Issuu

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

Päätoimittajan sana Kylmä väistyi kesän tieltä viimeinkin. Saamme siis nauttia kesän lämmöstä ja uudesta Valtti-pajan lehdestä! Tässä numerossa on tuhdisti asiaa yrittämisestä, Valtin tapahtumista ym. Hauskaa lukuhetkeä ja leppoisaa kesää!

Sisällys Autopaja esittely 4 Nuoret ohjaamotoimintaa kehittämässä

Osaavaksi yrittäjäksi 8 4H – Ensiaskel yrittäjyyteen 11 Uratori 2017 12 Valma-koulutus 14 Ammattina osastosihteeri 16 Harrastuksena pyöräily 18 Hyvinvointi 20 Pajalla tapahtuu 21

Autopaja esittely Auto-osasto sijaitsee osoitteessa Knuuttilankatu 9. Aiemmin paikka toimi nuorten työpajana, ja vuonna 2011 siirtyi Valtin alaisuuteen. Työvalmentajana toimii Jani Sinkkonen ja työvoimaa pajalla on tällä hetkellä kaksi kuntouttavassa työtoiminnassa ja neljä työkokeilijaa (TE-toimiston kautta). Näistä kahdella on autopuolen ammattikoulutausta. Autopaja on avoinna arkisin tai sopimuksen mukaan. Vierailimme pajalla 15.3. ja tutustuimme pajan toimintaan.

Palvelut Palveluihin kuuluvat henkilö- ja pakettiautojen huollot ja korjaukset kaikkiin merkkeihin. Esimerkkeinä katsastustarkastukset ja –käynnit, määräaikaishuollot, moottori-, kytkin-, jarru-, pakoputki-, ym. korjaukset, pakokaasumittaukset (bensaautoille) ja vetokoukkujen, lämmittimien ym. asennustyöt. Palveluna myös autojen pesut, sisätilojen puhdistukset ja vahaukset. Pajalla huolletaan myös ruohonleikkurit, polkupyörät ja mopot. Katsastustarkastukset ja –käynnit työllistävät paljon; maaliskuun puoleen väliin mennessä niitä oli jo kertynyt jo noin 20. Ruostevauriohitsauksien osuus on merkittävin, niiden osuus on 40 -50% kokonaistyöstä. Kevät on sesonkiaikaa; silloin autoja pestään ja puunataan talven jäljiltä. Samoin syksy on kiireistä erityisesti huoltojen osalta. Renkaidenvaihdon osuus ei ole kuitenkaan merkittävä pajan toiminnassa keväällä tai syksyllä.

Hintataso on erittäin kilpailukykyinen. Esimerkiksi auton korjaus/huolto tuntiveloitus työlle on 20 euroa. Pajalle on muodostunut vakioasiakaspiiri entisen nuorten työpajan ajoilta; vain max. 10% on uusia asiakkaita vuodessa. Auton korjaukseen tarvittavat osat tilataan Tarvikepisteestä; eli ne saadaan jo samana päivänä tai viimeistään seuraavana. Luonnollisesti asiakas voi toimittaa osat itse, mutta käytännössä se on ollut vähäistä. Vaarana on silloin, että kyseinen osa ei sovellukaan kyseisen auton malliin. Työt suoritetaan ripeästi; esim. öljynvaihto hoituu puolessa tunnissa ja pakoputken laittoon menee noin tunti. Ajoittain työtä on jopa liikaa; joihinkin hommiin (esim. hitsaus) saattaa olla parin viikon jonotusaika.

Aukioloajat ma 9.00 - 16.00 ti-to 8.00 - 16.00 pe 8.00 - 14.00 tai sopimuksen mukaan

Henkilö- ja pakettiautojen huollot ja korjaukset kaikkiin merkkeihin. Autojen sisätilojen puhdistukset, auton pesut päältä sekä vahaukset. Huollamme myös ruohonleikkurit, polkupyörät ja mopot.

Tervetuloa! Tule käymään tai soita meille numeroon: 044 5772126 Knuuttilankatu 9 Kankaanpää

Ajatuksia

Lopuksi jututimme autopajan pitkäaikaista työntekijää Manua ja kahta työkokeilussa olevaa nuorta miestä. Manu on ollut autopajalla alusta saakka eli kuutisen vuotta. Työkokeilussa olevilla on lyhyet sopimukset. Toisella miehistä on uusittu sopimus kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin. Työskentely käytännön hommissa selventää tulevaisuuden suunnitelmia eli onko ala oikea. Nuorten miesten mielestä työ pajalla on mielekästä ja motivoivaa. Yläasteelta on myös harjoittelija tulossa kuukaudeksi seuraamaan alaa. Tällainen mahdollisuus on erityisen tärkeä opintojaan suunnittelevalle ja uravalinnassa. Päätteeksi hyviä uutisia eli yksi työkokeilussa ollut nuori rekrytoitiin Valmet Automotiven tehtaalle Uudessakaupungissa. Tehdas hakee yli tuhatta uutta autonrakentajaa Mercedes Benz GLC –katumaasturin valmistukseen. Autonrakentajia etsitään hitsaamoon, maalaamoon, kokoonpanoon ja sisäisen logistiikan tehtäviin. Mersun kanssa tehdyt sopimukset uuden sukupolven kompaktiluokan autosta ja katumaasturista vakiinnuttavat Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon useiksi vuosiksi. Tämän vuoden lopussa henkilöstömääräksi arvioidaan 3700. Tällaisia positiivisia talouselämän piristysruiskeita toivotaan lisää työllisyyden ja talouden nousuun saattamiseksi.

Nuoret ohjaamotoimintaa kehittämässä Velipekka Manninen Olimme Elo-verkoston järjestämässä nuorten kuulemistilaisuudessa Ohjaamotoiminnan käynnistämisestä Satakunnassa 19.4.2017 Porin Kulttuuritalo Annankatu 6:ssa. Jakauduimme neljään eri pöytäryhmään, joissa kaikissa käsiteltiin eri asioita. Aikaa eri pöydissä käytettiin 20 minuuttia. Ensimmäisessä pöydässä mietittiin millaisia palveluita Ohjaamon tulisi tarjota esim. missä kaikissa asioissa olisi hyvä saada apua. Toisessa pöydässä mietittiin miten palvelu tavoittaa nuoret eli missä kannattaisi mainostaa ja miten. Kolmannessa pöydässä keskusteltiin, miten Ohjaamosta kehitetään helppo paikka saapua esim. minkälainen odotus aula, henkilökunta yms. Viimeisessä pöydässä mietittiin, millainen on unelmaOhjaamo, jossa käytettiin Heaven and Hell järjestelmää eli mitä ehdottomasti pitäisi olla ja mitä taas ei. Tilaisuus oli mielestäni positiivinen, koska paikalla oli hyvin nuoria paikalla, aikataulu piti ja ruoka ja kahvi olivat hyvää. 20 minuutin keskusteluaika yleensä olisi tahtonut mennä yli, mutta uskon että kaikki tarpeellinen tuli esille. Henkilökohtaisesti minulla meni aikaa tottua ryhmä keskusteluun, koska tunnen sen ahdistavaksi mutta jonkun ajan päästä oloni rupesi helpottumaan ja sain myös sanottua mielipiteitäni. Muuten tapahtumasta jäi ihan positiivinen olo.

Kalle Vähäsantanen Ohjaamoa suunnitellessa huomasin yhtäläisyyksiä olemassa olevaan ValttiCenteriin. Ehdotukset olivat samantapaisia tietyissä asioissa, kuten asiakaspalvelussa ja rakennuksen sisustuksessa. Puranpa tätä hieman. Meiltä kysyttiin, että minkälaista henkilökuntaa pitäisi olla palvelemassa, vastaus oli selvä; iloista, ei liian vanhaa, työhönsä pureutuvaa ja kiinnostunutta henkilökuntaa, juurikin sitä mitä ValttiCenterillä on. Iloista ja innostunutta ja todellakin kiinnostunut asiakkaan ongelmista ja huolista. Kun otettiin rakennuksen sisustus puheeksi ja kun ehdotuksia tuli, mieleeni pompahti jälleen kerran Valtti- Center, koska siellä sisustus on mielestäni rento. Vaikkakin tila on vähän toimistomainen, on se kuitenkin erittäin valoisa ja työntekijöillä on oma osansa siinä, minkälainen ilmapiiri siellä on. Mitä Ohjaamo voisi tarjota, jota Valtti-Center jo tarjoaa, eli leirejä ja erilaisia toiminnallisia tapahtumia. Esimerkkinä minua on pyydetty Valtti-Centerin puolesta keilaamaan ja myös toukokuussa leirille.

Osaavaksi yrittäjäksi Osa 2 Sataedun yrittäjäkoulutuksessa 4.4. oli aiheena Satakunnan Yrittäjät; aiheesta esitelmöimässä toimitusjohtaja Markku Kivinen. Suomen Yrittäjät on elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Se valvoo yrittäjien etuja hallituksen, eduskunnan ja keskeisten etujärjestöjen suuntaan sekä Euroopan Unionissa. Satakunnan Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien 20 aluejärjestöstä toimialueena koko Satakunnan maakunta. Satakunnan Yrittäjät haluaa parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä omalla alueellaan. Tavoitteena on menestyvien yritysten ja yrittäjien määrän lisääntyminen ja yrittäjien taloudellisen ja sosiaalisen aseman kohentuminen. Satakunnan Yrittäjät toimii 24 paikallisyhdistyksen alueorganisaationa.

Mikä yrittämisessä kiinnostaa Yrittäjänä saa olla oman itsensä herra ja toteuttaa itseään. Tämä on ehdottomasti useimpien mielestä yrittäjyyden paras puoli. Muita tärkeitä seikkoja ovat halu menestyä, mahdollisuus tehdä tulosta, vaikutusvalta ja arvostus sekä jonkin verran suvun perinteet.

Tilastotietoa yrittämisestä Uudet työpaikat syntyvät pk -yrityksiin. 93% on mikroyrityksiä eli ne työllistävät 1-9 henkilöä. Toimialajakauman suhteen palveluala on ehdottomasti suurin (yli 50%). Ikäjakaumaltaan yrittäjien enemmistä on yli 40 -vuotiaita, alle 30 -vuotiaita on 5%. Toisaalta on intoa yrittäjyyteen. Noin 20% nuorista (18-24 v.) on ajatellut perustaa yrityksen. Naisyrittäjien määrä on kasvussa, tällä hetkellä heitä on 26%. Koulutustausta on valtaosaltaan ammattikoulu tai opistotasoinen koulutus. Yhtiömuodoltaan yritykset ovat pääosin osakeyhtiöitä (45%) tai elinkeinonharjoittajia (40%).

Esimerkkejä yrityksistä Yrittäminen on muuttunut haasteellisemmaksi ajan mittaan. Tarvitaan paljon tietoa eri osa-alueilta, yhteistyötä, viestintätaitoja, verkostoitumista, uudenlaista markkinointia ym. Esimerkkinä käytettiin Merikarvialla toimivaa Eumer Finland Oy -yritystä, joka on johtavia kalastustoimijoita Suomessa. Eumer on innovatiivinen yritys ja siitä kertoo mm. Eumerin Spintube -heittoperhojen kansainvälinen menestys. Vuonna 2007 veljekset Jaakko ja Olli Ojamo perustivat yrityksen, mutta tarina sai alkunsa jo aiemmilta vuosikymmeniltä, kun he pikkupoikina sorvasivat perhoja omaan käyttöön. Eumer Oy on myös esimerkki yrityksestä, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota työtä lähikuntien toimijoille. Aikoinaan Valtti -työpajasta otettiin yhteyttä yritykseen ja selvitettiin yhteistyömahdollisuudet (mitä voidaan tehdä ja minkä tyyppistä työtä). Valtissa on monipuolista osaamista ja monenlaisia taitajia. Laajasta osaamisesta hyötyvät molemmat osapuolet. Työpajalla sidotut perhot lähtevät ympäri maailmaa eli 20 maahan. Valtissa ollaan ylpeitä, että ollaan mukana näin laajassa työprojektissa ja on pystytty tekemään sellaista, mitä on teetetty usein ulkomailla. Perhojen sitominen on työllistänyt Valtissa parhaimmillaan 10-12 henkilöä. Markku Kivinen mainitsi myös Jämijärvellä toimivan Korsuretket -yrityksen. Yritys tarjoaa luontomatkailua ja virkistyspäiviä yrityksille sekä yksityisille erilaisia juhlia (syntymäpäiviä, häitä, polttareita ym.), kesäteatteria, konsertteja ja kaikenlaisia aktiviteetteja luonnon helmassa. Sinne on myös Valtti-Center järjestänyt leirejä nuorille. Mukavan puuhastelun lomassa on mietitty työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Korsuretket on monissa tilaisuuksissa tehnyt itseään ”näkyväksi”, myös puskaradio on tehokasta ja toimivaa markkinointia.

Maailma muuttuu… Markkinointiin on tullut uusia keinoja. Sosiaalinen media kuten Twitter ja Facebook ovat antaneet aivan uusia ulottuvuuksia mainontaan ja ihmisten tavoittamiseen. On myös huolehdittava, että yritys löytyy Googlesta niillä hakusanoilla, joilla asiakas hakee verkosta tietoa. Samoin omien kotisivujen ulkoasuun ja tuoreuteen on syytä panostaa. Muiden yritysten kanssa voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi jonkin hankkeen muodossa, jolloin kaikki yritykset saavat näkyvyyttä. Esimerkkinä muuttumisleikki Kankaanpäässä (”nuorennu vuosia”), jossa paikallisten yrittäjien avulla toteutettiin muutos kohti hoikempaa ja naisellisempaa olemusta erään naishenkilön kohdalla. Kaupanteko on siirtynyt entistä enemmän verkkoon. Ostaminen on helppoa ja vaivatonta. On kuitenkin ongelmakohtia; esimerkiksi vaate- ja kenkäostoksissa oikean koon tilaaminen ei aina mene nappiin vaan tuotteita palautuu. Verkkokauppa Zalandon tuotteista palautuu jopa 50%. Kehitteillä oleva kännykkäsovellus on auttamassa tuotteiden ”matsaamisessa”, ja palautusprosentti tippuisi 30%:n tasolle. Tärkeintä on tyytyväinen asiakas. Kaupanteko ei lopu siihen, että on saanut asiakkaalta maksun. On panostettava asiakastyytyväisyyteen ja toiminnan jatkuvuuteen. Se vaatii jatkuvaa ideointia ja kehittelyä joka osa-alueella.

Lopuksi Yritykset takaavat kuntien ja siten myös valtion elinvoiman. Yrittäjät näkyvät ja kuuluvat myös valtuustoissa; joka viides valtuutettu on yrittäjä. Vuorovaikutus kansanedustajien ja yrittäjien välillä on tärkeää ja Satakunnassa tätä pidetään yllä siten, että jokaisella kansanedustajalla on oma nimikkoyrittäjä (joka on eri kunnassa). Esimerkiksi Kauko Juhantalon nimikkoyrittäjä on Jorma Mykrä (Maanrakennus Mykrä Oy) ja Timo Kallin nimikkoyrittäjä on Seppo Korpela (Lihajaloste Korpela Oy). Näin kansanedustajat saavat ensikäden tietoa yrittäjän arjesta. Esitelmäillan anti oli mielenkiintoinen ja monipuolinen. Vaikka yrittäjyys onkin nykyajan nopeasti muuttuvassa maailmassa haasteellista, on se myöskin palkitsevaa. Yrittäjäjärjestö on vahva tuki yritysasioissa; sieltä kautta saa tietoa myös sukupolven- ja omistajanvaihdospalveluista.

Sataedun kouluttaja Tiina Huhtala Satakunnan yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen

4H – Ensiaskel yrittäjyyteen 4H:lla on kerhoja sekä kaupungeissa että maaseudulla. Kerhoissa kokataan, leikitään, retkeillään, pelataan, kansainvälistytään ja opitaan kädentaitoja. Kerholaiseksi pääsee jo 6-vuotiaana. 13 - 28-vuotias nuori voi myös kokeilla yrittäjyyttä oman 4H-yrityksen muodossa. Suomessa on yli 200 4H-yhdistystä. Kankaanpään 4H-yhdistys toimii Kankaanpään ja Jämijärven alueella. Toiminnanjohtajana on Heidi Porttila.

4H-kerho työllistäjänä Heidi Porttilan mukaan nuorille on ollut tarjolla työpalveluja maatiloilla ja kodeissa. Tämä on työnantajalle hyvin helppo nuorten työllistämistapa, sillä 4H-yhdistys hoitaa kaikki työnantajamaksut. Nuoren voi tilata töihin yksityinen henkilö, yritys, kunta tai muu yhteisö. Kotona tapahtuvat koti- ja puutarhatyöt sekä lastenhoito ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Töinä nuorelle voivat olla esimerkiksi nurmikonleikkaus, koiran ulkoilutus, lastenhoito, siivous tai puutarhatyöt. Yrityksissä voi olla vaikkapa iso postitusurakka tai mainosten jakoa. Yhdistyksen nuorisotyöllistämisen piirissä voi olla 28-vuotiaaksi saakka. Kankaanpään 4H-yhdistys on jo muutaman vuoden pienimuotoisesti toiminut nuorten työnvälittäjänä.

4H-yritys on kevytyrittäjyyttä Oma 4H-yritys antaa mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä turvallisesti ja ohjatusti. Siinä on hyvä konsti tienata omaa rahaa ja samalla selvittää, sopiiko yrittäminen. Yrityksen ei tarvitse olla mitään suurisuuntaista. Perustaminenkaan ei ole vaikeaa. Ideana voi olla esimerkiksi myydä leivonnaisia, pestä ikkunoita, hoitaa lapsia tai tarjota kauppa-apua vanhuksille. Pienimuotoinen toimii hyvin, mutta suurempikaan ei ole kiellettyä. Yritys voi esimerkiksi suunnitella nettisivuja tai valmistaa vaatteita. 4H-yrityksestä voi tehdä myös oivan kesätyön; esimerkiksi myydä virvokkeita uimarannalla. Näin hankitaan sitä kaivattua työkokemusta, jolla on merkitystä jatkossa töitä haettaessa. 4H-kerho tarjoaa apua yrittämisen polulle järjestämällä 4H-yrityskursseja; apua löytyy myös kattavasta oppaasta, johon on koottu kansien väliin tarpeellinen tieto yrittämisestä. Samoin tietoa saa esim. Facebookista. Yhdistys voi auttaa myös yritysohjaajan hankkimisessa. Ohjaajaksi käy aikuinen, joka on kiinnostunut nuoren yritystoiminnasta. Nuori täyttää 4H-yrityksen perustamisilmoituksen ja toimittaa sen omaan 4H-yhdistykseen. Esimerkkejä Kankaanpään 4H-yhdistyksen 4H-yrityksistä ovat olleet Unelmien Leivontapuoti ja Kotieläinpiha. Molemmat ovat Jämijärvellä. Vuosittain järjestetään Vuoden 4H-Yritys -kilpailu, jossa etsitään innovatiivista, menestyvää ja muita inspiroivaa yritystä. Viime vuonna voittajaksi valittiin MA-Nails (Marlene Riskumäki, Seinäjoki). ”Koska töiden saaminen tuntui olevan todella vaikeaa työkokemuksen puutteen ja nuoren iän vuoksi, päätin tuoda työt kotiin ja tehdä töikseni sitä, mistä nautin”, kertoo nuori yrittäjä.

Uratori 2017 Uratori järjestettiin Move Areenalla 11.4. Nuorille jaettiin tietoa opinnoista ja työllistymisestä. Mukana tapahtumassa olivat mm. Sataedu, Kankaanpään Yrittäjät, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus, TE-toimisto, EURES –neuvoja, Kankaanpään kaupunki, Avustajakeskus, 4H –kerho, Etsivä Nuorisotyö ja ValttiCenter. Tarjolla oli vielä jonkun verran kesätyöpaikkoja.

Helmiina Lilja ja Sanni Männistö ovat innokkaasti täyttämässä kesätyöhakemuksia. Molemmilla olisi toiveissa kesätyöpaikka kauppaalalla. Viime kesänä Helmiina työskenteli S-Marketissa ja kokemukset olivat myönteiset.

Valma-koulutus

Koulutuksen sisältö Koulutus alkaa orientoivalla jaksolla ja sen jälkeen voi valita oman henkilökohtaisen opiskelupolun valinnaisista osista: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (äidinkieli, suomi toisena kielenä, ruotsi, englanti) matemaattiset aineet yhteiskuntataidot arjen taidot ja hyvinvointi työssäoppiminen tai oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen mahdollisuus valita ammatillisen perustutkinnon osia

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) on tarkoitettu nuorelle tai aikuiselle, joka haluaa päästä opiskelemaan ammattiin, mutta ei ole vielä löytänyt sopivaa alaa tai saanut harjoittelupaikkaa. VALMASSA voi opiskella puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Koulutuksen aikana tutustutaan eri ammattialoihin, hankitaan opiskelutaitoja ja perehdytään ammatilliseen koulutukseen hakemiseen. VALMAN aikana voi korottaa peruskoulun arvosanoja. Koulutuksen aikana opiskelija saa runsaasti yksilöllistä ohjausta. Koulutuksen suorittamisesta saa kuusi lisäpistettä yhteishakua varten.

Kokemuksia Nimeni on Senni Hakkarainen, olen kotoisin Laviasta ja olen 16-vuotias. Siirryin peruskoulun jälkeen Poriin liiketalouden koulutukseen, mutta se ei ollut minun juttuni. Päädyin tänne Kankaanpäähän VALMAAN, koska koin että yksi lisävuosi olisi hyvä juttu minun kannaltani. Olisin peruskoulun jälkeen halunnut lukioon, mutta koska keskiarvoni oli liian alhainen, en sinne päässyt. VALMA kestää vuoden ja sisältää 60 osaamispistettä. Vuoden alussa jokaiselle tehdään sopiva paketti eri kursseista. Opiskelu on siis hyvin itsenäistä, sillä kaikilla on oma tie jota edetään. VALMA on peruskoulussa oppimien aineiden vahvistamista ja syventämistä. On kuitenkin aineita mitä ei peruskoulussa ole, esimerkkinä psykologia ja yrittäjyys. Pakettiin kuuluu vähintään yksi kuuden viikon työssäoppiminen. Olin kaksi ensimmäistä viikkoa Kankaanpään Dressmannilla, loput neljä viikkoa päiväkodissa Laviassa. Itse saa valita mihin hakeutuu työssäoppimaan. Aion hakea uudelleen lukioon ja tällä hetkellä teen töitä sen suhteen, jotta minut hyväksyttäisiin sisään. Vuoden aikana olen saanut selvyyttä tulevaisuuden suunnitelmistani. Itse en vuosi sitten ysiluokalla tiennyt mitä haluaisin ja uskon, että ei moni muukaan siinä iässä ole sitä saanut selville. Täällä oppii itsenäistä työskentelyä, mutta apua saa aina tarvittaessa. Missään vaiheessa ei siis olla yksin. Koen tämän vuoden isoksi hyödyksi itselleni ja suosittelen koulutusta jokaiselle, joka tuntee tarvitsevansa hieman lisäaikaa ja selvitystä itselleen mihin haluaa opiskelemaan.

Ammattina osastosihteeri Päivi Suvanto Olen Päivi Suvanto, 42-vuotias ja koulutukseltani matkailupalvelujen tuottaja. Koulutukseni ohella olin työharjoittelussa Kankaanpään kaupungin infopisteessä, Maltti-projektissa sekä matkahuollossa. Matkahuollon harjoittelusta poiki pieniä työjaksoja, joiden yhteydessä aloitin työt Kankaanpään terveyskeskuksessa.

Oma historiani alalla sekä työnkuvaus Ajauduin alalle kymmenisen vuotta sitten, kun terveyskeskus tarvitsi ruuhkatilanteessa kiireapua. Kymmensormijärjestelmä sekä kielellinen lahjakkuus olivat valttejani tuossa tilanteessa, mutta koska minulla ei ammattitutkintoa alalle ole, minua ei voi alalle palkata vakituisena työntekijänä. Tosin työsopimuksia on kertynyt paksu mapillinen erimittaisista sijaisuuksista, kestäen yhdestä päivästä useampiin kuukausiin. Aloitin pestini konekirjoittamosta, jossa työnkuvana oli lähinnä saneluiden purku. Toisin sanoen lääkäri sanelee vastaanottokäynnit, tutkimukset jne. digitaaliseen järjestelmään, josta osastosihteeri nappaa ne purettavaksi ja tallentaa valmiin tekstin potilastietoihin. Lyhyen ajan olin myös röntgenin ajanvarauksessa kuntouttavassa työtoiminnassa kahdesti viikossa. Viime vuosina olen ollut terveyskeskuksen osastoilla sihteerivastaavana, jossa työnkuva on huomattavan paljon monipuolisempaa. Siellä toimenkuvaan kuuluu saneluiden purun ja suullisen asiakaspalvelun lisäksi puhelimen käyttö, esim. vastaaminen ja yhteydenpito potilaiden, heidän omaistensa sekä myöskin sairaaloiden, hoivakotien, muiden yksiköiden ja terveysasemien ym. kanssa. Sihteerin on myös huolehdittava siitä, että potilaiden paperit ja heidän tietonsa osastosairaalan tietojärjestelmässä ovat ajan tasalla. Lisäksi sihteeri kutsuu ja kirjaa potilaat osastoille ja tutkimuksiin, selvittää maksukattoasioita ja vapaakortteja, hoitaa laskutuksen sekä lähettää todistukset, lähetteet, hautausluvat, ruumiinavauspyynnöt sekä epikriisit tarvittaessa purettuaan sanelut, tarkistaen myös, että lääkäri on tarvittavat paperit allekirjoittanut. Toisinaan todistukset tulee kirjoittaa myös muulla kuin suomenkielellä pyydettäessä.

Kaiken kaikkiaan osastolla toimivan sihteerin tehtävänä on hoitaa suurin osa paperityöstä sekä paljon erilaisia juoksevia asioita ja monenmoista ongelmanratkontaa ja työllään helpottaa myöskin hoitajien ja lääkäreiden osuutta heidän töistään ja toimistaan.Suuremmissa sairaaloissa sanasto, tutkimukset ja toimenpiteet ovat paljon laajempia kuin terveyskeskuksissa ja vaativat enemmän ammattisanaston osaamista ja latinan kieltäkin käytetään enemmän.

Koulutus ja vaatimukset Halutessaan mahdollisuuden vakituiseen työpaikkaan, alalle vaaditaan terveydenhuollon tutkinto (esim. lähihoitaja, kesto noin 1,5 vuotta, tai esim. sihteerin ammattitutkinto/terveydenhuollon sihteeri, kesto noin 9 kk). Lähihoitajille järjestetään aikuiskoulutusta myös Kankaanpäässä, sihteeriopinnot voi suorittaa esim. Porissa. Myös oppisopimuksella on mahdollisuus kouluttautua, mutta ainakin Posa:ssa se vaatii, että kyseiselle tutkinnolle on työpaikka avoinna. Joissain sairaaloissa vaatimuksena on myös kirjoitusnopeustestin riittävä suoritustarkkuus. Työssä osastosihteeriltä vaaditaan sitoutuneisuutta (mm. salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, tietojen luovuttaminen http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyvaammatinharjoittaminen/salassapito/salassapito-_ja_vaitiolovelvollisuus) nopeutta ja kielellistä lahjakkuutta. Työ on tarkkuutta vaativaa, edellyttää hyviä organisaatiotaitoja, stressinsietokykyä ja palvelualttiutta. Tekstinkäsittelytaidot on oltava hallussa (mukaan lukien Officen käyttötaidot). Kanslia ja työympäristö on levoton, ovi käy tiheään ja ihmisiä tulee ja menee. Paljon tulee uusia asioita ja ongelmienratkontatilanteita viikoittainkin vastaan, mutta kaiken oppii viimeistäänkin kantapään kautta. Työn olen kokenut haasteellisena ja mielenkiintoisena. Nykyisin Posa palkkaa alle kolme kuukautta kestävät työjaksot lähinnä Kuntarekryn kautta. https://www.kuntarekry.fi/fi www.eposa.fi/avoimet-tyopaikat/kuntarekry

Harrastuksena pyöräily Timo Kirjavainen Pyörä ei ole vain liikunta- tai liikennevälinne – pyöräily on elämäntapa. Liikennevälineenä pyörä on nopea ja ekologinen kulkupeli alle seitsemän kilometrin matkoilla; työmatkat taittuvat nopeasti varsinkin kaupungeissa. Harrastuksena se sopii kaikenkokoisille ja –kuntoisille.

Parempi kunto Pyöräily on hellävarainen matalaintensiivinen harjoittelumuoto ja säännöllinen pyöräily tekee ihmeitä jaksamiselle sekä kunnolle. Samaten ulkonäölle eli paino pysyy kurissa, kroppa kiinteytyy ja etenkin reisilihakset vahvistuvat.

Pyöräilyn terveysvaikutukset Pyöräilyllä voi ennaltaehkäistä sairauksia kuten kakkostyypin diabetesta, sydänja verisuonisairauksia, verenpainetta ja stressiä. Harjoittelun ei suinkaan tarvitse olla kilpapyöräilyä tai pitkänmatkan taivaltamista tuottaakseen tulosta. Jopa hyvätempoinen arkipyöräily on tehokasta ja suorat terveysvaikutukset ovat monenlaisia.

Hyvä sydämelle

Jopa sydän voi hyvin säännöllisen liikunnan seurauksena. Pyöräily laittaa sydämen pumppaamaan happipitoista verta lihaksiin ja sydän vahvistuu. Liikunta auttaa ennaltaehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksia sekä auttaa veren rasvakoostumuksen säätelyssä. Tutkimuksien mukaan säännöllinen pyöräily automatkojen sijaan puolittaa sydäninfarktin riskin.

Vahvemmat keuhkot

Mitä enemmän keuhkot työskentelevät, sitä vahvemmaksi ne tulevat – mikä taas johtaa terveellisempään elämään.

Turvallisuus eli pyöräilykypärän käyttö sekä varovaisuus liikenteessä ja sääntöjen noudattaminen.

Oma kuntoilutausta 2000-luvulla aloitin juoksuharrastuksen. Kolmessa vuodessa kestävyys ja palautuminen olivat jo huippuluokkaa. Aloitin 10 kilometrin lenkeillä kolme - neljä kertaa viikossa. Alkuun jalat kipeytyivät, mutta pikkuhiljaa kunto kohosi niin, että pystyin juoksemaan kahden tunnin lenkkejä. Vuonna 2013 lumitalvena hiihdin 150 170 kilometriä viikossa. Luistelusuksilla liike on rasittavampaa reisille kuin perinteisillä suksilla. Vuonna 2014 toukokuussa ostin 24-vaihteisen Crescent -kilpapyörän. Pyöräilylenkit olivat 80 -100 kilometriä (kolme - neljä tuntia). Pitkiä pyörälenkkejä teen nykyäänkin montaa kertaa viikossa. Enää eivät jalat kipeydy kovankaan rasituksen jälkeen. Pyöräily on voimaa ja kestävyyttä erityisen nopeasti kehittävä laji. Lenkeille otan mukaan urheilujuomaa, jossa on hiilihydraattia lähelle 100 grammaa. Nesteessä olevaa hiilihydraattia käytetään solun energiana. Verensokerivaste on max. 120. Jo kahden tunnin lenkki laskee vasteen 60:een. Tankkaamalla hiilihydraatteja saadaan vastetta nostettua. Merkittävä tekijä on palautuminen. Pyörälenkin jälkeen on syötävä tunnin kuluessa; toki nälkäkin on jo kova ja energiaa tarvitaan. Vaatetus Tekninen paita, joka pitää ihon kuivana ja lämpimänä, tuulta pitävä takki, pitkät pyöräilyhousut, ajohanskat, pehmeät lenkkikengät.

Pyörä tyypit Maantiepyörä ( kilpapyörä ) on tarkoitettu asfalttitielle ja nimenomaan vauhdikkaaseen harjoitteluun. Pyörä on kevyt, kapeat ja korkeapaineiset renkaat rullaavat kevyesti. Maastopyörä on suunniteltu vaikeaan maastoon, kuten poluille ja metsäautoteille. Citypyörä soveltuu kaupunki- ja taajamaliikenteeseen, suhteellisen lyhyille matkoille (muutaman kilometrin kauppa- ja työmatkoille). Se on edullinen ja helppo huollettava. Hybridi ovat monikäyttöinen; se soveltuu niin asfaltille kuin hiekkatielle; ei kuitenkaan maastoon. Fitnesspyörä on kuin hybridipyörä eli se sisältää niin maasto- kuin maantiepyörän ominaisuuksia, mutta on perushybrideistä askeleen enemmän kilpapyörien suuntaan. Retkipyörä (eli trekking-pyörä) on suunniteltu erityisesti pitkille matkoille.

Polkupyörän huolto Pese ketjut, rattaat ja huolla polkupyöräsi säännöllisesti joka lenkin jälkeen. Ketjun voitelu ja ilmanpaineiden tarkistus pumpulla, jossa on ilmanpainemittari. Öljyä jarru- ja vaihdevaijerit. Jarrupalojen kuluneisuuden tarkistus ja palojen säätäminen. Lisää tietoa Wikikirjasto: Polkupyörän huolto ja korjausohjeet.

Hyvinvointi Vahvista itsetuntoasi Onko sinulla aina ja kaikkialla hyvä, vakaa ja terve itsetunto? Jos vastauksesi on ei, niin onneksi olkoon, olet normaali terve ihminen. Ihmisyyteen kuuluu omanarvontunteen kanssa kipuilu ja jatkuva kehittyminen. Hyvästä itsetunnosta eli itsensä tuntemisesta on paljon apua arjessa menestymisessä. Sen avulla ihminen uskaltaa asettaa lahjakkuutensa ja kykynsä koetteille monin tavoin. Vahvaan itsetuntoon eli kykyyn rakastaa itseään kuuluu myös realistinen käsitys ympäröivästä maailmasta, muiden ihmisten arvostaminen ja epäonnistumisten kestäminen. Itsetunnon ongelmat voivat olla taustalla moniin ongelmiin; esimerkiksi masennukseen, ahdistuneisuuteen, päihdeongelmiin, pelkoihin ja paniikkihäiriöihin. Itsetunnon kohentamiseksi voi tehdä suunnitelmallista työtä. Ensimmäinen askel on nostaa kissa pöydälle ja puhua asiasta. Näin sitä voidaan työstää vaikkapa pienillä harjoitteilla. Voit myös itse olla paras tsempparisi. Itsetunto vahvistuu vahvistamalla. Vaikkapa vanhan ämmän neuvon mukaan: Kehu itseäsi kerran tunnissa.

Valtti –työpajalla otetaan huomioon kunkin yksilölliset vahvuudet ja osaamiset. Näin vahvistetaan uskoa omaan itseen ja pärjäämiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen työyhteisössä omalta osaltaan vahvistaa omanarvontuntoa: en ole yhtään huonompi kuin muut. Kannustavassa ja mukavassa ilmapiirissä on hauska työskennellä ja saada hyväksymisen ja onnistumisen kokemuksia. Itsetunto kehittyy koko elämän ajan; välillä se saa kolhuja ja kolauksia. ”Kun tunnistamme heikkoutemme, olemme vahvoja. Kun päätämme voittaa pelkomme, jotta voimme edetä. Se on vahvuutemme.”(Bernardo Stamateas).

Ohjeet Ajattele hyviä puoliasi sen sijaan että aina etsit vikoja kaikesta. Tee asioita, joista pidät ja raivaa niille aikaa. Älä pelkää erilaisuutta. Se, että elät tai teet asioita eri tavalla kuin muut, ei tee sinusta huonompaa. Unohda turha ankaruus. Virheet ja mokat kuuluvat elämään. Niistä voi oppia – ja sitten mennään eteenpäin. Vietä aikaa kannustavien tyyppien kanssa. Muuta päänsisäistä ääntäsi. Puhu itsellesi kauniisti ja ymmärtävästi. Olet itse paras kannustajasi. Sinulla on oikeus olla juuri sinä. Muut eivät voi määrittää olemassaolosi oikeutusta.

Pajalla tapahtuu Uusi pajakeittiö Uusi ja uljas pajakeittiö valmistui pitkällisen remontin jälkeen huhtikuun alussa. Tilat ovat avarat, vaaleat ja valoisat. Ergonomisuuteen ja toimivuuteen on kiinnitetty huomiota. Sari Vuorivirta on ollut keittiövastaavana yhteensä kolme vuotta. Aluksi Knuuttilassa, jossa tilat olivat pienet. Siitä huolimatta keittiö oli toimiva ja kaikki saatiin sujuvasti tehtyä. Ruokailijoita Knuuttilassa oli alle 10 hlöä. Uudessa keittiössä lounastajia on 10-15 hlöä päivästä riippuen. Sari kehui uutta keittiötä, koneita ja laitteita. Pitkällekin ihmiselle työskentely on vaivatonta. Tässä keittiössä ovat perusruuat kunniassa; esim. makaronilaatikko. Toisinaan tehdään hiukan erilaistakin, esim. lammaspataa. Joskus myös leivotaan ja tehdään jälkiruokia marjaretkillä kerätyistä mustikoista ja puolukoista. Ruokahävikki on hyvin pieni; jos ruokaa jää, se lämmitetään seuraavana päivänä. Joskus saa olla jopa tarkkana, että ruoka riittää kaikille.

Pajakeittiön ajat 9.00 – 9.15 kahvitauko 11.00 – 11.30 lounas (Hinta 2,50€) 13.00 – 13.15 kahvitauko

Esittelyssä: Mikaela Tervonen Olen Mikaela Tervonen, 21-vuotias viimeisen vuoden sosionomi -opiskelija. Aikaisempi tutkintoni on lähihoitaja, joka on luonut hyvän perustan sosionomiksi opiskelulle. Mitä tulee työhistoriaani, niin jos opiskeluiden aikaisia harjoitteluja ei lasketa, en ole juurikaan ollut työelämässä. Olen opiskellut opiskelun perään ja ne vähäiset työkokemukset ovat tulleet muutamasta kesätyöstä. Opiskelun tie toi minut myös Valttiin. Olen kohta suorittanut kaksi harjoittelua Valtissa. Niistä kumpaakaan en olisi saanut suoritettua tämän kevään aikana, ellei toiminnanjohtaja Niina Veko sekä joustava työyhteisö olisi ottanut minua muutoksen ja kiireen keskelle harjoittelemaan. Tämä kertoo mm. siitä, kuinka vastaanottavainen ja mukautuva työyhteisö Valtissa on. Ilmapiiri on lämmin ja avoin sekä huumorintajuinen. En ole tainnut viettää päivääkään Valtissa nauramatta edes kerran päivän aikana, mutta se on vain ja ainoastaan hyvä asia, koska se tuo jaksamista arkeen. Valtin työyhteisöä voisi melkein jopa kuvata esimerkilliseksi työyhteisöksi. Sanoisin, että olen näiden kahden harjoittelun aikana ollut ns. joka paikan höylä. En tarkoita sitä millään pahalla vaan päinvastoin olen nauttinut siitä, että olen saanut tehdä vähän kaikkea. Olen saanut järjestää ohjaajien arkisten askareiden teon lomassa omia tuokioita, jotka ovat olleet Liikunnallinen UNO-peli, Musiikkimaalaus sekä Musiikki ja mielikuvat. Olin todella innoissani näiden tuokioiden pitämisestä ja vielä enemmän innoissani pajalaisten tyytyväisyydestä. Olen oppinut paljon Valtin moniammatilliselta työyhteisöltä näiden kahden harjoittelun aikana ja olen siitä heille kiitollinen. Olen oppinut mm. että tämä työ on juuri sellaista työtä, jota minä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Tulevaisuuden suunnitelmia? Suunnitteilla olisi saada opinnäytetyö tehtyä ja valmistua viimeistään tämän vuoden joulukuussa sekä suunnitteilla on myös työsuhdetta Valtin kanssa. En voi muuta sanoa kuin että opiskeleminen kannattaa loppujen lopuksi ja odotan innolla mitä tästä vuodesta kehkeytyy.

Vierailijoina yhteistyökumppanit

Kuvan henkilöt vasemmalta alkaen: Aila Pukaralammi, PoSan kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Kankaanpää ja lisäksi palveluohjaus ja aktivoinnit Karvia puh: 044 577 2848 Susanna Saari, PoSan sosiaaliohjaaja Kankaanpää ja lisäksi palveluohjaus ja aktivoinnit Jämijärvi puh: 044 577 5211 Leena Huhtala Heidi Klein, PoSan sosiaaliohjaaja Kankaanpää ja lisäksi palveluohjaus ja aktivoinnit Pomarkku puh: 040 652 4312 Anneli Ruisniemi, PoSan sosiaaliohjaaja Kankaanpää palveluohjaus ja aktivoinnit puh: 044 577 3974

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavasta työtoiminnasta on säädetty laki. Tämän lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kuntien ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TEtoimisto) kesken. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on: - ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn - vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä - ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin.

Yhteystiedot Posa/pääterveysasema

Postiosoite Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-kuntayhtymä (PoSa) Tapalankatu 20 38700 Kankaanpää Ajanvaraus klo 08:00-20:00 02 577 3265 (vaihde 02 577 30) Kiireelliset tapaukset ilman ajanvarausta. Päivystys yöaikaan Yöaika klo 21:00-08:00 SatKs:n yhteispäivystyksessä (Sairaalatie 3, Pori) puh. klo 20:00-08:00 02 627 6868 Posan puhelinvaihde sijaitsee Kankaanpään kaupungintalolla puh. 02 577 30

Satakunto hanke Hankkeen tarkoituksena on yhtenäistää kuntoutuskäytäntöjä Satakunnassa. Kuvassa: Jyrki Vuori Minka Leino-Holm

Yhteisiä näkemyksiä etsimässä Satapolun yhteistyöpalaveri Kankaanpään toimijoiden kanssa. Mukana Kankaanpään kaupunki, Toimitupa, Kankaanpään Tekevät, PoSa, Valtti ja vieraana Kelan edustajat.

Tuotepuodista mukaan kaikkea kivaa!

Tähti Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Vastaanottotoiminta Tähti Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Tähden vastaanottotoiminta on matalan kynnyksen palvelua. Tarjoamme apua erilaisiin mielenterveys- ja riippuvuuspulmiin. Tavoitteena on tuen antaminen varhaisessa vaiheessa. Vastaanottotoiminta on avoinna kaikille etkä tarvitse lähetettä, oma yhteydenotto riittää. Parhaiten pääset palveluihin varaamalla ajan työntekijälle puhelimitse. Palvelumme ovat maksuttomia ja suunnattu yli 18-vuotiaille. Lääkärikäynneistä terveyskeskusmaksu.

Taipaleenkatu 1 38700 KANKAANPÄÄ Ajanvaraus ja neuvonta puhelinajalla ma-pe klo 11.30 – 12.00 puh. 040 652 4200

KESÄLLÄ SULJETTUNA VIIKOT 26-27

Yhteistyöpalaverissa Jenni Lahtinen (Tähti) ja Anu Lamminmäki

Toimintakeskus Pyrstötähti

Toimintakeskus on PoSan aikuisterveydenhuollon ja – sosiaalityön yksikkö. Se on kaikille avoin, matalan kynnyksen paikka. Viikko-ohjelmassa on monenlaisia ryhmiä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista. Toiminnassamme on mukana myös useita yhteistyökumppaneita. Ruokaryhmässä valmistamme yhdessä ruokaa, neljä kertaa viikossa. Kädentaitojen ryhmässä on mahdollisuus kokeilla puu- ja tekstiilitöitä, erilaisia askarteluja ja materiaaleja ja tekniikoita. Avoimen ryhmän aihe on vaihtuva mm. bingo, tietovisat, jumpat ym. Leivontaryhmässä leivomme aamiaissämpylöitä ja toivomusten mukaan muita leivonnaisia. Maanantaisin käymme liikuntakeskuksen kuntosalilla ja keskiviikkoisin kokoonnumme liikuntakeskuksella, sään mukaan sisällä tai ulkona liikkuen, ryhmän sisältö ilmoitetaan etukäteen. TOIMINTAKESKUS AVOINNA KOKO KESÄN

Kokemuksia Toimintakeskuksesta KUNINKAANLÄHTEENKATU 6 38700 KANKAANPÄÄ PUHELINAIKA ARKISIN 8.00 – 8.30 JA 11.30 – 12.00 040 652 4203 Toimintakeskus

Janne Turunen Mieluisinta Tähdessä on ollut vapaamuotoinen toiminta. Ilmapiiri erinomainen, kukaan ei puutu toisten tekemisiin ja itse voi keskittyä omiin asioihin. Tarvittaessa saa apua kyllä.

040 652 4202 Pauliina 040 652 4270 Elisa

Unelmat toteutumassa Riina Salonen Olen 31-vuotias nuori nainen ja nimeni on Riina. Olen koko elämäni asunut Kankaanpäässä. Haaveeni tässä elämässä on pikkuhiljaa toteutumassa siihen suuntaan mihin niiden olen toivonut menevän. Tässä Valtin ohella aloitin helmikuussa 2016 nettilukio-opinnot ihan omaksi ilokseni ja olen aina halunnut suorittaa lukion. Tämä opiskelumuoto antoi siihen oivan mahdollisuuden. Tähän mennessä olen suorittanut 9 opintokokonaisuutta. Valittavia kursseja on 44. Opinnot pitää olla suoritettuna 2020 mennessä eli kurssien suorittamiseen on aikaa 4 vuotta. Olen hieman tavoitteissani jäljessä lievien motivaatio-ongelmien vuoksi, mutta aion saada opinnot päätökseen määräaikaan mennessä. Opinnot tapahtuvat pelkästään netin välityksellä omassa oppimisympäristössä, jonka nimi on Muikku. Opiskelu tapahtuu kotona ja voit opiskella silloin kun sinulle itsellesi sopii. Melko haastavaa se on, kun ei ole opettajaa konkreettisesti läsnä ja tämä opiskelumuoto ei ihan jokaiselle sovi, mutta minulle tämä opiskelumuoto on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi, vaikka se vaatii paljon itsekuria, että opinnot etenevät. Jokaisessa opintokokonaisuudessa on arvioitavat tehtävät, jotka sinun tulee palauttaa ainekohtaiselle opettajalle ja hän arvioi ne muutaman viikon sisällä palautuksesta ja antaa sinulle kurssista arvosanan. Olen suoriutunut kursseista vaihtelevalla menestyksellä, mutta olen tyytyväinen. Olen nyt jäämässä äitiyslomalle Valtista. Viime vuoden lokakuussa tein positiivisen testin ja tunne oli uskomaton, koska pitkäaikainen haaveeni äitiydestä on vihdoinkin toteutumassa. Laskettu aikani on juhannuksena 24.6.2017. Nyt eletään mielenkiintoisia vaiheita elämässä ja haasteita ei tule puuttumaan; miten sovittaa itsenäinen opiskelu ja lapsen hoitaminen yhteen. No olen sen verran sisukas, että selviydyn kaikesta kunnialla ja mikä tärkeintä, että mies on tukenani tilanteessa kuin tilanteessa ja mikään muu ei ole tärkeämpää kuin että saa elää tasapainoisessa parisuhteessa ja yhteinen haave on toteutumassa: OMA PERHE! Älkää ihmiset luovuttako missään vaiheessa. Omien unelmien toteutumiseen tarvitsee tehdä paljon töitä, mutta uskokaa tai älkää; ne toteutuvat omalla painollaan ennemmin tai myöhemmin silloin, kun niiden on tarkoitus tapahtua. Mukavaa kesän odotusta ihan jokaiselle!

Valtti-Centerin road trip Valtti –Centerin leiri 18-20.5. Satakunnassa ja Pirkanmaalla Aurinkoisena ja lämpimänä torstaiaamupäivänä pakkasimme auton ja suuntasimme neljän nuoren kanssa kohti uudistunutta Ellivuorta. Perillä meitä odotti mökki upean järven rannalla. Asetuttuamme taloksi, säntäsimme vatsat kurnien Hotelli Ellivuoren monipuolisen lounaspöydän kimppuun. Tapasimme oppaan vatsat kylläisinä ja lähdimme kävelemään kohti Emil Danielssonin rakennuttamaa kivilinnaa. Oppaamme kertoi meille innostavasti ja asiantuntevasti Ellivuoren historiasta sekä uusista näkymistä ja visioista koko alueen matkailuelinkeinon hyväksi.

Kivilinnassa kuulimme mielenkiintoisen tarinan kivilinnan rakentamisesta, taitelijapariskunnasta ja heidän vaikutuksestaan paikkakunnalle. Ei voi kun ihmetellä, miten kolme miestä rakensivat linnan yhden kesän aikana ilman koneita ja laitteita. Kivilinnan jälkeen tutustuimme Pirunvuoren majesteetillisiin maisemiin, sekä kolossaaliseen luolaan, jossa perimätiedon mukaan asuu itse piru. Illalla rentouduimme hetken hohtokeilauksen parissa, jonka jälkeen grillailimme iltapalaa sekä keskustelimme nuorten kanssa heidän tulevaisuudestaan sekä toiveistaan työllistymisen ja opintojen suhteen. Hyvin nukutun yön ja runsaan aamupalan jälkeen käänsimme nokan kohti Tampereen vakoilumuseota. Museossa kuulimme mukaansa tempaavan retken vakoilun salattuun maailmaan. Museovierailu päättyi haastavia pähkinöitä sisältävään vakoilutestiin, josta kaikille muistoksi jäi diplomi.

Iltapäivällä lämmön kohotessa 25 celsiusasteeseen, päästimme sisäisen lapsemme irti Särkänniemessä. Kaivattua viilennystä toi tukkijoki ja pään pyörälle sai lukuisat hurvitteluvempaimet. Hauskanpidon jälkeen matkamme viimeinen etappi; Ikaalinen. Illalla yhteinen ruokailu sekä mukavaa rentoutumista aktiivisen päivän jälkeen. Lauantaina matkatessamme Kankaanpäähän kävimme reissun tapahtumat läpi ja keskustelimme kokemuksista sekä fiiliksistä. Kaiken kaikkiaan täydellinen matka!

Kalle Vähäsantanen

Olimme Valtti Centterin järjestämällä reissulla 18.-20.5. Lähdimme torstai aamupäivällä ja tulimme lauantai aamulla. Matka hieman jännitti aluksi, mutta loppui heti kun pääsimme matkaan. Reissu oli aivan mahtava, porukka oli täydellinen ja kaikilla ainakin päällisin puolin näytti olevan hauskaa. Missään välissä ei ollut liian kiire, jotteiko olisi hetkeksi ehtinyt istumaan tai siemaisemaan jotain juotavaa. Kaikki ohjelma oli hyvin, ettenkö sanoisi täydellisesti suunniteltu. Ohjaajat, Harri ja Jani jotka olivat mukana, hoitivat oman osansa hyvin ja mahtavalla huumorintajulla. Naurua tästä reissusta ei puuttunut, eikä ketään jätetty missään välissä oman onnensa nojaan. Kaikki myös käyttäytyivät tilanteen vaativilla tavoilla ja ohjaajien ei tarvinnut ketään pahemmin ojentaa. Allekirjoittaneella ei ole ainakaan mitään negatiivista sanottavaa.

Pajalympialaiset Suurimaalla 2017 Raija Vataja / Hankepäällikkö Valtti-Center (ESR-Hanke) Valtti-Center on järjestänyt hankkeen Koko viikon oli satanut räntää ja rakeita, nuorille tapahtumia, joiden tavoitteena mutta sää muuttui kuin tilauksesta on erilaisessa ympäristössä haastaa aurinkoiseksi kun tapahtumapäivä itsensä, saada hyötytietoa sekä mukavan valkeni. Sää piristi kummasti mieliä, kun yhteisen tekemisen myötä tutustua suuntasimme kohti meille erilaisia haasteita. samassa tilanteessa oleviin toisiin nuoriin. Tunnelma oli odottava ja kenties pieniä Tällä kertaa me ohjaajat pääsimme perhosiakin oli vatsassa, sillä kilpailulajit itse kokeilemaan samaa menetelmää olivat tarkoin osallistujilta varjeltu salaisuus käytännössä, sillä Lounais-Suomen ja mielikuvitus loi jos jonkinlaisia visioita Aluehallintovirasto (AVI) mahdollisti tapahtumasta. Satakunnan työpajojen ALU-verkostolle yhteisen teemapäivän 10-ottelun Mukaan toimintapäivään tuli osallistujia merkeissä. Teemana päivässä meillä oli Karviasta, Kankaanpäästä, Raumalta ja Opetushallituksesta tuttu elinikäisen Eurasta. Tiimeissä ratkaisimme monenlaisia oppimisen avaintaidot. älyä ja fysiikkaa vaativia tehtäviä aina puun istutuksesta monimutkaisiin (tai siltä ne tuntuivat) matemaattisiin ongelmanratkaisuihin. Tehtävät olivat mukavan haastavia, mutta päivän paras anti oli mielestäni kuitenkin uudenlaisen verkoston luominen ja uusien ihmisten tapaaminen.

Veritankkausta - mitä ihmettä? Tapahtuma oli varmasti ensimmäisiä, ellei peräti ensimmäinen kilpailu, jossa jo kutsussa kerrottiin laillisesta veritankkauksesta. Tällä kertaa tankkaus kuitenkin suoritettiin maittavan kahvittelun merkeissä, sillä olihan kisailun ja verkostoitumisen tiimellyksessä osallistujille tullut nälkä ja jano. Kuten oikeissakin kilpailuissa tapahtuma päättyi kakkukahviin ja mitalien jakoon. Ensimmäiseksi tullut joukkue sai upean pajatyönä Kankaanpäässä tehdyn palkinnon ja mitalit. Allekirjoittaneen joukkue tuli toiseksi, ja me kuten muutkin osallistujat saimme palkkioksi uniikin mitalin.

Pajalympialaiset perinteeksi – ehkä jo talvilajien merkeissä? Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin jotka tekevät työtä nuorten parissa. Pajojen yhteystiedoissa olevat nimet muuttuivat kasvoiksi ja jatkossa huomattavasti madaltavat yhteydenottokynnystä, varsinkin kun hetken olimme ”samassa veneessä”, yhteistuumin puskemassa kohti leikkimielistä voittoa. Kiitos omasta ja hankkeen puolesta AVI, järjestäjät ja osallistujat. Erilaisessa ympäristössä järjestetty tapahtuma toimi hyvin myös ohjaajan näkökulmasta, eli tästä on hyvä jatkaa niin omaa työtä kuin verkostojen rakentamista!

Ja onnittelut voittajajoukkueelle tiukasta voitosta - Team Tahto (3.joukkue) Esa, Harri, Maria, Hannu ja Noora.

Pajanuorista esittelyssä: Joni Isoviita

Hei! Olen Joni Isoviita Pomarkusta. Pomarkussa asuu vähän yli 2500 ihmistä. Perheeseeni kuuluu äiti ja äitini mies Esa sekä siskoni Marika, joka asuu Porissa. Sairastan lihassairautta. Sairauteni heikentää lihaksiani, jonka vuoksi istun pyörätuolissa ja olen hengityskoneessa. Käteni toimii juuri sen verran, että pystyn käyttämään tietokoneen hiirtä. Vietän suurimman osan ajastani tietokoneen ääressä.

Asiaa Pomarkusta Pomarkussa on hieno kivisilta, joka noin 100 vuotta vanha. Siitä ei saa kulkea autolla, koska se on huonossa kunnossa. Keskustassa on kaksi kirkkoa; vanha ja uusi kirkko. Vanhan kirkon katto on remontissa, koska katon paanut ovat vanhat ja ne pitää vaihtaa uusiin. Kirkko on rakennettu jo 1800-luvulla.

Tietoja minusta Olen istunut pyörätuolissa 9-vuotiaasta. Hengityskoneeseen jouduin 17-vuotiaana. Tietokoneella tykkään katsoa videoita Youtubesta, käydä Facebookissa pelaamassa ja katsomassa mitä kaverit kirjoittavat sinne. Valtissa tykkään käydä, koska sinne on mukava tulla tekemään kaikenlaista tietokoneella. Olen suorittanut täällä A-kortin, tehnyt kuvankäsittelyä, käyttänyt Officen ohjelmia. Olen tehnyt satukirjoja, kirjankansia. Olen kiinnostunut myös valokuvauksesta ja videoimisesta sekä niiden tekemistä. Olisi mukava oppia tekemään niitä. Minulla gopro kamera ja dronekopteri sekä Honor 7 puhelin. Siinä on mielestäni hyvä kamera (noin 20 mgpx:liä.). Valokuvauksessa tarvitsen apua, koska en pysty pitämään kädessä kameraa enkä ajamaan droneakaan itse, koska sen ohjaimen pitäminen on myös vaikeaa, mutta goproa varten sähköpyörätuolini selkänojaan on kiinnitetty teline, joka on kotona väsätty. Olen kuvannut sillä konsertteja, Pomarkkua ja kaikkea muuta kivaa. Kuvaaminen on kiinnostanut minua jo kauan, mutta haluaisin tietää enemmän siitä. Kuvankäsittely oli mielestäni mukavaa. Kuville voi tehdä aivan mitä vaan. Videoidenkin kuvaaminen on kiinnostavaa. Haluaisin oppia myös tekemään videoita. Niiden tekeminen on helppoa, koska siinä ei tarvitse pitää kameraa kädessä. Dronella videoiminen ei valitettavasti onnistu, mutta minun pitää pyytää jonkun ajamaan sitä. Toivottavasti sitä tulevaisuudessa voisi tehdä työkseen.