Issuu

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

Antti Mustonen Toimittaja

Maria Frigård Toimittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

2 Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana Kesätauko lähestyy ja silloin onkin hyvä hetki ahmia tämän numeron sisältö! Tässä lehdessä on tuhdisti asiaa ja esittelyitä (pääsi mukaan myös ristikko ja sanasokkelokin) eli mielenkiintoinen numero on käsissäsi. Hyviä lukuhetkiä ja ennen kaikkea, hyvää kesää!

Sisältö Valtin uusi toimitusjohtaja 4 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja 5 Karvian puuosaston esittely 6 Karvian kierrätyskeskus 8 Satakunnan työpajat 10 Kankaanpään Toimitupa ry 11 Rekry - infotilaisuus Valtissa 14 Ulkoilupäivä Niinisalossa 18 Esittelyssä Janita Vähäkoski 20 Kädentaidon ryhmän teoksia 2018 21 Harrastuksista voimaa! 22 Ergonomiaa työpaikalla 24 Me Pajalaiset 26 Pajalla Tapahtuu 28 Uuden toimittajan esittely 32 Kesäpuuhia puutarhassa ja parvekkeella 33 3

Valtin uusi toimitusjohtaja Valtti-työpajan toimitusjohtajana aloitti huhtikuun alussa Marja Kallioniemi, Kankaanpään opiston rehtori. Marja on 55-vuotias, naimisissa ja viettää elokuussa 37-vuotishääpäivää. Perheeseen kuuluu viisi aikuista tytärtä ja neljä lastenlasta (viides on tulossa elokuussa). Marja on syntyisin Itä-Aureesta Pohjois-Kurusta; asuu Parkanossa miehen kotitilalla, jossa on viljelystä. Koulutukseltaan Marja Kallioniemi on filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta; pääaineena tietotekniikka. Lisäksi mm. Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitokselta opintoja. Kankaanpään opiston rehtorina hän on toiminut seitsemän vuotta. Sitä ennen työskenteli tietojenkäsittelyn lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa 10 vuotta. Marjalla on sivuaineena johtaminen; samaten hän on ammatillinen opettaja ja näyttötutkintomestari sekä suorittanut opetushallinnon tutkintoja. Valtti on Marjalle entuudestaan tuttu, koska opiston opiskelijoita on ollut työpajalla. Toimitusjohtajana töitä on keskimäärin päivä viikossa, mutta ajoittain sitten enemmänkin. Työhön kuuluu säätiön lainmukaiset toiminnot, ja tehtävässään hän esittelee säätiön hallitukselle asiat. Rahoitus on keskeinen haaste, ja sitä on haettava eri projekteista ja hankkeista. Tärkeänä kehittämisen kohteena hän pitää väylää työpajalta koulutukseen. Tutkinnon osia olisi voitava suorittaa osa kerrallaan, ja luonnollisesti lopullisena tavoitteena koko tutkinto. Päätavoitteena on ihmisten eteenpäin pääseminen elämässä. Haasteita riittää tulevaisuudessa, jos maakuntauudistukset tulevat voimaan. Kesänvietto sujuu perheen parissa, ja etenkin lastenlasten kanssa riittää puuhaa. Samoin maatilan töitä riittää eli heinän ja viljan viljelyä. Erityinen harrastus on paikallisradiotoiminta, jossa myös aviomies on mukana.

Keväinen Kankaanpään opisto

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Maria Kivimäki Maria Kivimäki on PoSan sosiaalitoimen työntekijä (sosiaaliohjaaja). Työhön kuuluu osana kuntouttavan työtoiminnan ohjaus. Maria toimii Valtin vastuusosiaaliohjaajana ja asiakkaina ovat kaikki Valttilaiset. Työajasta kokonaisuutena Valtin sosiaaliohjaus on n. 20%. Marian työ sisältää kuntouttavan työtoiminnan päätösten ja aktivointisuunnitelmien tekemisen. Siihen liittyy myös muu ohjaus; jos on ongelmia tai murheita missä tahansa asiassa, voi ottaa yhteyttä. Hakemuksien täytössä ohjataan ja neuvotaan, mistä voi hakea apua. Jos ei tiedetä, mistä apua löytyy, se selvitetään. Haastavinta tehtävässä on huomata, että palvelujärjestelmä ei voi tarjota sopivaa paikkaa asiakkaalle; hän on tavallaan väärässä paikassa. Esimerkiksi ihmisellä on monenlaisia terveydellisiä vaikeuksia. Kuitenkaan hän ei pääse työkyvyn arviointiin ja sitä kautta elämässä eteenpäin. Samoin joskus viranomaisverkosto on jäykkä. On toimittava kuitenkin niin, miten on säädetty ja määrätty. On turhauttavaa, kun näkee asiakkaan näkökulman ja tilanteen, eikä voi tehdä asian hyväksi sitä, mitä asia todellisuudessa vaatisi. Kuntouttavan työtoiminnan ohjauksessa on parasta nähdä ihmisten pääseminen siihen, mitä on tavoitellut. Olipa se sitten vaikka oikea paikka kuntouttavassa työtoiminnassa. Ihmisten kanssa oleminen, keskustelu ja ajatusten vaihto ovat tärkeitä ja mieluisia; samalla siinä saa itselle uusia näkökulmia, mitä ei ole tullut ajatelleeksi. Tällä tavalla ei jämähdä omaan tapaan nähdä asioita. Marialla on positiivisia kokemuksia Valtin ilmapiiristä ja asiakkaista. Heidän kanssaan toimiminen on ollut mukavaa ja antoisaa.

Yhteystiedot Peruspalvelukeskus Virastotalo (2. krs) Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää Maria Kivimäki 044 577 3974

Karvian puuosaston esittely Valtti -työpajalla on puuosasto Kankaanpään lisäksi myös Karviassa, ja se sijaitsee samassa rakennuksessa kierrätyskeskuksen kanssa (Tehtaantie 3). Puuosastolla voi tutustua puuntyöstön eri vaiheisiin. Käytössä ovat asianmukaiset koneet ja laitteet, kuten sirkkelit ja höylät. Tällä hetkellä pajalaisia on kahdeksan erilaisilla sopimuksilla. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevia taitoja ja tekemisen kautta voi löytää aivan uusia osaamisen alueita itsestä. Luova työskentely ja suunnittelu ovat keskeisessä roolissa; jokainen saa/pitää osallistua suunnitteluun. Työt pajalla perustuvat tekemisen kautta oppimiseen. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jonka ensisijaisena tavoitteena on oman työkyvyn, osaamisen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Pajalla saa työkokemusta ja uusia ideoita tulevaisuutta varten; myös sosiaaliset taidot ja arjenhallintakeinot kehittyvät. Työvalmentaja Heikki Aho ohjaa, neuvoo ja opastaa työtehtävissä sekä auttaa jatkopolkujen löytymisessä kohti työelämää tai opiskelua (noin 20% siirtyy eteenpäin). Heikki on valmentanut puuosastolla seitsemän vuotta; sitä ennen ikkunatehtaalla 30 vuotta eri tehtävissä. Puuosastolla tehdään harjoitus- ja tilaustöitä. Esimerkkinä voidaan mainita huonekalujen korjaukset, aidat, roskakatokset, puuliiterit, postilaatikkotelineet, peuranruokintakaukalot, linnunpöntöt ja lintulaudat ym. Karvian kylällä olevat kukkalaatikot (noin 100 kpl) ovat pajan käsialaa. Myös komea vene on saatu aikaiseksi sekä mobiili- että tavallinen sauna. Isoin ja mielenkiintoisin projekti on ollut saunan valmistus, johon kaikki pajalaiset ovat osallistuneet muiden töiden lomassa. Alihankintatöitä on tehty Konto Oy:lle eli maalausta, erilaisia listoitustöitä, tuhkauurnia, sermejä ja kuivaustelineitä maalaamoon. Alihankinta- ja tilaustöiden osuus on 90% kaikista töistä. Joten jos haluat aitoja, katoksia ym., niin yhteydenotot ovat tervetulleita. Tuotteita myydään Moon Karviasta –myymälässä ja Karvian Kierrätyskeskuksessa.

Pajalaisten mietteitä Jani (37 v.) on työskennellyt puuosastolla yli kuukauden. Paikka on entuudestaan tuttu vuosien varrelta. Sopimus on voimassa marraskuulle, ja työaika tiistaista torstaihin klo 8-13. Puuosastolla Jani on tehnyt kaikkia puualan töitä; työ on vaihtelevaa eli on maalausta, huonekalujen entisöintiä ym. Työilmapiiri on ollut hyvä ja samoin Heikin ohjaus.

Akulle (25 v.) on myös paja tuttu paikka eli hän on ollut kolmisen vuotta puuhommissa. Työaika on maanantaista keskiviikkoon klo 9-14. Pintakäsittely- ja maalaustöitä on paljon. Haastavinta ja samalla mielenkiintoisinta ovat kokoonpanotyöt. Aku kehuu hyvää työyhteisöä; kaikkien kanssa tulee toimeen. Kehuja saa myös työn ohjaus.

Työvalmentaja Heikki Aho 044 577 2132 Avoinna ma-to klo 8-16 (Suljettuna 9.7-5.8.2018) Tehtaantie 3, Karvia

Karvian kierrätyskeskus Kierrättämällä säästää luontoa ja samalla sen kautta toteutuu vanha viisaus: toisen romu on toisen aarre. Kierrätyksen palveluja käyttämällä tukee ekologisuutta, alueen työllisyyttä ja työpajatoimintaa.

Pajalle kartuttamaan työelämätaitoja Kierrätyskeskuksessa keskeistä on pajatoiminta, jonka kautta pajalaiset pääsevät kartuttamaan työelämätaitoja. Pajalle voi tulla erilaisilla sopimuksilla, kuten työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Jokaisen pajalaisen kanssa tehdään yksilöllinen suunnitelma oman tavoitteen ja lähtötilanteen mukaan. Työvalmentajat ohjaavat työtehtävissä pajalla ja neuvovat työ- koulutus- ja harjoittelupaikan haussa.

Työtehtäviä on laidasta laitaan: • Asiakaspalvelu, kassatyöskentely ja somistus • Puhtaanapito ja kiinteistönhuoltotyöt • Kierrätystavaran vastaanotto, puhdistus, korjaus/tuunaus • Markkinointi • Keittiötyöskentely

Tällä hetkellä pajalla on 11 henkilöä erilaisilla sopimuksilla. Tavoitteena on lisätä työtunteja ja -päiviä työelämää silmällä pitäen. Antoisinta ovat jatkopolut eli sijoittumiset työelämään tai opiskeluun, mutta yhtä paljon merkitsevät myös pienet edistysaskeleet elämässä ja uuden oppiminen. Tätä tukee hyvä yhteishenki ja kodinomainen ilmapiiri. Työvalmentaja Heidi Teelmäki on ylpeä työyhteisöstään ja Valtista. Valtti-työpajalla on moniammatillista osaamista, jonka avulla pystymme tarjoamaan pajalaisille mahdollisimman monipuolisesti tukea työkunnon kohentamiseen ja työllistymisen edistämiseen.

Tervetuloa kierrättämään ja ostoksille! Karvian Kierrätyskeskukseen voi tuoda aukioloaikana ehjiä ja puhtaita:

• Erilaisia kodin käyttöesineitä kuten astioita ja sisustustavaraa • Vaatteita, leluja • Huonekaluja, kodin tekstiileitä • Urheiluvälineitä, polkupyöriä

Karvian Kierrätyskeskuksessa otetaan vastaan toimivat ja myös epäkuntoiset kodinkoneet ja elektroniikkalaitteet (SER-kierrätys: lisätietoa serkierratys.fi sivulta). Tämän tiimoilta tehdään yhteistyötä Kankaanpään Tekevien kanssa, kun he kuljettavat sähkö- ja elektroniikkalaiteromun edelleen käsiteltäväksi. Edellä mainittuja tavaroita myydään Kierrätyskeskuksessa edullisesti, eli tervetuloa ostoksille! Lisäksi pihasta löytyy myös metalliromun keräys. Kierrätys ja jatkojalostaminen ovat tärkeitä, joten toimintaa täytyy kehittää jatkuvasti. Tekstiilejä tulee paljon ja osa niistä jotka eivät päädy kierrätysmyymälään, menee hyväntekeväisyyteen tai materiaaliksi Valtti-työpajan omiin tuotteisiin. Tavoite on tavaran kierrätys siten, ettei se mene sekajätteen joukkoon. Materiaalia toimitetaan Valtin eri toimipisteisiin askarteluun ja tuunattavaksi.

Karvian Kierrätys: tavarat ovat hyvin ja kauniisti esillä, vaatteet kokojärjestyksessä, on siistiä ja puhdasta, ilma on raikasta ja siellä on hyvä hengittää. On ilo asioida mukavan henkilökunnan opastamana. (Lähde: Ylä-Satakunta, mielipidesivu 12.06.2018).

Kokemuksia työstä Milla Virtanen (22 v.) on ollut mukana toiminnassa Karvian Kierrätyskeskuksessa kaksi vuotta (ma-to 5 h/pv). Milla on v.2015 valmistunut merkonomiksi. Tiedon Kierrätyskeskuksen paikasta ja mahdollisuudesta asiakaspalveluun hän sai sosiaalityöntekijältä. Kierrätyskeskuksessa asiakaspalvelu ja myyntityö ovat tulleet tutuiksi; mutta on toiminut ”joka paikan höylänä”. Työ on antanut uutta näkökulmaa asiakaspalveluun ja lisännyt itsevarmuutta. Hänet on otettu hyvin ”sisälle” taloon; väki on mukavaa ja huumorintajuista. Tavoitteena on löytää palkkatyötä.

Karvian Kierrätyskeskus Tehtaantie 3, 39930 Karvia p. 02 572 1843 Avoinna: Ma-To 9-17 Kesän 2018 aukioloajat: 2.7 - 5.8. Ma - To 11-17

Työvalmentaja Heidi Teelmäki puh. 044 577 2129

Satakunnan työpajat Satakunnan työpajojen alueellinen koordinaatiotyö on vuodesta 2016 alkaen toteutettu Valtti- työpajan kautta. Satakunnan työpajojen alueellinen verkosto toimii Satakunnan maakunnan alueella. Verkostoon kuuluu 13 eri työpajaorganisaatiota. Verkosto järjestää kaikki työpajatoimijat yhteen kokoavia verkostokokouksia ajankohtaisten teemojen ympärillä. Lisäksi järjestetään koulutusta ja virkistyspäiviä verkoston tarpeiden mukaisesti yhdessä LounaisSuomen aluehallintoviraston ja muiden toimijoiden kanssa. Verkoston tarkoituksena on tehdä yhteistyötä eri pajojen välillä, vaihtaa ajatuksia samaa työtä tekevien kanssa ja jakaa tietoa ja toimivia malleja sekä hankkia asiantuntijoita kertomaan meille ajankohtaisista teemoista ja uudistuksista. Alueella toimivan henkilöstön osaamisen vahvistaminen koulutusten ja verkostoitumisen kautta sekä vaikuttavuuden lisääminen ovat myös tärkeitä asioita, joita pyritään verkoston avulla toteuttamaan.

Satakunnan työpajojen ALU tapaaminen Nakkilassa

Ennakkotietoa: Olemme verkostona koonneet Satapolku hankkeen avustuksella yhteisen nettisivuston Satakunnan alueen työpajoille, jotta alueellisesti tieto olisi helposti löydettävissä yhden sivuston alta. Sivustolta löytyy tietoa pajatoiminnasta, eri pajojen yhteystiedot, tietoa työpajatoiminnan vaikuttavuudesta, erilaisia töitä ja projekteja sekä nuorten omia tarinoita. Nettisivut julkaistaan juhannuksen jälkeen. Tästä tarkempaa infoa myöhemmin. satakunnantyopajat.fi

Satakunnan verkoston ALU-koordinaattori: Niina Veko, Kankaanpään Valtti-työpaja

Kankaanpään Toimitupa ry Kankaanpään Toimitupa on yleishyödyllinen, poliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka on perustettu vuonna 1993. Alkuperäisenä tarkoituksena oli, että työttömillä olisi paikka kokoontua ja kokea itsensä tärkeiksi; samoin pitää yllä yhteisöllisyyttä ja vanhaa talkoohenkeä. Tavoitteena oli ja on edelleen työllistyminen ja koulutus. Nykyään jäseniä on 170-180. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Teijo Ruohola. Toiminnanohjaajana on Anja Vähäkoski. Toimituvalla on tällä hetkellä 19 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa, 3 palkkatuella ja 3 työkokeilussa. Yhdistys toimii työttömyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi, vähävaraisten elämäntilanteen parantamiseksi sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kohottamiseksi; lisäksi edistetään jäsenten harrastus- ja virkistystoimintaa. Toimitilat sijaitsevat kaupungin keskustassa, osoitteessa Kuninkaanlähteenkatu 4. Siellä on tarjolla kahvia ja juttuseuraa sekä voi lukea päivän lehdet. Toimituvassa tehdään ja myydään monenlaisia käsitöitä, ja tarjolla on myös tekstiilien korjauspalvelua. Tärkein asia on, että ihminen nauttii työstä ja saa tehdä, mitä haluaa. Ihmiset tuovat ideoita ja siihen myös kannustetaan. Simo on taitava matonkutoja ja työkokeilussa oleva Helena tekee poppanoita vanhan Säästöpankin talon kellarissa. Reino tekee linnunpönttöjä ja kehyksiä tauluihin, Matti valmistaa kaikkea pientä; tauluja, suodatinpaperitelineitä, pöllöjä, lintuja ym. Ihmisiä ei pakoteta samaan muottiin, vaan jokaista kannustetaan tekemään sitä, mitä osaa ja mihin tuntee mielenkiintoa. Toimitupa järjestää edullisen lounastarjoilun kahtena päivänä viikossa veteraanitalolla. Lounastarjoilun järjestäminen työllistää neljänä päivänä viikossa, sillä tarjoilua edeltävänä päivänä hoidetaan esivalmistelut. Lounastarjoilussa käy keskiviikkoisin jopa 50 ruokailijaa ja perjantaisin reilut kolmekymmentä. Toimituvalla on joka arkipäivä EU:n ruokajako; miehet hoitavat pussituksen. Ruokapusseja menee yli 20 /pv (noin 20 000 kg vuodessa). Yhteistyötä tehdään seurakunnan kanssa. Joka toinen perjantai klo 14-15 on diakoniakahvila. Kahvi ja tarjoiltavat voileivät ovat ilmaisia. Diakoniatyöntekijät ovat vetämässä laulutuokioita ja luonnollisesti hetkeen kuuluu myös päivän sana. Kahvila on mieluinen, sillä osallistujia on keskimäärin 18. Jouluna jopa 50; silloin on myös joulupuurotarjoilu. Diakonissa käy mittamassa verenpaineen kerran kuukaudessa (torstaisin klo 12-13). Palvelu on maksuton.

Toimitupa järjestää matkoja erilaisiin tapahtumiin ja virkistäytymiseen. Yhdessä on helpompi lähteä ja ryhmämatka on aina edullisempi. Perinteisesti on tehty luontoretki mustikka-aikaan Lauhavuoreen ja virkistysretki Pikku-Itävaltaan Jämijärvelle. Mieluista ohjelmaa on ollut runsaasti: bingoa, bocciaa, marjastusta ja sienestystä. Sauna, ruokailu ja kahvi kruunaavat aina matkan. Perinteeksi on muodostunut myös kesäpäivä Suomessa (on käyty esimerkiksi Pietarsaaressa, Vaasassa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Turun saaristossa). Elokuussa on luvassa risteily Ukko-Pekalla Turun saaristoon. Kesäpäivämatkoilla on ollut opas perillä kertomassa matkalaisille kohteesta. Toivomusten mukaan on matkoja tehty myös kauemmaksi, esimerkkeinä Tallinna, ruskamatkat Lappiin Kilpisjärvelle ja Nuorgamiin, Kolille ym. Matkoja on järjestetty aina myös kädentaitomessuille, joista saadaan uusia ideoita. Kankaanpään Opiston kurssipäivät ovat antoisia puolin ja toisin. Tuvalla työskentelevät ulkomaalaiset saavat kielitaitoonsa vahvistusta jutellessaan muiden kanssa; hyvä yhteishenki, uudet ystävät ja kielitaito auttavat kotiutumisessa uuteen kotimaahan. Syrjäytyminen on aina vakava asia, ja siksi ihmiset halutaan mukaan yhteiseen toimintaan. Eläkeläiset voivat olla jäseninä ja myös kaikki muut kuin jäsenet ovat tervetulleita. Erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset antavat toisilleen uusia ajatuksia ja näkökulmia. Miehiä käy paljon ruokailussa ja perjantaikahvilassa; yksinäisyyteen on saatu näin apua. Talkoohenki on katoava luonnonvara. Yhteiskunta on muuttunut; kaiken pitää olla suurta tai kuulua johonkin isompaan projektiin. Toimituvan jäsenmäärät ovat vähentyneet ja jäsenistö alkaa ikääntyä. Nuoria ei saada toimintaan mukaan. Joka vuosi mietitään, miten tästä eteenpäin mennään. Toiminnalla ei tavoitella voittoa, mutta sen verran pyritään saamaan kokoon, että käytännön asiat saadaan kuitattua. Toiveena on, että myös yhteiskunta arvostaisi ja tukisi tällaista toimintaa; jatkuva tarve on kuitenkin olemassa.

Työtuvan mietteitä Janina on kotoisin Pietarista; asunut jo 13 vuotta Kankaanpäässä. Hän teki ompelutöitä kolme vuotta Valttityöpajalla. Kesäkuussa 2017 Janina aloitti Toimituvalla kuntouttavassa työtoiminnassa (3 pv viikossa). Sopimus kestää tämän vuoden elokuuhun. Hän tekee maalaustöitä ja erilaisia taidetöitä. Sekä Valtista että Toimituvalta on pelkästään hyviä muistoja. Parasta ovat ihmiset, ohjaaja Anja ja työ.

Sanna tuli Toimituvalle kolme vuotta sitten. Edellinen ompelija oli suositellut Sannaa, ja sitä kautta hän tuli tekemään korjausompelua sekä jonkin verran myyntituotteiden valmistusta. Sanna on palkkatuella viitenä päivänä viikossa klo 9-15. Hän on viihtynyt Toimituvalla; saa tehdä mistä tykkää. Sannan asenne on ”päivä kerrallaan”. Ja niinhän sitä pitääkin elää. Yhteystiedot Kankaanpään Toimitupa ry Kuninkaanlähteenkatu 4 (Käynti Asellinkadun puolelta) 38700 Kankaanpää Puh. 02 572 3842 Kesän aukioloajat: Ma-Pe klo 9:00-13:00

Kuvia Toimituvalta

Rekry - infotilaisuus Valtissa Huhtikuun lopulla Valtissa järjestettiin rekryinfotilaisuus, jota kuulemassa oli noin 15 pajalaista. Henkilöstöpalveluista oli esittelemässä Hannu Högbacka Econia Yrityspalvelut Oy:stä. Reilun 20 vuoden aikana muutaman hengen konsulttiyrityksestä on kasvanut merkittävä talous- ja henkilöstöhallinnon sekä liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija. Suurimmat toimipisteet ovat Raumalla, Porissa, Tampereella ja Jyväskylässä; myös Kankaanpäässä on lähitoimipiste. josta saa taloushallinnon palveluja sekä henkilöstövuokrausta (Karjalankatu 2). Econia on yksi merkittävimmistä toimialansa edustajista Satakunnassa ja on viime vuosina vahvistanut asemaansa Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Henkilöstöpalvelujen tarjoaminen alkoi jo vuonna 1996. Vuosittain työllistyy satoja työntekijöitä eri toimialoille, niin henkilöstövuokrauksen kuin rekrytointien kautta. Toimintaa on lähes joka alalla; vahvoja alueita ovat kauppa, teollisuus, toimistotehtävät ja logistiikka. Econia kuuluu Henkilöstöpalveluyritysten Liittoon (HPL), ja toiminnassa noudatetaan säädettyä lainsäädäntöä sekä alan työehtosopimuksia. HPL toimii yhteistyössä julkisen työnvälityksen kanssa, mm. yhteydenpito on keskeisiin TE-toimistoihin ja liitto on mukana työllistämisen pilottihankkeissa. Ala on suhdanneherkkä; alan yritysten liikevaihto vaihtelee yleisen taloudellisen tilanteen mukaan. Vuonna 2015 liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa. Alalla toimii yli 1000 yritystä, on kuitenkin arvioitu, että vakiintuneita yrityksiä on noin 500. Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista vaihtelee taloustilanteen mukaan; vuonna 2014 osuus oli 1,38%. Keski- ja Länsi-Euroopassa vastaava osuus on 2-5%. Suomessa suuntaus on nouseva, ja suurin osa yrityksistä aikoo lisätä vuokratyövoiman käyttöä eli entistä enemmän ostetaan alan palveluja. Se onkin hyvä tapa työllistyä.

Aihe kiinnosti yleisöä

Kuka on työnantaja henkilöstövuokrauksessa?

Henkilöstövuokrausyritys työnantajana siirtää eli vuokraa työntekijänsä toisen työnantajan (käyttäjäyrityksen, asiakasyrityksen) käyttöön. Asiakasyrityksissä vuokratyöntekijän palkka on vähintään asiakasyrityksen käyttämän työehtosopimuksen mukainen. Näin ollen aloituspalkka vuokratyöntekijällä ja asiakasyrityksen työntekijällä on sama. Lähtökohtaisesti asiakasyritys määrittää pitkälti vuokratyöntekijän palkan, koska vuokratyöntekijän palkka tulee nivoutua asiakasyrityksen käyttämään palkkarakenteeseen. Työsopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Työsopimuksiin kirjataan mm. käytettävä työehtosopimus, työntekijän palkka, koska työ alkaa ja koska päättyy jne. Vuokratyöntekijä perehdytetään työhön henkilöstöpalvelualan yrityksen taholta sekä asiakasyrityksen taholta. Tämä on tärkeää, jotta työntekijä onnistuisi työssään mahdollisimman hyvin. Kun työsopimus on tehty ja työntekijä on valmis aloittamaan työt, varustaa työntekijän tarvittaessa joko henkilöstöpalvelualan yritys tai asiakasyritys. Tyypillisiä varusteita ovat mm. kypärä, huomiovärillinen työtakki ja työhousut, turvakengät jne. Työnjohto-oikeus ja töihin perehdyttäminen asiakasyrityksessä kuuluu asiakasyritykselle. Kaikille toimijoille (työntekijä, asiakasyritys ja henkilöstöpalveluyritys) on tärkeää, että työntekijä onnistuu työssään. Asiakasyritys käyttää henkilöstöpalvelualan yritystä hyödyntääkseen alan vahvaa rekrytointiosaamista sekä pystyäkseen keskittymään omaan ydinosaamiseensa. Tällöin asiakasyrityksen ei tarvitse miettiä työnhakuilmoitusten tekoa, puheluihin vastaamista, haastatteluja, mahdollista työntekijöiden testausta, työntekijän palkan laskentaa, palkkahallintoa jne. Työntekijöiden etsimiseen käytetään www.mol.fi sivuja sekä muita hakukanavia. Kun löydetään henkilö, joka vastaa asiakkaalta saatua työntekijäprofiilia, hänet haastatellaan ja mahdollisesti testataan. Econiaan saa lähettää myös avoimia työhakemuksia ja ottaa yhteyttä työnhakua koskien.

Kerro itsestäsi ja toiveistasi työnhaun, työpaikan ja uran suhteen. Tämän jälkeen etsimme osaamiseesi ja toiveisiisi liittyvää työtä. Olemme yhteydessä heti, kun löydämme Sinulle sopivan työpaikan. rekry@econia.com Econia Yrityspalvelut Oy Karjalankatu 2, 38700 KANKAANPÄÄ puh.02 6305 350 Tervetuloa töihin Econia Henkilöstöpalveluille !

Viereisen sivun sanasokkelosta löytyy 17 kpl ATK aiheisia sanoja, löydätkö kaikki? Ristikon ja sanasokkelon ratkaisut löydät osoitteesta: valtti.fi/ratkaisut

Ulkoilupäivä Niinisalossa Valtin ulkoilupäivää vietettiin Niinisalon Valkiajärvellä huhtikuun puolivälissä. Kauan odotettu kevät tuli ryminällä pitkän ja lumisen talven jälkeen, ja saimme nauttia mitä kauniimmasta aurinkoisesta säästä ja luonnon heräämisen tunnusmerkeistä. Päivän ”teemana” oli pilkkiminen, ja kaikki halukkaat saivat kokeilla taitojaan ja kalaonneaan. Tyylejä löytyi joka lähtöön; mukavinta lienee ollut istuskella jakkaralla ja antaa auringon säteiden rentouttaa kehoa ja mieltä.

Monille ulkoilupäivän kohokohta oli luonnossa oleminen ja eväiden syöminen. Keittiön väki oli jälleen valmistanut maistuvat voileivät reissua varten. Luonnon helmassa myös kahvi ja nuotiolla paistettu makkara maistuivat herkullisilta. Jokainen sai tehdä, mitä halusi; vaikkapa pallotella tai pelata mölkkyä. Kaikilla oli mukavaa ja sehän tässä retkessä oli se kaikista tärkein saalis.

Esittelyssä Janita Vähäkoski Liiketalouden opiskelija Janita Vähäkoski on 17-vuotias kankaanpääläinen. Hän aloitti helmikuussa 2018 liiketalouden perustutkinnon Kankaanpään SataEdussa. Tutkinnon kesto on kolme vuotta. Siihen kuuluu osana työssäoppimisjaksot (toimistotöiden, asiakaspalvelun ja taloushallinnon jaksot erikseen). Janita tuli Valtti-työpajalle suorittamaan toimistotöiden työssäoppimisjaksoa, jonka kesto on 8 viikkoa. Hän oli tutulta kuullut Valtista ja kysyi sitten Niina Vekolta, löytyykö sopivia toimistotöitä tähän työssäoppimisjaksoon. Asia oli onnistunut ja Janita aloitti toimistotehtävät Valtissa huhtikuussa. Katariina Alitalon opastuksella käydään tehtäviä läpi. Pohjana on suunnitelma näistä lukuisista toimistotöistä ja kriteerit suorittamiselle. Eli millainen toiminta arvioidaan tyydyttäväksi, hyväksi ja kiitettäväksi. Suunnitelma täytetään yhdessä ja katsotaan, miten suunnitelma on toteutunut. Jakson lopulla on näyttöpäivä eli koulusta tulee opettaja seuraamaan

Toimistopalvelut / Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja • hoitaa asiakirjatuotantoa (tekee, säilyttää, hävittää) • viestii sähköisesti ja kirjallisesti • hoitaa puhelinpalvelua • järjestää kokouksia ja asiakastilaisuuksia • tekee matkajärjestelyjä • laatii, ylläpitää ja muokkaa rekistereitä, tilastoja ja raportteja • opastaa toimistotyövälineiden ja tietoteknisten ohjelmien käytössä • vastaa toimiston teknisten laitteiden toimivuudesta

Kiitettävään suoritukseen vaaditaan itsenäistä työskentelyä. Uskomme, että Janita selviää tästä kunnialla! ”Työssäoppimisjaksolla on ollut parasta, että töitä on ollut koko ajan. Katariina on ollut tukena ja turvana; hänen ohjaus on ollut ensiluokkaista. Paljon uutta on opittu. Ihmiset Valtissa ovat mukavia ja kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään.” Janitan haaveena on valmistuminen ammattiin ja hyvä työpaikka. Hän tykkää Kankaanpäästä – ei ainakaan halua muuttaa kovin kauas.

Motto: Pitää tehdä virheitä, että oppii!

Kädentaidon ryhmän teoksia 2018 Kuluneen kevään aikana Jasmin Arola veti pajalla kokkikerhoa, liikuntaryhmää ja kädentaidon ohjausta. Nämä liittyivät hänen opiskeluunsa eli Jasmin opiskelee nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Kädentaidon ryhmä kokoontui kolme kertaa ja osanottajia oli 1-8. Tunneilla piirrettiin, koristeltiin kehyksiä, tehtiin kehikko, johon taiteltiin origamikukkia. Käytiin myös valokuvaamassa Myllymäessä ja parhaat kuvat sitten laitettiin kehyksiin. Taulut asetettiin nähtäväksi keittiön ruokailutilan puolelle.

Ohjaaja Jasmin Arola

Teoksia

Harrastuksista voimaa! Olen Janette Kossi, ikää 25 vuotta, naimisissa ja kaksi lasta (3- ja 2-vuotiaat poika ja tyttö). Olen vuonna 2012 valmistunut artesaaniksi Kankaanpään opistosta. Haaveeni oli päästä vaatesuunnittelijan oppiin Ikaalisiin, mutta se ei onnistunut. Tammikuussa 2018 tulin Valttiin, ja olen elokuulle tuotepajalla ompelutöissä sekä perhoja sitomassa ja pakkaamassa. Haen hierojakoulutukseen Sataeduun; olin haastattelussa toukokuun puolivälissä. Koulutus alkaisi elokuussa ja toivon pääseväni. Minulla on aika tavalla harrastuksia. Tykkään eläimistä, ja perheeseeni kuuluu kaksi vilkasta chihuahua poikaa sekä akaattikotiloita (kaksi aikuista ja kourallinen poikasia). Akaattikotilot voivat elää jopa kahdeksan vuotta, ja se laskee vuodessa 5-6 munarypästä. Munia voi olla kerralla yhteensä jopa 300. Munat kuoriutuvat kosteassa, lämpötilasta riippuen 1-3 viikon kuluttua munimisesta.

Kuntosalilla käyn kolme kertaa viikossa; samoin käyn ryhmäliikuntatunneilla (body attack, body combat, body pump). Itsenäisesti harrastan joogaa ja meditaatiota. Salilla käynti ja yleensäkin liikunta pitävät selkäni ja fysiikkani kunnossa. Samaten liikunta auttaa voimaan paremmin ja pitää ajoittaisen alavireisyyden ja masennuksen loitolla.

Tykkään tehdä käsitöitä eli kudon, virkkaan ja askartelen kaikenlaista.

Kävin kynsikurssin huhtikuussa ja sain siitä diplomin. Rakennekynnet ovat suosittuja ja niissä saa myös käyttää omaa luovuutta ja mielikuvitusta.

Tänä kesänä olisi toiveissa saada autotalli pystyyn ja talon yläkerta mahdollisesti valmiiksi. Omakotitaloomme muutimme vuonna 2015, ja joitakin asioita on vielä kesken. Luonnollisesti lasten kanssa täytyy reissata ja käydä katsomassa vaikka muumeja. Harrastukset ovat tärkeitä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Niiden parissa saa toteuttaa itseään, luovuutta ja osaamista. Erityisesti liikunta kaikkine muotoineen vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta. Samoin on helppo solmia sosiaalisia kontakteja samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Harrastuksesta voi tulla jopa ammatti, josta saa elannon.

Ergonomiaa työpaikalla Ergonomia sanana tulee kreikan kielen sanoista ergo (työ) ja nomos (luonnonlait). Ergonomialla tarkoitetaan tekniikan ja toiminnan sovittamista ihmisille. Ergonomian tarkoituksena on parantaa ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä työpaikan häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. Terve liikuntaelimistö on hyvän työkyvyn edellytys. Sopiva kuormittuminen sekä työssä että vapaa-ajalla ovat hyväksi liikuntaelimille. Liikuntaelimistön vaivat ovat kaikkein tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia Suomessa ja muissa maissa. Tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat myös useimmiten syynä sairauspoissaoloihin. Ne aiheuttavat myös paljon pysyvää työkyvyttömyyttä etenkin ikääntyneissä työntekijäryhmissä. Liikunnan harrastaminen on tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuten monen muunkin kansansairauden ehkäisyn perusta. Terveen ihmisen pitäisi harrastaa kohtuullisen paljon kuormittavaa kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa. Liikunnan lisäksi tupakoinnin ja ylipainon välttäminen sekä riittävä nukkuminen edistävät liikuntaelimistön hyvinvointia. Yleisimmät tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat selkävaivat, niskaja hartiaseudun vaivat sekä olkapäävaivat. Selkäsairaudet aiheuttavat selvästi eniten sairauspoissaoloja. Alaselkävaivojen tavoin niskakivut usein pitkittyvät tai esiintyvät toistuvina kipujaksoina. Olkapää on ihmisen toimintakyvyn kannalta keskeinen nivel. Olkavartta ja lapaluuta liikuttavien lihasten jänteet rappeutuvat iän myötä ja rasituksen seurauksena, mikä voi johtaa hankaliin kiputiloihin ja toimintavajavuuteen.

Pidetään rangastamme huolta!

Työterveyshoitaja Eeva Jokinen ja työfysioterapeutti Tuija Vähäsantanen vierailulla Valtissa.

Ergonomiaan ja työjärjestelyihin liittyvät toimenpiteet ovat avainasemassa, kun työpaikoilla ehkäistään tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Jututimme työfysioterapeutti Tuija Vähäsantasta Mehiläisestä. Keväällä Tuija yhdessä työterveyshoitaja Eeva Jokisen kanssa teki Valttityöpajalla työpaikkaselvityksen eli mm. tarkistettiin työpisteitä ja niiden ergonomiaa. Säädettävyys on avainasemassa eli työtason ja työtuolin säätömahdollisuus itselle sopivaksi. Työntekijän pitäisi pystyä säätämään työtuolia siten, että jalat ovat tukevasti lattialla tai jalkatuella ja selkänoja tukee ristiselkää. Aktiivinen istuja vaihtaa asentoa eikä istu työpöydän ääressä kahdeksasta neljään. Taukojen merkitys on suuri; seisomaan pitäisi nousta ainakin kerran tunnissa. Erilaiset taukojumppaliikkeet ovat enemmän kuin suositeltavia. Seisomatyössä pitää kiinnittää huomiota asentoon eli ettei selälle tai lonkalle tule kuormitusta. Samoin tällöin jalkineisiin on kiinnitettävä huomiota: väärän kokoinen tai huonosti tukea antava jalkine heijastuu lopulta lonkkiin ja selkään asti. Seisoen tehdystä näyttöpäätetyöstä hyötyy etenkin toimistotyöläinen, jolla on selkävaivoja, sillä seisoessa alaselän rakenteiden kuormitus on vähäisempää kuin istuessa. Tuija Vähäsantanen korostaa, että iän myötä kehon asento palautuu hitaammin huonoista asennoista. Kevyessä työssä, kuten toimistotyö oireet tulevat usein vasta ajan kuluttua. Etenkin yli 40-ikävuoden jälkeen lihaskuntoon tulee viimeistään kiinnittää huomiota eli venytykset rentouttavat ja parantavat aineenvaihduntaa ja nivelten hyvinvointia. Työpaikkaselvityksestä tulee palauteraportti, joka sisältää kehittämisehdotukset. Luonnollisesti työpaikka itse päättää, mitkä toteutetaan ja kiireellisyysjärjestyksessä. Vähäsantanen korostaa, että istumatyöntekijän tärkein työväline on tuoli ja tuolia on voitava testata ja kokeilla työpöydän äärellä. On muistettava, että työpisteeseen panostaminen tulee niin työntekijälle kuin yritykselle halvemmaksi kuin pitkittyvät tuki-ja liikuntaelimistön vaivat ja sairaslomat.

Hyvä istuma-asento: jalkapohjat lattialla tai tuettuna, ristiselkä tuettuna, koko kyynärvarsi tuettuna, olkavarret lähellä vartaloa, hartiat rentoina. Seisoma-asento: polvet hivenen koukussa, jalkaterät eteenpäin ja jalat pienessä haaraasennossa.

Oikeaoppinen työasento löytyy istumisen, seisomisen ja liikkumisen välimaastosta. Vireystaso pysyy myös hyvänä, kun vaihtelee asentoja.

Me Pajalaiset Katja Oksa on kotoisin Nivalasta, vuonna 2013 Honkajoelle muuttanut neljän lapsen äiti. Hän on tehnyt henkilökohtaisen avustajan töitä ja toiminut myös vammais- ja kotipalvelupuolella. Marraskuussa 2017 alkoi nykyinen sopimus Valtissa, mutta on ollut pajalla aiemminkin. Katja tekee tuotepajan puolella töitä, esimerkiksi pakkaa höyheniä. Parasta Valtissa on töiden vaihtelevuus, omaa luovuutta saa käyttää. Meininki on rento ja ihmiset mukavia. Katja harrastaa autoja ja osallistumassa Miss Pin Up –kisoihin. Onnea!

Silania Henglis Da Silva on Brasiliasta, suomalaisen miehen kanssa naimisissa. Hän tykkää kovasti suomalaisesta kulttuurista ja ihmisistä. Valtissa hän työskentelee tuotepajalla perhoja sitomassa; sopimus kestää näillä näkymin puoli vuotta. Silania toivottaa kaikille hymyä päivään.

Ari Välkkynen on 57-vuotias, tuhansien sydänten mies. Ari on Kokemäeltä; yli 20 vuotta sitten tullut töihin Niinisalon varuskuntaan. Valtissa on toinen jakso menossa. Työstä ei löydy muita huonoja puolia, kuin että sormet ovat joskus kovilla sydämiä vääntäessä. Mikäs on ollessa; istuva työ ja ihmiset mukavia.

Janne Viljanen on 21-vuotias puupuolen poika. Tänä kesänä tulee kolme vuotta täyteen Valtissa. Työskentelyä on viitenä päivänä viikossa. Lempihomma on nurmikon ajelu ja yleensä pihatyöt, paitsi ei haravointi. Keittiön lounas saa kiitosta. Janne sinkkumiehenä osaa itsekin tehdä ruokaa.

Eeva-Liisa Helkamäki kokkaa keittiöllä. Vuonna 1982 hän on valmistunut keittiö-apulaiseksi. Ennen Valttia Eeva-Liisa työskenteli Patajussissa ja Impivaaran keittiöllä. Kokkaus on intohimo; kaikki tehdään alusta lähtien itse. Arkiruoka on ykkönen. Neljä lasta ovat jo aikuisia ja kokkauksista saavat nauttia aviomies ja kaksi kissaa.

Badea Calin Christian on 30-vuotias Romaniasta kotoisin. Kevään kylmyydessä hän odotteli säiden lämpenemistä, ja helteet sitten tulivatkin! Valtin puuosastolla hän valmistaa puuelementtejä. Ennen Valttia hän oli kouluttautumassa rakennusalalla vuoden, sitä ennen työskenteli Romaniassa ilmastointi-ja putkimiehenä (valmisti mm. ilmalämpöpumppuja). Matkustaminen on ykkösjuttu; Unkari, Puola sekä Balttian maat ovat tuttuja. Suomessa asiat ovat hyvin; kesä on paras!

Ella Manninen on 26-vuotias, yrittäjäopistosta valmistunut maaseutuyrittäjäksi. Ella on työskennellyt Oskun Tassussa ja kierrätyskeskuksessa. Valtiin hän on tullut alkujaan startti ammattiin-koulutuksen kautta. On hyvä, että on tekemistä, ettei tarvitse olla pelkästään kotona. Työrutiinit ovat ihmiselle hyväksi. Mietinnässä on myynnin ammattitutkinto. Eläimet kiinnostavat myös paljon; kotona on kaksi koiraa ja kaksi akvaariota. Vapaa-aika kuluu tyttären kanssa sekä kuntosalilla ym. liikunnan parissa.

Elina Hakasalo on 34-vuotias sinkkunainen. Porissa syntynyt, mutta Kankaanpäässä elämänsä asunut. Elina on yo-merkonomi, osatutkinnot artesaanin ja laitoshuoltajan koulutuksesta. Tiedon Valtista hän sai TE-toimistosta; aloitti tammikuussa ja heinäkuun alkuun on sopimus. Tarkoitus on saada laitoshuoltajan tutkinto loppuun, ja se suoritetaan Sataedussa. Elina harrastaa käsitöitä, opiskelee venäjän kieltä, puutarhatöitä ja musiikkia. Haaveissa olisi maailmanympärimatka, erityisesti Islanti ja Australia ovat ykköskohteet.

Pajalla Tapahtuu Alu-verkoston koulutusta Koulutusta työpajojen valmentajille Valtti-työpajalla järjestettiin maaliskuun alussa (7.3.) toiminnallista koulutusta, jossa keskityttiin valmentautujien voimavaratarpeisiin, voimaantumisen ja sosiaalisen vahvistamisen perusteisiin. Näiden avulla voidaan vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta mm. mielenterveysongelmien ja päihdehaittojen vähentämiseksi työpajan arjessa. Kouluttajana toimi Susanna Palo Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä.

Toiminnalliset työmenetelmät voimavarojen vahvistamiseen olivat kuvallinen ilmaisu, musiikki, luonto ja liikunta, kirjallisuus sekä draama.

Susanna Palo luennoimassa

Vierailuja Pajalla Kommentteja Valtista Tilat olivat monipuoliset ja monenlaista toimintaa. Erityisesti puupuoli jäi mieleen monipuolisten töiden osalta. Myymälän tuotteet olivat kauniisti esillä. Tuotteet viimeisteltyjä hintalappuja myöten. Keittiö ja sieltä ostettava lounas iso plussa! Asiakas kohdataan aidosti.

Kankaanpään opiston kädentaidon ohjaaja-opiskelijat 25.4. Koulutus kestää yhden lukuvuoden.

Valo-valmentaja Suvi Kuoppa ja Kankaanpään markkinointija viestintäpäällikkö Johanna Luotolinna tutustumassa Valttiin.

SATAOSAA-hanke on osa sosiaali-ja terveysministeriön muutosohjelmaa nimeltä Osatyökykyisille tie työelämään (OTE). Ihminen on osatyökykyinen, jos hän menettää osan työkyvystään esimerkiksi sairauden tai vamman takia. Osatyökykyisten palvelut ovat hajallaan. SATAOSAA on hanke, joka yhdistää osatyökykyisten asioita hoitavat ihmiset toisiinsa. Näin syntyy yhtenäinen palveluverkosto, jonka kautta osatyökykyinen saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan.

SATAOSAA-hankkeesta Sari Ljungman ja Niina Tammi sekä Pomarkun työpajalta Anni Vahlqvist vierailivat Valtissa 16.5.

Ikaalisten työpaja 16.5. vierailulla Valtissa. Noin 25 hengen ryhmä oli tutustumassa Valtin tiloihin ja toimintaan. Vierailun päätteeksi oli tarjolla maistuva lounas.

Kommentteja Ikaalisten pajalaisilta Salla Salonen Salla on ollut marraskuun puolivälistä 2017 lähtien Ikaalisten kierrätyskeskuksen / Pajapuoti Papun työnohjaajana. Sitä ennen hän työskenteli asiakkaana. Työaika on 4 päivää viikossa (85%). Hän on tehnyt paikassa uudistuksia ja kunnostuksia sekä huolehtii markkinoinnista facebookissa. Sallan mielestä Valtissa on hyvät, avarat ja toimivat tilat. Omassa työpaikassa Ikaalisissa on tilanpuute ongelmana. Valtissa on selvästi ammattimainen ilmapiiri; esimerkiksi tekstiilipuolella on tarkat suunnitelmat, joita noudatetaan ja toteutetaan tarkasti.

Tatu Valavuo Tatu on toiminut työnohjaajana maaliskuusta 2018 luovalla osastolla Ikaalisissa. Työpäivät ovat maanantaista torstaihin (85%). Luova osasto on mediapajan tapainen eli siellä tehdään mm. logosuunnittelua, verkkosivuja ja lehden valmistusta. Tätä ennen hän työskenteli kolme vuotta yhtenä päivänä viikossa pajan tietotekniikka puolella eli mm. opetti peruskäyttöä. Yhteensä Tatu on ollut työpajoilla toistakymmentä vuotta. Parasta työnohjaaja tehtävässä on työn monipuolisuus; työnohjaajalla on paljon vaatimuksia eli on osattava monenlaista eri aloilta. Valtista hänellä oli pelkkää positiivista sanottavaa; on todella hieno paikka, jossa upeat tilat ja välineet. Ehkä myös lyhyemmät kahvitauot. Tuotetta syntyy paljon, se on laadultaan erinomaista ja työntekijät osaavia. Koska Valtissa on oikeat laitteet ja resurssit käytössä, on siitä helppo siirtyä myös työelämään.

Kiitos! Palveluesimies Paula Palmén siirtyi eläkkeelle Satakunnan TEtoimistosta. Paula on ollut myös työpajan johtokunnan jäsen. Kiitos yhteistyöstä ja hyviä eläkepäiviä!

Työnsuunnittelija Auli Laaksonen vietti läksiäisiä. Auli on tuttu Karvian ompelimosta ja torimyymälästä (Moon Karviasta). Kiitokset yhteisistä vuosista!

Mauno Järvenpää siirtyi eläkkeelle 31.5. ”Manu” työskenteli autopajalla lähes sen avaamisesta lähtien (eli vuonna 2011). Koulutukseltaan hän on levyseppä-hitsaaja, ja niitä hommia hän sai paljon pajalla tehdäkin. Olihan takana 40 vuoden kokemus. Uutta tuli myös paljon opittua vuosien varrella; tekemällä on oppinut. Työ on ollut mukavaa ja vaihtelevaa. Työvalmentaja Jani Sinkkosen kanssa on yhteistyö sujunut oikein hyvin. Manun eläkepäivät kuluvat kotosalla; esimerkiksi puusepäntöitä tehdessä. Kalastus ja marjastus ovat myös harrastuksina. Kotipitäjässä Kauhajoella tulee varmaankin nyt käytyä useamminkin, kun on aikaa. Toivotamme Manulle leppoisia eläkepäiviä!

Uuden toimittajan esittely Maria Frigård Hei, olen Maria Frigård, paljasjalkainen kankaanpääläinen. Muuallakin olen toki käynyt, kuten lukion jälkeen opiskelemassa Seinäjoella, Mäntsälässä ja työharjoittelussa Vammalassa, nykyisessä Sastamalassa. Opiskelin suurtalousesimieheksi puolisen vuotta, mutta totesin, ettei se ole alaani ja vaihdoin puutarha-alalle. Valmistuin puistopuutarhuriksi vuonna 1991. Työskentelin puutarhatöissä monessa paikassa, kunnes perustin perheen ja saimme kaksi poikaa.

Puutarha-alan työt alkoivat olla vähissä laman myötä ja perheellisenä alkoi tuntua, ettei muutaman kuukauden kesätyöt enää riitä. Yksi tuttuni sanoi aloittavansa rakennusalan koulutuksen ja pyysi minuakin hakemaan sinne. Ajattelin, ettei siitä varmaan haittaakaan olisi ja ala on monipuolinen sekä kiinnostava. Käsillä tekeminen on myös aina ollut intohimoni. Suoritin ensin rakennusalan perustutkinnon ja sen jälkeen ammattitutkinnon; osaamisalana märkätilojen vedeneristystyöt ja laatoitus sekä monipuolisesti kaikkea talonrakentamiseen liittyvää. Töitä on ollut jonkun verran, mutta kovat ajat ovat koetelleet ja työttömyysjaksoja on kertynyt. Valtissa olenkin ollut aiemmin puuosastolla kuntouttavassa työtoiminnassa ja nyt sitten täällä lehden toimituksessa. Luonteeltani olen ystävällinen, huumorintajuinen, sitkeä ja empaattinen. Vapaa-ajalla pelastan esimerkiksi ötököitä erilaisista pinteistä. Luonto on aina ollut lähellä sydäntäni ja eläimet. Aiemmin sain olla kolmen kissan onnellinen hoitaja, mutta niiden siirryttyä autuaammille metsästysmaille, en enää omista lemmikkejä. Harrastan tai chia, meditointia, kirjoittamista, lukemista, puutarhanhoitoa, lenkkeilyä ja luonnossa liikkumista. Uusin harrastukseni on hortoilu. Se on villiyrttien keräilyä luonnosta omaan ruokapöytään. Hortoilu tuo uusia makukokemuksia ja antaa paljon energiaa muiden hyvien vaikutusten lisäksi.

Marian terveyspommi (smoothie) 1 banaani 2 dl villiyrttejä: nokkosta, maitohorsmaa, poimulehteä, voikukan lehtiä ja kukkia, salaattia vähän rakuunaa 2 dl kauramaitoa tai täysomenamehua mustaherukoita / mansikoita / mustikoita erilaisia pähkinöitä tai siemeniä

Kesäpuuhia puutarhassa ja parvekkeella Maria Frigård Puutarhanhoidossakin pitäisi muistaa kultainen keskitie. Nimittäin sen siisteyden suhteen. Nykyään moni siivoaa kaikki puunlehdet, oksakasat ja rikkakasvit tarkasti pois. Silloin tulee samalla kaventaneeksi huomattavasti hyönteisten, lintujen ja pieneliöiden elintilaa. Hyönteisten väheneminen on ollut kohtalokasta monille linnuille. Esimerkiksi pääskysten määrä on romahtanut 10 vuodessa. Tietenkin hyönteiset ovat tärkeitä pölyttäjiä hedelmäpuille, marjapensaille ja muille satokasveille. Anna siis haravan välillä levätä ja jätä lehtikasoja tai silppua ne ruohonleikkurilla nurmikon sekaan. Siitä hyötyvät maan eliöstö ja siilit. Jätä osa puutarhaa kasvamaan vapaasti luonnonmukaiseksi. Näin ainakin osa luonnon monimuotoisuudesta säilyy. Älä myöskään kitke nokkosta herukkapensaiden alta, sillä se auttaa pensaita erittämällä juuristollaan aineita, jotka auttavat ravinteiden saamisessa. Nokkosen läheisyydestä hyötyvät myös muut kasvit. Suuret nurmialueet ovat yksipuolisia ja parasta olisikin, että sitä olisi mahdollisimman vähän. Istuta monipuolisesti kukkivia kasveja ja ketokasveja, niin perhoset ja muut pölyttäjät saavat elinpaikkoja. Oksakasat tai niistä kootut aidanteet, jotka jätetään lahoamaan, ovat hyönteisille hyviä talvehtimis- ja lisääntymispaikkoja. Nykyään on saatavilla myös hyönteishotelleja kaupoissa tai voit rakennella sellaisia itse. Sijoita se 1-2 metriä kasvuston yläpuolelle tai seinustalle niin, että suuaukot ovat aamuaurinkoon päin. Nyt on kesä alkanut pitkällä kuumalla ja kuivalla jaksolla. Kuivuus koettelee myös hyönteisiä ja siilejä. Laita siileille vettä puutarhaan saataville ja hyönteisille laakeaan astiaan mieluiten sadevettä ja siihen sammalta. Sammal tekee veden sopivan happamaksi esim. mehiläisille ja antaa imemisalustan ilman hukkumisvaaraa. Perhosille voi tehdä kukkien puutteessa tai niiden houkuttelemiseksi oman cocktailin: Laita fariinisokeria, siirappia tai hunajaa liukenemaan punaviiniin tai olueen. Pidä tekeytymässä päivän tai pari huoneenlämmössä. Laita puhdas pesusieni tai imevä rätti pieneen hillo-/viilipurkkiin ja kaada cocktail purkkiin. Ripusta herkku rautalangalla/narulla puuhun. Perhoset haistavat sen ja tulevat imemään huokoisesta sienestä nektaria. Jos puutarhassa on tarvetta tehdä tuholais- tai tautitorjuntaa, käytä luonnonmukaisia keinoja. Esimerkiksi valkosipuli- tai sipulitee on hyvä keino mansikkahometta vastaan, raparperivedellä voit torjua kirvoja ja omenaviinietikkasumutteella sienitauteja kuten härmää. Hyötykasviyhdistyksen nettisivuilta löytyy tarkat reseptit ja käyttöohjeet kotipuutarhurin litkuista: http://www.hyotykasviyhdistys.fi/hoitoohjeita.html

Puutarhan tarkoitus on tehdä siellä oleminen mukavaksi ja nautittavaksi. Ympäröi itsesi kauniilla asioilla ja luo erilaisia tunnelmia, vaikka tekemällä itse oman näköisiä koristeita betonista, pajuista, romuista tai mistä vaan keksit. Kivet luovat pysyvyyden ja rauhan tuntua. Käytä esim. isoilla laatta-alueilla välissä myös luonnonkiviä, niin saat eloisuutta ja mielenkiintoa alueeseen. Mieleisellä patsaalla voi tylsältä näyttävän kohdan saada kukoistamaan tai sen avulla voi vetää katseet haluttuun suuntaan esim. pois pyykkitelineestä. Parvekkeelle laitettavien kasvien tärkein valintaperuste on valoisuus. Mikään ei myöskään estä kasvattamasta parvekkeella monivuotisia perennoja, pensaita tai puita, jos vain tilaa on tarpeeksi. Talven yli selvitäkseen ne tarvitsevat mahdollisimman suuret ruukut ja suojauksen styroksilla, kuplamuovilla, pakkaspeitteellä tai ympärille voi kääräistä mattoja. Kuplamuovia voi laittaa myös ruukun sisäpuolelle reunan ja mullan väliin. Juuret eivät saa jäätyä. Havuista on paljon kääpiömuotoja ja monet rungolliset pensaat ovat sopivia vaihtoehtoja. Havut pitää muistaa myös varjostaa kevätauringolta. Jos taas innostut hyötykasvien viljelystä, muista avata lasitetun parvekkeen ikkunat pölyttäjille. Puuha onnistuu kyllä omatoimisestikin siveltimellä. Yrtit ja vihanneksetkin saat omalta parvekkeelta halutessasi, kunhan valitset olosuhteisiin sopivat lajit, huolehdit tuuletuksesta, kastelusta ja kasvien suihkuttelusta. Varsinkin aurinkoisella tai paahteisella parvekkeella säännöllinen sumutus kannattaa. Paras kasteluaika on illalla tai aamulla, jolloin haihdunta on vähäisintä. Monet huonekasvit voi myös siirtää keväällä parvekkeelle. Karaise niitä ensin viemällä ne päiväksi ulos ja yöksi sisään noin viikon ajan. Luonnonkasvejakin voit siirtää parvekkeelle tai vaikka kylvää sinne nurmikon, jos niin haluat. Kesäkukilla saat jatkuvaa kukintaa, ja perennoja kannattaa valita myös niiden kukinta-aikojen mukaan niin, että kun toinen lopettaa kukintansa, niin toinen aloittaa. Käytä puutarhaasi myös hassutteluun! Esimerkiksi muista kuumalla helteellä kastella kasteluletkulla kukkien lisäksi itsesi tai kannusta naapuria leikkaamaan nurmikkonsa huutamalla ’Hyvä hyvä!’ Taputukset tehostavat vielä huutoja.