Valttilehti 1/2020

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

VT-Sanomat Nro 1/2020

VALTTI-TYÖPAJA Reittinä työelämään

Marja Askola Päätoimittaja

Sari Ahola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

2

Päätoimittajan sana Kevät. Onko ihanampaa sanaa ikuiselta tuntuneen talven jälkeen. Nyt se on täällä – samoin meidän Valtti-lehtemme. Tänä vuonna paja viettää 15-vuotisjuhliaan, ja vuoden jokaisessa numerossa käsittelemme toiminnan vaiheita joltakin ”kantilta”. Tässä vuoden ensimmäisessä lehdessä keskitymme alkuvaiheisiin; mistä idea Valttiin oli lähtöisin ja miten Valtti starttasi käyntiin. Idea oli hyvä ja kantanut hedelmää; pajatoiminnan kautta moni on löytänyt oman polkunsa ja paikkansa.

Hyvä taloudenpito ja säästäminen ovat tärkeitä taitoja; samaten arjen ruokahävikin välttäminen. Luehan vinkit lehdestä! Ruokaa ja kohtaamisia -artikkeli tekee SPR:n kohtaamiskahvilan tutuksi; kahvittelun ohessa on paljon mukavaa tekemistä. Hyvinvointiaiheitamme ovat mielenterveys ja nukkuminen – vinkkejä löytyy oman henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi ja avaimet hyvään uneen. Käymme myös avaruusmatkalla Jaakon opastamana. Onko ulkoavaruudessa elämää ja onko ihmiskunnan tulevaisuus avaruudessa?

Lehtemme on saanut kaksi uutta toimittajaa ja heidän mukana uutta ilmettä ja energiaa.

Sari Aholan lämminhenkinen ja elämänläheinen tyyli on mukavaa luettavaa. Oskari vastaa nykyään taittamisesta ja hänen ansiosta lehti saatiin onnistuneesti tehtyä.

Toivotamme kaikille antoisia lukuhetkiä ja Ihanaa Kevättä!

Sisältö Valtti-työpaja - 15 vuotta

4

Valtin joulujuhla

10

Valmentajana Valtissa

12

Uusi toimittaja

14

Ruokaa ja kohtaamisia

16

Talous kuntoon

20

Asiaa ruokahävikistä

24

Nuoret ja mielenterveys

28

Ole ihana oma itsesi!

31

Nukkumisen autuus

32

Kiehtova avaruus

34

Pajatapahtumia 38 3

Valtti-työpaja - 15 vuotta Valtti viettää tänä vuonna 15-vuotista taivaltaan. Toiminta lähti liikkeelle työttömien toiveista ja tarpeesta – olla osa yhteiskuntaa ja osallistua työhön omien voimavarojen mukaan. Vuosien mittaan toiminta on laajentunut ja monipuolistunut. Keskeistä on työn ja valmennuksen kautta tapahtuva tekemällä oppiminen. Pajatyöskentely painottuu erilaisiin kädentaidollisiin töihin, kuten puu- ja tekstiilityöt. Oikea asenne, sopivasti töitä, riittävästi ohjausta ja mukava porukka – näistä aineksista Valtti koostuu edelleenkin.

Pajatunnelmaa vuodelta 2006 (Harri Hieta, Kalle Anttila ja Tarja Vikberg)

Mistä idea sai alkunsa Valtti-työpajan suunnittelu käynnistyi Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Voimaa työstä – työvoimaa! -hankkeen aikana (2003-2004). Hankkeessa oli tarkoitus selvittää, millaisin keinoin pitkäaikaistyötön olisi palautettavissa takaisin työmarkkinoille. Työkyvyn selvittäminen oli merkittävä osa hankkeen toimintaa sekä ryhmät, jotka kokoontuivat n. 3 kertaa viikossa tarjoten vertaistukea ja työttömän arkeen erilaista tekemistä, koulutusta, työpaikkoihin tutustumiskäyntejä, liikuntaa sekä luonnossa liikkumista. Noin 50 ihmistä osallistui hankkeen aikana Kankaanpään kuntoutuskeskuksella työkyvynarviointeihin saaden tietoa omasta työ- ja toimintakyvystä.

Hankkeessa kehiteltiin erityyppisiä työvoimakoulutuksia, jotka pohjautuivat opetussuunnitelmiin, mutta eivät tähdänneet koko tutkinnon suorittamiseen vaan osatutkintoihin.

Hanke tarjosi myös paljon lyhytkoulutuksia, joilla tavoiteltiin voimaantumista omassa tilanteessaan ja omaehtoisen koulutuksen kautta pyrittiin madaltamaan koulutuskynnystä. Kokeiluina toteutettiin mm. tietotekniikan perusteita, passikoulutuksia, digitaalista kuvankäsittelyä ym. Myös viiden viikon koulutuskokeilut mahdollistuivat hankkeen kautta.

Samoin kokeiltiin kuvataideterapiaa ja selvitettiin liikunnan voimaannuttavaa vaikutusta.

Fyysisellä toimintakyvyllä on vahva vaikutus ihmisen jaksamiseen ja itsensä arvokkaaksi kokemiseen.

Alueella oli pitkään toiminut Nuorten työpaja, mutta aikuisille vastaavaa toimintaa ei ollut tarjolla. Hankkeen aikana lähti osallistujien toimesta kehittymään ajatus aikuisille suunnatusta työpajatoiminnasta, koska töitä ei yrityksistä huolimatta ollut tarjolla ja osa osallistujista koki työelämän vaatimusten ajaneen oman osaamisen ohi. Osallistujat toivoivat, että heille voitaisiin perustaa sellainen paikka, jossa voisi kokea itsensä arvokkaaksi tekemällä töitä omien voimavarojensa mukaisesti. He kokivat, että heillä olisi vielä paljon annettavaa, vaikka eivät enää suoraan avoimille työmarkkinoille pääsisikään.

Työkykyä oli kuitenkin jäljellä ja haluttiin kantaa oma panos yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen.

4

Niinpä hankkeen tuloksena noussutta haavetta ryhdyttiin toteuttamaan ja tehtiin hankehakemus Euroopan sosiaalirahastoon Valtti Valmennushankkeen nimellä. Nimeä mietittiin pitkään. Valtti osoittautui monitahoiseksi nimeksi – sen koettiin olevan aktiivinen ja eteenpäin tähtäävä; korttipelissäkin Valtin pöytään lyöminen on harkittu, vahva ratkaisu ja aiheuttaa myllerryksen vastapelaajissa. Idea aikuisten työpajasta oli niin hyvä, että ESR-hanke hyväksyttiin ja Valtti-valmennushanke sai kolmelle vuodelle lähes 600 000 euron rahoituksen työpajatoiminnan käynnistämiseen. Ilman kuntien omarahoitusosuutta toiminta ei olisi käynnistynyt. Toimintarahoituksen varmistuttua ajalle 27.12.2004 – 30.11.2007 Kankaanpään aikuiskoulutuskeskus päätti ottaa riskin ja rakentaa Valtille soveltuvat tilat tyhjänä olleeseen varastotilaan (Asemakatu 7). Aikuiskoulutuksen rehtori Pauli Kamppi uskoi vahvasti, että Valtin tapaiselle toiminnalle olisi jatkossakin tarvetta.

Hankkeen päätyttyä v.2008 työpaja jatkoi toimintaansa Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön tuottamana palveluna.

Valtin toiminta alkoi tekstiili- ja puupajan voimin.

Toiminta alkaa Remontti käynnistettiin täydellä höyryllä aikuiskoulutuksen rakennusosaston Rauno Mäntysalon rakennuspiirustusten pohjalta Avainrakentajien ja aikuiskoulutuksen yhteistyönä. Muun muassa Kalle Anttila oli ohjaamassa opiskelijoita eri rakennusvaiheissa.

Projektipäälliköksi uuteen hankkeeseen valittiin Niina Veko ja työvalmentajiksi Harri Hieta ja Tarja Vikberg kädentaitojen vahvoina osaajina. Uusien toimitilojen avajaisia vietettiin 30.9.2005 noin 80 vieraan juhlistaessa tilaisuutta.

Niina Vekon sanoin: ”Meidän Valtti on voimaa ja energiaa ja yhdessä tekemistä, yhdessä tuumin pääsemme pidemmälle ja kohti päämääriä.”

Valtti-työpaja aloitti toimintansa kahden työpajan – tekstiili- ja puupajan – voimalla.

Toiminta on vuosien varrella kehittynyt ja kasvanut. Kankaanpään Asemakadulla toimivat nykyään mediapaja, tuotepaja, puuosasto, siivouspaja, pajakeittiö ja Valtin puoti.

Knuuttilan työpisteessä oli vuoteen 2016 taitopaja ja atk-paja; siellä myös tehtiin keittiöja siivoustöitä sekä kiinteistönhoidon tehtäviä ja remonttitöitä. Knuuttilankadulla toimii edelleen autopaja.

Valtin toimintaa Karviassa edustavat Moon Karviasta -torimyymälä ja ompelimo, puuosasto ja kierrätyskeskus.

5

Valtin toiminta-ajatus Työpajatoiminnan päätarkoituksena on edistää työllisyyttä ja auttaa yksilöllisen jatkopolun luomisessa. Työpaja tarjoaa valmentautujille ja opiskelijoille mahdollisuuden kehittää työelämätaitoja sekä ammatillista osaamista.

Työt pajalla perustuvat tekemisen kautta oppimiseen. Erilaisia tilaus- ja harjoitustöitä tekemällä pajalla oleva ihminen pääsee kehittämään jo olemassa olevia taitojaan sekä oppimaan uutta. Aikaisemmasta kokemus- ja koulutuspohjasta saattaa olla hyötyä pajan eri työtehtävissä, mutta varsinaista ammattiosaamista ei edellytetä. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jonka ensisijaisena tavoitteena on oman työkyvyn, osaamisen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen.

Pajatyöskentely painottuu erilaisiin kädentaidollisiin töihin. Työpaja on varustettu asianmukaisilla koneilla ja laitteilla. Oikea asenne työtä kohtaan, sopiva työmäärä, riittävästi ohjausta ja hyvä porukka – ne ovat Valtti-työpajan toiminnan kulmakivet. Pajajaksolla saa työkokemusta, tukea elämänhallintataitoihin sekä uusia kokemuksia ja näkemyksiä tulevaisuutta varten. Tilaustöiden kautta työ- sekä asiakaspalvelutaidot vahvistuvat ja uusi alakin saattaa joillekin löytyä. Työvalmentajat tarjoavat tukea työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan haussa ja ovat mukana matkassa työpaikkaa etsittäessä.

Mediapaja käynnistyi syksyllä 2005.

6

Valtin alkuajat Työvalmentaja Harri Hieta Harri Hieta oli v.2004 näyttötutkintomestarikoulutuksessa Kankaanpään opistossa; samassa koulutuksessa oli Niina Veko, joka kertoi suunnitteilla olevasta Valtti-työpajasta. Kiinnostus heräsi tehtävään – haku oli auki. Hakijoita oli paljon, mutta Harri tuli valituksi haastatteluiden kautta. Kokemusta kädentaidoista oli kertynyt; ennen Valttia Harri oli työskennellyt 8 vuotta käsityöyrittäjänä ja 7 vuotta opettajana kansalaisopistossa (entisöintiä ja verhoilua, lasten käsityöryhmiä).

Harri tuli Valttiin 7.2.2005. Ajatus oli olla kolme vuotta projektin ajan, mutta työ vei mennessään ja jatkuu edelleen. Jo ensimmäisenä työpäivänä Niina laittoi Harrin Poriin seminaariin, jossa joutui hieman oman ”mukavuusalueen” ulkopuolelle. Remonttia tehtiin pajalla helmikuusta heinäkuuhun – värimaailman ym. suunnitteluun osallistuivat Harri, Tarja ja Niina. Heinäkuussa 2005 aloittivat ensimmäiset asiakkaat eli Tuomo, Erkki ja Eeva-Liisa. Vielä samana vuonna aloitti mediapaja yläkerrassa ja nuoria alkoi tulla mukaan työtoimintaan. Keväällä 2006 Kalle Anttila aloitti puupuolen työvalmentajana.

Alkuvuodet Valttia rakennettiin toimivaksi. Suunnitelmat olivat korkealla; tosin realiteetit paljastivat, mitä todellisuudessa pystyi tekemään. Esimerkiksi Niinan idea kirkkoveneen rakentamisesta oli korkealentoinen. Ensimmäiset tuotteet edustivat Harrin osaamista eli tehtiin mm. tilkkutäkkejä. Syksyn 2005 aikana tuli muutama asiakas lisää toimintaan työvoimatoimiston ohjaamana. Tuotevalikoima kasvoi vähitellen – valmistettiin mattoja, leikkuulautoja, lehtitelineitä, kissan kiipeilypuita ym. Näkyvyyttä haettiin eli haluttiin tehdä itseä tunnetuksi (Jämin joulukylä ym.). Oikeiden tuotteiden löytäminen on ollut hidas prosessi – eli että taitotaso ja tuotteet kohtaavat. Tuotevalikoima on elänyt ihmisten mukaan.

Valtin tuotevalikoimaa.

Tilaustöitäkin tehtiin.

7

Alkuun oli myös entisöintiä eli huonekalujen korjausta ja pintakäsittelyä. Jakkaroiden valmistusta opeteltiin yhdessä. Jämi Areenalle valmistettiin aidat ja kukkalaatikoita tehtiin paikallisille yrittäjille. Ensimmäinen alihankinta oli helatyöt, joka jatkunut siitä lähtien.

Koko ajan kehiteltiin toimintaa; osaltaan siihen auttoi käytössä ollut hankeraha. Asiat tehtiin niin hyvin, että jäätiin elämään.

Keväällä 2007 Kankaanpään aikuiskoulutuskeskus aloitti ohjaavat koulutukset, ja Harri siirtyi pelkästään koulutustehtäviin (Parkanossa ja Kihniöllä). Vuotta myöhemmin Valtti aloitti ohjaavat koulutukset omiin nimiin. Henkilökunnan oma kouluttautumien on myös tärkeää, syksyllä 2005 Harri ja Tarja kouluttautuivat työvalmentajiksi ja v.2007 Harri, Tarja, Niina ja Kalle suorittivat ammatillisen opettajakorkeakoulun työn ohessa. Näin hitsauduttiin yhteen ja pajapedagogiikka hioutui – käytännössä tehtiin työt, jotka oli suunniteltu teoriassa.

Uudet opettajat - Kalle Anttila, Niina Veko ja Harri Hieta.

Harri korostaa, että alkuvuosina toiminta oli pienimuotoista ja yhteisöllistä, mutta paljon saatiin aikaan. Koko ajan tehtiin oikeita töitä ja mentiin eteenpäin – asiakkaita tuli lisää, samoin uusia työvalmentajia. Huomionarvoista on, että osa henkilökunnasta on ollut myös asiakkaana Valtissa ja jäänyt sitä myötä vakituisiin työtehtäviin.

Harri on ollut Valtti-työpajalla pisimpään kuin missään muussa työpaikassa. Tämä kertoo viihtymisestä. ”Olen omimmillani tässä työssä”. Tärkeintä on ollut, että on saanut ja voinut auttaa ihmisiä. Erilaiset asiakkaat ovat olleet rikkaus. Vanhat pajalaiset käyvät edelleen moikkaamassa ja yhteyksiä pidetään. Yhteistyö myös työvoimatoimiston, sosiaalipuolen ja yrittäjien kanssa on tärkeää; näin saadaan asiakkaan asioita eteenpäin. Työpaja toimii ajassa – ja jopa edellä aikaa.

Yhteisöpäivät lisäävät yhteenkuuluvuutta, ja ovat tärkeä osa pajalaisten hyvinvointia.

8

Muistoja, muistoja Niina Veko ”Kukkalaatikkoprojekti” oli ensimmäinen ns. ulostulo, jolla saatiin näkyväksi työpajatoimintaa. Kankaanpään keskustaan yrityksille toimitettiin 150 kukkalaatikkoa istutettuina.

Yritykset saivat valita värit ja istutukset. Työ tehtiin yhdessä Lohikon puutarhan kanssa.

Kaija Kaija on ollut mukana Valtin työtoiminnassa lähes alusta alkaen Kalle Anttilan valmennuksessa. Puu- ja tekstiilipaja toimivat alkuun yhteisissä tiloissa, puuosaston alakerta tuli myöhemmin.

Työaika oli 5 pv/viikko ja 7 h/pv eli ma-pe klo 8.00-15.00. Kaija on työskennellyt ”helapöydässä” koko ajan; väki on välillä vaihtunut ja uusia tuttavuuksia syntynyt. Monenlaista tuotetta syntyi ja korujakin valmistettiin pajalla. Yhteishenki oli aina hyvä.

Joakim Joakim tuli pajalle v.2006. Työtehtävät ovat olleet moninaiset: ruuan valmistusta keittiöllä, pilkkien tekoa, helatöitä (osien kiinnitystä ja pakkausta), kankaan leikkausta, ompelukaavojen piirtoa ja –leikkausta, pihatöitä (haravointia). Knuuttilan aika tuli myös tutuksi – mukavia hommia siellä olivat piha- ja lumityöt, nurmikonleikkaus ja päärakennuksen entisöinti. Mattoja pestiin kesäaikana. Muita töitä olivat mm. varaosapussien tarroitus, leikkuutyöt (kangas, nahka), mattojen valmistus, kauppareissut ja ruuan haku.

Mieluisia muistoja on ollut kummastakin paikasta. Mustikkareissut, kalastus, lenkkeily, sähly, sulkapallo sekä Jämijärven laskiaisreissut ovat päällimmäisenä mielessä. Työyhteisö on ollut viihtyisä, työkaverit ja ohjaajat mukavia ja kannustavia.

9

Valtin joulujuhla Joulutunnelmaan päästiin virittäytymään pajan perinteisellä joulujuhlalla, joka järjestettiin 17.12. Juhla alkoi musiikkituokiolla eli diakoni Pasi Junnila oli laulattamassa tuttuja joululauluja.

Arkihuolesi kaikki heitä…

Vanhat, perinteiset joululaulut pitävät pintansa, koska ne muistuttavat meitä lapsuudesta ja tuttuudesta. Suurin osa joululauluista on haikeita ja hieman surumielisiä.

Vuodesta toiseen suosituimpina lauluina ovat pysyneet “En etsi valtaa, loistoa” ja “Varpunen jouluaamuna”, jotka ovat jo yli 100 vuotta vanhoja.

Jani, Harri ja keittiön ahkera väki olivat loihtineet herkullisen joulupöydän. Menu sisälsi mm. erilaisia salaatteja, silliä, graavia lohta, tuorejuustotäytteisiä kylmäsavulohirullia, ruusukaalia, lanttu- ja bataattilaatikkoa, hedelmä-broileripaistosta, lihapullia, karjalanpaistia ja tietysti kinkkua. Lisäksi oli tarjolla Saulin valmistamaa herkullista kylmäsavulohipizzaa.

Jälkiruokana olivat puolukkajuustokakku lasissa ja luumurahka. Sekä perinteiset että modernit ruokalajit maistuivat ja tekivät kauppansa.

10

Jouluruokaperinteemme on kehittynyt nykyiselleen pääosin vasta 1900-luvulla, vaikka monien jouluherkkujen juuret ulottuvatkin aiemmille vuosisadoille. Jouluna pöytään katetaan erilaisia joulukaloja, salaatteja, laatikoita sekä kinkku. Toki joulupöydän perinneruoat vaihtelevat hieman maakunnittain sekä perheen mieltymysten mukaan.

Joulu on täynnä perinteitä ja tapoja. Mutta mistä perinteet juontavat juurensa? Näistä kertoi toiminnanjohtaja Niina Veko.

Kauniita joulun säveliä esittivät juhlassa Katariina ja Harri, säestäjänä Juha. “Jouluyö, juhlayö” soi iloisena svengaavana versiona.

Joulujuhlan jälkeen palattiin omille pajoille, jossa työvalmentajat jakoivat joulumuistamiset.

11

Valmentajana Valtissa Työnsuunnittelija Timo Lähdetsalo Timo Lähdetsalo on 36-vuotias, naimisissa ja perheeseen kuuluu 2-vuotias tyttö. Toinen lapsi syntyy huhtikuussa.

Harrastuksena on tietokonepelit, sulkapallo ja Valtin mukana on tullut sähly. Luonnollisesti lastenhoito vie vapaa-ajasta valtaosan.

Timo on ylioppilas ja sen jälkeen opiskellut tietoliikennetekniikkatutkintoa varten SAMK:ssa Porissa (erikoistuminen matkapuhelinten tietoliikennepuolelle). Tutkinto on vielä kesken; opinnäytetyö on tehty viime vuonna. Koulutuksesta valmistuu tietoliikennetekniikan insinööriksi.

Työkokemusta on kertynyt konepajayhtiö Kankaanpää Works Oy:llä. Työt ovat olleet lähinnä määräaikaisia sopimuksia. Ensimmäinen pätkä alkoi Parkanon tehtaalla vuonna 2008. Timo on toiminut laatuinsinöörinä Worksillä – viimeisen pätkän (2017-1.1.2019) vakituisessa työsuhteessa NDT-tarkastajana suorittaen visuaalista tarkastusta tuotteille.

Kankaanpää Works lopetti toimintansa kannattamattomana eli yritys hakeutui joulukuussa 2018 konkurssiin.

Viime syksynä eli 1.10.2019 Timo aloitti työkokeilun Valtin Mediapajalla. Työpäivät olivat ma-pe ja työaika 7h/pv. Jani Leppäniemi oli ehdottanut Niina Vekolle Timoa, kun työvalmentaja Esa Viitaselle etsittiin sijaista. Esan siirryttyä opiskelemaan Timo aloitti tehtävät työnsuunnittelijana 7.1.2020.

Työ on ollut mielenkiintoista. Aina oppii uutta – sekä pajan toiminnasta että tietoteknisistä asioista. Tavoite on ohjata Mediapajan väkeä tehtävissä ja eteenpäin ohjaamisessa.

Mediapajalla pääset tutustumaan tietokoneen ja toimisto-ohjelmien käyttöön, sähköiseen asiointiin, kuvankäsittelyyn, valokuvaukseen, sähköpostin käyttöön sekä pilvipalvelujen hyödyntämiseen.

Pajalle tullessa et tarvitse tietokoneen käytöstä aikaisempaa kokemusta, pelkkä kiinnostus asiaa kohtaan riittää.

Mediapajalla voi suorittaa ECDL-tutkintoja ja näin todentaa ATK-taitojen ajantasaisuuden sekä oman osaamistason. Edistyneemmät käyttäjät pääsevät tutustumaan erilaisten harjoitusten ja töiden kautta esimerkiksi nettisivujen tekoon, ohjelmointiin, esitteiden ja käyntikorttien tekoon.

12

Canvastaulu Itselle tai lahjaksi

13

Uusi toimittaja Hei! Olen koko nimeltäni Sari Päivikki Ahola, 47v. ja kotoisin aivan Savon sydämestä, vajaan kolmen tuhannen asukkaan kyläpahasesta nimeltään Tuusniemi.

Ala-asteen kävin vielä hiukan pienemmissä ympyröissä, Koivulahdessa (kotipaikkani) ja Tuusjärvellä, jotka kuitenkin kuuluvat Tuusniemen kuntaan. Tuusniemelle muutin äitini kanssa, kun siirryin 6.luokalle; siellä kävin siis myös yläasteen ja lukion.

Kirjoitusten jälkeen tieni vei P-Karjalaan, Outokumpuun. Päätin pitää välivuoden ja olin töissä vuoden vuodeosastolla ja puolisen vuotta narutehtaalla. Sitten aloin janota SEIKKAILUJA! Lähdinkin au-pairiksi Jenkkeihin, Ohion Cincinnatiin.

Olin vuoden au-pairina kahdelle pikkupojalle, ja toisen vuoden asuin ystäväni kanssa ihan ko. kaupungin sykkeessä, downtownissa. Sieltä tuliaisiksi toin sujuvan englannin suullisen ja kirjallisen taidon.

“Aloitin tammikuun alussa Valtissa toimittajan työt ja näillä näkymin olen huhtikuun alkuun. Kirjoittaminen on entuudestaan tuttua; luontaista minulle on kirjoittaa omasta elämästä – oman elämän kokemuksista ja tapahtumista.”

Oltuani kuukauden kotosuomessa, lähdin opiskelemaan matkailua Sodankylään 2,5 vuodeksi. Myöskään sitä upeata opiskeluaikaa en unohda koskaan! Minusta siis tuli yomatkailumerkonomi. Harjoittelupaikan hankin Porista Amadosta ja Sokos Hotelli Vaakunasta. Tein sekä respan että tarjoilijan töitä. Siivosin myös huoneita ja toimin kokousemäntänä. Työnkuva oli siis hyvin monipuolinen. Moni on kysynyt, miksi ihmeessä halusin harjoitteluun juuri Poriin. No, länsirannikko oli niitä harvoja alueita Suomessa, josta en tiennyt mitään muuta kuin legendaarisen Yyterin. Lisäksi suoritin Porissa sihteerin ja myyjän ammattitutkinnot.

Silloisen kihlattuni kanssa saimme haaveilemamme lapsen v.1997 - suloisen kikkarapään, joka sai nimekseen Janita. Viiden vuoden jälkeen jatkoin elämää tyttäreni kanssa kaksin.

Ylä- ja alamäkiä on riittänyt, mutta olen kiitollinen niistä ihan jokaisesta, koska ne ovat opettaneet minulle uudenlaista suhtautumista elämään. Mikään ei enää ole itsestään selvää.

Olemme muuttaneet useamman kerran, vierivä kivi kun ei sammaloidu!

14

Asuimme täällä Kankaanpäässä, kun tyttäreni kävi pari ensimmäistä kouluvuottaan Narvin ala-asteella ja TAAS olemme siis täällä. Suunnitelmissa on muutto isompaan kaupunkiin, jolloin myös työ- ja opiskelumahdollisuudet paranevat huimasti.

Työhistoriani on melkoisen kirjava. Siihen kuuluu todella monipuolista myyntityötä aina lomaosakkeista torimyyntiin ja kaikkea siltä väliltä. Ihan viime ajat olen ollut Espanjassa, siellä asuen ja töitä tehden. Vaikka tarkoitukseni olikin jäädä alun perin ihanan auringon alle pidemmäksi aikaa, tytär on kuitenkin tietysti tärkein ja ikävä kävi liian suureksi. Onhan meillä myöskin ”yhteishuoltajuudessa” maailman suloisin 7v. shelttipoika Baco. Mutta valehtelisin jos sanoisin, että Espanjan aurinkoa ja eteläeurooppalaista rentoa elämänasennetta ei olisi jäänyt kova ikävä!

Niin se elämä kuljettaa. Katsotaan mitä seuraavaksi….yksi unelmistani olisi yhdistää jotenkin intohimoni sisustus, kirppikset ja vanhojen huonekalujen entisöinti. Bucketlistaa minulla ei ole laadittuna tulevaisuudelle. Se on varmaa, että haluan kokea vielä elämässäni mahdollisimman paljon asioita ja elämyksiä, joita voi sitten kiikkustuolissa muistella.

Oikein hyvää ja antoisaa uutta vuosikymmentä ihan jokaiselle -Sari

15

Ruokaa ja kohtaamisia Ruokaa & Kohtaamisia -hanke (2018-2020) on kolmivuotinen Stean rahoittama ja Punaisen Ristin toteuttama projekti, jonka tavoitteena on kehittää uusi Punaisen Ristin ystävätoiminnan muoto ruoka-avun saajien auttamiseksi.

Hankkeen ydinajatuksena on pyrkiä löytämään huonoosaisuutta kokevien ruoka-avun saajien osallisuuden kokemuksia ja siten parantaa heidän elämänlaatuaan sekä lisätä hyvinvointia. Tavoitteena on myös kouluttaa Punaisen Ristin vapaaehtoisista kanssakulkijoita niiden Punaisen Ristin ruoka-apuun turvautuvien ihmisten tueksi, jotka kokevat tarvitsevansa ruoka-avun lisäksi muutakin tukea arjessa selviytymiseen.

Haastattelimme Sanna-Kaisa Lehtoa asian tiimoilta. Sanna-Kaisa on aloittanut tämän vuoden tammikuussa suunnittelijaohjaajana SPR:n Satakunnan piirissä. Kokemusta on kertynyt vapaaehtoistyöntekijänä Ruokaa & Kohtaamisia -hankkeessa.

Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri, pääaineena sosiaalipolitiikka.

Hanke lähti käyntiin Raumalla ja hiukan myöhemmin Kankaanpää tuli mukaan. SPR on jakanut EU-ruoka-apukasseja ja Raumalla myös koulujen ja sairaalan henkilökunnan ylijäämäruokaa, joten kokemusta on ruoka-avun jakamisen ja vapaaehtoisauttamisen yhdistämisestä.

Kohtaamiskahvilat kokoontuvat tiistaisin Raumalla ja keskiviikkoisin Kankaanpäässä; kerrallaan kaksi tuntia. Kahviloissa on viikoittain jokin ohjelma tai teema, joihin ideat ovat tulleet pääosin osallistujien mielenkiinnon ja toiveiden pohjalta. Ohjelmat tukevat sosiaalista elämää ja henkilön voimavaroja – tuovat mielekkyyttä elämään. Vähävaraiset, yksinäiset henkilöt eivät helposti lähde omaehtoiseen toimintaan, mutta ryhmässä innostutaan mukaan. Kohtaamiskahvila on matalan kynnyksen paikka – se on tarkoitettu ruoka-apuun turvautuville, mutta myös muut saavat osallistua ja tulla mukaan.

Tarjolla on kahvia sekä pientä suolaista ja makeaa purtavaa.

Kohtaamiskahviloissa on pyritty kerran kuukaudessa järjestämään terveyspiste, jossa sairaanhoitaja tekee verensokeri- ja verenpainemittauksia. Samalla voidaan keskustella muista terveysasioista sekä antaa neuvontaa ja ohjausta. Kevään aikana järjestetään Kankaanpäässä kolme kertaa kokkikursseja. Näissä hyödynnetään EU-kassin sisältöä eli pääosiltaan ainekset kokkailuun ovat niistä. Martat toimivat vetäjinä ja heidän ohjevihkonsa resepteineen toimii perustana – EU-ruokakassista saa helposti hyvää, maittavaa ruokaa. Kokeile!

16

Perunarieskat 0,5 dl perunamuusijauhetta 2 dl kuumaa vettä 3 dl sämpyläjauhoja tai vehnäjauhoja 1 muna ripaus suolaa

Lisää rieskataikinaan 1 dl sulatettua pakastepinaattia tai ryöpättyä, hienonnettua nokkosta.

Sekoita kaikki ainekset nopeasti taikinaksi. Nosta taikinasta nokareita leivinpaperin päälle uunipellille ja painele ne litteiksi jauhotetuin käsin. Pistele rieskat haarukalla ja paista 250-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Kokkikursseilla Martoilta saa paljon vinkkejä ja neuvoja – kannattaa tulla mukaan.

Tehdyt ruuat syödään paikan päällä ja loput jaetaan kotiin vietäväksi.

Viikko-ohjelmat perustuvat yleensä omien vetäjien osaamiseen.

Esimerkiksi kädentaidot-päivänä tutustutaan raumalaiseen pitsinnypläykseen ja origamin valmistukseen. Kun hyötykasvit ovat ohjelmassa, istutetaan lehtisalaatin, persiljan tai vaikkapa rairuohon siemenet. Ulkopuolisia vetäjiä on tarvittaessa – ohjelmasta ja tarpeesta riippuen. Kokkikurssille tarvitaan ennakkoilmoittautuminen eli 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta pääsee mukaan. Tämä siksi, koska Martat esivalmistelvat ruuan.

Osallistujia kohtaamiskahvilaan oli esim. 4.2. Raumalla 23, joista miehiä kuusi. Määrä on keskimäärin 10-15 – riippuen ohjelmasta, ajankohdasta, ilmasta ym. Miehiä kaivataan mukaan toimintaan. Palaute on ollut hyvää: on tykätty siitä, mihin on osallistuttu.

Kohtaamiset ovat tuoneet itsevarmuutta, uusia ideoita ja tuttavuuksia. Retket - kuten Fazer-tehdasretki viime vuoden lopulla - yhdistivät Rauman ja Kankaanpään osallistujat ja uusia tuttavuuksia syntyi.

Kahvia – keskustelua – mukavaa yhdessäoloa Ruokaa ja Kohtaamisia-hankkeessa on keskeisenä osana yhdessäolo ja yhteisöllisyys.

Yksinäisyys on kasvava ongelma ja SPR on osaltaan halunnut puuttua tähän hankkeen myötä. SPR:n kohtaamiskahvila onkin matalankynnyksen paikka, jonne voi tulla jokainen.

Kaikki toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi. Tavoite on saada halukkaat yhteiseen tekemiseen, keskusteluihin ja ajatusten vaihtoon - mukavan kahvittelun merkeissä.

Kaveri- ja ystävyyssuhteita syntyy, kun ajatukset ja intressit kohtaavat. Moni varmasti odottaa keskiviikkopäiviä Kankaanpäässä innolla; onhan SPR:n tiloissa jo tutuksi ja turvalliseksi muodostunut porukka odottamassa kuulumisten vaihtoa. Kohtaamisten tarkoitus onkin antaa tukea arjessa selviytymiseen, parantaa osallistujien elämänlaatua ja lisätä yleistä hyvinvointia.

17

Kohtaamiskahvila kokoontuu Kankaanpäässä keskiviikkoisin klo 13.00 – 15.00.

Huhtikuu 1.4. Hyötykasvit 8.4. Auttaja-kurssi 15.4. Terveyspiste Kokkikurssi klo 16-19 (ilm. Sanna-Kaisa Lehdolle 040 196 0712) 22.4. Vohvelikahvila 29.4. Kortti- / Lautapelit Toukokuu 6.5. Kalastus 13.5. Terveyspiste Kokkikurssi klo 16-19 (ilm. Sanna-Kaisa Lehdolle 040 196 0712) 19.-20.5. Yön yli retki Pastuskeriin (ilmoit. myöh.)

27.5. Geokätköily EU-ruokakassien jako 2.4., 14.5. ja 11.6. klo 10.00 -12.00.

SPR Kankaanpää Sydäntupa, Keskuskatu 32.

Tule mukaan – kaikki ovat tervetulleita!

Myslipatukat (8 kpl) 1 iso banaani 1 dl kaurahiutaleita 1,5 dl mysliä 1 tl öljyä ripaus kanelia Soseuta banaani. Sekoita banaanisoseen joukkoon muut ainekset.

Muotoile taikinasta pellille leivinpaperin päälle 8 patukkaa. Paista 200-asteessa noin 20 minuuttia.

Myslipatukka on terveellinen ja herkullinen välipala – helppo ottaa vaikka töihin mukaan!

18

Muistojen havinaa

19

Talous kuntoon Opi säästämään ”Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot”, näinhän se on.

Säästövinkkejä on joka paikka pullollaan; useimmat niistä ymmärtää ihan maalaisjärjellä, osa voi tulla joillekin yllätyksenäkin.

Köyhyys lisääntyy Suomessa koko ajan, leipäjonot pitenevät ja varattomuuden aiheuttamia surullisia tarinoita saa lukea lehdestä ja netistä joka päivä. Jopa Suomessa moni lapsi joutuu menemään nälkäisenä nukkumaan.

Säästää voit todellakin monella tapaa.

Usealle tämä on ihan jokapäiväistä arkea. Älä ota pikavippejä Näitä mainostetaan paljon ja niitä on helppo saada, mutta korko on uskomattoman korkea. Lyhyelläkin takaisinmaksuajalla maksettava summa ehtii nousta käsittämättömän korkeaksi.

Tarkkana ruokaostoksilla Ota kotoasi kangas- tai kestokassi, kun lähdet kauppaan. Näin säästät luontoa, ja sinun ei tarvitse ostaa laatikoita ja kaappeja täyteen muovipusseja. Suunnittele mitä syöt viikon aikana ja kirjoita tämän pohjalta ostoslista kauppaan mukaan. Siten säästyt turhilta heräteostoilta. Makean ostaminen ei ole tarpeellista; toki herkutella saa, mutta pidä vaikka kerran viikossa herkkupäivä -myös hampaat kiittävät. Vältä menemästä nälkäisenä kauppaan; silloin olet heikoimmillasi heräteostosten suhteen. Älä käy kaupassa liian usein; pari kertaa viikossa riittänee monelle. Huomioi aletuotteet, laputetut ruuat ja kauppojen omat halvemmat merkit. Älä osta ns. valmistuotteita; tee itse ruoka alusta loppuun – samalla säästyt turhilta lisäaineilta. Kunkin satokauden sesonkituotteet ovat edullisimmillaan ja maku parhaimmillaan – miksi ostaa tomaatteja ja kurkkua talvella kalliilla hinnalla. Niin ja älä unohda kauppojen ruokamaistiaisia; ne ovat siellä odottamassa juuri sinua!

Tee budjetti tuloista ja menoista Budjetti tuloista ja menoista kannattaa tehdä aluksi esim. kuukauden ajalta. Tee se joko käsin paperille tai suoraan nettiin, jossa on myös valmiita ohjelmia ja kaavoja tätä varten.

Vähennä kiinteistä kuukausituloistasi ensin pakolliset menot, kuten vuokra ja kuukausittaiset, säännöllisesti tulevat laskut. Loppuraha, mikä tämän laskutoimituksen jälkeen jää, varataan sitten ruokaan ja muihin tärkeisiin hankintoihin. Jaa summa kuukaudenpäivillä ja silloin näet, mitä sinulle jää rahaa yhdelle päivälle kulutettavaksi, jotta rahat riittäisivät kuun loppuun asti. Toki, asiathan eivät koskaan mene näin. Usein tulee joku yllätys, joka vesittää koko hienon suunnitelman: koira täytyy käyttää eläinlääkärissä, lapsi tulee kipeäksi, jolloin hoito ja lääkkeet maksavat, kodinkone hajoaa jne.

Silloin olisi hyvä olla edes pieni ”vararahasto” tai säästötili, johon on kuukausittain siirretty itselle sopiva summa. Jos ei ole pystynyt yhtään säästämään sukanvarteen, niin sitten eletään vain ylimääräisen menon mukaan ja nipistetään jostain muusta.

20

Luonnonantimet käyttöön Kevät on yrttien, kasvien ja silmujen keräilijöiden kulta-aikaa. Aineksia saa niin keittotarpeiksi, mausteiksi kuin hillokkeisiinkin. Tähän tarvitaan jo vähän alan osaamista ja vaivannäköä. Syksyllä taas metsät pullistelevat marjoja ja sieniä - ne kannattaa kerätä pois ja säilöä talven käyttöön.

Autoilun vähentäminen Ethän starttaa autoa pienten matkojen takia? Säästät polttoainetta ja kulkiessasi pieniä matkoja jalan tai pyörällä myös kuntosi kohenee ja saat raitista ilmaa. Samalla säästät myös luontoa.

Kierrättäminen Kierrättäminen on päivän sana! Kirpputorit, kierrätyskeskukset, roskalavat, nettikirppikset ja esim. pihakirppikset sekä kovasti yleistyneet peräkonttikirppikset pursuavat ihanaa ja hyvää tavaraa halvalla. Loistava idea on myös pitää kavereiden kanssa illanistujaiset kierrättämisen merkeissä. Jokainen tuo ylimääräiset vaatteensa, joita ei enää käytä, ja niitä vaihdellaan kavereiden kesken. Tai korut, laukut, sisustusesineet… vain taivas on rajana. Tässä ei rahaa tarvita. Hyviä käytettyjen tavaroiden nettipaikkoja ovat myös esim. tori.fi ja huuto.net Alueen nettikirppikset SATAKUNTA Ostetaan/myydään/vaihdetaan KIRPPIS ryhmä satakunnan alue Kirppis Parkano + lähikunnat Karvia kierrättää roskalava KANKAANPÄÄ Kirppisrinki Kankaanpää Kirppisrinki Kankaanpää ilman turhia sääntöjä Sääntövapaa kirppis. Satakunta Kankaanpään kirpputorit Kierrätyskeskus Tekevät ry, Toimenkatu 4 Kirpputori Kuninkaan kulma, Keskuskatu 53 Myyntitalo Jera, Torikatu 7 Wanhan Kirpputori, Torikatu 6 Lähetystori – Helluntailähetys ry, Keskuskatu 57 Evankelis-luterilaisen seurakunnan kirpputori, Torikatu 5

21

Facebookin ”säästöryhmät” Facessa on paljon ryhmiä vähävaraisille, esim. liittyen säästämiseen. Esimerkkeinä ”Ruoka-apua vähävaraisille”, ”Ruokajonolaiset”, ”Penninvenytystä Kotikeittiössä”, ”Vähävaraisten kokkiohjeet”, ”Hyvää&Halpaa”, ”Ihan Itse Tein”, ”Tee Se Itse” ja ”Kierrätysideoita”.

Virtuaalimartat ry:stä ja Niksi-Pirkoista saa mahtavia käytännönläheisiä neuvoja.

Ilmaiset harrastukset Yleensä harrastukset mielletään automaattisesti kalliiksi. Näinhän ei kuitenkaan ole.

Kaikille ikäryhmille on myös täysin ilmaisia harrastuksia. Monia liikuntamuotoja voi harrastaa ilmaiseksi tai pienellä maksulla, musiikin kuuntelu ei maksa mitään ja nykyisin kirjastot ovat monipuolisia paikkoja; käypä lukemassa päivän lehdet siellä. Oman paikkakunnan tarjonta kannattaa tarkistaa.

Vielä lopuksi Ole oman kukkarosi herra, äläkä päästä mattia kukkaroon. Ota säästäminen elämäntavaksi ja mukaan jokapäiväisiin valintoihin. Hyvä elämä ei tarkoita kuluttamista ja tavaroiden keräämistä nurkkiin. Mainokset saavat meidät helposti haluamaan asioita, joita emme oikeasti tarvitse ja joihin meillä ei oikeasti ole varaa. Älä siis osta turhaa – osta kestävää, tee hintavertailuja ja ajoita tärkeät ostokset mahdollisuuksien mukaan alennusmyynteihin. Kotitalouksien velkaantuminen ja maksuhäiriöt ovat Suomessa todellinen ongelma, joten vältä velkavankeus ja opi tarkka taloudenpito.

Keinoja rahan säästämiseen kyllä riittää. Poimi niistä itsellesi sopivimmat!

Kirpparikokemuksia – Timo Kirjavainen Kankaanpään kirpputorit ovat tulleet tutuiksi. Kirpparilta ostaminen on ”uusien” tuotteiden löytämistä ja rahansäästöä sekä kaiken kierrättämistä uudelleen. Kirpputoreilta ostan lähes kaiken mahdollisen. Miksi maksaa uuden hintaa, kun tuotteen saa halvemmallakin. Kun on aikaa, kiertelen kirpputoreilla. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä mielenkiintoista tulee vastaan.

Rahaa kuluu ruokakauppaan ja apteekkiin. Asumisen kustannukset ovat suuret tuloihin nähden. Myös harrastukset maksavat oman osansa. Kirpparit auttavat taloudenpitoa.

Lue myös: nyyti.fi/viisi_vinkkia_rahankayttoon kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/raha-laki/35-vinkkia-nain-saastat-rahaa 22

Eriarvoisuus ja köyhyys Eriarvoisuus on suuri ongelma sekä globaalisti että Suomessa. Eriarvoisuus näkyy esim. tuloeroissa, terveydessä, syrjäytymisessä, hyvinvoinnin ja elämään tyytyväisyyden kokemisessa, koulutuksessa ja uskossa tulevaisuuteen.

Eriarvoistumisen taustalla olevat tekijät voivat olla pitkien kehityskulkujen seurausta tai yllättäviä äkillisiä tapahtumia. Tuloerot ja pienituloisuusaste ovat pysyneet vuosien mittaan melko vakaina. Perustoimeentulotuen saajien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Siitä voi päätellä jo paljon. Yksinhuoltajaperheet ovat aiempaa huonommassa asemassa. Perustoimeentulotuen lisäksi ovat myös ennaltaehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki mahdollisia.

1990-luvun lamavuosina moni konkurssiin ajautunut yritys oli ottanut valuuttalainaa. Sen hoidosta tuli kalliimpaa, kun markka devalvoitiin. Yrittäjien menot kasvoivat siis samalla, kun tulot pienenivät. Monilla edessä oli raskas velkavankeus.

Sama ilmiö vaikuttaa nykyisin leipäjonoihin. Apuna ovat monet tahot, mutta myös avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen tasaisesti koko ajan. Ihmisten tilanne on kiristynyt - monella on velkaa ja niistä aiheutuneet suurentuneet kulut. Veloista selviytyminen ja esim. työpaikan menettämisen pelko ovat monille suuria huolenaiheita nyt ja tulevaisuudessa.

Köyhyyden syynä ovat usein pitkäaikaistyöttömyys, sairaudet, yllättävät suuret menot, elämänhallinnan vaikeus, vanhusten pieni eläke, opiskelijoiden olemattomat tulot ja yksinhuoltajien tiukka rahallinen tilanne. Myös esimerkiksi todella pienipalkkainen työ ja pätkätyöt eivät välttämättä riitä elämiseen.

Vaikeuksiin joudutaan, jos velkaa on enemmän kuin sitä pystytään maksamaan.

Velkojen ja laskujen maksun pystyy yleensä velkojan kanssa neuvottelemaan useampaan pienempään erään, jolloin erien maksu helpottuu. Jos tästäkään ei kuitenkaan selvitä useampien muistutuksien jälkeen, tulee lopulta maksuhäiriömerkintöjä eli luottotiedot menevät. Silloin ei asiaa kannata pitkittää, vaan on hyvä olla aktiivinen ja mennä välittömästi juttelemaan tilanteestaan asiaan perehtyneen ammatti-ihmisen kanssa.

Näin asiaa voidaan alkaa selvittää. Luottotietojen menetys ei tarkoita, että olisit lopun elämääsi solmussa raha-asioittesi kanssa. Tilanne kartoitetaan ja asiaa aletaan hoitaa yksi stressitekijä poistuu elämästäsi.

Köyhyyttä on vaikea määritellä sen moninaisuutensa takia. Wikipedian mukaan köyhyys tarkoittaa ihmisen tai kokonaisten väestönosien taloudellista ja toisinaan myös sosiaalista syrjäytymistä. Köyhyyteen voi liittyä esim. huonolaatuista tai riittämätöntä ravintoa, koulutusta tai terveydenhuoltoa sekä olemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinoloihin ja yhteiskuntaan. Suomessa vuonna 2019 890 000 ihmisellä oli köyhyys- tai syrjäytymisriski ja määrä kasvaa koko ajan.

Pienituloisissa yliedustettuina ovat nuoret, yli 75-vuotiaat, työttömät ja opiskelijat.

Toimeentulotuensaajissa yksinhuoltajanaiset.

23

Asiaa ruokahävikistä Ruokahävikki on vakava, globaali ongelma.

Ruokatuotantoon ja -hävikkiin kiinnitettiin erityistä huomiota elokuussa 2019 julkaistussa Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin suurraportissa IPCC:ssä. Sen mukaan nykytilanteessa ruokahävikin on todellakin loputtava. Tänä päivänä jopa 30% maailmassa tuotetusta ruuasta menee hukkaan. Arviolta 2 miljardia ihmistä kärsii ylipainosta, kun samaan aikaan 800 miljoonaa ihmistä ei saa tarpeeksi ravintoa.

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta haaskataan 400 miljoonaa kiloa vuodessa.

Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa eli 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa.

Rahallisesti se tarkoittaa 125 euroa jokaista suomalaista kohden; nelihenkinen perhe tuhlaa vuodessa siis 500 euroa roskiin heitettyä ruokaa. Kotitalouksissa ruokahävikki on noin puolet enemmän kuin esim. kaupoissa. Eniten kodeissa päätyy roskikseen seuraavia elintarvikkeita: vihannekset/juurekset/perunat, kotiruoka, maitotuotteet ja leipä.

Ruuan poisheiton yleisimmät syyt ovat pilaantunut ruoka, vanhentunut päiväys ja lautaselle jäävä ruoka.

Näin vähennät ruokahävikkiä kotona: Älä osta ruokaa turhaan. Katso kaappiin ja tee ostoslista ennen kauppaan lähtöä.

Katso, mitä voisit valmistaa kaapista jo löytyvistä aineksista: saasyödä.fi/reseptihaku Tarkista kaupassa tuotteiden päiväysmerkinnät, ehdithän käyttää tuotteet ajoissa. Älä hamstraa tarjoustuotteita, joita et ehdi käyttää.

Laita nopeimmin pilaantuvat tuotteet jääkaapin etuosaan ja käytä mieluiten läpinäkyviä säilytysrasioita.

Ennen kuin heität vanhentuneen elintarvikkeen pois katso, haista ja maista.

Kuivahtaneita leipiä ja nahistuneita vihanneksia/hedelmiä voi käyttää vielä monen ruuan valmistuksessa.

Osta hedelmät irtotuotteina. Valmispakkauksissa yksi homeinen hedelmä pilaa nopeasti vierustoverinsa.

Arvosta ruokaasi turhan hiilijalanjäljen välttämiseksi.

Lähteet: wwf.fi/uhat/ ilmastonmuutos maailma.net luonnonvarakeskus LUKE Maaseudun tulevaisuus 9/2019 Kuluttaja-lehti 24

Valtin ruokajako Valtti-työpajalla on ruokajako maanantaista torstaihin eli niinä päivinä, kun väkeä on työtoiminnassa.

Ruokajako on tärkeä; se auttaa osaltaan pajalaisia arjessa selviytymisessä. Ruoka tulee K-Citymarketista. Toisina päivinä saamme ruokaa enemmän ja toisina hiukan vähemmän, riippuen tietenkin tilanteesta.

Keittiön väki jakaa ruuan tasaisesti kaikille halukkaille pusseihin ja pussin saa kotiin lähtiessään, joko klo 13, 14 tai 15.

Pajalainen varaa siis ennakkoon ruokapussinsa laittamalla rastin keittiön ovessa olevaan listaan ja kuittaa myös siihen saatuaan ruokapussin. Jokainen voi tarkistaa ruokapussin sisällön ja palauttaa ne tuotteet, joita ei halua ottaa. Joku toinen hyödyntää mahdollisesti puolestaan ko. tuotteen. Leipätuotteet haetaan S-Marketista kahtena päivänä viikossa.

Halukkaat saavat hakea leipiä keittiön ovipielestä.

Kokemuksia – Suvi-Päivi Talouteen kuuluu Suvi-Päivin lisäksi avopuoliso. Valtissa Suvi-Päivi työskentelee maanantaista torstaihin, ja hän ottaa ruokakassin kolme – neljä kertaa viikossa.

Mieluisinta ovat lihatuotteet. ja kanaa onkin usein ruokajaossa. Lihatuotteista voi sitten valmistaa, mitä haluaa ja toki pakastaakin. Suosikki on myös proteiinivälipalat.

Ruokajako auttaa valtavasti omassa taloudessa – ruokakaupan laskusta on iso osa pois.

Ruoka on Suomessa kallista. Toki ostettavaakin jää. Suvi-Päivi käyttää kynää ja paperia ostosten suunnitteluun; jos jokin tuote on kotona loppunut, se lisätään ostoslistaan.

Kaupassa käydään noin kaksi kertaa viikossa. Suunnitelmallisuus vähentää ruokahävikkiä, kun turhat heräteostokset jäävät pois. Tosin avomies on herkuttelija ja haksahtaa heräteostoihin.

Tuotteita Ruokapussin tuotteet vaihtelevat määrän ja sisällön puolesta. Usein on maitotuotteita, makkaraa, leikkeleitä, lihavalmisteita, eineksiä; joskus paninia, pizzaa, kuivatuotteita kuten mysliä, kahvia, levitteitä, salaatti- ym. ateriakastikkeita… jokaiselle jotakin.

Valtin ruokapussi 28.1.2020.

25

EU-ruokakassit EU -ruokakasseja voi hakea maanantaista perjantaihin Kankaanpään Toimituvalta klo 9-15 osoitteesta Kuninkaanlähteenkatu 4. Niitä saa myös SPR:n Sydäntuvalta torstaisin 2.4., 14.5. ja 11.6. osoitteesta Keskuskatu 32.

EU-kassi sisältää 10 tuotetta: vehnä- ja sämpyläjauhoja, maitojauhetta, makaronia, puurohiutaleita, lihasäilykkeitä, hapankorppuja, hernekeittoa, mysliä sekä pastaa juustokastikkeessa.

Leipäkirkko Leipäkirkon ovat myös monet jo löytäneet. Se on vuoroviikoin maanantaisin eri seurakunnissa ja todella iso apu vähävaraisille ja esim. opiskelijoille. Leipäkirkko alkaa kahvittelun merkeissä. Klo 13 hiljennytään hartaushetkeen. Sen jälkeen alkaa ruuan jako kaupoista saaduilla tuotteilla.

Leipäkirkkopaikat ovat: Kankaanpään Seurakunta, Keskuskatu 31 B Kankaanpään Helluntaiseurakunta, Onnelantie 4 Kankaanpään Vapaaseurakunta, Toukolankatu 1

26

Kokemuksia leipäkirkosta - Sari Leipäkirkko on joka maanantai vaihdellen ev. lut. seurakunnan, helluntaiseurakunnan ja vapaakirkon kesken. Jokainen on sinne tervetullut. Tilaisuus alkaa aina hiukan vaihtelevasti klo 12 jälkeen kahvitteluhetkellä ja se on mukava ”tervetulotoivotus” leipäkirkkoon. Kahvin kanssa on aina jotakin hyvää tarjottavaa. Hartaushetki alkaa klo 13. Siihen kuuluu yhteislaulua, rukoushetki ja vaihtelevasti kirkon lauluesityksiä tai puhe vierailevalta tai jo tutuksi tulleelta puhujalta. Hartaushetki on hiljentymistä ja rauhoittumista varten. Eritoten mieleeni on jäänyt viime kesänä Helluntaikirkossa vieraillut seurakunnan moottoripyöräporukka liiveineen. He olivat kiertäneet Suomea puhumassa ja laulamassa eri paikkakuntien kirkoissa. Porukka näytti ulospäin osittain melko ”rujoltakin”, mutta kun he vuorotellen alkoivat kertomaan mikkiin elämäntarinoitaan, se oli todella koskettavaa ja en varmasti ollut ainoa, jolla tuli kyyneleet silmiin.

Ruokajako alkaa n. klo 13.30. Kaikissa seurakunnissa käytössä oleva vuoronumerosysteemi on ihan hyvä. Tietysti se välillä turhauttaa, jos on viimeisten joukossa eikä tililläkään ole rahaa, jotta voisi ruokakauppaan mennä. Silloin on hyvä mielikuvitus ruuanlaitossa tarpeen. Toki olen tähän jo tottunut. Ruuat on jaoteltu ryhmiin ja riippuu ihmisten määrästä, minkä verran ruokaa saa, jotta kaikille riittäisi jotain.

Itse olen Kankaanpään leipäkirkosta todella tyytyväinen. Siinä säästää ruuassa tosi pitkän pennin ja monesti kaupasta tarvitsee itse ostaa vain muutamia tiettyjä täydennyksiä, joita kaupoista ylijäämänä harvoin saa. Pienituloiselle leipäkirkko on pelastus sanan varsinaisessa merkityksessä ja toivotaan, että toiminnalle olisi edellytykset jatkua vielä pitkään!

Leipäkirkoissa väki lisääntyy koko ajan. Pienituloiset, vanhukset ja nyt jo onneksi opiskelijatkin ovat löytäneet tämän avun. Joka viikko kirkossa näkee uuden kasvon ja joka viikko kirkot ovat täynnä ihmisiä - vapaita istumapaikkoja ei juurikaan ole.

Seurakuntien vapaaehtoisille työntekijöille tämä on iso rutistus ja ISOT KIITOKSET heille, ketkä jaksavat viikosta toiseen hymyssä suin auttaa muita. Toivotaan kovasti leipäkirkolle suotuisia tuulia ja vapaaehtoisille voimia jatkaa edelleen!

Kankaanpään Vapaaseurakunta 2.3.2020.

27

Nuoret ja mielenterveys Nuoruuden kehitys Puberteetista alkaa huima fyysisten ja psyykkisten muutosten vaihe, jolle elämänkaaren aikana vetää vertoja ainoastaan varhaislapsuuden kehitysvauhti. Nuoruusikä, joka ajoittuu noin ikävuosiin 12-22, on vähittäistä psykologista sopeutumista näihin sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin. Nuoren on ratkaistava ikäkauteen kuuluvat keskeiset kehitystehtävät, joita ovat vanhemmista irrottautuminen, enenevä turvautuminen ikätovereihin vanhempien sijasta, sopeutuminen murrosiän fyysisiin muutoksiin ja oman seksuaalisen identiteetin löytäminen.

Tehtävä ei ole helppo. Joka viides nuori kärsiikin jostain mielenterveyshäiriöstä. Yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt.

Toisaalta häiriintyneen ja iänmukaisen kehityksen välinen ero saattaa olla vähäinen.

Nuoruusiän kehitys on yksilöllistä. Joillakin kuohuntavaihe näkyy ulospäin voimakkaana, joillain taas se ei välttämättä näy lainkaan. Erilaiset nuoret tarvitsevatkin erilaista tukea: toinen tarvitsee suojelua vaaroilta ja toinen rohkaisua itsenäistymiseen. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, jotta nuori saa mahdollisuuden hänelle sopiviin valintoihin niin opiskelun, ammatin kuin ihmissuhteidenkin alueilla.

Hoida mielenterveyttä!

Mielenterveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Omasta mielenterveydestään voi pitää huolta ja omia voimavarojaan vahvistaa. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, taidot tulla toimeen muiden kanssa, keinot selviytyä pettymyksistä ja elämän kolhuista sekä ihmissuhteista, arjen hyvinvoinnista ja tasapainosta huolehtiminen, ovat tärkeitä taitoja, joita jokainen voi oppia.

Meillä jokaisella on keho ja mieli, ja kummankin terveydestä on hyvä huolehtia. Itse asiassa, samalla kun huolehdimme kehosta liikkumalla, nukkumalla ja syömällä hyvin, huolehdimme myös mielestä. Jos yöunet jäävät lyhyeksi tai unohtaa kokonaan syödä päivällä, mistä sen ensimmäisenä huomaa? Siitä, että ottaa päähän, väsyttää, vihastuttaa, on surullinen olo, mikään ei mene putkeen. Siispä huolehtimalla itsestäsi, huolehdit samalla mielenterveydestäsi.

28

Mielenterveydestään huolehtii myös käymällä koulua tai tekemällä työtä eli sillä, että arjessa on rytmiä ja rutiinia. Tärkeä osa mielenterveyttä on omien tunteiden tunnistaminen, niille sanojen löytäminen ja niiden ilmaiseminen. Tunnetaitoja harjoitellaan joka päivä. Yhtä tärkeää on huolehtia ihmissuhteista ja viettää aikaa kavereiden kanssa, ja myös kuunnella ja kannustaa ystävää. Vanhemmat, sisarukset ja muut tärkeät sukulaiset ja aikuiset lähipiirissä ovat niitä turvallisia ihmisiä, joille voi jutella niin iloisista asioista kuin omista huolistaankin.

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään tarkemmin, mitkä asiat elämässä lisäävät hyvinvointia ja mitkä taas kuormittavat, tuovat ahdistusta tai muutoin pahaa oloa.

Olisiko omassa elämässä joitakin asioita, joita lisäämällä tai huomioimalla voisi lisätä hyvinvointia?

Mielenterveyden käsi on hyvä apuväline oman hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen päivittäin. Olenko syönyt tänään? Nukuinko tarpeeksi? Monelta aion mennä nukkumaan tänään, jotta olisin huomenna virkeämpi? Ehdinkö nähdä kavereita tai vaihtaa kuulumisia vanhempien kanssa? Teinkö tänään jotain, mistä tuli hyvä mieli? Mitä se oli?

Millaisia tunteita olen tänään tuntenut ja kenelle kerroin niistä? Ehdinkö myös levätä, olla vaan?

Apua ongelmiin Jokaista ahdistaa ja masentaa joskus. Aina ei ole kivaa ja asiat tuntuvat kaatuvan päälle.

Tällaiset tuntemukset ovat osa jokaisen elämää. On tärkeää, että nuori pystyy purkamaan vaikeita tunteitaan kotona. Samoin keskustelut kavereiden kanssa saattavat selkeyttää asioita. Muillakin voi olla ihan samanlaisia tuntemuksia.

Kannattaa pyytää ammattiapua arvioimaan tilannetta, jos nuoren alakuloisuuden ja masennuksen tunteet kestävät useamman viikon. Ammattiauttajaa tarvitaan välittömästi, jos nuori pyytää itse apua, viiltelee tai vahingoittaa itseään. Apua kannattaa hakea aina mieluummin liian herkästi kuin jäädä seurailemaan tilannetta. Ongelmilla on taipumus kasaantua. Ajoissa aloitettu hoito tehoaa yleensä hyvin.

Lue myös: •Toivo – kriisistä selviytymisen omaapuohjelma nuorille: mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_ omaapu/oma-apu/toivo nuortenlinkki.fi nuortenelama.fi Nuorten kokemuksia: tpy.fi/nuoretjamielenterveys

29

Henkilökuva - Carita Ahtilinna Carita Ahtilinna on 47-vuotias ja valmistunut v.1999 psykologiksi Jyväskylän yliopistosta. Carita on myös mindfulness-ohjaaja, työnohjaaja ja tällä hetkellä opiskelee psykoterapeutiksi Tampereen yliopistossa.

Perheeseen kuuluu kolme lasta (kaksi poikaa ja tyttö), joista vanhin poika on jo muuttanut kotoa.

Taloudessa on myös kaksi kissaa.

Tämänhetkinen opiskelu vie vapaa-ajasta paljon, mutta Carita tykkää lukea myös muuta kirjallisuutta. Käsityöt, kirpputorit ja valokuvaus ovat mieluisia, samoin syksyisin sienestys.

Opintojen jälkeen Carita on työskennellyt Jyväskylässä psykologina avoimessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, työterveyshuollossa; vuosina 2008-2011 Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Perhe muutti Kankaanpäähän v.2010 ja samana vuonna Carita aloitti Valtissa psykologina ja kouluttajana. Carita toimii myös työterveyspsykologina Mehiläisessä ja tekee toiminimellä työnohjauksia ja psykoterapeutin töitä. Mehiläisessä hän ottaa vastaan yksilöasiakkaita, joilla on elämäntilanteeseen tai työhön liittyviä ongelmia. Lisäksi työhön kuuluvat erilaiset tilaisuudet, luennot ja ryhmät.

Valtti-työpajalla Carita tapaa asiakkaita erilaisissa asioissa. Matalalla kynnyksellä voi tulla juttelemaan, eikä tarvitse olla edes erityistä aihetta. Asiakkaalla voi olla elämäntilanteeseen liittyviä haasteita, masennusta, ahdistusta, surua, paniikkihäiriöitä – mistä ihminen vain haluaa keskustella. Valtissa Carita hoitaa myös uravalmennuskoulutusta ja työnhakuvalmennusta.Koulutuksia toteutetaan mm. Kankaanpäässä, Porissa, Lavialla ja Kokemäellä.

Nuorten ongelmat ovat usein masennusta ja ahdistusta, ja ne liittyvät nuoren elämänvaiheeseen. Yhteiskunta asettaa vaatimuksia: pitäisi löytää opiskelu- tai työpaikka. Kun ei oikein tiedä, mikä on se oma juttu, mieli jumittuu.

Masentuneella ajatukset kiertävät negatiivista kehää, josta ei tunnu olevan poispääsyä – tulevaisuus voi tuntua liian raskaalta ajatella. Monet asiat mutkistuvat ja arjessa selviytyminen tulee hankalaksi. Nuori vetäytyy sosiaalista suhteista ja kaveriporukoista.

Kaikki nämä lisäävät pahaa mieltä, ja kierre on valmis. Siksi masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä, ja hoitomuodoista keskeisimmät ovat erilaiset psykoterapiat.

Psykologikäyntien määrä sovitaan aina asiakkaan tilanteen mukaan; muutamakin käynti voi riittää ja joskus käyntejä on hyvä jatkaa jopa vuodesta pariin vuoteen. Psykoterapian kesto on tavallisesti 1-3 vuotta, mutta sekin voidaan toteuttaa lyhyempänä esim. 20 käyntikertaa.

Valtissa pisin asiakkuus on kestänyt kolmisen vuotta. Alkuun tapaamiset ovat viikoittain, sen jälkeen joka toinen viikko ja edelleen joka kolmas viikko – riippuen tilanteesta. Jotta masennuksesta selviää, on toimintaan sitouduttava. Jo se helpottaa, että tulee kuulluksi ja saa tukea. Carita sanookin: ”Työn paras anti on, että asiakkaan olo helpottaa.

Se palkitsee itseäkin”.

30

Ole ihana oma itsesi!

Nykymaailmassa sosiaalinen media sotkee aikalailla monen ihmisen todellisuudentajun ja minäkuvan. Someen lasketaan facebook, instagram, jodel, tiktok ja lukuisia muita verkostoja ja yhteisöjä. Monissa ihmiset esittelevät ”upeaa” elämäänsä ja useat kadehtivat sitä - aivan suotta.

Somehan on täynnä pelkkää illuusiota, jonka moni, etenkin nuoriso, uskoo todeksi. Pitkällä juoksulla meistä ns. tavallisista tallaajista voi tulla hyvinkin epävarmoja, itsekriittisiä, somen vääristämiä raunioita. Tämä on TODELLA surullista. Hyväksy itsesi juuri sellaisena kuin olet, silloin myös muut ihmiset huomaavat tyytyväisyytesi itseesi ja levität hyvää energiaa ympärillesi.

Kukaan meistä ei ole täydellinen; sellaista ihmistä ei maa päällään kanna. Meissä kaikissa on vikoja, joiden kanssa on vain opittava elämään ja jotka täytyy hyväksyä. Toki voimme opetella monia asioita itsessämme ja muuttaa ajatusmaailmaamme, mutta se ei tapahdu hetkessä. Jokaisen elämään kuuluu nuoruus, teinivuodet ja kasvukivut, jolloin ollaan epävarmoja itsestämme. Se taas on luonnollinen osa normaalia elämänkaarta.

Toiset meitä ovat ekstrovertteja, toiset introvertteja ja varmaan suurin osa siltä väliltä.

Mikään näistä ihmistyypeistä ei ole toistaan parempi - kaikki ovat aivan yhtä arvokkaita.

Jos joku ei hyväksy sinua omana itsenäsi, sinä et voi asialle juuri mitään. Kaikkien kemiat ei vain voi kohdata koskaan. Todelliset ystävät pysyvät rinnallasi, tapahtui mitä ikinä tahansa; muista ei niin olekaan väliä. Sinun ei tosiaankaan tarvitse miellyttää ketään.

Tee niitä asioita, jotka tekevät sinut iloiseksi ja onnelliseksi ja ole rehellinen itsellesi ja muille. Asiat on monesti parempi sanoa suoraan, jotta ne tulevat varmasti ymmärretyksi vastapuolella. Turha kiertely ja kaartelu on ajanhukkaa. Suoraan voi tietenkin puhua kahdella tavalla: joko ilkeän aggressiivisesti tai rauhallisen rakentavasti. Jälkimmäinen vie varmaan loppupeleissä pidemmälle. ”Joka aamu on armo uus”, on vanhalla kansalla tapana sanoa. Niinhän se onkin, koskaan ei voi tietää mitä juuri sinä päivänä tapahtuu. Siksi tsemppaa itseäsi uuteen päivään: ”Sinä voit, sinä pystyt, sinä teet!” Kun ajattelet positiivisesti, alat vähitellen alitajuisesti toimia niin ja huomata aivan uusia puolia itsestäsi. Olet kuitenkin itse itsellesi se TÄRKEIN ihminen. Ulkopuolisista ärsykkeistä johtuen olet saattanut ”istuttaa” itseesi vääränlaisia ajatuksia omasta elämästäsi - päästä niistä irti. Ne luovat negatiivisuutta sekä itsellesi että ympäristöllesi. Älä ole liian ankara itsellesi, muista lempeys ja armo.

Jokapäiväisissä valinnoissasi sinun ei tarvitse seurata ”valtavirtaa”. Tee omat valintasi täysin oman äänesi ja sydämesi pohjalta. Näin löydät sen ihan oman tapasi ja tyylisi elää sinun ikiomaa, ainokaista elämääsi mahdollisimman täysillä ja nöyrin sydämin. Kaikki rososi ja arpesi ovat osa sinua; merkkejä ja muistoja elämästäsi. Omia mitalejasi.

Totuushan on, että olemme kaikki OMIA IHANIA ITSEJÄMME!

31

Nukkumisen autuus Uni, lepo ja palautuminen ovat aivojen elinehto. Vaikka tinkisit kaikesta muusta, älä unesta.

Riittävän unen vaikutukset huomaa arjessaan nopeasti: jaksat, muistat ja opit helpommin ja elämässä on enemmän iloa ja valoa.

Mieli ja aivot tarvitsevat unta, joka poistaa väsymyksen, palauttaa vireyden ja havaintokyvyn sekä ylläpitää hyvää mielialaa. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Unen aikana aivot ovat vapaat välittömistä virikkeistä, joten mielellä on tilaa käsitellä edellisen päivän tapahtumia ja tietoa. Unessa aivot lajittelevat tietoa edeltävien päivien tapahtumista ja omaksutut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin.

Näin kaikkialta tulvivat virikkeet ja tieto voi jäsentyä mielekkäiksi, ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Unen aikana mieli käsittelee myös tunteita, jotka usein päivän askareissa jäävät vaille huomiota. Nukkuminen on mielikuvituksen ja luovuuden edellytys.

Mikä ihme se on - kun sänkyyn peiton alle pääsen, niin aivot alkaa ylinopeudella raksuttaa, vaikka kelata mitään nyt haluaisi en.

Ajatuksia on kohta niin paljon, että meinaa pää poksahtaa.

Kuinkahan tänä yönä käy - saako unta vai eikö saa.

On yksilöllistä, kuinka paljon unta kukin tarvitsee. Yleensä nuorten unentarve on 8-9 tuntia ja aikuisella 7-9 tuntia. Ikääntyminen ja terveydentilan muutokset vaikuttavat yksilön unentarpeeseen ja myös unen laatuun. Ihminen voi nukkua suositusten mukaisesti 7-8 tunnin yöunet, ja tuntea silti itsensä väsyneeksi. Kyse on usein siitä, että unen laatu on heikentynyt eikä elimistö palaudu samalla tavalla kuin sen pitäisi. Stressi on yksi yleisimmistä unenlaatuun vaikuttavista ja yleistä hyvinvointia heikentävistä asioista. Pitkittynyt stressi saattaa aiheuttaa jopa sen, että syvänunen vaihe jää kokonaan pois, ja jo valmiiksi ylikuormittunut olotila pahenee. Stressin takia elimistö on koko ajan hälytystilassa ja rentoutuminen on hankalaa.

Unen merkitys terveydelle: Palauttaa elimistön voimatasapainon.

Ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia.

Ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa.

Auttaa tunteiden käsittelyssä.

Ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä.

Tule Nukkumatti ja unihiekkaa heitä, ihan kunnolla tänä iltana, kunnon yöunet niin piristäisi meitä!

32

Avaimet hyvään uneen Sillä, mitä päivän aikana tekee, on merkitystä yöunen kannalta. Unettomuus on varsin yleistä, ja joskus sitä taltuttamaan tarvitaan lääkärin apua. Muista kuitenkin, että voit myös itse vaikuttaa nukkumiseesi. On hassua olettaa, että joku muu parantaa huonot yöunesi, jos oma käyttäytymisesi on unelle myrkyllistä – menet sänkyyn vasta puoliltaöin vaikka kello soi aamulla klo 06, tuijotat läppärin tai älypuhelimen sinistä valoa juuri ennen pehkuihin painumista ja viis veisaat terveellisistä elintavoista.

Hyvän unen checklist Menen nukkumaan ja herään suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä.

Noudatan säännöllistä päivärytmiä.

Harrastan liikuntaa, mutta lopetan raskaan liikunnan 3-4 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

En kahvittele tai juo teetä kovin myöhään.

En tissuttele, vältän nikotiinia.

Opettelen hengitys- ja rentoutusharjoituksia.

Pidän taukoja päivän aikana käsitelläkseni ongelmatilanteita tai huolia. Näin ne eivät jää mietittäviksi nukkumaan mennessä tai herätä kesken unien. Huolta aiheuttavia asioita käyn läpi puhumalla toiselle ihmiselle tai otan käyttöön ns. huolihetken – kirjoitan ylös huolet, niihin liittyvät pelot, mietin ratkaisukeinot ja ajankohdan, milloin ryhdyn ratkomaan pulmia.

Makuuhuoneeni on levon tyyssija.

Hyväksyn sen, etten aina nuku hyvin.

Taas yksi yö uneton takana on, aamulla aurinko kirkkaasti paistaa mut itsellä olo väsynyt ja lohduton.

Kuinkahan tän päivän töissä mahtaa jaksaa?

Jos edes yhden yön kunnolla nukkua saisin, voisin siitä vaikka maksaa!

Lähteet: mieli.fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys Runoja unettomuudesta: Sari Ahola

33

Kiehtova avaruus Jaakko Koivuluoma Avaruustutkimus on maapallon ulkopuolisen avaruuden tutkimusta erilaisilla mittalaitteilla sekä itse kohteessa että kaukomittauksina maanpinnalta ja avaruudesta. Kohteina on maapallon lähiavaruus, aurinkokunnan planeetat, Aurinko sekä ulkoavaruuden kohteet kuten tähdet, Linnunrata ja galaksit.

Avaruustutkimuksen historiaa Avaruus on kiinnostanut ihmistä jo aikojen alusta. Kreikkalainen Aristoteles kehitti aristoteelisen maailmankuvan 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Sen mukaan liikkumaton Maa on maailmankaikkeuden keskus ja pallomaiset taivaankappaleet kiertävät Maata ympyrän muotoisilla radoilla tasaisella nopeudella. Tämä aristoteelinen järjestelmä oli voimassa noin 1500 vuotta.

Aurinkokeskisen eli heliosentrisen maailmankuvan mukaan planeetat ja Maa niiden mukana kiertävät Aurinkoa. Kopernikus julkaisi teorian kirjassaan v. 1543. Galileo Galilei kehitti linssikaukoputkea ja käytti ensimmäisenä sitä tähtitaivaan havaitsemiseen 1600-luvun alussa. Galileo havaitsi auringonpilkut, Venuksen vaiheet ja Kuun pinnanmuodot, samoin Jupiterin neljän kuun liikkeitä planeetan ympäri.

1600-luvun alussa Kepler kehitti planeettojen liikkeitä hallitsevat kolme lakiaan. Isaac Newton esitti v. 1686 painovoimateoriansa, joka selittää mm. miksi planeetat liikkuvat Keplerin lakien mukaisesti. Albert Einstein kehitti 1900-luvun alkupuolella yleisen suhteellisuusteorian, joka korvasi Newtonin teorian painovoimasta. Einsteinin teoria on modernin tähtitieteen yksi tärkeimmistä teorioista. Sen avulla pystytään ymmärtämään mustia aukkoja ja se on myös perusta alkuräjähdysteorialle.

Raketteja ja ohjuksia Ennen avaruuslentoja tehtiin raketti- ja ohjuskokeita. Robert Goddart oli yhdysvaltalainen fyysikko ja raketti-insinööri. Hän oli ensimmäinen, jonka kehittämä nestemäistä polttoainetta käyttävä raketti nousi muutaman kymmenen metrin korkeuteen (v. 1926). Vuonna 1933 alkoi V2-ohjukseen johtava Aggregate-ohjelma. Saksa kehitti sitä toisen maailmansodan aikana; se oli ensimmäinen ballistinen ohjus ja ylitti ulkoavaruuden rajana pidetyn Karmanin rajan (100 km). Ohjuksia käytettiin brittiläisten ja belgialaisten kohteiden tuhoamiseen sodan loppuvaiheessa. Nykyisiin ohjuksiin verrattuna V2 oli melko epätarkka.

Avaruuslentojen alku Yhdysvallat teki ensimmäisen avaruustutkimuslennon v. 1946; tutkimus kohdistui kosmiseen säteilyyn. Samana vuonna otettiin ensimmäinen kuva Maasta 100 km korkeudelta. Sputnik 1 oli ensimmäinen Maata kiertävä satelliitti eli tekokuu. Sen laukaisi Neuvostoliitto v. 1957 ja se pysyi kiertoradalla kolme kuukautta.

Tapahtuman katsotaan aloittaneen avaruusajan eli aikakauden, jolloin ihminen toimii avaruudessa.

34

Laika-koira oli ensimmäinen elävä olento Maan kiertoradalla. Neuvostoliitto lähetti Laikan marraskuussa 1957 avaruuteen osana Sputnik-ohjelmaa. Tosin Laika kuoli jo 5-7 tunnin laukaisun jälkeen kuumuuteen ja stressiin.

1950-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa kehitettiin tietoliikennesatelliittia – eli sillä välitettiin radiolinkillä tietoa avaruuden kautta maa-aseman ja vastaanottimien välillä.

Yhdysvalloissa sään seuranta avaruudesta alkoi Explorer 7 -satelliitista v.1959. Yhdysvalloissa kehitettiin myös ensimmäinen tiedustelusatelliitti (v.1960) eli sillä tarkkailtiin toimintaa toisten valtioiden alueella. Satelliitilla voidaan ottaa tarkkoja valokuvia tai kuunnella tietoliikennettä.

Vostok 1 oli ensimmäinen miehitetty avaruuslento ja tapahtui 12. huhtikuuta 1961.

Avaruuslennon suoritti neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin. Hän kiersi maapallon kertaalleen. Ensimmäinen nainen avaruudessa oli kosmonautti Valentina Tereskova v.1963. Kosmonautti Aleksei Leonovista tuli ensimmäinen avaruuskävelyn tehnyt ihminen maaliskuussa 1965. Hän oli ulkona noin viisi metriä avaruusaluksesta 12 minuutin ajan. Yhdysvallat teki Mariner-luotaimella onnistuneen Venuksen ohilennon v.1962 ja Marsin ohilennon v.1965. Avaruusluotaimella saatiin kuvia ja havaintoja planeetan pinnasta ja kokemuksia pitkistä planeettojen välisistä lennoista.

Kuulentojen aika Luna 9 oli ensimmäinen Kuun pinnalle laskeutunut avaruusluotain, jonka lähetti Neuvostoliitto v.1966. Se lähetti radioteitse Maahan ensimmäiset Kuun pinnalta koskaan otetut valokuvat. Samana vuonna vastaavasti amerikkalainen luotain Surveyor laskeutui Kuuhun ja lähetti Maahan hyvälaatuisia kuvia. Yhdysvaltain presidentti Kennedyn tavoite oli viedä ihminen vieraan taivaankappaleen pinnalle ennen vuotta 1970 ja voittaa näin toinen supervalta Neuvostoliitto avaruuskilvassa. Tavoite toteutui heinäkuussa 1969, kun Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle, ja miehistön jäsenet Neil Armstrong ja Buzz Aldrin suorittivat unohtumattoman kuukävelyn.

Maailman ensimmäinen avaruusasema Saljut 1 laukaistiin avaruuteen huhtikuussa 1971, ja Sojuz-alus telakoitui onnistuneesti kesäkuussa. Miehistö ehti olla avaruusasemalla 23 päivän ajan. Paluun yhteydessä miehistö kuoli moduuliin venttiilivian vuoksi. Apollo-Sojuz -yhteislento oli Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton avaruusohjelmien ensimmäinen yhteislento v.1975. Lento nähtiin liennytyksen merkiksi ja avaruuskilvan lopuksi.

35

Muiden planeettojen tutkimusta 1970-luvulla Yhdysvallat laukaisi Pioneer- ja Mariner -luotaimia kohti Marsia, Jupiteria, Venusta ja Merkuriusta – 1980-luvulla Voyager teki Uranuksen ja Neptunuksen ohilennot. Neuvostoliiton avaruusohjelmaan kuului Mars-luotaimia, jotka laskeutuivat tai kiersivät Marsia sekä Venera-luotain, joka laskeutui Venukseen ja lähetti ensimmäiset kuvat planeetan pinnalta (v.1975). Yhdysvaltain Viking 1 -luotain oli ensimmäinen Marsiin onnistuneesti laskeutunut luotain (v.1976). Marsin pinnasta saatiin ensimmäiset valokuvat ja maaperänäytteet.

ISS ja avaruusturismi Avaruussukkula on uudelleen käytettävä miehitetty avaruusalus. Sillä voidaan kuljettaa satelliitteja ja muuta rahtia. STS-1 oli Nasan ensimmäinen avaruussukkulalento ja se lennettiin Columbia-sukkulalla v.1981. Nasa on käyttänyt avaruussukkuloitaan ennen kaikkea kansainvälisen avaruusaseman (ISS) rakennustöissä ja miehistön kuljetuksissa. ISS:n ensimmäinen osa laukaistiin matkaan v.1998 ja se valmistui v.2010. Rakentamista haittasi avaruussukkula Columbian tuhoutuminen paluulennolla v.2003. Sukkulalennot päättyivät kokonaan v.2011. Venäjä on ollut ISS:n merkittävin ylläpitäjä sukkulan käytön päätyttyä; Yhdysvallat antaa suurimman rahallisen panoksen.

Ensimmäinen avaruusturisti oli yhdysvaltalainen monimiljonääri Dennis Tito. Hän matkusti Kansainväliselle avaruusasemalle Sojuz TM-32 -lennon mukana ja vietti kiertoradalla 7 vuorokautta. Tito maksoi yhteensä 10 päivää kestäneestä avaruuslennostaan 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Avaruusturismista innostuneita yrityksiä on useita – Sir Richard Bransonin perustama Virgin Galactic-yhtiö kilvoittelee Elon Muskin SpaceX:n ja Jeff Bezosin Blue Origin -yhtiöiden kanssa avaruusmatkailusta.

Venäjän avaruusjärjestö Roskosmos on myös jatkamassa avaruusbisnestä ja suunnittelee Kansainväliselle avaruusasemalle luksussviittiä turisteille.

Tulevaisuuden haaveet ja haasteet 2000-luvulla pääavaruustoimijat ovat olleet Yhdysvallat, Venäjä, Euroopan avaruusjärjestö ja Japani. Näiden lisäksi voimakkaasti toimintaansa ovat kasvattaneet Kiina ja Intia.

Miehitetyt ja miehittämättömät kuulennot ovat edelleen ajankohtaiset, mutta myös muut planeetat, erityisesti Mars ovat tutkimuskohteina. Yhdysvaltain InSight-luotain laskeutui Marsiin pari vuotta sitten. Yhdysvallat kaavailee myös miehitettyä Mars-lentoa 2030-luvulla.

Etäisyys Maasta on 458 miljoonan kilometriä ja lento kestäisi yhteensä väh. kaksi vuotta.

36

Aurinkokuntamme ulkopuolisten eksoplaneettojen tutkimisessa mennään harppauksilla eteenpäin havaintolaitteiden kehittyessä. Tutkimukset viittaavat siihen, että monissa muissa aurinkokunnissa on elämän synnyttämiseen tarvittavia orgaanisia aineita. Teoriassa elämää voisi kehittyä mille tahansa elinkelpoiselle planeetalle. Nasan TESS-teleskooppi löysi hiljattain Maan kokoisen, mahdollisesti asuinkelpoisen planeetan. Löydetty planeetta sijaitsee ”vain” 100 valovuoden päässä Maasta. Yksi valovuosi on noin 9.5 biljoonaa kilometriä.

Ilmastonmuutos etenee hurjaa vauhtia, luonnonvarat loppuvat ja maapalloa uhkaa ylikansoittuminen. Mikäli muutosta ei tapahdu, voi käydä niin, että planeettamme on elinkelvoton jo meidän elinaikanamme ja avaruuden asuttaminen on ainoa mahdollisuus ihmiskunnan selviämiselle. Ensimmäisiä askeleita on jo otettu avaruuden asuttamiseen. Mars One- kokeilun piti alkaa 2020-luvulla, mutta hanke kariutui rahoitusvaikeuksiin.

Projektiin haettiin vapaaehtoisia, jotka lähetettäisiin Marsiin asumaan loppuiäkseen. Vaikka sopimukseen sisältyi vain menolippu, ilmoittautui kokeiluun silti satojatuhansia halukkaita.

Avaruudessa asuminen saattaa edelleen tuntua utopistiselta, vaikka todellisuudessa se on lähempänä kuin arvaammekaan. Avaruuden valloitus on vasta alkumetreillään, ja tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia haasteineen.

Avaruusteoreetikko Konstantin Eduardovitsj Tsiolkovskij ennusti vuonna 1911: ”Maa on ihmiskunnan kehto, mutta kukaan ei jää ikuisesti kehtoonsa, vaan ihmiskunta astuu ensin varovaisesti Maan ilmakehän ulkopuolelle, ja valloittaa sen jälkeen rohkeasti aurinkokeskeisen avaruuden.”

Lähteet:

Life on Mars?

Wikipedia - Avaruustoiminnan aikajana

37

Pajatapahtumia Feeliks –hanke

Ryhmän suunnittelua Valttiin (alkaa maaliskuussa).

Paikko-hanke

Oppimisympäristöjä tunnistamassa.

Kuka on tämä sirkeäsilmä?

Työvalmentaja Esa Viitasen tytär tutustumassa Valtin hyörinään.

38

39

KOHTI KEVÄTTÄ!