiin päihdepsykiatrialle. Sairaalajakson jälkeen korvaushoito tapahtuu pääosin Tähdessä; tarvittaessa ollaan yhteydessä päihdepsykiatrialle.

Tulevaisuuden näkymiä Vielä emme tiedä, miten hiljan uusiutunut alkoholilaki tulee näkymään päihdetyön kentällä.

Laki on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa ja muutoksia on vaikea vielä arvioida.

Nuorten keskuudessa alkoholinkäyttö näyttää olevan laskussa kouluterveyskyselyiden mukaan, mutta ne nuoret, jotka käyttävät alkoholia, nauttivat sitä humalahakuisesti.

Huolestuttavaa on tämänhetkisessä tilanteessa nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa lisääntyvä nuuskan käyttö. Lisäksi kannabiksen kokeilu ja käyttö on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana, jopa joka viides 15 - 24 vuotiaista on kokeillut kannabista.

23

Erikoisammattitutkinto Mielenterveys- ja päihdetyö Koulutus sopii kaikille sotealan työntekijöille, jotka tarvitsevat työssään mielenterveys-ja päihdetyön osaamista ja haluavat vahvistaa ja syventää ammattitaitoaan alalla.

Pääsyvaatimuksena on vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tasoiset tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä alan työkokemusta.

Tutkinnon suorittanut toimii oman työnsä asiantuntijana ja kehittäjänä joko kunnallisella tai yksityisellä sektorilla. Hänellä on valmiudet toimia työyhteisössään erilaisissa vastuutehtävissä ja hän hallitsee mielenterveys- ja päihdetyön vaativat toimintatavat.

Koulutuspaikka on Sataedu Ulvila. Koulutuksen kesto on 1-2 vuotta.

Työvalmentajat Maria Kekki ja Harri Hieta Valtti -työpajalta ovat opiskelemassa mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintoa ja tässä heidän mietteitään opiskelusta.

Työvalmentaja Maria Kekki Maria Kekki aloitti opinnot mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintoa varten Sataedussa tammikuussa 2018. Koulutus on vuoden mittainen eli valmistuminen on tämän vuoden lopulla. Pohjakoulutuksena on työvalmentajan erikoisammattitutkinto.

Lähiopetuspäiviä on kerran kuukaudessa. Opetus tapahtuu myös verkko-opiskeluna ja työssä oppimisena.

Eli se on olemassa olevan osaamisen näyttöä.

Varsinaisia tenttejä tai kuulustelua ei ole. Koulutukseen kuuluu essee-tehtäviä eli opiskelija saa aineistoa, johon tutustutaan ja pohditaan sitä kirjallisesti. Tehtävät palautetaan opettajalle, joka tekee arvostelun. Lisäksi on näyttötilanteet eli tehdään arkityötä; opettaja / ohjaaja tulee arkitilanteeseen ja arvioi opiskelijan toimintaa siinä.

Opiskelijalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan tutkintoonsa eli yksilöllisyys ja omat tarpeet otetaan huomioon. Opiskelussa on kehittämishanke -tehtävä eli kukin opiskelija käy talon esimiesten kanssa keskustelua, mikä olisi tarpeellinen kehittämisen kohde. Marian kehittämishankkeen kohde on työpajan päässä oleva tyhjä piha-alue.

Perustana on Green Care -ajattelu eli löydetään työtehtäviä ja toimintaa, mitkä tapahtuvat ulkona. Hankkeessa suunnitellaan ja käynnistetään toiminta, kehitetään sitä ja kerätään palautetta sen toimivuudesta.

24

Tehtävänä on miettiä, mistä lähdetään liikkeelle piha-alueella. Eli aluksi siivotaan roskat ja rikkaruohot pois sekä leikataan nurmikko ym. perusasioita. Ajan myötä rakennetaan kasvimaita ja kasvualustoja. Kierrätysmateriaaleja, esimerkiksi trukkilavoja käytetään hyväksi rakennustöissä.

Haasteellisinta opiskelussa on tosiasia, että aika on rajallista. Suurin osa opiskelusta tapahtuu vapaa-ajalla; edellä mainittu kehittämishanke työajalla. Maria korostaa, että jokainen päivä on uuden oppimista. Ikinä ei ole valmis, ja kaikki asiat kehittävät ihmistä eteenpäin. Opiskelu avartaa kokonaisnäkemystä, mitä alalla tapahtuu eli se tuo laajempaa tietoa ja näkemystä.

Sosiaali-ja terveysala on tunnetusti lonkeroinen ja pilkkoutunut.

Elämä on opiskelua ja elinikäinen oppiminen on totta. Ihminen kehittyy koko ajan. Tämä koulutus tulee vahvistamaan Marian tämänhetkistä työtä omalta osaltaan.

Uraohjaaja Harri Hieta Harri Hieta aloitti Marian tavoin opinnot Sataedussa tammikuussa 2018 ja valmistuminen on mahdollisesti vuoden lopulla. Koulutus tuo lisätyökaluja omaan työhön ja uusia verkostoja.

Harrin kehittämishankkeena opiskeluun liittyen on suunnitella työkaluja ja keinoja ihmisten työllistymiseen.

Eli tavataan henkilöitä 3-5 kertaa ja mietitään yhdessä työllistymisen parantamismahdollisuuksia. Keinoina käytetään mm. luontoa, liikuntaa, kädentaitoja, seikkailupedagogiikkaa jne. Tapaamiset järjestetään muualla kuin pajalla. Tutustutaan siis erilaisissa ympäristöissä ja mietitään asioita yhdessä sekä pohditaan ja poistetaan työllistymisen esteitä.Tapaamisiin osallistuu pajalaisten lisäksi työhön valmennettavia Porista, Laviasta ja Kankaanpäästä. Näin saadaan myös työkaluja itselle omaan työhön.

Koulutuksessa on haasteita; luonnollisesti työn ohella suoritettava tutkinto on ajoittain raskas. Joskus on vaikea löytää motivaatiota. On välillä haasteellista löytää, miten tutkinnon vaatimukset ja oma työ ja sen luonne kohtaavat toisensa.

Koulutuksessa parasta ovat lähiopiskelupäivät eli ne ovat antaneet hyviä tuttuja. On aina itsestä kiinni, mitä oppii ja kuinka paljon oppii. Opiskelu on lisäkoulutusta omalle alalle ja sen tarpeisiin.

On muistettava se seikka, että aina opiskelusta on hyötyä.

Valtti-työpajalla noudatetaan päihteettömyyttä. Työturvallisuus edellyttää päihteissä nollatoleranssia.

Mikäli sinulla on ongelmia päihteiden käytön kanssa ja epäilet sen ryöstäytyvän käsistä, puhu asiasta valmentajien kanssa, jotta voimme laatia sinulle tarkoituksenmukaisen ohjelman ja pyrkiä tukemaan sinua oikealla tavalla.

25

Karvian patsasprojekti Kirjoittajat: Piia Koivula ja Johanna Tarrimaa Karvian Valtti-työpajalla pajalaiset saivat Karvian kunnalta projektin keväällä, jossa tehtäisiin ”monivuotisia” patsaita Karvian pysäkeille ja keskustan miljööseen. Patsasprojektin tekovaiheita oli ohjeistamassa Irja Leppänen. Patsaiden aiheena oli tänä vuonna matkailu ja liikunta, koska Karvia on hyvin tunnettu myös pyöräilystä.

Ensimmäisellä tapaamisella pajalaiset hakeutuivat ryhmiin ja jokainen ryhmä teki vähintään yhden patsaan yhdelle pysäkille. Samalla päätettiin, kuka ottaa minkäkin pysäkin. Hahmot alkoivatkin muodostua ja pysäkeille oli suunnitelmissa tehdä mm. hippi, aikamatkaajat ja himourheilijat.

Seuraavalla kerralla ryhdyttiinkin jo tositoimiin. Irja opasti vaihe vaiheelta, miten patsaat oli aikomus tehdä. Tekeminen alkoi pään muotoilulla kanaverkosta. Sen jälkeen ne päällystettiin kankaalla ja sanomalehden suikaleilla, jotka liisteröitiin päähän kolme kertaa. Tärkeää oli tehdä päästä tykky.

Sitten alkoikin kehojen rakentaminen kanaverkosta. Kehojen sisälle laitettiin ohutta ja taipuisaa sähkökaapelia, jotta patsaat pysyisivät pystyssä ja niitä pystyisi paremmin taivuttelemaan. Tämän jälkeen ne päällystettiin kelmulla ja sukkahousuilla Sen jälkeen alkoikin hauskin vaihe; patsaiden pukeminen. Vaatteet ja muut asusteet saatiin Karvian Kierrätyskeskuksesta. Eri ihmisiltä on myös saatu lahjoituksia, kuten peruukki ja aurinkolasit.

Patsaan valmistusvaiheita

Severi tekemänsä patsaan vieressä. Kyseinen patsas kuului aikamatkaajiin ja oli nimeltään Nestori.

26

Oli hienoa seurata, kun toinen toistaan hienommat patsaat ”heräsivät henkiin” ja saivat uuden elämän.

Suurin osa patsaista säilyi vahingoittumattomina, paitsi Teppo-Tuulikki-niminen patsas, joka varastettiin elokuun aikana.

Teppo-Tuulikin pysäkki elokuun jälkeen.

Valitettavasti vieraskirjakin katosi.

Karvian patsaiden tarina Teppo-Tuulikki 25-vuotias kapinallinen hippi. Suurin toive hänellä on päästä Provinssi-rokkiin Seinäjoelle, mutta Teppo-Tuulikin isä Seppo ei suostunut antamaan tyttärelleen rahaa.

Siksi tytär liftaa pysäkillä kyytiä.

Motto: ”Rauhaa ja rakkautta.”

Teppo-Tuulikki ennen ”kidnappausta”. Hänellä oli kesänajan myös vieraskirja mukana ja se täyttyikin kivasti ohikulkevien ihmisten tervehdyksistä. Vierailijoita oli läheltä ja kaukaa.

Seppo 50-vuotias mies, himoliikkuja, Teppo-Tuulikin isä. Päivässä sauvakävelee useita kymmeniä kilometrejä. Usein myös kävelee ystävänsä Reiskan kanssa, kun tämä pyöräilee Kanttia ympäri.

Motto: ”Jos et koskaan ota ensimmäistä askelta, et pääse eteenpäin.”

Väiski 40-vuotias, personal trainer. Valmentaa Seppoa ja Reiskaa. Kaikki kolme ovat hyviä ystäviä yhteisen uransa vuoksi. Pysähtyvät Lasse oli tekemässä sauvakävelevää Seppojuomaan kahvit katokselle, kun näkevät patsasta. toisensa.

Motto: ”Yksi elämän suurista nautinnoista Reiska on tehdä se, mihin muut eivät usko sinun 50-vuotias, himopyöräilijä. Vuodessa tulee pystyvän.” satoja kilometrejä pyöräilyä. Suurin haave on ottaa osaa kuuluisaan pyöräilykisaan eli Ranskan ympäriajoon.

Motto: ”Pyöräillen maailman tappiin asti.”

27

Rane & Tane Pysäkillä istuskelevat Rane ja Tane ovat Väiskin kurittomat lapset. He ovat perusluonteeltaan kilttejä, mutta vallattomia. He viettävät monesti aikaa pysäkillä pelaillen Pokemon Go:ta.

Ranen motto: ”Kun kaikki on pahempaa, työmme on valmis.”

Tanen motto: ”Se ei pelaa, joka pelkää.”

Aikamatkaajat Venla ja Nestori ovat aikamatkustaneet 1800-luvulta Karviaan, koska he haluavat kokea pyöräilyn ilot ja Karvian pyöräilijöiden elämää.

Motto: Aika parantaa haavat.

Elokuussa myymälän edustalle ilmestyi parivaljakko Usko ja Toivo Usko ei ole vieläkään löytänyt elämänsä naista, joten hän otti ja päätti tulla Moon Karviastatorimyymälään ja ompelimoon opettelemaan korjausompelua.

Kuukauden päästä hänen kipeästi korjausta vaatineet tanssihousut olivat kuin upouudet sekä keittiöverhot oli päivitetty uuteen uskoon. Uskon motto on: ”Uskalla uskoa unelmiin!”

Toivo on villi ja vapaa. Hän on usein juhlien keskipiste sekä hyvin näppärä käsistään. Hän on hyvinkin tuttu näky myymälässä ja hän monesti käykin naurattamassa ompelimon naisia sekä kertoo kutomisen ohessa jännittävistä seikkailuistaan ympäri Suomen.

Patsaita on ollut tekemässä: Hanna, Johanna, Toivon motto onkin: ”Toivossa Lasse, Milla, Piia, Sarita ja Severi on hyvä elää!”

28

Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Tähti/yksilövastaanotto Taipaleenkatu 1, 38700 Kankaanpää 040 652 4200 ma-pe klo 11.30-12.00

29

Mustikkaretki Perinteinen mustikkaretki suuntautui tänä vuonna Äpätin maisemiin. Kuiva ja kuuma kesä on ollut verottamassa marjasatoa, mutta yhteisvoimin saatiin kuitenkin kohtuullinen saalis. Poimimisen ohessa kerättiin lehtikuusesta käpyjä ja kuivia oksia askarteluun ja koristeeksi. Kesäisestä ilmasta oli hyvä nauttia mukavassa seurassa, ja toki kahvi sekä maistuvat voileivät kuuluivat retkipäivään.

Mustikka on metsien kultakimpale. Se auttaa painonpudotuksessa ja ruuansulatuksessa, taistelee ikääntymistä ja jopa syöpää vastaan, hellii ihoa, hyväksi sydämelle ja terävöittää aivoja.

Mikä parasta, metsämme ovat täynnä tätä ilmaista ja herkullista terveyspommia!

30

Mustikkasmoothie

2 dl mustikoita 1 dl maitoa tai mantelimaitoa 1 dl maitorahkaa tai jogurttia puolikas banaania Laita kaikki ainekset blenderiin ja sekoita. Smoothie onnistuu hyvin myös sauvasekoittimella. Mikäli käytät jäisiä mustikoita, lisää smoothieen vähän enemmän nestettä.

31

Mindfulness Hyväksyvä tietoinen läsnäolo Mindfulness -harjoitusten avulla pyritään kehittämään omaa mielenhallintaa ja olemaan nykyhetkessä täysin läsnä niin, ettei mielessä vilise ajatuksia menneistä tapahtumista tai tulevista. Keskitytään kokonaan siihen, mitä nyt tehdään ja tehdään se hyväksyvästi, ei kritisoiden tai arvostellen.

Erilaisissa harjoituksissa keskitytään omien tuntemusten ja ympäristön havainnointiin. Kaikki tuntemukset voi vain hyväksyä ja antaa niiden olla olemassa. Niitä ei tarvitse torjua tai tukahduttaa.

Hyväksy vain itsesi.

Harjoitukset sopivat kaikenikäisille.

Mindfulnessia käytetään: Lievittämään stressiä, uupumuksen ja kipujen aiheuttamiin ongelmiin sekä parantamaan elämän laatua yleensä.

Harjoitusten säännöllisellä tekemisellä on positiivisia vaikutuksia • mieli tyyntyy • auttaa tarkkaavaisuuden hallinnassa ja tunteiden säätelyssä • luovuus lisääntyy • positiiviset tuntemukset lisääntyvät • oppiminen ja muisti paranevat • sosiaaliset taidot ja itsetunto vahvistuvat • auttaa muuttamaan asenteita esim. itsekriittisyyttä itsensä hyväksynnäksi ja sitä kautta auttaa hyväksymään myös muiden ”puutteita” • opettaa armollisuutta, lempeyttä ja kiitollisuutta

32

Harjoitukset Me täällä Valtissa saimme kokeilla kolmena kertana mindfulness-harjoituksia Niina Vekon ja Carita Ahtilinnan ohjaamina. He ovat mindfulness-ohjaaja -koulutuksessa Tampereen kesäyliopistossa, ja nämä harjoitukset kuuluivat koulutuksen suorittamiseen.

Teimme aluksi lyhyitä 5-10 minuutin harjoituksia.

Aluksi onkin hyvä pitää harjoitukset lyhyinä, ja lisätä pikkuhiljaa niiden kestoa sitä mukaa kuin oma keskittyminen harjaantuu. Harjoituksiin liittyy hengitysharjoituksia, itsen ja ympäristön havainnointia katselemalla ja kuuntelemalla. Kiitollisuusharjoitus auttoi huomaamaan, että on todella paljon asioita mistä voi olla kiitollinen esim. sähkö, vesi, lämpö, vaatteet.

Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Joka päivä olisi hyvä miettiä, mistä on kiitollinen ja pitää vaikka kiitollisuuspäiväkirjaa. Kun huomaa välillä miettiä, mistä on kiitollinen, niin se auttaa näkemään elämän positiivisemmin.

Carita Ahtilinna kertomassa mindfulness-harjoituksista

Teimme myös kävelyharjoituksen, mielikuvaharjoituksia, väritysharjoituksia sekä rusinan tarkastelu- ja syömisharjoituksen. Joskus on hyvä keskittyä tarkastelemaan toimintoja kuten syömistä ja kävelyä, jotka tehdään automaattisesti ilman miettimistä. Kävellessä huomioit kaikki painonsiirrot ja tuntemukset jalkapohjissa. Syödessä katsot mitä oikeasti syöt. Haistat ja maistat hitaasti tunnustellen. Ei ole kiire vain saada maha täyteen.

Itse koin harjoitukset miellyttävinä ja todella rentouttavina. Säännöllisellä harjoittelulla olisi varmasti elämän laatua parantavia ja stressiä poistavia vaikutuksia. Suosittelen kaikille!

33

Vierailut Kokemäen työpaja tutustumassa Valttiin 14.9.

Vastaava pajaohjaaja Jaakko Kyläkoski (keskellä) sekä pajaohjaajat Hannu Pruuki (yksilövalmentaja), Jorma Paavisto ja Seppo Kortelahti.

Työpajatoiminta Kokemäellä on tarkoitettu työttömille nuorille ja pitkäaikaistyöttömille.

Työpajalaiset tekevät kaupungin eri toimialojen ja yksityisten asiakkaiden tilaamia työtehtäviä. Työpajalta voi tilata esimerkiksi: apua pihatöihin (haravointi, nurmikon leikkaus, lumityöt), pienehköt korjaustyöt, muuttoapua ja tavarankuljetusta Kokemäellä tai lähialueella sekä kaikenlaisia aputöitä.

Pajarakennuksessa on puuverstas, jossa tehdään puutöitä ja kunnostetaan polkupyöriä, ruohonleikkureita yms. Kädentaidon puolella tehdään ompelutöitä sekä askartelu- ja maalaushommia. Tietokonehommaakin on eli koulujen vanhoja koneita kunnostetaan uusiokäyttöön. Pajalla on keittiö, jossa pajalaiset valmistavat ruokaa ja leipovat; samoin siivous ja pyykinpesu hoituvat omin voimin. Bändipajatoiminta on pikkuhiljaa viriämässä.

Pajalta löytyy myös myymälä, jossa on kädentaidon ja puupajan tuotteita.

Kokemäen pajalaiset ajattelivat tästä benchmarking -vierailusta seuraavaa: ”Valtti-paja on iso ja hieno paikka. Ilmapiiri on erittäin hyvä. Alakerran puuosasto on vaikuttava; tilat ja koneet ovat ensiluokkaiset. Samoin ompelimossa on ammattimaista tekemistä. Näin myös työelämään siirtyminen on helpompaa, kun koneet, laitteet ym. ovat viimeisen päälle ajanmukaiset. Vierailusta saimme ideoita ja uutta näkökulmaa omiin töihin”.

34

Käyhän tutustumassa Satakunnan työpajojen yhteisiin kotisivuihin: https://www.satakunnantyopajat.fi

35