Valttilehti 2/2021

VALTTI-TYÖPAJA Reittinä työelämään

Marja Askola Päätoimittaja

Mikko Koivusilta Toimittaja / Taitto

Sari Ahola Toimittaja

Alli Kapanen Toimittaja / Valokuvaus

Timo Kirjavainen Toimittaja

Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

Toimituksen sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

2

Päätoimittajan sana ”Kun taas on aika auringon, niin uskon siinä taikaa on.

Ma sulle taitan kukkasen, kun vastaan riennät nauraen.”

Näillä ajatuksilla aloitamme kesän vieton. Vähitellen saamme viettää lähes normaalia elämää koronakurimuksen jälkeen. On taas aika auringon, naurun ja kukkasten.

Ennen kuin lähdetään ”lompsimaan lomille”, voimme nauttia VT-Sanomien mielenkiintoisesta tarjonnasta.

Asiaa onkin laidasta laitaan. Lähestyvät kuntavaalit järjestetään poikkeuksellisesti nyt kesällä. Koronakriisin jälkeen on odotettavissa valtava hyvinvoinnin uudelleenrakennusurakka - vastuuntuntoisia päättäjiä ja uusia ideoita tarvitaan kotikuntamme tulevaisuuden turvaamiseksi. Siksi jokaisen kuntalaisen ääni on tärkeä. Toivomme tulevien valtuutettujen muistavan, että työpajatoiminta on tärkeää ja vaikuttavaa. Sillä vahvistetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten koulutus- ja työelämävalmiuksia. Työ lisää hyvinvointia - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Miten Valtissa vastataan erilaisiin tarpeisiin ja vahvistetaan valmiuksia? Lehtemme sivuilla saamme siihen selvyyden erilaisten tarinoiden muodossa. Työpajatoiminta antaa arkeen rytmiä, päiviin sisältöä, kokemuksia, vertaistukea, uusia ideoita ja paljon muuta.

Kannustava ympäristö on perusta jatkosuunnitelmille.

Opintoihin kuuluvaa harjoittelua ja tutkintoja voi suorittaa työpajalla sillä se toimii myös oppimisympäristönä. Koulutuksen järjestäjien ja pajojen yhteistyötä onkin entistä enemmän hyödynnettävä.

Lehdestä löytyy myös kevyempääkin purtavaa.

Pääsemme katsomaan peli- ja luontoryhmäläisten touhuja, puutarhanhoitoa, unelmien aarrekarttaa ja matkaamme myös Punaiselle Planeetalle Jaakon matkassa. Uutuutena lehdessämme aloittaa Pakinanurkka. Siihen toivomme kirjoittajia - sana on vapaa!

Nauttikaamme kesästä ja lomasta!

Sisällys • Kuntavaalit 2021

s. 4

• Mikä on työpajojen tulevaisuus

s. 8

• Ammattina sosionomi

s. 10

• Matalalla kynnyksellä yrittäjyyteen

s. 14

• Iloinen puutarhuri

s. 18

• TUKEA-luontoryhmä

s. 22

• Tutkintoa kohti siivouspajalla

s. 24

• Oppisopimuksella

s. 28

• Ammattina myyntityö

s. 29

• eSport-kerhossa tapahtuu

s. 30

• Unelmilla on siivet

s. 34

• Työnhaku - näin pääset alkuun

s. 38

• ECDL-tutkinto

s. 39

• Toiminnallinen työkyvyn kartoitus

s. 40

• Kohti punaista planeettaa

s. 42

• Pakinanurkka

s. 45

3

Kuntavaalit 2021 Kuntavaalien ajankohtaa jouduttiin muuttamaan. Siirron syynä oli nopeasti pahentunut koronatilanne, jonka vuoksi huhtikuun vaalien terveysturvallisuus olisi saattanut vaarantua. Kahdesta vaihtoehtoisesta aikataulusta enemmän kannatusta sai ministeri Anna-Maja Henrikssonin esitys siirtää vaalit pidettäväksi 13. kesäkuuta 2021.

THL:n mukaan vaalien siirtämistä puoltaa myös se, että kesäkuussa riskiryhmät on jo kattavasti ehditty rokottaa. Ennakkoäänestysaikaa pidennettiin kahteen viikkoon, jotta mahdollisuudet turvalliseen äänestämiseen paranevat.

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Vuoden 2021 alussa on kuntien lukumäärä Manner-Suomessa 293 ja Ahvenanmaan maakunnassa 16. Valtuusto valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Äänioikeus Kuntavaaleissa ovat äänioikeutettuja 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävät Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaiset, joiden kotikunta kyseinen kunta on.

Kuntavaaleissa ovat äänioikeutettuja myös muut 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävät ulkomaalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan. Tässä kunnallisvaalit poikkeavat eduskuntavaaleista ja presidentinvaalista, joissa äänioikeuteen vaaditaan ehdottomasti Suomen kansalaisuus.

Miksi kuntavaalit ovat tärkeät Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle.

Kunta on kaiken takana, ja kunta koostuu meistä kaikista. Me vaikutamme joka päivä kuntamme asioihin elämällä, osallistumalla ja vaikuttamalla.

Kuntavaalit ovat ennen kaikkea lähidemokratiaa edustavat vaalit, joissa valitaan ne päättäjät, jotka ovat lähimpänä jokapäiväistä arkeamme. Me valitsemme, kuka meitä edustaa kuntien päättävissä elimissä.

Kuntavaalit 2017 Kankaanpää Ääniä

Vaalitapa Kuntavaalit toimitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin eduskuntavaalitkin, eli tulokset lasketaan vaalipiireittäin D’Hondtin menetelmällä. Vaalipiireinä ovat kunnat. Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaditaan kymmenen äänioikeutetun allekirjoittama asiakirja. Oikeusministeriön päätöksellä pienessä kunnassa voidaan kelpuuttaa jopa vain kolmen äänioikeutetun muodostama valitsijayhdistys.

Ehdokkaiden pitää olla kunnan asukkaita. Vaalikelpoisuudelle asetetaan kuntalaissa joitain rajoituksia: ehdokas ei saa olla johtavassa asemassa kunnan palveluksessa tai vastaavissa tehtävissä kunnan johtamassa yhteisössä tai kuntayhtymässä. Kunta-asioita valvovat valtion virkamiehetkään eivät ole kunnallisvaaleissa vaalikelpoisia.

Ahvenanmaalla kunnallisvaalit toimitetaan maakunnan omien säädösten mukaisesti. Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi, samanaikaisesti maakuntapäivävaalien kanssa.

4

Keskusta Perussuomalaiset SDP Kokoomus Vasemmistoliitto Vihreät Kristillisdemokraatit E153

29% 24,4% 18,5 % 12% 7,1% 4,3% 4,2% 0,4%

Paikkoja 11 9 7 4 2 1 1 0

Kankaanpäässä viime kuntavaaleissa joka kolmas oli uusi valtuutettu eli suurin osa oli uudelleen valittuja.

Kankaanpään valtuuston keski-ikä oli 51 vuotta.

Enemmistö valituista oli miehiä (63%).

Nuorten ehdokkaiden pieni määrä ja nuorten matala äänestysprosentti muodostavat toisiaan ruokkivan kehän. Jos nuoret eivät löydä sopivaa ehdokasta, myös kuntavaaleissa äänestäminen menettää merkityksensä. Viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti oli vain 30%. Nuorilta kuitenkin löytyy halua vaikuttaa yhteiskuntaan. Poliittinen päätöksenteko koetaan toisaalta kankeaksi. Kyse on kuitenkin ihmisten yhteisiin, arkisiin asioihin vaikuttamisesta, ongelmien ratkomisesta ja asioiden päättämisestä.

Kuntien hallinto Kuntien toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko.

Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto, jonka jäsenet äänioikeutetut kuntalaiset valitsevat neljän vuoden välein järjestettävillä yleisillä ja yhtäläisillä kuntavaaleilla. Valtuusto valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, jonka tehtävänä on valmistella valtuuston päätökset ja panna ne täytäntöön.

Valtuusto valitsee myös lautakunnat, jotka johtavat julkisten palveluiden tuottamista kunnassa.

Lautakuntien nimet ja toiminnan laajuus vaihtelevat kunnittain. Yleisimpiä ovat sivistyslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta ja kaavoituslautakunta.

Kuntien tehtävät Kunnat järjestävät kuntalaisille peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Peruspalvelut rahoitetaan pääsääntöisesti kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä palveluista perittävillä maksuilla.

Peruspalveluista tärkeimpiä ovat: • Terveydenhuolto, kuten perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.

• Sosiaalihuolto, kuten lastensuojelu, vanhustenhuolto ja vammaispalvelut.

• Opetus- ja kulttuuripalvelut, kuten varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, kirjastopalvelut ja nuorisotyö.

• Tekniset palvelut, kuten ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta, teiden ja infrastruktuurin rakennuttaminen sekä vesi- ja jätehuolto.

Mieti, mitkä asiat ovat sinulle elämässäsi tärkeitä ja mitkä puolueet ja ehdokkaat ajavat asioita, jotka tunnet läheisiksi.

Valtuustosalissa käydään tärkeitä keskusteluja ja tehdään kuntalaisia koskevia päätöksiä. Joskus tunteet käyvät kuumina myös yleisön joukossa - onpa ulosmarssejakin nähty.

Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin siitä päätä (kuntalaki). Yksittäisen asian suljettuun käsittelyyn on siis oltava painava syy, esimerkiksi kunnan edun turvaaminen hankinnassa tai yrityskaupassa.

Kunnan muiden toimielinten kuin valtuuston kokoukset ovat suljettuja, ellei toimielin päätä pitää kokoustaan julkisena. Julkisen kokouksen järjestämisellä on merkitystä varsinkin silloin, kun käsiteltävänä olevilla asioilla on yleistä mielenkiintoa.

Vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021 Tarkista äänestyspaikkasi ilmoituskortista. Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20.

Ennakkoäänestys: 26.5. - 8.6.2021

Vaikuta ja äänestä!

Jotkut äänestävät puolueen mukaan, jotkut liikkuvat puolueesta toiseen etsien ensisijaisesti oikeaa ehdokasta. Oman ehdokkaan ja puolueen valintaan johtavat mitä erilaisimmat asiat. Tärkeintä kuitenkin on käyttää oma kansalaisoikeus. Äänioikeus, joka on vahva osa länsimaista demokratiaa ja Suomessa toteutettavia luotettavia vaaleja.

Kuntavaalit ovat kaikkein lähimpänä ihmistä, ja äänestäminen on helpoin keino vaikuttaa. Se on myös hyvä tapa osoittaa kiinnostusta yhteisiä ja omaa elämää koskevia asioita kohtaan.

Tiesitkö! Kankaanpään äänestyskopit on valmistettu Valtti-työpajalla.

Lähteet: fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuntavaalit www.suomi.fi/kunnat-ja-kunnallishallinto

5

Puolueiden esittely – vaaliohjelman tärkeät Keskusta ”Turvaamme tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään kaikkialla Suomessa. Työpaikkoja, peruspalveluja, koulutusmahdollisuuksia, liikenneyhteyksiä ja nopeat verkkoyhteydet on oltava koko maassa.

Kunta on alueensa tärkein elinvoiman kehittäjä.

Kuntien on oltava hyviä työnantajia, yritysmyönteisiä toimijoita ja aktiivisia elinkeinoelämän mahdollistajia.

Me rakennamme kuntia, jotka ottavat huomioon erilaisten perheiden tarpeet – kun perheet voivat hyvin, yhteiskuntakin voi hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava laadukkaita ja ne pitää saada läheltä jokaiselle, vauvasta vaariin ja muksusta mummoon.”

- Annika Saarikko Perussuomalaiset ”Valtio ja kunnat ovat ennätysvelkaisia. Veroasteen korotuksen sijaan yhteiset varat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Maahanmuuton, ilmasto- ja sukupuolipolitiikkaan liittyvän ideologisen vouhotuksen sekä yliampuvien rakennusinvestointien kaltaisista turhista ja haitallisista menoista tulee leikata. Olemassa olevat resurssit tulee keskittää kuntien ydintehtäviin kuten terveyskeskusten, sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulujen ja katujen pitämiseen kunnossa.”

- Jussi Halla-aho Sosiaalidemokraatit ”Haluamme olla rakentamassa kuntia, jotka ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä.

Tavoittelemme kuntia, jotka ovat vakaita taloudellisesti, eheitä ja turvallisia yhteisöjä ja jotka huolehtivat ympäristöstään. Politiikassa on kyse arvoista mutta myös kyvystä hoitaa yhteisiä asioita. SDP:llä on osaamista hoitaa suomalaisten ja kuntien asioita – yhdessä sopimalla ja rakentamalla. Pidetään huolta kunnista, sillä kunnat pitävät huolta meistä.”

- Sanna Marin -

6

Kokoomus

Vihreät

”Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Ilman ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät työtä, luovat uutta, hyppäävät epävarmuuteen tai tavoittelevat tähtiä, meillä ei olisi asfalttia teillä, ei kirjastoautoa tai festareita. Yhtälö on yksinkertainen: kun kunnassa ihmisillä on hyvän elämän eväitä, sen sydän sykkii, talous on hyvässä kunnossa ja syntyy työtä ja työpaikkoja. Siitä taasen kertyy jaettavaa, jolla voidaan ylläpitää palveluja, pitää huolta turvallisuudesta, viihtyvyydestä, ympäristöstä ja harrastusmahdollisuuksista.”

”Näissä kuntavaaleissa on kyse siitä, päätämmekö yhdessä rakentaa parempaa huomista. Vihreät pitää heikoimpien, pienten ja luonnon puolta silloinkin, kun ajat ovat vaikeat. Meillä on ratkaistavana ilmastokriisi, luontokato ja ihmisille tärkeiden arjen palveluiden tulevaisuus tilanteessa, jossa monen kunnan talous on tiukalla. Ratkaisut voidaan löytää, kunhan pidämme kiinni vahvuuksistamme – päättäväisyydestämme ja kyvystä asettua toisen asemaan. Ne ovat kantaneet meitä suomalaisia ennen ja niitä tarvitaan matkalla eteenpäin.”

- Petteri Orpo -

- Maria Ohisalo -

Vasemmistoliitto

Kristillisdemokraatit

”Me vasemmistoliitossa puolustamme niin pienten kuin isojen kuntalaisten oikeutta laadukkaaseen ja inhimilliseen hoivaan ja aiomme pitää huolen siitä, että myös tulevaisuudessa maailman parhaimpia ovat suomalaiset lähikoulut. Me aiomme varmistaa, että kunnissa tehdään kunnianhimoisia päätöksiä ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja että tehtävät päätökset ovat oikeudenmukaisia siten, että mahdollisuus tehdä ympäristöystävällisiä valintoja ei ole lompakon paksuudesta kiinni.”

”Meille kuntien peruspalvelut ovat sydämen asia.

Rakennamme kuntia, joissa on ilo asua, tehdä töitä ja yrittää. Hyvä elinvoimapolitiikka on terveen kuntatalouden perusta. Hyvinvointia ei voi rakentaa velalle.

Pidetään työnteko kannattavana ja verotus kohtuullisena. Haluamme panostaa laadukkaaseen perusopetukseen, turvalliseen varhaiskasvatukseen ja monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Me rakennamme kuntia, joissa on hyvä ja turvallista ikääntyä, joissa heikoimmista pidetään huolta ja joissa jokainen nuori löytää paikkansa.”

- Li Andersson -

- Sari Essayah -

7

Kuntavaalit edessä - mikä on työpajojen tulevaisuus?

Työpajatoiminta vahvistaa elämänhallintaa ja osaamista sekä tukee koulutukseen ja työhön sijoittumista.

Muistutamme tulevia päättäjiä, että työpajatoiminta on vaikuttavaa ja siihen kannattaa satsata!

Työpajatoiminnan resurssit on taattava Työpajatoiminta on säilytettävä helposti saavutettavana lähipalveluna. Lisäksi tarvitaan etäpalveluja sekä lähi- ja digivalmennusta yhdistäviä malleja.

Työpajat toimivat koulutuksen tukipalveluina.

Ne tarjoavat yksilöllisiä valmennuspalveluita ja oppimisympäristöjä. Monella työpajalla voi suorittaa tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja. Oppivelvollisuuden laajentuessa koulutuksen järjestäjien ja työpajojen yhteistyö on yhä tärkeämpää. Työpajat tukevat yksilöllistä ohjausta tarvitsevia suorittamaan opintonsa ja ehkäisevät siten koulutuksen keskeyttämistä.

Työpajojen erityisosaamista kannattaa hyödyntää entistä laajemmin.

Laadukas työpajapalvelu syntyy satsaamalla yksilövalmennukseen ja työvalmennukseen. Myös yhteistyötä sote-palveluiden, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien kanssa on resursoitava.

Työpajatoiminnan on vastattava eri tarpeisiin.

Kuntouttavat työpajapalvelut vahvistavat elämänhallintaa. Työkokeilu auttaa löytämään oman suunnan.

Palkkatuettu työ kasvattaa osaamista ja tukee työllistymistä. Työhönvalmennus edistää tehokkaasti työmarkkinoille siirtymistä. Kunnan kannattaa hyödyntää työpajoja sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa että kouluttautumisen ja työllisyyden edistämisessä.

Lisää elämänhallintaa vahvistavaa matalan kynnyksen työpajapalvelua.

Monilla nuorilla on haasteita arjenhallinnassaan. Jos arjenhallinnan perusta ei ole kunnossa, ei kestävä kiinnittyminen koulutukseen tai työelämään ole mahdollista. Valmennus vastaa elämänhallinnan, sosiaalisten taitojen sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistamisen tarpeisiin. Tällainen starttivalmennus räätälöidään kunkin nuoren voimavarojen ja tarpeiden mukaisesti, ja valmennuksessa ollaan yleensä kuntouttavan työtoiminnan tai sosiaalisen kuntoutuksen sopimuksella. Varsinkin sosiaalista kuntoutusta tarvitaan nykyistä enemmän.

Työn ulkopuolella olevien osaamisen kehittämiseen kannattaa satsata. Esim. 10 000 työttömän työllistäminen vakauttaisi julkista taloutta vuodessa 142 milj. euroa. Työ kiittää tekijäänsä ja koko yhteiskuntaa!

”Pajalle meno rytmittää arkea ja antaa onnistumisen kokemuksia.

Ei tunnu enää siltä, että elämällä ei olisi tarkoitusta.”

8

Lähteet: www.intory.fi/tyopajatoiminta

Valtti-työpaja tarjoaa • Kuntouttavaa työtoimintaa • Työkokeilua • Palkkatyötä • Työkyvyn kartoitusta • Ammattitaitoisia valmentajia • Kannustavan työympäristön • Oppimisympäristön opiskelijoille • Ryhmätoimintoja eri teemoilla

• Alihankinta- ja tilaustöitä • Yksilövalmennusta • Opinnollistamista työtehtävissä • Sosiaalista kuntoutusta • Kauppojen lahjoittamia tuotteita • Pelillisyyttä • Mysteerihuoneita

…ja paljon muuta!

Valtti huolehtii myös alueen kierrätyksestä - tuo itsellesi turhat, mutta käyttökelpoiset tavarat Kankaanpään kierrätyskeskukseen.

Valtti on reitti työelämään!

9

Ammattina sosionomi Sosionomi on sosiaalialan monipuolinen asiakaslähtöinen asiantuntija. Sosionomin työssä ihmisen omia voimavaroja vahvistetaan, ohjataan tukimuotojen ja palveluiden kentässä sekä kehitetään palveluita ihmisten tarpeita kuunnellen.

Sosionomin jokainen päivä on erilainen, sillä jokaisella ihmisellä on oma tarinansa ja ympäröivä yhteiskunta muuttuu jatkuvasti. Tässä jutussa PoSan sosiaaliohjaajat Marjaana Seppälä ja Tuija Kallionkieli kertovat sosionomin ammatistaan ja työstään. He hoitavat pitkäaikaistyöttömien asioita ja yhteistyö Valtin kanssa on saumatonta. Alan opiskelijat Tuulia Koskela ja Mia Viitanen kertovat koulutuksesta ja harjoittelusta, jonka he suorittivat Valtissa huhti-toukokuussa.

Sosiaaliohjaaja Marjaana Seppälä Marjaana Seppälä on 34-vuotias, naimisissa ja perheeseen kuuluu neljä 5-12-vuotiasta lasta. Perhe asuu Porissa. Marjaana on ”pesäpalloäiti”- kaikki lapset harrastavat pesäpalloa ja aviomies vielä valmentaa esikoistytärtä. Harrastuksiin kuuluu myös taiteilu eli maalaaminen, piirtäminen, askartelu ja muut kädentaidot, jos aikaa jää.

Marjaana Seppälä valmistui vuonna 2008 Satakunnan ammattikorkeakoulusta sosionomiksi. Ensikosketus sosiaalialaan ovat olleet sijaisuudet lastensuojelussa ja vammaistyössä.

Kotiäitivuosinaan v. 2011-2017 Marjaana toimi päätoimisena yrittäjänä Meandi Oy:ssa ja suoritti yrittäjyyden ohella myynnin ammattitutkinnon. Vuonna 2017 yritystoiminnan jälkeen Marjaana palasi sosiaalialan töihin ja aloitti Ulvilan Antinkartanossa kehitysvammaisten kuntoutusyksikön ohjaajana.

Vuonna 2019 hän tuli sosiaaliohjaajaksi PoSan perhepalveluihin lapsiperheiden sosiaalityön palvelutarpeen arviointiin. Palvelutarpeen arvioinnissa käsitellään kaikki PoSan alueen lapsiperheitä koskevat lastensuojeluilmoitukset ja sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset ja hakemukset. Elokuussa 2020 Marjaana siirtyi työnkierron kautta aikuispuolelle vuoden määräajaksi nykyiseen työtehtäväänsä. Oma vakituinen virka säilyi perhepalveluissa. Marjaana haki vakituista virkaa aikuispuolella, tuli valituksi ja aloittaa siinä virallisesti 1.6.

Työssään Marjaana hoitaa Tuija Kallionkielen ja Annikki Räikkösen kanssa PoSan pitkäaikaistyöttömien asioita. Jokaiselle on jaettu omat vastuukuntansa ja -alueensa ja tehtävänä on huolehtia näiden alueiden asiakkaiden aktivoinneista, kuntouttavan työtoiminnan aloitus- ja jatkopäätöksistä sekä muusta työllisyydenhoidosta ja ohjauksesta.

10

Kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka sosiaaliohjaaja tekee yhdessä asiakkaan ja TE-asiantuntijan kanssa.

Kuntouttavaa työtoimintaa myönnetään viranhaltijan päätöksellä. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on lisätä pitkäaikaistyöttömän asiakkaan valmiuksia työelämään siirtymiseen ja tukea elämänhallintaa.

Marjaanalla on vastuullaan myös koko PoSan alueen työllistymistä edistävä monialainen palvelu eli TYP. TYP on sosiaalitoimen, TE-palveluiden, Kelan ja terveyspalveluiden lakisääteinen palvelu, joka tarjotaan asiakkaille, joiden tilanne täytyisi arvioida laajemmin.

TYP-palvelussa eri tahot arvioivat yhdessä pitkäaikaistyöttömän palveluntarpeen sekä suunnittelevat ja toteuttavat palveluntarpeen mukaisia työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja.

Marjaanan työnkuvaan kuuluu myös kouluttamisvastuuta. Marjaana toimii yhtenä PoSan sisäisistä päihteiden ja rahapelaamisen puheeksioton kouluttajista sekä kirjaamisasiantuntijoista. Lisäksi syksyllä 2021 Marjaanan on määrä alkaa kouluttaa PoSan henkilöstölle MAPA-koulutusta (Management of Actual and Potential Aggression). MAPA:n tavoitteena on antaa keinoja työssä kohdattavan aggression hallintaan ja lisätä siten työ- ja asiakasturvallisuutta.

Korona on viivästyttänyt tätä koko PoSan henkilöstöä koskevaa kouluttamista.

Sosiaaliohjaajan työssä ei ole kahta samanlaista päivää peräkkäin eli työ on vaihtelevaa ja muuttuvaa.

Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja pääsee itsenäisesti tekemään haasteellista työtä, joka koostuu sopivassa suhteessa asiakkaiden kohtaamisesta ja toimistotyöstä. Marjaana pitää siitä, että yhteistyötä saa tehdä monien eri tahojen kanssa ja PoSa tarjoaa mahdollisuuden työn ja työmuotojen jatkuvaan kehittämiseen.

Toisaalta asiakkaita, hoidettavia asioita ja muistettavaa on paljon. Marjaanan mielestä olisi hienoa, että olisi enemmän aikaa tutustua asiakkaaseen.

Korona-aikana kontaktit asiakkaisiin on hoidettu pääasiassa puhelimitse, mikä ei tietenkään ole sama asia kuin kasvokkain kohtaaminen. Korona-aika on pahentanut monen asiakkaan tilannetta ja Marjaana arveleekin, että pandemian jälkiä paikkaillaan vielä pitkään.

Marjaanan oman työn kannalta suuren haasteen tarjoavat työkykyasiat. Työttömän asiakkaan tulisi voida olla avoimien työmarkkinoiden käytettävissä, mutta pitkäaikaistyöttömissä on kuitenkin paljon asiakkaita, joilla on sairauksia tai työ- ja toimintakyvyn rajoitteita, mitkä vaikuttavat työllistymiseen.

Aikuissosiaalityö tukee ja ratkaisee yhdessä asiakkaan kanssa: • • • • • • • • • • •

Toimeentuloon ja talouteen Asumiseen Työhön Yhteiskunnalliseen osallisuuteen Koulunkäyntiin ja opiskeluun Ihmissuhteisiin Päihteiden käyttöön ja riippuvuuksiin Kotoutumiseen Mielenterveyteen Terveyteen Elämänhallintaan ja toimintakykyyn liittyviä asioita.

Mikäli asiakkaan työkykyä on tarpeen selvittää, hänet voidaan ohjata työttömien terveystarkastukseen ja lääkärin vastaanotolle. Asiakas voi ohjautua esimerkiksi jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon, Kelan kuntoutustoimenpiteisiin tai muihin työkykyä kartoittaviin selvityksiin. Usein työkykyä arvioidaan myös sosiaalisen tilanteen näkökulmasta. Näitä selvityksiä ja tutkimuksia tarvitaan esimerkiksi sairauspäivärahan, kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen tueksi. Työkyvyn kartoittaminen vaatii aina laajaa, monialaista yhteistyötä ja usein myös paljon asiakkaan motivointia. Selvitys voi viedä paljon aikaa, mutta sen tavoitteena on viedä asiakkaan asioita eteenpäin ja auttaa hänet oikean palvelun piiriin.

Tällä alueella Valtti tarjoaa vahvaa osaamista ja tukea työllistymiseen. Jokaisen asiakkaan tilanteeseen paneudutaan ja etsitään sopivat ratkaisukeinot.

Yhteistyö Valtin kanssa on Marjaanan mielestä erittäin sujuvaa. Valtti reagoi nopeasti, jos on idea tai tarve.

Yhteisiä palavereja järjestetään säännöllisesti ja asiakkaiden saamaa palvelua pyritään yhteistyössä kehittämään ja sujuvoittamaan.

Yhteystiedot: Marjaana Seppälä (puh. 044-5773974) Tuija Kallionkieli (puh. 044-5772848) Aikuissosiaalityö Keskuskatu 51 b 38700 Kankaanpää

Mitä on aikuissosiaalityö?

Aikuissosiaalityö on asiakas- ja asiantuntijatyötä, jota tehdään aikuisväestön parissa. Sitä toteuttavat virkavastuussa olevat sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, joiden työn tukena toimii myös muita ammattilaisia. Tuen tarpeet voivat liittyä äkilliseen elämäntilanteen muutokseen tai toistuvien ongelmien ratkaisemiseen. Joskus aikuissosiaalityön ja sosiaalipalvelujen tarve on pitkäaikaista.

Lähteet: www.prosos.fi/Aikuissosiaalityoesite

11

Sosiaaliohjaaja Tuija Kallionkieli Tuija Kallionkieli on 40-vuotias, naimisissa ja perheeseen kuuluu neljä lasta, iältään 2-12 vuotta. Perhe asuu Kankaanpäässä. Tuija on lähtöisin Kemistä, Lapin maisemista. Harrastuksiin kuuluu käsityöt eli villasukkien ja lapasten kutominen sekä laulu. Aiemmin Tuija on laulanut kuorossa, mutta nykyään lasten iloksi.

Vapaa-aikana hoidetaan omaa pihaa ja perunamaata.

Tuija on valmistunut sosionomiksi vuonna 2005 Kemi-Tornion (nykyisin Lapin) ammattikorkeakoulusta.

Työhistoriaan kuuluu monenlaisia töitä. Tuija toimi nuoruudessa (18-22-vuotiaana) Tupperware-kotiesittelijänä. Yrittäjyyteen on kuulunut myös kauneushoitola Kemin naapurikunnassa sekä oma ravintola. Tuija on työskennellyt vanhainkodeissa sekä Tampereella että Kankaanpäässä eli hoitoalalta on kokemusta.

Tampereella hän oli sairaslomien paikkaaja eri osastoilla ja aina töitä riitti.

Tuija aloitti sosiaaliohjaajana PoSassa lokakuussa 2020. Marjaana Seppälä ja Annikki Räikkönen tekevät Tuijan ohella aikuissosiaalityötä pitkäaikaistyöttömien parissa. Asiakkaalle laaditaan yhdessä TE-toimiston virkailijan kanssa aktivointisuunnitelma, jossa käydään asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti läpi, työllisyysasiat ja sosiaaliohjausta. Tehdään mahdollisesti aloituspäätös kuntouttavasta työtoiminnasta, joka on aina viranhaltijapäätös. Henkilölle pyritään löytämään sopiva työtoimintapaikka ottaen huomioon hänen elämäntilanteensa, koulutuksensa ja työkokemuksensa.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on mm. antaa valmiuksia työelämään siirtymiseen ja tukea arjen hallintaa. Tuijan vastuukuntina ovat Kankaanpää, Karvia ja Jämijärvi, Kankaanpää on jatkopäätösten osalta jaettu Marjaana Seppälän kanssa. Tärkeintä on auttaa asiakasta eteenpäin elämässä. Samalla tehdään sosiaaliohjausta, kun hoidetaan työllisyysasioita - otetaan huomioon henkilön kokonaisvaltainen tilanne.

Aikuissosiaalityö on Tuijalle se oma juttu. Ihmisten auttaminen ja ohjaaminen ovat sydämen asia - silloin tuntee onnistuneensa, kun ihmisten tilanteet ovat kohentuneet. Pääpaino työssä on asiakkaiden aktivoinnissa ja sosiaaliohjauksessa. Samoin on tärkeää, että ne asiakkaat, joilla on joitain työ- ja toimintakyvyn rajoitteita, pääsevät tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Työkyvyn kartoittaminen on yksi osa tätä työtä.

Se voi viedä joskus paljonkin aikaa, mutta se on palkitsevaa, kun asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen.

12

Jonkinlaisena haasteena on työn henkinen kuormittavuus, joka lisääntyy varmasti koronapandemian jäljiltä. Korona-aika on vaikuttanut monien ihmisten elämään, ja sen jälkiä paikkaillaan vielä pitkään.

Raskaita asioita tulee kohdattua. Onneksi kuitenkin oma perhearki vie ajatukset pois työasioista ja kotona pystyy ”lataamaan akkuja”.

Tuija Kallionkieli korostaa, että asiakkaalle olisi oltava riittävästi aikaa. Tilannetta kartoitetaan, miten lähdetään asioita viemään eteenpäin. Asiakkaaseen on hyvä tutustua, saavuttaa luottamus, ”yhteinen sävel”.

Sen jälkeen on hyvä lähteä selvittämään asiakkaan asioita yhdessä. Asiakassuhteet ovat yleensä kestoltaan pitkiä. Korona-aika lisäsi sosiaalisia ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä; haasteena onkin asiakasmäärien lisääntyminen.

Kankaanpäässä ja Karviassa Valtti on hyvä työllistäjä ja sieltä moni asiakas on saanut jatkopolun eteenpäin.

Omaa koulutustaan ja taitojaan asiakas pääsee ylläpitämään pajatoiminnassa. Yhteistyö Valtin kanssa on erittäin hyvää.

Sosionomiopiskelijat Tuulia Koskela ja Mia Viitanen Olemme Tuulia (21 v.) ja Mia (20 v.), ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijat Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Olemme molemmat alun perin kotoisin Kankaanpäästä, mutta nyt asustelemme opiskelun vuoksi Seinäjoella. Taustalla molemmilla on ylioppilastutkinto Kankaanpään Yhteislyseosta. Lukiosta pääsyn jälkeen olemme toimineet asiakaspalvelutyössä kaupan alalla. Tuulia on lisäksi työskennellyt Kankaanpään kuntoutuskeskuksella.

Töiden ohessa pohdimme tulevaisuutta ja molemmilla heräsi kiinnostus sosiaalialalle. Haimme koulutukseen ja syksyllä 2020 ovet avautuivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutukseen. Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja valmistumme näillä näkymin syksyllä 2023. Tutkinto antaa taidot edistää ihmisten hyvinvointia, sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta psykososiaalisia ja toiminnallisia menetelmiä, valtaistavia menetelmiä ja johtamisen menetelmiä käyttäen.

Sosionomi kohtaa työssään eri-ikäisiä ihmisiä ja kulkee heidän rinnallaan kasvua, kehitystä ja sosiaalista toimintakykyä tukien. Sosionomin työhön sisältyy paitsi palveluiden tuottamista, myös yhteiskunnallista vaikuttamista, palveluihin ohjausta sekä työn kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa.

Valmistumisen jälkeen Tuuliaa kiinnostaa nuorten kanssa työskentely, kun taas Mia lukee vapaavalintaiset varhaiskasvatuksen opinnot. Valmistuessaan hänestä tulee varhaiskasvatuksen sosionomi, joka työskentelee esimerkiksi päiväkodeissa. Miaa kiinnostavat kyllä myös muut kohde- ja ikäryhmät.

SeAMK:ssa sosionomikoulutukseen kuuluu ensimmäisenä opiskeluvuotena kolme viikkoa kestävä harjoittelujakso. Harjoittelun tarkoituksena on tutustua sosionomin työkenttään ja oppia työstä kentällä.

Suoritimme tämän harjoittelun Valtissa huhti-toukokuussa 2021 viikkoina 16-18. Ihanina ohjaajinamme toimivat sosionomit Minna Hautamäki ja Minna Rassi.

He tutustuttivat meidät talon tapoihin ja henkilökuntaan sekä asiakkaisiin. He varmistivat meille mahdollisimman antoisan harjoittelujakson ja heitä seuraten opimme, mitä on työskennellä sosionomina täällä työpajalla. Olemme harjoittelujakson aikana saaneet tutustua jokaiseen työpajaan ja päässeet kohtaamaan monipuolisesti eri pajojen asiakkaita. Myös sosionomin työtehtävät ovat tulleet tutuiksi.

Ensimmäisen opiskeluvuoden toteutuessa pääasiassa etäyhteyksin koronan vuoksi, olimme aivan uudenlaisen haasteen edessä ja ensimmäiseen harjoitteluun tullessa olo oli hieman epävarma. Valtissa on ymmärretty kuitenkin se, että olemme opiskelijoita ja tulleet vasta oppimaan työstä. Olemme saaneet sopivasti seurata sivusta ja myös osallistua tekemiseen.

Vastaanotto Valtissa on ollut mahtava. Ilmapiiri on avoin ja sopivan rento sekä ihmiset ystävällisiä ja ammattitaitoisia. Käsityksemme työpajatoiminnasta muuttui harjoittelun aikana ja yllätyimme toiminnan laajuudesta ja monipuolisuudesta.

Kiitos Valtille harjoittelun mahdollistamisesta!

Saimme kokemuksesta paljon eväitä opintoihin ja tulevaan työelämään.

Sosiaalialan koulutuksen saanut sosionomi on ammattilainen, jolla on laaja-alaiset mahdollisuudet työskennellä eri asiakasryhmien parissa.

Sosionomin tehtävänä on edistää ihmisten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä ja huonoosaisuutta.

Työ on asiakastyötä, ryhmien ja yhteisöjen ohjaamista ja/tai johtamis- ja kehittämistyötä.

Sosionomi voi toimia projektitehtävissä ja yrittäjänä.

Sosionomin tyypillisiä työkenttiä ovat: • Lasten ja perheiden parissa tapahtuva työ • Vanhustyö • Vammaistyö • Mielenterveystyö • Aikuissosiaalityö • Päihde- ja kriminaalityö • Maahanmuuttajatyö

13

Matalalla kynnyksellä yrittäjyyteen Onko mielessäsi potentiaalinen liikeidea, mutta hyppy yrittäjyyteen mietityttää? Jos vastasit KYLLÄ, kevytyrittäjyys saattaa olla sinulle juuri oikea reitti uudelle uralle. Kevytyrittäjyys - eli laskutuspalvelun käyttö on viimeisten vuosien aikana kasvattanut tasaisesti suosiotaan Suomessa, mikä ei ole ihme.

Vaikka kevytyrittäjyydessä on myös huonot puolensa, parhaimmillaan kyseessä on erittäin joustava ja ennen kaikkea riskitön tapa testata omaa yritysideaa ja sen kannattavuutta. Kaiken tämän voit lisäksi tehdä ilman kirjanpitoon, verotukseen ja viranomaisilmoituksiin liittyvää byrokratiaa ja säätämistä.

Jos töitä riittää ja uusi ura tuntuu mieleiseltä, kevytyrittäjyyden jälkeen on helppo perustaa toiminimi tai osakeyhtiö. Päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen voi hakea starttirahaa. Sen ideana on turvata yrittäjän perustoimeentulo, kunnes yritystoiminta vakiintuu - eli torjua nälkä silloin, kun uusi yritys vie ajan ja työpanoksen, muttei vielä tuo leipää pöytään.

Kokeile kevytyrittäjänä Kevytyrittäjä tarkoittaa henkilöä, joka tekee töitä omiin nimiinsä ja laskuttaa tekemästään työstä laskutuspalvelun avulla. Kevytyrittäjänä voit toimia valitsemallasi alalla, mutta tuotteiden myymiseen kevytyrittäminen ei ole paras vaihtoehto. Se ei sovellu luvanvaraisille aloille, kuten terveydenhuoltoon.

Esimerkki: Olet kevytyrittäjä ja tarjoat nurmikonleikkuupalveluita vanhuksille. Käyt leikkaamassa Irmatädin pihamaalta ruohot ja työt tehtyäsi kerrot, että lasku saapuu perästä. Tämän jälkeen kirjaudut käyttämäsi laskutuspalvelun verkkosivuille ja täytät laskun tiedot: mitä tehtiin, kenelle ja mihin hintaan? Tämän jälkeen laskutuspalvelu lähettää laskun Irma-tädille.

Kun Irma maksaa laskun, laskutuspalvelu ottaa välistä pienen palkkion (esim. 5% summasta) ja tilittää jäljelle jääneen summan sinulle.

Oman osaamisen myyminen on kevytyrittäjyyden peruskivijalka.

14

Laskutuspalvelu perii ja maksaa summasta myös sivukulut, joilla huolehditaan esimerkiksi pakollisten työnantaja- ja vakuutusmaksujen sekä ennakkopidätysten maksamisesta. Samalla laskutuspalvelu huolehtii puolestasi myös kirjanpidollisista toimista, veroilmoituksista ja muista ”paperinpyörittelystä”, joten säästät tuntikaupalla omaa aikaasi ja saat keskittyä tekemiseesi.

Kevytyrittäjä-termin lanseerasi aikoinaan käyttöön Ukko.fi -laskutuspalvelu. Rekisteröityminen laskutuspalvelun käyttäjäksi on ilmaista eli maksat vain, jos oikeasti laskutat jotain. Niin sanottuja juoksevia kuluja ei ole. Uusi työ ry:n arvioiden mukaan vuonna 2019 kevytyrittäjiä oli 153 000. Määrä kasvaa koko ajan.

Kevytyrittäjyys on uusi tapa työllistää itsensä ja keino hankkia lisäansioita. Suurin osa kevytyrittäjistä on sivutoimisia yrittäjiä, jotka ovat muualla palkkatyössä.

Kevytyrittäjiä on monenlaisia: taiteilijoita, bloggareita, muusikoita, käsityöläisiä, kirjoittajia, kuvaajia, luennoitsijoita… lista on pitkä. Kevytyrittäjyys kannustaa ottamaan selvää yrittäjyyteen liittyvistä asioista.

Oman yrityksen käynnistäminen on siten helpompaa, kun perusasiat esimerkiksi verotuksesta ja kirjanpidosta on omaksuttu kevytyrittäjänä. Arvioiden mukaan kymmenen prosenttia kaikista uusista yrittäjistä on toiminut aluksi kevytyrittäjänä.

Starttirahaa uudelle yrittäjälle Ennen kevytyrittäjyyden aloittamista on tärkeää tiedostaa, että työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön osalta kevytyrittäjä nähdään pääsääntöisesti yrittäjänä. Oikeuteen saada työttömyysturvaa vaikuttaakin eniten se, nähdäänkö yrittäjyys pää- vai sivutoimisena. Siitä arvion tekee TE-toimisto; se on riippumaton esimerkiksi verottajan tulkinnasta. Arvio tehdään vasta siinä vaiheessa, kun kevytyrittäjä on jäänyt työttömäksi. Yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, jos työmäärä on niin suuri, ettei henkilö voi siitä johtuen ottaa vastaan kokoaikaista työtä. Arvioon eivät vaikuta saadut tulot, vaan lähinnä yritystoimintaan käytetty aika.

Kevytyrittäjyys vai toiminimi?

Mieti vertailua tehdessä oman toimintasi laatua: • Onko se jatkuvaa ja onko siitä ehkä mahdollista ansaita kokopäiväinen elanto?

• Entä ovatko asiakkaat jo olemassa?

• Hoituvatko pakolliset paperihommat?

Jos vastaus edellä mainittuihin kysymyksiin oli kyllä, perusta toiminimi. Muussa tapauksessa kokeile ensin kevytyrittäjänä. Jos kokemukset ovat mielestäsi positiivisia ja liiketoiminta lähtee lentoon, toiminimen perustaminen onnistuu hetkessä.

Kevytyrittäjänä toimiessa ei perusteta omaa yritystä, eikä silloin voi saada starttirahaakaan. Kevytyrittäjyys ei kuitenkaan estä starttirahan saamista myöhemmin, vaan se voi päinvastoin olla jopa eduksi starttirahaa hakiessa. Jos kokeilet ensin liikeideaasi kevytyrittäjänä ja toiminnan lähtiessä sujumaan perustat oman toiminimen, voit siinä vaiheessa hakea starttirahaa.

Hakija voi olla työtön työnhakija tai siirtyä suoraan kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, kotityöstä tai opiskelusta. Starttirahaa voi hakea myös sivutoiminen yrittäjä, joka on laajentamassa toimintaansa päätoimiseksi. Sivutoimisuus voi tarkoittaa esimerkiksi, että on aiemmin tehnyt harrastuksena pientä bisnestä varsinaisen palkkatyönsä ohessa ja aikoo nyt tehdä siitä ammatin, eli siirtyä palkkatyöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi.

Starttiraha on valtion myöntämä henkilökohtainen tuki uudelle yrittäjälle, joka on aloittamassa päätoimisen yritystoiminnan. Se antaa uudelle yrittäjälle perustuen suuruisen turvan, joka on 33,78€ päivässä (2021) ja yrittäjä saa sitä korkeintaan viideltä päivältä viikossa. Starttirahaa haetaan ensin 6 kk jaksolle ja tämän jälkeen on mahdollista hakea jatkoaikaa 6 kk.

Starttirahan myöntää TE-toimisto. Starttiraha pitää hakea ennen Y-tunnuksellisen toiminnan aloittamista.

Onko sinussa yrittäjää – tee testi osoitteessa:

Miksi perustaa toiminimi?

www.yrittajat.fi/yrittajatesti

Jos sinulla on palo kokeilla siipiäsi yrittäjänä, on toiminimi erinomainen yritysmuoto. Toiminimi on helppo ja halpa perustaa ja se vaatii vähemmän byrokratiaa esim. osakeyhtiömuodossa toimimiseen verrattuna.

Lähteet:

Toiminimiyrittäjyys sopii varsinkin sellaiseen liiketoimintaan, joka on kohtalaisen pientä ja perustuu joko kokonaan tai pääosin vain omaan työpanokseesi.

Jos liikevaihtosi tulee olemaan alle 30 000 euroa ja tarkoitus on työllistää pääasiallisesti vain itsesi myymällä omaa osaamistasi ja aikaasi jossain muodossa, perusta toiminimi.

yrityksen-perustaminen.net/kevytyrittajyys

Jos teet ”kovaa tulosta”, osakeyhtiö on verotuksellisesti viisaampi ratkaisu. Osakeyhtiössä voit halutessasi maksaa itsellesi palkkaa sopivan määrän ja jättää loput yrityksen voitoksi tulevia vuosia odottamaan.

Toiminimellä tahkoamasi tienesti on automaattisesti henkilökohtaista tuloasi, ja suurilla tuloilla veroprosentti nousee korkeaksi.

15

Kokemuksia kevytyrittäjyydestä

Kevytyrittäjyyden alku Olen Mikko ja ryhdyin kevytyrittäjäksi vuonna 2012.

Perheelläni on ollut Tykkööllä pieni sukutila ja tuolloin kaikki eläimistä ja pelloista saadut tuotot tulivat perheen omaan käyttöön. Vuonna 2007 jäin hoitamaan yksin kotitilaa ja tilan toimintaa oli tarkoitus jatkaa vihannestuotannolla ja -myynnillä. Päätin lähteä opiskelemaan puutarha-alan perustutkintoa Kiipulan ammattiopistoon kolmeksi vuodeksi. Ollessani arkipäivät poissa kotoa, sain aina rengin hoitamaan tilaa.

Opiskeluiden puolessa välissä, mielenkiintoni heräsi taidemaailmaan ja erityisesti taidetyyliin, jota kutsutaan ”Anthropomorfismiksi”. Samalla kun opiskelin puutarhurin tutkintoa, aloin vapaa-ajalla lukea erilaisia taidekirjoja mm. taidetyyleistä, taidehistoriasta yms. Kirpputoreilta löysin monia erilaisia taidekirjoja, joista sain paljon hyödyllistä tietoa ja opia. Vasta vuonna 2011 käytin ensimmäistä kertaa tietokonetta, sillä sen käyttö oli tärkeää myös puutarha-alalla.

Opettelin tietokoneen ja netin käyttöä puolen vuoden kestävällä jaksolla, johon kuului myös tietokoneenajokortti (ECDL-tutkinto). Samalla tutustuin tietokoneen omaan ”Paint” piirustusohjelmaan ja jota opettelin käyttämään. Saimme omat kannettavat käyttöömme opiskeluiden ajaksi.

Muutaman harjoittelun jälkeen sain aikaan hyviäkin töitä ja puolen vuoden jälkeen töiden tulos oli huomattavasti parantunut. Kun olin tehnyt jo monta työtä mietin, että niitä olisi mukava näyttää myös muille. Etsin netistä erilaisia taidesivustoja ja sieltä löysin ”DeviantArt”-taidesivuston, johon loin oman profiilin. Siellä aloin jakamaan omia töitäni ja muut käyttäjät saivat käydä katsomassa niitä. Hetken jaettuani töitäni, jotkut käyttäjät kysyivät minulta: ”Oletko ajatellut myydä näitä sinun töitäsi tai paljonko maksaa tämä työ, jos sellaisen tilaisi?” Silloin sain aivan uuden idean hyödyntää omaa taidettani ja aloin etsimään netistä tietoa mm. yrittäjyydestä. Löysin useita erilaisia ohjeita liittyen kevytyrittäjyyteen ja sitä kautta tutustuin Ukko.fi ja PayPal -maksupalveluihin. Näitä kyseisiä palveluita aloin käyttämään oman taiteeni myymiseen DeviantArt-sivustolla ja siitä alkoi pikkuhiljaa oma kevytyrittäjyys.

16

Vuonna 2013 sain puutarha-alan perustutkinnon suoritetuksi. Valmistumisen jälkeen jatkoin kevytyrittäjänä taidealalla. Aloin suunnittelemaan omaa taiteilijanimeäni, kevytyrittäjän toimintaa, erilaisia markkinointimenetelmiä ja hinnastoja omille töilleni.

Markkinoinnissa käytin lähinnä DeviantArt profiiliani, jossa mainostin esim. millaista taidetta teen ja mitkä olivat töiden hinnastot. Hinnat vaihtelevat sen mukaan, jos asiakas haluaa pelkän piirretyn luonnoksen, värillisen luonnoksen tai sitten kokonaan valmiin työn. Minulla on ollut sekä suomalaisia että ulkomaalaisiakin asiakkaita ja asiakasryhmänä on lähinnä anthropomorfismi -taiteesta kiinnostuneet henkilöt.

Yhden työn tekemiseen menee noin 3-5 päivää, mutta se riippuu työn koosta. Valmistan työn siten, että asiakas saa siitä teetettyä itselleen julisteen tai vaikka kehystetyn kuvan. Enimmäkseen työt menevät nettikäyttöön. Kun työ on valmis, näytän asiakkaalle työn DeviantArt-sivuston omassa esikatseluosiossa. Asiakas pääsee näkemään työn, mutta hän ei kuitenkaan voi ladata sitä. Tällä tavoin ei ole pelkoa siitä, että maksu jää asiakkaalta saamatta. Kun asiakas on tyytyväinen, silloin on aika siirtyä laskutukseen. Suomalaisten asiakkaiden kesken käytän Ukko.fi -laskutuspalvelua ja ulkomaalaisten asiakkaiden kesken käytän PayPal -maksupalvelua. Ukko.fi-sivulla teen asiakasta varten laskupohjan, jonka lähetän sitten täytettynä sähköpostilla asiakkaalle. Kun asiakas maksaa laskun, maksu näkyy parin päivän päästä omalla tililläni.

Toiminnan laajentaminen Kun olin ehtinyt olla kevytyrittäjänä kolme vuotta ja myynti oli sujunut tuottoisasti, halusin laajentaa ja parantaa yritystoimintaani. Halusin kokeilla piirtämistä toisenlaisilla ohjelmilla ja aloin käyttämään mm. Paint Tool Sai, Sumo Paint, Pixlr E ja X -ohjelmia.

Tietokoneen hiirestä siirryin piirtämään Wacom Cintiq 22HD-piirtonäytöllä. Sillä on hyvä työskennellä ja sillä onnistuu yksityiskohtaisetkin työt.

Samaan aikaan minua alkoi kiinnostamaan digivalokuvaus ja videokameralla kuvaaminen. Luin kirpputoreilta ostamia kirjoja, joissa käsiteltiin sekä valokuvauksen että videokuvaamisen perusteet. Eikä aikaakaan, kun olin hankkinut itselleni Canon digikameran ja Sony HD videokameran. Nopeasti opin kameroiden käytön, ja opiskelin vielä mielenkiinnosta valokuvauksen historiaa ja kuinka erilaisia kuvia/videoita käsitellään erilaisia käyttötarkoituksia varten. Vaikka enimmäkseen tuotin omaa taidettani, aloin samalla tarjoamaan erilaisia valokuvaus- ja videokuvaamisen palveluja. Satakunnan ja Pirkanmaan alueilla kävin lähinnä kuvailemassa mm. erilaisia tapahtumia, esittelyvideoita, haastatteluja ja perhejuhlia. Käsittelin ottamani kuvat/videot ja lähetin ne sitten sähköpostilla valmiina takaisin asiakkaille. Jos asiakas halusi kuvat teetettyinä valokuviksi tai että teettäisin kuviin jonkinlaisen kehyspohjan valmiiksi, niin sekin järjestyi hyvin. Tällä tavoin pystyin sopimaan pienen ja sujuvan yhteistyön Kankaanpään valokuvaliikkeiden kanssa.

Jos asiakas asui lähellä, pystyin toimittamaan valmiit kuvat perille, mutta tarvittaessa myös postittamaan pakattuina. Näistä lisäpalveluksista tuli aina jonkinlainen lisämaksu.

Graafinen suunnittelu Syksyllä vuonna 2017 hain mielenkiinnosta opiskelemaan graafista suunnittelua Järvenpään ammattiopisto Spesiaan (Entiseen Bovalliukseen). Opiskelun ajan pystyin jatkamaan kevytyrittäjänä. Opintotukea en hakenut Kelasta vaan pärjäsin paremmin itse tienaamalla. Pystyin tekemään töitäni opiskelupäivän jälkeen ja to -pe -päivät olivat aina välillä etäpäiviä.

Itselleni jäi muutenkin enemmän aikaa, sillä sain jonkin verran hyväksilukuja, koska kokemusta oli kertynyt kevytyrittäjyyden kautta. Graafiseen suunnitteluun kuuluu mm. mainokset, painotuotteet, taitto, sähköiset julkaisut, valokuvaus, videokuvaus ja editointi, logot ja muut yritystunnukset, pakkaukset, tarrat, kyltit, merkit ja opasteet.

Opiskeluiden aikana pääsin hyödyntämään ja jakamaan kokemuksiani muille opiskelijoille; sain toimia ikään kuin apuopettajana. Opetin ja neuvoin tarvittaessa muita opiskelijoita esim. kameroiden käyttämisessä, kuvien suunnittelussa ja sommittelussa.

Pääsin puhumaan opiskelijoille kevytyrittäjyydestä ja sen perusasioista. Ammattiopisto Spesia halusi tehdä minusta haastattelun, koska heillä ei aikaisemmin ollut kevytyrittäjänä toimivaa opiskelijaa. Jakamalla oman kokemukseni muille opiskelijoille, auttaisi se heitä kevytyrittäjäksi ryhtymisessä valmistumisen jälkeen ja päästä tällä tavoin paremmin työllistymään.

Opiskeluiden aikana oli tehtävänä hakea graafiselle puolelle asiakkaita ja minä tein asiakassopimuksen Uudenmaan Yrittäjien kanssa. He halusivat järjestää kahvipakettikampanjan, johon tulee itse tehty mainoskuva ja mainontaa heidän tulevista tapahtumista.

Lisää asiakkaita sain kiertelemällä erilaisissa ammattiopistoissa tekemässä haastatteluja, jotka videokuvattiin. Ne tulivat ammattiopiston omille nettisivuille nähtäväksi. Opiskeluiden puolessa välissä olin seitsemän kuukauden työkokeilulla Järvenpään Seroprintissä. Siellä pääsin tekemään ja käsittelemään erilaisia suurkuvatulosteita, teippauksia, painotuotteita, tarroja, tekstiilejä ja tekstiilien painatuksia. Sain sieltä hyvää kokemusta, jota pystyin hyödyntämään myös omassa kevytyrittäjyydessä. Vuosi sen jälkeen keväällä 2020 valmistuin graafiseksi suunnittelijaksi.

Korona muutti suunnitelmia Ennen kuin valmistuin keväällä 2020, koronavirus levisi Suomeen ja viimeiset opiskelukuukaudet olin kotona etäopetuksessa. Kun koronavirus levisi sekä Suomessa että muualla maailmaa, alkoi oma kevytyrittäjyyden toiminta hiipua vähenevien asiakkaiden takia. Korona vaikutti taloudellisesti todella moneen alaan ja kesään mennessä omien tilaustöiden kysyntä loppui kokonaan. Heti valmistumisen jälkeen jouduin kesäkuun alussa ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi ja pian sen jälkeen muutin Tykkööltä Kankaanpäähän. Vaikka koronan takia lopetin kevytyrittäjänä toimimisen, jatkoin silti oman taiteeni parissa. Ennen kesän loppumista, pääsin työkokeiluun Kankaanpään Valtti-työpajalle, jossa olen ollut pian jo vuoden. Olen päässyt taittamaan Valtin omaa lehteä ja tehnyt samalla muitakin graafisen alan töitä. Kun koronatilanne menee aikanaan ohi, tulevaisuuden suunnitelmana olisi tarkoitus jatkaa kevytyrittäjänä.

Se on juuri sitä, mistä pidän ja haluan tehdä.

Oma mielipide Ukko.fi maksupalvelusta Ukko.fi on kätevä ja nopea tapa hoitaa laskutusasioita. Ensikertalaisissa se saattaa herättää epävarmuutta, mutta Ukko.fi -sivuilla on kerrottuna selkeästi ohjeet jokaiseen vaiheeseen. Itse en osaa löytää huonoja puolia Ukko.fi maksupalvelusta.

Kun muistaa sen, että mitä enemmän kevytyrittäjänä tienaat, sitä enemmän maksat veroja. Kun pitää huolen omasta veroprosentistaan, niin kevytyrittäjänä toimiminen sujuu antoisasti. ”Kevytyrittäjyys on helppoa ja toimiva tapa työllistyä oman mielenkiinnon kautta.”

17

Iloinen puutarhuri Puutarhanhoito on mukavaa ja rentouttavaa, monelle hyvin rakasta puuhaa etenkin keväisin ja alkukesästä.

Vannoutuneiden viherpeukaloiden kädet syyhyävät sormien upottamisesta multaan heti, kun se vain on mahdollista. Omakotitaloasujilla on pihaa, johon voi loihtia unelmien puutarhan. Myös rivitaloissa ja kerrostalojen parvekkeella se on mahdollista - tietenkin vain hiukan pienemmässä mittakaavassa. Kuitenkin tässäkin asiassa vain mielikuvitus on rajana! Sisällä voi myös kasvattaa halujensa mukaan vaikka ja mitä!

Jos ei ole viherpeukalo jo syntyessään, asiasta on hurjasti tietoa netissä ja kirjoissa.

Puutarhanhoitoon liittyy paljon positiivisia vaikutuksia - kun hoidat kasveja, hoidat samalla omaa terveyttä.

Tutustumme artikkelissa kahteen alan ammattilaiseen, jotka ovat löytäneet tiensä kasvien maailmaan.

Puutarhanhoito tekee hyvää.

Irti täydellisyyden tavoittelusta Puutarhaa hoitaessa voi päästää irti kontrollin tunteesta ja antaa huutia perfektionismin tavoittelulle.

Vaikka kuinka tarkkaan suunnittelemme etukäteen puutarhan ja sen istutukset, aina voi tulla vastaan meistä riippumattomia syitä, jotka muuttavatkin suunnitelmat täysin, esim. hyönteiset, jyrsijät tai arvaamaton sää. Ole siis avoimin mielin ja anna palaa. Anna mielikuvituksesi lentää! Näin opit sietämään virheitä, eikä epäonnistumisen tunne kaada koko maailmaa.

Kärsivällisyys kasvaa ja virheistä oppii.

Mieli rauhoittuu ja rentoudut Hektinen elämä saa meidät helposti unohtamaan läsnäolon tärkeyden. Puutarhanhoito auttaa palauttamaan yhteyden luontoon ja luonnolliseen elämänrytmiin. Hidastempoinen manuaalinen työ pakottaa rauhoittumaan ja tyhjentämään pään sekä opettaa meitä elämään tässä ja nyt. Jo pelkästään puutarhan katselemisella on positiivisia psykologisia vaikutuksia.

Stressi kuormittaa kehoa – se aiheuttaa ärtyisyyttä, päänsärkyä, vatsakipuja ja lisää sydänkohtauksen riskiä. Eräässä tutkimuksessa verrattiin puutarhanhoitoa ja sisätiloissa lukemista keinoina lievittää stressiä. Ei ole vaikeaa arvata, kumpi voitti vertailun kirkkaasti.

Immuniteetti Altistuminen luonnossa ja erityisesti mullassa esiintyvälle mikrobistolle lisää ihmisen ihon bakteerivalikoimaa ja auttaa vahvistamaan immuniteettia ja vähentää allergiaherkkyyttä jo lapsesta lähtien.

Hygieniaa haitaksikin asti korostavan nykykulttuurimme myötä kehomme monimuotoinen mikrobisto uhkaa näivettyä. Tämän on osoitettu olevan yhteydessä paitsi allergioihin, myös suolistosairauksiin, mielenterveysongelmiin, diabetekseen ja neurologisiin häiriöihin.

18

Valtin siivouspaja ahkeroimassa kasvien kanssa.

Pääsiäiseksi istutettiin narsissit ulos kevättä vastaanottamaan. Huonekasveille vaihdettiin mullat.

Tiesitkö! Kasvit ja kukkaset edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ne saavat ihmisen rauhallisemmaksi ja luovat positiivista tunnelmaa. Elävästä kasvista huolehtiminen voi auttaa masennuksen ja yksinäisyyden keskellä. Kukan tai kasvin hoito voi piristää epätoivoista ja surullista. Viherkasvit puhdistavat myös sisäilman epäpuhtauksia ja parantavat ilmanlaatua.

Ruokavalio

Yhteisöllisyys

Itse viljelemällä saa puhtaita ja luonnonmukaisesti kasvatettuja vihanneksia – ilman keinotekoisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Silloin saa myös kerättyä sadon talteen, kun se on parhaimmillaan. Satoa kerätään kauppoja varten usein raakana, jotta kuljetus ja varastointi olisi helpompaa. Tällöin joitain ravinteita jää syntymättä. Itse kasvatettuna kasviksista saa kaiken takuuvarmasti hyödynnettyä. Kun on nähnyt vaivaa hedelmien ja vihannesten kasvattamisessa, ne maistuvatkin entistä paremmilta ja niitä tekee mieli syödä enemmän.

Puutarhanhoito yhdistää samankaltaisia ihmisiä ja aiheesta riittää puhuttavaa, opittavaa ja kokemusten vaihtoa. Erilaiset kaupunkiviljelmät ja puutarhapalstat yleistyvät koko ajan. Puutarhanhoitovinkkejä vaihtamalla tai liittymällä yhteisöllisiin tapahtumiin, kaupunkiviljelmät ja palstat tarjoavat mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa laajemman ihmisjoukon kanssa, kuin mitä tapaisimme joka päiväisten rutiiniemme merkeissä.

Liikunta Puutarhanhoidossa saa hyötyliikuntaa ja veren kiertämään. Siinä tulee käytettyä kokonaisvaltaisesti koko kroppaa, kun kaivaa, istuttaa, kitkee ja kastelee. Tämä hyötyliikunta vahvistaa luita, parantaa tasapainoa ja auttaa osaltaan ehkäisemään elintasosairauksia kuten liikalihavuutta, korkeaa verenpainetta, tyypin 2 diabetesta, osteoporoosia, sydänsairauksia, aivohalvauksia sekä joitain syöpiä. Puutarhan voi ajatella myös ulkoilmasalina, jos siellä haluaa treenata kunnolla. Puutarhanhoito siis osaltaan tukee pidempää ja terveellisempää elämää!

Paitsi että puutarhat elävöittävät ympäristöä, tekevät ne siitä myös kauniimman. Tämän lisäksi ne lisäävät naapuruston vuorovaikutusta, tarjoavat lapsille turvallisemman paikan sekä tukevat yhteisöllisiä arvoja ja yhteenkuuluvuutta.

Puutarhanhoito on monella tapaa loistava harrastus ja sen voi aloittaa ihan pienestä - oman kiinnostuksen mukaan. Puutarha on rentoutumista ja mielekästä puuhastelua varten, ei työleiri.

Mitäpä jos kokeilisit tänä kesänä? Saatat yllättyä.

”Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, niin tänään istuttaisin omenapuun.”

- Martti Luther -

19

Kankaanpään kaupunginpuutarhuri Kankaanpään uutena puutarhurina aloitti 1.2.2021 alkaen Elina Jokinen. Elinalla on alalta tuore koulutus eli hän opiskeli oppisopimuksella puutarha-alan ammattitutkinnon Kankaanpään kaupungilla. Oppisopimuksen kautta saatiin näin ammattitaitoinen puutarhuri kaupungin liikenneväylien, puistojen ja kiinteistöjen pihaalueiden viheralueiden hoitoon.

Elina on kotoisin Kankaanpäästä, mutta asunut pitkään myös Tampereella. Siellä hän opiskeli vaatetusalaa ja asiakaspalvelua. Opintojen jälkeen ei töitä löytynyt alalta, joten hän päätti palata kotikaupunkiin.

Tie vei Valtti-työpajalle ompelupuolelle eli työkokeilun kautta palkkatyöhön. Työhön kuului asiakaspalvelua, muiden ohjausta sekä itse ompelutyötä.

Valtissa Elina ehti olla puolisen vuotta ennen siirtymistään vanhempainvapaalle, kun tytär Isabella syntyi. Kolmen vuoden hoitovapaan jälkeen Elina palasi takaisin työelämään. Kankaanpään kaupungilta tarjottiin puolen vuoden palkkatyötä puisto- ja puutarhatyöntekijänä. Elina viihtyikin työssä todella hyvin. Vaikka puutarhatyöt ovat olleet harrastuksena, ei aiemmin tullut mieleenkään alalla työskentely.

Puolen vuoden työsopimuksen päätyttyä Elina siirtyi oppisopimukselle suorittamaan puutarhurin tutkintoa töiden ohella. TE-toimisto myönsi palkkatuen opintojen ajaksi. Opinnot kestivät kaksi vuotta ja tämän vuoden alusta Elina aloitti puutarhurin hommat kaupungilla.

Tehtävään sisältyy kaupungin viheralueiden istutus ja hoitotyöt, osallistuminen muihin yhdyskuntatekniikan kunnossapitotehtäviin, työnjohtotehtäviä, leikkialueiden kunnossapito, kasvillisuudesta (perennat, pensaat, puut ja kesäkukat) vastaaminen, suunnittelu- ja kehittämistehtäviä sekä henkilöstö- ja taloushallintoa.

Parasta puutarhurin työssä ovat vaihtelevat työpäivät; kahta samanlaista päivää ei ole. Samoin saa olla paljon ulkoilmassa ja pihalla. Toisaalta lisääntyneen vastuun myötä tietokoneen ääressä työskentely ja itsensä lisäkouluttaminen ovat lisääntyneet merkittävästi.

Puutarhanhoidossa saa todistaa kasvun ihmettä; sen näkeminen ja kokeminen on aina yhtä sykähdyttävää.

Vuodenaikojen vaihtelu on rikkaus.

Elinan unelmapuutarha on runsas, mutta silti hyvin jäsennelty. Puutarhassa on paljon erilaisia puita, perennoja, hyötykasveja ym. Samaten paljon luonnollisia elementtejä, kuten luonnonkiviä ja puuta rakennusmateriaalina. Unelmana on iso kasvihuone, jossa voisi kasvattaa hyötykasvien lisäksi Suomen oloihin eksoottisia kasveja. Elinan lempikukka on pioni ja kirsikkapuu on mitä kaunein kukkiessaan.

20

Tämän kesän trendinä on puutarha hyvinvoinnin lähteenä. Villit, vapaat ja ympäristöystävälliset pihat näyttävät aidoilta ja elävältä palalta luontoa. Puutarhoihin jätetään tarkoituksella hoitamattomia alueita, kantoja ja lahopuita. Niittypihat ja niittyjen luonnonkukat istutuksissa houkuttelevat perhosia, kimalaisia ja muita hyönteisiä. Luonnonmukainen puutarhanhoito ja luonnon moninaisuuden tukeminen ymmärretään yhä enemmän. Puutarha antaa voimavaroja itselle, mutta asetelma nähdään nyt myös toisinpäin - mitä minä voin antaa maapallolle hoitamalla puutarhaa.

Puutarhan trendivärinä vahvistuu vihreä kaikkine sävyineen, joten tärkeään rooliin nousee kasvien koon ja lehtimuotojen vaihtelu. Matkailu on vaihtunut kotoiluun ja moni hakee omalta pihaltaan lomatunnelmaa. ”Nousussa” ovat nyt vihersisustaminen, viherseinät, katot ja sadepuutarhat. Parvekepuutarhojen suosio on kasvanut useita vuosia, mutta koronavuosi räjäytti trendin. Moni hoksaa nyt, että parvekkeilla voi kasvattaa kausikukkien lisäksi paljon muuta.

Lasitetun parvekkeen kasvihuonemaiset olot mahdollistavat tomaattien ja yrttien kasvatuksen.

Kankaanpään kesäkuvassa on luvassa sekä samanlaisia kasveja kuin parina viime vuonna että myös uutta näkemystä. Joihinkin paikkoihin kokeillaan jotain muuta kuin ollaan totuttu näkemään. Kaupungin istutuksissa on otettava huomioon se, että kasvit ovat helppohoitoisia, näyttäviä ja kestäviä sään vaihteluille.

Lohikon Puutarha Lohikon Puutarha aloitti toimintansa jo 1990-luvun lopulla 200 neliön kasvihuoneella. Tanja Callaghan on luotsannut puutarhaa vuodesta 2001 eli 20 vuotta.

Toiminta on kasvanut vuosien varrella ja kasvihuonealaa on nykyisin 1130 neliötä. Alusta lähtien on kasvatettu kesäkukkia; aiemmin oli myös monivuotisia perennoja. Nykyään niitä on ryhmäistutuksissa.

Alkuaan amppeleita oli paljon vähemmän ja purkkitavaraa sen sijaan enemmän.

Tanja Callaghan on 46-vuotias ja hän työskentelee Osuuskaupassa (palaa sinne takaisin kesällä). Tanja opiskelee työn ohessa sosionomiksi. Tämän vuoden alusta hän on ollut harjoittelijana kuntoutuskeskuksella. Opinnot jatkuvat syksyllä. Puutarha-alan koulutusta ei varsinaisesti ole - oppi on saatu sukulaisilta ja käytännön kautta.

Vuosien varrella kasvivalikoima on laajentunut ja monipuolistunut kaikella tavalla. Trendejä seurataan ja jokaisen makuun löytyy jotakin. Erilaiset pelargoniat ovat ”ikisuosikkeja” ja lisukekasvit (heinät, koristeapila, liljapuu ym.) kasvattavat suosiotaan, samoin esimerkiksi maljaköynnös. Joka vuosi tarjotaan uutta.

Esimerkkinä Tanja näki kaksi vuotta sitten Tallinnassa pikkuhopealehdestä jalostetun isolehtisen version ja suuren kysynnän vuoksi sitä saatiin hankittua vasta nyt puutarhalle.

Puutarhalta löytyy myös hyötykasveja. Valikoimaan kuuluvat mausteet, tomaatti- ja mansikka-amppeli, purkkitavarana tomaatin- ja kurkuntaimia sekä maissia. Näiden kysyntä onkin koko ajan kasvanut.

Yleensäkin puutarhanhoito on lisääntynyt - myös nuorten keskuudessa. Viime vuonna oli huippukesä: koronan keskellä haluttiin kotia ja sen ympäristöä tehdä viihtyisäksi.

Työssä parasta on kasvun seuraaminen ja tyytyväiset asiakkaat. Taustalla uutuus pylväspelargoni.

Orvokit aloittavat kevään ja värivalikoimaa riittää.

Puutarhan vuosi lähtee käyntiin helmikuussa. Kylvöt, istutukset ja kasvu seuraavat toisiaan. Työtä riittää ja siinä on koko ajan kiinni. Puutarhaa pyöritetään omalla porukalla eli perheenjäsenet ovat auttamassa.

Myynti alkaa huhtikuun lopulla ja sesonkeja ovat äitienpäivä ja toukokuun lopulla oleva ”markkinaviikonloppu”. Kesäkuun alussa alkaakin kasvihuoneet olla jo suurin piirtein tyhjillään.

Tanjan omia suosikkeja ovat pelargoni ja ns. ei-kukkivat kasvit. Hopeiset, mustat ja värikkäät kasvit tuovat pikanttia lisää istutuksiin.

21

TUKEA-luontoryhmä seikkailee TUKEA-hankkeen kolmas luontoryhmä käynnistyi maaliskuun 17. päivä. Talven selkä ei vielä silloin ollut taittunut ja luntakin piisasi. Lämpimiä ilmoja kohti oltiin kuitenkin menossa. Mikäs sen mukavampaa kuin seurata kevään edistymistä luonnossa kulkien ja linnunlaulua kuunnellen.

Luontoryhmässä hyödynnetään luontoa monipuolisesti hyvinvoinnin tukemiseksi. Luonnossa liikkuminen vahvistaa sekä psyykkistä että fyysistä toimintakykyä. Luontonäkymien katselemisella ja luonnossa kävelemisellä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Stressitilanteen jälkeen lyhyillä luontokävelyillä verenpaine ja sydämen syke laskevat ja stressihormonien erittyminen vähenevät. On myös tutkimuksia siitä, että luonnon läheisyys parantaa mielenterveyttä.

17.3. Kevään luontoryhmä starttasi Kuninkaanlähteen laavulla nokipannukahvilla ja makkaran paistolla.

Huippuryhmä taas koossa ja Harri Hieta vetäjänä.

Ensimmäisellä kokoontumisella suunniteltiin, mitä kaikkea kivaa tehdään tämän kolmen kuukauden aikana.

24.3. Pilkillä Siipyyssä, Fladanin lahdessa.

Saalis jäi tosin vaatimattomaksi.

22

14.4. Jousiammuntaa Viidentien risteyksessä.

Tietenkin nuotiomakkarat kuuluivat ohjelmaan.

12.5. Kyllä oli taas upea päivä upeassa säässä!

Luontoryhmäläiset tekivät Katikankanjonin kierroksen. Maisemat olivat mahtavat ja porrastreeniäkin saatiin.

28.4. Kalassa Oravajoella Pomarkussa.

Saalistakin saatiin.

23

Tutkintoa kohti siivouspajalla Valtin siivouspaja vastaa työpajan puhtaanapidosta, pyykkihuollosta sekä huonekasvien hoidosta ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia siivousalalla tarvittavaa työkokemusta sekä tuntemusta eri siivousaineista, - välineistä ja -tekniikoista. Keväällä 2018 alkoi Valtissa Valo-valmennus, joka on ohjattua oppimista työtä tekemällä. Uusi työntekijä perehdytetään tarkoin taloon ja sen toimintaan, samoin työturvallisuuteen ja ergonomiaan. Apua ja ohjausta saa aina, kun siltä tuntuu. Katariina Alitalo ja Aila Vikki toimivat ohjaajina.

Tutustumme siivouspajalla työskenteleviin Jennaan, Annaan ja Iidaan. He kaikki suorittavat työn ohella siivousalan ammattitutkintoa.

Työnsuunnittelija Aila Vikki: Aamulla tehdään työnjako. Tutkinnonsuorittajille annetaan teoriaopetusta.

Kaikille opetetaan, miten ammattisiivous etenee, opastetaan koneet, välineet ja aineet. Siivouksen ohella on tekstiilihuoltoa ja kasvienhoitoa. Lisäksi kodin ruokapalvelut kuuluu tehtäviin.

Anna osaa siivoushommat, seuraavana vuorossa kodin ruokapalvelut. Iidalla on juuri alkanut ylläpitosiivouksen näyttö, mutta korona haittaa ja hidastaa tilannetta. Jenna on vielä ”alkutaipaleella” - kiinnostus alaan on.

Jenna Snellman on 23-vuotias ja asuu vielä kotona Kankaanpäässä. Sisaruksia on kaksi - isosisar ja -veli.

Harrastuksena on virkkaus ja palapelit. Vapaa-aika kuluu myös kissan ja poikaystävän kanssa.

Jennalla ei ole ammatillista koulutusta. Hän aloitti Kankaanpään Sataedussa ravintola- ja catering-alalla, mutta opinnot jäivät kesken. Työelämä kutsui ja reilu kolmisen vuotta hän työskenteli WM-Plast Oy:llä.

WM-Plast on teknisten muoviosien suunnitteluun ja tuotantoon erikoistunut ruiskuvaluyritys. Tehtäväkenttä on laaja.

Työkkärin kautta Jenna meni työkokeiluun Niinisalon museoon eli pesti kesti puoli vuotta. Samoin hän oli jonkun aikaa Niinisalon sotilaskodissa töissä.

Jenna tuli Valttiin kolmisen vuotta sitten - myös TE-toimiston kautta. Keittiöhommat tulivat pajallakin tutuksi. Keittiötyöt olivat moninaiset, aamupalasta iltapäiväkahviin tarjoilut, tiskaukset, siivoukset ym.

Tammikuussa 2021 Jenna aloitti siivouspajalla ja alkuun keskittyy ylläpitosiivoukseen. Tarkoitus on ammattitutkinnon suorittaminen. Siivousala kiinnostaa ja alalla töitä riittää. Jenna on viihtynyt hyvin Valtissa, ohjausta on riittävästi ja aina voi kysyä, jos ei tiedä.

Arjessa mukavia asioita ovat kissa ja poikaystävä.

Tavoite elämässä on saada tutkinto suoritettua, päästä töihin ja omaa elämää rakentamaan.

Haaveena on muutto yhteen poikaystävän kanssa ja lapset aikanaan.

24

Anna Seppälä on 26-vuotias ja kotoisin Honkajoelta.

Hän on asunut kolmisen vuotta Kankaanpäässä.

Perheeseen kuuluu äiti, isä ja kaksi siskoa. Anna on opiskellut aikoinaan kokiksi Kokemäen Sataedussa.

Ala ei ollut se oikea.

Anna oli Harjavallan työpajalla ja sen kautta myös työkokeilussa eli kuukauden museosiivoojana ja yhden lukukauden iltapäiväkerhon ohjaajana. Tehtäviin kuului koululaisten läksyjen ohjaamista, leikkimistä, ulkoilua, juttelua ja välipalan valmistusta.

Valtissa Anna on ollut kolmisen vuotta siivouspuolella.

Siivous kiinnosti ja onhan siivoojista pulaa eli työtä ainakin riittää. Opinnot ovat hyvällä mallilla. Teoriaosuus suoritettiin siten, että tietokoneella tehtiin alaan liittyviä tehtäviä. Ainoastaan kodin ruokapalvelut vielä puuttuu. Näytöt sujuivat kaiken kaikkiaan hyvin. Paineita ei tarvinnut ottaa, koska näytön sai uusittua, jos ei olisi mennyt läpi. Toki jännitystä on aina tilanteessa ilmassa; tekemistä seurataan ja sitä miettii, jos tulee tehtyä virheitä.

Haaveena Annalla on ollut pidemmän aikaa lähihoitajan tai hoiva-avustajan ammatti. Kunhan saa nyt siivousalan tutkinnon suoritettua ja töitäkin tehtyä, ehkä on hoitoalan vuoro. Aika näyttää.

Työpaikkojen tärkeimpiä toimintoja ovat puhdistus ja siivous. Puhdas ja siisti työympäristö vaikuttaa työviihtyvyyteen, estää työsairauksia ja -allergioita sekä parantaa työilmapiiriä.

Valtissa parasta on tasa-arvoisuus ja apua saa, jos sitä tarvitsee. Valtissa Anna on ollut mukana Minna Rassin vetämissä hyvinvointiryhmissä ja Maria Kekin ohjaamassa kädentaidon ryhmässä. Ryhmistä sai paljon vinkkejä elämään - kädentaidotkin kiinnostavat nyt entistä enemmän ryhmän innostamana.

Anna nauttii arjestaan ja tekee sellaisia asioita, joista tykkää. Harrastuksiin kuuluu kävely ja pyöräily.

Tulevaisuuden haaveena on päästä töihin, pudottaa painoa ja perustaa perhe.

Valo-valmennus on ohjattua oppimista työtä tekemällä.

Valo-valmennus on ratkaisu heille, jotka haluavat parantaa työelämävalmiuksiaan ja suorittaa tekemällä oppien ammatillisen koulutuksen tutkinnon osia. Valmennuksessa oppiminen tapahtuu aidoissa työkohteissa, oikeita töitä tekemällä ja valmentajan tukemana.

Kiinnostuitko opiskelumahdollisuudesta?

Kysy lisää.

Säännöllinen mullanvaihto on edellytys kasvien hyvinvoinnille. Sillä taataan, että huonekasvin juuret säilyvät elinvoimaisina.

25

Iida Perkiömäki on 26-vuotias, kihloissa, kahden pienen lapsen äiti. Lapsista tytär on juuri kuusi vuotta täyttänyt tuleva ”eskarilainen”, poika on kolmevuotias.

Perheeseen kuuluu myös 9-vuotias pitkäkarvainen chihuahua poika. Iidan harrastukset ovat liikunnallisia: juoksu, maastopyöräily, kuntosali ja kotona jumppailut ovat lähinnä sydäntä.

Iida on syntyään kankaanpääläinen ja on ”paluumuuttaja” eli asuu tällä hetkellä kotitalossa Vatajankoskella Kankaanpäässä. Ympärillä on luonnon rauhaa, metsiä ja peltoja – siellä on hyvä lasten kasvaa ja touhuta.

Taloa on pidetty kunnossa ja remontoitu.

Vanhempien erotessa Iida oli 10-vuotias ja hän muutti äitinsä kanssa Kuortaneelle Etelä-Pohjanmaalle. Iida on asunut myös Seinäjoella ja Ilmajoella nuoruutensa aikana. Kuortaneelle on tarkoitus muuttaa takaisin kesällä 2021 - siellä on jo tontti odottamassa talon rakentamista. Kuortaneella asuu edelleen äiti ja siellä ovat myös miehen vanhemmat. Työpaikkakin olisi jo valmiina Seinäjoella eli siivousalan yrityksessä; siellä Iida on aiemmin työskennellyt. Mies on töissä rakennusfirmassa, jonka pääpaikka on Seinäjoella. Tällä hetkellä hänellä on rakennuskohde Kurikassa.

Iidalla ei ole ammatillista koulutusta. Peruskoulun jälkeen hän meni ravintola- ja catering-alan koulutukseen Törnävälle (Seinäjoen Sedu). Se ei ollut Iidan juttu ja hän lähti töihin. Monenlaisia töitä hän onkin ehtinyt tehdä – kokemusta on kertynyt mm. pizzeriasta, myyntineuvottelijana, puutarhahommista, päiväkodista ja kaksi vuotta hän oli 4H-kerhon ohjaajana.

Siivousalan yrityksessä Iida teki töitä kahden vuoden ajan (työkokeilun kautta vakituisena työntekijänä). ”Lempparijuttu” olivat kotisiivoukset.

Yrittäjänä Iida toimi kaksi vuotta (2016-2018) eli hän oli viihde-elektroniikka-alan vähittäismyyjä. Hän piti kotona verkkokauppaa. Lapset olivat pieniä ja tuli vastaan valinta – jo oman jaksamisenkin kannalta.

Esimerkiksi isojen pakettien postiin vieminen oli hankalaa pienen vauvan kanssa. Päätös oli, että yritys sai jäädä. Perhe oli tärkein.

Yrityksen jälkeen Iida muutti takaisin Kankaanpäähän – vanha kotitalo odotti tyhjillään Vatajankoskella.

Päivät kuluivat lasten kanssa kotona ja vähitellen alkoivat seinät kaatua päälle. Tuli mieleen ajatus, että olisi mukava tehdä jotakin. Työkkärin kautta Iida löysikin Valtin. Tutustumiskäynnillä Minna Hautamäki näytti paikkoja ja toimintaa. Valtti tuntui heti mahtavalta paikalta – ”tänne minä tulen”. Minnan kanssa täytettiin lastenhoitohakemukset, ja homma lähti ”rullaamaan”.

Siivous on Iidalle entuudestaan tuttua ja mieluista puuhaa. Hän on työskennellyt vakituisena työntekijänä siivousalan yrityksessä. Itselle antoisia olivat myös kotisiivoukset - siinä sai vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia asiakkaiden kanssa.

26

Marraskuussa 2020 Iida aloitti työkokeilun Valtissa.

Kesto oli toukokuuhun 2021. Sen jälkeen on suunnitelmissa puolen vuoden palkkatuki. Työn ohella Iida suorittaa puhtaus- ja kiinteistöalan ammattitutkintoa.

Korona-aika on hankaloittanut opiskelua. Ennen koronaa Iida kerkesi suorittamaan työturvallisuuskortin, mutta EA1 (kahden päivän ensiapukurssi) on vielä kysymysmerkki. Molemmat kurssit pitää olla suoritettu ennen kuin voi osallistua ensimmäiseen näyttöön.

Pääasia Iidalle on, että saa olla Valtissa – se on myös terapiaa itselle. ”On lottovoitto, että on päässyt tällaiseen paikkaan”. Valttia jää kaipaamaan, kun kesällä on muutto Kuortaneelle. Siivousala on Iidalle mieluista.

Jo pikkutytöstä asti hän on ollut tarkka ja kova siivoamaan; siinä näkeekin oman työnsä jäljen.

Iidan työaika Valtissa on ma-to klo 9-15. Maanantait ja keskiviikot hän on siivoamassa pajalla, tiistait ja torstait kierrätyskeskuksessa. Vaikka paikat ovat erilaiset, itse työ ei juuri poikkea. Iida keskittyy ylläpitosiivoukseen, josta ensimmäinen näyttö annetaan.

Puhtaus- ja kiinteistöalan ammattitutkinnossa voi erikoistua henkilökohtaisen avustajan tehtäviin, joka on mahdollista käydä Valo-valmennuksen kautta.

Kokemusta vanhusten luona siivoamisesta Iidalla jo onkin - työn ohella oli mukavaa jutella ja vaihtaa kuulumisia. Korona sotkee näyttöjä ja tutkinnon suorittamista. Jos Valtissa ei kaikkia näyttöjä saa suoritettua, voi tutkinnon suorittaa loppuun Seinäjoella esim. oppisopimuksen kautta.

Miksikäs ei siivousalalle!

• Siinä pääset nopeasti kiinni työelämään ja mahdollisesti vakituisen työpaikan saamiseen.

Työ on monipuolista ja joustavaa – omaa päivää pystyy suunnittelemaan.

Iida odottaa tulevia näyttöjä. Vaikka siivous onkin entuudestaan tuttua puuhaa, on Valtista saanut paljon uutta tietoa – on perehdytetty aineista alkaen ja neuvottu ”kädestä pitäen”. Yksin ei ole jätetty ja aina on voinut kysyä – oli asia mikä tahansa. Ohjaajat Aila ja Katariina ovat kannustavia ja se on tuonut itseluottamusta lisää.

Arjen kohokohtia on tavallinen lapsiarki. Liikunta tuo myös iloa ja sen avulla saa omaan aikaa ja nollattua ajatukset. Haaveena on normaalielämä, uusi talo, työtä, terveyttä… Korona-aika on oppinut arvostamaan pieniä, tavallisia arjen asioita ja tapahtumia.

• Lika on hyvä työnantaja – työ ei lopu koskaan!

27

Oppisopimuksella ammattiin Olen Alli. Tällä hetkellä opiskelen oppisopimuksella valokuvaajaksi. Aikaisemmalta koulutukseltani olen lähihoitaja. No, miksi en ole hoitajan hommissa, eiköhän lähihoitajalle töitä riittäisi varsinkin tällaisena aikana? Lähihoitajan työ ei sopinut minulle, missään vaiheessa en kokenut sitä omaksi alaksi. Hain alalle mielessäni hyvin romantisoitu kuva siitä, mitä se tulisi olemaan. Sitten totuuden valjettua päätin vain käydä koulun loppuun. Mieleeni ei jostain syystä juolahtanut, että olisin voinut vaihtaa alaa. Jotkut sanoivat, että koulutusta ei pysty suorittamaan loppuun, jos se ei ole kutsumusala - halusin vähän todistaa senkin väittämän vääräksi.

No onneksi sitten muutaman mutkan kautta päädyin tänne Valttiin. Tulin tänne ensin työkokeiluun ja sitten helmikuussa sain aloittaa oppisopimuksen ja nyt olen mukavassa tilanteessa - saan opiskella sellaista, mikä ihan oikeasti kiinnostaa.

Koulutus sisältää minulla yhden koulupäivän viikossa.

Tähän mennessä koulupäivinä ollaan käyty läpi eri valokuvaajien kuvia ja keskusteltu niistä. Myös markkinointia on käyty läpi valokuvauksen näkökulmasta ja eri tyyppisiä valokuvia, mitkä tuovat esiin eri asioita.

Kevään aikana tein kolme ensimmäistä näyttöä.

Opiskelen itsenäisesti vapaa-ajallani esimerkiksi ottamalla valokuvia. Valtissa otan kuvia mm. VT-Sanomiin, someen tai muuhun tarkoitukseen.

Tällä hetkellä tavoitteeni on tulla hyväksi valokuvaajaksi. Tämän lehden yhtenä teemana on haaveet ja unelmointi - onhan niitä minullakin. Ne vaan vaihtuvat niin usein ja niitä on niin paljon, että ehkä en ala niistä tässä sen enempää kertoilemaan.

Voin suositella oppisopimuksella opiskelua, varsinkin jos opiskeltava ala oikeasti kiinnostaa ja työpaikka on kiva. Silloin opiskelu on mielekästä ja tuo vaihtelua arkeen. Omalla kohdallani sanoisin, että oppisopimus on paremmin toimiva opiskeluvaihtoehto kuin pelkkä koulussa opiskelu. Työn lomassa oppii kivasti omassa tahdissa.

28

Oppisopimus lyhyesti • Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, jonka kesto on 4–36 kuukautta. Perustutkinnot kestävät noin 2 vuotta, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot noin 1-1,5 vuotta.

• Opiskelija saa palkkaa alan työehtosopimuksen mukaisesti.

• Työpaikkaohjaaja vastaa opiskelijan ohjauksesta työpaikalla.

• Opiskelusta suurin osa tapahtuu työpaikalla.

Tutkintoa täydennetään oppilaitoksen tarjoa- milla opinnoilla 1-4 päivää kuukaudessa.

• Työtunteja tulee olla vähintään 25 viikossa.

• Oppisopimusopiskelu on opiskelijalle maksu- tonta. Maksettavaksi voi tulla oppilaitoksen tutkintomaksu.

• Työnantajalle ei tule oppisopimusopiskelijasta muita suoria kuluja kuin palkkakustannukset.

Ammattina myyntityö Tiia Elo on 33 -vuotias ja asuu Kankaanpäässä. Alun perin hän on kotoisin Virroilta, mutta muuttanut Kankaanpäähän vuonna 2013 opiskelun ja miehen perässä. Kotona 3- ja 5-vuotiaat lapset pitävät Tiian kiireisenä. Jos vapaa-aikaa jää, silloin harrastuksena on lukeminen, samoin erilaisten pelien pelaaminen (Nintendo, lautapelit ym.).

Hänellä on myynnin ammattitutkinto vuodelta 2013 Sataedusta. Yhtenä päivänä viikossa oli koululla teoriaopintoja, muutoin oli työssäoppimista Tokmannilla.

Koulutus kesti helmikuusta joulukuuhun (2013). Tiia oli ennen opiskelua jo kokeilemassa alaa Tokmannilla, ja sai siellä varmuuden, että myyntityö on oma juttu.

Tiia on aina tykännyt olla ihmisten kanssa tekemisissä, joten myyntityössä sitä saa toteuttaa.

Opiskelun jälkeen Tiia oli työttömänä. Muutaman kuukauden hän oli työharjoittelussa rakennusalalla.

Koko ajan hän etsi töitä. Lasten syntymän jälkeen hän oli kotona. Tiia aloitti 2.11.2020 Kierrätyskeskuksessa – päivää ennen virallisia avajaisia. Siellä hän pääsikin ”oman alan hommiin”. Aluksi hän oli työkokeilussa ja maaliskuusta 2021 lähtien palkkatuella eli sen kesto on puoli vuotta.

Työkuvaan kuuluu hyllytys, kassatyöskentely ja asiakaspalvelu eli myymäläpuolen tehtävät. Tuotteiden esillepano kuuluu myös tehtäviin; mm. vaihdellaan tavaroiden, huonekalujen ym. järjestystä, esittelypöydät vaihdetaan ajankohtaisen teeman mukaan.

Parasta työssä on ihmisten kanssa työskentely ja asiakaspalvelu. Asiakkaita onkin riittänyt, joten päivät kuluvat nopsaan.

Myyntityön ammattitutkinto on antanut varmuutta omaan työskentelyyn – teoriapohja on hallussa.

Kierrätyskeskuksesta Tiialla on pelkästään positiivisia kokemuksia. Asiakkaat ovat mukavia ja iloisia. Siellä hän on myös oppinut uusia asioita kierrätyksestä; vaikkapa että juomalasit kuuluvat sekajätteeseen, ei lasinkeräykseen. Työvalmentaja Minna Hautamäki on innostanut Pinterestin ihmeelliseen maailmaan.

Se on kuin ideapankki, miten esimerkiksi hyödyntää vaikkapa vanhat farkut aivan uuteen tarkoitukseen, vanhoista astioista uutta käyttötavaraa, vanhoista lusikoista kaapin vetimiä ym.

Tulevaisuudessa Tiia aikoo tehdä myyntityötä ja nimenomaan kaupan alalla. Arki sujuu hyvin, kun on päässyt töihin; ”jaksaakin kotona paremmin”.

Elämässä on muutakin sisältöä kuin kotona oleminen.

Toki Tiia on kiitollinen omasta perheestä. Kesää odotetaan kovasti, että pääsisi pyöräilemään. Unelmana Tiialla on omakotitalo, jossa voisi pitää paria hevosta.

Tiia aloitti jo lapsuudessa hevosharrastuksen ratsastustalleilla Virroilla – harrastusta kesti aikuisikään ja jäi siinä vaiheessa, kun muutto tuli Kankaanpäähän.

Liiketoiminnan ammattitutkinto Liiketoiminnan ammattilaisia tarvitaan työelämässä kaikilla aloilla. Töitä on tarjolla esim. myynnissä, markkinoinnissa ja taloushallinnossa.

Liiketoiminnan ammattitutkinto sopii myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä jo toimiville tai alalle haluaville. Koulutus on käytännönläheistä ja omaan työhön sovellettavaa. Koulutukseen sisältyy lähi- ja etäopetusta sekä työssäoppimista. Lähiopetuksessa opiskellaan liiketoimintaa, asiakaspalvelua, myyntiä ja markkinointia.

Useat opiskelijat suorittavat tutkinnon työn ohessa.

Oppisopimuksella opiskelu onnistuu myös. Koulutus kestää keskimäärin 1 - 1,5 vuotta opiskelijan aiemmasta osaamisesta ja opiskelijan opiskelusuunnitelmasta riippuen.

29

eSport-peliryhmän kokemuksia Kevään 2021 TUKEA-hankkeen (ESR) eSport-peliryhmä oli ensimmäinen laatuaan. Ryhmä aloitti tammikuussa ja viimeinen kokoontuminen oli 7.4. Kokoontumisia oli kaksi kertaa viikossa – tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 10-14. Ryhmän ikäjakauma oli 17-35 vuotta. Valtti-työpajalla on eSport-luokka, missä on 10 kpl pelikoneita valmiina kovaan käyttöön. Ohjaajina toimivat työvalmentaja Esa Viitanen ja opiskeluharjoittelua suorittava Katriina Tornikoski.

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla käytiin osallistujien kanssa läpi ehdotuksia ryhmän aikana pelattaviksi peleiksi. Pääasiassa pelailtiin erilaisia tietokone-/konsolipelejä eri genreistä, mutta myös lautapelit ja korttipelit olivat ohjelmassa mukana. Tarjolla oli sekä uudempia että vanhempia pelejä aina Super Mariosta Apex Legendsiin. Suurin osa peleistä oli tiimeinä pelattavia pelejä, mutta myös yksinpelejä oli ohjelmassa.

Ryhmän tavoitteena oli tutustuminen uusiin ihmisiin samoilla mielenkiinnon kohteilla sekä antaa mahdollisuus esim. vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen.

Pelaamisen ohella keskityttiin myös elämänhallinnan eri alueisiin (esim. ruuanlaitto ja liikunta).

Pelaamisen hyödyt • Pelit kehittävät kielitaitoa. Valtaosa peleistä on englanninkielisiä – näin kielitaito kehittyy huomaamatta.

• Pelaaminen parantaa kognitiivisia kykyjä.

Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn on huomattu kehittyvän erityisesti nopeatempoisissa, kolmiulotteisissa toimintapeleissä.

Näyttöä on lisäksi luovuuden ja ongelmanratkaisutaitojen yhteydestä pelaamiseen.

• Tunnetaidot kehittyvät pelatessa.

• Peleistä on hyötyä hyvinvoinnille. Pelaaminen helpottaa stressiä, tarjoaa positiivisia kokemuksia ja miellyttäviä elämyksiä. Arkea jaksaa helpommin.

• Pelaaminen kehittää sosiaalisia taitoja. Suurin osa pelaajista pelaa pelejä yhdessä muiden kanssa – tämä edellyttää sosiaalisten taitojen opettelemista.

Lähteet: www.mll.fi/pelaamisen-hyodyt

30

Aamu aloitettiin aina aamupalalla, minkä ohjaajat Esa ja Katriina tekivät valmiiksi. Tarjoilut tekivätkin hyvin kauppansa.

Ohjaajana pelikerhossa Olin Valtti -työpajalla harjoittelussa noin kaksi kuukautta. Tämän ajan sisällä ehdin tutustua Valtin toimintaan monipuolisesti. Tuntui kuin olisin joka päivä oppinut jotain uutta.

Ensimmäiset viikot kuluivat tutustumisella Valttiin ja siellä oleviin ihmisiin. Pääsin myös tutustumaan Valtin eri pajojen toimintaan. Suurinta osaa harjoittelustani en mielestäni jäänyt millekään tietylle pajalle tekemään; iso osa ajastani kului ohjaajani ja eSport -ryhmän kanssa. Ohjaajani Minna Rassi oli rento ja mukava - häneltä oli helppo kysyä aina, kun tuli jotain kysyttävää. Minnan mukana Valtilla kulkeminen avarsi omaa ajatusmaailmaani hänen työstään ja toi ymmärrystä lisää sen tärkeydestä. Taukohuoneessa oli hauskaa jutella muiden ohjaajien kanssa ja kuunnella heidän kertomuksiaan. Ohjaajien hyvin erilaiset ja värikkäät luonteet tuovat mielestäni Valtille oman kipinänsä.

Valtilla ilmapiiri onkin hyvin vastaanottava, lämmin ja avoin. Iso osa tästä tulee ohjaajien ansiosta, mutta Valtin yhteisiä pelisääntöjä noudattamalla myös asiakkaat luovat tätä ilmapiiriä. Asiakkaiden suuri ikäjakauma luultavasti myös osaltansa vaikuttaa tähän.

Samoissa ryhmissä on nuoria sekä vanhempia asiakkaita ja nuoremmat saattavat ottaa mallia vanhemmista tiedostamattaankin.

Harjoitteluni ajan olin joka tiistai ja keskiviikko eSport -ryhmässä ”kakkosvetäjänä”. Pääsin mielestäni ryhmään hyvin sisään ja ryhmänjäsenet ottivat minut avoimin mielin vastaan. Alku oli hieman kankeaa, kun en ollut varma omasta roolistani ryhmässä, mutta se selkeytyi nopeasti Esa Viitasen kanssa keskustellessa.

Esa antoi minulle juuri sopivasti vastuuta ryhmän vetämisestä. Sain keksiä, suunnitella sekä toteuttaa erilaisia asioita ryhmässä. Välillä jos tuntui, että en osannut jotain asiaa, niin Esalta uskalsi heti mennä kysymään ja pyytämään apua.

Mitä eSport -ryhmässä tehtiin? Ryhmässä pelattiin pääasiassa PC:llä erilaisia pelejä, jonka ohjaaja oli kulloinkin valinnut päivän peliksi. Käytössä oli myös PS4 +VR -laitteet, ajopenkki sekä Nintendo Switch. Näiden lisäksi toin omasta lautapelikokoelmastani aina silloin tällöin eri pelejä ryhmään pelattavaksi. Lautapelit olivatkin melko pidettyjä ryhmässä ja suosittelisin, että niitä hankittaisiin Valtille laajemmin. Huojuva torni -peli oli ehdottomasti tykätyin ja sitä pelattiinkin monena kertana.

Katriina Tornikoski on 26-vuotias. Hän opiskelee yhteisöpedagogiksi Turun humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak). Opiskeluun sisältyy harjoittelujaksoja. Toisen jakson Katriina suoritti Valtissa. Harjoitteluun kuului nuorisoryhmien ohjaus eli elämäntaitojen hallintaa sekä työhön/opiskeluun valmennusta.

Koronan takia jouduimme jakamaan eSport -ryhmän kahteen osaan väliaikaisesti. Toinen osa oli Valtilla ja toinen oli etänä Discordin kautta yhteyksissä. Oli harmi, että jouduimme jakamaan ryhmän - itse pidin siitä, että koko ryhmä oli kasassa. Toisaalta sain hyvää kokemusta ja harjoittelua etänä ohjaamisesta.

Meillä oli myös erilaisia päiviä. Esimerkiksi menimme kokkaamaan keittiölle hampurilaisia, selvitimme Valtin mysteerihuoneita (Mummola ja Teekutsut), pidimme leikkimielisen kisan, jossa täytyi yrittää saada erilaisiin peleihin mahdollisimman hyvät pisteet ja kolme parasta voitti huippupalkintoja, pitsapäivänä haettiin koko porukalle Egestä oman mielen mukaan herkkuja sekä viimeisenä päivänä olimme Jani Leppäniemen maatilalla viettämässä rentoa lopetuspäivää tälle ryhmälle.

Kaiken kaikkiaan Valtilla kolmannen harjoitteluni suorittaminen oli hyvin miellyttävää. Opin paljon uutta, tutustuin ihaniin persooniin ja sain paljon kokemusta sekä itsevarmuutta ohjaamiseen. Ainut harmittamaan jäänyt asia oli se, että harjoitteluni loppui aivan liian nopeasti. Olisin mielelläni ollut pidemmänkin aikaa Valtilla.

31

Peliryhmäläisten kokemuksia Miro Heinonen Miro on 19-vuotias omillaan asuva nuorimies. Hän on opiskellut Kankaanpäässä kolme ja puoli vuotta metallialaa ja tarkoitus on saattaa opinnot loppuun, että saa ”paperit taskuun”. Tulevaisuuden haaveet eivät ole vielä selvillä.

Valtin eSport-kerhossa on saanut tutustua uusiin tyyppeihin ja kokeilla eri juttuja. On käyty luonnossa kuvailemassa, tutustuttu Escape-roomeihin ja pelattu erilaisia pelejä. Mieluisia ovat ammunta- eli ”räiskintäpelit”. Pelaaminen on intohimo muutenkin arjessa ja helposti päivässä siihen kuluu 10-12 tuntia.

Pelaaminen itsessään on mukavaa, se auttaa irrottautumaan arjesta ja rentoutumaan. Siinä voi myös kavereiden kanssa tehdä kaikkea maan ja taivaan välillä.

Janne Marjamäki Janne on 31-vuotias ja asuu Kankaanpäässä. Valtti on tuttu paikka entuudestaan eli hän on ollut Mediapajalla.

Jannella on yo-tutkinto ja sähköasentajan tutkinto.

Hän on tehnyt kojeistoasentajan töitä, ollut postinkantajana, kaupungilla puutarha- ja puistohommissa.

Työpaikka olisi se tärkein asia tulevaisuudessa.

Sen myötä selkiäisi moni asia.

Pelaamista tulee harrastettua silloin tällöin. Peliryhmä on rento paikka viettää aikaa ja porukka on tullut jo tutuksi.

32

Velipekka Manninen Velipekka on 26-vuotias ja asuu Kankaanpäässä.

Perheeseen kuuluu isä, äiti sekä kolme sisarta ja veli.

VP on sisarussarjan nuorin.

Koulutukseltaan Velipekka on merkonomi. Työharjoittelu kuului opintoihin ja ”raksalla” on ollut kesätöissä.

Valtissa hän on ollut Mediapajalla viitisen vuotta myös puuosastolla, kun apua on tarvittu. Mediapajalla VP on tehnyt ”leikkelyhommia” (mm. käyntikortteja) ja tulostelua. Samoin ollut mukana ruokahaussa.

Peliryhmässä ovat mieluisia ”räiskintä”- ja urheilupelit. Niitä pelataan myös kotona päivästä riippuen.

Muut harrastukset ovat ensisijaisia. VP seuraa televisiosta futista ja jääkiekkoa. Samaten hän itse harrastaa urheilua, erityisesti kuntosalia ja salibandyä.

VP pelaa Kankaanpään sählyjoukkueessa. Urheilu onkin elämässä tärkein juttu - jo nuoresta pitäen.

Pelaamista ei kestäisi jatkuvasti, sillä muuten ”pää räjähtäisi”.

Valtti on tuonut rytmiä elämään - ”homma ei ole lähtenyt kokonaan lapasesta”. Samoin uusia kavereita.

Valttiin on ollut mukava tulla joka päivä. Peliryhmässä on pelattu erilaisia pelejä; myös sellaisia, mitä ei muutoin tulisi pelattua. Kaiken kaikkiaan on ollut hauskoja hetkiä.

Markus Kellokumpu Markus on 26-vuotias ja asuu Kankaanpäässä veljensä kanssa. Ideoita opiskeluun on eli konetekniikka ja hitsaajan työt kiinnostavat. Ajatuksena on hakea koulutukseen ja aikanaan työllistyä. Alalla ainakin riittää töitä.

Markus tykkää pelaamisesta: aikaa saattaa kulua päivästä riippuen 4-10 tuntia. Silloin voi jäädä siivoamiset ja tiskaamiset väliin. Pelit vievät ”uuteen maailmaan” ja ovat muutenkin mielenkiintoisia. Pelien ulkonäkö on ratkaiseva, että se näyttää kivalta. Myös musiikki on tärkeä tekijä pelimaailmassa. Musiikin kuuntelussa kaikki käy klassisesta heviin, mielialasta riippuen.

Lähinnä sydäntä ovat toiminnalliset pelit eli räiskintä ja ammunta, samoin ”pähkäilypelit”. Peliryhmässä on kokeiltu myös vanhempia pelejä. Suosikki on Apex Legends ja sitä pelataan kotonakin. Ohjaaja Katriina saa kehuja ja on tuttu jo Amiksen ajoilta.

Kankaanpää on hyvä paikka asua. Lahti on myös mahdollisuus, kun äiti asuu siellä.

Urheilu ja harrastukset ovat arjen kohokohtia. Tavoite on löytää työ, jota tykkäisi tehdä. Näin pystyisi ansaitsemaan enemmän ja toteuttaa asioita. Työharjoitteluun eli postihommiin olisi tarkoitus mennä kesällä.

Erityisesti yöjakelu kiinnostaa, sillä valvominen on Velipekalle tuttua, kun yöllä tulee seurattua NHL:n pelejä Jenkeistä.

Pelaaminen on mukavaa ajanvietettä - se vie mennessään!

33

Unelmilla on siivet Unelmat ovat asioita, joista haaveilemme. Ne voivat olla isoja tai pieniä. Joku voi haaveilla omasta lemmikistä, kodista tai opiskelupaikasta. Toisen unelmissa voi siintää kahvikupillinen kesken kiireisen päivän.

Unelmat voivat olla täysin utopistisia tai vallan arkipäiväisiä. Joskus ne ovat myös vaikeammin määriteltäviä - unelmoida voi esimerkiksi onnellisuudesta, rakkaudesta tai itsensä löytämisestä.

Monen elämässään menestyneen kuulee kertovan, miten kaikki lähti liikkeelle unelmasta. Suuret ideat eivät useinkaan synny vain keskittymällä ja kovalla työllä - aivoille kannattaa antaa aikaa ja tilaa synnyttää uutta.

Omia unelmiaan voi tarkastella eri tavoin. Unelmia voi kirjoittaa vaikkapa unelmavihkoon, niitä voi piirtää, leikata lehdistä valmiina kuvina tai kuvata itse. Kun näkee unelmansa muutenkin kuin mielessään, ne voivat näyttäytyä aivan uudessa valossa.

Vinkki: Eräs hyvä keino unelmien toteuttamisen apuna on aarrekartta. Sen avulla voi visualisoida omia unelmia ja pitää unelmat mielessä, jolloin ryhtyy oikeasti tekemään asioita tavoittaakseen ne. Aarrekartan tekeminen on lisäksi hauskaa puuhaa ja siitä innostuvat kaiken ikäiset, myös lapset. On hauska pohtia omia unelmia ja koota niistä oma aarrekartta!

Aarrekartta on kuvia ja tekstejä, jotka kertovat omista unelmista. Aarrekartta tehdään omaan tarkoitukseen, joten kenenkään muun ei tarvitse sitä ymmärtää kuin sinun itsesi. Käytännössä otetaan iso paperi ja aletaan leikkelemään ja liimailemaan siihen unelmiin liittyviä kuvia ja lyhyitä tekstejä.

34

Tekotapoja on monia – vain mielikuvitus rajana.

Tärkeintä on, että aarrekartan laittaa johonkin, missä sen näkee joka päivä. Jos unelmana on laihduttaa 10 kiloa, hyvä paikka aarrekartalle on jääkaapin ovi.

Unelmakartan voi laittaa vaikkapa näytönsäästäjäksi; yksi vaihtoehto on tehdä taskuun tai lompakkoon mahtuva malli. Kun unelmat tulevat osaksi joka päiväistä elämää, ne eivät huku arjen keskellä, vaan pysyvät mielessä.

Miten sitten unelmat saavutetaan? Ottamalla asioista selvää ja ponnistelemalla niitä kohti. Itselleen voi laatia aikataulun ja edistymistään kannattaa seurata.

Vaikka matkaan tulisi mutkia, ei kannata luovuttaa.

Tavoitteiden saavuttamisesta saa tuntea ylpeyttä.

Työpaja voi olla välietappi unelmien saavuttamiseen – siellä asiat selkiytyvät, voi syntyä uusiakin ideoita ja ratkaisumalleja. Unelmat saavat siivet.

”Unelmoin valmistumisesta haaveammattiini” Olen Janita Ahola - 23-vuotias. Perheeseeni kuuluu äitini ja 8-vuotias shetlanninlammaskoira Baco.

Koulutukseltani olen graafinen suunnittelija. Työnkuvaan kuuluu mm. mainosten/julisteiden suunnittelua, taittoa, valokuvausta ja photoshopin käyttöä, mutta päivääkään en alan töitä ole tehnyt. Harrastan lenkkeilyä koirani kanssa ja kuntosalin haluaisin joskus vielä aloittaa, kun olen sitä ennenkin harrastanut.

Täällä Kankaanpäässä asuessa se on jäänyt.

Valtissa olen mediapajalla ja kaikenlaisia hommia olen tehnyt. Esitteiden/korttien suunnittelua, tilaustöitä, taittamista, leikkaamista, valokuvausta, kuvien käsittelyä ja vaikka mitä muuta. Olen ollut Valtissa nyt aika lailla puoli vuotta. Ensin tehtiin lokakuussa 3 kk:n sopimus ja tammikuussa sitä jatkettiin vielä noin puolella vuodella.

Valtti on tuonut arkeen rytmitystä ja selkeyttänyt tulevaisuuden suunnitelmia. Löysin täällä myös yhden uuden mielenkiintoisen alan, matkailualan, joka minua alkoi kiinnostaa. En tiedä, olisinko ilman Valttia hoksannut sitä.

Teen arjessani monia eri asioita, joista nautin. Vietän aikaa koirani kanssa mm. lenkkeillen, kuuntelen musiikkia, shoppailen, kuvailen jne. Ylläpidän hyvinvointiani juurikin lenkkeilemällä, kesällä tavoitteenani on aloittaa myös satunnainen juokseminen. Olen kiitollinen kaikesta, pienistäkin asioista. Jos ja kun toivon mukaan saisin vielä tälle vuodelle koulupaikan, kaikki olisi mallillaan.

Valtin jälkeen jatkan toivon mukaan uudella koulupolulla. Unelmoin valmistumisesta haaveammattiini eli ensisijaisesti kosmetologiksi. Heti perässä tulee toinen hyvä vaihtoehto, joka on siis matkailuala.

Unelmoin myös siitä, että tämä pandemia helpottaisi (joka on varmasti jokaisen unelma) ja pääsisin vielä matkustelemaan monessa eri maassa. Matkailu on asia, jota kaipaan eniten. Vielä monta kiinnostavaa rantalomakohdetta Euroopassa on käymättä, ja haaveilen pääseväni vielä jonain päivänä kaukomaillekin.

Rantakohteet ovat tällä hetkellä juttuni, mutta voi olla, että kiinnostus kaupunkikohteisiinkin herää, kun koluaa tarpeeksi eri paikkoja. Haluaisin myös vielä shetlanninlammaskoirapennun kaveriksi Bacolle, kun se täyttää ”seniori-iän”. Sen tiedän, että tulen omistamaan elämässäni aina koiria, koska ilman niitä en enää osaisi elää. Pennusta olisi sekä itselle iloa että kaveri Bacolle vanhuuspäivilleen. Ennestään tärkeää elämässäni ovat mm. terveenä pysyminen, koirasta huolehtiminen ja itseä kiinnostavien asioiden toteuttaminen, jotka ovatkin välttämättömiä asioita haaveitani tukemaan.

Kuvat: Janita Ahola: Baco ja matkailukuvat

35

”Tulevaisuus leipuri -kondiittorina”

”Digitaalinen animaatioala kiinnostaa”

Janika Wahlman on 20-vuotias ja asuu avopuolison kanssa Kankaanpäässä. Koulutukseltaan hän on ylioppilas. Työkokemusta on Honkajoen kasvihuoneelta.

Työ oli kivaa - aiempaa kokemusta puutarhahommista ei ollutkaan. Ensi syksynä Janika aloittaa Raumalla elintarvikealan peruskoulutuksen. Kesto on kaksi vuotta, koska on lukio pohjalla. Tarkoitus on erikoistua leipuri - kondiittoriksi. Janikan harrastuksena on leipominen; kaikki sujuu ja onnistuu. ”Erityisbravuuri” on gluteeniton omenapiirakka. Piirtäminen on ollut myös harrastuksena, mutta ”taidetouhu” on nyt jäänyt vähemmälle.

Janina Reponen on 20-vuotias ylioppilas - käynyt samaa Honkajoen lukiota kuin Janika Wahlman.

Janina asuu Kankaanpässä yhdessä avopuolison ja koiran (venäjäntoy) kanssa. Koulun työharjoittelun kautta tulivat talli-, keittiö- ja siivoushommat tutuiksi.

Kahtena kesänä Janina on ollut Siikaisten kirjastossa työssä. Harrastuksina mainittakoon piirtäminen ja tietokoneella pelaaminen. Janina piirtää hahmoja digitaalisesti.

Janika on ollut Valtissa syyskuusta marraskuuhun 2020 keittiöpuolella ja tänä vuonna maaliskuusta alkaen. Kaikkia keittiötöitä tehdään eli työ on monipuolista, mutta erityisesti jälkiruokien tekeminen on ollut Janikan hommia.

Janina on hakenut Turun ammattikorkeakouluun kaikkiin mahdollisiin taidealoihin valokuvauksesta lähtien.

Erityistoiveena on päästä opiskelemaan digitaalista animaatioalaa. Hakijoita on paljon, joten onneakin tarvitaan. Hakuun vaadittavat portfoliot on tehty.

Janina tuli Valttiin keittiöpuolelle maaliskuussa 2021 ja on toukokuun alkuun (TE-toimiston kautta). Keittiöpaja kiinnosti Valtissa ja ystävä Janika aloitti myös Janika on muuttamassa jo tämän kevään aikana samalla puolella. Laidasta laitaan on ollut keittiöRaumalle; sieltä löytyi sopiva asunto. Avopuoliso hommia, ja myös on käyty auttelemassa siivoushakee koulutukseen Pori/Rauma -suunnalle ja töitä on puolella. Janinan työpäivät ovat olleet keskiviikko ja ainakin luvassa. torstai; Janikalla oli alkuun neljä työpäivää vaihtuen kolmeksi päiväksi.

Valtti-aika on antanut paljon itsevarmuutta tekemiseen - erityisesti keittiöjutuissa. Samoin on kirkasVastaanotto Valtissa oli hyvä ja porukka on mukavaa, tunut, mitä haluaa tehdä jatkossa eli elintarvikeala on ohjaaja Terhi ansaitsee erityiskiitokset. Pajalla on se oma juttu. saanut uusia kokemuksia, vaikka keittiötyöt eivät varsinainen intohimo olekaan.

Janikan arki on omannäköinen. Hän viihtyy kotona - siellä on hyvä olla. Elämässä on tapahtunut paljon Janina kertoo arjestaan: ”Elän yhdessä avopuolisoni hyvää, josta voi olla kiitollinen. Kaikki haluavat toki kanssa ja yhdessä tehdään asioita”. Avopuoliso pääsi lottovoiton, mutta perusasioihin Janika on tyytyIntistä ja on hakenut kouluun yhteishaun kautta. väinen. Tulevaisuuden toiveena on omakotitalo, pari Tärkeitä elämässä ovat myös ystävät ja oma pieni kissaa ja että saa olla yhdessä saman kumppanin koira. Jos Janina ei pääse syksyllä alkavaan koulukanssa. Tärkeintä on, että pystyisi rakentamaan oman- tukseen Turun ammattikorkeakouluun, hän ottaa laisen ja -näköisen tulevaisuuden. sitten yhteyttä perusammattikouluun elokuussa, jos olisi paikka siellä. Ja jos ei paikkaa ole vapaana, täytyy hakea uudestaan Turun ammattikorkeakouluun. Aina on hyvä olla varasuunnitelma asioille.

Lähivuosien toiveisiin kuuluu saattaa koulu loppuun ja aikanaan töihin. Haave on olla yrittäjä ja artisti eli digitaalisen taiteen tuottajana. Mahdollisesti myös jatkokouluttautuminen pelialalle. Näin voisi yhdistää piirtämisen ja pelaamisen, jotka ovat mieluisia.

Tulevaisuudessa unelmana on naimisiinmeno ja oma talo - elämän perusasiat. Janina on maailmaan nähnyt eli Eurooppa on koluttu äidin koiraharrastuksen kautta (mm. koiranäyttelyitä). Toiveissa on käydä Japanissa ja Pariisissa - pelaamisen ja taiteen suurkaupungeissa.

36

”Kesävauva tulossa” Laura Pesämaa on 23-vuotias ja asuu Kankaanpäässä.

Aviopuolison lisäksi perheeseen kuuluu kaksi tyttöä (6- ja 3-vuotiaat). Perheeseen syntyy kolmas lapsi kesällä juhannuksen aikoihin.

Lauralla on kaksi tutkintoa. Kankaanpään Sataedussa hän suoritti vuonna 2019 talonrakentajan ja vuonna 2020 pintakäsittelijän (maalarin) koulutuksen. Talonrakentajan koulutuksen Laura suoritti oppisopimuksella, pintakäsittelijän reilun vuoden opinnot aikuiskoulutuksen puolella.

Talonrakennus on laaja alue. Oppisopimuskoulutus sopii alalle hyvin - työ tekijäänsä opettaa parhaiten.

Opiskelu on konkreettisempaa kuin koulussa. Laura oli ensimmäisen lapsen kanssa kaksi ja puoli vuotta kotona ja suoritti samalla opintoja. Eli kerrostaloasunto sai täydellisen remontin ja kaikki uusittiin. Siitä sai näyttöjä; myös kirjalliset eli lukuaineet hän suoritti kotona ja toimitti aineiston koululle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi.

Toisen lapsen synnyttyä Laura oli 9 kuukautta kotona; sen jälkeen puoliso jäi koti-isäksi ja Laura jatkoi oppisopimuskoulutusta eli kohteena oli tällöin uimahallin saneeraus Kankaanpäässä. Tämän julkisen urakoinnin toteutti MVR-Yhtymä Oy.

Lauran arki on hyvää ja hänelle sopii työntäyteinen arki. On parasta, että on sopivasti hommaa. Laura on lapsista kiitollinen. Hän sanookin: ”Kun on terveet lapset ja hyvä avioliitto - raamit kunnossa - pärjää jo pitkälle.” Hän toivoisi parempaa työllistymistilannetta rakennusalalla. Nykyisin tilanne on se, että joutuisi lähtemään reissutöihin pidemmälle. Ajatus onkin, että jos ei mitään hyvää työtarjousta tule vastaan, hän on kotona vähintään seuraavat kaksi vuotta. Se on myös lapselle paras ratkaisu, koska pientä ei tarvitsisi laittaa hoitoon.

Unelmana on oma omakotitalo. Tekeekö hän sen Miksi rakennusala kiinnosti Lauraa? Varsinaista erityis- sitten itse, riippuu elämäntilanteesta. Samoin aika syytä hän ei tiedä – isä oli aikoinaan muurari ja ala näyttää, tuleeko lapsia lisää. Harrastuksena Lauralla tuntui vain omimmalta koulutukseen hakeuduttaessa. on neulominen eli sukkia kudotaan, kun on aikaa ja Opintojen edetessä tunne vahvistui, vaikka kaikesta ei motivaatiota. Ennen koronaa Laura kävi kuntosalilla. voi aina pitääkään. Ala on hyvin laaja sisällöltään.

Parhaiten ”nollaa ajatukset” hyvät yöunet - mikään ei ole sen tehokkaampaa. Samoin armollisuus itselle Tammikuussa 2021 Laura tuli Valttiin tuotepajalle ja asioiden realisointi; kaikkeen ei tarvitse joka päivä odottelemaan äitiysloman alkua eli pajalla hän on kyetä. Omien voimavarojen ymmärtäminen helpottaa. toukokuun puoliväliin. Pääosin työnkuvaan on kuulunut uistimien ja vapojen kokoaminen. Työaika on Suurista asioista Laura ei varsinaisesti haaveile. Hän ma – to klo 8-14. Valtissa on ollut hyvä olla; työ on toivoo, että elämä on tasaista eikä tulisi mullistuksia antanut sisältöä päiviin ja rytmiä elämään. Ilmapiiri on tai yllätyksiä. On pääasia, että saa olla terve ja työllishyvä ja paikka kokonaisuutena mukava. tyminen onnistuu. Olisi mukava matkustella - sitten kun se on mahdollista.

37

Työnhaku - näin pääset alkuun Työnhakuprosessi kannattaa aloittaa omien kiinnostuksen kohteiden, osaamisalueiden sekä vahvuuksien kartoittamisella. Kartoitus helpottaa esimerkiksi ansioluettelon ja työhakemuksen laatimista.

Vinkkejä työnhakuun 1. Ole aktiivinen ja joustava

• Mikä on ydinosaamisesi, vahvuutesi ja erityisosaamisesi?

Työn hakeminen on kokopäivätyötä. Älä lannistu, jos ei heti tärppää. Etsi töitä laajalta alueelta ja hae erityyppisiä töitä. Ole valmis kokeilemaan myös määräaikaisia työsuhteita tai vuokratyötä.

Ne ovat usein väyliä pysyvään työhön.

• Minkälaisia taitoja sinulla on, mitä osaat tehdä?

2. Etsi töitä monia eri kanavia pitkin

• Minkälaista palautetta olet saanut aiemmista työ- ja opiskelupaikoistasi?

Hyödynnä TE-toimiston lisäksi lehtiä ja yritysten kotisivuja, netin työpaikkasivustoja, yksityisiä rekrytointiyrityksiä ja cv-pankkeja, rekrytointitapahtumia ja -messuja, tuttavaverkostoja sekä aikaisempia työtovereitasi ja sukulaisiasi.

Hae vastaus esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä sinua kiinnostaa ja mistä innostut?

• Mitkä ovat mahdollisuutesi ja rajoituksesi?

• Millaisia tulevaisuuden toiveita ja tavoitteita sinulla on?

Keskustele vahvuutesi näkyviksi Muut saattavat nähdä osaamisesi, taipumuksesi ja luonteenpiirteesi paremmin kuin sinä itse.

Toiset saattavat myös arvostaa vahvuuksiasi enemmän kuin arvaatkaan. Joskus se, mitä olet pitänyt itsestäänselvyytenä onkin vahvuus, jota sinun kannattaa korostaa työelämässä. Kokeille siis keskustella vahvuuksistasi jonkun kanssa.

3. Pidä huolta, että työnhakutaitosi ovat kunnossa ja paperisi ajan tasalla.

TE-toimistosta ja työnhakuvalmennuksista saat apua ja vinkkejä, miten haet työtä ja laadit työhakemuksia.

4. Mielenkiitoiseen työpaikkaan voit päästä koulutuksen tai työkokeilun kautta.

Ota selvää koulutuksista ja työkokeiluista TE-toimistosta.

5. Pidä ammattitaitosi ja osaamisesi ajan tasalla.

TE-toimiston avulla päivität puuttuvia tai vanhentuneita tietoja ja taitoja.

6. Hyödynnä sosiaalista mediaa työnhaussa.

Myös sosiaalisessa mediassa työnantajat etsivät työntekijöitä. Kun hyödynnät sosiaalista mediaa tehokkaasti, voit erottua työnhaussa.

7. Entä yrittäjyys työllistymisvaihtoehtona?

TE-toimistot tarjoavat erilaisia palveluja yrittäjille, yrittämisestä kiinnostuneille ja yritystoimintaa aloittaville.

Lähteet: www.te-palvelut.fi/fi/vinkkeja-tyonhakuun

38

ECDL-tutkinto ECDL eli European Computer Driving Licence on kansainvälinen IT-perusosaamisen tutkinto, joka on tarkoitettu kaikille. Se perustuu suomalaiseen Tietokoneen ajokortti -tutkintoon, joka otettiin käyttöön vuonna 1994. Ensimmäiset ECDL-tutkinnot suoritettiin Ruotsissa 1996. Suomessa ECDL-tutkintojärjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2001. ECDL-tutkinnon on suorittanut jo yli 15 miljoonaa ihmistä maailmassa. Tutkinnon voi suorittaa 150 maassa 41 eri kielellä. Suomessa tutkintoja voi suorittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. ECDL-tutkintotodistus on kansainvälisesti tunnustettu todistus tietoteknisestä osaamisesta.

Suoritetun tutkinnon avulla voi kiistatta osoittaa tietokoneen käyttötaidon pitävästi ja pätevästi kaikkialla maailmassa.

ECDL Valtissa Sari Hautamäki on 51-vuotias eronnut, alkujaan Porista lähtöisin. Kankaanpäässä hän on asunut noin vuoden. Sarilla on neljä aikuista lasta, jotka elävät jo omillaan. Koulutustausta on laaja. Sari on radio- ja TV-asentaja, hän on suorittanut puualan peruskurssin sekä CAD ja CNC-kurssin, jonka jälkeen hän toimi pitkään sähköpiirtäjänä. Datanomin tutkinnosta hän suoritti puolet Seinäjoella. Opiskelu oli kiinnostavaa, mutta haasteellista, koska hän kävi töissä Virroilla, asui Alavudella ja koulutus oli Seinäjoella. Sarilla on myös rakennusalan tutkinto Kankaanpään aikuiskoulutuksen puolelta (viitisen vuotta sitten).

Työelämässä Sari on tehnyt monenlaisia hommia: puu-, sähkö-, metalli- ja rakennusalalla. Viitisen vuotta hän työskenteli kuitukangastehtaassa Nakkilassa; lisäksi viitisen vuotta metallialan varastotyöntekijänä eli ajoi trukkia ja hoiti varastokirjanpitoa. Ikaalisten työpajalla hän antoi ATK-opetusta (tietokoneen ja kännykän käytön opastusta) eläkeläisille viime vuoden kevääseen. Sari muutti Kankaanpäähän kesällä 2020.

Syksyllä 2020 Sari tuli Valttiin Mediapajalle suorittamaan ECDL-tutkintoa. Työpäivät ovat ma - ke klo 9-13.

Opiskelu on haasteellista; toisaalta Sari nauttii tiedonhalusta ja motivaatiota löytyy - muuten ei jaksaisi.

Sari on suorittanut word ja powerpoint perustason sekä jatkotason. Samoin hän on suorittanut excel perustason; tällä hetkellä on jatkotaso meneillään.

Perustaso olikin suhteellisen helppo, mutta jatkotaso on haastava. Onneksi ohjaaja Timo auttaa ja ohjeita on saanut tulostettuna. Sari sanoo: ”Oli aika kerrata asiat läpi, kun ei ole 15 vuoteen niitä käyttänyt”.

Sarin arjen kohokohtiin kuuluu ruuanlaitto. Bravuureina on kana ja kala, mutta kaikki onnistuu. Reseptejä sovelletaan oman mielen mukaan ja mausteita - kuten valkosipulia, chiliä, inkivääriä - käytetään runsaasti.

Sokerin käyttö on minimaalista; Sari on päässyt siitä eroon, vaikka aikoinaan olikin suklaan ystävä.

Liikkuminen luonnossa on tullut suosituksi koronan myötä. Niin myös Sarille - kalassa ja sienessä käydään.

Kesällä pyöräily on mukavaa ja Kankaanpäässä onkin hyvät pyörätiet. Asioinnit voi tehdä pyörällä, koska etäisyydet esim. eri kauppoihin ovat sopivat. Autolla ei tarvitse mennä joka paikkaan.

Sari harrasti uimista ennen koronaa eli kävi mm.

Ikaalisten kylpylässä. Uinti onkin erityisen suositeltavaa, jos on nivelvaivoja kuten Sarilla. Niiden takia Sari joutui luopumaan rakkaasta harrastuksestaan, taekwondosta. Siinä hän pääsi keltaiselle vyölle asti.

Korona vaikeuttaa karaoke-harrastusta. Onneksi sitä voi kotonakin tehdä. Samoin pelailla lautapelejä, pleikkarin Trivial Pursuit-peliä, tietovisoja ja -kilpailuja kavereiden kanssa.

Toiveena on löytää työpaikka, jossa viihtyisi. Mielellään ATK-työskentelyä, kirjanpitoa jne. Sari on viihtynyt Kankaanpäässä - se on sopivan kokoinen kaupunki, jossa on kaikki tarvittavat palvelut. Sukulaiset asuvat Porissa, joten sinnekin on kohtuullinen matka.

39

Toiminnallinen työkyvyn kartoitus Valtissa on aloittanut kevään aikana hieman toisenlainen ryhmä, jonka tavoitteena on selvittää ihmisten työ- ja toimintakykyä. Ryhmäläisillä saattaa olla monenlaisia sairauksia, jotka rajoittavat työkykyä ja ovat näin ollen olleet esteenä työllistymiseen.

Toiminnallinen työkyvyn kartoitusryhmässä selvitetään valmiuksia työ- ja toimintakykyyn liittyen.

Ryhmä kokoontui kerran viikossa kahdeksan kertaa.

Näiden lähipäivien aikana tutustuttiin ja lähdettiin selvittämään kokonaistilannetta. Pohdittavina olivat esiin tulleet haasteet ja onnistumiset sekä terveydentila ja fyysiset rajoitteet, jotka vaikuttavat työllistymiseen ja työkykyyn. Työttömien terveystarkastus on oleellinen osa vajaakuntoisten kohdalla eteenpäin viemisessä. Samalla selvitetään myös muita mahdollisia haasteita työ- ja toimintakykyyn liittyen, kuten esim. taloudellinen tilanne, mahdolliset velka-asiat, kulkemisen mahdollisuudet ja digitaalinen osaaminen. Minna Hautamäki toimii ryhmän vastuuohjaajana.

Tarkoitus on pyrkiä tarjoamaan kokonaisvaltaisesti Carita Ahtilinna on pitänyt yhden ryhmäkerran ja tukea elämän eri osa-alueisiin liittyen.

Harri Hieta toiminut taustatukena.

Lähipäivien jälkeen alkoi työpajajakso Valtti-työpajalla (3 krt viikossa, kesto noin 3 kuukautta). Tänä aikana seurataan kunkin työtaitoja, vahvuuksia, sairauden aiheuttamia haasteita ja toimintakyvyn laskua eli miten sairaus vaikuttaa jaksamiseen ja soveltuvuuteen erilaisiin työtehtäviin. Itsearviointi on tärkeä osa kokonaisuutta. Työpajajakson voi suorittaa useammalla pajalla ja ryhmän vetäjä toimii tukena koko ajan tarpeen tullen.

Työpajajakson jälkeen palataan ryhmään vielä hetkeksi. Työpajajakson huomioiden perusteella tehdään jatkosuunnitelmat ja käydään läpi tarpeen mukaisia palveluohjauksia työhön, opintoihin, eläkkeeseen ja kuntoutukseen liittyen. Yhdessä asiakkaan kanssa tehdään lausunto, missä kuvataan työ- ja toimintakykyä ja lausunnot annetaan TE-toimiston ja oman sosiaalityöntekijän käyttöön asiakkaan asioiden eteenpäin viemiseksi.

Työpajajakso käynnistyi huhtikuun lopulla.

Muun muassa pilkkejä koottiin tuotepajalla.

40

Osatyökykyisyyttä on monenlaista

Sosiaalinen kuntoutus vahvistaa toimintakykyä

Osatyökykyiset ovat hyvin monimuotoinen ryhmä.

Työtä mukauttamalla työkyvyn alentuma ei useinkaan vaikuta työpanokseen. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin.

Böckerman Heidi (2017) tutki opinnäytetyössään sosiaalisen kuntoutuksen merkitystä työllistymistä sekä työelämäosallisuutta edistävänä palveluna.

Böckermanin mukaan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta lisäsi aktiivisuutta elämässä, vahvisti itsetuntoa ja osallisuutta. Sosiaalinen kuntoutuminen vahvisti toimintakykyä ja sosiaalista yhteisöllisyyttä työllisyyspalveluiden toiminnassa (Böckerman 2017).

Osatyökykyisyydestä ei ole yhtenäistä määritelmää.

Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat ja elämänkriisin kokeneet. Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia. Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

STM:n mukaan osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen.

Osatyökykyiset ovat merkittävä työvoimapotentiaali Yli puolella työikäisistä, noin 1,9 miljoonalla suomalaisella, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 kokee sairauden tai vamman vaikuttavan työn tekemiseen tai työllistymismahdollisuuksiin. Työllisyydestä puhuttaessa heitä kutsutaan osatyökykyisiksi.

Osatyökykyisten työllistymistä ja työssä pysymistä on tutkittu, selvitetty ja erilaisin hankkein tuettu jo useamman vuoden ajan. Hallituksen kärkihankkeissa on tartuttu ongelmaan. Työllistymisen tueksi on rakennettu runsaasti erilaisia palveluja, keinoja ja etuuksia.

Lähteet: www.soste.fi/osatyokykyiset-ovatmerkittava-tyovoimapotentiaali thl.fi/osatyokykyisyys Böckerman Heidi (2017)

Lue myös: tietyoelamaan.fi Tie työelämään -verkkopalvelusta löydät tietoa, keinoja ja ratkaisuja osatyökykyisten työssä jaksamiseen ja työllistymiseen.

Työkalut ongelman ratkaisemiseksi ovat jo osaltaan olemassa, mutta niistä ei tiedetä eikä niitä osata hyödyntää. Työnantajat tarvitsevat tietoa ja tukea sekä osatyökykyisyydestä että osatyökykyisen ihmisen palkkaamisesta. Lähtökohtaisesti noin kolme neljästä työnantajasta suhtautuu myönteisesti osatyökykyisten rekrytointiin - se ei kuitenkaan aina johda mihinkään.

Osatyökykyisen todennäköisyys tulla valituksi työhön on 15-40 % pienempi. Eri toimintamalleista ja tuista täytyy siis edelleen tiedottaa ja kouluttaa.

Osatyökykyisten työntekijöiden työpanos saadaan käyttöön työtehtäviä ja -aikoja räätälöimällä. Suuria etuja voidaan saavuttaa myös pienillä työolojen muutoksilla, jotka lisäävät osatyökykyisten henkilöiden edellytyksiä tehdä ansiotyötä.

41

Kohti punaista planeettaa Mars on kiehtonut ihmiskuntaa sen historian eri vaiheissa: siellä on uskottu joskus olleen kanavia ja kaupunkeja. Nämä väitteet on kuitenkin jo kumottu, mutta Mars kiinnostaa edelleenkin sekä harrastajia ja tiedemiehiä.

Mars on Aurinkokunnan tutkituin planeetta. Vaikka Mars on nykyään hyvin erilainen kuin Maa, tutkijoiden mukaan nämä planeetat muistuttivat aikoinaan - miljardeja vuosia sitten - toisiaan paljon. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että Marsissa on merkkejä vedestä. Suuri kysymys onkin: onko Marsissa elämää?

Ja voivatko ihmiset tulevaisuudessa asua Marsissa?

Planeetta Mars

Marsin tutkimus alkoi

Mars on maan lailla kiviplaneetta. Marsin pinta on kuiva ja punertavan pölyn peittämä. Ilmakehässä leijaileva ruoste on antanut Marsille nimen punainen planeetta. Toinen tunnuspiirre ovat kraaterit, jotka ovat syntyneet meteorien pommittaessa pintaa. Tosin Marsin vuotuiset hiekkamyrskyt muokkaavat kraatereita, joten ne eivät ole ikuisia kuten Kuussa.

Marsin huomattiin jo varhain olevan yksi taivaan planeetoista. Ensimmäisenä tämän havainnon tekivät tiettävästi muinaiset egyptiläiset. Ensimmäisiä havaintoja tehtiin kaukoputkella Marsista 1600-luvulla, jolloin Christian Huygens näki planeetan pinnalla myöhemmin Syrtis Majoriksi ristityn tumman alueen.

Tultaessa 1900-luvulle tietämys Marsista parani.

Italialainen tähtitieteilijä Giovanni Schiaparelli näki vuonna 1877 Marsin pinnalla mustia uurteita, joille hän antoi nimen ”canal”. Yhdysvaltalainen kirjailija, matemaatikko ja varakas harrastelija-astronomi Percival Lowell tulkitsi sanan väärin ja uomia alettiin nimittää kanaviksi. Kyseisestä havainnosta nousi kohu ja asiasta oli juttuja sen aikaisissa julkaisuissa. Tietysti tieteiskirjailijat tekivät heti suuria teoksia, joissa kerrottiin, kuinka kastelukanavien vierellä marsilaiset hoitivat peltojaan ja kuinka kanavien vierellä olisi suuria kaupunkeja. Kanavat kuitenkin myöhemmin todistettiin vääriksi.

Marsin painovoima on vain noin 38 prosenttia Maan painovoimasta. Lisäksi Marsin kaasukehä on ohut.

Suurimmalta osin kaasukehä koostuu hiilidioksidista, ja Maan ilmakehästä poiketen se ei suojaa planeettaa Auringon ultraviolettisäteilyltä.

Etäisyys Maasta Marsiin vaihtelee 399 miljoonan ja 55,7 miljoonan kilometrin välillä. Vaihtelu johtuu siitä, että kumpikin planeetta liikkuu omalla radallaan. Kun Marsiin lähetetään avaruusalus, laukaisuajankohta on suunniteltava siten, että Maan ja Marsin radat ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Matka-aika Marsiin on kuitenkin vähintään puoli vuotta.

Faktoja Marsista • Marsilla on kaksi kuuta, Phobos ja Deimos.

• Marsin lämpötila on keskimäärin -63 Celsiusta.

• Marsin etäisyys Auringosta on 228 milj.km.

• Marsin halkaisija on noin puolet Maan halkai- sijasta eli 6779 km.

42

Mars-luotaimia Ihmiset uskoivat Marsissa olevan elämää lähes 1970-luvulle asti. Vuonna 1965 amerikkalainen Mariner 4 lensi Marsin ohi paljastaen sen kraaterit ja mittasi planeetan kaasukehän; lisää kuvia lähettivät 1960-luvun lopulla Mariner 6 ja 7. Amerikkalaisten menestys jatkui 1971 ensimmäisellä kiertorataluotaimella Mariner 9:llä, joka kartoitti kokonaan planeetan pinnan. Vuonna 1976 amerikkalaiset onnistuivat laskeutumaan ensimmäistä kertaa Marsiin Viking 1 ja Viking 2 -luotaimilla. Marsilaisia ei löytynyt, mutta jonkinlaisia merkkejä elämästä.

Mars-mönkijä Curiosity laskeutui Marsiin elokuussa 2012. Kulkijan tehtäviin kuului elämän merkkien ja elämän mahdollisuuksien etsiminen Marsissa, mm. hiilen ja vedyn etsintä. InSight on NASAn Mars-laskeutuja, joka seitsemän kuukauden matkan jälkeen laskeutui Marsin Elysium Planitialle marraskuussa 2018. Tarkoitus oli tehdä porauksia viiden metrin syvyyteen ja tutkia planeetan sisäosien lämpötiloja.

NASAn Perseverance-mönkijä laskeutui pehmeästi Marsin pinnalle helmikuussa 2021. Todellisuudessa Perseverance on 1,5 miljardin euron hintainen rullaava huippulaboratorio. Sen tarkoitus on etsiä Planeetta Marsiin on lähetetty useita luotaimia; elämän jälkiä Jezeron kraatterista eli muinaisesta jokitehtävät ovat olleet enemmän tai vähemmän epäsuistosta ja järvenpohjasta. Jymylöytö olisi mikrobien onnisia. Peräti kaksi kolmasosaa yrityksistä laskeutua Marsiin on mennyt pieleen. NASAlta se on tosin onnis- fossiilit 3,5 miljardin vuoden takaa, jolloin Marsilla ja Maalla ei ollut vielä suurta eroa. Vaikka näytteistä tunut muita paremmin. Ainoana avaruusluotaimena selviäisi, ettei Marsissa ole koskaan ollut elämää, 1990-luvulla Mars Pathfinder onnistui laskeutumaan Marsiin (heinäkuussa 1997). Se vei Marsiin mukanaan on tärkeää selvittää, miten kiviplaneetat syntyvät ja kehittyvät. Miksi Maa säilyi suopeana elämälle, mutta ensimmäisen planeettakulkijan, Sojournerin.

Marsista tuli autio ja tyhjä.

Amerikkalaiset Mars-mönkijät Spirit ja Opportunity saapuivat Marsiin tammikuussa 2004 ja kestivät Perseverance eli ”Sisu” toi mukanaan vatsapuolellaan toiminnassa pitkästi yli odotusten. Amerikkalaisten pienen kopterin. Jos ensilento onnistuu, on kyseessä Phoenix laskeutui onnistuneesti toukokuussa 2008 kuin uusinta 1900-luvun alussa tehdystä Wrightin Marsin vesi- ja jäärikkaalle pohjoisnapa-alueelle. Sen instrumentit oli suunniteltu Marsin arktisten seutujen veljesten ensilennosta, mutta toisella taivaankappaleella. Viidellä testilennolla on tarkoitus lähinnä geologiseen ja biologiseen tutkimiseen. kokeilla, pystyykö Marsin ohuessa kaasukehässä lentämään kunnolla.

43

Mars-tutkimus kiihtyy NASAn Perseverancen kanssa Marsia ovat tutkimassa Yhdistyneiden Arabiemiraattien luotain Hope ja kiinalaisten Tianwen-1. Viimeksi mainittu koostuu kahdesta osasta; siinä on Marsin kiertoradalle jäävä luotain sekä pinnalle laskeutuva kulkija. Kahden kuukulkijan kokemusten perusteella kiinalaisilla riittää tietotaitoa Mars-kulkijan tekemiseen ja käyttämiseen. Aivan kuin amerikkalaiskulkijoiden tavoitteena, on myös kiinalaisten tarkoituksena etsiä merkkejä Marsin historiasta, siellä olevasta vedestä ja mahdollisia merkkejä elämästä, jota siellä on ollut aikoinaan tai mahdollisesti on edelleen. Kuitenkin Viking (1976) on tähän mennessä ainoana löytänyt suoria todisteita elämästä.

Tulevaisuus Marsissa NASA on julkistanut suunnitelman Mars-planeetan ensimmäisestä ihmisasutuksesta, joka on määrä pystyttää 2030-luvulla. Hanketta verrataan eurooppalaisten uudisasukkaiden saapumiseen Pohjois-Amerikkaan. Suunnitelman mukaan Marsiin lennätetään ensin tarpeellinen varustus – muun muassa asumusten moduulit – ja sitten ihmisiä. Ennen asettumista punaiselle planeetalle elämää kokeillaan aluksessa kiertoradalla ja sitten jollakin Marsin kuista. Tavoitteena on, että joidenkin vuosien kuluttua perustamisestaan Marsin siirtokunta kykenee elämään täysin Maan rahtialuksista riippumatta. Siirtokunnan pitää silloin pystyä tuottamaan kaikki tarvitsemansa vedestä ja hapesta alkaen. 3D-printtereistä kaavaillaan ratkaisua tarvikkeiden tuottamiseen.

NASAn teettämä piirros tulevaisuuden Mars-tukikohdasta. Kuva: NASA

44

Kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä on jo tehty kokeita, joilla tulevaisuuden Mars-astronautteja autetaan selviämään tehtävästään. Elämää Marsissa on puolestaan harjoiteltu Mauna Loan tulivuorella Havaijilla.

Painottomuudessa oleskelun ongelmana on muun muassa näköhermojen vahingoittuminen, minkä takia monet astronautit ovat ISS:ltä palattuaan saaneet silmälasit. Pitkäaikaisen altistumisen avaruussäteilylle puolestaan pelätään kostautuvan syöpänä, hedelmättömyytenä ja dementiana, mihin tutkijoiden on yritettävä löytää ratkaisu ennen kuin ihminen lähtee vuosiksi tai jopa koko iäkseen pois maapallolta.

Onko mahdollista, että ihmisten unelmat ja suunnitelmat Marsin siirtokunnista tulisivat toteutumaan? Ennen sitä on monta ongelmaa ratkaistava. Perusteluja ihmisen levittäytymiselle Marsiin löytyy. Kaukainen tukikohta olisi turvapaikka, jossa ihmisen laji voisi säilyä. jos olosuhteet Maassa tulevat elinkelvottomaksi.

Lähteet: tieku.fi/mars ursa.fi/mars teknikanmaailma.fi/mars

Voihan koronakurjuus!

Nyt ollaan jo lähes puolitoista vuotta kärvistelty koronan otteessa - toiset paremmalla, toiset huonommalla menestyksellä. Turnausväsymystä alkaa olla varmasti ihan kaikilla, mutta onneksi rokotukset ovat alkaneet suhteellisen ripeästi ”alkukangertelun” jälkeen. Koronan myötä oma elämä ei ole juuri entuudestaan muuttunut - yhtä paljon vietän aikaa kotosalla kuin ennenkin. Ravintoloiden tai baarien kiinniolo ei haittaa pätkääkään. Toki tämäkin asia koskettaa jokaista eri lailla; mutta hei, rahaahan tässä säästää, kun ei siellä baaritiskillä notku. Moni muukin houkutus jää väliin. Hyviksi puoliksi katson myös sen, että me opitaan arvostamaan asioita eri tavalla kuin ennen - sellaisia pieniäkin asioita, jotka ennen olivat meille itsestään selviä. Ystävien ja sukulaisten tapaamisia, synttärijuhlia ja muita tapahtumia, reissuja ym. Elämä hoidetaan nykyään verkkoyhteyksillä ”etänä”.

Luonnollisesti negatiivisia kaikuja on paljon havaittavissa nykyisestä tilanteesta. Taloustilanne usealla alalla on muuttunut katastrofiksi koronan pitkittyessä.

Epävarmuus työpaikasta, lomautukset ja jatkuva kotonaolo perheen parissa saattaa kiristää monen hermot äärimmilleen. Välit saattavat tulehtua pahasti ja johtaa mielipuolisiin tekoihin. Etenkin nuorten paha olo on lisääntynyt ja sen varmasti olemme tiedotusvälineistä huomanneet. Myös etäkoulut aiheuttavat nuorille päänvaivaa: täytyy olla ITSE aktiivinen ja ITSE huolehtia siitä, että annetut tehtävät tulee hoidettua.

Se ei kaikilta käy yhtä luontevasti ja osa nuorista turhautuu, jolloinka he hakevat lohtua muualta - usein vääristä paikoista. Tämä on tulevaisuuden kannalta pelottava ajatus. Maskeihin, turvaväleihin ja käsien pesuun/desinfioimiseen olemme jo epidemian aikana tottuneet. Kuinka kauan tämä tilanne jatkuu, sitä ei tiedä kukaan. Joka päivä saa kyllä olla hiukan varuillaan, onko tullut uusia ohjeistuksia, suosituksia, rajoituksia, pakkotoimenpiteitä… ikinä ei ihan varma voi olla mistään. Nyt Suomeenkin on tullut koronamuunnoksia jos jonkinmoisia ja rokotuksien tehoa niihin tutkitaan. Aikamoinen savotta, sanoisin.

Kaikki haaveilevat entisenlaisesta elämästä. Varmasti lähes jokainen on jo valmiiksi miettinyt, mitä tekee ensimmäiseksi, kun olosuhteet sen sallivat. Allekirjoittanut varaa taatusti rantaloman - mieluiten mahdollisimman kauas täältä lämpöiseen, turkoosin veden äärelle! Tulee itku jo ajatellessakin, minne asti se voi venyä. Onneksi jotkut matkakohteet ovat toivottaneet rokotetut asiakkaat tervetulleeksi eli toivossa on hyvä elää.

Keväisen koirankakkakeskustelun rinnalle on tullut ajankohtaiseksi aiheeksi luontoon heitetyt maskit.

Tätä en voi ymmärtää! Olen monessa paikassa nähnyt maskeja maassa, kun roskis seista nököttää ihan vieressä… siis TÄH? Tässä kohtaa toivon, että jokainen maskinsa maahan heittänyt lähimmäinen tuntee nyt piston sydämessään. Kertakäyttömaskit ovat muovia ja jokainen voi vain arvailla, kuinka kauan niiden maatuminen kestää. Korjaan - nehän eivät siis ”häviä” minnekään vaan haperoituvat lopulta useamman vuoden päästä pienen pieniksi mikropartikkeleiksi ja jossain vaiheessa ravintoketjua ”pääsevät” ruoan mukana ihmisen omaan elimistöön. Ehkä kannattaisi siis miettiä kahdesti, kun maskin reteästi luontoon heittää.

Kaikesta huolimatta – nautitaan kesästä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Tsempataan itseämme ja toisiamme. Ehkä tämän kaiken jälkeen maailma on hiukan parempi paikka elää ja hengittää ilman maskia.

- Sari Ahola -

45

Matka Marsiin Kaverukset Viki ja Topi päättivät ottaa selvää, onko Marsissa elämää. Sitä asiaa on nyt pähkäilty niin kauan, että asiaan oli saatava jonkinlainen selvyys. Pajahommina pojat olivat rakentaneet komean raketin ja pajan tytöt ommelleet erikoiskankaasta avaruuspuvut – saatinpa vielä iskunkestävä visiirikypärä, tukevat jalkineet ja muuta tarpeellista kaupungin lahjoituksina.

Niinpä Viki ja Topi lastasivat raketin ja tarvikkeet pakuun ja matkasivat Lapin rakettikeskukseen.

Viimeiset valmistelut pitkää matkaa varten alkoivat. Lopulta kaikki oli valmista – ei kun menoksi!

Tarina: Jaakko Koivuluoma. Kuvitus/sommittelu: Mikko Koivusilta. Vektori: Graphics RF ©

46

Valtti-työpaja toivottaa Hyvää Kesää & Leppoisia Lomapäiviä!

Valtti videoita Tervetuloa Valtti -työpajalle! www.youtube.com/watch?v=v1B4FGParws Love Ekotekoja www.youtube.com/watch?v=tiOkrmlfb4A 47