Valttilehti 2/2020

VT-Sanomat

nro 2/2020

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö Sr.

VALTTI-TYÖPAJA Reittinä työelämään

Marja Askola Päätoimittaja

Mikko Koivusilta Toimittaja (taitto)

Timo Kirjavainen Toimittaja

Sari Ahola Toimittaja

Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

Toimituksen sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com 2

Päätoimittajan sana Tämä vuosi jää historian kirjoihin – koronavirus mullisti niin maailmantalouden kuin pienen ihmisen elämän ja arjen rutiinit. Työpajamme suljettiin keväällä pandemian takia; elokuusta lähtien työt lähtivät normaalisti käyntiin turvallisuus huomioiden. Kesällä oli pienryhmätoimintaa, kuten esimerkiksi luontoryhmä ja nuorten ryhmä.

Kulkutaudit ovat olleet ihmiskunnan riesana läpi historian. Tappavista tartuntataudeista kertoo Jaakko lehdessämme. Kerromme myös koronaviruksesta, sen taustasta ja erään nuoren kokemuksista koronakeväänä.

Vastustuskyky ja sen ylläpitäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan; siitä enemmän Timon kertomana.

Samoin siivouksen merkitys on korostunut. Esittelemme pajan siivoustiimin; myös uusia kasvoja on tullut tiimiin tänä syksynä. Kuten myös valmentajiin, joihin tutustumme lehden sivuilla. Uusi toimittajamme Mikko vastaa lehden taitosta ja visuaalisesta ilmeestä; hänestä myös löydät oman jutun.

Jatkamme sarjaa Valtti-työpajan 15-vuotisesta historiasta. Viime VT-Sanomissa kerroimme Valtin ideasta ja alkuvuosista – nyt jatkamme tarinaa eteenpäin. Lukuiset kuvat valottavat pajan toimintaa; paljon on saatu vuosien myötä aikaiseksi ja monet ovat löytäneet paikkansa mieluisassa koulutuksessa ja/tai työpaikassa.

Pauli Kamppi Aikuiskoulutussäätiöstä ja kansanedustaja Heidi Viljanen kertovat ajatuksia pajastamme.

Toivomme, että viihdyt lehtemme parissa!

Saimme monipuolisen lukupaketin aikaiseksi eli jokaiselle jotakin!

Hyvää ja turvallista syksyä!

Sisältö • Valtti-työpaja - 15 vuotta • Pauli Kamppi - Aikuiskoulutussäätiö • Heidi Viljanen Valtissa • TUKEA-hanke • Valmentajana Valtissa • Kierrätyskeskus Valtille • Siivousnäyttöjä • Siivousteam esittäytyy • Kulkutautien historiaa • Korona - uusi vitsaus • Paranna vastustuskykyäsi • Uusi toimittaja • Nuorten ryhmä • Elämän pyörä -tekstiili • Lemmikki perheenjäsenenä 3

s.4 s.10 s.12 s.14 s.20 s.24 s.28 s.30 s.32 s.36 s.38 s.40 s.42 s.43 s.44

Valtti-työpaja - 15 vuotta Sarjamme Valtin historiasta jatkuu. Ensimmäisessä vuoden numerossa 1/2020 käsittelimme alkuaikoja: mistä idea Valtti-työpajaan sai alkunsa ja miten toiminta lähti käyntiin. Työttömien omat toiveet ja tarpeet olivat perustana ja Valtti-valmennushankkeen myötä saatiin rahoitus toiminnan käynnistämiseen. Toimintarahoituksen varmistuttua Kankaanpään Aikuiskoulutuskeskus rakensi Valtille sopivat tilat Asemakadulle. Työpajatoiminta käynnistyi tekstiili- ja puupajan voimin, kohta sen jälkeen myös Mediapaja starttasi käyntiin. Kädentaidolliset työt ja tekemällä oppiminen ovat olleet keskeisenä alusta alkaen.

Vähitellen valmentajien ja valmentautujien määrä kasvoi sekä uutta toimintaa kehitettiin. Valtti laajeni myös tilojen suhteen Asemakadulla; kuntouttavaa työtoimintaa oli myös vuosina 2011-2016 Knuuttilankadulla. Lahjapuoti Aarreaitta avattiin vuonna 2010, myös omissa tiloissa avattiin pajamyymälä vuonna 2013. Karvian työpajan ompelimo muutti vuonna 2012 Moon Karviasta -torimyymälän tiloihin ja toiminta kasvoi vauhdilla.

Erilaisten hankkeiden myötä uusia toimintamalleja ja ideoita on kehitetty työpajan tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpajatoiminnan päätarkoituksena on edistää työllisyyttä ja auttaa yksilöllisen jatkopolun luomisessa. Hankkeet ovat taanneet myös rahoituksen näille toimille.

Toiminta- ja virkistyspäivät ovat tärkeä osa pajan elämää. Ne luovat viihtyisyyttä ja yhteishenkeä – pieni breikki on tervetullut työssäjaksamiseen.

Kaikki kuvat 2010-luvun alkupuolelta.

Niina Veko kertoi kuluneesta vuodesta Joululehdessä 3/2013 ”Työpajat ovat tehneet loistavaa työtä koko vuoden. Pajakeittiöt ovat tehneet meille maittavaa ruokaa koko vuoden omakustannehintaan. Puu- ja tekstiilituotteita on valmistunut myymälöihin, autoja ja polkupyöriä on korjattu ja pesty runsain mitoin, ompelimot ovat ilahduttaneet työllään yksityisiä asiakkaita ja yrityksiä korjaten vaatteita ja ompelemalla sisustustarpeisiin mm. verhoja ja tuolienpäällisiä. Myymälöissä on ollut myynnissä yritysten tuotteita. Puuosastoilla on tehty alihankintatöitä ja kehitetty uusia omia tuotteita myyntiin. Mediapaja on tuottanut graafista materiaalia: esitteitä, käyntikortteja, tulostuksia jne. erityisesti yrityksille ja Valtin omaan käyttöön. Nettisivuja on tuotettu yrittäjille.”

4

Karvian työpajan historiaa Valtti-työpajan Karvian osasto Tehtaantiellä aloitti toimintansa puupajan ja ompelimon voimin. Samassa rakennuksessa on toiminut myös kierrätyskeskus, joka vuoden 2014 alusta siirtyi Kankaanpään Tekevät ry:ltä Kankaanpään aikuiskoulutussäätiölle.

Moon Karviasta – torimyymälä Karvian työpajan ompelimo muutti vuonna 2012 Moon Karviasta -torimyymälän tiloihin. Myymälään tarvittiin jatkaja ja toisaalta pajalaiset tarvitsivat lisää tilaa – asiat loksahtivat sopivasti kohdalleen.

Myymälän tilat kokivat täydellisen remontin. Pajalaiset itse ja ohjaajat tekivät remontin alusta loppuun. Työvalmentaja Heikin sanoin: ”Remontti edistyi erittäin hyvin ja jälki oli hyvää, en tekisi mitään toisin.

Porukat on tehnyt hyvää työtä.”

Myymälän toiminta kasvoi ja kehittyi seuraavan vuoden aikana.

Yrityksiä ja yksityishenkilöitä myymälässä myyjinä oli jo lähes 40 vuonna 2013. Myynnissä on ollut paikallisten kädentaitajien tuotteita sekä Valtti-pajan puutuotteita. Ompelimossa on tehty korjausompelua, brodeerauksia, virkkausta, kudontaa ja ommeltu sisustustekstiileitä, myös pyykkäyspalvelut ovat olleet palveluna.

5

Kuvien kertomaa

6

Pajatyöskentely perustuu erilaisiin kädentaidollisiin töihin.

Oikea asenne töihin, sopivasti töitä, riittävästi ohjausta ja hyvä porukka.

Nämä ovat Valtin toiminnan kulmakivet.

7

Pajamyymälöitä Aarreaitta Kankaanpään keskustassa sijaitseva pajamyymälä avattiin vuonna 2010. Keväällä 2013 valikoima laajentui maakunnallisilla käsityö- ja elintarviketuotteilla. Tartu tilaisuuteen -hankkeen avulla saatiin lähes toistakymmentä uutta yrittäjää ja sen myötä Aarreaitta uudistui melkoisesti. Kirpputori toimi osana osastonaan, ja sieltä etsivä saattoi löytää aarteita niin arkeen kuin juhlaankin. Ostosten lomassa oli mukava nauttia kahvikupponen.

Valtin puoti Valtin omissa tiloissa avattiin myös oma pajamyymälä vuonna 2013.

8

Toimintapäiviä Tapahtumat ja toimintapäivät ovat aina olleet tärkeä osa Valtin toimintaa. On retkeilty luonnossa, kalastettu, poimittu marjoja, lasketeltu - pidetty hauskaa lähialueilla. Retkieväitä on nautittu nuotion äärellä. Pajalla on vietetty juhlia, kuten joulua, juhannusta, pääsiäistä ja Halloweenia. Jouluateria on aina kruunannut vuoden aherruksen.

9

Pauli Kamppi – Aikuiskoulutussäätiö Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö on perustettu v.1971.

Säätiön tarkoitus on ammattikoulutustarpeessa olevien henkilöiden työhönsijoittumisedellytysten ja työllistymisen parantaminen. Säätiötä johtaa 5-jäseninen hallitus, johon Kankaanpään kaupunginhallitus valitsee 2 edustajaa ja elinkeinoelämä sekä työmarkkinajärjestöt yhteensä 3 edustajaa. Työnantajajärjestöjä edustaa Kankaanpään yrittäjäyhdistys, maaseutuelinkeinoelämää MTK:n Kankaanpään yhdistys; työntekijäjärjestöjä edustaa suurin Kankaanpään alueen toimija. Aikuiskoulutussäätiön operatiivista toimintaa pyörittää asiamies (nykyisin toimitusjohtajan nimikkeellä) ja työpajan toimintaa toiminnanjohtaja.

Säätiö omistaa edelleen aikoinaan aikuiskoulutuskeskustoiminnan aikana hankkimansa tilat ja vuokraa niitä eri toimijoille.

Pauli Kamppi aloitti vuonna 1991 Aikuiskoulutussäätiön asiamiehenä (aiemmin kurssikeskus). Tällöin aikuiskoulutuskeskuksista tuli tulosvastuullisia eli työhallinnolle esitettiin suunnitteilla olevaa koulutustarjontaa ja saatiin sitten rahoitus siihen.

Yritysmäinen toimintamalli alkoi. Hankkeet – kuten Voimaa työstä – työvoimaa! ja Valtti-valmennushanke sopivat hyvin yritysmäisesti toimivan aikuiskoulutuksen toimintaan.

Valtin toimintaidea lähti yhteistyöstä silloisen työvoimatoimiston kanssa ja se kehittyi sattumien ja tapahtumien myötä. Pohjalla oli tarve eli aikuisille suunnattu työpajatoiminta. Rahoitus saatiin ESR:n kautta.

Valtti-valmennushanke havaittiin hyväksi – projekti oli onnistunut. Tällaisen toiminnan ei haluttu päättyvän.

Pauli korostaa, että hyvien tulosten ja onnistumisen takana Niina Vekon osuus oli merkittävä; samoin motivoituneen henkilöstön saaminen hankkeeseen.

Aikuiskoulutussäätiössä nähtiin ajan myötä työpajan merkitys. Koko työyhteisö koettiin hyvin positiiviseksi ja Valtin osaaminen tuki kokonaisuuden hallintaa. Valtti tarjosi tukipalveluita, joihin aikuiskoulutuspuolella oli tarvetta.

Kankaanpään seutukunnallinen Nuorten työpaja ja Valtti tuottivat molemmat tahoillaan työpajatoimintaa.

Vuonna 2007 perustettiin kattava selvitystyöryhmä, miten nämä kaksi toimijaa voisi ajan kanssa yhdistyä ja sen myötä saavutettaisiin paras synergia. Molemmille toiminnoille oli paikkansa ja tarpeensa alueella.

Rahoitus oli erillinen.

ESR:n rahoituksen lisäksi alussa myös kaupunki rahoitti työpajatoimintaa kuntarahaosuudella.

Vuosina 2006-2007 selvitystoimikunta tutki raha-automaattiyhdistyksen mahdollisuutta rahoittaa Valtin toimintaa tulevaisuudessa. Lukuisista yrityksistä huolimatta RAY:n rahoitus ei onnistunut. Aikuiskoulutuksen ja nuorisoasteen yhdistyessä pohdittiin työpajatoiminnan jatkajaa. Lopulta monien vaiheiden jälkeen vuonna 2008 päädyttiin jatkamaan työpajatoimintaa Aikuiskoulutussäätiön toteuttamana. Säätiö oli oiva työkalu tähän; toiminta laajentui ja uusia valmentajia ja pajalaisia saatiin mukaan toimintaan.

Valmentajilla oli motivaatio ja halu kehittää itseään ja osaamistaan; he kävivät työvalmentajakoulutuksissa ja hankkivat opettajapätevyyksiä. Näin myös kytkentä aikuiskoulutusmaailmaan säilyi.

Näyttötutkintomestarit valmistuivat täällä ensimmäisenä Suomessa jo v. 2003-2004.

Alusta alkaen toiminnan tulosten mittaaminen ja osoittaminen oli tärkeää. Näin saadaan vakuutettua rahoittajat eli että toimintaa kannattaa rahoittaa ja tukea. Niina Veko onkin tehnyt kunnioitettavan määrän ”pylväitä ja diagrammeja” eli esim. paljonko henkilöitä on saatu polutettua eteenpäin. Tuloksia on seurattu säätiön hallituksessa sekä myös muissa sidosryhmissä, muistelee Pauli Kamppi. Sosiaaliset yritykset tarjosivat mahdollisuuksia vajaakuntoisten ja pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämiseen.

Myös Valtin toiminnan osalta selvitettiin, voisiko työpaja ja vastaavat työllistymisen muut järjestöt olla sosiaalisia yrityksiä.

10

Siihen ei kuitenkaan päädytty. Sosiaalisen yritystoiminnan mahdollisuuksien kartoittamisessa oli mukana useita Satakunnan alueen järjestöjä. Idea oli hyvä ja siitä piti tulla valtakunnallinen toimintamalli.

Yhtenä tavoitteena oli yhteisen laskentatavan kautta osoittaa toiminnan vaikuttavuutta. Vaikka mittarina laskentatyökalu sisälsi lukuisia käytännön vaikeuksia ja oli työläs toteuttaa, se antoi työvälineitä sosiaalisen vaikuttavuuden kustannus/hyöty-analyysiin, jota sitten hyödynnettiinkin kuntapäättäjille toimintaa perusteltaessa.

Pauli Kamppi siirtyi oppilaitosten yhdistyessä kuntayhtymän palvelukseen ja jatkoi säätiön asiamiehenä.

Työpanos oli päivä viikossa eli 20 prosenttia. Tähän aikaan sijoittui myös Valtin laajentuminen tilojen puolesta, kun aikuiskoulutuskeskuksen toiminta siirtyi Kuninkaanlähteenkadulle. Rakennuksen eteläpäästä jäi näin vapaita tiloja työpajan käyttöön. Säätiölle vuokraus on yksi tehtävistä. Samalla Valtti joutui hakemaan uudelleen paikkansa, kun tiet koulutusorganisaation kanssa erkaantuivat. Paulin mukaan saumaton kanssakäyminen kärsi, kun ei oltu enää fyysisesti vierekkäin. Isona projektina on tehdä maakunnallinen sopimus eli yhteistyösopimus kaikkien Satakunnan oppilaitosten ja työpajojen välille, jossa putoamisvaarassa oleville nuorille voitiin tarjota vaihtoehtoista opiskelumahdollisuutta työpajan ja oppilaitoksen yhteistyöllä.

Pauli korostaa lopuksi, että Valtti-työpajan taival on ollut erinomainen menestystarina. Avain on ollut jo alkuajoista lähtien henkilökunnan sitoutuminen ja itsensä kehittäminen sekä halu ja motivaatio auttaa työpajan toiminnassa olevia asiakkaita. On totta, että tehtävä on haasteellinen; pelkkä kuukausipalkka ei riitä tehtävässä onnistumiseen. Onnistunut toiminta on taannut, että rahoittajat ovat lähteneet mukaan ja toiminta saanut jatkoa. Kaikki nämä vuodet iso huoli on ollut aina rahoituksen järjestämisessä ja riittämisessä. Toiminnan kehittämiseen tahoina ja rahoittajina vuosien varrella ovat toimineet ESR, Leader, Ely-keskus, maaseudun kehittämisrahasto ja OKM:n nuorten toiminnan kehittämiseen suunnatut hankkeet, rahoitukset, valtionavustukset ym.

Näiden 15 vuoden aikana Valtti on vähitellen muotoutunut laajaksi toiminnaksi – uusia aluevaltauksia on tullut mukaan, kuten viimeksi kierrätyskeskus. Nuorten työpajan ja Valtin yhdistymisestä on tullut molemmille tahoille etua, samoin Karvian mukaantulo osaksi toimintaa.

11

Heidi Viljanen Valtissa Valtti-työpaja teki eduskuntavierailun vuosi sitten. Taloa ja sen toimintaa esittelemässä oli tuttu kansanedustajamme Heidi Viljanen. Heidi teki vastavierailun Valttiin 5.10. Päivän aikana hän tutustui työpajan monipuoliseen toimintaan.

Päivään mahtui paljon puhetta, ahkeraa työtä ja naurua.

Mediapajalla tutustuttiin mm. lehden toimitukseen.

Ihastusta herätti eSport-kerhon pelitilat ja pelituolikin tuntui mukavalle.

12

Kierrätyskeskuksessa ollaan jo voiton puolella.

Työvalmentaja Jukka Majamäki odottelee avajaisia, kuten moni muukin.

Lumipukujen korjausta.

Esittelemässä Anja Kalliomäki.

Yhteistyötä tehdään Kankaanpään opiston kanssa.

Hyvinvointiavustaja-koulutus meneillään.

Opettajana Jani Leppäniemi.

Alihankintatöitä lähiseudun yrittäjille.

Entinen työkaveri Minna Hautamäki treffattiin Valtissa.

Pajalla tehdään vaikka mitä.

Suvi-Päivi näyttää mallia.

Ajatuksenvaihtoa TUKEA-hankkeen tiimin kanssa.

”Tärkeää ja monipuolista toimintaa.” ”Ihmislähtöisesti ja suurella sydämellä.”

13

TUKEA-hanke TUKEA on Valtti-työpajan toteuttama ESR-rahoitteinen hanke. Sen kesto on 1.4.2020 – 28.2.2023.

Hankkeen rahoitus on hieman alle 400 000 euroa. Kankaanpään kaupungin osuus on 20 % ja Kankaanpään aikuiskoulutussäätiöllä on 5 %:n omarahoitus.

Pohjois-Satakunnassa hanke on ensimmäinen laatuaan. Se tarjoaa pitkäaikaistyöttömille ryhmätoiminnan ja henkilökohtaisen tuen kautta sisältöä ja apua arkeen. Tavoitteena on vahvistaa työttömän osallistujan työ- ja toimintakykyä kohti työelämää erilaisilla toimenpiteillä. Hankkeeseen voi osallistua kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella tai osana työkokeilua. Ryhmävalmennukset järjestetään kolmen kuukauden jaksoissa, yhtenä päivänä viikossa. Ryhmäkoko vaihtelee 8-12 välillä.

Tavoite on, että 120 pohjoissatakuntalaista on päässyt osalliseksi ryhmätoiminnoista kolmen vuoden aikana. Jokaiselle suunnitellaan jatkopolku työelämään tai koulutukseen.

Töitä on vaikea saada TUKEA-hankkeen projektipäällikkö Minna Rassin mukaan hanke vastaa ilmiöön, joka on nostanut päätään jo vuosien ajan. ”Tänä päivänä on hyvin vaikea saada töitä. Mitä kauemmin on ollut työttömänä, sen vaikeampi on päästä takaisin työelämään. Varsinkin nuorten tilanne on huolestuttava, sillä he eivät saa kaipaamaansa työkokemusta.” Tämän takia pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat työtoiminnan tueksi muitakin työkaluja. ”Moni kokee oman toimintakykynsä riittämättömäksi tämän päivän työelämään.

Otamme kokonaisvaltaisen kopin asiakkaasta.”

Ryhmävalmennukset Kutakin osallistujaa haastatellaan ja selvitetään, mihin juuri hän tarvitsee apua, jotta oma polku työhön tai koulutukseen löytyy. Osallistuja pääsee tarpeidensa mukaan yhteen neljästä ryhmästä – luontoryhmään, hyvinvointiryhmään, terapiaryhmään tai kädentaitoryhmään. Digi- ja etätaitojen kehittäminen kulkee rinnalla kaikissa ryhmissä. Osallistuminen on maksutonta.

14

Luontoryhmä Luontoryhmä kokoontui kevään ja kesän aikana Valtti-työpajan tiloissa (11.5.-26.8.). Ryhmänvetäjä oli Harri Hieta ja yhdessä koettiin luonnon tarjoamat mahdollisuudet, kuten retkeily, kalastus, ruuanlaitto luonnossa sekä jokamiehen oikeuksien hyödyntäminen ym. Ikähaarukka ryhmässä oli 25-62 -vuotta; miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon. Osallistumisprosentti läheni sataa. Luonto on ehtymätön mielenkiinnon lähde; aina on paljon nähtävää ja koettavaa. Monelle osallistujalle oli tärkeää, että sai käydä paikoissa, joissa ei ole ennen käynyt. Ryhmässä oli hyvä henki, toimeen tultiin keskenään ja ketään ei jätetty yksin. Ryhmässä sai lisäksi vertaistukea; monilla oli sama tilanne eli työllistyminen on vaikeaa. Eräs osallistuja mainitsi sosiaaliset pelot, johon auttaa tämäntyyppinen ryhmätoiminta. Ohjaajat olivat innostavia ja kannustavia, mutta huippuasennetta löytyi myös osallistujilla.

Ryhmä on käynyt grillitulilla Jämijärvellä sekä patikoimassa Viidentienristeyksessä ja Lauhavuorella.

Mölkkyä pelattiin ja sitä oli mukava oppia. Samaten frisbee-golf Myllymäessä oli antoisa kokemus.

Venesjärvellä narrattiin kaloja.

Ryhmä lähdössä maatilalle grillaamaan 12.8. Luvassa mukavaa yhdessäoloa ja keskustelua.

Elokuun lopussa on vielä luvassa minigolfia Kuninkaanlähteellä ja viimeisellä kokoontumiskerralla lähdetään Jämijärven Korsukylään viettämään toiminnallista yritysvierailupäivää.

Tiedon lisäämiseksi ja inspiraation tuomiseksi käytettiin hyödyksi erilaisia sovelluksia ja digitaalisia laitteita.

Ryhmä oli sisätiloissa tutustunut Classroom-sovellukseen digi- ja etävalmentaja Jani Leppäniemen opastuksella. Sovelluksen avulla osallistujat tekivät luontoon liittyviä etätehtäviä ja kartuttivat samalla digitaalisia taitojaan. Minna Rassin opastuksella täytettiin kykyviisari – sen avulla huomaa omat ongelmakohdat ja ne ”lukot”, mistä ei pääse eteenpäin.

Ennen kesälomaa järjestettiin Valtissa toimintapäivä, johon luontoryhmäläiset osallistuivat muiden pajalaisten ohella. Päivä oli täynnä mukavaa tekemistä, uusia tuttavuuksia ja lopuksi arpajaiset.

15

Hyvinvointiryhmä TUKEA-hankkeen hyvinvointiryhmä aloitti kevään aikana ja viimeinen kokoontuminen oli 27.8.

Tällöin yhdessä muisteltiin, mitä kaikkea oltiin tehty kuluneiden kuukausien aikana. Ryhmä kokoontui välillä sisätiloissa ja erilaisia retkiäkin tehtiin. Luontoryhmän kanssa tehtiin yhteinen retki Lauhavuoren kansallispuistoon – päivä sisälsi uimista, mölkkyä, grillailua, nokipannukahvia. Käytiinpä siellä myös lintutornissa. Kuuman päivän juttu oli uintireissu Vihteljärvelle sisältäen keskustelua omasta hyvinvoinnista ja eväiden nautiskelua. Eräänä kokoontumiskertana Sinikka opasti teen saloihin eli teen haudutusta luonnon yrteistä ja kasveista, ja toki myös teen maistelua.

Ennen kesälomaa oli hauska Valtin toimintapäivä. Eri luokkiin oli sijoitettu erilaisia toimintapisteitä: oli nopeuspeliä, ampumista, pingistä, hajujen ja tuoksujen tunnistamista (pusseissa oli eri tuoksuja ja silmät kiinni arvuuteltiin, mikä annetuista vaihtoehdoista tuoksu mahtoi olla), ajosimulaattorilla ajoa, pöytämölkkyä, tarkkuuskilpailua (pusseja heitettiin aukkoon). Lopuksi oli palkintojen jako arvontatyyliin.

Elokuussa oli pari retkeä Kuninkaanlähteelle; yksi kerta oli minigolfia ja toisella kertaa uintia ja saunomista. Ennen uintia oli ensiksi kävelyä Kuninkaanlähteen maastossa ja jumppaa.

Reissu oli monelle mieleen ja retkieväät aina kruunaavat kesäisen päivän.

Jokainen kokoontuminen sisälsi keskustelua hyvinvointiin liittyvistä asioista - puhuttiin liikunnasta, ruokavaliosta, henkisestä hyvinvoinnista - kaikesta maan ja taivaan välillä. Eri teemoja nousi esiin, joita yhdessä käsiteltiin. Esimerkiksi laihdutuksen ja terveellisen ruokailun ”kokemusasiantuntija” Suvi-Päivi neuvoi ja antoi hyviä vinkkejä elämäntapamuutokseen. Korostettiin sitä, että halu muutokseen on tultava ihmisestä itsestään. Mutta ryhmä toimii hyvänä vertaistukena ja tsemppaajana. Mielialakortit toimivat hyvänä työkaluna tunteiden tunnistamiseen. ”Mielenterveyden käsi” korosti arjen valintojen vaikutusta jaksamiseen ja hyvään oloon. Esimerkiksi huono nukkuminen pilaa helposti koko päivän.

WhatsApp-ryhmä perustettiin oheen. Se onkin todella aktiivinen, ja kaikki ovat mukana ja jatkuu myös ryhmän päätyttyä. Sinne voi kirjoittaa tuntemuksia, jos on hyvä tai paha olla, kertoa kuulumisia, lähettää kuvia jne.

Minna Rassi kehui ryhmää – hän oli saanut tutustua huippunaisiin. Vaikka kaikki olivat erilaisia ja eri-ikäisiä, sovittiin hyvin yhteen. Porukka oli aktiivinen ja kipeistäkin aiheista oltiin valmiit keskustelemaan.

Se kertoi luottamuksesta ryhmään. Viimeisellä kokoontumiskerralla jaettiin palautelomakkeet ja päivä päättyi jumppa- ja rentoutustuokioon.

16

Mielenvoima -ryhmät Apua ahdistukseen, masennukseen, paniikkioireiluun.

Hankkeessa käynnistetään terapeuttisia Mielenvoima -ryhmiä erilaisten mielenterveydellisten ongelmien näkökulmasta, kuten masennus, ahdistuneisuus, paniikkihäiriö. Mikäli sinulla on todettu esimerkiksi jokin edellä mainituista mielenterveyden ongelmista, voit tulla mukaan ryhmätoimintaan tai sopia yksilötapaamisen, mikäli sinulla ei ole olemassa olevaa hoitosuhdetta.

Ryhmätoiminnan tavoite on antaa tietoa aiheesta ja tukea arjen sujuvuutta kunkin osallistujan tilanteessa.

Ryhmässä hyödynnetään terapeuttista otetta; lähestymistapana kognitiivinen käyttäytymisterapia.

Ryhmässä harjoitellaan vaihtoehtoisia tapoja omalle toiminnalle, omien ajatusten suhteen sekä hyväksyntää, hyödynnetään mm. mindfulness –menetelmää. Ryhmään osallistuminen edellyttää myös sitoutumista oman hyvinvoinnin edistämiseen, koska tapaamisten välillä annetaan myös kotitehtäviä.

Ryhmä muodostetaan aina yhden aihepiirin ympärille ja kokoontumisia on kaikkiaan 12. Ryhmäkoko on kerrallaan viisi henkilöä. Otathan siis yhteyttä, mikäli olet kiinnostunut ryhmään osallistumisesta tai yksilötapaamisista. Kartoitetaan yhdessä tilannettasi ja sitä, millainen toimintamuoto olisi kohdallasi paras mahdollinen.

Osallistujan mietteitä ryhmän alkaessa Ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti tiistaisin klo 10-14.

Ryhmässä on yht. 4 hlöä, joka on oikein hyvä ryhmäkoko tällaiselle ryhmälle, käsiteltävät asiat kun voivat olla hyvinkin henkilökohtaisia.

Ensimmäinen kokoontuminen oli ti 6.10. jolloin esittelimme itsemme; jokainen sai kertoa itsestään juuri niin paljon kuin halusi. Juttelimme myös ryhmäläisten odotuksista, tavoitteista ja niiden toteuttamiskeinoista. Lopuksi täytimme pinon erilaisia henkiseen hyvinvointiin liittyviä lomakkeita.

Tavoitteena on tämän syksyn ja alkutalven aikana tunnistaa omia tunteitaan kuten masennusta, ahdistusta ja positiivisia onnistumisia sekä löytää työkaluja niiden tiedostamiseen, ratkaisemiseen ja niistä selviytymiseen.

Olen varma, että ryhmä antaa paljon ja aloittamisajankohta ei voisi olla parempi kuin juuri syksy, kun kesän lämpö on ohitse ja syyssateet, pimeys ja kylmyys valtaavat maiseman ja usein myös mielen.

Henkilökohtaisesti itselläni on ollut ajoittaista masennusta etenkin syksyisin, johon haen työkaluja helpottaakseni sitä.

Myös äitini kuolemaa 23v. sitten en ole vielä saanut käsiteltyä; tämän tapahtuman läpikäymiseen odotan myös apuja tästä ryhmästä.

Odotukseni ovat korkealla tämän ryhmän suhteen ja uskon että ne myös täyttyvät!

17

Carita Ahtilinna psykologi, psykoterapia-koulutettava, mindfulness-ohjaaja carita.ahtilinna@valtti.fi, puh. 044 577 2128

Kädentaitoryhmä Kädentaitoryhmä starttasi 8.9. Valtin Giga-luokan avarissa tiloissa. Ryhmää luotsaa Maria Kekki, osanottajina seitsemän innokasta naista. Maria on tuttu työvalmentaja pajan tuoteosastolta, jossa valmistetaan monenlaisia tuotteita myyntiin. Tukea-hankkeen kädentaitoryhmä on ensimmäinen laatuaan.

Luovuus, innovatiivisuus ja itsensä toteuttaminen ovat korostuneina eli ei toimita virallisen kaavan mukaan.

Yhdessä luodaan itselle innostavaa taidetta ja kauniita käyttöesineitä.

Osanottajat tutustuvat ja kokeilevat Marian ohjaamana erilaisia materiaaleja ja tekniikoita. Muun muassa paperi ja paperimassa, betoni, risut ja kävyt, tekstiili, puu, kierrätystavarat, lasinmaalaus, paperipunonta ja tilkkutyöt tulevat syksyn aikana tutuiksi. Osallistuminen ei edellytä aikaisempaa osaamista tai harrastuneisuutta. Tarkoitus on perustaa WhatsApp-ryhmä tiedottamisen tueksi eli esim. jos ohjelma muuttuu. Se toimii myös taidegalleriana, jonne voi laittaa hankepäivien aikana syntyneet teokset sekä myös aivan omia ja ehkä keskeneräisiä töitä.

Tavoite on, että päivät järjestetään ulkotiloissa sään niin salliessa. Osa päivistä toteutetaan myös etäyhteydellä. Digitaitoihin antaa opastusta Jani Leppäniemi.

Lasinmaalaus käynnistyy Marian antamilla ohjeilla.

18

Paperimassa-askartelua

Noki- ja akryylipainantaa

Makramee - työ Hankkeen rinnalla kehitetään TUKEA-sovellusta, johon on koottuna hankkeeseen liittyvät erilaiset sisällöt.

Samoin Valtti-työpajassa on käynnistynyt matalan kynnyksen TUKEA-keskus. Siellä tarjotaan matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita henkilökohtaisesti yksilön tarpeet huomioiden.

Apua annetaan vaikkapa työnhakuun tai digitaalisen osaamiseen liittyvissä pulmissa.

Mukaan pääsee: Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella tai osana työkokeilua. Kesto 3 kk.

Kysy lisää: Minna Rassi 044 577 2136 tukea@valtti.fi TUKEA-keskus avoinna ke ja to klo 13-15

19

Valmentajana Valtissa Työnsuunnittelija Terhi Tervonen Terhi Tervonen toimii työnsuunnittelijana keittiöpajalla. Tehtävässään hän vastaa koko keittiötoiminnasta. Korona-aika asettaa uusia haasteita ruokajakeluun. Kahvit tarjottavineen toimitetaan erikseen joka pajalle.

25.8. alkoi lounasruokien jako eli nykytilanteessa jokainen saa omat tilatut annoksensa kertakäyttöastioista. Työhön kuuluu kokouskahvituksia, niihin kaikki tarjottavat tehdään itse. Terhin vastuulla on myös ruokapussijako; jokaiselle pajalle toimitetaan ruokapussit tilausten mukaan.

Työpajan käynnistyessä kesätauon jälkeen Terhillä oli ohjattavia kaksi henkilöä, elokuun lopussa tuli yksi lisää. Ohjausta annetaan ruuanvalmistuksessa ja leivonnassa, hygieniaosaamisessa ja siivouksessa.

Samoin ruoka-aineallergiat saattavat tarvita opastusta.

Terhi on 46-vuotias, asuu Kankaanpäässä yksin kahden lapinkoiran kanssa eli lenkkeilyä tulee siten ihan luonnostaan. Syksyisin sienestäminen on mukava harrastus, ja sienistä saakin loihdittua monenlaisia herkkuja. Terhille erityisesti leivonta on lähellä sydäntä. Käsityöt ja erityisesti savityöt ovat tulleet tutuiksi jo artesaaniopintojen kautta.

Kakkuja á la Terhi

Koulutukselta Terhi on valmistunut vuonna 2008 ohjaustoiminnan artesaaniksi. Kun töitä ei alalla löytynyt ja halu oli tehdä jotakin, ilmoituksen innoittamana hän hakeutui ortopedinen suutarikoulutukseen ja valmistui vuonna 2015. Alalle hakeutumiseen vaikutti myös isän tuki- ja liikuntaelinongelmat, koska turvonneisiin jalkoihin sopivien jalkineiden saaminen oli ongelma. Suutarina Terhi toimi kaksi vuotta.

Koko työhistorian ajan Terhi on ollut erinäisissä hoitoalan tehtävissä eli vanhusten ja kehitysvammaisten parissa. Muun muassa artesaanikoulutuksen jälkeen virikeohjaajana kehitysvammaisten asuntolassa.

Samoin keittiöalan työtehtäviä on kertynyt yhteensä seitsemän vuoden ajalta. Ravintolassa on edennyt perunankuorimisesta á la carte-kokin töihin.

Terhi on tullut Valtti-työpajalle vuonna 2019, aluksi työkokeiluun. Ensimmäinen 6 kk:n jakso palkkatuella kesti heinäkuuhun 2020 ja toinen vastaava jakso alkoi elokuussa 10.8. ja kestää 17.2. saakka.

Työ ja perhe pyörittävät elämää. Terhin arvoja kuvaa parhaiten lausahdus: ”Kohtele toisia ihmisiä kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan”.

20

Menu 9.9.

Kiinalainen hapanimeläpossupata (sis. chiliä) ja friteerattua kanaa.

Kiinalainen ruoka on täynnä värejä ja makuja.

Hapanimeläkastikkeet ovat olennainen osa kiinalaisia reseptejä.

Pajakeittiö Pajakeittiölle tultaessa ei tarvita aikaisempaa kokemusta tai koulutusta alalta.

Keittiöllä opetellaan: • Ruuanvalmistusta ja leivontaa • Ruokalistojen laadintaa • Yhteisö- ja juhlapäivien tarjoilun suunnittelua ja toteutusta • Omavalvontaa ja puhtaanapitoa • Kustannusten laskemista • Kaupassa käyntiä • Työelämän pelisääntöjä • Kattausta • Ryhmässä työskentelyä Keittiö toimii työpajan henkilöstöruokalana. Pajakeittiöllä on mahdollista suorittaa opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja, työkokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Jokaiselle räätälöidään yksilöllinen omien tavoitteiden ja vahvuuksien mukainen suunnitelma.

Pajakeittiöllä saa apua ja tukea myös arjenhallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvissä asioissa.

21

Yksilövalmentaja Minna Hautamäki Minna Hautamäki aloitti yksilövalmentajana Valtissa 10.8.

Työpajalla yksilövalmentaja on ”joka paikan höylä” eli työ on ohjausta, neuvontaa, tukemista, motivointia, tsemppausta ja rinnalla kulkemista.

Asiakkaan omaan tilanteeseen tuodaan uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja.

Minna on 54-vuotias, koulutukseltaan sosionomi, lapsia on kolme ja he ovat jo aikuisia. Nuorin asuu vielä kotona. Minna asustaa Myllymäessä, jonne muutti vuodenvaihteessa. Syntyjään Minna on aito pohjalainen eli Kauhajoelta.

Minna on perhekeskeinen eli perhe on tärkeysjärjestyksessä ykkönen.

Ehdottoman tärkeää on nauttia jokaisesta hetkestä. Menetykset lähipiirissä ovat saaneet miettimään elämän ainutkertaisuutta. Oma”juttu” on lavatanssit. Koronan takia harrastus on ollut jäissä. Kaikenlaiset käsityöt ovat mukavia.

Minna Hautamäki

Ensimmäinen kosketus Kankaanpään maisemiin Minnalla oli vuonna 1984, jolloin hän muutti Kauhajoelta tänne. Tavoite oli mennä töihin Reimalle; sitä edelsi Reiman vaiheompelijakurssi.

Kurssi jäi kesken, kun elokuussa samana vuonna Minna aloitti sosiaalialan opinnot Tampereella; valmistuminen sosionomiksi tapahtui vuonna 1989.

1990-luvun alussa Minna oli vuoden työssä Kiipula-säätiössä Turengissa. Kiipula on erityisoppilaitos.

Tämän jälkeen Minna muutti pysyvästi Kankaanpäähän työskennellen monissa eri sosiaalialan tehtävissä Satakunnan alueella; viimeisin työura on ollut Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä. Työhön kuului kaikenlaisia sosionomin tehtäviä aikuisten ja lasten kursseilla. Etenkin hän on paljon ohjannut, neuvonut ja selvitellyt etuusasioita ihmisille.

Kuntoutuskeskukselta Minna tulikin suoraan Valttiin. Työ vaikutti mielenkiintoiselta ja haasteelliselta, samoin talon henki oli mukaansa tempaava. Toisaalta tämän tyyppinen työ oli entuudestaan tuttua.

Tavoite työssä on löytää jokaiselle se oma polku – koulutus tai työpaikka.

Ympyrä on sulkeutunut; 1980-luvulla hän oli samalla tontilla kuin Valtti nyt. ”Ympäri käydään,yhteen tullaan” - näinhän se elämässä menee.

22

Kierrätyskeskuksen valmentaja Jukka Majamäki Jukka Majamäki aloitti Valtissa 24.8. ja tarkoitus on toimia työvalmentaja Maria Kekin työparina syksyllä avattavassa uudistetussa Kierrätyskeskuksessa. Tilat ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen; väliseiniä on purettu ja uusitut tilat ovat valoisat ja avarat.

Jukka on 62-vuotias, syntyjään Ikaalisista ja asuu Jämijärvellä perheensä kanssa. Työuransa Jukka on tehnyt paperijalostusteollisuudessa; koulutustaustaltaan hän on paperiprosessin työteknikko ja logistikko.

Yrittäjänä hän on toiminut viimeiset 20 vuotta eli rakentanut paperijalostustehtaat Ikaalisiin ja Budapestiin Unkariin. Siellä työpöytä oli kolme vuotta. Samaten hänen yrityksensä on valmistanut kuitupohjaisia pakkauksia eli säkkejä, pusseja yms. pakkaavalle elintarviketeollisuudelle. Yrityskauppojen jälkeen Jukka on toiminut kaksi vuotta konsulttina ja koronan myötä hän hakeutui Valttiin elokuussa. Alan vaihto oli iso, mutta pitkästä työkokemuksesta sekä työntekijänä että yrittäjänä on hyötyä uudessa työtehtävässä.

Nyt on hyvä mahdollisuus kouluttaa ja opastaa ihmisiä, jotka haluavat esim. teolliselle alalle ja madaltaa näin työllistymisen kynnystä.

Lähtötilanne oli siis mielenkiintoinen, uusi ja outo, mutta työ tuntuu koko ajan mielenkiintoisemmalta.

Ihmisten kanssa työskentely on antoisaa. On totta, että teolliset työpaikat eivät kiinnosta nuoria.

Ne ovat kuitenkin vakaita; teollisuutta ei helposti synny, mutta ei sitten katoakaan. Usein käy niin, että ammattikoulusta taloon harjoittelemaan tullut jää sinne pysyvästi. Monesti työtehtävät ovat spesiaalihommia ja siksi työntekijästä halutaan pitää kiinni.

Kierrätyskeskusta ovat olleet remontoimassa Sataedun ammattikoulun opiskelijat, mutta samoin myös Jukka ja Valtin porukka. Kaupunki ja muut tahot panostavat kierrätyskeskukseen - nyt jos koskaan on oiva mahdollisuus kehittää toimintaa ja vastata vaatimuksiin. Jukalla on ”pieni myyntimies” sisällä eli kaupallinen osio on tärkeä unohtamatta kuitenkaan roolia työpajan puolella.

Vapaa-aika kuluu maalla pikkutilaa hoidellen ja remontoiden. Kaksi vuotta sitten lampaita oli jopa 65; nyt juoksentelee pihalla kanoja ja kukkoja. Nuorimmat lapset ovat 3- ja 5-vuotiaat, joten lastenhoito on tuttua.

Vanhimmat lapset ovat aikuisia ja onpa Jukalla jo lapsenlapsikin.

23

Kierrätyskeskus Valtille

Kankaanpään kierrätyskeskus siirtyi kevään aikana Valtin hoidettavaksi. Kierrätyskeskusta pyöritti aiemmin Kankaanpään Tekevät ry. Toimintaa ovat pyörittäneet viimeiset kuusi vuotta Maikki ja Oskari Hautamäki. Parhaina vuosina Kankaanpään Tekevien pyörittämässä kierrätyskeskuksessa on ollut tarjota työtä jopa 40 työntekijälle. Taloudelliset syyt johtivat toiminnan lopettamiseen. Haasteeksi tuli uuden toimijan löytäminen. Kaupunki ei ole velvollinen järjestämään kierrätystä, mutta luonnollisesti tahtoa löytyy kierrättämiseen. Kiertotaloutta ylläpitämään alettiin etsiä yhteistyötahoja ja Valtti-työpajan kanssa päästiin sopimukseen toiminnan jatkamisesta.

Kierrätyskeskuksen tilat remontoitiin uuteen uskoon – tilat kokivat melkoisen muodonmuutoksen.

Myymälätilat ovat nyt yhtenäiset eli väliseiniä purettiin. Myymälätilojen lattiat puhdistettiin, pestiin ja vahattiin, muiden tilojen betonilattiat maalattiin, samoin seinäpinnat. Kaikki sähköt uusittiin ja panostettiin hyvään valaistukseen.

Pihan asfaltointi on viivästyttänyt myymälän avaamista; sen jälkeen vasta saadaan kontit paikoilleen.

Tavaran vastaanotto tulee tapahtumaan takapihan oven kautta asiakaspalvelutiskille. Toimivat sähkölaitteet tarkistetaan ja pestään, jonka jälkeen ne siirtyvät myymälään. Rikkinäiset sähkölaitteet menevät suoraan kontteihin. Erikseen on ovi huonekaluille, joiden tulee olla myynti- ja käyttökelpoisia. Huonekalut siistitään pesurilla, mutta tällä hetkellä niitä ei korjata. Jatkossa kokeiluluontoisesti otetaan vastaan myös käyttökelvottomia huonekaluja; esim. rikkinäisestä sohvasta puu, metalliosat ym. materiaali eritellään.

Maksu olisi pienempi kuin kaatopaikkojen jätemaksu. On huomattu, että ihmiset ovat pulassa isojen huonekalujen kuten sohvien ym. kanssa; kuljetusmaksua vastaan helpotettaisiin näin kotitalouksien tilannetta ja samalla siitä on hyötyä koko yhteiskunnalle ja maapallolle. Tällaista ei ole aiemmin tehty Kankaanpäässä eli kokeilu toimisi pilottina; aika näyttää, miten se toimii.

Takapihalle tulisi myös muutama autopaikka. Samalla, kun tuo tavaraa kierrätykseen, pääsee myös ostoksille – kätevää!

Työtilat ovat erikseen. Henkilökunnan taukotilassa on kahvinkeitin, mikro, jääkaappi – syömässä ja kahvilla voi käydä viereisessä Valtissa. Yhteistyötä tuleekin olemaan monessa asiassa.

24

Kierrätyskeskuksen toiminnasta vastaa Valtista tuttu kädentaidon ohjaaja Maria Kekki. Maria vastaa erityisesti myymäläpuolesta sekä tekstiilin ja pienirtaimiston lajittelusta. Jukka Majamäki huolehtii tavaran vastaanotosta, logistiikasta ja SER -lajittelusta ja erittelystä.

Kuitenkin työparina yhteistyössä toimitaan.

Tuotteiden puhtauteen/siisteyteen panostetaan sekä tuotteiden esillepanoon. Myymälä olisi kierrätystavaratalo ja toivotaan, että näin yhä useampi ihminen löytäisi käytetyn tavaran mahdollisuudet.

Aina ei tarvitse ostaa uutta ja kallista – näin säästää omaa kukkaroa ja luontoa. Samalla tekee löytöjä ja saa aivan uusia ideoita.

Myymälä ja tavaroiden vastaanotto on avattu uudelleen 3.11.2020.

Työn touhussa syyskuun lopulla.

Kierrätä käyttökelpoista tavaraa: • Astioita, koriste-esineitä ym. kodin käyttötavaraa • Vaatteita • Kodin tekstiileitä • Leluja • Huonekaluja, mattoja ym. sisustustavaraa • Urheiluvälineitä Otetaan vastaan myös: • SER-jäte – myös rikkinäiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet – sekä metalliromu

25

Mitä on SER? SER tulee sanoista sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet).

Näihin luetaan kaikki laitteet, jotka toimiakseen tarvitsevat sähkövirtaa, akkua, paristoa tai aurinkoenergiaa. Myös kaikki lamput lukuun ottamatta hehku- ja halogeenilamppuja luetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiksi.

Kodin yleisimpiä sähkö- ja elektroniikkalaitteita ovat muun muassa kodinkoneet, kellot, tietokoneet, tulostimet, kännykät, televisiot, viihde-elektroniikka, kamerat, lamput, valaisimet ja sähkötyökalut.

Myös sähkökiukaat, lämminvesivaraajat ja muut talotekniset sähkölaitteet ovat SE-laitteita.

Keräyspisteet Käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita otetaan vastaan maksutta alueellisissa SER-keräyspisteissä, joita on lähes 500 kpl. Osoitteet näihin löytyvät sivulta: www.kierratys.info.

Vanhoja laitteita keräävät maksutta myös lähes 2000 sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvää kauppaa. Karkeasti määritellen pienet laitteet voi kierrättää ilman uuden laitteen ostopakkoa isoissa marketeissa ja sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvissä erikoistavarakaupoissa. Isot (yli 25 cm) laitteet voi kierrättää missä tahansa kaupassa, jos ostaa uuden tilalle. Jos uutta ei halua ostaa tilalle, ison laitteen voi kierrättää maksutta kierratys.info- sivulta löytyvissä keräyspisteissä.

Esimerkiksi puhelimiin ja tietokoneille tallentuu käyttäjän henkilökohtaista dataa. Jotkut kaupat keräävät muistia sisältävät laitteet lukittuihin data-SER-astioihin.

Kysy kauppiaaltasi mahdollisuutta palauttaa muistikapasiteettia sisältävän laitteesi lukittuun astiaan.

Älä heitä laitteita sekajätteeseen ja vältä epämääräisiä keräyspisteitä kuten pihojen avolavoja.

Näin varmistut, että laitteet kierrätetään asianmukaisesti.

Vanha laite tai lamppu pitää palauttaa aina kokonaisena (ei purettuna osiin) ja ilman pakkausta, niin SER-keräyspisteisiin kuin myymälöihinkin.

Lamppuja tulee käsitellä varoen, jotta ne eivät rikkoutuisi.

Mitä kerätyille laitteille tapahtuu?

Ensiksi laitteiden joukosta seulotaan vielä käyttökelpoiset laitteet, jotka ohjataan uudelleen käytettäviksi.

Suurin osa kierrätykseen kiikuttamistamme laitteista on kuitenkin joko niin vanhoja, rikkinäisiä tai muuten tulleet elinkaarensa päähän, että ne yleensä murskataan ja hyödynnetään uudelleen materiaaleina.

Murskattavista laitteista poistetaan ensin vaaralliset aineet ja osat. Materiaaleista jopa 99 prosenttia käytetään uudelleen teollisuuden raaka-aineina (esimerkiksi nykyaikaisen tietokoneen materiaalit).

Haasteellisimpia ovat vanhat kuvaputkitelevisiot ja -näytöt sekä niissä käytetty lyijylasi.

Pienistäkin laitteista saadaan talteen kierrätettävää materiaalia, jota voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistuksessa. Älä heitä pientä kiharrinta, taskulamppua ym. sekajätteeseen.

26

Mihin vanhat vaatteet ja kodintekstiilit?

Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain n. 13 kg tekstiiliä asukasta kohden. On useita tapoja vähentää tekstiilejä omista kaapeista järkevästi ja oikein, jotta hävikki olisi mahdollisimman pieni.

Naisille on tuttu tunne, kun hetkellinen mielenhäiriö eli siivousinto iskee. Nyt puhun siis vaate- ja kodintekstiilikaappien siivouksesta. Konmaritus on monelle tullut jo tutuksi terminä. Toiset tykkäävät menetelmästä ja toisille se ei vain sovi. Erilaisia kun olemme.

Käy vaatteesi ja kodintekstiilit kaappi ja osa-alue kerrallaan läpi. Tyhjennä kaappi ja tarkastele jokaista tekstiiliä erikseen käsissäsi. Puhutteleeko se sinua? Pirskahteleeko? Jos vastaus on ”kyllä”, tekstiili kannattaa jättää itselle ja laittaa siististi takaisin kaappiin esim. värien mukaan.

Eli nyt puhutaan kaappiin jäävistä, pois lähtevistä ja kokonaan poisheitettävistä vaatteista. Jäävät tekstiilit ovat ne, jotka tuottavat sinulle iloa, ovat ehjiä ja kooltaan sopivia. Poislähtevillä vaatteilla, jotka eivät ole itselle sopivia/mieluisia, on useitakin mahdollisia osoitteita - ihan oman valintasi mukaan.

”Toisen romu on toisen aarre” Jos haluat tienata muutaman euron, vaatteet kannattaa tarkastaa, että ne ovat ehjiä ja puhtaita; sen jälkeen voit laittaa ne myyntiin joko itsepalvelu- tai nettikirppikselle. Kankaanpäässä itsepalvelukirppiksiä ovat Myyntitalo Jera ja Wanhan Kirpputori. Nettikirppiksiä on tälläkin alueella paljon, esim. Kirppisrinki Kankaanpää ilman turhia sääntöjä, Kirppisrinki Kankaanpää, Karvia kierrättää jne. Molemmat tavat toki vaativat hiukan työtä, mutta niin kuin sanotaan ”Toisen romu on toisen aarre” ja samalla voit ansaita muutaman lantin.

Kankaanpään kierrätyskeskus ottaa vastaan käyttökelpoisia, ehjiä ja puhtaita vaatteita ja kodintekstiileitä ilmaiseksi. Lisäksi UFF:n laatikot ovat tätä varten, SPR ottaa vastaan lahjoituksia, samoin seurakuntien kirppikset (Helluntaitori ja ev.lut kirkon kirpputori). Netissä on myös Roskalava Kankaanpää, unohtamatta Valtin omaa kierrätyspistettä. Toki myös kavereilta kannattaa kysellä, josko he olisivat kiinnostuneita vaatteistasi.

Eläinsuojeluyhdistykset ottavat enemmän kuin mielellään vanhat patjat, peitot, toppavaatteet, matot ja pyyhkeet alustoiksi ja lämmittämään eläimiä.

Tekstiilit, jotka ovat vanhoja, rikkinäisiä, kulahtaneita, kuluneita jne. voit laittaa energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Ne päätyvät joko autoteollisuuteen, eristeiksi tai huonoimmat energiaksi.

Jos olet kätevä käsistäsi, vaatteita ja kodin tekstiilejä kannattaa tuunailla oman mielensä mukaan.

Tässä vain mielikuvitus on rajana. Esim. jos jokin vaatteistasi on mielestäsi tylsä makuusi, voit lisätä siihen väriä painokuvilla, napeilla, vetoketjuilla ja ompelemalla vaatteeseen jotain ”lisää”.

Muista myös kellarit, varastot jne. Eli kaikki paikat, mistä tekstiilejä kodissasi vain löytyy. Nämä paikat kannattaa tietyin väliajoin siivota, tiedä mitä aarteita sieltä saattaa löytyä ja näin kotisi pysyy hyvässä järjestyksessä ja tiedät missä mikäkin tavara on.

27

Siivousnäyttöjä pajalla Siivousnäyttöjä suoritettiin pajalla elokuun lopussa. Katja Välimäki suoritti ylläpitosiivouksen näyttöä ja Eija Paloviita tekstiilihuollon näyttöä. Tämä olikin Eijan viimeinen toimitilahuoltajan ammattitutkintoon oikeuttava näyttö. Näyttöjen vastaanottaja oli Bianca Hintsa Winnovasta.

Katja Välimäki on 46-vuotias, kolme lasta (yksi aikuinen) ja asuu Karviassa. Harrastuksena on kävely.

Ratsastus on ollut nuoruuden intohimo ja sitä olisi mukava harrastaa, jos olisi mahdollisuus.

Katja on valmistunut aikoinaan keittiöalalta eli suurtalouspuolelta. Reima Oy:llä hän työskenteli viimeistelijänä eli esim. langanpätkiä siistittiin haalareista. Marjanpoimijanakin on toimittu. Siivoustöitä on tehty Kiviniityn Auto ja Traktori Oy:llä.

Työttömyysjakson jälkeen maaliskuussa 2019 hän aloitti Moon Karviasta-torimyymälässä, jossa oli siivousta ja ruuanlaittoa, myös tekstiilipuolella eli esim. vetoketjun ratkomista, saumojen irrotusta vaatteista ym.

Katja suoritti hygieniapassin Karviassa. Työvalmentaja Anne Koivu ehdotti, että Katja voisi tulla Kankaanpään Valttiin suorittamaan siivousalan tutkintoa Katariina Alitalon ohjaukseen. Loppuvuonna 2019 Katja tulikin Kankaanpäähän, jossa on 1-2 pv viikossa ja loput päivät Karviassa.

Tavoite on laitoshuoltajan ammattitutkinto, josta ensimmäinen ylläpitosiivouksen näyttö oli 25.8.

Siihen kuului mm. puhdistusaineiden annostelu ja niiden pH-arvot, oikeiden menetelmien valinta, imurointi, vapaiden pintojen pyyhintää, vessojen siivous ja roskien vienti jätteidenkierrätyspisteisiin.

Näyttö kesti noin 5 tuntia ja jännitystä oli ilmassa; ”mitä, jos teen mokan”. Onneksi koko ajan sai kannustusta ja tsemppausta, myös Bianca kehui hyvin tehtyä työtä. Bianca ja Katariina yhdessä arvioivat näyttösuoritusta ja periaatteessa saman päivän aikana saa tiedon hyväksymisestä.

Kankaanpään Valtissa Katja on maanantait ja keskiviikot. Torstait ja perjantait on työskennelty Karvian Kanttissa - kahvinkeittoa, siistimistä ja paikkojen kunnossapitoa sekä asiakaspalvelua. Työpajan tuotteita on ollut myynnissä Kanttissa. Syyskuun alkupuolella kesäkahvila sulkeutuu ja jatkossa Katja siirtyy torimyymälään tiistaiksi ja torstaiksi.

Kuvissa lattioiden puhdistusta: Aluksi lattiat mopataan eli hiekat ja roskat pois. Sen jälkeen lattia pestään yhdistelmäkoneella.

Kiillotusaineseos levitetään lattialle teräväkuivaimeen kiinnitetyllä lattiapyyhkeellä.

Kuiva lattia kiillotetaan lopuksi nopeakierroksisella lattianhoitokoneella.

28

Eija Paloviita suoritti tekstiilihuollon näyttöä. Perustana on näyttösuunnitelma ja se tehdään aikatauluun – tietty aika kuluu tiettyyn vaiheeseen. Eli se on ammattimainen suunnitelma ja kertoo, että työ tapahtuu joutuisasti ja tehokkaasti.

Mitä näyttöön sisältyy: Iso osa näyttöä on puhdistusainetietoutta. Tähän sisältyy tahranpoisto eli millä aineella voi poistaa erilaisia tahroja. Samoin desifiointipesut, esim. eritetahrojen käsittely ja oikeat aineet. On sairauksia kuten korona, tällöin kaikki pyykit pitää pestä erillään desinfioiden. On osattava pyykkikoneiden ja kuivausrumpujen toiminta, käyttö ja puhdistus. Toiminnan on oltava aseptista eli on oltava puhtaat kädet tai suojakäsineet, ettei toiminnallaan likaa puhdasta pyykkiä.

• Arkojen vaatteiden, kuten villa- ja silkkivaatteen pesu ja käsittely.

Noudatetaan pesuohjeita, oiotaan ja ripustetaan oikein.

• Mankelointia. Mankeli on liinavaatteiden ja muiden kodintekstiilien käsittelyyn tarkoitettu kodinkone, jonka avulla tekstiileistä saadaan sileämpiä. Mankeloitu pyykki ei ole sähköistä eikä pölyistä.

• Kauluspaita silitetään hieman kosteana ja tietyssä järjestyksessä.

Näin paita ei rypisty uudelleen silityksen aikana.

On osattava lakanoiden ja pöytäliinojen taittelu. Sitä tietämystä tarvitsee, jos työskentelee esim. pesulassa. Tekstiilituholaisten torjunta on tiedettävä miten torjua ja millä aineella.

Näytön aikana oppilas selostaa tekemistään – miksi toimii näin, mistä syystä valitsi tämän aineen. Annostelu on tärkeä, samaten pH ja on tiedettävä, mikä pesuaineen puhdistava ainesosa on.

Toiminnan ohessa kysytään valkaisuaineiden käyttöä eli onko sallittua ja minkälainen valkaisuaine on kullekin tekstiilille oikea. Huuhteluaineita ei myöskään voi aina käyttää. Myös pesumerkinnät tulee tuntea.

Vaikka näyttö onkin jännittävä paikka, kannustusta ja tsemppausta saa ohjaajilta.

Kuvassa: Näytön vastaanottaja Bianca Hintsa.

29

Siivousteam esittäytyy Valtin siivouspaja vastaa työpajan puhtaanapidosta, pyykkihuollosta sekä huonekasvien hoidosta ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia siivousalalla tarvittavaa työkokemusta sekä tuntemusta eri aineista, välineistä ja tekniikoista. Keväällä 2018 alkoi Valtissa Valo-valmennus, joka on ohjattua oppimista työtä tekemällä. Valo-valmennuksen kautta on suoritettu kaksi toimitilahuoltajan ammattitutkintoa.

Anna ja Elinakin ovat jo loppusuoralla tutkintojen suorittamisessa.

Uusi työntekijä perehdytetään tarkoin taloon ja sen toimintaan, samoin työturvallisuuteen ja ergonomiaan.

Apua ja ohjausta saa aina, kun siltä tuntuu. Se onkin tärkeä tekijä työssä viihtymisessä; aivan kuten se, että voi itse vaikuttaa työhönsä.

Anna Seppälä Anna on 26-vuotias ja kotoisin Honkajoelta. Hän on asunut kolmisen vuotta Kankaanpäässä sinkkuna. Anna asuu yksin, mutta perheeseen kuuluu äiti, isä ja kaksi siskoa. Anna on opiskellut aikoinaan kokiksi; nyt on ollut noin kaksi vuotta Valtissa siivouspuolella. Siivouspuoli kiinnosti ja näytöt ovat hyvällä mallilla; enää yksi näyttö ja Anna saa toimitilahuoltajan ammattitutkinnon.

Annan haave on jo pidemmän aikaa ollut lähihoitajan tai hoiva-avustajan ammatti. Hän pyrkiikin koulutukseen sitkeästi ja niin monta kertaa, kunnes sinne pääsee. Valtti on ollut mieluinen paikka. Parhaimmiksi asioiksi täällä hän mainitsee tasa-arvoisuuden kaikkien asiakkaiden kesken.

Toinen asia, jota Anna arvostaa kovasti on se, että jos apua johonkin asiaan elämässä tarvitsee, sitä myös täältä varmasti saa! Harrastuksikseen Anna mainitsee kävelyn ja pyöräilyn.

Elina Hakasalo Elina on 37-vuotias sinkkunainen Kankaanpäästä. Valtti-työpajalle hän tuli tammikuussa v.2018. Ennen Valttiin tuloa hän työskenteli puutarhatöissä.

Tavoitteena on toimitilahuoltajan tutkinto. Valtissa on suoritettu näyttöjä ja opiskeltu alaa sekä käytännössä että teoriaopintoina. Seuraavaksi Elina suorittaa tekstiilihuollon näytön. Opinnot alkavatkin sitten olla jo loppusuoralla.

Elina on viihtynyt Valtissa hyvin; työtunnit ovat neljä tuntia päivässä maanantaina ja keskiviikkona. Vapaa-aikana Elina harrastaa käsitöitä.

Seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä makramee-amppeli; siihen ohjeet ja langat Elina sai viime jouluna lahjaksi.

30

Sari Kuusimäki Sari tuli Valttiin toukokuussa, jolloin aloitti täällä luontoryhmässä kerran viikossa. Sen jälkeen hän otti asioista selvää ja halusi itse tänne kuntouttavaan työtoimintaan siivouspuolelle, kokien sen olevan lähimpänä osaamistaan.

Sari pitää työstään ja kokee oppivansa työssään paljon tärkeitä asioita.

Yhtenä positiivisena asiana Sarin mielestä Valtissa on yhdessäolo muiden ihmisten kanssa.

Sari on 48-vuotias ja asustelee yksin, kissa kaverinaan. Hän on kotoisin Kristiinankaupungista ja perhe muutti Kankaanpäähän v. -76. Siitä lähtien Sari onkin asunut täällä. Rakkaita harrastuksia ovat lukeminen, monipuolinen liikunta, sisustus ja tuunaus, psykologia – miten ja miksi ihminen toimii niin kuin toimii. Luonto on myös lähellä Sarin sydäntä. Sari on opiskellut paljon.

Heti lukion jälkeen hän opiskeli myynnin merkantiksi ja sen jälkeen assistentiksi julkisen hallinnon, yrityshallinnon ja taloushallinnon puolelta. Seuraavaksi tuli merkonomin paperit ja taskusta löytyy myös ATK:n AB-ajokortti.

Jatkossa Sari ei haluaisi enää opiskella vaan töitä omalta alaltaan eli toimiston tai kaupan alalta. Töitä on kuitenkin vaikea saada ja kaikki alat vaativat jatkuvaa uudistumista, opiskelua ja uusien asioiden omaksumista.

Tiina Lindvall Tiina on 55-vuotias, kahden aikuisen (24 v. ja 28 v.) tyttären äiti.

Kankaanpäähän Tiina on muuttanut Virosta vuonna 1994.

Toinen tytär syntyi siis Suomessa v. 1996.

Ensimmäisinä vuosina Suomessa hän kävi erilaisia kursseja, mm. maahanmuuttajan urapolut-kurssin ja tietokonekurssin. Kursseihin sisältyi työharjoittelua eri Kankaanpään kaupoissa, mm. Tokmannilla.

Työnä oli tuotteiden hyllyttämistä ja siivousta.

Tiina on työskennellyt Vihteljärven koulun iltapäiväkerhon vetäjänä (puolisen vuotta). Samoin ollut välillä Valtissa ja kierrätyskeskuksessa sekä kottaloustöissä Reumayhdistyksellä. Vuosina 2012-2013 hän suoritti kotitalousammattitutkinnon aikuiskoulutuskeskuksessa. Tutkintoon sisältyi kolmen kuukauden työharjoittelu Koivurinteen vanhainkodissa eli tutuksi tulivat keittiöhommat, siivoustyöt, vanhusten saunottamiset ja pesut, myös varpaankynnet hoidettiin kuntoon. Mieluista oli myös pesukintaiden ompelu.

Valtissa Tiina on tehnyt keittiötöitä vanhan keittiön aikaan (yläkerrassa). Bravuurina olivat virolaiset ja venäläiset ruuat, etenkin Borsch -keitto oli erityisesti kaikkien mieleen. Tiina suunnitteli ruokalistan ja valmisti ruuan. Tänä syksynä 14.9. Tiina aloitti Valtissa siivouspajalla; myös puupuoli ja autopaja kuuluvat siivouskohteisiin. Suurimman osan aikaa Tiina on työskennellyt kierrätyskeskuksessa. Siellä hommiin kuului mm. kodinkoneiden pesu. Hän puhdisti likaiset jääkaapit, hellat, pyykkikoneet ja otti ”ennen ja jälkeen” -kuvat. Puhdasta jälkeä syntyi. Myös myymäläpuolella oli tehtäviä.

Toive on muuttaa lähemmäs Helsinkiä, missä tyttäret asuvat. Samoin se on lähempänä vanhaa kotimaata.

Tiinalla on paljon harrastuksia; mieluisia ovat valokuvaus, kalastus, mökkeily ja puutarhanhoito.

Suurimman osan ajasta vie lukuisat ystävät.

31

Kulkutautien historiaa Toisin kuin luullaan, ihmiskunnan suurimpia vitsauksia eivät ole olleet sodat, vaan kulkutaudit ovat vuosisatojen aikana surmanneet ihmisiä miljoonittain. Kiinan Wuhanista tammikuussa levinnyt koronavirus on viimeisin vitsaus. Näyttää siltä, että tämä pandemia ottaa vain uusia kierroksia.

Virukset ilmaantuivat maapallolle jo varhaisessa vaiheessa, elämän synnyn alkuaikoina 1,5 miljardia vuotta sitten. Evoluution myötä ne ovat jakautuneet erilaisiksi erilaisiin isäntäeliöihin.

Suurin osa viruksista on ihmisen kannalta täysin yhdentekeviä. Sen sijaan huolestuttavimpia ovat virukset, jotka kykenevät siirtymään eläimestä ihmiseen. Kun virukset hyppäävät muilta lajeilta ihmiseen, ne voivat olla ongelmallisia, koska ihmisellä ei ole immuunipuolustusta niitä vastaan.

Aiheuttaakseen pandemian viruksen täytyy voittaa kolme haastetta. Ensinnäkin sen täytyy päästä siirtymään eläimestä ihmiseen. Toiseksi sen täytyy aiheuttaa ihmisessä tauti. Kolmanneksi viruksen täytyy kyetä leviämään helposti ihmisestä seuraavalle ihmiselle.

Maailman historian kuuluisin ruttoepidemia on ollut Musta surma. Tästä karmeasta taudista on jälkimaailmalle säilynyt erinomainen kirjallinen kuvaus. Boccaccio kirjoitti rutosta vuonna 1348 Firenzessä: ”Kevään 1348 alkaessa rutto oli saanut kaupungissa lujan jalansijan ja levitti kauhujaan kaikkialle. Se ei esiintynyt täällä samanlaisena kuin itämailla, missä verenvuoto nenästä oli varma kuoleman merkki. Mutta sairauden alkaessa saivat niin miehet ja naiset nivusiinsa ja kainalokuoppiin paiseita – jotkut ison omenan tai munan kokoisia, jotkut pienempiä – jota kansa nimitti ruttopaiseiksi. Ennen pitkää nämä paiseet levisivät sairaan koko ruumiiseen.

Jonkin ajan kuluttua taudin luonne muuttui. Se ilmeni tällöin siten, että käsivarsiin ja reisiin ilmaantui mustia tai sinertäviä läiskiä, jotka levisivät muuallekin ruumiiseen, toisilla isoina ja harvoina, toisilla pieninä ja lukuisina.

Mutta kuten edellä mainitut paiseet olivat olleet varmana väistämättömän kuoleman merkkinä, niin samoin oli näiden läiskienkin laita. Ei ollut lääkäriä, joka olisi pystynyt parantamaan ne - ei lääkettä, jolla olisi ollut vaikutusta.”

Tauti tappoi 1300-1700-luvuilla moneen otteeseen suuren osan Euroopan asukkaista. Kuolleiden määräksi on arvioitu noin 200 miljoonaa. Tautia aiheuttaa Yersinia pestis-bakteeri, jota kantavat eniten rottien kirput.

Ihminen saa tartunnan kirpunpuremasta. Bakteeri osaa huijata elimistön immuunijärjestelmää ja vähentää vasta-aineiden tuotantoa. Rutto oli erityisen herkkä tarttumaan sairaista terveisiin, riitti pelkkä kosketus.

Tauti tarttui jopa ruttoon kuolleiden vaatteista. Hyvin harvat sairastuneista toipuivat.

Edelleen paiseruttotapauksia raportoidaan ympäri maailmaa. Tartunnan saaneita hoidetaan antibiooteilla.

Tuhansia vuosia ihmisiä piinanneen isorokon hävittämien oli yksi lääketieteen suurimmista saavutuksista 1900-luvulla. Etelä-Amerikassa tämä eurooppalaisten tuoma tauti tuhosi lähes kaikki intiaanit, maailmanlaajuisesti kuolleisuus oli 500 miljoonaa. Isorokko on variolaviruksen aiheuttama infektiotauti.

Isorokon ihottuma alkaa suusta ja leviää koko vartaloon märkivine rakkuloineen. Jopa 60 prosenttia sairastuneista kuoli, ja henkiin jääneistä monet sokeutuivat. Usein kehoon jäi rokolle luonteenomaisia pahoja arpia.

32

Vielä 1970-luvun alussa isorokko aiheutti noin kahden miljoonan ihmisen kuoleman vuosittain. Kaiken kaikkiaan 1900-luvulla tauti tappoi enemmän ihmisiä kuin kaikki sodat yhteensä. Viimeiset tautitapaukset olivat 70-luvun lopussa. Rokotus lievittää taudin oireita tai voi estää sen kehittymisen kokonaan.

Suomessa on edelleen varastoituna isorokkorokotetta, kuten monissa muissakin maissa. Itse isorokkovirusta säilytetään kahdessa turvalaboratoriossa, jotka sijaitsevat Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Vaikka tauti on julistettu vuonna 1980 hävitetyksi, saattaa tappava tauti tehdä paluun. Ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, ja vanhojen hautojen jäänteet nousevat esiin kuin zombit isorokkovirus mukanaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa monen sodasta palanneen nuoren miehen kunto romahti äkillisesti. Vuosina 1918-1919 riehunut espanjantauti tappoi maailmalla arviolta 50 miljoonaa ihmistä.

Influenssaa muistuttanut tauti sai immuunijärjestelmän reagoimaan liian voimakkaasti, mikä aiheutti keuhkoihin kohtalokkaan tulehdustilan. Reaktiota kutsutaan sytokiinimyrskyksi, ja se koettelee ankarammin nuoria miehiä, joilla on hyvin toimiva immuunijärjestelmä. Aika ei ollut potilaiden puolella. Yhtä nopeaa tappajaa ei oltu ennen nähty. Yhdysvalloissa kiersi tarinoita, joiden mukaan moni aamulla töihin lähtenyt oli vainaja ennen kuin ehti perille.

”Potilaat saivat niin rajuja sisäisiä verenvuotoja, että verta tuli suun ja nenän lisäksi korvista.

Moni hukkui omaan vereensä, kun se täytti hänen keuhkonsa.” (Aikalaiskuvaus taudista) Sikainfluenssaepidemia vuonna 2009 oli espanjantaudin tavoin A-tyypin viruksen aiheuttama, ei toki läheskään niin vaarallinen. Silti arvioidaan, että noin 280 000 ihmistä menehtyi sikainfluenssaan.

Sen sijaan aasialainen influenssa ja hongkongilainen influenssa tappoivat miljoonia 1950-60-luvuilla; molemmat olivat lintuinfluenssan ja ihmisinfluenssan yhdistelmiä. ”Väri on sama kuin riisin keitinvedessä ja haju viittasi mätään kalaan.”

Tällainen on koleran aiheuttama ripuli. Potilaat voivat ripuloida jopa 20 litraa vuorokaudessa. Kolerabakteeri tarttuu ulosteen saastuttamasta vedestä tai ruuasta. Kolera aloitti maailmanvalloituksensa vuonna 1817 Intiasta, josta se levisi brittijoukkojen mukana muuallekin. Eurooppaan kolera levisi 1830-luvulla. Nykyään sitä esiintyy köyhissä maissa, joissa on pula puhtaasta vedestä ja hygieniasta. Sairastuneen hoidossa ensisijaisen tärkeää on nesteytys, hoitamattomana kuolema saattaa seurata hyvin nopeasti.

33

Maailman köyhimmissä maissa malaria on tuberkuloosin ja aidsin ohella pahiten tappava tauti.

Se leviää hyttysen piston välityksellä ja sen aiheuttaja on loinen. Potilaalla esiintyy 10-15 vuorokautta piston jälkeen kuumetta, ripulia, pahoinvointia ja oksentelua. Erittäin raju malarian muoto iskee keskushermostoon ja aiheuttaa halvaantumisen ja kooman.

Malarian yleisyydestä huolimatta siihen ei ole kehitetty tehokasta rokotetta. Malarialoiset ovat nopeita mutatoitumaan, joten ne ovat aina askeleen edellä rokotteiden kehittäjiä. Sitä ehkäistään lääkkeillä (mm. kiniini) ja hyttysverkoilla. Siihen kuolee joka vuosi ainakin miljoona ihmistä, jälkiseurauksiin vielä useampi.

Valtaosan kuolonuhreista se vaatii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Malaria vie etenkin lasten henkiä; Afrikassa siihen kuolee joka minuutti kaksi alle viisivuotiasta.

Tuberkuloosi on edelleen yksi maailman suurimmista terveysongelmista. Se on piinannut ihmisiä jo tuhansia vuosia, sillä tuberkuloosibakteereita on löydetty mm. egyptiläisistä muumioista.

Bakteeri levisi ilmeisesti märehtijöistä ihmisiin silloin, kun ihminen alkoi pitää kotieläimiä.

Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä. Keuhkotuberkuloosia sairastavan henkilön puhuessa, yskiessä, aivastaessa tai laulaessa ilmaan leviää tuberkuloosibakteereja sisältäviä pienhiukkasia.

Suomella on raskas tuberkuloosihistoria. 1930-luvulla yksi suomalainen tunnissa kuoli tuberkuloosiin.

Elintason nousun, ravitsemustilan paranemisen, väljemmän asumisen, aktiivisen seulonnan, keuhkoparantoloiden ja sittemmin tehokkaan lääkehoidon ja tartunnanjäljityksen myötä olemme saavuttaneet vähitellen muiden Länsi-Euroopan maiden tason. Tuberkuloosia voidaan nykyisin hoitaa antibiooteilla, mutta tauti muuntuu helposti ja on syntynyt lääkkeille vastustuskykyisiä bakteerikantoja.

“Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka esiintyy useimmiten keuhkoissa.

Tyypillisin oire on pitkittynyt yskä ja veriset yskökset.

Tuberkuloosi tekee paluuta – lääkeresistentti kanta uhkaa viedä meidät takaisin 1900-luvun alkuun.”

34

Rokotteiden avulla isorokko ja polio on hävitetty maapallolta. Edelleen kuitenkin tartuntatauteihin kuolee miljoonittain ihmisiä. Afrikan maat kantavat 90 prosenttia maailman tautitaakasta. AIDS, tuberkuloosi ja malaria tappavat alueella yli kolme miljoonaa ihmistä vuodessa.

Lisäksi verenvuotokuumeet (Ebola, Lassa, Marburgin tauti) ovat vakavia infektiotauteja Afrikassa.

Ebola-viruksen, samoin kuin Marburg-viruksen varsinainen isäntäeläin luonnossa lienee hedelmälepakkolaji. Ihmisen tartunnat ovat yleensä alkaneet apinoista, mutta apina on lepakoiden aiheuttamien tartuntojen uhri siinä missä ihminenkin.

On myös muistettava tavallinen kausi-influenssa. Pelkästään Euroopassa siihen sairastuu 4-50 miljoonaa ihmistä. Koko maailmassa influenssaan kuolee vuosittain lähes 400 000 ihmistä (Suomessa 500-2000).

Riskiryhmässä ovat vanhukset, sairaat ja lapset.

Suomessa on varauduttu toden teolla pandemian tuloon 2000-luvulla muutamia kertoja; muun muassa sikainfluenssa (v.2009) ja lintuinfluenssa (v.2013) saivat ihmiset kauhun valtaan ympäri maailmaa.

Espanjantaudin kaltaisen influenssapandemian puhkeaminen on todellinen uhka, joka on syytä ottaa vakavasti.

Ihmiset ovat aina taistelleet erilaisia viruksia ja bakteereja vastaan. Jotkin niistä ovat aiheuttaneet laajoja ja tuhoisia tautiaaltoja. Osa sairauksista on saatu hävitettyä, toisia vastaan taistelu jatkuu.

Epidemioita vastaan ei voida taistella tehokkaasti ilman lääkkeitä ja rokotteita. Näiden kehittely uusiin tauteihin saattaa kestää vuosikausia, kuten nyt on menossa kilpajuoksu koronaa vastaan. Toisinaan myös toimivia rokotteita ja lääkkeitä ei saada sodan, katastrofien tai köyhyyden runtelemille alueille.

Punaisen Ristin toiminta tartuntatautien leviämistä vastaan näillä alueilla on ollut ensiarvoisen tärkeää.

“Vielä 1800-luvun alussa joka kymmenes kuolintapaus Suomessa oli isorokon aiheuttama.

Tilanne muuttui, kun tautia vastaan kehitettiin rokote.

Isorokko on ensimmäinen sairaus, joka on rokotuksin saatu hävitettyä maailmasta.”

Lähteet: Wikipedia Mika Kallioinen: Rutto & Rukous tieku.fi – Top 10: Historian pahimmat taudit

35

Korona - uusi vitsaus Koronavirukset on ihmisillä ja eläimillä tauteja aiheuttavien RNA-virusten heimo.

Koronaviruksia tunnetaan kymmeniä erilaisia, joista seitsemän voi tarttua ihmiseen. Niistä neljä aiheuttaa vain lieviä flunssaoireita, mutta kolme on aiheuttanut vakavan epidemian. SARSin aiheuttajaksi paljastui vuonna 2003 ennestään tuntematon koronavirus SARS-CoV. Vuonna 2012 tavattiin Lähi-Idästä tätä muistuttava koronaviruksen aiheuttama hengityselintulehdus MERS. Vuonna 2019 Kiinan Wuhanissa tavattiin uusi COVID-19 -tautia aiheuttava koronavirus SARS-CoV-2, joka leviää myös ihmisistä toisiin ja jonka Maailman Terveysjärjestö julisti 11. maaliskuuta 2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Lepakoissa on aina ollut valtava määrä erilaisia koronaviruksia. Se on siis pääepäilty. Mutta suoraan lepakolta ei ihminen voi virustartuntaa kuitenkaan saada. Mutta jos esimerkiksi sivettikissa tai supikoira saa ensin tartunnan lepakolta, tämä isompi nisäkäs voi sitten tartuttaa koronaviruksen ihmiseen.

Jäljet johtavat kiinalaiselle eläintorille, joka vilisee mitä erilaisimpia villi- ja tuotantoeläinlajeja samassa sumpussa. Virusten paratiisi siis; neitseellisen vastustuskyvyttömiä isäntiä aivan vieri vieressä.

Joku hevosenkenkälepakon koronaviruksista eteni sivettikissassa ja mutatoitui niin, että pystyi tarttumaan ihmisestä toiseen tehokkaammin. Näin kävi SARS-epidemian aikaan 2000-luvun alkupuolella ja eläintorilta koronapandemia alkoi myös nyt - kyseessä on vain sen ärhäkämpi serkku.

Kiinnostavaa on se, että kyseisten eläintorien myyjistä 40 prosentilla oli vasta-aineita virusta vastaan.

Vihannestorien myyjillä puolestaan vain viidellä prosentilla. Eläintorien myyjät olivat näiden eläinten kanssa paljon tekemisissä ja kehittäneet vastustuskyvyn virusta vastaan.

Sama tilanne on ollut Saudi-Arabiasta lähtöisin olleella MERS-viruksella. Varsinainen syypää siellä oli kameli, jotka kaikki sairastavat MERSin jossain vaiheessa. Koska se on kameleissa niin tyypillinen, myös näiden eläinten kanssa tekemisissä olevilla oli vastustuskykyä virusta vastaan. Tauti pääsi riistäytymään käsistä, kun tartunnan saaneita hoidettiin sairaalassa ja virus tarttui edelleen hoitajiin ja muihin potilaisiin ja siitä sairaaloiden ulkopuolelle.

Ihminen on aina altistunut eläinperäisille viruksille. Yhteinen taival koti- ja tuotantoeläinten kanssa on tehnyt meidän vastustuskykyiseksi vaikkapa vesirokkoa vastaan. Se ei tapa meitä, toisin kuin vaikkapa Etelä-Amerikan alkuperäisasukkailla 1500-luvulla. Syynä tähän oli nimenomaan se, että alkuperäisasukkaat eivät olleet niin läheisessä kanssakäymisessä samojen eläinten kanssa kuin eurooppalaiset.

Kun uusi virus iskee uuteen populaatioon, ensireaktio on yleensä raju, mutta ajan myötä molemmat muuntuvat – sekä virus että kantaja. Isäntä adaptoituu siten, että sen tyyppiset geenit rikastuvat, jotka paremmin aikaansaavat vastustuskykyä tälle taudille. Jos uusi koronavirus jää kiertämään, niin seuraavilla tartuntakierroksilla osa meistä voi olla sille immuuneja, eikä sairastu tai sairastuu lievemmin.

Lähde: yle.fi – artikkeli – koronapandemia ei ollut virologeille mikään yllätys.

36

Nuoren ajatuksia korona-ajasta 8.7.2020 Koronavirus on ravistellut koko maailmaa rankalla kädellä kuluvan vuoden aikana. Koronaviruspandemia on vakavin kriisi sitten toisen maailmansodan.

Kaikissa maissa on voimassa poikkeustila.

Koronavirus on kohdellut raskaasti erityisesti lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka joutuvat käytännössä sotimaan eturintamassa näkymätöntä pirulaista vastaan. Tuntuisi siltä, että pelkkä kiitos ei riittäisi, kuinka pyyteetöntä työtä he joutuvat tekemään raskaina ja tartuntapelon aikoina. Pandemian takia useita yleisötapahtumia on jouduttu perumaan tai siirtämään koronan leviämisen estämiseksi; erityisesti minua kouraisee jalkapallon EM-kisojen siirtyminen ensi vuodelle. Suomen hallitus linjasi 16.3 kovat koronalinjaukset, jotka vaikuttivat joka ikisen suomalaisen elämään. Se tarkoittaisi sitä, että meidän pajalaisten oli oltava poissa pajalta.

Kuntosaliin ei ollut mitään asiaa, jossa kävin aktiivisesti ennen taukoa.

Jami Ylilammi Koronatauon aikana jouduin sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Kotona oli pysyttävä ja julkisia paikkoja oli vältettävä. Hygieniasta oli huolehdittava erityisen hyvin.

Aikani sain kulutettua kotitöillä, liikunnalla, leffojen ja sarjojen katselulla sekä pelaamisella.

Koronatauon aikana mieltä painasi epävarmuus - kuinka kauan tämä pandemia oikein kestää ja mikä tulee olemaan viruksen todellinen hinta, kun tästä aikanaan selvitään. Uutisista sai lukea naama punaisena kiukusta kauppakeskuksen avaamisesta johtuvasta väkimäärästä ja Levin hiihtokeskuksen humalaisista juhlijoista; samaan aikaan, kun elätin toiveitani normaalista kesästä.

Pajalta on soitettu kerran viikossa kuulumisia, joka on hyvä tapa pitää yhteyttä porukoihin. Kesä tulee olemaan erilainen, kun ei ole tapahtumia mennä, mm. Provinssin ja Karvia-päivien peruuntumiset harmittaa minua. Olen miettinyt, että voisin telttailla tulevalla kesälomalla runsaasti, käydä vaikka kiertämässä Satakuntaa tai muita maakuntia. Onneksi Formulafanina saan täytettä viikonloppuihin heinäkuussa, kun Formula 1-kausi pääsee vihdoinkin starttaamaan pitkän odotuksen jälkeen.

Ensimmäinen kesäkuuta alkoi rajoituksien purkaminen ja sai palata pajalle kahden kuukauden tauon jälkeen. Oli hienoa nähdä taas väki kohtalaisen pitkästä aikaa. Vielä ei ihan pääse kokkailemaan ruokaa, eikä porukkaa päästetä yhtä aikaa keittiöön. Kahtena päivänä viikossa järjestetään liikuntatapahtumia, mikä on hyvä tähän aikaan, kun hellettä on viime aikoina ollut. Koronatilanne on parempaan suuntaan mennyt viime aikoina, eikä rajoituksien purkaminen ainakaan vielä näy tartuntaluvuissa.

Eniten surettaa tämän päivän korontilanteessa on maamme länsinaapurin Ruotsin tilanne, siellä ollaan epäonnistuttu täysin koronapolitiikassa ja Ruotsi on koronatilastojen asukaslukuun suhteutettuna kärkisijoilla. Eräs Ruotsissa asuva sukulaiseni ei pääse Suomeen ensi kesänä epäonnistuneen koronastrategian seurauksena.

37

Paranna vastustuskykyäsi Vastustuskyky eli immuniteetti on elimistön tapa suojautua erilaisilta taudinaiheuttajilta.

Yleensä vastustuskyky jaetaan kahteen osaan: luontainen ja hankittu immuniteetti. Vastustuskyvyn tarkoitus on suojata elimistöä taudinaiheuttajilta ja pitää meidät terveinä ja energisinä. Elimistölle on tärkeää torjua ympäristöstä tulevia bakteereja ja viruksia, alkueläimiä ja matoja. Elimistöllä on käytössään myös muita rakenteita itsensä suojeluun, esim. suolistomikrobisto, mahan hapot ja iho.

Miten parantaa omaa vastustuskykyä?

Vastustuskykyä voi parantaa monin eri tavoin.

Useat näistä ovat kaikille tuttuja ja niillä on kaikin tavoin positiivinen vaikutus terveyteen ja koko elämään.

Riittävä ja monipuolinen liikunta on yksi vastustuskyvyn kulmakivistä. Sohvalta nouseminen ja lähteminen liikkeelle on vaikeinta, mutta kun päättää lähteä, on jo voittaja. Tunne treenin jälkeen on mahtava!

Myös suolisto kiittää.

Terveellinen ja monipuolinen ruoka on tärkeä osa vastustuskykyä. Kuitupitoiset kasvikset, hedelmät, juurekset, vihannekset ja marjat tuovat kehoon vireyttä, jaksamista ja kropan tarvitsemia vitamiineja.

Ne ovat loistavia ainesosia aamu-, ilta- ja välipaloissa. Ja jälleen kerran koko keho ja suolisto kiittää.

Jokainen voi miettiä omalla kohdallaan punaisen lihan syöntiä. Sitä suositellaan ainakin vähentämään, ja moni onkin kokenut kasvisruokavalion paremmaksi elimistölleen. Vaalea liha, kuten kana ja kala, ovat vaihtoehtoina parempia. Juotavaksi vesi on paras – makua siihen antavat esim. sitruuna, kurkku tai minttu.

Vastustuskyvyn kannalta tärkeitä ravintoaineita elimistölle ovat A-, C-, D- ja E-vitamiinit sekä rauta, sinkki ja seleeni. Syksy- ja talviaikaan etenkin D-vitamiinia kannattaa ottaa purkista; myös lisärauta on monille tärkeää - etenkin jos rauta-arvot ovat huonot. Moni vannoo vanhoihin kotikonsteihin eli hunajan, valkosipulin ja inkiväärin voimaan.

Myös rentoutuminen ja stressin välttäminen ovat hyvin tärkeitä elementtejä kehon vastustuskyvystä puhuttaessa. Jokainen meistä tuntee ajoittain, että elämä on kovin hektistä ja asioita kasaantuu liikaa joko tehtäväksi tai mielen päälle. Tällöin täytyy osata hidastaa, antaa itselleen armoa ja pysähtyä hetkeksi.

Rentoutumiseenkin on monia keinoja esim. jooga ja meditointi. Uni on tärkeää vastustuskyvylle, sillä unen aikana elimistö palautuu päivän rasituksista. Unenpuute muuttaa hormonitoimintaa ja vaikuttaa elimistöön stressireaktion tapaan. Hyvä arki ja toimivat ihmissuhteet antavat iloa ja voimaa stressiä vastaan.

Tupakointi heikentää vastustuskykyä eli nyt olisi viimeistään aika lopettaa tämä paha tapa.

Tupakka lamauttaa hengitysteiden värekarvojen toiminnan niihin kertyvällä limalla ja tervalla.

Alttius toistuville hengitystieinfektioille kasvaa. Paitsi että tupakoitsijat ovat alttiimpia tavallisille virusflunssille, he myös sairastuvat herkemmin vaikeampihoitoisiin tulehduksiin.

38

Miten olisi avantouinti? Hyinen vesi näyttää todella trimmaavan puolustusjärjestelmää parempaan iskuun.

Avantouinti lisää hetkellisesti kudosten hapentarvetta. Siksi se tehostaa solujen puolustautumista, mikä näkyy lisääntyneenä punasolujen entsyymien aktiivisuutena.

Muista käsihygienia – käsien pesulla pääset eroon monista taudinaiheuttajista ennen kuin ne ehtivät elimistöön asti. Saippuapesu 15 sekunnin ajan vähentää bakteerien määrää noin 90 prosenttia.

Alkoholipitoiset käsihuuhteet ovat antibakteerisia saippuoita tehokkaampia, mutta eivät korvaa saippuaa ja vettä.

Riittävä käsienpesu on oleellista tautien torjunnassa, mutta toisaalta liiallinen puhtaus on pahasta.

Tutkimusten mukaan maatilalla ja koiraperheessä varttuneilla lapsilla on parempi vastustuskyky kuin lapsilla, joiden perheessä ei ollut eläimiä. Lapsilla on vähemmän hengitysoireita, allergisia sairauksia ja korvatulehduksia. He myös tarvitsevat vähemmän antibiootteja. Lasta ympäröivän mikrobiston rikkaus ja monipuolisuus näyttää vaikuttavan positiivisesti pienten lasten kehittyvään vastustuskykyyn.

Annetaan lasten olla lapsia, leikkiä ja tutustua ympäristöönsä.

Yleisestä terveydestä huolehtiminen vie pitkälle. Tavallinen rento elämä, johon kuuluu hyvää syömistä ja riittävästi liikkumista ja lepoa, riittää. Usein vastustuskyvyn parantajaksi halutaan nostaa joku yksittäinen asia, mutta vastustuskyky on kokonaisuus – aivan kuten elämä. Tässä lehdessä esittelemme Elämän Pyörän – kannattaa vilkaista. Siinä on tiivistettynä elämän osa-alueet. Ovatko ne kunnossa omassa elämässäsi?

Mihin osa-alueisiin kannattaisi kiinnittää huomiota? Kun elämä maistuu hyvälle ja välillä on niitä onnenhetkiä, on kehossa omaa ”boostia”.

Inkivääri-sitruunashotti Inkivääri-sitruunashotti sisältää kaikkea, mitä kehosi tarvitsee vastustuskyvyn ylläpitämiseksi.

Kaiken lisäksi se maistuu raikkaalta.

Resepti on nopea, helppo ja edullinen.

Sinulla on aina superjuomaa jääkaapissasi.

Tarvitset: • Tuoretta inkivääriä.

• 1 litra vettä, 0,5 dl hunajaa.

• 2 sitruunaa.

Tee näin: 1. Raasta inkivääri kuorten kanssa.

2. Purista sitruunat.

3. Kuumenna vesi, se ei saa kuitenkaan kiehua ja lisää joukkoon inkivääri.

4. Lämmitä 20 min. ajan.

5. Siivilöi inkivääri ja sekoita joukkoon hunaja, kun seos on vielä lämmintä.

6. Kaada joukkoon sitruunamehu, kun seos on jäähtynyt. Säilytä jääkaapissa.

Lähde: puhti.fi – Vastustuskyky eli immuniteetti

39

Uusi toimittaja Terve. Minä olen Mikko Koivusilta, 28v. Olen alun perin asunut koko ikäni Jämijärvellä Tykköön kylässä, mutta muutin 2020 syyskuun alussa Kankaanpäähän. Se oli iso muutos muuttaa maalta kaupunkiin.

Ihan vieras paikka Kankaanpää ei kuitenkaan ole, sillä peruskoulun olen käynyt kokonaan Kangasmetsän koulussa ja ajokorttikin tuli suoritetuksi Kankaanpäässä. Myös osa perheenjäsenistä asuu Kankaanpäässä Syksyllä 2010 lähdin opiskelemaan puutarha-alan koulutusta Kiipulan Ammattiopistoon, joka sijaitsee Turengissa. Opiskelin alaa kolme vuotta ja valmistuin keväällä 2013. Opiskelun jälkeen aloitin armeijan jo heti alkavana kesänä, mutta se jäi kuitenkin kesken sairastuttuani ja sain vapautuksen. Muutaman vuoden jälkeen päätin lähteä uudelleen opiskelemaan Järvenpäässä sijaitsevaan Spesia Ammattiopistoon graafisen suunnittelun ammattitutkintoa. Opiskelut kestivät kolme vuotta ja valmistuin keväällä 2020 kuva-artesaaniksi eli oikealla ammattinimikkeellä graafiseksi suunnittelijaksi. Opiskeluiden jälkeen, ajatuksena oli lähteä opiskelemaan muualle mm. Turkuun animaatio tutkintoa, mutta päätin pitää muutaman välivuoden ja jättää sen myöhempään ajankohtaan. Päätökseni oli viisas ratkaisu, sillä juuri samalla hetkellä korona virus rantautui Suomeen ja poikkeustila tuli voimaan, jolloin opiskelua ei olisi voitu järjestää tavallisella tavalla.

Ensi askeleeni taiteilijaksi Olen muutenkin luonteeltani taiteellinen ihminen ja minulla on hyvä piirtämisen taito. Suvussani on vain muutama, jolla on hyvä piirtämisen taito ja olen onnekas, että sama taito on periytynyt myös minulle.

Muutenkin, pidän paljon piirtämisestä. Mielenkiintoni taidemaailmaan heräsi jo vuonna 2012, kun päätin mielenkiinnosta kokeilla kannettavan tietokoneen omaa piirustusohjelmaa. Se oli lähtölaukaus aivan uudelle kokemukselle, joka on seurannut aina siitä hetkestä tähän päivään asti. Harjoittelin paljon piirustusohjelman käyttöä ja sain aikaan hyviä ja jopa yksinkertaisiakin töitä.

Samana vuonna, mielenkiintoni heräsi taidetyyliin, jota kutsutaan ”Antropomorfismi” taiteeksi ja joka tunnetaan myös toisella nimellä ”Furry”. Lähdin kokeilemaan kyseistä taidetyyliä tekemällä erilaisia kuvia eri eläinlajeista ja tykästyin heti tähän mitä mielenkiintoisempaan taidetyyliin. Hetken piirrettyäni, liityin jäseneksi taidesivustolle nimeltään ”DeviantArt”, jossa olen jakanut ja myynyt omia töitäni jo todella kauan. Vuosien varrella, olen siirtynyt käyttämään aina isompia piirustusohjelmia.

Olen käyttänyt mm. Paint, Paint Tool Sai ja Sumo Paint piirustusohjelmia. Kuvankäsittelyssä olen käyttänyt ohjelmina Pixlr E ja X. Opiskellessani graafista suunnittelua, tuli ensimmäistä kertaa opeteltua käyttämään Photoshoppia, InDesign ja Illustrator ohjelmia.

40

“Joutsenlampi” vuodelta 2017.

Olen aina piirtänyt tietokoneella, mutta nyt reilun kolmen vuoden aikana, olen kannettavan lisäksi käyttänyt piirtonäyttöä, joka on ollut hyödyllinen työväline työskentelyssä. Sillä on myös nopeampaa työskennellä. 7-6 vuoden aikana, olen tehnyt myös tilaustöitä, jossa ihmiset ovat saaneet tilata omaa taidettani. Aina ollut hyvä kuulla positiivista palautetta, mutta toki sitä joskus kuulee negatiivistakin palautetta. Sellaistakin palautetta täytyy osata ottaa vastaan ja muutenkin rakentava palaute on aina tervetullut.

Luonto on tärkeä Asiat, jotka erityisesti ovat sydäntä lähelläni ovat luonto ja kaikki maailman eläimet. Itselläni on ollut aikaisemmin koira, mutta uutta en ole ajatellut hankkia. Olen enemmänkin kaikkien eläinten ystävä, sillä pidän kaikkia eläimiä tasa-arvoisina, olivat ne sitten rumia, kaljuja, limaisia tai paljon huonompia kuin toiset eläimet. Eläinten hoito, seuraaminen ja suojeleminen ovat yhtä tärkeitä, kuin luonnon suojeleminen yhtä lailla. Seuraan luontoa ja eläimiä aina kun olen kävelemässä tai jos kuljen pyörällä luonnossa. Aina tuli nähtyä naapuritilojen lehmiä ja hevosia, jotka aina tervehtivät äännähdellen, kun kuljin ohi.

Asuttuani Jämijärvellä seurasin aina lintulaudalla käyviä vieraita mm. lintuja, oravia ja jopa lintulaudan alla vierailevia rusakoita. Usein pihan poikki saattoi kulkea myös koira, kissa, peura, siili, lumikko, kettu, supikoira, hanhi ja jopa kurkia, jotka laskeutuivat pihani nurmikolle. Aivan lähellä taloani oli Tykköön oma järvi, johon laskeutui aina erilaisia vesilintuja mm. hanhia, sorsia, joutsenia ja kurkia. Niiden hienot äänet kantautuivat pihalleni asti ja niitä sain kuunnella koko päivän. Jokaisen eläimen kohtaaminen on ollut hieno kokemus, mutta ehkä kaikkein hienoin kokemus minkä olen kokenut, on kun kohtasin karhun Jämijärven Vauhdin lavan pihassa vuonna 2014.

Tuen kierrätystä ja kierrätän myös itsekin säästääkseni luontoa. Metsästystä en ole koskaan kokeillut ja enkä haluakkaan, sillä olen aina vihannut metsästämistä. Pelkästään auton alle jääneen eläimen näkeminen tiellä on jo pelkästään yhtä surullinen näky, kuin ammutunkin eläimen näkeminen luonnon metsissä.

Tulevaisuuden suunnitelmani Olen nyt ollut yli puolen vuoden tauolla tilaustöiden parista, sillä korona on vaikuttanut aika paljon siihen, että uusia tilauksia ei juurikaan enää tule. Ajan kuluksi olen lähinnä piirtänyt itse keksimiäni töitä ja ylläpitänyt omia taitojani.

Korona on vaikuttanut myös graafisen alan töihin siten että niitä ei juurikaan ole saatavilla ja olen nyt ollut koko kesän TE-toimiston asiakkaana.

Aloitin syyskuun lopulla kuukauden mittaisen työkokeilu jakson Kankaanpään Valtti-työpajalla ja olen nyt päässyt taittamaan mm. VT-sanomat lehteä. Työ on vaikuttanut todella hyvältä ja olen viihtynyt todella hyvin Valtilla. Olen kuullut Valtista aikaisemmin, mutta koskaan ei ole tullut käytyä muuta kuin, että ohi olen ajanut monta kertaa.

Tulevaisuuden suunnitelmissa olisi kiinnostusta alkaa kevytyrittäjäksi oman taiteen parissa ja samalla voisi myös hyödyntää omia graafisia taitoja.

Kiinnostusta olisi myös päästä tukemaan ja opettamaan piirtämistä tai graafista suunnittelua esim. luokanavustajana. Joka tapauksesta omasta mielestäni, tulevaisuuden suunnitelmat kuulostavat hyviltä ja positiivisesti jatkan eteenpäin päästäkseni omiin tavoitteisiini.

Omasta puolestani toivotan lukijoille oikein hyvää syksyn jatkoa ja jaksamista näinä korona aikoina.

41

Nuorten ryhmä Nuorten ryhmät perustettiin huhtikuun lopulla koronan takia eli näin saatiin nuorille tekemistä, kunnes työpaja saataisiin uudelleen avattua. Vetäjänä oli Peter Moisio, joka ex tempore kehitti ohjelmaa ja tekemistä. Näiden kahden ryhmien sisältö oli samanlainen, osallistujia oli 4-5; iältään osallistujat olivat 20-25-vuotiaita nuoria. Koronan takia ryhmät pidettiin luonnollisesti pieninä. Vuoroviikoin oli lähipäivät ja etäpäivät.

“Lähipäivissä olikin monenlaista toimintaa.

Käytiin pelaamassa frisbee-golfia Viidentienristeyksessä ja Kuninkaanlähteellä.

Jämillä oli geokätkeilyä ja siitä reissusta on oheiset kuvat.”

Valtissa oli pelailupäiviä. Esimerkiksi pelattiin virtuaalipeliä. Yksi pelaaja on jäänyt vangiksi huoneeseen seuranaan vain tikittävä aikapommi, joka pitäisi purkaa. Muut pelaajat ovat eksperttejä, joiden tehtävänä on ratkaista ohjeet pommin purkamiseen. Ongelmanratkaisu- ja viestintätaidot joutuvat koetukselle pelaajien yrittäessä purkaa pommeja. Selviäminen vaatii nopeaa, selkeää ja tehokasta viestintää.

Pelissä käytettiin VR-laseja eli kokemus on mukaansa tempaava.

Piirustuspelissä arvattiin, mitä toinen pelaaja piirtää eli tässäkin pelissä oli mukavaa yhdessäoloa ja vuorovaikutusta. Värikuulasotaa käytiin Rec Room -virtuaalitodellisuudessa.

Etäpäiviä tehtiin kotona. Tekoälykurssi tuli tutuksi netin kautta. The Elements of AI koostuu ilmaisista verkkokursseista, joiden tavoitteena on rohkaista ihan jokaista ikään ja taustaan katsomatta oppimaan tekoälyn perusteet: mitä tekoäly on, mitä sillä voi (ja ei voi) tehdä ja miten luodaan tekoälymenetelmiä.

Kurssit koostuvat teoriaosuuksista ja käytännön harjoituksista. Kurssista saa opintopisteitä eli siitä on hyötyä opiskeluun ja jatkohakuihin.

Lisäksi tutustuttiin ohjelmoinnin alkeisiin. Scratch on lapsille ja nuorille tarkoitettu ohjelmointikieli, joka on helppo oppia ja jolla saa helposti tehtyä pieniä animaatioita ja pelejä. Yksi etäpäivätehtävä oli kykyviisarin täyttäminen; sen avulla vastaaja voi selvittää omaa tilannettaan, keskeisiä vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Kykyviisarin tuloksista keskusteltiin myöhemmin. Samoin täytettiin unelmakarttaa eli se on kuin aarrekartta oman unelmaelämän rakentamiseen. Haaveita voidaan näin tehdä konkreettiseksi kuvin ja sanoin.

Geokätköilyä tehtiin myös omin päin – se onkin mukava ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Siinä yhdistyy luonnossa liikkuminen ja nokkeluus.

Lähipäiviin siirryttiin kesäkuussa. Pajalla järjestettiin rastitehtäväpäivä eli leikkimielistä kilpailua erityyppisten tehtävien parissa.

Nuorten ryhmää on tarkoitus jatkaa jollakin muotoa. Ryhmätoimintamuotona se on hyvä vaihtoehto.

Tavoitteena oli tutustua erilaisiin asioihin, joita ei välttämättä muuten tulisi kokeilleeksi.

42

Elämän pyörä Elämän pyörä on massiivinen teos, joka kuvaa elämän eri osa-alueita. Teoksella pyritään herättelemään jokaista ajattelemaan omaa elämäänsä; ovatko kaikki osa-alueet omassa elämässä kunnossa. Mikä osa-alue kaipaisi parannusta, kenties enemmän huomiota? Uskon, että jokaisella varmasti jotain kehitettävää omassa elämässä löytyy.

Tämä projekti oli kokonaisuudessaan todella mielenkiintoinen, koska siinä joutui aikamoiseen ”pyöritykseen” itsekin – teoksen nimen mukaisesti. Välillä kaikki meni täysin putkeen, ajoittain kohtasimme yllätyksiä, lähinnä teoksen suuren koon vuoksi.

Tein työn yhteistyössä tekstiilipuolen Anjan kanssa ja yhteistyö sujui mutkattomasti. Anja hoiti ompelupuolen ja neuvoi minua eri työvaiheissa sekä viimeisteli työn. Itse tein työvaiheet Anjan opastuksen mukaan, valitsin työhön sopivat kankaat ja leikkasin tarvittavat Elämän pyörä valmistettiin pajalla kangaspalat. Liimaushommat teimme yhdessä. kesän 2020 aikana ja teos löytyy Elämän pyörässä on 16 eri osa-aluetta, joista elämän katsotaan kokonaisvaltaisesti koostuvan: parisuhde, raha/vauraus, terveys, energiataso, onnellisuus, lapset, suku, tavoitteet/unelmat, ystävät, elämänhallinta, ulkonäkö, vapaa-aika, koti/ympäristö, työ, henkinen hyvinvointi ja ilo/nauru.

Jokaisen elämä on omanlaisensa ja -näköisensä ja jokainen rakentaa oman elämänsä ihan sen ikioman ”muottinsa” mukaan. Toiset tyytyvät vähempään, toiset taas tavoittelevat suurempia. Joillekin jotkut elämän pyörän osa-alueista eivät merkitse mitään, toisille taas juuri ne saattavat olla kaikki kaikessa.

Ihmisillä on omassa elämässään eri asiat aika eri kokoisina edustettuina. Jokaisen elämä on hänen omansa – ainutlaatuinen juuri sellaisenaan.

Nyt ”Elämän pyörä” haastaa sinut hiukan ajattelemaan ja pohtimaan elämääsi.

Haluaisitko kehittää siinä jotain?

Mitä se vaatisi sinut tekemään?

43

Mediapajan puoleisesta aulasta.

Sari Ahola oli mukana projektissa ja kertomassa teoksen syntyvaiheista.

Lemmikki perheenjäsenenä Lemmikkejä on kaikenlaisia - jokaiseen makuun.

Keskityn itse kirjoituksessani koiriin, koska olen henkeen ja vereen koiraihminen.

Niinä lyhyinä pätkinä, kun sitä ei ole elämässäni ollut, on kyllä tosiaankin tuntunut, että jotain puuttuu.

Toki esittelen tässä oman sydämenvaltaajani, shelttiherra Bacon.

Kuvat ja piirrokset ovat Iitu Vainionpään käsialaa. Hänestä enemmän jutun yhteydessä.

Suomessa on tällä hetkellä huimat 700 000 koiraa, joista rekisteröityjä on 530 000. Suosituin koirarotu v. 2020 on labradorinnoutaja, hyvänä kakkosena tulee suomenajokoira ja kolmanneksi on kirinyt kultainennoutaja juuri ennen saksanpaimenkoiraa.

Sekarotuisten koirien määrä on myöskin kasvanut.

Koirasta on seuraa omistajalleen valtavasti.

Ennen koiran hankintaa kannattaakin perehtyä ylipäänsä koiraan kotieläimenä ja itselleen sopivaan rotuun. Koirarotuja on valtavasti; kaikilla on oma tehtävänsä, viettinsä, tapansa ja luonteensa.

Mitä itse koiralta odottaa, kannattaa selvittää tarkasti ennen hankintaa, ettei yllätyksiä tule. Kun pohjatyön koiran hankintaa ajatellen tekee huolellisesti, koiran kanssa olo on helpompaa - ei tule ikäviä yllätyksiä ja koirasta saa uskollisen ystävän ja iloa pitkäksi aikaa.

Netissä on paljon tietoa koiriin liittyen, esimerkkinä Kennelliiton hankikoira.fi -sivut. Se on kattava tietopaketti kaikille koiran hankintaa harkitseville tai koiran jo omistaville. Sieltä löytyy myös pari kivaa testiä asiaan liittyen.

Näitä kysymyksiä kannattaa ainakin miettiä ennen koiran hankintaa: Onko sinulla tarpeeksi aikaa koiralle?

Oletko valmis sitoutumaan koiraan jopa 10-15 vuodeksi? Onko perheessäsi tai lähipiirissäsi allergiaa?

Kestääkö taloutesi koirasta aiheutuvat kustannukset myös yllättävissä tilanteissa? Oletko valmis ulkoilemaan koiran kanssa useita kertoja päivässä?

Maininnanarvoinen asia on myös se, että koira parantaa vastustuskykyä lapsilla; he osoittautuivat tutkimuksessa muita terveemmiksi ja antibioottien tarve oli vähäisempää kuin sellaisilla lapsilla, joiden perheessä ei ollut koiraa. Lapsilla oli vähemmän hengitysoireita, kuumetta ja korvatulehduksia.

44

Koiraa ei hankita hetken mielijohteesta. Vastuu on aina loppujen lopuksi aikuisella, vaikka lapsi olisikin se, joka koiraa eniten haluaa. Etenkin nyt korona-aikana koiria ja muita lemmikkejä on otettu entistä enemmän kavereiksi, kun kotoilu on lisääntynyt huomattavasti ja ollut ajoittain pakollistakin. Kääntöpuolena tässä ajassa voisi mainita sen, että juurikin nyt on lemmikkejä otettu liian heppoisin perustein ja niistä myös liian heppoisin perustein luovutaan. Koiran hankinnassa isoimmat ongelmat ilmenevät pentutehtailun tuloksena syntyneissä pennuissa ja joskus myös rescuekoirissa, joiden tausta ei aina ole välttämättä kunnossa tai sitä, mitä sinulle kerrotaan.

Koiria on moneen erielämäntilanteeseen ja useaan ”tarkoitukseen”.

On seurakoiria, metsästyskoiria, palveluskoiria, työkoiria, paimennuskoiria jne.

Koiranpäivä on vuosittain 24.4., jolloin korostetaan koiran merkitystä ihmiselle rakkaana perheenjäsenenä. Joka vuosi päivälle on oma teema.

Iitun ajatuksia Olen 28-vuotias koira-, piirustus- ja valokuvausharrastaja, virallisesti kuitenkin ammatiltani painotuotantoassistentti. Valtissa olen ollut yhteensä jo muutaman vuoden ajan, välissä on kuitenkin ollut yksi opiskelunmittainen tauko. Toistaiseksi en vielä tiedä, mitä seuraavaksi haluaisin tehdä. Haaveita tulevaisuudelle on useampia – mahdolliseen työhön kuin koiriinkin liittyen.

Piirtämistä olen harrastanut niin pitkään kuin vain muistan; pitkäaikaisimmat muistot ovatkin jo koulun ala-asteen ajalta, ellei jopa ennen sitä. Vähän kuin melkeinpä kaikessa elämääni liittyvissä asioissa, piirrosten pääaiheina on vuodesta toiseen aina olleet erityisesti koirat ja muut koiraeläimet. Niistä saattaa myös kuultaa läpi kiinnostukseni koirien terveyttä, rakennetta ja genetiikkaa kohtaan.

Taiteen parissa teen satunnaisesti tilaustöitä, yleensä netissä ja nekin suureksi osaksi koiran muotoisia, mutta myös muut eläimet kuten hevoset ja fantasiahirviöt antavat hyviä piirrostilaisuuksia. Ihmisiäkin olen harjoitellut, mutta ne eivät luonnistu vielä yhtä hyvin kuin eläimet.

Valokuvaamisessa pidän itseäni vielä melko amatöörinä ja ainakin toistaiseksi teen sitä vain harrastusmielessä, mutta siinäkin aihe on selvä. Jonkin verran olen vuosien saatossa kuvannut koiria koiranäyttelykehissä, mutta suureksi osaksi ihan metsässä niiden leikkiä ja juoksua. Linssin eteen useimmiten pääsee oma koirani Rokka sekä vierailevina tähtinä berninpaimenkoirat Sulo ja Wäinö.

Toiveissa olisi jossakin kohtaa päivittää kuvauskalustoa hieman uudempaan ja parempaan, jotta nämäkin linssiluteet pääsisivät oikeuksiinsa.

45

Baco-rakas karvapallo Tähän loppuun voisin hiukan kirjoittaa toimittajana omia kokemuksiani koiran kanssa elämisestä ja siitä rikkaudesta, mitä se tuo elämään. Myös toisaalta, kuinka paljon huolta, vastuuta ja päänsärkyä on koettu.

Minulla on tällä hetkellä tyttären kanssa ”yhteishuoltajuudessa” shetlanninlammaskoirapoika. Baco täyttää tammikuussa 8 vuotta, mutta on meidän mielestä edelleen se sama vauva, joka oli meille tullessaankin.

Baco on ihan superihana - sen lempipuuhaa on pussailla ja nuolla kättä, jalkaa tai kasvoja.

Etenkin pikkunaarmuja poika on hoitamassa ensimmäiseksi. Kun on paimenkoira, pitää AINA huolen siitä, että kaikki lenkillä olijat ovat lähekkäin eikä kinastella - muuten alkaa huutokonsertti.

Baco on siis meille kaikkein rakkain, mutta välillä kieltämättä rasittaa sen haukkuherkkyys. Lenkillä kaikki on ok, mutta jos sisälle tulee tuttukin ihminen, jos puhun puhelimessa tai nauretaan lujaa tyttären kanssa eli siis mitä uskomattomimmissa tilanteissa, Baco haukkuu, korkealta ja kovaa. Huoh - syytä tuohon ei tiedetä.

Onni on se, että koira on ollut suhteellisen terve koko elämänsä. Nyt hiljattain on alkanut vaiva, jota tässä yritämme selvittää. Ajatuskin siitä, ettei tuota ”rääkyjää” enää olisi, saa kyyneleet silmiin.

On se vaan niin RAKAS karvapallo!

Ihan ensimmäinen koirani, welsh corgi Sumo, kuoli verisyöpään, kun olin pikkutyttö. Sitten Bacon ”isoveli” Bono täytyi lopettaa muutama vuosi taaksepäin; tällä shelttipojalla todettiin luusyöpä.

Tähän lopuksi voisin heittää pari kliseetä. ”Koira on ihmisen paras ystävä” ”Jokainen sanoo, että oma koira on maailman paras ja kukaan heistä ei ole väärässä”.

46

Kierrätyskeskus

Uudistunut Kankaanpään kierrätyskeskus avataan!

Otamme maksutta vastaan ehjiä ja käyttökelpoisia huonekaluja, vaatteita, astioita ja muuta kodin irtainta.

Otamme maksutta vastaan myös ehjät ja rikkinäiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet (SER).

Kaikki tavaranvastaanotto tapahtuu takapihan kautta!

Kierrättämällä tuet kestävää kehitystä ja edistät samalla alueemme työllisyyttä.

Tule tekemään löytöjä, tuo kierrätettävää tavaraa ja tule tutustumaan tiloihimme.

Palvelemme edelleen samoissa tiloissa.

Tervetuloa avajaiskahville tiistaina 3.11.2020

Ma - To Klo 10 - 17

Rautatienkatu 3, 38700 Kankaanpää, puh. 044-5772116 47

Syksy on luonnon kaunis tapa näyttää meille, miten luonnollista ja lohdullista voi olla päästää irti vanhasta ja suunnata katse kohti uutta.