Valttilehti 3/2017

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö Aikuiskoulutussäätiö sr. sr.

Kankaanpään

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

2 Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana Kesä väistyy syksyn tieltä niinkuin tähän aikaan vuodesta on tapana. Syksyn tuulet eivät lannistaneet tätä toimittaja tiimiä, päinvastoin! Lehdestä tulikin tuhti paketti jossa on monenlaista mukavaa luettavaa ja katsottavaa.

Tämä VT-Sanomat numero tuo piristystä syksyn pimeyteen!

Sisältö Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

4 Puuosasto esittely 6 Pajan puutuotteita 8 Willin Kansan kekkerit Karvian Jokipirtillä 9 Kesä Valtissa 12 Keväiset Betonityöt 14 Etsivä nuorisotyö 17 Osaavaksi yrittäjäksi 20 Valtti-Centerin leiri Kuuskajaskarissa 22 Harrastuksena kiinanpalatsikoirat 24 Mustikkaretki 26 Valtti-ässät mukana kaupunkiseikkailussa 29 Digiloikka nuorisotyöhön! 32 Pajalla tapahtuu 34 3

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Säätiön asiamies - Pauli Kamppi Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö on perustettu v.1971. Säätiön tarkoitus on ammattikoulutustarpeessa olevien henkilöiden työhönsijoittumisedellytysten ja työllistymisen parantaminen. Säätiön nimi oli aikaisemmin ammattikurssisäätiö, ja se ylläpiti kurssikeskusta, jolla nimellä vanha kansa vieläkin meidät tuntee. Lainsäädännön muutos 90 –luvun alussa muutti nimeksi aikuiskoulutuskeskuksen ja koulutustoiminta laajeni välillä jopa kaksinkertaiseksi, jolloin aikuisopiskelijoita oli parhaimmillaan yli 400.

Aikuiskoulutustoiminta fuusioitiin Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymään v. 2006 ja sitten toisen asteen fuusion seurauksena v. 2009 syntyi Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä, kun Kokemäkijokilaakson koulutuskuntayhtymä liitettiin mukaan.

Säätiötä johtaa 5 –jäseninen hallitus, johon Kankaanpään kaupunginhallitus valitsee 2 edustajaa ja elinkeinoelämä sekä työmarkkinajärjestöt yhteensä 3 edustajaa. Säätiön operatiivista toimintaa pyörittää asiamies ja työpajan toimintaa toiminnanjohtaja.

Säätiölle valittiin syyskuussa uusi hallitus alkavalle 4-vuotiskaudelle.

Hallituksen kokoonpano on seuraava:

Mika Hatanpää, puheenjohtaja varahenkilö Anne Tuuri Jouko Tutti, varapuheenjohtaja varahenkilö Olli Hietanen Tapio Isojärvi, jäsen varahenkilö Marja Ahokangas Satu Merilahti, jäsen varahenkilö Tuula Palomäki Pekka Pääjoki, jäsen varahenkilö Ilpo Kiviniemi

Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön hallituksen kokous: Tapio Isojärvi, Pekka Pääjoki, Mika Hatanpää, Pauli Kamppi, Jouko Tutti ja Tuula Palomäki

Säätiö omistaa edelleen aikoinaan aikuiskoulutuskeskustoiminnan aikana hankkimansa tilat ja vuokraa niitä eri toimijoille. Toimistorakennuksessa vuokralla on paitsi työpaja Valtti, myös Tukena Oy. Ruokalarakennuksessa on vuokralla Kekkerikeittiö Ritakorpi ja teollisuusrakennuksessa Sataedun rakennusosaston aikuiskoulutus.

Työpaja Valtti on tehnyt erinomaista työtä ja saavuttanut hienoja tuloksia säätiön tarkoituksen mukaisella työsaralla. Tulokset työllistymisessä ja jatkopoluttamisessa nuorten- ja aikuisasiakkaiden parissa ovat olleet koko työpajan toiminnan aikana kiitettävää luokkaa.

Henkilökunnan hyvä koulutustaso ja korkea motivaatio työpaja-asiakkaidensa hyväksi on ollut tuloksekkaan toiminnan takeena.

4

Hallitus Pajakierroksella

Valtin henkilรถkunta

5

Puuosasto esittely Kankaanpää Valtin puuosastolla valmistetaan erilaisia puutöitä.

Käytössä on monipuoliset puuntyöstökoneet ja laitteet.

Työt pajalla perustuvat tekemisen kautta oppimiseen.

Varsinaista ammattiosaamista ei edellytetä, vaikkakin kokemus- ja koulutuspohjasta saattaa olla hyötyä monissa eri työtehtävissä. Pyrimme järjestämään sopivaa ja riittävän haastavaa työtä.

Puuosastolla työskentelee eri sopimusmuodoilla keskimäärin 22 henkilöä. Ajoittain on lisäksi työharjoittelijoita ja työssäoppijoita; esimerkiksi opiskelijoita opistolta (artesaanit, sosiaalialan opiskelijat ym.). Mahdollisuuksien mukaan voi olla myös 1-2 työllistettyä henkilöä. Puuosaston työaika on minimissään kaksi päivää/vko 6h/pvä.

Työt ovat harjoitustöitä, tilaustöitä ja tuotteita pajamyymälään. Harjoitustyö on esimerkiksi opiskelijan valmistautumista näyttötyöhön, harjoittelemalla eri työvaiheita.

Joihinkin tehtäviin pitää harjoitella erikseen toisarvoisilla materiaaleilla. Tilaustyöt ovat esim. liittimien laadunvarmistus, painetestaus ja kokoonpano, ulkokalusteiden maalaus, kalustetukien valmistus, erilaiset kahvat, sorvaustyöt, pienelementit (esim. aitaelementit, keinujen kattoelementit), rajoitinvaijerit, työkalusalkkujen valmistus jne. Luonnollisesti myös pajan sisäiset tilaustyöt pyritään toteuttamaan. Omia tuotteita valmistetaan pajan myymälöihin. Myyntiä on myös joissakin tapahtumissa, esim. Jämin joulumyyjäisissä.

Ideat tuotteisiin tulevat talon sisältä ja suuri osa on työvalmentaja Peterin suunnittelemia.

Esimerkkejä pajatuotteista ovat puulelut, kyltit, kaiverrukset, säilytyslaatikot, juustolautaset, leikkuulaudat, höylät, veitset jne.

Työturvallisuus on tärkeä; kaikki tapaturmat pyritään ennaltaehkäisemään. Koneiden käyttöön perehdytetään niin, että turvallinen käyttö on varmistettu kyseiseen tehtävään.

Suojavälineiden käyttöön velvoitetaan. Onnettomuuksilta on vältytty pintanaarmuja lukuun ottamatta.

Työvalmentajina toimivat Kalle Anttila ja Peter Moisio. Kallella on pitkä työhistoria rakennusalalla, Peter on toiminut elämässään monenlaisissa töissä: metalli-, sähkö-, lähettipalvelua, myyntiä ym. Parhaat hetket puuosastolla koetaan, kun pajalla työskentelevät pääsevät elämässään eteenpäin eli opiskelemaan, työelämään tai saavat muutoin asiansa järjestettyä. Lähtökohta on aina, että töihin tullaan, kun on sovittu ja siitä edetään pikkuhiljaa.

6

Kommentteja puuosastolta Jari Laihokari on työskennellyt puuosastolla vuodesta 2012 lähtien. Työpäiviä on neljä eli maanantaina klo 9-15 ja tiistaista torstaihin klo 8-15. Vuosien mittaan työt ovat olleet monipuolisia ja lähestulkoon kaikkea on tehty. Esimerkiksi entisöintiä, laserleikkausta ja kokoonpanoja. Jari on viihtynyt puuosastolla mainiosti, tekemistä on ollut sopivasti ja työ on ollut mukavaa. Samaten työvalmentajat saavat kehuja sekä työilmapiiri. Huumoria viljellään ja kaikki tulevat toimeen keskenään. Mukavana lisänä on ollut mahdollisuus käyttää englannin kielen taitoaan, koska puuosastolla on ollut ulkomaalaisia työskentelemässä.

Kalle Anttila Hankevastaava, työvalmentaja 044 577 2146

Peter Moisio Työvalmentaja 044 577 2147

7

Pajan puutuotteita

8

Willin Kansan kekkerit Karvian Jokipirtillä Kuvat: Heidi Teelmäki Teksti: Johanna Tarrimaa Valtin Karvian osaston vuoro oli järjestää kesäkekkerit ja paikaksi valikoitui Karvian kunnan omistama Jokipirtti, joka sijaitsee kauniin metsän keskellä, Karvianjoen rannalla. Aamu valkeni erittäin sateisena, mutta se ei latistanut tunnelmaa. Vaihtelevan sään vuoksi järjestäjät pakkasivat mukaan muiden tykötarpeiden lisäksi saappaita, sadeviittoja, sadetakkeja, sateenvarjoja ja kuivia sukkia niitä tarvitseville. Hyvä varustautuminen on jo puoli voittoa!

Kankaanpään porukka otettiin säästä huolimatta iloisesti vastaan ja pian pirtti täyttyikin ystävällisestä puheensorinasta. Aamiaispöytää olivat kattamassa Heli ja Auli, ja pöydässä olevista herkullisista aamiaisleivistä iso kiitos kuuluu Anulle! Saamme myös kiittää Karvian Osuuspankkia muutamista arpajaispalkinnoista sekä kertakäyttöastioista, jotka tulivat hyvään käyttöön.

Keittiössä Heli Alakoski (edessä) ja Auli Laaksonen (takana).

Aamiaisen jälkeen kaikille kisailijoille selitettiin hiukan päivän ohjelmaa, esiteltiin kisailujen järjestäjät ja tuomaristo, sekä jaoteltiin ryhmät ohjaajineen tulevaa visailua varten. Kun kaikilla oli vatsa täynnä hyvää kahvia ja leipää, oli aika aloittaa päivän kisailut.

Kaikki ryhmät eivät lähteneet heti pururadalle kiertämään luontovisailun rasteja vaan osa ryhmistä jäi pirtille tekemään pieniä väliaikatehtäviä, kuten heittämään tikkaa, pelailemaan mölkkyä ja kokeilemaan puujaloilla kävelyä, josta taidonnäytteitä esittelivät järjestäjäporukkaan kuuluvat Heikki ja Heidi. Eikös sitä sanota, että harjoitus tekee mestarin…

Aamiaispöytä valmiina nälkäisille kisailijoille...

Ohjeistusta ja joukkueiden jakoa. Kuvassa mm.

Raija Vataja, Tarja Vikberg, Anu Lamminmäki, Harri Hieta ja Mikaela Tervonen

9

Puujaloilla taidonnäytteitä esittelevät Heikki Aho ja Heidi Teelmäki

Auli Laaksonen vastaanottamassa ensimmäisiä joukkueita.

Vesisateesta huolimatta ryhmäläiset kiersivät hyvillä mielin pururadan ja vastauksien perusteella kisa oli tiukka ja Raija Vatajan vetämä voittajajoukkue voittikin vain yhdellä pisteellä. Kukaan ei kuitenkaan jäänyt tyhjin käsin, vaan kaikki osallistujat saivat palkinnoksi muumitikkarin. Kun viimeisetkin joukkueet olivat kiertäneet radan, oli ruokailun aika. Tarjolla oli paistettua makkaraa, erilaisia salaatteja, mehua sekä jälkiruuaksi kahvia ja herkullista mustikkapiirakkaa.

Näiden lisäksi tarjolla oli myös Annen järjestämiä pieniä tehtäviä. Piti muun muassa päätellä, kuinka monta rullaa oli laatikossa sekä miettiä, kuinka paljon kirjalaatikko painoi. Kolmantena tehtävä oli myös päätellä Heikin paino. Varsinaisen luontovisailun kysymykset oli tehnyt Johanna ja hän myös toimi tuomarina ja visailuvastauksien tarkistajana. Osa kysymyksistä oli tehty myös Suomi100-hengessä. Suomi100-kysymyksiä oli yhteensä 12 ja se olikin salainen vihje Suomi100visan ensimmäiselle kysymykselle, jossa tiedusteltiin, kuinka monta tasavallan presidenttiä Suomella on ollut.

Yksi radan kiertäneistä joukkueista. Vesisade ei kisailuja haitannut.

Grillikodassa on tunnelmaa

Makkara maistuu kisailujen jälkeen

10

Karvian Jokipirtti

Raija Vataja valmiina makkaranpaistoon

Sade ei juhlaa pilannut, mutta päivän päätteeksi oli mukava lähteä kotia kohti kauniissa auringonpaisteessa – makoisa muumitikkari takataskussa. Siitä oli myös hyvä jatkaa kohti tulevaa juhannusta. Kiitokset kaikille osallistuneille sekä Willin Kansan kekkereiden järjestäjille!

Kuvia Jokipirtin ympäristöstä

Kuvat: Jyrki Kivistö

11

Kesä Valtissa ”12.6. klo 7.10 kelloni herättää minut liian vähäisten yöunien jälkeen.

Väsyneenä ja haikeana valmistaudun kesän ensimmäiseen työpäivään.

Millään en jaksaisi nousta lomalla töihin, mutta pakkohan se nyt on.

Töissä suunnistan jokaista tervehtien paikkaan, jossa saan ensimmäisen työtehtävän: kukkien istutuksen.”

Saadakseni tehtyä työtehtäväni, tämän lehtijutun, kävin haastattelemassa kahta muuta Valtin kesätyöläistä, Urhoa ja Pihlaa. ”Mielestäni kesätyöjaksoni on mennyt hyvin Valtissa. Hain Valttiin autopajalle kahdesta syystä. Ensinnäkin autot ja niiden tekniikka kiinnostaa minua sekä Valtin autopaja oli Kankaanpään ainoa paikka minne tällainen 15-16 vuotias nuori voisi hakea kesätöihin.

Työtehtäviini kuului autojen pesu sekä niiden asennuksissa ja korjauksissa auttaminen.

Tietenkin perusroskien vienti kuului tehtäviini.

Työ tuntui omalta työltä ja voisin jopa harkita tämän laista työtä vanhempana. Työstä minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa.

Hyviin puoliin kuuluu lyhyesti ja ytimekkäästi päivien kuluminen nopeasti mieluisassa työssä” -Urho Hieta

Ja näin alkoi kesätyöni Valtissa. Toki työtehtäviini kuului myös yleisten alueiden siivousta, toimistotöitä, Eumerin perhotarvikkeiden pakkaamista sekä tämän kesätyötä käsittelevän tekstin tekemistä Valttilehteen.

Työjaksoni meni omasta mielestäni hyvin, vaikka saatoin sekoittaa asioita välillä. Työhöni kuului paljon erilaisia työtehtäviä ja se oli myös motivaation kannalta hyvä asia. Varmaan jatkuva seisominen on ainoa negatiivinen asia mitä voisin sanoa työstäni.

Kaiken tekemäni jälkeen voisin sanoa, että työ tuntui omalta työltäni. Voisin kuvitella tekeväni tämän tyyppistä työtä vanhempana.

-Emilia Alalammi

12

”Myös minun työjaksoni on mennyt hyvin. Itse hain töitä Valtin keittiöltä ja lopulta se olikin ainoa paikka minne pääsin töihin. Ja keittiöpuolelle vaan ja ainoastaan sen takia että osaan tehdä keittiössä paljon kaikkea.

Työ ei tuntunut omalta työltä, sillä kärsivällisyyteni tuskin riittäisi tällaiseen työhön pitkäaikaisesti.

Hyvinä puolina pidän mukavia ihmisiä, jolloin myös uskalsin kysyä usein samasta aiheesta.

Selkeät ohjeet olivat myös hyvät, sillä silloin tiesin hyvin mitä ja miten teen.

Työn kehityskohde olisi omasta mielestäni mahdollisuus istua useammin ja lepuuttaa jalkoja. Työ oli raskas, sillä kaikki päivät seistiin suuriltaosin.”

-Pihla Kaskela Meidät kaikki kolme otettiin hyvin mukaan työpaikan henkeen myös virkistäytymispäivänä Karviassa. Lähdimme koko Valtin porukalla Karviaan kodalle, jonne oli leikkimielinen kisa järjestettynä pururadan varrelle. Kisan jälkeen saimme syödä herkullisia eväitä mitä keittiö oli meille tehnyt.

Valttiin töihin tuleminen oli hyvä päätös ja mieluusti tulen vielä uudestaan tulevaisuudessa.

Moon Karviasta-myymälän kesätyöntekijät Nimeni on Nea Pentinmäki ja olen 16-vuotias Karviasta.

Menen tänä syksynä Honkajoen lukioon. Olen ollut kaksi viikkoa kesätöissä Moon Karviasta-myymälässä.

Kokemus on ollut monipuolinen ja mielenkiintoinen.

Olen tehnyt ompelutöitä, askarrellut tulitikkuaskeja ja kynttiläkippoja sekä kokeillut helmikorun tekoa. Myöskin tuotteiden hinnoittelua ja esille asettelua olen tehnyt niin kuin myös siivonnut ja tehnyt ruokaa.

On ollut hienoa tutustua myymälän toimintaan ja tapoihin.

Täällä on ollut hyvä ja lämminhenkinen ilmapiiri eikä ketään ole jätetty ulkopuolelle. Minusta tämä on ollut kaikin puolin mukava kesätyöpaikka.

Hyvää syksyn alkua kaikille!

Edessä: Nea Pentinmäki ja takana Jasmin Lääninpää

13

Keväiset Betonityöt Kuvat ja teksti: Johanna Tarrimaa Tänä vuonna Karvian Valtti-työpajalla kokeiltiin betonitöitä. Työt aloitettiin alkuvalmisteluilla, johon kuului muun muassa työpöydän suojaaminen pressulla ja sanomalehdillä, koska työ tuli olemaan sottaista. Suojaamisen lisäksi tehtiin myös muun muassa ”valumatornit” tuleville pitsitöille. Nämä ”valumatornit” myös suojattiin muovipusseilla sekä voideltiin ruokaöljyllä, jotta irrotus tapahtuu näppärästi. Alkuvalmisteluiden jälkeen oli vuorossa betonin valmistus. Betoniseos sisälsi vettä, liimaa ja betonihiekkaa. Seoksen teko olikin ehkä raskain vaihe koko työrupeamassa, koska seoksesta ei saanut tulla liian vetistä, mutta ei myöskään liian paksua.

Pitsiset betonityöt Pitsiset betonityöt tehtiin eräänlaisiin omatekoisiin ”valumatorneihin”, jotka oli rakennettu ämpäreistä. Pitsiliinat laitettiin yksi kerrallaan betoniseokseen, joka oli normaalia vetelämpää. Liinat uitettiin läpikotaisin ja kunnolla, koska muuten se ei kovettuisi niin kuin pitäisi. Uittamisen jälkeen pitsiliina aseteltiin näihin omatekoisiin ”valumatorneihin”. Tämän jälkeen vielä vedettiin pitsiliinan päistä, että se oli täysin muotoutunut ”valumatornia” vasten.

Isompien kohdalla laitettiin myös narua ympärille, jotta tuleva työ pitäisi muotonsa.

Betoniseosta myös asetettiin ”valumatornin” päälle sekä pitsiliinan alle, jotta tulevan työn pohja on vahvistettu.

Pitsiliinatyöt annettiin kuivua vähintään vuorokausi ennen kuin työt kastettiin uudestaan betoniseokseen. Tämä tehtiin siksi, koska pitsiliina on itsessään hyvin heiveröinen, joten se ei kovetu oikeanlaiseksi vain yhdestä kerrasta. Kun liinat oli toisen kerran kasteltu, laitettiin ne takaisin näihin ”valumatorneihin” ja annettiin kuivua seuraavaan päivään.

Pitsiliinatyöt kuivumassa ”valumatorneissa”

Toisen kerran jälkeen alkoivat pitsiliinatyöt jo kovettua siinä määrin, että varsinkin pienemmät työt olivat valmiita. Sen jälkeen otettiin valmiit pitsiliinatyöt pois ”torneista” ja laitettiin syrjään odottamaan seuraavaa vaihetta. Isommat työt saivat vielä olla kuivumassa yhden lisäpäivän.

14

Seuraava vaihe oli maalaus, kun pitsiliinat olivat täysin kuivuneita.

Maalausta varten joutuikin vähän odottelemaan sopivaa päivää, koska sadepäiviä oli enemmän kuin poutapäiviä. Maalaus toteutettiin sään salliessa pihalla ja värinä käytettiin hopeaa väriä. Työt maalattiin läpikotaisin hopeaksi niin ulkoa että sisäpuolelta. Maalaus tehtiin varmuudeksi kahteen kertaan, että väri oli tasainen joka puolelta.

Maalausta vaille valmiit pitsityöt

Pitsitöiden maalausvaihe

Betonisia tuikkukippoja sekä muuta kivaa

Osa betonitöistä kuivumisvaiheessa.

Pitsiliinojen lisäksi hyödynnettiin muotteina myös muun muassa tyhjiä maitopurkkeja, vanhoja kippoja, tyhjiä jugurttipurkkeja sekä vanhoja, syviä lautasia. Maitopurkit olivat siitä hyviä, että niitä pystyi muokkaamaan leikkaamalla niitä mataliksi tai pitkiksi muoteiksi. Tällöin tulevat tuikut olivat eri mittaisia.

Kun sitten siirryttiin pitsiliinoista vähän vahvempiin muotteihin, betoniseosta paksunnettiin tässä vaiheessa huomattavasti.

Seos oli silloin hyvä, kun se ei valunut sekoituslastasta pois vaan pysyi lastan päällä. Sitten vain siveltiin muotit ruokaöljyllä ennen betonia, jotta kuivattu betonityö irtoaa helpommin muotistaan.

15

Muoteista irrotetut työt.

Lopputulokseksi tuli pitsiliinoista tehtyjä kauniita betonitöitä, jotka voivat toimia niin kukkaruukun suojaruukkuina tai vaikkapa lyhtyinä syksyn pimeinä iltoina. Pitsiliinatöiden lisäksi valmistui myös hopeavärillä maalattuja tuikkuja, servettipaperein koristeltuja tuikkukippoja ja muita betonisia ruukkuja.

Muoteissa olleita betonitöitä hiottiin vielä hiukan kivellä ennen kuin ne koristeltiin joko maalaamalla tai kiinnittämällä servettipaperin kuvioita servettilakalla.

16

Etsivä nuorisotyö Marja Askola

Toukokuun lopulla haastattelin Kankaanpään kaupungin nuorisotoimessa työskentelevää kahta etsivän nuorisotyön ammattilaista, Mervi Alitaloa ja Noora Kuuskoskea.

Mervi on koulutukseltaan sosionomi ja Noora lähihoitaja (mielenterveys ja päihdetyö). Etsivien alueeseen kuuluvat Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki, Pomarkku, Siikainen, Karvia ja Merikarvia. Mervi ja Noora ovat nuorten käytettävissä erilaisissa elämään liittyvissä isoissa ja pienissä ongelmatilanteissa. Kohderyhmänä ovat 13-29 –vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset.

Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on nuorelle täysin luottamuksellista.

Nuorten ongelmat kasvussa Syrjäytyminen on lisääntynyt. Mervin ja Nooran mukaan taustalla on usein yhteiskunnan paine ja vaatimukset.

Opiskelu ja sen jälkeen työpaikka ovat elämän kulmakiviä. Jos nuorella ei ole ”lukupäätä” eli teoreettinen kirjatieto ei kiinnosta, muodostaa se esteen jatkopoluille elämässä.

Ammatillisissa opinnoissa on myös paljon teoriaa; pelkät käden taidot ja osaaminen eivät riitä tutkintoon. Sosiaalinen media ja nuorisokulttuuri tuovat lisää paineita – on oltava merkkivaatteet ja -välineet kuuluakseen yhteisöön. Kierre on helposti valmis, kun ei pysy muiden mukana.

Tutkinto ja ammatti jäävät saavuttamatta.

Elämänhallinta helposti horjuu, ja tavalliset arkirutiinit tuottavat vaikeuksia.

17

Etsivä nuorisotyö tukena Työskentely nuorten kanssa on heidän arjenhallinnan parantamista sekä heidän asioiden hoitamista eteenpäin, mm. käynnit nuoren kanssa Kelassa, sosiaalitoimistossa ym. Tänä keväänä on alkanut sivukunnissa etsiväpäivystys kerran kuukaudessa eli ohjaajia voi tulla tapaamaan paikan päälle. Päivystyksessä on ollut eri teemoja; esimerkiksi yhteishaku ja kesätyöt tai sitten ollaan grillattu, pelattu pihapelejä tai tehty muuta mukavaa. Kankaanpäässä etsiviä voi tulla tapaamaan toimistoon ICT-Centeriin tai sopia tapaaminen nuorelle mieluiseen paikkaan (kirjasto, Hesburger, kävelylenkille ym.). Nuori voi ottaa yhteyttä työntekijään soittamalla, tekstiviestillä, sähköpostilla tai Facebookin kautta. Kynnys yhteydenottoon on tehty mahdollisimman matalaksi, jotta ongelmia voitaisiin käsitellä ennen kuin ne paisuvat isommiksi. Samaten ei ole sanktioita, jos nuori syystä tai toisesta ei tule paikalle.

Toiminnan keskeiset tavoitteet Turvata nykyistä paremmin palvelujen saatavuus nuorille, joilla ei ole riittävästi omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin. Luoda nuorten verkostoon toimintamallia, jotta järjestelmän ulkopuolelle ajautuneet ja siitä tippumassa olevat nuoret tulisivat tavoitetuksi. Parantaa nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön.

Yhteistyössä nuoren hyväksi Etsivään nuorisotyöhön voi ottaa yhteyttä kuka tahansa, jolla on huoli nuoren hyvinvoinnista; olipa hän sitten sukulainen, naapuri tai ystävä. Kouluista kuraattori tai opinto-ohjaaja ilmoittaa peruskoulun päättäneistä, jotka eivät saa yhteishaussa opiskelupaikkaa tai alle 29 -vuotiaista, jotka ovat keskeyttäneet ammatti- tai lukio-opinnot. Puolustusvoimien varuskunnista ilmoitetaan varusmiespalveluksen keskeyttäneistä; samoin siviilipalvelukeskuksesta tulee tieto keskeyttäneistä. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta nuori saa tarvitsemansa avun ja voi jatkaa elämäänsä. Jos nuorta ei pystytä auttamaan etsivien voimin, silloin tulee muu verkosto apuun ja tilalle. Koulutusja työllisyysasioissa Valtti-Center on eräs yhteistyökumppani.

Esimerkkitapaus Nuori on tullut etsivän nuorisotyön asiakkuuteen terveyspuolelta. Taustalla nuorella on masennusta, ahdistusta ja pakko-oireita. Asuu itsenäisesti. Nuorella ympärillään vankka ystäväpiiri.

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on ollut alusta asti avustaa nuorta kotoa poistumisessa ja tarjota keskusteluapua ja tukea päivittäiseen rytmiin. Nuorella on asiakkuus myös mielenterveystoimistoon.

Nuori aloitti kuntouttavalla työtoiminnalla. Suunnitelma oli käydä siellä kolme kertaa viikossa. Aluksi nuori oli motivoitunut käymään, mutta muutaman kuukauden jälkeen nuoren motivaatio laski. Nuori peruutti usein sovittuja tapaamisia etsivien kanssa. Tämän myötä moniammatillinen työryhmä kokoontui nuoren ja etsivien kanssa. Löydettiin uusi sopivampi toimintamalli. Nuori aloitti mielenterveystoimiston päivätoiminnan etsivien tukemana. Tämä vaihtoehto toimi hetken, mutta koska mielenterveystoimiston päivätoiminnassa käymiseen on sitouduttava, nuori ei kyennyt siihen pitkäaikaisesti. Jatkaa edelleen poliklinikkakäyntejä siellä ja aloitti toimintakeskuksessa käymisen. Nuorelle hyvä vaihtoehto, koska käyminen siellä on vapaaehtoista. Etsivät jatkavat nuoren tukemista arjessa viikoittain.

18

Etsivien mietteitä Mervin ja Nooran mielestä parhaat hetket työssä koetaan, kun nuori pääsee jatkamaan eteenpäin, ja asiat alkavat järjestyä. Kun nuoret tulevat moikkaamaan ja halaamaan kaupungilla ja kysyvät koska tulette seuraavan kerran ja mitä silloin tehdään, tuntee saavuttaneensa luottamussuhteen. Pahimmat hetket koetaan, kun nuoresta ei saa otetta, hän ei päästä lähelle eikä ota apua vastaan.

Yhteiskunnassa tavoitellaan säästöjä. Yleensä nämä säästöt kohdistuvat nuoriin; osittain siksi että he eivät tiedä oikeuksistaan. Kuitenkin nämä nuoret ovat meidän tulevaisuus. Se tosiasia on hyvä pitää päättäjien mielessä.

Jokaisessa on jotain hyvää ja jokaisella on tarkoitus!

Mervi Alitalo

Noora Kuuskoski

Etsivän nuorisotyön yhteystiedot Osoite: Alpinkatu 2, Kankaanpää (ICT-Center) Mervi Alitalo 044 577 2697 mervi.alitalo@kankaanpaa.fi Noora Kuuskoski 044 577 2698 noora.kuuskoski@kankaanpaa.fi www.facebook.com/Etsivä Nuorisotyöntekijä Mervi Alitalo www.facebook.com/Etsivä Nuorisotyöntekijä Noora Kuuskoski

19

Osaavaksi yrittäjäksi Osa 3 Yrittäjäksi ryhtyminen on hieno päätös! Se on mahdollista missä iässä tahansa. Yhä nuoremmat ovatkin kiinnostuneita yrittäjyydestä.

On havaittavissa jopa tiettyä startup huumaa, kun kuuluisuuteen on noussut nuoria, menestyneitä lahjakkuuksia. Samalla myös eläkeiässä halutaan vielä kokemuksia työelämästä ja parantaa omaa taloudellista tilannetta, mikä on nostanut uuden yrittäjäryhmän Suomeen. Yrittäjyys on näinä taloudellisesti haastavina aikoina hyvä vaihtoehto monelle, kun työpaikat ovat vähissä. Myös monelle irtisanotulle tai irtisanoutuneelle sekä työttömälle se on oiva vaihtoehto. Yrittäminen on yksinkertaista, mutta aikaa vievää varsinkin aluksi. Hyvä liikeidea on perusta yrityksen menestymiseksi; lisäksi tarvitaan yrittäjätaitoja sekä sitä kuuluisaa suomalaista sisua.

Sivutoiminen yrittäminen on turvallinen tapa aloittaa palkkatyön ohessa; siinä voi nauttia yrittäjyyden haasteista ja palkkatyön antamasta turvasta. Yrityksen käynnistyminen vie joka tapauksessa oman aikansa ennen kuin asiakasyhteydet vakiintuvat. Sivutoimisena yrittäjänä ei ole kuitenkaan mahdollista saada tukia, kuten kokopäiväisenä yrittäjänä aloitettaessa.

Kevytyrittäjyys on myös mainio tapa kokeilla idean kannattavuutta etukäteen aidoilla asiakkailla.

Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että myyt omaa osaamistasi yritykselle ja laskutat työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Tämä palvelu vastaa paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta yrittäjän puolesta.

Franchise –yrittäjä hankkii oikeuden käyttää toisen luomaa yrityskonseptia ja tavaramerkkiä omassa toiminnassaan. Yrittäjällä on tällöin vastuu maksaa korvausta konseptin käytöstä. Etuina on valmis ja toimiva konsepti sekä jo olemassa oleva tunnettavuus.

Omistajanvaihdos on varteenotettava vaihtoehto yrityksen perustamista harkitsevalle, sillä tulevaisuudessa yhä useampi yrittäjä jää eläkkeelle.

Tällaisia ovat yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset.

Starttirahasta apua Päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvälle voidaan myöntää starttirahaa yritystoiminnan käynnistys- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Tukea voidaan myöntää myös henkilölle, joka aikoo laajentaa aiemmin aloitetun sivutoimisen yritystoiminnan päätoimiseksi.

Sen tarkoitus on helpottaa yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan aloittamisen aikana. Jokaisen yrityksen perustamista harkitsevan kannattaa hyvissä ajoin ennen yritystoiminnan käynnistämistä olla yhteydessä paikalliseen TE-toimistoon ja selvittää mahdollisuutensa starttirahan saamiseen. Starttirahaa voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi. Päätös tehdään jaksoittain; ensimmäisen jakson pituus on kuusi kuukautta. Sen jälkeen yrittäjä voi hakea jatkoa, jonka pituus voi olla enintään kuusi kuukautta.

Starttirahahakemukseen liitetään liiketoimintasuunnitelma sekä kannattavuusja rahoituslaskelmat. Lisäksi tarvitaan todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus. Starttirahan määrä on työttömyysturvalain peruspäivärahan suuruinen ilman peruspäivärahan korotusosaa. Vuonna 2017 perustuen suuruus on 32,40 euroa päivässä (maksetaan viideltä kalenteripäivältä viikossa).

20

Kokemuksia – Suvi-Marja Askola, koulutettu hieroja Olen toiminut 10 vuotta lähihoitajana, mutta aina haaveilut yrittäjyydestä. Vuonna 2012 kävin yrittäjäkurssin, vaikka tarkka yritysidea vielä puuttui. Tiesin, että haluan toimia hoitoalalla, ja samalla hyödyntää koulutustani. Koska olen liikunnallinen ja sitä kautta kehonhuolto on minulle tärkeää, päätin yhdistää urheilutaustani ja lähihoitajan koulutukseni ja opiskella koulutetuksi hierojaksi.

Tein kolmivuorotyötä vanhainkodilla ja opiskelin samaan aikaan hierojaksi. Heti opiskelujeni alettua, otin toiminimen, jotta voin alkaa heti hieroa niin paljon kuin mahdollista. Työtä ei kuitenkaan opi kuin sitä tekemällä. Lopulta asiakkaiden määrä kasvoi niin, että aloin tehdä vanhainkodilla vain aamuvuoroa 80 prosentin työajalla.

Aamut olin siis töissä vanhainkodilla, illat hieroin ja kahdesti viikossa olin koulussa.

Tämä ei silti tuntunut raskaalta, koska tein sitä mitä halusin ja olin motivoitunut.

Puoli vuotta ennen kuin opintoni tulivat päätökseen, päätin lopettaa lähihoitajan työni kokonaan, vuokrata toimitilat ja toimia täysiaikaisena hierojana. Minulla oli tarkat laskelmat ja suunnitelmat, miten kerään vakituisen asiakaskunnan tekemällä työtä aluksi opiskelijahinnoilla. Tarkasta suunnitelmasta oli hyötyä, koska minulle myönnettiin starttiraha. Sain siis keskittyä yrittämiseen, tehdä hankintoja ja kouluttautua lisää. Päätin alkaa kehonhuollon ohella tekemään myös kehon kauneuden hoitoja. Olen syksyllä menossa koulutuksiin, jotta voin monipuolistaa palveluitani.

Starttiraha myönnettiin minulle aluksi puoleksi vuodeksi ja koska olen onnistunut kasvattamaan asiakaskuntaani hiljalleen ja monipuolistanut liiketoimintaani, minulle myönnettiin puoli vuotta lisää.

Jos en olisi saanut starttirahaa, olisin joutunut työskentelemään lähihoitajana.

Tällöin en olisi pystynyt kasvattamaan asiakaskuntaa, kun olisin ollut sidottu toiseen työhön. Osa-aikayrittäjyys ei enää riittänyt minulle vaan haluan kasvaa ja kehittyä kehonhuollon ammattilaisena ja yrittäjänä. Samaten ilman starttirahaa en olisi voinut tehdä yritykseen hankintoja eikä minulla olisi ollut varaa panostaa markkinointiin.

Alkavalle yrittäjälle starttiraha on ehdottoman tärkeä.

21

Valtti-Centerin leiri Kuuskajaskarissa Leiriimme osallistui tällä kertaa viisi nuorta ja kohteenamme oli Kuuskajaskarin luonnonkaunis saari, joka on aiemmin toiminut Suomen puolustusvoimien rannikkotukikohtana. Saari on Rauman kaupungin omistama, ja toimii yrittäjävetoisena loma/linnakesaarena. Saari vuokrataan aina viideksi vuodeksi kerrallaan yrittäjän käyttöön. Yrittäjä kokee haastavana sen, että toimintaa ei voi kehittää halumaansa suuntaan, koska asemakaavaan on tulossa muutoksia lähiaikoina.

Saapuminen saarelle kesti puoli tuntia ja saimme nauttia Linnea yhteysaluksen upealla peräkannella auringonpaisteesta sekä suolaisesta meri-ilmasta. Saarella meidät otti vastaan ystävällinen henkilökunta ja ei aikaakaan, kun meidät oli jo ohjattu autenttisiin päällystön majoitustiloihin jotka toimivat leirimme tukikohtana kahden vuorokauden ajan.

Täytettyämme vatsat herkullisella muusilla ja pihveillä, sulattelimme niitä hetken aikaan rentouttavan mölkyn parissa. Illalla vuorossa oli saaren henkeen sopiva lasersota, jonka kävimme vanhan kenttäsairaalan tiloihin rakennetulla sotatantereella. Kaksituntinen vierähti nopeasti adrenaliinin pulputessa ja luotien viuhuessa. Ei miestappioita… Yön pikkutunteina kokoonnuimme rauhoittavan nuotion ääreen keskustelemaan.

Sikeästi nukutun yön ja runsaan aamiaisen jälkeen ohjelmassa oli jousija ilmakivääriammuntaa, jossa kilpailtiin tosissaan, mutta ei vakavasti. Sanan säilä sivalsi ja armoa ei annettu. Lounaan jälkeen, sumoilua. Parin tunnin painisessio helteessä sumoasut päällä sai hien pintaan ja niisti meistä viimeisetkin voiman rippeet. Ennen saunaa keskustelimme nuorten kanssa heidän tulevaisuuden visioistaan. Löylyjen jälkeen ilta kului rentoutuen ja hiljaisuudesta nauttien.

22

Viimeisenä päivänä pääsimme tutustumaan oppaan johdolla vanhoihin puolustusvoimien rakennuksiin sekä toiminnassa olevaan rannikkotykkiin jota säännöllisesti käyttää tykistökilta. Puolustusvoimien kasarmeja käytetään kokous- ja juhlatiloina säännöllisesti. Saari kokonaisuudessaan teki vaikutuksen meihin kaikkiin.

Keskustelujemme perusteella voisi todeta, että leirimme oli täydellinen kokemus ja meistä ohjaajista tuntui, että upealta päästä tutustumaan kunnolla näihin nuoriin.

Koko leirin ajan kävimme ryhmä- ja yksilökeskusteluja fokuksena työllistyminen ja yrittäjyys sekä opinnot.

Työvoimahallinnon, maakuntauudistusten, keskiasteen, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelun muutosten vaikutukset tulevaisuudessa olivat myös tapetilla.

Huolta aiheutti se, millaista on olla nuori pienellä paikkakunnalla, kun palvelut karkaavat. Uskomme että leirin kautta nuorelle syntyi uskallusta ottaa seuraava askel omalla tiellään. Leirillä vahvistunut henkilökohtainen hyvä kontakti pienentää jatkossakin kynnystä kysyä ohjaajilta neuvoa asiasta kuin asiasta.

23

Harrastuksena kiinanpalatsikoirat Marja Askola Ensimmäinen kiinanpalatsikoirani saapui kotiimme tasan 20 vuotta sitten eli talvella 1997. Sattumalla ja tuurilla oli sormensa pelissä, sillä Charlottie oli todella huippusukuinen ja tasokas neito englantilaisista linjoista.

Olin saanut jo aiemmin koiranäyttelyistä ja kasvatustyöstä ”pureman” Cavalier Kingcharlesinspanielien kanssa.

Vähitellen ajan myötä Cavalierit jäivät ja keskityin pelkästään kiinanpalatsikoirien kasvattamiseen. Näiden vuosien aikana on ollut 27 pentuetta ja pentuja yhteensä 87. Näyttelymenestyksestä mainittakoon 34 Suomen muotovaliota, joissa mukana kansainvälisiä, monen maan valioita. Ansiokkaasta kasvatustyöstä sain vuonna 2011 Vuolasvirta –palkinnon. Lisäksi ulkomailla asuvat kasvattini ovat saavuttaneet menestystä sekä näyttelyettä jalostusrintamalla. Kaukaisimmat koirani asuvat Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Argentiinassa. Läheisin yhteistyökumppanini on ollut vuosien ajan Venäjällä.

Kiinanpalatsikoiran taustaa Kiinanpalatsikoira eli pekingeesi on nimensä mukaisesti lähtöisin Kiinasta. Buddhalaisuudessa leijona on pyhä eläin, ja sen vuoksi keisari halusi itselleen oman pienen ”pyhän leijonansa”.

Niinpä kiinanpalatsikoira jalostettiin ja sen haluttiin muistuttavan leijonaa niin paljon kuin mahdollista. Pekingeesin tehtävänä oli vartioida palatsin aarteita ja varoittaa varkaista sekä karkottaa pahoja henkiä. Rodun sai omistaa vain keisari, ja alamaistenkin tuli painaa päänsä näiden pyhien koirien edessä. Vuosi 1860 oli rodun kannalta merkittävä. Silloin englantilaiset valloittivat keisarin kesäpalatsin ja sitä ryöstellessään sotilaat löysivät neljä pikku koiraa keisarin tädin huoneesta, jossa ne vahtivat itsemurhan tehneen emäntänsä ruumista. Kenraali Dunn lahjoitti näistä pienimmän kuningatar Victorialle. Se sai nimekseen Pikku Saalis eli Lootie, joka eli kymmenen vuotta Windsorin linnassa. Muutamia vuosia näiden tuontien jälkeen diplomaatti Mr. ja Mrs. Douglas Murray toivat Englantiin joitakin pekingeesejä lisää.

Kaksi näistä oli Ah Cum ja Mimosa. Aikamme pekingeesit polveutuvat näistä kahdesta. Koiranäyttelyssä pekingeesi esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1894. Vähitellen rotu levisi ympäri maailmaa; ihmiset ihastuivat näihin häikäisevän vetoaviin, kunnioitettavan rohkeisiin ja määrätietoisiin sekä lumoaviin pikkukoiriin.

24

Luonne ja olemus Pekingeesillä on takanaan pitkä, värikäs historia taruineen ja myytteineen. Ainakin kiinanpalatsikoiran omistajat tunnistavat rodun erityislaatuisuuden ja kunnioittavat rodun kulttuurihistoriallista taustaa ja näkevät koirissaan monesti ”keisarillisia piirteitä”. Luonne on älykäs, peloton, itsevarma, voimakastahtoinen ja tasapainoinen. Se osoittaa omistajalleen syvää kiintymystä ja ymmärrystä – ei nöyrää palvontaa. Kotioloissa pekingeesi on leikkisä; varsinainen viihdyttäjä ja temppujen mestari. Vahtivan pekingeesin matala haukku karkottaa edelleen pahat henget loitolle tai ainakin kutsumattomat vieraat.

Yleisimmät asiat terveydestä ja turkinhoidosta Rodun tyypillinen rakenne on lyhyet, hieman ulospäin kaartuneet raajat, matala kallo ja erittäin lyhyt kuono-osa. Kallonmuodosta johtuen voi ilmetä silmä- ja hengitysongelmia.

Pekingeesit ovat normaalikuonoista koiraa herkempiä ympäristön korkeille lämpötiloille.

Osaltaan tähän vaikuttaa myös runsas, paksu karvapeite. Turkki ei ole kuitenkaan niin vaikea hoidettava kuin usein luullaan. Turkki on kaksikerroksinen eli se muodostuu pehmeästä alusvillasta ja karheammasta sekä pidemmästä päällyskarvasta.

Kerran viikossa tehtävä perusteellinen harjaaminen ja kampaaminen ihoa myöten riittää pitämään turkin kunnossa. Pekingeesi pestään silloin, kun se on likainen.

Raajarakenteesta johtuen rodussa esiintyy jonkun verran selkä- ja nivelongelmia, joita voidaan ennaltaehkäistä säännöllisellä liikunnalla ja oikealla ravitsemuksella. Kuitenkin kiinanpalatsikoira on pitkäikäinen (12-15 vuotta), ja omat koirani ovat olleet valtaosaltaan terveitä. Viime vuosien sensaatiohakuinen julkisuus on asettanut tietyt rodut (esimerkiksi lyhytkuonoiset mopsit, pekingeesit, bulldogit) ”tappolistalle” eli aika näyttää, onko tämä tuhansia vuosia vanha rotu ja sen kasvatus loppumassa.

Koiraharrastuksen ilot ja kirot Koirien kanssa harrastaminen on ollut intohimoni vuosien ajan. Se on ollut ”minun juttuni”, joka on tuonut virtaa ja mielenkiintoa elämiseen. Näyttelyt ovat ehkä se näkyvin osuus, ja niihin reissataan lähes joka viikonloppu. Joskus tulee voittoja ja toisinaan häviöitä, mutta se kuuluu homman luonteeseen. Arki koirien kanssa on kuitenkin kaikkea muuta kuin glamouria eli jokapäiväinen siivous ja koira-alustojen pyykkääminen, koirien harjaus ja hoito sekä lukemattomat muut asiat pitävät kasvattajan kiireisenä. Harrastuksessa parasta ovat itse koirat; erityisesti pentujen syntymä ja kasvun seuraaminen sykähdyttävät joka kerta uudelleen. Elämän rajallisuus tulee tutuksi; on raskasta luopua pienestä perheenjäsenestä vanhuuden tuomien vaivojen tullessa vastaan. Ikävänä asiana voi mainita myös koirapiireissä rodun sisällä vallitsevan kateuden ja ilkeämielisyyden, mutta nämä on vaan pakko ”sulattaa”. Eniten olen huolestunut kiinanpalatsikoiran tulevaisuudesta eli aiotaanko tämä ikivanha rotu kieltää ja lopettaa. Ei ole toista sellaista sydämenvaltaajaa kuin Pekingeesi!

25

Mustikkaretki Timo Kirjavainen Mustikkaretkemme suuntautui tänäkin vuonna Venesjärven kauniisiin maisemiin. Sääkin suosi meitä ja ilmassa oli jo hiven syksyn kirpeyttä. Metsässä kuului iloinen puheensorina, ja astiat täyttyivät pikkuhiljaa näistä luonnon terveyspommeista. Pajakeittiön väki varmasti taikoo erilaisia herkkuja marjasaaliista talven aikana.

Marjanpoiminnan välillä pidimme pienen kahvitauon kinkkuvoileivän kera. Osa jatkoi vielä poimimista ja osa jäi puhdistamaan marjoja. Päivä oli antoisa ja virkistävä.

Metsä on todellakin oikea latautumisen paikka, samaten varsinainen aarreaitta eli sieltä saa ilmaiseksi marjat ja sienet hyötykäyttöön.

26

Luonto parantaa Metsässä samoilu on tehokasta terapiaa; mieliala paranee jo muutamassa minuutissa ja 20 minuutin oleskelu laskee verenpainetta. Nykyajan kiireiselle ihmiselle luonto on mitä parhain stressilääke ja akut latautuvat mukavalla tavalla.

Metsä on matalan kynnyksen paikka vuosia vähän liikkuneelle ihmiselle; siellä saa aivan uudenlaista intoa ja energiaa hoitaa fyysistä kuntoa. Pitkienkin matkojen kulkeminen ei tunnu rasittavalta. Samalla voi nauttia luonnon hiljaisuudesta, väreistä ja tuoksuista; samoin poimia talteen sieniä, marjoja ja vaikkapa koristeita syyskransseihin.

Mustikka Mustikan antioksidanttisuus on marjoista kaikkein korkein.

• Parantaa hiusverisuonten verenkiertoa; edistää sydän- ja verisuoniterveyttä • Parantaa insuliiniherkkyyttä • Parantaa hämäränäköä ja alentaa silmänpainetta • Edistää haavojen parantumista • Parantaa sidekudoksen joustavuutta

27

Mitä sinulle merkitsee luonto Anna-Liisa Luonto merkitsee henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Varsinkin metsässä liikkuminen tuottaa hyvää mieltä. Siellä pystyy latautumaan ja muut asiat unohtuvat ympäriltä. Syksy on hienoa aikaa, kun pääsee keräämään marjoja ja sieniä. Tosin sienisato heikkenee vuosi vuodelta ojitusten ja hakkuiden takia. Keväällä on mukava seurata luonnon heräämistä. Sateen jälkeen luonto tuoksuu raikkaalta. Meillä täällä on puhdas luonto; sen osoittaa mm. se, että metsissämme on paljon naavaisia kuusia. Naava ei viihdy saasteisessa luonnossa.

Sami Luonto antaa raikkautta liikkumiseen ja se tuo vaihtelua elämään. Koskematon luonto on koko ihmiskunnalle tärkeä, jos ihmiset sen vain ymmärtävät.

Maria Minulle luonto tarkoittaa elämää, rauhaa, kauneutta, ihmeitä, rajua voimaa. Paikkaa, minne me kaikki kuulumme. Se on ympäristö, mitä kunnioitan ja rakastan. Kannattaa tutustua luontoon, sillä se osaa aina yllättää ja sieltä löytää mystiikkaa ja mysteerejä.

Joakim Luonto ja luonnossa liikkuminen merkitsevät minulle rauhoittumista kiireen keskeltä ja unohtaa murheet ja huolet edes vähäksi ajaksi. Kuunnella lintujen liverrystä, kalastaa ja marjastaa.

Tapio Luonto rauhoittaa ja luonnossa on paljon nähtävää.

28

Valtti-ässät mukana kaupunkiseikkailussa Peter Moisio Kaupunkiseikkailu on pääasiassa 15-50 -vuotiaille tarkoitettu joukkuekilpailu, jossa kilpaillaan 2-4 hengen joukkueissa.

Kankaanpään taajama-alueen sisälle tullaan tekemään noin 30 toisiaan hienompia rasteja, joita joukkueet kiertävät haluamassaan järjestyksessä kävellen, juosten tai pyörällä. Kaikki rastit pisteytetään ja parhaat joukkueet palkitaan.

Täällä ei ole mitään tekemistä…

Tylsää! Kuulostaako tutulta? Ainakin yhtenä päivänä Kankaanpäässä ei ollut tylsää ja tekemistä oli enemmän kuin kerkesi annetun ajan puitteissa tekemään. Pääsin tätä todistamaan yhdessä Aarre Pajamäen ja Tomi Rajalan kanssa, kun lähdimme ryhmänä kokeilemaan kaupunkiseikkailua, joka toteutettiin Kankaanpään alueella elokuun 19. päivä.

Aluksi koko porukka koottiin palloiluhalliin kuuntelemaan alkuinfo, ja sen jälkeen otettiin yhteislähtö kilpailuun. Tehtävärasteista saimme kartat, joista jokainen joukkue sai järkeillä parhaimman mahdollisen reitin itselleen.

Pisteytys vaihteli rasteilla ja yli 20 rastia käyneet saivat lisäpisteitä, joten sitä lähdimme tavoittelemaan. Tunnelma oli korkealla ja kaikki lähtivät liikkeelle hyvällä fiiliksellä.

Tuttujen kesken pientä piikittelyä ja kilvoittelua oli ilmassa niin kuin pitääkin. Joukkueemme lähti liikkeelle pyörillä ja lähdimme ajelemaan kauimmaisia rasteja kohti, jotta pääsisimme tekemään tehtäviä ilman turhaa jonotusta.

Ensimmäinen rastimme oli Ferramenilla. Renkaan vaihto auton puolelta toiselle mahdollisimman nopeasti. Teimme pikaisen suunnitelman ja minä irrotin mutterit, Tomi vaihtoi renkaan paikan ja Aarre antoi mutterit. 9 pistettä! Ei siis ihan formulavaihto mutta lähellä.

29

Seuraavaksi lähdimme Nesteelle arvuuttelemaan rengas/vanne -yhdistelmiä, joka ei sitten mennyt ihan niin hyvin, mutta ei se mitään, koska tärkeintä on, että yritimme parhaamme.

Päivä meni tästä eteenpäin samalla mallilla, eli siirryimme rastilta rastille ja teimme enimmäkseen fyysisiä tehtäviä, joista pahimpana pitäisin Myllymäen hiekkakentällä ollutta kuntopiiriä, jossa joukkueen piti tehdä liikkeet mahdollisimman nopeasti peräjälkeen aloittaen 50:stä kyykystä 15kg levypainon kanssa, jonka tein Aarren kanssa puoliksi. Sen jälkeen Tomi hakkasi lekalla traktorin rengasta 50 kertaa. Seuraavina liikkeinä oli traktorin renkaan pyöritystä, köysitreeni, hyppynarulla hyppelyä, punnerruksia, kahvakuula heilautuksia ja jarruvarjon kanssa juoksua. Tämän jälkeen oli aika lailla mehut pois koko porukasta, mutta olihan kello jo melkein yksi eli olimme puolessa välissä koitosta.

Kiipeämistä, suunnistusta, vesi-ilmapalloja, karaokea, lasten pomppulinnaa, nyrkkeilyä ja montaa muutakin matkan varrella tuli kokeiltua, mutta yksi oli ylitse muiden eli laskeutuminen vanhasta vesitornista köydellä. Pääsimme Aarren kanssa kokeilemaan ja siinä vaiheessa, kun laitettiin valjaat ympärille, alkoi tuntua siltä, että onkohan tässä mitään järkeä. Matka ylös torniin portaita pitkin oli onneksi niin pitkä, että alas ei halunnut enää kävellä, joten ainut vaihtoehto oli kiipeäminen ulos ikkunasta ja laskeutuminen omin avuin maan pinnalle.

Pahin tunne on oikeastaan siinä, kun olet juuri mennyt ulkopuolelle ja tiedät ettet enää pääse ylöspäin vaan on lähdettävä laskeutumaan.

Sen jälkeen, kun vesitornin seinästä ei saa enää tukea jaloille ja pääset mukavaan istuma-asentoon valjaissa, ei olotila ollut ollenkaan hullumpi.

Maisemat olivat komeat vaikka pientä sateen tihkua oli ilmassa.

Valitettavasti tarvitsin oikeaa kättä narun ohjaamiseen enkä voinut kaivaa puhelinta taskusta ottaakseni viimeisen päälle selfietä, jonka jälkeen puhelin olisi todennäköisesti löytynyt 30 metriä alempaa kivikosta näyttö palasina.

30

Laskeutuminen oli melko helppoa, ei tarvinnut kuin höllentää oikeaa kättänsä, jolloin naru alkoi liukua sitä nopeammin paljonko avasi kättänsä. Ainut huono puoli oli käsineiden kuumeneminen, joten aina välillä joutui pysähtymään, ettei käsi palanut. Alas päästyäni laskimme pikaisesti tarvitsevamme yhden rastin, jotta saisimme lisäpisteitä.

Jätimme Tomin kanssa Aarren laskeutumaan ja poljimme lukion montulle, missä oli Paintball- rasti, jossa tarkoituksena oli ampua 10 osumaa maalitauluun. Se meni nappiin ja sen jälkeen oli aika polkea vauhdilla palauttamaan pistelappua takaisin palloiluhallille ennen määräajan loppumista. Ehdimme hienosti viimeisellä minuutilla ja sen jälkeen oli hyvä lähteä Egeen nauttimaan “kevyt” kebab ranskalais -annos onnistuneen suorituksen jälkeen. Vaikka emme huippusuoritukseen yltäneet ja palkinnot jäivät saamatta, silti koko hommasta jäi niin hyvä fiilis, että toivoisin seikkailujen jatkuvan tulevina vuosina, jolloin varmasti olen mukana tavalla tai toisella.

31

Mikaela Tervonen

Digiloikka nuorisotyöhön!

OKM:n nuorten tieto- ja neuvontapalvelu sekä digitaalinen nuorisotyöhanke Valtti on saanut tänä vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusta nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin sekä digitaaliseen nuorisotyöhankkeeseen.

Digiloikka nuorisotyöhön! – hanke on kaksi vuotinen (2017–2019) ja sen tavoitteena on edistää nuorten (15–29 vuotiaat) osallisuutta sekä korostaa nuorten yhdenvertaisuutta riippumatta asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta erityisesti Pohjois-Satakunnan alueella. Hankkeen pyrkimyksenä on vahvistaa nuorten seutukunnallista yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tarjoamalla siihen uudenlaisen kanavan niin netissä kuin tapahtumia järjestämällä nuorten omalla kotiseudulla. Se on laaja-alainen tieto- ja neuvontapalvelu.

Olemme perustamassa sosiaaliseen mediaan palvelua, josta nuoret saavat henkilökohtaista apua ja neuvontaa. Nuoria opastetaan Apuvirta.fi - sivustolla sähköisessä asioimisessa viranomaisten kanssa, lomakkeiden täyttämisessä, yhteishaussa, työhön ja työelämään liittyvissä asioissa ja kaikissa muissa nuorille olennaisissa asioissa. Hankkeessa olennaista on palveluiden siirtäminen sinne missä nuoretkin ovat, ja samalla toteuttaa moniammatillista nuorisotyötä verkossa. Toiminta palvelee samalla haja-asutusalueen nuoria, joilla ei ole saatavissa lähipalveluita. Hankkeen sivut toimivat keinona siihen, miten alueen eri toimijat voivat kootusti tiedottaa, mahdollisimman matalalla kynnyksellä, millaisia tapahtumia ja toimintoja heillä on seutukunnan nuorille tarjota. www.apuvirta.fi – sivuilta löydätte aiheita joiden sisällä on nuorille tarpeellista tietoa sekä neuvoja. Sivuilta löytyy mm. liikunta- ja vapaa-aika osio, josta löydät helposti ja kätevästi kiinnostavan harrastuksen yhteystiedot. Käykää rohkeasti tutustumassa sivuihin! Sivuille tuodaan koko aika lisää hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa.

Mysteerihuone Mummola Toiminnallisena osana OKM:n nuorisotyöhanketta Valtti on suunnitellut ja toteuttanut Escape Room tapaisen pulmien ratkomis huoneen.

Mysteerihuone Mummola on peli, jossa ajan ja paikan taju katoaa ja peli vie mennessään.

Pulmien ja arvoitusten täyteinen huoneemme odottaa neuvokasta ryhmäänne ratkaisemaan niiden haasteet. Tuokaa mukana älykkyytenne, luovuutenne ja looginen ajattelukykynne, sillä niitä tulette tarvitsemaan mysteerin ratkaisemiseksi. Aikaa on 60 minuuttia, selvitättekö mysteerin?

Teillä on muutama minuutti aikaa tutustua tarinaan ja huoneen sääntöihin. Sen jälkeen teillä on 60 minuuttia aikaa ratkaista yhdessä arvoituksia sekä luovuutta ja loogista päättelyä vaativia tehtäviä, etsiä piiloja, avata lukkoja ja löytää ajoissa Mummolan mysteeri! Onko sinusta ja kavereistasi tähän? Varatkaa aika ja tulkaa ottamaan selvää!

Voit varata ajan huoneeseen kavereidesi kanssa www.apuvirta.fi/mysteerihuone sivulta, josta löydät myös ajanvarauskalenterin! Vaikka myös synttäreiden, polttareiden tai vaikka Tyky-päivän ohjelmaksi!

32

Mummolan aukioloajat ja hinnat: Ryhmän koko 3-4 henkilöä Arkisin klo 8-16 .... alle 29 vuotiaat ilmainen .... yli 29 vuotiaat 50€/ryhmä Haluaisitko kavereidesi kanssa tulla kokeilemaan Mysteerihuone Mummolaa arki-iltaisin tai viikonloppuisin? Tee aika- ja päiväehdotus seuraavaan sähköpostiosoitteeseen: esa.viitanen@valtti.fi Hinta arki-iltaisin tai viikonloppuisin on 70€/ryhmä.

Muista tehdä ehdotus viikkoa ennen, kiitos!

Kokemuksia mysteerihuoneesta Jyrki Kivistö, Marja Askola ja Timo Kirjavainen Toimittajatiimimme oli tutustumassa Mummolaan, jossa yritettiin selvittää, missä Amaliamummon aarre sijaitsee. Tutustuimme ohjeisiin, jonka jälkeen ryhdyimme innolla etsimään avaimia lukkoihin, ja ilo oli ylimmillään niitä löydettyämme. Lukkojen takaa löytyi vihjeitä jatkaa eteenpäin. Älynystyröitä ja luovuutta todellakin vaadittiin, että pääsimme eteenpäin. Mikaela (pelinohjaaja) antoi vihjeitä tarvittaessa, jos olimme aivan umpikujassa. Pääsimme yllättävän pitkälle, kunnes aikaraja tuli vastaan. Mikä harmi!

Mutta sitten toisella kerralla varmasti pääsemme loppuun!

Kokemuksena aivan mahtava; eräänlainen seikkailu, jossa yhteistyö on voimaa arvoituksen selvittämiseksi. Jokainen tuo oman osaamisensa ja panoksensa peliin.

Jännitys oli kutkuttavaa ja muut arjen asiat unohtuivat tyystin. Ei kuitenkaan liian haasteellinen mysteeri, etteikö siitä selviäisi ja pulmat ratkeaisi.

33

Pajalla tapahtuu Työttömällä on lakiin perustuva oikeus ilmaiseen terveystarkastukseen oman kunnan terveysasemalla.

Tavoitteena on, että yhä useampi työtön tietäisi oikeudestaan terveystarkastukseen, ja siten edistää työttömien terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Hankkeessa tavoitellaan myös sitä, että yhä useampi kunta järjestäisi työttömien terveystarkastuksia, samoin kehittää yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen välillä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hankkeelle kolmevuotisen Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen, hanketta rahoittaa myös STEA. Päätoteuttaja on Työttömien Keskusjärjestö ry, osatoteuttaja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry.

Kohderyhmänä on yli 30 -vuotiaat työttömät ja erityisesti ruoka-apua hakevat. Samaten kohteena ovat työttömien yhdistysten ja EHYTin kohtaamispaikkojen vapaaehtoiset ja työntekijät.

34

Terveydeksi-hanke

Hanke tarjoaa palveluohjausta ja neuvontaa. Sosiaalipalveluohjaaja ja terveyspalveluohjaaja tapaavat työttömiä ruoka-avun yhteydessä ja muissa matalankynnyksen kohtaamispaikoissa.

Työvälineenä on Kykyviisari –kysely.

Keskustelun ja siitä nousseiden mahdollisten tarpeiden pohjalta he ohjaavat työttömiä oman asuinkunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. He antavat myös neuvontaa terveyteen ja toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä.

Terveydeksi -hanke järjestää myös infotilaisuuksia ja antaa koulutusta kohtaamispaikkojen työntekijöille sekä aktivoi kuntia järjestämään työttömien terveystarkastuksia.

Työttömien maksuttomat terveystarkastukset • Kankaanpään Hyvinvointikeskus, Aikuisneuvola, Torikatu 4.

• Ajanvaraus numerosta 044 577 3272, ma-pe klo 8-13.

• Myös vaihteen kautta, virka-aikaan puh. 02 577 30.

Terveystarkastuksen tarkoitus on toiminta-ja työkyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen. Niin sanottu terveyden tilannekatsaus. Samoin sairauksien, myös piilevien, tunnistaminen, ehkäiseminen ja ohjaaminen mahdollisiin jatkotutkimuksiin tai kuntoutukseen.

Sosiaalineuvonta antaa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluista ja toimeentulotuen hakemisesta.

• Sosiaalineuvoja 044 577 3974, ma klo 9-11.

Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät antavat tukea arjessa pärjäämiseen sekä apua, neuvontaa ja ohjausta erilaisissa elämän ongelmatilanteissa. He auttavat asiakkaita saamaan tarvitsemiaan palveluita, tarvittaessa mukana kulkien.

• Aikuissosiaalityö, neuvonta 02 577 2501, ma-pe klo 9-11.

Kiireelliset aikuissosiaalityön tai lastensuojelun asiat • 044 577 2523, ma-pe klo 8-16.

• Virka-ajan ulkopuolella hätänumero 112.

Jos koet, että sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti sosiaalipalveluissa • Sosiaali-asiamies Jari Mäkinen. Puh. virka-aikaan 044 7079132.

Jos koet, että sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti terveyspalveluissa • Potilasasiamies Heli Kuusikko. Tiistaisin ja keskiviikkoisin 044 577 3322.

Sosiaalipalveluohjaaja Veera Luoto ja terveyspalveluohjaaja Ulla-Maija Kopra kertomassa Terveydeksi-hankkeesta Valtti-työpajalla elokuussa.

Lisätietoja http://www.tvy.fi/terveydeksi-hanke/

35

Kääntäjän Arkea - Esittelyssä: Tomi Rajala Internet on tehnyt maailmasta huomattavasti pienemmän paikan.

Keskustelu ja pelaaminen toisella puolella maapalloa asuvien ihmisten kanssa on nykypäivää, eikä loppua ole näkyvissä.

Keskustelun, pelaamisen ja muiden mahdollisten aktiviteettien lisäksi internet tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden tehdä töitä tai harrastaa useilla eri tavoilla - kansainvälisesti.

Allekirjoittanut on tätä kirjoittaessa osa-aikaisessa työssä Kankaanpään Valtti-työpajalla. Vastuualueeseen kuuluvat lähinnä erilaiset maalaus- ja kokoonpanotyöt. Työpäivä ei aina kuitenkaan jää siihen - kotiin päästyäni odottavat usein toisenlaiset työt, jotka alunperin ovat lähtöisin puhtaasta harrastustoiminnasta käännöstöistä on tullut vakituinen ja viikoittainen osa elämää.

Jo kymmenkunta vuotta sitten ryhdyin tekemään suomenkielisiä käännöstekstejä, eli ”subeja” eri elokuviin ja TV-sarjoihin harrastuspohjalta. Tekijöitä Suomessa jo oli, mutta useimmat heistä olivat erittäin valikoivia, eivätkä tavallisesti edes kajonneet TV-sarjoihin, jotka tavallisesti ovat aikaavievämpiä ja joskus haastaviakin. Kielitaito oli jo olemassa, mutta itse tekstityksen tekeminen vaati runsaasti harjoittelua sen rajoittavan luonteen vuoksi. Ei liikaa tekstiä yhdelle riville, asiayhteys täytyy käydä selväksi tiivistetyssä määrässä tekstiä, jne.

TT-Tehoa työllistämiseen hanke

Noin kaksi vuotta sitten silloinen yhdysvaltalaistyttöystäväni ehdotti minua laittamaan kielitaitoni parempaan käyttöön. En ollut edes ajatellut kääntämistyön mahdollisuutta, kunnes hän esitteli minut Fiverr.com -sivustolle. Sivusto perustuu ns. ”mikrotöihin” - toisin sanoen erilaiset palveluntarjoajat voivat tarjota ja myydä erilaisia palveluitaan sivuston kautta 5 dollarin minimihinnalla. Tein siis työtä käskettyä, loin käyttäjätilin sivustolle ja odottelin.

Aluksi töitä tuli vain vähän, ensimmäinen puolivuotinen lähti käyntiin hitaasti, mutta varmasti.

Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen löysin itseni kääntämästä tuotekuvauksia yrityksille ja kännykkäsovelluksille, uskonnollisia tekstejä suomalaiselle muslimiyhdistykselle, autoinpa siinä sivussa jopa erästä maahanmuuttajaa gradunsa kanssa.

Käännöstyö ei välttämättä rajoitu siihen, että sinulle annetaan lähdeteksti, jonka sitten kirjoitat uudelleen toiselle kielelle. Kyvyistä ja mahdollisuuksista riippuen voit tehdä paljon muutakin.

Musiikkiharrastukseni ohella olen rakennellut kasaan vuosien saatossa itselleni eräänlaisen kotistudion, jossa voin helposti tuottaa musiikkia ja muunlaista ääntä. Tätä kautta olen tehnyt esim. äänityksiä erilaisia puhelinsovelluksia varten, transkripteja (video- tai ääninauhalta puhe paperille joko sellaisenaan tai käännettynä) ja jopa videoeditointia, viimeisintä kuitenkin harvemmin.

Työ on erityisen sopivaa niille, jotka mielellään työskentelevät kotoaan käsin. Käännöstöiden tekeminen antaa tiettyjä vapauksia, mutta sen helppous ja itsemääräämisoikeus voivat tehdä siitä myös kavalan ansan - aikataulut eivät välttämättä tunnu kiireisiltä ja töitä on täten helppo lykätä seuraavaan päivään, kunnes ikävä totuus lähestyvästä deadlinesta iskee kasvoille ja työt ovat kasaantuneet ihan vaivaksi asti. Sitä ei kuitenkaan pidä pelätä, ihminen tottuu aivan kaikkeen ajan myötä ja oppii sääntelemään tehtävänsä käytettävissä olevan ajan puitteisiin.

Jos siis sinulla on kielitaitoa, mutta et pääse sitä juurikaan hyödyntämään, tässä on oiva mahdollisuus saada taitosi esille. Äkkirikastumista on turha odottaa, alkuun pääsy voi olla hankalaakin, mutta ennen pitkää työtarjouksia alkaa tulla, jos pystyt osoittamaan olevasi kykenevä ja luotettava kääntäjä. Kärsivällisyys on hyve, josta ei ole varaa tinkiä. Suomen kielellä on enemmän kysyntää maailmalla kuin moni uskaltaisi kuvitellakaan.

36

A Day In The Life Of A Translator Internet has made the world a much smaller place. Having a conversation and playing games with someone living on the other side of the planet has become an every day thing with no ending in sight. In addition to conversing, gaming and other activities the internet also provides an excellent chance to work or have hobbies in many different ways - internationally.

Yours Truly, while writing this, is working part-time at the Valtti-workshop in Kankaanpää. My range of responsibility includes different painting and assembling duties. That, however, is not everything my working day entails - as soon as I get home from work there are often other kind of work waiting for me - work, that originally was but a hobby. Translation work has become a regular and weekly part of my life.

As far back as ten years ago I started translating subtitles, or ”subs”, into Finnish for different movies and TV-series. Finland already had plenty of makers in that field at that time, but most of them were very selective and wouldn’t even bother with TV-shows, which commonly take more time and can be even more challenging, too. I already had the required skills as far as the language goes, but I had a lot of work to do to learn all the tricks of the trade due to its restrictive nature. Too many text on one line is a bad thing, the context must be clear in as few words as possible, etc.

Roughly two years ago my then American girlfriend suggested I put my English skills to better use. I had not even thought about the possibility of being a translator before she introduced me to Fiverr.com. The site is based on ”micro jobs” - in other words, different service providers can offer and sell different services for a minimum price of 5 dollars. So, I did as she suggested, created my user account and waited. In the beginning there were not a lot of work to do, the first six months went by quite slowly, but surely. After the first six months I discovered myself translating product descriptions for mobile apps, religious texts for a Finnish muslim association and I also assisted an immigrant with their thesis.

Translation work doesn’t always mean just getting a source text and then re-writing it in another language. You can do a lot more, depending on your abilities and possibilities. As a side product of my musical hobby I have built a home studio, where I can easily produce music and other sounds. Using this method I have made recordings for different smartphone apps, transcripts (speech from a video or audio to text either as it is, or translated) and even video editing, but far less of that.

The work suits especially well for those who enjoy working from home. Translating work offers certain freedoms, but the simplicity of it and the ability to be your own master can also create an involuntary trap - time, in which you have to get your work done seems to be quite enough and it’s easy to postpone your work to the next day, until the unfortunate truth of an oncoming deadline is hitting you in the face and your work has piled up to create a serious problem. It’s no use to be afraid of it, however. People get used to just about anything and in time you will learn to master the art of dividing your working time inside a given timeframe.

So, if you’re good at different languages but you don’t get to use your skills almost at all, this presents an excellent opportunity for you to put your skills to good use. Don’t expect getting rich by doing this - starting out can be a pain, but before long work offers will start coming in, if you prove yourself to be a dependable translator. Patience is a virtue you can’t afford to bargain for.

The demand for Finnish language abroad is bigger, than many could even imagine.

37

Mikaelan kuulumisia

Kuvassa: Vasemmalla Elvira ja oikealla Elena ovat ahkeria Venäjältä tänne muuttaneita pajalaisia.

Kahden työharjoittelun kautta päädyin saamaan työpaikan työvalmentajana täältä Valtista. Työn kuvaani kuuluu mm. valmentajan tuuraamiset tuotepajalla sekä OKM:n verkkonuorisotyöhankkeen (Digiloikka verkkonuorisotyöhön!) tekeminen ja kehittäminen, olen myös osavastuussa Mysteerihuone Mummolan pyörittämisestä. Olen pitänyt työstäni täällä Valtissa erittäin paljon ja tällainen työ on ollut todella kiinnostavaa ja opettavaista. Toivon jatkossakin työskenteleväni samankaltaisessa työympäristössä.

Vierailijat Valtissa PoSa Tähti tutustumassa Valtiin.

38

Sovari - sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia.

Vuoden 2016-2017 aineisto on kerätty ajalla 1.9.2016-31.8.2017. Valtakunnallinen aineisto koostuu 2692 valmentautuja vastauksista 138 työpajalta eri puolilta maata.

Valtti-työpajan saamat vastaukset

Vastaajien koulutustaustat n=55 *Eri mieltä -kohdassa on yhdistetty vastausvaihtoehdot ”jokseenkin eri mieltä” ja ”täysin eri mieltä” **Keskiarvojen laskenta: Täysin eri mieltä = 1, jokseenkin eri mieltä = 2, ei samaa eikä eri mieltä = 3,

39